Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu 2012 (PDF)

IPR-UUTISIA
1
SYYSKUU/2012
BERGGREN LEGAL
YLEISTÄ
HELSINGIN YLIOPISTON REFORMIRYHMÄ LIITTÄISI IPR UNIVERSITY
CENTERIN OSAKSI OIKEUSTIETEELLISTÄ TIEDEKUNTAA
H
SISÄLTÖ
YLEISTÄ3
Helsingin yliopiston reformiryhmä liittäisi IPR
University Centerin osaksi oikeustieteellistä
tiedekuntaa 3
TUOTEVÄÄRENNÖKSET
15
MAINONTA JA MARKKINOINTI 3
Euroopan parlamentti hylkäsi tuoteväärennöksiä
koskevan Acta-sopimuksen 15
Jäsenvaltio saa tietyin edellytyksin rajoittaa
ulkomaisten pelikasinoiden mainontaa (EUT)
3
Oikeusministeriön työryhmä aloitti lääkeväärennöksiä koskevan Euroopan neuvoston
yleissopimuksen voimaansaattamisen valmistelun 16
Matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikielto
voimaan 4
Kiina edelleen tuoteväärennösten alkuperämaista ykkönen 16
PATENTIT6
Euroopan unionin yhteispatenttijärjestelmä
kohtasi vaikeuksia Euroopan parlamentissa 6
TEKIJÄNOIKEUS17
Komissio ehdottaa rajat ylittäviä
lisensointimahdollisuuksia musiikille 17
EUT antoi paljon odotetun tuomion lääkepatenttien
lisäsuojatodistusten myöntämisedellytysten
tulkinnasta 6
Tietokoneohjelmien suoja ei ulotu ohjelmointikieleen, tiedostoihin eikä ohjekirjoihin 18
TAVARAMERKIT9
EUT antoi ratkaisun yksinoikeuden
sammumisesta tietokoneohjelman myynnissä 18
EUT antoi täsmentävän ennakkoratkaisun luokkaotsikoiden käytöstä tavaramerkkihakemuksissa 9
Suklaapupun muotoa ei voitu rekisteröidä
yhteisön tavaramerkiksi (EUT)
10
Kansallista tavaramerkkiä ei saa käsitellä
erottamiskyvyttömänä EU-väitemenettelyssä
(EUT) 11
2
Tavaramerkkiasiakkaille epäselviä
muistutuskirjeitä13
Google velvoitettiin poistamaan piraattisanat
hakusanaehdotuksistaan19
Berggren Legal IPR-uutisia on IPR-lakimiestemme ja harjoittelijoidemme kokoama, neljästi vuodessa ilmestyvä kooste
ajankohtaisista, immateriaalioikeuksiin liittyvistä juridiikan
uutisista. Pyrimme tarkastelemaan aineettomiin oikeuksiin
liittyviä erityiskysymyksiä yhteydessä muihin oikeudenaloihin. Haluamme tuoda tästä näkökulmasta kerätyn uusimman
tiedon myös Sinulle, laadukkaassa ja luettavassa muodossa.
Hymiötä ei voinut rekisteröidä tavaramerkiksi
(KHO)12
Tässä numerossa julkaisemme uutisia heinä–syyskuulta
2012. Lisätietoja julkaisijasta ja tekijöistä löydät takasivulta.
Louboutin sai yksinoikeuden punapohjiin,
mutta kenkien on oltava toista väriä Otamme mielellämme vastaan kehitysideoita julkaisumme
parantamiseksi! Ota yhteyttä: [email protected]
Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012
12
elsingin yliopiston reformiryhmä ehdottaa 10.4.2012
päivätyssä raportissaan, että IPR
University Center liitetään osaksi oikeustieteellistä tiedekuntaa.
IPR University Center on Helsingin yliopiston alaisuudessa toimiva erillislaitos, joka koordinoi
tutkimusta ja järjestää koulutusta
sekä yliopiston sisällä että ulkopuolella.
Reformiryhmä katsoo raportissaan, ettei ole perusteltua
pitää yllä useita erikokoisia yksiköitä, joilla on runsaasti hyvin samankaltaisia tai toisiinsa helposti
nivoutuvaa toimintaa. Yhteistyöllä saataisiin aikaan tieteenalara-
jat ylittävää tutkimus- ja koulutusyhteistyötä ja saavutettaisiin
synergiaetuja. Samalla kevennettäisiin päällekkäistä hallintoa
ja jaettaisiin hallintohenkilöstön
resursseja.
IPR University Centerin liittäminen osaksi oikeustieteellistä
tiedekuntaa on vain pieni osa
reformiryhmän
kaavailemista
uudistuksista.
Reformiryhmän
tehtävänä on ollut raportissaan
pohtia ehdotuksia keinoiksi, joilla
voidaan lisätä Helsingin yliopiston taloudellista liikkumavaraa
strategisten linjausten toteuttamiseksi. Tavoitteen toteuttamiseksi reformiryhmä on rapor-
LÄHTEET
Reformiryhmän ehdotukset Helsingin yliopiston
toimintojen uudelleen järjestämiseksi -raportti, 10.4.2012
tissaan antanut yllä mainittujen
yksiköiden yhdistämisen lisäksi
lukuisia ehdotuksia yliopiston
toimintojen järjestämiseksi uudella tavalla. Ehdotuksiin sisältyy
muun muassa useista yliopistolle
nykyään kuuluvista tiloista luopuminen.
MAINONTA JA MARKKINOINTI
JÄSENVALTIO SAA TIETYIN EDELLYTYKSIN RAJOITTAA
ULKOMAISTEN PELIKASINOIDEN MAINONTAA (EUT)
E
uroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi heinäkuussa
ennakkoratkaisun jäsenvaltion
oikeudesta rajoittaa ulkomaille sijoittuneiden pelikasinoiden
mainontaa. EUT:n mukaan jäsenvaltio saa asettaa mainonnan
ehdoksi sen, että pelikasinon
kotimaan lainsäädäntö suojelee
pelaajia olennaisilta osin samantasoisesti.
Ennakkoratkaisupyynnön
taustalla on kiista Itävallan valtiovarainministeriön ja slovenialaisten yhtiöiden HIT hoteli, igralnice, turizem dd Nova
Gorica ja HIT LARIX, prirejanje
posebnih iger na sreco in turizem dd (jäljempänä yhdessä
”HIT-yhtiöt”) välillä. Asia koskee
valtiovarainministeriön tekemiä
päätöksiä hylätä HIT-yhtiöiden
hakemukset, joka koskivat Sloveniaan sijoittuneiden pelikasinoiden mainontaa Itävallassa.
Ministeriö perusteli hakemusten
hylkäämistä sillä, ettei onnenpelejä koskeva lainsäädäntö
Sloveniassa takaisi vastaavan
tasoista pelaajien suojaa kuin
Itävallan vastaava lainsäädäntö.
HIT-yhtiöt valittivat tästä päätöksestä kansalliseen Verwaltungsgerichtshof-tuomioistuimeen ja
väittivät lähinnä, että kyseisillä
päätöksillä rikottaisiin palvelujen
tarjoamisen vapautta EU:ssa.
Kansallinen tuomioistuin päätyi
pyytämään asiassa ennakkoratkaisua EUT:lta.
EUT totesi tuomiossaan ensinnäkin, että valtiovarainministeriön soveltamalla kansallisella
lainsäädännöllä rajoitetaan palvelujen tarjoamisen vapautta
sikäli, kun se vaikeuttaa itävaltalaisten kuluttajien mahdollisuutta käyttää toiseen jäsenvaltioon
sijoittautuneiden pelikasinoiden
palveluja. Tästä johtuen oli tutkittava, voiko tämän tyyppinen rajoitus olla oikeutettu yleistä etua
koskevista pakottavista syistä.
EUT:n oikeuskäytännön perusteella pelitoimintaan kohdistuvat rajoitukset voivat olla
perusteltuja esimerkiksi kuluttajansuojaan liittyvistä syistä.
Tämä edellyttää kuitenkin, että
rajoitukset ovat oikeasuhtaisia.
