nro 2-2014 - Viestimix

YRITTÄJÄ-LEHTI
1



 ­­
2/2014
Realistin
vastaisku negatiivisuudelle
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja korostaa, että Suomella
menee erityisen hyvin.
Maassa asuu yksi rikkaimmista, onnellisimmista ja inhimillisimmistä kansoista.
Sivu 3
Yrittäjäpalkinnon saajat
Trio Trading ja
Bet-Ker
Sivu 6-7
Kimmo Hanhisalosta KPY:n
uusi puheenjohtaja
Sivu 8
Kannuksen
kuntasivut
Sivu 17-23
Hannu Vanhala
Jani Määttänen
050 582 8718
040 736 2099
2
YRITTÄJÄ-LEHTI
P Ä Ä K I R J O I T U S
Kuluva kesä näyttää Suomen taloussuunnan
T
aantuma määritellään makrotaloustieteessä
usein tilanteeksi, jossa maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Tämän määritelmän mukaan puoli
vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa. Näin
määritellään nyt koko Suomen taloustilanne. Uutisoinnit
nykyisestä taantumasta ovat hiukan huolestuttavia, kylläkin useammat tutkimuslaitokset ja pankit arvioivat bruttokansantuotteen muutoksen olevan vuosina 2014 ja 2015
kasvusuunnassa. Tähän meidän tulee uskoa. Se kuinka julkisuudessa käsitellään em. asioita vaikuttaa suoraan kuluttajien käyttäytymiseen. Uutisoinnit irtisanomisista sekä palvelujen ulkoistamisesta vaikuttavat suoraan myös yritysten käyttäytymiseen. Kuitenkin suurin
haaste tulevalle on yritysten kansainvälisen kaupan kasvu, johon meidän tulee myös alueellisesti vaikuttaa. Yritykset ovat kooltaan sekä valtakunnallisesti että alueellisesti pääsääntöisesti pieniä ja mikroyrityksiä, näin ollen
sovituilla toimenpiteillä on positiivinen merkitys vain jos
em. yritysten kasvuun tullaan panostamaan.
Suomessa on noin 74 000 vähintään 55-vuotiasta yrittäjää. Julkistettujen omistajanvaihdosbarometrien mukaan
noin 28 000 yritystä tulee koko Suomessa myyntiin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Ongelma on vakava ja
koskettaa kaikkia kuntia. Valtaosa ikääntyvien yrittäjien
liiketoiminnoista on kannattavaa ja markkinatarpeeseen
vankasti tukeutuvaa elinvoimaista liiketoimintaa. Tämä yrittäjien ikääntymisen johdosta vapautuva markkinapotentiaali ja sen säilyttäminen tulisi olla painopisteenä yritys-, maakunta- ja valtakunnan tasolla. Huolestutta-
vaa on, että lopettamista harkitsevien yrittäjien määrä on
vuosikymmenen aikana kaksinkertaistunut. Nyt liki 30
% ikääntyvistä yrittäjistä aikoo lopettaa liiketoimintansa. Keskeisimmät kolme haastetta yrityksille ovat jatkajan tai ostajan löytyminen, yrityksen arvonmääritys sekä
osaamisen siirtäminen jatkajalle. Meidän tulisi muistaa
että omistajanvaihdospalvelut on nähtävä palvelukokonaisuutena, jossa sekä julkisilla että yksityisillä toimijoilla on kaikilla oma roolinsa ja maakunnallisen toimijoiden yhteistyön on oltava organisoitua ja johdettua.
Kunnallisjohdon seminaari painotti
kunnissa elinkeinopolitiikan ja
hankintojen tärkeyttä
Juuri päättynyt valtakunnallinen kunnallisjohdon seminaari keräsi koolle Seinäjoella
koko valtakunnasta 700 kunta- ja yritysvaikuttajaa. Keski-Pohjanmaan edustus oli väkevä. Omissa keskusteluissa todettiin alueemme kuntien elinkeinopolitiikan vaikuttavuudesta myös alueen yrityksiin. Tahtotila
on kaikilla hyvä, ja sovimme että päättäjämme sitoutuvat yritysten menestyksen ja kasvun tukemiseen. Yhteistyö kuntien ja paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa kasvattaa yhteistä hyvää.
heenjohtaja Uusitalo on tehnyt erinomaista, arvostettua ja
vilpitöntä työtä puheenjohtajakauden joskus vaikeissakin
tilanteissa. Siitä lämmin kiitos Tapiolle. Tapio Uusitalo on
tehnyt yrittäjiemme eteen merkittävää työtä laskematta
siihen käytettyjen työtuntien määrää. Järjestömme ei olisi
saavuttanut arvovaltaista asemaansa ilman asiansa osaavaa ja yhteistyökykyistä puheenjohtajaa.
Kannuksessa kokoontunut vuosikokous valitsi uuden
arvovaltaisen puheenjohtajan Tapion tilalle. Puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Kimmo Hanhisalo Kokkolasta. Pitkään hyvää yhteistyötä tehneenä uskomme että uuden puheenjohtajan kausi tullee olemaan myös työtäyteinen ja onnistunut. Onnea matkaan Keski-Pohjanmaan Yrittäjien uusi
puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo!
Onneksemme saimme K-P:n Yrittäjen johtoryhmään ja varapuheenjohtajistoon edelleen
jatkamaan Tuula Anttiroikon Kalajoelta, Juha Endlundin Kaustiselta sekä Tapio Uusitalon
Nivalasta. Näin sama kokoonpano jatkaa erinomaiseksi havaittua työtään. Mervi Järkkälä,
toimitusjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Palveluksessanne vuodesta 1987
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien
puheenjohtajistolle lämmin kiitos
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien pidetty puheenjohtaja Tapio Uusitalo jätti tehtävänsä kauden tultua täyteen. Pu-
P U H E E N J O H T A J A N
P A L S T A
Arvoisat Yrittäjät
T
ähän porukkaan kannattaa kuulua. Tällä sakilla on kokemusta, näkemystä ja uskallusta. Näin
ajattelin aikoinaan vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Nyt voin vuosien jälkeen sanoa, että näistä kaikista määreistä olen saanut ammentaa itselleni myös paljon näkemystä ja kokemusta yrittäjyydestä,
yrittämisestä.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on arvostettu ja tunnustettu alueen elinkeinoelämän vaikuttaja. Järjestömme jäsenkenttä on laaja, niin yritysten koon kuin monialaisuuden ansiosta. Se luo syvyyttä arvioida yrittäjyyttä monitahoisesti. Järjestön toiminnan painopisteet ovat vuosien aikana kohdistuneet jäsenistön esittämien asioiden
mukaisesti. On tartuttu yksittäisiin pieniinkin ongelmiin
esim. toimialakohtaisten valiokuntien työskentelyn avulla on voitu saada ammattimaista osaamista koko jäsenistön hyödyksi .
Erityispiirteitä K-P:n Yrittäjien toimintaan luo meidän
geopoliittinen asemamme. Toimimme kolmen maakunnan alueella, lukuisten seutukuntien verkossa. Tässä verkostossa olemme kuitenkin onneksemme saaneet luotettavan ja arvostetun asiantuntijaroolin. Olemme erittäin haluttu asiantuntija ja yhteistyökumppani myös niin
maakunnallisiin kuin elinkeinoelämän toimielimiinkin.
Edustajiamme on lukuisissa eri työryhmissä tuomassa
yrittäjän näkökulmaa jopa hallinnollisiinkin asioihin.
Meillä on myös omat edustajamme Suomen Yrittäjien
hallituksessa ja SY:n valiokunnissa. Heidän avulla saamme alueemme yrittäjille tärkeitä asioita vietyä suoraan
käsittelyyn ja taas toisinpäin, saamme heiltä myös suoraan tietoa eri alojen ajankohtaisista asioista.
Yrittäjäjuhlassa palkittiin Vuoden 2014 Yrittäjä. Palkitseminen on tapa, jolla halutaan nostaa esiin menestyvä yritys esimerkiksi ja kannustukseksi muille yrittäjille. Menestyksen taakse on syytä kurkistaa. Sieltä löytyy
useimmiten rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja usein
myös hieman onneakin. Useimmiten olen kuullut yrittäjien nostavan esiin oman tarinansa taustoista ammattitaitoisen, sitoutuneen henkilökunnan ja sen merkityksen
menestykselle. Yrittäjien ja henkilökunnan menestys on
täydellinen Win-Win tilanne. Nyt palkitut yritykset ovat
merkittäviä työnantajia alueellaan. Onnittelut palkituille ylivieskalaiselle Bet-Ker Oy:lle ja kokkolalaiselle Oy
Trio Trading Ab:lle
Ammattitaitoisen henkilökunnan tärkeyttä korostaaksemme olemme järjestönä ottaneet kantaa myös korkeakoulun sijoituspaikkojen puolesta. Haluamme järjestönä
olla laajan alueemme vahva puolestapuhuja ja kehityksen
turvaaja kaikella yrittäjyyteen vaikuttavilla saroilla.
Nyt sääntömuutosten hyväksymisten ja uuden järjestelmän luoman helpotuksen myötä saan väistyä pj:n paikalta
täysin palvelleena - ainakin toimivuosien määrän tullessa täytetyksi. On kiitoksen aika. Haluan onnitella ja toivottaa menestystä uudelle pj. Kimmo Hanhisalolle ja valituille varapuheenjohtajille. Haluan esittää kiitokseni toimiston henkilöstölle, Nina, Heidi, Riitta aurinkoisesta,
ystävällisestä ja asiantuntevasta palvelusta. Merviä ei voi
sen sijaan kiittää hyvin hoidetusta työstä… riittävästi. Sil-
lä hän elää tehtävässään täydellä sydämellä ja antaumuksella, täysin yrittäjämäisesti. Tämän porukan toimitusjohtajana hänen panoksensa on paljon enempi kuin pelkkä
työpanos. Siitä välittyy elämänasenne yrittäjyyteen. Kiitos Mervi sinulle tarmokkaasta, innostavasta tavastasi
hoitaa ja johtaa yrittäjiä.
Kiitos aktiiviselle johtoryhmälle ja varapuheenjohtajistolle. Teidän kanssa työskentelyn ote on ollut antoisaa,
keskustelevaa ja toimeen tarttuvaa.
Hallitus ja valiokunnat ansaitsevat erityiskiitoksen siitä pyyteettömästä työstä, jolla he ovat hoitaneet yrittäjien edunvalvontaa.
Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Teille hyvät Yrittäjät,
ilman teidän jokaisen panosta ei olisi Keski-Pohjanmaan
Yrittäjiä järjestönä, eikä Suomi niminen yhteiskunta voisi
menestyä ilman yrittäjiä - yrittäjyyttä.
Aurinkoista kesää kaikille!
Yrittämällä onnistuu!
Tapio Uusitalo
ex pj.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti
Päätoimittaja: Mervi Järkkälä
Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky
Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky
Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli
Painopaikka: Botnia Print
Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Puh. 0500-561 145
Puh. (08) 4118 500
[email protected]
Puh. 045- 6383 051
Kokkola
YRITTÄJÄ-LEHTI
3
Realistin vastaisku negatiivisuudelle
Jorma Uusitalo niin verrattuna, niin kauhea
asia kuin toinen maailmansoKun ihmisillä menee huonos- takin oli. Samoin arjen väkiti, kaivataan helposti takaisin vallan määrä on laskenut kuin
vanhoja hyviä aikoja. Kasvun lehmän häntä vaikkapa kesarvostelijat uskovat maapallon kiajalta lähtien. Tänään arjen
luisuvan pahimmillaan kohti väkivalta on lööpeissä sen taekokatastrofia. Iltapäivälehti- kia, että se on niin harvinaisia.
- Ihmisten keski-ikä on
en lööpit kirkuvat surmista ja
sodista. Onko ihmiskunnalla noussut viimeiset parisataa
mennyt koskaan yhtä huonos- vuotta hämmästyttävää vauhtia. Tänä vuonna syntyvä voi
ti, moni tuskailee.
Avaruustähtitieteen
pro- odottaa elävänsä vuoden pifessori Esko Valtaoja suhtau- dempään kuin neljä vuotta sittuu maailmanlopun manaaji- ten syntynyt. Samoin imeväisen puheisiin ajoittain jopa hu- kuolleisuus on laskenut. Synvittuneesti. Hänen mukaansa nyin vuonna 1951 ja minulla
faktat puhuvat aivan jonkun oli 50-kertainen todennäköimuun kuin linkolalaisuuden syys kuolla lastentauteihin tai
puolesta. Valtaoja korostaa, synnytykseen kuin tänä vuonettei paratiisi löydy mennei- na syntyneillä.
syydestä, vaan menneisyyden
mittapuulla paratiisi on tässä
ja nyt.
- Ihmisillä on tapana katsoa
ainon ja reinon nokkia, etteivät he kompastu mattoon. Sen
sijaan katse pitäisi nostaa ylös
ja nähdä, mitä on edessä. Meidän aikahorisontti on liian lyhyt eteen- ja taaksepäin.
- Ajatellaan mieluummin aikaa sata vuotta taaksepäin. Mitä vuonna 1914 pidettiin modernina ympäristönä ja mitä nykyään. Muutos
on ollut valtava, ja millainen
onkaan tilanne vuonna 2114.
Sata vuotta sitten ihmiset eivät osanneet kuvitella sinnepäinkään, millainen maailma
on nykyään. Meillä on tapana
aliarvioida tulevaisuuttamme,
Valtaoja muistuttaa.
Hänen mukaansa ihmisiä
vaivaa myös putkinäkö, jonka takia asioita katsotaan suppeasti. Ihmiset näkevät, mitä
heille tarjotaan tai mitä he haluavat nähdä. Katseet kohdistuvat lööppeihin muistamatta, että oikeasti tärkeät asiat,
trendit ja muutokset, tapahtuvat hitaasti.
- Tulevaisuuden aliarviointi ja putkinäkö luovat ihmisille vääristyneen kuvan maailmasta, Valtaoja tiivistää.
- Ei viimeisistä suurista
nälkävuosistakaan niin kovin
kauan ole. Onhan se vähän
kornia, kun Kainuussa lauletaan isoilla mahoilla Nälkämaan laulua. Maailma on
mennyt eteenpäin lukemattomilla tavoilla. Meistä on tullut inhimillisempiä, vaikka
maailma ei vielä valmis olekaan.
Valtaoja korostaa, että Suomella menee erityisen hyvin. Maassa asuu yksi rikkaimmista, onnellisimmista
ja inhimillisimmistä kansoista. Vaikka pörssikurssit sahaavat, bruttokansantuotteen
kehitystä kuvaava käyrä on
osoittanut selkeästi ja kiihtyvällä vauhdilla ylöspäin vuo-
Eteenpäin on menty
Professorin mukaan maailman todellinen tila ei ole huono vaan hyvä. Valtaoja toteaa, että viime vuosisata oli
suunnaton menestyksen vuosisata, vaikka ajanjaksoon
mahtuivatkin toinen maailmansota Hiroshiman atomipommeineen ja New Yorkin
terrori-iskut.
- Maailma on paljon vähemmän väkivaltainen kuin
vaikkapa Tsingis-kaanin aikana, joka tappoi valloitussodissaan ihmisiä moninkertaisen määrän Hitleriin ja Stali-
Pessimistisistä ennusteista huolimatta maailma ei ole professori Esko Valtaojan mukaan
lopussa, vaan hädin tuskin vasta alussa.
den 1900 ajoista lähtien.
- Ihan vielä ei valmiiksi
paistettu peltopyy lennä suuhun mutta onhan meillä kännykät ja paljon muuta. Sekään ei pidä paikkansa kun
sanotaan, ettei raha tuo onnea. Maailman rikkaimmissa
maissa elävät onnellisimmat
ihmiset, koska heillä on vara
elää ihmisiksi.
Keynes näki syvät
virrat kehityksessä
Valtaoja sanoo, että ihmisten
on tärkeä tietää, mistä on tultu, jotta tiedetään missä ollaan tällä hetkellä ja minne
ollaan menossa.
- Tietenkin on syytä kysyä,
miten pankkikriisit, perhe-
surmat ja poliittiset konfliktit
olisi voitu estää, jotta opimme. Vielä tärkeämpää on kysyä, mitä olemme tehneet oikein, koska epämieluisia asioita tapahtuu niin paljon vähemmän kuin ennen. Asioita
on katsottava laajemmin kuin
iltapäivälehtien lööpeistä ja
puoli yhdeksän uutisista.
Erityisen usein kuulee sanottavan, että luonto ja maapallo tekevät ihmiskunnasta selvän, koska se on törmännyt kasvun rajoihin. Argumentti on paitsi käytetty
myös vanha, ja Valtaoja uskookin, että todennäköisesti
jo muinaiset egyptiläiset väittivät samaa. Ajattelijat ovat
olleet pessimistejä läpi maail-
mankaikkeuden.
- John Maynard Keynes oli
yksi poikkeuksista. 1930-luvun laman ollessa pahimmillaan hän julkaisi kirjan Economic Possibilities for our
Grandchildren. Keynes katsoi
syviä virtoja uutisten alla ennustaen, että maailma on ratkaisemassa talouden ongelmat ja että ihmisten elämänlaatu paranee merkittävästi
seuraavina vuosikymmeninä.
Keynes erehtyi ainoastaan
siinä, että maailman vauraus
ja hyvinvointi kasvoivat vielä hurjemmin, kuin hän osasi ennustaa.
- Ongelmia meillä toki on
mutta pessimistit menevät
pieleen siinä, etteivät ihmiset ole eläimiä. Me keksimme uusia keinoja toisensa jälkeen, ja tähän saakka ne ovat
riittäneet. Keinoja löytyy jatkossakin, kunhan nostamme
katseen tossujemme kärjistä.
Tiede tarvitsee
äänensä kuuluviin
Sen sijaan, että ideologeissa ongelmien ratkaisuksi tarjotaan paluuta niukempaan
ja köyhempään maailmaan,
Valtaoja nostaa ratkaisuksi
tieteen. Haasteena on hänen
mukaansa se, ettei tiedä tahdo
saada aina ääntään kuuluviin.
- Tietenkin kannattaa miettiä tarvitsemmeko kaikkea sitä krääsää, mitä ympäriltämme löytyy. Minun vaihtoehtoni on kuitenkin tiede, joka
otti ensimmäiset askeleensa
1600-luvun alussa. Tiede ja
teknologia olivat ratkaisevia
moottoreita sille, että kehitystä kuvaavat käyrät kääntyivät
jyrkkään nousuun.
- Hyvä uutinen on se, että
meille syntyy koko ajan uusia
keinoja luoda vaurautta. Kyse
on siitä, että meillä pitää olla
rohkeutta luopua omista ennakkoluuloistamme ja ideologioistamme, jos haluamme
pelastaa maailman. Me emme tahdo millään uskoa niihin mahdollisuuksiin, joita
käytössämme on vaan aliarvioimme niitä.
Valtaoja luetteli esimerkkeinä muun muassa ydinvoiman mahdollisuudet ratkaista energiakysymykset, uudet tavat tuottaa raaka-aineita ja lääketieteen edellytykset
edistää ihmisten terveyttä ja
hyvinvointia.
- Maailma ei suinkaan ole
lopussa, vaan se on hädin tuskin vasta alussa. Tulevaisuus
näyttää siltä, mitä päätämme
sille tehdä. Se, mitä tarvitsemme on järkevää, tosiasioihin perustuvaa keskustelua.
4
YRITTÄJÄ-LEHTI
UUDET JÄSENET
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 116 yritystä edellisen Yrittäjälehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA!
Haapajärven Yrittäjät
Haapajärven Kukkakauppa ja
Hautaustoimisto Oy
Jokiseudun Kirjapiste Ky
Kalustetalo Niemelä
Selkämaan Suunnittelu Oy
T:mi Digi Art Mainostoimisto
Xpoint International Oy
Himangan Yrittäjät
Muuraiskankaan Peruna
Kalajoen Yrittäjät
Barenza Oy
Hoitotupa Suvi
Hyvinvointi & Ravintovalmennus
Tanja Aksila
Merenrannan Ratsut Oy
Myllyvainion Peruna Oy
Pohjanmaan Rehujauhatus Oy
Pöyhtäri Engineering
SunBowling Oy
Tarcounts Oy
Tmi Heidi Pasanen
Turkistarha Timo Siirtola
Turkistarha Veljekset Mäkelä Oy
Kannuksen Yrittäjät
Eskolan Kyläpalvelu Oy
Hierontapalvelut EA Erna
Jailhouse Cafe Oy
Katja Tokola
PouttuPLUS Hyvinvointipalvelut
Ryhmäkoti Ritarinkannus Oy
Kaustisen Yrittäjät
1138 Annika Känsäkangas Oy
Arteax Oy
EJ Kettu Oy
Heino Hanhikoski Oy
Huvilanikkarit Salo avoin yhtiö
JJ Penttilä Oy
Kuorikoski Kai & Kumpp. Turkistarha Oy
Parturi-Kampaamo Seijan Salonki
Pizzeria Cvetkovic Stefan tmi
Pohjanmaan Ilmastointihuolto Oy
Puheterapeutti Päivi Myllymäki
Tarmo Penttilä Turkistarha Oy
Tastula Antti-Pekka
Tuleskeskus Askel avoin yhtiö
Turkistarha Ari Päivärinta
Kälviän Yrittäjät
Hilli Henri
Lohtajan Yrittäjät
Atomin Pubi
Oy Kokko-Bus Ab
Ravintola Paikku
T:mi Keijo Paavola
Nivalan Yrittäjät
Finnfresh Oy
Kekkonen Riitta Ellen
Kosken Kone Oy
Maalaustyö Palola
Maaseutupalvelu Apilapelto
Reisjärven Yrittäjät
Sähköpalvelu Niemi Oy
Sievin Yrittäjät
Eero Kangasoja perikunta (EK-Kaasu tmi)
Osuuskunta Dewisa
Sievin Koneistus Ky
Toholammin Yrittäjät
Eija Kumpulainen
Ilari Kumpulainen
Katiapu
MK-Karika Oy
Toholammin Apteekki
Valjasliike Saarinen Oy
Vetelin Yrittäjät
AP Autokorjaamo
Siivouspalvelut Nykänen Oy
Vetelin Tikanpojat Oy
Ylivieskan Yrittäjät
FinnCode Oy
Hakavainion Tila Avoin Yhtiö
Jarmo Häivälä Oy
Lattianvalu- ja Rakennuspalvelu Kuula Oy
Ompelupalvelu Hautamäki
Sansaar Oy
Sähköliike M & T Oy
Tmi Mirka Alila
Vieskan kotimies
Viihdeasema Oy
Ylivieskan Tapetti ja Väri Oy
Kokkkolan Yrittäjät
Toimitusjohtaja Järkkälä
luotsannut yrittäjiä 27 vuotta
Uudessa
juttusarjassamme
esittelemme
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimiston henkilökuntaa. He ovat tulleet tutuiksi alueen jäsenyrityksille
työn merkeissä monista eri yhteyksistä, mutta mitä kaikkea
henkilökunnan työhön kuuluu
ja millainen on heidän ”siviiliminänsä”? Siitä kerromme
tarkemmin esittelyissä, joista
vuorossa toimitusjohtaja Mervi Järkkälä.
Kuka olet?
Olen syntynyt Helsingissä,
lapsuuteni kasvanut Joensuussa ja sieltä Ylivieskan kautta siirtynyt Kokkolaan. Kouluttauduin aikanaan Kokkolan Kauppaopistossa merkonomiksi, jonka jälkeen olen
kouluttautunut useampaan otteeseen erilaisissa oppilaitoksissa, viimeisimpinä eMBA
tutkinto Jyväskylän Yliopistosta.
Millainen on aikaisempi
työhistoriasi?
Aiempi työhistoriani koostui Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa sihteerintöistä, Kokkolalaisessa mainostoimistossa
toimistotöistä, mainospiirtämisestä sekä
nuoruudessa toimin siivoojana. Lisäksi toimin Ylivieskan
maatalouspiirin Maataloustoimistossa konekirjoittajana
koulujen kesälomilla. Ylpeänä
voin todeta että en ole koskaan
ollut päivääkään työttömänä –
toteaa Järkkälä. Nykyisen työ-
Apecan oy
AQUA Fish Spa
Autokorjaamo Kokkolan Autoexpertti Oy
Caravan-Huolto Asiel
carola´s deli
Christoph Treier Ab
E&J Kamula Oy
Heavyinstall Oy
Hierontafirma Georgi Dikanarov
Hierontapalvelu Esa Vatunki
Jaeshe Oy
Jk Riding
Kiltabar Oy
LähiTapiola Pohjanmaa Keskinäinen
Vakuutusyhtiö
Mediter LH Oy
Newave Designs Oy
Oy Trio Trading Ab
Palkinto-Keisari
Puupaja J. Lehtonen
T:MI Juho Maunumäki
TH. Muutoksen Tuulet Oy
Tmi Hitsaus-apu L.Arsti
Tmi Marja-Leena Yli-Suutala
Tmi Rakennuspalvelu Bh
Vaganci Komers Prizren
Varustetukku.fi
West Coast Wellmaker Oy
Virpal Oy
Pietarsaaren seudun
Yrittäjät
1081 Kirsi-Marja Käldström Oy
AES-TEAM
EnergyFix
Företagstjänst Harry Löfgren
Jannika Stenback
Mård Transport & Budtjänst Ab
Oy Sulca Ab
Spåra Group Oy/Ab
Waff Design
Lestijärven Yrittäjät
Urakointi N. Kumpulainen
Perhon Yrittäjät
Koulutus Koukku Ky
Rakennuspeltityö Lampela oy
Kruunupyyn Yrittäjät
Ab Rani Plast Oy
Storbacka Jussi Ekolantbruk
urani aloitin 1.3.1987.
Mikä on toimenkuvasi nykyisessä työssäsi?
Nykyinen
toimenkuvani
koostuu hyvin monipuolisesta toimitusjohtajan vastuussa
olevasta operatiivisesta työstä, henkilökunnan johtamisesta sekä Keski-Pohjanmaan
Yrittäjien hallituksen ja johtoryhmän ohjaamasta työstä.
Lisäksi toimin Keski-Pohjanmaan Yrittäjät sanomalehdessä päätoimittajana. Tehtävänäni on myös edustajaa yrittäjiä
yhdessä yrittäjien kanssa lukemattomissa työryhmissä.
Mikä on parasta työssäsi?
Parasta työssäni on monipuolinen työ ja loistava työyhteisö. Ympärilläni olevat luottamusmiehet ovat vilpittömästi
sitoutuneet järjestön asioihin,
ja toimiston henkilökunta on
erittäin asiantuntevaa. Yhteishenki sekä luottamusmiesten
että toimiston välillä toimii
erinomaisesti. Lisäksi jäsenyrittäjät ovat vuosien varrella
muodostuneet läheisiksi aina
oikeaan ystävyyteen saakka.
Millaisena yrittäjyys näyttäytyy työsi näkökulmasta?
Yrittäjyydessä näkyy kaikki, sekä sen hyvät että huonot puolet. Lamavuosien hätä
ja siitä nousemisen suuri riemu ovat tuoneet mukanaan sekä kyyneleitä että riemunpilkahduksia. Yrittäjien toimiminen merkittävissä päättäjärooleissa – ja niissä onnistuminen
tuovat motivaatiota ja sitä
kautta näyttäytyy yrittäjyydessä positiivisena tuloksena.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Vapaa-aikani olen pyhittänyt
perheelleni, liikun usein luonnossa koiran kanssa tai lenkillä läheisten ystävien kanssa.
Videokoulutus opastaa
omistajavaihdoksissa
Keski-Pohjanmaan
Yrittäjät on toteuttanut yhteistyössä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen, Start Up-yrityspalveluohjelman, Vaihtoaskelhankkeen sekä Nextian kanssa
toteuttanut tietoiskusarjan yrityskauppaa harkitseville.
Kevään aikana on kuvattu neljä jaksoa, joissa alansa
ammattilaiset kouluttavat yrityskaupan eri aiheista. Videot
julkaistaan yhteistyötahojen
internetsivuilla kesäkuun en-
simmäisellä viikolla.
- Apua omistajavaihdoksiin
on runsaasti tarjolla. Monessa asiassa yrittäjä pärjää loistavasti yksin, mutta yrityskaupassa asiantuntija-avusta kieltäytyminen on todellista riskinottoa. Yrityskauppa
on vaativa tehtävä kokeneellekin asiantuntijalle, ja ammattilaisen käyttäminen varmistaa yrityskaupan onnistumisen ilman jälkipyykkejä. Tämä on yhtälailla ostajan,
myyjän kuin rahoittajan intressi, sanoo järjestösihteeri
Heidi Huhtala Keski-Pohjanmaan Yrittäjistä.
Kouluttajina videotietoiskuissa toimivat Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy,
Riitta Korpela, Viasensus Oy,
Minna Herlevi, KPMG Oy
Ab, Mika Talviaro Lakiasiaintoimisto Talviaro Oy. Tietoiskujen kuvauksista vastaa Mediakeskus LiMe.
YRITTÄJÄ-LEHTI
Meeting Point oli jälleen menestys
Meeting Point 2014, nyt toista kertaa järjestettynä, kokosi yhteen Kokkolaan 23.4. yhteensä 170 henkeä yli 100 yrityksestä ja noin 20 kehitys- ja
koulutusorganisaatiosta.
Tapahtuma kasvoi etenkin
iltapäivän B2B-session tapaamismäärien osalta edellisvuodesta niin, että tapahtumapaikaksi oli vaihdettava upeasti
tilana toiminut Snellman-sali. Päämiehistä paikalla olivat
tällä kertaa AREVA, Fennovoima, Wärtsilä, UPM, Caverion Industria, Adven, BillerudKorsnäs, NCC Rakennus
ja Puhuri. Vaikka pääjärjestysvastuun kantoi Kosek ja
projektipäällikkö Jukka Oravainen, tapahtuma järjestettiin myös tänä vuonna laajan
yhteistyöverkoston
kesken;
mukana olivat Pohjanlahden
rannikkoalueen kehitysyhtiöt
aina Vaasasta Tornioon saakka, Keski-Pohjanmaan koulutus- ja kehitysorganisaatiot,
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
sekä Finnmet Partners -hanke
ja Nextia omistajanvaihdospalvelu.
”Upeaa nähdä ja todistaa
jälleen kerran, miten yhteis-
työllä saadaan isoja asioita aikaiseksi! Snellman-sali oli iltapäivän ajan täynnä positiivisesti varautunutta räiskyvää
pöhinää, yrityksiä oli saapunut paikalle koko yhteistyöalueelta ja sen ulkopuolelta aina Etelä-Suomesta saakka!” toteaa innostunut projektipäällikkö Jukka Oravainen.
Suomen suurhankkeissa ja
investointikohteissa on jälleen
uusi vaihe päällä, Fennovoiman ensimmäiset rakennusvaiheet ovat käynnistymässä kuluvan vuoden aikana ja
esimerkiksi NCC Rakennus ja
Puhuri kertoivat useista mahdollisuuksista tuulivoimarakentamisen puolella. Päivän
aikana kuultiin myös uutiset
Metsä Groupin Äänekoskelle
kohdistuvasta uudesta miljardi-investoinnista, mikä osaltaan loi uskoa tapahtuman yrityksiin.
Tapahtumana
Meeting
Point pyrki paitsi edistämään
verkostointia ja kontaktointia myös luomaan mahdollisuuksia uusien kauppakumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen synnyttämiseksi. Kuten viime vuonna myös tämän
vuoden tapahtuma onnistui
näissä tavoitteissa erinomaisesti. Uusia tuttavuuksia solmittiin kymmeniä eikä kaupankäynniltäkään projektipäällikkö Oravaisen mukaan
vältytty: ”Tietooni tuli jo tapahtuman aikana useita yrityksiä, jotka päivän aikana joko pääsivät kauppoihin tai vähintään tekemään tarjousta.
Palaute suoraan yrityksiltä on
ollut pelkästään positiivista tilausta tällaiselle tapahtumalle selkeästi on - Meeting Point
saa varmasti ensi vuonna jatkoa!”
Valitse vaatimukset
täyttävä palveluntarjoaja
Jätehuoltopalveluja tarjoavien yritysten tulee täyttää tietyt velvoitteet. Uuden lain mukaan jäteyrityksen tulee olla
rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin, jotta se saa kuljettaa
tai välittää jätteitä. Jätettä käsittelevillä yrityksillä tulee olla ympäristölupa.
Jätteitä saa luovuttaa vain
vaatimukset täyttäville yrityk-
Seuraa ilmoittelua
www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa
ONNITTELUT
15 vuotta 15.5.2014
Kenkä-Helena Ky, Haapajärvi
15 vuotta 16.6.2014
Haapajärven Sisustuskeskus Oy, Haapajärvi
5 vuotta 13.5.2014
Parturi-Kampaamo Henna Hartikka Tmi, Kalajoki,
15 vuotta 17.6.2014
Kuljetuspalvelu Pasi Syrjälä Ky, Kannus
20 vuotta 6.6.2014
Kannuksen Autohuolto Ay, Kannus
25 vuotta 21.6.2014
Kaustisen Varaosat Oy, Kaustinen
Jätehuolto yrityksissä uuden jätelain mukaan
Uusi jätelaki tuli voimaan
1.5.2012. Yritykset vastaavat
edelleen itse jätehuoltonsa järjestämisestä tekemällä suoria
sopimuksia jätehuoltopalveluja tarjoavan yksityisen
yrityksen kanssa. Jätehuoltosopimuksella elinkeinotoimintaa harjoittava yritys voi
siirtää jätehuollon käytännön
toteuttamiseen liittyvät vastuunsa jätehuoltoyritykselle.
Valtakunnallinen
Yrittäjien SM Golfkisa
Kalajoella
15.-16.8.2014
sille. Ammattimaisesti toimiva yritys esittää viimeistään
sopimusta tehtäessä vaadittavat luvat ja dokumentit.
Jätteet on toimitettava
hyödynnettäväksi
Uusi jätelaki asettaa vaatimuksia jätteen käsittelylle.
Mahdollisimman suuri osa
jätteestä tulee hyödyntää joko materiaalina tai energiana.
Kaatopaikalle saa sijoittaa ainoastaan hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä. Vastuullisesti toimiva jätehuoltoyritys toimittaa yrityksen jätteet
niille parhaiten soveltuvaan ja
ympäristön kannalta parhaaseen käsittelyyn.
Suomessa toimii yli 600 jätehuoltoyritystä. Koska yksityisillä yrityksillä on tarjolla runsaasti erilaisia jätteenkäsittelypalveluja eri puolilla
maata, on erittäin harvinais-
ta, että yritysten tarvitsee palvelutarjonnan puutteen takia
pyytää jätehuollon palveluja
kunnalta.
Myös terveydenhuollon sekä sosiaali- ja koulutusalan
toimijat voivat paremman jätehuollon tason saavuttamiseksi
hoitaa jätehuoltonsa yksityisen yrityksen kanssa hakemalla kunnalta vapautuksen.
Ammattimainen
palveluyritys auttaa
yrityksiä valvonnassa
Uusi jätelaki toi lisävaatimuksia jätteiden seurantaan ja valvontaan. Laki vaatii siirtoasiakirjan mm. vaarallisista
jätteistä, rakennus- ja purkujätteistä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä sekä
pilaantuneista maista. Siirtoasiakirjassa on oltava tiedot
jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimitus-
paikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta.
Jätehuoltopalveluja tarjoava yritys toimittaa esitäytetyn
siirtoasiakirjan näitä jätteitä
tuottavalle yritykselle tarvittaessa.
Jätelain mukaan jätettä
tuottavien yritysten on pidettävä kirjaa jätteistään. Jätehuoltopalveluja tarjoava yritys auttaa toiminnanharjoittajia myös jätehuollon valvontaa
varten vaadittavassa jätekirjanpidossa.
Tämä ohjeistus on laadittu
työryhmässä, jossa olivat mukana Ympäristöyritysten Liitto, Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto sekä
edustajat suurimmista jätealan
yrityksistä. Ohjeistus on tarkoitettu selkeyttämään yritysten jätehuoltoon liittyviä kysymyksiä
KALENTERI
KESÄKUU
5.-6.6. Get Together - Nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma, Kokkola - Kalajoki
9.-12.6. Al. puheenjohtajien ja toimitusjohtajien
kv-jakso
12.6. Rakentamispalveluiden laajennettu ilmoittamisvelvollisuus, Kokkola
17.6. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 6
28.6. Anders Chydenius –vapaakauppaseminaari, Kokkola
HEINÄKUU
1.-31.7. Aluejärjestön toimisto kiinni heinäkuussa
ELOKUU
12.8. K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 8
15.8. Yrittäjien SM Golf 2014, Kalajoki
21.-22.8. Al toimihenkilöiden neuvottelupäivät
29.8. Rakentamispalveluiden uusi ilmoitusmenettely, Webinaari (omalla koneellasi)
SYYSKUU

