1. No category

2/ 2012
B E R G G R E N
G R O U P I N
A S I A K A S L E H T I
•
I P R
N e w s
BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1
Aalto-yliopiston
yli-innovaatioaktivisti
arvostaa
now-how’ta
1
Thermo Fisher Scientific valitsi Greip® -palvelun • Lumidesignin valaisimille IPR-suojaa
S i s ä lt ö
Pääkirjoitus
Oma design kullan kallis
AJANKOHTAISTA
Oma design kullan kallis / 3
Asiakkaamme Contastic teki menestyksekkäät
patenttikaupat / 14
ILMIÖ
Aalto-yliopiston Anssi Tuulenmäki kääntää
ajattelun päälaelleen / 4
BERSOONA
ASIAKAS & ASIANTUNTIJA
TEKIJÄNOIKEUDET
Thermo Fisher Scientific – pisaran verran muita
edellä / 6
Ei vain pala paperia. Case Lumidesign Oy / 16
Katriina Toorikka ratkaisee, siis on / 15
UUSIIN ASEMIIN
PATENTIT
Nimitykset Berggren Groupissa / 18
Tunne patentointiprosessien erot USA:ssa ja
Euroopassa / 9
MUISTAMISET
Henkilöstön palvelusvuodet ja merkkipäivät / 18
KANSAINVÄLISYYS
Asiamiehemme maailmalla / 12
SANASTA ASIAMIESTÄ!
Alan sanastoa valottava pakinasarja
– osa 16: P / 19
6
4
 15
P Designmuseossa 1950- ja 60-lukuja luonnehditaan suomalaisen designin kulta-ajaksi.
Oltiinko silloin nykyistä luovempia tai tuotteliaampia? Ei, vaan design on muuttunut ajassa
ja sen ympärille on syntynyt uusia ilmiöitä, jotka vievät designerin huomiota. Verkkomaailma
on globalisoinut designin, tekijänoikeusrikkomukset ja tuoteväärennökset ovat yleistyneet.
Mutta ovatko taiteilijat ja designerit itsekään aina riittävän tietoisia työnsä suojausmahdollisuuksista? Tuntuuko suojaaminen mahdottomalta rahareiältä aloittelevalle designerille? Monesti päädytään luottamaan vain tekijänoikeuksiin.
Helsinki World Design Capital 2012 on pyrkinyt tuomaan designia lähemmäksi ihmisten arkea ja viestinyt, että mikä tahansa arjessa ilmenevä asia on designia. Ajatus on kultainen. Sen ohella designerit tarvitsevat myös neuvoja ja esimerkkejä siitä, miten saada designilleen kaivattua lisämyyntiä ja taloudellista hyvää. Vuotuisessa Syysseminaarissamme
27.9.2012 EU-tavaramerkki- ja -mallioikeusasiamiehemme Hannu Halmetoja yhdisti
tunteikkaasti nämä kaksi näkökulmaa: Koska suomalainen design rikastuttaa vahvasti arkeamme, on tärkeää että se rikastuttaa maatamme myös kaupallisesti (ks. s. 14).
Aivan samoin Helsingin Sanomat totesi 13.9.2012 pääkirjoituksessaan Hyvä design on
tyylin, toimivuuden ja rahan liitto, ettei designpääkaupunkivuoden tehtävänä ole vain houkutella turisteja Suomeen. Hyvällä suunnittelulla ja muotoilulla on myös tarkoitus tehdä taloudellista
tulosta designtoimialoilla. HS peräänkuulutti suomalaisten ryhdistäytymistä designin viennissä,
markkinoinnissa ja myynnissä, mutta unohti tärkeän asian: suojauksen. Suojauksen avulla kun designereilla on huomattavasti paremmat edellytykset
myydä ja markkinoida tuotteitaan maailmalle.
BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1
Yhtenä kultaisena sääntönä designerille pidänkin suojauksen arvioimista etukäteen ennen tuotteen lanseeraamista markkinoille. Kysy itseltäsi, kestätkö sinä, entä kestääkö liiketoimintasi sen, että luomistyötäsi kopioidaan? Jos vastaat ei, selvitä, mitä yksinoikeuksia designillesi voitaisiin varmistaa.
Design määritellään esteettisesti kauniiksi uudenlaiseksi muotoiluksi, jolla on myös usein teknisiä käyttöominaisuuksia. Designia ovat uudenlaiset astiat ja astiastot, valaisimet, erikoiset designhuonekalut, taidelasiesineet, designkäsilaukut, muotivaatteet. Mitä yksinoikeuksia niihin voi
sisältyä vai voiko? Milloin design nauttii tekijänoikeutta? Tekijänoikeus on selvempi musiikin, taideteoksen tai kirjan osalta, mutta sen sijaan huonekalun, lampun tai kahvikupin tekijänoikeuskynnys ei helpostikaan ylity. Entä onko designia mahdollista suojata mallioikeudella, hyödyllisyysmallioikeudella tai peräti patentilla? Se on tietyin edellytyksin mahdollista.
Lehtemme sivuilta 8−9 löydät casen, jossa valaisimia valmistava yritys on onnistunut suojaamaan työtään sekä tekijänoikeuksilla että mallioikeuksilla.
IPR on tämän päivän kultaa, johon kannattaa panostaa. Sen ansiosta luomistyön arvo nousee, säilyy
ja pärjää kilpailussa – niin arkemme ilona kuin suomalaisen designin uuden kulta-ajan varmistajana.
Kuva: JUKKA LEHTINEN
PÄÄKIRJOITUS
Tarja Tchernych
ryhmäpäällikkö, IPR-lakimies
Berggren Oy Ab
www.berggren.eu
Berggren Oy Ab
Antinkatu 3 C, PL 16
00101 Helsinki
Puh. 010 227 2000
Fax (09) 693 3944
[email protected]
2
Berggren Oy Ab,
Oulu
Kirkkokatu 9
90100 Oulu
Puh. 010 227 2100
Fax (08) 556 6701
[email protected]
Tampereen Patenttitoimisto Oy
Hermiankatu 1 B
33720 Tampere
Puh. 010 227 2600
Fax 010 227 2662
[email protected]
Tampereen Patenttitoimisto Oy,
Lappeenranta
Valtakatu 49
53100 Lappeenranta
Puh. 010 227 2670
Fax 010 227 2662
[email protected]
Tampereen Patenttitoimisto Oy, Kuopio
Microkatu 1
70210 Kuopio
Puh. 010 227 2680
Fax 010 227 2662
[email protected]
Tampereen Patenttitoimisto Oy,
Jyväskylä
Ylistönmäentie 26
40500 Jyväskylä
Puh. +358 10 2272 662
[email protected]
PS. Berggrenillä oli kunnia toimia tänä vuonna yhtenä WIPO Design Awardin tuomareista. Lue
kilpailusta lisää osoitteessa www.prh.fi
TOIMITUS
Turun Patenttitoimisto Oy
Tykistökatu 2–4 B, PL 99
20521 Turku
Puh. 010 227 2555
Fax 010 227 2556
[email protected]
Berggren Groupin
asiakaslehti 2/2012
JULKAISIJA
Berggren Group
Antinkatu 3 C
00100 Helsinki
PÄÄTOIMITTAJA
Jouni Joronen
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Mariliina Karppo
MUU TOIMITUSKUNTA
Jorma Hanski
Erkki Holmila
Sisko Knuth-Lehtola
ULKOASU
Petteri Kivekäs, Edita Publishing Oy
Osoitteenmuutokset:
[email protected]
KANNEN KUVA
Jukka Lehtinen
Internet:
www.berggren.eu
TAKAKANSI
Berggren Group
Berggren-lehti
ilmestyy kaksi kertaa
vuodessa.
PAINOPAIKKA
Edita Prima Oy, Helsinki 2012
3
I de a
o
u
a
h
v
di
ri
s
sa
at
t
Ilmiö
P Aalto-yliopiston
MIND-innovaatiokoneiston yli-innovaatioaktivisti –
perinteisemmin tutkimusryhmän vetäjä − Anssi Tuulenmäki aloitti yliopistouransa humanistina.
− Tajusin pian, että jos haluan muuttaa maailmaa, on järkevää hypätä ”vihollisen leiriin”; sille puolelle, jossa asioita
todella tehdään – yrityksiin, bisneksiin.
Vaihdoin Kauppakorkeakouluun.
Parikymmentä vuotta myöhemmin
Tuulenmäki on kymmenissä yritysprojekteissa kouliintunut tutkija ja konsultti, joka työskentelee Aalto-yliopistossa,
mutta tiimeineen ajattelee ja toimii itsenäisesti. Hän kiertää yrityksissä antamassa niille kimmokkeita ajatella eri tavalla.
Kirjassaan Lupa toimia eri tavalla
Tuulenmäki esittelee keinoja, joilla yritykset voivat löytää ja toteuttaa strategisia innovaatioita: ideoita, jotka haastavat
koko toimialan konventioita. Tapasimme
miehen Senaatintorilla, hengellisen, akateemisen ja materiaalisen risteyskohdassa, ja kuulimme piristäviä vastineita perinteiseen bisnesajatteluun:
Löydä oma agendasi
Anssi Tuulenmäen
mielestä now-how
voittaa aina know-how’n.
eri tavalla
Ja
on
parempi kuin ”Sillä
tavalla!” -silittäminen
myötäkarvaan.
4
Tuulenmäellä ja taiteilija Jorma Uotisella on eräässä mielessä samanlainen
maailmankuva. Molempien mielestä on
vain uniikkeja ihmisiä, uniikkeja tilanteita ja uniikkeja työtehtäviä.
