HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA

YRITTÄJÄ-LEHTI
1



 ­­
3/2014
HALUAN
TEHOKKAAT
TYÖNKULUT,
PARANTAA
TUOTTAVUUTTA
JA VÄHENTÄÄ
KUSTANNUKSIA
Energiarakentamisessa on
potentiaalia
Sivu 3
Vauhtia
omistajanvaihdoksiin
Suuria ikäluokkia edustavat yrittäjät ovat nyt siinä
vaiheessa yrittäjäuraansa, että he ovat siirtymässä
eläkkeelle. Minun viestini
omistajanvaihdosta suunnitteleville on se, ettei asian kanssa kannata aikailla
turhaan. Sukupolvenvaihdokselle kannattaa varata
vähintään viiden vuoden
aikajakso ennen tulevaa
vaihdosta, Marika Hollström sanoo.
Konican Minoltan monitoimilaitteet ja tulostussovellukset ovat
ammattitason ratkaisu kaiken kokoisille yrityksille. Laiteratkaisuissa
painottuvat selkeä asiakaslähtöisyys, tehostettu tuottavuus, luotettavuus,
kuvalaatu, helppokäyttöisyys ja kehittyneet huoltotyökalut sekä
huoltopalvelut - pientä energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä unohtamatta.
Konica Minoltan monitoimijärjestelmät ovat turvallinen sijoitus
- niiden huipputeknologia säilyttää asemansa ja arvonsa pitkälle
tulevaisuuteen.
Sivu 6
Alavieskan
kuntasivut
Sivu 16-19
Sievin
kuntasivut
Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy
KOKKOLA
PIETARSAARI
KANNUS
RAAHE
YLIVIESKA
Heinolankaari 12
Kauppiaankatu 2
Asematie 5
Ollinkalliontie 3
Riihikatu 8 AO
SOITA JA VARAA KONICA MINOLTAN LAITE-ESITTELY:
Tuomo Lahti
Timo Kuivanto
Kenneth From
Hannu Vanhala
0400 667 593
040 550 5793
040 527 7315
050 582 8718
Sivu 20-23
www.kp-konttoripiste.fi
2
YRITTÄJÄ-LEHTI
P Ä Ä K I R J O I T U S
Keski-Pohjanmaalla yritykset tahkoavat taas parhaita tuloksia
U
usimman Kauppalehden analyysiyksikön Balance Consultingin tilinpäätöstietokantojen
mukaan osa yritysten tunnusluvusta lähestyy jo uhkaavasti pahimman taantumavuoden 2009 lukemia. Kuitenkin maakunnallisessa vertailussa esimerkiksi yritysten kasvuvauhdissa on suuria
eroja. Meidän yrityksemme menestyivät usean mittarin
mukaan parhaiten koko Suomessa. Siis parhaiten. KeskiPohjanmaalla toimivat yritykset, joiden keskimääräinen
liikevaihdon kasvu oli 4.0 prosenttia oli 4,4 prosenttiyksikköä enemmän kun koko Suomessa keskimäärin. Keski-Pohjanmaalla tehtiin myös parasta tulosta. Maakunnan keskimääräinen nettotulosprosentti oli 3,9, kun heikoimmassa maakunnassa Kainuussa jäätiin vain 2,0 prosenttiin. Lisäksi Keski-Pohjanmaa oli ainoa maakunta
koko Suomessa, jossa käyttöomaisuutta uudistettiin kulumista enemmän. Maakunnan yritysten keskimääräinen investoinnit/poistot- luku oli 107, kun kaikissa muissa maakunnissa jäätiin alle sadan. Vaatii edelleen kovaa
työtä että saamme alueemme yritysten kilpailukyvyn ja
tulokset pysymään hyvinä. Meidän tulee valmistautua talouden kasvuun niin että yrityksemme ovat iskussa heti
kun talous lähtee nousemaan. Näin saavutamme parhaat
tulokset. Edelleen oletamme että yritystemme taseet ovat
vahvassa kunnossa joka vaikuttanee myös tulevaisuudessa. Tämä vakava positiivinen viesti sekä kuntapäättäjille että elinkeinotoimista vastaaville. Nyt on taottava kun
rauta on kuuma.
Osuuskunta PPO:n alueellisesta sijoittamisesta –
maakunnan yrityksille rahoitusmahdollisuuksia
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ottivat kantaa vuoden 2013
keväällä siihen, että Osuuskunta PPO päätti turvata tasevarallisuuden arvon myymällä ICT-liiketoimintansa Elisalle. Totesimme, että tällä kaupalla pääomien säilyminen alueella turvattaisiin. Lisäksi elinkeino- ja yritystoi-
minnan sekä alueen ylläpitäminen vireänä toteutuisi.
Ensimmäiset sijoitukset alueellemme on nyt sitten tehty. Osuuskunta rahoitti Teknoventuren kautta nivalalaisen
eristyslasifirman Best Glass Oy:n laajentumista ja yritysoston. Näin nivalalainen eristyslasinvalmistaja Best Glass
Oy pystyi laajentamaan toimintaansa. Yritys osti Pilkington Finland Oy:n Nivalassa sijaitsevan eristyslasitehtaan
ja sen liiketoiminnan. Tällä kaupalla vahvistettiin Best
Glassin asema Suomen johtavana eristyslasin valmistajana. Työntekijämäärä nousi välittömästi ja kaupan myötä
Best Glassin eristyslasin valmistuskapasiteetti kasvoi yksi kaksinkertaiseksi.
Meidän tulee valmistautua
talouden kasvuun niin että
yrityksemme ovat iskussa heti
kun talous lähtee nousemaan.
Osuuskunta PPO:n sijoitusomaisuus koostuu finanssisijoituksista ja sijoituksista alueellisiin hankkeisiin. Hankesalkun puitteissa tehdään sijoituksia pääasiassa alueellisesti merkittäviin kohteisiin osuuskunnan toiminta-alueella. Summa ei ole ihan pieni, näin on mahdollista sijoittaa tuottaviin ja kasvuhalukkaisiin alueemme yrityksiin.
Hankesijoituksiin hallitus on linjannut sijoitettavan normaalitilanteessa 15 % osuuskunnan varallisuudesta (=tällä hetkellä noin 15 meur). Hallitus luonnollisesti arvioi
hankkeen riskit tapauskohtaisesti. Oman pääoman ehtoisissa sijoituksissa osuuskunta edellyttää hallituspaikkaa
P U H E E N J O H T A J A N
sijoituksen vastaanottavasta yhtiöstä. Lisäksi painopisteenä pidetään alueellista vaikuttavuutta - elinkeinotoiminnan ja palvelujen vahvistaminen osuuskunnan jäsenistön
parissa. Osuuskunta voi tehdä hankesijoituksia joko suoraan tai kumppaninsa Teknoventuren kautta. (Teknoventure on Oulusta käsin toimiva, vuonna 1994 perustettu
pääomasijoitusrahasto) Lisäksi Osuuskunta voi tehdä sijoituksia suoraankin, jolloin Osuuskunnan hallitus päättää sijoituksen tekemisestä. Toimintamalliksi on muodostunut se, että Osuuskunta käsittelee suoraan ne hankkeet,
jotka eivät sovi Teknoventuren sijoituspolitiikkaan (tyypillisesti ovat liian pieniä). Yksi tällainenkin sijoitus on jo
tehty kun Osuuskunta PPO ja Guida Invest Oy ovat lähteneet tukemaan ylivieskalaisen FinnCode Oy:n kasvua ja
kansainvälistymistä. Erinomaista.
Osuuskunta PPO ilmoittaa ottavansa vastaan esityksiä, tässä yksi mahdollisuus saada yritykselle
rahoitusta kasvattamaan
osaamista ja kasvua. Joten yhteys toimitusjohtaja
Kati Peltomaahan, p 044
7291 220/ www.osuuskuntappo.fi
Syksyisin terveisin,
ja voimaa ja
tuloksentekoa kaikille!
Mervi
Järkkälä,
toimitusjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Palveluksessanne vuodesta 1987
P A L S T A
Yhteistyöllä eteenpäin
K
eski-Pohjanmaan Yrittäjissä on työntäyteinen
aika edessä eikä työtä vähennä lainkaan se, että olemme edelleen keskellä pitkään jatkunutta
lamaa, joka ei onneksi alueellamme ole kuitenkaan pahimmasta päästä. Kun eurokriisi näyttäisi vähän
helpottavan, tulee tilalle Ukrainan kriisi. Alueemme yritykset ovat pääosin pieniä tai keskisuuria, joihin pakotteet
eivät juurikaan suoraan vaikuta, mutta huono taloustilanne aiheuttaa kaikille yrityksille ongelmia. Tulevaisuus
näyttää epävarmalta, mutta luovuttaa ei saa. Me KeskiPohjanmaan Yrittäjissä teemme omalta osaltamme kaikkemme tukeaksemme yrittäjien ja yritysten toimintaa.
Tämä on ensimmäinen puheenjohtajan palstani ja tarkoitus on syksyn aikana käydä joka paikkakunnalla ja perehtyä kunkin paikallisyhdistyksen toimintaan. On mieluisaa havaita, että meillä on aktiivinen aluejärjestö ja vireät paikallisyhdistykset. Aluejärjestön ja paikallisyhdistysten yhteistyö on perinteisesti sujunut mallikkaasti ja
tätä yhteistyötä tulen omalta osaltani edelleen vaalimaan.
Pidän myös tärkeänä vaalia koko toiminta-alueen yhtenäisyyttä. Toiminta-alue on kaksikielinen ja se ulottuu Kalajokilaaksosta Pietarsaaren seudulle saakka. Alati muuttuva toimintaympäristö edellyttää Keski-Pohjanmaan Yrittäjiltäkin jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja uudelleen
arvioimista voidaksemme parhaalla mahdollisella tavalla toimia alueen yrittäjien parhaaksi. Tämä työ merkitsee
useimmiten arkista puurtamista ja jatkuvaa valppautta,
jotta yrittäjien intressit otetaan huomioon niissä pöydissä,
joissa yrittäjien asioista päätetään.
Tulemme arvioimaan aluejärjestön toimintaa ja pohtimaan strategiaa, jolla viemme järjestöä kohti 2020-lukua.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on Suomen Yrittäjien aluejärjestö ja se on alueemme suurin elinkeinoelämän järjestö ja meidän mielipiteitämme kuunnellaan ja ne otetaan
huomioon. Tämä edellyttää, että meidän on aktiivisesti
vaikutettava niihin asioihin, joilla on merkitystä yritys-
ten kannalta. Tässä työssä tarvitaan sekä aluejärjestöä että paikallisyhdistyksiä ja niissä toimivia yrittäjiä. Omalta osaltani annan kaiken tukeni tässä vaativassa työssä ja
olen aluejärjestön ja paikallisyhdistysten käytettävissä.
Hyvää syksyn alkua
Yhteystyöterveisin
Kimmo Hanhisalo
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
hallituksen puheenjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti
Päätoimittaja: Mervi Järkkälä
Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky
Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky
Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli
Painopaikka: Botnia Print
Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Puh. 0500-561 145
Puh. (08) 4118 500
[email protected]
Puh. 045- 6383 051
Kokkola
YRITTÄJÄ-LEHTI
3
Energiarakentamisessa
on potentiaalia
Jorma Uusitalo
Kalajokinen perheyhtiö Andament Group on esimerkki
keskipohjalaisyrityksestä, joka on lähtenyt voimakkaasti mukaan energiarakentamiseen. Andament Groupin toimitusjohtaja Jari Palviainen
sanoo, että energiarakentamisessa on paljon potentiaalia. Siksi on luonnollista, että
infrarakentamiseen erikoistunut konserni on kiinnostunut
hyödyntämään erikoisosaamistaan myös energiarakentamisen toimialalla.
Andament Group ilmoitti äskettäin lähtevänsä osakkaaksi Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Yritys tulee
omistamaan Voimaosakeyhtiö SF:ää alueellisen yritysyhteenliittymän kautta. Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoiman pääomistaja, jonka alle
suomalaiset omistajayritykset
ovat ryhmittyneet.
Koemme
Hanhikivi
1-hankkeen erittäin tärkeäksi tälle alueelle. Ei ainoastaan
rakentamisen näkökulmasta vaan laajemminkin. Siksi olimme valmiita lähtemään
ydinvoimahankkeeseen myös
osakkaaksi, Palviainen perus-
Jari Palviainen (vas.) ja Jukka Juola näkevät energiarakentamisessa monia mahdollisuuksia Andament Groupille.
telee.
Kokemukset ydinvoimarakentamisesta osoittavat, että
toteutuessaan Fennovoiman
hankkeella on erittäin merkittävät välittömät ja välilliset
työllistävät vaikutukset. Eräiden arvioiden mukaan infra-
rakentajille Pyhäjoen merki- syt jo konkreettisesti Hanhitys olisi jopa kuusi kertaa suu- kivenniemen alueen rakentamiseen kahden konsernissa
rempi kuin Talvivaaran.
olevan yhtiönsä kautta. HSK
Maastorakentajat
Sähkö toimitti alueelle ensimmonipuolinen
mäisen
työmaasähköliittyenergiarakentaja
män, ja syyskuun alkupuolella
Andament Group on pääs- allekirjoitettavalla sopimuk-
sella Maastorakentajat Oy rakentaa Valtatie 8:lta Hanhikivenniemelle johtavan tien.
Elokuun lopulla Maastorakentajat teki merkittävän avauksen tuulivoimarakentamiseen. Yhtiö rakentaa yhdeksän tuulivoimalaitosta käsit-
Tierakentaminen käynnistyy syyskuussa
Jorma Uusitalo
’
Hanhikivenniemelle rakennettava tie on Maastorakentajille merkittävä hanke monessakin mielessä.
Siinä konkretisoituu ensimmäisen kerran Fennovoiman
Hanhikivi 1-hankkeen rakentaminen ja sen työllistäväksi
vaikutukseksi on arvioitu 75
henkilötyövuotta. Noin neljän
kilometrin pituisen tienrakennusurakan arvo on hieman yli
viisi miljoonaa euroa.
- Erityistä urakassa on se,
että tie rakennetaan korkealle penkalle yli neljä metriä merenpinnan yläpuolelle.
Tällä varaudutaan meriveden
korkeuden suuriinkin vaihteluihin. Koko matkalle tulee
myös kevyen liikenteen väylä ja lisäksi tie valaistaan koko pituudeltaan, kertoo Maastorakentajien aluejohtaja Antti Nissinen.
Samaan urakkaan sisältyy
yhden sillan sekä vesijohdon
ja paineviemärin rakentaminen.
Pajukosken tuulivoimapuiston rakentaminen käynnistyi
syyskuun ensimmäisellä viikolla puiden poistolla.
- Työ käsittää yhdeksän tuulivoimalaitosta, niiden perustusten suunnittelun ja rakentamisen sekä sähköistykset ja
sähköaseman sekä muuntajan
rakentamisen. Parannettavaa
tietä alueella on reilut kolme
kilometriä ja saman verran uuden tien rakentamista. Kaapelointi vaatii varsin paljon työtä, sillä sähköaseman ja tuulipuiston etäisyys on noin 18 kilometriä, kertoo Pajukoskella
vastaava työnjohtajana toimiva Matti Helaakoski.
Matti Helaakoski (vas.) ja Antti Nissinen selvittelivät Hanhikivenniemen tiehankkeen ja Pajukosken tuulivoimapuiston rakentamisasioita.
tävän Ylivieskan Pajukosken
tuulivoimapuiston infran.
- Maastorakentajat on tehnyt energiarakentamista jo
pitkään. Eniten olemme rakentaneet vesivoimalaitoksia,
ja tällä hetkellä teemme lämpövoimalaitoksia ja lämpölaitoksia Tampereella kahdessa
kohteessa sekä Juankoskella
ja Nilsiässä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jukka Juola.
Hänen mukaansa energiarakentamista tarvitaan tulevaisuudessa merkittäviä määriä.
- Suomen energiaomavaraisuus on tällä hetkellä negatiivinen. Vaikka Pyhäjoen ydinvoimala paikkaa energiatasetta, vanhoja voimaloita poistuu
käytöstä ja niiden tilalle rakennetaan uusia.
- Samoin tuulivoimarakentaminen on ala, josta odotetaan piristysruisketta matalasuhdanteessa olevalle suomalaiselle infrarakentamiselle.
Tuulivoimarakentaminen onkin tulevaisuudessa yksi tärkeä osa meidän energiarakentamisen kokonaisuutta, Juola
luettelee esimerkkejä monista
mahdollisuuksista.
YRITTÄJÄ-LEHTI
UUDET JÄSENET
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 64 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA!
Haapajärven Yrittäjät
1202 Laura Koskela Oy
Insinööritoimisto Kangasoja
Kannuksen Yrittäjät
Kannus Tekninen Oy
Kuljetusliike Vesisenaho Oy
Seppälän Homekoirat
Tmi RiJo Grilli
„…†‡ˆ‰†‡Š
Kaustisen Yrittäjät
‹Œ†‡
Majoitusta
jäsenetuhintaan:
ˆ‰…†‡Š
AEK Consult
Kälviän Yrittäjät
Ž„
ŒŒ…†‡ˆ‰†‡Š
Œ†‡ˆ†‡Š
Lohtajan Yrittäjät
‘’…‰
“
Roporunnaajat Oy
Tiinan kotihoito ja kiinteistöpalvelut
Koski Forest Ky
Tmi Pentti Leskelä
Sievin Yrittäjät
M.Korkeakangas
VALTONEN-TRADING Oy
Toholammin Yrittäjät
JuSahko Oy
Vetelin Yrittäjät
Kuljetusliike A & H.Pöyhönen Oy
Ratamestarit Oy
Ylivieskan Yrittäjät
Alanko Insurance Oy
Autopesu ja -huolto Ylivieska
Kirppis Ruusunen Ay
Kodinkonehuolto Kortesmaa
Olli Koivisto avoin yhtiö
Pauli Korpi-Tassi
Tilitoimisto M. Hauhtonen Oy
Vieskasat Asennuspalvelu
Kokkolan Yrittäjät
Ž
€€
€ 
 ­€
‚ƒ Ala-Sorvari Oy
Kesäesa Oy
Tmi Realtalous
Dymatronic Oy
Mikael Holm Tmi
Pynzi Oy
–‰
Kalajoen Yrittäjät
Nivalan Yrittäjät
Oktober iltama
Food & Fun V.I.P iltama
Majoituspaketti sis.
lauantain iltatapahtuman
Ravintola Pihvitupa
tarjoaa jäsenyrittäjille
ruokailun yhteydessä
aperitiivin
”Œ…†
†‡ˆ†‡Š
Œ†‡ˆ†‡Š
­—†‡
ˆ—†‡Š
‘’
„
ˆ‰Š•••
“
‘’
ˆ‰Š•••‰
“
SA!
TULOS
Uusi satokauden päätös
-tapahtuma...
Paljon nähtävää
ja koettavaa:
•
•
•
•
•
•
kulttuuria
ostoksia
musiikkia
olutta
hyvää ruokaa
ym. ym.
TAIKAHATTU
4
k
Ab PS Lyfttjänst Nostopalvelu Oy
HonRak Oy
Jalkahoitopalvelu Heli Niemelä
Keski-Pohjan Eristys Oy
Kettuvaara Oy
Kulttuuritehdas Voima
MediHoiva Oy
Ottomarino Oy
Parturi-Kampaamo Tea Niemi
R. Sjöbacka Ab
Rakennus JMS Ky
Rakennus Nano Oy
Sirkan nukke ja taide
Smart Siivouspalvelut Oy
Tittaln
Tmi Jan Stenman Infra
Tmi Lauri Typpö
tmi LucaT & T
Tmi Matti Kurikkala
Tmi Puutio Tuomas
Traumapsykoterapia Sirpa Hirvimäki
Työnohjaus Riitta Huhtala
Tzana
Wtp Finland Avoin Yhtiö
Yrityspalvelu N. Östman-Tylli Oy
Yhteistyössä:
AKATEMIA
Pietarsaaren seudun Yrittäjät
Ab Ahlviks Åkeri Oy
Hierontapalvelu Kaija Salminen
L39 Ventures Oy Ab
MS Agriconsulting
SunFit Oy Ab
Sähköpalvelu Walberg Ab Oy
Alavieskan Yrittäjät
Isotalus Oy
Pohjanmaan ilmakuvaus
Perhon Yrittäjät
P&S Riihimäki Oy
Eatery & Drinkery
Irish House Apartments
Poimi tapahtuman parhaat herkut
keskustassa ja Hiekkasärkillä:
www.visitkalajoki.fi
Nähdään Kalajoella!
YRITTÄJÄ-LEHTI
Yrittäjien golfmestaruudet ratkottiin Kalajoella
Yrittäjien avoimet SM-Golf
voittajat ratkottiin aurinkoisella Kalajoen viheriöillä 15.16.8. Osallistujia oli lähes 70
ympäri Suomen. Tapahtumassa pelattiin kaksi miesten sarjaa sekä yksi naisten sarja.
Aluejärjestöjen välisessä
kilpailussa voiton vei Savon
Yrittäjien joukkue jossa pelasivat Merja Pentikäinen, Kari Pentikäinen ja Veli Savolainen. Toiseksi sijoittui Poh-
jois-Pohjanmaan Yrittäjien 1.
joukkue, kokoonpanolla Irene
Isohanni, Pekka Timonen ja
Antti Laitala. Pronssia vei Hämeen Yrittäjien edustusjoukkue jossa kisasivat Jari Toivonen, Timo Mäkinen ja Jarmo
Uotila.
Lisäksi järjestettiin neljällä
väylällä erikoiskilpailut. Päivät huipentuivat yhteiseen illanviettoon Kalajoen hiekoilla.
Tulokset:
ONNITTELUT
20 vuotta 3.8.2014
Videopalvelu Veli Lesell, Ylivieska.
ERIKOISKILPAILUT
MIEHET HCP 0 – 18,0 Jorma Kortesoja
Kari Perälä
Esa Fors
MIEHET HCP 18,0 – 36,0
Veli Savolainen
Matti Isohanni
Aulis Yppärilä
NAISET HCP 0 – 36,0 Pentikäinen Merja
Riitta Ojala-Fors
Vuokko Heikkilä 1. päivä
Väylä 3
(lähimmäs lippua) N: Pirjo Kortesoja 3,18
M: Pasi Koskinen 4,68
Väylä 10
(lähimmäs lippua) N: Merja Pentikäinen 3,40
M: Juha Alajoki 3,07
Väylä 11
(pisin draivi) N: Pirjo Kortesoja
M: Kari-Pekka Kenakkala
2. päivä
Väylä 3
(lähimmäs lippua) N: Pirjo Kortesoja 5,14
M: Jorma Kortesoja 5,75
Väylä 10
(lähimmäs lippua) N: Paula Korkiakoski 4,80
M: Jorma Heikkillä 5,92
Väylä 16
(lähimmäs lippua) N: Pirjo Kortesoja 4,03
M: Jouko Järvelä 1,66
25 vuotta 9.8.2014
H Suihkonen Oy, Nivala.
KALENTERI
SYYSKUU
10.9.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 3
12.9.
Asiakasrekisteri Excelillä, omalla koneellasi (webinaari)
16.9.
SY Hallitus
16.9. - 17.9.
Suomen Yrittäjien järjestöseminaari
18.9.
K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 9
19.9.
Google My Business, omalla koneellasi
(webinaari)
19.9.
Muotoilua ja käsityötä kauppaan,
Kylpylähotelli Sani, Aalto -sali
19.9. - 21.9.
Octorberfest, Kalajoki
23.9.- 26.9.
Material Week, Kokkola
LOKAKUU
5.10. - 7.10.
Luottamusmiesten syysristeily
10.10.
K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 10
10.10.
Tarjouslaskelma Excelillä, omalla
koneellasi (webinaari)
24.10. - 26.10. SY:n Liittokokous ja Valtakunnalliset
Yrittäjäpäivät, Tampere
28.10. - 30.10. Energia 14 -messut Tampereella





