HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA

YRITTÄJÄ-LEHTI
1



 ­­
4/2014
HALUAN
TEHOKKAAT
TYÖNKULUT,
PARANTAA
TUOTTAVUUTTA
JA VÄHENTÄÄ
KUSTANNUKSIA
Valtakunnalliset
Yrittäjäpäivät
Tampereella
Yrittäjäpäivien
pääjuhlassa puhunut Keskustan
puheenjohtaja Juha Sipilä korosti, että Suomen
nousu nojaa yritysten menestymiseen ja suomalaiseen työhön. Erityisen tärkeä merkitys on pienillä ja
keskisuurilla yrityksillä.
Sivu 3
Konican Minoltan monitoimilaitteet ja tulostussovellukset ovat
ammattitason ratkaisu kaiken kokoisille yrityksille. Laiteratkaisuissa
painottuvat selkeä asiakaslähtöisyys, tehostettu tuottavuus, luotettavuus,
kuvalaatu, helppokäyttöisyys ja kehittyneet huoltotyökalut sekä
huoltopalvelut - pientä energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä unohtamatta.
PPO tukee
sijoituksillaan
alueensa elinvoimaisuutta
Konica Minoltan monitoimijärjestelmät ovat turvallinen sijoitus
- niiden huipputeknologia säilyttää asemansa ja arvonsa pitkälle
tulevaisuuteen.
Osuuskunta PPO:n muuttuminen alueelliseksi sijoitus- ja kehitysosuuskunnaksi tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia
osuuskunnan toimialueen
yrityksille.
Sivu 7
Kruunupyyn
kuntasivut
Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy
KOKKOLA
PIETARSAARI
KANNUS
RAAHE
YLIVIESKA
Heinolankaari 12
Kauppiaankatu 2
Asematie 5
Ollinkalliontie 3
Riihikatu 8 AO
SOITA JA VARAA KONICA MINOLTAN LAITE-ESITTELY:
Tuomo Lahti
Timo Kuivanto
Kenneth From
Hannu Vanhala
0400 667 593
040 550 5793
040 527 7315
050 582 8718
Sivu 10-15
www.kp-konttoripiste.fi
2
YRITTÄJÄ-LEHTI
P Ä Ä K I R J O I T U S
Onko Suomalaisten usko talouskasvuun kuitenkin nousemassa?
K
auppalehden mukaan Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamusindikaattori on osoittanut että odotukset Suomen taloudesta ovat
hieman parantuneet syyskuuhun verrattuna. Lisäksi lokakuun indikaattoreissa on yritysten osalta myös pientä nousua. Yrittäjien oman syksyn Yrittäjäbarometrin mukaan saimme keskipohjalaisille hiukan uskoa
tulevasta, indikaattorit olivat keväästä laskeneet, mutta
kuitenkin olimme valtakunnantasoon nähden keskimääräisesti parempia.
Danske Bankin mukaan teollisuuden luottamus on kuitenkin ollut yksi heikoimmista EU-maiden joukossa. Ongelmat ovat kotimaisen ostovoiman ja investointihalukkuuden heikkoudesta johtuvia. Kotimaisen ostovoiman
kehitys näyttänee heikolta myös ensi vuonna – siksi tarvitsemme erityisesti alueellisia toimia viennin eteenpäin
auttamiseksi. Tarvitsemme oikeita konkreettisia vipukei-
noja yrityksillemme, jotka miettivät kansainvälisen kaupan mahdollisuuksia. Kaikki kansainvälistymishankkeet
joita alueellamme on synnytetty kaupankäynnin kasvattamiseksi ja toimintojen tehostamiseksi siis tarvitaan. Vielä kun saisimme hankkeiden välille tiiviin yhteistyön, uskon että saisimme merkittäviä synenergiaetuja. Yhteistyö
synnyttäisi verkostoitumisen kautta - ei vain tuloksia,
vaan yrityksille myös säästöjä.
Vaikka puhutaan kansainvälistymistä, emme kuitenkaan toivo että yritykset siirtävät toimintansa suoraan Viroon. Viron houkutukset sijoittaa myös ulkomaiset yritykset Viroon valitettavasti toimivat. Meillä Suomen hallituksen toimet nykyisillä veronkiristyksillä houkuttelevat
työllistävät ja tuotannolliset yritykset sijoittamaan toimintansa Viroon. Olisiko nyt aika tulevien kansanedustajien luvata merkittävät huojennukset yrityksillemme, jotta
myös pienet yritykset innostuisivat työllistämään hyvän
P U H E E N J O H T A J A N
tuloksen toivossa – ja peräti Suomessa? Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtajamme Jyrki Mäkynen sanoi kiitospuheessaan, että nyt on toiminnan, aika että saamme Suomen talouden kasvuun. Näin toivomme.
Eli Voimaa voimaa,
jaksaa jaksaa..
Mervi Järkkälä,
toimitusjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
P A L S T A
Suomen Yrittäjille uusi johto
S
uomen Yrittäjät valitsi liittokokouksessaan
24.10.2014 uudeksi puheenjohtajaksi EteläPohjanmaan yrittäjien puheenjohtajan Jyrki
Mäkysen. Ehdokkaina oli kolme hyvää ja ammattitaitoista yrittäjää, joista jokainen olisi sopinut mallikkaasti järjestön keulaan. Tuemme kaikin tavoin Jyrki
Mäkystä, jota Keski-Pohjanmaan Yrittäjät myös kannatti järjestön uudeksi puheenjohtajaksi. Suomen Yrittäjien
puheenjohtajan pesti on yksi Suomen merkittävimmistä
elinkeinoelämän johtopaikoista. Uudella puheenjohtajalla
on edessään mittavia haasteita. Jyrki Mäkynen on luvannut, että Suomen Yrittäjät tulee jatkossa toimimaan entistä rohkeammin ja nostaa esiin sellaisiakin teemoja, joille
ei välttämättä joka puolella taputeta. Uusi puheenjohtaja
lupasi panostaa mm. säännöstelyn purkamiseen, verotuskysymyksiin ja julkisen sektorin supistamistarpeeseen.
Tekemistä riittää, sillä juhlapuheista huolimatta uusia säännöksiä syntyy kuin sieniä sateella. Rajoituksia
ja kieltoja säädetään koko ajan lisää. Elinkeinovapautta rajoitetaan. Ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan ja lisätään koko ajan. Ilmoitusvelvollisuus rakennustöissä otettiin käyttöön kesällä. Sopii kysyä, ketä tai mitä sääntöviidakko palvelee. Puhutaan byrokratian karsimistalkoista,
mutta kehitys menee toiseen suuntaan. Julkisen sektorin
osuus bruttokansantuotteesta on lähes 60 %. Tällä tiellä
ei voida jatkaa.
Monet työn alla olevat uudistukset uhkaavat pikem-
minkin rajoittaa ja jopa tyrehdyttää yritystoimintaa ja
edelleen kasvattaa julkista sektoria. Sote-uudistus uhkaa pahimmillaan terveydenhoitoalan yritysten olemassaoloa, kun suunta näyttää edelleen olevan siirtyminen
julkisen sektorin toimin hoidettavaan toimintaan. Muistissa on vielä mm. sairaankuljetusalalla tapahtuneet muutokset, joilla lähes koko toimiala ajettiin alas ja toiminta
siirtyi ilman kilpailutusta kunnallisille pelastuslaitoksille. Kymmenet sairaankuljetusyritykset joutuivat lopettamaan toimintansa. On arvioitu, että palvelujen saatavuus
on heikentynyt ja kustannukset nousseet. Tämäkö oli tavoitteena? Sama uhkaa nyt Sote-uudistuksen myötä myös
muita terveydenhoitoalan yrityksiä. Vielä ei peliä ole menetetty, mutta ellei mitään tehdä, on lopputulos lohduton.
Yrittäjien kannalta huolestuttavaa on myös kuntien halu
haalia itselleen erilaista yritystoimintaa. Kuntien omistamat yritykset voivat usein toimia edullisemmin, kun niitä
eivät rasita samanlaiset rajoitteet tai esteet kuin yksityisiä
yrityksiä. Kunnan omistamat yritykset saavat pakostakin
kilpailuetua esim. rahoituksen muodossa yksityisyrityksiin verrattuna. Voi kysyä, kuuluuko kunnan toimialaan
harjoittaa pesulapalvelutoimintaa, lahjatavarakauppaa tai
kuntosalibisnestä. Yrittäjyys ei ole itsestään selvää vaan
sen puolesta joutuu taistelemaan.
Tässä työssä tarvitaan kaikkia yrittäjiä. Yrittäjäjärjestön kannalta on tärkeää, että yrittäjät pitäisivät työtä yrittäjäjärjestön eri luottamustehtävissä merkityksellisenä.
Vaikka järjestötyö viekin oman aikansa, se myös antaa
paljon. Yrittäjät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita
ja siksi olisikin hyvä, että jäsenillä olisi halukkuutta pyrkiä niihin tehtäviin, joissa vaikutetaan yrittäjien arkeen.
Loppusyksyn aikana valitaan vuosikokouksissa paikallisyhdistyksille uusia hallituksia ja puheenjohtajia. Niissä tehtävissä yrittäjillä on oiva tilaisuus päästä vaikuttamaan yrittäjien asioihin. Toivotan kaikille menestystä ja
intoa tässä työssä. Hyvää loppusyksyä!
Yhteystyöterveisin
Kimmo Hanhisalo
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
hallituksen puheenjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti
Päätoimittaja: Mervi Järkkälä
Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky
Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky
Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli
Painopaikka: Botnia Print
Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Puh. 0500-561 145
Puh. (08) 4118 500
[email protected]
Puh. 045- 6383 051
Kokkola
YRITTÄJÄ-LEHTI
3
Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tampereella:
Jyrki Mäkynen Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi
Nuku riittävästi
Heimo Turunen
”Virtaa yrittäjyyteen” oli teemana 24.-26.10. Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella, joille osallistui liki
2000 henkeä. Lisämielenkiintoa päiville toi puheenjohtajien vaali, jossa Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin liittokokouksessa 50-vuotias Jyrki Mäkynen
Seinäjoelta 1125 äänellä. Mäkysen yritys Oy HM Profiili
Ab myy toimistojen ja muiden
julkisten tilojen kalustamista ja siihen liittyviä palveluita.
Torniolainen Paula Aikio-Tallgren sai 665 ääntä ja hankasalmelainen Jari-Pekka Koponen
395 ääntä. Suomen Yrittäjien
edellinen puheenjohtaja Mikko Simolinna ei pyrkinyt enää
kolmannelle kaudelle.
Varapuheenjohtajiksi valittiin viidestä ehdokkaasta uutena Juhani Hyry Uudenmaan
Yrittäjistä ja Tommi Matikainen Etelä-Karjalan Yrittäjistä. Entisinä jatkamaan valittiin Mikko Akselin Taloushallintoliitosta ja Hanna Munter
Varsinais-Suomen Yrittäjistä. Ehdokkaana äänestyksessä
oli myös Veikko Kiili Pirkanmaan Yrittäjistä.
Mäkysen mukaan maailma tarvitsee edelleen vahvaa
Suomea, ja vahva Suomi tarvitsee vahvoja yrityksiä. Samalla hän totesi, että yrittäjät
tekevät oman osansa Suomen
talouden nostamisessa.
-Uudet yksityisen sektorin
työpaikat ovat jo vuosikymmenen ajan syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin,
etenkin kaikkein pienimpiin,
joissa työntekijät myös voivat parhaiten. Me tarvitsemme nämä vahvat yritykset ja
me yrittäjät tarvitsemme yhteisen äänen. Yhteisellä äänellä ilmoitamme suoraan ja selkeästi mielipiteemme, sekä että suomalaiseen yrittäjyyteen
Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Jyrki Mäkynen keskellä sekä varapuheenjohtajat Juhani Hyry, Hanna Munter, Tommi Matikainen ja
Mikko Akselin.
ja yrittäjiin voi luottaa. Suomen Yrittäjillä on meneillään Yrittäjän ääni –kampanja, jossa yrittäjä voi kertoa kansanedustajalle, mitä
Suomessa pitäisi tehdä, jotta yritykset menestyisivät paremmin ja voisivat tarjota uusia työpaikkoja ihmisille ja tätä kautta lisää verotuloja valtiolle.
Yrittäjäpäivien lauantain seminaarissa erikoislääkäri Aki
Hintsan luennon aiheena oli
mitä yrittäjä voi oppia F1 ajajalta. Hän kertoi toimineensa yksitoista kautta Formula 1-sarjan varikkolääkärinä,
viimeiset vuodet McLarenilla.
Tällä hetkellä Hintsa asuu Genevessä Sveitsissä, jossa hänellä on oma erikoisklinikka.
Hän halusi kuulijoidensa olevan onnellisia ja antoi siihen
hyviä vinkkejä.
Hintsa korosti riittävän
unen merkitystä työssä ja elämässä jaksamisessa ja suositteli yössä vähintään yli seitsemän tunnin keskimääräiset
unet. Hän sanoi huonosti tai
liian vähän nukkumista halvan humalan ottamiseksi eli
vaikutus on sama.
-Ota vakavasti elämäntapaasiat. Liiku vähintään 10 000
askelta päivässä. Viiden minuutin
kuntosalityyppinen
harjoittelu piristää jo mukavasti yrittäjän päivää. Jokaisella on vastuu itsestään ja terveydestään, neuvoi Hintsa.
Hän jopa suositti työpalavereiden pitämistä samalla kävellen, kuten joidenkin yritysjohtajien tiesi tekevän.
Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokisen vetämässä
Yrittäjäpaneelissa syvennyttiin ”Virtaa Suomeen” –teemaan, jossa keskusteltiin itsensä ja muiden johtamisesta.
Se kiteytyi paneeliin osallistujan Aalto-yliopiston professori
Liisa Välikankaan lausahdukseen: Rakasta ja tee työtä.
Viime vuosien tapaan päivien ohjelmaan kuuluivat myös
Y-treffit yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja kollegojen
hakemiseksi. Yrittäjätapaamisen sai sopia etukäteen. Runsaasti oli myös antia päivien
yhteistyökumppaneiden esittelypisteissä.
Päivien viihdeohjelma oli
monipuolista. Perjantai-iltana
kokoonnuttiin tervetuloiltaan,
jossa oli aiheena Pirkanmaalla ja Tampereella Rakkauden vuosi 2014. Rakkaus teema näkyi myös osallistujien
pukeutumisessa ja illan juontaja Simo Frangénin puheessa. Musiikkiteatteri Palatsin
The Stars show toi lavalle musiikkimaailman kirkkaimpien tähtien musiikkia. Lauantai-illan juhlagaalassa esiintyi
Tampereen Big Band orkesteri, solistinaan tenori Pentti
Hietanen.
sinyrittäjien kohdalla. Vero- yrittäjyys on EU:ssa nostettuksen saralla riittää tosin työ- tu entistä merkittävämmäksi
kohteeksi. Yksinyrittäjän asetä edelleen.
ma on parantumassa oleelliSipilä ehdottaa
sesti, koska yrittäjän ei taryhteiskuntasopimusta
vitse pelätä verottajan tulYrittäjäpäivien
pääjuhlassa kitsevan jälkikäteen palkanpuhunut Keskustan puheen- saajaksi siihen kuuluvine
johtaja Juha Sipilä korosti, että lisämaksuihin. VelkajärjesteSuomen nousu nojaa yritysten lylakiin on saatu yrittäjiä kosmenestymiseen ja suomalai- keva uudistus, jossa yritystä ei
seen työhön. Erityisen tärkeä välttämättä tarvitse epäonnisYrittäjyyden
merkitys on pienillä ja keski- tumisen seurauksena lopettaa.
vahvistaminen tavoitteena
suurilla yrityksillä. Hän piti Tulevassa toiminnassa keskiLiittokokouksen kannanotostärkeänä korjata henkilöyhti- tytään vaikuttamaan voimaksa vaadittiin Suomen talousöiden ja osakeyhtiöiden välil- kaasti ensi kevään eduskunpolitiikkaan tarvittavan iso
le syntyvän verotuksen eron. tavaaleissa, EU-sääntelyä tumuutos tulevalla vaalikauKorjaava toimi voisi olla yrit- lee keventää pankkirahoitukdella. Sen osoittavat olematäjävähennys henkilöyhtiöil- sen saamisen helpottamiseksi,
ton talouskasvu, viennin hiile. Myös perintö- ja lahjaveron toimiva kilpailutus ja reilu kilpuminen, työttömyyden kaskorvaaminen myyntivoitto- pailu tulisi saada myös ensivu ja viimeisenä pisarana
verolla ja muilla mahdollisil- hoidon ja jätteenkuljetukseen
Suomen
luottoluokituksen
la veromuutoksilla on selvitet- järjestämisessä sekä yrittälasku. Yrittäjyyden vahvistatävä.
jäliikkeiden vahvuutta tulee
misen on oltava tulevan vaaSipilä toisti ehdotuksensa edelleen turvata.
likauden tärkein tavoite, jotyhteiskuntasopimuksesta, josValtakunnalliset Yrittäjäta hyvinvointi Suomessa taasa mukana olisivat yrittäjät, palkinnot jaettiin 47. kerran.
taan. Yritysten menestys luo
elinkeinoelämä, työntekijät ja Palkinnon sai neljä yritystä,
työpaikkoja,
vientituotteita
poliittiset päättäjät.
joiden liikeideat kantavat Suoja -palveluita sekä verotulo-Siinä tulee yhteisesti mää- mea ja niitä yhdistävät kasvu
ja, eli hyötyä koko Suomelle.
ritellä, mitä kunkin tulee ja työntekijöiden arvostus.
omalta osaltaan tehdä. Yhteis-Suomi tarvitsee vahvaa
kuntasopimuksen rinnalle tar- yrittämistä ja yrityksiä. Suovitaan valtiontalouteen tiukka malaisiin yrityksiin voi myös
menokuri, julkisten palvelujen luottaa ja niihin ovat tulleet
tuottavuuskehitys, päätettyjen viimevuosina uudet työpaikat,
uudistusten määrätietoinen lä- totesi Fennian toimitusjohtapivienti sekä kasvun edelly- ja Antti Kuljukka puheessaan
tysten luonti.
palkintojenjakotilaisuudessa.
Sipilä nosti esiin eläkeyhPalkitut yritykset olivat:
tiöiden aseman suomalaisten elintarviketeollisuusalalla toiyritysten rahoituksessa. Ra- miva Kasling Foods Oy Kouhoituksessa suomalaiset elä- vola, porakruunuja kallion
keyhtiöt olivat aiemmin ny- louhintaan ja erikoisteriä maakyistä merkittävämmässä roo- poraukseen valmistava Robit
lissa.
Oy Lempäälä, romua teollisuuden raaka-aineeksi kierrätEU:ssa yrittäjyys
tävä Romu Keinänen Oy EsYrittäjägaalan juhlapuhujana oli tänä vuonna Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Hänen vie- nousussa
poo sekä puhe-, toiminta-, fy- Ensi vuonna Valtakunnalliset
rellään rouva Tanja Mäkynen, Suomen Yrittäjien pu heenjohtaja Jyrki Mäkynen ja väistynyt puheenjoh- Toimitusjohtaja Jussi Järven- sioterapia- ja hoivapalveluyri- yrittäjäpäivät ovat Sotkamon
taja Mikko Simolinna.
taus näki positiivisena, että tys Tutoris Oy Oulu.
Vuokatissa.
Kannanotossa
edellytettiin
päättäjiltä ratkaisuja, joilla talous saadaan takaisin kasvuuralle ja yritysten ja kansalaistenkin luovuus hyödyttämään
koko yhteiskuntaa.
Kasvuun tarjottiin keinoina työmarkkinoiden rohkeaa
uudistamista, julkisen sektorin pienentämistä, verotuksen
kannustavuuden lisäämistä,
yksinyrittäjien aseman parantamista sekä turhasta sääntelystä luopumista.
Liittokokouksen avauksessa
väistynyt puheenjohtaja Mikko Simolinna loi katsauksen
puheenjohtajakaudellaan tapahtuneisiin saavutuksiin.
-Olemme ajaneet nuorille yrittäjyyttä todellisena uravaihtoehtona samoin ammattiin oppimista työn kautta, jossa oppisopimus on yksi vaihtoehto. Yrittäjän oikeusturvaa
on parannettu työskentelyssä harhaanjohtavaa markkinointia vastaan ja yrittäjien
verotuskäytäntöihin on saatu parannuksia etenkin yritystoiminnan aloittaneiden yk-
4
YRITTÄJÄ-LEHTI
UUDET JÄSENET
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 32 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA!
Haapajärven Yrittäjät
Kosmetal Oy
Himangan Yrittäjät
P-P Vakuutuspalvelut ky
Kalajoen Yrittäjät
Himangan Sähkö ja Automaatio Oy
Koneurakointi Koivuoja Avoin Yhtiö
Rakennusliike Alavaikko
Särkkäin Pihviravintola Oy - Pihvitupa
Kannuksen Yrittäjät
Hiussalonki Marika Mäkinen
Kosmetologi Pirjo Huhtala
Kälviän Yrittäjät
Kahe Rakennus oy
Nivalan Yrittäjät
Jokiseudun Kirjapiste Ky
Nivalan Maatalouskoneurakointi Juha Kujala Oy
Pro-Faster Oy
T. Palola Oy
Talouspalvelu RIIHI Oy
Tmi KangasKerttu
Reisjärven Yrittäjät
Reisjärven Autosähkö K. Hautamäki
Sievin Yrittäjät
Kuljetus Mikko Tölli
Toholammin Yrittäjät
Majatalo Sillankorva
Vetelin Yrittäjät
Soitinrakentaja Jussi Laasanen
Testcom Service Oy
Vetelin Auto- ja Konehuolto Oy
Ylivieskan Yrittäjät
Pohjolan Lämpökartio Oy
Kokkolan Yrittäjät
Ab A-H Wood Oy
Concept by Johanna Salminen
Hackspeed Oy
Hohto-Kynttilät
Nannen NamNam
Softwave Ohjelmistot Oy
Pietarsaaren seudun Yrittäjät
Sähköpalvelu Ahopelto
Lestijärven Yrittäjät
JEN-Urakointi
Pietilän Lomatalot / Esa Kiiskilä
Halsuan Yrittäjät
Puutyö Heikkilä Oy
ONNITTELUT
Tilitoimisto Yrjänä, Kannus
täyttää 5 vuotta 21.9.2014
Tyngän Kone Avoin Yhtiö, Tynkä
täyttää 5 vuotta 5.10.2014
Jussin Venetuotanto Oy, Lohtaja
täyttää 20 vuotta 14.12.2014
Hiuskeskus, Himanka
täyttää 30 vuotta 3.10.2014.

