HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA
YRITTÄJÄ-LEHTI 1 5/2014 Suomi tarvitsee korjausliikkeitä HALUAN TEHOKKAAT TYÖNKULUT, PARANTAA TUOTTAVUUTTA JA VÄHENTÄÄ KUSTANNUKSIA Rani Plastin toimitusjohtaja Mikael Ahlbäck suuntaa odotuksia maan hallitukselle, jonka on huolehdittava osaltaan siitä, että yrittäminen tehdään jälleen mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi. Sivu 3 Konican Minoltan monitoimilaitteet ja tulostussovellukset ovat ammattitason ratkaisu kaiken kokoisille yrityksille. Laiteratkaisuissa painottuvat selkeä asiakaslähtöisyys, tehostettu tuottavuus, luotettavuus, kuvalaatu, helppokäyttöisyys ja kehittyneet huoltotyökalut sekä huoltopalvelut - pientä energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä unohtamatta. Turha sääntely tukahduttaa elinkeinojen kehittymistä Konica Minoltan monitoimijärjestelmät ovat turvallinen sijoitus - niiden huipputeknologia säilyttää asemansa ja arvonsa pitkälle tulevaisuuteen. Elinkeinoelämän järjestöt Suomen Yrittäjät mukaan lukien pyrkivät vaikuttamaan edunvalvonnan kautta, jotta turhat ja liialliset säännökset poistetaan. Tähän asiaan vaikuttaminen on SY:n lähi vuosien kärkihankkeita järjestön agendalla. Sivu 10-11 Keski-Pohjanmaan Konttoripiste Oy KOKKOLA PIETARSAARI KANNUS RAAHE YLIVIESKA Heinolankaari 12 Kauppiaankatu 2 Asematie 5 Ollinkalliontie 3 Riihikatu 8 AO SOITA JA VARAA KONICA MINOLTAN LAITE-ESITTELY: Tuomo Lahti Timo Kuivanto Kenneth From Hannu Vanhala 0400 667 593 040 550 5793 040 527 7315 050 582 8718 Vetelin kuntasivut Sivu 32-36 www.kp-konttoripiste.fi 2 YRITTÄJÄ-LEHTI P Ä Ä K I R J O I T U S Oliko vuosi 2014 sittenkin käännekohta taloudessa? V uosia jatkunut talouden epävarmuus on keskusteluttanut v. 2014. Erilaisia arvioita tulevaisuudesta on esiintynyt. Kauppalehdessä viimeisin positiivisin viesti oli Danske Bankin ekonomisti Juhana Brotheruksen arvio siitä, että Suomen talous voisi kääntyä loivaan nousuun ensi vuonna. Brotherus kommentoi Tilastokeskuksen tuoreita tietoja teollisuustuotannosta ja teollisuuden uusista tilauksista. ”Nousu on johtunut etenkin metalliteollisuuden positiivisesta kehityksestä koko vuoden aikana. Syyskuun piikki selittyy muutamalla telakkateollisuuden suurella tilauksella, mutta suunta on ollut nouseva koko vuoden”, Brotherus sanoo. - ”Uusien tilausten kasvutrendi on positiivisin konkreettinen merkki Suomen taloudesta. Euron arvon heikkeneminen ja öljyn hinnan romahtaminen tukevat teollisuuden ajamaa suhdannekäännettä. Ilman uusia iskuja Suomen talous kääntyy teollisuuden johdolla loivaan nousuun ensi vuoden aikana, joskin Venäjän horjuva taloustilanne aiheuttaa epävarmuutta myös jatkossa”, Brotherus arvioi. Toivomme että saamme talouden nousuun vuonna 2015. Tätä tietoa voisi tukea tänä vuonna alueemme yritysten hyvät liiketoiminnan tunnusluvut, erityisesti verrattuna valtakunnan yritysten tunnuslukuihin. Viimeisten uutisten mukaan myös suurinvestointien mahdollisuus alueemme tulevaisuuden osalta näyttäisi tuovan mahdollisuuksia. Alueella on satsattu erityisesti kansainväliseen asiantuntemukseen ja jätti-investointei- hin. Ratahanke ja tuulivoima työllistää ja tuo yrityksille aihankintatöitä. Fennovoima sai eduskunnalta toimintaan vihreää valoa. Kannanottomme siitä, että Hanhikivi 1-ydinvoimala tarvitsee monipuolisen logistisen reitistön, on huomioitu. Kokkola/Pietarsaari lentokentän säilymisen osalta on lausuttu. Kokkolan Biojalostamo toisi tullessaan uusia mahdollisuuksia alueelle (Suomen hallitus ehdotti 300 milj€ rahoitusta EU:n investointiohjelmasta Kokkolaan), kuten myös Sievin erillinen suurhanke Biojalostamo. Lukemattomat suuret hankkeet mahdollistavat näin ollen yritysten kasvua ja parantavat työllisyyttä. Vierailimme eduskunnassa kertomassa, kuinka mm. ELY:n rahoitustuotteet yrityksille tulisi tuottaa tulevaisuudessa tasapuolisemmin, nopeammin ja kohdennetummin suoraan yrittäjille. TEM:n osastopäällikkö Taina Susiluoma lupasi viedä aloitteemme elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle, ja tietojemme mukaan asia lähti liikkeelle. Jäämme odottamaan tuloksia. Olemme ottaneet useita kannanottoja ja tehneet lausuntoja alueemme elinvoiman puolesta. Lausuimme mm. Oulaskankaan synnytyssairaalan säilymisen osalta - toiminta jatkuu edelleen. Olemme ottaneet useaan otteeseen kantaa Centria Ammattikorkeakoulun puolesta. Useat kannanottomme ydinvoimaan, verotukseen, aluehallintoon, kuntien elinkeinopolitiikkaan jne. ovat vieneet yhteisiä asioita eteenpäin. Lisäksi olemme tehneet useita aloitteita suoraan Suomen Yrittäjiin. P U H E E N J O H T A J A N K-P:n Yrittäjien päätehtävät ovat siis edelleen; 1. Toimiminen toimialueen yrittäjien hyväksi ja puolesta, 2. Yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen, kunnat, valtiovalta ym., 3. Yrittäjien tukena toimiminen, sekä yrittäjiä tukevat palvelut ja edut on oltava jäsentensä toiveiden mukaiset. Lisäksi meidän tulee olla koko ajan valppaana reagoimaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Sydämestä kiitos kaikille kuluneen vuoden hyvästä yhteistyöstä, tarvitsemme tulevaisuudessakin toisiamme saavuttaaksemme hyviä tuloksia. Mitä parhainta Joulunodotusta sekä Innovatiivista ja onnekasta tulevaa vuotta 2015! Yhteistyöterveisin Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät P A L S T A Tarvitaan malttia ja rohkeutta V uosi lähenee loppuaan ja katse on jo käännetty ensi vuoteen. Vuosi tulee olemaan monella tavalla haastava. Onhan tiedossa eduskuntavaalit ja uuden hallituksen nimittäminen. Toivoa sopii, että valtiolaivaa ei enää ohjaisi joukko, joka yrittää vängätä ruoria vastakkaisiin suuntiin. Nyt tarvitaan lujaa otetta ja määrätietoisia ja luultavasti paljon ikäviä päätöksiä. Kantaa on otettava Sote-ratkaisuun, kuntarakenteiseen, työmarkkinoiden uudistamiseen ja mm. valtion velankasvun pysäyttämiseen. Joku on sanonut, että nyt tarvitaan hallitus, joka kykenee koviin päätöksiin, mutta on siksi niin epäsuosittu, että se ei jatka enää vaalikauden jälkeen. Onko maalla malttia ja rohkeutta vaurastua? Talousviisaat ovat arvioineet, että edessä on kymmenen laihaa vuotta ennen kuin talous kääntyy nousuun. Toivottavasti se ei kestä niin kauan. Meillä Keski-Pohjanmaalla on tilanne ollut muuta maata valoisampi, mutta tilanteelle ei voi mitenkään hurrata täälläkään. Yhteistyöllä ja verkostoitumisella voidaan kuitenkin saada uutta liiketoimintaa. Uusia vientimarkkinoita on myös etsittävä kauempaa ja uusia rahoitusmahdollisuuksia on kartoitettava. Uusien yritysten perustamista on kannustettava, sukupolvenvaihdoksia helpotettava ja yritettävä kaikin tavoin madaltaa työntekijöiden palkkaamiskynnystä. Toivoa sopii, että alueemme kansanedustajat tekisivät omalta osaltaan kaikkensa yrittäjien ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Ve- roeurot syntyvät ainoastaan yrityksissä. Suomen yrittäjille samoin kuin meillä Keski-Pohjanmaan yrittäjille keskeinen painopiste tulee ensi vuonna olemaan työ yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Täällä Keski-Pohjanmaalla keskitymme sellaisiin hankkeisiin, jotka mahdollistavat alueen yrityksille uutta liiketoimintaa ja jotka parantavat yritysten toimintamahdollisuuksia ja -ympäristöä. Kehitämme myös jäsenyritysten palveluja niin, että ne vastaisivat muuttuvia tarpeita. Tulemme olemaan mukana kaikissa niissä forumeissa, joissa yrittäjien asioista päätetään. Keski-Pohjanmaan yrittäjät tulee ensi vuonna myös ruotimaan strategiaansa pyrkimyksenä terävöittää toimintaansa vastaamaan entistä paremmin toiminta-alueen yrittäjien muuttuvia tarpeita. Loppusyksyn aikana on paikallisyhdistyksille valittu uudet puheenjohtajat ja hallitukset. Monessa paikallisyhdistyksessä remmiin on astunut uusia henkilöitä, mutta pääosassa jatkaa entinen johto. Esitän lämpimät kiitokseni luottamustehtävistä luopuville henkilöille arvokkaasta työstä yrittäjien hyväksi ja toivotan onnea ja menestystä niille, jotka aloittavat tai jatkavat puheenjohtajina ja hallituksen jäseninä. Vaikka luottamustehtävien hoitaminen vie aikaa, on se toisaalta antoisaa ja siinä pääsee vaikuttamaan paitsi oman kunnan myös koko Keski-Pohjanmaan kehittämiseen. On ollut ilo havaita, että paikallisyhdistysten puheen- johtajan tehtäviin ja hallituspaikkoihin on ollut halukkuutta. Yrittäjäjärjestön vahvuus on siinä, että se ei ole keskusjohtoinen vaan toimii koko maan laajuisesti ja siinä on mukana tuhansia yrittäjiä. Keski-Pohjanmaan yrittäjät on alueensa suurin elinkeinoelämän järjestö ja se ei olisi sitä ilman aktiivisia yrittäjiä ja luottamushenkilöitä. Langat pitää käsissä Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimiston henkilökunta, jolta saa apua niin isoissa kuin pienissäkin ongelmissa. Näillä eväillä voidaan luottavaisena luoda katseet ensi vuoteen. Toivotan kaikille rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta. Yhteystyöterveisin Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli Painopaikka: Botnia Print Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh. 0500-561 145 Puh. (08) 4118 500 [email protected] Puh. 045- 6383 051 Kokkola YRITTÄJÄ-LEHTI 3 Suomi tarvitsee korjausliikkeitä ”Yrittäminen tehtävä taas mielenkiintoiseksi, jotta suomalaisille syntyy uutta työtä” Jorma Uusitalo si nostettava esille. Tämä luo mahdollisuuksia uudelle kasRani Plastin toimitusjohta- vulle. Valtiolta Ahlbäck odottaa lija Mikael Ahlbäck sanoo, että Suomessa on peiliin katso- säksi tiukkoja toimia velkaanmisen paikka. Tarvitaan kor- tumisen taittamiseksi. - Uutta velkaa ei voi enää jausliikkeitä, joilla varmistetaan suomalaisten tuotteiden ottaa. Itse olen ollut aina sitä kilpailukyky maailmalla, mi- mieltä, että velat pitää maksaa kä puolestaan mahdollistaa pois. Rani Plastilla esimerkikuusien työpaikkojen syntymi- si ei ole lainkaan pitkäaikaista velkaa, vaikka olemme olleet sen Suomeen. - Olemme kaukana pää- monesti syvälläkin. Velkojen markkinoista. Joudumme tuo- poismaksu tekee kipeää mutta maan raaka-aineita ja viemään se on ainoa ratkaisu, sillä emvalmiita tuotteita. Se edellyt- me voi jättää tuleville sukutää meiltä tehokkuutta, jotta polville tällaista velkataakkaa. pärjäämme isossa maailmas- Meidän isovanhemmatkin jättivät meille pelkkää hyvää. sa, Ahlbäck korostaa. Ahlbäckin mukaan SuoHän lainaa tunnetun talousasiantuntijan Kari Narsin messa elettiin pitkään poikketaannoista kuvausta tilanteesta, johon kehitys Suomessa on johtanut. - Narsin sanoin, ei tarvitse kuin ottaa käteen Suomen kartta ja katsoa meidän sijaintia ymmärtääkseen, mistä on kysymys. Tässä maassa ei voi olla pisimmät lomat, korkeimmat palkat ja lyhyin työaika. Täällä täytyy tehdä lujasti töitä pärjätäkseen. Tarvitaan innovatiivisuutta, joka tuo kilpailuetua. - Suomessa yrittäminen on toki helpompaa koska pelataan kotikentällä, mutta Oy Suomi Ab:n on myös arvioitava, mitkä ovat teollisuuden mahdollisuudet toimia täällä. Esimerkiksi koneet ja laitteet ovat kehittyneet niin tehokkaiksi, etteivät Suomen markkinat enää riitä. Siksi tarvitaan vahvaa kansainvälistä kilpailukykyä uksellisen voimakasta nousun aikaa. Nyt ihmisten on ymmärrettävä, että hyvästä on hieman tingittävä. - Suomalaisilla ei siinäkään vaiheessa mene huonosti. Aina tulee olemaan niitäkin ihmisiä, joilla asiat eivät ole parhain päin, mutta se kuuluu yhteiskunnan dynamiikkaan. Yhtiö haluaa kasvaa jatkossakin Mikael Ahlbäckin ja hänen siskonsa Ulrika Ahlbäckin omistama Rani Plast on toisen sukupolven perheyhtiö, joka kuuluu alansa kansainvälisiin menestyjiin ja on yksi merkittävistä menestystarinoista Suomessa. Ensi vuonna 60 Suomea vievät eteenpäin pk-yritykset Ahlbäck suuntaa odotuksia maan hallitukselle, jonka on huolehdittava osaltaan siitä, että yrittäminen tehdään jälleen mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi. - Jos yrittäjä uhraa aikaa ja rahaa ottamalla riskejä, hänellä täytyy olla mahdollisuus pärjätä paremmin kuin tekemällä palkkatyötä kahdeksasta neljään. Suomeen ei enää synny kovin helposti uusia suuryrityksiä, vaan maata vievät eteenpäin pk-yritykset. Hän sanoo kunnioittavansa ja arvostavansa teknologiayrityksiä, jotka käyttävät ja hyödyntävät mainiosti aivokapasiteettia. Siitä huolimatta tarvitaan myös valmistavaa teollisuutta. - Varsinkin Pohjanmaalla on paljon ammattitaitoisia ihmisiä, joiden osaamista oli- - Suomessa tarvitaan myös valmistavaa teollisuutta. Siksi on tärkeä huolehtia sen kilpailukyvystä, Rani Plastin toimitusjohtaja Mikael Ahlbäck sanoo. vuotta täyttävä Rani Plast on kasvanut pienestä Teerijärvelle perustetusta yrityksestä toimijaksi, joka on volyymiltään 15 suurimman yrityksen joukossa Euroopassa omalla toimialallaan. - Valmistamme asiakkaillemme pakkausratkaisuja polyeteenimuovista. Pakkausratkaisuilla asiakkaat suojaavat tuotteensa ja tavaransa niin, että ne tulevat perille ehjinä ja siisteinä ja ovat käytettävissä siihen tarkoituksen, mihin ne on valmistettu, toimitusjohtaja määrittelee yrityksensä bisneksen. Vaikka kuluttajat eivät ole Rani Plastin asiakaskuntaa, kuluttajat törmäävät yrityk- sen tuotteisiin päivittäin esimerkiksi ostaessaan wc-paperia, multapussin, ranskanperunoita tai kurkun vihannestiskiltä. Ranin tuotteita näkee myös muun muassa eristeiden ja heinäpaalien ympärillä tai AIV-auman suojana. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna 187 miljoonaa euroa ja vaikka Ranikin joutuu tekemään näinä aikoina lujasti töitä saadakseen kasvua, yhtiön tuloskehitys oli hyvä. Kauppalehti kuvasi joulukuun alussa pääoman tuotolla mitattuna Rani Plast-konsernin kannattavuutta erinomaiseksi. - Ehkä joku pitää meitä vanhoillisina mutta me haluamme kasvaa. Tästä lähtee myös tänä vuonna käyttöön otettu yhtiön uusi strategia. Tähän saakka olemme kasvaneet lähinnä orgaanisesti mutta yritysostotkaan eivät ole poissuljettuja. Vahva taseemme antaa siihen mahdollisuuden. Ahlbäck sanoo, että vuosikymmenien aikana kaikki irronnut raha on laitettu kiinni investointeihin. Se on ollut se ratkaiseva tekijä, joka on taannut kehitykselle ja kasvulle tarvittavan draivin. Yhtiöllä on yhdeksän tuotantolaitosta eri puolilla maailmaa, ja Teerijärvellä sijaitseva Bjölaksen tehdas on yksi suurimmista PE-kalvon tuotantoyksiköistä Euroopassa. Kaksi vuotta sitten Rani Plast avasi tehtaan Venäjällä Kalugassa. - Voi kuulostaa kliseeltä, mutta meidän tärkeä menestystekijä on ollut ja on edelleen erittäin hyvä henkilökunta, jota onneksi on yhä saatavilla näillä leveysasteilla. Tärkeä toimija omassa yhteisössään Rani Plast ei ole juuri pitänyt esimerkiksi mediassa ääntä tekemisistään vaan on keskittynyt olennaiseen eli omaan tekemiseensä. - Minulla on periaate, että jos olet jossain mukana, siinä on oltava aktiivinen eikä aika yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien jäseneksi liityimme vasta tänä vuonna, kun Jussi Järventauskin siihen kovasti houkutteli, Ahlbäck nauraa. Hän kertoo ottaneensa uusia haasteita vastaan myös toisaalla lupauduttuaan Fennian hallituksen puheenjohtajaksi. - Sitä kautta varmasti saan uusia näkökulmia omaankin työhöni. Lähiyhteisölleen Rani Plastilla on ollut tärkeä merkitys koko toimintansa ajan. Tarjoavathan Teerijärvellä sijaitsevat vanha ja uusi tehdas sekä pääkonttori töitä noin 400 ihmiselle. - Perheyrityksenä on kiva toimia ja perheyrityksenä aiomme pysyä. Kolmas sukupolvi on kasvamassa mutta vielä emme tiedä, löytyykö sieltä yritykselle halukasta jatkajaa. - Vaikka olemme toimineet pitkään ja menestyneet, se ei tarkoita, että näin olisi aina. Ranilaisilta vaaditaan kovaa työntekoa vastaisuudessakin, jotta pärjäämme kilpailluilla markkinoilla, Ahlbäck muistuttaa. 