LOIMUN HISTORIIKKI - Livonsaaren kyläyhdistys ry
LOIMUN HISTORIIKKI -Sotien raskaat vuodet olivat takanapäin ja elämä palasi vähitellen rauhan aikaan. Näiden vuosien aikana keskeytyi kuitenkin jo 1930-luvulla alkanut paikallinen urheilutoiminta Livonsaarella. Sodissa kaatui kaksitoista saaren nuorukaista. Suurista menetyksistä huolimatta rauhanaika toi uutta uskoa elämään. Vaikka nuorisoseuratoiminta oli päättynyt, eli urheiluinnostus voimakkaana nousevan nuorison keskuudessa. Varttuuneen väen tuen turvin oltiin valmiit perustamaan uusi urheiluseura pitäjään. Uskallusta ja rohkeutta oli sillä ainuttakaan kunnon suorituspaikkaa ei Livonsaarella ollut. Seuran perustajisto oli kokonaisuudessaan Livonsaarelta, mutta varsin pian toimintaa aloitettiin myös mantereen alueella. Seuralle nimi -Uuden urheiluseuran perustivat lähes samat henkilöt, jotka toimivat siihen asti Livonsaaren Nuoriseuran Urheilijoissa. Kulttuurin merkitys ehkä väheni ja nyt haluttiin painottaa entistä enemmän urheilutoimintaa. Näillä perusteilla uuden seuran perustaminen oli katsottu tarpeelliseksi. Vielä talvella 1948 järjestetty seurojenvälinen 5 x 5 km hiihtoviesti oli Nuorisoseuran Urheilijoiden järjestämä. -Ennenkuin perustava kokous voitiin pitää oli mietittävä seuralle nimi. Ajatus lienee ollut jo kauan erään puuhamiehen mielessä. Hän oli Juho Saarinen "Kärmläisten Jussi", joka toi ehdotuksensa muun väen tietoon. Hän oli miettinyt suunnilleen seuraavasti; "Koska Askaisten mantereella vaikutti jo urheiluseura, jolla oli vahva koivupuinen nimi (Visa), niin heikommaksi ei sovi jäädä, joten Loimu nimenä olisi tasapäinen kilpailija mantereen seuralle". Nämä perustelut vakuuttivat ja näin sai uusi seura nimensä Livonsaarella. -Paikallinen urheiluväki oli lehti-ilmoituksella(Kunnallisia Tietoja) kutsuttu urheiluseuran perustavaan kokoukseen Livonsaaren kansakoululle 21.3.1948. Kokoukseen oli kutsuttu mukaan myös SVUL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja U. Suvanto antamaan osviittaa perustettavan urheiluseuran toimintaan. Hänet valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteerinä kokouksessa toimi Risto Kaamanen. Yhdistysrekisteriin seura on merkitty jo 9.3. -Perustavassa kokouksessa valittiin seuran johtohenkilöt sekä tarvittavat toimielimet hallitukseen sekä jaostoihin. -Ensimmäiseen hallitukseen valittiin: -Puh.joht. Pauli Johannes Pietilä -Varapuh.joh. Juho Saarinen -Hallituksen muiksi jäseniksi: Veikko Kalevi SuominenMikoinen Eero Henrik Kaamanen Kaamanen Risto Mikael Kaamanen " Tauno Kalervo Luotonen Kaukkonen Pauli Sakari Saarinen Kärmäläinen -Varalle: Viljo August Suominen Kaarina Kastehelmi Pietilä Mikoinen Kaukkonen -Kokouksessa muodostetut jaostot, joiden vetäjiksi valittiin: Yleisurheilu Voimistelu Hiihto Pesäpallo Poikaurheilu Huvitoimik. Alpo Vuorio Keijo Ainonen Reino Paavanen A.(Aallos?) Jaakkola Pekka Pietilä Olavi Luotonen -Perustavan kokouksen, jossa uuden seuran nimeksi vahvistui Askaisten Loimu ry, valitut toimijat olivat siis kaikki Livonsaarelta. Toimialueeksi säännöissä määriteltiin kuitenkin Askaisten kunta. Tämän vuoksi oli tärkeätä saada myös pitäjän manner-osa mukaan toimintaan. Mantereen kyläosasto muodostettiinkin varsin nopeasti, sillä perustava kokous pidettiin Keskipiirin koululla jo 9.5. Kokouksen pöytäkirja ei kuitenkaan ole säilynyt. -Perustetulle seuralle valittiin myös oma logo. Sen muoto syntyi ja muotoutui johtokunnan keskuudessa. Tunnus otettiin käyttöön rintamerkkinä, joka ommeltiin urheilupaidan rintamukseen. Tyylikäs merkki oli muotoilultaan pyöreä, jonka valkoista ulkoreunaa kiersi musta ja karrikoitu laakeriseppele. Keskellä luki sinisellä pohjalla LOIMU, jonka yläpuolella keltaisella pohjalla iso A ja alapuolella perustamisvuosi 1948. Kevään aikana valmistui myös seuran jäsenkortti, jonka jokainen joko toimiva tai kannattava jäsen sai maksettuaan jäsenmaksunsa. Kortin ylälaidassa oli teksti Askaisten "Loimu" r.y., jäsenkortin numero ja liittymispäivämäärä. Kortissa oli lisäksi seuran puheenjohtajan Pauli Pietilän ja sihteerin Pauli Saarisen omakätiset nimikirjoitukset. Ensimmäinen jäsenmaksun kerääjä oli Mikko Nurmi. Toiminta alkaa -Kuten tavallista alkuaikojen vuosikokouspöytäkirjat ovat kadoksissa. Vuosilta 1948-1956 oleva tieto perustuu pelkästään muistitietoon. Tämä on valitettavaa, sillä kaikkia tapahtumia ei ehkä ole saatu talteen pelkän muistelun avulla. Samoin johtokunnan vastaavat asiakirjat puuttuvat. Vasta vuoden 1957 Toivasten Alistalossa pidetystä vuosikokouksesta alkaen pöytäkirjat ovat tallessa. On todennäköistä että kaikki tämän jälkeen pidetyt kokoukset ovat kirjautuneet aina yhdistyksen lopettamiseen asti vuonna 2007. -Samoin on tilanne alkuaikojen kilpailupöytäkirjojen kohdalla. Vasta vuodesta 1954 alkaen on tallella vihko, johon on merkitty niin yl.urheilun kuin hiihdon paikalliset tapahtumat sekä 1960-luvulla järjestetyt piirikunnalliset kävelykilpailujen ja niiden tulokset. Vihkosen avulla on havaittavissa seuran toiminnassa tapahtuneet muutokset. Vilkkaan alun ja 1950-luvun jälkeen on todettava varsinkin yl.urheiluharrastuksen hiipuneen. Alkuaikojen aktivistit olivat lopettaneet ja uusia oli niukalti mukana. Siksi paikallinen kilpatoiminta kesälajien kohdalla päättyy vuonna 1965 keväisiin maastojuoksuihin. Myöskin toimitsijapuolella oli havaittavissa väsymystä. Hiihto on sinnitellyt pitempään, koska viimeinen merkintä on Tättäläisten luona suoritetuista jäsentenvälisistä hiihdoista 7.3.1971. Vuodelta 1981 on lisäksi tallella sinikantinen vihko, johon on kirjautunut muutama jäsentenvälinen nuorten hiihtokilpailu. Mukana ei tuolloin ollut enää aikuishiihtäjiä. Myös heikohkot lumitalvet aiheuttivat harrastuksen taantumista. Hieman lakonisessa ja lyhyessä toimintakertomuksessa vuodelta 1990 todetaan "hiihtourheiluseurana ei Askaisten Loimulla ole ollut varsinaista omaa toimintaa vuoden 1990 aikana. Lumen puutteen takia ei ole ollut mahdollisuuksia järjestää hiihtokilpailuja. Luistelupaikkaa on puhdistettu tarpeen mukaan". -Ensimmäisen kevään ja kesän 1948 urheilutoiminnasta ei ole tallella kuin muistitietoa. Vielä talvikautena järjestetyt seurojen väliset hiihtokilpailut olivat Nuorisoseuran Urheilijoiden toimeenpanemat. Kunnallisia Tietoja-lehdessä oli 13.5 ensimmäinen uutta seuraa koskeva ilmoitus jossa "Loimun kuulumisia"-otsikolla kerrotaan tulevista kevään maastojuoksukilpailuista. Kilpailujen pitopaikkana mainittiin osuuskaupan edusta, Toivasten tiellä ja ajankohta toisena helluntaipäivänä 17.5. Matkoina olivat yleinen ja alle 18-v. 4 km ja alle 13-v. 2 km. Todennäköisesti pitempi matka kiersi Niematinmäen kautta Kaukkosiin ja takaisin kaupalle. Näiden juoksujen tuloksia paikallislehti ei kertonut. Toinen tapahtuma, ensimmäisenä kesäkautena, joka oli ylittänyt uutiskynnyksen oli 1.8 suoritettu paikallisseuraottelu Visa-Loimu, jonka ensiksimainittu voitti. Kilpailupaikkana oli Askaisten keskeneräinen urheilukenttä. Alkuvuosien aktiivit -Alkuajan aktiiviurheilijoista monet olivat mukana jo ennen sotia toimineen nuorisoseuran alaosaston toiminnassa. Eräs heistä oli Almer Ainonen, jonka parhaina lajeina oli muistitiedon mukaan keihäs ja korkeus. Erään kertojan mukaan hän oli jo vuonna 1937 Turun Urheilupuistossa keihään palkintopallilla yhdessä Matti Järvisen ja Yrjö Nikkasen kanssa, vaikkakin hävisi kyseisille herroille vajaat kaksikymmentä metriä. Edustettuaan välillä Mietoisten Maununpoikia hän liittyi vasta perustettuun Loimuun. -Muita alusta asti yleisurheilussa mukana olleita olivat Veikko Suominen, Keijo Ainonen, Alpo Vuorio, Eero Kaamanen, Mikko Nurmi ja nuoremmista Pekka Nieminen, Pentti Pietilä ja Eero Lehtonen. Myös Aarno Suominen ja Gunnar Grönholm kuuluivat paikallisiin aktiiveihin. Lisäksi oli innokas joukko 11-12-vuotiaita nuoria. Veikko Suominen oli parhaimmillaan pikamatkoilla sekä keihäänheitossa ja pituushypyssä. Keijo Ainosen menestyslaji oli korkeushyppy. Eero Kaamanen kilpaili kuulantyönnössä ja Alpo Vuorio oli tuttu näky pituushyppypaikalla. Nuorista Pekka Nieminen oli todellinen monilahjakkuus, ilman suurempaa harjoittelua. Hän edusti Loimua mm. Kymenlaaksossa pidetyillä maastojuoksun SM-kisoissa 17-vuotiaiden sarjassa, sijoittuen seitsemänneksi. Vuosi oli 1951. Veikko Suominen muisteli että hän kilpaili ainakin mm. Taivassalon, Mietoisten, Nousiaisten, Rymättylän, Naantalin ja Raision kentillä, lajeinaan pituus ja keihäs. Seuran edustusmatkat hän kulki paikallisella taksilla. -Talviurheilu eli hiihto eli Livonsaarella voimakkaana. Se oli "perinnöllistä" jo 30-luvun suojeluskunta-ajan menestyksen myötä. Monet näistä hiihtäjistä jatkoivat vielä uraansa Loimun riveissä. Parhaiten menestyivät Kaamasten veljekset Risto ja Eero, Pauli