− Yritysten olisi aika myöntää, että
liukuhihnatyyppinen, toistuvasti samanlainen työ on siirretty koneille tai
viety halvempiin maihin. Sen sijaan
työn ja organisoitumisen keskiöön täytyisi nostaa ihmisten ainutlaatuisuus,
rakkaus ja innostus. Nuorten yrittäjyysbuumi vaikkapa Aalto-yliopiston ympärillä on tämän ilmiön eräs seuraus.
Kouluissamme on kasvava joukko nuoria, jotka haluavat elämältään jotain ainutlaatuista. Kuinkahan monta vuotta
menee, ennen kuin koulumaailma alkaa mitata elämäntehtävien löytymistä
virallisena mittarina ja organisoituu tämän päämäärään mukaan?
Tuulenmäestä oman uniikin agendan
löytäminen on jokaisen yksilön täydeksi
tulemisen ja sitä kautta menestymisen
edellytys. Ihmiset, jotka tietävät mitä
haluavat ja tekevät sitä intohimoisesti,
menestyvät. Saman hän soisi yleistyvän
yrityksissäkin. Agenda saattaa löytyä, jos
kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä. Vaikkapa liiketoimintastrategian.
Salli strategiassasi
kokeileminen
− Kokeileminen ja strategia eivät valitettavasti viihdy samassa lauseessa.
Kokeilut viittaavat pieneen, epävarmaan taktiseen tekemiseen. Strategia
taas viittaa isoon, organisaatiotasoilla ajatuksena hyvin testattuun ja mietittyyn asiaan, ”viralliseen totuuteen”.
Tuulenmäestä vasta kokeilut eli empiria
antaa perustelutBeFakto
uusille
toimintavoille
takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1
niin tieteessä kuin liiketoiminnassakin.
− Aidosti uusia asioita ei voi vain
suunnitella. Ne tulee kokeilemalla luoda. Yrityksissä on aika vähän osaamista kehittää kokeilemalla. Yleensä kokeilu liitetään joko ei-strategisiin johtopäätöksiin tai sitten aivan liian isoihin asioihin, miljoonina euroina, IT-järjestelminä jne. Olennaista on päästä halvasti liikkeelle ja oppia nopeasti.
Älä pelkää failure resumeta
Tuulenmäestä suomalaisen faktapohjaisen jalat maassa -kulttuurin luulisi ymmärtävän epäonnistumisten arvon. Epäonnistuneet kokeilut opettavat parhaiten, joten epäonnistuminen olisi nähtävä uuden projektin käynnistysvaiheena, ei toiminnan loppuna. Failure resume on hyvä lisä cv:hen, ja yritysjohdonkin kannattaisi se tiedostaa.
− Viisas johto antaa myös hullulta kuulostaville ideoille mahdollisuuden osoittaa
elinkelpoisuutensa nopeilla, halvoilla kokeiluilla. Vasta toteutuksen ideat ratkaisevat, oliko idea hullu vai nerokas. Ja
toiston uhallakin: vasta kokeilemalla saadaan parhaat toteutuksen ideat selville.
Tilaisuuksia strategisten ideoiden etsimiseen tulisi antaa enemmän ja kai-
kille. Kuka pomo esimerkiksi irtisanomispäätöstä harkitessaan antaisi työntekijälle mahdollisuuden muuttaa bisneksen suuntaa? Kysyisi, ”Onko sinulla
jokin idea, joka kääntäisi kurssimme”?
Toteuta ja nyt
Tuulenmäen mukaan yrityksissä yleensä tiedetään, mitä asiakas haluaa ja miten tarpeet saadaan tyydytettyä. Haasteena on, että yritykset organisoituvat
niin monimutkaisilla tavoilla, että ihmisten aika kuluu sisäisen organisoitumisen vaatimuksiin. Jos organisaatiot olisivat yksinkertaisempia ja totuudellisempia, ne ehtisivät keskittymään
olennaiseen ja luomaan uutta.
−Miettimään vaikkapa, pystyisimmekö huolehtimaan asiakkaidemme
elämästä ajallisesti pidempään kuin
muut yritykset tai toimiala yleensä? Tai
mitä asiakkaamme elämässä tapahtuu
juuri ennen kuin hän käyttää tarjoamaamme, tai heti sen jälkeen?
Tuulenmäki vaalisi erityisesti toteuttamisen hyvettä, sillä toteuttamisen ideoilla ideat herätetään jokapäiväisessä
toiminnassa henkiin.
Yli-innovaatioaktivisti ei katso tulevaisuuteen vaan arvostaa nykyisyyttä ja
eri tavalla toimimista juuri nyt. Nowhow voittaa aina know-how:n. Hänestä nyt on aina paras hetki ja Suomi on
maailman paras maa strategisten innovaatioiden etsimisessä. Vielä on kiertämistä ja rohkaisemista eri tavalla ajattelemiseen, mutta onneksi Tuulenmäen potkulaudalla pääsee ruuhkaisiakin
katuja nopeasti päämääräänsä.
Teksti: Mariliina Karppo
Kuvat: Jukka Lehtinen
Teksti perustuu Berggrenin toimitusjohtaja Jorma Hanskin ja yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen lounastapaamiseen sekä kirjaan
Tuulenmäki, Anssi: Lupa toimia eri tavalla.
5
A s i a k as &
as i a n t u n t i j a
Thermo Fisher Scientificin suomalaista t&k-osaamista innostuneimmillaan: edessä Technology Manager Juha Telimaa ja Patent Manager
Katja Eklin, takana oikealla Senior Physicist Jukka Tuunanen. Vieressä Berggrenin eurooppapatenttiasiamies Esko Heikkinen.
Thermo Fisher
Scientific
− Pisaran verran muita edellä
Amerikkalaisen Thermo Fisher Scientificin suurta IPR-salkkua
hallinnoidaan Suomen liiketoimintojen osalta pian Greip® -palvelussa. Edelläkävijäyrityksen suomalaisen tuotekehityshistorian
IPR:t, täkäläiset ”pöytälaatikkokeksinnöt” ja paikalliset keksintöilmoitukset ovat kohta selattavissa reaaliajassa.
P Monikanavapipetit
ja magneettipartikkeli-instrumentit ovat kaksi merkittävää tuoteperhettä, jotka edustavat Thermo Fisher Scientificin missiota parhaimmillaan. Lähes 39 000 henkeä yli 40 maassa työllistävän amerikkalaisyhtiön missiona on palvella tiedettä. Thermo Fisher kehittää edistyksellisiä laboratorioinstrumentteja, -laitteita
ja -menetelmiä tutkijoille, jotka pyrkivät
tekemään maailmasta terveellisemmän,
puhtaamman ja turvallisemman paikan
elää.
Lisää laatua, volyymiä ja tehoa
laboratorioihin
Suomessa Vantaalla toimiva Thermo
Fisher Scientific Oy on konsernin mittakaavassa henkilöstömäärältään ”vain
pisara meressä”. Senior Physicist Jukka Tuunasella ja Technology Manager Juha Telimaalla on kuitenkin ollut aktiivinen rooli keksijöinä juuri magneettipartikkeli-instrumenttien ja pipettien tuotekehityshistoriassa. Kumpikin
on ollut mukana innovoimassa aina
1980-luvulta saakka. He aloittivat silloisessa Labsystems Oy:ssä, joka oli kehittynyt lääkäri-keksijä Osmo Suovanniemen ideoiden pohjalta. Sittemmin
6
Labsystems päätyi välivaiheiden kautta nykyiseen konserniin. Myöhemmin
Suomen yhtiöön on liitetty esimerkiksi
tunnetut Kone Instruments ja Finnzymes-yhtiöt. Suomalainen laboratorioteknologian tuotekehitysosaaminen on
saanut amerikkalaisyhtiössä hyvän uuden kodin.
− Monikanavapipetti on esimerkki
keksinnöstä, joka on tuonut laboratoriotutkimukseen lisää volyymiä eli mahdollistanut laajemmat näytteidenottosarjat
esim. analysoitaessa sikainfluenssan tai
noroviruksen kaltaisia epidemioita. Keksinnön juuret ulottuvat jo 1970-luvulle, ja sen 2000-luvun versioissa on viety pitkälle muun muassa ergonomisuutta ja elektroniikkaa, Juha Telimaa kertoo.
− Magneettipartikkeli-instrumenttien
tuoma parannus alalle on tutkimusprosessin yksinkertaistaminen. DNA:n puhdistukseen tarvittiin aiemmin useita erillisiä työvaiheita. Kehittämämme MPPteknologia mahdollistaa peräkkäisten
puhdistusvaiheiden hyödyntämisen. Prosessit ovat sen ansiosta kehittyneet tasalaatuisemmiksi ja nopeammiksi. Tähän
keksintöön pohjautuu yksi tunnetuimmista tuoteperheistämme, KingFisher®,
Jukka Tuunanen selvittää.
Winning together, thinking
alone
BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1
Tuunanen ja Telimaa ovat molemmat puhdasverisiä keksijöitä ahaa-elämyksineen ja ajoittaisine pettymyksineen. Siinä missä Telimaa työskentelee ”Winning together” -periaatteella isommassa t&k-tiimissä ja haistelee uusia mahdollisuuksia, Tuunanen
tekee enemmän itsenäistä ajatustyötä
kehittäen ideoita ydinkeksintöjen ulkopuolelta; ideoita, joita voi kaivaa tulevaisuudessa esiin.
− Esimerkiksi magneettipartikkeliinstrumentit edustavat ratkaisua, joka
nostettiin pöytälaatikosta korvaamaan
eräs täysin toisenlainen ratkaisu, Tuunanen toteaa.