Tässä asiassa oli kiistatonta, että
kyseisellä kansallisella lainsäädännöllä pyrittiin suojaamaan
kuluttajia onnenpeleihin liittyviltä vaaroilta, joten arvioitavaksi
tuli rajoitusten oikeasuhtaisuus.
EUT:n mukaan tämän tapauksen
kaltainen lupajärjestelmä voi olla
oikeasuhtainen rajoitus, kunhan
luvan saamisen edellytykseksi
asetetaan ainoastaan olennaisilta osin samantasoinen lainsäädäntö. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäväksi
jää siten sen varmistaminen, että
kansallinen lainsäädäntö ei aseta
tätä suurempia rajoituksia.
LÄHTEET
EUT C-176/11, 12.7.2012
3
MAINONTA JA MARKKINOINTI
PATENTIT
MATKAPUHELINLIITTYMIEN
PUHELINMARKKINOINTIKIELTO VOIMAAN
EUROOPAN UNIONIN YHTENÄISPATENTTIJÄRJESTELMÄ KOHTASI
VAIKEUKSIA EUROOPAN PARLAMENTISSA
M
E
atkapuhelinliittymiä ei enää
saa markkinoida kuluttajalle puhelimitse. Kielto on voimassa kolmen vuoden määräajan
1.8.2012–1.7.2015. Kielto koskee liittymien markkinointia uusille asiakkaille. Kieltoa ei siten
sovelleta puhelinmarkkinointiin
operaattorin vanhoille asiakkaille eikä markkinointiin asiakkaan
nimenomaisesta pyynnöstä.
Markkinointikieltoa koskevan
lakimuutoksen taustalla ovat puhelinmarkkinointiin liittyvät ongelmat. Kuluttajan voi olla mm.
vaikea ymmärtää liittymäsopimuksen kaikkia ehtoja puhelimessa eikä kuluttajan oikeuksista huolehdita aina riittävällä
tavalla.
Kiellon avulla pyritään puuttumaan epäterveen kilpailun
aiheuttamiin häiriöihin markkinoilla ja suojaamaan kuluttajaa
erityisesti liittymän irtisanomisesta aiheutuvilta ongelmilta.
Eduskunta edellyttää, että hallitus toimittaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle
selvityksen
kiellon vaikutuksista viimeistään
vuoden 2013 loppuun mennessä.
Puhelinmarkkinointikiellon
yhteydessä myös puhelinlaskun erittelyä maksullisten lisäpalveluiden osalta tarkennettiin.
Puhelinoperaattorin on jatkossa
eriteltävä hyödykkeen tai palvelun maksamisesta maksun
perusteen lisäksi maksun mää-
uroopan parlamentti päätti
heinäkuun alussa lykätä Euroopan unionin yhtenäispatenttijärjestelmästä
äänestämistä.
Lykkäys johtuu Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta poistaa ehdotetusta yhtenäispatenttiasetuksesta kolme Euroopan unionin
tuomioistuimen (EUT) toimivaltaa
sääntelevää artiklaa ja supistaa
näin tuomioistuimen toimivaltaa
yhtenäispatenttiasetuksen täytäntöönpanossa.
Suurin osa parlamentin jäsenistä kritisoi voimakkaasti
neuvoston ehdotusta. Yhtenäispatenttiasetuksen
luotsaamisesta parlamentin käsittelyn läpi
vastaava Bernhard Rapkay on
jopa todennut, että neuvoston
ehdotus on vastoin EU-oikeuden
säännöksiä, ja mikäli neuvosto
päättää kyseessä olevien 6-8
artiklojen poistamisesta, asia
tulisi viedä välittömästi EUT:n
käsittelyyn. Rapkay totesi lisäksi,
että äänestyksen lykkäämisellä
ei aloiteta neuvotteluja uudesta
sopimuksesta, vaan tarkoitus on
päästä sopuun alkuperäisestä
ehdotuksesta. Rapkay kuitenkin
rä, ajankohta ja saaja. Erittely
on annettava maksutta liittymän
tilaajalle.
Muutoksen myötä tilaajat
saavat nykyistä paremmin tiedon
muista kuin liittymän käytöstä
aiheutuneista maksuista. Muutos selkeyttää puhelinlaskua ja
edistää matkapuhelimen käyttöä
maksuvälineenä.
Puhelinlaskun erittelyä koskeva lakimuutos tulee voimaan vasta 1.6.2013, jotta operaattoreille
jää riittävästi aikaa mahdollisten
järjestelmämuutosten toteuttamiseen.
LÄHTEET
Laki viestintämarkkinalain 80 §:n muuttamisesta ja 65 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta 15.6.2012/373
Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain 10 ja 24 §:n muuttamisesta 15.6.2012/374
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä sähköisen viestinnän
tietosuojalain 10 ja 24 §:n muuttamisesta HE 144/2011 vp
Eduskunnan vastaus EV 34/2012 vp
4
Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012
lisää, että jos yhtenäispatenttijärjestelmää ei saada aikaiseksi,
voi siitä syyttää pelkästään neuvostoa.
Lykkäyspäätöksen yhteydessä parlamentti päätti siirtää
asetusehdotuksen
uudelleen
käsiteltäväksi
lakiasiainkomitean, neuvoston, komission ja
parlamentin lakipalveluiden kesken. Ehdotuksen käsittelyyn parlamentissa on tarkoitus palata
syyskuussa.
Taustaa yhtenäispatenttijärjestelmälle
Parlamentti ja neuvosto pääsivät
”EU:n patenttipaketista” sopuun
vuoden 2011 joulukuussa (katso
tarkemmin Berggren Legal IPRuutisia, joulukuu/2011 sekä huhtikuu/2011). Kesäkuun lopussa
neuvosto sopi lopulta myös tulevasta patenttituomioistuinjärjestelmästä, ja eurooppalaisen
patenttituomioistuimen
keskusjaoston toiminnot päätettiin
jakaa Pariisin, Lontoon ja Münchenin kesken. Samalla sovittiin
muutoksista tuomioistuinjärjes-
telmää koskevaan sopimukseen.
Tällöin neuvosto sopi myös yllä
mainituista muutosehdotuksista yhtenäispatenttia koskevaan
asetusehdotukseen.
Yhtenäispatenttiasetuksella
on tavoitteena luoda järjestelmä,
jolla patenttioikeus saadaan yhdellä päätöksellä voimaan kaikissa järjestelmän piirissä olevissa
maissa. Tämä alentaisi merkittävästi useammassa EU-maassa
tapahtuvasta patentin voimaansaattamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Alkuperäisen
ehdotuksen
mukaan Euroopan patenttituomioistuimella on yksinomainen
toimivalta ratkaista yhtenäispatenttien voimassaoloa ja loukkauksia koskevat kanteet, millä
varmistettaisiin yhtenäispatenttioikeuksien yhdenmukainen soveltaminen Euroopassa.
Euroopan parlamentin oli
määrä äänestää yhtenäispatenttijärjestelmästä heinäkuussa ja
jäsenvaltioiden piti allekirjoittaa
patenttituomioistuinjärjestelmää
koskeva sopimus vuoden 2012
syksyllä. Järjestelmä olisi kuitenkin tullut voimaan vasta arviolta
vuoden 2014 alkupuolella, sillä
voimaantulo vaatii tuomioistuinsopimuksen ratifiointia vähintään
13 jäsenvaltioissa. Äänestyksen
lykkäydyttyä jää nähtäväksi, milloin järjestelmän voidaan näillä
näkymin odottaa tulevan voimaan.
LÄHTEET
Euroopan parlamentin
tiedotteet 3.7.2012 ja 10.7.2012
Euroopan neuvoston tiedote 29.6.2012
Berggren Legal IPR-uutisia, joulukuu/2011
Berggren Legal IPR-uutisia, huhtikuu/2011
5
PATENTIT
EUT ANTOI PALJON ODOTETUN TUOMION LÄÄKEPATENTTIEN LISÄSUOJATODISTUSTEN MYÖNTÄMISEDELLYTYSTEN TULKINNASTA
E
uroopan unionin tuomioistuin
(EUT) on heinäkuun 19. päivänä antanut tuomion, jossa oli
kyse lääkepatenttien lisäsuojatodistusten myöntämiseen liittyvien säännösten tulkinnasta. Tuomiollaan EUT löyhensi aiempaa
lisäsuojatodistusten
myöntökäytäntöä vähentämällä samalle
vaikuttavalle lääkeaineelle myönnettyjen aikaisempien markkinointilupien aiheuttamia rajoituksia todistusten myöntämiselle.