 ­€
Tänä aikana teitä palvelee Suomen Yrittäjät numerossa 09 229 221 ja sähköisesti www.yrittajat.fi
Luottotietopalvelu ei ole käytössä tänä aikana.
1.9. 5.9. 10.9. 12.9. K-P:n Yrittäjien hallitus nro 3, Kronoby
Suomalaisen Yrittäjän Päivä
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nro 3
Asiakasrekisteri Excelillä, Omalla koneellasi (webinaari)
16.9. SY Hallitus
16.-17.9. Suomen Yrittäjien järjestöseminaari
17.9. Verkostoidu ja menesty -ilta yrittäjille,
Kokkola
5
6
YRITTÄJÄ-LEHTI
Bet-Ker Oy:n menestys tullut
pitkäjänteisellä työnteolla
Jorma Uusitalo
Maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla palkitun ylivieskalaisen Bet-Ker Oy:n menestys perustuu ennen kaikkea
pitkäjänteiseen työhön ja yhtiön kehittämiseen. Yrityksen
päätuotteita ovat tulenkestävät
massat, joita se valmistaa erityisesti terästeollisuuden tarpeisiin.
- Lähes 40 vuotta jatkuneella kovalla työnteolla tämä talo
on saatu aikaan. Viime vuosina ei markkinatilanteen takia
ole juuri tullut kasvua, mutta
olemme silti pysyneet kilpailukykyisinä, sanoo viime syksynä yhtiön toimitusjohtajana
aloittanut Antti Hautamäki.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Yrittäjäpalkinnon palkintoraati perusteli valintaansa
muun muassa sillä, että BetKer on menestynyt perinteisellä terästeollisuuden alalla sekä erikoistumalla omalla toimialallaan ja kehitystyöl- - Henkilökunnan merkitystä menestykselle ei voi korostaa liikaa,
lään.
Bet-Ker Oy:n toimitusjohtaja Antti Hautamäki sanoo.
- Pitkään jatkuneesta epävarmasta suhdanteesta huolimatta yrityksen tuloskunto sekä vakavaraisuus ovat pysyneet poikkeuksellisen hyvällä
tasolla, raati totesi.
Asiantuntijaratkaisuja
asiakkaiden tarpeisiin
Bet-Ker Oy:n perustivat vuonna 1977 ylivieskalaiset Eero
Miettinen ja Kalevi Mäkinen.
Yhtiön omistus siirtyi 1982
Lohja Oy:lle ja vuonna 1995
yhtiön omistuspohja muuttui nykyisten omistajien tultua mukaan. Toimitusjohtajana toimi viime syksyyn saakka Antti Hautamäen isä Juhani Hautamäki.
Yritys on kasvanut tasaisesti sekä henkilöstömäärältään
että investoinneilla mitattuna.
Bet-Ker työllistää tänä päivänä noin 25 työntekijää ja liikevaihdon ennakoidaan nousevan kuluvana vuonna arviolta
9,9 miljoonaan euroon.
Entä mitä ovat ne kilpailutekijät, joiden ansiosta yritys on
pystynyt säilyttämään markkina-asemansa vaikeista yleisistä taloussuhdanteista huolimatta?
- Olemme kohtuullisen pieni toimija. Pystymme palvelemaan asiakkaita läheltä ja notkeasti tiedostaen hyvin heidän tarpeensa. Meillä on asiantuntevia työntekijöitä, jotka
pystyvät tuomaan asiakkaille uusia tuotteita ja uusia ratkaisuja sen mukaan, mitä asiakas kulloinkin tarvitsee. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että meidän täytyy tuntea
asiakkaamme riittävän hyvin,
Antti Hautamäki kuvaa BetKerin asiakaslähtöistä toimintatapaa.
- Bet-Kerillä on lisäksi erittäin kilpailukykyiset tuotteet. Kaiken perustana on silti osaava henkilökunta, jonka merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ihmiset ovat kuitenkin
niitä, jotka tuottavat asiakkaillemme ratkaisut ja palvelut.
Tulevaisuuteen toimitusjohtaja suhtautuu omien sanojen-
sa mukaan kohtuullisen luottavaisesti.
- Ei maailma ole vielä läheskään valmis ja tekijöille kyllä löytyy töitä, vaikka juuri
tällä hetkellä elämmekin matalasuhdanteessa. Kotimaassa meillä on hyvä markkinaosuus ja uskon, että vientipuoleltakin löytyy mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
- Viennin osuus on noin 12
prosenttia ja siitä merkittävin osa suuntautuu Venäjälle.
Keski-Euroopassa meillä on
yhteistyökumppaneita lähinnä Italiassa sekä Saksassa, ja
Indonesiaankin meillä menee
hieman tuotteita, Hautamäki
kertoo.
Maakunnallista yrittäjäpalkintoa toimitusjohtaja sanoo
arvostavansa suuresti.
- Kyllähän tuollaisen kunnianosoituksen kohteeksi pääseminen vetää nöyräksi, sillä maakunnassa on paljon menestyviä yrityksiä.
YRITTÄJÄ-LEHTI
7
Kuluttajat ovat oppineet tuntemaan muun muassa Fishktuotemerkin katkaravut.
Pieni organisaatio pystyy
nopeisiin muutoksiin
Jorma Uusitalo sa vaikka päivässä. Joskus tietenkin palataan vanhaan, mutMaakunnallisella Yrittäjäpal- ta ei siinäkään mitään pahaa
kinnolla palkittu Oy Trio Tra- ole, hän sanoo.
ding Ab Kokkolasta on menestynyt erikoistumalla elin- Konsernin liikevaihto
tarvikkeiden maahantuontiin noin 50 miljoonaa euroa
ja tukkumyyntiin. Palkinto- Palkintoraati kertasi myös yriraati, johon kuului Keski-Poh- tyksen alkuvaiheita. Trio Trajanmaan Yrittäjien, LähiTapi- dingin perusti Ari Ruusila
olan ja Elisa Oyj:n edustajat, vuonna 1989. Nykyinen yritperusteli kokkolalaisyrityksen täjä ja toimitusjohtaja Ville
valintaa muun muassa seuraa- Sammallahti hoiti tuolloin yrityksen kuljetuspuolta yhdessä
vasti:
- Erikoistumisen lisäksi isänsä Heikki Sammallahden
yrittäjän rohkeus ja ennakko- kanssa. Ville yhdessä isänsä
luulottomuus on antanut yri- ja Mats Storbjörkin kanssa ostykselle mahdollisuuden kas- tivat yrityksen vuonna 2007
vaa voimakkaasti. Menestyk- ja siirtyivät yrittäjiksi. Storsen takana on myös sitoutu- björk toimii nykyään hallituknut henkilökunta ja hyvät sekä sen puheenjohtajana vastuuavoimet asiakassuhteet. Yri- alueenaan Trio Tradingin tatyksen tulevaisuuden näkymät lousasiat. Heikki Sammallahti
ei osallistu operatiiviseen toiovat hyvät.
Yrityksen
toimitusjohta- mintaan.
Trio Trading on Suomen
ja Ville Sammallahti korostaa
yhtenä tärkeänä menestyste- johtava pohjoisten kalojen ja
kijänä yrityksen kykyä nopei- äyriäisten maahantuoja. Päätuotteita ovat merilohi, kirjosiin päätöksiin.
- Yritämme irti kaavoista. lohi sekä katkaravut. VuonMeillä on pieni organisaatio, na 2007 Norjan Tromssaan
joka pystyy tekemään konk- perustettiin tytäryhtiö Trio
reettisia muutoksia tarvittaes- Arctic AS, jonka kautta yri-
tys ostaa kaiken välittämänsä
norjalaisen kalan. Tytäryhtiön
liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa.
Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 50 miljoonaan euroon.
Trio Tradingin toimitusjohtaja Ville Sammallahti vastaanotti Yrittäjäpalkinnon
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Kevät-gaalassa Kannuksessa.
Sen asiakkaita ovat suomalaiset keskusliikkeet, merenelävien jälleenmyyjät ja tukkuliikkeet. Trio Trading työllistää 35 henkilöä ja sen pääkonttori ja jalostuslaitos sijaitsevat
Kokkolassa.
Liikevaihdos-
ta 35 prosenttia koostuu viennistä, joka suuntautuu pääosin
Eurooppaan.
Yrityksen tavoitteena on
auttaa ihmisiä syömään terveellisemmin ja voimaan paremmin tarjoamalla koko ajan
korkealaatuisempia ja uusimpia seafood-tuotteita. Trio
Trading on ensimmäinen kotimainen kalatalo, jolle on
myönnetty MSC-sertifikaatti. Se takaa, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla.
Laajan Fishk-tuotemerkin
takaa löytyy tuore-, pakaste- ja lisäaineettomia tuotteita. Yritys on panostanut myös
ekologisuuteen.
Tuotannon
kuljetuspakkaukset lajitellaan
uusio- ja energiakäyttöön ja
kalojen rippeet hyödynnetään
rehuteollisuudessa.
Osattava myös
luopua ajoissa
Ville Sammallahti korostaa
yrityksen hyviä asiakassuhteita.
- Asiakassuhteemme ovat
todella avoimet. Avoimuus
mahdollistaa sen, että meihin
luotetaan tavarantoimittajina. Meidän kanssa asioita voi
rakentaa yhdessä, mikä lisää
toiminnan pitkäjänteisyyttä.
Olemme miettineet kuntoon
perusasiat kuten sen, keiden
kanssa haluamme tehdä yhteistyötä ja ketkä ovat kilpailijoitamme. Tuotteissa panostamme kapeaan segmenttiin,
eli meillä ei ole mitään jalostustuotteita.
Toimitusjohtajan mukaan
tulevaisuuskin näyttää hyvältä. 3-5 vuoden päässä horisontissa odottaa uusia hankkeita,
joihin yritys on tulevaisuutta
miettiessään priorisoinut.
- Panostamme siihen, mikä tuntuu oikealta. Tärkeää
on myös osata luopua ajoissa.
Liian usein katsotaan liian pitkään sellaisia asioita, jotka eivät toimi.
- Yrittäjäpalkintoa emme
ole vielä oikein ehtineet fiilistellä, mutta tänään juomme
henkilökunnan kanssa kakkukahvit, Sammallahti lupasi
palkintoviikonloppua seuranneena maanantaina.
8
YRITTÄJÄ-LEHTI
Kimmo Hanhisalosta KPY:n uusi
Jorma Uusitalo
Työplus on vahva alueellinen työterveyspalveluja tarjoava liikelaitos.
Modernit toimitilat ja moniammatillinen tiimityöskentely takaavat
erinomaiset edellytykset laadukkaalle asiakaspalvelulle.
Palveluksessamme on 80 työterveyden ammattilaista.
Toimintamme kulmakiviä ovat
luottamukseen perustuva kumppanuus asiakasyritysten kanssa
eri toimialoille erikoistuneet työterveyden asiantuntijaryhmät
asiakkaiden tarpeisiin vastaava moniammatillinen tiimityöskentely
sujuva sairasvastaanotto
Työplussalla on ollut laaduntunnus vuodesta 2006 lähtien.
Varatuomari Kimmo Hanhisalo Kokkolasta valittiin yksimielisesti Keski-Pohjanmaan
Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi Kannuksessa pidetyssä aluejärjestön sääntömääräisessä vuosikokouksessa.
Hanhisalo on toiminut aikaisemmin Keski-Pohjanmaan
Yrittäjien varapuheenjohtajana.
Tuore sääntömuutos rajaa
puheenjohtajapestin
enimmillään viiteen vuoteen. Viisi vuotta täyttyi edellisellä puheenjohtajalla Tapio Uusitalolla Nivalasta, joka kuitenkin jatkaa Keski-Pohjanmaan
Yrittäjien varapuheenjohtajana. Kaksi muuta varapuheenjohtajaa, Juha Enlund
Kaustiselta ja Tuula Anttiroiko Kalajoelta, valittiin myös
jatkamaan tehtävässään yksimielisesti.
- Keski-Pohjanmaan Yrittäjien tehtävänä on toimia paikallisyhdistysten sparraajana
ja yhteydenpitäjänä. Paikallisyhdistysten rooli on kuitenkin
se kaikkein tärkein, koska yhteydet muihin toimijoihin kuten kuntiin syntyvät nimenomaan paikallisella tasolla,
uusi puheenjohtaja Kimmo
Hanhisalo korosti paikallisyhdistysten työn tärkeyttä.
Hänen mukaansa KeskiPohjanmaan Yrittäjät on noussut merkittäväksi elinkeinovaikuttajaksi alueellaan.
Toimitusjohtaja Mervi Järkkälän seurassa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittu Kimmo Hanhisalo (oik.) sekä varapuheenjohtajat Juha Enlund, Tapio
Uusitalo ja Tuula Anttiroiko.
- Meillä on paljon jäsenyrityksiä, jotka ovat eri kokoisia
ja edustavat kattavasti eri toimialoja. Keski-Pohjanmaan
Yrittäjät on lisäksi yksi niistä toimijoista, joiden toiminta
kattaa edelleen vanhan perin-
teisen Keski-Pohjanmaan alueen. Lentokenttä ja ammattikorkeakoulu ovat esimerkkejä
kolmen maakunnan yhteisistä hankkeista, joiden eteenpäin viemiseen olemme vahvasti olleet vaikuttamassa. On
tärkeää, että jatkossakin pysymme ajan hermolla ja osallistumme ajankohtaisten asioiden kehittämiseen, Hanhisalo sanoi kiittäessään samalla
Tapio Uusitaloa erinomaisesti
hoidetusta puheenjohtajakau-
AikuiSkouLutuS
Varmista
yrityksesi hyvinvointi.
Lisää tietoa ja taitoa yritysjohtamiseen
11.9.2014–10.9.2016
Jos sinulla on yrityksesi langat käsissäsi,
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus
täsmentää vielä lisää yrityksesi toimintaa, kannattavuutta ja
henkilökohtaisia johtamistaitojasi.
Yrityksen kansainvälistymisen
johtaminen ja kehittäminen
11.9.2014–10.9.2016
Sinulle, joka haluat tietoa kansainvälisen kaupan
mahdollisuuksista. Suorita Yritysjohtamisen
erikoisammattitutkinto ja johda
yrityksesi kansainvälistymistä.
Sähköinen liiketoiminta;
suunnittelu, toteutus ja seuranta
11.9.2014–30.12.2015
Yrittäjän ammattitutkintoon valmistava
koulutus, joka antaa sinulle valmiuksia
tehostaa yrityksesi myyntiä ja markkinointia
sähköisen liiketoiminnan avulla.
Lisätietoja
Minna Parantala,
puh. 044 725 0883,
[email protected]
Lue lisää ja hae mukaan:
www.kpedu.fi/
koulutuskalenteri
Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus,
Talonpojankatu 6, www.kpedu.fi
”Byrokratia-viidakko yrittäjien riesana”
Yrittäjäpalkinnon saajat Trio
Jorma Uusitalo
Maakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaettiin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Kevät-gaalassa Kannuksessa KitinVaparissa. Vuosittain jaettavan
arvostetun palkinnon saivat
tänä vuonna kokkolalainen
Oy Trio Trading Ab ja ylivieskalainen Bet-Ker Oy.
Trio Trading on Suomen
johtava pohjoisten kalojen ja
äyriäisten maahantuoja. Sen
päätuotteita ovat merilohi,
kirjolohi ja katkaravut. BetKerin päätuotteita ovat terästeollisuuden prosesseissa tarvittavat tulenkestävät massat
ja materiaalit. Yrityksen suurin asiakasryhmä on teräksen-
YRITTÄJÄ-LEHTI
9
puheenjohtaja
päätöksen ja toimintakertomuksen. Sen lisäksi kokous
vahvisti talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle
2015. Sääntömuutoksen seurauksena aluejärjestön hallitukseen kuuluu jatkossa 1020 jäsentä, mikä helpottaa hallitusten kokousten saamista
päätösvaltaisiksi.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien visiona on olla alueellaan
merkittävä elinkeinoelämän
ja yrittäjyyden edunvalvoja ja
asiantuntija sekä neuvoja yhteistyökumppaneille, päättäjille ja yrittäjille.
Edunvalvonnassa
yhtenä
tärkeänä tavoitteena on saada jokaiseen kuntaan yritysvaikutusten arviointi. Yrittäjäjärjestö haluaa omalta osaltaan olla aktivoimassa nuoria
ja uusia yrittäjiä yhteistyössä
YES- ja uusyrityskeskusten,
4H-yhdistysten sekä alueen
oppilaitosten kanssa. Keskeisiin edunvalvonnan kohteisiin
kuuluvat lisäksi yritysten sukupolven- ja omistajavaihdosten turvaaminen, suurhankkeiden konkreettisten tulosten
edistäminen ja liikenneyhteyksistä huolehtiminen.
Vuoden 2015 toiminta käsittää muun muassa kahdesti
vuodessa julkaistavat suhdandesta.
nebarometrit sekä muut selvitykset ja alueen kansanedustaHallituksen jäsenjien, muiden päättäjien ja kunmäärä pienemmäksi
Vuosikokous hyväksyi yksi- tajohtajien säännölliset tapaamielisesti Keski-Pohjanmaan miset.
Tiedottaminen käsittää meYrittäjien viime vuoden tilin-
Keski-Pohjanaan Yrittäjien vuosikokousväki kokoontui Kannuksessa KitinVaparissa ennen Kevät-gaalan alkua.
diayhteistyön lisäksi esimerkiksi paikallisyhdistysten laadukkaat nettisivut sekä sähköisen tiedottamisen paikallisyhdistyksille.
Erityisiä painopistealueita seuraavan vuoden toiminnassa ovat muun muassa yrittäjien henkisen jaksamisen ja
terveyden ylläpito, ruotsinkielisille yrittäjille suunnattujen palveluiden kehittäminen,
kasvuyrittäjien toiminnan tukeminen sekä omistaja- ja sukupolvenvaihdokset.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
haluaa myös kannustaa paikallisyhdistysten puheenjohtajia ja luottamushenkilöitä
osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Tämän lisäksi kuntakohtaisille jäsenmäärille asetetaan paikkakuntakohtaiset
tavoitteet.
Kansainvälistymiseen liittyen aluejärjestö on mukana
yritysten kansainvälistymisprojekteissa ja mahdollisuuksien mukaan fact-finding-matkoissa.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä järjestön uudeksi puheenjohtajaksi kuluvalle vuodelle, valittiin toimitusjohtaja, varatuomari Kimmo Hanhisalo (s.1952) Kokkolasta. Kimmo Hanhisalo on Suomen Yrittäjien työmarkkinavaltuuskunnan jäsen, ja on lisäksi mukana useassa luottamustoimessa. Varapuheenjohtajiksi valittiin Juha Enlund, Kaustiselta, Tuula Anttiroiko, Kalajoelta sekä Tapio Uusitalo, Nivalasta
Vuosikokouksessa uudistettiin hallitus ja valittiin seuraavat henkilöt hallitukseen:
Kaudelle 2014-2016
Kokkola
Halsua/Lestijärvi
Himanka/Perho
Sievi/Alavieska
Kalajoki
Reisjärvi/Kruunupyy
Pietarsaari
Kannus
Kaustinen
Kokkola
Veteli
Lohtaja/Ullava
Kälviä
Nivala
Toholampi/Pedersöre
Haapajärvi
Ylivieska
varsinainen John Hagnäs
varalla Minna Witting
varsinainen Paavo Hietalahti varalla Jorma Tuikka
varsinainen Sami Verronen varalla Antti Hietaniemi
varsinainen Inke Saviluoto
varalla Jarmo Nahkala
varsinainen Kimmo Salmela varalla Helena Hentunen
varsinainen Torsti Parkkila varalla ilmoitetaan myöhemmin
varsinainen Jaana Ilmonen
varalla Petri Kauppila
varsinainen Mari Huuki
varalla Marko Niemonen
varsinainen Teemu Korpiaho varalla Tero Pihlajamaa
varsinainen Marika Hollström varalla Olli Lindqvist
varsinainen Esko Aho
varalla Sakari Klemola
varsinainen Joonas Jukkola varalla Päivi Rahkonen
varsinainen Antti Sallansalmi varalla Harri Puskala
varsinainen Henna Myllylä varalla Kimmo Peräaho
varsinainen Tapani Koskela varalla Birgitta Kaipio
varsinainen Jyrki Niinikoski varalla Pertti Lampela
varsinainen Matti Mehtälä
varalla Mikko Kaarto
Trading ja Bet-Ker
valmistajat Suomessa, Venäjällä ja muualla Euroopassa.
Molemmat yritykset esitellään tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.
Lisääntyvä sääntely
vähentää työpanosta
Juhlapuheen gaalassa piti Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Hanna Munter.
Hän piti huolestuttavana, että
jatkuvasti lisääntyvä sääntely
vähentää yrittäjän työpanosta
omassa työssään.
- Yritykset hoitavat muun
muassa verojen keräämistä ja
tilittämistä valtiolle. Lisäksi yrityksillä on useita ilmoitusvelvollisuuksia. Asiakkailta keräämänsä arvonlisäveron
lisäksi yritykset suorittavat
ennakonpidätyksen työntekijöidensä palkoista, maksavat
sosiaaliturvamaksua palkkojen perusteella sekä huolehtivat työntekijöiden pakollisista
vakuutuksista.
- Väistämättä tästä kaikesta syntyy hallinnollisia kustannuksia. Yhteiskunnan yrityksillä teettämää maksutonta
työtä ja hallinnollista taakkaa
on Suomessa viime vuosina
vain lisätty. Siitä huolimatta,
että Euroopan komissio esitti
jo seitsemän vuotta sitten yritysten hallinnollisen taakan
vähentämistä neljänneksellä
vuoteen 2012 mennessä.
Munter kertoi myös hauskan esimerkiksi EU-byrokra-
tian mittasuhteista. Esimerkki perustui yleisönosastokirjoitukseen, jossa asiakas kertoi tilanteesta, missä kaupan
myyjä kieltäytyi puolittamasta kaalta hygieniasäännöksiin
vedoten.
- Pythagoran lauseessa on
24 sanaa, Archimeden laissa
67 sanaa, kymmenessä käskyssä 179 sanaa, Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa
1 300 sanaa, EU-direktiivissä
kaalin myymisestä 26 911 sanaa. Vähemmälläkin säädöskuormalla pärjättäisiin, Munter sanoi.
Gaalassa yleisöä viihdyttivät Maria & Christian duo sekä imitaattori Jarkko Tamminen.
Juhlapuheen gaalassa piti Suomen Yrittäjien
varapuheenjohtaja Hanna Munter
10
YRITTÄJÄ-LEHTI
Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät:
Äänimainoksia
palkittiin
Pohjalaismainoksille tuli kaksoisvoitto Vuoden Paras Radiomainos -kisassa. Viime vuonna Suomessa
tuotetut parhaat äänimainokset valittiin ja palkittiin
Jaakko Saariluoman ja Anni Hautalan juontamassa
KaikuGaalassa huhtikuussa Teatteri Forumissa Helsingissä.
Kilpailuun kuuluu seitsemän eri lajia, joista oman
lajikategoriansa voittajaksi valittiin ähtäriläis-haapajärveläisen huonekaluliike Troven humoristinen imagomainossarja. Kakkoseksi samassa sarjassa arvosteltiin kokkolalaisen Kultasepänliike Hanna Niemen
joulumainos. Kumpikin on lapualaisen Kevyt Kanavan tuotantoa ja spoteilla on kampanjoitu Iskelmä Pohjanmaa ja Radio City Pohjanmaa -radioissa.
Kategoriavoittajista valitaan lopulta yksi Kaiku Gran
Prix -voittajaksi, joka lähtee edustamaan Suomea äänimainosalan Euroopan Mestaruuskisaan Ranskan
Cannesiin. Tämän kunnian sai Nelonen Median tuottama Radio Rockin oma mainos.
Troven voittoisan mainossarjan ideointi- ja käsikirjoittajaryhmään kuuluvat yrittäjä Tatu Kurunmäki Trovesta ja Jari Puolijoki radioiden mainostiimistä. Mainosääninä olivat lapualainen Heikki Ketola sekä radiotalon Ensio Manu, Jari Puolijoki, Tarja
Harju ja Hannu Harju. Ohjaus-, äänitys- ja tuotantovastuu kuuluivat Kevyt Kanavan Jari Puolijoelle,
Jusa Harjulle ja Kaija Tuoviselle. Tuomaristo kiitti
mainosten kokonaisuutta sekä erityisesti spiikkereiden, tunnelman ja hyvin rakennetun äänimaailman
aitoutta, jotka vievät mukanaan.
Yrittäjä Tatu Kurunmäki kertoo humorististen
mainosten synnyttäneen paljon positiivisia reaktioita ja palautetta ihmisissä ja kiinnostuksen yritystään
kohtaan lisääntyneen selvästi. Troven toisessa mainoksessa mies yrittää saada ruotsalaisittain ääntävää
kaveriaan lausumaan yrityksen nimen suomalaisittain. Toisessa spotissa aviomies herättelee liikkeen
testisänkyyn nukahtanutta kultaansa.
Kultasepänliike Hanna Niemen ”Leikittiin herrasmiestä” -mainoksen ovat ideoineet ja käsikirjoittaneet yrittäjä Hanna Niemi sekä radion mainostiimin