Pietilä ja Tauno Luotonen miehistä sekä Salme Suominen ja Aallos Jaakkola naisista sekä Pekka Nieminen pojista. Hiihdon kilpailupaikkoina olivat mm. Taivassalon Hakkenpää ja Tuomarainen, Vehmaan Himoinen, Velkuan Teersalo ja Merimaskun Maamiesseurantalon maasto sekä Vakka-Suomen mestaruushiihdot eri pitäjissä. -Vuosi 1949 oli jo vilkas toiminnan vuosi. Toiminta alkoi tammikuussa vuosikokouksella, joka pidettiin 9.1 "Livonsaaren kokoushuoneessa", joka tarkoittanee keskustaloa ja nykyisin ravintolatilana olevaa paikkaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pauli Pietilä. Talvi 1949 oli lumiolosuhteiltaan varsin poikkeava. Väkisin pidettiin kahdet jäsentenväliset hiihdot kuraisilla pelloilla. Metsissä lunta oli tuskin ollenkaan. Heikko lumitilanne vaivasi koko Vakka-Suomea, sillä monin paikoin hiihdettiin kilpaa vanhaan tapaan merenjäillä. Joitakin yl.urheilukilpailuja järjestettiin kesällä osuuskaupan ympäristössä. -Heti vuoden 1948 keväästä alkaen liittyi joukkoon suuri ryhmä nuoria 11-13-vuotiaita Livonsaaren ja Lempisaaren poikia. Mukaan tuli myös useita poikia naapurikunnan Rauduisista sekä myös osa mantereen nuoria. Näiden aktiivisin aika Loimun toiminnassa osui 1950-luvulle. -Voimistelujaosto oli myös alusta asti aktiivinen. Koko kevät 1949 harjoiteltiin tulevaa Turussa tapahtuvaa voimistelunäytöstä varten. Tähtäin oli ns. Auran Kisat, jotka pidettiin Turun Urheilupuistossa 5-6.6. Kyseiset kisat olivat laajempi urheilutapahtuma, jossa osana koko kentän täyttävä voimistelunäytös. Meille Loimun pojille hankittiin muistaakseni sini-valkoiset voimistelupuvut. Yöpyminen tapahtui Martin koululla. -Huvitoimikunnan toiminta oli myös varsin vilkasta. Toukokuun 8 päivä Loimu järjesti tanssiaiset Merimaskun Maamiesseuran talolla. Tästä oli seinäilmoitusten lisäksi tiedote Kunnallisia Tietoja-lehdessä. Muukin työskentely oli maininnan arvoista. Arpajaisjuhlat järjestettiin kansakoulun kentällä 10 päivä heinäkuuta. Koulun pihalle oli rakennettu myös lava, jolla tanssittiin samana iltana. Kesän muusta huvitoiminnasta tiedetään lisäksi että seuran järjestäminä tanssittiin 4.9 Askaisten paviljongilla ja 17.9 Velkuan Pienviljelijäin-yhdistyksen talolla. Tanssiaisilla oli tarkoitus viihdyttää ja samalla kerätä varoja seuran muuhun toimintaan. -Seuran kolmas toimintavuosi alkoi olosuhteiltaan erilaisena kuin edellinen. Lunta oli riittävästi ja se antoi mahdollisuuden hiihtokilpailujen järjestämiseen. Seuran hiihtäjät osallistuivatkin talven aikana moniin lähistön piirikunnallisiin kilpailuihin. Näitä hiihdettiin mm. Tuomaraisissa ns. Mannoisten hiihdot sekä Vehmaalla Himoisissa. Tärkein kotikisa talven aikana oli "Viiden seuran viesti", jonka järjestely tänä vuonna oli uskottu Livonsaarelle. Kisakeskus sijaitsi kansakoululla, jossa ns. käsityöhuone palveli hiihtäjien huoltopisteenä. Joukkueet hiihdossa olivat Taivassalon Tahti, Velkuan Vesa, Merimaskun Ahto, Askaisten Visa sekä Askaisten Loimun I ja II-joukkueet. Itse kisaan lähti viisi joukkuetta, Visan jäädessä pois. Hiihdon aikana Velkuan Vesa sekä Loimun II-joukkue keskeyttivät. Loimu sijoittui toiseksi Taivassalon Tahdin jälkeen. Viestin ohella hiihdettiin 18-vuotiaiden 10 km ja naisten 5 km hiihdot. Voittajina olivat Pekka Nieminen ja Aallos Jaakkola. -Menestyjiä talven piirikunnallisissa hiihdoissa olivat Aallos Laakso ja Pekka Nieminen. Nuorissa kilpaileva Pekka Nieminen voitti sekä Livonsaarella että Vehmaan Himoisissa. Saman tempun teki naisissa Aallos Laakso voittaen myös molemmat kilpailut. Samana talvena Pekka Nieminen on voittanut myös Vehaksen hiihtojen alle 16-vuotiaiden sarjan. Tiedot perustuvat paikallislehden hieman valikoivaan tulospalveluun. Talven aikana joutui seuran lahjakas urheilija Eero Lehtonen liikenneonnettomuuteen Askaisissa loukaten rytäkässä lonkkansa. -Kesän toiminnassa huomio kiintyy Livonsaaren kansakoululla 2.7 järjestettyihin kesäjuhliin, jossa juhlapuhujana oli nuori toimittaja, myöhemmin radiosta tuttu Jorma Lunden. Kesäjuhlien yhteydessä oli myöskin piirikunnalliset juoksukilpailut, joista ei kuitenkaan tuloksia ole säilynyt. Maantiejuoksu suoritettiin ns. Toivasten lenkillä, jolloin kierros oli noin 1500 metriä. Mietoisissa 30.7 järjestetyissä piirikunnallisissa on Pekka Nieminen voittanut 800 metrin juoksun. -Vuoden 1950 muusta toiminnasta mainittakoon mm. jäsentenväliset sarjakilpailut sekä seuraottelu Askaisten Visa-Loimu. Ottelu käytiin 20.8. Askaisten keskeneräisellä urheilukentällä sekä läheisillä teillä. Lajeina olivat 100 ja 1500 metrin juoksut, pituus, korkeus, kuula ja keihäs sekä 4x100 m. viesti. Illalla olivat kisatanssiaiset uudehkolla Urheilupaviljongilla, jossa musiikista vastasi Pelimannipojat-orkesteri. Linja-autokuljetus oli järjestetty Livonsaarelta. Uusi "talviurheilukeskus" -Seuraavan eli vuoden 1951 toiminnasta on tiedossa lehtiartikkelien perusteella varsin vähän. Vuosikokous pidettiin 26.1 Keskustalolla. Samana päivänä aloitettiin hiihtokausi jäsentenvälisillä, joita jatkettiin seuraavana sunnuntaina. Saaristolaishiihdot Taivassalon Mannoisissa hiihdettiin maaliskuun alussa. Loimulaisista menestyi Jaakko Olkkonen 15-vuotiaissa, sekä Salme Suominen naisten hiihdossa. Myös Hamppuvuoren hiihdoissa ovat Loimulaiset menestyneet. Voittajia omissa sarjoissaan olleet Risto Kaamanen, Pekka Nieminen, Salme Suominen ja Seija Paavanen. -Mannoisten hiihtoihin liittyvänä muistona ja omakohtaisena kilpailumatkana tulkoon kerrotuksi seuraava tarina. -Minut sekä kaverini Ilmo Ranki oli ilmoitettu kyseisiin hiihtoihin Loimun joukkueessa. Matkat kisapaikoille olivat tuolloin monasti hankalat. Siksi päätimme mennä jo kilpailua edeltävänä päivänä Taivassaloon sukulaisteni luo ja yöpyä heillä. Lauantaina hiihdimme yli Rouhuaukon ja edelleen kirkonkylän kautta Lemmetyisten luotoon. Seuraavana aamuna enoni kuljetti meidät reellä Mannoisiin, jossa kilpailimme-. Kilpailujen jälkeen pääsimme Härylän miesten reessä Livonsaarelle, josta jälleen hiihtäen kotiin Rauduisiin. -Talviurheilusta tulkoon esille myös seuran poikien jääpalloharrastus. Rauduisten rantajäille oli 1950-luvun taitteessa useana talvena kolattu lumesta vapaa alue, jossa pelailtiin jääpallon tapaista mailapeliä. Mukana oli iso joukko poikia Livonsaarelta asti. Varusteet olivat hokkarit, pipo ja katajasta tehdyt mailat. -Vuodesta 1951 alkaen seuran talvinen hiihtotoiminta keskittyi ns. keskustaloon eli "Törölään". Livonsaaren puhelimen omistajat olivat rakennuttaneet rakennuksen, johon silloinen keskustoiminta siirtyi. Tämä oli myöhemmin muodostuneen Seurojentalon eteläinen pääty. Varsinaisen keskus- ja asunto-osan lisäksi siinä oli tilava huone, nykyinen ravintolatila. Viimeksimainittu muodosti vuosien ajan Livonsaarelaisten "hiihtokeskuksen", jossa lämmiteltiin ja "rasvattiin" suksia. Myöhemmin vuosien ja vuosikymmenien aikana talo sai nykyisen muotonsa. Kun puhelimet aikoinaan 1960-luvun puolivälissä automatisoitiin, lahjoittivat saaren puhelimenomistajat Törölä-osan Loimulle ja Askaisten Maamies- ja Kalastajaseuralle. -Olympiavuonna, jolloin myös Askainen oli edustettuna Helsingin-kisoissa kävelijä Pekka Viljasen persoonassa, oli melko vilkas urheiluvuosi Loimulle. Tällöin suoritettiin ensimmäisen kerran poikaseuraottelu Lemun Visaa vastaan. Kisapaikka oli Lemun uudella urheilukentällä. Visa oli niukalti parempi osin laajemman materiaalin vuoksi. Kilpailuja käytiin sarjoissa alle 19, 17, 15 ja 13 vuotta. Visan voittopisteet olivat 116 Loimun 104 pistettä vastaan. Kilpailuissa olivat mukana seuran parhaat poikaurheilijat, kuten Pekka Nieminen ja Juhani Immala. Lajivoittajia Loimun joukkueessa olivat lisäksi Markku Lehto, Jaakko Olkkonen ja Jukka Lehto. Aikuisurheilijat ottivat mittaa 31.8 Askaisten Visaa vastaan, jonka Loimu voitti pistein 40-33. -Samaisen vuoden aikana etenivät niin urheilukenttäasia kuin Livonsaaren srj.talon työmaa. Varsinaisen "Törölän" jatkeeksi suunniteltu varsinainen juhlasaliosan rakennustyöt alkoivat elokuussa. Samoin kunnan urheilukenttäasia oli näkyvästi esillä maaherran vieraillessa pitäjässä ja tutustuessa tilanteeseen. -Vuosi 1953 alkoi useilla jäsentevälisillä hiihtokilpailuilla, sekä mm. kolmen seuran välisellä viestihiihdolla Velkuan Pienviljelijäyhdistyksen talolla. Mukana olivat Merimaskun Ahto, Askaisten Loimu sekä järjestävä seura Velkuan Vesa. Lisäksi kilpailtiin useissa poika- sekä naistensarjassa. Silloinen lumitilanne valokuvien perusteella näytti hyvälle ainakin Teersalossa. -Samana talvena järjesti SVUL:n Varsinais-Suomen piiri kolmipäiväiset seuratoimitsijan peruskurssit Turun Urheiluliiton kerholla. Kurssien johtajana toimi voim.opettaja Eero Hermas. Tunnetuin luennoitsija kursseilla oli prof. Lauri Pihkala, joka