Lisäsuojatodistusten myöntämisedellytykset
sisältyvät
lääkkeiden lisäsuojatodistusasetukseen (Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetus (EY) N:o
469/2009, annettu 6.5.2009).
Sen mukaan lisäsuojatodistus
annetaan, mikäli lisäsuojatodistushakemuksessa
tarkoitettua
tuotetta suojaa voimassa oleva
peruspatentti, tuotteella on voimassa oleva markkinointilupa,
eikä tuotteelle ei ole vielä annettu
lisäsuojatodistusta. Lisäksi tuotteelle myönnetyn markkinointiluvan tulee olla ensimmäinen lupa
markkinoida tuotetta lääkkeenä.
Kyseisessä
tapauksessa
Neurim Pharmaceuticals Ltd.
(Neurim) oli tutkinut melatoniinia, joka on luonnon hormoni ja
jota ei sellaisena ole patentoitu.
Neurimin tutkimuksissa selvisi,
että melatoniinin eräät muodot
auttavat unettomuuteen. Neurim
sai keksinnölleen eurooppapatentin vuonna 1992. Patentilla
suojattiin tiettyä melatoniinin
muotoa, jota oli tarkoitus myydä
Circadin-nimisenä ihmisille tarkoitettuna lääkkeenä.
Euroopan komissio myönsi
Neurimille Circadinin markkinoille saattamista koskevan luvan
kesäkuussa 2007. Circadinin
sisältämää melatoniinin muotoa
suojaavan patentin voimassaolo
oli tällöin päättymässä alle viiden
vuoden kuluessa. Tällöin Neurim
pyysi Britannian kansalliselta
patenttiviranomaiselta lääkkeelleen lisäsuojatodistusta vedoten Circadinille juuri saamaansa
markkinointilupaan. Kansallinen
patenttiviranomainen kuitenkin
eväsi Neurimin pyynnön sillä
perusteella, että se oli löytänyt
vuodelta 2001 peräisin olevan
aikaisemman markkinointiluvan
lampaiden lääkkeeksi tarkoitetulle melatoniinille, jota käytetään
lampaiden lisääntymisen sääntelyyn ja jota myydään Regulintavaramerkillä. Näin ollen lisäsuojatodistusta ei voitu myöntää,
sillä Circadinin markkinointilupa
ei ollut ensimmäinen melatoniinia sisältävää lääkettä koskeva
markkinointilupa, kuten lisäsuojatodistuksessa vaaditaan.
Neurim riitautti päätöksen
kansallisessa Hight Court of Justice -tuomioistuimessa. Neurim
katsoi kanteessaan, että lisäsuojatodistusasetuksessa mainitun
ensimmäisen markkinointiluvan
oli katsottava tarkoittavan sitä
lupaa, joka koski lisäsuojatodistushakemuksen kohteena olevaa tuotetta, tässä tapauksessa
ihmisille tarkoitettua unilääkettä.
High Court of Justice hylkäsi
Neurimin kanteen, jolloin Neurim
valitti asiasta kansalliseen valitustuomioistuimeen, Court of
Appealiin.
Valitustuomioistuin
päätti esittää asiassa ennakkoratkaisupyynnön EUT:lle.
EUT katsoi, että mikäli patentti suojaa sellaisen vaikuttavan
aineen uutta terapeuttista käyttötarkoitusta, jota on jo myyty
ihmisille tai eläimille tarkoitettuna
lääkkeenä, voi uutta käyttötarkoitusta hyödyntävän lääkkeen
markkinoille saattaminen antaa
kyseisen patentin haltijalle mahdollisuuden saada lisäsuojatodistus.
Lisäsuojatodistuksella
saatavan suojan kohde ei kuitenkaan voi kattaa vaikuttavaa ainetta sellaisenaan, vaan ainoastaan
kyseisen tuotteen uuden käytön.
EUT päätyi näin ollen ratkaisussaan siihen, että lisäsuojatodistusasetusta on tulkittava niin,
että Neurimin tilanteen kaltaisessa tapauksessa lisäsuojatodistuksen antamiselle ei ole esteenä, että olemassa on eläimille
tarkoitetulle lääkkeelle annettu
aikaisempi
markkinointilupa.
Näin ollen saman tuotteen, tässä tapauksessa melatoniinin, eri
käyttötarkoitukselle, jolle myös
on myönnetty markkinointilupa,
voidaan EUT:n mukaan antaa lisäsuojatodistus. Edellytyksenä
tällöin on ainoastaan, että lisäsuojatodistushakemuksen tueksi esitetty peruspatentti suojaa
mainittua uutta käyttötarkoitusta.
EUT perusteli kantaansa erityisesti sillä, että lisäsuojatodistusasetus on alun perin annettu
sitä silmällä pitäen, että patentin
todellinen suoja-aika ei riitä tuottamaan takaisin farmasian alan
tutkimukseen käytettyjä varoja,
ja asetuksen tarkoituksena on
ollut poistaa tämä puute ottamalla käyttöön lääkkeiden lisäsuojatodistus. Lisäsuojatodistusasetuksen perustavoite on siten
varmistaa riittävä suoja kansanterveyden jatkuvalle parantamiselle merkityksellisen farmasian
alan tutkimuksen kannustamiseksi.
EUT viittasi perusteluidensa
yhteydessä myös aikaisempaan
tuomioonsa C-322/10 Medeva,
josta uutisoimme aikaisemmin
Berggren Legal IPR -uutisten
numerossa joulukuu/2011 (s. 4).
Nyt käsitellyllä tuomiolla yhdessä
mainitun aikaisemman tuomion
kanssa saattaakin olla vaikutusta
farmasian alan ja bioteknologian
tutkimusta harjoittaville yrityksille, jotka haluavat pidentää yksinoikeutensa pituutta sekä myös
uusien geneerisiä lääkeaineita
valmistavien yritysten markkinoille pääsylle.
LÄHTEET
EUT C-130/11, 19.7.2012
6
Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012
7
TAVARAMERKIT
EUT ANTOI TÄSMENTÄVÄN ENNAKKORATKAISUN LUOKKAOTSIKOIDEN KÄYTÖSTÄ TAVARAMERKKIHAKEMUKSISSA
E
uroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi kesäkuussa
ennakkoratkaisun paljon puhuttaneessa tapauksessa, joka
koski luokkaotsikoiden käyttöä
tavaramerkkihakemusten tavara- ja palveluluetteloissa. EUT:n
mukaan Nizzan sopimuksen mukaisten luokkaotsikoiden yleisnimikkeitä voi käyttää tavaroiden
ja palveluiden yksilöimiseen
edellyttäen, että yksittäiset nimikkeet ovat tarpeeksi selviä ja
täsmällisiä. Tämän lisäksi EUT
katsoi, että tietyn luokkaotsikon
kaikkien yleisnimikkeiden käyttö
voi kattaa kyseisen Nizzan luokan aakkosellisen luettelon kaikki tavarat tai palvelut siinä tapauksessa, että hakija täsmentää
tarkoittavansa nimenomaan tätä.
Asian taustaa on esitelty kattavammin tämän julkaisun numerossa joulukuu/2011. Tiivistetysti
asia koskee EUT:lle esitettyä ennakkoratkaisupyyntöä, jossa Yhdistetyn kuningaskunnan tavaramerkkiviranomainen Registrar
of Trade Marks (”Registrar”)
tiedustelee EUT:n kantaa tavaramerkkien
luokkaotsikoiden
kattavuuteen. Kyseinen virasto
oli hylännyt The Chartered Institute of Patent Attorneys (”CIPA”)
-patenttiasiamiesjärjestön
IPTRANSLATOR -tavaramerkkiä
koskevan rekisteröintihakemuksen, koska sen katsottiin olevan
kuvaileva käännöspalveluille. Tavaramerkkihakemuksen palvelut
oli yksilöity käyttämällä Nizzan
luokituksen luokkaotsikon 41
mukaisia yleisiä ilmaisuja, jois-
8
Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012
ta yksikään ei varsinaisesti liity
käännöspalveluihin. Koska käännöspalvelut kuitenkin Nizzan
luokituksen mukaan kuuluvat
tähän luokkaan, Registrar katsoi
Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) presidentin tiedonannon 4/03 perusteella, että
luokkaotsikko kattaa myös käännöspalvelut.