Tommi Gröhn, kumpikin Kokkolasta. Mainoksessa
esiintyvät tuotantoyhtiön Jusa Harju ja Kaija Tuovinen sekä tämän kuusivuotias lapsenlapsi Joona Repo.
Tuovinen ja Harju vastasivat myös tuotannosta ja äänityksistä. Mainoksessa lapsi kertoo isäänsä opastaen hellyttävästi ja humoristisesti tarhan herrasmiesleikistä. Mainoksen tavoitteet saavutettiin Niemen
mukaan hyvin. - Tarkoitus oli tehdä iloisesti erilainen
spotti ja saada yrityksestä jouluista viestiä erityisesti
miehille. Näissä tavoitteissa onnistuttiin mukavasti.
- Uskomatonta, että kolmannen kerran peräkkäin
meille tuli kaksoisvoitto, tuotantoyhtiön mainostiimien vetäjä Tarja Harju sanoo - Radiospotteja tuotetaan Suomessa vuosittain tuhansia ja muut finalistit
tulevat yleensä monikymmenkertaisilla budjeteilla
isoista mainostoimistoista ja tuotantoyhtiöistä. Tämä
saa nöyräksi ja kiitolliseksi ennen kaikkea asiakkaiden ja omien mainostuotantotiimiemme suuntaan.
Tunnustusta on ehdottomasti annettava myös kansainväliselle kouluttajallemme NRS Medialle, jonka kanssa aloitimme laajan koulutusprojektin kolme
vuotta sitten. Sen tuloksena on ollut kolmena peräkkäisenä vuotena kaksoisvoitto tässä kisassa.
Kaiku on mainosalan järjestöjen ja radioiden kattojärjestön RadioMedian vuosittainen kilpailu. Tuomaristo muodostuu alan arvostetuista ammattilaisista. Se luonnehti vuoden mainossatoa erittäin tasokkaaksi ja luovaksi.
Kilpailun parhaita mainoksia voi kuunnella Kaiku
Radiomainoskilpailun verkkosivuilla.
Sote-malli voi olla
mahdollisuus
Jorma Uusitalo töä.
Sen sijaan palveluiden tuotSuomen Yrittäjien varatoimi- tajina toimisivat sairaanhoitotusjohtaja Anssi Kujala näkee piirit, perusterveydenhuollon
hallitus- ja oppositiopuoluei- kuntayhtymät ja myös eri koden yhdessä sopiman sosiaa- koiset yritykset ja järjestöt.
- Lakia valmisteltaessa on
li- ja terveydenhuollon perusratkaisun ennen kaikkea mah- tärkeää tehdä linjauksia, jotdollisuutena. Tilaisuutena ra- ka antavat asiakkaalle nykyiskentaa julkisen ja yksityisen tä laajemman oikeuden valita
sektorin yhteistyöhön pohjau- palveluntuottajan ja mahdoltuva Suomen malli, jossa sekä listavat laajasti suomalaisten
julkinen että yksityinen sekto- mikro- ja pk-yritysten osallistumisen hyvinvointipalveluiri tuottavat palveluita.
Kansalaiset hyötyisivät täs- den tuottamiseen.
- Sen lisäksi tarvitaan aito
tä hänen mukaansa monella
kustannusten ja laadun vertavalla.
- Toimiva kilpailu parantaa tailujärjestelmä, jolloin tiedepalveluiden laatua, kustan- tään kaikkien tuottajien kusnustehokkuutta ja saatavuut- tannukset ja niitä pystytään
ta verrattuna siihen, että pal- vertaamaan. Tämä toisi aivelut tuotettaisiin vain virka- dosti samalle viivalle yksityityönä. Yrittäjyyteen luontai- sen tuottajan ja kunnan oman
sesti kuuluva luovuus myös tuottajan, Kujala korostaa.
Haasteista huolimatta hän
edistäisi asiakaslähtöisten innovaatioiden syntymistä. Yri- sanoo luottavansa siihen, ettystoiminnan avulla sote-pal- tä nyt ollaan tultu tilanteeveluita voidaan lisäksi kasvat- seen, jossa kehitystä valinnan
taa ja laajentaa julkisen sektorin vastuulla olevaa palvelua
laajemmaksi. Tällöin syntyisi uusia työpaikkoja ja talouskasvua, Kujala luettelee.
Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä olivat Kuntaliiton
ja Tilastokeskuksen mukaan
vuonna 2012 yhteensä 2,43
miljardia eli prosenteissa mitattuna 10,6 prosenttia koko
potista. Kujala sanoo, että lain
valmistelussa otetaan kantaa
siihen, lähteekö yksisyisiltä
hankittava osuus kasvamaan
vai laskemaan.
Järjestäminen ja
tuottaminen erilleen
Erityisen tärkeänä varatoimitusjohtaja pitää sitä, että sotealueista tulee puhtaasti palveluiden järjestäjiä eli tilaajia. Samoin on linjannut muun
muassa Lääkäriliitto ja Kuntaliittokin totesi aiemmin toukokuussa, että sosiaali- ja terveysalueella ei Kuntaliiton
mielestä tule olla omaa palvelutuotantoa eikä palvelutuotantoon osallistuvaa henkilös-
SY:n varatoimitusjohtaja Anssi Kujala varoittaa liian suurten
hankintakokonaisuuksien muodostamasta riskistä kilpailulle sekä hintojen ja laadun kehittymiselle.
vapaudesta ja tilaajan ja tuot- ja samalla katoaisi paikallinen
tajan eriyttämisestä ei voida elinvoima.
Hyvä esimerkki löytyy nienää vanhoista ideologisista
menomaan
Keski-Pohjansyistä estää.
maalta, missä uusi sote-alue
Riskinä suuret
ulottuisi varatoimitusjohtahankintakokonaisuudet
jan sanoin Kokkolasta NuorKujala myöntää, että sote-mal- gamiin.
liin liittyy riskejäkin. Muun
- Jos lähipalveluista päätetmuassa silloin, jos kunnat ja täisiin Oulussa, se johtaisi ajan
sote-alueet ostaisivat toisil- myötä siihen, että yritettäisiin
taan palveluita kilpailuttamat- ostaa mahdollisimman suuria
ta. Sen saattaa kuitenkin estää kokonaisuuksia ja tarpeita arjo EU:n uusi hankintadirektii- vioitaisiin koko sen valtavan
vi. Suomen Yrittäjien tulkin- alueen näkökulmasta.
nan mukaan hankintadirek- Mikäli hankinta-alueista
tiivi estää tässäkin tapaukses- tulee liian suuria, silloin lopsa palveluiden hankkimisen puu suomalaisten sosiaali- ja
ilman kilpailutusta ja Kujala terveyspalveluyritysten toitoivoo, että tällainen tulkinta minta, koska niiden pääomat
saadaan kansalliseenkin lain- ja investoinnit eivät riitä. Se
säädäntöön.
olisi lyhytnäköistä sekä tilaa- Suurin riski ovat liian isot jalle että kuntapäättäjälle. Tuhankintakokonaisuudet. Niis- loksena olisi lopulta yksityitä seuraisi, etteivät pk-yrityk- nen monopoli, uudet yrittäjät
set pystyisi osallistumaan pal- eivät enää pääsisi markkinoilveluiden tuottamiseen, mikä le eivätkä hinta ja laatu kehitkeskittäisi palvelutuotannon tyisi, Kujala muistuttaa.
YRITTÄJÄ-LEHTI
11
Yli 20 vuotta
painopinnan
valmistusta
LEHDET KALENTERIT
ESITTEET KÄYNTIKORTIT
Keskustelujen perusteella Pohjois-Suomessa palveluiden tuotantoalueet olisivat lähtökohtaisesti Kiurun ja muiden sairaanhoitopiirien alueita.
Sote-uudistuksessa vielä paljon kysymysmerkkejä
”Tavoitteena vahva
tuotantoalue”
Jorma Uusitalo kilaakson kuntia, koska näin
saisimme luotua vahvemman
Hallituspuolueiden yhdessä alueen, Pajunpää sanoo.
Alueellisesti on kannetoppositiopuolueiden kanssa
sopimaa sosiaali- ja terveys- tu huolta myös siitä, kuinka
palveluiden uudistusta kuva- voidaan turvata Keski-Pohtaan syystäkin historiallisek- janmaan keskussairaalan asesi. Monia käytännön kysy- ma päivystävänä sairaalana.
myksiä on edelleen auki mutta Pajunpään mukaan erikoisperusajatus on selvä: tarkoi- sairaanhoidon sisällä keskustuksena on järjestää kaikki teluissa erityisvastuualueissote-palvelut viiden vahvan ta on lähdetty siitä, että Kokalueellisen järjestäjän toimes- kola on yksi päivystävistä saita. Alueet rakentuvat nykyis- raaloista.
- Reaalimaailmassa tämä
ten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemas- tietenkin varmistuu parhaiten
sa oleviin toimiviin rakentei- sillä, että keskussairaalan palveluita käytetään paitsi jäsensiin.
Yksi iso kysymys on se, kunnista myös lähellä olevista
kuinka palvelut tuotetaan. kunnista, erityisesti KalajokiSuomen Yrittäjät, Lääkäriliit- laaksosta ja Pietarsaaren seuto ja Kuntaliitto kuuluvat ta- dulta. Vähintään yhtä paljon
hoihin, jotka ovat linjanneet, kuin tällä hetkellä mutta vieettä sote-alueet toimivat vain lä mieluummin jonkin verran
palveluiden tilaajina, ei niiden enemmän.
Myös tulevien sote-alueituottajina.
den rahoitus puhuttaa. Uudistuksessa on linjattu, että
Pohjois-Suomessa
kunnat rahoittavat sote-aluei5-8 tuottaja-aluetta
Kiurun toimitusjohtajan Han- ta tarvepainotetun kapitaationu Pajunpään mukaan pal- periaatteen eli pääluvun muveluiden tuottamiseen tarvi- kaisesti.
Se tarkoittaa, että kunnan
taan riittävän suuria mutta ei
vaikuttaa
kuitenkaan liian suuria aluei- rahoitusosuuteen
ta, jotka vastaavat palveluiden väestömäärän lisäksi esimerkiksi väestön ikärakenne ja
tuotannosta.
Palveluiden tuottamistapa sairastavuus. Pajunpään mukorostuu erityisesti Pohjois- kaan ensimmäisten teknisten
Suomen sote-alueella, joka on laskelmien perusteella näyttää
neliökilometreissä mitattuna siltä, että organisaation rahanäärimmäisen iso. Perhon Möt- kulutusta pitäisi pystyä putösestä Nuorgamiin kertyy ristamaan pienemmäksi, mikä tarkoittaisi tiettyä rationamatkaa 999 kilometriä.
- Pohjois-Suomessa on kes- lisointia.
- Siinä tilanteessa pitää tiekusteltu, että tuottaja-alueita voisi olla 5-8. Lähtökohta- tenkin katsoa ensimmäisekna ovat olleet nykyisten sai- si, mikä on organisaation johraanhoitopiirien alueet, joista tamisjärjestelmä uudella sotejokaisesta tulisi oma tuotanto- alueella. Toiseksi joudumme
miettimään sitä, mikä se palalueensa.
- Keski-Pohjanmaan osalta veluverkko loppupeleissä sitnäen luontevana, että samassa ten on. Eli jonkinlaisia muutuotantoalueessa Keski-Poh- toksia varmaan tulee tapahtujanmaan kanssa olisi Kalajo- maan, hän ennustaa.
”Rakennettavissa
ihan järkevä malli”
Luonnollisesti keskusteluissa kysytään myös sitä, mitä
hyötyä historialliseksi kuvatusta uudistuksesta on. Sosiaali- ja terveysministeriö on
listannut hyötyjä seuraavasti:
- Sote-alueet ovat riittävän
suuria järjestämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta aina vaativimpiin
erityispalveluihin
saakka. Kun palvelut integroidaan, on mahdollista muodostaa yhtenäiset palveluketjut. Silloin potilas kannattaa
hoitaa heti, ettei tarvetta kalliille, vaativammalle hoidolle synny.
- Riittävän suuri väestöpohja puolestaan tuo sotealueille vankemmat hartiat palveluiden järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Palvelut
säilyvät jatkossakin lähellä
ihmistä, mutta hallinto ja organisaatio voidaan koota viiteen yksikköön. Erityisesti henkilöstön osaamisen ja
saatavuuden näkökulmasta
tässä on saavutettavissa etuja, ministeriö uskoo.
Myös Hannu Pajunpää
suhtautuu uudistukseen lähtökohtaisesti positiivisesti,
toki riskitkin tiedostaen.
- Jos mennään nykyisten
olettamusten suuntaan, tästä
on rakennettavissa ihan järkevä malli. Toki paljon on
vielä kysymyksiä auki, eikä
Helsingistä päin ole viime aikoina tullut julkisuuteen tietoja siitä, mihin suuntaan yksityiskohdat ovat menossa
asiasta käytävässä poliittisessa keskustelussa.
- Tärkeintä minusta on kuitenkin se, että näköpiirissä
on tilanne, jossa pitkään odotettuun asiaan on nyt syntymässä ratkaisu, Pajunpää sanoo.
Turvallisesti,
ammattitaidolla,
sinua varten...
MARIANKATU 16-20 - 67200 KOKKOLA
> www.kpshp.fi
12
YRITTÄJÄ-LEHTI
Työhyvinvointiin
kannattaa satsata
Jorma Uusitalo
Kun yrittäjä painaa pitkää
päivää vuodesta toiseen,
kovassa vauhdissa saattaa
unohtua joitakin perusasioita, kuten työhyvinvointi
ja työkyky. Jokaisen yrittäjän kannattaa pysähtyä välillä miettimään, kuinka sitten
käy, jos työkyky menee syystä tai toisesta. Usein vaikutukset ovat dramaattiset sekä
inhimillisesti että taloudellisesti. Sen takia työhyvinvointi on asia, johon kannat-
yksityisyrittäjistä ja suurin osa
alle kymmenen henkilön työpaikoista on edelleen työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella.
- Työhyvinvoinnissa on kyse hyvin laajasta kokonaisuudesta. Se koostuu esimerkiksi työntekijän terveydestä ja
osaamisesta, työstä, työyhteisöstä, työympäristöstä, johtamisesta ja työpaikan toiminTyöhyvinvointi
nasta. Kaikki tämä vaikuttaa
on laaja kokonaisuus
yksittäisen työntekijän työhyHän pitää huolestuttavana si- vinvointiin.
tä, että peräti 70-90 prosenttia
- Työhyvinvointi puolestaan
taa ihan oikeasti satsata.
- Työkyky ei ole irrallinen
osa ihmisen elämästä. Vastuu
työkyvystä jakaantuu yksilön,
lähiyhteisön, toimintaympäristön ja yhteiskunnan kesken.
Päävastuu voimavaroista on
luonnollisesti ihmisellä itsellään, korostaa Työplussan työterveyslääkäri ja vs. lääketieteellinen johtaja Nassim Madi.
vaikuttaa työpaikan tuottavuuteen, yrityksen kehittymiseen, kasvuun, jatkuvuuteen,
laatuun ja elinvoimaan, Madi
luettelee syy-seuraussuhteita.
Jotta työhyvinvointia voidaan työpaikalla kehittää systemaattisesti, se edellyttää
johtamisjärjestelmää ja resursseja. Siihen kannattaa
kuitenkin investoida, koska
hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Panostukset
työhyvinvointiin
maksavat itsensä takaisin jopa
moninkertaisesti.
- Jokaisen yrityksen tuottavuus kärsii, jos ihmiset uupuvat, työntekijöiden välinen yhteistyö ei toimi tai työn tekeminen ei suju.
Työterveyshuolto
on yrityksen kumppani
Nasim Madi sanoo, että työterveyshuolto on työterveyden
ja työkyvyn asiantuntija, joka auttaa työkyvystä huolehtimisessa. Yritysten kanssa työ-
Liikunta on erinomainen keino kehittää työhyvinvointia. Kuva Kokkolan City Runista.
terveyshuolto toimii kumppanuusperiaatteella.
- Työterveyshuolto auttaa
yrittäjää huolehtimaan terveydestään ja työkyvystään sekä
kehittämään työtä ja työolo-
ja terveellisiksi ja turvallisiksi. Hyvä esimerkki on tilanne, jossa vaikkapa toimistoon
ollaan hankkimassa uusia kalusteita. Silloin työterveyshuolto voi tuoda hankintaan
Liikunnan avulla jaksaa arjessa pystypäin
Hanna Perkkiö
Liikunnallinen tyky-päivä on
hyvä keino innostaa työntekijöitä huolehtimaan kunnostaan.
Tämä on huomattu ylivieskalaisessa kuntokeskus Fysiomotionissa, joka on koko 3-vuotisen
toiminta-aikansa tarjonnut tyky-palveluja yrityksille. Tämän
vuoden alusta niitä on alettu
markkinoida työnantajien suuntaan entistä aktiivisemmin.
- Asiakkainamme on monen
kokoisia ja monien alojen yrityksiä. Päivän ohjelma voidaan
sovitella aina ryhmän kokoonpanon ja kunnon mukaan, Fysiomotionin yritysmyyjä Janne
Hietaniemi kertoo.
Tyypillinen kuntokeskuksessa järjestettävä tyky-päivä alkaa Hietaniemen mukaan lähtötilanteen kartoituksella, eli
kehonkoostumusmittauksella.
Sen avulla saadaan kattavasti
tietoa kehon ja sen osien tilasta,
alkaen luiden painosta sekä rasvan ja lihasmassan suhteesta.
Testiä seuraa luento, jonka aikana tutustutaan mittauksen tuloksiin ja puhutaan esimerkiksi
ravinnosta, työergonomiasta ja
työssä jaksamisesta. Loppuaika
hikoillaan ohjatusti joko kuntosalin puolella tai ryhmäliikuntatunnilla. Halukkaille voidaan
tehdä kunto- ja ravinto-ohjelma
omien tavoitteiden ja testin tulosten pohjalta.
Hyötyä pitkällä aikavälillä
Tyky-päivien tavoitteena on, että työntekijät kiinnostuisivat
omasta hyvinvoinnistaan ja että
liikunnasta tulisi mahdollisimman monelle pysyvä tapa. Pe-
Fysiomotionissa on tyky-päivien aikana mahdollisuus tutustua myös kuntosalin laitteisiin. Janne Mattila näyttää taljanvedon mallia Janne Hietaniemen opastuksella.
rusteluja ei Hietaniemeltä puutu:
- Liikunnan avulla jaksaa
pystypäin arjessa. Kunnon kohentuminen vaikuttaa positiivisesti myös työntekoon. Nykyään työ on useimmiten fyysisesti passiivista, mutta perimmiltään ihminen tarvitsee
liikkumista. Se on hyvä lääke
moneen vaivaan.
Kun puhutaan kuntoilusta
ja arjessa jaksamisesta, ei voi
vähätellä myöskään ravinnon
merkitystä.
- Syömistavoilla voi vaikuttaa omaan painonhallintaan 24
tuntia vuorokaudessa. Kyse ei
ole monimutkaisesta asiasta,
vaan parasta on terveellinen itse tehty ruoka. Työpäivän aikana kannattaa muistaa tasainen
ateriatahti ja maltilliset annokset, neuvoo fysioterapeutti Timo Kiviniemi, joka vastaa tyky-päivien luento-osuuksista.
Liikunnallisia tyky-päiviä
on perinteisesti järjestetty kylpylöissä ja kuntoutuslaitoksissa. Muilta kuntosaleilta ei Janne
Hietaniemen mukaan ole löytynyt mallia, vaan Fysiomotion on
kehittänyt tyky-palveluja oman
tarjontansa pohjalta.
- Asenteet ovat muuttuneet
siihen suuntaan, että tyky-päivät halutaan käyttää sellaiseen
toimintaan josta on hyötyä pidemmälläkin aikavälillä. Monet työnantajat ovat ymmärtäneet, että työntekijöitä kannattaa kannustaa huolehtimaan
kunnostaan. Tutkimustenkin
mukaan työhyvinvointiin panostaminen maksaa itsensä monikertaisesti takaisin, kun yrityksen tuottavuus paranee.
YRITTÄJÄ-LEHTI
omaa asiantuntemustaan monin tavoin ja sillä tavalla parantaa työergonomiaa. Työterveyshuolto myös suunnittelee
yrittäjän kanssa, miten työkykyä seurataan ja mitä tehdään
sen tukemiseksi.
Entä mitkä vaivat ja sairaudet vaivaat yleisimmin suomalaisia ihmisiä työpaikoilla?
- Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Ensin mainittuun vaikuttaa luonnollisesti se, millaisessa ammatissa ihminen
työskentelee ja se, millaiset
elintavat hänellä on. Mielenterveysongelmien
kohdalla
on hyvä muistaa, että ihminen on kokonaisuus. Sen takia
on yleensäkin tärkeä huolehtia
omasta elämästään.
Madi muistuttaa, että johtamisella on erittäin tärkeä merkitys työntekijöiden hyvinvoinnille.
- Johtajan pitää olla läsnä,
tukea ja hänen pitää tietää, mitä työpaikalla tapahtuu. Ellei
hän voi olla aina itse paikalla,
silloin johtajan on huolehdittava siitä, että esimiehet osaavat
toimia oikein.
Tykytoiminta
edistää työkykyä
Tykytoiminta on keino, jolla työnantaja ja työntekijät
edistävät ja tukevat jokaisen työelämässä olevan työ- ja
toimintakykyä. Tutkimusten mukaan oikein toteutettu
tykytoiminta kehittää henkilöstön työkykyä ja terveyttä sekä työpaikan työilmapiiriä ja työmotivaatiota.
Usein työterveyshuolto on käynnistämässä ja tukemassa tykytoimintaa yhdessä työnantajan ja henkilöstön kanssa.
Työterveyslaitoksen mukaan on tärkeää, että tykytoiminta vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa, että painopiste siirtyy fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ohella myös henkisen ja sosiaalisen työkyvyn sekä ikääntyneen työkyvyn ja osaamisen varmistamiseen.
- Työkyky ei ole irrallinen osa ihmisen elämästä, sanoo työterveyslääkäri Nassim Madi.
Varaudu nälkään ennakolta
Tuula Torppa tu piilosuola. Suolaa saadaan
eniten leivästä ja leikkeleistä.
Ruoka puhuttaa, mietityttää
ja pelottaakin. Se on median Monta tapaa syödä hyvin
suosikkiaiheita ohjeineen, tä- Jos elämä on kiireistä, ruokainään pitää välttää tuota ja huo- luun on hyvä varautua ennakmenna syödä sitä ja tätä. Jo- koon. Varaa kotiin tai työpaikaisen ruokatrendin mukaan kalle tiettyjä ruoka-aineita,
joista teet nopeasti välipalan
ei kuitenkaan pidä lähteä.
- Kyllä ihmiset pohtivat pal- tai aterian. Ruoanvalmistus ja
jon ruokaan liittyviä asioita ja leipominen ovat myös mukaerilaisia ruokavalioita, mutta kun syö monipuolisesti perusruokaa kaikista ruokaryhmistä, on turvallisella tiellä.
Ruokavaliota on hyvä myös
vähitellen muokata uuden, virallisen ruokasuosituksen mukaiseksi, kotitalousneuvoja Eija Tuukkanen Etelä- ja KeskiPohjanmaan Martoista kiteyttää.
Suositusten mukaisesti lautasella tulisi olla enemmän
kasviksia, marjoja, kalaa ja
vaaleaa lihaa. Siemenet, pähkinät ja mantelit voi sovitella
ruokavalioon lisäämällä niitä
vaikka salaatteihin. Kovat rasvat ja punainen liha on hyvä
jättää vähemmälle, mutta suosi vähärasvaisia maitotaloustuotteita.
- Jos olet väsynyt ja sairastelet flunssaa paljon, tarkista
C-vitamiinin saanti, sen saannista ei aina huolehdita riittävästi. Paprika, uudet perunat, hedelmä- ja marjapirtelöt, marjat pakastimesta, varhaiskaali, hedelmämehut ja
tomaatti ovat hyviä C-vitamiinin lähteitä, Tuukkanen luettelee.
Suositusten mukaan suolaa saa käyttää teelusikallisen
päivässä ja siinä on huomioi-
13
va harrastusta ja terapeuttista,
joten voi tehdä kerralla isomman määrän ja pakastaa loput.
- Syö ainakin yksi lämmin
ateria päivittäin ja päätä milloin sen syöt. Tähteet voi ottaa evääksi seuraavana päivänä tai pakastaa. Jälkiruokakulttuuri on vähän jäänyt
unholaan, joten se olisi hyvä
palauttaa ja jättää pois make-
at naposteltavat, Eija Tuukkanen neuvoo.
Hän muistuttaa, että monesti syödään janoon, joten jos on
nälkä, niin ensin kannattaa
juoda vettä.
Kaapissa on aina hyvä olla
hapanmaitotuotteita, vauvansoseita, näkkileipää, juustoa,
säilykelihaa ja hedelmiä. Ne
säilyvät ja niistä saa nopeas-
ti vatsan täytettä. Tuorepuurot
ovat uusi ruokatrendi ja niihin
kannattaa tutustua. Kuivattuna saa erilaisia marjoja ja pakastevihannekset helpottavat
ruoanvalmistusta.
- Kyllä pikaruokaakin voi