31.10.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 4
31.10.
Pk-yrityksen ja yrittäjän verotus,
omalla koneellasi (webinaari)
MARRASKUU

3.11.
K-P:n Yrittäjien hallituksen kokous
nro 4, Kaustinen
15.11.
Teaterresa till Vasa
18.11.
SY Hallitus (järjestäytymiskokous)
19.11.
K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 11
19.11.- 21.11.
Yrittäjän veroseminaari,
Viking Linen m/s Mariella,
Helsinki - Tukholma - Helsinki
20.11.
Verkostoidu ja menesty -tapahtuma
yrittäjille, Kokkola
JOULUKUU


16.12.
K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 12
19.12.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 5
5
6
YRITTÄJÄ-LEHTI
Vauhtia omistajanvaihdoksiin
Yrittäjien eläköityminen tuo myyntiin tuhansia yrityksiä vuosittain
Jorma Uusitalo sukupolvenvaihdoksesta. Hän
jatkaa omistajana ja toimitusSuomalaisessa yrityskentässä johtajana Yrityspalvelu Hollon nyt tilausta omistajanvaih- strömissä yrityksen perustadoksille. Suomen Yrittäjien jan Mariitta Hollströmin jällaskelmien mukaan lähivuosi- keen.
- Suuria ikäluokkia edustana Suomessa tulee joka vuosi
myyntiin lähes 3 000 yritystä vat yrittäjät ovat nyt siinä vaisen takia, että yrittäjä jää eläk- heessa yrittäjäuraansa, että
keelle. Sukupolvenvaihdos on he ovat siirtymässä eläkkeeledessä noin 1 500 yrityksessä le. Minun viestini omistajanvaihdosta suunnitteleville on
vuosittain.
Kokkolalaisella
Marika se, ettei asian kanssa kannata
Hollströmillä on paitsi työnsä aikailla turhaan. Sukupolvenansiosta näköalapaikka kes- vaihdokselle kannattaa varata
kipohjalaiseen yrityskenttään vähintään viiden vuoden aikamyös omakohtainen kokemus jakso ennen tulevaa vaihdos-
ta, Hollström sanoo.
Jotta vaihdos nytkähtää tosissaan liikkeelle, luopujalta
vaaditaan ensin henkinen niskalenkki omasta itsestään. On
tehtävä päätös ryhtyä todella
viemään sukupolvenvaihdosta käytäntöön.
- Sukupolvenvaihdos on iso
henkinen prosessi sekä luopujalle että jatkajalle. Siksi siihen kannattaa varautua ajoissa ja siksi siitä on hyvä jutella.
Voi etsiytyä vaikkapa yrittäjäjärjestön toimintaan, koska
todennäköisesti sieltä löytyy
yrittäjiä, joilla on vaihdokses-
ta jo kokemuksia.
Ei mikään läpihuutojuttu
Marika Hollström aloitti työntekijänä Yrityspalvelu Hollströmin palveluksessa vuonna 1997. Hänen silloinen miehensä Hannu Hollström tuli
yritykseen töihin 2000-luvun
vaihteessa katsomaan, josko
hän jatkaisi äitinsä Mariittan
työtä yrittäjänä.
- Hannu kuitenkin huomasi, ettei se ollut hänen juttunsa,
jolloin Mariitta käänsi katseensa minuun. Tulin omistajaksi vuonna 2006 eikä Hannun
Marika Hollström kannustaa yrittäjiä tarttumaan määrätietoisesti
omistajanvaihdoksiin. Kuva: Anne Yrjänä
ja minun avioero seuraavana Hannu toimittaa meille edelvuonna vaikuttanut meidän tii- leen it-palveluita, Hollström
viin ydinryhmän työhön, vaan kertoo.
Yrittäjä – myy yrityksesi ajoissa
Mika Haavisto tyksessä ja yrityksen työntekijät tai johto ovat jatkamasSeinäjoen Ammattikorkea- sa yrityksen toimintaa noin
koulu on tutkinut yli 55-vuo- 10 000 yrityksessä. 20 000
tiaiden yrittäjien näkemyk- yritystä lopettaa toimintansa,
siä yrityksiensä jatkuvuuden kun nykyinen omistaja jättää
suhteen lähimmän kymme- yritystoiminnan. Omistajannen vuoden aikana. Tutki- vaihdos koskee Suomessa yli
muksen mukaan, siis yrittäji- 70 000:ää yritystä seuraavan
en omien odotusten mukaan, kymmenen vuoden aikana.
Omistajanvaihdoksia tulisi
myyntiin on menossa 28 000
yritystä, sukupolvenvaihdos siis tapahtua noin 5 000 yrion odotettavissa 15 000 yri- tyksessä vuosittain, jos yrit-
täjien omat toiveet ja näkemykset toteutuisivat. Todellisuudessa
omistajanvaihdoksia tapahtuu Suomessa
vain noin 2 000 yrityksessä.
Miksi yritykset eivät vaihda
omistajaa omistajien odotusten mukaan? Näyttää siltä, että yrittäjät jatkavat yrittämistään yhä vanhemmiksi tai sitten lopettavien yritysten lukumäärä on paljon oletettua
suurempi.
Valmistaudu myyntiin
Pääosa
omistajanvaihdokseen nyt tulevista yrityksistä
on omistajiensa perustamia ja
vaihtaa omistajaa nyt ensimmäisen kerran. Tilanne on outo ja uusi.
Suomessa keskimääräinen
yrityksen omistusaika on 25
vuotta, kun se Ruotsissa on
kahdeksan vuotta ja Yhdysvalloissa viisi vuotta. Näyttää siltä, että Suomessa omis-
tajanvaihdokset, yrityskaupat,
liittyvät yrittäjän elinkaareen
eivätkä niinkään yrityksen
elinkaareen.
Luontevat kohdat omistajanvaihdokselle
tulisikin
suunnitella jo yritystoiminnan
aloittaisen yhteydessä. Näin
yrityksen myymiseen olisi
henkisesti valmistauduttu jo
hyvissä ajoin. Samalla myös
varmistuisi se, että yrityksiä
johdettaisiin ja kehitettäisiin
niin, että yritys olisi kaiken aikaa myyntikunnossa ja yrittäjällä olisi realistinen käsitys
yrityksensä arvosta.
Omistajanvaihdosten onnistumisessa on paljon pelissä.
Yrittäjän kannalta kyse saattaa olla elämäntyöstä saatavasta ”viimeisestä palkasta”.
Yrityskauppa keskittyy
Yrityspörssiin
Yrityskauppojen sujumisen
varmistamiseksi
tarvitaan
alueellisesti kehitetyt palvelut tarjottuina sekä verkkopalveluina että henkilökohtaisina
palveluina.
Suomen Yrittäjät käynnisti kesällä 2013 kolmevuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena on omistajanvaihdos-
YRITTÄJÄ-LEHTI
Hän tunnustaa, ettei omistajaksi ryhtyminen ollut mikään
läpihuutojuttu.
- Kyseessä oli kymmenen
hengen toimisto, jolla oli suuria
asiakkaita. Mariittalla oli aivan
uskomaton kokemus ja minua
pelotti ihan oikeasti astua hänen saappaisiinsa. Mietin, onko minusta siihen ja kuinka
saavutan asiakkaiden ja työntekijöiden luottamuksen.
Tänä päivänä on helppo todeta, että kaikki sujui lopulta
hyvin. Kun Marika Hollström
jakaa neuvoja muille yrittäjille
omistajanvaihdoksiin liittyen,
mukana on aimo annos käytännön kokemusta.
- Mariitta hoiti sukupolvenvaihdoksenkin tosi hienosti.
Jälkeenpäin voi todeta, että yksi asia olisi kannattanut tehdä
toisin, eli toteutus olisi voinut
olla nopeampi.
- Yrityksellä on nimittäin
aina kasvot, ja kasvot siirtyvät jatkajalle vasta sitten, kun
vastuu ja päätöksenteko ovat
konkreettisesti hänellä. Minä
sain kyllä vastuuta mutta sen
täydelliseen siirtämiseen kului melko kauan, mikä aiheutti turhaa epävarmuutta.
Tärkeää on hänen mukaansa
myös se, että jatkaja heittäytyy
täysillä mukaan luotsaamaan
yritystä eteenpäin. On uskallettava luottaa itseensä ja oltava innostunut.
- Totta kai vaihdokseen liittyvät myös taloudelliset riskit.
Senkin takia on tärkeää, että
luopuja luottaa jatkajaan ja siihen, että uusi omistaja suoriutuu kaikista velvoitteista.
Verotus hidastaa
sukupolvenvaihdoksia
Hollström korostaa, että sen
jälkeen kun luopuja on tehnyt
päätöksen sukupolvenvaihdoksesta, tietoa ja asiantuntijoita kyllä löytyy auttamaan osapuolia eteenpäin.
- Ellei oma tilitoimisto voi
auttaa, silloin on tärkeää hankkia muu taho, josta löytyy tar-
vittava asiantuntemus. Kolme tärkeintä selvitettävää asiaa ovat yrityksen arvon määrittely, omistajanvaihdoksen
rahoitus ja mitä vaihdos merkitsee verotuksellisesti. Itsekin
olen hoitanut useita tapauksia,
joissa myyjä ei ole ollut meidän
asiakas.
Samalla kun Hollström kannustaa yrittäjiä tarttumaan
päättäväisesti omistajanvaihdoksiin ja hankkimaan prosessiin tarvittavaa asiantuntijatietoa, hän lähettää terveisiä verotuksesta päättäville poliitikoille.
- Perintö- ja lahjavero ovat
asioita, joille pitää tehdä nopeasti jotain, koska tällä menolla
sukupolvenvaihdokset tyrehtyvät täysin. Vaarana on myös se,
että tässä tilanteessa yhä useamman yrityksen omistus siirtyy ulkomaisiin käsiin. Kaikkein paras vaihtoehto on se,
että vaihdokset siirtyvät luovutusvoittoveron piiriin, Hollström sanoo.
Kuntalaki uudistuu syksyllä
– mitä vaikutuksia yrittäjille?
kuitenkaan ole peruste luopua niistä. Päinvastoin, se on peruste terävöittää säännöksiä ja tehostaa niiden noudattamisen valvontaa.
Kuntien velvoitteita vähennettävä
Anssi Kujala
Kolmas ja viimeinen osa hallitusohjelmassa sovittua kuntauudistuksen lakipakettia
on nyt lausuntokierroksella. Paketti menee
eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä.
Uuden kuntalain tavoitteena on tulla voimaan 1.1.2015. Lain uudistaminen on tarpeen, ja se sisältää useita yrittäjille tärkeitä asioita. Suomen Yrittäjien jäsenille ja paikallisyhdistyksille lailla on merkitystä, sillä vaikuttamistyömme perusta rakennetaan
nimenomaan kunnissa.
Jatkossakin kunnan tärkeimpiä tehtäviä
ovat alueensa elinvoimaisuuden edistäminen ja palveluiden järjestäminen taloudellisesti kestävällä tavalla. Kuntien elinvoima
ja yrittäjyys kulkevat käsi kädessä. Elinkeinopolitiikan tehostaminen on käytännössä välttämätöntä kunnille verotulojen kasvattamiseksi. Taloudeltaan vakaa kunta kykenee huolehtimaan paremmin esimerkiksi
hyvinvointipalveluistaan.
Palvelut monesta lähteestä
ten edistäminen. Hankkeessa
määritellään omistajanvaihdoksiin liittyvät palvelupolut,
palvelut ja niiden tuottaja, jotta ostajat, myyjät ja asiantuntijat löytäisivät toinen toisensa.
Erilaisia yrityskauppapaikkoja on verkossa tällä hetkel-
lä runsaasti. Ostajat ja myyjät eivät nyt kohtaa parhaalla
mahdollisella tavalla. Hankkeeseen kuuluukin Suomen
Yrittäjien verkossa toimivan
Yrityspörssi-kauppapaikan
uudistaminen ja sen alueellisen kattavuuden laajentami-
nen.
Lopuksi vihje yritystään
myyvälle: käytä asiantuntijoiden palveluja, tee päätös liikkeelle lähdöstä ja pysy liikkeessä – eli vie yrityskauppa
loppuun.
Suomen Yrittäjien mielestä kuntien tulisi suosia palvelutuotannossa monituottajamallia, joka mahdollistaa sekä kunnan
oman palvelutuotannon että sitä täydentävät ostopalvelut julkiselta, yksityiseltä tai
yhdistykseltä. Avoin kustannusvertailu ja
terve kilpailu varmistavat verovarojen tehokkaan hyödyntämisen.
Kuntalain nykytilan arvioinnissa todetaan, että kunnat harjoittavat yleisen toimialansa perusteella elinkeinotoimintaa. Suomen Yrittäjien mielestä elinkeinotoiminnan
harjoittaminen ei voi olla kunnan tehtävä.
Kuntien yleistä toimialaa ja vapaaehtoisesti
itselleen ottamien tehtävien kirjoa on perinteisesti rajoittanut ainakin kolme keskeistä
periaatetta. Ensinnäkin kunnan ei tule ottaa hoidettavakseen sellaisia tehtäviä, jotka
kansalaiset tai yritykset voivat hoitaa tehokkaammin kuin kunta. Toiseksi kunnan tehtävillä tulee olla yhteys kunnan alueeseen
tai asukkaisiin sekä heidän etuihinsa. Kolmanneksi, kunnat eivät voi ryhtyä teolliseen ja kaupalliseen toimintaan.
Kunnat eivät enää viime aikoina ole yhteiskunnallisen kehityksen myötä noudattaneet edellä mainittuja periaatteita. Tämä ei
Yli 20 vuotta
painopinnan valmistusta
LEHDET KALENTERIT
ESITTEET KÄYNTIKORTIT
Kunnilla on liikaa tehtäviä ja velvoitteita. Niitä tulisi määrätietoisesti purkaa, sillä
kuntatalous ei kestä kuntien nykyistä työtaakkaa. Lakiluonnoksessa esitetään kuntastrategian pakollisuutta. Laatimisvelvoite
on edellä esitetystä huolimatta perusteltua,
sillä strategiatasolla voitaisiin määrittää
myös elinkeinopoliittiset ja palvelustrategiset linjaukset, jotka luovat pohjaa kestävällä taloudelle.
On välttämätöntä, että kunnalla on näkemys siitä, miten se edistää elinvoimaa, tekee yhteistyötä yrittäjien kanssa ja järjestää
asukkaidensa palvelut. Uskon, että tällä velvoitteella kunnat joutuvat entistä tarkemmin miettimään, mitä on tarkoituksenmukaista tuottaa itse ja mitä ostetaan yrityksiltä.
Avoin kustannusvertailu
ja terve kilpailu
varmistavat
verovarojen tehokkaan
hyödyntämisen.
Selkeyttä johtamiseen ja vastuisiin
Lakiluonnos sisältää useita yksityiskohtia. Eräs niistä on kunnan työntekijöiden
osallistumisoikeuden rajoittaminen. Suomen Yrittäjien keväällä 2014 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia vastanneista kunnanjohtajista ja 70 prosenttia
yrittäjävastaajista kieltäisi kunnan työntekijöiltä osallistumisen oman kunnan hallituksen työskentelyyn ja lautakuntien johtamiseen. Kyselyyn vastasi 131 kunnan- ja
kaupunginjohtajaa ja yli 4 300 yrittäjää.
Nämä tulokset kertovat siitä, että johtaminen ja vastuu kunnissa kaipaavat selkeyttämistä. Yksi kunnanhallituksen tehtävistä on vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta, joten kaksoisroolien purkaminen
on perusteltua. Kunnan päättäjänä kunnan
työntekijä on päättämässä omaan työ- tai
virkasuhteeseensa liittyvistä asioista. Kaksoisrooli on hankala siksikin, että se estää
palvelutuotannon uudistamisen, kun kunnissa työskentelevät luottamushenkilöt tarkastelevat asiaa liiaksi omien intressiryhmiensä näkökulmasta.
7
8
YRITTÄJÄ-LEHTI
F1-lääkäri
Toimitusjohtaja
Kouluttaja, tietokirjailija
Yrittäjä
Aki Hintsa
Tomi Pienimäki
Katleena Kortesuo
Ville Virkki
Suorituskyvyn
äärirajoilla — mitä
yrittäjä voi oppia
F1-ajajalta?
Jollalla maailman
merille
Viisi tapaa ampua
reiteensä sosiaalisessa
mediassa
Dream Hostel — miten
Tampereelle luotiin
maailmanluokan
hostelli?
Seuraa verkkoa - esiintyjiä tulee koko ajan lisää
www.yrittajapaivat.fi
Pakotteet kurittavat
Fennovoima rakentaa
Hanhikivi 1 -ydinvoimalan Pyhäjoelle
Ydinvoimalan rakentaminen ja käyttö tuovat
alueelle pitkäaikaista kysyntää erilaisille
töille ja palveluille. Fennovoiman omistajat
tarvitsevat toimitusvarmaa ja kohtuuhintaista
sähköä turvatakseen kilpailukykynsä.
Lue hankkeesta lisää osoitteesta
www.fennovoima.fi
Oulu
Raahe
Pyhäjoki
Helsinki
23.-26.9.2014
THE INTERNATIONAL CONFERENCE
KOKKOLA | FINLAND
BIO|NANO|GREEN|METAL|LEATHER|RE
BUSINESS/NEW TECHNOLOGY
Register on
www.materialweek.fi
Jorma Uusitalo ten Venäjän tammikuussa tekemään ratkaisuun, jolla maa
Venäjään kohdistuvat talous- laittoi tuontikieltoon kaiken
pakotteet ja Venäjän asetta- EU:sta tuotavan sianlihan.
mien vastapakotteiden kierre
kurittavat pahasti suomalais- Maksuvaikeudet
ta elintarviketeollisuutta ja sitä uhkaavat nykymenolla
ruokaperunan
kautta keskipohjalaisia maata- Maakunnan
lousyrittäjiä. Esimerkiksi mai- tuottajat kärsivät Venäjän pedontuottajien kohdalla puhu- runalle asettamasta tuontitaan todella mittavista mene- kiellosta ja toista vuotta. Koska perunaa ei ole pystytty vietyksistä.
- Jos maakunnassa tuote- mään, se on pitänyt hinnat altaan vuodessa 240 miljoonaa haisina.
- On tosi ikävää, että pakotlitraa maitoa ja Venäjä-pakotteiden takia tuottajahinta las- teet ja tuontikiellot kohdistuvat
kee esimerkiksi 4 senttiä litral- kahteen meille isoon ja tärketa, se tietää vuositasolla noin ään tuotantosuuntaan eli maikymmenen miljoonan euron toon ja perunaan. Keskipohjahinnanalennusta, sanoo MTK laiset viljelijät ovat joutuneet
Keski-Pohjanmaan toiminnan- keskelle maailmanpolitiikan
arkipäivää, Jyrinki kuvaa tijohtaja Jouni Jyrinki.
MTK Keski-Pohjanmaan lannetta ja toivoo maan hallialueen maatilat tuottavat 11 tukselta määrätietoisempia toiprosenttia koko maan mai- mia kotimaisten viljelijöiden
dontuotannosta. Viime maa- ahdingon helpottamiseksi.
- Meillä Suomen hallitus teliskuun lopulla alueella toimi
924 maitotilaa. Jyringin mu- kee samalla tavalla kuin Ukkaan lujille joutuvat muutkin raina ja Venäjä tahoillaan; puhutaan yhtä ja tehdään toista.
tuotantosuunnat.
- Sianlihan vienti Venäjälle Hallitus on luvannut huolehon ollut jo aikaisemmin erit- tia suomalaisesta alkutuotantäin alhaisella tasolla ja hinnat nosta mutta silti maatalouteen
ovat laskeneet. Sikatiloja meil- on kohdistumassa ensi vuoden
lä on maakunnassa noin 60, budjetissa 50 miljoonan euron
toiminnanjohtaja kertoo viita- leikkaukset. EU:n varastointi-
tuet eivät tuo ratkaisua, koska
ne pitävät vain hinnat alhaalla.
- Maataloustuottajat ovat sen
sijaan vaatineet nopeita toimia,
joilla kustannuksia saadaan
alaspäin, koska nykytilanne
aiheuttaa maatalousyrittäjille maksuvaikeuksia. Esimerkiksi energiaveron ja polttoaineveron alentaminen olisivat
ratkaisuja, joilla kustannuksia
saataisiin pienennettyä ainakin näiltä osin, Jyrinki sanoo.
Hänen mukaansa nykytilanne on maatalouden näkökulmasta ainutkertainen.
- Vientivaikeuksia Venäjälle on toki ollut aina, koska maa
pyrkii suojelemaan omaa tuotantoaan ja sen takia Venäjänmarkkinoille on yleensäkin
vaikea päästä. Esimerkiksi Atria on kuitenkin onnistunut rakentamaan maahan omaa tuotantoa ja Valio on itänaapurissa pitkäaikainen ja hyvin arvostettu merkki.
Jyrinki ei usko, että Venäjä
pystyy ainakaan nopealla aikataululla merkittävästi kehittämään omaa elintarviketuotantoaan.
- Jos Venäjä siihen kykenisi,
se olisi sen jo tehnyt. Ja tämän
satokauden osalta siellä on game over, hän muistuttaa.
YRITTÄJÄ-LEHTI
Yrittäjä,
uskallatko yrittää ilman turvaa?
Ota itsellesi työttömyysvakuutus SYT-kassasta www.syt.fi.
- kassa
Ahola Transportin liput liehuvat myötätuulessa, sillä yrityksen markkinat ovat
ulkomailla muualla kuin Venäjällä.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa
maatalousyrittäjiä
Ahola Transportilla
ei isoa Venäjä-riskiä
- Keskipohjalaiset viljelijät ovat joutuneet keskelle maailmanpolitiikan arkipäivää, MTK
Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki sanoo.
Venäläiset yritykset hoitavat
suurimman osan elintarvikkeiden kuljetuksista Suomesta
Venäjälle. Silti paljon tavaroita maiden välillä on liikkunut
myös suomalaisten kuljetusyrittäjien toimesta. Kokkolalaisessa Ahola Transportissa Venäjän-tavaraliikenteen jumiutuminen ei kuitenkaan ole aiheuttanut suuria ongelmia.
- Suurin merkitys on sillä, ettei meillä ole suoria ajoja Venäjälle, koska meidän markkina-aluettamme ovat Pohjoismaat, Baltian maat sekä Puola, Tshekki, Slovakia ja Unkari.
Kun Krimin kriisi oli pahimmillaan, silloin meilläkin volyymit laskivat rajusti esimerkiksi Puolassa, mutta nyt sielläkin on palattu entiselle tasolle, kertoo konsernijohtaja Hans
Ahola.
Suurempia ongelmia hän näkee kotimarkkinoilla.
- Suomen näkökulmasta tilanne on haasteellinen, koska
volyymit eivät lähde kasvuun.
Tässä tilanteessa meidän täytyy hakea kasvua ulkomailta,
ja esimerkiksi Baltiassa ja Puolassa tilanne näyttääkin hyvältä, hän toteaa.
Ota maksamistasi
TyEL-euroista
TÄYSI HYÖTY
Veritaksessa!
Eläkevakuutusyhtiöissä on eroja.
Veritas on TyEL-osaaja, joka tarjoaa
yrityksellesi jonotuspalveluiden sijaan
oman asiantuntijan sekä vankat työkalut