EUT:n ratkaistavana oleva
kysymys koski siten ensinnäkin
käytännössä sitä, onko tavaramerkkihakemuksen
kattamat
tavarat tai palvelut yksilöitävä
tietynasteisella selvyydellä ja täsmällisyydellä. Jos vastaus tähän
on myönteinen, EUT:n oli toiseksi
otettava kantaa siihen, täyttävätkö Nizzan luokituksen luokkaotsikoiden yleisnimikkeet nämä
vaatimukset, ja voiko luokkaotsikoiden kaikkien yleisnimikkeiden käytön siten katsoa kattavan
kaikki kyseisen luokan tavarat tai
palvelut.
Luokitukselta vaadittavan selvyyden ja täsmällisyyden osalta
EUT kiinnitti erityisesti huomiota
sekä viranomaisten että kilpailijoiden mahdollisuuksiin saada
selvää tietoa rekisteröinnin kattamista tavaroista ja palveluista.
Tämän johdosta EUT katsoi, että
hakijan on yksilöitävä hakemuksen tarkoittamat tavarat ja palvelut riittävän selvästi ja täsmällisesti, jotta muut toimijat voivat
pelkästään tällä perusteella määrittää haetun suojan laajuuden.
Tietyt Nizzan luokituksen
luokkaotsikoissa olevat yleisnimikkeet ovat itsessään riittävän
selviä ja täsmällisiä, jotta ne täyttävät edellä mainitut vaatimukset. Toiset taas ovat liian yleisiä
ja kattavat liian vaihtelevat tavarat tai palvelut, jotta tavaramerkki
osoittaisi alkuperän. Tämän johdosta toimivaltaisten viranomaisten on aina suoritettava tapauskohtainen arviointi käytettyjen
nimikkeiden perusteella, eikä
luokkaotsikoiden
nimikkeiden
käytölle sellaisenaan ole estettä,
mikäli ne ovat tarpeeksi selviä ja
täsmällisiä.
EUT:n käsiteltävänä ollut viimeinen kysymys liittyi keskeisesti jäsenvaltioiden vaihtelevaan
käytäntöön sen suhteen, mitä
tietyn luokkaotsikon kaikkien
yleisnimikkeiden käyttö kattaa.
Osassa EU-maista, mukaan lukien Suomi, sekä Sisämarkkinoiden harmonisointivirastossa
(SMHV) kaikkien yleisnimikkeiden käytön on katsottu kattavan
kaikki tavarat tai palvelut, jotka
Nizzan luokituksen mukaan kuuluvat kyseiseen luokkaan. Toisissa maissa taas yleisnimikkeiden
on katsottu kattavan ainoastaan
nämä kirjaimellisesti luetellut
tavarat tai palvelut. Tämän epäkohdan ratkaisemiseksi EUT katsoi, että hakijan on täsmennettävä, koskeeko hakemus kaikkia
kyseisen Nizzan luokan aakkosellisessa luettelossa mainittuja
tavaroita tai palveluita vai vain
tiettyjä näistä. Jos hakemuksesta ei ilmene kumpaa hakija tarkoittaa, sen ei voida katsoa olevan riittävän selvä ja täsmällinen.
EUT:n tuomio ja erityisesti sen
g
9
TAVARAMERKIT
TAVARAMERKIT
viimeksi mainittu osa ovat herättäneet paljon keskustelua tavaramerkkipiireissä, eikä sen tulkinnasta ole päästy täydelliseen
yhteisymmärrykseen. SMHV on
kuitenkin tehnyt muutoksia rekisteröintikäytäntöihinsä, joiden
avulla tuomion edellyttämiä selvyyden ja täsmällisyyden vaatimuksia pyritään takaamaan. Käytännön tasolla SMHV on päätynyt
siihen ratkaisuun, että kaikilta
hakijoilta vaaditaan hakemukseen liitettävä määrämuotoinen
lausunto, mikäli hakija haluaa
käyttää luokkaotsikoiden kaikkia
yleisnimikkeitä kattamaan koko
kyseisen Nizzan luokan aakkosellisen tavara- tai palveluluettelon.
SMHV:n presidentti on tiedonannossa 2/12 päättänyt, että
kaikki voimassa olevat rekisteröinnit sekä ennen 21.6.2012
jätetyt hakemukset, joissa on
käytetty luokkaotsikoiden kaikkia
yleisnimikkeitä, kattavat kaikki
kyseisen Nizzan luokan aakkosellisen luettelon tavarat tai palvelut. Tämän jälkeen jätetyissä
yhteisön tavaramerkkihakemuksissa sovelletaan yllä mainittua
uutta menettelyä.
Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) muuttaa myös
omaa
luokittelukäytäntöään
1.10.2012 lähtien siten, että tavara- tai palveluluetteloon on
lisättävä maininta hakijan tarkoituksesta sisällyttää koko kyseisen Nizzan luokan aakkosellinen
luettelo. Mikäli erillistä mainintaa
ei ole, PRH katsoo jatkossa hakemuksen kattavan ainoastaan
nimenomaisesti luetellut tavarat
ja palvelut.
LÄHTEET
EUT C-307/10, 19.6.2012
SMHV:n lehdistötiedote 20.6.2012
SMHV:n presidentin tiedonanto 2/12, 20.6.2012
PRH:n uutinen 18.09.2012
SUKLAAPUPUN MUOTOA EI VOITU REKISTERÖIDÄ
YHTEISÖN TAVARAMERKIKSI (EUT)
E
uroopan unionin tuomioistuin
(EUT) katsoi 24. toukokuuta
2012 antamassaan ratkaisussa, että suklaapupun muodosta koostuvaa tavaramerkkiä ei
voitu rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi. EUT:n mukaan suklaapupulla ei ollut tavaramerkin
myöntämiseksi tarvittavaa erottamiskykyä. EUT päätyi ratkaisussaan samaan lopputulokseen
kuin Euroopan unionin yleinen
tuomioistuin (EUYT) ja sisämarkkinoiden
harmonisointivirasto
(SMHV) aikaisemmin.
Chocoladefabriken
Lindt
& Sprüngli (Lindt & Sprüngli)
oli toukokuussa 2004 jättänyt
SMHV:oon hakemuksen kolmiulotteisen, punanauhaisen ja kultaiseen foliokääreeseen pakatun
suklaapupun rekisteröimisestä
yhteisön tavaramerkiksi. SMHV
oli 2005 antamassaan ratkaisussa hylännyt hakemuksen
katsoen, että merkiltä puuttui
erottamiskyky. SMHV oli lisäksi
katsonut, ettei tavaramerkki ollut
tullut käytössä erottamiskykyiseksi, koska asiassa oli esitetty
10
näyttöä käytöstä vain Saksassa.
Lindt & Sprüngli valitti SMHV:n
päätöksestä EUYT:een, joka kuitenkin päätyi samaan ratkaisuun
kuin SMHV ja hylkäsi kanteen
joulukuussa 2010.
Lindt & Sprüngli päätyi valittamaan asiassa EUT:een. EUT
totesi tuomiossaan, että vaikka
yhteisön tavaramerkkiasetuksen
mukaan yhteisön tavaramerkin voi muodostaa tavaroiden
tai niiden päällyksen muoto,
tavaramerkin
erottamiskyvyn
puuttuminen on ehdoton este
rekisteröinnille. EUT:n mukaan
rekisteröitäväksi halutun merkin erottamiskykyä on arvioitava
haettavan merkin kattamien tavaroiden ja palveluiden perusteella. Käytön kautta tunnetuksi
tulemista taas on arvioitava oletetussa kohderyhmässä. Arvion perusteella tavaramerkin on
erotuttava saman alan yleisestä
käytännöstä, ja kuluttajan on
miellettävä sen kohdistuvan tietyn valmistajan tuotteeseen.