­€


‚ƒ

„…
† ƒ
‡
­€€
‚€€
ˆ
‰
Š

€‹Œ­ ƒ†Ž†‘’
YRITTÄJÄ-LEHTI
5
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjesti alkusyksystä Varsinais-Suomeen
suuntautuneen koulutusmatkan luottamushenkilöilleen. Päivien aikana ideoitiin mm. aluejärjestön uutta strategiaa. Kävimme tutustumassa Varsinais-Suomen aluejärjestöön, jossa yrittäjät saivat tietoa
mm. hankinta-asiamies palvelusta. Paluumatkalla vierailimme Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa, jossa toimitusjohtaja Rami Aarikka
esitteli yrityksen huikean historian.
Joku menestyy aina – miksi se et voisi olla Sinä?
Viime aikoina on ollut erityisen virkistävää keskustella kokeneiden 30-40 vuotta yritystoimintaa harjoittaneiden yrittäjien kanssa. Tämä siksi, että lähes poikkeuksetta nämä
yrittäjät antavat toiveita paremmasta
tulevaisuudesta.
Ei siksi, että merkit Suomessa erityisesti loisivat uskoa lähestyvään kasvuun. Päinvastoin. Vaan siksi, että kokemus
antaa perspektiiviä. Näitä aikoja, joskin erilaisia, on nähty
ennenkin. Tilanne on vakava,
mutta ei mahdoton.
Vaikeina aikoina positiivisia uutisia on vaikea löytää.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että joku pärjää aina,
suhdanteista ja ajasta riippumatta. Vaikka vaikea taloudellinen tilanne varmasti vaikuttaa monen yrityksen kannattavuuteen tai ainakin sisään
virtaavaan rahaan, on tärkeä
löytää uskoa tulevaan.
Myynnin tekeminen vaatii
vankkaa uskoa tulevaan. Nyt
jos koskaan on tärkeä löytää
ne herkullisimmat asiakkaat,
jotka arvostava juuri niitä kilpailuetuja, joita sinun yrityksesi tarjoaa. Vähenevien resurssien kanssa eläminen vaatii toiminnan entistä tarkempaa fokusointia. Nyt ei ole
aika luopua myynnistä, päinvastoin. Asiakkuuksien hoitoon on kiinnitettävä huomiota. Se joka hoitaa asiakkaansa
parhaiten tulee pärjäämään.
Kaikkia asiakkaita ei hoideta samalla tavalla. Silti kaikkien asiakkaiden tarpeet voidaan täyttää. Tämä edellyttää,
että tiedämme aidosti asiakkaidemme haasteet, ongelmat
ja tarpeet ja täytämme juuri
niitä. Jos asiakkaamme arvostavat niitä kilpailuetuja, joissa
me olemme parhaita, on menestymiseen paremmat eväät.
Suunnitelmallisuus asiak-
kuuksien hoidossa säästää
päivittäisiä resursseja ja auttaa arvioimaan onnistumista.
Myynti on asiakkaiden haasteiden, tarpeiden ja ongelmien
ratkaisemista. Jos sinä et käy
kysymässä asiakkaidesi tarpeita, joku muu käy kyllä. Tarvitsemme asiakkailtamme tietoa paitsi lisämyynnin aikaan
saamiseksi, myös toimintamme kehittämiseksi. Jos oma
toimintamme muuttuu näinä
aikoina, niin tekee asiakkaidenkin toiminta.
Vain yritykset, ja siellä
työskentelevät ihmiset, voivat
nostaa Suomen taloudelliseen
menestykseen. Näinä aikoina suomalaisen yrittäjyyden
kunnioittaminen on tärkeä arvo. Meillä on kaikki menestymisen eväät olemassa. Yhdessä tekeminen on perinteisesti ollut suomalaisten vahvuus.
Verkostoituminen ja naapurin
osaamisen hyödyntäminen voi
olla juuri se ratkaiseva tekijä
oman liiketoimintasi kehittämisessä.