Kuten yleensä, Thermo Fisherilläkin
tuotekehitys on paljolti olemassaolevien
keksintöjen parantamista. Täysin uutta syntyy silti säännöllisesti. Edelläkävijyyden vaaliminen ja tuoteperheiden
suuri määrä tekevät yhtiöstä aktiivisen
IPR:ien suojaajan. Suomessa Thermo
Fisherillä on salkussaan vajaat parisataa patenttiperhettä, uusia patenttihakemuksia on jatkuvasti vireillä eri puolella maailmaa ja tärkeimmät tavaramerkit on suojattu laajalti.
➔
7
P at e n t i t
Greip® -palvelu on syksystä lähtien ollut
Thermo Fisher Scientificin Suomen IPRasioiden hallinnointi- ja johtamisratkaisu. Ensituntuma palveluun on hyvä.
Council -systeemi, jossa käsitellään uudet keksintöilmoitukset. Suomessa IP
Council kokoontuu kerran kuukaudessa−parissa, Juha Telimaa kertoo.
− Maksamme patenttihakemuksista keksijöille aina kohtuupalkkion, hän
korostaa.
IPR-asiat organisoitu
liiketoiminta-alueittain ja
maittain
Suomessa Thermo Fisherin patentointiprosesseista vastaa Patent Manager
Katja Eklin, joka siirtyi yhtiöön Finnzymes Oy:n patentti-insinöörin tehtävistä.
Eklin alkoi perehtyä patentointiin vuodesta 2005 lähtien ensin puoliksi laboratoriotutkijana, puoliksi IPR-analyytikkona ja sittemmin kokopäiväisenä patenttiasiantuntijana. Thermo Fisherin ostettua Finnzymesin Eklin siirtyi vastaavaan
toimeen koko Suomen liiketoimintojen
avuksi. Siihen asti toimipisteessä oli pärjätty lakimiehen ja IPR-toimistojen avulla, joten uusi patentti-insinööri otettiin
ilolla vastaan.
Thermo Fisher käyttää apunaan
Suomessa useita IPR-toimistoja, joista
Berggren Oy Ab on yksi.
− IPR-strategiamme on osa liiketoimintastrategiaa ja sijoittuu konsernin ytimeen. IPR-organisaatiomme on
kuitenkin hajautettu, eli vastuualueita on jaettu sekä liiketoiminnallisesti
että maantieteellisesti. Suomessa liiketoiminta-alueita on viisi, Eklin kertoo.
Yhteensä IPR- ja lakiasioiden parissa
työskentelee konsernissa noin 50 henkilöä eri puolilla maailmaa. Keskitettyjä IPR-toimintoja on mm. IP-loukkaustapauksien hoito, joka on Yhdysvalloista käsin toimivien IPR-lakimiesten johtovastuulla.
− Meillä on luonnollisesti yhteisiä
hyviä käytäntöjä, joita vaalitaan kaikkialla. Yksi sellainen on työntekijöiden
aktiivinen kannustaminen keksimään
uutta ja tuomaan ideansa arvioitaviksi. Meillä on käytössä vakiintunut IP
8
Vuosikymmenien yhteistyötä
Berggrenin kanssa
Berggrenin eurooppapatenttiasiamies
Esko Heikkinen on laatinut Thermo
Fisherin patenttihakemuksia 1980-luvulta lähtien. Heikkinen oli mukana
myös jo ensimmäisten magneettipartikkeli-instrumenttien patentoinnissa
1990-luvun alkupuolella, silloin vielä
toisen IPR-toimiston palveluksessa.
− Heikkistä ei tarvitse perehdyttää
asioihin, hän tuntee ne jo valmiiksi, Telimaa kehuu.
Asiakassuhteen syvyys ja pitkäaikaisuus näkyvät esimerkiksi Heikkisen reaktiivisessa konsultoinnissa, jonka tasoon ja nopeuteen Thermo Fisher on
erittäin tyytyväinen.
− Berggren kyseenalaistaa keksintömme juuri oikealla tavalla. Saamme
tehtäväksi selittää ja perustella hänelle
tavoitteitamme tarkemmin, ja vuoropuhelustamme syntyy liiketoiminnan kannalta hyvä patenttihakemus, Telimaa ja
Eklin luonnehtivat.
Tavaramerkkiasioissa yhtiötä on konsultoinut Berggrenin IPR-lakimies, EUtavaramerkkiasiamies Jukka Palm.
Sähköinen IPR-hallinnointi ison
muutoksen kynnyksellä
Berggren-yhteistyön ansiosta Thermo
Fisherillä tutustuttiin 2000-luvun alussa myös Berggrenin tuotekehittämään
BEXTRANET® -palveluun, joka tarjosi Excel-listoja monipuolisemman sähköisen arkistointi- ja hallinnointiratkaisun IPR-dokumenteille. BEXTRANET® -palveluun Thermo Fisher pystyi tuolloin keskittämään kaikki Berggrenin hoidossa olleet caset.
IPR-tiedon strategisen hyödyntämisen merkitys on kasvanut vuosi vuodelta,
mutta Jukka Tuunasen mukaan alan dokumentointi- ja hallinnointityökalut ovat
sähköistyneet yllättävän hitaasti. Markkinoilla ei vieläkään ole kovin monia kokonaisratkaisuja ison talon tarpeisiin.
Eräs sellainen kuitenkin esiteltiin
Thermo Fisherin Suomen tuotekehityksen asiantuntijoille tämän vuoden
alussa. Berggrenin uusi Greip® -palvelu, johon yritys voi keskittää sekä IPRettä sopimusasiansa kattavasti, sai Katja Eklinin vakuuttuneeksi. Thermo Fisher hankki keväällä käyttöönsä Greip®
Complete -ratkaisun, johon ollaan parhaillaan keskittämässä kaikkia Suomen
liiketoimintaan liittyviä IPR-asioita.
− Halusin ottaa käyttöön kokonaisvaltaisemman työkalun, johon voisimme
yhdistää eri liiketoiminta-alueiden IPRtietoa, ulottaa mukaan useita eri IPRtoimistoja ja sujuvoittaa arkisten IPRrutiinien hoitoa. Työkalu on eri osapuolten taholta otettu hyvin myönteisesti vastaan, Eklin kertoo.
Vaihtoehtona olisi ollut konsernin
Yhdysvalloissa käyttämä sähköinen ratkaisu. Eklinistä Greip® oli valintana parempi, sillä sen monipuolisuus vakuutti ja toiminnallisuudet huomioivat myös
suomalaisen IPR-lainsäädännön.
− On hyvä lisäarvo, että suomalaiset
tuotekehittäjät pääsevät käsiksi IPR-dokumentteihin käyttöliittymästä, joka on
heidän omalla äidinkielellään, ja paikallista IPR-asioiden hoitoa tämä varmasti
sujuvoittaa. Erityisesti odotan pian valmistuvaa keksintötyökalua, joka tarjoaa
yrityksellemme varmasti uutta bisneshyötyä.
Eklinin mukaan Thermo Fisherin
Suomen yrityksen on tarkoitus taltioida
Greip® -palveluun mahdollisimman kattava ja aktiivisesti hyödynnettävä IPRaineisto, jonka äärelle pääseminen tukisi myös tulevaa tuotekehitystä ja uusien suuntaviivojen valintaa. Nähtäväksi jää, millä tavoin Greip®-palvelun tuomat selkeät ajalliset ja kustannukselliset
hyödyt konsernissa noteerataan.
Teksti: Mariliina Karppo
Kuvat: Jukka Lehtinen
Tunne
patentointiprosessien erot
BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1
− US-patenttiprosessi saattaa vaikuttaa monimutkaiselta ja sekavalta suomalaiseen
ja eurooppapatenttiprosessiin tottuneelle. Kummassakin on kuitenkin omat hyvät
puolensa, joita kannattaa hyödyntää parhaan suojan saamiseksi sekä Euroopassa
että USA:ssa, toteavat US-patenttiasiamies Susanne Somersalo sekä patenttiasiamiehet Sisko Knuth-Lehtola ja Outi Virtaharju.
PATENTIN
HAKEMINEN
USA Jättäessään ensimmäistä patenttihakemustaan Yhdysvalloissa keksijä joutuu ensimmäiseksi päättämään, haluaako hän vireille provisionaalisen vai
non-provisionaalisen (varsinaisen) hakemuksen.
Provisionaalinen hakemus on voimassa yhden vuoden ja siitä voi pyytää etuoikeutta, kun vuoden kuluessa
tekee kansainvälisen eli nk. PCT-hakemuksen tai uuden kansallisen hakemuksen USA:ssa tai jossakin muussa
maassa. US-provisionaalista hakemusta ei tutkita eikä siinä tarvitse olla vaatimuksia. Patenttivaatimusten liittäminen hakemukseen on kuitenkin suositeltavaa etuoikeuden varmistamiseksi.
Suomi ja muut Euroopan
patenttisopimukseen liittyneet
maat
Myös Suomen patenttivirastossa (PRH)
ja Euroopan patenttivirastossa (EPO)
voi laittaa vireille hakemuksen, jossa
keksintö on kuvattu, mutta jossa ei ole
vaatimuksia. Kuten USA:n myös Suomen virasto ja EPO antavat tällaiselle
hakemukselle tekemispäivän, ja hakemuksesta voi pyytää etuoikeutta. Vastaavalla tavalla kuin USA:ssa patenttivaatimusten liittäminen hakemukseen
on erittäin suositeltavaa etuoikeuden
varmistamiseksi.
Suomalaisen ja eurooppapatenttia
hakevan etuoikeushakemuksen etuna
on ensimmäisen vuoden aikana tehtävä vaatimuksiin perustuva hyvälaatuinen patentoitavuustutkimus, joka antaa
arvokasta tietoa jatkopäätösten tekoon. ➔
9
P at e n t i t
US-viraston sekä Suomen ja EPO:n
tulkinnat keksinnön yhtenäisyydestä
eroavat jossain määrin toisistaan. Suomen virasto ja EPO korostavat yhtenäistä teknistä ratkaisua, kun taas USA:ssa
yhtenäisyyden määrittely painottuu
enemmän vaatimuskategorioihin (esim.
tuote- vs. menetelmävaatimukset).