henkilöstön hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
edistämiseen.
Ota TÄYSI HYÖTY TyEL-maksuista
ja siirrä yrityksen eläkevakuutukset
Veritakseen osoitteessa veritas.fi/
täysihyöty tai soita 010 195 600.
TOIMI 30.9.2014 MENNESSÄ, NIIN SIIRTO ASTUU VOIMAAN 1.1.2015.
9
10
YRITTÄJÄ-LEHTI
Etsitkö uutta bisnestä?
Sovi treffit Yrittäjäpäiville!
Etsitkö asiakkaita, palvelua
tai yhteistyökumppania? Valtakunnallisille yrittäjäpäiville
on ilmoittautunut jo yli 1200
yrittäjää, joiden joukossa on
varmasti sinullekin sopivia
palveluntuottajia, kumppaneita tai mahdollisia asiakkaita.
Valtakunnalliset yrittäjäpäivät
tarjoaa helpon ja kätevän palvelun, jonka avulla löydät juuri sinulle sopivat kontaktit.
Yrittäjän yhteydet -verkkopalvelun kautta voit sopia tapaamiset kätevästi jo hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Voit kertoa, minkälaisia
palveluja tarvitset tai tarjo-
at ja miksi muiden yrittäjien
kannattaa tutustua juuri sinuun. Kun osapuolet ovat etukäteen kertoneet itsestään, tapaamiset ovat molemmille antoisia. Näin tapaamisten ”osu-
matarkkuus” on parempi kuin
sellaisilla
yrittäjätreffeillä,
joissa tapaamiset ovat sattumanvaraisia. Palvelu tarjoaa
sopivia tapaamisaikoja sinulle sopivien kontaktien kanssa,
ja Tampereen messukeskukseen on varattu alue tapaamisia varten.
Yrittäjä Jan-Eric Danielsson
käytti palvelua vuoden 2013
Yrittäjäpäivillä Lappeenrannassa ja sopi useita tapaamisia etukäteen. Helsingin Yrittäjienkin hallituksen jäsenenä hänellä on pitkä kokemus
verkostoitumisesta erilaisissa
yrittäjä- ja bisnestapahtumissa. Danielsson auttaa Intelligent HR Systems Finland -yrityksensä kautta muita yrityksiä esimerkiksi kehittämään
esimiestyötään, henkilöstöään
ja organisaatiotaan.
- Katsoin, josko palvelun kautta löytyisi yhteistyökumppaneita tai bisnesmahdollisuuksia. Viimeksi etsin
etupäässä kumppaneita, joiden kanssa olisi synergiaa, sanoo Danielsson.
Tapaamisissa Danielsson ja
Kalajoki sai vies
Jorma Uustalo koittaa käytännössä sitä, että kun Kalajoella luonnollisisKalajoen loma-asuntomessut ta syistä käy yleensä paljon lapolivat kaupunginjohtaja Jukka siperheitä, loma-asuntomessut
Puoskarin mukaan menestys houkuttelivat Hiekkasärkille
runsaasti myös muuta aikuismonellakin tavalla.
- Saimme hyvin viestimme väestöä.
- Huomasimme, että aika
läpi kohderyhmässä, joka oli
laajempi kuin yleensä lomase- monella vieraalla oli Kalajosonkeina, kaupunginjohtaja sa- esta vanhentunutta tietoa, jota saimme nyt päivitettyä. Monoo.
Laajempi kohderyhmä tar- nille tuli yllätyksenä, kuinka
monipuolinen palveluvarustus
meiltä löytyy sen lisäksi, että alueen merellinen maisema
puhuttelee aina. Samoin aktiviteettien suurta määrää kiiteltiin, kaupunginjohtaja sanoo.
Myyntikohteet
kävivät kaupaksi
Kaksi viikkoa kestäneillä loma-asuntomessuilla kävi yli
40 000 vierasta. Myös siihen
Omistajanvaihdospalvelu
Ägarskiftestjänst
Kalajoen loma-asuntomessuihin tutustui yli 40 000 kävijää
kahden viikon aikana.
YRITTÄJÄ-LEHTI
”treffikumppani” yleensä kertoivat lyhyesti, mitä kumpikin
tekee ja oli hakemassa. Osa ei
johtanut jatkotoimiin, mutta
osan kanssa yhteistyötä on kehitetty. Danielsson sanoo pitäneensä tapaamispalvelua erittäin hyödyllisenä ja rohkaisee
muitakin sopimaan yritystreffejä.
- Siihen ei tarvitse panostaa
kuin vähän aikaa. Ihmettelinkin kovasti, että tapaamisalueella oli niin tyhjää. Ehkä se
oli vielä sen verran uutta.
Hän pitää erityisen hyödyl-
lisenä sitä, että palvelussa voi
etukäteen löytää juuri itselle sopivat kontaktit. Sen ansiosta lyhyessä ajassa tavoittaa
helposti monta potentiaalista kohdetta ja pystyy rauhassa keskustelemaan vähän syvällisemminkin.
Tampereelle Danielsson on
jo sopinut yhden tapaamisen
Yrittäjäpäivien ulkopuolelle,
mikä saattaa rajoittaa tapaamisia itse tapahtumassa. Silti hän aikoo ilman muuta katsoa, keitä Yrittäjäpäivillä on
mahdollista tavata - joko mah-
11
dollisia asiakkaita tai kumppaneita.
- En rajaa pois kumpaakaan.
Tärkeää on olla aktiivinen jos et ole aktiivinen, ei synny
mitään tuloksiakaan, Danielsson muistuttaa.
Yrittäjän yhteydet -palvelu aukeaa 1. lokakuuta klo 10 osoitteessa www.yrittajapaivat.fi/
verkostoidu
Palveluun pääsee kirjautumaan joko LinkedIn-tilillä tai
luomalla oman profiilin.
tinsä läpi messuvieraille
Puoskari on hyvin tyytyväinen.
- Virallista kävijätavoitetta emme etukäteen asettaneet.
Määrä on kuitenkin suurempi
kuin monilla niillä loma-asuntomessuilla, jotka kestivät kolme viikkoa. Kumppanuus Suomen Asuntomessujen kanssa toimi erinomaisesti ja Laura Ruohola joukkoineen teki
mainiota työtä sen lisäksi, että
Laura antoi kasvot tälle tapahtumalle.
- Kaikkein isoin asia on se,
että niin moni rakentaja uskoi ja luotti paikkaan. Messui-
hin sisältyi hienoja panostuksia
yksityisiltä rakentajilta. Tästä
olemme valtavan tyytyväisiä.
Myytäviksi
valmistuneet
kohteet ovat tehneet myös hyvin kauppansa. Esimerkiksi yhtiömuotoisessa kohteessa
kaikki 18 huoneistoa oli myyty
jo ennen messujen päättymistä.
Kaupunginjohtajan tavoin
Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen
suitsutti Kalajoen messuja.
- Olemme tyytyväisiä, että kävijät kokivat löytäneensä messuilta sitä, mitä he olivat
tulleet hakemaan. Alustavan
Messuvieraat kehuivat loma-asuntomessujen upeita puitteita
Hiekkasärkkien merellisessä maisemassa.
kävijätutkimuksen
mukaan
yli 90 prosenttia messuvieraista oli tyytyväisiä tapahtumaan. Maksaneiden kävijöiden
määrää voi pitää erittäin hyvänä. Toivomme, että tapahtuma osaltaan vahvistaa Kalajoen asemaa monipuolisena, hyvien palveluiden matkailukohteena, Heiskanen toteaa.
Tyytyväisyys leimasi näytteilleasettajienkin kommentteja. Kalajokisella Topi-Keittiöllä on kokemusta jo useista messuista.
- Messut ovat meille tärkeä
markkinointikanava. Kalajoel-
la olimme esillä paitsi lukuisissa kohteissa myös omalla osastolla, jonne messukävijät ohjattiin hakemaan tarkempaa informaatiota tuotteistamme. Se
yllätti iloisesti, että messuille
tultiin niin laajasti ympäri Suomea, myyntijohtaja Riitta Ojala-Fors sanoo.
Tuomipakan alueesta
arkkitehtikilpailu
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin mukaan Kalajoki jatkaa
tulevaisuudessakin matkailualueensa kehittämistä.
- Tänä syksynä meillä tu-
lee käsittelyyn matkailun kasvuohjelma, jossa vauhditetaan
joitain kehittämishankkeita.
Esimerkiksi Dyyni-ravintolan
viereinen Tuomipakat on alue,
jossa on rakennusoikeutta 10
000 kerrosneliötä. Koska kyse
on näkyvästä ja erityisestä paikasta, haluamme varmistaa siihen toteutettavan rakentamisen
tason erikseen järjestettävällä
arkkitehtikilpailulla.
Parhaillaan alueella on rakenteilla Rakennuskartio Oy:n
Herrain Hiekat-loma-asuntohanke ja pari muutakin yhtiömuotoista kohdetta.
Hiekkasärkillä on kaupunginjohtajan mukaan selkeä tarve myös sisäliikuntatilalle tai
monitoimihallille, minkä lisäksi matkailun kasvuohjelmassa
otetaan kantaa ulkoilma-areenan sijaintiin.
- Todella mielenkiintoinen
on myös Marinan alue, jonka
kaavaprosessi etenee normaalia reittiä. Sinne voitaisiin rakentaa huoneistoja upealla merinäköalalla, minkä lisäksi saisimme kaivatun vierasvenesataman. Se toisi kalajokiseen
matkailuun aivan uudenlaisen
merellisen elementin.
12
YRITTÄJÄ-LEHTI
Keilailussa yhdistyivät työ ja harrastus
tyksen palveluksessa omien
sanojensa mukaan monitoimimiehenä vastaten keilapallojen myynnistä ja pallojen porauksesta.
Jorma Uusitalo
Silloin kun asiat loksahtavat
sopivasti kohdalleen, ammatti ja toimeentulo saattavat löytyä oman harrastuksen parista. Näin kävi kokkolalaiselle Tuomisalon perheelle. Perheen vanhempien Leifin ja
Ullan omistama Keilatrio Oy
harjoittaa liiketoimintaa Kokkolan 12-rataisessa keilahallissa.
- Kun aloitimme yrittäjinä,
lapset Laura ja Mikael olivat
alle 10-vuotiaita. Minun oli
helppoa tehdä töitä keilahallin
kassalla, koska lapset tulivat
koulusta keilahallille ja tiesin,
että he ovat hyvässä turvassa.
Täältä sitten lähdimme kotiin
tekemään ruokaa ja hoitamaan
läksyt, Ulla Tuomisalo kertoo.
Perheen isä Leif on keilannut nuoresta pojasta alkaen ja
pelannut liigatasolla kokkolalaisessa CPS-seurassa. Myös
Laurasta ja Mikaelista kehittyi kovan luokan keilaajia.
Laura on edustanut Suomea
nuorissa PM-, EM- ja MM-tasolla sekä naisissa EM-kilpailuissa. Mikael puolestaan keilasi junioreiden maajoukkueessa lajin EM-kisoissa Kreikassa. Tällä hetkellä lapsista
Mikael työskentelee perheyri-
Kesällä jää aikaa
myös lomailuun
Ulla, Mikael ja Leif Tuomisalo kehuvat keilaajia huumorintajuiseksi väeksi.
Tuomisalojen
yrittäjäura
käynnistyi kesällä 1997. Silloisen keilahalliyrittäjän Harri Kalliokosken pallobisnes
laajeni niin paljon, että hän
tarvitsi lisävoimia keilahallin
puolelle. Ulla oli tuolloin töissä Postilla, joka alkoi vähentää
henkilöstöään kovalla kädellä.
Leifillä taasen olisi ollut edessään siirto Kokkolasta Vaasan
aluehälytyskeskukseen.
- Perustimme Keilatrion
kolmestaan mutta reilun vuoden kuluttua ostimme myös
Harrin osuuden, Leif kertoo.
Keilahallin lisäksi Keilatrion
liiketoimintaan kuuluu keilapallojen myynti ja poraus sekä muiden keilatarvikkeiden myynti. Kilpailutoimintaa Keilatrio pyörittää yhdessä
Kokkolan Keilailuliiton kanssa, jonka puolestaan muodostavat paikalliset keilaseurat.
Keilahallissa toistuu oma
päivä-, viikko- ja vuosirytminsä, joka intensiivisen työskentelyn lisäksi tarjoaa mah-
dollisuuden myös lomailuun
kesän aikana.
- Keilahallilla ollaan käytännössä aamusta iltaan. Ensimmäisiä töitä on tehdä radanhoito. Sen lisäksi tarkistamme, että laiteet ovat kunnossa ja poraamme palloja.
- Koululaisia saattaa tulla jo
aamukahdeksalta, ja yleisölle
avaamme ovet arkisin puolen
päivän aikaan. Silloin paikalla
on koululaisten lisäksi paljon
veteraaneja. Alkuiltaa kohden hallille alkaa tulla työssä käyviä, seurojen keilaajia
sekä erilaisia vapaa-ajanryhmiä. Viikonloppuisin toiminta painottuu kilpailuihin mutta tuolloinkin radoilla on tilaa myös vapaa-ajankeilaajille, Leif kertoo.
Elokuusta kesäkuuhun kestävän kauden aikana käytännössä vain joulun ja pääsiäisen
juhlapyhät tarjoavat mahdollisuuden useamman päivän vapaaseen. Yrittäjien jaksamisen
ja palautumisen kannalta on
hyvä, että monin paikoin keilahallit ovat suljettuna kesäisin. Niin Kokkolassakin.
- Kesällä hallin ollessa kiinni tehdään huoltoja mutta aikaa jää silloin myös lomailuun. Huollot yritämme ajoittaa sadepäiville mutta jos kesä
on aurinkoinen, voi huoltojen
kanssa tulla hieman hoppu,
Tuomisalot nauravat.
Lajissa kiehtoo
haasteellisuus
Kokkolassa keilailua on harrastettu jo tasan 50 vuotta. Vapaa-aikakeskuksessa sijaitsevassa viihtyisässä keilahallissa on 12 rataa.
Keilailu on laji, jota voivat
harrastaa kaiken ikäiset ja lajin voi aloittaa mainiosti vaikkapa vasta eläkepäivillä. Lajin
aloittaminen on myös edullista, koska tarvittaessa välineet
voi vuokrata hallilta pikkurahalla.
Mikaelin mukaan lajissa
kiehtoo varsinkin haasteellisuus, koska käytännössä kukaan ei voi tavoittaa keilailussa täydellisyyttä.
- Keilaajat ovat huumorintajuista porukkaa, joiden kanssa
on kiva pelata jälkipelejä, sillä itse en ehdi keilaamaan, Ulla jatkaa.
Leif sanoo, että keilahalliyrittäjänäkin pääsee maistamaan paljon puhuttua yrittäjän vapautta.
- Kesän vapaat ovat tervetulleita, ja silloin voit rytmittää tekemistä oman harkintasi
mukaan. Yrittäjänä teet myös
töitä itsellesi. Lajina minua
kiinnostaa keilailussa sen sosiaalisuus. Voit pelata henkilökohtaisia kisoja mutta sen lisäksi on paljon joukkuepelejä, jolloin pääsee nauttimaan
hauskasta yhdessä olosta.
YRITTÄJÄ-LEHTI
13
Kokkolan Venetsialaisilla on jo yli satavuotinen historia. Tulella on tärkeä merkitys aidossa ja alkuperäisessä venetsialaisperinteessä.
Matkailukesällä positiivinen saldo
Jorma Uusitalo oopperakesän sekä luonnollisesti vuosikymmenien vahKeskipohjalaisen matkailuke- van perinteen omaavan Venetsän saldo on vahvasti positiivi- sialaiset monine oheistapahtunen, vaikka alkukesän kylmä mineen.
- Kaupunki panosti tänä
sääjakso ennakoi yhdessä vaivuonna todella mittavasti ilheessa paljon pahempaa.
- Kokonaisuutena kesä on maistapahtumiin torilla kauollut tosi hyvä. Majoitusliik- punkikeskustassa. Tosi tärkeiltä tulleen palautteen pe- keitä Venetsialaisille ovat lurusteella käyttöasteet ovat ol- kuisat tutut tapahtumat kuten
leet korkeammat kuin vii- Suntin soutu ja toriköörin laume vuonna. Lomamatkailijoi- lutapahtuma lauantaiaamuta meillä on käynyt laajasti eri na. Ne ovat sellaisia venetsiamaista samoin kuin kattavas- laisperinteitä, joista pidämme
ti eri puolilta Suomea, sanoo lujasti kiinni, matkailujohtaja
Kokkolan Matkailun toimitus- korostaa.
johtaja Jaska Pensaari.
Jenny-laivalla risteilyn teh- Luontomatkailu kiehtoo
neiden määrä kasvoi hänen ulkomaisia tulijoita
mukaansa jopa huomattavasti, Puhdas ja hiljainen suomalaisamoin nousussa olivat Tanka- nen luonto metsästys- ja kalasrin majakkasaaren majoitus- tusmahdollisuuksineen kiinnostaa ulkomaisia matkailijoivuorokaudet.
Kokkola on viime vuosina ta niin keskisessä Euroopassa
nostanut profiiliaan tapahtu- kuin Venäjällä. Reisjärven ja
Sievin seuduilla toimivan Erämien kesäkaupunkina.
- Kaupungin kokoon näh- Korpisen kotisivuillakin kieliden meillä järjestetään todella versiot löytyvät suomen lisäkpaljon erilaisia tapahtumia, ja si saksaksi, venäjäksi ja engmukaan on tullut myös useita lanniksi.
- Syksy on käynnistynyt väuusia järjestäjiä, Pensaari sanoo ja luettelee esimerkkeinä hän hiljaisemmin, koska vievanhassakaupungissa järjes- lä ei ole täyttä varmuutta siitetyn pihakirppisviikonlopun, tä, miten kanalintujen jossain
Kokkola cupin, Ykspihla- määrin epäonnistunut pesinjan kulttuuriviikon, Kokkolan tä vaikuttaa. Toisaalta varauk-
sia on tällä hetkellä yllättävänkin paljon nyt kun metsästysajat on julkaistu, kertoo yrittäjä Sakari Muuttola.
Alkukesä enteili heikkoa sesonkia kylmän jakson aikana
mutta säiden lämmettyä kysyntä suorastaan räjähti.
- Kesällä suurin osa kävijöistä tuli omasta maakunnasta ja jonkin verran Etelä-Suomesta. Paljon oli mökkeilijöitä,
jotka halusivat ympärilleen tilaa ja rauhaa. Uskon, että syksyllä metsälle tulee sellaisia
kotimaisiakin vieraita, jotka
haluavat vaihtelun vuoksi met-
sästää uusilla alueilla.
Lokakuussa Muuttola saa
vieraita muun muassa Saksasta, kun sikäläinen erälehti tuo
lukijoitaan metsästys- ja lukijamatkalle Suomeen.
- Lehden edustajat kävivät
täällä koemetsällä kaksi vuotta sitten, jolloin lintuja oli tosi
runsaasti. Toivottavasti myös
paikalliset
metsästysseurat
huomioivat nämä kuten muutkin ulkomaiset erävieraat palveluissaan. Venäjältä tänne
olisi tulossa paljon erityisesti kalastusmatkailijoita, yrittäjä kertoo.
Kalajoella kaikkien
aikojen heinäkuu
Kalajoen Matkailuyhdistyksen
toiminnanjohtaja Eija Honkonen summaa hänkin tyytyväisenä yhteen Kalajoen matkailukesää.
- Kesä oli kaksijakoinen.
Kesäkuu oli aika vilkas mutta
sää aiheutti haasteita. Heinäkuusta tuli sitten varsinainen
hellekesä ja sen ansiosta esimerkiksi leirintäalueella kuukausi oli ennätysvilkas. Pelkästään heinäkuussa leirintäalueella kirjattiin 65 000 yöpymisvuorokautta ja se on todella
Elokuun lopulla Kalajoen leirintäalueen portilla oli hiljaista mutta heinäkuussa leirintäalueella kirjattiin
huimat 65 000 yöpymisvuorokautta.
kova luku. Ravintola- ja majoitusmyynnissä heinäkuun kasvuprosentit nousivat Kalajoella kymmeniin prosentteihin.
Myös Kalajoella järjestettiin
Honkosen mukaan kesän aikana lukuisia onnistuneita tapahtumia. Paljon onnistuneita tapahtumia riitti aina venetsialaisviikonloppuun saakka.
- Syyskuun 19.-21. päivä järjestämme yhdessä yrittäjien
kanssa Oktoberfestin. Ajatuksena on erityisesti se, että pystyisimme jatkamaan matkailukautta nykyistä pidemmäksi,
Honkonen sanoo.
Kalajoella matkailumäärien kasvulle on asetettu kova
tavoite, sillä tarkoituksena on
tuplata matkailijamäärä seuraavien kymmenen vuoden
kuluessa. Käytännössä se tarkoittaa, että vilkkaan kesäsesongin lisäksi paikkakunnalle halutaan nykyistä enemmän
kävijöitä muinakin vuodenaikoina.
- Pyrimme muun muassa luomaan kontakteja ulkomaille, sillä ulkomaisten osuus
matkailijoista on tällä hetkellä vain noin kolme prosenttia. Meidän on tärkeä viritellä
omia palveluitamme sellaisiksi, että ne kiinnostavat myös
ulkomailla.
14
YRITTÄJÄ-LEHTI
Työelämän
kehittämiseen rahoitusta
Työsuojelurahastolta
Marja-Leena Jylhä valitsevat keskuudestaan haHenkilöstöviestintäpäällikkö kijayrityksen.
Työsuojelurahasto ryhmien edustajien on oltava
hankkeessa mukana, ja tavoitOnko sinulla tarvetta yrityk- teena tulee olla yhteistoiminsenne toiminnan kehittämi- nan edistäminen.
seen? Hae Työsuojelurahaston
kehittämisavustusta oman or- Vastinetta tapaturmaganisaatiosi kehittämiseen ul- vakuutusmaksuille
kopuolisen asiantuntijan tai Työsuojelurahaston rahoitus
perustuu
tapaturmavakuukonsultin avulla.
TyösuojelurahasHakuehdot
täyttävässä tuslakiin.
hankkeessa tavoitteena on in- tolle tilitetään osuus yritysnovatiivisesti ja aiempaa tut- ten maksamista tapaturmavakimustietoa hyödyntäen ai- kuutusmaksusta. Työsuojelukaansaada toimiva, tuottava ja avustusta hakemalla yritys voi
turvallinen työympäristö, jos- siis saada vastinetta vakuutussa henkilöstö voi hyvin ja ke- maksuilleen.
Määräraha on enintään 50
hittyy.
Työyhteisön kehittämisa- prosenttia soveltajan palkkiovustuksia voivat hakea tapa- ja matkakustannuksista. Haturmavakuutusmaksuvelvolli- kija itse maksaa vähintään 50
set työnantajat, yritykset, kun- prosenttia vastaavista kuluisnat ja muut työyhteisöt. Ke- ta.
hittämishankkeille on eduksi,
että ne edistävät työyhteisössä myönteistä oppimista, ko- Lisätietoja:
Työsuojelurahasto, www.tsr.fi
kemusta ja yhteistyötä.
Pienet ja keskisuuret yri- Hakukriteerit ovat osoitteestykset voivat muodostaa yri- sa www.tsr.fi/kehittamisavustysryhmän, jolloin yritykset tushaku.
Italia - Malta - Espanja 7-yön all inclusive*****
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN
KOULUTUSRISTEILY VÄLIMERELLÄ
10.5. - 17.5.2015
Reittilennot