4 YRITTÄJÄ-LEHTI Pedersören Yrittäjät ry:n syyskokous pidettiin joulukuun alussa, jossa valittiin entiset luottamushenkilöt jatkamaan myös ensi vuonna Paikallisyhdistyksissä vilkas loppuvuosi Monet paikalliset yrittäjäyhdistykset keskipohjanmaalla ovat pitäneet jo oman syyskokouksensa sekä yrittäjäjuhlan- sa. Syyskokouksissa on pää- yhdistys on palkinnut vuoden tetty ensi vuoden toiminnan yrittäjät, omassa yrittäjäjuhpainopisteet sekä suoritettu lassa tai pikkujouluissa. henkilövalinnat. Lisäksi moni Yrittäjäpalkitut 2014 UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 67 yritystä edellisen Yrittäjälehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Haapajärven Yrittäjät JM Kuntosali Oy Kai Kukkakorpi Oy Niemi Esa Tmi Hanna Kaattari Himangan Yrittäjät Himangan Kenkä ja Käsityö Kalajoen Yrittäjät 2Sec Fotogrammi K. Sipilä Oy Hiustaiteilija JJ Heikkilä Jarmo Roukala Oy Kalajokiseutu Oy Arco Transport Ab Salme Koivusipilä Siermala Hannu Mikael Suomen Keskusvaraamo Oy Timo Rahkola Turkistarha Jaakko Kankaala Oy Tyngän Myllyosuuskunta Kannuksen Yrittäjät Finmarkes Oy tmi Hannele Särkioja Kaustisen Yrittäjät Autohuolto Jungell Kälviän Yrittäjät Hietala Timo Jorma Kivelä Markus Juho Aleksanteri Markku Sillanpää Ky Parturi-kampaamo Nemi Pe Ma Rengas Putki Pate T:mi Tmi Kalle Salo Lohtajan Yrittäjät Jemon Nivalan Yrittäjät Maljus Oy NivaData Ylivieskan Yrittäjät Autopesula FixSami Miljöödesign Oy Streamteam Nordic Oy Tmi Joonas Rautakoski Pedersören Yrittäjät Firma Olav Sandström Joupers VVS-LVI Ab Oy Kokkolan Yrittäjät A-Karting Oy Autohuolto Turpeinen Oy Dente Suuhygienistipalvelut H5 Film Sound Oy Ltd Hieronta- ja Terveyspalvelut Rami Känsälä Kauneushoitola Akadia Kokkolan DataFix avoin yhtiö Kokkolan Turvahuolto Oy Lautakylä Oy Mico Uimonen Millamarika Hiuskeskus Movestar Oy Opti-Aika Järvelä Oy/Koru-Quartz Parturi-Kampaamo CoccoClip Planira Rakennusliike Vekari oy Sanares Tmi Jouni Anttila Tmi Mika Sirén Tmi Sari Puutio VIP Katsastus-Besiktning Oy Pietarsaaren seudun Yrittäjät F:ma T. Flinck Halli K.S. Kirsilä Oy Kronqvist Ingenjörsbyrå Ab Monevo Oy Alavieskan Yrittäjät J.Ström oy Perhon Yrittäjät Kuljetus Pekka Louhula Remottipalvelu Lampela Oy Rivakka rakennus J. Manninen Oy Halsuan Yrittäjät Kotipesä Jenni-Maria Kangas Ullavan Yrittäjät T:mi Nikkarimauri Kokkolan Yrittäjät Vuoden nuori Yrittäjä Vuoden naisyrittäjä Perhon Yrittäjät Kälviän Yrittäjät Reisjärven Yrittäjät Lestijärven Yrittäjät Sievin Yrittäjät Kalajoen Yrittäjät Lohtajan Yrittäjät Kannuksen Yrittäjät Ullavan Yrittäjät Kaustisen Yrittäjät Vetelin Yrittäjät Ylivieskan Yrittäjät Insinööritoimisto Apex Automaatio Oy Board Village Jonas Forsström ja Jan-Mikael Ahonen Eija Porkola Juha Riihimäki Ky Aholan Turkis Oy Reisjärven Kirjakauppa Pitopalvelu Merja Jormalainen Sievitalo Oy Kalajoen Teollisuuseristys Oy Asennus Hartome Oy Sirpa ja Eero Pihlajaniemi T.Koivumäki sorkkahoito- ja lomituspalvelu Rauman Kone Oy Sillanpään Turkis Oy Sähäkkä Oy YRITTÄJÄ-LEHTI Onnistunut teatteri-ilta Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjestivät ruotsinkielisen teatterimatkan Folkets Dagbladin esityksen ensi-iltaan. Ennen näytöstä järjestettiin yhteinen illallinen jossa verkostoiduttiin ja ideoitiin mm. tulevaa toimintaa. ONNITTELUT Kangaskylän Pitokartano, Kangaskylä täyttää 5 vuotta 20.11.2014 Sievin Savi Oy, Sievi täyttää 35 vuotta 1.1.2015 Esittelyssä Tuula Makkonen: Tässä työssä saan toteuttaa itseäni Mikä on toimenkuvasi nykyisessä työssäsi? Toimin Heidi Huhtalan äitiysloman sijaisena. Toimenkuvaani kuuluu yleisiä toimistotöitä ja tiedottaminen eli käytännössä nettisivut ja Facebook-sivut, mainokset, uutiskirjeet, lehdet Kuka olet? Olen kotoisin Itä-Suomesta, ja tiedotteet. En toki ole yksin Sulkavalta. Muutin Kokkolaan vaan kaikki autamme toinen opiskeluiden perässä syksyl- toisia. lä 2011 ja valmistuin 2013 joulukuussa Centrian ammatti- Mikä on parasta työssäsi? korkeakoulusta tradenomiksi. Työnkuva on monipuolinen Suuntautumiseni oli johtami- ja saan toteuttaa itseäni. Yknen, markkinointi ja yrittäjyys. sikään työpäivä ei ole samanOlin työharjoittelussa Keski- lainen. Niin kuin ei yrittäjälläPohjanmaan Yrittäjillä kesällä kään. Pääsen tutustumaan yrit2013. Aikaisemmin olen opis- tämiseen ja yrittäjiin nyt käykellut viestintää ja mediaa eri tännössä, enkä vain kirjojen kautta niin kuin koulussa. Limuodoissa. säksi työssä on parasta mukavat työkaverit ja loistava työilMillainen on aikaisempi mapiiri. Töihin on aamuisin kityöhistoriasi? Olen ollut muun muassa toi- va tulla ja aina ei malta lähteä mittajana, valokuvaajana ja kotiin. tehnyt mainoksia. Olen ollut kaksi kertaa työharjoittelussa Millaisena yrittäjyys näyttäyulkomailla. Lisäksi olen ollut tyy työsi näkökulmasta? Tämän työn kautta pääsen tumessuilla töissä. Juttusarjassa esitellään KeskiPohjanmaan Yrittäjien toimiston henkilökuntaa. Tällä kertaa on vuorossa toimistotyöntekijä ja tiedottaja Tuula Makkonen. tustumaan yrittäjyyteen ja yrittäjiin entistä enemmän. Yrittäjät ovat aktiivisia, mukavia ja heillä on uskoa omaan työhönsä ja yrittämiseen. Oma kiinnostukseni yrittäjyyttä kohtaan on vain kasvanut näiden parin kuukauden aikana. Miten vietät vapaa-aikaasi? Innostuin pari vuotta sitten lentopallosta. Käyn katsomassa Tiikereiden pelejä niin usein kuin vain mahdollista. Tänä syksynä aloitin hopeakorujen teon. Lisäksi vietän aikaa kavereiden kanssa. Vyöhyketerapia Irmeli Wennström, Kokkola täyttää 10 vuotta 1.1.2015 Maansiirto Kari Huttunen, Alavieska täyttää 20 vuotta 1.1.2015 KALENTERI Tammikuu 15.1. K-P:n Yrittäjien sähköinen uutiskirje nro 1 19.1. SY:n hallituksen uusien jäsenten ja aluejärjestöjen uusien puheenjohtajien perehdytys, Helsinki 20.1. P-P:n Avainveturit päätösseminaari, Ylivieska 20.1. Suomen Yrittäjien hallitus 1/2015 22.-23.1. Toimitusjohtajien neuvottelupäivät 23.1. Myynti Facebookissa, omalla koneellasi (webinaari) 27.-28.1. SEKES päivät 29.1. K-P:n Yrittäjien hallitus nro 1, Kalajoki 29.1. Google Analytics, omalla koneellasi (webinaari) Helmikuu 1.-3.2. Puheenjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki-Tukholma-Helsinki 4.2. K-P:n Yrittäjien sanomalehti nro 1 5.2. OMV asiantuntijoiden tapaaminen ja verkostoituminen, Kokkola Italia - Malta - Espanja 7-yön all inclusive***** KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN KOULUTUSRISTEILY VÄLIMERELLÄ 10.5. - 17.5.2015 6.2. Mindfulness, omalla koneellasi (webinaari) 10.2. Finanssipäivät & Yrittäjäbarometrin julkistaminen, Kokkola/Ylivieska 25.2. K-P:n Yrittäjien sähköinen uutiskirje nro 2 27.2. K-P:n Yrittäjien ruotsinkielinen uutiskirje nro 1 Reittilennot Maaliskuu 6.-7.3. POMO II -koulutus, Oulu 6.3. Perusta yritysblogi, Oulusta (Kokkolasta) omalla koneellasi (webinaari) 13.-14.3. POMO II -koulutus, Jyväskylä Loistoristeilijä***** COSTA FASCINOSA vain 1985,parvekehytissä SISÄLTÄÄ KAIKEN TÄMÄN RISTEILYOHJELMA su Savona ma Rooma ti 16.30 09.00 19.00 Sisilia 13.00 18.00 ke Malta 13.00 18.00 to meripäivä Costa Fascinosan risteilyllä tutustut upeisiin vierailukohteisiin. Laivalla nautit loistoristeilijän monipuolisista ja korkeatasoisista palveluista. Käytössäsi ovat laivan aurinkokannen ulko- ja sisäuima-altaat, jacuzzit ja allasbaarit. Samsara-kylpylän thalassoterapia-altaat, saunat ja hyvin varustettu kuntokeskus. 5 tasokasta ravintolaa, 13 baaria ja kahvilaa, kasino, disko ja teatteri, jossa iltaisin kansainvälisiä showesityksiä. Grand Prix- ja golf-simulaattorit, Play Station World-alue. — — — pe Mallorca 13.00 19.00 la Barcelona 08.00 13.00 su Savona 09.00 — Lennot Italiaan & kuljetukset satamaan Risteily kahden hengen parvekehytissä All inclusive - kaikki ateriat (aamiainen, lounas, välipalat ja illallinen) sekä virvoitus-ja alkoholijuomat laivalla Verot, satamamaksut ja palvelurahat Koulutusohjelma (tarkentuu myöhemmin) Lisätiedot ja varaukset 7.1.2015 mennessä: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät puh. 06 - 831 52 92 Pidätämme oikeudet muutoksiin 13.3. Ota yritysblogista tehot irti, 17.3. Yrittäjän iltakoulussa luennoitsijana omalla koneellasi (webinaari) Henkka Hyppönen, Kokkola 20.-21.3. POMO II -koulutus, Helsinki 20.3. Google AdWords, omalla koneellasi (webinaari) 25.3. K-P:n Yrittäjien sähköinen uutiskirje nro 3 26.3. Hakukoneoptimointi, omalla koneellasi (webinaari) 5 6 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 Kokkola Ko-Me-Sa-Oy Ahertajantie 10, 67800 Kokkola p. 020 796 9790 Kuivauspalvelu KSK OY 67700 Kokkola. Puh. 0400-686 610 www.kuivauspalveluksk.com Isokatu 5, 67100 Kokkola. Puh. (06) 831 5083, fax. (06) 822 0415 YRITTÄJÄ-LEHTI 7 Yritys-Suomi palvelee yrittäjien tietopankkina Jorma Uusitalo Olipa kyseessä aloittava yrittäjä tai esimerkiksi toimintaansa laajentava yrittäjä, yhtenä isona haasteena on löytää kulloinkin tarvittava luotettava tieto nopeasti ja helposti. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Yritys-Suomi on netissä toimiva laaja verkkopalvelu, johon päivitetään jatkuvasti ajantasaista yrittämiseen liittyvää yleistä ja alueellista tietoa. Palvelua varten on perustettu seutukunnittain ohjausryhmiä. Tapio Uusitalo Nivalasta toimii ohjausryhmän puheenjohtajana Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella. Hänen mukaansa ohjausryhmän kokoonpano on hyvä esimerkki siitä, kuinka laajasti eri toimijat pääsevät sen puitteissa verkottumaan. NIHAKin jäsenkuntia ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi ja Reisjärvi. Yritys-Suomen ohjausryhmässä ovat edustettuina esimerkiksi TE-toimisto, Keskipiste-Leader, ely-keskus, verottaja, kehitysyhtiöiden johto, ProAgria ja Oulun Eteläisen Instituutti. - Tieto on paljon ja YritysSuomen kautta sen löytää kootusti ilman että eksyy nettiviidakkoon. Koska viranomaistahot tuottavat tiedon itse, tieto on myös paikkansa pitävää ja luotettavaa, Uusitalo luettelee palvelun etuja. Profiloitua tietoa käyttäjälle Palveluun voi kirjautua joko mobiilivarmenteella, pankkitunnistuksella oman pankin myöntämillä pankkitunnuksilla tai varmennekortilla, joka on poliisin myöntämä sirullinen henkilökortti. Kirjautumalla palveluun yrittäjä voi luoda yritykselleen profiilin, jota hyödyntämällä yrittäjä pääsee helpoimmin käsiksi tarvitsemaansa tietoon. Profiloinnin pääaihealueita ovat kansainvälistyminen, - Yritys-Suomessa yrittäjälle tärkeä tieto on keskitetty yhteen paikkaan niin, ettei yrittäjä eksy nettiviidakkoon, Tapio Uusitalo sanoo. kehittyminen, muutostilanteet, rahoitus ja talous, tuotteen tai palvelun suojaaminen, työnantajuus, ympäristöasiat liiketoiminnassa sekä yrityksen perustaminen. Valitsemalla pääaihealueeksi vaikkapa kansainvälistymisen palvelun käyttäjälle tarjotaan lisätietoa muun muassa yrityksen perustamisesta ulkomaille, tuotteen valmistelusta kansainvälisille markkinoille, rahoitusjärjestelyistä, kansainvälistymisen suunnit- myös vaativien ja paljon aikaa vievien luvitusten ja lupaprosessien hallintaa. Yritys-Suomesta löytyy runsaasti tietoa lomakkeineen niin ajoneuvoja liikennelupa-asioista, elintarvikeluvista, maa-aines- ja maaperäluvista, sote-puolen luvista kuin myös kemikaaleihin liittyvistä luvista. Esimerkiksi yrityksen ympäristötietoa tarvitessaan yrittäjä löytää palvelusta vastaukset siihen, tarvitseeko toiminusein ta ympäristölupaa, miten yri- telusta ja osallistumisesta kansainvälisiin projekteihin. Aihealueittain näkymään avautuu myös ajankohtaisia uutisia sekä tiedotteita. Palveluun on mahdollista luoda myös asiantuntijaprofiili. Se mahdollistaa oman osaamisen markkinoinnin tai sopivan tekijän löytämisen yrityksen tarpeisiin. Yhteistyötä laajalta pohjalta Yrittäjiltä vaaditaan tyksen jätehuolto järjestetään tai mistä saa tietoa energiatehokkuusasioista. - Meillä ohjausryhmä kokoontuu kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Käymme läpi edellisen tapaamisen jälkeen tapahtuneita muutoksia mutta katsomme myös mitä on tulossa. NIHAKin toimitusjohtaja Esa Jussila vastaa käytännön operatiivisesta toiminnasta ja hoitaa esimerkiksi sen, että päivitykset ovat kohdallaan. Eli ohjausryhmä vas- PSK-Aikuisopisto ja Pohjois-Pohjanmaan Oppisopimuskeskus toivottavat yhteistyökumppaneilleen ja opiskelijoilleen rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. taa NIHAKin alueen sisällöstä Yritys-Suomi-palvelussa, Uusitalo kertoo. Hänen mukaansa ohjausryhmä tekee työtä aktiivisella asenteella ja palvelun tuomat mahdollisuudet yrittäjille tiedostetaan hyvin. - Kun tapaamme näin monialaisella porukalla, se helpottaa asioiden hoitamista muissakin yhteyksissä, koska tunnemme toisemme ennestään. www.yrityssuomi.fi 8 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 Traktori ja Maatalouskonehuolto J. Salin Kaaritie 30 Kokkola p. 0400-366 576 Ruislandialle messuvoitto Pietarin Peterfood-messuilla 23. Peterfood –messut järjestettiin Pietarissa 11-13.11.2014. Ruislandian Ruislastut valittiin messujen parhaaksi tuotteeksi ketjujen sekä kävijöiden äänestyksessä. Ruplan arvon heikkeneminen 40 % ja viennin rajoitteet ovat pitäneet myös leipureita varpaillaan Venäjän suuntaan. Vientiin on kuitenkin panostettava. Osoituksena tästä oli Ruislandian osallistuminen Pietarin 23 kansainvälisille Peterfood messuille, jossa ulkomaisia osallistujia on keskimäärin 12 maasta ja näytteilleasettajia noin 200. si, josta Ruislandia sai pik- Ammattiostajat ja yleisö kujoulun yllätyslahja, certifiäänestivät Ruislandia lastut kaatin, kertoo Eero Koivisto. messujen parhaaksi tuotteekRuislandia Oy on tehnyt reilut kaksi vuotta työtä viennin eteen. Venäjällä tuotteet ovat levinneet jo koko maahan, mutta parhaiten edustettuna on ollut Pietari ja sekä nyt myös Moskova. - Tuotteet ovat myynnissä huoltoasemaketjuista marketteihin ja suurimpiin hypermarketteihin, kertoo Eero Koivisto. Tuotesarjassa on nyt neljä tuotetta. Ruislandian vahvuudet; aidot tiiliuunit sekä Ke- miön Myllyn kotimainen ruis sekä lisäaineettomuus ja rasvan lisäämättömyys tekevät Naturalista kaikkein myyvimmän ja parhaiten maistuvimman. Sama havainto on saavutettu niin Baltian kuin Saksan markkinoilla. - Toivottavasti päästään pian vakaampiin kauppasuhteisiin ja saadaan Venäjänvalloittaja Ville Haapasalo myös arvoiselleen Ruislandian jakelukanavalle. Työtä siis vielä riittää. Uunit ovat kuitenkin koko ajan kuumina valmiina ja uusiin haasteisiin, kertoo Koivisto. YRITTÄJÄ-LEHTI 9 Speed Meeting –tapahtuma Kokkolassa keräsi K-P Yrittäjien ja Centrian verkostoitumaan yli neljäkymmentä yrittäjää! yhteistyö Centria Open sai yrittäjiltä kiitosta Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan Yrittäjät sekä Fennia tarjosivat lämpöä ja virikettä syksyiseen päivään verkostoitumisen merkeissä. Torstaipäivän kunniaksi tarjolla oli myös hernekeittoa ja pannukakkua. Tapahtuman avasi Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo. Tervetulotoivotuksen jälkeen toimitusjohtaja Olli Lindkvist, Linex-Boat Oy:stä, kertoi oman tarinansa yrittäjänä ja sen vaihderikkaista vaiheista. Lindkvist tuli mukaan venebisnekseen vuonna 1984 ja on tälläkin hetkellä kuvioissa mukana. Noihin vuosiin on mah- tunut pettymyksiä ja toki myös onnistumisia ja menestystä. Vuoden 1991 lama oli isku myös Lindkvistin yritykseen. - Pari vuotta kärvisteltiin ja velat tuplaantuivat. Tuli konkurssi ja pettymys, kertoo Lindqvist. Kivisestä tiestä kuitenkin noustiin ja vuonna 1999 aloitettiin toiminta uudestaan. - Töitä tehtiin autotalleissa ja Ruotsista tuli viiden veneen tilauksia. Pankkilainaa ei otettu, kertoo Lindkvist Firma alkoi nousta ja vuonna 2008 Lindkvist valittiin vuoden yri- tysjohtajaksi. Hän toteaakin, että epäonnistuminen opettaa onnistumaan. Täytyy taistella ja tehdä töitä. Nyt, vuonna 2014, Linex-Boat on menestyvä perheyritys, johon on jatkajakin tiedossa. Lindkvistin puheenvuoron jälkeen nautittiin maittava hernekeitto ja pannaria kahvin kera. Ruokailun jälkeen oli vuorossa Speed Meeting. Kolmen minuutin pikatreffeillä yrittäjät vaihtoivat käyntikortteja ja verkostoituivat toisiinsa. Yrittäjät löysivät uusi tuttavuuksia ja yhteistyökuvioitakin jo suunniteltiin. - Lisää tällaista, toivoivat yrittäjät. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjesti yhteistyössä Centria ammattikorkeakoulun sekä Projant Oy:n kanssa koulutuskiertueen yrityksille. Tilaisuudet järjestettiin Kokkolassa sekä Ylivieskassa. Maaliskuussa Kokkolassa, yritystreffien teemana oli myynti ja kehonkieli myyntitilanteessa. Luennoitsijana tilaisuudessa oli upea Outi Mäenpää. Mäenpää mm. havainnoi kuinka kehonkieli vaikuttaa kaupankäyntiin. Mäenpää on koulutuksillaan kehittänyt viestintä- ja vuorovaikutustaitoja suomalaisissa yrityksissä. Luennon jälkeen Projantin henkilökunta kokosi yritykset yhteen yritystreffeillä. – Erinomainen tapa verkostoitua, sanoo Projant Oy:n toimitusjohtaja Jouni Anttila. Centria Open tapahtuma järjestettiin lokakuussa Ylivieskassa ja tapahtuma keräsi koolle n. 100 osallistujaa. Kouluttajana paikalla oli Jarkko Kurvinen, Mainostoimisto Plutoni Oy:stä. Kurvisen aiheena oli kuinka hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnissa ja brändin synnyttämi- sessä. Tilaisuuden yhteydessä yrittäjillä oli mahdollisuus myös tutustua ammattikorkeakoulun toimintaan, sekä heidän palvelu- ja testaustarjontaan. Tilaisuuden lopuksi järjestettiin yritystreffit. Vuotuinen ammattikorkeakoulun järjestämä Centria Open- tapahtuma koettiin loistavaksi tavaksi edistää oppilaiden, opettajien ja yrittäjien yhteistyötä. -Opinnäytetöistä tiedottaminen ja oppilaiden harjoituspaikkojen hakeminen on helpompaa, kun paikan päällä on yrittäjiä joille viestiä, kertoo Mervi Järkkälä K-P:n Yrittäjistä. Kokkolassa marraskuussa järjestetty Centria Open tapahtuman teemana oli matkailu ja tilaisuuden kouluttajana toimi tulevaisuustutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halava. Halava antoi uudenlaista näkökulmaa tulevaisuuden yrittäjyyteen sekä kertoi 3D tulostuksen mahdollisuuksista. Yrittäjäjärjestö ja Centria ammattikorkeakoulu päättivät, että Centria Open tilaisuudet järjestetään yhteistyössä myös vuonna 2015. Mikä on kun ei kauppaa synny Kannattavat asiakkuudet ratkaisevat yrityksen menestyksen. Kaikki meistä haluavat työskennellä asiakkaiden kanssa, jotka tuottavat arvoa yritykselle. Mistä näitä herkullisia asiakkaita löytyy? Miten saamme yrityksessämme aikaan kannattavaa kauppaa? Käytännön työssä olemme tunnistaneet viisi merkittävää tekijää, jotka ratkaisevat syntyykö kauppa vai jääkö se syntymättä. 1. Herkullisimpien asiakkaiden tunnistaminen: Asiakkaan haaveiden, ongelmien ja tarpeiden tunnistaminen on olennaista. Systemaattisen asiakastyön yhtenä tärkeimmistä tarkoituksista on pysyä jatkuvasti kartalla siitä, mitä nämä haaveet, ongelmat ja tarpeet ovat nykyisten ja potentiaalisten uusien asiakkaiden osalta. Asiakkaiden tunteminen rakentaa myynnille, asiakastyölle ja tuotekehitykselle vahvan perustan. Tehkäämme siis työt meille herkullisimpien asiakkaiden kanssa. 