JOS HAKEMUS
SISÄLTÄÄ MONTA
KEKSINTÖÄ
USA
Ensimmäinen välipäätös varsinaiselle
US-hakemukselle on yleensä ns. Restriction Requirement, jossa tutkija toteaa hakemuksen sisältävän useamman
kuin yhden keksinnön. Valitsemalla
yhden keksinnön tutkittavaksi keksijä ei luovu muista hakemuksen sisältämistä keksinnöistä, vaan osa niistä voidaan mahdollisesti myöhemmin liittää
takaisin hakemukseen. USA:ssa keksijä voi jättää jaetun hakemuksen (divisional application) missä tahansa vaiheessa perushakemuksen ollessa tutkittavana.
Suomi ja EPO
Toisin kuin USA:ssa, mikäli Suomen ja
EPO:n virastokäsittelyn alussa hakijaa
pyydetään epäyhtenäisyyden vuoksi valitsemaan tutkittavaksi vain yksi keksintö, poistettuja vaatimuksia ei myöhemmin voi liittää takaisin. Muut keksinnöt
on aina suojattava jakamalla erotetulla
hakemuksella.
EPO:ssa aika jaettujen hakemusten
tekemiseksi on rajoitettu 24 kuukauteen laskettuna ensimmäisestä (tutkimusjaoston) välipäätöksestä. Määräaika käynnistyy kuitenkin uudelleen, jos
tutkijainsinööri/tutkimusjaosto antaa aiemmin mainitsemattoman huomautuksen keksinnön yhtenäisyydestä.
10
HAKEMUKSEN
KÄSITTELY
VIRASTOSSA
USA
Restriction Requirementin jälkeen UStutkija antaa varsinaisen välipäätöksen.
Tämän jälkeen tutkijalla on oikeus antaa lopullinen välipäätös (Final Office
Action). Lopulliseen välipäätökseen on
olemassa useita tapoja vastata: Keksijä
voi tehdä valituksen, hän voi pyytää uutta tutkintakierrosta tekemällä niin sanotun Request for Continuing Examination
(RCE, pyyntö tutkimuksen jatkamiseksi). Kolmas vaihtoehto on tehdä jatkettu
hakemus (Continuation) tai niin sanottu Continuation in Part -hakemus (CIP).
Valitus menee käsiteltäväksi Appeal
Boardiin. Jos keksijällä on se käsitys, ettei tutkija ymmärrä keksintöä tai viitejulkaisuja tai muuten vain on ’hankala’,
on valitusmenettelyssä se etu, että asian käsittelee kolme kokenutta tutkijatuomaria. Valitusreitti on silti usein hidas.
Request for Continuing Examination
eli RCE on yleisesti käytetty tapa vastata lopulliseen välipäätökseen. RCE tarkoittaa sitä, että tutkija tekee tarvittaessa uuden tutkinnan ja kirjoittaa uuden
välipäätöksen ja mahdollisesti uuden lopullisen päätöksen.
Continuation application eli jatkettu hakemus jätetään yleensä kun halutaan esimerkiksi lisätä vaatimuksia. Jatkettu hakemus voi kuitenkin olla myös
vastaus lopulliseen välipäätökseen. Hakemuksen selitysosan on oltava täysin
sama kuin alkuperäisen hakemuksen.
Vaatimukset sen sijaan voivat olla esimerkiksi siinä muodossa, missä ne jätettäisiin RCE:ta varten. Jatkettu hakemus saa uuden hakemusnumeron ja uuden hakemuspäivän, mutta vaikka se on
uusi hakemus, se menee patenttivirastossa valitettavasti samaan pinoon kuin
RCE. Jatketun hakemuksen etu verrattuna RCE:hen saattaa olla siinä, että tutkija
joutuu käsittelemään hakemuksen uutena hakemuksena ja tekemään uuden uutuustutkimuksen. Hakemus ei myöskään
välttämättä joudu samalle tutkijalle kuin
alkuperäinen hakemus − tosin tutkijan
vaihtumisesta ei ole mitään takeita.
Se, että RCE:n tutkii sama tutkija,
voi toisaalta olla etu, koska uutta hakua ei välttämättä tarvita. Joskus lopullinen välipäätös saattaa olla enemmänkin muodollisuus tai jonkinlainen väärinymmärrys. Tutkijalta kannattaa pyytää puhelinhaastattelua, jonka perusteella on helpompi päättää, mitä reittiä pitkin hakemus parhaiten saadaan
hyväksytyksi. Jos hakemuksessa ei ole
suurta määrää vaatimuksia, on jatketun
hakemuksen hinta tällä hetkellä suunnilleen sama kuin RCE:n hinta. Jatkettu hakemus voidaan myös jättää PCThakemuksen kansallisena osana.
Continuation -in -part (CIP) on
käytäntö, jota ei ole muualla kuin Yhdysvalloissa. Tyypillisesti CIP jätetään, kun
keksijä on parannellut alun perin kuvaa-
NIKSEJÄ NOPEUTUKSEEN
Patenttihakemusten nopeuttamiseksi Yhdysvalloissa kannattaa
myös muistaa muutama pikkuniksi:
jos yksikin keksijöistä on yli 65-vuotias, voidaan patenttihakemus johdattaa nopeutetulle reitille ilman lisäkustannuksia. Nämä hakemukset myönnetään noin puolentoista
vuoden kuluessa hakemuksen vireille panosta.
Euroopan patenttivirastolta on
mahdollisuus pyytää nopeutettua käsittelyä (PACE) missä tahansa vaiheessa käsittelyä. Pyyntöön
yleensä suostutaan, mutta myös
asiakkaan pitää vastata nopeasti
viraston lausuntoihin.
Patenttien käsittelyä USA:n patenttivirastossa ja muutamassa
muussa patenttivirastossa voi no-
maansa keksintöä ja alkuperäinen hakemus on vielä käsiteltävänä.CIP-hakemuksen selitysosa sisältää usein uutta
asiaa ja esimerkkejä. CIP-hakemus voidaan jättää myös PCT-hakemuksen kansallisena jatkona: jos keksijä on oivaltanut uusia piirteitä PCT:n vireilläolon aikana, voidaan nämä uudet piirteet lisätä US-hakemukseen jättämällä hakemus
RCE-PINOT
Vuonna 2010 myönnetyistä patenteista 25 % oli käynyt läpi ainakin
yhden RCE-kierroksen. RCE-hakemusten käsittelyaika voi olla parikin
vuotta. Lyhentääkseen uusien hakemusten käsittelyyn ottoa patenttivirasto on rukannut tutkijoiden kannustussysteemiä siten, että tutkija
saa enemmän suorituspisteitä uuden hakemuksen käsittelystä kuin
RCE:n käsittelystä. Tilastot näyttävät
VALITUS USA:SSA
Alkuperäisen patenttihakemuksen
jättämisestä siihen, että Appeal Board antaa päätöksensä menee keskimäärin 85 kuukautta – eli melkein
kolmannes patentin voimassaoloajasta (www.USPTO.gov).
paremmilta, kun katsotaan uusien
hakemusten tutkintaa, mutta tilanne ei ole muuttunut aikaisemmasta,
sillä nyt hakemukset seisovat RCEpinoissa. Vuonna 2010 elokuussa
tutkintajonossa oli 42 000 RCE-hakemusta, tämän vuoden 2012 elokuussa 95 000 (www.uspto.gov).
CIP-hakemuksena. CIP-hakemuksen
vaatimukset saavat
etuoikeuden alkupeBeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1
räisestä hakemuksesta silloin, kun vaatimuksen sisältö on riittävästi kuvattu alkuperäishakemuksessa. Vaatimukset,
jotka perustuvat yksinomaan CIP-hakemuksessa lisättyyn asiaan, saavat etuoikeuden CIP-hakemuksen jättöpäivästä.
Suomi ja EPO
Suomalaisen ja EP-käytännön mukaan
materiaalin lisääminen hakemukseen on
kielletty ja voi johtaa patentin kumoamiseen väitekäsittelyssä. Tämän säännön
tarkoitus on estää hakijaa parantamasta asemaansa hakemisprosessin aikana
ja näin myös selkeyttää kolmansien osapuolten asemaa. Kuitenkin molemmat
virastot hyväksyvät usein välipäätöksen
yhteydessä toimitettuja uusia koetuloksia
esim. osoituksena keksinnön toimivuudesta koko vaatimuksissa määritellyssä
laajuudessa. Tämä ei kuitenkaan poista
sitä ehtoa, että keksinnön tulee olla hakemuksessa kuvattu siten, että alan ammattimies voisi käyttää keksintöä.
Suomen patenttilaki tuntee käsitteen
lohkaisemalla erotettu hakemus. Se muistuttaa USA:n CIP-hakemusta siinä, että
se voi sisältää lisättyä asiaa, joka saa etuoikeuden omasta jättöpäivästään. EPO:ssa
lohkaisumahdollisuutta ei tunneta.
peuttaa käyttämällä ns. PatentProsecution-Highway (PPH) -pikatietä. Jos US-hakemus perustuu PCT:hen tai tiettyihin kansallisiin hakemuksiin (esim. suomalaiseen patenttihakemukseen), joista
on positiivinen välipäätös, voidaan
patentoitavaksi todettujen vaatimusten patentointi Yhdysvalloissa
ja muutamassa muussa virastossa pikaistaa. Tällä hetkellä PPH:n
kautta jätettävistä US-hakemuksista 80 % myönnetään. Lisäksi pikatie-hakemukset harvoin joutuvat
USA:ssa RCE-rattaisiin ja näin ollen keksijälle koituvat kulut saattavat jäädä alhaisemmiksi. Vastaavasti USA:ssa hyväksytyt patenttivaatimukset voivat johtaa nopeutetusti patenttiin Suomessa.