Oulusta
(Kokkolasta)
Loistoristeilijä*****
COSTA FASCINOSA
parvekehytissä
SISÄLTÄÄ KAIKEN TÄMÄN
RISTEILYOHJELMA
su Savona
ma Rooma
ti
Costa Fascinosan risteilyllä tutustut upeisiin vierailukohteisiin. Laivalla
nautit loistoristeilijän monipuolisista ja korkeatasoisista palveluista. Käytössäsi ovat laivan aurinkokannen ulko- ja sisäuima-altaat, jacuzzit ja
allasbaarit. Samsara-kylpylän thalassoterapia-altaat, saunat ja hyvin
varustettu kuntokeskus. 5 tasokasta ravintolaa, 13 baaria ja kahvilaa,
kasino, disko ja teatteri, jossa iltaisin kansainvälisiä showesityksiä. Grand
Prix- ja golf-simulaattorit, Play Station World-alue.
Yrittäjäristikko
- pk-yrityksen kotimaa
- toisessa EU:n jäsenmaassa
tarjolla olevat palvelut
- EU:n tarjoamat palvelut
- kohdemaassa tarjolla olevat
palvelut
Portaali tarjoaa myös linkin
komission Market Access Database -internetpalveluun, joka tarjoaa tietoa eri kasvumarkkinoista. Komissio myös
kutsuu julkisen sektorin pkyrityksille suunnattujen palvelujen tarjoavia rekisteröimään
oman tukitoimensa portaaliin.
Lisätiedot
https://webgate.ec.europa.eu/
smeip/
Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 24.
—
16.30
09.00 19.00
Sisilia
13.00 18.00
ke Malta
13.00 18.00
to meripäivä
Tietoa ja tukea
kansainvälistymiseen
Avustaakseen eurooppalaisten pk-yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä Euroopan
komissio on avannut uuden internetportaalin, joka tarjoaa
pk-yrityksille tietoa ja tukea
kansainvälistymiseen.
Portaalin keskeinen osa on
tietokanta, johon kerätty tietoa pk-yrityksille suunnatuista
julkisen sektorin tukitoimista
sekä paikallisella tasolla että
kansainvälisillä kasvumarkkinoilla. Tietokannan käyttö
on ilmaista, se on avoinna kaikille ja sisältää lähes 300 palveluntarjoajaa, jotka tuottavat
noin 1200 tukitoimea. Tietokanta sisältää useita eri hakukategorioita, kuten:
1985,-
vain
—
—
pe Mallorca
13.00 19.00
la Barcelona
08.00 13.00
su Savona
09.00
—