joskus syödä. Ja kotiruoastakin saa ”roskaruokaa”, jos
käyttää paljon rasvaa ja siitä
puuttuu kasvikset, Eija Tuukkanen muistuttaa.
Pahana hän ei pidä silloin
tällöin ostettuna eineksiäkään
ja useasta kaupasta saa nykyään siellä tehtyä ruokaa annoksittain.
Tuukkanen muistuttaa myös
lähiruoasta, meiltä omasta
maakunnasta saadaan lähes
kaikkia perusruoka-aineita ja
niitä kannattaa suosia.
- Peruna, maitotaloustuotteet, jauhot, leivät, munat, kasvikset, juusto ja marjat löytyvät lähialueilta. Raha jää
omaan maakuntaan ja kuljetusmatkat ovat lyhyet.
Arkea on enemmän kuin
juhlaa ja jos arkena syö terveellisesti, voi juhlassa antaa
linjan lipsua.
- Ei syöminen saa olla rasite, vaan siitä pitää tehdä iloinen asia. Kyllä peili kertoo onko homma hanskassa, tai viimeistään kesähousut, Tuukkanen päättää.
Tuorepuuro
4 dl puolukoita
1
banaani
4 dl rasvatonta piimää
¾ dl fariinisokeria
4 dl ruisjauhoja
1. Kuori ja paloittele banaani
2. Soseuta puolukat ja banaani sauvasekoittimella.
3. Lisää joukkoon piimä. Mausta fariinisokerilla. Sekoita joukkoon ruishiutaleet. Anna turvota jääkaapissa 2-3 tuntia tai yön yli.
Vinkki:
Tuorepuuron voi tehdä jo illalla valmiiksi jääkaappiin.
Jos sen on liian paksua, voi lisätä piimää tai maitoa.
Tuorepuuron nesteeksi käy myös maustamaton jugurtti. Puolukat voi korvata muilla marjoilla.
Eija Tuukkanen muistuttaa, että kesä on hyvää aikaa lisätä
ruokavalioon vihanneksia, marjoja ja kalaa. Suosimalla oman
maakunnan tuotteita, ne ovat myös terveellistä lähiruokaa.
14
YRITTÄJÄ-LEHTI
”Ylimaakunnallinen yhteistyö
entistä tärkeämpää”
Jorma Uusitalo
- Maakuntarajat ylittävä yhteistyö on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, korosti maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula
Kokkolassa pidetyssä vaikuttajatapaamisessa, joka keräsi
paikalle kymmeniä osanottajia eri puolilta Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialuetta.
Maakunnallisten liittojen
tasolla Keski-Pohjanmaa ja
Pohjois-Pohjanmaa ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Ylikarjulan mukaan yhteyksien
tiivistymistä on selkeästi nähtävillä lisäksi Vaasaan ja Keski-Suomeen Jyväskylän suuntaan. Yksi kehityskäytävä on
muodostumassa
Kajaaniin
päin.
Sen lisäksi että kumppaneita etsitään naapurimaakunnista, kansainvälisyydenkin
merkitys lisääntyy. Siinä yksi painopiste voisi olla Luulaja-Skellefteå-yhteistyön kehittäminen.
- Botnia-strategia on hyvä esimerkki korkeakouluyhteistyötä, ja Meripohjola-ajattelua on ehdottomasti jatkettava tulevaisuudessa. Sote-erva-uudistus antaa
Keski-Pohjanmaalle mahdollisuuksia miettiä asioita aikaisempaa rajattomammin. Tietoverkot ovat meillä hyvässä kunnossa, seuraavaksi on
Muun muassa koulutusasiat puhuttivat vaikuttajatapaamisen osanottajia. Etualalla Centrian tutkimus- ja kehitysjohtaja Lasse Jansson.
tyytyväinen siihen, että Centria on kaiken julkisuusmyllytyksen keskellä onnistunut sekä taloudessa että toiminnassa.
- Centrian oma pääoma on
kasvanut seitsemään miljoonaan euroon ja velkojen määrä pienentynyt niin paljon, että voisimme maksaa velat kassasta pois. Miljoonan euron
osakepääoma pitäisi kuitenTyöllistyminen
kin vähintään tuplata tavalla,
ratkaisevinta
johon tänäänkin on viitattu,
Centria-ammattikorkeakouHulkko kommentoi ajatuksia
lun rehtori Pekka Hulkko oli laajentaa Centrian omistuslähdettävä luomaan niihin sisältöjä ja palveluita, Ylikarjula listasi maakunnallisia vahvuuksia.
Sen sijaan koulutusrakenteista on hänen mukaansa oltava huolissaan. Maakuntajohtaja arvioi, että koulutuksen pitkään jatkunut suotuisa
rahoitustilanne on nyt päättymässä.
Vaikuttajatapaaminen järjestettiin Keski-Pohjanmaan liiton tiloissa.
pohjaa elinkeinoelämän suuntaan.
- Olennaista koko ammatillisen koulutuksen olemassaolon kannalta on kuitenkin
työllistyminen. Meneekö valmistunut nuori töihin tai ryhtyykö hän yrittäjäksi. Viimeisten kahden vuoden aikana on
syntynyt yli 500 tutkintoa, ja
valmistuneista valtaosa on
työllistynyt Botnia-alueelle.
Vuosittain keskimäärin 10-15
ilmoittaa toimivansa yrittäjänä valmistuttuaan, hän jatkoi.
Centrian omistuspohjan laajentamista elinkeinoelämän
edustajilla puntaroi myös keskustan kansanedustaja Tuomo
Puumala, joka halusi lisäksi
Centrialle työrauhan ja tuen
keskittyä toimiluvan mukaiseen työskentelyyn.
Keskustan toinen keskipohjalainen kansanedustaja Mika Lintilä puolestaan muistutti, että maakunnassa tehdyt
yhteistyöhankkeet ovat myös
tuottaneet konkreettisia tuloksia. Tuoreimpana esimerkkinä
hän mainitsi luonnonvarakeskusta koskevat, Keski-Pohjanmaalle myönteiset päätökset.
Ammattitaitoinen
työvoima turvattava
Elega Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Niinikoski
piti alueen yritysten kannalta
välttämättömänä, että Centri-
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Mervi Järkkälä ja Tapio Uusitalo muistuttivat Botnia-alueen tärkeydestä.
an kaksi kampusta säilyvät tulevaisuudessakin.
- Moni yritys on jo joutunut siirtämään toimintaansa isommille paikkakunnille,
koska täällä he eivät ole saaneet riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Uusitalo muistutti, että yritysten
ja yrittäjien merkitys on suuri,
kun puhutaan maakunnan tulevaisuudesta.
- Tänä päivänä erityisesti pienet ja keskisuuret yrityk-
set ovat niitä toimijoita, joihin syntyy uusia työpaikkoja
ja sitä myöten lisää verotuloja.
Kun puhutaan rajoista, KeskiPohjanmaan Yrittäjien toimintaa esimerkiksi maakuntarajat
eivät ole koskaan haitanneet.
- Koemme yrittäjien keskuudessa, että Botnia-alue
on yksi tärkeä yhdistävä tekijä, jolla kenttää saadaan kehitettyä. Työpaikkojen näkökulmasta kuntien palvelustrategiat ovat yksi ajankohtainen
asia, Uusitalo sanoi.
YRITTÄJÄ-LEHTI
Suomen monipuolisin painotalo
Suomen Yrittäjien
neuvontapalvelu
erittäin suosittu
Eeva Ketvel Yrittäjistä kertoo.
Makkula huomauttaa, että
Suomen Yrittäjät tarjoaa jä- yhteyttä ottava yrittäjä auttaa
senilleen maksutonta puhe- paitsi itseään, myös muita salinneuvontaa yritystoiminnan massa jamassa olevia.
– Saamme neuvontanumeongelmissa. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden li- roon soittavilta yrittäjiltä tärsäksi käytössäsi on lähes sa- keää tietoa siitä, mihin asioita valtakunnan eturivin asian- hin pitää vaikuttaa.
Käytännön esimerkki tästuntijaa. Tätä jäsenetua käytetään valtavasti: viime vuonna tä on taistelu harhaanjohtavaa
markkinointia ja huijarilaskuapua sai yli 50 000 yrittäjää.
Neuvontapalvelusta saa vas- tusta vastaan.
– Se on onnistunut juuri siktauksia esimerkiksi työlainsäädäntöä, työehtosopimuk- si, että jäsenet ovat soittaneet
sia, yrityslainsäädäntöä, sopi- heti, kun ovat saaneet huijausmusoikeutta, verotusta, yrittä- laskuja ja näin olemme osanjän sosiaaliturvaa ja yritysten neet varoittaa muita yrittäjiä,
omistajanvaihdoksia koske- Makkula kertoo.
Lisäksi Suomen Yrittäjiviin kysymyksiin. Eniten kysytään työoikeudesta, yrityk- en jäsen saa järjestön verkkosen verotuksesta ja harhaan- sivuilta erilaista hyötytietoa,
kuten ajantasaiset luvut ja lajohtavasta markkinoinnista.
– On hienoa, että neuvonta- kimuutokset sekä valmiita
palvelu on suosittu! Suomen asiakirjapohjia. Kuusi kertaa
Yrittäjien jäsenet voivat mata- vuodessa ilmestyvästä Yrittälalla kynnyksellä ottaa yhteyt- jäinfosta jäsen voi lukea ajantä ja keskustella luottamuk- kohtaisista yrityksen toiminsellisesti lakimiehen kanssa, taan ja johtamiseen liittyvislainsäädäntöasioiden päällik- tä asioista.
kö Janne Makkula Suomen
15
asiakaslehdet
esitteet
julisteet
järjestölehdet
lehdet
lomakkeet
kalenterit
kansiot
kirjat
kirjekuoret
kutsut
kuvateokset
käyntikortit
lattiatelineet
mainostuotteet
messutuotteet
mobilet
ohjelmalehtiset
pakkaukset
postikortit
Pyydä tarjous:
YLIVIESKA:
Yhteyspäällikkö
Matti Knuutila • 044 3110 209
[email protected]
KOKKOLA:
Yhteyspäällikkö
www.lonnberg.fi
Tutustu ohjelmaan
www.yrittajapaivat.fi
Ilmoittaudu mukaan nyt,
parhaat paikat viedään heti!
Yhteistyössä
Ristikko
– Saamme neuvontanumeroon soittavilta yrittäjiltä tärkeää tietoa
siitä, mihin asioihin pitää vaikuttaa, lainsäädäntöasioiden päällikkö
Janne Makkula Suomen Yrittäjistä kertoo. (Kuva: Jarkko Översti)
Suomen Yrittäjät jäsentensä apuna
Kun yrittäjä tarvitsee oikeudellista neuvontaa ja
muuta opastusta yritysasioissa, Suomen Yrittäjien
yli 100 asiantuntijaa ovat vain puhelinsoiton päässä.
Jäsenille tarkoitettu neuvontapalvelu toimii arkisin
klo 9 – 16 numerossa 09 229 221.
Soittajan kannattaa ottaa oma jäsennumero näkyville, sillä sitä kysytään puhelun aluksi.
Vastaukset ristikkoon löytyvät sivulta 24.
Timo Karkia • 050 5982 052
[email protected]
16
YRITTÄJÄ-LEHTI
Lentoliikenteessä numerot puhuvat
Jorma Uusitalo riöissä asioita katsotaan lukujen valossa, eli viime kädessä
Yksi suurimmista huolen- kyse on siitä, käyttävätkö aluaiheista Keski-Pohjanmaan een ihmiset kenttää. LennämYrittäjien toimialueella on täl- me kyllä mielellämme Kokkolä hetkellä Kokkola-Pietar- la-Pietarsaaren kentälle, heitsaari-lentokentän matkusta- tää pallon Keski-Pohjanmaan
jamäärien säilyttäminen ta- suuntaan Flyben myyntipäälsolla, joka turvaa lentokentän likkö Elina Boman.
Hän sanoo reitin olevan Flytoiminnan myös tulevaisuubelle
tärkeän ja toivoo, että se
dessa. Varsinkin kolmen maaon
sitä
myös lentokentän vaikunnan vientiteollisuudelle
kutuspiirissä
oleville yrityklentokentän säilyminen on ääsille.
rimmäisen tärkeä asia.
- Lukujen valossa huhtikuu
Aikataulut ja lippujen hinoli
hiljaisempi, mutta siihen
nat ovat asioita, jotka vaikutvarmasti
vaikuttivat osaltaan
tavat olennaisesti lentoliikenpääsiäinen
ja vappu, jonka yhteen kilpailukykyyn muiden
teyteen
monet
ottivat pidennevaihtoehtojen rinnalla. Kruutyn
vapaan.
Toukokuussa
on
nupyystä matkustavien joukossa on esiintynyt myös sitä henkeä, että aikataulujen ja
hintojen näkökulmasta Keski-Pohjanmaalta lentämistä ei
tehty ainakaan turhan houkuttelevaksi. Nyt tilanne on taas
parantunut, kun ruotsalainen
Nextjet aloitti viime helmikuussa suorat lennot Kruunupyystä Tukholman Arlandaan. Flybekin sanoo kuunnelleensa alueen yritysten
toiveita ja muuttaneensa lentoaikatauluja vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeita.
Kruunupyyn matkustajamäärä jäi viime vuonna noin
69 000 tuhanteen. Kauppakamari on arvioinut, että tänä
vuonna määrä nousisi 85 00090 000 matkustajaan, kun tavoitetaso on asetettu 100 000120 000 matkustajaan vuodessa.
taas näyttänyt pirteämmältä,
Boman arvioi silmäillessään
Kruunupyyn matkustajamääriä. Hänen mukaansa Flybe on
nyt tarkistanut aikatauluja siten, että erityisesti vientiteollisuuden yrittäjät pääsevät jatkossa Kruunupyystä aamulla maailmalle ja illaksi kotiin.
- Me toimimme parhaamme mukaan ja toivomme, että matkustajat löytävät tämän
helpon ja vaivattoman tavan
matkustaa Helsinkiin.
Boman kertoo, että Flybe on yhteistyökumppanina
myös järjestämässä perinteistä ilmailupäivää Kruunupyyn
kentälle 29. toukokuuta. Paikalla on muun muassa ATR-
72-kone, jota miehistö esitte- myös Tukholmaan ja matkustajamäärät ovatkin olleet hylee yleisölle.
viä, iloitsee Keski-PohjanKutsutaksiliikenne
maan Yrittäjien toimitusjohtayksi kehittämiskohde
ja Mervi Järkkälä.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien
Valtakunnalliset suunniteltehtäviin kuuluu muun muas- mat maakuntakenttien osalta
sa olla vaikuttamassa siihen, ovat vielä auki mutta se tiedeettä logistiset yhteydet palve- tään, ettei Kokkola-Pietarsaalevat mahdollisimman hyvin ren tilanne oli kaikkein vahalueen elinkeinoelämän tar- vimmalla pohjalla. Järkkälä
peita. Tällä saralla lentoliiken- muistuttaa, että alueen elinteen turvaaminen on tällä het- keinoelämälle kentällä on kuikellä aluejärjestön ensisijainen tenkin erittäin suuri merkitys.
huolenaihe.
- VR on kyllä parantanut
- Olemme tehneet hyvää palveluaan mutta se ei yksin
yhteistyötä esimerkiksi Con- riitä meille. Tarvitaan myös
cordian ja Kosekin kanssa. riittävät lentoyhteydet. YkOn erinomaista, että Kruunu- si olennainen lähtökohta on
pyystä pääsee nyt lentämään luonnollisesti se, että aikatau-
lut ovat sellaiset, että meidän
yritykset voivat lentoliikennettä, Järkkälä muistuttaa aikataulujen merkityksestä.
- Siinä suhteessa on menty parempaan suuntaan mutta
edelleen on parannettavaa esimerkiksi viikonlopun vuoroissa. Samoin hintapolitiikalla on
oma roolinsa. Tukholman-reiteistä vientiyritykset ovat antaneet jo nyt hyvää palautetta.
Järkkälä sanoo, että alueen
kunnatkin voivat kantaa eri
tavoin oman kortensa kekoon
turvatakseen lentoliikenteen
Kokkola-Pietarsaaren kentältä. Yksi keino kunnilla olisi
kehittää liittymäkuljetuksia ja
kutsutaksiliikennettä.
”Ministeriössä
katsotaan lukuja”
- Olemme parantaneet aikatauluja ja lisänneet vuoroja.
Tietenkin toivomme, että nämä muutokset näkyvät positiivisesti käytännössä. Ministe-
Kruunupyystä lentäneet lentoyhtiöt ovat vaihdelleet vuosien
saatossa. Kuva Blue1:n Tukholman-reitin avajaisista maaliskuussa 2012.
Suomen lippu
Suomen lippulain mukaan
Suomen lippu on joko perinteinen siniristilippu eli kansallislippu tai valtionlippu, jossa
on lisäksi ristin keskellä Suomen vaakuna. Lisäksi on olemassa kielekkeinen valtionlippu, jollaista käyttävät puolustusvoimat sekä tasavallan presidentti, jonka lipussa on myös
vapaudenristi. Kaikki saavat
käyttää kansallislippua.
Lipun mittasuhteet ja värit on tarkasti määritelty. Lippuun ei saa kirjoittaa eikä siihen saa kiinnittää tunnuskuvioita tai koristeita. Käytössä
olevan lipun tulee olla ehjä ja
puhdas. Suomen lipun julki-
nen turmeleminen, epäkunnioittava käyttö ja luvaton paikaltaan otto ovat sakon uhalla
kielletty. Väri- ja mittasuhdesäännöksistä poikkeavaa lippua ei saa missään muodossa
myydä.
Vaurioitunutta lippua voi
yrittää korjata jos sen voi tehdä huomaamattomasti. Lippua
tulee pestä tarpeeksi usein,
sen mukana tulevien ohjeiden
mukaisesti ja kuivata sisätiloissa. Kun lippu halutaan hävittää, se tulee joko polttaa tai
hävittää talousjätteen mukana
palasiksi leikattuna niin, ettei
palasia voi tunnistaa Suomen
lipuksi. Lippua ei saa haudata
maahan tai mereen.
Sekä lipunnoston että –laskun tulisi tapahtua hillityn arvokkaasti. Lippu ei saa missään vaiheessa koskettaa maata ja sitä tulee siirtää salossa
tasaisin, rauhallisin vedoin.
Lippunarut tulee kiinnittää
tiukasti sekä salkoon, että hakaan. Kasaan taittaessa sinisen värin tulee olla päällimmäisenä narujen ja liittimien
ollessa vapaana. Lippua säilytetään omassa pussissaan esimerkiksi vaatehuoneessa.
Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla, mutta velvollisuus se on vain valtion viras-
toille ja laitoksille virallisina liputuspäivinä, joita ovat
28.2 Kalevalan päivä, 1.5 Vapun päivä, toukokuun toinen
sunnuntai eli Äitienpäivä, 4.6
Puolustusvoimain lippujuhlan
päivä, 20.-26.6 välinen lauantai eli Suomen lipun päivä, 6.12 Itsenäisyyspäivä sekä
vaalipäivät, kansanäänestyspäivät ja tasavallan presidentin virkaanastumispäivät. Lisäksi on almanakkaan merkittyjä vakiintuneita liputuspäiviä, kuten 5.2 J.L Runebergin
päivä. Liputtaa voi kuitenkin
aina, kun se katsotaan aiheelliseksi, esimerkiksi 5.9 Yrittäjän päivänä.
Pääsääntöisesti lippu nostetaan salkoon aamunkoitteessa kello kahdeksan ja lasketaan auringon laskiessa, mutta
viimeistään kello 21. Tästä on
kuitenkin myös poikkeuksia.
Suomen lipun päivänä liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy vasta juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä lippu lasketaan jo
kello 20. Pimeän vuodenajan
vaalipäivinä, äänestyksen kestäessä yli auringonlaskun, liputus päättyy kello 20. Tavallinen kansalainen saa jonkin
verran joustaa näistä ajoista,
mutta esimerkiksi yön yli lippua ei saa unohtaa salkoon.
Lipun voi nostaa salkoon
myös kuolinpäivänä, siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Merkkihenkilön kuollessa tai suuronnettomuuden
sattuessa sisäasiainministeriö
voi määrätä yleisen suruliputuksen. Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin aivan ylös
salkoon, minkä jälkeen se lasketaan kolmannes salon mittaa alaspäin. Myös laskettaessa lippu nostetaan ensin ylös.
Jos kuolemantapaus sattuu
myöhään, suruliputus voidaan
suorittaa seuraavana päivänä.
Lähde:
www.suomalaisuudenliitto.fi
YRITTÄJÄ-LEHTI
17
KANNUS
Kannuksessa on monipuolinen yrityselämä
parannetaan yhteistyössä yrittäjien kanssa infraa ja opastusta. Myös koulutusta toivotaan,
koska vaatimukset kasvavat.
Aino Kattilakoski
Kannuksen kaupunginjohtaja
Terttu Korte luonnehtii Kannuksen yrityselämää monipuoliseksi. Kaupungin noin
380 yrityksestä valtaosa on
pieniä ja keskisuuria.
- Kannuksessa on kaikkiaan
noin 380 yritystä. Uusia yrityksiä tulee vuosittain kolmisen kymmentä. Uusia yrityksiä on syntynyt muun muassa
hyvinvointialalle. Me haemme
nimenomaan sitä kautta yrittäjyyteen kasvua. Yksityisten palvelujen osuus on kasvamassa.
Kannuksen ”perusteollisuuden” kivijalkana ovat elintarviketeollisuudesta tuttu Pouttu sekä puu- ja rakennusteollisuuden isot toimijat kuten
EskoPuu ja Kannustalo. Kaupungin työpaikoista noin kolmasosa on teollisuudessa ja
rakentamisessa sekä sähkö-,
vesi- ja lämpöhuollossa.
- Kuljetusalan iso yritys on Mäkelä Oy. Kuljetus
- ja maansiirtoalalla eletään
ruuhka-aikaa rautatien kaksoisraidehankkeen
ansiosta. Kaksoisraiteen rakentamien heijastuu muuallekin. Se
ruokkii esimerkiksi myös palveluelinkeinoja, kaupunginjohtaja toteaa.
Kannuksen kaupungin yrittäjille suuntaamassa yrityskyselyssä toivottiin muun muassa yhteisiä toimitilaratkaisuja
ja hallihankkeita. Toivelistalla
olivat myös seminaarit ja yri-
Huomio
hyvinvointipalveluihin
Yhdeksi Kannuksen tulevaisuusprojektiksi Korte mainitsee Kitinkankaan ympärille
suunniteltua kokonaisuutta.
- Se virisi HyvinvointiKannus -projektin yhteydessä. Paikkana Kitinkangas on
aivan loistava. Siinä voitaisiin
yhdistää
kokonaisvaltainen
hyvinvointi, lapset, vanhukset
liikkujat ja niin edelleen. Yhdeksi konkreettiseksi kohteeksi on otettu niin sanotun senioritalon rakentaminen alueelle.
- Ikäihmisille voitaisiin luoda palvelutarjontaa runsaasti viihtyisässä ympäristösssä.
Alueella on jo olemassa hyvät
virkistys-, kuntoutus- ja ruokailumahdollisuudet sekä hyvät ulkoilureitit.
- Senioritalo-suunnitelma
lähtee yhteistyöstä KitinVaparin ja Kitinkannuksen kanssa.
Kannuksen kaupunginjohtaja Terttu Korte on tyytyväinen kaupungin yrityselämään.
tyskäynnit. Kyselyyn vastasi
yli sata yritystä. Terttu Kortteen mukaan kaupungilla ja
yrityksillä on monipuolista
yhteistoimintaa.
- Kaupunki hankkii ostopal-
veluja kannuslaisilta yrityksiltä vuosittain noin kahden miljoonaan euron edestä.
- Olemme myös mukana kerrostalo- ja toimitilojen
rakentamishankkeissa. Yh-
teistyössä järjestetään erilaisia yrittäjätapahtumia, mm.
kauppapäiviä.Toukokuussa
ohjelmassa on ympäristöteemapäiväyrittäjille. Yrityspuistojen
kehittämishankkeella
Kirkkotien alue
Ikärakenne muuttuu
Terttu Kortteen mukaan Kannuksen tulevaisuuden haasteet yritystoiminnassa ovat samanlaisia kuin muuallakin.
- Yrittäjät ikääntyvät ja jatkajia olisi löydettävä. Myös
perinteiset
toimintamallit
muuttuvat koko ajan. Me voisimme vastata muutokseen
esimerkiksi juuri hyvinvointiyrittäjyydellä. Yrittäjien
tavoin myös kaupungin asukkaat vanhenevat. Kaupungin
asukaskehitystä Korte pitää
kohtuullisena.
- Pidemmällä aikavälillä väkimäärä saattaa kuitenkin laskea. Tavoitteenamme on pitää
hyvää huolta kaikenikäisistä
ihmisistä.
- Toisaalta viime vuosi oli
huippuvuosi asuntorakentamisen kannalta. Siitä kertoo
70 asuntorakennuslupaa. Tyypillinen tämän ajan piirre on
myös muutto keskustaan palvelujen lähelle. Vanhetessaan
monet haluavat muuttaa omakotitaloista kerrostaloon.
Ari Tiittanen
Puh. 0400-394 594
[email protected]
Helikopteri monipuolisiin työlentoihin suomessa
Uusia asuntoja rakenteilla
!
Tässä se on!!
HUONEISTOT:
1 h + kk + s 32 m²
2 h + kk + s 46 m²
2 h + ke + s 54 m²
3 h + ke + s 64 m²
kattohuoneisto
3-4 h + ke + s 78 m²

