1. No category

M askun se urakunta
2 • 2013
Maskun kirkon
käyttöönottojuhla
kirkossa ja
seurakuntatalossa
su 1.12. klo 10.
Av aja po rttis, ove s i,
käy Herraas vas t aan n öyr äs t i,
kun itse taiva an k u n in g as
sun tahtoo olla vie r ah as .
S uo ilovirtes k aik u a,
on siitä riemu t aivaas s a.
N y t o lko o n kiit o s Je e s u k s e n ,
hän saapuu lu o k s e s yn t is e n .
Kansi: Rippikoululaisia vuodelta 2010.
Sivu 2: Kurkistus jouluun -tilaisuudesta 2011.
Kuvat Kirsi Koivunen.
Vi rsi 2:1
Tässä lehdessä:
Pa i menen pals t a
3
Vi e raan a Bukar e s t is s a
4
Kirkhakkine
3850 kpl
Marraskuu 2013
Toi sin sano en 5
N uppuset Humik o s s a
6
La st en kan ssa e h t o o llis e lle R i pp iko ulu uu d is t u u 7
8
S e urakun talais e n k o lu m n i
10
He i Jerusalemis t a! 1 1
Työntekijä f ra m il
12
Julkaisija:
Maskun seurakunta
Maskuntie 73
21250 MASKU
02 434 8400
www.maskunseurakunta.fi
Toimituskunta:
Jouko Henttinen (päätoimittaja)
Ulla Hännikkälä
Kirsi Koivunen
Tom Lustig
Sirkku Sinkkonen
K e sk iviikko k e rh o ja t o im in t aa
a amusta iltaa n 1 3 -1 4
Graafinen suunnittelu,
kuvankäsittely ja taitto:
Kirsi Koivunen
julkaisugraafikko
Te rvetuloa jou lu n ajan
ti l a isuuksiin!1 4 -1 6
Paino:
Painorauma Oy
Jakelu:
Itella Oy
2
Paimenen palsta
P IMEY DESTÄ VA L O O N
askun seudulla on eletty aikojen halki vuoM
sisadasta toiseen. Erilaiset elämäntilanteet, aikakaudet ja vaihtuvat elämänkysymykset ovat värittäneet elämää. Silti perusasiat
ovat pysyneet yllättävän samankaltaisina. Ihmisten elämää ovat leimanneet jokapäiväisen
leivän hankkiminen, työ ja lepo, kasvaminen
perheessä ja oman perheen perustaminen, ihmissuhteet lähiympäristössä, naapuriapu ja
osallistuminen oman elinalueen toimintaan
sekä kaiken tämän keskellä usko Jumalaan.
Suuren osan elämästään, koko aktiivi-ikänsä,
ihminen yleensä antaa omastaan yhteiseksi
hyväksi.
aajan osaan ihminen tulee tavallisesti lapS
suudessa ja kouluiässä sekä sairauden ja
vanhuuden aikana. Tämä omastaan antamisen
ja itselleen saamisen tasapaino, yhteisestä jakamisen ajatus on nykyään joidenkin mielissä menettänyt merkitystään. Enää ei samalla
tavalla haluta olla osa yhteisöä vaan korostetaan sen sijaan yksilöllisyyttä, omaa itseä ja
omia oikeuksia. Ehkä tästäkin syystä monet
tietoisesti haluavat eroon myös seurakunnan
yhteydestä tai kyselevät mitä seurakunta voi
minulle antaa.
hmisenä ja kristittynä olemiseen ja elämiIulottuvuus.
seen kuuluu kuitenkin myös yhteisöllinen
Minusta tulee minä vain osana
muidenkin kuin minun itseni muodostamaa yhteisöä. Kristillinen seurakunta on edustanut aikojen halki yhteisöllisyyttä. Heikot ja syntinsä tuntevat ihmiset ovat Kristuksen yhteydessä kokeneet anteeksisaamisen armoa ja iloa ja lähimmäisenrakkautta.
Tänäkin päivänä kirkko on ihmisten yhteisö, jonka Maskun alueella muodostaa tänä
päivänä yli 8 000 seurakuntalaista.
ämän Maskun seurakunnan yhteisön näkyvänä merkkinä on Maskun kirkko joka
T
piakkoin otetaan uudelleen käyttöön remontoituna ja ehostettuna. Sinne saamme
taas kokoontua jumalanpalveluksiin ja monenlaisiin jouluajan tilaisuuksiin. Kirkkora-
kennus ja se mitä siellä tapahtuu tuo meille viestin siitä että loppuvuoden ulkonaisen
pimeyden keskelle loistaa Jumalan tuoma valo. Ensimmäisenä jouluna meille on syntynyt vapahtaja Jeesus Kristus. Hän tuo valon pimeyden keskelle. Yksikään joka häntä seuraa ei vaella pimeässä, vaan hänellä on oleva elämän valo. Niin sinulla ja minulla
kuin meillä kaikilla Jeesus saa olla maailman valona joka johtaa pimeydestä valoon.