mm. huomautti että urheilu on suomalaisille vuosien 1912-24 olympiamenestysten takia "mennyt päähän, eivätkä jalat ole sitä kestäneet". Kolmipäiväisille kursseille osallistuivat Loimusta Aallos Laakso ja Markku Lehto. Yleisurheilu Askaisten kentälle -Kesän urheilutarjonnasta oli etusijoilla ikäkausikohtaiset kolmiottelut. Suorituspaikaksi oli vakiintunut edelleen keskeneräinen Askaisten urheilukenttä. Sinne kuljettiin jo vakiintuneen tavan mukaan Livonsaaren Osuuskaupan kuorma-autolla. Livonsaaren suorituspaikat kävivät edelleen harjoituspaikkoina. Myös "penkkiurheilu" oli jäsenistön keskuudessa suosittua. Siksi seura järjesti linja-automatkan ns. Amerikkalaiskilpailuihin, jotka olivat Turun Urheilupuistossa perjantaina 17.7. Muodissa olivat tuolloin iltakilpailut. -Kilpaurheilun kannalta kesän merkittävin yl.urheilutapahtuma oli jo toisen kerran järjestetty poikaseuraottelu Lemun Visaa vastaan. Tänä vuonna järjestelyistä vastasi Loimu ja kilpailupaikkana Askaisten "stadion". Tälläkin kertaa Visa oli parempi luvuin 120-100. Lajivoittoja Loimu saalisti kuitenkin useita. Näistä vastasivat Pekka Nieminen, Juhani Immala, Pentti Pietilä, Markku Lehto, Jukka Lehto ja Jouko Munkki. Kesäurheilukauden päätti nostalginen matka Rindellin linja-autolla Suomi-Ranska yl.urheilumaaotteluun Helsingiin. Lähtö tapahtui varhain lauantaiaamuna ja paluu kisojen päätyttyä sunnuntai-iltana. Menestystä aluekilpailuissa -Talvella 1954 Loimu on järjestänyt vain kahdet jäsentenväliset hiihdot. Tähän lienee vaikuttanut myös heikko lumitilanne. Seuran parhaat hiihtäjät olivat tuolloin Alpo Aaltonen ja Veikko Laaksonen sekä nuorista Pauli Aho. Loimulaisia oli mukana myös Mynämäen alueen nuorten mestaruushiihdoissa, jotka pidettiin Lemussa jo 10.1. Menestystä kokivat Seija Paavanen, Leena Brown sekä Pauli Aho. Talven aikana seura oli mukana kahdessa seuraottelussa, joissa vastakkain olivat Askaisten Visa ja Loimu Askaisten työväentalon maastossa sekä Velkuan Vesan järjestämissä 3-seuran hiihdoissa. -Kevään maastojuoksussa on yleistä sarjaa hallinnut Markku Lehto, joka samana keväänä voitti myös Mynämäen piirin aluemestaruuden Lemun maastossa alle 17v. sarjassa sekä sijoittui seitsemänneksi piirinmestaruuskilpailuissa Naantalin Luolalassa. Jäsentenvälisiä on jatkettu kolmiottelun merkeissä, joka lienee ollut sarjakilpailu. Kilpailu on käyty yl. sekä alle 18, 15 ja 12-vuotiaiden sarjoissa ja voittajia ovat olleet Pekka Nieminen, Markku Lehto, Jukka Lehto ja Simo Ahtinen. Mynämäen alueen nuorten mestaruuskilpailuihin Nousiaisten urheilukentällä osallistuivat Loimun edustajina Jukka ja Markku Lehto. Ensiksimainittu sijoittui kuulassa toiseksi ja Markku Lehto oli korkeuden toinen sekä 300 ja 1000 metrin juoksun sekä pituuden kolmas. -Muukin toiminta oli kuluneena vuotena vilkasta. Kevään aikana on ollut huvitoimikunnan järjestämiä tupailtoja mm. Koskoisissa ja Maulassa ja Tättäläisissä, jossa oli myös vuosikokous. Kevään aikana on myös aloitettu voimisteluharjoitukset piirijuhlia varten. Ohjaajana ensimmäisissä harjoituksissa oli SVUL:n piirin voimisteluohjaaja P. Lipponen. -Mantereen osasto teki 8.4 päätöksen ostaa tontti urheilukentän läheltä mv. Heikki Ahtiselta, tulevaa srj.taloa varten. Talon tulevaksi paikaksi kaavailtiin Satomäestä lohkottavaa tonttia. Rakennustarvikkeiksi oli saatu puutavaraa talollisilta ja Lempisaaren kartanosta. -Loimun kesäjuhlat pidettiin 4 päivä heinäkuuta kansakoulun kentällä, johon oli rakennettu esiintyjälava. Juhlatanssiaiset olivat Ylis-Toivasten suulissa Airiston tahdissa. Muusta toiminnasta mainittakoon vielä matka Suomi-Ruotsi yl.urheilumaaotteluun Helsingin Olympiastadionille. -Syksyn aikana srj.talolle hankittiin painonnostovälineet. Valmentaja Lipponen, joka vieraili edellistalvena seuran tilaisuudessa kertomassa valmennuksen suuntaviivoja, kertoi miten ratkaiseva vaikutus lajilla oli mm. yl.urheilijoiden peruskuntoharjoittelussa. Oli miten oli, puntteja nostettiin seuraavana talvena ehkä liikaa ja lihasmassa kasvoi, joka ei varsinkaan pitkänmatkan juoksuihin vaikuttanut positiivisesti. -Vuosikokous 18 päivä tammikuuta aloitti vuoden 1955 toimintakauden. Talvikausi oli vilkas ainakin niiden päätösten mukaan, joita kokouksessa lyötiin lukkoon. Jäsentenvälisiä hiihtoja pidettiin alkutalvesta 30.1 ja 6.2 Askaisten tilalla, josta latu suuntautui Louhisaaren maastoon. Helmikuun 20 päivä kilpailtiin 3-seuran hiihdoissa Teersalossa, jossa Loimu voitti katkolla olleen kiertopalkinnon omakseen. Lisäksi 6.3 oltiin mukana Merimaskun Ahdon järjestämissä viiden seuran hiihdoissa Merimaskun Maamiesseurantalon maastossa. Vielä maaliskuun lopulla hiihdettiin jäsentenväliset Seurojentalon maastossa. Sihteeri vaihtuu -Vuosi 1954 oli toiminnallisesti ehkä koko seurahistorian paras vuosi. Toiminta oli varsinkin yl.urheilun osalta vilkasta. Nuoria lähetettiin edustamaan piirin kilpailuihin ja oma jäsentenvälinen kilpailutoiminta koko kesän kattava. -Vuoden 1954 syksyllä sihteerin tehtävistä opiskelun takia luopunut Pauli Saarisen lähtö oli seuran toiminnalle tuhoisa. Toiminta tuli enemmän "pakkopullaksi", jolloin varsinkin kesälajit kärsivät toiminnan vähyydestä. Olin itse vielä tuolloin mukana, joten tiedän mistä kirjoitan. Seuraavan vuoden 1955 mahdollisesta toiminnasta ei ole jäänyt kerrottavaa jälkipolville. Mahdolliset asiakirjat puuttuvat, samoin paikallislehtitiedot. Vuoden 1956 toiminnasta on myös varsin vähän kerrottavaa. Vuoden 1954 sihteerinvaihdos on selvästi ollut yksi syy toiminnan hetkelliseen hiljenemiseen. Talvikauden toiminnasta voidaan kilpailupöytäkirjan mukaan todeta seuraavaa. On pidetty kolmet jäsentenväliset hiihdot, joista kahdet on hiihdetty Livonsaarella ja yhdet mantereella, todennäköisesti Askaisten-talon luona. Vielä keväällä on kilpailtu Livonsaaren maastossa, joskin vain poikasarjoissa. Muusta vuoden toiminnasta ei ole merkintöjä säilyneessä lähdeaineistossa. Vaikuttaa siltä että Pauli Saarisen jälkeen sihteeriksi valittu Tuomo Pyhälä on muuttanut paikkakunnalta ja samalla ovat hävinneet vanhemmat seuran kokous- sekä muut asiakirjat. -Myös vuosi 1957 on toiminnaltaan ollut hiljainen. Kilpailupöytäkirjaan ei ole vuoden aikana tullut yhtään merkintää. Hiihdossa on kilpailtu vain Askaisten kunnanmestaruuksista, jossa loimulaisia perinteitä ovat vaalineet ansiokkaasti Veikko Laaksonen ja Pertti Malin. Tilanteeseen on vaikuttanut heikohko lumitilanne rannikolla. Meriittinä voidaan pitää päättyneen yu.kauden tilastoa, jonka mukaan entinen seuran edustusurheilija Juhani Immala, joka jo tällöin oli siirtynyt naapuriseura Lemun Visaan, oli rankattu kolmiloikassa Vakka-Suomen parhaaksi. Myös kiekonheitossa hän sijoittui kärkikastiin. -Vuoden 1958 toiminta alkoi vuosikokouksella, joka pidettiin Keskipiirin kansakoululla 11.2. Tällöin päätettiin lopettaa molemmat aiemmin perustetut kyläosastot. Samalla Mantereen kyläosaston vireillä ollut tontti- sekä seurojentaloasia peruttiin. Jo valmiiksi sahattu puutavara Satomäen luona myytiin. -Kyläosastojen peruuttamisen yhteydessä pyrittiin saamaan mantereen urheilunystävät entistä tiiviimmin Loimun toimintaan. Toiminnan tiivistämiseksi monet tunnetut askaislaiset ovat valittu johtokunnan jäseniksi vuosina 1958-64. Näistä mainittakoon Veräjänkorvan miehet, Toivo, Jorma ja Tapani, Esko Jokinen, Esko Leppäkoski, Esko Rekola, Olavi Rusi ja Raimo Riski. -Jäsentenväliset sarjahiihdot päätettiin aloitettaa srj.talon maastossa helmikuun 2 päivä. Alkuvuosien latu, joka lähti srj.talolta suuntautui maantien yli osuuskaupan itäpuolelta, ylittäen taas maantien ja ohittaessa Tättäläisen sen pohjoispuolelta. Täältä latu suuntautui vanhaa kylätiepohjaa alas Toivasiin ja kohti Niemattia, jonka luota hiihtäjät kääntyivät kohti Kaukkosten-mäkeä. Loppumatka takaisin lähtöpisteeseen kulki Palometsän kautta. -Varhaisempi kansakoululta lähtevä latu suuntautui yli peltojen, ohi Vuorlahden, josta Samppavuorelle, jossa lienee ollut matkan vaativin nousu sekä lasku. Uutena lajina kokous päätti ottaa seuran toimintaan pöytätenniksen. Samalla päätettiin hankkia tarvittava pöytä ja varusteet seurojentalolle. -Kilpailupöytäkirjan mukaan sarjahiihtoja jatkettiin vielä seuraavana sunnuntaina. Kesäisestä toiminnasta on jäänyt aikakirjoihin vain sarjoittain 6.7 alkaen kilpailtu 3-ottelu. Mantere aktiivisemmin mukaan -Seuraavan eli vuoden 1959 tavoitteena on ollut mantereen alueen vahvempi mukanaolo seuran toiminnassa. Jo edellisvuonna oli seuran hallitukseen valittu useita mantereen edustajia. Varsinkin yleisurheilujaosto oli vahvasti miehitetty heillä. Mannaan valmistuva urheilukenttä ja Livonsaarelta puuttuvat suorituspaikat vaikuttivat asiaan. Sensijaan hiihto- ja huvipuoli pysyivät