2. Oikeat tuotteet/palvelut: Jokainen yritys tarvitsee helposti tunnistettavat ja ostettavat tuotteet, jotka vastaavat parhaimpien asiakkaidemme tarpeisiin. Hyvät tuotteet on rakennettu asiakastarpeisiin, ne toteuttavat asiakkaidemme tavoitteita ja ratkaisevat heidän ongelmiaan. Tuotekehityksen on nojattava vahvaan asiakkaiden tuntemiseen. 3. Palvelutaso asiakkaiden tarpeisiin: Jokaisen tuotteen ympärille on rakennettava palvelukattaus. Palvelu on osa tuotettamme. Asiakkaidemme edellyttämä tuotelaatu, toimitusaika, vaatimukset toimitusvar- muudesta ja muista vastaavista tekijöistä muodostavat ydintuotteemme ympärille kokonaisuuden, joka luo meille kilpailuetua. Palvelkaamme asiakkaitamme siten, kun he haluavat tulla palvelluiksi. 4. Kilpailukykyinen hinta/vastike: Tuotteen ja sen ympärille rakentamamme palvelutason on tarjottava asiakkaalle lisää arvoa. Hyvä tuote tai palvelu tuottaa asiakkaalle hyötyjä, joita hän ei ilman tuotetta tai palvelua voisi saavuttaa. Jos hinta/ vastike on suhteessa tuotteemme todennettavissa olevaan lisäarvoon, ei hinta ole koskaan liian korkea. 5. Kestävä luottamus: Toimintamme on herätettävä jokaisessa asiakaskohtaamisessa tunnetta siitä, että asiakkaan valinta on oikea, että hänen kokemansa lisäarvo on todellinen ja todennettavissa. Voimme eri tavoin asiakaskohtaamisissa vahvistaa luottamuksen syntymistä antamalla faktoja, vakuuttamalla osaamisestamme ja siitä, että olemme ensi sijassa ratkaisemassa asiakkaan ongelmaa, toteuttamassa hänen haaveitaan ja tavoitteitaan ja sitä kautta rakentamaan hänelle parempaa tulevaisuutta. Meidän on pystyttävä vakuuttamaan, että asiakas on tekemässä oikeaa ratkaisua. Jos yksikin näistä viidestä elementeistä puuttuu, kauppa jää syntymättä. Suunnitelmallinen ja systemaattinen asiakkuuksienhoito antaa meille kilpailuetua markkinoilla. Se antaa meille polttoainetta toteuttaa näitä kaikkia viittä elementtiä jokaisessa asiakaskohtaamisessamme. Asiakaskohtaamisia tapahtuu kaikkialla: verkossa, asiakkaan luona, asiakastilaisuuksissa, verkostoitumistilaisuuksissa ja koulutuksissa. Jokaisessa toimimassamme kanavassa viestimme on oltava selkeä ja luottamusta herättävä ja tuotettava asiakkaalle arvoa. Kun kohtaamme asiakkaitamme siellä, missä he liikkuvat, sillä tavalla kuin he haluavat ja viestimme ja teemme asiakkaitamme kiinnostavia asioita, tuloksemme paranevat varmasti. Henna Väätäinen Myynnin ja strategian kehitys Projant Oy Kuvassa kouluttaja Outi Mäenpää, tj. Jouni Anttila Projant Oy:stä sekä Mervi Järkkälä K-P:n Yrittäjistä. Tietoja Projantista: Perustettu vuonna 2012 Kehitämme alueemme yrityksiä neljän hengen tiimillämme myynnin, strategian ja johtamisen työkaluilla tavoitteena saada asiakasyrityksille lisää kannattavaa kauppaa. Tarjoamme kaikille Keski-Pohjanmaan yrittäjien jäsenille mahdollisuuden 2h maksuttomaan myynnin valmennukseen. Ota yhteyttä, jos haluat saada lisää kannattavaa kauppaa. 10 YRITTÄJÄ-LEHTI - Elinkeinovapaudesta huolimatta sääntelyä on lisätty koko ajan, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo muistuttaa. Turha sääntely tukahduttaa elinkeinojen kehittymistä Jorma Uusitalo siä, koska niillä ei ole samalla tavalla resursseja hoitaa säänTalouselämä-lehti uutisoi telyn aiheuttamaa lisätyötä, osuvasti syyskuussa, että yri- joka luonnollisesti on rasite tyksiä koskeva sääntely on myös isoille yrityksille. lähtenyt lapasesta. Itsenäisyyspäivään ajoittui tuorein Turha sääntely esimerkki sääntelyn kohtuut- tukahduttaa kasvua tomuudesta nyky-Suomessa: Hanhisalon mukaan sääntelymoni kampaamo piti tuolloin massa on käynyt pienille yriovensa kiinni, koska itsenäi- tyksille yksinkertaisesti ylisyyspäivän aukioloa varten voimaiseksi. Numerot puhuolisi tarvittu aluehallintovi- vat puolestaan: EU:ssa on arviolta lähes 20 ranomaiselta 200 euroa mak000 voimassa olevaa säädössava poikkeuslupa. tä. Suomessa pelkkiä lakeSiis 200 euroa siitä, etja on voimassa lähes 2 000. tä yrittäjä olisi saanut tehdä Jos siihen lisätään asetukset omaa työtään. Vuosi sitten ja muut alemmanasteiset sääkyseinen poikkeuslupa makdökset, päästään samoihin lusoi 120 euroa. kuihin EU:n kanssa. YksittäiKeski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo siä säännöksiä on voimassa Hanhisalo sanoo, että säädös- satoja tuhansia. Jos olivat kampaajat ihviidakko kuristaa ja vaikeutmeissään 200 euron hintaitaa varsinkin pk-yritysten toisen poikkeusluvan kanssa, mintaan. Hanhisalo kertoo saaneensa - Suomessa on paljon pkyrityksiä ja yli puolet kaikis- todella paljon palautetta viita yrityksistä on niitä, jotka työllistävät yhdestä kahteen työntekijää. Sääntelymaailma on kuitenkin luotu merRäikeä esimerkki sääntelyskittävästi suurempia organitä on kampaamoille asetetsaatioita silmällä pitäen. Sen tu 200 euron hintainen poiktakia sääntely rasittaa eniten keuslupa saada työskennellä nimenomaan pieniä yritykitsenäisyyspäivänä. YRITTÄJÄ-LEHTI me heinäkuussa voimaan astuneesta laista, joka velvoittaa yritykset raportoimaan verottajalle joka kuukausi rakennustyömaan urakka- ja työntekijätiedot. - Tämä koetaan alalla täysin turhaksi asiaksi, joka kaiken lisäksi sanktioidaan ensi vuoden alusta. Sinänsä tavoite harmaan talouden kitkemisestä on paikallaan mutta tarvitaanko taistelussa harmaata taloutta vastaan tämän tyyppistä sääntelyä, joka aiheuttaa kaiken kokoisille yrityksille ja jopa kotitalouksille valtavasti lisää työtä. - Sääntelyä luonnollisesti tarvitaan esimerkiksi ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, oikeusturvaan sekä henkilökohtaiseen koskemattomuuteen liittyvissä asioissa. Eli sellaisissa, joilla ikään kuin turvataan perusoikeudet. Tällä hetkellä elinkeinoelämään kuitenkin liittyy todella paljon sääntelyä, joka tukahduttaa elinkeinojen kasvun ja esimerkiksi uuden henkilöstön palkkaamisen. Muutokset lähtevät eduskunnasta Hanhisalo painottaa, että yritystoiminnan edellytykset paranevat, kun turhasta byrokratiasta päästään eroon lähemmäksi todellista elinkeinovapautta. Esimerkkejä löytyy historiasta. Suomi eli suljetussa taloudessa, kunnes maahan säädettiin täysi elinkeinovapaus vuonna 1879. Sen jälkeen kun elinkeinotoiminta oli vapautettu lailla, talouden pyörät lähtivät pyörimään vinhaa vauhtia. Syntyivät Fazer, Hartwall ja monet muut yritykset, jotka ovat tänä päivänäkin merkittäviä työllistäjiä. - Nyt sääntelyä on jälleen lisätty koko ajan elinkeinovapaudesta huolimatta. Tämä on johtanut tilanteeseen, joka on samansuuntainen kuin aika ennen elinkeinovapauden säätämistä. Hänen mukaansa sääntelyn purkaminen lähtee eduskunnasta. - Elinkeinoelämän järjestöt Suomen Yrittäjät mukaan lukien pyrkivät vaikuttamaan edunvalvonnan kautta, jotta turhat ja liialliset säännökset poistetaan. Tähän asiaan vaikuttaminen on SY:n lähi vuosien kärkihankkeita järjestön agendalla. - Yksi kuvaava esimerkki on myös työsopimuslaki vuodelta 1946, eli ajalta pian maailmansodan päätyttyä, jolloin yhteiskunta oli paljon yksinkertaisempi. Tuon jälkeen lakiin ei ole tullut oleellisia muutoksia, vaikka työelämä on tänä päivänä aivan jotain muuta kuin lain säätämisen aikoihin, Hanhisalo sanoo. 11 ”Huono sääntely haaviin, eikä uutta huonoa tilalle” Jorma Uusitalo viin velvoitteisiin lisätään päälle uusia omalla kansallisella päätöksenteRäikeät ylilyönnit ovat herättäneet olla. poikkeuksellisen kiivaan keskustelun turhasta sääntelystä, joka haittaa Uusien lakien kustannusyritystoimintaa aiheuttamalla lisää vaikutukset seurantaan? ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Suomen Yrittäjät ottaa kantaa säänSuomen Yrittäjien varatoimitusjoh- telyyn myös uudessa tavoiteohjeltajan Antti Neimalan mukaan on tär- massaan. - Yhteiskunta tarvitsee vähemkeää, että aiheesta käydään keskusmän ja parempaa sääntelyä. Laintelua esimerkiksi otsikoihin nousseisäädännön keskeiseksi tehtäväksi on den tapausten pohjalta. määriteltävä yrittäjyyden vahvistaEnnen omaa puheenvuoroaan minen. Tarvittaessa muiden yhteissääntelystä hän korostaa, etteivät kunnallisten tavoitteiden on joustetyrittäjiä edustavat tahot suinkaan aja tava, sillä hyvinvointi syntyy kankaiken sääntelyn purkamista. nattavien yritysten menestyksestä. - On itsestään selvää, ettei kaikki sääntely ole tarpeetonta. Sitä tar- Kansallisen sääntelyn parantamisen vitaan esimerkiksi pk-yritysten suo- ohessa Suomen on oltava fiksu EUjaamiseksi suurten yritysten mielivallalta vaikkapa maksuehdoissa. Julkisten hankintojen säätelyjärjestelmä pyrkii turvaamaan kilpailutuksen ja sen, että julkisia varoja käytetään tehokkaasti. Harhaanjohtava markkinointi puolestaan on asia, jota ei voi saada kuriin ilman, että käytetään sääntelyä. Sääntelyn ihanne ei ole toteutunut sääntelyn toteuttaja. Käytettävissä oleva liikkumavara pitää suunnata kansallisen kilpailuedun tavoitteluun, ohjelmassa todetaan. Sen mukaan hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa luovuudelle ja yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Nyt sääntelymassa on käynyt pienille yrityksille ylivoimaiseksi, eikä EU:n ja Suomen sääntelyvauhti ole rauhoittunut. Suomen Yrittäjät on lisäksi listannut esimerkkejä haitallisesta sääntelystä. Listalle ovat joutuneet muun muassa sukupolvenvaihdosten verotus, verotilin virheiden vaikea korjausmenettely, aiemmin kannustavan verotuksen muuttuminen pien- yrityksissä epäkannustavaksi, vuosiloman aikaisen työkyvyttömyyden karenssin poistaminen sekä työnantajayritysten laajat suunnitteluvelvoitteet. - Jatkossa tarvitaan ohjausmekanismeja jotka takaavat, että huono sääntely tarttuu haaviin ja että se korjataan, eikä uutta huonoa sääntelyä anneta. Tulevalle vaalikaudelle on viritelty myös käytäntöä, että eduskunta ryhtyisi seuraamaan omaa lainsäädäntöään ja sen vaikutuksia yritysten kustannuksiin. Käytännössä siten, että laskettaisiin kumulatiivisesti kustannusvaikutukset, jotka yritykset saavat kantaakseen eduskunnan lainsäädännön seurauksena, Neimala kertoo. Entä miksi sääntely on mennyt ilmiöksi, jossa sitä koetaan olevan liikaa ja että se on kustannustaakka? - Yrityksiin kohdistuvasta sääntelystä yli puolet lähtee EU-sääntelystä, jossa siinäkin on alkujaan hyvät tarkoitusperät. Sisämarkkinoilla on parempi toimia yhdellä sääntelysetillä verrattuna siihen, että 28 jäsenmaalla olisi jokaisella omansa. Ongelma on Neimalan mukaan se, ettei sääntelyn ihanne ole käytännössä toteutunut. - EU-kone tuottaa sääntelyä, jossa ei edes ole pyrkimyksenä kilpailukyvyn vahvistaminen, vaan siellä tiukennetaan kuluttajansuojasääntelyä, ympäristösäätelyä tai vaikkapa työntekijän turvaa koskevaa sääntelyä. Kyse on tavallaan uutta ja entistä tiukempaa sääntelyä tuottavasta ikiliikkujasta, josta on hirvittävän vaikea päästä eroon. Neimala näkee kuitenkin merkkejä paremmasta. Esimerkiksi siinä, miltä pohjalta unionin uusi komissio on rakennettu. Se osoittaa hänen mielestään sen, että EU:lla on erittäin vakavasti otettava pyrkimys siihen, että koko sääntelyjärjestelmää järkeistetään. Vanhasta toimimattomasta halutaan päästä eroon eikä uutta huonoa sääntelyä tulla antamaan. Varatoimitusjohtaja sanoo, että yrittäjiltä tulevan palautteen mukaisesti kansallisen aparaatin toimintaan pitää suhtautua kriittisesti. Suomessa kun vaikuttaa olevan vallalla - Meidän pitäisi päästä tilanteeseen, jossa haaviin tarttuu huonoa sääntelyä joka korjataan, eikä uutta huonoa sääntelyä käytäntö, jonka mukaan EU:lta tule- enää anneta, SY:n varatoimitusjohtaja Antti Neimala sanoo. 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 Alavieska Haapajärvi Halsua Perhontie 260, HALSUA. Puh. 040-7422 663, 0400-845 642 Kolmostie 31, Haapajärvi. Puh 040 9137 446 Kari ja Keijo Patana Oy TuomiTurve & Kone Ky Karvosentie 18, 69570 Halsua. P. 040 7567 103 Puh. (08) 461 331, 0400 450 733 [email protected] YRITTÄJÄ-LEHTI Nivalan teollisuuskylästä kasvoi menestystarina Jorma Uusitalo toimitusjohtajana ensi vuoden alussa aloittava Kaisa LiiNivalan teollisuuskylä on eit- namaa. tämättä yksi menestystarina suomalaisten teollisuuskylien Tavoitteena olivat joukossa. 40-vuotiaasta teol- teolliset työpaikat lisuuskylästä on sanottu, että Valtiovalta edisti aikanaan rohkeat investoinnit ja avara- teollisuuskylien perustamista, katseiset päätökset sekä inno- ja Nivala ilmoitti kiinnostukvatiiviset ja uutta luovat yrit- sestaan ensimmäisten suomatäjät ovat nostaneet Nivalan laiskuntien joukossa. Sittemteollisuuskylän yhdeksi Suo- min Nivalan teollisuuskylä men menestyneimmistä alal- on ollut perustetuista se, joka laan, kaupungin käyntikortik- lähti kasvamaan voimakkaasti ja joka on merkittävä toimisi valtatien varrella. Tänä päivänä Nivalan Teol- ja edelleen. - Ajatuksena oli, että teollisuuskylä Oy:n alueella on 100 000 neliömetriä teolli- lisuuskylän ansiosta paiksuus- ja toimitilaa sekä sata kakunnalle saadaan myös yritystä, joissa työskentelee teollisia työpaikkoja. Meneillään oli voimakas elinyhteensä noin tuhat ihmistä. Edellisten lisäksi samaan keinorakenteen muutos, ja esikehittämisympäristöön kuu- merkiksi tekstiili- ja vaatetusluvat Oulun yliopiston alue- alan työpaikat ovat hävinneet yksikkö Oulun Eteläisen ins- kokonaan. Teollisuuskylä tartituutti sekä Nivala-Haapajär- josi yrityksille toimitiloja, jotven seudun kehitysyhtiö NI- ta nämä pystyivät aloittamaan toimintansa ja luomaan uusia HAK. - Teollisuuskylä on pal- työpaikkoja, Liinamaa kertaa. Alkutaival ei ollut helpjon muutakin kuin seiniä. Se tarjoaa yrityksille merkittä- po ja kaupunkikin joutui satvän kehitysympäristön, johon saamaan vahvasti teollisuuskuuluu esimerkiksi koulutus- kyläyhtiön osakepääomaan. ta, yliopistotason tutkimusta Senkin jälkeen tiukkoja rahoija tuotekehitystä sekä yritys- tustilanteita on riittänyt muun ten välistä yhteistyötä, sanoo muassa korkean korkotason Nivalan Teollisuuskylä Oy:n seurauksena. Nivalan Teollisuuskylä Oy:n kehitysjohtajana nykyisin työskentelevä Kaisa Liinamaa aloitti ensi vuoden alussa teollisuuskylän toimitusjohtajana. - Tärkeintä alkuvaiheessa oli se, että mukaan yhteistyöhön saatiin niin kaupunki, yrittäjät kuin rahoittajat. Ensimmäisenä yrityksenä tuotannollisen toiminnan aloitti syyskuussa 1974 Veikko Valon omistama Valon Tuote-niminen yritys. Halleja oli tuossa vaiheessa vain pari, kolme ja tuskin kukaan osasi silloin ennustaa, millaiseen mittakaavaan teollisuuskylä Nivalan teollisuuskylän alueella toimii sata yritystä, jotka työllistävät noin 1000 henkilöä. kasvaa seuraavien neljän vuo- elinvoimansa eikä esimerkiksi kaupungin väkiluku ole käänsikymmenen aikana. tynyt jyrkkään laskuun. Merkitys kehitykselle Uusi toimitusjohtaja ryhollut huomattava tyy ensimmäisinä töinään vieKaisa Liinamaan mukaan on mään eteenpäin teollisuuskyselvää, että teollisuuskylän län strategian päivitystä. merkitys Nivalan kaupungil- Strategiassa linjataan, mile on ollut huomattava. Teol- hin aloihin panostamme voilisuuskylässä toimivat yrityk- makkaasti ja mihin suuntaan set ovat pystyneet tarjoamaan kehitystyötä viedään. Esimerihmisille työpaikkoja, minkä kiksi metalliteollisuus meilansiosta Nivala on säilyttänyt lä on varmasti vahvaa tulevai- 13 suudessakin. - Mietimme myös mikroyrittäjyyden kehittämisympäristöä. Jatkossa yhdestä kymmeneen henkilöä työllistäviin yrityksiin syntyy yhä enemmän työpaikkoja ja me haluamme selvittää, miten mikroyrityksiä voidaan auttaa kasvamaan ja tarvittaessa kansainvälistymään. Tälläkin hetkellä Oulun Eteläisellä instituutilla on siihen liittyvää tutkimustoimintaa. Yhtenä isona haasteena Liinamaa näkee rahoitustilanteen koko valtakunnassa. Muun muassa tiukentuneet vakuusvaatimukset hidastavat kaupankäyntiä yrityspuolella. - Haasteellista jatkossa on se, että ely-avustukset vedettiin pois teollisuuskylän kaltaisilta toimijoilta. Vuonna 2013 Nivalaan tuli 2,6 miljoonaa euroa ely-tukina muun muassa koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin. Koska tukiprosentti on minimissään 25, se tarkoittaa sitä, että viime vuonna ely-tukiin oikeuttavien investointien kokonaismäärä oli vähintään 10,5 miljoonaa euroa. Vaikka haasteitakin riittää, nykyisin teollisuuskylän kehitysjohtajana työskentelevä Liinamaa sanoo ottavansa toimitusjohtajan tehtävät Kari Valtasen jälkeen vastaan luottavaisena. - Meillä on paljon ahkeria ja osaavia yrittäjiä sekä muuntautumiskykyisiä yrityksiä. Yritykset ovat pysyneet mukana markkinoiden muutoksessa, mikä tuo jatkuvuutta. Se on tärkeää, sillä viime kädessä kaikki lähtee yrityksistä, Liinamaa muistuttaa. 