­€€ ‚

ƒ„…†€ ‡ ˆ
‰


ƒŠ …




‹


Œ‚ŽŒ‘’
­­„­„ˆ
“
”
Kannattavia kauppoja,
Henna Väätäinen
Asiantuntija,
myynti ja strategia
Projant Oy
KALENTERI
MARRASKUU
3.11.
K-P:n Yrittäjien hallituksen kokous,
Kaustinen
4.11.
Centria Open, Kokkola
5.11.
Företagarkväll - Yrittäjäilta, Kruunupyy
7.11. Google My Business,
omalla koneellasi (webinaari)
15.11. Teaterresa till Vasa
18.11. SY Hallitus (järjestäytymiskokous)
19.11. K-P:n Yrittäjien uutiskirje
19.11.-21.11. Yrittäjän veroseminaari,
Viking Linen m/s Mariella,
Helsinki - Tukholma - Helsinki
20.11. Speed Meeting -verkostoidu ja menesty! Kokkola
28.11. Vinkkejä esiintymiseen,
omalla koneellasi (webinaari)
JOULUKUU
1.12. 14.12.
16.12.
19.12.
Yrittäjien hyväntekeväisyyskonsertti,
Lohtaja
Tumman tähtitaivaan alla
Petri Laaksosen joulukonsertti, Halsua
K-P:n Yrittäjien uutiskirje
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti
6
YRITTÄJÄ-LEHTI
Suhdannenäkymät muuta maata paremmat
Jorma Uusitalo
Vaikka suhdannenäkymät ovat
heikentyneet valtakunnallisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, Keski-Pohjanmaalla
suhdannenäkymät ovat selvästi koko maata myönteisemmät.
- Keskipohjalaisten yritysten odotukset olivat ehdottomasti myönteinen yllätys, iloitsee Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi
Järkkälä.
Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pieneten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista
toimintaympäristöä kuvaavan
Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa.
Syyskuussa julkistetun barometrin mukaan Suomen pkyritysten suhdannenäkymät
ovat heikentyneet kevääseen
2014 verrattuna. Koko maan
pk-yrityksistä 28 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan ja
19 prosenttia huononevan (saldoluku +9). Edellisellä mittauskerralla saldoluku oli +16.
Keski-Pohjanmaalla saldoluku pysyi samana kuin viime
keväänä (+17).
Viennin arvon kehityksessä Keski-Pohjanmaan poikkesi
vielä selvemmin edukseen koko maan lukuihin verrattuna.
Keski-Pohjanmaan saldoluvuksi tuli +10 koko maan keskiarvon jäätyä -1:een.
- Tässä on tapahtunut muutos aikaisempaan. Esimerkiksi
Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja ovat tarjonneet markkinoita
alueen yrityksille, Mervi Järkkälä arvioi.
Kannattavuuden kehityksen
näkökulmastakin maakunnassa tulevaisuus näyttää muu-
ta maata paremmalta. Keski-Pohjanmaalla saldoluku oli
+11 koko maan saldoluvun jäätyä kuuteen. Sen sijaan tuotekehityspanostuksissa KeskiPohjanmaa jää jälkeen muusta maasta. Täällä saldoluku jäi
kolme yksikköä miinukselle
kun koko maan saldoluku oli
saman verran plussalla.
Kehittämistarpeista kysyttäessä kärkeen nousi tuttu aihe, eli markkinointi ja myynti.
Seuraava tuli henkilöstön kehittäminen ja koulutus. Maakunnan kärkiaiheet vastaavat
muunkin maan kehittämistarpeita.
Pk-yritysten kehittämisen
esteistä suurimmaksi syyksi
nousi odotetusti yleinen suhdanne- ja taloustilanne. Toiseksi suurimmaksi esteeksi
maakunnan yritykset nimesivät yritystoiminnan sääntelyn.
Aiheen, joka puhuttaa yrityksiä hyvinkin kiivaaksi. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo nosti yhdeksi ajankohtaiseksi esimerkiksi elokuussa
voimaan astuneen velvoitteen
ilmoittaa verottajalle tiedot
rakennusurakoista ja rakennustyömailla työskentelevistä
henkilöistä.
- Jos verottaja saa 50 000100 00 ilmoitusta, mitkä ovat
verohallinnon resurssit analysoida saamiaan tietoja. Tarkoitus on ollut hyvä mutta lopputulos on se, että byrokratia taas
lisääntyy, Hanhisalo sanoi.
Samoin kuljetusalalta on
tullut paljon kritiikkiä liittyen
esimerkiksi alan yrittäjien työajan sääntelyyn sekä kuljettajakoulutuksiin kohdistuneisiin
kiristyneisiin määräyksiin.
Pankista rahoitusta keskipohjalaisista yrityksistä oli ottanut 80 prosenttia kun koko maan luku oli 73. Suurin
ero oli Finnveran rahoituksen
hyödyntämisessä. Maakunnan yrityksistä Finnveran rahoitusta oli käyttänyt vain 11
prosenttia vastanneista yrityksistä kun koko maan prosenttiluku oli 20.
- Yksi syy saattaa olla siinä,
että meidän alueella Finnvera
ei näy niin paljon kuin jossain
muualla, Järkkälä totesi.
Barentsin alue
tarjoaa mahdollisuuksia
Kun pk-yrityksiltä kysyttiin
odotuksia liikevaihdon kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, keskipohjalaisista vastaajista 14 prosenttia arvioi liikevaihdon laskevan kun koko
maassa 20 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihdon laskevan.
Alueen veneteollisuudesta kuuluu myös hyviä uutisia. Kuva syksyisestä
Finn-Marinin valmistaman Finnmaster T7-veneen lanseerauksesta.
Suomen Yrittäjät: Viisi keinoa kasvuun
Suomen talouspolitiikkaan tarvitaan
iso muutos tulevalla vaalikaudella. Sen osoittavat olematon talouskasvu, viennin hiipuminen, työttömyyden kasvu ja viimeisenä pisarana Suomen luottoluokituksen
lasku. Suomen Yrittäjien liittokokouksen mukaan yrittäjyyden vahvistamisen on oltava tulevan vaalikauden tärkein tavoite, jotta hyvinvointi
Suomessa taataan. Yritysten menestys luo työpaikkoja, vientituotteita ja
-palveluita sekä verotuloja eli hyötyä
koko Suomelle.
Suomen Yrittäjien liittokokous
edellyttää päättäjiltä ratkaisuja, joilla talous saadaan takaisin kasvuuralle ja yritysten ja kansalaistenkin
luovuus hyödyttämään koko yhteiskuntaa:
1. Työmarkkinat
uudistettava – luodaan
uusia työpaikkoja
2. Julkista sektoria
pienennettävä –
turvataan kansalaisten
Suomen jäykkää työmark- hyvinvointi
kinajärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Tulevan
hallituksen on otettava itselleen vastuu työelämän
kehittämisestä. On toteutettava lainsäädännön muutokset, joiden tuloksena
yrittäjille ja työntekijöille
annetaan paremmat mahdollisuudet sopia työehdoista työpaikoilla.
Julkisen talouden kestävyysongelma on ratkaistava pienentämällä julkisen
sektorin osuus taloudesta
nykyisestä 60 prosentista
takaisin alle 50 prosenttiin.
Erityisen tärkeää on lisätä
tuottavuutta julkisissa palveluissa. Siksi yritykset on
otettava laajemmin mukaan
palvelutuotantoon tehostamaan toimintaa ja kannustamaan innovaatioihin.
Kuntien ja valtion tehtäviä
ja velvoitteita pitää karsia ja
palveluita organisoida uudestaan.
3. Verotuksen
kannustavuutta
lisättävä – tuetaan
yritysten menestymistä
Kun julkisen sektorin
osuutta taloudesta pienennetään, jää tilaa alentaa
Suomen liian kireää verotusta. Verotusta on muutettava tukemaan yritysten
kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja investointeja.
Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella
yrittäjävähennyksellä. Suuret yrittäjäikäluokat ovat
jäämässä eläkkeelle, joten
verotuksen on mahdollistettava joustavat sukupolven- ja omistajan-vaihdokset.
4. Yksinyrittäjien
asemaa parannettava
– mahdollistetaan
yrittäjänä pärjääminen
Suomen yrityksistä jo 65
prosenttia on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjien asema
ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon päätöksenteossa. Yrityslainsäädännössä on aina ajateltava
ensin pieniä yrityksiä, jotta sääntelykuorma on kohtuullinen yritysten valtaenemmistölle. On huolehdittava myös pienimpien
yritysten verotuksen kannustavuudesta,
jatkettava yrittäjän sosiaaliturvan
puutteiden korjaamista ja
madallettava työntekijöiden
palkkaamisen kynnystä.
5. Turhasta sääntelystä
luovuttava – tilaa
yrittäjyydelle ja
luovuudelle
Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan
tilaa luovuudelle, yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Tarvitaan vähemmän ja parempaa sääntelyä. Jotta sääntelyn määrä saadaan kuriin,
poliitikkojen on tehtävä
lainsäädännön järkeistämisestä selvä linjaus ja käynnistettävä ohjelma työn toteuttamiseksi.
YRITTÄJÄ-LEHTI
- Kaikki tarjolla olevat rahoitusnarut kannattaa ehdottomasti käydä nykimässä, Kati
Peltomaa kannustaa.
PPO tukee sijoituksillaan
alueensa elinvoimaisuutta
Jorma Uusitalo kanssa, sillä pankin rahoitusosuuden lisäksi yritys tarvitOsuuskunta PPO:n muuttu- see usein pääomasijoittajaa,
minen alueelliseksi sijoitus- joka vahvistaa yrityksen taja kehitysosuuskunnaksi tar- setta ja osaamista. Tämän tajoaa mielenkiintoisia mah- kia olemmekin kilpailuaseteldollisuuksia
osuuskunnan man sijasta rakentaneet paitoimialueen yrityksille. Elisa- kallisten pankkien kanssa verkaupan myötä emoyhtiöön tu- kostoa, jolla autetaan yrityksiä
li toukokuussa 2013 noin 100 saamaan tarvitsemansa rahoimiljoonaa euroa uutta sijoitus- tuspaketti, Peltomaa kertoo.
Koska pääomasijoittaminen
omaisuutta. Jo tätä ennenkin
osuuskunnalla on ollut mer- on uusi aluevaltaus PPO:lle,
kittävä määrä sijoitusvaralli- osuuskunta hyödynsi mahdollisuuden lisätä omistustaan
suutta.
PPO:n
sijoitusomaisuus sijoitusrahasto Teknoventukoostuu kahdesta osasta, fi- ressa. PPO osti yhdessä Oulu
nanssisijoituksista eli sijoi- ICT:n kanssa Finnveran omistussalkusta sekä sijoituksista tamat osakkeet Teknoventualueellisiin hankkeisiin. Han- resta, minkä lisäksi osuuskunkesalkun puitteissa osuus- ta lisäsi Teknoventure-omiskunta sijoittaa pääasiassa alu- tustaan elokuussa järjestetyseellisesti merkittäviin kohtei- sä osakeannissa. Finnveran
omistuksestaan
siin osuuskunnan toimialu- luovuttua
Teknoventure muuttui julkieella.
- Hallitus on linjannut, että sesta yksityiseksi toimijaksi,
on tärkeää sijoittaa myös alu- mikä tuo sille lisää liikkumaeellamme toimiviin yrityksiin. varaa sijoitustoimintaan.
- Teknoventure etsii kohteiNäiden sijoitusten osuudeksi on määritelty 15 prosenttia ta, joiden liikevaihto on mieosuuskunnan varallisuudesta,
kertoo Osuuskunta PPO:n toimitusjohtaja Kati Peltomaa.
Isoimmat sijoitukset
Teknoventuren kautta
lellään yli miljoona euroa.
Näissä tapauksissa Teknoventurelta tulee edustus yrityksen hallitukseen tuomaan sitä
osaamista, jota sijoittajataholla on tarjota yrityksen kehittämiseen. Pienemmissä sijoituskohteissa PPO tekee sijoituksen suoraan. Meiltä ei tule
edustusta yrityksen hallitukseen jo pelkästään siitä syystä,
ettei meillä ole resursseja laajamittaiseen hallitustyöskentelyyn, Peltomaa jatkaa.
”Sijoitamme ihmisiin
ja osaamiseen”
Entä millaisten yrityksen kannattaa olla kiinnostus PPO:n
harjoittamasta sijoitustoiminnasta?
- Pyrimme keskittymään
yritysten elinkaaressa myöhempään kasvuvaiheeseen.
Eli toivomme, että yrityksellä
on siinä vaiheessa jo toimintahistoriaa, jonka kuluessa
yrityksen avainhenkilöt ovat
osoittaneet osaamisensa. Koska sijoitamme nimenomaan
Hänen mukaansa päätös on
merkittävä monestakin syystä. Vaikka yrityksissä on hyvä
tekemisen meininki, alue on
tunnetusti pääomaköyhä. Nyt
yrityksillä on käytössään uusi
rahoitusmahdollisuus toimintansa kehittämiseen.
- Elinvoiman vahvistaminen edellyttää, että eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Leena Järvenpää (vas.) ja Kati Peltomaa vastaavat mielellään
Me emme kilpaile pankkien Osuuskunta PPO:n sijoitustoimintaa koskeviin kysymyksiin.
ihmisiin ja osaamiseen, yrityksen keskeisten henkilöiden innostuneisuudella ja kyvykkyydellä on tärkeä merkitys. Rahoitettavalla yrityksellä ei tarvitse välttämättä olla
isoja voittovaroja vaan näyttöjä siitä, että rahaa on käytetty
oikeisiin asioihin, toimitusjohtaja korostaa.
Hänen mukaansa yritysten
elinkaaresta on valittu tietoisesti myöhempi kasvuvaihe,
koska aloitusvaiheen rahoituksiin yleensä löytyy sijoittajia. Sen jälkeen kun yritys on
saanut pyörät pyörimään, sijoittajien kiinnostus usein laimenee.
- Menestyvät yritykset kohtaavat usein jossain vaiheessa rahoitustarpeen. Esimerkiksi silloin kun yritys haluaa mahdollistaa liikevaihdon
kasvun investoimalla koneisiin ja laitteisiin tai kansainvälistyessään. Rohkaisenkin yrityksiä olemaan meihin yhteydessä, jotta voimme yhdessä
selvittää, onko kyseessä meille sopiva kohde. Kaikki tarjolla olevat rahoitusnarut kannattaa ehdottomasti käydä nykimässä.
Yksi tuore esimerkki PPO:n
sijoituskohteista on nivalalainen Best Glass Oy. Eristyslasimarkkinoilla toimiva yritys ja Teknoventure aloittivat
alunperin neuvottelut rahoituksesta, jonka avulla lisättäisiin yrityksen tuotantokapasiteettia. Lopulta Teknoventure
oli rahoittamassa liiketoimintakauppaa, jolla Best Glass osti Pilkington Finland Oy:n Nivalassa sijaitsevan erityislasitehtaan liiketoiminnan.
Hyvä ruoka,
upeat artistit,
mahtava tunnelma
- onnistuneet juhlat!
Joulupöydät
alkaen 28 €
Eatery & Drinkery
•
p. 010 583 0030
Irish House Apartments
www.sandykelt.fi
www.hiekkadyyni.fi
7
8
YRITTÄJÄ-LEHTI
Asiantuntija-apu auttaa
sukupolvenvaihdoksessa
Jätehuolto Niemelä Oy:ssä päätösvalta ja
vastuu siirtyivät seuraavalle sukupolvelle
Jorma Uusitalo Niemelän vuonna 1975 perustamassa yrityksessä.
- Vaihdosta mietittiin joiYritysten sukupolvenvaihdosten tarve kasvaa nopeasti myös takin vuosia mutta yrityksen
Keski-Pohjanmaalla yrittäjien kasvuvauhti on ollut niin koikääntyessä. Jätehuolto Nie- va, ettei siinä kiireessä ehtimelä Oy:ssä sukupolvenvaih- nyt perehtyä asiaan riittäväsdos oli suunnitelmissa use- ti. Näin jälkeenpäin voi todeta,
amman vuoden, ja lopulta että sukupolvenvaihdos on hyomistajuus siirtyi seuraaval- vä tehdä ajoissa. Mitä pidemle sukupolvelle yhdellä kertaa mälle asia venyy, sitä enemkuluvan vuoden alussa tammi- män saattaa hävitä esimerkikkuussa. Petri Niemelä jatkaa si verotuksellisesti, Petri sanyt yrittäjänä isänsä Heikki S. noo.
Ennakkopäätös
kannatti hakea
Hänen mukaansa sukupolvenvaihdos opetti myös asiantuntija-avun tärkeyden.
- Ehdottomasti asiat kannattaa selvittää hyvin etukäteen sellaisten asiantuntijoiden
kanssa, joilla on aikaisempaa
kokemusta sukupolvenvaihdoksista. Meillä tilitoimiston
yrityslakimies ja tilintarkastaja olivat tärkeänä tukiverkko- Julia Koskela ja Petri sekä Eetu Niemelä pitävät perheyrityksessä
na varmistamassa, ettei tapah- pyörät pyörimässä.
du ikäviä yllätyksiä.
- Verotukseen liittyviä asioita ei kannata turhaan pelätä
etukäteen varsinkaan, ellei ole
tarkempaa tietoa verottajan
tulkinnoista. Mekin haimme
verottajalta ennakkopäätöksen
ja se oli hyvä ratkaisu, vaikka
maksoikin hieman. Sen lisäksi
huomasimme, että verottajakin kyllä joustaa kunhan osaa
itse ottaa esille asioita.
Hyppäys yrittäjäksi ei ollut
käytännön asioiden näkökulmasta kovinkaan suuri, koska
Petri oli hoitanut firman toimitusjohtajuutta jo kymmenen
vuotta, ja sinä aikana esimerkiksi tarjous- ja sopimusasiat
olivat tulleet tutuiksi.
- Uutta tässä tilanteessa on
tietenkin se, että nyt yrittäjäriski on konkreettisesti itsellä samoin kuin vastuu työntekijöistä. Toisaalta yrittäjäksi siirtymistä helpotti se, että
yrityksen taloustilanne on hyvä ja sen ansiosta pystymme
palvelemaan asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla
sekä suunnittelemaan yrityk-
Vahvuutena erityisosaaminen
Vuonna 1998 Mauri Koskela aloitti ennakkoluulottomasti bulgarialaisten metallintyöstökoneiden maahantuonnin, ja koneita on tähän
mennessä myyty noin 150 eri
puolille Suomea. Marko Koskelan mukaan kokkolalaisyritys tulee jatkossa yhä voimakkaammin suomalaisille työstökonemarkkinoille.
- Syyskuusta lähtien meillä on ollut tshekkiläisen Kovosvit Mas-koneiden edustus
sekä espanjalaisen sorvivalmistajan Pinachon edustus.
Samalla olemme satsanneet
myyntiorganisaatioon, koska
nyt on hyvä aika rakentaa verkostoa ja tehdä pohjatyötä sitä hetkeä varten, jolloin investoinnit taas käynnistyvät.
Koskela on hyödyntänyt lisäksi omaa ohjelmisto-osaamistaan.
- Meillä on oma tuote, mRenovo. Se on ohjelmisto, jota
käytetään metallintyöstökoneiden huollon suunnittelussa
ja historiatietojen tallennuksessa.
Jorma Uusitalo
Kokkolalaisen Työstökoneliike M. Koskela Oy:n yrittäjä-omistaja Marko Koskela on
tottunut matkustamaan työnsä
vuoksi. Tietoliikennetekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Koskela työskenteli 14 vuotta Nokian palveluksessa matkapuhelin- ja verkkopuolen tehtävissä. Silloin
hän asui vuorollaan Espoossa,
Oulussa, Teksasissa sekä Englannin Fleetissä, ja lentokentät
ehtivät tulla tuttuakin tutummiksi.
Nyt Koskela jatkaa Mauriisänsä perustaman perheyrityksen toimintaa, ja matkapäiviä kertyy edelleen.
- Meillä on asiakkaina esimerkiksi Outokummun terästehdas Torniossa sekä Valmetin, Metson, Telatekin ja
TVO:n kaltaisia suuryrityksiä
mutta myös yhden miehen konepajoja. Se tarkoittaa, että aika harvoin olen Kokkolassa,
Marko Koskela sanoo ja nauraa, että sanojaankin hän on
joutunut syömään.
- Jossain vaiheessa päätimme vaimoni kanssa, ettemme
koskaan muuta Kokkolaan enkä koskaan jatka isäni yrityksessä. Sitten päätimme kuitenkin toteuttaa molemmat asiat.
Nokia-vuosien lounget kansainvälisillä lentokentillä sekä
työskentely 5000 työntekijän
suuruisen organisaation kahdeksanhenkisessä johtoryhmässä ovat nyt vaihtuneet arkisiin haalarihommiin, joissa kynsien alle kertyy likaa ja
Bulgarialaisia metallintyöstökoneita kokkolalaisyritys on tuonut maahan vuodesta 1998.
öljyä.
- Koskaan en ole pelännyt
haasteita, oli tehtävä ja organisaatio millainen tahansa. Kun
päätin ryhtyä vetämään perheyritystä, suuri haasteeni oli
siinä, että saan siirrettyä isääni henkilöityneen firman hyvän maineen myös sukupolvenvaihdoksen yli. Ratkaisuuni olen ollut tosi tyytyväinen.
Tässä saa aikaan asioita, koska politikoinnin sijasta pystyn
- Korjausten ja huoltojen likeskittyä varsinaisen työn tesäksi siirrämme koneita. Noskemiseen.
tosuunnitelmat täytyy tehdä
Lisää edustuksia
tarkasti, koska isoimmat koja oma ohjelmistotuote
neet painavat jopa toistasaMauri Koskelan 1978 perusta- taatuhatta kiloa. Samoin asenma yritys korjaa, huoltaa, os- nustyöt ovat äärimmäisen