saarelaisten hallussa. Vuoden urheilullisia tapahtumia oli niukalti, vain kahdet jäsentenväliset hiihdot. Yleisurheilupuolelta ei tuloksia ole tiedossa. Kesän muihin tapahtumiin kuului arpajaiset Livonsaaren Seurojentalolla sekä urheilukentän vihkijäisjuhla 21.6. Sen järjestelyistä vastasivat yhdessä urheiluseurat Visa ja Loimu. Myös tanssiaisia järjestettiin rahavarojen kartuttamiseksi. -Vaikuttaa siltä että vuoden 1960 vuosikokous on jäänyt pitämättä, samoin johtokunnan kokoontumiset. Muista tapahtumista on kirjautunut paikallislehden kautta jäsentenväliset hiihdot srj.talon maastossa 17 ja 30 päivä tammikuuta sekä 7.2. Talven merkittävin urheilutapahtuma oli Loimun järjestämät 3-seuran hiihdot Livonsaarella 13 päivä maaliskuuta. Tällöin kilpailivat paremmuudesta Merimaskun Ahto, Lemun Visa ja Loimu. Yhteisajoissa kisan voitti Ahto, seuraavana Visa ja kolmantena Loimu. Parhaiten Loimun hiihtäjistä hoitivat leiviskänsä kaksoisvoiton ottaneet Salme Laaksonen ja Liisa Heinonen sekä 14v. poikien Simo Kaamanen voittamalla sarjansa. Kisoissa on ollut huomattava määrä kilpailijoita, kaikkiaan 70 hiihtäjää. Todettakoon että aikuissarjan mieshiihtäjistä oli näinä vuosina Loimussa pulaa, monet aktiivit olivat lopettaneet ja uudet olivat vasta kasvamassa nuorten sarjoissa. -Kesän ohjelmassa olivat Maamies- ja Kalastajaseuran kanssa yhteiset arpajaiset Livonsaaren Seurojentalolla, joissa illan tanssimusiikista vastasi Ossi Saarisen Airisto-orkesteri. Urheilullista puolta edustivat maastojuoksut, joita pidettiin yhdet keväällä ja uutuutena kahdet syksyllä. Väki vähenee, uusia lajeja -Jo 1950-luvulla alkanut voimakas maaltamuutto haittasi myös urheiluseurojen toimintaa. Kasvava muutto asutuskeskuksiin, lähinnä Turkuun oli vähentänyt jo edellisvuonna Askaisten väkimäärää runsaalla kolmellakymmenellä hengellä. Suurin muuttajaryhmä oli juuri aktiivinuoriso, joka lähti opiskelemaan tai työn perään. Samalla väheni väki urheilukentällä. -Vuoden 1961 talvi oli heikkoluminen, joten Loimun kilpailupöytäkirjaan on merkitty vain yhdet hiihdot. Uusia lajeja pyrittiin saamaan seuran ohjelmaan. Eräs näistä oli pesäpallo, jonka toiminta herätettiin henkiin, perustamalla sille oma jaosto 19.1 tapahtuneessa vuosikokouksessa. Mainittakoon että pesäpallo on kirjattu ohjelmaan jo perustavassa kokouksessa vuonna 1948. Rahaa jaostolle osoitettiin 15000 markkaa varusteiden hankintaa varten. Samalla ilmoittauduttiin pesäpallon perussarjaan. Ensimmäinen ottelu oli 9.7 Kustavissa, vastustajana sikäläinen Ahto. Ottelun tulos ei selviä kirjoista eikä kansista. Myöhemmin kesällä oli vielä ottelu, vastustajana Nousiaisten Susi ja pelipaikkana Koljolan kenttä. -Yleisurheilussa oli kasvamassa paikallinen lahjakkuus. Matti Toivanen alkoi saavuttaa keihäänheitossa tuloksia, jotka olivat jo huomioitavissa laajemminkin. Hän oli tuolloin 17-vuotias ja kesän paras keihästulos syntyi heinäkuussa Nousiaisissa. Tuolloin hän heitti piirikunnallisissa kisoissa tuloksen 56,47, voittaen sarjansa. Seuraottelu Lemun Visaa vastaan kilpailtiin Askaisissa varsin myöhään, 8 päivä lokakuuta. Sen voitti Visa pistein 51-33. -Vuoden 1962 uutuutena oli leikkimielinen ukko-poikamiesten 10x3 km hiihtoviesti, jonka poikamiehet voittivat. Eino Rusi ja Liisa Heinonen vastasivat talven parhaista tuloksista mitä Loimun hiihtäjät saavuttivat piirin kilpailuissa. Mynämäen piirikunnallisissa Liisa Heinonen oli toinen ja Eino Rusi varsin kovassa joukossa seitsemäs. 18.3 Mietoisissa suoritetun hiihto-ottelun voitti Loimu. Mannoisten hiihdoissa Pertti Paavanen voitti poikasarjan ja Eino Rusi oli kolmas yleisessä. Piirivalmentaja Mäkinen kävi maaliskuun 28 päivä opastamassa loimulaisia hiihdon syvempiin salaisuuksiin. -Lehtitiedotteen perusteella seuran pesäpalloilijat ovat vierailleet Tarvasjoella. Ottelun tuloksesta ei ole tietoa. Tämän jälkeen pesäpallo seuran urheilumuotona on jäänyt pois. Seuran ainoa yleisurheilija sensijaan on menestynyt mainiosti kesän keihäskilpailuissa. Matti Toivanen on voittanut useita piirikunnallisia kisoja mm. 1.7 Askaisissa, 8.7 Vehmaalla ja 26.8 Mynämäellä. Tulokset lähentelivät 57 metriä. Seuran ainoalle "nousevalle tähdelle" päätettiin kannustuksena lahjoittaa seuran verryttelypuku sekä teräskeihäs. -Seura liittyi samana vuonna Suomen Palloliittoon. Jalkapalloiluun oli noussut kiinnostusta siinä määrin että nämä ihmiset oli kutsuttu koolle Livonsaaren seurojentalolle 22.3 ja mantereelle Kirkonpiirin koululle 27.3. keskustelemaan asiasta. Toisena ja uutena urheilumuotona otettiin mukaan myös kilpakävely ja päätettiin järjestää syksyllä seuran ensimmäiset lajikohtaiset kilpailut. Tulospöytäkirjan mukaan ne toteutuivat ja mukana oli piirin parhaimmistoa, mm. paikalliset Visan ikämieskävelijät Pekka Viljanen ja Oiva Lindvall. -Toukokuun 5 päivä 1962 Livonsaaren kaikki puhelimen omistajat ovat allekirjoittaneet lahjakirjan, jolla keskustalo luovutettiin urheiluseura Askaisten Loimulle ja Askaisten Maamies- ja Kalastajaseuralle. Sanamuoto lahjakirjassa on; "Me allekirjoittaneet Livonsaaren puhelimenomistajat, jotka olemme rakentaneet Livonsaaren puhelinkeskustalon Seurojentalon tontille suullisella puheella, että se aikanaan luovutetaan Seurojentalon vahtimestarin asunnoksi ja ravintolahuoneeksi, luovutamme sen tällä lahjakirjalla urheiluseura Askaisten Loimulle ja Askaisten Maamies- ja Kalastajaseuralle". Allekirjoittajina ovat kaikki 39 saaren silloista puhelimenomistajaa. Hiihtotoiminta vilkasta -Talvi 1963 oli vilkas hiihdon osalta. Jo Tammikuun 13 päivä alkanut kilpailukausi kokosi runsaasti seuran juniorihiihtäjiä ladulle. Kilpailtiin monissa sarjoissa niin poikien kuin tyttöjenkin puolella. Välillä hiihdettiin jo perinteeksi muodostunut ukko- ja poikamiesten viesti 27.1. Jäsentenvälisiä kilpailuja jatkettiin 3 päivä helmikuuta ja saman kuun 17 päivä hiihdettiin Livonsaaren maastossa seuraottelu Loimu-Lemun Visa-Mietoisten Maununpojat, jonka Loimu voitti niukasti ennen Lemun Visaa. Vielä maaliskuulla on hiihdetty srj.talolla ja ylisen sarjan "ranging" on muodostunut nimistä Mauno Rindell, Eino Rusi ja Pertti Malin. Piirikunnallisissa on kilpailtu mm. Saaristolaishiihdoissa Mannoisissa sekä Vehmaan hiihdoissa. Menestystä ovat saavuttaneet Aallos Laakso, voittaen molemmissa kisoissa naisten hiihdon sekä Mauno Rindell sijoittumalla kolmanneksi Taivassalossa. Kävelyurheilu saa jatkoa -Kesäkausi on avattu maastojuoksulla 14.5. Kilpailut ovat jatkuneet sarjakilpailuina kahtena seuraavana sunnuntaina. Naantalin Löylyn esittämästä viiden seuran välisistä maastojuoksuista luovuttiin. Vielä myöhäissyksyllä, 20.10 on järjestetty piirikunnalliset kävelykilpailut joissa mukana oli mm. olympiakävijä Pekka Viljanen ja muut piirin parhaat. Kävelyinnostus eli voimakasta aikaa lähiseudulla mm. Taivassalossa, jossa oli useita piirin parhaista kävelijöistä. Todettakoon että kävelyinnostus tarttui myös jossainmäärin loimulaisiin, josta esimerkkinä Simo Kaamanen, joka osallistui kesällä Tahdin-kävelyjen 20 km kilpailuun. Seuran yleisurheilu lepäsi yhden ainoan edustusurheilijan harteilla. Hän oli kehittyvä keihäsmies Matti Toivanen, jonka tulokset paranivat kaikenaikaa. Kesän aikana tulokset vakiintuivat jo 60 metrin paremmalle puolen. Hän sijoittui kesän kisoissa mainiosti, voittaen mm. 20v. piirinmestaruuden Naantalissa 7 päivä elokuuta huimalla tuloksella 68,90. -Huvitoimikunta ahersi omalla sarallaan antaakseen virkistystä ja kerätäkseen rahaa urheilutoiminnalle. Tanssiaisia pyrittiin järjstämään kesällä Askaisten urheilupaviljongilla ja talvisaikaan srj.talolla. Seuralle tärkeässä toiminnassa ahersivat mm. Paula Pietilä, Aallos Laakso, Raimo Ainonen ja Reijo Paavanen. -Vuoden 1964 talvi lienee ollut poikkeuksellinen. Säilyneen tuloskirjan mukaan alkuun päästiin vasta helmikuun 23 päivä, jolloin lumitilanne antoi mahdollisuuden. Vakka-Suomen mestaruushiihdoissa Loimu sijoittui seurojenvälisessä pisteissä seitsemänneksi, parhaitten yksittäisten hiihtäjien sijoittuessa neljänsiksi. -Maaliskuun 8 päivä seura on osallistunut Merimaskussa 5-seuran viestiin, ollen sijalla neljä. Mukana oli joukkueet Naantalin Löylyn Luonnonmaan kyläosastosta, kahdella joukkueella, Rymättylän Soihtu ja Askaisten Loimu yhdellä sekä järjestävä seura Merimaskun Ahto myös kahdella joukkueella. Myös Velkuan Vesa oli kutsuttu mukaan, mutta se ei saanut joukkuetta kokoon. Parhaiten Loimulaisista menestyi Aallos Laakso, sijoittuessaan osuudellaan toiseksi. Kilpailuista on Uutisvaljakko-lehti kertonut kuvan kera maaliskuun 14 päivän numerossaan. Lumitilanteen ollessa alkutalvesta heikohko on seuran mestaruushiihdot kilpailtu vasta maaliskuun 22 päivä, jolloin vain muutama hiihtäjä on saapunut paikalle. -Kesän