Jyrki Kaukanen
Maskun kirkon kuori-ikkunan lasimaalaus. Kuva Kirsi Koivunen
3
Vieraana Bukarestissa
jälkeen 2013 minulla oli tilaiPassa.ääsiäisen
suus vierailla vajaa viikon verran RomaniBukarestissa toimiva kristillinen keskus
(Buckharest Christian Center) ja sen johtaja
tri Ioan Ceuta pyysi minua vieraakseen tutustumaan keskuksen toimintaan. Keskuksessa on aloitettu romanialais-suomalainen
koulu, jonka yhteistyötahona Suomessa on
Maskun Tammenahjon koulu. Suomalaisena
asiantuntijana tässä hankkeessa on tri Jukka
Kangaslahti.
ämä kristillinen keskus, jonka seinälT
lä ovat sanat ”Universitatea Biblica”, on
Romanian helluntaikirkon omistuksessa. Se
on aikaisemmin toiminut helluntaikirkon
raamattukouluna. Oli surullista huomata,
että kun Nicolea Ceausescun (1965-1989)
aika on ollut ohi jo kohta 25 vuotta, romanialainen yhteiskunta makaa edelleen monilta osin vielä raunioilla. EU-jäsenyys on
kuitenkin tuonut Romanialle toivoa päästä
jaloilleen.
suttomat päivähoito- ja koulupaikat) sekä
evankeliumin julistaminen romanialaisille, ja
paikallisseurakuntien synnyttäminen ja niiden toiminnan tukeminen.
iiden päivän matkalla sain olla mukana
V
kaikessa tässä. Kävin koulussa, jonka
edessä seisovan koulubussin kyljessä luki
”Scoala & Grãdinita Romàno – Finlandezã”
ja tutustuin luokkaopetukseen, josta oli karsittu pois opettajajohtoista opetusta. Näin
ilmaisaterioiden jakamisen kirkon kellarissa
n. 250 hengelle päivittäin (sairaat, köyhät,
työttömät, alkoholisoituneet, jotka kävivät
paikanpäällä tai jotka veivät myös ruokaannoksen sairaalle naapurille).
aassa on paljon köyhyyttä, työttömyytM
tä ja kommunismin paisuttamaa byrokratiaa. Tri Ceuta on ollut aktiivisesti mu-
kana koululaitoksen uudenaikaistamisessa.
Hän on rakentanut siltoja EU:iin paikallisen
romanialaisen edustajan ja suomalaisen euroedustajan, Hannu Takkulan, kautta. Koulujärjestelmän uusimista tehdään ns. Suomen
mallin mukaan.
sallistuin myös kristillisen keskuksen
O
hengelliseen toimintaan. Pidin Miestenpäivässä ja Bukarestin lähellä olevassa seurakunnassa (mukana oli paljon romaneja!)
raamattutunnit sekä saarnasin sunnuntain
pääjumalanpalveluksessa. Puheet ja saarnat
tulkattiin englannista romaniaksi. Puhuin
tavallisen luterilaisen papin tyylillä aluksi,
mutta kun simultaanitulkkini käännös tuntui
olevan huomattavasti lennokkaampi, huomasin itsekin loppua kohden melkein lähteväni
lentoon. En halunnut että englanninkielinen
saarnani ja romanialainen versio siitä olisivat
olleet kovin eri paria!
Jouko ja päiväkotilapset. Kuvat Jouko Henttinen
ristillinen keskus on asettanut työlleen
K
kolme painopistettä: edesauttaa romanialaisen koulujärjestelmän ja opettajan-
koulutuksen uudistumista Suomen mallin
mukaan, sosiaalisen avun antaminen vähävaraisille (mm. päivittäinen ruoka-apu, mak-
4
omanian
opetusministeriön
edustaR
jat ja tri Ioan Ceuta kävivät Maskussa
vieraana lokakuussa 2012, mutta näkyvät
varmaan jatkossakin sekä kunnassa että
seurakunnassa. Suunnitelmissa on nimittäin
järjestää yhteinen viikonmittainen leirikoulu
romanialaisille ja Tammenahjon oppilaille
ensi syksynä. Leiripaikkana voisi olla vaikka
Mannerlahti.
Jouko Henttinen
Kielletty
hedelmä
ielletyksi hedelmäksi kutsutaan RaamaK
tun ensimmäisessä Mooseksen kirjassa
esiintyvän Hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä. Jumala kielsi kuoleman uhalla Aatamilta ja
Eevalta niiden syömisen. Käärmeen paljastettua Eevalle, että hedelmien syöminen ei johtaisikaan kuolemaan vaan hyvän ja pahan tietämiseen, he söivät niitä kuitenkin. Rangaistuksena
Jumala karkotti heidät Eedenin puutarhasta (1. Moos 2-3).
kutsutaan syntiinlankeemukseksi ja siihen liittyy myös perisynnin käsite. KielT apahtumaa
letty hedelmä kuvataan usein omenana, vaikka Raamattu ei erittele sen lajia.
iellettyyn hedelmään liittyy monia ihmisluontoon liittyviä piirteitä. Se nostaa esille mm.