Lennot Italiaan & kuljetukset satamaan
Risteily kahden hengen parvekehytissä
All inclusive - kaikki ateriat (aamiainen,
lounas, välipalat ja illallinen)
sekä virvoitus-ja alkoholijuomat laivalla
Verot, satamamaksut ja palvelurahat
Koulutusohjelma (tarkentuu myöhemmin)
Lisätiedot ja varaukset 28.11.2014 mennessä:
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät puh. 06 - 831 52 92
Pidätämme oikeudet muutoksiin
YRITTÄJÄ-LEHTI
15
”Hyvinvointi lähtee liikunnasta”
Jorma Uusitalo
Elokuun viimeinen päivä on
kääntymässä iltaan kun Kokkolan leirintäalueen yrittäjä
Erkki Ahtiainen pistää paikkoja lukkoon Meripuiston kupeessa sijaitsevalla leirintäalueella. Vilkas kesäkausi on juuri saatu päätökseen, ja edessä
odottaa hieman helpompi jakso.
- Ei kesäkauden loppuminen kuitenkaan tarkoita sitä, että työt loppuisivat tähän.
Leirintäalueella riittää asiakkaita talvellakin ja edessä on
muun muassa erilaisia kunnostustöitä. Talvikausi on tietyllä tapaa jopa kesää tiukempi, koska talvisin olen yksin ja
jos jonnekin pitää päästä, silloin pitää löytyä tuuraaja, yrittäjä toteaa.
Mäkihypyssä
työasiat unohtuvat
Ahtiainen tiedostaa, kuinka
tärkeää yrittäjän on huolehtia omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Kuten yrittäjiä
usein muistutetaan, yrittäjän
kunto on yrityksen elinehto.
- Liikunta on minun arjessa mukana isona asiana tavalla
tai toisella. Se on hirmu tärkeä
asia, siitä se hyvinvointi ja jaksaminen lähtevät. Läpi vuoden jatkuvasta tasaisena jatkuvasta liikkumisesta ei minun
kohdalla kuitenkaan voida puhua, koska kesäsesonkina joutuu tekemään sata päivää töitä
putkeen. Mutta silloinkin yritän käydä liikkumassa edes
kerran, kahdesti viikossa.
Kokkolalaisyrittäjä harrastaa liikuntaa monipuolisesti: on juoksulenkkiä, sauvakävelyä maastossa, kuntosalia, pyöräilyä ja mäkihyppyä.
Ahtiainen kiertää talvisin mäkihypyn veteraanikisoja ulkomaita myöten, ja kesälläkin
hän hyppää viikoittain.
- Vaikka kesän työsesonki
on tosi tiukka, yritän käyttää
Pyöräily ja muu säännöllinen liikunta luovat
perustan myös yrittäjien jaksamiselle.
yhden aamupäivän viikossa
siihen, että käyn hyppäämässä esimerkiksi Saarijärvellä. Hyppääminen on sellainen
juttu, joka vie ajatukset kertakaikkisesti pois työasioista,
Ahtiainen nauraa.
Oikea asenne
auttaa jaksamaan
Moni on Ahtiaisen kanssa samaa mieltä hänen todetessaan,
että jaksamiseen voi vaikuttaa
myös omalla asenteellaan. Tosiasia on toki sekin, että yrittäjät kantavat huolta yrityksensä
kannattavuudesta ja sen takia
uhraavat työlle paljon aikaa.
Silti elämä ei saisi olla pelkkää työntekoa.
- Kesä on todella kiireinen
mutta kun tiedostat asian ja
tiedät, että sitä jatkuu sen tietyn ajan, silloin kroppakin
Yrittäjän hyvinvoinnin TOP-10
1) Uskalla jakaa vastuuta ja delegoida työtehtäviä.
2) Varaa aikaa omalle vapaa-ajalle ja pidä
myös lomaa.
3) Työn ulkopuolinen harrastus auttaa työstä
irtautumiseen.
4) Huolehdi fyysisestä kunnostasi.
5) Käy säännöllisesti terveystarkastuksissa.
6) Hae vertaistukea ja keskustelukumppaneita
muista yrittäjistä.
7) Huolehdi osaamisesi ja ammattitaitosi ajan
tasalla pitämisestä.
8) Muista ystävät ja perhe. Älä uhraa ihmissuhteitasi työlle.
9) Panosta rekrytointiin. Hyvät työntekijät
ovat jaksamisen avaintekijä.
10) Yrityksen kehittäminen ja uudet visiot virkistävät ja tuovat vaihtelua.
Lähteet: SY, Etera.
Kirjapaino Välikangas | Kehystysliike Vihinpuu
40 vuotta
1974 - 2014
Juhlimme yhdessä yrittäjänpäivää
Tullipakkahuoneella kakkukahveilla
perjantaina 5.9.
kello 13.00 - 16.00
Toivotamme kaikki asiakkaamme
ja ystävät tervetulleiksi!
yhteistyössä:
Erkki Ahtiainen saa voimaa ja jaksamista liikunnasta. Hän muistuttaa, että
pienikin mutta säännöllinen irtaantuminen työrutiineista auttaa. Ja mikä tärkeintä, lenkillä pitää keskittyä itseensä. Sen takia kännykkä kannattaa jättää
kotiin tai ainakin pitää äänettömänä taskussa.
kestää kiireen paremmin. On
myös tärkeää, että kaikkein
kiireimpänäkin aikana pystyisit liikkumaan säännöllisesti,
vaikka edes kerran viikossa.
Huonoin vaihtoehto on se, että liikkumiseen tulee kuukausien taukoja.
Varsinaista lomaa Ahtiainen pystyy pitämään kahdesta kolmeen viikkoa vuodessa.
Sen lisäksi tulee jonkin verran
viikonloppuvapaita.
- Eikä sen irtaantumisen
tarvitse aina olla jotain suurta
kuten kahden viikon reissu ulkomaille. Itse saatan ajaa kahville kauppakeskukseen, katselen ihmisiä ja annan mielen
rentoutua. Sekin auttaa ja on
parempi vaihtoehto sille, et-
tei pidä minkäänlaisia taukoja juuri koskaan.
Ahtiainen vinkkaa kolme vihjettä muille yrittäjille, kuinka pitää huolta hyvinvoinnista mutta muistuttaa samalla, että nämäkin asiat ovat
hyvin henkilökohtaisia. Yksi
tykkää yhdestä ja toinen toisesta tavasta.
- Liikunta on ehdottoman
tärkeää. Varsinkin, jos teet sisätyötä eikä työ ole fyysisesti
kovin rasittavaa. Löydä myös
oma tapasi rentoutua. Joku haluaa reippailla yhdessä muiden kanssa, joku toinen nauttii
tekemisestä yksinään. Muista myös pienet irtiotot arjessa.
Pieni voi olla kaunista tässäkin asiassa.
16
YRITTÄJÄ-LEHTI
ALAVIESKA
Talouden realiteetit viitoittavat myös Alavieskan
Jorma Uusitalo kemään.
Alavieska on tyypillinen suomalaiskunta, joka joutuu arvioimaan tulevaisuuttaan kuntatalouden realiteettien näkökulmasta. Turvallinen, puhdas ja avara maalaisympäristö
tarjoaa hyvät edellytykset asumiselle ja yrittämiselle, mutta rakenteelliset ongelmat aiheuttavat sen, että kunnan taloudenpito käy yhä hankalammaksi tulojen jäädessä koko
ajan enemmän jälkeen menokehityksestä.
Alavieskan,
Ylivieskan,
Haapaveden ja Oulaisten kuntajakoselvityksen
loppuraportti valmistui elokuun alussa. Valtuustoille asia etenee
syyskuussa ja sen jälkeen tiedetään, millaisia ratkaisuja
paikalliset luottamushenkilöt
ovat mahdollisesti valmiita te-
”Tarvitsemme
leveämpiä hartioita”
Alavieska täyttää jo tällä hetkellä useimmat kriisikunnalle asetetuista kuudesta kriteeristä. Kaikkein huonoimpia lukuja osoittaa taseeseen kertynyt asukaskohtainen alijäämä.
Kuntatalouden asiantuntijoiden mukaan hälytyskellot
soivat, jos alijäämä on asukasta kohti 500 euroa. Kunnanjohtaja Tapani Vierimaa selvittää tilannetta Alavieskan kohdalta.
- Viime vuoden tilinpäätöksessä alijäämä oli 855 euroa
asukasta kohti. Samana vuonna Alavieska kuitenkin sai 360
000 euroa harkinnanvaraista
valtionosuuden korotusta. Jos
sen vaikutus puhdistetaan luvuista pois, asukaskohtainen
alijäämä kasvaa yli tuhanteen
euroon. Se on kriittinen summa, Vierimaa sanoo.
Vaikka Alavieskassa kurottiin viime vuonna alijäämää
kiinni muun muassa sote-menojen säästöillä ja arvioitua
suuremmilla toimintatuotoilla,
se ei kunnanjohtajan mukaan
poista Alavieskaa vaivaavaa
rakenteellista ongelmaa. Kulut
pyrkivät kasvamaan enemmän
kuin käytettävissä olevat tulot
ja tilannetta kärjistää väestön
ikääntyminen.
Vierimaa ei ota suoraan
kantaa kuntaliitokseen mutta
toteaa, että Alavieska tarvitsee leveämpiä hartioita pystyäkseen huolehtimaan kuntalaistensa palveluista. Muussa
tapauksessa tuloveroprosenttia on korotettava suomenennätystasolle. Alavieskan tuloveroprosentti on tällä hetkel-
Kunnanjohtaja Tapani Vierimaa on
työskennellyt kunnallisvirkamiehenä
yli 40 vuotta. Pian on aika siirtyä hyvin ansaituille eläkepäiville.
Yrittäjäyhdistys tarjoaa
Kuljetusyrittäjä yrittää selviytyä sääntelystä
Jorma Uusitalo
Teemme massalouhintaa sekä
kivien-, kanaalien-, ja rakennuspohjien
yms. louhinta ja räjäytystöitä.
Uudella kalustolla!
Kauttamme myös rammerityöt

Yrittäjän päivät ovat pitkiä ja
usein vapaa-aikaa jää vähän.
Yrittäjät joutuvat myös kamppailemaan kasvavan byrokratia ja monien erilaisten velvoitteiden kanssa. Yrittäjä elää
elämää, jota monesti ymmärtää vain toinen yrittäjä. Silti
suuri osa yrittäjäksi ryhtyneistä sanoo, etteivät he halua siirtyä palkkatyöhön toisen palvelukseen.
Alavieskan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo
Nahkala on ollut yrittäjäyhdistyksen jäsen siitä lähtien, kun
hän aloitti yrittäjänä 90-luvun
alussa. Alavieskan paikallisyhdistystä Nahkala johtaa kolmatta vuotta.
- Olen osallistunut mielelläni yrittäjäjärjestön tilaisuuksiin, koska siellä saa vertaistukea tapaamisissa toisten yrittäjien kanssa. Jonkin verran
olen käyttänyt myös jäsene-
tuihin kuuluvia neuvontapalveluita, hän kertoo.
Alavieskan yrittäjäyhdistyksen toimintaan osallistuvia
puheenjohtaja kehuu nuorekkaaksi porukaksi.
- Tietenkin aina mukana saisi olla enemmän väkeä
mutta silloin kun jotain järjestämme, paikalle saapuu yleensä kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen yrittäjää.
Heissä on yksinyrittäjiä mutta aika paljon myös yrittäjiä,
jotka työllistävät muutaman
työntekijän.
- Tapaamisissakin erilainen sääntely puhuttaa yrittäjiä paljon, samoin työllistämisen kalleus. Nimenomaan palkan sivukulut sekä byrokratia
nostavat kynnystä palkata uusia työntekijöitä.
Kuka päättää yrittäjäkuljettajan työtunneista?
Jarmo Nahkala on itse monialayrittäjä. Yrittäjä-omista-
YRITTÄJÄ-LEHTI
17
ALAVIESKA
tulevaisuuden
lä 21,5 mutta sen pitäisi olla
4-5 prosenttia korkeampi, jotta kunta selviytyisi pelkästään
nykyisistä velvoitteistaan.
”Kunnan ei tarvitse
tuottaa itse kaikkea”
Vaikka juuri tällä hetkellä
kansainvälisen talouslaman
vaikutukset tuntuvat myös
alavieskalaisessa elinkeinoelämässä, paikkakunnalla on
omat vahvat vahvuutensa, joiden varassa tulevaisuutta ja
hyvinvointia on mahdollista
rakentaa.
Satunnainen kulkija kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että Alavieskasta on vain
hieman yli kymmenen minuutin automatka voimakkaasti
kasvavaan Ylivieskaan. Alavieska pystyisi varmasti tarjoamaan viihtyisiä ja kookkaita
asuintontteja sekä esimerkik-
si päivähoito- ja koulupalvelut lähi etäisyydeltä, jos vanhemmat kulkevat töissä jossain naapurikunnista?
- Meillä on kieltämättä hyvä
logistinen sijainti, koska olemme valtatien tuntumassa kahden kasvavan kaupungin eli
Ylivieskan ja Kalajoen välissä. Täällä on elinvoimaa myös
korkean syntyvyyden ansiosta, eli todellakaan ei voi puhua kuihtuvasta periferiasta.
Rataverkon parannustyöt heijastuvat positiivisesti tällekin
alueelle, ja Alavieskassa on lisäksi monipuolisesti eri alojen
työpaikkoja.
Kuluvan vuoden lopulla
katsomon puolelle siirtyy paljon kunnallisalan osaamista
ja näkemystä Vierimaan jäädessä eläkkeelle. Yli 40 vuotta kestänyt ura kunnallisvirkamiehenä alkoi Eurajoelta ensin
vertaistukea
ja on keskipohjalaisteillä tuttu
näky hänen ajaessaan Hyötykuorma Oy:n kuljetuksia. K.
Nahkala Oy:llä puolestaan on
kaksi autoa hoitamassa Valion ajoja. Sen lisäksi Nahkalan
perhe tunnetaan Linnakalliosta, joka tarjoaa Alavieskassa
juhla-, majoitus- ja virkistyspalveluita.
- Olen myös koulutettu hieroja, ja niitä töitä tein seitsemän vuotta. Hierojan hommat
ovat kuitenkin toistaiseksi taka-alalla, koska aika ei riitä
kaikkeen, hän nauraa.
suunnittelusihteerinä ja sitten
taloussihteerinä.
Vuonna 1979 Vierimaa valittiin Ylivieskan kansliasihteeriksi. Viisi vuotta myöhemmin työt jatkuivat kaupunginkamreerina ja vuodesta 1986
kaupunginsihteerinä. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut
Alavieskan kunnanjohtajana.
- Valtavan paljon on tuona
aikana kertynyt hyviä kokemuksia. Toki joitakin ikäviäkin mukaan mahtuu. Työ on
ollut antoisaa ja monipuolista,
ja sopivasti olen saanut hoitaa
uusiakin tehtäviä. Virkamiehen on oltava kuntalaisten palvelija, ja siinä minua on varmasti auttanut ulospäin suuntautunut luonne.
Kunnallinen itsehallinto on
asia, josta Vierimaan mukaan
kannattaa pitää kiinni.
- Ajat muuttuvat ja niin käy
kunnalliselle itsehallinnollekin. Palveluiden järjestämisessä kunta voi olla edelleen perusyksikkö mutta ei sen tarvitse tuottaa itse kaikkea. Toivottavasti pääsemme myös
sellaiseen malliin, jossa kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan
enemmän siihen, miten palvelut, kuten vaikkapa lasten päivähoito, järjestetään.
Vierimaa on suunnitellut
olevansa viimeisen työpäivän
työhuoneessaan 15. lokakuuta
eläkepäivien alkaessa virallisesti vuodenvaihteessa.
- Eläkkeellä harrastuksille
jää enemmän aikaa. Omakotiasujalla riittää aina kaikenlaista puuhaa. Liikunta ja varsinkin pyöräily on ollut minulle
jo pitempiaikainen harrastus.
Sen lisäksi aikaa kuluu kuorolauluun ja matkusteluun, Vierimaa suunnittelee.
Kuljetusalan
yrittäjänä Nahkala on nähnyt hyvin
konkreettisesti, miten erilainen sääntely pahimmillaan
vaikeuttaa yrittämistä ja suoraan jopa puuttuu yrittäjänvapauteen.
- Tuskin missään muualla
kuin kuljetusalalla viranomaiset ovat säätäneet yrittäjän viikoittaisesta kokonaistyöajasta,
Nahkala viittaa äskettäin voimaan tulleeseen yrittäjäkuljettajia koskevaan työaikarajoitteeseen. Sen on ennustettu
olevan jopa tuhoisan Suomen
pienyrittäjävaltaisella kuljetusalalla.
- Lepo- ja ajoaikasäännökset ovat asia erikseen mutta nyt on säädetty, että yrittäjäkuljettajan viikoittainen
työaika saa olla enintään 48
tuntia. Siihen sisältyy kaikki yrittäjän tekemä työ ajoista
kirjanpitoon ja laskujen maksamiseen. En tiedä miten lakia
aiotaan valvoa. Ehkä seuraava
vaihe on se, että kuljetusyrittäjälle laitetaan valvontapanta
nilkkaan. Aivan varmasti tämäkin lakimuutos lisää byrokratiaa ja aiheuttaa uusia haasteita yrittäjän toimeentulolle.
Kabotaasiliikenne
syö kilpailukykyä
- Yrittäjäjärjestön toiminnassa pääsee tapaamaan muita yrittäjiä, rentoutumaan ja
vaihtamaan ajatuksia yhteisistä asioista,
Alavieskan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nahkala sanoo.
Kuljetusalaa ovat koetelleet
myös mitta- ja massamuutokset. Pari vuotta sitten Nahkalakin joutui kaventamaan kuljetuskalustoaan 2,5 sentillä ja
nyt ollaan tilanteessa, jossa
yrittäjä voisi hieman korottaa
ajokalustoaan.
- Muutokset aiheuttavat
kustannuksia, jotka pitäisi
pystyä siirtämään hintoihin,
mutta eivät asiakkaat ole val-


miita maksamaan sääntelyn
aiheuttamia lisäkuluja. Kuljetusyrittäjien kilpailukykyä
syö sekin, että ulkomailta, lähinnä idästä tulleet autot, ovat
ryhtyneet ajamaan myös Suomen sisäisiä kuljetuksia.
Esimerkiksi Baltian maiden
palkkatasolla toimivilla yrityksillä on merkittävä kilpailuetu verrattuna suomalaisen
kustannustason kanssa kamppaileviin kuljetusyrityksiin.
Suomalaisen kuljetusyrittäjän vahvin kilpailutekijä vaativassa toimintaympäristössä on Nahkalan mukaan hyvä
palvelu.
- Meillä Junnikkala ja Rautapohja ovat hyviä esimerkkejä pitkäaikaisista asiakassuhteista. On tärkeää, että asiakkaat voivat luottaa meihin eli
he tietävät, että kuljetukset
ovat oikeaan aikaan oikeassa
paikassa. Tarvitaan myös kykyä reagoida nopeasti asioihin
ja iso etu on sekin, että pystymme itse purkamaan kuorman asiakkaalle.
Nahkalalla kuljetuksia hoidetaan kolmella täysperävaunuyhdistelmällä. Yrittäjän itsensä lisäksi kuljetukset työllistävät perheen pojan sekä
yhdestä kahteen vierasta työntekijää.
‚‚‚ƒ