kilpailuja ovat olleet moniottelut, aluksi kahtena sunnuntaina on kilpailtu kolmiottelussa ja myöhemmin uutuuslajissa, kymmenottelussa ja nuorten 6-ottelussa. Todettakoon että seuran johtokunta on päättänyt rajoittaa edustusurheilija Matti Toivaselle maksettavan kilpailumatkoista syntyvän korvauksen 200 markkaan. Perusteluna seuran tiukka taloudellinen tilanne. Keihäsmies vaihtaa seuraa -Alkava vuosi 1965 merkitsi seuran yleisurheilun loppua. Kevään maastojuoksut muodostuivat viimeisiksi kisoiksi. Toinen takaisku oli Matti Toivasen siirtyminen TuUL:n edustajaksi. Seuran ainoa yleisurheilija tunsi olonsa "turvattomaksi" ja päätti siirtyä muualle. Matka ym. korvausten rajoittaminen lienee suurelta osalta vaikuttanut ratkaisuun. Uusi kaupunkilaisseura takasi paremmat edellytykset menestymiseen. Sitä myöskin tuli sillä hän ylitti uransa aikana merkittävän rajapyykin, 70 metriä. -Talviurheilu jatkui entiseen malliin, jopa piristyen, uusien hiihtäjien tullessa mukaan. Taaskin päästiin alkamaan vasta helmikuussa. Aikuisten sarjoissa oli kuitenkin vain yksi osanottaja, mutta nuorten sarjoissa ilahduttavasti. Talven aikana on hiihdetty kolme kertaa jäsentenvälisiä sekä osallistuttu Pyörvuoren kisoihin Valpperissa 21.3, jossa paras tulos oli Hannu Ainosen 8.s sija. Paikallisesti merkittävä kilpailu on ollut Livonsaaren maastossa hiihdetty 5-seuran hiihto maaliskuun alussa. Johtokunta on kokouksessaan 23.2 valinnut joukkueen sekä kilpailutuomarit kisoihin. Veikko Laaksonen joukkoineen sai hoidettavakseen ladun teon. Vielä 7.3 on hiihdetty Mietoisissa 3-seuran ottelu Mietoisissa, jonka Loimu on voittanut ylivoimaisesti. Huhtikuussa pidetyssä johtokunnan kokouksessa on ensimmäisen kerran keskusteltu mahdollisen pururadan rakentamisesta Livonsaarelle. -Samainen vuosi oli hiihdon kannalta kaksijakoinen. Yllättävän aikainen talvi syksyllä 1965 antoi mahdollisuuden, jota Loimu ei jättänyt käyttämattä. Uusi hiihtokausi avattiin varsin varhain, sillä ensimmäiset nuorisohiihdot pidettiin jo itsenäisyyspäivänä 6.12 ! Tämä oli koko seuran historian aikana ainoa hiihtokausi, joka alkoi näin varhain. Aikuiset eivät vielä olleet ottaneet suksiaan "naftaliinista", vain nuoret olivat mukana. Kilpailuja jatkettiin vielä ennen joulua 19.12. Hyvä lumitalvi, mutta harrastus hiipuu -Runsasluminen talvi antoi mahdollisuuden myös kilpahiihtoon. Talvella 1966 onkin Loimun alkukauden toiminta ollut vilkasta. Jo vuoden 1965 joulukuussa alkanut kilpailusarja jatkui heti vuodenvaihteen jälkeen 2.1 pidetyillä kilpailuilla, jatkuen jo seuraavana sunnuntaina ja 30.1. Tämän jälkeen kilpailupöytäkirjaan ei ole tullut merkintöjä. Osanottomäärä sarjaa kohti on ollut vähäistä, sillä useissa ikäluokissa on ollut vain yksi-kaksi osanottajaa. Harrastus oli hyvästä lumitilanteesta huolimatta hiipumassa!! -Vuosikokous on pidetty 17.2 srj.talolla. Kokouksen pöytäkirja vaikuttaa "aneemiselta". Tulevasta toiminnasta mainitaan ylimalkaisesti " toimintasuunnitelmaan päätettiin ottaa hiihtokilpailuja, pöytätennistä, lentopalloa sekä muita johtokunnan harkitsemia urheilumuotoja. Tanssiaisia päätettiin järjestää". Yhdistyksen painoalue oli siirtymässä srj. talon kehittämiseen ja ylläpitoon. Mikäli säilyneisiin kokouspöytäkirjoihin on uskomista ei johtokunta ole kokoontunut vuoden 1966 aikana. -Vuoden 1967 vuosikokous pidettiin 2.3. Kokouksessa oli läsnä 19 seuran jäsentä. Tässä niinkuin muissakin vuosikokouksissa hyväksytyt edellisen vuoden toimintakertomukset ovat hävinneet. Mitä todella on tapahtunut jää usein hämärään. Johtokunta on kokoontunut jo tätä ennen pohtimaan 5-seuran viestihiihtoa, joka oli tarkoitus hiihtää Livonsaarella jo 26.2. Palkinnot kilpailuihin on lahjoittanut Askaisten Osuuskassa. Kilpailujen tuloksista ei ole jäänyt tietoja. Vakka-Suomen mestaruushiihdoissa Loimu on sijoittunut seurojenvälisessä kilvassa viidenneksi, saaden pisteitä 54. Mainittakoon että Vesa Tättäläinen on voittanut 12v. 3 km. Omia jäsentenvälisiä hiihtoja on pidetty välisunnuntaisin, aina uudenvuoden kisoista alkaen. -Vaikuttaa että vuosi 1968 on tuonut mukanaan uutta innostusta hiihtoon. Muutamat "pojat" ovat kasvaneet miehiksi ja siirtyneet yleiseen sarjaan. Myös osanottajamäärät ovat kasvaneet nuorten sarjoissa. Onko uusi nousu alkanut? Omien hiihtojen lisäksi seura on osallistunut mm. Saaristolaishiihtoihin Taivassalon Hakkeenpäässä, jossa Mauno Rindell ja Teuvo Munkki ovat menestyneet. Vakka-Suomen piirimestaruushiihdoissa Mietoisissa Hannu Ainonen on sijoittunut hopealle, Sakari Kaamasen ollessa neljäs. Joukkue sijoittui seitsemänneksi, keräten 30 pistettä. Hiihtojoukkue on ollut mukana myös Turun Sanomien nuorisoviestissä Valpperissa. -Vuosikokouksen, joka pidettiin 29 päivä helmikuuta keskusteltiin myös kesäisistä suunnitelmista, joissa vielä yl.urheilukin oli mukana. Mitään tapahtumia ei kuitenkaan ole merkitty tulosvihkoon. Samalla keskusteltiin mahdollisen luistinradan paikasta ja jos sellainen saadaan sen pohjustamisesta jo kesällä. -Vuoden 1969 toimintasuunnitelma muotoutui vuosikokouksessa 12.2. Kokous totesi mm. että seuralla ei ole varoja lähteä harrastamaan jalkapalloa, joten hiihto oli ainoa merkittävä laji seuran toiminnassa. Seuran toiminnan keskipisteenä oli seurojentalo ja sen kunnostus sekä käytännön irtaimen hankinta yhdessä maamies- ja kalastajaseuran kanssa. Lisäksi johtokunta sai selvitettäväkseen uuden sauna- ja varastorakennuksen rakentamisen. -Johtokunta täydensi pingispelaajien varustusta sekä päätti järjestää sisähyppykilpailut Livonsaaren Seurojentalolla. Tarvittavien välineiden hankinta annettiin korkeuden, pituuden ja kolmiloikan lajivastaaville. Kyseiset sisähyppykisat pidettiin marraskuun lopulla, mutta tuloksia niistä ei ole säilynyt. -Jäsentenväliset hiihdot alkoivat jo 12.1, jatkuen tasaisin väliajoin, keväämmällä ns. iltakilpailuina. 2.2 hiihtojoukkue matkasi Vakka-Suomen mestaruushiihtoihin Kalannin Männäisiin, josta tuliaisina oli 8.s sija joukkuekilpailussa. Helmikuun puolessavälin Loimu mitteli voimiaan Mietoisten Maununpoikia vastaan Mietoisissa, voittaen kisan. Seuraavana viikonvaihteena kilpaili saariston ja rannikon hiihtoväki Saaristolaiskisoissa, jotka pidettiin Hakkenpään maastossa. Tuliaisina kisoista oli useita palkintosijoja, joista vastasivat Kari Suominen, Vesa Tättäläinen, Terhi Laaksonen, Tapio Kaamanen, Tero Suominen, Pentti Fabritius, Tapio Rindell, Päivi Ahlberg, Pirjo Munkki ja Mauno Rindell. -Seuran huvitoimikunta järjesti kuluneen vuoden aikana useita ohjelmallisia tupailtoja mm. Ylis-Kaamasissa, Härylässä, Paavasissa ja Vanhassakylässä. Yhteiset kesäjuhlat pidettiin srj. talolla 6 päivä heinäkuuta. -Vuoden vaihtuessa lumitilanne oli jo erinomainen. Uudenvuoden ensimmäiset kilpahiihdot sauvottiinkin jo 11.1.1970 ja seuran mestaruuksista kilpailtiin 25 päivä tammikuuta Livonsaarella. Näiden kilpailujen välillä seuran edustajat kilpailivat Vehmaalla Jussin hiihdoissa. Paras sijoitus oli Sirpa Tättäläisen viides sija. Joukkue oli myös mukana Vakka-Suomen mestaruushiihdoissa, jotka kilpailtiin helmikuussa Pyhärannassa, Suojalan maastossa. Yhteispisteissä Loimu oli 10.s ja ainoan mitalisijan sai Terhi Laaksonen 12v. tyttöjen sarjassa. Saaristolaishiihdoissa seura oli mukana nuorten joukkueella Vesa Tättäläinen, Sirpa Tättäläinen, Tapio Rindell, Pirjo Munkki ja Terhi Laaksonen, joista viimeksimainittu sai menestystä. Lisäksi ohjelmassa oli TS-nuorisoviesti Valpperissa. -Seuran vuosikokous pidettiin 23 päivä tammikuuta. Seuran puheenjohtajaksi valittiin vuodelle 1970 Reijo Paavanen ja sihteeriksi edelleen Juhani Marttila. Painopistealue oli siirtynyt jälleen Livonsaarelle, sillä koko johtokunta muodostui saarelaisista. Seuralle valittiin edelleen myös yl.urheilujaosto, vaikkakin pitäjän toinen urheiluseura Visa oli vuosikokouksessaan ehdottanut yhteistyötä Loimulle lähinnä yleisurheilun tiimoilta. Samoihin aikoihin seuran johtokunnassa keskusteltiin sauna- ja varastorakennuksen rakennustyöstä. -Vuosi 1971 alkoi lähes lumettomana. Vasta helmikuun alussa saatiin varsinainen ensilumi. Tämäkään ei riittänyt vielä hiihtämiseen. Loimun talven ainoat hiihtokilpailut onkin pidetty vasta 7.3 Tättäläisten maastossa(luultavasti pellolla). Tämä on myöskin viimeinen merkintä seuran hiihtotoiminnasta kymmeneen vuoteen. Seuraavat olemassa olevat tulosmerkinnät ovat vasta vuodelta 1981. Tänä vähälumisena talvena on kuitenkin keväämmällä voitu hiihtää muutamia kisoja. 