EUT katsoi, että yleinen tuomioistuin ei ollut arvioinut väärin
Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012
suklaapupun muodosta koostuvan merkin olennaisia ominaisuuksia, eli sen muotoa, punaista nauhaa ja kultaista foliota.
Lindt & Sprüngli ei myöskään
ollut kyennyt osoittamaan näyttöä siitä, että merkistä olisi tullut
EU:n alueella erottamiskykyinen
käytön kautta. EUT:n tuomio
asiassa noudatti aikaisempaa
oikeuskäytäntöä, jonka mukaan
tavaramerkin hyväksyminen rekisteriin joissakin jäsenvaltioissa
oli vain yksi tekijä arvioitaessa
hakemusta yhteisön tavaramerkiksi. SMHV ei näin ollen ollut
velvollinen rekisteröimään suklaapupun muodosta koostuvaa
merkkiä kansallisten viranomaisten harkinnan perusteella.
KANSALLISTA TAVARAMERKKIÄ EI SAA KÄSITELLÄ
EROTTAMISKYVYTTÖMÄNÄ EU-VÄITEMENETTELYSSÄ (EUT)
E
uroopan unionin tuomioistuin
(EUT) antoi toukokuussa ratkaisun, joka koskee kansallisten
tavaramerkkien nauttimaa pätevyysolettamaa Sisämarkkinoiden
harmonisointiviraston
(SMHV)
väitemenettelyssä. EUT:n mukaan sekä SMHV:n että mahdollista valitusta käsittelevän
Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen (EUYT) on katsottava väitteen perusteena olevan
kansallisen tavaramerkin vähintäänkin tietyssä määrin erottamiskykyiseksi.
Tapaus koskee Racing-Live
SAS -yhtiön vuonna 2004 hakemaa yhteisön tavaramerkkirekisteröintiä F1-LIVE -kuviomerkille,
jota vastaan Formula One Licensing BV -yhtiö teki väitteen. Väite
perustui muun muassa kansainväliseen sanamerkkiin F1, joka
on voimassa kansallisesti useassa EU-maassa. SMHV:n väiteosasto hyväksyi ensiasteena
väitteen omassa päätöksessään
vuonna 2007, mutta SMHV:n
valituslautakunta kumosi edellä mainitun päätöksen vuonna
2008. EUYT ei Formula One
Licensing -yhtiön valituksesta
huolimatta muuttanut valituslautakunnan päätöstä tuomiossaan
vuonna 2011, joten yhtiö valitti
tästä edelleen EUT:een.
Valitus perustui keskeisesti
siihen seikkaan, että EUYT oli
katsonut kuluttajien hahmottavan väitteen alaisen merkin
F1-osan lyhenteenä ”formula
1”:stä, minkä johdosta sen katsottiin olevan kuvaileva nimitys tietynlaiselle autourheilulle.
Formula One Licensing katsoi
valituksessaan, että tämä tosiasiallisesti tarkoitti valituksen
perusteena olevan kansallisen
F1-tavaramerkin
kumoamista
tai sen pätevyyden kieltämistä. Kansallisten tavaramerkkien
pätevyyden arviointi puolestaan
kuuluu yksinomaan kansallisten
tuomioistuinten ja viranomaisten
toimivaltaan.
EUT totesi tuomiossaan, että
SMHV:n on lähtökohtaisesti
tarvittaessa arvioitava väitteen
perusteena olevien kansallisten
merkkien erottamiskykyä. Tällä
tarkastelulla on kuitenkin rajansa, eikä se saa johtaa tilanteeseen, jossa kansallisen merkin
katsotaan olevan rekisteröimiskelvoton. EUYT:n toteamus, jonka mukaan F1-osa olisi täysin
kuvaileva, tarkoittaa käytännössä sen erottamiskyvyn ja samalla
rekisteröitävyyden kieltämistä.
Edellä mainitun kaltainen johtopäätös ei ole hyväksyttävissä, koska se aiheuttaisi haittaa
kansalliselle tavaramerkille ja
voisi aiheuttaa tämän kansallisen tavaramerkin suojan poistumisen. Kun EU:n toimielimillä
ei ole toimivaltaa käsitellä kansallisen merkin pätevyyttä, tämä
tarkoittaa käytännössä sitä, että
kansallisen merkin on katsottava
olevan ainakin tietyssä määrin
erottamiskykyinen SMHV:n väitemenettelyssä. Mikäli osapuolet haluavat riitauttaa väitteen
perusteena olevan kansallisen
tavaramerkin, tämä on siten tehtävä kansallisessa kumoamismenettelyssä. Näillä perusteilla EUT
palautti asian EUYT:een uutta
käsittelyä varten.
LÄHTEET
EUT C-196/11 P, 24.5.2012
LÄHTEET
EUT C-98/11 P, 24.5.2012
11
TAVARAMERKIT
TAVARAMERKIT
HYMIÖTÄ EI VOINUT REKISTERÖIDÄ TAVARAMERKIKSI (KHO)
TAVARAMERKKIASIAKKAILLE EPÄSELVIÄ MUISTUTUSKIRJEITÄ
K
T
orkein hallinto-oikeus (KHO)
antoi elokuussa vuosikirjaratkaisun hymiön rekisteröimisestä tavaramerkiksi. KHO:n
mukaan kyseessä oleva hymiö :)
on yleisesti tunnettu ja käytetty
tunnetilasta kertova ilmaisu, eikä
se siten ollut rekisteröitävissä tavaramerkiksi.
Tapauksen taustalla on yksityishenkilön vuonna 2005 tekemä
tavaramerkkihakemus,
jonka Patentti- ja rekisterihallitus
(PRH) hyväksyi vuonna 2006.
Useat yhdistykset ja yhtiöt tekivät rekisteröintiä vastaan väitteet, jotka PRH kuitenkin koko-
naisuudessaan hylkäsi vuonna
2007. PRH:n valituslautakunta
ei muuttanut näiden päätösten
lopputulosta, joten väitteentekijät valittivat asiasta KHO:een ja
vaativat rekisteröinnin kumoamista. KHO:n ratkaistavana oli
ensisijaisesti kysymys hymiön
erottamiskyvystä ja mahdollisesta vapaana pitämisen tarpeesta.
KHO totesi ensinnäkin, että
välimerkkejä yhdistelemällä on
periaatteessa mahdollista luoda
rekisteröimiskelpoinen tavaramerkki. Tässä tapauksessa kyse
oli kuitenkin yhdistelmästä, jolla
on selkeä, oma itsenäinen ja laa-
jalti tunnettu merkityssisältönsä.
Hymiöt ovat KHO:n mukaan tunnetiloista kertovia kuvailmaisuja,
jotka voidaan rinnastaa tietynlaisiin kuvaileviin laatua ilmaiseviin sanoihin. Siten iloisuutta ja
positiivisuutta ilmaiseva kuvio :)
liitettynä mihin tahansa tuotteeseen tai palveluun on verrannollinen tuotteiden tai palveluiden
sanalliseen kehumiseen. Tämän
johdosta kyseinen merkki ei ollut erottamiskykyinen, eikä siten
myöskään rekisteröitävissä tavaramerkiksi.
avaramerkkirekisteröintien
haltijoille on jälleen lähetetty
harhaanjohtavia muistutus- kirjeitä, jotka ovat todellisuudessa olleet valelaskuja. Kirjeiden
muotoilu ja lähettäjän nimi ovat
olleet sellaisia, että ne ovat saaneet osan asiakkaista luulemaan
kirjeitä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) lähettämiksi muis-
tutuksiksi. Kirjeitä ovat saaneet
myös sellaiset rekisteröintien
haltijat, joiden rekisteröintien uudistaminen on jo hoidettu kuntoon.