K
kysymykset uskollisuudesta ja luottamuksesta, itsensä hillitsemisestä, moraalisesta oikeasta, nautinnon halusta ja itsekkyydestä tai epäitsekkyydestä.
ielletty hedelmä on läsnä koko ajan arjessamme: meidän valintojamme säätelevät sekä
K
yhteiskunnan lait että myös sosiaaliseen elämään liittyvät monimutkaiset moraalikoodit.
Kysymys kuuluu: haluanko tunnustaa niiden elämää ja itseäni suojelevat tarkoitusperät. Jos
en halua, ”lankeaminen” on jo valmis. Jos en luota läheisiini, uskollisuuteen syntyy helposti
aukkoja, jotka kerta toisensa jälkeen suurenevat ja lopulta yksittäisestä kokeilusta on jo tullut
hyväksytty tapa.
os pidän oikeana joka tilanteessa hyväksyä itsensä toteuttamisen oikeutuksen, on minun
Jajallista
annettava myös muille siihen lupa. Itsensä toteuttaminen on kiehtova ja luova tapa elää tätä
elämää. Samalla se kuitenkin johdonmukaisesti toteutettuna nostaa minut toisten ja
Jumalankin yläpuolelle. Ristiriidat syntyvät siitä, kun kaksi itsensä toteuttajaa vaativat toinen
toistaan palaamaan ruotuun!
ielletyllä hedelmällä tarkoitetaan siis vertauskuvallisesti jotain kiellettyä, mutta samalla
K
hyvin houkuttelevaa luvatonta nautintoa tai mielitekoa. Jeesus kuvailee tässä yhteydessä
ihmistä sanoilla ” henki (tahto) on altis (halukas) mutta liha (luonto) on heikko” (Matt. 26:41).
Hän näyttää sanovan, että houkutuksissa ihminen pystyy vielä tahtomaankin hyvää ja oikeaa
mutta ihmisen luonnossa ja olemuksessa on jotain sellaista mikä sotii (kristillisesti ja moraalisesti) oikeita valintoja vastaan. Paavalilainen ihmiskäsitys tiivistää tämän sanoihin: ihmisessä
asuu synti, jota hän ei voi itse poistaa. Synti, kyvyttömyys vastustaa kiusauksia, on läsnä
meissä niin kauan kuin tätä ajallista elämää kestää.
un Jumala haluaa pelastaa meidät, on Hänen tehtävä se meidän vielä ollessamme syntisiä.
K
Luterilaisuuden helmi onkin tässä: ihminen on simul iustus et peccator, samanaikaisesti
syntinen ja vanhurskas eli Jumalalle kelpaava. Kielletyt hedelmät ovat arkeamme mutta ne
kaivavat esille joka kerta jotain hyvin totta perimmäisestä olemuksestamme Jumalan luotuina.
Jouko Henttinen
Kuva Kirsi Koivunen
5
Nuppuset Humikossa
iime syksynä oli mullistusten myllerrys - oli muutettava yli kahdenkymmenen vuoden
V
jälkeen Humikkalan majalta, kuin kotoaan lähtisi - Humikkoon (Oksatie 11 toinen kerros),
paikkaan, joka sai nimensä yleisöäänestyksellä. Kodikas, viihtyisä ja toimivakin tästä tuli tuunauksen ja kierrätyksen voimalla. Kolme huonetta ja keittiö palvelee kerhoja aamusta iltaan.
illoin alkoi myös uusi kerho NUPPUSET, kuluvana vuonna ensimmäisen lapsensa saaneille
S
vanhemmille. Olen toiminut pitkään lastenohjaajana 3-5-vuotiaiden lasten kanssa, mutta
tällaista en ollut vielä kokenut. Vähän hämillistä alkuun, mutta muutaman kerran jälkeen
olimme jo tiivis ryhmä keskustelemaan arjesta, päivän hektisistä ja vanhoista nostalgisista
asioista kuten vauvan vaatteista - ”tää on isin vanha”.
uulumisia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, pikkuruisen kynttilähetken jälkeen,
K
kiiri iloisessa joukossa, jossa uudet maskulaisetkin tutustuivat ja ystävystyivät sopivan
kokoisessa ryhmässä. Viikottainen henkireikä heille ja minulle ihku ihanaa vauvojen kanssa
loruttelua ja hellittelyä. Enimmäkseen kerhossa kävijät ovat äitejä lapsineen, mutta on ollut
yksi isäkin ja kävi useamminkin kuin kerran.
on ollut mukavaa kuultavaa: Hienoa, helppo tulla mukaan, rauhallinen tunnelma,
P alaute
kannustavaa...
NUPPUSET kokoontuvat torstaisin klo 13-15 Humikossa.
TERVETULOA mukaan!
Arja Lehto
Ps. Kiitos kaikille nuppusilleni viime kaudesta!
Aloitus toiminnalle oli antoisaa.
6
Kuva Kirkon kuvapankki / Sami Tammisalo
Lasten kanssa ehtoolliselle
Mi l loin eh too llis e lle lap s e n k an s s a ?