14.3 oli Vehmaalla Vakka-Suomen nuorten mestaruushiihdot, joissa Myös Loimun nuoret olivat mukana. Joukkue oli yhdeksäs 24 pisteellä. Seuraavana viikonvaihteena hiihdettiin Saaristolaiskisat, joissa Loimu menestyi. Vesa ja Sirpa Tättäläinen voittivat oman sarjansa ja 12v. tytöt saavuttivat kolmoisvoiton ryhmällä Terhi Laaksonen, Päivi Lehtonen ja Tiina Laaksonen. Tapio Rindell oli 18v. hopealla. Kuun lopulla oli ohjelmassa hiihto-ottelu Mietoisissa sekä Jussin hiihto, jossa Terhi Laaksonen voitti 12v. 3 km hiihdon. Talvi oli hiihdon kannalta vaikea, jonka vuoksi monet lähiseudun kilpailut peruutettiin. Sisäurheilua -Johtokunnan syksyllä pitämän kokouksen pöytäkirjasta käy ilmi että kuluneen vuoden aikana on "seuran jäsenten käytössä myös ollut sisätiloissa pingis-korona-voimailu ja voimistelu sekä hankitut sisähyppyvälineet vaahtokumipehmusteineen". Siis varsin monipuolista toimintaa. Kokous on ollut lisäksi huolestunut; "urheilu- ja muun toiminnan ylläpitäminen sekä jatkuvuuden turvaaminen, nykyisin ainakin pienten, asutuskeskuksista sivussa olevien kuntien kohdalla ilmenevien toimintaedellytyksien vähenemisen johdosta". -Urheilutoiminnan ohella toimintaa onkin pyritty keskittämään Maamies- ja kalastajaseuran kanssa yhteisesti omistaman srj. talon kehittämiseen. Kuluvan vuoden aikana onkin ohjelmassa ollut sauna-varasto rakennustyömaa, joka on valmistunut syksyn mittaan. Tonttialue lienee ollut ahdas, sillä maanviljelijäpariskunta Martti ja Aila Saarinen ovat antaneet suostumuksensa rakennuksen sijoittamiseen aivan omistamansa maa-alueen rajalle asti. Suuri haaste -Vuoden 1971 vuosikokous pidettiin srj.talolla 11.2. Puheenjohtajana kokouksessa toimi Pentti Pietilä. Kokousväki sai kuulla että Loimu on saanut järjestettäväkseen talven 1972 Vakka-Suomen mestaruushiihdot. Se oli pienelle seuralle ja paikkakunnalle haastava tehtävä. Kisat kuitenkin päätettiin ottaa vastaan ja lähdettiin suunnittelemaan niiden järjestelyyn liittyviä hankkeita. -Koska tämän talven lumitilanne oli heikko hiihtoa silmälläpitäen, harkittiin myös muita lajeja. Päätettiin järjestää talolla systemaattisia harjoituksia, jotka koskivat sisähyppylajeja. -Askaisten Loimun johtokunta on kokoontunut jo 9.11.1971 käsittelemään piirin kirjeitä, jotka koskivat talvella pidettäviä Vakka-Suomen mestaruushiihtoja. Samassa tilaisuudessa laadittiin jo luettelot henkilöistä, jotka kutsuttaisiin kilpailun vaatimiin tehtäviin. -Vuosi 1972 aloitettiin johtokunnan kokouksella 19.1. Tulevien Vakka-Suomen mestaruushiihtojen johtajaksi valittiin Veikko Laaksonen. Myös muut virkailijat nimettiin. Oli nimettävä lähettäjä- ja ajanottohenkilöt, tulosten laskennasta vastaavat, latujen hoito sekä omien hiihtäjien suksihuoltoryhmät. Myös saunojen lämmitys oli niin srj.talolla kuin kansakoululla oli nimettyjen henkilöiden vastuulla. Seuraava kokous pidettiin jo viikon kuluttua, jolloin tärkeimmät asiat olivat ravintolatoiminta sekä tarvittavat paikotusalueet linja-autoille. -Johtokunta oli saanut kokoukseensa 6.2 vieraaksi piirin "hiihtogurun" Kondrar "Kontu" Lehtisen. Pitkäaikaisella kokemuksellaan hän evästi järjestelystä niin itse kilpailussa kuin myös ravintolapuolella. Alkuperäisaikataulun mukaiset kilpailut peruuntuivat sovitusta 6.2 lumenpuutteen vuoksi, mutta 10 päivä satanut lumi mahdollisti kisat seuraavana sunnuntaina. Suurehkot kisat pienelle seuralle toteutuivat 13 päivä helmikuuta Livonsaaren kansakoulun maastossa. -Järjestelyt olivat mittavat, sillä ilmottautuneita seuroja oli kaikkiaan 16 ja hiihtäjiä runsaat 250. Olosuhteet olivat kisojen aikana varsin tyydyttävät, vaikkakin nollakeli aiheutti hiihtäjille "rasvausongelmia". Loimu onnistui lehtitiedon mukaan "erinomaisesti urakastaan pienen porukan ahertaessa hartiavoimin". Kuuden parhaan joukkoon selviytyivät Loimusta sarjoissaan Jyrki Paavanen, Teppo Laaksonen, Terhi Laaksonen, Tiina Laaksonen ja hopeaa 18v. saavuttanut Vesa Tättäläinen. Joukkukilpailussa Loimu oli 7.s. Vielä 20.2 voitiin hiihtää kilpaa Hakkenpäässä, josta Loimu saalisti neljä voittoa, jotka hankkivat Vesa Tättäläinen, Jari Heinonen sekä Terhi ja Tiina Laaksonen. Tämän jälkeen lumi loppui saariston laduilta. -Lumen väheneminen saaristossa ja rannikolla antoi uudenlaista pohtimista talvilajien suhteen. Monilla suuremmilla paikkakunnilla jääkiekko, ainakin harrastuksena oli saanut vahvan aseman nuorison keskuudessa. Siksi myös Loimun päättäjät ovat kiinnittäneet huomionsa kyseiseen peliin. Pöytäkirjassa todetaankin luistelu- ja kiekkoharjoituksia pidetyn(läheisellä lammella?) ainakin talvella 1971. Lopullinen sinetti yleisurheilulle -Kyseinen vuosi 1972 oli "sinetti" Loimun yleiurheilussa. Selaillessa silloin ilmestyneitä paikallislehtiä havaitsee kaikkien livonsaarelaisnuorten, jotka harrastivat yleisurheilua, liittyneen Askaisten Visan riveihin. Edellä mainittu johtokunnan huoli ei ollut turhaa. Maaseutu oli jo pitkään "autioitunut" nuorison siirtyessä yhä enemmän opiskelemaan sekä työn perässä muualle. Pieni paikkakunta ei jaksanut ylläpitää kahta urheiluseuraa. Toinen tekijä lienee ollut puute innokkaista "vetäjistä". Talviurheilun kohdalla ratkaisevan muutoksen sai aikaan monet, vähälumiset talvet sekä lauhat säät. Myös toimitsijakunta väsyi. Toiminta hiljenee ja... -Vuoden 1972 jälkeen toiminta monistakin syistä hiipui. Tämän toteamuksen voi tehdä kahdella melko varmalla "mittarilla". Ensimmäinen on ns. kilpailupöytäkirja, jonka merkinnät loppuivat ns. "Tättäläisten hiihtojen" jälkeen. Toinen käsitystä vahvistava seikka on "Loimun kuulumisia"-nimikkeellä olleiden lehtitietojen ja ilmoitusten täydellinen loppuminen paikallislehdistä. Myös kokouksista kertovat pöytäkirjat harvenivat. Johtokunta on kokoontunut vielä 25.4-72, jonka jälkeen ei sen toiminnasta ole merkintöjä. Vuosina 1973-74 on kokoonnuttu vuosikokoukseen koululle, jonka jälkeen on ollut kolmen vuoden katkos. Seuraava vuosikokous on kutsuttu koolle kansakoululle 3.3.1977, jossa on keskusteltu mm. hiihdon elvyttämisestä ja latuverkon vaihtelevuuden parantamisesta. -Hiljaiselo on kuitenkin jatkunut, sillä seuraava kokoontuminen on tapahtunut vasta 5.2.1981. Hyvä lumitilanne pitkästä aikaa innosti jälleen kilpailemiseen ja jo viikon kuluttua järjestettiin koululla nuorisohiihdot, joissa oli mukana kymmenkunta alle 16-vuotiasta hiihtäjää sekä ikämiehissä "Maulan Unto" Unto Luotonen. Sama ryhmä kilpaili vielä kahtena sunnuntaina helmi-maaliskuulla. Samalla oli mahdollisuus kansanhiihto-suorituksiin. -Kaikki merkinnät puuttuvat vuosilta 1982-85. Seuraava vuosikokous on pidetty 3.3.1986. Kokouspöytäkirja on "aneeminen läpijuoksujuttu", joka ei kerro sen paremmin olleesta toiminnasta kuin myöskään tulevasta. Seuraavana vuonna on yritetty jälleen. Toiminnan merkkejä ovat 24.3 pidetty vuosikokous sekä järjestetty kunnan mestaruushiihdot sekä jäsentenvälisiä, joiden tuloksia ei ole säilynyt. Lisäksi toimintakertomuksen mukaan on pidetty Hippo-hiihdot. Tämän jälkeen on jälleen kahden vuoden hyppäys, sillä seuraava vuosikokous oli 27.10-89. -Vielä vuosina 1973-74 ovat nuoret osallistuneet ns. Hopeasompa-kisoihin, joissa sisarukset Tiina ja Terhi Laaksonen ovat menestyneet. -Kilpailutoiminta hiihdon parissa muuttui 1970-luvulta alkaen epäsäännölliseksi. Suurimpana syynä varsin usein oli lumen puute. Vuoden 1965-66 runsaan lumen jälkeen alkoi yhä useammin olla kausia, jolloin vähäinen lumi ja "floskakelit" pilasivat hiihtokisat. Toinen merkittävä tekijä oli harrastuksen hiipuminen ja talvisten joukkuepelien saama voimakas suosio. Lähipaikkakunnille syntyi ensimmäiset jääkiekkoseurat. Eräs tekijä oli myös toimitsijoiden "väsyminen". Kilpaurheilu muuttui enemmän harrastukseksi, jota voitiin toteuttaa suuremmilla paikkakunnilla järjestetyillä massahiihdoilla, laturetkillä. Näiden huippu oli ns. Finlandia-hiihto Hämeenlinnasta Lahteen. Moni loimulainenkin kokeili kuntoaan menestyksekkäästi kyseisessä hiihdossa. Muu toiminta -Seurojentalo, jonka osaomistus oli Loimulla, vaati jatkuvaa ylläpitoa. Sen lisäksi vuonna 1954 valmistunut rakennus alkoi tarvita osiltaan saneerausta sekä perustason nostamista. Asia oli jo pitkään askarruttanut Loimun vastuuhenkilöitä ja 1980 luvun puolessavälin päästiin sanoista tekoihin. Tallella olevista papereista käy ilmi että toukokuussa 1984 on hankittu alustavat laskelmat kustannuksista. -Kustannusarvio koski keittiön remonttia sekä vc-tilojen ja lämpimän eteisen rakentamista. Tämä osa oli vanhinta osaa vähitellen muodostunutta srj.taloa. Talon pääty, "Törölä" jossa toimi entinen keittiö, oli aiemmin asuinhuoneisto, jossa sijaitsi 1950-luvun alkuvuosina mm. saaren puhelinkeskus. Lisäksi oli keskusteltu mahdollisen asunnon rakentamista yläkertaan. Tästä osiosta jouduttiin kuitenkin luopumaan kantavien rakenteiden puuttumisen ja alle tulevan eteisen mataluuden vuoksi. -Varsinaisiin töihin päästiin käsiksi laina ym. neuvottelujen jälkeen vuonna 1987. Tällöin suoritettiin keittiön saneeraus sekä laajennus, kahden erillisen vc:n