• laadukkaat materiaalit • palvelut lähellä
• toimivat pohjaratkaisut • tyytyväiset naapurit
• rauhallinen sijainti
• mainio sijoituskohde





 ­€€‚€ƒ€„…†ƒ
‡‡‡ˆ
Rakennuttaja ja lisätiedot:
Kannuksen OK-Rakennus Oy
Eero Pihlajaniemi, puh. 050 60497
Ennakkomarkkinointi - VARAA OMA ASUNTO NYT!
‡‡‡ˆ
18
YRITTÄJÄ-LEHTI
KANNUS
Aktiivisella kontaktoinnilla
yhteys uusiin yrityksiin
Pätevä pärjää!
Kouluta ja kouluttaudu
•
•
•
•
Sosiaali- ja terveysalalle
Audiovisuaaliseen viestintään
Kotityö- tai puhdistuspalvelualalle
Myös oppisopimuskoulutuksena!
Tutustu koko tarjontaamme:
www.jedu.fi/ylivieska
Jorma Uusitalo on kiitelty ja osa yrityksistä on
myös liittynyt yrittäjäyhdisKannuksessa on saatu hyviä tyksen jäseneksi, Kannuksen
kokemuksia käytännöstä, jos- Yrittäjien puheenjohtaja Mari
sa paikallisesta yrittäjäyhdis- Huuki sanoo.
Yrittäjäyhdistys hyödynsi
tyksestä ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä uusiin yrityk- kyselytuloksia muullakin tasiin. Kontaktointi sai alkunsa valla.
- Yrittäjät kertoivat tarvitKannuksen kaupungin teettämästä kyselystä kaupungin sevansa ihan perusosaamista
palveluista. Samalla vastaajat markkinoinnista kuten markpääsivät esittämään toiveitaan kinoinnin kohderyhmistä ja
Kannuksen yrittäjäyhdistyk- markkinointiviestin kirkastamisesta. Maaliskuussa järjessen toiminnasta.
- Vastauksista kävi ilmi, et- timme Eliina Puijolan vetätä uudet yritykset toivoivat män koulutustilaisuuden, josyhteydenottoa yrittäjäyhdis- sa markkinointia lähestyttiin
tyksen taholta, ja me otimme hyvin konkreettisella tavalasiasta kopin. Minä saan pu- la. Eliinan kanssa on tarkoitus
heenjohtajana tiedot uusista jatkaa yhteystyötä myös tuleyrityksistä ja olin todella po- vaisuudessa.
sitiivisesti yllättynyt, kun ensimmäisessä listassa alku- Yhteydenpito kaupungin
vuonna oli peräti 19 uutta yri- kanssa tiivistynyt
Kannuksesta on välittynyt
tystä.
- Olin sen jälkeen yhteydes- ulospäin jo pitkään aktiivisä yrittäjiin ja palaute on ol- nen tekemisen meininki, eilut tosi hyvä. Yhteydenottoa kä Kannuksen kaupunki ole
joutunut kamppailemaan yhtä vakavien talousvaikeuksien
kanssa kuin monet muut paikkakunnat. Mari Huuki myöntää, että Kannukselle kuuluu
hyvää.
- Täällä rakennetaan paljon.
Ratatyöt ovat meneillään ja
kaupunkiin on noussut uusia
kerros- ja rivitaloja. Kitinkankaan alue on kehittynyt hurjasti, ja kaikki tämä on luonut
mahdollisuuksia kehittää uusia juttuja. Meillä on aktiivista
ja osaavaa asiantuntijaa kaupunginkin kehittämispuolella,
ja he ovat tehneet hyvää työtä
esimerkiksi Biolaakso-hankkeessa ja Metlan hyväksi.
- Saimme yrittäjäyhdistyksen hallitukseen Kallion Markon, joka toimii myös kaupunginvaltuutettuna. Markon
kautta meillä on suora yhteys päätöksentekoon. Olemme
pystyneet muutenkin kehittämään yhteydenpitoa kaupungin kanssa ja päässeet osallis-
tumaan muun muassa kaupungin elinkeinostrategian laatimiseen.
Hyvät kulkuyhteydet auttavat kaupungin kehittämisessä.
Huuki pitää erityisen tärkeänä junayhteyksien säilyttämistä Kannuksesta. Hänen mukaansa yrittäjät ovat esittäneet
ideoita, joita toteuttamalla junat pysähtyisivät Kannuksessa jatkossakin. Esimerkiksi
hankkeistamisen avulla voisi
löytyä keinoja, joilla naapurikuntienkin ihmisiä saataisiin
käyttämään Kannuksen asemaa.
- On tärkeää, että kaupunki
ja yrittäjät pystyvät viemään
yhdessä asioita eteenpäin.
Olemme miettineet innovaatioryhmän perustamista, joka
eri kokoonpanoissa pohtisi kehittämisen keinoja, koska ideoita meillä riittää. Yksi tavoite
on elinkeinorakenteen monipuolistaminen, sillä Kannukseen tarvitaan lisää vaikkapa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Samoin omistajanvaihdoksia pitäisi vauhdittaa,
koska meillä on paljon sekä
ikääntyviä yrittäjiä että yrittämisestä kiinnostuneita nuoria.
SY:n asiantuntijapalveluista paljon apua
Vuoden 2014 alusta käyttöön
otetulla uudella betoniasemalla
valmistamme eri käyttötarkoituksiin
soveltuvia betonimassoja.
• Lattiabetonit • Säänkestävät betonit
• Kuitubetonit • Vesitiiviit betonit • Hiertobetonit
• Nopeasti ja hitaasti kovettuvat betonit
TILAUKSET p. (06) 872 629
Valmistamme myös betonielementtejä
• Kuiluelementit
• Laakasiiloelementit
• Lietesäiliöelementit
• Sokkelielementit
(kylmät tai eristetyt)
• Anturaelementit
LISÄTIEDOT / TILAUKSET
0440 263 675 tai
044 596 8498
Veturitie 10, 69150 ESKOLA
Puh. (06) 872 682
www.kolppasenbetoni.fi
Kannuslaiset yrittäjät Huuki
toivottaa tervetulleiksi yrittäjäyhdistyksen toimintaan.
- Me olemme suora linkki
kaupungin päättäjiin, eli meidän kauttamme on helppo viedä eteenpäin erilaisia asioita. Toimintaan kannattaa tulla
rohkeasti mukaan jo yrityksen
perustamisvaiheessa, sillä tämä ei todellakaan ole mikään
sisäpiirin juttu. Sen sijaan yhdistyksestä löytyy monenlaista osaamista, josta on apua
aloittavalle yrittäjälle.
Huuki kehuu myös Suomen
Yrittäjien jäsenetuja. Aloitusvaiheessakin yrittäjä saa käyttöönsä todella tuhdin tietopaketin, minkä lisäksi jäsenistöllä on käytössään laajasti erilaisia
asiantuntijapalveluita
tilanteissa, joissa yrittäjä tarvitsee neuvontaa.
- Yrittäjän elämä on usein
yksinäistä puurtamista. Yrittäjäyhdistyksen toiminnassa
tutustuu muihin yrittäjiin, ja
samalla saa itselleen vertaistukea kun yrittäjät kannustavat ja tsemppaavat toinen toiMari Huukin mukaan on tärkeä varmistaa, että junat pysähtyvät Kannuksen asemalla tulevaisuudessakin. siaan.
YRITTÄJÄ-LEHTI
19
KANNUS
Liikuntapalveluita joka lähtöön
Kosmetologipalveluja ihon perushoidoista erikoishoitoihin:
mm. ihon eri ongelmien hoito
Ultraääni-ihonpuhdistukset
Kotihoitotuotteet, hoitavat meikit
Kestovärjäykset
Lahjakortit
SKY-kosmetologi
Toholammintie 312, Kannus
Avoinna sop. mukaan!