On hyvä muistaa, että ehtoollisessa ei ole kyse ymmärtämisestä, vaan osallisuudesta. Vanhemmat ja lapsi yhdessä päättävät, milloin lapsen on oikea aika tulla ehtoolliselle. Kun lapsi
kokee tilanteen turvalliseksi ja haluaa itse ehtoollista, hänelle voi lyhyesti selostaa ehtoollisen merkitsevän juhlahetkeä, jossa Jeesus on meitä erityisen lähellä ja antaa syntimme
anteeksi.
Tule ehtoolliselle sellaisena kuin olet, oletpa lapsi tai aikuinen ja ota vastaan Jumalan armoa. Jumalan rakkaus ja anteeksianto tulevat ehtoollisessa joka ikäistä lähelle. Älä siis turhaan arkaile tuoda lastasi alttarille: ehtoolliselle tai siunattavaksi.
Mi tä ehtoo llin e n o n ?
Ehtoollinen on pieni leipä ja tilkka viiniä. Maskussa käytetään aina gluteenitonta ehtoollisleipää. Ehtoollisen salaisuudessa leipä on Jeesuksen ruumis ja viini on Jeesuksen veri. Ehtoollisessa Jeesus on läsnä.
K e nelle ehtoo llin e n o n t ark o it e t t u ?
Ehtoolliselle on tervetullut jokainen kirkon jäsen kasteensa perusteella. Vuonna 1979 palattiin vanhaan tapaan antaa myös lapsille mahdollisuus osallistua ehtoolliselle.
Mi tä ehtoo llis e lla t ap ah t u u ?
Lapsi voi tulla ehtoollispöytään vanhempansa tai muun kristillisestä kasvatuksesta vastaavan
läheisen esim kummin tai isovanhemman kanssa.
Lapsi voi polvistua aikuisen viereen alttarikaiteen ääreen. Kädet voi laittaa ristiin alttarikaiteelle. Aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle, annetaanko lapselle ehtoollinen vai siunataanko hänet.
Maskussa on tapana, että lapselle annetaan
ehtoollisleipä, joka kastetaan viiniin. Pappi sanoo lapselle: ”Kristuksen ruumis ja veri, sinun
puolestasi annettu ja vuodatettu.”
Ehtoollisen saamisen jälkeen voi hetken hiljentyä ja sitten nousta ylös ja kiittää Jeesusta
kumartaen tai tekemällä ristinmerkin.
Oili Trygg
Kuva Kirkon kuvapankki / Vesa Ranta
7
Rippikoulu uudistuu
R ip pikoul un yle i s t avo i t t e e na o n, e t t ä n u o r i
v a hvistuu siinä u s k o s s a k o lm i yht e i se e n J u m al aan ,
johon h ä n et on p yhä s s ä k a s t e e s s a o t e t t u ,
kasvaa ra kka ud es s a lä hi m m ä i s ee n j a
e l ä ä rukouks e s s a ja s e ur a k unt ayht e y d e ssä.
(Rippikoulusuunnitelma 2001)
ippikoulusuunnitelma haastaa meitä rippikoulutyöntekijöitä yhä uudelleen pohR
timaan, miten rippikoulun yleistavoite seurakunnassa toteutuu. Se voisi toteutua
vaikka seuraavanlaisessa hetkessä:
umalanpalvelukseen tullessa iloiset nuoret toivottavat tulijat tervetulleeksi ja jaJyhdessä
kavat heille virsikirjoja. Jumalanpalveluksen musiikin toteuttavat rippikoululaiset
kanttorin kanssa. Saarnan aikana nuoret leikittävät lapsia pyhäkoulussa. Ehtoolliselle hiljennytään seurakuntana, kaikenikäiset yhdessä Pyhän Jumalan edessä
ja hoidossa.
uorissa on tulevaisuus, sanotaan. Se on totta tänäänkin. Rippikoulu on seurakunN
nan avaintuote, jonka suosio kestää. Maskussakin valtaosa ikäluokasta käy rippikoulun. Minkälainen kokemus ja näkemys heille jää seurakunnasta? Saavatko nuoret
osallistua ihmisinä ihmisten joukossa, vai jätetäänkö heidät syrjään toisarvoisina?
avoitteeni ja haaveeni on yhteisöllinen seurakunta, jonka ytimessä on Kristus.
T
Nuorilla on paljon annettavaa, intoa, energiaa ja uusia näkökulmia, kun vain annamme heille mahdollisuuden. Vain osallisuuden kautta heistä voi kasvaa osallistuvia
aikuisia seurakuntalaisia. Toki nuoret kaipaavat omaa aikaa omanikäisten kesken seurakunnassakin. Yhtä tärkeää on huomata ja kokea, miten paljon annettavaa nuorilla
on meille kaikille. He voivat myös saada paljon yhteydestä eri-ikäisten seurakuntalaisten kesken.
hteisöllisyyttä ja osallisuuden määrää pyrimme seurakunnan rippikoulutyössä liY
säämään ja siksi tulevan vuoden rippikouluissa on uusia juttuja. Suurin muutos on
se, että kahden rippikouluryhmän konfirmaatiot ovat vasta syksyllä. Näillä ryhmillä
8
kirkkokäynnit sijoittuvat leirin jälkeiseen aikaan. Riippuen siitä, miten kokeilu onnistuu, saatetaan painotusta tulevina vuosina siirtää yhä enemmän tähän suuntaan. Seurakuntayhteys on syvempi leirin jälkeen ja nuori saa jumalanpalveluksesta enemmän
irti leirijakson jälkeen.