rakentaminen ja uuden laajennetun eteisen teko. Vc-rakenteiden yhteydessä myös viemäriverkosto uusittiin ja samalla pihalle tehtiin hajoituskaivot. Vesi saatiin kunnallisesta vesijohdosta, jolloin laatu parani entisen porakaivon veteen verrattuna. Eteiseen muodostettiin erillinen vaatesäilytys ja sisääntuloon erillinen lipunmyyntitiski. -Vuoden 1988 aikana tuli terveystarkastajan taholta vaatimus keittiön ilmanvaihdon parantamisesta. Markku Lehto sai vuoden lopulla tehtäväkseen laatia määräykset täyttävän iv-kokonaisuunnitelman talolle. Suunnitelman pohjalta asennettiin juhlasaliin tulo- ja poistojärjestelmä. Kaikenkaikkiaan saneeraus mahdollisti tästedes paremman valmiuden talviaikaiseen käyttöön. Muutakin pintakorjausta tehtiin samanaikaisesti lähinnä talkootyönä. -Seuraavan vuosikymmenen alkuun sijoittui monet talon ulkopuoliset työt. Pihan laajennus ja salaojitus ajoittuivat vuosiin 1990-91. Näitä tehtiin lahjoitusten ja talkootyön voimin. Varsinaiseen urheiluseuratoimintaan eivät nämä työt kuuluneet, vaan näistä vastasi yhteisesti muodostettu talotoimikunta. Toiminta loppuu kokonaan -Säilyneen aineiston perusteella tiedetään vuosikokouksia ja johtokunnan kokouksia kutsutun koolle aika-ajoin. Merkintöjä on mm. vuosilta 1977, -81, -86, -87 ja -89. Valikutta siltä että näinä vuosina on vielä yritetty palautta toimintaa takavuosien tasolle. Mm. vuonna 1986 on perustettu kuntourheilujaosto ja samana talvena on pidetty vielä jäsentenvälisiä hiihtoja sekä järjestetty kunnanmestaruushiihdot. Tuloksia ei kuitenkaan ole säilynyt. Latupohjaa on edelleen raivattu ja luistelukenttää pidetty avoinna. Päällimäiseksi toiminnan muodoksi on noina aikoina noussut tanssit ja niiden tuoma taloudellinen tulos, jolla on kehitetty srj. taloa ja ympäristöä. Taloon suunniteltiin tuolloin mm. viemäröintiä ja vc-asennusta. -Vuonna 2005 havahduttiin siihen että seura oli pudonnut pois yhdistysrekisteristä. 15.4 pidetyssä johtokunnan kokouksessa päätettiin srj.talon ulkomaalauksesta sekä tanssien järjestämisestä yhdessä Maamies- ja Kalastajaseuran kanssa. Tapahtuneesta toiminnasta ei kuitenkaan ole dokumenttia. Seuraava johtokunnan kokous on päivätty joulukuun 17 päivä vuonna 2006. Asialistalla on ollut lahjakirja, jolla esitetään yleiselle kokoukselle seuran omistaman Loimula-nimisen tilan sekä puoliosuus srj.talon kiinteistöstä, luovuttamista Askaisten Maamies- ja Kalastajaseuralle. Samalla esitetään luovutettavaksi seuran osuus varastorakennuksesta sekä koko seuran irtain. -Johtokunta on kokoontunut jo kuukauden kuluttua eli 18.1.2007 uudelleen käsittelemään seuran tilannetta. Kokous päätti esittää vuosikokoukselle seuran lopettamista ja yhdistyksen purkamista. Koska päätös vaatii kahden kokouksen käsittelyn pidettiin toinen vielä samana iltana. Kokous esitti vuosikokouksen koolle kutsumista varsin pian, jolloin kokous pidettiin 8.3. Kokous oli yksimielinen lopetuksesta ja seuraava lopullisen "sinetin" antanut kokous pidettiin Livonsaaren kaupassa Pekka Puurusen luona 28.3. -Tässä yhteydessä tulkoon mainituksi ne henkilöt, jotka joutuivat "lopettamaan" aikanaan niin aktiivisesti toimineen urheiluseuran ja jonka vaikutus nousevaan nuorisoon oli merkittävä. Kokouksessa toimi puheenjohtajana Pertti Malin ja muut paikalla olleet hallituksen jäsenet Lasse A. Saarinen, Jaakko Heikkilä, Leena Heikkilä, Rauno Saarinen, Pekka Puurunen, Sanna Malin, Rauno Sjöroos, Seppo Lehtonen ja hallituksen ulkopuolisena Simo Ahtinen. Seuran puheenjohtajisto 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 Pauli Pietilä " " Pauli Saarinen Keijo Ainonen Eero Kaamanen " " Pauli Kaamanen " " " " Raimo Ainonen " Pertti Malin " Paavo Tättäläinen " " " Reijo Paavanen " Pentti Pietilä Paavo Tättäläinen " Veikko Laaksonen " " 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 Hannu Ainonen " " " Kari Suominen " " " " Pertti Malin " " " " -Muutamina alkuvuosina 1940-luvun lopulla ei ole täyttä varmuutta puheenjohtajasta eikä sihteeristä. On kuitenkin erittäin todennäköistä että edelläoleva lista pitää paikkansa. Vajaat kirjalliset tiedot täydentyvät kuitenkin muutamiin lehtitietoihin sekä varmanoloiseen muistitietoon. Myöhemmin 1970-luvulta alkaviin katkoksiin, jolloin pöytäkirjamerkinnät puuttuvat, olen merkinnyt saman puheenjohtajan jatkaneen välivuodetkin. Näinollen siellä esiintyy varsin pitkiä puheenjohtajakausia. -Kuten edelläolevasta selviää ei vuoden 1990 jälkeen ole vuosikokous- eikä johtokunnan kokoontumisista pöytäkirjamerkintöjä. Vuosikymmenen kuluessa seura "putosi" yhdistysrekisteristä ja se oli uudelleen rekisteröitävä ennen lakkautusta, joka tapahtui vuonna 2007. Seuran sihteerit 1948 1949 1950-54 1955-58? 1959-60 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967-89 Pauli Saarinen Mikko Nurmi Pauli Saarinen Tuomo Pyhälä Kauko Lautanala " Olavi Rusi Liisa Heinonen Topi Toivanen Jukka Pietilä johtokunta ? Juhani Marttila -Seuran toiminta on alusta asti perustunut pitkälti aktiivisiin toimijoihin. Jos ei ole riittävää ja innokasta toimitsijakaartia ei itse urheilutoiminnastakaan tule kiitosta. Mielestäni Loimun toiminnassa on ollut monia henkilöitä, jotka ansaitsevat maininnan tässä yhteydessä. Pitkäaikaisista toimijoista ansaitsevat erikoismaininnan seuran ensimmäinen sihteeri Pauli Saarinen sekä viimeinen Juhani Marttila. Alkuaikojen toimitsijoista osa oli niitä miehiä, jotka olivat kokeneet sodan. He kokivat mielekkäänä nuorison innon sekä rauhanajan toimet urheilun saralla. Myöhemmät toimitsijat joutuivat uudenlaisen ongelman eteen, kokemaan vähenevät joukot urheilukentillä ja hiihtoladuilla. Väki väheni aluksi yl.urheilun saralta ja kymmenkunta vuotta myöhemmin hiihdosta. Kilpahiihto koki myös monia vähälumisia talvia, jotka vaikeuttivat lajia. -Alkuaikojen 1940-50-luvun toimijoista mainittakoon mm. Viljo Suominen, Juho Saarinen, Pauli Pietilä, Risto Malin, Tauno Luotonen, Pauli Saarinen, Kaamasen veljekset, Pauli, Risto ja Eero, Raimo Ainonen, Unto Pakkanen, Pentti Vuorio, Veikko Suominen, Kauko Lautanala, Tuomo Pyhälä ja Keijo Ainonen. -Myöhemmin toiminnassa aktiivisesti olleita ovat mm. Veikko Laaksonen, Paavo Tättäläinen, Reijo Paavanen, Pentti Pietilä, Pertti Malin, Hannu Ainonen, Seppo Jaakkola ja pitkäaikainen sihteeri Juhani Marttila. -Huvitoimikunnassa sekä ravintolaemäntinä ovat toimineet pitkään mm. seuraavat henkilöt; Taimi Malin, Salme Laaksonen(os. Suominen), Aallos Laakso(os. Jaakkola), Liisa Heinonen, Kerttu Ainonen, Paula Pietilä, Ritva Malin ja Kaarina Malin. Taustatietoa -Alkava toiminta perustui jo 1930-luvulla vaikuttaneen Livonsaaren Nuorisoseuran Urheilijoiden viitoittamalle uralle. Jo silloin oli tarkoitus saada saarelle oma urheilukenttä. Kentän paikaksi uumoiltiin kansakoulun ja kaupan välistä peltoaluetta. Alkanut sota kuitenkin vesitti silloiset haaveet. Sodan jälkeen urheilukentän muotoutuminen Mannan-kylään hautasi lopullisesti livonsaarelaisten haaveet omasta "stadionista". -Vuoden 1948 kevät oli vilkasta jäsenhankinnan aikaa. Jo toukokuussa, jolloin kirjoittaja liittyi seuraan, oli jäsenmäärä jo pitkälti toisella sadalla. Alkuvuosien toimintaa on kartoitettava lähinnä muistin ja haastattelujen perusteella, sillä vuosien 1948-1956 pöytäkirjat ovat kadonneet. -Heti kesällä 1948 alkoi seuran jäsentenväliset yl.urheilukilpailut. Kilpailut olivat ns. sarjakilpailuja heitto-, hyppy- ja juoksusarjoissa. Näin säästettiin seuran palkintorahoja. Alkuaikoina seuran toiminta painottui Livonsaarelle, jonne saatiin joltiset suorituspaikat Osuuskaupan läheisille teille ja nurmikentille. Ns. suorituspaikat, jotka olivat perua jo 1930-luvulta ja Nuorisoseuran Urheilijoiden raivaamat, piti kunnostaa uudelleen. Ne olivat osittain metsittyneen sotavuosien aikana. Mantereen urheilulliset olot olivat tuolloin yhtä alkeelliset. -Korkeushyppy ja osa heitoista voitiin suorittaa kaupalta Toivasiin johtavan tien varressa olevalla niitulla. Paikalla oli tilaa kuulantyönnölle, kiekonheitolle ja korkeushypylle. Keihäänheittoon keto oli liian lyhyt, joten se oli suoritettava tiellä. Muut kenttälajit, joita voitiin harjoittaa olivat pituus ja kolmiloikka. Niiden suorituspaikka oli Kaukkosiin johtavan tien ja pellon välissä olleella kaistaleella, jonkinmatkaa kaupalta, ennen Kaarniittua. Juoksut suoritettiin kyläteillä. Ns. Toivasten-lenkki lienee ollut yleisesti käytetty. Matkan pituus oli ihanteellinen n. 1,5 kilometriä, jota pitempiä matkoja ei yleensä juostu kuin keväisissä maastojuoksuissa. Pikamatkat juostiin kaupan edessä. Myös Kaukkoisten suuntaa käytettiin, jolloin kääntöpaikka oli matkan pituudesta johtuen eri paikoissa tiellä. Maastojuoksussa oli ainakin käytössä ns. Niematin kierros, jolloin juoksijat kaupalta lähdettyään