 
 


­€

‚


‚€ƒ
„
Sportti-X:n tunteja pidetään sään salliessa myös ulkona. Esimerkiksi kahvakuulajumppaaminen onnistuu lähes missä vain.
Aino Kattilakoski Sportti-X:n repertuaari laajenee lähes jatkuvasti.
- Olemme esimerkiksi pelNiina Niemonen ja Miia Känsälä viettivät molemmat hoi- kästään käyneet todella monia
tovapaata kotonaan, kunnes eri kahvakuulakoulutuksia.
yhtäkkiä löysivät itsensä yrit- On uskomatonta, mitä kaikkea
täjinä liikuntapalveluja tarjo- erilaista pelkällä kahvakuulalavasta Sportti-X -yrityksestä. la voi tehdä. Lisäksi molemVuosi oli 2008, kun he järjes- milta naisilta löytyy useita eritivät lähinnä harrastusmieles- laisia, toisiaan täydentäviä päsä liikuntaleikkikouluja, ten- tevyyksiä. Tällä hetkellä Kännisryhmiä ja urheilukerho- sälä suorittaa joogaohjaajan
ja lapsille. Vähitellen mukaan tutkintoa.
- Koulutukset ovat erintuli erilaisia ryhmäliikuntatunteja ja palveluiden pääpai- omainen tapa päivittää osaano monipuolistui lapsista kai- mistaan. Koulutuksissa oppii,
kuinka saman lajin tunnin voi
kenikäisiin.
- Sitten huomasimme ole- pitää niin monilla eri tavoilla,
vamme täyspäiväisiä yrittäjiä. sanoo Känsälä.
Harrastuksesta tulikin työ, saLapsille liikuntaleirejä
noo Niemonen.
Tällä hetkellä Sportti-X tar- Viikoittaisen ohjelman lisäkjoaa erilaisten ryhmäliikun- si jokavuotinen kohokohta on
tatuntien lisäksi cambridge- kesäkuun ensimmäisellä viivalmennusta, juoksukoulua, kolla järjestettävä Sportti-X
kahvakuulailua, PersonalT- -liikuntaleiri lapsille, joka koraining- palveluita, tennisval- koaa kolmipäiväiselle leirille
mennusta ja paljon muuta. Li- peräti 120 lasta. Enempää musäksi Sportti-X myy urheilu- kaan ei mahtuisikaan. Kuuvaatteita nettikauppansa kaut- detta kertaa järjestettävä leita. Yrityksen päätoimipaikka
on Kannuksessa, mutta vauhdikkaat naiset liikuttavat keskipohjalaisväkeä myös Himangalla, Ylivieskassa, Lohtajalla, Kokkolassa ja Toholammilla.
- Päivät ovat väistämättä pitkiä, mutta myös todella antoisia ja erilaisia. Yrittäjänä kun
saa itse luoda oman kalenterinsa, Känsälä toteaa.
Miia Känsälä ja Nii- On mahtavaa, kun saa olna Niemonen ovat toila tekemisissä erilaisten ja
mineet liikuntapalveeri-ikäisten ihmisten kanssa.
luita tarjoavina yritKänsälä ja Niemonen kouluttäjinä jo viiden vuotavat itseään ahkerasti, joten
den ajan.
ri pyörii tänäkin vuonna tutun kaavan mukaan lajeinaan
jalkapallo, salibandy, tanssi, yleisurheilu, seikkailu, liikuntaleikit, sekä mahdollisesti
myös frisbeegolf. Uutena juttuna on ensimmäistä kertaa
järjestettävä leiridisco. Muutenkin kesäkuun ajan tunnit
pyörivät normaalisti, mutta
heinäkuussa Sportti-X:n tehonaiset viettävät ansaittua hengähdystaukoa ja valmistautuvat alkuvuoden lisäksi vuoden
kiireisimpään aikaan, syksyyn.
- Liikunta-ala on hyvin kausiluonteista. Kesät rauhallisia,
syksyt vauhdikkaita. Loppuvuotta kohti hiljenee ja alkuvuonna suorastaan räjähtää,
Känsälä naurahtaa.
- Tottakai on myös aktiivisia
jumppareita, jotka ahkeroivat
läpivuoden, esimerkiksi kahvakuulatunneillamme. Koko
maailmaa valloittanutta muutaman viime vuoden aikana
ilmestynyttä fitnessbuumia he
eivät ole omassa toiminnas-
saan huomanneet, vaan toiminta on pyörinyt aika lailla
samalla, voimakkaalla volyymilla alusta alkaen.
Unelmatyötä
Naiset ovat viihtyneet yrittäjinä, mutta epäilevät sen johtuvan lähinnä siitä, ettei heidän
työ edelleenkään juuri tunnu
työltä. Molemmat ovat aina olleet todella urheilullisia, etenkin Niemonen, jolla on vahva
kilpaurheilutausta. Työ liikunnan parissa on siis unelmallinen tilanne.
- Tämä on niin mukavaa, että uskon tekeväni tätä aika pitkään, Niemonen hymyilee.
Vaikka liikunta-alan kilpailu
on kovaa ja Kannuksen kokoisessa paikassa liikkujia ei loputtomasti ole, naiset uskovat
töiden riittävän.
- Kunhan itse pysymme aktiivisina, kouluttaudumme jatkuvasti ja tarjoamme aina uusia juttuja, monipuolisesti,
naiset päättävät.
Abloy-valtuutettu täyden palvelun lukkoliike.
Meiltä myös hälytys-, kameravalvonta- sekä
kulunvalvontajärjestelmät.
Asematie 5, 69100 KANNUS. Puh. (06) 873 661
• Kuljetukset päivittäin ympäri maakuntaa
• Muuttokuljetukset
Lammasojantie 4 69100 Kannus
040 7156 049
20
YRITTÄJÄ-LEHTI
KANNUS
Vahvuutena kuntoutusosaaminen
Täytekakut ym. leivonnaiset arkeen ja juhlaan
tilauksesta. Myös pitopalvelu. Varaa ajoissa!
Puh. 0500 163 366
­
­€‚
ƒ„
­
  