A
ikataulumuutos konfirmaation suhteen mahdollistaa
entistä paremmin rippikoululaisten osallisuuden myös rippikoulun yhteisen projektin suunnitteluun. Toivottavasti alun
toivekuva pääsee toteutumaan,
kun nuoret itse leirillä ovat ensin harjaantuneet jumalanpalveluselämään ja leirin jälkeen
pääsevät toteuttamaan yhteistä
jumalanpalvelusta. Rippileirillä
tapahtuu usein muutos, jonka
jälkeen ihminen on avoimempi
kristilliselle sanomalle ja sitoutuneempi seurakuntaan yhteisönä. Minusta on tärkeää antaa
tälle kasvulle ravintoa rippileirin
jälkeenkin.
Kuvat Sinikka Pietilä
Rippikoulupappi Sinikka Pietilä
Jatkiksessa 2012 kuvattu Maata Näkyvissä-festareiden ryhmäkuvakisaan.
9
E L Ä K E L Ä I S E N S Y Y S M I E T T E I TÄ
len ollut eläkkeellä lähes 4 vuotO
ta. Työelämässä tätä ennen n. 50
vuotta, josta yrittäjänä 34 vuotta.
On enemmän aikaa seurata yhteiskunnassa tapahtuvaa keskustelua. Mitä on saatu aikaan ja
mitä kaikkea on vielä tekemättä. Mediassa on pitkään keskusteltu mm.
kuntauudistuksista, soteratkaisusta,
tarvittavista työelämän uudistuksista
ja irtisanomisista.
M
eillä kaikilla on näistä oma näkemyksemme - myös allekirjoittaneella. Mielipiteemme muodostuvat
paljolti siitä, mitä olemme saaneet
itse kokea ja mitä kaikkea ympäriltämme «imuroineet».
mat ajatukseni ovat paljolti seuO
rausta pitkästä yrittäjäurasta.
On saanut elää nousuja ja laskuja,
vaiheita, jotka kuuluvat kaikkien elämään. Yrittäjän tekemät ratkaisut vaikuttavat sekä oman että työntekijöiden elämään useimmiten muodossa,
jossa rahalla on merkitystä.
untapäättäjät joutuvat tosissaan
K
miettimään, mihin yhä vähemmät veroeurot voidaan käyttää niin,
että kohtuullinen määrä kuntalaisista
sen hyväksyisi. Kaikkia tyydyttävää
ratkaisua on mahdoton toteuttaa.
ielestäni pitäisi voida muutM
taa
aikaisemmin
tehtyjä päätöksiä, johon ei heikoim-
massa suhdanteessa ole varaa.
Mitäkö tällä tarkoitan? Meidän on voitava keskustella kaikista niistä esim.
työelämän ratkaisuista, johon olemme vuosien myötä ajautuneet. Uskon,
että tulee aika, jolloin on pakko puuttua «saavutettuihin etuihin». Luontevaa olisi, että palkoista ym. työhön
liittyvästä sovittaisiin enemmän työpaikkakohtaisesti. Pitäisi arvioida uudelleen kaikki tekemättömästä työstä
aiheutuvat kustannukset.
irkistävä uutinen aiheesta tuli ylV
lättävältä taholta. Metropoliitta
Ambrosius otti osaa arkipyhien siirrosta käytävään keskusteluun. Hän
ehdotti, että pidetään pyhät paikallaan, mutta ilman palkkaa!
ulin juuri Turun Yrittäjien matT
kalta Sveitsistä, jossa tapasimme
mm. paikallisia yrittäjiä sekä Suomen
suurlähetystön lähetystösihteerin. Oli
mielenkiintoista kuulla näkemyksiä,
miten n. 8 miljoonan asukkaan maassa, joka ei kuulu EU-perheeseen, hoidetaan asioita.
ätän tarkemmin kertomatta, miten
Jmuodostuvat
liittovaltion 26 kanttonia, jotka
yli 2000 kunnasta, hoi-
tavat kansanäänestyksissä saamiaan
velvoitteita, mutta yksi esimerkki.
Kansanäänestyksessä ei hyväksytty
työviikon lyhentämistä (keskim. 42
tuntia), eikä myöskään lomien pidentämistä (20 työpäivää). Minulle
jäi kuva, että ihmiset uskovat säilyttävänsä nykyisen elintasonsa vain tekemällä työtä. Eivät he joudu kiistelemään julkisesta terveydenhuollosta
- koska sitä ei ole. Näyttää hetkittäin
siltä, että olemmeko menossa samaan
suuntaan?
otuuden nimessä, meillä on asiat
T
melko hyvin verrattuna mihin ilmansuuntaan tahansa. Kaikki mitä pi-
täisi tehdä, on kerrottu monesta suusta. On vaan siirryttävä toteuttamaan
niitä. Siinä sitä onkin tehtävää. Iloista
syksyä kaikille.