Teksti: Susanne Somersalo,
Sisko Knuth-Lehtola
ja Outi Virtaharju
KUVAT: ICLIPART
Susanne Somersalo työskentelee
US-patenttiasiamiehenä Gearhart Law
-lakitoimistossa. Sisko Knuth-Lehtola ja
Outi Virtaharju ovat Berggren Oy Ab:n
patenttiasiamiehiä.
11
K a n sa i n v ä l i s y y s
Asiamiehemme
maailmalla
Aloitamme BERGGREN-lehdessä artikkelisarjan, jossa laajan kansainvälisen
asiamiesverkostomme asiantuntijat kertovat työstään ja mietteistään
yhteistyökumppaneinamme. Tähän numeroon haastattelimme kiinalaisen
asiamiestoimisto Chofnin osakasta ja IPR-lakimiestä Tingxi Huota sekä
brasilialaisen asiamiestoimisto Aspeby&Szabasin IPR-asiamiestä Magnus
Aspebytä. Mitä he tuumivat Berggrenistä ja Suomesta?
kysymykset:
n olet tehnyt
1. Kuinka pitkää
grenin kanssa?
yhteistyötä Berg
elläsi
i sinulla ja yrityks
2. Millainen rool
ina?
iamieskumppan
on Berggrenin as
kysymyksiin
3. Millaisiin IPRgrenin kanssa
yhteistyösi Berg
y?
useimmiten liitty
lisella
Berggren paikal
4. Tunnetaanko
IPR-alueellasi?
rggreniä
5. Miten arvioit Be
anina?
yhteistyökumpp
teet yhteistyötä
6. Kuinka usein
sa, ja miten
Berggrenin kans
juu?
yhteydenpito su
uissa
Suomessa tai m
7. Oletko käynyt
Pohjoismaissa?
IPRevinta työssäsi
8. Mikä on palkits
ammattilaisena?
12
Tingxi Huo, Chofn Intellectual
Property, Beijing:
1. − Yhtiömme Chofn Intellectual Property on toiminut Berggrenin yhteistyökumppanina heinäkuusta 2011 lähtien.
Berggrenin IPR-lakimies Erkki Holmila sekä IPR-assistentit Mirva Junnilainen, Juulia Vanninen ja Heidi Velasco työskentelevät kanssamme usein.
2. − Olen yksi yhtiömme kolmesta osakkaasta ja vastaan ensisijaisesti paljon
selvitystyötä vaativista tapauksista sekä
koordinoin kansainvälistä yhteistyötä
edellyttäviä tapauksia. Chofn Intellectual Property on täyden palvelun IPR-toimisto, joka on perustettu vuonna 2002.
Kymmenen toimintavuottamme ovat olleet jatkuvan kasvun aikaa. Yhtiöllämme
on Kiinassa viisi toimipistettä ja yli 400
työntekijää. Henkilöstöömme kuuluu 80
tavaramerkkiasiamiestä, kymmenen patenttiasiamiestä ja 20 IPR-lakimiestä.
3. − Tätä nykyä tarjoamme Berggrenille
tavaramerkkeihin liittyviä IPR-palveluja,
joihin sisältyy konsultointia, ennakkotutkimuksia, hakemusten ja väitteiden jättämistä sekä muutoksenhakua. Useimmat
toimeksiantomme Berggreniltä liittyvät
kansainväliseen muutoksenhakuun.
4. − Kiinan IPR-alalla toimivista tahoista ne, jotka tuntevat Berggrenin, antavat tunnustusta Berggrenin helposti lä-
hestyttäville asiantuntijoille, laadukkaille palveluille sekä kilpailukykyiselle hinnoittelulle.
5. − Arvostan Erkki Holmilaa paitsi kollegana, myös ystävänä. Yhteydenpito on
sujuvaa ja työn tulokset laadukkaita.
6. − Yhteistyömme liittyy kuukausittain keskimäärin pariin kolmeen tapaukseen Kiinan eri hallintoalueilla. Keskustelemme Berggrenin kollegojemme
kanssa enimmäkseen sähköpostin välityksellä, ja alkuperäisdokumentit kulkevat tarvittaessa postitse. Lisäksi on vielä faksilaite varmistamassa, että jollakin keinolla viestit aina kulkevat. Meille on oleellista, että toimintatapamme
ovat täsmällisiä ja käytännöllisiä.
7. − Olen käynyt, mutta siitä on vuosia. Uusi matka kuuluu tulevaisuuden
suunnitelmiin. Toivotamme toki suomalaiset kumppanimme aina tervetulleiksi Kiinaan.
8. − Työssäni parhaat hetket ovat niitä,
jolloin asiantuntemuksemme on ollut
myötävaikuttamassa asiakkaamme menestykseen liiketoiminnassaan, tai kun
voitamme asiakkaamme kannalta ratkaisevan IPR-tapauksen. Olen myös aina
ylpeä ohjaamieni opiskelijoiden saavutuksista.
Magnus Aspeby, Aspeby &
Szabas, Rio de Janeiro:
1. − Aivan ensimmäistä kertaa olen ollut tekemisissä Berggrenin kanssa vuonna 1994, jolloin työskentelin patentti-insinöörinä ruotsalaisyhtiö Sandvik AB:ssä.
Pidin Euroopan patenttisopimusta koskevan koulutuspäivän Berggrenin patenttiassistenteille yhdessä Ruotsin patenttiviraston edustajan kanssa. Mieleeni
on jäänyt, miten päivän luentojen päätteeksi tiedustelin yleisöltä mahdollisia lisäkysymyksiä. Pienen epäröinnin jälkeen
yksi läsnäolijoista nosti kätensä ja esitti kysymyksen: ’Tahtoisitteko nähdä saunamme?’ Iloisesti ystävällisestä tarjouksesta yllättyneenä lähdin tutustumiskierrokselle, ja niinpä sitten ihailimme joukolla Berggrenin uusia saunatiloja.
− Seuraavaksi olin yhteydessä Berggreniin vuonna 1997, kun muutettuani Rio de Janeiroon avasin siellä toimiston. Lähestyin kirjeillä Berggrenin asiantuntijoita, joihin olin tutustunut vieraillessani Helsingissä kolme vuotta aiemmin, ja kerroin uudesta yrityksestäni muun muassa Berndt Träskmanille, Leif Nordinille, Benita Kukkoselle ja Soile Huikulle. Piakkoin sainkin tehtäväkseni muutamia patenttihakemuksia Brasiliassa. Nyttemmin olen
säännöllisesti yhteydessä myös Johan
Svenssonin, Olli-Pekka Saijonmaan, Gitte Härkösen, Matti Braxin ja Riittaliisa Kiurun kanssa.
2. − Päätehtäväni Berggrenin ulkomaisena asiamieskumppanina on varmistaa,
että Berggrenin Brasiliassa toimivat asiakkaat saavat luotettavan ja asiantuntevan palvelun IPR-asioissa. Olen syntyperältäni ruotsalainen, koulutukseltani kemian insinööri sekä eurooppapatenttiasiamies, ja olen Brasiliassa rekisteröity IPR-asiamies. Olen työskennellyt Ruotsin patenttivirastossa, Euroopan
patenttivirastossa ja Sandvik AB:n patenttiosastolla. Yhtiökumppanini Claudio Szabas on kotoisin Argentiinasta
mutta on asunut Rio de Janeirossa jo yli
30 vuotta. Yrityksemme palveluksessa
on myös kolme IPR-assistenttia, Rosa
Clara Azeredo da Cunha, Célia Alves ja João Gusmão.
3. − Pääasiassa huolehdimme Berggrenin asiakkaiden patenttihakemuksista Brasiliassa. Hoidamme myös tavaramerkki-, mallisuoja- ja hyödyllisyysmallihakemuksia. Tunnemme Brasilian patentti- ja tavaramerkkivirasto INPIn käytännöt ja vaatimukset hyvin.
− Aloittaessani en osannut aavistaa, millaisia sudenkuoppia brasilialaisessa IPR-lainsäädännössä piileekään!
Se sisältää lukemattomat määrät tiukkoja aikarajoja, joissa ei jousteta. Ainoa
tapa saada tietoa hoidettavien tapaustensa aikatauluista on pitää tarkoin silmällä Brasilian patenttiviraston viikoittaista virallista lehteä. Kun lehdessä esimerkiksi julkaistaan
tieto, että INPI aiBeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1
koo myöntää tietyn patentin, on tasan
90 päivää aikaa maksaa patenttimaksu.
Jos maksua ei suoriteta tuossa ajassa,
patentti on menetetty. Siksi varmistamme huolellisesti, että pysymme ajan tasalla kaikista virallisen lehden tiedonannoista.
4. − Brasiliassa ulkomaiset IPR-yhtiöt
ovat tuttuja lähinnä kansainvälisiä asiakkuuksia hoitaville IPR-ammattilaisille, ja heidänkin tietonsa ovat varsin
yleisluonteisia. Luulenpa, että suuri
yleisö Brasiliassa tietää Suomesta korkeintaan Nokian. Moni täällä kuitenkin tuntee Penedon pikkukaupungin,
jonka taustana on vuonna 1929 perustettu suomalaissiirtokunta. Rion ja São
Paulon välillä sijaitseva Penedo, ’Colonia finlandesa’, on kehittynyt täällä suosituksi turistikohteeksi.”