14 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 Kalajoki Himanka YRITTÄJÄ-LEHTI 15 Tyynelässä kiehtoo aitous ja alkuperäisyys Jorma Uusitalo Joulukuu on jo pitkällä eikä lumesta ole tietoakaan. Päinvastoin, tihkusade tekee tummasta loppuvuoden iltapäivästä vieläkin tummempisävyisen. Luodossa idyllisen maalaistien varrella satavuotisten rakennusten muodostamassa Tyynelän pihapiirissä tunnelma on kuitenkin lämmin ja täynnä joulun odotusta. Ihmisiä parveilee pihamaalla ja puikkelehtii ovista sisään ja ulos tutustumassa ainutlaatuiseen tonttukylään ja sen aitoakin aidompiin tonttuihin. Pieni kyselykierros kertoo, että monet vieraat ovat tulleet eri puolilta Suomea Turkua ja Rovaniemeä myöten. Sana on kiertänyt viime vuosina ansiokkaasti luotolaiseen pikkukylään rakennetusta nähtävyydestä. Monet ovat sanoneet, että juuri sieltä löytyy se aidoin ja alkuperäisin joulun henki, jota Suomi tarjoaa myös ulkomaisille matkailijoille. Historiallinen miljöö rakentunut valmiiksi Päivän kääntyessä lopuilleen yrittäjä ja tonttumuori Eija Porkola ehtii istahtaa hetkeksi aloilleen kertomaan ties monennenko kerran oman yrittäjätarinansa ja syitä siihen, miksi tonttula tonttuineen on niin suosittu kuin se tänä päivänä on. Ensin yrittäjyydestä. Porkola laskee olleensa yrittäjänä 43 vuotta. Aluksi kampaamoyrittäjänä, sitten antiikkikauppiaana ja nyt Tyynelän tonttujen tonttumuorina. - Olen mieleltäni niin yrittäjä, etten varmaan soveltuisi mihinkään palkkatyöhön. Yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että tässä voin toteuttaa täysillä sitä hulluutta, mistä Tyynelässä on kyse. Porkola nauraa muuttaneensa tamperelaisena miehen perässä Kokkolaan reilut kolme vuosikymmentä sitten. Talonpoikaisantiikkia hän on harrastanut yli 40 vuotta ja 15 vuotta Porkola työskenteli antiikkikauppiaana. leen. Vähitellen niiden kysyntä kasvoi kasvamistaan tiedon uniikeista ja häkellyttävän elävän oloisista tontuista levittyä kotimaan lisäksi ulkomaille. Tonttumuoriksi siirtymistä vauhditti antiikkikaupankin siirtyminen nettiin, mikä ei ollut Porkolalle mieluinen kehityssuunta. - Täällä käy tosi paljon ulkomaisia vieraita. Esimerkiksi puolalaiset, espanjalaiset ja ranskalaiset hullaantuvat nähdessään tämän kokonaisuuden kaikessa aitoudessaan. Tonttufanien määrä kasvaa tasaisesti, koska on paljon ihmisiä, jotka haluavat kokea tonttulan livenä, jos he ovat vaikkapa lukeneet paikasta ensin lehdestä. Porkola kertoo, että ajan myötä tontut ovat muuttuneet entistä persoonallisemmiksi. Jokaisella tontulla on nimi ja ne puhuvat ja niille puhutaan. Tontut ovat hyväntuulisia ja tuovat olemuksellaan väistämättä hymyn ihmisten kasIhmiset haluavat voille. Äskettäin tonttujoukaitoja elämyksiä koon kuitenkin liittyi hieman Ensimmäisen tonttunsa Por- yrmeämpi hahmo. kola valmisti omalle perheel- Hän on Bruno, mielensäTonttulan ansiosta Porkola on ollut monenlaisten huomionosoitusten ja palkintojen kohteena. Tänä vuonna hänet esimerkiksi palkittiin Kokkolassa vuoden naisyrittäjänä. Vuonna 1995 Porkola valittiin vuoden antiikkikauppiaaksi Suomessa ja sitä valintaa hän sanoo arvostavansa erittäin korkealle, koska alalla toimii paljon raskaansarjan tekijöitä. Tilan, jossa Tyynelän tonttula sijaitsee, Porkolat ostivat alunperin kesäpaikakseen. Vakituisesti perhe on asunut siellä viimeiset 11 vuotta. Paikalle on hankittu vanhoja arvorakennuksia, joita on kaikkiaan 15 jokaisen edustaessa aitoa ja alkuperäistä rakennuskantaa. Miljöö on nyt valmis Porkolan ostettua kaksi vuotta sitten tonttulan pihapiirissä sijainneen kirkkoväärtin talon. Perusteellisen remontin yhteydessä siihen valmistuivat tilat kahvilalle ja myymälälle. Eija Porkolan käsityönä tekemät tontut ovat häkellyttävän elävän oloisia. Eija Porkola ja Bruno-tonttu, mielensäpahoittaja. pahoittaja. Kun kysyin Brunolta, mikä häntä painaa, Bruno vastasi että ensimmäisenä häntä ottaa lättyyn byrokratia. Sitten tulee nuorten työttömyys ja sen jälkeen Putin. Nämä asiat selittävät Brunon ilmeen. Entä miltä näyttää Tyynelän tonttulan tulevaisuus? - Jos terveyttä riittää ja Suomi pysyy itsenäisenä, niin erittäin hyvältä ja valoisalta. Sekä kotimaisten että ulkomaisten vieraiden ja fanien määrä lisääntyy ja se lämmittää aina kovasti, kun ulkomaiset kävijät tykkäävät talonpoikaistonttulan tunnelmasta. Mutta olen huomannut senkin, että tämä on vieras paikka vielä monessa naapurikunnassakin, eli tekemistä riittää myös lähialuemarkkinoinnissa. - Olennaista on se, että elämme ajassa, jossa ihmiset lähtevät mukaan elämyksiin, koska he kaipaavat aitoja asioita. Juuri sitä Tyynelä tarjoaa jatkossakin, Porkola sanoo. 16 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 Tilipalvelu Tietovakka Oy Asematie 4 A Kannus. Puh. (06) 870 335 Kalajoki Keskusvaraamo toivottaa asiakkailleen Tunnelmallista Joulun aikaa sekä Menestystä Uudelle Vuodelle 2015! Kannus Kaustinen YRITTÄJÄ-LEHTI 17 Luomukauppa osui valtavirtaan Jorma Uusitalo leja. Valaistus on hoidettu ledtekniikalla sekä energiansääsKokkolan keskustassa sijait- tölampuilla, ja sähköksi on vasevan luomukauppa Chagan littu ekosähkö. ovi käy tasaisesti. Asiakkaissa on miehiä ja naisia, nuoria ”Avajaisia en ja varttuneita. Vuoden nuore- unohda ikinä” na yrittäjänaisena palkittu Su- Yrittäjäksi Kattilakoski nauvi Kattilakoski on valmis vas- raa lähteneensä yllytyshulluna taamaan asiakkaiden kysy- Tero-veljensä aloitteesta. - Asuin toisella paikkamyksiin mutta jättäytyy myös taustalle jos huomaa, että tällä kunnalla ja silloinen työsuhkertaa asiakas haluaa katsella teeni oli päättymässä. Teroltarjontaa rauhassa ominpäin. la oli ollut jo vuosia unelma- Pienessä liikkeessä palve- na, että Kokkolaan täytyy saalu on lähellä mutta täällä asi- da tällainen kauppa. Toki olin akas voi tutustua valikoimiin itsekin kiinnostunut ravinnon ilman, että myyjä on hiillos- merkityksestä ihmisen fyysitamassa tai pakkomyymässä. seen ja henkiseen hyvinvoinChagassa käy jonkin verran tiin. Rattaat lähtivät pyörimään pienryhmiä ja se on monelle hyvä tapa tulla meille ensim- loppuvuodesta 2010. Kaupungissa toimi tuolloin pieni luomäisen kerran, hän sanoo. Chaga on eittämättä osu- mupuoti Ruiskaunokki, jonka nut yhteen ajan valtavirrois- yrittäjä oli muuttamassa paikta. Terveellinen, mielellään lä- kakunnalta ja joka halusi authellä tuotettu puhdas ruoka ja taa sisaruksia yrittäjäuran alvaikkapa erilaiset superfoodit kutaipaleella. Liiketoimintasuunnitelma ovat asioita, joista omaan hyvinvointiinsa panostavat ih- valmistui Firmaxissa ja startmiset ovat nykyään erityisen tiraha helpotti liikkeelle lähtöä. Arvovalinta oli sekin, etkiinnostuneita. Monelle kyse on myös ar- tä liikepaikaksi valikoitui nivoista. Niihin yrittäjät viittaa- menomaan kivijalkamyymälä vat myös Chagan kotisivuilla. Kokkolan keskustasta, miMyymälän sisustuksessa on kä osaltaan tukee perinteisen käytetty vanhoja kierrätettyjä kaupunkikeskustan säilymiskalusteita ja luonnonmateriaa- tä elinvoimaisena. - Avajaisviikonloppua en unohda ikinä, koska se oli todellinen menestys. Avajaisten alla pelotti valtavasti, tuleeko paikalle ketään mutta onneksi perhe oli auttamassa, sillä väkeä kävi tosi paljon. Luomukauppa on monelle uusi tuttavuus ja joskus se sekoitetaan luontaistuotekauppaan. Koska kyse on nimenomaan luomukaupasta, sen valikoimista löytyy esimerkiksi lähituottajan toimittamaa naudanlihaa, hedelmiä ja vihanneksia. - Täältä löytyvät myös muun muassa mausteet, kahvit, teet, öljyt, superfoodit ja erilaiset raakasuklaavalikoimat. Niiden kysyntä kasvaa koko ajan varsinkin lisääntyvien allergioiden takia. Chagasta on mahdollista tilata erilaisia raakasuklaita sekä raakakakkuja myös kotiin. Keskimäärin kerran kolmessa viikossa tilaan lisäksi luomuLuomukaupasta saa vaikkapa raakakakkuja. raakamaitoa, Kattilakoski luettelee esimerkkejä tuotevalikoimasta. ty jaettavaksi. Avasin sitä var- ravitsemusasiantuntija Jaakko ten reseptibloginkin. Levitän Halmetoja ja lääkäri Olli So”Arvostukseni muita tietoa ravinteikkaasta ja puh- vijärvi. yrittäjiä kohtaan on Entä millaisia asiakkaita taasta ruuasta myös asiakaskasvanut” kontaktien yhteydessä. Kerran Chaga erityisesti houkuttelee? Reseptejä Kattilakoski kertoo vuodessa pyrimme järjestä- Esimerkiksi nuoria opiskejakaneensa alusta saakka. mään terveysseminaarin, jos- lijoita, joilla on varmasti tiuk- Minusta reseptit on teh- sa viimeksi olivat puhumassa kaa rahasta mutta jotka halu- avat panostaa omaan hyvinvointiinsa. Paljon käy lisäksi raskaana olevia perheenäitejä, jotka haluavat syödä mahdollisimman terveellisesti. On ikäihmisiä, jotka kertovat haluavansa asioida niin sanotussa normaalikaupassa, josta saa ihan tavallista perusruokaa. Usein tulee myös ihmisiä, joilla on selvittämätön sairaus ja jotka haluavat lähteä purkamaan tilannetta puhdistamalla ruokavalionsa. Yrittäjäksi ryhtymistä Kattilakosken ei ole tarvinnut katua, vaikka hän myöntääkin, että välillä on täytynyt vääntää itkua yrittäjyyden haasteiden edessä. - Tämä on kasvattanut ottamaan vastuuta ja muualta muuttaneena sain nopeasti uuden ystäväpiirin. Samoin arvostukseni muita yrittäjiä kohtaan on kasvanut koettuani asioita, jotka ovat varmasti tuttuja muillekin yrittäjille. - Tulevaisuudelta toivon tietenkin paljon uusia asiakkaita ja ehkä laajennamme toimintaa koulutuspalveluihin. Minulla on ollut harjoittelija töissä ja aikomuksena on työllistää hänet ainakin muutamaksi kuukaudeksi, jotta pääsen kovan työrupeaman jälkeen luovalle lomalle. - Terveellinen, mielellään lähellä tuotettu puhdas ruoka ja vaikkapa erilaiset superfoodit kiinnostavat ihmisiä, Suvi Kattilakoski sanoo. 18 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 Kaikki siivouspalvelut ammattitaidolla! Nyt myös kotipalvelut. [email protected] • 040 584 5747 [email protected] • 040 148 8223 • www.siivoamme.fi Perhonjokilaakson Keskuspesula Ky Rajatie 2 B, (06) 861 2155 KRUUNUPYY Kruunupyyn lentoaseman TAXI Kronoby flygplats TAXI Puh. 0500 266 041 Eijan Kenkämakasiini Puh. 0400-666 876 Autokoski Ky Ullavantie 6, Kaustinen. Puh. 0400 160 798 www.metallijarvela.fi Puh. 010 666 3450. Kaustinen Oy KS-Geokonsult Ab Rajatie 22, 69600 Kaustinen. Fax (06) 861 2087 www.elementtivalmiste.com Friggantie 8, 68500 Kruunupyy. www.ks-geokonsult.fi LVI KAUSTINEN KY Kaustinen puh. 0400-366 026 Maansiirto ja Kuljetus Sauli Puumala Kaustintie 5, 69600 Kaustinen Puh. (06) 861 2688, Fax (06) 861 2519 www.tilikulma.fi Puh. 0400-761 915 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 KÄLVIÄ 19 LESTIJÄRVI Jämptijussi Kilpipakantie 65, Lohtaja. Puh 040-9138 480 LOHTAJA Lohtajan Tilitoimisto Metsäpellontie 2, Lohtaja. Puh (06) 877 125 NIVALA 20 YRITTÄJÄ-LEHTI Veromuutoksia vuodelle 2015 Hallitus on sopinut veromuutoksista vuodelle 2015. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistukset kolmessa alimmassa tuloluokassa kotimaisen kysynnän, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi. Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta, minkä arvioidaan helpottavan ravintola- ja matkailualan yritysten asemaa. Pääomatulojen verotus ja perintö- ja lahjaverotus sen sijaan kiristyvät, kiinteistöverotuksen ala- ja ylärajoja sekä energia- ja valmisteveroja korotetaan. Pääministeri Stubbin hallituksen veropolitiikka perustuu pääministeri Kataisen hallituksen veropoliittiseen linjaan. Hallitus siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Ansiotuloverotus Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan rajoihin. Perus- ja työtulovähennystä korotetaan. Tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan sen sijaan 90 000 euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Työmatkakustannusten omavastuuosuus nostetaan 750 euroon. Verotukseen valmistellaan lapsivähennys. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna 2018. Eläketulosta tehtävää kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Pääomatulojen verotus Pääomatulojen verotus kiristyy siten, että ylemmän verokannan tuloraja alenee 30 000 euroon ja ylempi kanta nousee 33 prosenttiin vuonna 2015. Edustusmenot Yritysten edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta. Tuotannollisten investointien tuplapoistot Tuotannollisten investointien määräaikaisen korotetun poisto-oikeuden voimassaoloa jatkettiin vielä vuosille 2015 ja 2016. Perintö- ja lahjaverotus Perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja korote- taan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli miljoonan euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi. Kiinteistövero Yleisen kiinteistöveroprosentin alaja ylärajoja korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä ja vakituisen asuinrakennuksen ala- ja ylärajoja 0,05 prosenttiyksiköllä vuoden 2015 alusta. Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa laissa säädettyjen ala- ja ylärajojen väliltä Energiaverot, tupakkavero, ajoneuvovero ja autovero Energiaverotusta kiristetään korottamalla kotitalouksia koskevan yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan. Samoin liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan. Turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Tupakkaveroa korotetaan. Muiden kuin erityisvarusteltujen taksien ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksista luovutaan. Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan niin, että korkeampaa veroa kannetaan verovuodelta 2016. Green Care-yrittäjyy on potentiaalia Toiminnan pienimuotoisuus asettaa haasteita kannat Jorma Uusitalo kostoja edistämään Green Caretoimintaa. Projektipäällikkö Lena KallioNorjassa ja Ruotsissa ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun kosken mukaan hankkeen tulokedistäminen luontoon ja maaseu- set osoittavat, että tarve meneteltuympäristöön liittyvällä toimin- män hyödyntämiselle kasvaa konalla on edennyt paljon pidem- ko ajan. Suomesta löytyy lisäksi mälle kuin Suomessa. Silti Suo- näyttöä sen positiivisista psyykmessakin on jo saatu hyviä ko- kisistä, fyysisistä ja sosiaalisista kemuksia menetelmästä, joka vaikutuksista. tarjoaa uusia yrittämisen mahdollisuuksia varsinkin maaseu- Tutkimustieto saatava käyttöön dulle. Centria-ammattikorkeakoulun Hankkeen yhteydessä tehtiin Grön omsorg i Österbotten-han- markkinatutkimus, jossa selvitetke on jakanut tietoa Green Ca- tiin niin yrittäjien kuin potentiaare-toiminnasta ruotsinkielisel- listen Green Care-yrittäjien nälä Pohjanmaalla. Hankkeen puit- kemyksiä aiheesta. - Yrittäjät olivat sitä mieltä, että teissa muun muassa järjestettiin tilaisuuksia sekä seminaareja ja Green Care-yrittäjyydessä on ehtutustumismatka Green Care- dottomasti mahdollisuuksia. Sayrittäjille, yrittäjäksi aikoville se- moin haastattelemani kuntien sokä kuntien viranhaltijoille. Yksi siaali- ja terveystoimen johtajat tärkeä tavoite oli myös luoda ver- suhtautuivat positiivisesti Green Windfall-vero Voimalaitosveroa eli nk. Windfallveroa ei oteta käyttöön. Makeisvero Aiotusta makeisveron korotuksesta luovutaan. Arvonlisäverotus Yrityksen väliseen metalliromun ja -jätteen myyntiin tulee pakollisena voimaan käännetty verovelvollisuus. EU-kuluttajille tapahtuvien sähköisten palveluiden myynnin myyntimaasäännös muuttuu. Tähän saakka arvonlisäverot on maksettu myyjän maahan, mutta jatkossa ne määräytyvät kuluttajan sijaintivaltion perusteella. Suomalainen sähköisten palveluiden myyjä voi ilmoittaa muiden jäsenvaltioiden arvonlisäverot paikallisen alv-rekisteröitymisen sijaan myös Verohallinnon uuden arvonlisäveron erityisjärjestelmän välityksin 3 kuukauden välein. Lehtien kierrättäminen Ahvenanmaan kautta tulee kannattamattomaksi. Ahvenanmaan alv-poikkeuksia koskevaa lakia muutetaan siten, että kerran viikossa tai harvemmin ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden kuljettamista Manner-Suomeen pidetään jatkossa alv-näkökulmasta kotimaan myyntinä. Aiemmin sitä on pidetty maahantuontina. Aikamatkalaiset pääsevät tutustumaan muun muassa vanhoihin työmenetelmiin, joita Anita Storm (vas.) ja Carina Wikman esittelevät. Care-palveluihin, Kalliokoski kertoo. Ongelmana yrittäjät näkivät sen, ettei toimintaa ole sertifioitu samalla tavalla kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty. Asiaan on kuitenkin tulossa parannus, sillä Green Care Finland ry valmistelee parhaillaan sertifiointiin järjestelmää yhteistyössä Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n kanssa. Tämä mahdollistaa, että alalle saadaan selkeät laatukriteerit. - Haasteena yrittäjät kokivat myös sen, kuinka Green Careyrittäjyys saadaan kannattavaksi. Toiminta on usein luonteeltaan pienimuotoista ja sesonki jää talven takia lyhyeksi. Samoin kaivattiin enemmän säännöllistä yhteydenpitoa eri osapuolten kesken, Kalliokoski selvittää tutkimuksen tuloksia. YRITTÄJÄ-LEHTI dessä tavuudelle Potentiaalisten yrittäjien toteamat ongelmat olivat paljolti samoja kuin yrittäjien. Kuinka taataan toiminnan laadun taso ja kuinka yrittäjyys saadaan kannattamaan. Sen lisäksi vastaajat kaipasivat käyttöönsä enemmän tutkimustietoa Green Care-toiminnan positiivisista vaikutuksista. - Tutkimustietoa kyllä on paljonkin mutta se pitäisi saada nykyistä paremmin esille ja myös päättäjien tietoisuuteen, Kalliokoski täsmentää. Paljon potentiaalisia asiakasryhmiä Lena Kalliokoski sanoo yllättyneensä siitä, kuinka positiivisesti kuntasektorin edustajat suhtautuivat vastauksissaan Green Care-toimintaan. - He näkivät sopiviksi asiakas- 21 ryhmiksi lapsista ja nuorista esimerkiksi lastensuojelun asiakkaat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat, vanhushuollon asiakkaat, pitkäaikaistyöttömät sekä päihdekuntoutujat. Jotta Green Care-yrittäjyys voisi yleistyä, tarvitaan kontakteja ja verkostoja alan yrittäjien ja palveluita ostavien välille. Kaikkein suurin muutos vaaditaan kuitenkin sote-sektorilla työskentelevien ajattelutapaan. - On olemassa tavallaan asetelma, jossa idealismi ja realismi ovat vastakkain. Green Care on hieno ja ihana idea, jota on helppo kannattaa. Sitten ovat ne realiteetit. Kuntataloudet kiristyvät ja resurssit pienenevät eikä Green Care ole ilmaista palvelua, Kalliokoski kuvaa käytännön arkea. Hänen mukaansa Green Careyrittäjyys on kuitenkin asia, johon kannattaa ehdottomasti panostaa. - Esimerkiksi sote-uudistus ja palveluseteleiden yleistyminen voivat tarjota uusia mahdollisuuksia. Olisi löydettävä myös yhteinen sateenvarjo, koska Green Care liittyy monen hallinnonalan toimintaan. Kaiken kaikkiaan Green Care olisi tärkeä valtavirtaistaa muiden sote-palveluiden rinnalle. - Green Care-yrittäjyys on asia, johon kannattaa ehdottomasti panostaa, Lena Kalliokoski sanoo. Hyvinvointia pappilapuutarhan ympäristöstä Jorma Uusitalo myös elämyspedagogiikkaan ja elämystuotantoon. KyAspegrenin historiallisessa seessä on vahvasti kokemukpappilapuutarhassa Pietar- sellinen juttu, joka toteutsaaressa on harjoitettu kun- taa samalla konkreettisesti touttavaa puutarhatoimintaa Green Care-ideologiaa, Animuun muassa mielenterveys- ta Storm kertoo. - Menneisyys voidaan aikuntoutujille ja pitkäaikaistyöttömille. Puutarhasäätiön kamatkoilla kytkeä nykyiasiamies Carina Wikman ja syyteen kun lasten kansmuseopedagogi Anita Storm sa käydään esimerkiksi läpi, kertovat, että puutarhan po- mitä kaikkia työvaiheita vaasitiiviset terapeuttiset vai- ditaan, ennen kuin käytöskutukset ja merkitys hyvin- sä on valmis vaate. Tai kuinvoinnille on tiedostettu siitä ka paljon on vaatinut työtä, lähtien, kun alueelle ryhdyt- että aikanaan saatiin kirnuttiin rakentamaan toimintaa. tua pieni nokare voita, CariAspegrenin puutarhassa na Wikman jatkaa. kuka tahansa voi kulkea vapaasti ympäriinsä, mutta eri- Takaisin luontoon tyisen suosittuja ovat tällä Heidän mukaansa yksi osa hetkellä puutarhassa järjes- aikamatkailua on se, ettettävät aikamatkat. Ne ovat tä osallistujat voivat palata varsinkin lapsiryhmien mie- luontoon erilaisine raaka-aileen mutta niitä järjestetään neineen. - Olemme kadottamassa myös aikuisille osana työhyyhteyden luontoon ja luonvinvoinnin aktiviteetteja. - Aikamatkoja käytetään nollisiin asioihin. Esimerkikpaitsi historian välittämiseen si omenan kuoriminen veit- sellä voi olla alakoululaiselle todella vaikea tehtävä puhumattakaan silakan perkauksesta, Wikman nauraa. Hänen mukaansa Aspegrenin puutarha on mitä mainioin ympäristö Green Care-ajattelun toteuttamiselle myös sen ansiosta, että puutarhan voimauttavasta vaikutuksesta voi nauttia kuka tahansa ja milloin tahansa, koska puutarha on aina avoinna. - Varttuneemmat ihmiset saattavat palata täällä lapsuutensa ja nuoruutensa muistoihin ja muistikuviin vaikkapa tuoksujen tai tekemisen kautta. Aikamatkoilla on lapsiin suuri vaikutus. Sen näkee siitä, miten innoissaan he kertovat elämyksistään vanhemmilleen. Ehkä juuri täällä koetut elämykset auttavat heitä tekemään aikuisina parempia valintoja, jotka vievät ihmisiä taas lähemmäksi luontoa, Wikman ja Storm sanovat. 