 
 ­  €€
Mäntylänmäentie 2, ALAVIESKA Puh. 050 5570 250, 050 5555 882
18
YRITTÄJÄ-LEHTI
ALAVIESKA
”Yrittäjäksi ryhtymistä
ei ole tarvinnut katua”
RAUTAA ALAVIESKASTA!
Toimitamme levyosat
valmiiksi leikattuina
uudella CNC polttoleikkauskoneella.
Leikkaus plasma/kaasu
RAUTAKONE
Palolaijantie 3, 85200 Alavieska
Puh. 044 543 1102
[email protected]
 ­€
Jorma Uusitalo puriltaan Matti Rahjalta. Pari vuotta myöhemmin Erkki
- Yhtään ei ole harmittanut, hankki Esko-veljensä kansettä tuli aikanaan lähdettyä sa toisen koneen ja monitoiyrittäjäksi. Välistä on ollut mikoneiden aikaan Hannulat
lujiakin paikkoja mutta aina siirtyivät ensimmäisten jouniistä on päästy yli. Paljon on kossa Kalajokilaakson alueelopittu yrityksen ja erehdyksen la vuonna 1981.
- Paljon ovat ajat siitä muutkautta, alavieskalainen Erkki
Hannula nauraa kerratessaan tuneet, sillä tuohon aikaan
pitkän yrittäjäuransa vaiheita. Suomen metsistä korjattiin
Yrittäjyys on siirtynyt Han- koneellisesti vain viitisen pronuloiden perheessä seuraaval- senttia. Toisaalta metsäkonele sukupolvelle, sillä yrittäji- urakoitsijaksi olisi kannattanä elantonsa ansaitsevat myös nut syntyä vaikka Keski-Suomeen. Siellä esimerkiksi aukpojat Harri ja Kari.
- Pienestä pitäen olen näh- kohakkuissa rungon litrakoko
nyt, ensin tarhalla ja sitten ko- saattaa olla jopa puolet isompi
nehommissa, millaista yrittä- kuin tällä alueella, Erkki verjäelämä on. Sekä velipojalle taa.
Vuosikymmenien kuluessa
että minulle yrittäjyys on ollut luonnollinen ja oma valin- metsäkoneurakointi on laajentunut niin paljon, että tänä päita, Harri jatkaa.
Erkin ryhtymistä yrittäjäksi vänä Erkki Hannula Oy työlhelpotti, että hän oli monen ai- listää sesongista riippuen 15kalaisensa tavoin tottunut ko- 20 henkilöä. Koneiden kanssa
vaan ja itsenäiseen työntekoon on menty useita kertoja ulkomaillekin, ensimmäisen kernuoresta pitäen.
- Olin 16-vuotias kun aloin ran Saksaan ja myöhemmin
kuljettamaan traktorilla mai- myös Ruotsiin ja Ranskaan.
totonkkia Rautiosta Kalajoel- Ulkomaan keikoissa kyse on
le. Tonkkia oli paljon ja kilo- ollut yleensä myrskytuhojen
metrejäkin kertyi 90 joka päi- korjaamisesta, josta Hannuvä. Sitä työtä tein kunnes läh- loille on kertynyt vahvaa erikoisosaamista.
din armeijaan.
- Asiakkaista paikallinen
Junnikkalan saha on ollut
Ulkomailla myrskymeille tärkeä kumppani aina
tuhoja korjaamassa
Metsäkoneurakointi sai al- 70-luvun lopulta saakka. Kiikunsa, kun Erkki kotiudut- tos kuuluu myös ammattitaituaan osti metsäkoneen naa- toiselle henkilökunnalle, joka
Harri Hannulan mukaan Ylivieskan Savisillan kupeessa sijaitsevan
uuden kerrostaloalueen rakennuttaminen on ollut positiivinen kokemus.
hoitaa itsenäisen työn vastuullisesti, Erkki kertoo.
Yhtiössä on meneillään sukupolvenvaihdos, joka saadaan päätökseen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Sen
jälkeen yrittäjinä jatkavat
Harri ja Kari yhdessä.
Turkistuotanto Hannuloil-
la on yhtiöitetty EH-Turkis
Oy:lle. Turkikset tulivat mukaan 1977.
- Olin jo saanut siihen mennessä kokemusta konehommista ja se tuntui aika kovalta lajilta. Kun rakensin ensimmäisen tarhatalon ja ostin
luonnosta pyydetyn supiparin

­€ ‚‚ƒ„ …†
‡
Kuljetusliike
S&H Kauppila Oy
Alavieska. P. 0400-366 169

- Metsäkoneurakoinnissa koneellistuminen on ollut suuri muutos. Viime aikoina lisäksi työnjohdollisia asioita on siirtynyt yhtiöiltä yrittäjille, Erkki (vas.) ja Harri Hannula sanovat.
YRITTÄJÄ-LEHTI
19
ALAVIESKA
ja niiden 12 pentua, ajattelin
pääseväni sisähommiin.
- Myöhemmin rakensimme kauemmaksi metsään tarha-alueen, jonne ensimmäiset
talot valmistuivat 70-luvun lopulla. Siitä lähtien tarhaus on
kinnannut mukana ja olemme tehneet rinnan sekä tarhausta että metsäkonetöitä. Tarja huolehti turkistarhasta siihen saakka kun Mervi-tytär
syntyi, mutta vähän sen jälkeen oli aika saada tarhalle lisää työvoimaa. Onneksi saimme töihin luotettavan ja yrittäjähenkisen Matti Ojan tarhalle
töihin 1987.
Tarhauselinkeinossa suhdanteet vaihtelevat huomattavasti ja töitä pitää tehdä koko
ajan lujasti, jotta yritys selviää
hiljaisista vuosista.
- Viime vuoteen saakka oli
taas monta hyvää vuotta mutta sitä ennen kuusi huonoa.
Nyt ei taas tiedä, mihin olemme menossa. Jos Venäjä menee tukkoon, se on huono asia.
Nykyään nahoitamme noin
5000 kettua ja saman määrän
minkkejä, joita meillä on ollut
kuutisen vuotta.
Hyviä kokemuksia
rakennuttamisesta
Hannuloiden perheessä kolmas yritys on rakennuttajana
toimiva Riveron Oy. Elokuun
lopulla valmistui viimeisin eli
neljäs yhtiön rakennuttamista kerrostaloista Ylivieskassa
Savisillan kupeessa.
- Neljässä kerrostalossa on
yhteensä 92 huoneistoa kooltaan 40-91,5 neliötä. Kiinnostuimme vanhan meijerin tontista, koska se sijaitsee keskeisellä paikalla palveluiden välittömässä läheisyydessä. Nyt
kun viimeinenkin kohde on
valmis, alue rauhoittuu rakentamiselta, Harri Hannula toteaa tyytyväisenä.
Hänen mukaansa seuraavan
projektin suunnittelu on menossa, mutta ajankohtaa ei ole
vielä lyöty lukkoon.
- Kokonaisuudessaan hanke
on ollut erittäin positiivinen ja
opettavainen, ja tietenkin kertynyttä kokemusta ja osaamista kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa.
Erkki Hannula Oy:ssä tehdyn sukupolvenvaihdoksen
jälkeen Erkki jatkaa pitkää
yrittäjäuraansa turkistarhauksen parissa.
- Totta kai kaksikymppisenä sitä mietti, uskallanko ottaa
ison lainan metsäkonetta varten, kun itsellä ei ollut yhtään
omaa rahaa. Ajattelin kuitenkin, että jos muut pystyvät
niin kyllä minäkin pystyn. Iso
kiitos tietenkin kuuluu Tarjavaimolle, joka hoiti lapset ja
kodin poikien ollessa pieniä.
Kun tekee työnsä hyvin, tulee ihmisten kanssa toimeen ja
onnistuu palkkaamaan hyvää
henkilökuntaa, niin sillä pärjää tulevaisuudessakin.
”Taloussuhdanne lisää
saneeraustöiden suosiota”
Jorma Uusitalo
Ei ole harvinaista, että yritys muuttaa bisneksensä painopistettä taloussuhdanteiden
mukaan. Tehdään sitä, mille
on eniten kysyntää.
Alavieskalainen Peltikas on
vuonna 2003 perustettu rakennuspeltialan yritys, jonka tuotteisiin ovat alunperin
kuuluneet ja kuuluvat edelleen
muun muassa räystäskourut ja
rakennuspeltituotteet sekä niihin liittyvät työt kuten piipun
pellitykset. Edellisten lisäksi yrityksen palveluita ja tuotteita ovat kattoturvatuotteet
lumiesteistä kattosiltoihin sekä lape- ja hätäpoistumistikkaisiin.
- Nyt kun rakentaminen on
hiipunut, meillä päätyönä alkavat olla saneerauskohteet.
Niissä tarjoamme asiakkaille kokonaisvaltaisia kattoremontteja avaimet käteen -periaatteella. Varsinkin 1970- ja
1980-luvuilla rakennetuissa
taloissa katto alkaa olla vaihtokunnossa, ja usein niistä uupuu myös aluskate, sanoo Peltikas Ky:n yrittäjä-omistaja
Tero Sipilä. Hänen mukaansa
saneeraustöiden osuus yrityk- Anne-Mari Nahkala työn ääressä kanttikoneella. Tero Sipilän mukaan uudella koneella päästään entistä parempaan tarkkuuteen ja sitä
sen liikevaihdosta on noussut kautta laadukkaaseen lopputulokseen.
jo yli puoleen.
mäinen toimenpide on katsel- väri. Joskus asiakas toteaa, et- me investoineet myös ajanmu- tä eteenpäin kasvuhakuisesTarjonta laajentunut
mus yhdessä asiakkaan kans- tä tarvetta on myös timpu- kaiseen kanttikoneeseen, jolla ti, kunhan suhdanteet tästä
uusilla palveluilla
sa. Siinä yhteydessä suunnitel- rin töille, jolloin kiinteistöön saadaan laadukas lopputulos paranevat. Ymmärrän senkin
Saneerauskohteessa ensim- laan esimerkiksi peltiprofiili ja vaihdetaan vaikkapa huonoon entistä paremman tarkkuuden kun sanotaan, että yrittämikuntoon päässeet räystäs- tai ja tehokkuuden ansiosta.
nen on helppo aloittaa mutYritykseltä tilataan myös ta vaikea lopettaa. Tuskin tuotsalaudat.
- Olemme laajentaneet re- kattomaalauksia, ja ilmastoin- len enää tekemään muita kuin
pertuaaria uuteen katonpaik- tien puhdistuksia Peltikas te- yrittäjän hommia. Onnistumikausmenetelmään,
johon kee lähinnä talvikuukausina. sista saa lisää virtaa samoin
meillä on sertifioidut asenta- Ne käsittävät puhdistuksen, kuin siitä tiedosta, että väliljat. Enkopur-tiivistysmassan mittauksen ja säädön.
lä pääsee lomailemaan vaikäyttöön perustuva menetelmon ja kahden pienen lapsen
mä on otettu hyvin vastaan Helppo aloittaa,
kanssa.
varsinkin taloyhtiöissä, joissa vaikea lopettaa
Ala on sesonkiluontoinen
on paljon kattopinta-alaa. Me- Peltikas-yrityksen perusti Te- kiireisimpien aikojen painotnetelmä on kustannustehokas, ron isä Ilmo Sipilä. Tero kas- tuessa kesään ja syksyyn. Senopea ja silti takuun alainen, voi yrityksen toimintaan asen- songista riippuen Peltikas
tajana ja myöhemmin työnjoh- työllistää viidestä kymmeSipilä kertoo.
Toisena uutena palveluna tajana. Viime vuoden alussa neen työntekijää.
Peltikas tarjoaa savupiippujen Tero osti yrityksen nimiinsä
Terolla on selkeä näkemys
kunnostuksia eli hormisanee- mutta Ilmo konsultoi tarvitta- siitä, mitkä ovat hänen yritykessa poikaansa omistajanvaih- sensä tärkeimmät menestysterauksia.
- Asentajat ovat saaneet doksen jälkeenkin.
kijät.
- Päätös yrittäjäksi ryhtykoulutuksen liukuvalumene- Laadun pitää tietenkin pytelmään, minkä lisäksi asen- misestä oli helppo. Tiesin kyl- syä korkeana ja asiakkaan tarnamme piippuihin sisäpiip- lä, että yrittäjänvapaus on ihan peisiin haetaan paras mahpuja ja hormikatteita. Olem- omanlaisensa juttu, eli yrittäjä dollinen ratkaisu. Tärkeää on
voi päättää, onko töissä 12 vai myös suoraselkäisyys, luotta16 tuntia. Olen kuitenkin opti- muksellinen suhde asiakkaimisti ja uskon, että asioilla on den kanssa. Palvelusta ei saa
tapana järjestyä. Sen pitää riit- jäädä asiakkaalle huonoa matää, kun tekee aina parhaansa, kua suuhun, vaan meidän piTero sanoo hyväntuulisena.
tää voida katsoa toisiamme
- Minulla on kova nälkä silmiin senkin jälkeen, kun
Tero Sipilä haluaa kehittää
kehittää yritystä ja viedä si- homma on tehty.
yritystään kasvuhakuisesti.
20
YRITTÄJÄ-LEHTI
SIEVI


p. 050 4118 795
[email protected]
p. 050 3693 879
[email protected]
Yrittäjäksi syntynyt
Aino Kattilakoski
Pirjo Rahkosella pitää kiirettä.
Puhdistus- ja toimitilapalvelujen suunnittelu-, kehittämisja johtamispalveluja tarjoavalla PTT Consultilla pyyhkii hyvin ja Sievin Yrittäjien varapuheenjohtajien pesti vaihtui
loppukaudeksi puheenjohtajan
pestiin.
- Kiirettä pitää mutta olen
erittäin tyytyväinen.
Rahkosen yksityisyritys
PTT Consult vietti elokuussa
10-vuotispäiviään patentoituna yrityksenä. Rahkonen nauttii työstään.
- Minulla on alan teknikon
sekä restonomin koulutukset.
Työskentelin 15 vuotta kouluttajana kunnes päätin haluavani
työn, joka ei olisi paikkaan tai
aikaan sidottua.
Sellaisen lopulta sain.
- Olen lähtöisin yrittäjäperheestä. Meidän seitsemästä sisaruksesta neljä on yrittäjiä,
joten tähän on kai väkisinkin
vain kasvanut.
Vähän kuin tulkin työtä
PTT Consult siis tarjoaa erilaisten toimitilojen käyttäjäpalveluiden suunnittelua. Valtion
virastot ovat suurin PTT Con-
sultin asiakas tällä hetkellä.
- Kun virasto esimerkiksi
muuttaa, se tarvitsee käyttäjäpalveluita, eli kiinteistönhoito-,
siivous-, turvallisuuspalveluita
sekä ehkä catering –palveluita.
- Tämä on vähän kuin tulkkaamista. Asiakas pohtii tarvitsevansa jotain. Minä kerron
käyttäjäpalveluista mitä ja miten se kannattaa toteuttaa sekä
mistä sen saa.
- Aluksi teen tarvittavan esityön tarpeista. Sen jälkeen kartoitan, kilpailutan ja hyväksytän palveluntarjoajat. Työni ei
kuitenkaan lopu vielä tähän,
vaan pidän huolta aktiivisesta
sopimusseurannasta, eli sekä
sopimusajan laadunvalvonnasta. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi.
Töitä riittää, mutta töitä voi
onneksi limittää.
- Kaikkea ei voi tehdä yhteen
putkeen vaan käyttäjäpalvelujen mahdollistaminen asiakkaille on projektiluonteista jolloin välitöinä ehti tarvittaessa
myös työmäärämitoittamaan
kohteita tai tehdä uudisrakentamisen myötä rakentamisen
aikaisen puhtaudenhallintaa
eli P1 -palveluja, Pirjo Rahkonen sanoo ja lisää, että omaa
ammattitaitoa tulee pitää yllä

Rahoituksen puute rasitteena
Aino Kattilakoski den lukemissa, sanoo Sievin
Teollisuuspuisto Oy:n toimi- Emme ole ikinä eläneet näin tusjohtaja ja kunnan elinkeihaastavia aikoja. Tuet uusille nopalveluista vastaava Tuomo
yrityksille ovat kiven takana Vähäsarja.
Vähäsarja kertoo, että on
ja ELY:nkin rahoitushanat täysin kiinni. Silti Sievi on kui- joutunut painimaan aivan eritenkin budjetin puolen vuoden laisten asioiden kanssa kuin
osavuosikatsauksessa tavoit- aiemmin.
- Yrityksiä perustetaan yhteessa, tismalleen viime vuo-
tä paljon kuin aikaisemmin,
mutta rahoitusta on vaikea
saada. Hankalinta rahoituksen
saaminen on niille uusille yrittäjille, joilla ei ole vakuuksia.
- Tukia ei ole periaatteessa juurikaan ollut mahdollista
hakea, mutta jotenkin olemme
saaneet kerättyä kasaan viime vuoden summat ja autet-
tua uusia pieniä yrityksiä eri
aloille.
Vähäsarjan mukaan Sievi
on palvelualan kannalta hankala paikka Ylivieskan läheisen sijainnin vuoksi. Erilaiset
paikasta riippumattomat verkkokaupat ovatkin lisääntyneet
Sievissä.
- Erikoistumalla hyvinkin
- Sievistä löytyy yrittäjyyttä isolla
Y:llä, Tuomo Vähäsarja kehuu.
YRITTÄJÄ-LEHTI
21
SIEVI
Pirjo Rahkonen ja Irene Saunala työn touhussa.
tentiaalia olisi kasvuunkin.
- Minulla on aika korkea
Yksin eteenpäin
työllistämiskynnys. Tälle alalPTT Consult on edelleen yh- la ei ole helppoa löytää työnden naisen yritys, vaikka po- tekijää, joka omaisi riittävässäännöllisesti koulutuksilla
ti tietotaitoa. Perehdytyksessä
olisi työsarkaa.
Vielä syyskuun hänellä työskentelee yksi määräaikainen
projektityöntekijä, joka huoleh-
tii juoksevista asioista.
- Työllistämiselle olisi myös
jatkossa tarvetta, mutta katsotaan nyt.
Yrittämisen lisäksi Rahkonen kiittää luottamuksesta Sievin Yrittäjien puheenjohtajana.
- Perehtyessäni tehtävään
olen huomannut, että Yrittäjien puheenjohtajalla olisi oikeasti paljon vaikutusmahdollisuuksia, jos vain olisi enemmän aikaa.
- Puheenjohtajan töitä kuitenkin pitää yrittää tehdä päivätyön ohessa ja silloin on pakko priorisoida.
Sieviläisillä yrittäjillä on
Rahkosen mukaan odottavaiset fiilikset.
- Niin yrittäjät kuin asiakkaatkin ovat odottavalla kannalla. Selkeästi kuulostellaan,
mitä tapahtuu lähiympäristössä, kuntaympäristössä, lähikuntaympäristössä ja yhteiskunnallisellakin tasolla. Myös
maailmantilannetta seurataan.
Huominen huolettaa
Pirjo Rahkonen tuumii, että
huoli huomisesta rajoittaa hiukan ihmisten ja yritysten aktiivisuutta.
- Tarpeita on, joten olisi erittäin tärkeää saada ihmiset aktiivisiksi. Kysyntä lisää tarjontaa ja tarjonta lisää kysyntää,
se on mielipiteeni.
Rahkosen mukaan Sievistä
löytyy yrityksiä moneen lähtöön eri aloilta, mutta palvelualalla on harmittavan hiljaista.
- Ymmärrän kyllä, että Ylivieska vetää ihmisiä palveluiden perässä ja itsekin sinne tulee kuljettua, mutta pyrin silti
käyttämään lähipalveluita niin
paljon kuin voin.
Rahkonen vinkkaa, että
erittäin hyvää markkinarakoa
olisi esimerkiksi ammattimaisesti toimiville kotipalveluyrityksille.
kapeaan sektoriin voi luoda
menestyvän liiketoiminnan.
Lukiossa
yrittäjyyskoulutusta
Yrittäjyyteen ja uusiin liikeideoihin kannustetaan tästä
vuodesta lähtien myös nuoria.
Sievin lukioon lanseerattiin
yrittäjyyspaketti, eli lukiossa
voi nyt opiskella yrittäjyyttä.
- Suoritettuaan vähintään
12 kurssia yrittäjyysopintoja,
saa erillisen todistuksen ylioppilastodistuksen lisäksi.
- Yrittäjyysopintopakettiin
kuuluu niin asiantuntijaluentoja, yritysvierailuja, käytännön harjoittelua kuin teoriaopintojakin.
Vähäsarjan mukaa lukion
tarjoamat yrittäjyysopinnot on
otettu loistavasti vastaan.
- Lähes koko lukio on ollut mukana suunnittelemassa
yrittäjyysopintoja rehtorista
opettajiin ja oppilaisiin. Kun
kaikki ovat mukana, syntyy
paljon hyvää. Kurssitarjonta
on todella hyvä ja lähes kaikissa aineissa on yrittäjyyskursseja, jopa musiikissa ja
kuviksessa.
- Tavoitteena on saada nuoria innostumaan yrittäjyydestä. Kaikkia yrittäjyysopintoja
ei ole pakko suorittaa, vaan lukiolaiset voivat suorittaa myös
yksittäisiä valitsemiaan yrittäjyyskursseja.
- Yrittäjyys on elämäntapa,
ja asenne elämään, joten vaikka ei ryhtyisikään yrittäjäksi,
sitä taatusti tarvitsee niin kotona, opiskelussa kuin työelämässäkin.
Haastavista ajoista huolimatta yritteliäisyyttä ja positiivisia asioita löytyy Sievistä paljon.
- Voimassa olevia Y-tunnuksia on lähes 900, mikä on
todella suuri luku kunnan asukasmäärän ollessa 5200.
- Sievissä on yrittäjyyttä
- Perheet, eteenkin nuoret
perheet tarvitsevat monenlaisia palveluita. Nuoret perheet
ovat tottuneet myös saamaan ja
käyttämään vanhempiaan laajemmin palveluita.
- Ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa kasvamistaan ja jonot palveluyksikköihin kasvavat. Sosiaalitoimi pyrkii mahdollistamaan kotona asumisen
mahdollisimman pitkään, mutta uskon, ettei se hoidu yksin
kunnan rahoilla.
- Kotipalvelu voisi tarjota
esimerkiksi kiinteistönhoitoa,
ruokapalvelua, siivouspalvelua, hoivapalvelua ja kauppapalveluita.
- Yrittäjäksi ryhtyvän on
vain huolehdittava ammattimaisuudesta, koulutusten on
oltava kunnossa ja niitä tulee
ylläpitää sekä päivittää. Hyvä tietotaitotaso säästää aikaa,
kustannuksia ja tekijää itseään,
Pirjo Rahkonen muistuttaa.
Markku Koski toivoo, että kun Suomessa syntyy innovaatioita, niihin
myös investoitaisiin.
isolla Y:llä ja sen jatkuvuudesta huolehdimme muun muassa tällaisen koulutuksen, kehitystyön ja yritysyhteistyön
avulla, Tuomo Vähäsarja painottaa.
Uusi biojalostamo
Sievi elää erittäin merkittäviä aikoja myös biojalostamon
kannalta.
- Odottelemme enää investointitukipäätöstä 20 prosentin osuudesta. Päätöksen pitäisi tulla loka-marraskuussa.
Sen jälkeen aloitamme rakennustyöt päätöksestä riippumatta ja tehtaan olisi määrä olla käyttövalmis vuonna 2017,
sanoo kunnanjohtaja Markku
Koski.
- Tehdas olisi erittäin hyvä piristysruiske kunnan taloudelle. Kokonaisuudessaan
biojalostamo loisi alueelle 500
työpaikkaa.
Koski huomauttaa lisäksi,
että vaikutus ei koskisi vain
Sieviä, vaan koko Suomea.
- Biojalostamo olisi Suomen
ensimmäinen,
samanlaisia
tänne mahtuisi raaka-aineiden
puolesta noin viisi. Tässä olisi kasvumahdollisuuksia maailmalle.
Kosken puheesta huokuu
valtava päättäväisyys.
- Meillä on loistava tiimi,
josta löytyy osaajia ja kansainvälistä porukkaa. Aiomme mennä biojalostamohankkeen kanssa vaikka läpi harmaan kiven.
Biojalostamoita on ollut
suunnitteilla
aiemminkin,
mutta kaikki ovat tyssänneet
investointien
puutteeseen.
Koski sanoo, että Sieviin tulee
biojalostamo; piste.
- On hassua, että Suomessa
kannustetaan innovaatioihin,
mutta sitten kun innovaatioita syntyy, niihin ei investoida. On vaikea luoda innovaatiosta tuote ilman investointeja, Koski ihmettelee.
22
YRITTÄJÄ-LEHTI
SIEVI
Konepuristin jo 40-vuotias
Antero Kujalan mukaan Konepuristimen valttikortteja ovat muun muassa laaja tuotevalikoima sekä joustavuus ja nopeat toimitukset.