5. − Yhteistyökumppanimme Berggrenillä saavat suuret kiitokseni ennen
kaikkea luotettavuutensa ja ripeytensä johdosta. Lähetänpä heille minkä
tahansa kysymysviestin, saan vastauksen yleensä jo samana tai heti seuraavana päivänä. Tapauksissa, joissa tarvitsen teknisiä argumentteja keksinnöllisyyden osoittamiseksi, saan ne hyvissä ajoin vastineen laatimista varten. En
ole koskaan joutunut hankalaan tilanteeseen Berggrenin takia.
6. − Yleensä olen yhteydessä Berggreniin Webpostin kautta. Minulla on työn
alla satakunta Berggrenin toimeksiantoihin liittyvää patenttihakemusta, joten lähetän päivittäin yhdestä kolmeen
Webpost-viestiä. Mielestäni sähköposti on ehdottomasti tehokkain viestittelykanava, ja Berggrenin yhteyshenkilöiden nopeus ja tarkkuus kannustavat itseänikin noudattamaan samaa työtapaa.
7. − Käyn perheineni Ruotsissa ja Suomessa keskimäärin kerran vuodessa.
Omassa perheessäni olen itse asiassa
ainoa ei-suomalainen, sillä vaimollani
Annalisalla sekä lapsillamme Axelilla ja Ainalla kaikilla on sekä Suomen
että Brasilian passit. Vaimoni on toisen
polven brasiliansuomalainen.
8. − Hienoimmalta tuntuu voittaa juttu,
joka useimpien mielestä vaikuttaa toivottomalta. On erittäin palkitsevaa, jos
onnistun vakuuttamaan patenttitutkijan
hakemusta puoltavalle kannalle – usein
vasta kuulemisen jälkeen. Äskettäin minulla esimerkiksi oli haettavana patentti
liittyen liiketoimintamenetelmään, joita puolestaan ei voi patentoida Brasilian
IPR-lainsäädännön mukaan. Kirjeenvaihdon ja kuulemisen tuloksena INPIn patenttitutkijat päätyivät sille kannalle, että liiketoimintamenetelmän toteuttamiseen tarvittava joukko laitteita
voi sittenkin olla patentoitavissa.
− Tähtihetkiä ovat myös ne, kun yksityinen keksijä tai pienempi yritys menestyy, ja voit tuntea ainakin pieneltä
osin olleesi vaikuttamassa asiaan onnistuneen patentoinnin ansiosta.
Koonnut ja kääntänyt:
Maria Salminen
13
A j a n k o h ta i s ta
Bersoona
Berggrenin
Syysseminaari
viihdytti
Asiakkaallemme Contasticille
menestyksekäs patenttikauppa
P Berggrenin IPR Business -yksikön
asiantuntijoilla on asiakkaidensa kanssa vireillä lukuisia patenttien myynti- ja
lisensointihankkeita.
Yksi tuoreimmista loppuunviedyistä projekteista on internetsovellusten
suunnitteluun ja toteutukseen erikoistuneen suomalaisen Contasticin patenttiperheen myynti. Tiukkojen neuvottelujen jälkeen patentit myytiin amerikkalaiselle toimijalle. Berggren toteutti projektin asiakkaalle ”avaimet käteen” -periaatteella, kaikkine vaiheineen, yhteistyössä
patentin omistajan kanssa.
– Kauppa osoitti hyvin Berggrenin
kokonaistarjonnan edut. Toimimme
projektissa tiiviinä tiiminä, johon kuului IPR Business -yksikön, patenttiryhmiemme ja Berggren Legalin asiantuntijoita. Projektin alkuvaiheessa oli erittäin tärkeää kirkastaa patentin merkitys sekä se, mistä lähtökohdista loukkausanalyysi tuli laatia. Tämän työn
perusteella analysoimme yhdessä asiakkaan kanssa, keitä kohteita kannattaisi lähestyä, muotoilimme sopivat lähestymiskirjeet ja lopulta lähestyimme
useampia suuria amerikkalaisia toimi-
14
joita. Tästä pääsimme melko pian suoraan neuvottelupöytään erään toimijan
kanssa. Aluksi neuvottelut keskittyivät
teknisiin neuvotteluihin laajentuen sitten keskusteluihin kaupan tarkemmista
ehdoista. Ja lopuksi pääsimme itse sopimusluonnoksen laatimiseen ja lopulliseen kaupantekoon, selvittävät projektissa tiiviisti työskennelleet johtaja
Mika Lehtinen ja eurooppapatenttiasiamies Mika Laajalahti.
– Projekti eteni kohtalaisen nopeasti
päätökseen. Ensimmäisistä analyyseista pääsimme reilussa neljässä kuukaudessa lopulliseen kauppaan, kun yleensä tällaisiin projekteihin on syytä varata
6-12 kuukautta, Lehtinen toteaa.
Laajalahti on lopputulokseen tyytyväinen.
– Asiakkaani sai patenttiperheestään
kunnon korvauksen. Asiamiehenä sain
kaupallistamisesta haastavaa, ammattitaitoani kehittävää tekemistä.
Berggrenillä on paljon valmiita kontakteja erinäisiin patentin ostajiin eri
puolille maailmaa. Näitä kontakteja
pystymme jatkossakin hyödyntämään
asiakkaittemme kanssa.
P 27.9.2012 järjestämämme Syysseminaari oranssinhehkuisella Vanhalla ylioppilastalolla piristi pimeää ja sateista päivää. Tilaisuus onnistui hyvin, ja vieraamme viihtyivät
silmin nähden. Paikalle saapui kutsuvieraita ja omaa väkeä lähes 200
ihmistä. Asiantuntijamme Mika
Laajalahti, Paula Sailas, Hannu Halmetoja ja Heikki Kinnunen loistivat omilla esityksillään.
Eurooppapatenttiasiamies Mika
Laajalahti ja IPR-lakimies, EU-tavaramerkkiasiamies Paula Sailas
puntaroivat juontaja Alex Niemisen tiisaamana muutamia kiinnostavia IPR-otsikoita – kaksikon vuoropuhelu oli hauskaa kuunneltavaa. IPR-lakimies, EU-tavaramerkki- ja -mallioikeusasiamies Hannu
Halmetoja löysi Helsingin WDC
2012 -hankkeesta uusia ulottuvuuksia ja toi kiinnostavasti esiin
suomalaisen designin vivahteikkuutta. Kehitysjohtaja Heikki Kinnunen tavoitti saman hyvin artikuloidun ja rennon tyylin omassa
Greip®-katsauksessaan, Yleisöllä
riitti mielenkiintoa myös iltapäivän
viimeisen puhujan, pelitalo Mountain Sheepin Concept Lead Jouni Mannosen havainnollisille kiteytyksille menestyvien videopelien tuotekehitysideologiasta.
Viihdyttävinä nyansseina toimivat yleisön keskuuteen jalkautunut
laulajaduo sekä iPad-peli Bike Baronin kokeilupiste.
Ratkaisen, siis olen
IPR-assistentti, Greip®
-tiimiläinen Katriina Toorikka tuntee risuisimmatkin dokumenttimetsiköt ja
näkee IPR-metsän puilta.
P Pieni Katriina Toorikka istui mättäällä ja haaveili, että jonakin päivänä
mustikat olisivat yhtä isoja kuin mansikat. Nykyisin ne ovatkin, kiitos teknologian. Samankaltainen haave on toteutunut Toorikan työuralla hänen siirryttyään paperi- ja meiliraportoinnin ääreltä
kehittämään IPR-tietoa reaaliajassa tarjoavaa sähköistä työkalua.
− Olen viimeiset kahdeksan vuotta
perehtynyt IPR:n hallinnointiin eri kanteilta: hakemusprosesseihin, hallinnointirutiineihin ja organisointiin. Työssäni
Nokialla olin mukana niin IPR-hallinnoinnin käytännön haasteiden ratkaisemisessa, työtapojen kehittämisessä
kuin kokonaisten prosessienkin uudistamisessa. Nyt olen työssä, jossa voin
soveltaa karttunutta kokemustani teknologiseen tuotekehitykseen, Toorikka
kuvailee.
Monipuolinen uusi työ ja
työyhteisö
Berggrenillä toukokuussa 2012 aloittaneena uutena Greip® -tiimin jäsenenä Toorikka kehittää sähköistä työkalua, joka jäsentelee pienistä ”IPR-mustikoista” suurempia, helpommin johdettavia kokonaisuuksia. Asiakkaiden
Greip® -käyttöönottoprojektien vetäjänä
hän vaikuttaa siihen, että työkalu otetaan käyttöön asiakkaan liiketoiminnan
lähtökohdista. Ja Tampereen Patenttitoimiston IPR-assistenttina hän soveltaa hyviä käytäntöjä myös asiamiestoimiston arkeen, avustaen toimitusjohtaja Kim Simeliusta.
− Hienoa työskennellä suuressa eurooppalaisessa asiamiestoimistossa, jolla on omaa sovelluskehitystä, Toorikka
toteaa.
IPR-assistentti Katriina Toorikka
suomalaisen puurakentamisen
taidonnäytteen, Kampin
kappelin, edustalla.
BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1
Toorikka tunsi jo Nokia-aikoinaan
Tampereen Patenttitoimiston väkeä.
Hänen mukaansa ”hommat hoituivat
aina”. Uusi työyhteisö Tampereella ja
Greip® -tiimi Helsingissä tarjoavat hänelle nyt monipuolisia työviikkoja ja uudenlaisia haasteita ratkaistavaksi. Niistä
Toorikka pitää.