Syysterveisin
Markku Liitola
Kultaseppä evp
10
Kuva Kirsi Koivunen
Hei Jerusalemista!
san tämän lehden lukijoista tapasimO
me viime toukokuussa käydessämme
Maskun seurakunnassa lähetyskahveilla.
Monelle Staytonin perhe on varmasti vielä
aivan uusi tuttavuus. Olemme Maskun seurakunnan uusi nimikkolähettiperhe. Muutimme Jerusalemiin tämän vuoden keväällä
tehtyämme
ensin
useamman
vuoden
työrupeaman Aasiassa Mekongin alueella.
Eeva-Maria toimii Suomen Lähetysseuran
Lähi-idän aluepäällikkönä vastaten järjestön
työstä Israelissa, Palestiinassa ja Jordaniassa.
Patrick on Jerusalemiin muutosta lähtien ollut koti-isänä huolehtien päivisin kahdesta
tyttärestämme Viena-Liljasta ja Anni-Iiriksestä.
ätä juttua kirjoittaessani syyskuu on jo
T
pitkällä. Päivät ovat hiljalleen alkaneet
viilentyä myös täällä ja sadekausi lähestyy.
Ensimmäisen puolen vuoden aikana olemme
ehtineet asettautua varsin mukavasti uuteen
asuinympäristöömme. Jerusalem on monikulttuurinen ja -uskontoinen kaupunki, joka
herättää paljon tunteita ja mielikuvia. Se on
ollut monien uskonnollisesti ja historiallisesti merkittävien tapahtumien näyttämö. Jerusalemiin kiteytyy myös tämän päivän Israelin ja Palestiinan välinen konflikti jaettuna
tai jakamattomana kaupunkina. Jerusalem
on myös arkinen kaupunki, jossa voi herätä
kukonlauluun aamutuimaan, nähdä lapsia
leikkimässä puistoissa ja aikuisia kiirehtimässä töihin, torikauppiaan täydentämässä
hedelmälaatikoita ja kuulla puheensorinaa
lähikuppiloissa.
yöni aluepäällikkönä on hallinnollispaiT
notteista. Vastaan Lähetysseuran työn
kokonaissuunnittelusta, henkilöstöstä ja
kumppanisuhteista Lähi-idässä. Käytännössä tämä tarkoittaa paljon kokouksia ja kirjallisia töitä mutta myös yhdessä suunnittelua
ja tekemistä paikallisten toimijoiden kanssa. Kulunut kesä vierähti töiden merkeissä
ja jo ensi vuoden toimintaa suunnitellessa.
Kehittämistyötä tehdään mm. perhetyön
laajentamiseksi osana Lähetysseuran työtä.
Yhteiskunnan muutokset ovat maailmanlaajuisesti tuoneet perhe-elämän uudenlaisten
haasteiden eteen. Lähimmäisyyteen ja vasEeva-Maria Stayton
tuulliseen elämäntapaan kasvetaan kodeissa
ja perheissä. Muita kehitteillä olevia aiheita
ovat vammaisten aseman parantaminen ja
Lähetysseuran jo pitkään tekemä thai- siirtolaisuustyö. Shalhevetyah-keskuksen alatalon
remonttikin on suunnitteilla. Shalhevetyahkeskuksessa käy paljon suomalaisia seurakuntaryhmiä tutustumassa Pyhään Maahan
ja Lähetysseuraan. Olemme hyvin iloisia kaikista niistä ahkerista työtäpelkäämättömistä
vapaaehtoisista ja talkooryhmistä, jotka ovat
antaneet omaa aikaansa keskuksen ylläpitämiseen.
ieni pala uutisia myös kotiväeltä. AnniPvelemään
Iiris täytti elokuussa yhden vuoden. Käoppimisen jälkeen meno on ollut
pienellä tytöllä tosi vauhdikasta. Viena-Liljasta on tullut päiväkotilainen. Hän käy pari
kertaa viikossa puolipäivää lähiympäristön
kristillisessä päiväkodissa, joka niinikään
on todella monikulttuurinen. Lapsille puhutaan hepreaa, arabiaa ja englantia. Patrickin
lakiopinnot Hebrew University’ssä alkavat
muutaman viikon päästä. Juristin koulutuksen saaneena hän saa varmasti nopeasti kiinni kansainvälisen oikeuden opinnoista, vaikka nuoruuden ajan yliopisto-opinnoista on
ehtinyt kulua jo vuosikymmen jos toinenkin.
äiden kuulumisten
N
terveisten
kera
toivotan
teille
kaikille hyvää
loppusyksyä
ja alkavaa
talvea.
ja
Työntekijä f ra m il
Kanttori Virpi
Metsätähti
Mitä harrastuksia löytyy?
Harrastuksia: Kaikenlainen näpertely (so.
”olennainen puuhastelu”), kesäisin viihtyminen siirtolapuutarhamökillä.
Miten pitkään olet ollut töissä
Maskussa?
Olen ollut kanttorin viransijaisena Maskussa
talvikauden 2007-2008, syksyn 2012 - sekä
nyt 16.9. alkaen ensi kesän lopulle.