taa ja myy metallintyöstöko- vaativia. Puhutaan sadasosaneita sekä tuottaa ohjelmisto- millin asennustarkkuuksista,
palveluita. Yrityksellä on kah- jotta varsinainen työstäminen
deksan vakituista työntekijää voidaan tehdä millintarkasti.
ja yhteistyöverkosto, jolta palKoska kyse on korkeaa amveluja ostetaan tarvittaessa.
mattitaitoa vaativasta erityis-
osaamisesta, työssä tarvitaan
erikoistyökaluja, jotka ovat
kalliita. Ammattitaitoista henkilökuntaa ei löydy suoraan
koulun penkiltä, vaan osaajat
koulutetaan itse.
- Ammattitaitoinen henkilökunta on meidän tärkein
menestystekijämme. Olemme
kaikki palveluammatissa, ja
työntekijöiden käsistä lähtee
se hyvä työnjälki, josta meidät
tunnetaan.
Tehtäviä riittää
laidasta laitaan
Marko Koskela sanoo, että
haastavasta yleisestä taloustilanteesta huolimatta on jo selvää, mitkä ovat yrityksen seuraavat kehitysaskeleet.
- Kehitämme huolto-organisaatiota koko ajan kilpailukykyisemmäksi ja pidämme
kiinni työn korkeasta laadusta. Edustusten lisäksi panostamme mRenovo-ohjelmiston markkinointiin. Meidän
YRITTÄJÄ-LEHTI
sen kehittämistä.
Toiminta laajentunut
uusiin palveluihin
Petri on kasvanut yrityksen
asioihin pienestä pitäen, kun
vähän yli 10-vuotiaana hän
ryhtyi auttamaan isäänsä roskien keräämisessä. Vuonna
2004 yhtiö muuttui toiminimestä osakeyhtiöksi ja samalla Petri otti vastuulleen toimitusjohtajuuden.
Seuraavina vuosina yritys
kasvoi voimakkaasti ja kasvuuralla yritys jatkaa edelleen.
Toiminta laajeni 2005 Lohtajalta Kälviälle ja Kokkolaan.
Asiakkaiksi tuli runsaasti uusia yrityksiä ja kotitalouksia,
minkä lisäksi Niemelät ryhtyivät hoitamaan Kokkolan kaupungin jätehuoltoa. Lohtajan
Peukalonmäeltä ostetulle tontille valmistui ensimmäinen
halli, ja vuonna 2009 yritys
osti hallin myös Kokkolasta
Indolan teollisuusalueelta.
Samoin yrityksen tarjoamat
palvelut ovat laajentuneet jätehuollosta ja lokakaivojen tyh-
jennyksestä. Kokkolassa 2009
järjestetty valtakunnallinen
maatalousnäyttely oli ensimmäinen iso tapahtuma, jonka
jätehuollon Niemelät hoitivat.
Uusimpana palveluina alkoi
polttopuiden tuotanto viime
vuonna, ja sitä varten Peukalonmäelle rakennettiin oma
tuotantohalli sekä hankittiin
lisää tonttimaata.
Petrin puoliso Julia Koskela tuli mukaan hoitamaan yrityksen asioita vuonna 2009.
Aluksi oman työnsä ohella mutta työmäärän kasvettua
Julia vastaa nykyään kokopäivätoimisesti muun muassa asiakaspalvelusta, markkinoinnista, laskutuksesta, asiakasrekisteristä ja ajojärjestelyistä.
- Isäni toimi jonkin aikaa
jäteyrittäjänä ja pikkutyttönä
minäkin ehdin istua roska-auton kyydissä, eli siinä mielessä tämä oli minulle tuttu ala.
Ja olin minä keräämässä roskia Petrinkin kanssa seurustelumme alkuaikoina, hän nauraa.
Yrittäjäpariskunnalla riittääkin tekemistä aamukuudesta illan tunteihin, kun perheen Eetu-poikakin luonnollisesti tarvitsee oman aikansa.
- Olen ollut vieraalla töissä
ja nyt yrittäjäperheessä. Molemmissa on hyvät ja huonot
puolensa mutta silti en yrittäjyyttä vaihtaisi pois. Tässä on
kuitenkin oma vapautensa, ja
yrittäjyys on kiinnostanut minua aina, Julia sanoo.
Niemelöiden yritys työllistää Petrin ja Julian lisäksi neljä kokopäivätoimista työntekijää. Arvio on, että tänä vuonna liikevaihto kasvaa jälleen
uusiin ennätyslukuihin, hieman yli miljoonaan euroon.
- Yrityksen kasvun huomaan omassa työssäni siinä,
että pelkästään puheluja tulee päivässä kymmeniä ja aikaa mene koko ajan enemmän
yleisjohtamiseen. Tämä on
kuitenkin tosi palkitsevaa työtä, esimerkiksi kun huomaa
onnistuneensa jossain uudessa, johon on lähdetty ehkä riskilläkin, Petri jatkaa.
Omistajanvaihdospalvelu
Ägarskiftestjänst
Yrittäjäristikko
Koska kyse on erikoisosaamisesta, työssä tarvitaan erikoistyökaluja. Marko Koskela esittelee laitetta, jolla mitataan pyörivien akseleiden paikoitustarkkuutta.
etumme on se, että meillä on
ymmärrys koneiden sielunelämästä. Huoltotöitä tehdessämme näemme, millaisille palveluille ja tuotteille asiakkailla
on käytännössä tarve. Suurin
haaste meillä on löytää uusia
ammattitaitoisia ja sitoutuneita työntekijöitä eläköityvien
tilalle.
Entä mikä on ollut tähän asti palkitsevinta yrittäjyydessä?
- Tässä saa itse määrätä tahdin ja päätökset syntyvät nopeasti. Työ on myös tosi monipuolista. Joskus olet haalareissa asiakkaan tuotantotiloissa, joskus taas miettimässä
uusien laitteiden hankkimista tai ratkaisemassa it-ongelmia. Seuraavassa hetkessä
hoidat rekrytointia, suunnittelet markkinointia tai teet HRasioita.
Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 16.
9
10
YRITTÄJÄ-LEHTI
KRUUNUPYY
Yhteistyössä lentokentän puolesta
delle on Djupsjöbackan mukaan luonnollisesti suuri.
- Laadimme juuri ensi vuoden talousarviota kunnalle
ja siinä päällimmäisenä ovat
työllisyysluvut ja se, kuinka työllisyys yrityksissä kehittyy. Meillä on ollut tähän
saakka hyvä verokertymä ja
se tietenkin kertoo siitä, että
täällä on työpaikkoja ja Kruunupyyhyn tullaan töihin muualtakin.
Hänen mukaansa yksi selitys Kruunupyyn vahvalle ja
monipuoliselle yrittäjyydelle
on se, että paikallisilla ihmi-
Jorma Uusitalo
Kruunupyyn
kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka on
tottunut perustelemaan, miksi Kruunupyyn lentokenttä on
niin tärkeä alueen elinkeinoelämälle. Kunnanjohtaja korostaa muun muassa sitä, ettei kentän tärkeys avaudu pelkästään matkustajalukujen perusteella.
- Pitää muistaa, että jokaisella täältä lentävällä liike-elämän edustajalla on mukanaan
bisnes-salkku. Kentän vaikuttavuutta on tärkeä arvioida meidän vientiteollisuuden
näkökulmasta, kunnanjohtaja
sanoo viitaten siihen, että liikematkustamista tehdään, jotta yritykset saavat uusia sopimuksia ja sitä kautta turvataan
myös työpaikat yritysten työntekijöille.
Hyviä näkymiä
ei ole vara vaarantaa
- Aivan yhtä tärkeää on se, että ostajat pääsevät tänne. Katamaraani-kaupan solmiminen olisi ollut todennäköisesti
paljon hankalampaa, ellei ostajatahon edustajalla olisi ollut mahdollista lentää paikan
päälle.
Kokkolan ja Pietarsaaren
alueella on peräti yli 700 vientiä harjoittavaa yritystä, joista monet ovat kaiken lisäksi
pitkään toimineita paikallisia
perheyrityksiä. Kaikille heille
lentoyhteys ja hyvä saavutet-
sillä on ollut perinteisesti hyvät kädentaidot ja uskallusta
sekä uteliaisuutta hakea uutta.
- Yksi erityisyys on sekin,
että meillä on paljon vahvoja
perheyrityksiä. Kunnan suurin työllistäjä on Rani Plast, ja
melkein koska tahansa voimme istua alas kahvikupin ääreen omistajien kanssa puhumaan yhteisistä asioista.
- Suurin haasteemme on
saada tänne korkeasti koulutettuja palvelualan erikoisosaajia ja heille työpaikkoja.
Nyt hyvin koulutettu työvoima hakeutuu usein muualle.
Ruotsalaisen Nextjetin vuorot tarjoavat elinkeinoelämälle mahdollisuuden matkustaa esimerkiksi Eurooppaan suoraan Kruunupyystä Tukholman kautta.
tavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä.
- Lentokentän tulevaisuuden puolesta lobbaaminen on
tämän syksyn tärkein tehtävä, ja asiaa työstetään tällä
hetkellä viikoittain. Minusta
Concordia, KOSEK, Kauppakamari ja Keski-Pohjanmaan
Yrittäjät ovat onnistuneet viemään sanomaa hyvin eteenpäin, Djupsjöbacka sanoo.
Hänen mukaansa hyvä saavutettavuus on tärkeää senkin takia, että alueen tulevaisuuden näkymät ovat keskimääräistä paremmat eikä tätä kehitystä ole vara vaarantaa
kulkuyhteyksiä heikentämällä. Veneteollisuus on yksi esimerkki vientialasta, joka pärjää jopa yllättävän hyvin huonosta yleisestä taloustilantees-
ta huolimatta.
Kunnanjohtaja muistuttaa,
että saavutettavuus laajemminkin on tärkeä perusedellytys ei vain Kruunupyyn vaan
yleensäkin Keski-Pohjanmaan
ja Pietarsaaren seudun näkökulmasta. Siksi on tärkeä kehittää kaikkia liikkumisen
muotoja.
Saavutettavuuteen ja alueen kehittymiseen liittyviä
näkymiä on arvioitu Pietarsaaren, Kruunupyyn, Larsmon, Uusikaarlepyyn ja Pietarsaaren yhteisellä Elämänlaatu 2040-työllä. Kyseessä on
rakennemalli, jossa kunnat ilmaisevat yhdessä tahtonsa siitä, miten ne haluavat kehittää
seutua etenkin maankäytön,
asumisen ja liikenteen näkökulmasta.
Rakennemallissa
arvioidaan esimerkiksi suuntia, joihin asutus laajenee. Tämä
puolestaan vaikuttaa siihen,
missä, milloin ja miten eri palveluita tuotetaan tulevaisuudessa.
- Minulle on annettu tehtävä
toimia sillanrakentajana ja toivon, että pääsemme viemään
tätä samaa ajattelua myös
Kokkolan suuntaan. On tärkeää, että meillä on mahdollisimman laaja yhteinen tahtotila tulevaisuudesta, ja lentokentän tiimoilta tällainen
tahtotila on jo syntynyt, kunnanjohtaja sanoo.
Paljon vahvoja
perheyrityksiä
Kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka toimii mielellään sillanrakenYritystoiminnan
merkitys tajana, jotta Pietarsaaren ja Kokkolan seutuja voidaan kehittää yhKruunupyyn elinvoimaisuu- dessä vahvuuksien kautta.
Satavuotias Wikar tähtää kasvuun
Jorma Uusitalo tyi muun muassa korjaamaan
maatilan työvälineitä. KronosKruunupyyssä toimiva sata- hevosäkeiden valmistus alvuotias perheyhtiö Wikar tun- koi 1920 ja 1937 markkinoilnetaan Suomessa erityisesti le tuotiin ensimmäinen trakKronos-tuotemerkistään. Yh- torivetoinen äes. Vuonna 1978
tiön hyväksymää kasvustrate- toiminta laajeni metsälaitteigiaa vie käytäntöön vuosi sit- siin, joka on tänä päivänä yhten syyskuussa työnsä aloitta- tiön pääbisnes. Tärkeä osa yrinut Michael Johansson. Hän tyksen toimintaa on ollut ja on
on kautta aikain toinen omis- edelleen jälleenmyyntiyhteistajasuvun ulkopuolelta tullut työ Valtran kanssa.
Yhtiön pääomistaja on haltoimitusjohtaja.
- Meillä on selkeänä tavoit- lituksen puheenjohtaja Leif
teena kasvaa, ja kasvaa ni- Wikar. Hänen lisäkseen yhtimenomaan kannattavasti. Si- ön omistajiin kuuluvat Ulf ja
tä varten uudistamme par- Olav Wikar.
Wikar on kehittänyt viihaillaan yhtiön toimintaa.
Satsaamme vahvasti muun me vuosina toimintaansa inmuassa tuotekehitykseen sekä vestoimalla ja laajentamaltuottavuuden parantamiseen, la. Vuonna 2012 valmistunut jauhemaalaamo oli milJohansson sanoo.
Yritys sai alkunsa, kun joonaluokan investointi, eli
merkittävä
Uno Wikar vuonna 1914 os- kokoluokaltaan
ti pienen pajan, jossa hän ryh- yritykselle, jonka liikevaih-
suuntautuu kotimaan markki- tys, olemme aina vieneet rohto on tänä vuonna ylittämäs- Suuri huoli Suomen
noille ja puolet menee vientiin. keasti ulkomaille. Euroopan
sä ensimmäisen kerran viiden kilpailukyvystä
- Vaikka olemme pieni yri- lisäksi muun muassa Kanamiljoonan euron rajan.
Wikarin tuotannosta puolet
daan ja Uruguayhin. Viimeisen vuoden aikana mukaan
on tullut myös Japani. Siellä tapahtuu paljon positiivista, koska maassa metsätalous
kasvaa voimakkaasti ja niillä markkinoilla Wikarilla on
kaikki edellytykset menestyä,
Johansson sanoo.
Vaikka vientimarkkinoilla
avautuu Japanin kaltaisia uusia mahdollisuuksia, toimitusjohtaja sanoo olevansa hyvin
huolestunut suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Äskettäinen Viron-matka antoi
paljon uutta ajateltavaa.
- Pakko todeta, ettei Suomen nykyinen hallitus ole juurikaan edistänyt yrittäjyyttä.
Kenenkään ei pidä olla niin
Toimitusjohtaja Michael Johansson toivoo poliitikoilta päätöksiä, joilla aidosti edistetään yrittäjyyttä
naiivi, että tosissaan uskoo
Suomessa.
YRITTÄJÄ-LEHTI
11
KRUUNUPYY
Hyvä kunta yrittää
- Fatexissa suuntasimme
enemmän laminoituihin paperisiin ja muovisiin kertakäyttötuotteisiin, Tom Nylund sanoo.
Jorma Uusitalo vahvaa, ja maatalousyrittäjiä
osallistuu yrittäjäyhdistyksenPohjalaiset ovat tunnetusti kin toimintaan, sanoo Kruuyritteliästä väkeä mutta lisäk- nupyyn Yrittäjien puheenjohsi löytyy kuntia, joissa yrittä- taja Tom Nylund.
jyys elää erityisen vahvana ja
monipuolisena. Yksi tällainen Yrityksissä paljon
paikkakunta on Kruunupyy erikoisosaamista
mukaan lukien kunnan kaik- Hänen mukaansa Kruunuki kolme osa-aluetta eli Kruu- pyyssä on hyvä toimia yritnupyy, Alaveteli ja Teerijärvi. täjänä. Kunta on avulias yri- Kruunupyyssä toimii pal- tysten suuntaan, mikä näkyy
jon mielenkiintoisia yrityksiä, muun muassa siinä, että jokaijotka edustavat lisäksi laajasti selta kunnan kolmelta osa-alumonia toimialueita. Myös pe- eelta löytyy hyvin yritystontrinteinen maatalous on hyvin teja. Nylund kehuu kuntaa sii-
täkin, että kunta auttaa isojen
lisäksi pieniä yrityksiä toimitila- ja tonttiasioissa.
- Vahvaa yrittäjyyttä selittää sekin, että meidän yrityksistä löytyy paljon erikoisosaamista. Se kertoo siitä, että
alueen ihmiset haluavat ja uskaltavat kokeilla uutta ja erilaista.
Menestyjiä löytyy lukuisia
mutta seuraavassa muutama
esimerkki: Rani Plast on iso
kansainvälinen toimija muovialalla, minkä lisäksi koneita maa- ja metsätaloudelle valtävästi korkeampi kuin meillä. Viro onkin hyvä esimerkki maasta, missä yrittäjyyttä
kehitetään hyvällä draivilla,
mutta valitettavasti Suomi häviää tässä asiassa naapurilleen
6-0. Me emme kestä valtiovallan taholta enää yhtään päätöstä, joka heikentää yritystoiminnan mahdollisuuksia
Suomessa. Varsinkin kun suomalaisten ahkeruuskin on minusta hieman ylimainostettua.
Kunnassa käytetään
maalaisjärkeä
Wikarin Kronos-tuotemerkki tunnetaan laajasti kotimaassa mutta
myös kansainvälisillä markkinoilla.
suomalaisten yritysten investoivan tänne innoissaan sen
takia, että yhteisöveroa alennettiin 4,5 prosenttia. Jokainen, jolla on yhtään yrittäjä-
taustaa ymmärtää, miksei kevennys ole juurikaan purrut.
- Esimerkiksi Virossa yhteisövero on nolla, minkä lisäksi siellä tuottavuus on merkit-
Wikarin uudistamista viedään
eteenpäin kolmen kohdan ohjelmalla, jossa keskiössä ovat
englanniksi ilmaistuna product, production ja process.
- Tuotepuolella haluamme
uusia tuotteita ja siksi olemme palkanneet tuotekehityspäällikön. Tavoitteena on tehdä tuotteista massaräätälöitäviä ja samalla kehittää niiden
muotoilua. Tänä päivänä koneen ja laitteen täytyy myös
näyttää hyvältä, Johansson sanoo.
mistava Wikar on tänä päivänä kansainvälistynyt voimakkaasti kuten myös Nylundin
itsensä luotsaama Fatex.
Oman alansa erikoisosaajia
ovat myös sprinklauksiin erikoistunut LH-Sprinkler Ky sekä veneosaamisellaan profiloituneet Riskas Snickeri, WiBo metall ja Scandinavian Teak Deck.
- Yleinen tiukka taloustilanne toki näkyy täälläkin esimerkiksi siten, että uusien asiakkuuksien saamiseksi pitää
tehdä entistä lujemmin töitä,
hankintoja siirretään ja julkisia projekteja tulee aikaisempaa vähemmän. Silti isoilta henkilöstövähennyksiltä on
onnistuttu välttymään.
Kruunupyyn yksi etu on
Nylundin mukaan hyvä logistinen sijainti.
- Lentokenttä on meille erittäin tärkeä, koska se helpottaa merkittävästi kansainvälisten yhteyksien ylläpitämistä ja luomista. Jos esillä olleista vaihtoehdoista toteutuu
huonoin, silloin meidän pitäisi siirtyä lentämään Vaasan
kautta. Varsinkin jos kyse on
asiakastapaamisesta Helsingissä, silloin juna alkaa olla jo
hyvin kilpailukykyinen lentämiseen verrattuna matka-ajan
näkökulmasta.
ovat kertakäyttötuotteet, joita
käytetään vanhusten ja potilaiden hoidossa sairaaloissa sekä
laitoksissa. Suurin loppukäyttäjä ovat vanhainkodit.
- Kuitukangaspuolella bisnes kiristyi, jonka takia suuntasimme enemmän laminoituihin paperisiin ja muovisiin
kertakäyttötuotteisiin.
Kyseessä on vakaa ja kasvava ala
mutta kilpailu kovenee jatkuvasti.
Käytännössä kilpailu näkyy
Eurooppaan suuntautuvana
tuontina Euroopan ulkopuolelta. Yleinen taloustilanne vaikuttaa huomattavasti markkinahintoihin, koska julkinen
sektori on suurin hankkija.
- Toki yhtälö on vaikea budjettien pienentyessä mutta toisaalta vanhus- ja potilasmäärät kasvavat. Julkisten hankintojen ollessa kyseessä pääpaino on alhaisissa hinnoissa,
mikä avaa ovia halpatuonnille.
Keskimäärin 50 henkilöä
työllistävän Fatexin kilpailutekijöitä ovat Nylundin mukaan laatu, nopeat toimitukset sekä joustavuus. Tärkeintä on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin ja reagoida
nopeasti esimerkiksi lisätilauksiin.
- Tuotteista 93 prosenttia
menee vientiin Saksan ollessa
suurin yksittäinen vientimaa.
Suomessakin olemme markkinajohtaja omassa tuoteryhmässämme. Meillä on kova
usko siihen, että Kruunupyyssä toimiva vientiyritys pystyy
harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa tulevaisuudessakin. Jos täällä pakataan rekka
maanantaina, se puretaan asiakkaalla Euroopassa viimeistään torstaiaamuna tai jopa
keskiviikkona, Nylund selvittää yrityksensä logistista etua
Euroopan ulkopuolelta tuleviin kilpailijoihin verrattuna.
Kilpailutekijöinä laatu
ja nopeat toimitukset
Tom Nylundin johtama Fatex Kruunupyyssä on paljon vahvaa ja monipuolista yrittäjyyttä, josta
on perheyritys, jonka bisnestä oheinen yritystaulu on vain yksi pieni esimerkki.
- Tuotannossa meidän pitää tuplata jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti seuraavien vuosien aikana. Sen lisäksi
läpimenoaika on saatava huomattavasti lyhyemmäksi ja samalla pitää korkealla tasolla sekä toimitusvarmuus että
laatu. Prosesseissa kehitämme esimerkiksi tilaus- ja toimistorutiineja siten, että asiakkaalle näkyy ammattimaisuus ensimmäisestä kontaktista alkaen.
Johansson uskoo, että sen
jälkeen kun kolmen p:n ohjelma on viety käytäntöön, Wikar on markkinoilla entistä
vahvempi toimija.
- Yrityksen näkökulmasta Kruunupyy on meille jatkossakin hyvä paikka toimia.
Nostan kunnalle hattua varsinkin siitä, että täällä asioita hoidetaan maalaisjärjellä
ja esimerkiksi lupa-asiat etenevät ripeästi. Kruunupyystä
löytyy lisäksi monipuolisesti palvelualan yrityksiä, joita
mekin pystymme käyttämään
omassa toiminnassamme.