Aino Kattilakoski tuksen keskittymisen suuriin
kansainvälisiin yhtiöihin. ToiYhdeksi alansa merkittävim- mipaikkana Sievi on keskeimistä toimijoista Suomes- nen, sillä Pohjanmaan alueelsa kasvanut Konepuristin Oy la on Konepuristimen pääasiviettää tänä vuonna 40-vuo- akaskunnan, eli talotehtaiden
keskittymä.
tisjuhlavuottaan.
Puurakenteiden kiinnikkeisiin erikoistunut yritys toimii Pitkään mukana
Sievissä ja työllistää nykyään Antero Kujala on ollut mukana Konepuristimen toiminkuusi henkeä.
- Hamarien ja Petäjistöjen nassa 80-90-lukujen taitteesta
perheiden vuonna 1974 perus- saakka, kun hän tutustui Kotama yritys aloitti toimintan- nepuristimen silloiseen omissa suodattimien osien valmis- tajaan, Juhani Hamariin. Pian
Kujala pääsi mukaan Koneputuksella.
Myöhemmin perheet jatkoi- ristimen tuotesuunnitteluun ja
vat toimintaa omissa yrityk- tuotedokumenttien toteutuksissään. Konepuristimen en- seen. Sivutoimista yhteistyösimmäinen oma tuote oli perä- tä jatkui aina vuoteen 2002,
kärryn kuormansidontakouk- kunnes Kujala osti Konepuku, kertoo Konepuristimen ristimen.
- En alkuun uskonut, kun
nykyinen toimitusjohtaja AnHamari tarjosi yritystään mitero Kujala.
1980-luvun lopulla mu- nulle. Puolen vuoden molemkaan tuli rakennuskiinnikkei- min puolisen miettimisen jälden valmistus. Yritys kehitti ja keen teimme kaupat. Pankin
patentoi useita omia kiinnike- ja Finnveran tarjoamat rahoimalleja. Tällä hetkellä valikoi- tusehdot olivat silloin kohtuulmista löytyy 2000 eri kiinni- liset.
Puuseppänä ja puuteollikeartikkelia. 1700 on saatavilsuusinsinöörinä työskennella varastosta saman tien.
Konepuristin on luopunut leestä Kujalasta tuli siis yrittäsuurimmaksi osaksi omasta jä vasta 37-vuotiaana.
- Olen kokenut yrittäjyytuotevalmistuksestaan ja ostaa
nyt tuotteet pääasiassa muual- den sopivan minulle palkkata. Muun muassa CE-merkki- työtä paremmin. Oma vapaus
vaatimus on johtanut valmis- on mahtavaa. Käytännössä se
näyttää tarkoittavan vapautta tehdä pitempiä työpäiviä ja
-viikkoja. Omat työt voi kuitenkin järjestellä mielensä
mukaan, mikä on hyvä, Kujala kertoo.
Monia vaiheita
Konepuristimen historiaan on
mahtunut monenlaisia vaiheita. Perustamiseen jälkeen yhtiömuoto on vaihtunut useaan
kertaan. Yrityskaupan myötä vuonna 2002 nimeksi tuli Suomen Konepuristin Oy.
Vuonna 2007 Etola-yhtiöt osti
yrityksen ja 2008 siitä tuli Pameto Oy:n toimipiste. Vuonna 2010 toimitusjohtaja Erkki
Etola kuitenkin eriytti Konepuristimen omaksi yhtiökseen
ja tällä hetkellä Etolan Tiiviste Group omistaa siitä 80 prosenttia, Kujala 20 prosenttia.
Nimi on vaihtunut takaisin
Konepuristin Oy:ksi.
Koska suurin osa Konepuristimen asiakkaista on taloja hirsitalotehtaita, meneillään
olevat hankalat talousajat näkyvät toiminnassa.
- Rakentaminen on vähentynyt, mikä asettaa haasteita
yrityksen toiminnalle. Tämä
vuosi on ollut erittäin hankala,
mutta myynnillisesti olemme
silti lähes samoissa lukemissa kuin viime vuonna. Tähän
saakka olemme siis pärjänneet
kohtuullisesti.
Syksy hiljentää
Kiinnikkeitä tarvitaan rakennuksen runkovaiheessa ja kysyntä on kuumimmillaan keväällä. Esimerkiksi toukokuun myyntiluvut ovat talveen
nähden moninkertaisia.
- Syksyn saapuminen tietää hiljentyvää sesonkia. Loppusyksylle ei tänä vuonna ole
suuria odotuksia. Suuret kausivaihtelut asettavatkin haasteita töiden suunnitteluun.
Täytyy pitää huolta etteivät
työntekijät huku kiireisimpinä aikoina töihin ja että hiljaisempina aikoina kaikille riittäisi tehtäviä. Tähän saakka
olemme välttyneet lomautuksilta tekemällä erilaisia kehitysprojekteja hiljaisina talvikuukausina.
- Konepuristimen valttikortteja ovat sen laaja tuotevalikoimaa, joustavuus, nopeat
toimitukset sekä kyky vastata
myös erikoistuotteiden kysyntään nopeasti.
- 40 vuoteen mahtuu monta nousu- ja laskusuhdannetta.
Vakaa aikomuksemme on pysyä markkinoilla jatkossakin.
Kyllä tämäkin lama joskus
päättyy, Antero Kujala toteaa.

 ­€ 
‚
ƒ
Teollisuustie 3, 85410 SIEVI. www.ojalagroup.com
YRITTÄJÄ-LEHTI
23
SIEVI
Byrokratian paineissa
Aino Kattilakoski voidakseen leipoa sen.
Paikallisten
pientilojen
- Jos nyt ryhtyisin yrittäjäk- tuotteiden käyttämisen hansi, valitsisin ehkä alan, joka kaluudesta Takanen tuskastuu
ei olisi näin byrokraattinen entisestään.
- Mekin haluaisimme ostaa
ja vaatisi loputonta paperisotaa, sanoo Makuaitan yrittäjä ternimaitoa läheiseltä tilalta
Riikka Takanen tuttu hymyn- ja kananmunia toiselta, mutta niin pienen määrän lähetys
kare kuitenkin huulillaan.
Takanen tietää mitä on yrit- tulisi tiloille liian kalliiksi tartäminen, niin hyvässä kuin vittavien lupien ja byrokratian
vuoksi.
pahassakin.
­ Yrityksen perustaminen
­ Parasta on vapaus päättää
itse kaikesta, juoksevia asioita on helppoa, mutta siitä eteenja kalenteria voi järjestellä it- päin joutuu olemaan jatkuvasse ja tehdä sitä mikä on itselle ti valppaana.
mielekästä.
- Tuntuu kuitenkin, että työ- Uusi yritys
määrä kasvaa jatkuvasti, niin Kahvila-leipomo Makuaitta
että liput, laput, hakemukset, on pyörinyt nyt reilun vuoden
ilmoitukset ja siivous vievät verran.
- Kylälle kaivattiin kahvisuurimman osan ajasta, ja itse oikea työ jää vähemmälle. laa, joten minä päätin ottaa
Enää ei onnistu, että halutes- haasteen vastaan ja perustin
saan leipoa kakun vain leipoo kahvila Makuaitan
Keskustan volyymi ei kuisen, vaan on ensin tutkittava
perusteellisesti, mitä paperei- tenkaan riittänyt kahvilan
ta ja lupia on oltava kunnossa pyöritykselle, joten Makuaitta
on nyt J.R Pisteen yhteydessä.
Riikka vastaa Makuaitasta,
hänen veljensä huoltamosta.
- Muutto tänne oli luontevaa
niin käytännöllisistä kuin kustannuksellisista syistä. Täällä
meillä on kuitenkin pitkä historia, omat tilat ja maa, sekä
hyvä perusasiakaskunta.
Makuaitta työllistää Takasten lisäksi kaksi muuta työntekijää, yhden kahvilan puolella, yhden huoltamon puolella.
Tällä hetkellä luku on sopiva
ja toimintaa riittää neljän ihmisen toimeentuloon.
Sitä Takanen ei vain ymmärrä, miksi ihmiset haluavat
palveluita pienemmille kunnille, jos eivät niitä sitten käytä.
- On ikävä tosiasia, että palvelut keskittyvät tämän vuoksi kaupunkeihin, sillä sinne asukkaat näyttävät palveluiden perässä menevän.
Sieviläisille merkittävin palvelukeskittymä on lähellä si-
Liikkeestä löytyy paljon mielenkiintoista ostettavaa.
jaitseva Ylivieska ja se näkyy Makuaitan menestyksen salaisuus, hän toteaa sen olevan
Sievissä.
yksinkertaisesti maku.
Maku menestyksen
- Emme ole juuri mainostakana
taneet esimerkiksi kakkujamKun Takaselta kysyy, mikä on me, joten suusta suuhun tie-
Yrittämisessä Riitta Takasta viehättää vapaus mutta toisaalta byrokratia aiheuttaa paljon paperisotaa.
don on täytynyt kulkea.
- Leivomme lähes kaikki
kahvilan tuotteet itse, ja kyllähän kermaa ja suolaa tulee
käytettyä, Takanen nauraa.
- Niin se vain on, että jos
tuote ei maistu omassa suussa niin ei se maistu asiakkaankaan suussa.
Makuaitta panostaa myös
asiakaspalveluun.
­Palvelun laadusta ei tingitä. Meillä on isot äänet ja kovat naurut, ihmisillä on mukava tulla tänne.
- Asiakas on kuitenkin loppupeleissä se, joka palkan tuo
ja palvelun on oltava sen mukaista.
Takasen mukaan asiakaspalvelu ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan haastavampaa joka päivä, sillä asiakkaiden vaatimukset kovenevat.
­ Meille tulee kakkutilauksia todella tarkoilla ulkonäköohjeilla ja kuvilla, joten asialla saa olla.
Vaikka yrittäjän arki ei aina
ole ruusuista, Takanen nauttii
työstään.
- Päivä kerrallaan. Voisi
kai sitä tehdä työkseen jotain
muutakin, mutta ainakaan vielä en ole keksinyt mitä. Harrastan koiria, ja välillä vaikeat asiakkaat saavat toivomaan,
että voisi työskennellä vain
koirien kanssa, Takanen päättää leikkisästi.

 ­­­ 
24
YRITTÄJÄ-LEHTI
Materiaalikemian huippuosaamista
tarjolla Kokkolassa
ness/New Technology-teeman
esiintyjiltä, sillä heidän puheenvuoronsa käsittelevät sitä, kuinka teknologiasta luodaan uutta liiketoimintaa. Futuristi Elina Hiltunen tulee pohtimaan
omassa
puheenvuorossaan
kuinka teknologian olemassaolo muuttaa meidän elämäämme ja mitä tapahtuu, jos teknologian merkitys vähenee tai kasvaa dramaattisesti nykyisestä.
Hän peilaa näkemyksiään Romeon ja Julian tarinan toteutumiseen vuonna 2035. Nuori tutkijayrittäjä -palkinnolla vuonna
2013 palkittu sarjayrittäjä ja liiketoiminnan kiihdyttäjä Anssi
Lehikoinen puolestaan kertoo,
mitä vaiheita start-up yrityksen
on läpikäytävä ja kuinka ne tulisi toteuttaa, jos tavoitteena on
Hanna-Kaisa Koponen
Teknologiakeskus KETEK Oy
Materiaalit ja kemia ovat vahvasti esillä jokapäiväisessä
elämässämme, samoin kuin
yritysten toiminnan taustalla. Kokkolassa on syyskuussa mahdollisuus päästä
kuulemaan kansainvälisen tason uusinta osaamista materiaalien saralla, sillä toista kertaa
järjestettävä Kokkola Material
Week (23.-26.9.2014) kokoaa
yhteen osaajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Alankomaista, Portugalista, Iso-Britanniasta ja Malesiasta.
”Material Week on suunniteltu vastaamaan sekä yritysten että tutkimuslaitosten mielenkiinnon kohteisiin puhujien
edustaessa tasapuolisesti molempia sektoreita. Myös lainsäädäntö ja viranomaiset ovat
saaneet omat puheenvuoronsa viikon aikana. Ohjelma on
jaettu kuuteen eri teemaan;
BioKokkola,
NanoKokkola,
GreenKokkola, LeatherKokkola, MetalKokkola ja ReKokkola. Lisäksi samaan aikaan järjestetään Valtakunnalliset luonnontuotepäivät ja Litiumista
virtaa Keski-Pohjanmaalle-seminaari. Luvassa on siis ennenkuulumattoman laaja tarjonta
asiaa ja uusia kontakteja alan
huippuosaajien kanssa”, kertoo
järjestelyissä aktiivisesti mukana ollut Mia Gustafsson KeskiPohjanmaan Liitosta.
Material Week painottaa tänä vuonna kestävän kehityksen
mukaista yritystoimintaa. Ohjelma käsittelee biopolttoaineiden valmistusta, nanomateriaalien ja ohutkalvopinnoitteiden
turvallista soveltamista mm.
litium-ioniakuissa ja muissa
energiasovelluksissa, teollisuuden materiaalivirtojen ja prosessien tehostamista, kestävän
kehityksen mukaista nahkateollisuutta, erilaisia metallien
suojapinnoitteita sekä teollisten
symbioosien tarjoamia mahdollisuuksia. Material Weekin
yhteydessä käynnistyy kansallinen teollisten symbioosien
edistämisen toimintamalli, jota koordinoivat Sitra ja Motiva.
Teollisissa symbiooseissa ajatuksena on, että toisen jäte on
toisen raaka-aine, joten aihe sitoo yhteen paitsi teollisuusyritykset, myös kaupan ja logistiikan toimijat sekä pk-yritykset.
Jätteiden jalostamisesta saattaa hyvinkin löytyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia niistä
kiinnostuneille.
Mielenkiintoisia kommentteja on luvassa myös esillä olevan, poikkileikkaavan Busi-