Mikä sai ryhtymään nykyiseen työhösi?
Tykkään musiikista - olen sen suhteen aika
kaikkiruokainen - urkujensoitto ja kuoromusiikki kaiken kärjessä. Aikaisemmin toimin
pääasiassa opetustyössä, mutta vielä hauskempaa on kun pääsee itse tekemään asioita!
Olisitko vaihtanut päiviä pois?
Miten paljon harrastuksille
ja perheelle jää aikaa ja keitä
perheeseen kuuluu?
Työ, harrastukset, puuhastelu ja perhe nivoutuvat yhdeksi vyöryväksi kokonaisuudeksi, jota myös elämäksi kutsutaan... Perheeseen kuuluu 10-vuotias samojedinkoira
Dani. Lähempänä ja kauempana elelee
myös 7 aikuista lasta sekä 15 lastenlasta
(jee!).
Ja mikä pikku pahe löytyy?
Pahe? Suklaa? Dolce far niente?
Eipä juuri ole ihan niin tuskallista päivää ollut - rankkoja kylläkin, mutta enimmäkseen
hyvin antoisia.
Virpiä haastatteli Tom Lustig
Virpi laulatti Seurakuntakerhon väkeä Sinikka-papin avustuksella.
Kuva Kirsi Koivunen
12
Keskiviikkokerho
on paljon erilaista toiminSosaeurakunnassa
taa, osa on hyvinkin tunnettua ja näkyvää,
taas jää hieman vähemmälle huomiolle.
Eräs vähän tuntemattomampi toimintamuodoista on varttuneemmalle väelle suunnatut
piirit.
ikeastaan piirit ovat suunnatut kaikenO
ikäisille, mutta usein ajankohdasta johtuen kävijät edustavat hieman vanhempaa
väkeä, nuoremmista suurin osahan on päivisin töissä.
O
ma tutustumiseni iltapäiväpiireihin alkoi
parisenkymmentä vuotta sitten kun aloitin kanttorin hommat nuorena opiskelijana.
Muistan, kun aluksi hieman jännitti mennä
laulattamaan varttuneempaa väkeä, mutta
ystävällinen vastaanotto ja ennakkoluuloton
suhtautuminen kaksikymppiseen henkilöön
sai turhat jännitykset häviämään. Aloin viihtyä kerhoissa. Niissä vallinnut kiireetön ilmapiiri pullan ja kahvin tuoksuineen sai olon
tuntumaan kotoisalta.
S
iihen aikaan kerhoissa kävi paljon väkeä.
Tavallaan tuntuu oudolta, ettei kerhoihin
ole tullut juurikaan uusia kasvoja parin vuosikymmenen aikana. Ehkä syy on juuri siinä,
ettei niiden olemassaolosta välttämättä tiedetä kovin laajalti. Toivon, että tämä artikkeli omalta osaltaan lisää kerhojen tunnettavuutta.
yselen Riittä Pietiäisen, erään kerholaiK
sen mielipiteitä kerhosta, näin saamme
myös kävijän näkökulmaa asioihin.
iitta Pietiäinen kertoo, että keskiviikR
kokerhossa on parasta muiden kerhossa
kävijöiden tapaaminen, alkuhartaus, virret,
yhdessä keskusteleminen ja kahvittelu.
iitta kertoo käyneensä kerhoissa vähän
R
yli kymmenen vuotta, aluksi Torstaipiirissä ja nyt Keskiviikkokerhossa. Pohdimme
havaintoa näiden kerhojen kävijöiden vähentymisestä ja sen syistä. Olemme samaa
mieltä että suurin syy lienee todella se, ettei
kerhojen olemassaoloa tunneta kovinkaan
hyvin. Arvelemme myös, että kerhojen teemaan sopivat ”vierailevat tähdet” saattaisivat
houkutella enemmän ihmisiä mukaan.
iitta nostaa esille mahdollisuuden lähetR
tää ihmisille henkilökohtaisia kutsuja.
Tämä on varmasti idea jota kannattaa harkita.
oivottavasti olen onnistuT
nut välittämään edes osan
kerhojen mukavasta ja välittömästä ilmapiiristä.
ulkaa rohkeasti mukaan.
T
Nähdään seuraavassa Keskiviikkokerhossa Askaisten seurakuntatalossa 11.12. klo 13!
Kerhoterveisin Tomppa-kanttori
Kuva Sinikka Pietilä
13
To i m i n t a a a a m u s t a i l t a a n
Naisten raamattupiiri ke klo 18.30 Jussin tuvassa (kirkkoherranviraston yläkerta)
Miesten raamattupiiri joka toinen to parillisina viikkoina klo 19 Jussin tuvassa.
Miestenpiiri ti klo 9.30-11 Maskun seurakuntatalolla (välillä muuallakin).
Naisten aamupiiri ke klo 9.30 Jussin tuvassa (kirkkoherranviraston yläkerta).
Naisten kammari ti klo 9.30-11 Humikkalan majassa.
Miesten sauna ja raamattupiiri kerran kuussa torstaisin klo 18 Mannerlahden saunalla.