12
YRITTÄJÄ-LEHTI
KRUUNUPYY
Botnia Hotel & Restaurant on suosittu majoituspaikka muun
muassa yrityksille, joilla on työntekijöitä komennustöissä
Kokkola-Pietarsaari-alueella.

Kruunupyyn
lentoaseman TAXI
Kronoby
flygplats TAXI
0500 266 041
Soita ja varaa
pikkujouluajankohdat nyt!
ƒ
„
 ­€‚
Dahlbackat palasivat
tuttuun ympäristöön
Jorma Uusitalo
Botnia Hotel & Restaurant
Kruunupyyn keskustassa on
saanut uudet omistajat. Monille paikallisille kyseessä ovat
kuitenkin tutut kasvot, sillä Carol ja Sirpa Dahlbacka
harjoittivat samoissa tiloissa
hotelli- ja ravintolatoimintaa
edellisen kerran jo 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulle
tultaessa.
- Kiinteistön omistava Oy
Botnia-Foto Ab oli tuohon
aikaan kirjakustantamo, joka julkaisi kotiseutukirjoja.
Ostimme kiinteistön 1994 ja
aluksi se toimi Botnia-Foton
konttorina. Parin vuoden kuluttua rakensimme tähän hotelli-ravintolan ja pyöritimme
sitä omissa nimissä, kunnes
myimme kiinteistön vuonna
2001. Nyt oli sitten aika palata
takaisin, Carol Dahlbacka kertaa kiinteistön vaiheita.
Kaupan jälkeen
alkoi remontti
Botnia-Foton
kirjatuotanto
jatkui aina vuoteen 2009, johon mennessä yritys kustansi
peräti 97 kotiseutukirjaa Suomessa ja Ruotsissa.
- Sen jälkeen kun kirjabisnes päättyi mietimme muutaman vuoden ajan, mitä seuraavaksi. Katsoimme vastaavia paikkoja eri puolilla Suomea lähinnä siksi, että Sirpa
on koulutukseltaan ravintolakokki. Tämän kohteen tultua
myyntiin ja siinä vaiheessa
kun hintakin asettui sopivaksi, otin yhteyttä myyjään lokakuussa 2013. Kaupat tehtiin jo
seuraavana päivänä.
Sen jälkeen alkoivat kunnostustyöt keittiössä ja ravintolassa, jotka olivat kovasti remontin tarpeessa. Lattiat piikattiin auki, viemärit uusittiin
ja öljylämmitys vaihtui kalliolämpöön. Viime joulukuun
alkupuolella ravintola alkoi
palvella ensin lounasasiakkaita ja hieman myöhemmin
tulivat anniskeluluvat, jonka
jälkeen ravintola ryhtyi pitämään ovensa auki iltaisinkin.
- Viime maaliskuussa
aloimme markkinoida hotellia
netin kautta ja hotellin saama
vastaanotto on ollut positiivinen yllätys. Puolessa vuodessa
saimme myytyä koko vuodelle budjetoidun majoitusmyynnin, Dahlbacka kertoo. Selkärankana ovat olleet KokkolaPietarsaari-alueella urakoivat
yritykset, jotka ovat tarvinneet työntekijöilleen pitkäaikaista majoitusta.
Dahlbackat
huomasivatkin nopeasti, että kysyntää on
enemmänkin kuin mitä kiinteistön 13 huonetta pystyvät
tarjoamaan. Sen takia käynnistyi remontti samalla tontilla sijaitsevassa toisessa kiinteistössä. Jatkossa Botnia Hotel & Restaurant tarjoaa majoituksen enimmillään 32
henkilölle, ja esimerkiksi elokuussa koko kapasiteetti oli
myyty loppuun.
- Sen sijaan arkipäivien lounasmyynti on kasvanut hitaammin kuin ajattelin. Siinä
meidän tärkein tavoitteemme
on tällä hetkellä ansaita asiakkaiden luottamus valmistamalla heille jatkuvasti laadukkaita lounaita.
Perjantai- ja lauantai-iltaisin
asiakkaille on tarjolla á la carte-annoksia ja samoille illoille
ajoittuu myös pubin toiminta.
Kyseessä on paikkakunnan ainoa anniskelupaikka.
Yksi tuote on säilyttänyt
suosionsa niistä päivistä, jolloin Dahlbackat toimivat ensimmäisen kerran alan yrittäjinä.
- Pizzaa myydään paljon
edelleen. Pizzaa meiltä saa aina kun ravintola on auki, myös
take away-palveluna.
Huonot ajat voivat
olla hyviäkin aikoja
Yrittäjäpariskunnan
itsensä lisäksi hotelli ja ravintola
työllistävät kaksi kokopäivätoimista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Vastaanotto
on ollut hyvä, koska paikalliset ihmiset arvostavat sitä, että paikkakunnalla toimii myös
hotelli- ja ravintolapalveluita
myyvä yritys.
- Kun hankimme tämän
paikan Sirpan kanssa ajattelimme, että tästä tulee meidän
kymmenvuotinen projekti. Sinä aikana yritämme saada yrityksen toimimaan niin hyvin
kuin mahdollista. Sitten katsomme, mikä on tilanne. Löytyykö jatkaja perheestä vai onko luopumisen paikka.
Jo tähän mennessä vuodet
yrittäjänä ovat antaneet paljon.
- Yrittäjyys on opettanut
sen, että aina pitää uskoa tulevaisuuteen ja että huonot ajat
voivat olla joillekin hyviäkin
aikoja. Perustimme BotniaFoton 90-luvun alkupuolen
vaikeina aikoina ja silti yritys
lähti kasvamaan. Nyt lähdimme hotelli- ja ravintola-alalle
sillä ajatuksella, että kyllä tässäkin voi menestyä ja edessä
on taas parempia aikoja, Carol
Dahlbacka toteaa.
Carol ja Sirpa Dahlbacka palasivat Botnia Hotel & Restaurantin
yrittäjiksi.
YRITTÄJÄ-LEHTI
13
KRUUNUPYY
Retriitissä kohtaa rauhallisuuden
Jorma Uusitalo
Usko siihen, että ihmisellä on
mahdollisuus valita miten käsitellä erilaisia tilanteita ja että tahdon voimalla voi ohjata omia ajatuksiaan. Elämänkokemus ja läpikäydyt kriisit
ovat tukipilareita, jotka tekevät ihmisistä vahvempia, viisaampia ja nöyrempiä.
Ilo, huumori ja nauru ovat
hyväksi niin keholle kuin sielulle. Elämässä ei ole virheitä,
on vain oppitunteja. Negatiivisia kokemuksia ei ole, on vain
mahdollisuuksia kasvaa, oppia ja kehittyä matkalla itsetoteutumiseen.
Tällaisesta ajattelusta koostuu ideologia, johon perustuu
Kruunupyyhyn
Emmesjärven rannalle rakennetun Emmes Retreatin toiminta. Retriitin yrittäjäpariskuntana toimii Ulla-Beth Mäki-Jussila ja
Henrik Wiik, jotka molemmat unelmoivat elämästä ilman stressiä.
- Työskentelin viisi vuotta Norrvallassa kuntoutuskeskuksessa ja siellä huomasin,
kuinka stressaantuneita ihmiset olivat ja miten hyvin he
viihtyivät päästessään luontoon. Olen käynyt perheterapeuttikoulutuksen ja jo silloin
haaveilin oman yrityksen perustamisesta. Kuusi vuotta sit-
Retriitin yrittäjäpariskuntana toimii Ulla-Beth Mäki-Jussila ja Henrik Wiik
riskunta etsi Maalahden eteläpuolelta, Kalajoelta ja myös
sisämaasta. Sitten löytyi nykyinen paikka Alavetelistä, itse asiassa molemmille tutulta seudulta, sillä Ulla-Beth on
kotoisin Teerijärveltä ja HenMajoitustilat
rik on asunut lähes koko ikänrakennettiin puihin
sä Alavetelissä.
Sopivaa paikkaa retriitille pa- Kävimme täällä syksyllä
ten tapasin Henrikin, ja hänelläkin oli ajatus siitä, että voisi
tehdä jotain aivan muuta kuin
siihen asti, Ulla-Beth kertoo
retriitin perustamista edeltäneistä vaiheista.
2011 ja totesimme, että paikka on kaunis. Meille tuli mahdollisuus ostaa kolme hehtaaria maata ja saimme tehtyä sille oman kaavan. Kunnalle ja
kunnan rakennusvalvonnalle iso kiitos siitä, että he ovat
suhtautuneet hankkeeseemme
hyvin myötämielisesti, Henrik
sanoo.
Keskellä luonnon hiljaisuutta sijaitsevan retriitin rakentaminen alkoi vielä samana
vuonna. Henrikillä on takanaan pitkä kokemus rakennusalan yrittäjänä, mikä osaltaan
mahdollisti poikkeuksellisen
rakentamisen. Kaivutyöt tehtiin ainoastaan päärakennukselle ja saunalle, sillä kaikki
muut rakennukset on rakennettu puihin.
- Se oli alunperin Ulla-Bethin idean. Pienen harkinnan
jälkeen minäkin ajattelin, että mikä ettei. Emme halunneet
pilata luontoa ja metsää kaivamalla. Ruotsissa puihin rakentamisesta on jo kokemuksia mutta meidän tiedossa ei
ole, että vastaavaa olisi tehty
aikaisemmin Suomessa, Henrik jatkaa.
Päärakennuksen ja saunan
lisäksi alueella sijaitsevat grillitupa sekä viisi yöpymismajaa, jotka on mitoitettu kahdesta neljään henkilölle. Sen
lisäksi on joogapaviljonki, jo-
ka toimii myös juhla- ja koko- tulla juttelemaan, koska usein
ustilana.
ihmisille tulee tarve puhua silloin, kun on oltu kokonaan hilPuhdas luonto ja
jaisuudessa. Sen lisäksi ohjelhiljaisuus vetovoimana
maan kuuluu vaikkapa jooRakentaminen alkaa olla lop- gaa, luentoja ja hengitysharpusuoralla ja jo rakentamisen joituksia, Ulla-Beth kertoo.
aikana pariskunta on ottanut
Hänen mukaansa ajatuktuntumaa varsinaiseen yritys- sissa on ollut lisäksi se, ettoimintaan. Päättyneen kesän tä retriitissä voitaisiin järjesaikana yöpyjävieraita riitti lä- tää pienimuotoisia klassisen
hes jokaiselle viikonlopulle. musiikin konsertteja ja taideErityisen suosittu on ollut la- leirejä. Retriitin päärakennus
sista valmistettu lasimaja, jos- palvelee yrityksiä koulutustisa tähän mennessä hääyötään lana, ja Emmesjärven kaunis
on viettänyt kolme hääparia.
ympäristö luo oivat puitteet
- Ulkomailta kävijöitä on myös henkilöstön tyky-päivilollut Italiasta ja Intiasta ja he le. Asiakkaat voivat vuokrata
ovat olleet todella ihastunei- ulkoliikuntaa varten kajakketa tähän paikkaan. Uskomme, ja, kanootteja ja pyöriä.
että kotimaan lisäksi meillä on
- Meidän tärkein tavoitpaljon mahdollisuuksia kan- teemme on tarjota ihmisille
sainvälisesti. Puhdas luonto ja paikka, jossa voi rauhoittua
hiljaisuus ovat asioita, joilla on ja päästä ainakin hetkeksi irvetovoimaa, yrittäjät toteavat. ti arjen oravanpyörästä. EläHeidän mukaansa retriit- minen tässä hetkessä on tärketi on esimerkiksi yritysjohta- ää ja täällä huomaa, ettei kojille erinomainen paikka rau- ko ajan tarvitse katsoa kelloa.
hoittua vetäytymällä hiljai- Meillä kaikilla on käytössä 24
suuteen. Retriitissä voi saada tuntia vuorokaudessa ja jokaiajatukset irti arkirutiineista, nen ihminen päättää, kuinka
kulkea luonnossa, rentoutua ja tuon ajan käyttää, Ulla-Beth
kokea läsnä olemisen tunteen. ja Henrik muistuttavat.
- Yksi tavoitteemme on, että
pitäisimme 2-3 päivän pituisia
kursseja enintään 10-12 henkilölle. Kurssit voivat koostua esimerkiksi hiljaisesta retriitistä sekä mahdollisuudesta
Valtatie 13 varrella. Puh. (06) 8649 460
www.maggiesrestaurant.net
Wikar 0500 465 167
Libäck 0400 777 946
www.wltrecon.com [email protected]
14
YRITTÄJÄ-LEHTI
KRUUNUPYY
Maanrakennusta perheyrityksen voimin
Jorma Uusitalo
Alaveteliläinen perheyritys
Henning Huldén & Söner Ab
Oy toimii maanrakennusalalla jo kolmannessa sukupolvessa. 1980-luvun alkupuolella
perustettu yritys on kasvanut
vakaasti kysynnän kasvaessa.
Tänä vuonna loppuun viedyssä sukupolvenvaihdoksessa
Henning Huldén siirsi omistuksensa kokonaan seuraaville sukupolville.
- Minä olen enää juoksupoika ja se sopii minulle erittäin
hyvin, hän nauraa mutta haastatteluun osallistuneet muut
perheenjäsenet tekevät selväksi, että Henningin osallistuu
edelleen aktiivisesti yrityksen
toimintaan vastaamalla korjaamon toiminnasta.
Henning perusti yrityksen
yhdessä poikiensa Janin ja
Mikaelin kanssa. Poikien lisäksi perheyrityksen omistajiin kuuluvat heidän siskonsa Åsa sekä sisarusten lapsista
Janin poika Kevin, Mikaelin
poika Robin ja Sivin poika
Martin Bäck.
Kyse on ollut koko ajan todellisesta perheyhtiöstä, jossa
jokainen perheenjäsen on kantanut oman kortensa kekoon
perheyhtiön hyväksi. Varsinkin alkuaikoina toimistotyöt
työllistivät perheen äitiä Ul-
Henning Huldén otti Robinin (vas.) ja Martinin jo pieninä poikina oppiin korjaamohommiin. Tänä päivänä Henningillä on verstaallaan taas uusia nuoria ja innokkaita auttajia,
jotka hekin vartuttuaan siirtyvät kenties töihin perheyritykseen.
laa, ja nyt toimistotöistä kantaa päävastuun Siv. Apunaan
hänellä on Åsa, joka työskentelee myös pankissa. Yhtiön
toimitusjohtajuutta hoitaa Mikael velipoika Janin toimiessa
kin levitystä. Sitten pojat ostivat kaivinkoneen, sen jälkeen
Pääomakuorma-auton ja vielä trakvaltainen toimiala
torin erilaiseen urakointiin.
- Kun aloitimme yrityksen, Koska kysyntää oli, se kasvatteimme siihen aikaan kal- ti sekä kaluston että henkilöhallituksen puheenjohtajana.
Emetinjärven helmi
Jorma Uusitalo keidas, jonne ovat pysähtyneet tuhannet ja taas tuhannet
Luonnonkauniilla
paikalla ohikulkijat paikallisten asiakEmetinjärven rannalla sijait- kaiden lisäksi. Valtatie 13:n
seva Maggie´s grillikahvio on varrelle rakennetun paikan
omistavat Margareta Söderbacka ja Matti Lahnalampi, ja
nimenomaan Margaretan kädenjälki ja somistusosaaminen näkyvät paikan viehättä-