Selvitä asiakkaan lähtötilanne
ja tahtotila
− Olen luonteeltani sitkeä, ongelmanratkaisukeskeinen ja haluan ymmärtää
asiat perinpohjaisesti. Uskon, että näitä ominaisuuksia hyvältä työkalu- ja prosessikehittäjältä tarvitaankin.
Toorikan mukaan IPR-hallinnoinnin
haasteena on työkalujen ja prosessien
kirjavuus. IPR:ien elinkaari on pitkä, on
erotettava olennainen epäolennaisesta
ja nähtävä IPR:t isommasta perspektiivistä. Tätä kaikkea on hänestä tärkeää
käsitellä myös asiakkaan kanssa, kun
mietitään uuden IPR-hallinnoinnin sähköisen ratkaisun hankkimista. Mikä on
lähtötilanne? Mikä siinä ei toimi? Mikä
on tahtotila ja mitä hyötyä sen saavuttamisesta on bisnekselle?
− On hyvä rakentaa dialogia: kun
asiakkaan tarpeet ovat kattavasti selvillä, on meidän vuoromme vastata niihin
konkreettisilla ratkaisuehdotuksilla.
Eteenpäin katsomisen ja
tästä hetkestä nauttimisen
vuorottelua
Vapaa-aikanaan Katriina Toorikka kirjoittaa runoja, käy laulutunneilla ja tekee
puolisonsa kanssa pitkiä kävelyretkiä joko
rakastamansa Tampereen alueen metsissä tai pohjoisemmassa. Aikoinaan markkinointia ammattikorkeakoulussa opiskelleena ja nyt monipuoliseksi IPR-asiantuntijaksi kehittyneenä hän haluaa myös
nauttia hetkestä ja luoda arkeen riittävästi vastapainoa teoreettisen ja strategisen
ajattelun rinnalle. Näin into kaikenlaiseen
tekemiseen säilyy tuoreena. Musiikki soi
aina. IPR-kysymykset vaihtuvat työpäivän
jälkeen arjen ja elämän ihmettelyyn, mutta sama tarve ymmärtää asioita pintaa syvemmältä pysyy. Ja suomalainen metsä.
Se ei lakkaa ihmetyttämästä koskaan.
Teksti: Mariliina Karppo
Kuva: Jukka Lehtinen
15
Tekijänoikeudet
− Saimme osoitettua Winter Forest
-valaisinten valmistusmenetelmän ja
lopputuloksen omaperäisyyden, kertovat Lumidesignin Irina Pått (vas.)
ja Berggrenin Tarja Tchernych.
laisinten ulkomuotoon ja näkyvän pinnan kuvioinnin sommittelussa. Ne olivat nähtävissä sekä valaisimen ollessa
ilman valonlähdettä että valonlähteen
valaisema.
− Tekijänoikeussuojan saaminen oli
tärkeä saavutus. Luovan työn tulosta
arvioivat sen elinkaaren aikana useat
asiantuntijat: kuraattorit arvioivat työn
näyttelykelpoisuuden, apurahalautakunnat työn merkityksellisyyden taideyhteisössä ja taidekriitikot sen suosittuutta ja asemaa taideyleisön silmin.
Tekijänoikeuslautakunnan arvioon vaikuttivat luonnollisesti myös kaikki aiemmat saamani asiantuntijalausunnot,
Pått toteaa.
BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1
Påttin valaisinten tekijänoikeussuojaa ovat lausunnoissaan tekijänoikeusneuvostolle puoltaneet esimerkiksi Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun dekaani, professori Helena
Hyvönen, taitelijaprofessori Hannu
Kähönen sekä Teollisuustaiteen Liitto Ornamon pääsihteeri Salla Heinänen.
Ei vain pala paperia
Lumidesign Oy on Berggrenin avulla saanut tunnustettua tekijänoikeussuojaa yksittäisille valaisimilleen
ja niistä koostuville valaisinteoksilleen. Lumidesignin
IPR-suojausta on täydennetty myös mallioikeuksilla.
– On vapauttavaa saada enemmän aikaa luovuudelle
tarvitsematta pelätä teosteni kopioinnin yleistyvän, valaisin-suunnittelija Irina Pått iloitsee.
P Pohjoismaisen lumen raikkauden
ja lyhdyn tunnelmallisuuden taidokkaasti valaisimiin ikuistava Lumidesign
Oy on toiminut vuodesta 1997. Yrityksen takana on taiteiden maisteri Irina Pått: paperitaiteilija, valaisinsuunnittelija – ja liiketoimintaansa huolella vaaliva yrittäjä. Hänen kädenjälkeään ovat muun muassa Helsinki Design Weekissä esillä olleet Winter Fo-
16
rest -mallistoon kuuluvat Flax-valaisimet, jotka on valmistettu uniikilla menetelmällä paperista, pellavakuidusta
ja metalliverkosta.
Taiteilija, muotoilija ja
bisnesnainen
− Esteettinen puoli minussa korostaa
taiteilijuuttani ja haluaa tehdä valaisimista luomuksia, jotka herättävät yk-
silöllisiä tunne-elämyksiä. Käytännön
ihminen minussa haluaa olla parempi muotoilija ja valmistaa pitkäikäisiä,
käyttökelpoisia valonlähteitä, Pått kuvaa työnsä lähtökohtia.
− Olen kuitenkin myös liikenainen.
Hain tuotantoani keskeisimmin edustaville valaisimilleni tekijänoikeudellista
suojaa, ja asiantuntijat arvioivat niiden
teoskynnyksen ylittyvän. Valaisimistani
tuli valoteoksia, joiden valmistusmenetelmän tai muotoilun kopioiminen rikkoo immateriaalioikeuksiani. Nyt voin
vähän hengähtää ja keskittyä luomaan
uutta, hän toteaa.
Luovaa työtä arvioivat monet
asiantuntijat
Berggren Oy Ab:n IPR-lakimiehen
Tarja Tchernychin avustuksella Lu-
Oikeat argumentit oikealla
kielellä
Ilman IPR-lakimiestä, joka hallitsee tekijänoikeuskysymykset ja niihin pohjautuvan argumentoinnin, Pått ei olisi töidensä teoskynnyksen ylittymistä välttämättä lähtenyt selvittämään.
− Tekijänoikeusneuvostolle esitetty
arviointipyyntö ei ole vain pala paperia.
Se on ytimekäs esitys, jossa ratkaisevat
”oikealla kielellä” esitetyt perustelut ja
näyttö. IPR-asiantuntijan taiten asettelemat sanat ja peloton, ammattimainen
suhtautuminen immateriaalioikeuksia
koskevaan lainsäädäntöön ja oikeusjärjestelmään ovat hakuvaiheessa aivan
ratkaisevia valtteja, hän toteaa.
Vakiinnuttaminen ei aina riitä
Pått olisi voinut tuudittautua uskomaan,
että hänen valaisimensa ovat alalla jo niin
vakiintuneita, ettei kukaan ryhtyisi niitä
kopioimaan. Ehkä hän olisi näin säästänyt hiukan. Mutta omaleimaisen, kuten
uuden ja trendikkäänkin käsitteet yhteiskunnassamme elävät jatkuvasti. Ikiaikainen voidaan yhtäkkiä nähdä uutena. Ja
selkeitä kopiointitapauksia tuli kuin tulikin myös Lumidesignin eteen.
− Suhtaudun trendeihin hieman
hymyillen. Voimakkaasti verkkomaiset
pintastruktuurit, jollaisia Winter Forest
-valaisimissanikin on, ovat tällä hetkellä ➔
midesign haki ja sai keväällä 2012 tekijänoikeusneuvostolta lausunnon, jonka mukaan Winter Forest -valaisimet
Wall Flax, Floor Flax, Tuubi Flax ja
Boksi Flax ovat tekijänoikeuslain nojalla suojattuja.Tekijänoikeusneuvosto totesi, että Påttin yksittäiset valaisimet ja
niistä koostuva valoinstallaatio ilmensivät tekijänsä omaperäisiä luovia valintoja ja olivat siten tekijänoikeuslaissa tarkoitettuja teoksia. Tekijän valintojen nähtiin selkeästi vaikuttavan va-
Winter Forest -valaisinten pinnan
paksuus vaihtelee tekijän tietoisesti
lisättyä tai poistettua pellavamassaa ja aseteltua kuituja haluamallaan
tavalla. Valinnat näkyvät näin valaisimen heijastamissa valoefekteissä.
17
Uusiin
Valaisimille tekijänoikeussuojaa vain harvoin
Tekijänoikeusneuvosto on Suomessa
melko harvoin katsonut valaisinten teoskynnyksen ylittyvän ja niiden nauttivan tekijänoikeussuojaa, joten Lumidesignin tapaus on merkittävä.
− Tekijänoikeussuojaa ei ole Suomessa myönnetty valaisimille, joissa
omaperäistä on ollut yksinomaan valmistusmenetelmä, esim. miilumenetelmä, tai pelkkä muoto, Tchernych sanoo.
Tchernychin mukaan teoskynnyksen
ylittymisen ratkaisi Lumidesignin tapauksessa usean eri tekijän summa eli valmistustapa, materiaalivalinnat, yleismuoto ja rakenne sekä niiden selkeästi
havaittava vaikutus toisiinsa.
Mallioikeus täydentää suojan
mahdollisimman kattavaksi
− Luovan työn tuloksia kannattaa suojata myös mallioikeuksilla, millä varmistetaan mahdollisimman kattava immateriaalioikeudellinen suoja. Mallioikeus
suojaa muotoillun tuotteen silmin nähtäviä muotoja.
Lopputuloksen suojaaminen ja sen
kaupallisten hyödyntämismahdollisuuksien varmistaminen on melko ripeä prosessi. Mallioikeuksien rekisteröinti EU:ssa vie parhaassa tapauksessa vain pari päivää. Lumidesignin valaisinten tekijänoikeuksien arviointiprosessi vei reilun vuoden.