Kaffepaussi joka kuukauden 1. ja 3. ke klo 9.30-11 Maskun seurakuntatalon Kahvituvassa.
Ompelupiiri Lemun Rukoushuoneella parillisten viikkojen ma klo 9.30 - 11.30.
Seurakuntakerho Maskun seurakuntatalon salissa joka toinen to klo 13-14.30.
Keskiviikkokerho Askaisten seurakuntatalossa kerran kuussa ke klo 13.
Lisätietoja maskunseurakunta.fi tai Jouko Henttinen 044 550 6720.
Te r v e t u l o a j u h l i m a a n s u 1 . 1 2 . !
Maskun kirkon vih k im in e n ja k äy t t öönot t ome s s u ,
K urkistus jou lu u n -t ap ah t u m a ja l ä he t y s my y j ä i s e t
se ur akun tatalo s s a.
O hj elmassa:
-Juhlamessu klo 10
Valitse vapaasti ohjelmasta klo 11.30-14:
-Kirkkokahvit klo 11.30 sekä
juhlapuheita ja -kiitoksia salissa
-Lähetysmyyjäiset luokassa
-Riisipuuroa salissa klo 13
-Joulukaraokea rinkelissä
-Teatteria päiväkerhon
tilassa. 1. näytös klo 12
-Askartelua kahvituvassa
-Leluhuone nurkkiksessa
Kirkko on auki klo 12-16
tutustumista varten
14
Juhlavesper kirkossa klo 18
Te r v e t u l o a k i r k k o o n !
Maskun
kirkossa
Su 1.12. klo 10 1. adventti, Maskun
kirkon vihkiminen ja käyttöönottomessu,
kirkkokuoro. Juhla, lähetysmyyjäiset
ja Kurkistus Jouluun -tapahtuma
seurakuntatalolla
Pe 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän
jumalanpalvelus
Su 8.12. klo 10 2. adventin
jumalanpalvelus
Su 15.12. klo 10 Joululaulumessu
Lemun
kirkossa
Pe 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän
jumalanpalvelus
Su 22.12. klo 12 4. adventin messu
Ti 24.12. klo 14 Jouluaaton
jumalanpalvelus
Ke 25.12. klo 10 Joulupäivän
jumalanpalvelus
Ke 1.1. klo 18 Uudenvuodenpäivän
iltamessu
Su 22.12. klo 10 4. adventin messu
Ti 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus
lapsiperheille
Ti 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus,
kirkkokuoro
Ti 24.12. klo 22 Aattoillan hartaus
Ke 25.12. klo 7 Jouluaamun
jumalanpalvelus, kirkkokuoro
Askaisten
kirkossa
Su 8.12. klo 16.30 Puuhakirkko
Su 15.12. klo 12 3. adventin messu
Ke 25.12. klo 21 Kynttiläkirkko kaikelle Ti 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus
kansalle - Maskun partiolaiset
Su 29.12. klo 12 Jumalanpalvelus
To 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu
Su 5.1. klo 10 Messu
Su 29.12. klo 10 Messu
Ke 1.1. klo 10 Uudenvuoden messu
Su 5.1. klo 10 Jumalanpalvelus
Ma 6.1. klo 10 Loppiaisen messu
Te r v e t u l o a t i l a i s u u k s i i n !
Lä hetysmyyjäis e t s u 1 . 1 2 . K u rk i s t u s j ou l u u n - t a pa ht u ma s s a
J oulukortti lau laa t aas !
Tilaa joululaulutervehdys (8 €, tuotto lähetystyölle) maskulaiselle ystävällesi kotiin, terveyskeskukseen, Mäntykotiin tai Moisiokotiin. Lauluryhmät ovat liikkeellä pe 13.12. ja ma
16.12. klo 18-20 sekä la 14.12. klo 13-18. Voit myös ilmoittautua laulajaksi. Tiedustelut ja
tilaukset viim 9.12. Ulla 02 533 2111 / [email protected].
15
IK - Itella Posti Oy
Konsertit
To 12.12. klo 1 8 . 3 0
Turun VPK:n puhallinorkesterin
joulukonsertti Askaisten kirkossa
Johtaa Hannes Merisaari,
solistina Tuija Saura, laulu
To 12.12. klo 1 9
Musiikkiyhdistyksen Joulukonsertti
Maskun kirkossa
Ke 2 5.12. klo 2 1
Jouluyön musiikkia Lemun kirkossa
Tiina ja Tom Lustig
Kauneimmat
joululaulut
Su 8.12. klo 18 Askaisten kirkossa
Su 15.12. klo 16 lasten kauneimmat
joululaulut Maskun kirkossa
Su 15.12. klo 18 Maskun kirkossa,
kirkkokuoro
Su 22.12. klo 18 Lemun kirkossa,
kirkkokuoro
Ma 6.1. klo 16 Maskun seurakuntatalossa
Ta r k e mm a n
vi i k k o- ohj e l ma n l öy d ä t
M a s k u l a i s e n Ki r k k ot i e l t ä t a i
ww w . ma s k u ns e u r a k u nt a . fi