vässä sisustuksessa ja koristelussa.
- Saimme isältäni tontin,
jonne aloimme rakentaa Matin isän toimiessa tärkeänä
kunnan määrää, Henning kertoo.
Kaluston määrän kasvu kertoo sekä bisneksen pääomavaltaisuudesta että perheyrityksen laajentuneesta toimin-
apuna konetöissä. Aloitusvaiheessa tässä oli pelkkä neva,
mutta isäni oli kuitenkin hakenut tontille aikaisemmin
liittymän, koska hänenkin
suunnitelmissa oli ollut kahvion rakentaminen. Avasimme paikan 1984 grillikahviona mutta käytännössä tämä
oli jo silloin kahvila-ravintola,
jossa myytiin myös grillituotteita, Margareta kertoo.
Kun rakentaminen alkoi,
Matti työskenteli jo tuolloin
asfalttitöissä Margaretan ollessa somistajana Kokkolassa.
- Edelleen katson koko ajan
ympärilleni etsien ja miettien
jotain uutta ja erilaista. Siinäkin mielessä oman yrityksen
perustaminen oli luonnollinen
ratkaisu.
Asiakkaat arvostavat
kotimaisia raaka-aineita
Margareta Söderbackan somistusosaaminen näkyy
Maggie´s kahvila-ravintolan viihtyisässä ympäristössä.
- Liikkeelle lähtöä yrittäjänä helpotti suuresti se, että meillä on ollut alusta saakka mainio henkilökunta, joka
on kantanut vastuuta. Sen takia olen jaksanut näin pitkään,
Margareta arvioi kolme vuosikymmentä kestänyttä yrittäjäuraansa.
nasta. Tänä päivänä kalustoon
kuuluvat muun muassa kymmenen kaivinkonetta, yhdeksän kuorma-autoa ja kymmenen pyörökuormaajaa. Myös
uutta teknologiaa on otettu käyttöön. Kaivinkoneissa hyödynnetään 3D-koneohjausta, joka on vienyt kaivutöiden mittatarkkuuden aivan
uudelle tasolle.
Yritys työllistää yhteensä
noin 15 työntekijää, minkä lisäksi esimerkiksi isommissa
urakoissa Huldén & Söner tekee hyvää yhteistyöstä muun
muassa alueen kuorma-autoilijoiden ja kaivinkoneurakoitsijoiden kanssa.
- Kilpailu alalla on erittäin
kova. Katteet ovat ohuet varsinkin kun miettii, paljonko
yritys joutuu panostamaan kalustoon. Alalle on tullut myös
muita toimijoita kuin maanrakennusalan varsinaisia yrittäjiä, Åsa Huldén kertoo.
Kuten monissa muissakin
yrityksissä, Huldénin perheyrityksessäkin on jouduttu totuttautumaan entistä pidemmälle menevään sääntelyyn.
Viimeisimpänä esimerkkinä
verottajalle tehtävät ilmoitukset rakennusurakoista ja työmaiden henkilöstöstä.
- Tätä menoa kuorma-auton
ajaminen alkaa olla kohta sivuseikka, Henning sanoo.
Kyseessä on perheyritys
perheen Ronnie-pojan työskennellessä kahvila-ravintolassa kokkina. Yritys työllistää lisäksi kolme vakituista
työntekijää sekä viikonloppuisin osa-aikaisia työntekijöitä.
Palvelutiskillä asiakkaan
eteen avautuu laaja valikoima
tuoreita leivonnaisia.
- Meillä on ollut koko ajan
periaatteena, että teemme sekä ruuista että kahvilatuotteista mahdollisimman paljon
alusta loppuun. Käytämme
pelkästään kotimaista lihaa,
jonka leikkaamme itse ja samoin esimerkiksi kastikkeet
ovat täällä tehtyjä, Margareta sanoo ja jatkaa, että monet asiakkaat kysyvät nykyään suoraan, onko ruoka valmistettu kotimaisista raakaaineista.
Maggie´s on paikka, jossa
näkee mitä erilaisimpia asiakasryhmiä kalastuksen harrastajista alkaen. Rahtarit ovat
luonnollisesti tuttu näky sekä
ravintolassa että autoineen pysäköintialueella.
- On lisäksi sotainvalidien ja sotaveteraanien ryhmiä,
jotka käyvät ruokailemas-
YRITTÄJÄ-LEHTI
KRUUNUPYY
PAKETOI
PIKKUJOULUT
KIVITIPPUUN
Tunnelman takaa runsas
joulupöytä ja tähtiesiintyjät
mm. Pekkaniskan Pojat, Swingers,
A. Aallon Rytmiorkesteri, Elonkerjuu
Heitä nuttu naulaan
– pyydä tarjous rantasaunasta tai
kylpylän tilaussaunoista!
PIKKUJOULUILTA 30 €/HLö
» jouluruokailu noutopöydästä
» lippu perjantain tai lauantain
tansseihin
» majoituksella 85 €/hlö/vrk *)
Nykäläntie 137, Lappajärvi
puh. 06 561 5000
www.kivitippu.fi
*) Hintaan sisältyy lisäksi aamiais­
majoitus 2 hh, allasosaston ja
kuntosalin käyttö
• • • OLEMISEN AVARUUTTA SUUREN KRAATTERIJÄRVEN RANNALLA • • •
Perheyrityksessä pitää kiirettä viikolla ja viikonloppuisin. Sunnuntai-iltapäivän haastatteluhetkeen ehtivät paikalle Henning (vas.), Siv, Robin, Åsa ja Martin.
”Yrittäjyys antanut
hyvän elämän”
tunnetaan työn korkeasta laadusta. Laatu on paljolti tulosta siitä, että perheenjäseniä on
rohkaistu käsillä tekemiseen
pienestä pitäen. Siitä kertoo
keittiön seinällä oleva kuvakin, jossa kolmatta sukupolvea edustavat Robin ja Martin
sekä Kevin Huldén esittelevät
pikkupoikina rasvaisia kämmeniään.
- Henning otti meidät varhain korjaamohommiin. Pienille pojille oli hienoa kun sai
ryhtyä tekemään kaikenlaista
koneiden kanssa ja oppimaan
uusia asioita kuten hitsaamista. Kyllä siihen olisi kyllästytty jo monta kertaa, ellemme olisi asiasta oikeasti kiinnostuneita, perheyrityksessä
kaivuu- ja ajohommia teke-
vät 21-vuotiaat Martin ja Robin sanovat.
Entä mitä kaikkea yrittäjyys
on Huldéneille antanut?
- Tuntuu, että aina on ollut
kiire mutta mukavaa on ollut. Tippakaan en ole katunut
yrittäjäksi ryhtymistä, sillä se
on antanut minulle hyvän elämän, Henning sanoo.
Jos vapaa-aikaa jää, liikunnallisessa perheessä se kuluu
lähinnä hiihdon ja jalkapallon
parissa. Robinin kommentti
yrittäjän vapaudesta osoittaa,
että nuorin sukupolvikin on jo
havainnut, että paljon puhuttu
yrittäjän vapaus on aivan oma
taiteenlajinsa.
- Kyllä siitä vapaudesta
nauttii sitten kun siitä pääsee
nauttimaan, hän tuumii.
sa säännöllisesti esimerkiksi
jouluisin. Jotkut ryhmät tulevat syömään kerran kuukaudessa. Varsinkin viikonloppuisin asiakkaina käy ihmisiä,
jotka ovat lähteneet naapurikunnasta autoilemaan ja meille syömään.
Maggie´s on myös suosittu kokouspaikka. Kabineteista löytyy tilat jopa 40:lle kokousvieraalle. Ja koska kyse
on yrittäjästä, jolla on somistajatausta ja uteliaisuus kaikkeen uuteen, yrityksen tarjonnasta löytyy monipuolinen ja
vaihtuva valikoima erilaisia
sisustustuotteita
peasti.
- Meillä on hieno asiakaskunta sekä hyvä ilmapiirin, ja
näinä vuosina olen saanut paljon uusia hyviä ystäviä. Se palkitsee kun kuulee asiakkailta
kiitos-sanan ja huomaa ihmisten viihtyvän. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä en ollut kova puhumaan mutta nyt olen senkin
taidon oppinut, hän nauraa.
- Tulevaisuudessa jatkan
yrittäjänä päivän kerrallaan.
Tykkään tästä työstä, muutenhan en olisi näin pitkään jaksanut. Jatkajalle tässä on hyvät
puitteet. Ellei oma poikamme
jatka yrittäjänä, siinä tapauksessa haemme muita vaihtoehtoja.
Maanrakennukseen liittyviä
töitä yritys tekee laajasti laidasta laitaan. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi lastaukset
pyörökuormaajilla, talojen ja
hallien perustustyöt, viemäreiden ja salaojien kaivutyöt,
murskeen, ruokamullan, täytemaan ja hiekan toimitukset, tietyöt sekä pihoilla käytettävien koristekivien toimitukset.
Yksittäisistä kohteista ovat
työllistäneet muun muassa
ajankohtaiset kaksoisraiteen
rakentaminen sekä tuulivoimapuistojen rakennusurakat.
Perheyhtiön yksi kilpailutekijä on palveluiden laajaalaisuus. Sen lisäksi Huldénit
Iran vaihtui Emetinjärven rantatonttiin
Oma mielenkiintoinen tarinansa liittyy itse päärakennukseen.
- Hankimme Honkarakenteelta kehikon, joka oli alunperin menossa metsästysmajaksi Iranin shaahille. Maassa
kuitenkin alkoivat levottomuudet, jonka takia kauppa jäi lopulta toteutumatta, Margareta kertoo.
Hän tunnustaa, että 30 vuotta yrittäjänä ovat kuluneet no- Valikoimista löytyy myös paljon mielenkiintoisia sisustustuotteita.
Nyt viisi
yhdellä
hinnalla!
Tarjouksistamme löydät yleensä vain yhden hinnan, joka
sisältää niin laiva-, satama-, ahtaus- kuin varastointi- ja
satamaankuljetuskustannuksetkin. Tämä kuljetusketjun
verkostoituminen merkitsee asiakkaillemme edullisuuden lisäksi tehokkuutta, selkeyttä ja helppoutta. Pyydä
tarjous ja totea asia itse.
Puh: (06) 824 2400 • Faksi: (06) 824 2444
[email protected] • www.portofkokkola.fi
15
16
YRITTÄJÄ-LEHTI
Tuottava
sijoitus
tulevaisuuteen
Oppisopimuksella lisää osaamista
siitä, löytyykö oppisopimustyöpaikkoja.
- Nuorisotakuu on tuonut
mukanaan uudenlaista toimintaa valtion osoittaessa lisäresursseja nuorten oppisopimuksiin. Tämä näkyy myös
nuorten opiskelijoiden määrissä.
- Minusta oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus näyttää
positiiviselta. Valtion säästökuurin vuoksi opiskelijapaikkoja on hiukan aiempaa vähemmän, mutta positiivista on
se, että valtio panostaa oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen. Uskon, että talouden taas piristyessä saamme lisää myös koulutuksen
kiintiöpaikkoja.
Haapasalo korostaa, että
Jorma Uusitalo
Oppisopimus on yrityksille
hyvä vaihtoehto saada osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Yrittäjät voivat kehittää oppisopimuskoulutuksella
myös omaa osaamistaan .
- Yleisen taloustilanteen takia oppisopimuskoulutuskin
on haasteellisessa tilassa, koska tällä hetkellä monen yrityksen ei ole helppo rekrytoida uusia työntekijöitä myöskään oppisopimuksella. Siitä
huolimatta olemme onnistuneet tekemään saman verran
sopimuksia kuin yleensäkin
keskimäärin, kertoo KeskiPohjanmaan oppisopimustoimiston oppisopimuspäällikkö
Anu Haapasalo.
Koulutus sitouttaa
henkilöstöä
Sen lisäksi, että monet yritykset keskittyvät näinä aikoina
olemassa olevan henkilöstönsä koulutukseen, moni yrittäjä on lähtenyt kouluttamaan itseään.
- Ehkä yrittäjillä on nyt paremmin aikaa keskittyä myös
oman osaamisensa kehittämiseen. Se on erinomainen asia,
koska kilpailutilanteessa menestyvät parhaiten ne, jotka
- Myös moni yrittäjä on lähtenyt kouluttamaan itseään oppisopimuskoulutuksella, sanovat oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo ja
koulutussihteeri Anne Brandt.
ovat pitäneet huolta omasta ja
työntekijöidensä osaamisesta,
Haapasalo sanoo.
Yrittäjät suosivat omaan
alaansa liittyviä tutkintoja ja
suorittavat myös johtamiseen
liittyviä erikoisammattitutkintoja. Vähemmän yrittäjä-
kokemusta omaavat yrittäjät
valitsevat usein yrittäjän ammattitutkinnon.
Oppisopimuspäällikön mukaan opiskelijat ovat kiinnostuneita oppisopimuskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Kyse on enemmänkin
yritykset hyötyvät oppisopimuskoulutuksesta monella tavalla.
- Osaamisen lisääminen on
aina tärkeää, oli kyse työntekijöiden tai yrittäjän itsensä koulutuksesta. Koulutus
sitouttaa henkilöstöä yritykseen, ja varsinkin pienissä yrityksissä jo yhdenkin ihmisen
osallistuminen koulutukseen
heijastuu usein positiivisesti
ympäristöön, kun taloon tulee
uutta tietoa.
Merkkejä orastavasta
noususta?
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedun aikuiskoulutus- ja oppisopimusjohtaja Matti Peltolan mukaan oppisopimuskoulutuksen määrät
putosivat viime vuonna jonkin
verran mutta nyt näkyvissä on
jälleen hienoista kasvua.
- Olemme tehneet jonkin
verran toimenpiteitä, jotka
ovat kääntäneet määrät taas
kasvuun ja olisiko kyse siitäkin, että vähitellen alkaa näkyä orastavia merkkejä talouden kasvusta. Ehkä jonkin
verran työnantajat ovat lisäksi odottaneet sitä, onko koulutuksiin tulossa muutoksia.
Peltolakin korostaa koulutuksen merkitystä yritysten
toiminnan kehittämisessä.
- Kun työnantaja kouluttaa
työntekijöitä, se sitouttaa henkilöstöä yrityksiin. Sen lisäksi
koulutus motivoi ja sitä kautta
saadaan tulosta ja entistä parempaa laatua.
Tätä on oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutuksella
voi opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja
erikoisammattitutkintoihin
kuin oppilaitoksessa tapahtuvassa koulutuksessa.
Oppisopimuskoulutus perustuu
henkilökohtaiseen
opiskeluohjelmaan,
jossa
opiskelijan aikaisempi työkokemus ja koulutus otetaan
huomioon.
Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Tutkintoa tavoitteleva työntekijä,
hänen työnantajansa ja oppisopimustoimiston edusta-