22 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 PIETARSAARI PEDERSÖRE REISJÄRVI YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 23 PERHO Jussinmäentie 1 B, Sievi. Puh. (08) 482 177 www.kimppakoti.fi RANNILA OY Puh. 0400 108 724 TOHOLAMPI SIEVI Ullavantie 1, 69300 Toholampi, Puh. (06) 885 885 KUROTTAJAPALVELU RANNILA Puh. 044 3526 408 24 YRITTÄJÄ-LEHTI AIKUISKOULUTUS Vesiyhtiöstä monipalveluyhtiöksi KIP Servicessä tunnetaan suurteollisuusalueen moninaiset tarpeet maaliin talousvesikäyttöön. Ionivaihdetusta vedestä on poistettu suolat sekä varaus, ja sitä meiltä menee kolmelle laitokselle. Pintavesi on makeaa järvivettä, joka johdetaan tunnelia pitkin Öjanjärvestä. Pintavettä alueen toimijat käyttävät vuorokaudessa 10 000 kuutiota. Opiskele uuteen ammattiin! Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokin osaamisala ja asiakaspalvelun osaamisala, tarjoilija Koulutus alkaa: 19.1.2015 (kesto 1–3 v) Hakuaika päättyy: 31.12.2014 Lisätiedot: Sanna Siirilä-Hyyppä, p. 044 725 0729, [email protected] Asiakaskuntaa myös KIPin alueen ulkopuolelta Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Kesto: 12.1.2015 (kesto 2–3 v) Hakuaika päättyy: 15.12.2014 Lisätiedot: Kaija Pikkarainen p. 044 725 0441, [email protected] Sihteerin ammattitutkinto Kesto: 12.1.2015–13.3.2016 Hakuaika päättyy: 12.12.2015 Lisätiedot: Sanna Siirilä-Hyyppä, p. 044 725 0729, [email protected] Taloushallinnon ammattitutkinto Kesto: 5.2.2015–31.05.2016 Hakuaika päättyy: 23.1.2015 (koulutukseen voidaan ottaa uusia opiskelijoita myös joustavasti koulutuksen edetessä) Lisätiedot: Kaija Pikkarainen p. 044 7250 441, [email protected] Yrittäjän ammattitutkinto Kesto: 20.11.–31.12.2015 Hakuaika päättyy: 2.1.2015 Koulutuksessa on vielä muutama vapaa paikka jäljellä! Lisätiedot: Helena Myllymäki, p. 044 725 0857, [email protected] Lue lisää ja hae mukaan: www.kpedu.fi/koulutuskalenteri Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus www.kpedu.fi KIP Servicen henkilökuntaan kuuluvat ympäristöpäällikkö Virve Heikkinen, turvallisuuspäällikkö Jussi Lång (tak.vas.), kiinteistöpäällikkö Juha Ylitalo, verkostopäällikkö Jorma Palomaa ja toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola. Jorma Uusitalo maratonin verran eli 21 kilometriä. Maanteitä KIPin aluKokkolan suurteollisuusalue eella on noin 35 kilometriä ja on monelle paikkakuntalaisel- rautateitä 6,5 kilometriä. lekin suuri tuntematon, joka on vuosikymmenet elänyt ”ran- Ilman vettä tehtaiden nassa” omaa elämäänsä. Vaik- prosessit eivät toimi ka moni paikallinen ei aluees- Suurteollisuusalueelta löytyy ta kovin paljon tiedäkään, to- yksi palveluyhtiö, johon käysiasia on se, että Kokkolan ja tännössä kaikki alueen toimijat koko maakunnan elinvoimalle ovat kytköksissä joko suoraan suurteollisuusalueen yrityksil- tai välillisesti. Kyse on vuonna lä on iso merkitys. Onhan KIP, 2009 perustetusta KIP Service Kokkola Industrial Park, suu- Oy:stä, jonka roolina alkuvairin epäorgaanisen kemian kes- heissaan oli toimia erityisesti vesiyhtiönä. kittymä Pohjoismaissa. Toimitusjohtaja Olli-Matti Suurteollisuusalue työllistää tänä päivänä vakituises- Airiolan mukaan KIP Service ti noin 2 000 henkilöä. Sen li- on kasvanut sittemmin vesiyhsäksi alueella työskentelee ura- tiöstä suurteollisuusalueen mokoitsijoita, joiden määrä vaih- nipalveluyhtiöksi. Sen palvelut telee muutamasta sadasta jopa kattavat asiakasyritysten koko tuhanteen silloin, kun meneil- elinkaaren tulevan toiminnan lään ovat teollisuuslaitosten suunnittelusta rakentamiseen, tuotannon aloittamiseen ja ylmääräaikaishuollot. Iso muutos viimeisten vuo- läpitämiseen sekä tarvittaessa sikymmenien aikana on tapah- toiminnan lopettamiseen. - Eniten meidän toiminta nätunut suurteollisuusalueen yrityskartassa. Kun vielä 1970-lu- kyy ulospäin KIPin alueen kuvulla toimijoita oli kaksi, Ke- lunvalvonnan ja vartioinnin mira ja Outokumpu, muun kautta. Alueen yritykset ja niimuassa erilaisten yritysjärjes- den työntekijät ovat tekemisistelyiden seurauksena alueella sä meidän toiminnan kanssa toimii nykyään yli 60 yritystä. päivittäin kulkiessaan porteisJoukkoon mahtuu paljon täysin ta sisään ja ulos. Siinäkin kyse on suuren uusia toimijoita, jotka tuottavat alueen teollisuudelle erilaisia mittakaavan kokonaisuudesta. Pelkästään vierailijoita alupalveluita. Myös pinta-alaltaan kyse on een yrityksissä käy reilut 8 000 vaikuttavasta kokonaisuudes- vuodessa. Porttialueita suurta. Kun koko alueen kiertää teollisuusalueella sijaitsee yhympäri, matkaa kertyy puoli- teensä kymmenen. Porteista kulkee arkipäivisin vuorokauden ympäri joka minuutti 11 henkilöä läpi vuoden. - Olemme myös isännöitsijän roolissa huolehtiessamme suurteollisuusalueen siisteydestä, maanteistä, nurmialueista ja metsistä. Port Towerissa vastuullamme ovat ravintolapalvelut sekä neuvotteluhuoneiden ja Visit Centerin vuokraus, Airiola luettelee esimerkkejä KIP Servicen tuottamista palveluista. Yksi hyödyke, joka on täysin välttämätön suurteollisuusalueen toiminnalle, on vesi. Käytännössä kyse on yhtä olennaisesta asiasta kuin sähköstä. - KIP Service toimittaa asiakkailleen meriveden, pintaveden, talousveden ja ionivaihdetun veden. Merivettä ja pintavettä käytetään jäähdytykseen. Talousvedestä valtaosa kuluu tuotannon tarpeisiin mutta sen lisäksi sitä käytetään luonnollisesti juomiseen ja muuhun nor- Suurteollisuusalueesta puhuttaessa veden lisäksi yksi keskeinen asia on turvallisuus. - Pyrimme harmonisoimaan käytännöt siten, että kaikissa yrityksissä pätevät samat yleiset turvaohjeistukset. Tietyissä tapauksissa sovelletaan tiukinta vaatimustasoa, koska turvallisuudesta ei voi tinkiä missään oloissa, Airiola korostaa. Täysin uutena palvelukonseptina KIP Service aloitti äskettäin ympäristöpalveluiden tuottamisen. Yritys on lisäksi laajentanut asiakaskuntaansa suurteollisuusalueen ulkopuolelle ympäristöpalveluiden ohella muun muassa turvallisuuspalveluissa. - Ympäristöpalveluissa meidän potentiaalisia asiakkaita ovat toimijat, jotka tarvitsevat erilaista ympäristöasioiden hallintaan liittyvää asiantuntija-apua vaikkapa ympäristöluvitusten yhteydessä. Turvallisuuspuolella tuotamme esimerkiksi paloturvallisuuteen sekä kamera- ja kulunvalvontaan liittyviä palveluita. KIP Servicen tehtäväkenttää Airiola kuvaa haastavaksi mutta samalla mielenkiintoiseksi. - Kokkolan suurteollisuusalue poikkeaa monista muista samankokoisista teollisuusalueista siinä, että täällä toimii yrityksiä yhden miehen firmoista yli 500 työntekijän laitoksiin. Tästä syystä asiakkaiden tarpeet, vaatimukset ja valmiudet ovat hyvin erilaisia. Suurteollisuusalueen porteista kulkee arkipäivisin vuorokauden ympäri joka minuutti 11 henkilöä läpi vuoden. YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 25 Puh. 0400 768 323, Kannustie 140, 69300 TOHOLAMPI YLIVIESKA ULLAVA 26 YRITTÄJÄ-LEHTI Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2015 Maanrakennustyöt ammattitaidolla - rakennuksien pohjatyöt - jätevesijärjestelmät - pelto- ja metsäojitukset - ym. kaivuutyöt Tmi Joonas Rautakoski Savarinväylä 5, Ylivieska p. (08) 4116 118 www.laaksojenmk.fi Kiskotie 4, Ylivieska puh. (08) 424 915, 0400 689 291 Puh. (08) 424 005, 020 4551 303 www.konehuoltokivioja.fi Katalogi kokoaa yrittäjätarinat Keski-Pohjanmaan Yrittäjät julkaisee ensi keväänä uuden tuotteen Keski-Pohjanmaan Yrittäjä-katalogin. Katalogiin kerätään alueen menestyneitä yrittäjätarinoita toimittajan kirjoittaman yritysesittelyn muodossa. Yrittäjät itse voivat esittää näkökulman ja sanoman, jonka he haluavat nostaa yri- tyksestään esiin, ja toimittaja tekee tämän pohjalta kuvallisen tarinan yrityksestä. Viime vuosina kuvalliset yritysesittelyt eli advertoriaalit ovat nostaneet kovasti suosiotaan markkinointikeinona. Advertoriaaleissa yritykset voivat esittää viestinsä kirjoitetun jutun muodossa, mikä lisää niiden lukuar- voa. Lisäksi Keski-Pohjanmaan Yrittäjä –lehden sekä katalogin jakelua lisätään uuden verkkolehden myötä. Painettujen lehtien levikki säilyy entisellään, mutta uutta on julkaisujen verkkolehti, joka jaetaan sähköisenä KeskiPohjanmaan Yrittäjien toimialueen yrittäjille. YRITTÄJÄ-LEHTI 27 Kaustisen Elementtivalmiste Oy:lle opiskelijat ideoivat, kuinka markkinoida yrityksen uutta tuotetta. van tänä päivänä nimenomaan tarinankerrontaa. Tarinat ovat tärkeitä muun muassa siksi, että kuluttajat hakevat vahvistusta omille näkemyksilleen erilaisista tarinoista. Sosiaalinen media puolestaan on uusi kanava tarinoiden välittämiseen. Printti ja sähköinen täydentävät toisiaan Opiskelijat ideoivat yritysten markkinointia Jorma Uusitalo yhteistyö on ollut osa Vakaa kasvu - pk-yritysten vakaan Onko yrityksen kotisivuilla kasvun kehittämisohjelmaa. - Tämä on ollut opiskelijoilvärimaailma kohdallaan, entä onko kotisivujen fonttimaa- le erinomainen tilaisuus pääsilma miellyttävä silmälle. On- tä tekemään konkreettisia jutko yrityksellä omat Facebook- tuja paikallisille yrityksille. sivut ja jos on, päivitetäänkö Myös yritykset ovat olleet tyyniitä säännöllisesti ja hyödyn- tyväisiä saadessaan opiskelinetäänkö Facebookin mahdol- joilta ideoita toteutettavaksi, lisuuksia markkinoinnissa. sanoo projektipäällikkö Asta Entä miltä näyttää yritysesit- Aikkila-Vatanen Centria-amteiden ja muun markkinoin- mattikorkeakoulusta. timateriaalin kuvamaailma. Onko tyydytty kännykkäka- Yhteystiedot hyvin esille meran otoksiin vai luodaanko Yrityksistä mukana ovat olmiellyttävää ja laadukasta yri- leet Kaustisen Kansanlääkintyskuvaa hyvätasoisella ja mo- täkeskus, Keisari Pelletti Kannuksesta, KIT Group ja Nini´s nipuolisella kuvituksella. Muun muassa tällaiset ky- Belt Kokkolasta sekä Kaussymykset ovat olennaisia, kun tisen Elementtivalmiste. Yhpuhutaan pk-yritysten mark- teistyöprojektin tuloksia esikinoinnista ja visuaalisesta il- teltiin yhteisessä tilaisuudessa meestä. Centria-ammattikor- joulukuun alussa. Opiskelijoiden esitellessä keakoulun opiskelijat ovat olleet kehittämässä viiden alu- kehitysehdotuksiaan kullekin eella toimivan yrityksen yritykselle erikseen, esille tuvisuaalista ilmettä ja markki- li monia tärkeitä perusasioinointia yhteistyössä yritysten ta, joita jokaisen yrityksen olisi tärkeä markkinoinnissaan KIT Groupin Uno Cruiser-peräkärryn ominaisuuksia voisi esitellä kanssa. Opiskelijoiden ja yritysten ja markkinointiviestinnässään myös sosiaalisessa mediassa. huomioida. Kuten, että kotisivut ovat tänä päivänä yrityksen käyntikortti. Opiskelijat olivat muun muassa päätyneet muuttamaan joidenkin kotisivujen värimaailmaa siten, että värimaailma istuu paremmin yrityksen edustamaan toimialaan ja bisnekseen. Olennainen huomio oli sekin, että yhteystietojen täytyy löytyä kotisivuilta helposti. Varsinkin kun iso osa kävijöistä etsiytyy yrityksen kotisivuille juuri yhteystietojen takia. Samoin kuvien käytöstä tuli hyviä huomioita. Kuvat voivat olla parhaimmillaan informatiivisia ja joka tapauksessa niillä luodaan mielikuvaa yrityksestä. Ihmiset kuvissa luovat läheisyyttä ja esimerkiksi vuodenaikojen mukaan vaihtuvat kuvat ajankohtaisuutta. Osa ryhmistä oli oivaltanut tarinan merkityksen. Yhä useammin tuotteen tai palvelun ympärille luodaan tarina, sillä markkinoinnin on sanottu ole- Sosiaalinen media ja sähköinen markkinointi eri muodoissaan on tuonut yrityksille paljon uusia mahdollisuuksia perinteisen painetun materiaalin kuten yritysesitteiden, sidosryhmälehtien ja lehti-ilmoitusten rinnalle. Myös opiskelijatöissä oli lähdetty käytännössä siitä, että sähköinen ei suinkaan korvaa painettua vaan molemmat tukevat ja täydentävät toisiaan. Yrittäjän haasteena on valita se, millaisia sähköisiä ja painettuja vaihtoehtoja käyttämällä potentiaaliset asiakkaat tavoitetaan mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti. Samalla kun vaihtoehdot ovat kasvaneet, varsinkin pienissä yrityksissä joudutaan miettimään, mistä resurssit vaikkapa Facebook-sivujen päivittämiseen, blogi-kirjoitteluun tai sähköisten uutiskirjeiden laatimiseen ja lähettämiseen. Osittain kyse on siitä, että vaikkapa Facebook-sivujen päivittäminen olisi tärkeä nähdä keinona lisätä myyntiä, ja sen takia rutiini siirrettäisiin viimeisten töiden joukosta päivän ensimmäisiin töihin. Yhä useampi yritys ulkoistaa ainakin osan töistä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisille. Näihin töihin kuuluvat myös asiakaskertomukset eli vertaismarkkinointi, jossa asiakkaat kertovat esimerkiksi yrityksen kotisivulla omista asiakaskokemuksistaan. Vakaa kasvu-kehittämisohjelma on Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Vaasan yliopiston Levón-instituutin ja Centrian yhteishanke. Centrian toteuttama kehittämisprosessi keskittyy yrityksen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. 28 YRITTÄJÄ-LEHTI Yrittäjän työssäoloehto muuttuu Harri Hellsten noin 12 326 euroon vuodessa. Lisäksi jatkossa työtulon alaJotta työttömäksi jäänyt yrit- rajan täyttymisessä huomioitäjä voi saada työttömyyspäi- daan kaikki YEL-, MyEL- tai värahaa (ansiosidonnaista tai TyEL-yrittäjänä harjoitetun eläkevakuutetut peruspäivärahaa) tulee hänen toiminnan täyttää yrittäjän työssäoloeh- vuosityötulot. TyEL-yrittäjäto. Työssäoloehtoon tulee nä toimimisella tarkoitetaan muutoksia vuoden 2015 alusta tässä työttömyysturvalain ns. Nykysäännösten mukaan osaomistajayrittäjänä toimiyrittäjän työssäoloehto täyt- mista. Käytännössä muutoksista tyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä 18 kuukautta työttö- seuraa, että jos yrittäjä tahtoo myyttä välittömästi edeltänei- jatkossa saada Kelan maksaden neljän vuoden aikana si- maa peruspäivärahaa tai yritten, että hänen YEL-työtulon- täjän työttömyyskassan jäsa on ollut vähintään 8 520 eu- senenä ansiosidonnaista päivärahaa, tulee hänen nostaa roa vuodessa. eläkevakuutuksen vuosityötulonsa vähintään uudelle alaraKaikki vuosityötulot jalle. Toisin sanoen vain YELhuomioidaan Ensi vuoden alusta työssä- vakuutettujen henkilöiden tuoloehto lyhenee 15 kuukau- lee nostaa YEL-vakuutuksenteen ja työtulon alaraja nousee sa vähintään em. alarajalle. Työttömyyskassan jäsenen työssäoloehdon täyttyminen edellyttää myös sitä, että kassan jäsenyys on kestänyt vähintään työssäoloehdon täyttymisajanjakson. Kassan jäsen voi itse valita työttömyysvakuutuksensa tason alarajan ja kaiken YEL-, MyEL- ja TyEL-yrittäjätoimintansa yhteenlaskettujen eläkevakuutuksen vuosityötulojen väliltä. Sekä kassan jäsenmaksut että ansiopäivärahan suuruus määräytyvät valitun vakuutustason mukaan. Työttömyyskassa ei saa automaattisesti muuttuneita eläkevakuutuksen vuosityötulotietoja, joten jokaisen kassan jäsenen on itse huolehdittava työtulonsa muuttami- sesta eläkevakuutusyhtiön li- aan nostaa, ei hänen enää jatsäksi myös työttömyyskas- kossa välttämättä kannata olla saan. Mikäli alle 12 326 euron työttömyyskassan jäsen. vuosityötulolla itsensä sekä eläke- että työttömyysvakuutuksessa vakuuttanut henkilö ei halua YEL-työtulo- Kuva: Pixhill Oletko kuolematon ja ikuisesti terve yrittäjä? Jos olet, niin sinun ei kannata lukea tätä juttua. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mitä perheellesi ja yrityksellesi tapahtuu, jos sairastut vakavasti tai joudut siirtymään tuon puoleiseen yllättäen parhaassa työiässä? Vakuutusyhtiö Kalevan tutkimuksen mukaan suomalaiset varautuvat kuolemaan varsin vähän. Tutkimuksen mukaan kuolemasta puhuminen on kiusallista. Ikäviä asioita on vaikea ottaa puheeksi, eikä kuolemaa tai sairastumista pidetä ajankohtaisena asiana. Vain joka kymmenes vastaajista oli tehnyt testamentin. Yrittäjän kuolema vaikuttaa perheen lisäksi väistämättä myös yrityksen liiketoimintaan, joka on usein perheen ainoa tulolähde. Vaikutukset ovat eri tilanteissa hyvinkin erilaisia. Alle viisikymppisen yksityisyrittäjän kuollessa äkillisesti, on melko todennäköistä, että liiketoimintakin loppuu samassa yhteydessä. Kun taas ison yrityksen eläköityneen pääosakkaan kuolema, ei juurikaan vaikuta yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuteen, jos yrityksellä on henkilökuntaa, palkkajohtaja tai vastuuta on jaettu toiminnoittain. Sukuriitoja toki voi perillisten välille syntyä, mutta ne eivät halvaannuta ison yhtiön liiketoimintaa eivätkä alenna yhtiön arvoa ainakaan merkittävästi. Yhteistä molemmille tapauksille kuitenkin on, että jälkipolven on paljon helpompi järjestellä asioita suuren surun ja menetyksen keskellä, jos kuoleman jälkeiseen tilanteeseen on varauduttu ja toimenpiteitä on suunniteltu ja toteutettu sen varalta. Tärkeää on myös kertoa mistä nämä tärkeät paperit löytyvät, ja kuka osaa auttaa asioiden käytännön hoitamisessa. Jos yrittäjyys on ollut vain vainajan asia, ovat läheiset ymmällään ja tarvitsevat ulkopuolisen ammattilaisen apua yrityksen asioiden hoidossa. Yritys toiminnan haltuunotto, jatkaminen, jakaminen ja osittaminen ovat vaikeita tehtäviä surun keskellä. Sinulle yrittäjänä on varmasti tärkeää turvata perheesi asema sekä yritystoiminnan jatkuvuus perheen tulolähteenä, tai vähintäänkin välttää tilannetta, jossa yrityksen velkojen vakuutena oleva henkilökohtainen varallisuus jouduttaisiin realisoimaan yritystoiminnan hiipuessa. Hoidathan paperiasiasi kuntoon hyvissä ajoin ja terveenä ollessasi. Näin voit helpottaa perheesi ja yrityksesi toimintaa tilanteessa, jossa et ole enää itse kykenevä käyttämään päätösvaltaa. On tosiasia, että onnettomuuksia tapahtuu, ihmisiä kuolee ja sairastuu päivittäin ja joskus nämä ikävät tapahtumat sattuvat myös yrittäjän kohdalle. Suunnitelmien tekeminen ei ole kuoleman tai sairauden ennustamista. Mutta asiakirjojen laatiminen voi antaa sinulle mielenrauhan ja vapauttaa ajatukset liiketoiminnan pyörittämiseen vielä vuosikymmeniksi. On sanomattakin selvää, että näitä asioita on raskasta suunnitella sairasvuoteelta ja valitettavan usein aika ehtii loppua kesken. Kukin meistä haluaa varmasti viettää viimeiset hetkensä lähimpiensä kanssa, eikä paperiasioita ja perheen toimeentuloa murehtien. Tässä asiassa ei koskaan olla lii- an aikaisin liikkeellä! Asiakirjoja on mahdollista muuttaa ja päivittää tilanteiden muuttuessa vuosien saatossa. Mitä voit sitten tehdä varautuaksesi näihin tilanteisiin? Päivitä yhtiöjärjestys Jos olet osaomistajana osakeyhtiössä, kannattaa tarkistaa, että yhtiöjärjestys sisältää lunastuslausekkeen. Lunastuslauseke on yhtiöjärjestyksen määräys, jonka mukaan osakkeenomistajalla tai yhtiöllä itsellään on oikeus lunastaa uudelle omistajalle siirtyvä osake. Valitettavan usein vanhoissa lunastuslausekkeissa sanotaan, ettei lunastusoikeus koske avio-oikeutta, lahjaa eikä perintöä. Tällöin avioerotilanteessa ex-puoliso tulisi mukaan yhtiökumppaniksi tasinkona saamillaan osakkeilla kuten myös kuolinpesäkin. Harva kuitenkaan haluaa avioliiton päättyessä, ottaa ex-puolisoaan yhtiön osakkaaksi. Nykyisin kuolinpesätkin voivat olla uusioperheiden myötä melko hankalia vastapelureita ristiriitaisine tavoitteineen. Usein vanhoissa lunastuslausekkeessa lunastushinnaksi on määritelty osakkeen verotusarvo tai jopa nimellisarvo, jotka ovat yleensä liian alhaisia arvoja. Jos yhtiösi lunastuslauseke on edellä mainitun kaltainen, niin suosittelen sen ajantasaistamista tai jos lunastuslauseketta ei ole, niin sellainen kannattaa yhtiöjärjestykseen kiireen vilkkaa lisätä. Laadi osakassopimus Jos yrityksessäsi on useampi osakas, voidaan osakassopimukseen ottaa määräyksiä osakkaan kuoleman tai sairaudesta johtuvan toimintakyvyttömyyden va- ralta. Jos yhtiön osakkeenomistaja kuolee, hänen tilalleen tulevat pääsääntöisesti perilliset. Kuolinpesä osakkaana ei yleensä tee yhteisyrityksen hyväksi samoja asioita tai työskentele yrityksessä kuin ajasta iäisyyteen siirtynyt vainajaosakas. Kuolinpesän osakkaat ovat harvoin mukana päivittäisessä liiketoiminnassa. Heidän elämänsä ja ura on muualla, eikä heillä siten ole mahdollisuutta tuoda lisäarvoa yrityksen toiminalle ja kehittämiseen. Yrityksen toimintakyky voi tällaisessa tilanteessa aidosti vaikeutua ja johtaa pahimmillaan jopa yrityksen toiminnan loppumiseen. Yhteisomistajien intressissä onkin se, että yritystoiminta jatkuu ilman häiriöitä vaikka yksi omistajista poistuisikin. Tee testamentti Kuoleman tapauksiin voit varautua testamentilla. Jos joku perillisistä työskentelee jo yrityksessä, on luontevaa testamentata yritysvarallisuutta potentiaaliselle jatkajalle ja muille perillisille muuta omaisuutta. Testamentilla voit huolehtia myös puolisosi toimeentulosta ja hallintaoikeudesta esim. asuntoon ja kesämökkiin. tävään. Valtuutettu edunvalvoja voi huolehtia henkilökohtaisista talousasioistasi ja yrityksesi liiketoimintaan liittyvistä asioista sovitulta osin ja olla apuna jatkajan löytymisessä tai liiketoiminnan lopettamisessa. Valtuutus tulee voimaan vasta kun maistraatti on sen vahvistanut saatuaan lääkärintodistuksen toimintakyvyttömyydestäsi. Ota asia puheeksi lähimpiesi kanssa Halusin kirjoittaa tästä aihepiiristä joulun alla, sillä toivon että sinulla on joulunpyhinä aikaa rauhoittua ja miettiä läheistesi kanssa perheesi ja yrityksen tilannetta sairauden tai surun kohdatessa. Toivottavasti myös päätät toimia asian suhteen. Yksin näitä asioita ei kannata jäädä pohtimaan, sillä asiantuntija-apua on saatavissa! Rauhaisaa joulunaikaa toivottaen Minna Herlevi Tee edunvalvontavaltakirja Sairauden aiheuttamaan toimintakyvyttömyyteen, joko pysyvään tai väliaikaiseen, voit varautua edunvalvontavaltakirjalla, joka tehdään kirjallisesti kuten testamenttikin. Siinä määrittelet itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Ja valitset itse edunvalvojaksi henkilön johon luotat ja jolla katsot olevaan tehtävään sopivat edellytykset ja jolta saat suostumuksen tähän teh- Kirjoittaja: KHT-tilintarkastaja ja ELY-keskuksen sertifioima yrityskonsultti Minna Herlevi, joka toimii KPMG Oy Ab:ssä Partnerina. Lisätietoja: 0400-564 225 tai [email protected] YRITTÄJÄ-LEHTI Alkoholilaki muuttuu vuoden alussa Vuoden alussa astuu voimaan laki, joka rajoittaa tuntuvasti alkoholin mainontaa. Tällä lailla halutaan vähentää tilanteita, joissa erityisesti lapset ja nuoret voivat altistua alkoholimainonnalle. Rajoitusten taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön huoli siitä, että alkoholimainonta tavoittaa verkossa etenkin alaikäiset entistä helpommin. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että Suomen katukuva muuttuu. Siitä katoavat kokonaan kuvat alkoholista. Kiellettyä on tämän jälkeen esimerkiksi kaikki ulkomainonta. Kielto koskee kaikkia mietoja juomia viineistä oluisiin ja siidereihin asti. Yleisillä paikoilla, kuten bussipysäkeillä, liikennevälineissä ja mainostauluilla ei saa enää mainostaa alkoholia. Poikkeuksena alkoholimainontaa saa kuitenkin harjoittaa yleisötilaisuuksissa, kuten urheilutapahtumissa ja konserteissa. Mainonta on nykyiseen tapaan sallittua myös ulkomaanliikenteen aluksilla ja alkoholijuomien anniskelu- ja Yrittäjäristikko Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 30. myyntipaikoissa. Anniskeluja myyntipaikkojen ulkopuolella saa mainostaa alkoholijuomien nimiä ja hintoja. Kielto ei koske vain mainostauluja vaan kaikkea alkoholiin liittyvää. Esimerkiksi Yle uutisoi, että Lahdentien symbolina tutuksi tullut Sine- brychoffin panimon pihassa seissyt iso Koff-tölkki katoaa tai ainakin vaihtaa ulkomuotoa. Myös jakeluautojen kyljissä olevat juomien logot tulisi vaihtaa, sillä mainontakielto koskee myös juomien jakeluautoja ja tankkiautoja. Näiden kylkiin on teipatut olutmainokset tulisi tulevaisuudessa peittää tai vaihtaa. Näiden lisäksi kielletään myös kaikki kilpailut, arvonnat ja pelit, jotka liittyvät alkoholibrändeihin. Laki koskee myös TV:tä ja radiota. Nykyisin alkoholia saa mainostaa kello 21:n jälkeen. Laki muuttuu niin, että tulevaisuudessa aikaraja nostetaan kello 22:een. Jatkossa sama aikarajoitus koskee myös radiomainontaa. (Lähde: sosiaali- ja terveysministeriö ja YLE) Kiitos kuluneesta vuodesta ja hyvästä yhteistyöstä! Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Toivotamme kaikille hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2015! 29 30 YRITTÄJÄ-LEHTI Älykäs automaatio ja teollinen internet haltuun Keski-Pohjanmaalla Edellinen teollinen vallankumous oli seurausta tietokoneiden mukanaan tuomasta uudesta maailmasta. Seuraavan tuottavuushypyn on ennustettu tulevan teollisesta internetistä; koneet ja laitteet tulevat älykkäiksi ja kykenevät kommunikoimaan oman tilansa joko toisilleen tai erilaisille palveluille. Päätöksenteko automatisoituu ja sitä tapahtuu prosessin kaikilla tasoilla, prosessiteollisuudessa, logistiikassa, terveydenhoidossa sekä ylipäätään kaikissa yhteiskunnan tuotannollisissa prosesseissa. Teollinen internet muokkaa tulevaisuudessa syvällisesti yritysten toimintakenttää. Kyselyjen mukaan valtaosa yritysjohtajista ei kuitenkaan tiedä riittävästi tai heillä ei ole suunnitelmia teollisen internetin hyödyntämisestä. Centria ammattikorkeakoulu ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius vastaavat tähän haasteeseen käynnistämällä kehittämishankkeen, jonka avulla muutaman vuoden sisällä voidaan tätä tietämystä ja osaamista välittää alueemme yrityksiin sekä hyödyntää toteutettavia testaus- ja demoympäristöjä koulutuksessa. Alueella jo oleva vankka langattomiin mittauksiin ja automaatioon liittyvä osaaminen voidaan integroida uu- deksi osaamiseksi ja Chemplant koetehtaan uusittu automaatiojärjestelmä integroida ja valmistella älykkään automaation ja teollisen internetin koealustaksi. Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteisiin on varattu rahoitusta noin 700 000 €. Hankkeen päärahoittaja on KeskiPohjanmaan liitto 70 % EU ja valtio osuudella. Rahoitukseen osallistuvat lisäksi Kosek (20 %) sekä yksityinen taho (5 %). Loppurahoitus tulee toteuttajatahojen omasta kukkarosta. Uusia virtuaalisia ja älykkäitä ratkaisuja erityisesti aikuiskoulutuksen käyttöön Nykyaikaiselta koulutukselta ja etenkin aikuiskoulutukselta edellytetään joustavia työssä käyvien opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioivia ratkaisuja, ja toisaalta koulutuksen tulee olla aikaisempaa kustannustehokkaampaa. Koulutuksen joustavuutta tulee kasvattaa ja opetuksen on oltava saavutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin ns. ”ubiikit” (kaikkialla läsnä olevat) oppimisympäristöt ja niiden kehittäminen ovat keskiössä. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on kehittänyt tietotekniikan maisteriohjelmaa ai- kuisille työssä käyville jo useiden vuosien ajan. Konsepti on havaittu toimivaksi ja tänä päivänä jokainen tietotekniikan maisteriopiskelija hyödyntää joustavuutta. Kaikista opetukseen osallistumisista 80 % tapahtuu videoiden avulla. Kokkolan yliopistokeskus on ottamassa asiassa seuraavaa askelta käynnistämällä ”SmartCampus” hankkeen. Tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen virtuaalinen ja älykäs koulutusratkaisu, jossa fyysinen ja virtuaalinen kampus integroituvat toimivaksi kokonaisuudeksi ”SmartCampus”. Tutkimusympäristönä toimii ensisijaisesti Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen informaatioteknologian yksikössä järjes- tettävä tietotekniikan maisterikoulutus. Useat osakokonaisuudet, joihin tässä kehittämistyössä keskitytään, ovat yleistettävissä myöhemmin monenlaisiin koulutusta tarjoaviin ympäristöihin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tähän tutkimus- ja kehittämistyöhön on varattu noin 500 000 € rahoitus. Päärahoittajana toimii Keski-Suomen ELYkeskus 80 % EU ja valtion osuudella. Rahoittamiseen osallistuvat lisäksi Kokkolan kaupunki (17 %) ja Jyväskylän yliopisto (3 %). Tehtävällä työllä on vahva liitäntäpinta viimepäivinä vahvasti puheenaiheeksi nousseeseen ”kolmanteen teolliseen vallankumoukseen”, jon- ka kautta syntyvän uuden liikevaihdon arvellaan olevan Suomessa vuonna 2020 jo 1,4 miljardia euroa. Teollinen internet tarjoaa valtavan potentiaalin, kunhan elinkeinoelämän käyttöön onnistutaan kouluttamaan riittävä määrä osaavaa työvoimaa. Kokkolan yliopistokeskuksen tietotekniikan koulutuksen yhteydessä voidaan siis hyvällä syyllä puhua kasvu- ja rakennemuutosalan tarvitsemasta koulutuksesta ja sen kehittämisestä niin alueellisesti kuin kansallisellakin tasolla. Muita kehittämiskohteita, joihin rahoitusta suunnataan Keski-Pohjanmaan käytössä olevin EU-varoin (EAKR) Yli 50 000 yrittäjää saa joka vuosi apua Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta Suomen Yrittäjien jäsen saa maksutta puhelinneuvontaa yritystoiminnan ongelmissa. Apua saa soittamalla numeroon 09 229 221 ja kertomalla jäsennumeron. Puheluita tulee vuosittain peräti 50 000. Tuoreen jäsentutkimuksen perusteella apu on koettu erittäin hyväksi. Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta saa vastauksia esimerkiksi verotusta, yrittäjän sosiaaliturvaa, työehtosopimuksia, työlainsäädäntöä, sopimusoikeutta, yrityslainsäädäntöä ja yritysten omistajanvaihdoksia koskeviin kysymyksiin. Eniten kysytään työoikeudesta, yrityksen verotuksesta, sopimusasioista ja harhaanjohtavan markkinoinnin torjunnasta. Suomen Yrittäjien jäsenet voivat siis helposti ottaa yhteyttä asiantuntijoihin ja keskustella luottamuksellisesti lakimiehen kanssa. Yhteyttä ottava yrittäjä auttaa paitsi itseään, myös muita samassa jamassa olevia, sillä neuvontanumeroon soittavilta yrittäjiltä saadaan tärkeää tietoa siitä, mihin asioihin pitää vielä vaikuttaa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien neuvontapalveluihin kuuluu muun muassa yleisneuvonta, palkkataulukot, työsuhdeasiat ja lomakkeet. Apua saa soittamalla toimistoon. Alueellisiin neuvontapalveluihin kuuluvat myös lakineuvonta, rekrytointi, vakuutuksiin liittyvät asiat sekä omistajanvaihdoksiin liittyvät asiat. edesautetaan keskipohjalaisten yritysten mukaan pääsyä arktisilla alueilla ja muualla tapahtuviin suurinvestointeihin sekä parannetaan meille keskipohjalaisille hyvin merkittävän suurteollisuusalueen houkuttelevuutta ja vaikuttavuutta kilpailtaessa yrityksistä, työvoimasta sekä uuden yritystoiminnan sijoittumisesta alueelle. Sosiaalirahaston (ESR) varoin pureudutaan kasvaneen nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Kehittämisvaroja suunnataan toisen asteen ammatillisten opintojen läpäisyn parantamiseen, koulun keskeyttämisen ehkäisyyn sekä koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseen. Varoilla myös jouhevoitetaan siirtymistä eri koulutusasteilta toiselle eli tuetaan koulutusväyläajattelua ja sen edelleen kehittämistä. Väestön ikääntymiseen liittyvään haasteeseen vastataan kehittämällä SmartHome4E -hankkeella menetelmiä ikäihmisten kotona-asumisen ja vanhustenhuollon tukemiseksi. Työllä pyritään parantamaan kotona-asumisen laatua ja turvallisuutta, kehittämään osallisuutta lisääviä palveluita sekä hillitsemään tätä kautta myös tulevaisuuden vanhustenhuollon yhä kasvavia kustannuksia. YRITTÄJÄ-LEHTI 31 Suomen monipuolisimmasta painotalosta: asiakaslehdet esitteet hinnastot hyllysomisteet julisteet järjestölehdet laatikot lehdet lomakkeet luettelot kalenterit kansiot kartat kirjat kirjekuoret kutsut kuvastot kuvateokset käyntikortit lattiatelineet mainostuotteet messutuotteet mobilet ohjelmalehtiset pakkaukset pop-upit postikortit pöytästandit pöytätelineet sanomalehdet taidekirjat tarrat vihkikutsut vuosikertomukset Paremmat asiat syntyvät vain tekemällä paremmin. Paremmat Pyydä tarjous: asiat Yhteyspäällikkö Mainospainotuotteet, myymälä- jaYLIVIESKA: tapahtumamainonta, Matti Knuutila • 044 3110 209 premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija, syntyvät [email protected] iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset, vain taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö tekemällä Esko Östberg • 044 3110 204 Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi [email protected] paremmin. www.lonnberg.fi KOKKOLA: Yhteyspäällikkö Timo Karkia • 050 5982 052 [email protected] 32 YRITTÄJÄ-LEHTI VETELI Tervetulua Vetelhin! Kunnan elinvoima muodostuu yrityksistä ja yhteisöllisyydestä Anu Kauppila Vetelin kunnanjohtaja Liisa Veiskolan iloksi kunnassa on taantuman vaikutuksista huolimatta hyvä henki