kääntyivät Niematin rinteessä vasemmalle kohti Kaukkosten kylään. Jossakin Ämniemen kohdalla juoksijat olivat kuin takasuoralla, jollon näköyhteys lähtöpaikalle oli esteetön. -Askaisten kentän vähitellen muotoutuessa 1950-luvun taitteessa Mannan-kylän alueelle siirtyi Loimun yleisurheilu pääosin myös sinne. Vain keväiset maastojuoksut juostiin joskus Livonsaaren teillä. Askaisten urheilukenttä palveli puolikuntoisena, ilman juoksuratoja pitkään paremmuudellaan lähinnä heittäjiä. Kaikki silloiset suorituspaikat oli sijoitettu kentän pohjoispäätyyn. Nyt oli tilaa niin keihään- kuin kiekonheitolle sekä vauhtitilaa myös pituussuuntaisille hypyille. Juoksut oli kuitenkin sijoitettava maantielle sekä läheisille poluille. Maantieliikenne rajoittui tuolloin vielä lähinnä linja-autovuoroihin sekä muutamaan kuorma-autoon. Pikajuoksut 100-400 metriä juostiinkin silloin hiekkaisella maantiellä, maalin ollessa nykyisen kentän takakaarteen kohdalla. "Lähtötelineet" olivat kovaan tiepintaan kaivetut kuopat. Osalla kilpailijoista oli käytössä piikkarit. Pitemmät juoksut, 800-1500 metriä juostiin ns. Satomäen lenkillä, osin maantiellä, suurimman matkaa kuitenkin Koskosiin johtavalla ja Mannan-kylän peltotiellä. -Kun urheilutoiminta näin siirtyi Livonsaarelta mantereelle oli matkanteko kilpailupaikalle myös ratkaistava. Urheilijat olivat muutamia "konkareita" lukuunottamatta nuoria 12-16 vuotiaita poikia. Tässä ratkaisun ongelmaan tarjosi Livonsaaren Osuuskauppa, joka antoi Betford-kuormurinsa veloituksetta käyttöön. Sen lavalle oli asetettu puupenkkejä, joilla istuen matka sujui rattoisasti. Näin tapahtui lähes joka kesäsunnuntai useana vuotena. Kuljettajana oli itsekin aktiivikilpailijana mukana ollut Veikko Suominen, joka työskenteli osuuskaupassa. Myös matkan varrelta poimittiin poikia kyytiin. -Varttuunemmat seuran urheilijat ottivat osaa alusta alkaen myös piirin kilpailuihin. Pauli Saarisen muisteli että ainakin Veikko Suominen, Eero Kaamanen, Alpo Vuorio sekä veljekset Almer ja Keijo Ainonen kuuluivat joukkoon. Myös naiset pääsivät jo tuolloin mukaan, sillä Taivassalon Tahdin piirikunnallisissa olivat 100 metrin palkintokorokkeella siskokset Hilkka ja Salme Suominen. Vuosi lienee ollut 1951. Myöhemmin tuli mukaan uusi ikäluokka, jossa mm. Pekka Nieminen oli moninkertainen maastojuoksun piirinmestari nuorten sarjoissa, menestyen myös SM-tasolla. Myös Eero Lehtonen kunnostautui. Vuonna 1954 oli kirjoittaja "elämänsä kunnossa" voittaen alle 17-vuotiaiden aluemestaruuden 2 km maastojuoksussa, joka juostiin Lemun urheilukentän maastossa. Samana keväänä sijoituin Naantalin Luolalassa juostussa piirin mestaruuskilpailussa seitsemänneksi. -Omaan muistiini ja arkistossani oleviin lehtiartikkeleihin vedoten voin todeta 1950-luvun alkuvuosien olleen vilkasta aikaa seurarintamalla. Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi harrastettiin mm. voimistelua ja harjoiteltiin tavoitteena osallistuminen SVUL:n liittojuhliin. Laajasta toimintasuunnitelmasta kertoo mm. vuoden 1955 vuosikokous, jonka yhteydessä on muodostettu useita jaostoja, kuten yl.urheilu-(puh.joht. Veikko Suominen), voimistelu-(Markku Lehto), hiihto-(Kalle Riski), ja palloilujaostot(Raimo Ainonen) sekä huvi- ja juhlatoimikunta(Pauli Saarinen). -Matkat muutamiin urheilutapahtumiin olivat jokakesäisiä vuosina 1951-53. Tuolloin Turun Urheilupuistossa järjestettiin ns. Amerikkalaiskilpailuja, joiden osanottajina oli useita maanosan huippuja. Näiden lisäksi kilpailuissa oli mukana usein Suomen parhaimmistoa sekä Euroopan huippuja. Tämänkaltaiset tilaisuudet lisäsivät nuorison innostusta. Näihin iltakilpailuihin mentiin Rindellin linja-autolla ja auto oli yleensä täynnä väkeä. Myös yu.maaottelut kiinnostivat. Siksi seura päättikin tarjota kesällä 1953 bussimatkaa Suomi-Ranska maaotteluun 5-6.9. Tiedotteessa mainittiin että "lähtö tapahtuu lauantai-aamulla ja paluu sunnuntai-iltana. Autokyyti meno-paluu tulee maksamaan noin 700 mk". Mahdollisesta majoittumisesta ei puhuttu sanallakaan. Monet pojista yöpyivätkin linja-autoasemalla olleissa hevosten heinäsuojissa. -Talviurheilu eli hiihto sensijaan pysytteli pääosin Livonsaaren maastossa. Muutaman kerran kuitenkiin kilpailtiin myös mantereella. Näitä 1950-luvun alkuvuosien poikkeavia kilpailupaikkoja olivat mm. Askaisten vanhalla työväentalolla, Askaisten talolla, Ahtisten-luona sekä uudella Työväen talolla. Kun seura oli rekistöröity toimimaan koko pitäjän alueella, haluttiin myös kilpailutoimintaa hajauttaa. Pääpaino säilyi kuitenkin Livonsaarella, jossa kilpailupaikkoina olivat kansakoulu sekä keskustalo, josta myöhemmin kehittyi seuran puoliksi omistama seurojentalo. Toiminta oli hiihdon osalta aktiivista, jolloin mukana oli runsaasti nuoria kilpailijoita sekä ammattitaitoinen toimitsijakaarti. Latuverkosto pyrittiin luomaan haastavaksi, jolloin se kiersi myös Samppavuoren jylhän huipun. Näin varsinkin piirikunnallisten ja seuraottelujen yhteydessä. Näin saavutettiin joltinen kotikenttäetu. Jäsentenvälisissä tyydyttiin ns. Niematin-lenkkiin, joka käväisi myös Kaukkosissa. -Kolmantena alkuaikojen urheilumuotona harrastettiin jalkapalloa. Sillä, kuten muillakaan kesälajeilla ei ollut varsinaista suorituspaikkaa. Oli tyydyttävä talollisten antamaan mahdollisuuteen pelata lehmälaitumilla. Muistan ensimmäisen kosketukseni jalkapalloon olleen Toivasten-kylän rantalaitumella Pitkäniemen luona. En itse uskaltanut vielä mukaan, mutta olin jo hengessä mukana. Varsin pian kuitenkin harrastus siirtyi Mikoisiin, jonne Härylän tilan laitumelle, lehmien sekaan saatiin mennä. Keto oli "siloisempi" kuin edellinen, mutta pahoja "miinoja" sielläkin esiintyi. Lehmät antoivat hyvin meille tilaa, varsinkin iltalypsyn jälkeen, jolloin täytimme niitun. Varttuneemmat olivat jo niin kehittyneitä palloilijoita että suorittivat ystävyysottelun mynämäkiläisiä vastaan, joskus 1940-luvun lopulla. Veikko Suominen muisteli että Loimu voitti ottelun ja tuomarina toimi silloinen Mynämäen nimismies Veikko Tähkävuori. -Aikakausi, josta ei juuri kirjallisia muistiinpanoja ole jäänyt ovat vuodet 1948-1956. On vain joitakin Kunnallisia Tietoja-lehdessä ja Vakka-Suomen Sanomissa olleita "seurauutisia", joissa kerrottiin tulokset joko jäsentenvälisistä kilpailuista tai ns. seurojenvälisistä. Parhaiten kyseistä aikaa valoittaa seuran silloiselta pitkäaikaiselta sihteeriltä Pauli Saariselta saamani kirje, jossa hän hyvinkin tarkkaan kuvailee tapahtunutta toimintaa. -Varsinaisen urheilutoiminnan lisäksi oli muutakin toimintaa. Siitä huolehtii seuran huvitoimikunta. Toimikunnan tehtävänä oli järjestää mm. tupailtoja, joita pidettiin eri taloissa sopimuksen mukaan. Tilaisuudet olivat yleensä kilpailukauden päätöstapahtumia. Itse olin mukana ainakin Näykölässä ja Vuorlahdessa, joissa oli samalla palkintojen jakotilaisuus. Tanssien järjestely kuului myös toimikunnan tehtäviin. Askaisten urheilukentän laidalle oli noussut paviljongi, jossa järjestetyt keskiviikkotanssit olivat suosittu nuorison tapaamispaikka. Myös Loimu halusi osan mahdollisesta tuotosta ja järjesti monet tanssit paviljongilla. Tuoton "varmistamiseksi" käytettiin joskus pientä filunkia, sillä huvivero vei melkoisen osan lipputuloista. Vilpistä jouduttiin joskus myös kiinni ja vastuuseen, muisteli Veikko Suominen. Livonsaaren seurojentalon vähitellen muotoutuessa myös siellä oli mahdollisuus erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Talon omistus oli puoleksi Loimun ja Askaisten Maamies- ja Kalastajaseuran kesken. -Yhteenvetona voidaan todeta Loimun syntyneen aikana, jolloin vanhat arvot olivat jälleen nousemassa kansakunnan tärkeiksi rakennuspalikoiksi. Sodan kurimus oli takanapäin ja nuoriso halasi uusia, terveempiä haasteita. Alkuaika elettiin suuren innostuksen vallassa, mitä osoittaa vanhemman väen mukanaoloa toiminnassa. Olihan Livonsaarella perinteitä jo ennestään kilpaurheilun saralta. Muistettakoon että jo paikallinen työväenyhdistys järjesti juoksukilpailuja 1920-luvun taitteessa. Seuraavalla vuosikymmenellä saarella toimi Nuorisoseuran Urheilijat-niminen seura, jonka toiminta oli urheilun lisäksi kulttuurellista. Samoihin aikoihin saarelle haviteltiin omaa urheilukenttää, joka ei sodan vuoksi kuitenkaan toteutunut. Lähdeluettelo: -Askaisten Loimu ry kokouspöytäkirjat v. 1957-2007 " kilpailupöytäkirja v. 1954-1971 " " 1981 -Pauli Saarisen kirje 04.09.2009 -VS-Sanomat lehtiartikkelit -Uutisvaljakko " -Kunnallisia Tietoja v.1946-52 -Puhelimenomistajien lahjakirja vuodelta 1962 -Markku Lehdon arkisto 1950-1956 Keskustelut: -Eero Kaamanen -Salme Laaksonen -Pertti Malin -Reijo Paavanen -Pauli Pietilä -Pauli Saarinen -Veikko Suominen Turussa syksyllä 2010 Markku Lehto
© Copyright 2024