Kirjeillä tai niitä lähettäneillä
yrityksillä ei ole mitään tekemistä PRH:n pitämän tavaramerkkirekisterin kanssa. PRH korostaa, että se käyttää kaikissa
lähettämissään ilmoituksissa ja
kirjeissä nimeä Patentti- ja rekisterihallitus. Haluamme myös
muistuttaa, että Berggren Groupin asiakkaana saat maksuihin ja
uudistuksiin liittyvät muistutukset aina meiltä, eikä PRH lähetä
erillisiä muistutuksia!
LÄHTEET
Patentti- ja rekisterihallituksen uutisia 20.6.2012
LÄHTEET
KHO 2012:64, 13.8.2012
LOUBOUTIN SAI YKSINOIKEUDEN PUNAPOHJIIN,
MUTTA KENKIEN ON OLTAVA TOISTA VÄRIÄ
Y
hdysvaltalainen tuomioistuin
on 5.9.2012 antamallaan
päätöksellä vahvistanut ranskalaisen kenkäsuunnittelijan Christian Louboutinin yksinoikeuden
naisten korkokenkien punaisiin
pohjiin. Kengän on kuitenkin oltava eri väriä kuin pohja.
Louboutinin suunnittelemien
naisten korkokenkien pohjissa
on käytetty kiiltävää punaista väriä vuodesta 1992 lähtien. Punainen kengänpohja on rekisteröity
tavaramerkkinä Yhdysvalloissa
vuonna 2008.
Louboutin haastoi kilpailevan
muotitalon Yves Saint Laurentin (YSL) oikeuteen huhtikuussa
2011, kun tämä ilmoitti aikeistaan esitellä naisten kenkämalliston, jossa kengät olisivat kaut-
taaltaan yhdenvärisiä.
Elokuussa 2011 New Yorkin
piirioikeuden tuomari hylkäsi Louboutinin kanteen estää
Yves Saint Laurentia myymästä
yksivärisen malliston punaista
kenkää punaisella pohjalla. Valitustuomioistuin vahvisti, että
Louboutinin yksinoikeus punaisiin pohjiin koskee vain kenkiä,
joiden pohja on erivärinen kuin
muu kenkä. YSL ja muut kilpailijat saavat siis edelleen valmistaa
kokopunaisia kenkiä. Tuomioistuin kumosi alemman instanssin
ratkaisun osittain ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.
Punaisista
kengänpohjista
on käyty pitkään taistelua myös
muualla kuin Yhdysvalloissa.
Aikaisemmin tänä vuonna Lou-
boutin hävisi kiistan espanjalaista vaatemyymäläketjua Zaraa
vastaan Ranskassa.
Louboutin nosti kanteen Zaraa vastaan vuonna 2008 tuoteväärennöksestä ja vilpillisestä
kilpailusta, koska Zara myi avokärkisiä, punapohjaisia korkokenkiä, jotka muistuttivat kantajan mukaan Louboutinin Yo Yo
-kenkämallia.
Tuomioistuimen mukaan Louboutinin ja Zaran punapohjaiset
korkokengät eivät kuitenkaan
olleet sekoitettavissa toisiinsa.
Ranskan ylimmän oikeusasteen
tuomioistuin Cour de Cassation pysytti päätöksen voimassa
30.5.2012 antamassaan ratkaisussa.
LÄHTEET
United States Court of Appeals for the Second Circuit 11-3303-cv
Christian Louboutin S.A. v. Yves Saint Laurent Am. Holding, Inc.
Cour de Cassation Arrêt n° 620 F-D Pourvoi n° D 11-20.724 Christian Louboutin vs. Zara France
12
Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012
13
TEKIJÄNOIKEUS
TUOTEVÄÄRENNÖKSET
EUROOPAN PARLAMENTTI HYLKÄSI TUOTEVÄÄRENNÖKSIÄ
KOSKEVAN ACTA-SOPIMUKSEN
E
uroopan parlamentti käytti
heinäkuussa
ensimmäistä
kertaa Lissabonin sopimuksen
mukaista valtaansa torjua kansainvälinen kauppasopimus ja
hylkäsi Anti-Counterfeiting Trade
Agreement (ACTA) -sopimuksen.
Suurta vastustusta osakseen
saanut sopimus hylättiin lopulta parlamentissa äänin 478–39.
Euroopan komission suunnitteleman sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa tekijänoikeusloukkauksia koskevien lakien
kansainvälistä valvontaa ja se
neuvoteltiin Australian, Etelä-Korean, Euroopan unionin, Japanin,
Kanadan, Marokon, Meksikon,
Singaporen, Sveitsin, Uuden-
Seelannin ja Yhdysvaltojen välillä. Parlamentin äänestystulos
lakkauttaa sopimuksen Euroopan unionin (EU) alueella, mikä
tarkoittaa, etteivät EU tai yksittäinen jäsenvaltio voi tulla sopimuksen osapuoleksi.
Myös EU-kansalaiset ovat
kritisoineet ACTA- sopimusta
laajasti. Kritiikkiä herättivät erityisesti valvonnan laajentaminen
ja sananvapauden rajoittaminen.
Tammikuussa useimpien unionin
jäsenmaiden allekirjoittama sopimus johti ympäri Eurooppaa
mielenosoituksiin, joihin osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Parlamentti vastaanotti myös 2,8
miljoonan ihmisen allekirjoitta-
man vetoomuksen ACTA- sopimusta vastaan.
Ennen Euroopan parlamentin
äänestystä sopimuksen kohtaloa
käsiteltiin kolmessa EU-komiteassa (lakiasioiden komiteassa,
kansalaisoikeuksien komiteassa,
sekä teollisuuden, tutkimuksen
ja energian komiteassa). Kaikki
kolme komiteaa vastustivat sopimusta. Sopimuksen esittelijänä toimineen EU-parlamentaarikko David Martinin mukaan
sopimus on liian epämääräinen
ja sisältää liikaa mahdollisuuksia
vääriin tulkintoihin, minkä vuoksi
se saattaisi vaarantaa kansallisvapaudet.
LÄHTEET
Euroopan parlamentin uutinen, 4.7.2012
BBC News: Acta: Piracy treaty dealt critical blows in EU votes, 31.5.2012
Katso myös: Berggren Legal IPR-uutisia, maaliskuu/2012, s. 13.
OIKEUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄ ALOITTI LÄÄKEVÄÄRENNÖKSIÄ
KOSKEVAN EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUKSEN
VOIMAANSAATTAMISEN VALMISTELUN
O
ikeusministeriö asetti kesäkuussa työryhmän valmistelemaan lääkeväärennöksiä
koskevan Euroopan neuvoston
yleissopimuksen voimaansaattamista. Suomi allekirjoitti sopimuksen viime syksynä (ks. lisätietoa Berggren Legal IPR-uutisia
joulukuu/2011).
Viralliselta nimeltään Lääkeväärennösten torjuntaa koskeva
Euroopan neuvoston yleissopimus koskee lääkeväärennöksiä
ja vastaavia kansanterveyttä
vaarantavia rikoksia. Sopimus
sisältää muun muassa velvoitteet säätää rangaistavaksi lääkeaineiden väärentäminen ja
niiden markkinoille saattaminen.
Sopimus sisältää lisäksi rikostutkintaa ja syytetoimenpiteitä
koskevia määräyksiä sekä määräyksiä viranomaisten välisestä
yhteistyöstä ja kansainvälisestä
rikosoikeudellisesta yhteistyöstä
sekä määräyksiä rikosten ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja
uhrien suojelusta.
Sopimuksen tavoitteena on
torjua lääkeväärennösten kauppaa. Suomen lainsäädäntö kattaa nykyiselläänkin sopimuksen
velvoitteet pääosin. Muutoksia
edellyttävät mahdollisesti tietyt
lääkeväärennösten kriminalisointia koskevat määräykset.
Työryhmän jäsenet aloittivat
toimikautensa syyskuun alussa,
ja työryhmän on määrä saada
ehdotuksensa valmiiksi maaliskuun 2013 loppuun mennessä.
LÄHTEET
Oikeusministeriön uutinen 29.6.2012
Berggren Legal IPR-uutisia joulukuu/2011, s. 16.