päällä. Pian 90 vuotta liikenteessä Vetelin kunnanjohtaja Liisa Veiskolalla on taloudellisesti rankkojen vuosien jälkeen vihdoin hyviäkin uutisia. - Kunta tekee ensimmäistä kertaa vuosiin ylijäämäisen tilinpäätöksen. Mukava uutinen on myös kunnan väkimäärän kasvaminen lokakuun lopun tilanteen mukaan. Positiivisen väestökehityksen vuosi on ollut viimeksi 1992, Veiskola iloitsee. Positiiviseen tulokseen on Veiskolan mukaan monta syytä. Siihen vaikuttaa muun muassa Vetelin saama harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Myös verotulot kasvoivat reippaasti. Eräs tekijä verotulojen kasvuun on turkistar- hauksen parantunut kannattavuus. - Kunnassa on 22 turkistarhaa. Kauppalehden Balance Consultingin Keski-Pohjanmaan rankinglistan kärkisijat valtasi kaksi veteliläistä turkistarhaa, Veiskola mainitsee. Sijoitus on Veiskolan mukaan merkittävä, kun ottaa huomioon, että listalla ovat koko Keski-Pohjanmaan kaikkien toimialojen yritykset. Vetelin nahkamyynnin arvo on kasvanut kolmessa vuodessa yli kuudella miljoonalla eurolla. - Arvo oli viime kaudella 10,4 miljoonaa euroa, Veiskola kertoo tyytyväisenä. Turkisala on herkkä suhdanteille, muttei Veiskolan mukaan aina liiku muun talouskehityksen suun- Ahon linja-autot kuljettavat lähelle ja Anu Kauppila akkaita nykyään kolmentoista auton ja neljäntoista kuljettaLinja-autoliikenne O.A.Aho jan voimin. Uravalinta oli Ahon autotalOy aloitti liikennöimisen taksiautolla vuonna 1925. Viikoit- lin vieressä kasvaneelle pojalle tain tehtiin pari kolme mat- luonteva. Aho kertoo olleensa kaa Kokkolaan. Aikataulua tehokkaasti ajohommissa nyt ei ollut, vaan matkaan lähdet- 28 vuotta. - Kyllähän sitä silti joskus tiin kun kyydissä oli autolastillinen halukkaita. Vuosikym- välille jäänyttä autoa pakkaselmenten kuluessa Armas Aho la rustatessa miettii, että helkehitti toimintaa nykyaikaisen pommallakin mahtaisi jossain joukkoliikenteen suuntaan, ja päästä, Esko myöntää. Toiminta muodostuu pääasiluovutti yrityksen 60-luvulla poikansa Osmon haltuun. Yri- assa reittiliikenteestä. Valtatyksen perustaja ajoi kuiten- osa asiakkaista on koululaisia kin linja-autoa ainakin kerran ja opiskelijoita. - Pienistä koululaisista huopäivässä kirjaimellisesti kuolemaansa saakka. Armas Ahon lehditaan hyvin. Äidit ovat viimeinen myöhäisvuoro jäi usein huolissaan, mutta lapkesken, ja hänet löydettiin set ovat jo eskarilaisista lähoman matkansa päähän tullee- tien hyvinkin reippaita, Aho kertoo. na kuljettajan istuimelta. Viidennes liikennöinnistä Armas Ahon pojanpoika Esko Aho jatkaa perheyrityksen on Ahon mukaan tilausajoja. toimintaa Vetelissä yhdessä si- Niistä 85 prosenttia tulee Vesartensa kanssa. Linja-autolii- telin ulkopuolelta. Aho kertoo, kenne O.A.Aho kuljettaa asi- että edelleen tulee joskus vas- taan uusia kiinnostavia paikkoja. - Työn lomassa käyn lisäksi itse joskus tutustumassa etukäteen tarjontaan matkailualan yhteisissä tapahtumissa. Tiedän sitten mitä asiakkaille tarjoamme, Aho kertoo. Maaseudulla mukaudutaan ja uudistutaan Esko Aho kertoo että jotkut yhtä aikaa aloittaneet yritykset ovat siirtyneet muuttoliikkeen perässä kaupunkiin. Ahon perheyritys on kuitenkin pysynyt Vetelin Räyringissä. - Liikennöinti on järjestetty niin, että lähdöt ovat läheltä. Esko Aho on kolmannen polven linja-autoyrittäjä. Aho kertoo, että isä pisti pesemään ainakin kaksi autoa ennen kuin antoi pojan luvan mennä omiin menoihinsa. YRITTÄJÄ-LEHTI 33 VETELI taisesti. Turkistalouden viennin arvo on viidessä vuodessa nelinkertaistunut. Säästöjä ja investointeja Vetelin kohentuneen taloustilanteen taustalla on Veiskolan mukaan myös paikallista rakennemuutosta erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspuolella. - Vuodeosastoa on supistettu, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa siirrytty kolmesta yksiköstä yhteen, ruokahuolto keskitetty, opetuksen resursseja jaettu uudelleen lukion ja perusopetuksen kesken. Tällaiset päätökset näkyvät kunnan tuloksessa viiveellä. Kunta on investoinut taantumassakin. Vetelissä on laajennettu vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksikköjä ja päiväkotia sekä tehty merkittäviä investointeja terveyskeskukseen. - Tämä on paikallista elvytystä, koska tekijät tulevat läheltä. Rakentaminen on Vetelissä merkittävä toimiala, joka on lisännyt työpaikkoja viime vuosina. Työttömyysasteemme on Keski-Pohjanmaan kuntien toiseksi matalin, Veiskola huomauttaa. tukset lisäävät yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä. Niitä ihmiset tarvitsevat, Veiskola painottaa. Kulttuuri tuo yhteisöllisyyttä Uudet yritykset tervetulleita Liisa Veiskola toteaa, että vahva kulttuurin jano kulkee Vetelissä verenperintönä. Vilkas kulttuurielämä on rikkaus. - Kunnan elinvoima muodostuu yrityksistä, ja siitä miten ihmiset toimivat yhteisöllisesti yhdessä, hän kuvailee. Yritykset tuovat työpaikkoja, ja kulttuuri tuo henkistä sisältöä. Vetelissä harrastetaan paljon. Kuoroihin, orkestereihin ja näytelmäkerhoihin riittää osallistujia. Kuvataide on Veiskolan mukaan myös hyvässä nousussa. - Taidekartano on lisännyt kuvataiteen harrastusta. Myös lapsille järjestetään leirejä, hän kertoo. Vetelissä toimii kymmenittäin aktiivisia harrastuspiirejä. Uimahalli on pienelle kunnalle hieno juttu, Veiskola mainitsee - Liikunta ja muut harras- Veiskola toivottaa uudet yritykset lämpimästi tervetulleiksi Veteliin. - Meillä on yrityspuisto Virian alla tiloja, tontteja ja neuvontaa. Sijainti on mainio valtatien varrella. Aloittelevan yrittäjän ei Veiskolan mukaan tarvitse tuumailla asioita yksin. - Jos on kiinnostusta, on myös auttajia ja neuvojia. Kaustisen seutukunnan yrityspalvelupisteen neuvojat auttavat mielellään alkuun, ja kulkevat rinnalla tarpeen mukaan, Veiskola lupaa. Myös nuoria houkutellaan yritystoimintaan. - Meillä on hieno tilanne, kun lukiolaiset järjestävät ensi talvena yritysmessut paikallisille yrityksille, näin syntyy luonnollista kanssakäymistä nuorten ja yrittäjien välillä, Veiskola kertoo. kauas Ala on kuitenkin sellainen, että kun aamulla auton käynnistää, ei koskaan tiedä onko reissu kannattava vai ei, Aho kertoo. Tulevaisuutta ei Ahon mukaan pysty pitkälle varmaksi suunnittelemaan. Sopimukset ovat lyhyitä, ja pitkäjänteinen suunnittelu on hankalaa. - Sopimukset tehdään jopa vain vuodeksi kerrallaan. Koko ajan on oltava valmis muutoksiin, Aho kuvailee. Uusia juttuja suunnitellaankin Ahon mukaan jatkuvasti. Hän kertoo, että maaseudulla on aina jouduttu mukautumaan olosuhteisiin. - Hyvä esimerkki on Bussilla Passeliin – reissut. Ennen kauppa-auto kiersi kylällä, nyt linja-auto vie asiakkaat kaupalle ja takaisin, Aho kertoo. Esko Aho kertoo, että vuodesta 1988 on ajettu pikavuorot Kokkolasta Helsinkiin ja takaisin. Hänen mukaansa pikavuoro on mukava ja edullinen tapa matkustaa. - Helsinkiin pääsee sunnuntaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Sieltä takaisin ajetaan maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin. Aikatauluja on muokattu ihmisten tarpeisiin sopiviksi, Aho kertoo. Byrokratia työllistää yrittäjiä Esko Aho toimii myös Vetelin yrittäjien puheenjohtajana. Kunnan yli kahdestasadasta yrittäjästä noin 100 kuuluu yrittäjäyhdistykseen. Ahon mukaan yhdistykseen kuulumalla pääsee osalliseksi hyvistä eduista ja mukavasta toiminnasta. - Järjestämme kesäretkiä, markkinoita, pikkujouluja ja muuta virkistävää. Ongelmahan on siinä, että yrittäjillä on paljon töitä, ja tuntuu vaikealta ratketa vielä tällaiseenkin toimintaan, Aho toteaa. Aho kertoo että oman työn lisäksi yrityksille tulee koko ajan lisää työtä uusien säännösten muodossa. - Byrokratia lisääntyy, ja tuntuu että tehdään turhaakin työtä. Kokeneet kuljettajat passitetaan kuljettajan direktiivikoulutukseen, Aho hymähtää. Kouluttautumisen hän näkee kuitenkin hyvänä asiana, kunhan se lähtee yrittäjien ja työntekijöiden tarpeista. Ahon yrityksessä työntekijöitä on kannustettu kouluttautumaan. - Kuljettajamme ovat muun muassa opiskelleet oppisopimuksella itselleen ammattitut- O.A.Aho Oy aloitti liikennöimisen vuonna 1925. Kuvassa Esko Aho ja pikkubussiin ikuistetut vanha ja uusi kyydittäjä. kinnon, Aho kertoo. 34 YRITTÄJÄ-LEHTI VETELI Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut kuntohoitaja. Koti- ja hoitolaitoskäynnit. Susanna Heikkala puh. 040 824 0570 LVI- ja Metalliasennus J. Puusaari Oy p. 0400-365 969 ▪ sähköasennukset ▪ sähköliittymät ja -verkosto ▪ sähkön myynti Äijäpatintie 4, 69700 VETELI toimisto (06) 866 3600 päivystys 0400 262 261 [email protected], www.vetelinsahkolaitos.fi Hoitolasta kauneutta ja hyvää mieltä Anu Kauppila Leea Kalliokoskelle selvisi viisitoistavuotiaana naistenlehdestä, että kosmetologi on ihan oikea ammatti. Asia jäi mieleen, mutta äidilleen tyttö ei tohtinut koko asiaa edes mainita. - Vuosia myöhemminkään eräs miehen sukulainen ei ymmärtänyt, että tällaisella voi itsensä elättää. 34 vuotta olen kuitenkin jo alalla ollut, Kalliokoski hymyilee. Kalliokosken omistama kauneushoitola HoivaHelmi keskittyy kauneuteen ja hyvinvointiin. Vetelin keskustassa sijaitsevan hoitolan tyypillinen asiakas on aikuinen nainen. Leea Kalliokoskella on vakioasiakkaita, jotka ovat käyneet hoidoissa jo useita vuosia. Jalka- ja käsihoidot sekä kasvohoidot ovat kauneushoitolan perustyötä. - Kaikki lähtee asiakkaasta, mietimme yhdessä heidän tarpeitaan ja toiveitaan, Kalliokoski kuvailee. Leea Kalliokosken vakioasiakkaat ovat käyneet hoitolassa jopa 15 vuotta. Jalkahoidosta lähdetään kotiin kevyemmin ja pehmeämmin jaloin. Talvi tuo haasteita iholle ja keholle Talvinen iho kaipaa Kalliokosken mukaan ennen kaikkea kosteutta. Sen puute aiheuttaa esimerkiksi ihon kuivumista ja halkeilua. Kalliokosken mukaan valon väheneminen aiheuttaa kehossakin monenlaista hidastumista. - Aineenvaihdunta toimii talvella laiskemmin, kynnet ja hiukset kasvavat hitaammin. Talvella kaikki meissä vähän hidastuu. Vaikka eläisimme pimeässä huoneessa, kroppa tietää että on talvi, hän kuvailee. Hoidoilla piristetään sekä pimeässä väsähtänyttä ihoa että mieltä. Kalliokoski muistuttaa, että iho ei pysy kunnossa vain voiteilla. - Ihoa hoidetaan myös syömällä ja juomalla, nukkumalla ja liikkumalla. Tasapaino kaikkien välillä on tärkeää. Joulukuussa ei tarvitse olla huolissaan auringonvalon vanhentavasta vaikutuksesta, mutta Kalliokoski suhtautuu rennosti myös kesäiseen päivänpaisteeseen. - Terveellä pohjalla kun mennään, ei auringosta tarvitse jatkuvasti huolehtia. Ei ole elämää ilman aurinkoa, Kalliokoski muistuttaa. Monet hakevat hoitolasta myös ikääntymistä hidastavaa vaikutusta. Siihen löytyy monenlaisia keinoja, esimerkiksi hierontahoidot, konehoidot ja seerumit. - Ei rypyttömyyden tarvit- se kuitenkaan olla mikään itsetarkoitus. Itse en sellaiseen edes pyri, hyvä olo on paras anti aging – hoito, Kalliokoski hymyilee. Hemmottelua ja ajansäästöä arkeen Leea Kalliokosken mielestä jokainen ansaitsee itsensä hoitamista ja hemmottelua. Liikkeelle kannattaa lähteä siitä mitä itse haluaa ja tarvitsee. - Ihon kotihoito ei välttämättä vie paljon aikaa. Suihkun ja hampaidenpesun välissä ehtii kyllä laittaa kosteusvoidetta. Aikaa löytyy jos löytyy halua, Kalliokoski miettii. Kauneushoitolasta voi kuitenkin hakea myös ajansääs- töä. Kalliokoski kertoo, että hoitojen lisäksi tehdään paljon kestovärjäyksiä. Huolitellut ripset ja kulmat säästävät aikaa. Uusinta uutta on hänen mukaansa kestomaskara. - Kestomaskara pysyy 2-3 viikkoa. Ei se täysin tavallista ripsiväriä korvaa, mutta sopii erinomaisesti esimerkiksi kesään ja lomille, Kalliokoski kertoo. Itsensä hoitaminen on Kalliokosken mukaan myös läheisten etu. - Niinhän sitä sanotaan, että kun hoitaa itsensä, jaksaa hoitaa muitakin. Hyvä olo heijastuu ympäristöön, hän painottaa. Hoitolasta saatua hyvää oloa Liikkeestä löytyy tuotteita myös miehille. voi jatkaa kotona säännöllisellä ihonhoidolla. Leea Kalliokosken hoitolasta löytyy paljon kotikäyttöön tarkoitettuja ihonhoitotuotteita. Osa niistä on luomulaatuisia. - Luomutuotteet ovat joko luonnosta saatavia, tai niiden raaka-aineet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä. Joissakin tuotteissa huomioidaan jopa pakkausten eettisyys, valmistajat pyrkivät esimerkiksi välttämään muovipakkauksia, Kalliokoski huomauttaa. Hoivahelmen asiakkaita kiinnostavat monenlaiset luomulaatuiset ihonhoitotuotteet. Kalliokoski kertoo, että asiakkaat ovat nykyään tiedostavia, ja tuotteiden alkuperä ja ainesosat askarruttavat monia. - Allergikot vähän pelkäävät luomua, mutta sopivuus selviää vain kokeilemalla. Jotkut ovat allergisia synteettisille ja toiset luonnollisille raaka-aineille, hän kertoo. Kalliokoski painottaa ihmisen yksilöllisyyttä myös ihonhoidossa. Tärkeää on oppia tuntemaan asiakas, ja tietämään mitä juuri hän tarvitsee. - En kuitenkaan halua painostaa, enkä puhua ympäri. Ihminen tietää yleensä itsekin, mikä juuri hänellä toimii. YRITTÄJÄ-LEHTI 35 VETELI Halsualle valmistuu uusi keskuskoulu, jonka 2800 neliömetriin mahtuu yli sata lasta. Koulun on tarkoitus avata ovensa syksyllä 2015. Kuva: Pasi Korpela. Halsuan historian suurin investointi on harjakorkeudessa Veteliläinen Pasi Korpela rakentaa uutta keskuskoulua Anu Kauppila maksaa kunnalle noin viisi miljoonaa euroa. KeskuskouHalsualla pohdittiin viime lun pitäisi olla valmis syksylvuonna samaa kuin mones- lä 2015. Aikataulussa on syysa muussa Suomen kunnas- tä pysyä, koska urakoitsijan sa. Mitä tehdä useille huono- myöhästyessä yritys saa makkuntoisille koulurakennuksil- settavakseen melkoiset sakot. - Esimerkiksi tässä urakasle? Vanhan korjaamisen sijaan Halsualla päätettiin pistää ra- sa viivästymisestä tulee sakpistuvat rakennukset maan ta- koa yli 3600 euroa päivältä. salle, ja rakentaa tilalle upouu- Rakentamisessa huonot sääsi keskuskoulu. Rakennusura- olot hidastavat valmistumista. koitsijaksi valittiin Pasi Kor- Tilaajan olisi silloin hyvä joustaa aikataulussa, jotta urakka pela Oy Vetelin Räyringistä. Korpela kertoo että uuden saataisiin tehtyä huolellisesti keskuskoulun rakentaminen loppuun, Korpela miettii. Keskuskoulun rakentamion hyvällä mallilla. - Tällä hetkellä olemme nen on kuitenkin sujunut hyedellä aikataulusta. Säät ovat vin. Korpela kertoo, että työolleet rakentamiselle suotui- voimaa on hyvin saatavilla, koska työtilanne lähialueelsia, Korpela toteaa. 2800 neliön koulurakennus la ei muuten ole tällä hetkel- Veteli on Pasi Korpelan mukaan logistisesti ihan hyvä paikka rakennusalan yrittäjälle. Toimintaa tulee järkeiltyä, kun kaikkea ei saa ihan läheltä. lä kehuttava. Pasi Korpela Oy keskittyy nyt lähes pelkästään uuden keskuskoulun rakentamiseen. - Nyt emme edes yritä muutamaan kuukauteen mitään muuta urakkaa. Ahneudesta ei ole näissä hommissa mitään hyötyä. Yksi iso työmaa on muutenkin helpompi kuin muutama pienempi, Korpela kertoo. Tukholman kautta takaisin Veteliin Aloittelijalle Halsuan suurinta työmaata ei annettu. Viime vuosina Rakennusliike Pasi Korpela Oy on vastannut muun muassa Kaustisen yläkoulun ja Kokkolan Prisman laajennuksesta, sekä Pietarsaaren Salen ja Kokkolan Mediakeskus Limen rakentamisesta. Korpela aloitti rakennusalan työuransa lähtemällä Tukholmaan vuonna 1979, ja viipyi sillä tiellä lähes viisi vuotta. Veteliin palattuaan hän perusti veljensä kanssa ensimmäisen yrityksensä. - 90-luvun alku oli tosi vaikea. Meillä oli saatavia yrityksiltä, jotka menivät konkurssiin. Rahat jäivät saamatta, hän kertaa. Korpelan mukaan muitakin haasteita on matkan varrelle mahtunut. Rakennustöitä tehtiin aikoinaan myös Helsingin seudulla. - Kulkeminen oli kuitenkin raskasta, ja kilpailua alkoi tulla myös ulkomailta, Korpela kertoo. Vuodesta 2000 Pasi Korpela on toiminut yksityisyrittäjänä. Vuonna 2011 hän valmistui rakennusinsinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulun viisivuotiselta aikuisopiskelijalinjalta. Pasi Korpela Oy työllistää tällä hetkellä 18 henkilöä, ja toimii noin sadan kilometrin säteellä Vetelistä. Tietämättömyys sisäilmaongelmien syynä Halsuan keskuskouluprojekti aloitettiin purkamalla tontilta kirjastoa lukuun ottamatta kaikki rakennukset. Pasi Korpela kertoo, että vanhat rakennukset olivat huonokuntoisia, ja niissä oli sisäilmaongelmia. Korpelan mukaan sisäilmaongelmat johtuvat pääosin tietämättömyydestä. - 30 vuotta sitten ei tiedetty kaikkea sitä mikä nyt on selvinnyt ongelmien syyksi. Silloin jätettiin esimerkiksi puurakenteita betonin alle. Katot ovat olleet toinen ongelma, niissä pitää olla kunnon kaltevuus, Korpela toteaa. Nykyään pohdintaa aiheuttavat Korpelan mukaan esimerkiksi uudet rakennusmateriaalit. - Koko ajan kehitetään uusia tuotteita. Kukaan ei voi taata, miten ne tulevaisuudessa toimivat. Nykyään puhutaan paljon rakennusmateriaalien mahdollisista kemiallisista reaktioista, Korpela kertoo. Rakennusala kehittyy Korpelan mukaan muutenkin koko ajan. Erityisesti työturvallisuus paranee. - Ennen ei ollut yhtä hyviä nostovälineitä ja telineitä, hän mainitsee. Pelkkää työtä Korpelan elämä ei kuitenkaan ole. Töistä pääsee irti silloin tällöin pidennetyillä viikonlopuilla, ja golfkentillä. - Golfkentällä kuluu helposti viisi tuntia. Työasiat jäävät, jos puhelin ei ole silloin hollilla, Korpela toteaa. Tuotteet ja palvelut - Teollisuusrakennukset - Hallit - Liiketilat - Asuinrakennukset - Maatalousrakennukset - Väestönsuojat - Ulkoseinät - Väliseinät - Sokkeli- ja anturielementit - Pilarit - Palkit Elementtien - asennus - kuljetus ILMASTOINTI JA PELTIALAN ERIKOISOSAAMISTA JO VUODESTA 1964 Nykäsentie 669, 69700 VETELI puh 0207 109950, fax 0207 109959 www.psl-nykanen.fi 36 YRITTÄJÄ-LEHTI VETELI Vauhtia vanhassa kansakoulussa mäisen kerran Suomessa, Rintakorpi kertoo. Anu Kauppila Tuskin arvasivat Vetelin entiset opettajat ja oppilaat, että Halsuanjoen mutkassa sijaitsevassa kansakoulussa kisattaisiin jonain päivänä rata-autoilla. Kokkolalaiset Tuija LeivoRintakorpi ja Harri Rintakorpi ostivat Sillanpään vanhan kansakoulun vuonna 2008. - Emme mekään tienneet, että täällä olisi joskus Rata-autojen Minimaailma, Tuija Leivo-Rintakorpi nauraa. Leivo-Rintakorpi kertoo, että musiikkibisnes ja majoitustoiminta olivat heidän ensisijainen ajatuksensa. - Sillanpään Kartanossa on kaksi hyvin varusteltua tila- Rata-autojen Minimaailmassa kisataan ajotaidoista 18-metrisellä kilparadalla. Tuija Leivo-Rintakorpi ja Harri Rintakorpi näyttävät mallia. vaa huoneistoa, ja kesäkäytössä olevat piian ja rengin aitat ulkorakennuksessa. Meillä on Sillanpään Kartano palvelee jiä. Talvisin Kemoralla on hil- jen minimaailma. Kuusiurai- en. Sitä nuoremmat ajavat lymyös grillikatos, tilaussauna pääasiassa lähellä sijaitsevan jaista, joten silloin huoneisto- sella ja noin 18 metriä pitkäl- hyemmällä neljän uran radalja vaunupaikkoja, Leivo-Rin- Kemoran moottoriradan vie- ja vuokrataan pidemmäksi ai- lä radalla voi kokea todellista la. Kaikkein pienimmät voitakorpi luettelee. vauhdin hurmaa. Radalla aje- vat harjoitella ajamista pienelrailijoita ja tapahtumajärjestä- kaa. Kesäisin Sillanpään karta- taan 1:32 mittakaavan mukai- lä kaksiuraisella radalla. noon kerääntyy teini-ikäisiä silla autoilla. - Meille voi tulla kisaamaan - Täällä kisaavat maailman vaikka omalla perheellä. Täällaulajalupauksia esiintymistaidon leirille. Nuorille opetetaan nopeimmat autot. Ajaa voi jo- lä käy ryhmiä myös viettämäspaitsi laulutekniikkaa, myös ko Minimaailman autoilla, tai sä pikkujouluja, synttäreitä, esiintymistä, hiustenlaittoa ja tuoda mukanaan oman auton. polttareita ja yrityspäiviä. KolAittaniementie 25, 69850 Patana. Puh. 040 5180 130. [email protected] meikkausta. Pakettiin kuuluu Tämä on totista leikkiä, Harri messa tunnissa selviää radan demoäänitteet, joiden avul- Rintakorpi hymyilee. kuningas, Rintakorpi lupaa. Rata-autojen minimaailla voi päästä eteenpäin lauluHarri Rintakorpi kertoo, eturalla. Tzaah-leirien nuoria on masta löytyy autoja kaikkiin tä viralliset kisat kestävät länähty television kykykilpai- luokkiin, alkaen Historic-luo- hes koko päivän. Harrastajia kasta, johon kuuluvat vuotta tulee Vetelin Minimaailmaan luissakin. - Ja toisinpäin, Leivo-Rinta- 1988 vanhemmat autot. ympäri Suomen. Radalla on Myös - Monet hankkivat omat au- laadukas korpi kertoo. The Voice of Finajanottojärjestelasiakkaan landin finaaliin päässyt Jes- tot, ja laittavat ne kisakuntoon. mä. Yleisö ja kuljettajat näketiloissa se Kaikuranta on ollut meillä Renkaita vaihdetaan, auto- vät tulokset reaaliajassa isolta ja madalletaan ja tehdään kai- näytöltä. opettajana. kenlaisia pieniä säätöjä, Rinta- Ratamme täyttää Finn Rata-autojen minimaailma korpi kertoo. Cup -kilpailujen kriteerit. ViiSillanpään Kartanon kiihKuusiuraisella radalla voi me keväänä meillä ajettiin Hot dyttävin uutuus on rata-auto- kisata noin 12-vuotiaasta alka- Wheels 100 Race 2014 ensim- Ensi kesänä saatetaan kisata myös ulkona Rata-autojen minimaailma tuli Vetelin Sillanpäähän vähän sattumalta. Pariskunta oli Kemissä lapsenlapsiaan katsomassa, ja törmäsi myynnissä oleviin käytettyihin autorataosiin. Lokakuussa 2013 avattiin Minimaailma. - Myöhemmin olemme hankkineet lisää osia, ja laajentaneet rataa pikkuhiljaa. Tarkoituksena on tehdä myös tuosta kaksiuraisesta radasta isompi. Nuoremmat voisivat ajaa siinä rata-ajokortin, Tuija Leivo-Rintakorpi suunnittelee. Toimintaa kehitetään muutenkin koko ajan. Ensi kesänä Sillanpään Kartanon pihalla saattaa olla ulkorata radio-ohjattaville crossiautoille. - Veteli on moottoriurheilupitäjä, joten pitäähän täällä voida harrastaa lajia talvellakin. Olisi kuitenkin hienoa, jos kesällä voisi kisata ulkona, Rintakorpi miettii. Pariskunta toteaa, että kaupungissa Minimaailmalla voisi olla laajemmat aukioloajat. Vetelissä on kuitenkin omat hyvät puolensa. Tuija LeivoRintakorpi kertoo, että maaseudulla yrittäjän täytyy olla nokkela, ja osata monta asiaa yhtä aikaa itseohjautuvasti. - Tärkeintä on, että täällä metsässäkin voi harrastaa. Nämä kisat ovat sosiaalinen, yhteisöllinen tapahtuma. Ihmiset tarvitsevat aitoa vuorovaikutusta, hän uskoo. Jätehuolto ja kuljetus Jätehuoltoa ja kuljetusta vuodesta 1990 lähtien RAHTI- SEKÄ LAVETTIKULJETUKSET: • 28 tn & 4-akselisella lavetilla, 3 m levikepalat • Kaivinkoneet, pyöräkuormaajat ym. parakkien siirrot • Kalliomurskeiden kuljetus eri raekoolla • Vaihtolavakuljetukset / vuokraus KOTITALOUKSIEN SEKÄ YRITYSTEN JÄTEHUOLTO • Jäteastioiden myynti / vuokraus Puh. 0400 361 855 www.seppotakalo-mattilaoy.fi Rata-autojen minimaailmasta löytyy autoja kaikkiin luokkiin. Halutessaan voi hankkia myös oman kisa-auton, ja virittää sen kisakuntoon. YRITTÄJÄ-LEHTI YRITTÄJÄINFO 37 Verovelkarekisteri käyttöön – mitä se tarkoittaa käytännössä? Joulukuun 1. päivästä alkaen kuka tahansa on voinut käydä katsomassa ytj.fi-tietopalvelus- näy ajankohtaa, jolloin häiriö tulee julkiseksi. Miten merkinnän saa ta, onko yrityksellä verovelkaa yli 10 000 eu- poistetuksi? roa tai puutteita ilmoitusten antamisessa Ve- Merkintä poistuu ilman eri pyynrohallinnolle. Uudistus on osa harmaan talouden torjuntaa. Miten verovelkamerkinnän saa? Julkinen verovelkarekisteri näkyy “punaisella”, jos yrityksellä on yli 10 000 euroa erääntynyttä verovelkaa, josta ei ole voimassaolevaa, noudatettua maksusuunnitelmaa Verohallinnon kanssa, tai tuomioistuimessa vahvistettua velkajärjestelyä tai yrityssaneerausohjelmaa. Ulosoton kanssa tehty maksusuunnitelma ei estä verovelan julkaisemista verovelkarekisterissä. Verovelan euromäärää ei julkisteta. Merkintä on siis samanlainen, olipa verovelkaa 10 001 euroa tai miljoonia. Merkintä tulee 2–4 viikon kuluttua siitä, kun yritystä on muistutettu verovelasta. Kahdessa viikossa merkinnän saavat yritykset, jotka ovat usein perinnän kohteena. Niille yrityksille, jotka maksavat veronsa yleensä ajoissa, merkintä tulee noin neljässä viikossa. Kahteen viikkoon on kuitenkin syytä varautua. Muistuttamisena pidetään esimerkiksi sähköistä verotiliotetta. Verotiliotteella ei kuitenkaan töä heti, kun verovelka pienenee alle 10 000 euron, kun Verohallinto saa tiedon maksusuunnitelmasta tai täytäntöönpanon keskeytyksestä, kun saneerausohjelma/velkajärjestely vahvistetaan tai kun puuttuva ilmoitus toimitetaan Verohallinnolle. vonlisävero, ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut) aiheuttaa myös häiriömerkinnän vaikka yrityksellä ei olisi ollut tapahtumia kyseisenä kuukautena. Näin käy, vaikkei verovelkaa olisi euroakaan. Jos verotili on miinuksella, sovi heti maksusuunnitelmasta Verohallinnon kanssa. Häiriö näkyy, vaikkei Huolehdi verovelkaa ole – miksi? ainakin näistä Puuttuva kausiveroilmoitus (ar- Kommentti Suomen Yrittäjät vaati lainvalmistelussa julkisesti rekisteröitävän verovelan määrän nostamista ja sitä, että maksuvaikeuksien syyt otetaan paremmin huomioon. Vaatimukset kuultiin; Rekisteriin ei joudu, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä verottajan kanssa. Eduskunta myös nosti verovelkamerkinnän alarajaa suunnitellusta 5000 eurosta 10 000 euroon. Lisäksi Suomen Yrittäjät vaati ja sai läpi sen, että rekisteriin ei merkitä verovelkaa, johon on haettu muutosta ja jonka täytäntöönpano on keskeytetty. Vielä viime hetkillä Suomen Yrittäjät sai aikaan sen, että jos yritykselle on vahvistettu yrityssaneerauslain mukainen maksuohjelma, verovellkatietoa ei julkaista verovelkarekisterissä. si on muita veronmaksua haittaavia seikkoja, ota heti yhteyttä Verohallintoon maksusuunnitelman päivittämiseksi. Jos verotili on miinuksella ilmoitusvirheen vuoksi, kiirehdi korjaavan ilmoituksen antamis- Tarkista verotiliote kuukausittain, sillä se on ainoa varoitus ennen häiriömerkinnän julkaisua alv:n ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen osalta Verotiliote on tarkistettavissa verotilin online-palvelussa joka kuukauden 22. päivä. Esimerkki: kun vero erääntyy 12. päivä, muistutus siitä tapahtuu 22. päivä. Jos yrittäjä ei reagoi 14 päivän kuluessa, verovelka on julkinen. Jos verotili on miinuksella, sovi heti maksusuunnitelmasta Verohallinnon kanssa. Maksusuunnitelma on ainutkertainen mahdollisuus, joten noudata sitä, äläkä hanki uutta verovelkaa tai ilmoituspuutteita. Jos näköpiirissä- ta. Huolehdi, että kausiveroilmoitukset lähtevät Verohallintoon viimeistään eräpäivänä. Ulkoistamalla ilmoittelun voit jakaa riskiä palveluntarjoajalle. Olen aikeissa ostaa yritykseltä, jolla näkyy häiriö. Mistä tiedän, uskallanko? Jos tilaajavastuulaki tulee sovellettavaksi, on ensin tarkistettava verovelkarekisteristä, onko sopimuskumppanilla rekisterissä merkintää. Jos ei ole, ei ole tarvetta enempiin toimenpiteisiin. Mikäli verovelkaa on, tulee pyytää verovelkatodistus. Jos tilaajavastuulaki ei tule sovellettavaksi, varsinaisia velvoitteita ei asiaan liity. Yritys voi harkita, tekeekö sopimuksen. Sote-esitykseen jäi vielä korjattavaa Anssi Kujala Hallitus on antanut esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluita uudistava järjestämislain sisällöstä. Sote-järjestämislain valmistelun yhteydessä Suomen Yrittäjät ja alan toimialajärjestöt tekivät yhteisvoimin runsaasti töitä. Työ jatkuu vielä eduskuntakäsittelyn ajankin. Toimintamme vaikutukset voidaan arvioida vasta, kun eduskuntakäsittely on ohi. Sote-yrittäjät turvaavat lähipalvelut Miksi laki on tärkeä? Me Suomen Yrittäjissä puhumme tästä siksi, että asialla on merkitystä jokaiselle suomalaiselle yrittäjälle toimialasta riippumatta. Uudistuksen onnistuminen on tärkeää, jotta julkinen talous säilyisi terveenä ja kokonaisveroaste ei nousisi kohtuuttomaksi - jotta yrittämi- nen kaikilla toimialoilla olisi kannustavaa. Sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii jo nyt lähes 20 000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 60 000 ihmistä. Nämä yrittäjät turvaavat monen kunnan lähipalve- den yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 2 000. Pienillekin mahdollisuus osallistua Nyt annetussa lakiesityksessä on Vaarana on, että terve kilapilu laadulla ja hinnalla poistuu, eivätkä uudet yritykset pääse markkinoille. lut ja hillitsevät kunnan kustannuskehitystä. Näillä yrityksillä on suuri vaikutus kuntien elinvoimaisuuteen. Menestyvä yritys tuo verotuloja ja työpaikkoja kuntaan. Suomen Yrittäjissä on suoraan jäseninä 4 600 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Järjestöön kuuluu lisäksi 10 sosiaali- ja terveyspalvelualan toimialajärjestöä, joi- hyvää, mutta erityisesti yrityksien kannalta vielä korjattavaa. Eduskunnan tulee vielä vaikuttaa vielä lain sisältöön niin, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa varmistettaisiin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus osallistua palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Lain toteutuessa esitetyn kaltaisena vaarana on, että terve kilpailu laadulla ja hinnalla poistuu, eivätkä uudet yritykset pääse markkinoille. Pk-yrittäjät eivät usko pärjäävänsä isojen tuotantoalueiden kanssa. Yleensä kun hankintayksikön koko kasvaa, tyypillisesti myös hankintojen koko kasvaa. Järjestämislaissa pitää siis löytää ratkaisu siihen, miten huolehditaan velvollisuudesta kehittää markkinaa niin, että palveluita voivat tuottaa julkinen sektori, yritykset ja järjestöt. Nyt uhkana on, että sote-palvelut ovat entistä enemmän julkisen sektorin ja muutamien suurimpien palveluntuottajayritysten hallussa. Avoin vuoropuhelu tarpeen Uusi sote-rakenne lisää alueilla ja kunnissa tehtävän edunval- vontatyön merkitystä. On entistä tärkeämpää, että aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset rakentavat kiinteät ja avoimeen vuoropuheluun perustuvat suhteet kuntien luottamushenkilöihin ja nyt myös uusiin kuntayhtymiin. Lähivuosina pitää koota kaikki rivit ja voimat siihen, että jokaisella sote-alueella jokainen tuottajavastuullinen ymmärtää monituottajamallin edut ja hyödyntää ne mahdollisimman hyvin. Suomen Yrittäjät on myös lisännyt tukeaan tähän työhön. Olemme kehittäneet kuntasivustojemme sisältöä ja parantaneet niiden toimivuutta. Sivuilta saat tietoa ja näkemyksiä mm. hankinnoista, sote-palveluiden uudistamisesta sekä elinkeinopolitiikasta yleisesti. 38 YRITTÄJÄ-LEHTI Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola, p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa ¡¢ ¡ £ ¤¥ ¦¢ ¢ £ £ £ Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 [email protected] Järjestöpäällikkö Nina Niemi p. 050 516 7602 [email protected] Toimistosihteeri Riitta Hautala p. 050 338 8029 [email protected] Toimistotyöntekijä/ tiedottaja Tuula Makkonen p. 050 328 1769 [email protected] PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2014 Alavieska Haapajärvi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Nivala Pedersöre Perho Pietarsaari Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska Jarmo Nahkala Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Jorma Särkilä Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho Marika Hollström Tom Nylund Antti Sallansalmi Jorma Tuikka Joonas Jukkola Henna Myllylä Birgitta Kaipio Terhi Möttönen Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Pirjo Rahkonen Heikki Luoma Päivi Rahkonen Esko Aho Matti Mehtälä p. 0400 767 117 p. 020 7578 820 p. 0400 669 322 p. 050 4011 696 p. 0400 841 720 p. 050 5558 412 p. 040 8293 285 p. 040 301 1 358 p. 020 7649 351 p. 040 5920 335 p. 040 5060 340 p. 0440 319 153 p. 040 7081 415 p. 040 5719 412 p. 040 583 2290 p. 050 5906 378 p. 044 9944 051 p. 0400 269 846 p. 0400 265 992 p. 0500 126 004 p. 0400 777 955 p. 044 7451 700 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kimmo Hanhisalo, Kokkola Tapio Uusitalo, Nivala Tuula Anttiroiko, Kalajoki Juha Enlund, Kaustinen 010 2390 850 0400 689 864 0440 582 236 040 5838 792 [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] HALLITUS KAUDELLE 2014-2016 SIEVI / ALAVIESKA HAAPAJÄRVI HALSUA / LESTIJÄRVI HIMANKA KALAJOKI KANNUS KAUSTINEN KOKKOLA KOKKOLA KÄLVIÄ LOHTAJA / ULLAVA NIVALA TOHOLAMPI / PEDERSÖRE PIETARSAARI REISJÄRVI / KRUUNUPYY VETELI YLIVIESKA VARSINAINEN Inke Saviluoto Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Sami Verronen Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho John Hagnäs Marika Hollström Antti Sallansalmi Joonas Jukkola Henna Myllylä Tapani Koskela Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Esko Aho Matti Mehtälä 0407416840 020 757 8820 0400 669 322 050 530 4693 0400 84 1720 050 555 8412 040 829 3285 020 765 8201 040 301 1358 040 5920 335 044 031 9153 040 708 1415 044 065 6232 050 590 6378 044 994 4051 0400 777 955 044 745 1700 VARAJÄSEN Jarmo Nahkala Pertti Lampela Jorma Tuikka Antti Hietaniemi Helena Hentunen Marko Niemonen Tero Pihlajamaa Minna Witting Olli Lindqvist Harri Puskala Päivi Rahkonen Kimmo Peräaho Birgitta Kaipio Teija Östman Ilm. myöhem. Sakari Klemola Mikko Kaarto 0400767117 040 510 5589 040 506 0340 0400 26 5454 0400 58 2426 050 330 4686 044 056 0364 0400 75 5287 050 538 4808 0400 66 5255 0500 126 004 0400 38 4276 040 571 9412 040 545 7567 0400 28 7650 044 020 1794 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAT 2014 Ruotsinkielinen yrittäjävaliokunta pj. Juha Enlund ja toimistolta Nina Niemi Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä pj. Tapio Uusitalo ja toimistolta Nina Niemi Kansainvälistymisvaliokunta pj. Jouni Anttila ja toimistolta Mervi Järkkälä Senioritoimikunta pj. Markku Kivi ja toimistolta Mervi Järkkälä Koulutus- ja tulevaisuusvaliokunta pj. Jyrki Niinikoski ja toimistolta Riitta Hautala Liikennevaliokunta pj. Juha Rahkola ja toimistolta Riitta Hautala Kaupan- ja palveluiden valiokunta pj. Kreetta Kärkkäinen ja toimistolta Mervi Järkkälä Ympäristöyrittäjien valiokunta pj. Mari Niemelä ja toimistolta Mervi Järkkälä Terveisiä valiokunnille voi lähettää toimiston yhteyshenkilöinden kautta: [email protected] YRITTÄJÄ-LEHTI 39 PARHAAT PALVELUT LAKIASIAT LVI TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET TUULILASIN KORJAUKSET LASITYÖT PERINTÄTOIMISTOJA VARTIOINTIA SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET MAANRAKENNUSTA VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ LASIASENNUS TILINTARKASTUSTA PUU- JA RAKENNUSTARVIKKEET PESULAPALVELUA Meinalantie 60, 85100 Kalajoki Puh. 010 3277 190 www.kalajoenpuutuote.fi CARAVAN KAUPPA TAPAHTUMIA TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA TILI JA ISÄNNÖINTI RENKAITA ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT 40 YRITTÄJÄ-LEHTI H y v ää J o ul ua j ar a uh a l l i s ta U uttaV uo tta ! Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015! Tänä vuonna joulutervehdykseen varatut rahat olemme lahjoittaneet Kokkolan Ensi- ja Turvakoti ry:lle. Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015 Fridfull Jul ocn Gott Nytt År 2015
© Copyright 2024