 ­ €­ kansainvälinen menestys. Piilaaksossa seitsemän vuotta viettänyt, kokkolaislähtöinen Jyrki Saarinen esittelee maailman
johtavan mikro-optiikkayrityksen, Heptagonin, vaiheita yliopiston tutkimustiimistä yli tuhannen työntekijän yritykseksi, jolla on toimipisteitä ympäri
maailmaa.
Material Weekin aikana järjestettävien tutustumisretkien
kohteina ovat Ahlskog Leather
Kruunupyyssä ja Akkuser Nivalassa, lisäksi iltaohjelma antaa mahdollisuuden verkostoitumiseen ja uusien suhteiden
luomiseen. Tapahtumaan rekisteröityminen on käynnissä, lisätietoa tapahtumasta ja ohjelmasta löytyy osoitteesta www.materialweek.fi. Tervetuloa mukaan!
YRITTÄJÄ-LEHTI
YRITTÄJÄINFO
25
Hallitusohjelman veroratkaisuja
Laura Kurki
Pääministeri Alexander Stubbin
johdolla käydyissä minihallitusneuvotteluissa syntyi kesäkuussa uusi hallitusohjelma, josta on
hyvä huomioida seuraavat veroratkaisut.
Ansiotuloverotukseen tehdään
inflaatiotarkistukset
kolmen
alimman tuloluokan osalta vuonna 2015. Aiemmin päätetty jäädytys siirretään vuoteen 2016.
Yritysten edustusmenojen 50
prosentin vähennyskelpoisuus
palautetaan vuoden 2015 alusta lukien.
Yritysverotus säilytetään muutoin nykyisellään.
Valtiovarainministeriö
laatii myös syksyn 2014 aikana selvityksen
maksuperusteiseen
arvonlisäveroon
siirtymisestä
pienten yritysten osalta. Hallitus kokoaa lisäksi ensi vaalikaudelle tähtäävän yritystoiminnan
ja yritysten kasvun edellytyksiä
sekä eri yritysmuotojen kohtelua kartoittavan ehdotuksen. Samoin selvitetään keinot yritysten
sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.
Valtion voimalaitosveroa eli nk.
Windfall-veroa ei oteta käyttöön,
mutta selvitetään kuitenkin veron tuoton korvaaminen vaihtoehtoisella ympäristö- tai kulutusverolla.
Pienituloisten lapsiperheiden
tukemiseksi valmistellaan verovähennysjärjestelmän muutoksia, joiden valmistelussa huolehditaan oikeudenmukaisista tulonjakovaikutuksista.
Lisätietoja:
Veroasiantuntija Laura Kurki,
ekonomisti Petri Malinen ja johtaja Anna Lundén.
p. 09 229 221, sp. [email protected]
Työnantajan oikeus määritellä työntekijän työasu
Työnantaja voi määrätä työasusta, jos sille on
perusteltu syy. Määrätty työasu ei kuitenkaan
saa olla syrjivä tai muuten sopimaton.
Julia Ahlfors
Vaikka työpukeutuminen on osa
työntekijän identiteettiä, sitä voidaan työn asettamilla vaatimuksilla silti jossain määrin rajoittaa.
Työnantaja voi työnjohto- ja valvontavaltansa puitteissa määritellä yleispiirteittäin työntekijän
työasun, vaikka määräys koskisi
työntekijän omia vaatteita. Työssä voidaan edellyttää esimerkiksi siistiä ja asiallista pukeutumista.
Työasun määrääminen kuuluu työnantajan työnjohto- ja valvontavaltaan myös silloin, kun
työnantaja itse järjestää kyseisen työasun työntekijälleen. Eri
alojen työehtosopimukset saattavat lisäksi määrätä työasun
hankkimiseen ja kustannuksiin
liittyvistä seikoista. Määrätessään työasut työnantajan tulee
järjestää kaikille työntekijöille riittävän sopivat asut, kuten sopivat
vaatekoot. Työntekijä ei voi vedota asun käyttämättömyyteen
pelkästään siksi, että tämä ei itse
pidä asua sopivana. Työnantaja
ei kuitenkaan voi edellyttää hyvän tavan vastaista vaatetusta.
Työasun oltava sopiva
ja perusteltu
Määrätessään työasut työnantajan tulee järjestää kaikille työnte-
kijöille riittävän sopivat asut, kuten sopivat vaatekoot. Työntekijä ei voi vedota asun käyttämättömyyteen pelkästään siksi, että
tämä ei itse pidä asua sopivana. Työnantaja ei kuitenkaan voi
edellyttää hyvän tavan vastaista
vaatetusta.
Työasun määräämiselle tulee kuitenkin aina olla perusteltu syy, esimerkiksi asiakkaiden
tarve tunnistaa työntekijä yhtenäisen vaatetuksen perusteella
tai työssä edellytetty suojavaatetus turvallisuussyistä. Määräysvaltaa ei siten saa käyttää epäasiallisin perustein. Epäasiallisena voidaan pitää tietyn työasun
vaatimista ilman sille osoitettavaa perustetta.
Pukeutumiskysymykset tulee
arvioida aina työn asettamien
vaatimusten perusteella. Työn
tulee perustellusti asettaa työntekijälle tiettyjä pukeutumisvaatimuksia. Työnantaja voi edel-
lyttää esimerkiksi tietyn väristä vaatetusta yksittäisissä messutapahtumissa, jotta asiakkaat
tunnistavat työntekijän.
Työasun määräämisessä on
aina huomioitava tasapuolisen
kohtelun vaatimus ja syrjinnän
kielto. Pukeutumiseen liittyvää
syrjintää ei voida oikeuttaa esimerkiksi vetoamalla pelkästään
asiakkaiden mielipiteisiin tai ennakkoluuloihin. Työasuun vaikuttavia syrjintäperusteita saattavat olla työntekijän uskonto
tai etninen tausta. Lähtökohtaisesti yhtenäisen työasustuksen
edellyttäminen kuitenkin kohtelee samalla tavoin kaikkia työntekijöitä.
Pukeutumisohjeet ja
irtisanominen
Jos työnantaja on määrännyt
tietyn asun tai kieltänyt työntekijältä jonkin oman asusteen käy-
tön hyväksyttävin perustein, voi
työntekijän kieltäytyminen työnantajan antamista pukeutumisohjeista joissain tapauksissa olla peruste työsuhteen päättämiselle. Väärä pukeutuminen voi
olla irtisanomisperuste, vaikka
työnantaja ei kustantaisi tiettyä
asustusta.
Työsuhteen
päättämiskynnyksen ylittymisen määrittäminen on vaikeaa, sillä työsuhteen
päättäminen edellyttää aina asiallista ja painavaa syytä. Täten
työntekijää ei välttämättä voida
edes varoitusten jälkeen irtisanoa, mikäli ohjeiden vastainen
pukeutuminen ei muodosta asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta. Työnantaja ei kuitenkaan voi päättää työsuhdetta silloin, kun tämän asettamat
pukeutumisvaatimukset
ovat
syrjintäkiellon vastaisia.
Kuljettajien koulutuspakko koskee kaikkia toimialoja
Onko yrityksessäsi on raskas pakettiauto tai
kuorma-auto? Pelkällä voimassa olevalla ajokortilla ei ajoneuvoa voi kuljettaa 10.9.2014 jälkeen.
Kuljettajien koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja vaateliikkeistä rautakauppoihin, teollisuuslaitoksiin ja aina kukkakauppoihin asti. Koulutusvelvoite on
voimassa, vaikka yritys ajaisi
vain omia ajoja. Henkilön tittelillä tai toimenkuvalla ei myöskään
ole merkitystä.
Pakollisen koulutusvaatimuksen piiriin kuuluvat yrittäjä tai
työntekijät, jotka vaikka vain satunnaisesti ajavat (hakevat esim.
tukusta tavaraa) yrityksen ajoneuvoja, joihin tarvitaan C1, C, D
tai D1 -luokan ajokortti. Poikkeuksia koulutusvelvoitteeseen on
melko vähän. Tässä joitain esimerkkejä:
- ajoneuvoa käytetään yksityisesti muihin kuin kaupallisiin
tavarakuljetuksiin
- ajoneuvolla kuljetetaan materiaaleja tai laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessaan käyttää, eikä ajoneuvon
kuljettaminen ole hänen päätoimensa
- ajoneuvolla kuljetetaan vähäisessä määrin omia tuotteita,
joita kuljettaja myy tietyssä
paikassa, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa.
Esimerkiksi
sähköasennuksia
tekevän yrityksen sähkömiehet
ovat toisen poikkeuksen piirissä. Henkilöiden päätoimi ei ole
kuljettaminen vaan asennustyöt,
kuljetettava tavara ei mene myy-
Koulutusvelvoite on
voimassa, vaikka
yritys ajaisi vain
omia ajoja.
täväksi vaan on omia työkaluja,
ja ajoneuvotkin usein jäävät kokonaispainoltaan alle C-luokan
rajan.
Kolmas poikkeus omien tuotteiden kuljettamisesta myyntiin
tarkoittaa käytännössä esim.
maanviljelijää, joka itse myy viljelemiään tuotteita tietyllä torilla.
Mikäli hän kuljettaa tavaroita eri
myyntipisteisiin tai kiertää kuorma-autolla eri toreja ympäri Suomea, hän on ammattipätevyyden piirissä. Koulutuksen laiminlyönti aiheuttaa rangaistusseuraamukset ajoneuvon kuljettajalle sekä
ajoneuvon luovuttaneelle henkilölle. Mikäli et ole varma koulutusvelvollisuudestasi, kannattaa
asia tarkistaa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFista (www.trafi.fi, p. 020 618 500).
Lisätietoja:
www.yrittajat.fi/ammattipatevyys
www.trafi.fi/palvelut/usein_kysyttya/tieliikenne_-_ammattiliikenne
26
YRITTÄJÄ-LEHTI
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola,
p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760
www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa




 ­
€
­
­
€‚
ƒ ‚ƒ
„… ††ƒ€ †

„€
†
‡ˆ‰Š…‹
ˆ‰ŠŒ…ˆ‰ŠŽ‘
ˆ‰ŠŒ…Ž’“ƒŠ“
…
Š’
„ Š’
”””Ž‰Š
•–‚„—‰•Š†
„˜

™ “
’
”””ŠŽ‰Š
­

•Š
­
Š­­
š‰Š’›
”””Ž‰’­Šƒ †
†‡ˆ‰­
Š’
ŠŠ‘’
Š“Œ—
“ “­’ ŠŠ
’Š”””ŽŽ‰
Š

‹
„œŠ‚
…
•Šž–•—ƒŸŠ¡ ††ƒŸŠ
¢ˆ†† ••
£¤€ †
¥ƒœ˜„ž’ƒ­ƒœ¡ ŒŽ
“
š‰¡Š “œ
­
‰‘
™ †
’Ž
‡“”
•”
Œ
¢

Toimitusjohtaja
Mervi Järkkälä
p. 0500 561 145
[email protected]
Järjestöpäällikkö
Nina Niemi
p. 050 516 7602
[email protected]
Järjestösihteeri
Heidi Huhtala
p. 050 328 1769
[email protected]
Toimistosihteeri
Riitta Hautala
p. 050 338 8029
[email protected]
PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2014
Alavieska
Haapajärvi
Halsua
Himanka
Kalajoki
Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kruunupyy
Kälviä
Lestijärvi
Lohtaja
Nivala
Pedersöre
Perho
Pietarsaari
Reisjärvi
Sievi
Toholampi
Ullava
Veteli
Ylivieska
Jarmo Nahkala
Jyrki Niinikoski
Paavo Hietalahti
Jorma Särkilä
Kimmo Salmela
Mari Huuki
Teemu Korpiaho
Marika Hollström
Tom Nylund
Antti Sallansalmi
Jorma Tuikka
Joonas Jukkola
Henna Myllylä
Birgitta Kaipio
Terhi Möttönen
Jaana Ilmonen
Torsti Parkkila
Pirjo Rahkonen
Heikki Luoma
Päivi Rahkonen
Esko Aho
Matti Mehtälä
p. 0400 767 117
p. 020 7578 820
p. 0400 669 322
p. 050 4011 696
p. 0400 841 720
p. 050 5558 412
p. 040 8293 285
p. 040 301 1 358
p. 020 7649 351
p. 040 5920 335
p. 040 5060 340
p. 0440 319 153
p. 040 7081 415 p. 040 5719 412
p. 040 583 2290
p. 050 5906 378
p. 044 9944 051
p. 0400 269 846
p. 0400 265 992
p. 0500 126 004
p. 0400 777 955
p. 044 7451 700
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2014
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Tapio Uusitalo, Nivala
Tuula Anttiroiko, Kalajoki
Juha Enlund, Kaustinen
010 2390 850 0400 689 864
0440 582 236 040 5838 792 [email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
HALLITUS KAUDELLE 2014-2016
SIEVI / ALAVIESKA
HAAPAJÄRVI
HALSUA / LESTIJÄRVI
HIMANKA
KALAJOKI
KANNUS
KAUSTINEN
KOKKOLA
KOKKOLA
KÄLVIÄ
LOHTAJA / ULLAVA
NIVALA
TOHOLAMPI / PEDERSÖRE
PIETARSAARI
REISJÄRVI / KRUUNUPYY
VETELI
YLIVIESKA
VARSINAINEN Inke Saviluoto Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Sami Verronen Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho John Hagnäs Marika Hollström Antti Sallansalmi Joonas Jukkola Henna Myllylä Tapani Koskela Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Esko Aho Matti Mehtälä 0407416840
020 757 8820
0400 669 322
050 530 4693
0400 84 1720
050 555 8412
040 829 3285
020 765 8201
040 301 1358 040 5920 335
044 031 9153
040 708 1415
044 065 6232
050 590 6378
044 994 4051
0400 777 955
044 745 1700
VARAJÄSEN
Jarmo Nahkala Pertti Lampela Jorma Tuikka Antti Hietaniemi Helena Hentunen Marko Niemonen Tero Pihlajamaa Minna Witting Olli Lindqvist Harri Puskala Päivi Rahkonen Kimmo Peräaho Birgitta Kaipio Petri Kauppila Ilm. myöhem.
Sakari Klemola Mikko Kaarto 0400767117
040 510 5589
040 506 0340
0400 26 5454
0400 58 2426
050 330 4686
044 056 0364
0400 75 5287
050 538 4808
0400 66 5255
0500 126 004
0400 38 4276
040 571 9412
040 501 2717
0400 28 7650
044 020 1794
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAT 2014
Ruotsinkielinen
yrittäjävaliokunta
pj. Juha Enlund
ja toimistolta Nina Niemi
Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä
pj. Tapio Uusitalo
ja toimistolta Nina Niemi
Kansainvälistymisvaliokunta
pj. Jouni Anttila
ja toimistolta Mervi Järkkälä
Senioritoimikunta
pj. Markku Kivi
ja toimistolta Mervi Järkkälä
Koulutus- ja
tulevaisuusvaliokunta
pj. Jyrki Niinikoski
ja toimistolta Riitta Hautala
Liikennevaliokunta
pj. Juha Rahkola
ja toimistolta Riitta Hautala
Kaupan- ja palveluiden
valiokunta
pj. Kreetta Kärkkäinen
ja toimistolta Heidi Huhtala
Ympäristöyrittäjien
valiokunta
pj. Mari Niemelä
ja toimistolta Heidi Huhtala
Terveisiä valiokunnille voi
lähettää toimiston
yhteyshenkilöinden kautta:
[email protected]
YRITTÄJÄ-LEHTI
27
PARHAAT PALVELUT
LAKIASIAT
LVI
TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET


MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET
TUULILASIN KORJAUKSET
LASITYÖT
PERINTÄTOIMISTOJA
VARTIOINTIA
SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET
MAANRAKENNUSTA
VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ
LASIASENNUS
TILINTARKASTUSTA
PUU- JA RAKENNUSTARVIKKEET
PESULAPALVELUA
Meinalantie 60, 85100 Kalajoki
Puh. 010 3277 190
www.kalajoenpuutuote.fi
CARAVAN KAUPPA
TAPAHTUMIA
TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA


TILI JA ISÄNNÖINTI
RENKAITA
ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT

 ­
28
YRITTÄJÄ-LEHTI
Oktoberfest Food&Fun
VIP-paketti pe 19.9. klo 20-23
k
Varaa yrityksellesi tai ystäväporukalle maistuvasta
Fest-ruuasta, juomasta ja huikean hauskasta
ohjelmasta koostuva viihdepläjäys.
Oktoberfest Buffet Menu
Saariston perunasalaattia
Perinteistä majoneesi-perunasalaattia
Marinoituja tomaatteja ja punasipulia
Paahdettuja valkosipulinkynsiä
Nahkiaisia & hillosipulia
Ylikypsää villisianniskaa & tummaa punaviinikastiketta
Bratwurst valikoima & viskisinappia
Colcannon perunamuusia
Papu-pekonipaistos
Vaaleaa leipää
Alkoholiton ruokajuoma
Loppuvuoden
juhlakausi
lähestyy!
Varaa paikkasi
Dyynin ja Sandy
Keltin pikku-
jouluihin!
Menu 28€, Yrittäjien jäsenet 25€.
Erillishintaan paikan päällä Oktoberfest Beer & Wine Buffet alk. 7€.
Eatery & Drinkery
•
Sandy Keltin viereen sijoitetun Fest-teltan aidosta tunnelmasta vastaavat
Ralf und die Röhrenwerke (RSO), valtakunnan vitsiniekka Jope
Ruonansuu ja Casey’s Case. Fest-bileissä Keltissä Trio Quartet.
Irish House Apartments
www.sandykelt.fi
www.hiekkadyyni.fi
Varaukset ja tiedustelut [email protected] / p. 010 583 0030.
M
u
u
ta
m
m
ey
r
i
ty
k
s
e
s
i
l
a
s
k
u
s
a
a
ta
v
a
tr
a
h
a
k
s
i
On
k
oy
r
i
ty
k
s
e
s
ita
v
o
i
tte
e
n
as
a
a
d
ae
n
ti
s
tä p
a
r
e
m
p
im
a
k
s
u
v
a
l
m
i
u
s
,h
a
l
l
i
tam
a
h
d
o
l
l
i
s
e
tl
u
o
tto
r
i
s
k
i
t jap
e
r
i
äs
a
a
ta
v
a
t
te
h
o
k
k
a
a
s
ti
?K
äy
ttö
p
ääo
m
ao
nh
a
l
l
i
n
n
a
s
s
a
,k
u
no
ta
tk
äy
ttö
ö
s
il
a
s
k
u
s
a
a
ta
v
a
r
a
h
o
i
tu
s
p
a
l
v
e
l
u
m
m
e
.Seta
r
jo
a
aty
ö
k
a
l
u
t
m
y
y
n
ti
s
a
a
ta
v
i
e
nh
a
l
l
i
n
ta
a
ns
e
k
äk
o
ti
-jau
l
k
o
m
a
i
l
l
a
.P
a
l
v
e
l
u
nk
äy
ttäjän
äv
o
i
ts
a
a
d
am
y
y
n
ti
s
a
a
m
i
s
i
av
a
s
ta
a
n
k
äy
ttö
p
ääo
m
a
r
a
h
o
i
tu
s
ta
.L
i
s
äk
s
iv
o
i
ts
o
p
i
aa
s
i
a
k
k
a
i
tte
s
ik
a
n
s
s
ap
i
d
e
m
m
i
s
tä m
a
k
s
u
a
jo
i
s
ta
.
K
y
s
yl
i
s
ää O
s
uus
p
a
n
k
i
s
tata
iP
o
h
j
o
l
aP
a
n
k
i
nr
a
h
o
i
tus
p
ääl
l
i
k
k
öT
uuk
k
aH
a
k
a
l
a
l
ta050 448 8181.T
a
p
a
a
m
i
s
a
j
a
n
v
o
i
tv
a
r
a
tan
um
e
r
o
s
ta0100 05151.
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.