14
Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012
15
TUOTEVÄÄRENNÖKSET
TEKIJÄNOIKEUS
KIINA EDELLEEN TUOTEVÄÄRENNÖSTEN
ALKUPERÄMAISTA YKKÖNEN
V
iime vuonna tulli pysäytti
EU:n rajoilla lähes 115 miljoonaa tuotetta, joiden epäiltiin
rikkovan IPR-oikeuksia. Tullin
pysäyttämien tuotteiden yhteenlaskettu arvo oli lähes 1,3 miljardia euroa ja suurin osa tuotteista
oli väärennettyjä lääkkeitä, pakkausmateriaaleja tai savukkeita.
Suurin osa (73 %) EU:n alueelle tulevista IPR-oikeuksia
loukkaavista tavaroista on edelleen peräisin Kiinasta (ks. myös
Berggren Legal IPR-uutisia lokakuu/2011, jossa kerroimme
Kiinasta saapuvista tuoteväärennöksistä). Väärennösten pääasiallinen alkuperämaa kuitenkin
vaihtelee, riippuen siitä mihin
tuoteluokkaan väärennetty tuote
kuuluu. Väärennetyt elintarvikkeet ovat suurimmaksi osaksi
peräisin Turkista, alkoholijuomat Panamasta, virvoitusjuomat
Thaimaasta ja matkapuhelimet
Hongkongista.
Suomen tulli keräsi viime
vuonna tuoteväärennösepäilyjen
johdosta tavaraa noin 33 miljoonan euron arvosta. Yhteiskunnan
turvallisuuden kannalta merkittävin tuoteväärennösryhmä olivat
erilaiset laakerit, joiden laskennallinen arvo oli noin 12 miljoonaa euroa. Suurin osa laakereista
oli menossa Suomen kautta Ve-
LÄHTEET
Tullin lehdistötiedote, 24.7.2012
Berggren Legal IPR-uutisia, lokakuu/2011, s. 18
KOMISSIO EHDOTTAA RAJAT YLITTÄVIÄ
LISENSIOINTIMAHDOLLISUUKSIA MUSIIKILLE
näjälle, mutta useissa lähetyksissä määränpäämaaksi oli merkitty
Suomi.
Tehokas IPR-oikeuksien suojaaminen on EU:n talouden kulmakivi, ja tulli on keskeinen tekijä estettäessä näitä oikeuksia
loukkaavien väärennettyjen tuotteiden pääsy unionin alueelle.
Myös kauppakumppanien kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan
estää väärennettyjen tuotteiden
tuonti EU:hun. EU allekirjoittikin
jo vuonna 2009 Kiinan kanssa toimintasuunnitelman, jossa
keskitytään teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvontaa koskevan
yhteistyön tehostamiseen.
E
jakelu toisen järjestön alueelle on
osoittautunut hankalaksi. Lisäksi
sopimustoiminnan puutteet ovat
heijastuneet hitaaseen ja heikosti
raportoituun tuoton keräämiseen
ja tilittämiseen tekijöille.
Komissio ehdottaa eurooppalaisten standardien ja raportointikäytäntöjen omaksumista
tekijänoikeusmaksujen keräämiseksi ja tilittämiseksi EU:n alueella. Standardien odotetaan
lisäävän tekijänoikeusmaksujen
keräämisen avoimutta ja luotettavuutta.
Sekä kuluttajien,
palveluntarjoajien että tuottajien
tilanne helpottuisi, sillä jakelun mahdollistavan sopimuksen voisi kerralla tehdä koko
sisämarkkina-alueen laajuiseksi. Tekijänoikeusjärjestöllä olisi
uroopan komissio on pyrkinyt edistämään sähköisien
rajat ylittävien palveluiden tarjontaa osana Euroopan unionin (EU)
IPR-strategiaa. Se antoi 11. heinäkuuta ehdotuksen direktiiviksi
musiikin alan tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan tehostamisesta. Sähköiset palvelut musiikin
jakelemiseksi ovat luonteeltaan
valtioiden rajoista riippumattomia ja markkinoilla on runsaasti
kysyntää rajat ylittäville palveluille. Tekijänoikeuden yhteisvalvontajärjestöjen
(collecting
society,
tekijänoikeusjärjestö)
tapa kerätä tekijöille korvauksia on kuitenkin jäänyt ajastaan
jälkeen.
Tekijänoikeusjärjestöjen toiminta on toistaiseksi ollut
kansallista, ja erityisesti musiikin
mahdollisuus, mutta ei pakkoa
tarjota musiikkia näiden standardien mukaan mille tahansa
toimijalle EU:ssa. Lisäksi tekijänoikeusjärjestöt voivat valtuuttaa
toisiaan lisensioimaan hallinnoimiaan teoksia. Uudistuksen
täytäntöönpano tarkoittaa sitä,
että tekijänoikeusjärjestöjen on
käytännössä pakko uusiutua ja
toimia kiinnittää erityistä huomiota toiminnan tehokkuuteen.
LÄHTEET
Euroopan unionin lehdistötiedote 11.7.2012
TIETOKONEOHJELMIEN SUOJA EI ULOTU OHJELMOINTIKIELEEN,
TIEDOSTOIHIN EIKÄ OHJEKIRJOIHIN
E
uroopan unionin tuomioistuin
(EUT) vahvisti tietokoneohjelmia koskevan tekijänoikeusdirektiivin (Neuvoston direktiivi
91/250/ETY tietokoneohjelmien
oikeudellisesta suojasta) tulkinnan, jonka mukaan suoja kattaa
vain suorittavan koodin, muttei
ulotu tietokoneohjelman periaatteisiin. Tuomioistuimen mukaan
tietokoneohjelmadirektiivissä
tarkoitettu termi ”ohjelman ilmaisumuoto” ei lue sisäänsä toiminnallisuutta, ohjelmointikieltä eikä
tiedostomuotoja, eivätkä ne siten
saa suojaa tietokoneohjelmana.
Kirjallinen teos, kuten ohjekirja voi toki olla tekijänoikeudella
suojattu, mutta jollei sitä suojata
nimenomaisesti tietokoneohjelmana, tietokoneohjelmien suojasta annetussa direktiivissä ole-
vat erityissäännökset eivät siihen
sovellu. Yksinoikeus ohjekirjaan
voi tulla loukatuksi tietokoneohjelmassa tai uusissa ohjekirjoissa, mikäli toisinnetaan tämän
kirjallisen teoksen ilmaisuja.
Asiassa pyrittiin ratkaisemaan
erityisesti kysymys siitä, saako
tietokoneohjelman toimintaa ja
siihen liittyvää kirjallista aineistoa
tutkia ja tarkkailla kilpailevan ohjelman suunnittelutarkoituksessa. Tietokoneohjelmia koskevan
direktiivin erityissäännökset kieltävät käänteismallinnuksen muuhun tarkoitukseen, kuin ohjelmien keskinäisen kommunikoinnin
aikaan saamiseen, mutta oikeus
tarkkailla ohjelmaa normaalin
käytön yhteydessä ei ole rajoitettu käyttötarkoituksen perusteella. Tuomioistuimen mukaan
käyttäjän oikeus tutkia ja testata
ohjelmaa ei edellytä tekijänoikeuden haltijan suostumusta,
mikäli sen voi muutoin toteuttaa
käyttöluvan piirissä.
Tapauksessa kilpailevaa ohjelmaa laativa taho oli hyväksynyt sopimuksen, jossa käyttämisen edellytykseksi asetettiin
kielto kopioida sen ideoita ja
periaatteita muuhun, kuin sopimuksessa mainittuun tarkoitukseen. Tuomioistuin totesi, ettei lisenssisopimukseen vedoten voi
estää käyttäjää tutkimasta tuotetta tavalla, joka on mahdollista
normaalin käytön yhteydessä.
Vaikka tulkinta vaikuttaa rajoittavan vain mahdollisuutta määrätä
käytön yhteydessä saatavasta
tiedosta, se pureutuu syvälle sopimusvapauden periaatteeseen.