   ­

Kitinkannus verkostoituu ja h
Jorma Uusitalo sesti laitoskuntoutus on yksi tärkeä kilpailutekijä. Sen
Kitinkannus avasi oven- lisäksi myymme myös muisa tammikuussa 1991, tuol- ta palveluitamme entistä akloin Keski-Pohjanmaan so- tiivisemmin ja verkostoidumtainvalidien omana sairasko- me ulospäin, jotta ihmiset tietina. Toimintansa aikana Ki- tävät nykyistä paremmin, mitinkannus on profiloitunut tä kaikkia palveluita meiltä ja
kuntoutuksen ja laitoshoi- Kitinkankaan alueelta löytyy,
don osaajaksi. Neurologisen sanoo Kitinkannuksen uuja postoperatiivisen eli leik- si toimitusjohtaja Marja-Liikauksen jälkeisen kuntoutuk- sa Hiironen.
sen lisäksi Kitinkannus tarjoaa asiakkailleen valtiokontto- Kävelyrobotti auttaa
rin tehtäviin kuuluvat sotain- neurologisia asiakkaita
Johtava hoitaja Helena Alavalidi- ja veteraanipalvelut.
Sotainvalidien sairaskodin Kuusisto on työskennellyt Kialoittaessa keskipohjalaisia tinkannuksessa alusta saakka
sotainvalideja oli 1 650. Vuo- eli 23 vuotta. Sinä aikana hän
den 2013 alussa heitä oli enää on nähnyt monen kuntoutujan
170. Kitinkannuksessa tule- tarinan.
- Luonnollisesti vuodet
vaisuutta rakennetaankin toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että sodat käyneiden kunto on
huomioiden.
- Ylipäätään pidän tärkeä- huonontunut. Olen etuoikeunä sitä, että veljeskodeissa tettu saadessani työskennelsyntynyttä kuntoutusosaa- lä heidän kanssaan ja samalmista hyödynnetään jatkos- la olen nähnyt hyvin konksakin. Kitinkannukselle vai- reettisesti sen hyödyn, mikä
kuttava kuntoutus ja erityi- kuntoutuksella on ollut esi-
- Minut on otettu paikkakunnalla tosi hienosti vastaan, toimitusjohtaja Marja-Liisa Hiironen sanoo esitellessään Kannuksen Uralta saamiaan kaulahuiveja.
YRITTÄJÄ-LEHTI
21
KANNUS
akee uusia kumppanuuksia



Nurmikon leikkaukset
Bobcat-kaivuri lisälaitteineen
Heikki Saarikoski puh. 050 5207 326
- Suolahuoneesta olemme saaneet paljon hyvää palautetta, sanovat toimitusjohtaja Marja-Liisa Hiironen (oik.) ja johtava hoitaja Helena
Ala-Kuusisto.
Suomen ensimmäinen
Lokomat-kävelyrobotti otettiin käyttöön Kitinkannuksessa. Asiakkaana Hannu Raasakka Alavieskasta vierellään fysioterapeutti Hanna
Jämsä ja kuntoutuspäällikkö Päivi Kotka.
merkiksi sotainvalidien hyvinvoinnille.
Neurologisessa ja postoperatiivisessa kuntoutuksessa on Ala-Kuusiston mukaan
tärkeää, että kuntoutus aloitetaan mahdollisimman pian
sen jälkeen, kun henkilö voi
ryhtyä vastaanottamaan kuntoutusta.
- Jos kuntoutus unohdetaan, ihminen voi päätyä vuodepotilaaksi, vaikka oikea-aikaisella kuntoutuksella toimintakyky voisi palata niin
hyväksi, että kuntoutujalla
olisi mahdollisuus palata kotiinsa asumaan. Meillä on oikein ajoitetusta kuntoutuksesta hyviä kokemuksia sekä
neurologisten että postoperatiivisten kuntoutujien kohdalla, Ala-Kuusisto sanoo.
Kannukseen saapuu kuntoutusasiakkaita Utsjoki-Helsinki-väliltä. Kitinkannus aikoo tiivistää kuntoutukseen
liittyvää yhteistyötä entisestään erityisesti lähi- alueen
toimijoiden kuten Kiurun, Jytan, Kallion, Selänteen, Oulun yliopistollisen sairaalan ja
vakuutusyhtiöiden kanssa.
Neurologisessa kuntoutuksessa Kitinkannuksen erityisyys on Suomen ensimmäinen Lokomat-kävelyrobotti.
Uusinta tekniikkaa ja osaamista edustava kuntoutusmuoto soveltuu muun muassa selkäydinvammaisille, halvauspotilaille sekä MS-potilaille ja Parkinson-potilaille.
Senioritalo täydentäisi
Kitinkankaan
kokonaisuutta
Kitinkannuksen päärakennuksessa on 40 asiakaspaikkaa ja
vuonna 2005 valmistuneessa lisärakennuksessa, Kitinrivissä,
20 hotellitasoista majoituspaikkaa. Uusimpia palveluja ovat
suolahoito,
kuivavesihieronta, kehonkoostumuksen mittaus, kuntotestaus ja lymfaterapia,
joiden lisäksi Kitinkannus tarjoaa esimerkiksi kokous- ja juhlapalveluita vaikkapa perhe- ja
yritystilaisuuksiin.
Erityisen innostunut MarjaLiisa Hiironen on Kitinkankaalle suunnitellusta senioritalosta.
- Senioritalo täydentäisi mainiosti Kitinkankaan palvelukokonaisuutta. Meillä on valmiudet myydä kuntoutus-, hoito- ja ruokapalveluita ja KitinVaparilla puolestaan erilaisia
hemmottelupalveluita. KitinVaparin kanssa pystyisimme tarjoamaan useille asiakasryhmille hyvinkin laajoja palvelukokonaisuuksia muun muassa työhyvinvointiin liittyen, koska
alueella on jo nyt kaiken muun
tarjonnan lisäksi erinomaiset ulkoliikuntapalvelut, Hiironen korostaa.
Hänen mukaansa entistä laajemmista
kumppanuuksista hyötyvät sekä asiakkaat että palveluiden tuottajat. Sen takia Kitinkannuksen agendalla
on myös yhteistyön lisääminen
paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa.



NOSTO-OVET
autotalliin ja teollisuuteen!
Ota yhteyttä!
044 773 0003
[email protected] | www.lametek.fi
Juhani Lamu. Junkalantie 16, KANNUS.
Puh. 0400-901 790

 ­ 
22
YRITTÄJÄ-LEHTI
KANNUS
Lukko- ja turva-ala muuttuu koko ajan
Yrittäjän arki mielekästä
Aino Kattilakoski
- Kilpailu tällä alalla on todella kovaa, mutta mielestäni hyvällä palvelulla pärjää aina, sanoo kannuslainen yrittäjä Hannu Kauppila. Kauppila perusti yrityksensä vuonna
1987 kodinkonehuollolla, ja
tuolloin hän tentti myös sähköurakointiluvat. Kodinkonealan töitä hän ei ole tehnyt yli
kahteenkymmeneen vuoteen,
koska vuonna 1993 miehen vei
mukanaan lukko- ja turva-ala.
Perustettiin Lestijokilaakson
Lukko, joka alan kovasta kilpailusta huolimatta porskuttaa
edelleen vahvasti.
Sähköalan koulutuksen saanutta Kauppilaa oli aina kiinnostanut sähkö ja sähkölaitteet, niinpä lukkoalallakin
yritys keskittyi heti vahvasti
sähköisiin järjestelmiin. Yrityksen toimialaan kuuluvat
lukkojen, helojen ja oviautomatiikan myynti ja asennukset, kameravalvontajärjestelmien, hälytyslaitteiden, kulunvalvontajärjestelmien
ja
hoitajakutsu- sekä dementiavalvontajärjestelmien myynti, suunnittelu, asentaminen ja
huolto. Teknologia on kehittynyt valtavasti yrityksen alkuajoista.
- Toiminta oli pääasiassa lukitusten suunnittelua ja lukkojen asentamista. Nykyisin
painopiste on kuitenkin sähköisissä lukitusjärjestelmissä, kulun- ja kameravalvon-
Lestijokilaakson Lukon toimipiste sijaitsee Kannuksen keskustassa.
nassa sekä rikosilmoitinjärjestelmissä. Kehittyvä ala vaatii
ajan hermolla olemista, nykytrendien seuraamistaja jatku-
vaa kouluttautumista. Kauppila sai yrityksen alkuvaiheilla Kaba -valtuudet, 1997
Abloy- ja 2009 iLoq-valtuu-
Kauppila mielestä yrittäjän arki on värikästä ja mielenkiintoista.
- Vaikka monien mielestä
omaa aikaa ja vapautta yrittäjällä ei ole yhtään, mielekäs ja
haastava työ antaa paljon.
- Tyytyväisen asiakkaan
näkeminen palkitsee, Kauppila korostaa. Hänen mielestään Kannus on hyvä kaupunki yrittäjälle. Asenne ratkaisee
maaseutukunnissa.
Kauppila kuvaa alan kilpailutilannetta kovaksi haasteeksi:
- Katteen saaminen työlle
on haastavaa. Asiakkaiden tulisi pyytää tarjouksia ja teettää työt paikallisilla yrittäjillä,
jolloin huolto ja tekninen tuki
löytyvät läheltä.
Erityisesti yritys- ja laitospuolella asiakaskunta on kasvanut merkittävästi viime
vuosina. Niissä lukitus-, kulun- ja kameravalvonta sekä
huolto ovat keskeisessä osassa.
- Vanhusten määrä kasvaa
ja hoitajien määrä vähenee.
Kalliin laitoshoidon sijaan pyritään siihen, että vanhukset
pärjäisivät pitkään kotonaan.
Siksi tarvitaan turva- ja hälytysjärjestelmiä. Hannu Kauppila kertoo, että analogiset
valvontakamerat jäävät vähidet. Vuonna 1996 hän suorit- tellen pois, kun verkkokameti vakuutusyhtiöiden hyväksy- rat valtaavat alaa. Kulunvalmän rikosilmoitinlaitteistojen vonta- ja rikosilmoitinjärjessuunnittelijan oikeudet.
telmät ovat nykyään myöskin
paljolti verkkopohjaisia ja yhä
enemmän langattomia.
Asiakkaat isolta alueelta
Lestijokilaakson Lukon asiakaskunta on laajalta alueelta.
- Pääasiallinen toimintaalueemme on Keski- ja Pohjoispohjanmaa, mutta asiakaskuntamme kattaa periaatteessa koko Suomen Helsingistä
Ivaloon.
Kauppilan mukaan yksityisasiakkaat ovat entistä
enemmän alkaneetkäyttää palo- ja rikosilmoitinlaitteiden
suunnittelupalveluja. Kasvanut satunnainen ja järjestäytynyt rikollisuus edellyttävät tehokkaita valvontajärjestelmiä.
- Koko ajan on kouluttauduttava ja omaksuttava nykytrendit mekaniikasta tietotekniikkaan.
Kauppilan yritys työllistää
kolme työntekijää.
- Työntekijämäärä on kohtuullinen ja hyvin hallittavissa.
- Minulla on rehdit, ahkerat
ja ammattitaitoiset työtekijät
ja juuri hyvät työntekijäthän
ovat pienyrityksen kulmakivi.
- Lähdemme siitä, että työt
tehdään hyvin, asiantuntevasti sekä käyttämällä vain
hyväksi tunnettuja laitteita ja osia. Erinomainen laatu
ja vastuu tehdystä työstä ovat
yrittäjän paras mainos. Pitää
lähteä siitä, että työt tehdään
asiakkaille yhtä hyvin kuin ne
tehtäisiin itselle.
 ­€‚ ƒ‚
KANNUKSEN VESIOSUUSKUNTA
OSUUSKUNTA

 ­€
‚ƒ‚­„…
Siltakatu 4 A, 85100 KANNUS. Puh. (06) 8741 400
YRITTÄJÄ-LEHTI
23
KANNUS
Tarvitsetko apua?
Yhden miehen taloprojekti
Aino Kattilakoski ovat viimeisen päälle tarkkaan
suunniteltuja, jopa porrashuoKannuksen kirkon viereen ne.
Yleensä portaikot ovat
nousseen komean kerrostalo- kompleksin takana on vahvas- synkkiä, kolkkoja ja niihin ei
ti yksi mies, Eero Pihlajanie- ole juuri panostettu. Minun
mielestäni porrashuone on tami.
- Isäni osti aikanaan tontteja lon sydän; sen näkee ensimkirkon kupeesta. Alueen kaa- mäisenä taloon astuttaessa ja
voitus 90-luvulla mahdollis- viimeisenä sieltä lähdettäesti rakennushankkeen alkami- sä. Eikö portaikkojen siis tusen. Pihlajaniemi suunnitteli, lisi olla juuri todella viihtyihankki rahoituksen, sekä pyy- siä? Tässä kerrostalossa viihsi urakkatarjoukset kerrosta- tyvyyteen on panostettu maporraskorkeudella,
lohankkeeseen. Ensimmäinen talalla
talo valmistui vuonna 2001, raikkailla värisävyillä, sekä
toinen 2007 ja viimeinen 2013. sijoittelulla. Hissi ei olekaan
Kerrostalojen
suunnittelun pääfunktio jota portaat kiertälähtökohtana oli pitkälti Pih- vät, vaan portaat ovat pääosaslajaniemen omat asumiskoke- sa. Portaikko on valoisa, koska tilaa valaisee suuri ikkuna
mukset kerrostaloissa.
- Olen suunnitellut asuntoja 30 luonnonvalollaan. Pihlajanievuotta, ja sinä aikana asumis- mi on nauttinut tästä projektistarpeet eivät ole muuttuneet. ta erityisen paljon, koska hän
Tekniikka sen sijaan on kehit- sai toteuttaa kaiken juuri niin
kuin halusi.
tynyt ja koneet lisääntyneet.
- Myös ruokakunnat ovat pie- - Kun tekee muille töitä, jounentyneet ja koko Suomen laa- tuu tehdä kompromisseja. Nyt
juisesti on pulaa pienistä asun- sain päättää kaikesta.
noista, yksiöistä ja kaksioista.
Ensimmäinen ja ehkä tärkein Tyytyäisiä asukkaita
asia suunnitteluvaiheessa oli Pihlajaniemi on tehnyt kolmekymmentä
asuntokaupääneneristys.
- Olen asunut huonosti ää- paa ja kaikki asukkaatovat olnieristetyssä asunnossa, joten leet tyytyväisiä. Aira ja Raukokemuksesta tiedän, kuinka tärkeää oma rauha ja hiljaisuus ovat. Äänieristyksen
maksimoimiseksi kerrostalossa on tavallista paksummat
betoniseinät. Pohjapiirustuksissa häiriötekijät taas on kohdistettu minimiin tarkalla melulähteiden sijoittelulla.
- Ajattelen yhden kerroksen
ikään kuin kolmen eri vyöhykkeen kehänä. Sisin vyöhyke on suurimmat melulähteet,
eli keittiö ja kylpyhuoneet. Ne
ovat kaikki talon keskellä toisiaan vastakkain. Uloimmalla
vyöhykkeellä ovat makuuhuoneet, mahdollisimman kaukana melulähteistä. Väliin jää
neutraali vyöhyke, eli eteiset
ja olohuoneet.
- Kun kahden eri asunnon
keittiöt ja kylpyhuoneet ovat
vastakkain, neblokkaavat toistensa melut. Lisäksi kaikki vesijohto-, viemäri- ja ilmastointiputket ovat vierekkäin, betoniseinien välissä, joten sekin
korostaa äänieristystä. Asuntojen parvekkeet löytyvät talon kulmista, erillään toisistaan. Äänieristyksen lisäksi
tärkeitä seikkoja suunnittelussa ovat olleet energiatehokkuus ja ilmanvaihto.
Eero Pihlajaniemi katselee
hymyillen valmista kerrosPortaikko talon sydän
taloprojektiaan. KannukPihlajaniemen puheesta huosen kirkon viereen nousi
kuu intohimoinen suhtautuvuosi sitten kolmaskin kerminen hänen työhönsä. Kerrostalo.
rostaloissa kaikki elementit
no Pollari ovat asuneet uudessa asunnossaan noin vuoden
verran.
- Ihanan hiljaista. Tämä on aivan kuin meidän oma valtakuntamme. Kirkonkellot toki
kuuluvat, mutta juuri sopivasti. Omakotitalosta kerrostaloon muuttaneet Pollarit ovat
tyytyväisiäuuteen kotiinsa.
- Ainoa miinus oli hävitettävän tavaramäärän suuruus,
Aira Pollari naurahtaa. Kolmannessa kerroksessa asuvalle pariskunnalle talosta löytyvä hissi kerää kiitosta, vaikka
sitä ei kokoajan tarvitsekaan
käyttää.
- Se on loistava asia olla olemassa, koska ei ikinä voi tietää, koska kunto huononee
niin merkittävästi, että portaita ei ole mahdollista
käyttää. Myös toisessa kerroksessa asuva Irja Tohmo on
tyytyväinen uuteen kotikoloonsa.
- Hiljaista on, mutta joskus
kuuluu ääniä. Toisaalta, niin
pitääkin, että tietää muidenkin
elävän, hän naurahtaa. Useilla eri paikkakunnilla asunut
Tohmo tuntee olevansa kotonaan Kannuksessa.
- Viihdyn täällä.
• SIIVOUKSET
• IKKUNAN PESUT
• YM. KOTITYÖT
Myös rakennussiivous,
asiointipalvelut ja avustajatyöt
Soita ja kysy lisää!
Lvi- ja sähkötyöt sekä tarvikemyynti.
Myymälä Kannus 050 4393 769

Muista kotitalousvähennys!
KatiApu
Puh. 050 338 5228
Katariina Kujala
:
M
a
i
n
i
otuo
tto
.J
av
a
i
na
s
i
a
k
a
s
o
m
i
s
ta
j
i
l
l
e
.
Ol
e
m
m
ete
h
n
e
e
ts
i
n
u
av
a
r
te
nu
u
d
e
ntu
o
tte
e
n
,T
u
o
tto
o
s
u
u
d
e
n
.T
a
v
o
i
tte
l
e
m
m
es
i
l
l
e
tän
äv
u
o
n
n
a3,
25 %tu
o
tto
a
*
.Si
jo
i
ta
ts
u
o
r
a
a
no
m
i
s
ta
m
a
s
iOs
u
u
s
p
a
n
k
i
np
ääo
m
a
a
n
.
T
u
o
tto
o
s
u
u
d
e
nk
o
r
k
ojas
e
nm
a
k
s
a
m
i
n
e
nr
i
i
p
p
u
v
a
ta
i
n
ap
a
n
k
i
nto
i
m
i
n
n
a
n
tu
l
o
k
s
e
l
l
i
s
u
u
d
e
s
ta
.
K
y
s
yl
i
s
ää o
m
a
s
taOs
u
u
s
p
a
n
k
i
s
ta
s
ita
iv
i
e
r
a
i
l
eo
s
o
i
tte
e
s
s
ao
p
.
fi/
tuo
tto
o
s
uus
.
*
T
u
o
tto
ta
v
o
i
tev
o
im
u
u
ttu
av
u
o
s
i
tta
i
njatu
o
tto
o
s
u
u
k
s
i
e
nta
k
a
i
s
i
n
m
a
k
s
a
m
i
s
e
e
ns
i
s
äl
ty
yti
e
tty
jä e
h
to
ja
.T
u
tu
s
tu
m
e
r
k
i
n
täe
s
i
tte
e
s
e
e
n
.
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.