 ­ €­ ja solmivat oppisopimuksen.
Työpaikka on pääasiallinen kouluttaja. Sen lisäksi
opintoihin voi sisältyä tietopuolisia opintojaksoja oppilaitoksissa.
(Lähde: Keski-Pohjanmaan
aikuiskoulutus/Oppisopimus)
YRITTÄJÄ-LEHTI
YRITTÄJÄINFO
17
Veromuutoksia vuodelle 2015
Anna Lundén
Hallitus on sopinut veromuutoksista vuodelle 2015.
Ansiotuloverotukseen tehdään
inflaatiotarkistukset kolmessa alimmassa tuloluokassa kotimaisen kysynnän, työllisyyden
ja suhdannetilanteen helpottamiseksi.
Yritysten edustusmenojen 50
prosentin vähennyskelpoisuus
palautetaan vuoden 2015 alusta, minkä arvioidaan helpottavan
ravintola- ja matkailualan yritysten asemaa. Pääomatulojen verotus ja perintö- ja lahjaverotus
sen sijaan kiristyvät, kiinteistöverotuksen ala- ja ylärajoja sekä
energia- ja valmisteveroja korotetaan.
Pääministeri Stubbin hallituksen veropolitiikka perustuu pääministeri Kataisen hallituksen
veropoliittiseen linjaan. Hallitus
siirtää verotuksen painopistettä
työn verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.
Ansiotuloverotus
Ansiotuloverotukseen tehdään
inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan
rajoihin. Perus- ja työtulovähennystä korotetaan. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja
alennetaan sen sijaan 90 000
euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018
saakka.
Työmatkakustannusten omavastuuosuus nostetaan 750 euroon.
Verotukseen valmistellaan lapsivähennys.
Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään edelleen
5 prosenttiyksiköllä vuosittain.
Asuntolainojen koroista enää 50
prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018.
Eläketulosta tehtävää kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan.
Pääomatulojen
verotus
Pääomatulojen verotus kiristyy
siten, että ylemmän verokannan
tuloraja alenee 30 000 euroon
ja ylempi kanta nousee 33 prosenttiin vuonna 2015.
Edustusmenot
Yritysten edustusmenojen 50
prosentin vähennyskelpoisuus
palautetaan vuoden 2015 alusta.
Perintö- ja
lahjaverotus
Perintö- ja lahjaveroasteikko-
jen kaikkia rajaveroprosentteja
korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta.
Aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli miljoonan euron lahjaja perintöosuuksien veroluokka
muutetaan pysyväksi.
Kiinteistövero
Yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotetaan
0,2 prosenttiyksiköllä ja vakituisen asuinrakennuksen ala- ja
ylärajoja 0,05 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Kunnat
päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa laissa säädettyjen ala- ja ylärajojen väliltä
Energiaverot, tupakkavero, ajoneuvovero ja
autovero
van yleisen sähköveroluokka I:n
veroa. Lämmitys-, voimalaitosja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan. Samoin
liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan. Turpeen vuoden
2015 veronkorotus peruutetaan.
Tupakkaveroa korotetaan.
Muiden kuin erityisvarusteltujen taksien ja muuttotavarana
tuotujen autojen autoveroalennuksista luovutaan. Henkilö- ja
pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan niin, että korkeampaa veroa kannetaan verovuodelta 2016.
Windfall-vero
Voimalaitosveroa eli nk. Windfall-veroa ei oteta käyttöön,
mutta veron korvaamista vaihtoehtoisilla ympäristö- ja kulutusveroilla selvitetään.
Energiaverotusta kiristetään korottamalla kotitalouksia koske-
Yrittäjänkin tapaturmakorvauksia aletaan sovitella
Mediassa uutisoitiin muutama viikko sitten
kovin sanoin yrittäjän sosiaaliturvaan suunnitellusta leikkauksesta. Otsikoissa arveltiin jopa 250 000 yrittäjän sosiaaliturvan heikkene-
valtio osallistuu pienellä osuudella rahoitukseen.
Mikä muuttuu?
Sairausvakuutuslain vuoden
2015 alusta voimaan tulevalla
vän rajusti. Mistä on kysymys?
Tilanne nyt
Yrittäjän vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen itselleen ottanut yrittäjä, joka on työssä aiheutuneen tapaturman tai ammattitaudin vuoksi jäänyt sairauslomalle, voi nykyään saada
sekä ansionmenetyskorvauksen
tapaturmavakuutuksesta että
sairauspäivärahan Kelasta.
Sen sijaan työntekijä, maatalousyrittäjä ja pakollisen tapaturmavakuutuksen piirissä oleva yrittäjä (omistus yhtiössä
enintään 50 prosenttia) voi saada korvauksen tapaturmavakuutuksesta, mutta Kela-päivärahan vain tapaturmavakuutuksen korvauksen ylittävältä osin,
ei siis koko sairauspäivärahaa.
Tapaturmavakuutuksen etuudet rahoitetaan vakuutuksen ottaneiden maksamilla vakuutusmaksuilla. Kela-päivärahat taas
rahoitetaan työnantajilta sekä
kaikilta palkansaajilta ja yrittäjiltä kerättävillä pakollisilla sairausvakuutusmaksuilla, minkä lisäksi
Jatkossa myös
yrittäjä saa
tapaturmasta
vain yhdenkertaisen
päivärahan.
muutoksella yrittäjä, palkansaaja ja maatalousyrittäjä sekä pakollisen tapaturmavakuutuksen
piirissä oleva yrittäjä asetetaan
Miksi Suomen Yrittäjät ymmärtää muutosta?
Suomen Yrittäjät on ollut valmis hyväksymään muutoksen,
vaikka olemmekin todenneet
sen vähentävän yrittäjälle tulevia ansionmenetyskorvauksia.
Merkittävin peruste muutoksen ymmärtämiselle on ollut
se, että Suomen Yrittäjien on
hankalaa yleisessä keskustelussa vaatia voimakkaasti kaksinkertaisten korvausten ylläpitämistä samaan aikaan kun
järjestönä ajamme yrittäjän
ja palkansaajan tasavertaista
kohtelua sosiaaliturvassa.
Vaatimuksemme yrittäjän
sosiaaliturvan tasavertaistamiseksi muiden kansalaisryhmien kanssa eivät kuulosta uskottavilta, jos muistissa säilyvät voimakkaat puheemme
kaksinkertaisten korvausten
puolesta yrittäjille.
Suomen Yrittäjien pitkäjän-
teisen edunvalvontatyön ansiosta yrittäjällä on nykyään
oikeus pääsääntöisesti kaikkiin samoihin sosiaalietuuksiin
kuin palkansaajalla. Viime vuosien tärkeimmät parannukset
on saatu yrittäjän työttömyysturvaan: yrittäjän ja yrittäjän
perheenjäsenen työttömyysetuuksien saamisen edellytyksiä on kevennetty.
samalle viivalle ja myös yrittäjään ryhdytään soveltamaan
edellä mainittua korvausten yhteensovittamista.
Tapaturmissa yrittäjä saa siten
vastaisuudessa päivärahaa vain
yhteen kertaan eli tapaturmavakuutuksesta, ei enää Kelasta samasta vahingosta.
Muutoksen vaikutu
Yrittäjille on sattunut viime vuosina työtapaturmia vuosittain
noin 6 000 kappaletta. Vuonna
2012 tapaturmia oli noin 6 200
kappaletta, joista noin 2 800
johti enintään neljän päivän työkyvyttömyyteen.
Näiltä lyhyiltä työkyvyttömyysjaksoilta yrittäjä ei ole saanut korvausta tapaturmavakuutuksen eikä myöskään sairausvakuutuksen perusteella, koska molemmissa järjestelmissä
yrittäjällä on neljän päivän oma-
vastuu. Tapaturmavakuutuksessa omavastuuta ei ole, jos työkyvyttömyys jatkuu pidempään
kuin neljä päivää. Korvausten yhteensovitus tullee siten koskemaan hieman yli puolta yrittäjien
tapaturmista.
Vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen piirissä on arvioiden
mukaan 70—80 prosenttia YELvakuutetuista yrittäjistä. Pakollisen tapaturmavakuutuksen piirissä, jossa siis yhteensovitus on
koko ajan ollut käytössä, yrittäjiä
on arviolta 20 000–30 000. Heihin lainmuutos ei vaikuta.
Yhteensovituksen
seurauksena Kela maksaa edellä mainituissa noin 3 000 tapauksessa
vuosittain vähemmän sairauspäivärahaa. Tämän pitäisi periaatteessa vaikuttaa myös pakollisiin sairausvakuutusmaksuihin,
mutta muutos lienee niin pieni,
etteivät maksut muutu.
18
YRITTÄJÄ-LEHTI
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola,
p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760
www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa




 ­
Toimitusjohtaja
Mervi Järkkälä
p. 0500 561 145
[email protected]
Järjestöpäällikkö
Nina Niemi
p. 050 516 7602
[email protected]
Järjestösihteeri
Heidi Huhtala
Äitiyslomalla
Toimistosihteeri
Riitta Hautala
p. 050 338 8029
[email protected]
€
­
­
€‚
ƒ ‚ƒ
„… ††ƒ€ †

„€
†
‡ˆ‰Š…‹
ˆ‰ŠŒ…ˆ‰ŠŽ‘
ˆ‰ŠŒ…Ž’“ƒŠ“
…
Š’
„ Š’
”””Ž‰Š
•–‚„—‰•Š†
„˜

™ “
’
”””ŠŽ‰Š
­

•Š
­
Š­­
š‰Š’›
”””Ž‰’­Šƒ‚œ’††
†‡ˆ‰­
Š’
ŠŠ‘’
Š“Œ—
“ “­’ ŠŠ
’Š”””ŽŽ‰
Š

‹
„žŠ‚
…
•ŠŸ–•—ƒ¡Š¢ ††ƒ¡Š
£ˆ†† ••
¤¥€ †
¦ƒž˜„Ÿ’ƒ­ƒž¢ ŒŽ
“
š‰¢Š “ž
­
‰‘
™ †
’Ž
‡“”
•”
Œ
£

•ˆ
£ £

PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2014
Alavieska
Haapajärvi
Halsua
Himanka
Kalajoki
Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kruunupyy
Kälviä
Lestijärvi
Lohtaja
Nivala
Pedersöre
Perho
Pietarsaari
Reisjärvi
Sievi
Toholampi
Ullava
Veteli
Ylivieska
Jarmo Nahkala
Jyrki Niinikoski
Paavo Hietalahti
Jorma Särkilä
Kimmo Salmela
Mari Huuki
Teemu Korpiaho
Marika Hollström
Tom Nylund
Antti Sallansalmi
Jorma Tuikka
Joonas Jukkola
Henna Myllylä
Birgitta Kaipio
Terhi Möttönen
Jaana Ilmonen
Torsti Parkkila
Pirjo Rahkonen
Heikki Luoma
Päivi Rahkonen
Esko Aho
Matti Mehtälä
p. 0400 767 117
p. 020 7578 820
p. 0400 669 322
p. 050 4011 696
p. 0400 841 720
p. 050 5558 412
p. 040 8293 285
p. 040 301 1 358
p. 020 7649 351
p. 040 5920 335
p. 040 5060 340
p. 0440 319 153
p. 040 7081 415 p. 040 5719 412
p. 040 583 2290
p. 050 5906 378
p. 044 9944 051
p. 0400 269 846
p. 0400 265 992
p. 0500 126 004
p. 0400 777 955
p. 044 7451 700
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2014
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Tapio Uusitalo, Nivala
Tuula Anttiroiko, Kalajoki
Juha Enlund, Kaustinen
010 2390 850 0400 689 864
0440 582 236 040 5838 792 [email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
HALLITUS KAUDELLE 2014-2016
SIEVI / ALAVIESKA
HAAPAJÄRVI
HALSUA / LESTIJÄRVI
HIMANKA
KALAJOKI
KANNUS
KAUSTINEN
KOKKOLA
KOKKOLA
KÄLVIÄ
LOHTAJA / ULLAVA
NIVALA
TOHOLAMPI / PEDERSÖRE
PIETARSAARI
REISJÄRVI / KRUUNUPYY
VETELI
YLIVIESKA
VARSINAINEN Inke Saviluoto Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Sami Verronen Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho John Hagnäs Marika Hollström Antti Sallansalmi Joonas Jukkola Henna Myllylä Tapani Koskela Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Esko Aho Matti Mehtälä 0407416840
020 757 8820
0400 669 322
050 530 4693
0400 84 1720
050 555 8412
040 829 3285
020 765 8201
040 301 1358 040 5920 335
044 031 9153
040 708 1415
044 065 6232
050 590 6378
044 994 4051
0400 777 955
044 745 1700
VARAJÄSEN
Jarmo Nahkala Pertti Lampela Jorma Tuikka Antti Hietaniemi Helena Hentunen Marko Niemonen Tero Pihlajamaa Minna Witting Olli Lindqvist Harri Puskala Päivi Rahkonen Kimmo Peräaho Birgitta Kaipio Teija Östman
Ilm. myöhem.
Sakari Klemola Mikko Kaarto 0400767117
040 510 5589
040 506 0340
0400 26 5454
0400 58 2426
050 330 4686
044 056 0364
0400 75 5287
050 538 4808
0400 66 5255
0500 126 004
0400 38 4276
040 571 9412
040 545 7567
0400 28 7650
044 020 1794
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAT 2014
Ruotsinkielinen
yrittäjävaliokunta
pj. Juha Enlund
ja toimistolta Nina Niemi
Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä
pj. Tapio Uusitalo
ja toimistolta Nina Niemi
Kansainvälistymisvaliokunta
pj. Jouni Anttila
ja toimistolta Mervi Järkkälä
Senioritoimikunta
pj. Markku Kivi
ja toimistolta Mervi Järkkälä
Koulutus- ja
tulevaisuusvaliokunta
pj. Jyrki Niinikoski
ja toimistolta Riitta Hautala
Liikennevaliokunta
pj. Juha Rahkola
ja toimistolta Riitta Hautala
Kaupan- ja palveluiden
valiokunta
pj. Kreetta Kärkkäinen
ja toimistolta Heidi Huhtala
Ympäristöyrittäjien
valiokunta
pj. Mari Niemelä
ja toimistolta Heidi Huhtala
Terveisiä valiokunnille voi
lähettää toimiston
yhteyshenkilöinden kautta:
[email protected]
YRITTÄJÄ-LEHTI
19
PARHAAT PALVELUT
LAKIASIAT
LVI
TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET


MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET
TUULILASIN KORJAUKSET
LASITYÖT
PERINTÄTOIMISTOJA
VARTIOINTIA
SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET
MAANRAKENNUSTA
VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ
LASIASENNUS
TILINTARKASTUSTA
PUU- JA RAKENNUSTARVIKKEET
PESULAPALVELUA
Meinalantie 60, 85100 Kalajoki
Puh. 010 3277 190
www.kalajoenpuutuote.fi
CARAVAN KAUPPA
TAPAHTUMIA
TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA


TILI JA ISÄNNÖINTI
RENKAITA
ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT

 ­
20
YRITTÄJÄ-LEHTI
Suo
me
n paras pal
v
e
l
u*
muut
t
ui juuri
jo
pa 5% pare
mmak
si.
LähiTapiolasta saat tutkitusti Suomen parasta palvelua.* Ja 2.6.2014 alkaen nyt myös jopa 5 % Bonusta.
*EPSI Rating 2013: LähiTapiolan palvelun laatu koetaan erinomaisena; 1. sija | Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen
Henkivakuutusyhtiö.

­