LÄHTEET
EUT C-406/10, 2.5.2012
16
Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012
17
EUT ANTOI RATKAISUN YKSINOIKEUDEN SAMMUMISESTA
TIETOKONEOHJELMAN MYYNNISSÄ
GOOGLE VELVOITETTIIN POISTAMAAN PIRAATTISANAT
HAKUSANAEHDOTUKSISTAAN
E
R
uroopan unionin tuomioistuin
(EUT) ratkaisi 3.7.2012 antamassaan tuomiossa kysymyksen mahdollisuudesta myydä
verkosta ladattavia tietokoneohjelmia tunnuksilla, jotka oikeudenhaltija on laskenut markkinoille Euroopan talousalueella
(ETA). Lähtökohtaisesti tekijänoikeuden tuottama yksinoikeus
teoskappaleeseen sammuu, kun
fyysinen kappale on kertaalleen
myyty ETA:lla. Teoskappaleen
on tämän jälkeen voinut myydä
vapaasti edelleen loukkaamatta
kenenkään yksinoikeutta. Sääntö on perinteisesti koskenut esineitä, muttei palveluita. Tietokoneohjelman sisältävän tallenteen
myyminen on sammuttanut yksinoikeuden tallenteen edelleen
myymiseen. Sen sijaan jakelu
sähköisenä on ollut kiistanalainen. EUT totesikin tuomiossaan,
että tietokoneohjelmia koskevassa direktiivissä on aukko,
sillä siinä ei ole otettu huomioon
tietokoneohjelmien toimittamista
Internetin kautta. Tuomioistuin
totesi, että sammumista on ollut mahdollista tulkita direktiivin
puitteissa useammalla eri tavalla.
EUT katsoi, että tietokoneohjelman omistusoikeus siirtyy,
kun tietokoneohjelman pysyvä
kappale luovutetaan ajallisesti rajoittamattomalla (perpetual)
käyttöoikeudella.
Tuomioistuimen mukaan tietokoneohjelman
pysyvän kappaleen lataaminen
verkosta tunnuksilla ja ikuista
käyttöoikeuslisenssiä koskevan
sopimuksen tekeminen ovat jakamaton myyntiä muistuttava
kokonaisuus, jos oikeudenhaltijalla on ollut mahdollisuus saada
toimituksen yhteydessä teoskappaleen kaupallista arvoa vas-
LÄHTEET
EUT C-128/11, 3.7.2012
18
Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012
taava korvaus.
Komissio oli puoltanut asiassa näkemystä, jonka mukaan
yleisön saataville saattaminen ei
rinnastuisi samalla tavalla myyntiin ja ettei saataville saattaminen
johtaisi teoskappaletta koskevan
levitysoikeuden sammumiseen.
EUT valitsi kuitenkin suoraviivaisen ja kuluttajan kannalta helpommin ymmärrettävän tulkinnan. Tuomioistuimen ratkaisulla
tietokoneohjelman lataaminen
verkosta saatettiin samaan asemaan, kuin saman ohjelman
ostaminen levykkeellä. Kyse on
myynnistä siitä huolimatta, että
latausavaimen
ensimmäisen
myynnin ja varsinaisen ohjelman
asentamisen välillä tietokoneohjelmaan olisi tehty korjauksia ja
päivityksiä.
anskan ylimmän oikeusasteen tuomioistuin Cour
de Cassation antoi 12.7.2012
tuomion, jonka mukaan hakukonejätti Googlen on jatkossa
sensuroitava hakukoneensa automaattisia hakusanaehdotuksia.
Cour de Cassation velvoitti
tuomiossaan Googlen suodattamaan termit, jotka linkittävät
käyttäjän tekijänoikeutta loukkaavaa materiaalia tarjoaville
sivustoille. Tuomioistuimen mukaan Googlen automaattisesti
hakusanoja ehdottava hakukone
tarjoaa keinon tekijänoikeuden ja
lähioikeuksien loukkaamiseen.
Ranskan
musiikkiteollisuuden järjestön (SNEP) mukaan
Googlen hakukone ehdottaa au-
tomaattisesti piraattitoimintaan
liittyviä termejä kuten ”Torrent”,
”Megaupload” tai ”Rapidshare”,
kun käyttäjät kirjoittavat artistien
tai yhtyeiden nimiä hakukoneeseen. SNEP nosti kanteen Googlea vastaan ja vaati Googlea lopettamaan näiden hakusanojen
ehdottamisen hakukonepalvelussaan.
Cour de Cassation katsoi, että
automaattisten hakusanaehdotusten poistaminen on oikeutettua, kun sillä pyritään estämään
tai rajoittamaan tekijänoikeuden
loukkauksia.
Piraattisanojen
kiellolla pyritään vaikeuttamaan
käyttäjien pääsyä tekijänoikeutta
loukkaaville sivustoille. Tuomioistuimen mukaan hakukonetta ei
kuitenkaan voitu pitää vastuussa
laittoman materiaalin lataamisesta, koska ladatakseen laitonta materiaalia käyttäjän täytyy
siirtyä toiselle sivustolle jatkaakseen loukkaavaa tekoa.
Ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen päätös kumosi kahden alemman oikeusasteen tuomiot, joilla kanne oli aikaisemmin
hylätty. Asia palautettiin toisen
oikeusasteen
tuomioistuimen
uudelleen käsiteltäväksi.
LÄHTEET
Cour de Cassation Arrêt n° 832 du 12 juillet 2012 (11-20.358)
Ks. myös Intellectual Property Magazinen uutinen 24.7.2012
19
Berggren Group on johtava eurooppalainen IPR-palveluiden tarjoaja. Konsernimme
liike­­vaihto on runsaat 20 mil­joonaa euroa, ja
palveluk­
ses­
samme työskentelee lähes 170
asiantuntijaa muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa.
Konsernin Berggren Legal -ryhmä on
Suomen suurin IPR-juridiikan asiantuntijayhteisö. Berggren Legal -ryhmään kuuluu 16
IPR-lakimiestä, teollis- ja tekijänoikeuksien
huippuosaajaa, jotka auttavat koko konsernin
ja maailmanlaajuisen yh­teis­työ­ver­kostomme
asiakkaita kaikissa immate­riaali­oi­keu­del­lisissa
asioissa IPR-sopimuksista oikeuk­sien puolus­
tamiseen.
Erikoistu­
minen immateriaalioikeuteen ja
mut­
ka­
ton yhteistyö konsernimme muiden
asiantunt­i­joiden kanssa muodos­tavat ainutkertaisen yhdistelmän asiakkai­demme parhaaksi.
Tämä julkaisu, Berggren Legal IPR-uutisia, syntyy osana IPR-lakimiestemme ja harjoittelijoidemme päivittäistä, valveutunutta
asiantuntijatyötä.
TOIMITUS
Tarja Tchernych, Milla Lehtoranta, Elisa Huusko, Minna Hokkanen, Iiro Nurminen, Suvi Sahimaa,
Kristian Sjöblom, Mariliina Karppo ([email protected])
TÄHÄN NUMEROON KIRJOITTIVAT
Elisa Huusko, Minna Hokkanen, Iiro Nurminen, Suvi Sahimaa, Kristian Sjöblom
BERGGREN LEGAL
IPR-lakimiehet: Sanna Aspola, Hannu Halmetoja, Jorma Hanski, Sebastian Henn, Erkki Holmila,
Elisa Huusko, Jenni Ihalainen, Suvi Julin, Teija Kotro, Milla Lehtoranta, Jukka Palm, Ville Patja,
Paula Sailas, Jarmo Talvitie, Tarja Tchernych Lakimiesavustaja: Kristian Sjöblom Para Legal:
Aino Loukamo Legal Traineet: Minna Hokkanen, Iiro Nurminen, Suvi Sahimaa
Julkaisun sisältö ei ole tarkoitettu Berggren Groupia sitovaksi juridiseksi kannanotoksi eikä oikeudellisiksi neuvoiksi yksittäisiin tapauksiin. Julkaisussa viitattu lainsäädäntö on saattanut muuttua julkaisun ilmestymisen jälkeen. Niinpä kenenkään
ei tulisi suhtautua julkaisun sisältöön oikeudellisena neuvona omassa asiassaan. Julkaisun toimitus pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan korjaamaan sen tietoon tulleet sisällön virheellisyydet ja puutteellisuudet.
www.berggren.eu
BERGGREN
20
Berggren Legal IPR-uutisia syyskuu/2012