− Melko nopeaa on onneksi myös
valaisinteni tie ideasta valmistukseen,
sillä minun ei tarvitse ylläpitää sarjatuotantolinjaa. Saatujen IPR:ien ansiosta saatan lisätä valaisinten tuotantoa
ja kasvattaa näkyvyyttä maailmalla. Samalla aion kuitenkin keskittyä räätälöityjen tilaustöiden ja installaatioiden tekemiseen. Niin, ja lähetämme aktiivisesti kieltokirjeitä, jos havaitsen töitäni
kopioidun, Pått kertoo.
Teksti: Mariliina Karppo
Kuvat: Jukka Lehtinen
18
Sanasta asiamiestä! – Osa 16: P
UUSIIN ASEMIIN
BERGGREN
OY AB, HELSINKI
E OTM, FM Suvi
Julin on nimitetty
IPR-lakimieheksi
Ouluun. Aiemmin
hän työskenteli
Nokialla.
E DI Pekka Jussila on nimitetty Senior Software Engineeriksi
Greip® -tiimiin.
Aiemmin hän
työskenteli
Accenturella.
E Yo-merkonomi
Nina Tehikoski
on nimitetty
IPR-assistentiksi.
Aiemmin hän
työskenteli PapulaNevinpatissa.
E Oik. yo. Suvi
Sahimaa on
nimitetty IPR
Legal Trainee
-tehtävään.
PA LV E L U S V U O D E T
E Oik. yo. Iiro
Nurminen on
nimitetty IPR Legal
Trainee -tehtävään.
E BBA EvaStiina Lavikainen
on nimitetty HRpäälliköksi.
TAMPEREEN
PATENTTITOIMISTO OY
E Katriina Toorikka on nimitetty IPR-assistentiksi ja johdon assistentiksi sekä Greip®tiimiin. Aiemmin hän
työskenteli Nokialla.
TURUN
PATENTTITOIMISTO OY
E DI Mika Lehtinen
on nimitetty toimitusjohtajaksi.
MERKKIPÄIVÄT
BERGGREN OY AB
BERGGREN OY AB
29.7.2012 IPR-assistentti Pia
Alapekkala 10 vuotta
E Patenttiasiamies Arto Stenroos
TAMPEREEN
PATENTTITOIMISTO OY
17.11.2012 Talousassistentti Anne
Miikkulainen 15 vuotta
1.5.2012 Patenttiasiamies Marjut
Lattu-Hietamies 10 vuotta
1.9.2012 Patenttiassistentti
Susanna Pura 10 vuotta
11.11.2012 IPR-assistentti Katja
Eerola 10 vuotta
ELÄKKEELLE
IPR-assistentit Leila Fagerholm
ja Tuula Koponen jäivät eläkkeelle
30.6.2012.
ja termit
täyttää 60 vuotta 22.11.2012
E IPR-assistentti Sirpa Ölander
täyttää 60 vuotta 30.11.2012
E Kirjanpitäjä Arja Suokas täyttää
50 vuotta 11.12.2012
E IPR-assistentti Pirjo Junnila
täyttää 50 vuotta 25.2.2013
E Talous- ja hallintojohtaja
Sirpa Sunnari täyttää 60 vuotta
14.3.2013
Turun
PATENTTITOIMISTO OY
E EU-tavaramerkkiasiamies
Päivi Salonen täyttää 50 vuotta
11.1.2013
BERGGREN-lehti paljastaa Berggren
Groupissa käytettävien sanojen takana
kyykkivän totuuden. Nyt ovat vuorossa Palkuisiin aineettomiin oikeuksiin edes jotenkin liittyvät asiat. Koska sarjaa on tarkoitus jatkaa tulevissakin lehdissä ja suomen kielen aakkosia on vielä läpikäymättä 12, kulunee koko ruljanssin läpivientiin
vielä kuutisen vuotta lehden nykyisellä ilmestymistahdilla. Pitkäjänteisyys onkin yksi
yrityksemme keskeisistä arvoista.
Pantti vai patentti
Pantti on sanana paljon patenttia tunnetumpi. Tiedän sen, sillä kertoessani uudelle tuttavuudelle työstäni tavallisin keskustelunalku menee näin:
− Olen töissä Turun Patenttitoimistossa.
− Hauskaa! Te kuulettekin sitten päivittäin kaikenlaisia elämäntarinoita siellä. Taitaa olla tippakin silmässä asiakkailla, kun
jättävät rakkaat juttunsa teidän haltuunne.
− Noo, tuota, ei nyt yleensä sentään.
Asiakkaat ovat asiallista väkeä, vaikka tietysti joskus puhutaan heille kovinkin rakkaista asioista. Käyvätkin aika harvoin, nykyään ollaan melko paljon yhteydessä sähköpostilla.
− Mutta täytyyhän ne tavarat nykyäänkin tuoda sinne tiskille arvioitavaksi?
− Aaa, niin panttitoimistossa... Hei puhutaan välillä sinun työstäsi.
Patenttia haettu tai jopa
patentoitu
Maininta patentin hakemisesta antaa idealle uskottavuutta, herättää luottamusta
yrityksen toimintaan. Tarkoituksena on
myös kilpailijoiden varoittaminen −Tämä
on meidän! Älä turhaan yritä kopioida.
Pelkkä patenttihakemus tai edes patentti ei kuitenkaan välttämättä tarkoita mitään.
Ennen kuin sijoitamme patentinhakijan
osakkeisiin tai lopetamme oman tuotekehityksemme pelätessämme kilpailijan patenttia, kannattaa tarkistaa mille suojaa on
haettu ja saatu. Patenttihakemus voi kohdistua johonkin turhanpäiväiseen yksityiskohtaan, tai se voi olla täyttä humpuukia.
Pahimmassa näkemässäni hakemuksessa oli otsikon lisäksi kaksi lausetta. Sille hakemukselle ei koskaan saatu patenttia. Toinen mainostaja kertoi ratkaisunsa
Suomessa patentoiduksi. Hän unohti kertoa, että keksintö oli patentoitu jo 50- ja
60-luvuilla. Mutta kumpikaan yrittäjä ei
mainostaessaan valehdellut.
piirros: HARRI VÄLIMÄKI
trendi. Omissa töissäni verkkomaisuus
on ollut tyypillinen ominaisuus jo vuosikymmenen ajan. Verkoista saa aikaan
mitä erilaisimpia installaatioita, kuin
veistoksia valolla.
S a n at
as e m i i n
BeFakto takakansi uusi 4.4.06 4/10/06 5:11 PM Page 1
Patenttineulos
Sana patentti liitetään joskus asioiden nimiin: patenttikorkki, patenttineulos, patenttilääke, patenttineuvos. Luultavasti
jotkin näistä patenttiratkaisuista ovat joskus olleet patentoituja. Muistan pienenä
ihmetelleeni äidin patenttineuloksen tekoa. Sitähän neulotaan kahdella puikolla edestakaisin, 1 oikein 1 nurin, mutta
nurjia silmukoita ei neulota, vaan niiden
kohdalla silmukka nostetaan nurin yhdessä langankierron kanssa puikolle, siis neulomatta. Oikean kohdalla neulotaan oikein, niin että edellisellä kerroksella nostettu silmukka ja sen mukana tehty langankierto neulotaan oikein yhteen. Näitä kahta vaihetta sitten toistetaan haluttu
määrä. Patentin arvoista, ainakin minusta.
Patenttipeikko
Patenttipeikko on toimija, joka ei hanki
patentteja oman tuotekehityksensä tuloksille tai suojatakseen omaa toimintaansa.
Tämä örkki hankkii täytettä patenttisalkkuunsa mistä vain edullisesti saa. Tärkeää
on, että patentit sopivat strategiaan, sillä
strategia patenttimöröllä aina on. Patenttipeikko nimittäin pyrkii ansaitsemaan rahaa neuvottelemalla, uhkailemalla ja haastamalla muita yhtiöitä oikeuteen käyttäen
työkalunaan patenttisalkkuaan. Toiminta
on laillista, vaikkakin monen mielestä patenttijärjestelmän väärinkäyttöä.
Pyhä istuin
Vatikaanivaltiota hallitseva Pyhä istuin solmii Vatikaanivaltiota koskevat kansainväliset sopimukset. Esimerkiksi YK:n tarkkailijajäsenenä on Pyhä istuin, ei Vatikaani.
Vatikaanivaltiossa ei ole patenttisuojaa, mallioikeutta tai tavaramerkkiä koskevia lakeja, joten aineettomia oikeuksia
ei voi rekisteröidä. Paikallisella oikeuslaitoksella on kuitenkin oikeus harkintansa
mukaan soveltaa Italian lainsäädäntöä. Jos
siis Italiassa rekisteröityä tavaramerkkiäsi
loukataan Pietarinkirkon edustan myyntikojussa, voit saada loukkaajalle tuomion nostamalla kanteen Pyhän istuimen oikeuslaitoksessa.
Henkinen pääoma, niitä koskevat aineettomat oikeudet ja niiden kautta saatava henkinen omaisuus olisivat ainakin
sanoina erityisen sopivia juuri Vatikaanin
ohjelmajulistusten ydinkohdiksi. Valitettavasti Turun Patenttitoimistolla ei ole kokemusta Pyhän istuimen suhtautumisesta aineettomiin oikeuksiin, enkä löytänyt
kirjallisuudesta mainintaa ennakkotapauksista. Pyhän istuimen myöntämä suoja aineettomille oikeuksille on siis pelkän
uskon varassa.
TEPPO AHREMAA
Patentti-insinööri ja malliasiamies
Turun Patenttitoimisto Oy
19