Kaikkea kesään...
kaupasta!
Yllätysten kesäNestekaasua
meiltä!
taa!
Katso hin
Esim.
11 kg:n teräspullon täyttö
Frisbeegolf kori
90
19
49
95
Nestekaasua seuraavista myymälöistä:
et.fi
www.HHn
KANNUS
8-21(18)
ALAHÄRMÄ, ALAJÄRVI, HAAPAJÄRVI, HAAPAVESI,
ISALMI, JALASJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KANNUS,
KAUHAJOKI, KAUHAVA, KAUSTINEN,KALAJOKI,
KEMINMAA, KEMPELE/Zeppelin, KIIMINKI,
KOKKOLA/HHkangas, KUOPIO, KURIKKA, LAIHIA, LAPUA,
LIMINKA, MUHOS, NIVALA, NÄRPIÖ, OULAINEN,
OULU/Limingantulli, PARKANO, PORI, PYHÄJÄRVI,
RAAHE, SAARIJÄRVI, SEINÄJOKI, SIILINJÄRVI,
TORNIO, VÖYRI, YLIVIESKA
24
YRITTÄJÄ-LEHTI
Arman Alizad puhui asenteen merkityksestä:
Innostuneisuus toteuttaa unelmia
mään epämukavuusalueille.
Tehkää niitä asioita, joita ette haluaisi tehdä, koska se ainakin opettaa paljon, hän kannusti. Omilta kuvausmatkoiltaan Alizad poimi esimerkin
muun muassa Kamputseasta.
- Kamputsean katulasten
kanssa ei ollut helppoa, koska siellä oltiin tekemisissä niin
huumeruiskujen kuin erilaisten myrkkyjen ja sairauksien kanssa. Toisaalta oli hienoa nähdä, että niiden olojen
keskeltä löytyy niin vilpitöntä elämäniloa, joka lähtee arjen pienistä asioista. Suomessa
valitetaan lehdissä samanaikaisesti siitä, kun Dumle-pussista löytyy liian vähän tiettyä
karkkia tai että kouluun ei voi
mennä, koska siellä on tillilihaa. Kamputseassa lasten suuri toive on ylipäätään päästä
kouluun.
Intian krematoriokokemusten ohella jopa pelottavaksi
Alizad kuvaili kuvauksia Brasiliassa. Brasiliassa jo se vaati
paljon poliisityötä, että hän sai
luotua yhteydet oikeisiin ihmisiin kaduilla. Kun sitten tun-
Jorma Uusitalo
Tunnettu tv-kasvo, Keltainen
Venla-voittaja ja Vuoden 2011
puhuja Arman Alizad keräsi
salin täyteen yleisöä Ylivieskassa puhuessaan muun muassa yrittäjille uskalluksesta,
rohkeudesta, unelmista ja tavoitteista.
Alizad tuli tunnetuksi Arman
reilaa-matkaohjelman
myötä, jota seurasi hänen
oman tuotantoyhtiönsä vuonna 2008 tuottama Kill Arman. Kamppailulajeista kertova matkaohjelmaformaatti on
myyty 135 maahan.
Arman ja viimeinen ristiretki-projekti kuljetti miehen
kahdeksaan eri maahan. Siellä
hän tutustui tavallisen ihmisten arkeen ja maiden kulttuureihin.
- Nöyryys, kunnioitus, uteliaisuus, välittäminen. Näillä periaatteilla olen mennyt
eteenpäin. Tiimiin pääsevät
vain sellaiset ihmiset, joilla
on 7-vuotiaan sydän. En halua tehdä töitä aikuisten kanssa, koska he ovat niin tylsiä.
Tiimimme on aina innostunut, puhuja luetteli syitä omalle onnistumiselleen.
Alizad kertoi esimerkkejä,
joilla hän halusi osoittaa, ettei
paras lopputulos suinkaan löydy aina helpoimman kautta.
- Erityisesti ihan alussa meille tuli epäonnistumisia tarvitessamme paikallisia
oppaita, kun yritimme erilaisiin kohteisiin. Ilmoittaessani
haluavani töihin intialaiseen
krematorioon ja osallistuakseni siellä kaikkeen työntekoon
deletoin sähköpostin samantien, jos sikäläinen kontaktihenkilö ilmoittaa, että onnistuu ilman muuta,.
- Meidän etsimämme henkilö on sen sijaan sellainen, jo-
Arman Alizad kannusti kuulijoita menemään epämukavuusalueelle, koska se vähintäänkin opettaa jotain uutta.
ka kysyy ensimmäiseksi, että
ymmärrättekö lainkaan, mitä
olette pyytämässä, sillä tämä
on erittäin vaikeaa. Tällainen
vastaus osoittaa, että hän ymmärtää meidän työmme laajuuden. Valitettavasti olemme
tavanneet valtavasti huonoja
järjestelijöitä.
Jotta lopputulos on laadukas, matkoilta kerätyn aineiston työstäminen esitysvalmiiksi vaatii hurjan työmäärän. Puolen tunnin pituisen
ohjelman valmiiksi saattamiseen työtunteja kuluu kymmenkertaiset määrät valmiin
ohjelman pituuteen verrattu-
netusti korruptoitunut Brasilian poliisi hyökkäsi etsimään
huumekätköjä, siinä tilanteessa saattoi vain toivoa, ettei satu mitään vakavaa.
Alizadin periaatteisiin kuuluva välittäminen kävi häntä
auttaneille perheille ilmi viimeistään kuvausten päätyttyä.
- Perheitä, joissa olemme
asuneet, autamme aina taloudellisesti tuntuvasti. Vaikka perheissä on ollut kuinka
niukkaa, meidät on aina otettu
ruokapöytään. Niinä hetkinä
olen tiennyt, että se mitä syön,
on pois perheen lapsilta.
Alizad tunnusti, ettei työnteko hänellekään ole aina ollut
herkkua.
- Vaikka välillä tympäisee,
pääsääntöisesti pitää kuitenkin olla innostunut siitä mitä tekee. Unelmista kannattaa
tehdä totta.
Arman Alizad puhui Innoveturin järjestämässä seminaarissa. Osanottajat kiittivät
tilaisuuden päätyttyä puhujaa
vuolaasti jopa parhaimmasta
innostamistilaisuudesta koskaan.
na.
Kuten yrittäjän elämään
kuuluu, katseen pitää olla samalla vahvasti tulevaisuudessa.
- Seuraava kausi on jo työn
alla, ja ideoimme sitä seuraavaa. Koko ajan pitää olla uutta menossa.
Uskaltakaa mennä
epämukavuusalueelle
Ohjelmia tehdessään Arman
Alizad ei ole väistellyt epämukavuusalueita vaan päinvastoin.
- On tärkeää, että innostamme jo lapsia ja nuoria mene- Tunnettu tv-kasvo ja innostava puhuja kiinnosti yleisöä myös tilaisuuden jälkeen.

 ­€­‚€­
YRITTÄJÄ-LEHTI
YRITTÄJÄINFO
25
Kehysbudjetin keskeiset veropäätökset
Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille 2015–2018.
Monia veroja kiristetään tai vähennyksiä pienennetään. Tärkeää oli, että arvonlisäverokantoja ei korotettu. Lopulliset yksityiskohdat selviävät budjetin valmistelun yhteydessä elo-syyskuussa, ja lopulliset hallituksen esitykset annetaan syksyllä.
Anna Lundén
Verojen korotukset
Tuloverotus
Ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset jätetään tekemättä vuonna
2015. Tuloveroasteikon ylimmän
tuloluokan raja alennetaan 90
000 euroon. Pienituloisten verotusta kuitenkin kevennetään korottamalla perus- ja työtulovähennystä.
Työmatkakustannusten omavastuuosuutta kasvatetaan 750
euroon. Myös kehysjaksolla
2015–2018 asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään
5 prosenttiyksiköllä vuosittain,
jolloin koroista enää 50 prosenttia on vähennyskelpoista vuonna 2018.
Pääomatulojen verotus
Pääomatulojen verotusta kiriste-
tään laskemalla ylemmän verokannan tuloraja 30 000 euroon
ja nostamalla ylempi kanta 32
prosentista 33 prosenttiin. Koska yrittäjätuloja verotetaan osittain pääomaverokannalla, muutos vaikuttaa myös yrittäjätulojen verotukseen.
Perintö- ja lahjaverotus
Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen
kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Muutos
vaikuttaa myös pk-yritysten sukupolvenvaihdoksiin.
Energiaverotus
Energiaverotusta kiristetään 120
miljoonalla eurolla korottamalla
yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Lisäksi lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden verotus kiristyy 90 miljoonalla eurolla. Energiaverojen korotus vai-
kuttaa pk-yrityksiin, jotka eivät
ole oikeutettuja energiaveronpalautuksiin.
Liikenteen verotus
Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan 42 miljoonalla eurolla. Henkilö- ja pakettiautojen
ajoneuvovero nousee lisäksi 150
miljoonalla eurolla ja taksien autoveroalennuksesta luovutaan
lukuun ottamatta eritysvarusteltuja autoja. Muutokset vaikuttavat yleisesti logistiikkakustannuksiin ja henkilö- ja pakettiautoilla suoritettavaan ammattiliikenteeseen.
vauksista johtuvia menoja sekä
kehitysyhteistyömenoja leikataan.
Investointi- ja kehittämishankkeiden tukien leikkauksia
Pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen
tarkoitettua määrärahavaltuutta alennetaan 17 miljoonalla eurolla. Erilaisiin EU:n ohjelmiin liittyvää kansallisen osuuden määrärahavaltuutta alennetaan 50
Pk-yritysten
kilpailukyvyn
vahvistamiseen
tarkoitetut tuet
vähenevät.
Säästöt
Keskeiset leikkaukset
Leikkauksia tehdään lapsilisiin,
perusopetuksen valtionavustuksiin, ansiosidonnaisen työttömyysturvan menoihin. Myös sairausvakuutuslaista ja lääkekor-
miljoonalla eurolla. Näiden seurauksena pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen tarkoitetut
tuet vähenevät. Liikenteen väylärahoituksesta säästetään myös
100 miljoonaa euroa.
Vuorotteluvapaan ehtoihin tiukennuksia
Atte Rytkönen
Hallituksen esitys tiukentaa vuorotteluvapaan ehtoja. Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16
vuoden työhistorian jälkeen eikä
siltä voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Myös vuorotteluvapaan
sijaisen vaatimuksia tiukennetaan.
Yläikäraja vuorotteluvapaalle jäävälle
Vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan jatkossa yläikäraja, joka vastaa työntekijän eläkelain
mukaista vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella
vuodella. Muutosten voimaantulon jälkeen ikäraja on 60 vuotta.
Yläikäraja ei koske ennen vuotta
1957 syntyneitä henkilöitä. Muutoksen tarkoituksena on estää
työntekijöiden siirtyminen suoraan vuorotteluvapaalta eläkkeelle.
Vuorottelusijaisen kriteereitä tiukemmaksi
Voimassa olevan lain mukaan
vuorotteluvapaan sijaiseksi on
palkattava työttömyysturvalaissa tarkoitettu työtön työnhakija. Suurin osa vuorottelusijaisista onkin tutkimusten mukaan ollut niin kutsuttuja yhden päivän
työttömiä.
Jatkossa vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla
työttömänä yhdenjaksoisesti tai
osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta.
Lakimuutokset eivät koske sijaista eivätkä vuorotteluvapaalle
jäävää työntekijää, jos työntekijä
on tehnyt sopimuksen vuorotteluvapaasta ennen lakimuutosten
voimaantuloa ja aloittaa vapaan
vuoden 2014 loppuun mennessä.
Enemmän mahdollisuuksia vuorottelujaksoista sopimiseen
Jatkossa vuorotteluvapaan kes-
Vuorotteluvapaaseen vaaditaan
jatkossa 16 vuoden työhistoria.
Työttömyysehto ei kuitenkaan
koske alle 30-vuotiaita työttömiä
työnhakijoita, joiden ammattitai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään
vuosi. Yhden päivän työttömyys
riittää jatkossa myös, jos sijainen
on vuorotteluvapaan alkaessa
alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.
to olisi vähintään 100 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 360 kalenteripäivää. Voimassa olevan lain
mukaan vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista.
Vuorottelusopimuksessa so-
vittujen vuorotteluvapaajaksojen ajankohtaa ei voida muuttaa
enää sen jälkeen, kun ensimmäinen jakso on alkanut. Nyt esitettävien muutosten mukaan työntekijän vuorotteluvapaajakson
ajankohdan muuttaminen olisi
jatkossa mahdollista, jos uudesta ajankohdasta sovitaan ennen
jakson alkamista.
Kunkin jakson vähimmäispituus olisi 100 kalenteripäivää.
Jakson ajankohdan muuttamiselle ei tarvittaisi syyperustetta,
vaan jakson muuttaminen perustuu vuorottelijan ja työnantajan väliseen sopimukseen. Jatkossakaan jaksoja ei voi muuttaa
yksipuolisesti.
Voimaan syksyllä
Hallitus antoi vuorotteluvapaan
muutoksia koskevan esityksen
eduskunnalle 10.4.2014. Esitys
liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi
ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan
1.9.2014.
Indeksikorotukset
TyEL- ja KEL-sidonnaiset indeksikorotukset tehdään vuonna
2015 pääsääntöisesti 0,4 prosentin suuruisena. Yliopistojen
sekä ammattikorkeakoulujen indeksikorotus toteutetaan puolitettuna.
Kertaluonteisia
hankkeita kasvun tueksi
Finnveran ja Tekesin toimintamahdollisuuksia parannetaan
ja vienninedistämiseen kohdennetaan lisäresursseja. Kasvupaketti on myönteinen, vaikka sen
yksityiskohtainen sisältö selviää
vasta myöhemmin. Toimet ovat
kuitenkin pistemäisiä ja paljolti kertaluonteisia, jolloin niiden
merkitys kasvun tukemiseen voi
jäädä vähäiseksi.
Lisätietoja:
Ekonomisti Petri Malinen,
p. 050 434 5952,
[email protected]
Veroasiantuntija Laura Kurki,
p. 050 5677678,
[email protected]
Johtaja Anna Lundén,
p. 050 544 3928,
[email protected]
Rakennusalan
ilmoittamisvelvollisuus
Laura Kurki
Rakentamisen uudet ilmoittamisvelvollisuudet
voimaan
1.7.2014
Rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on ilmoitettava 1.7.2014 alkaen kuukausittain
työmaakohtaisia tietoja rakennusurakoista ja työmaalla työskentelevistä henkilöistä.
Myös kotitaloudet ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos
rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Uusi menettely liittyy
harmaan talouden torjuntaan.
Lisätietoja:
www.vero.fi > Syventävät veroohjeet > Elinkeinoverotus > rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus (3.7.2013)
www.vero.fi > Syventävät veroohjeet > Usein kysyttyä > Rakennusalan tiedonantovelvollisuus –
usein kysyttyä
26
YRITTÄJÄ-LEHTI
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola,
p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760
www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa




 ­
€
­
­
€‚
ƒ ‚ƒ
„… ††ƒ€ †

„€
†
‡ˆ‰Š…‹
ˆ‰ŠŒ…ˆ‰ŠŽ‘
ˆ‰ŠŒ…Ž’“ƒŠ“
…
Š’
„ Š’
”””Ž‰Š
•–‚„—‰•Š†
„˜

™ “
’
”””ŠŽ‰Š
­

•Š
†‡­ƒƒ­šƒ
­•ƒ­›Šƒ­ƒ›’ŠŠƒ
•’ŠŠ
š”””Ž‰’
ˆ‰Š‹­
Š’
ŠŠ‘’
Š“Œ—
“ “­’ ŠŠ
’Š”””ŽŽ‰
Œ

Ž
„šŠ‚
…
•Šœ–•—ƒžŠŸ ††ƒžŠ
›ˆ†† ••
¡¢€ †
£ƒš˜„œ’ƒ­ƒšŸ †‘
“
¤‰ŸŠ “š
­
‹‡
™ ˆ
’‘
‰“”
•”
†
›

Toimitusjohtaja
Mervi Järkkälä
p. 0500 561 145
[email protected]
Järjestöpäällikkö
Nina Niemi
p. 050 516 7602
[email protected]
Järjestösihteeri
Heidi Huhtala
p. 050 328 1769
[email protected]
Toimistosihteeri
Riitta Hautala
p. 050 338 8029
[email protected]
PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2014
Alavieska
Haapajärvi
Halsua
Himanka
Kalajoki
Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kruunupyy
Kälviä
Lestijärvi
Lohtaja
Nivala
Pedersöre
Perho
Pietarsaari
Reisjärvi
Sievi
Toholampi
Ullava
Veteli
Ylivieska
Jarmo Nahkala
Jyrki Niinikoski
Paavo Hietalahti
Jorma Särkilä
Kimmo Salmela
Mari Huuki
Teemu Korpiaho
Marika Hollström
Tom Nylund
Antti Sallansalmi
Jorma Tuikka
Joonas Jukkola
Henna Myllylä
Birgitta Kaipio
Terhi Möttönen
Jaana Ilmonen
Torsti Parkkila
Vesa Somero
Heikki Luoma
Päivi Rahkonen
Esko Aho
Matti Mehtälä
p. 0400 767 117
p. 020 7578 820
p. 0400 669 322
p. 050 4011 696
p. 0400 841 720
p. 050 5558 412
p. 040 8293 285
p. 040 301 1 358
p. 020 7649 351
p. 040 5920 335
p. 040 5060 340
p. 0440 319 153
p. 040 7081 415 p. 040 5719 412
p. 040 583 2290
p. 050 5906 378
p. 044 9944 051
p. 044 5177 891
p. 0400 265 992
p. 0500 126 004
p. 0400 777 955
p. 044 7451 700
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2014
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Tapio Uusitalo, Nivala
Tuula Anttiroiko, Kalajoki
Juha Enlund, Kaustinen
010 2390 850 0400 689 864
0440 582 236 040 5838 792 [email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
HALLITUS KAUDELLE 2014-2016
SIEVI / ALAVIESKA
HAAPAJÄRVI
HALSUA / LESTIJÄRVI
HIMANKA
KALAJOKI
KANNUS
KAUSTINEN
KOKKOLA
KOKKOLA
KÄLVIÄ
LOHTAJA / ULLAVA
NIVALA
TOHOLAMPI / PEDERSÖRE
PIETARSAARI
REISJÄRVI / KRUUNUPYY
VETELI
YLIVIESKA
VARSINAINEN Inke Saviluoto Jyrki Niinikoski Paavo Hietalahti Sami Verronen Kimmo Salmela Mari Huuki Teemu Korpiaho John Hagnäs Marika Hollström Antti Sallansalmi Joonas Jukkola Henna Myllylä Tapani Koskela Jaana Ilmonen Torsti Parkkila Esko Aho Matti Mehtälä 0407416840
020 757 8820
0400 669 322
050 530 4693
0400 84 1720
050 555 8412
040 829 3285
020 765 8201
040 301 1358 040 5920 335
044 031 9153
040 708 1415
044 065 6232
050 590 6378
044 994 4051
0400 777 955
044 745 1700
VARAJÄSEN
Jarmo Nahkala Pertti Lampela Jorma Tuikka Antti Hietaniemi Helena Hentunen Marko Niemonen Tero Pihlajamaa Minna Witting Olli Lindqvist Harri Puskala Päivi Rahkonen Kimmo Peräaho Birgitta Kaipio Petri Kauppila Ilm. myöhem.
Sakari Klemola Mikko Kaarto 0400767117
040 510 5589
040 506 0340
0400 26 5454
0400 58 2426
050 330 4686
044 056 0364
0400 75 5287
050 538 4808
0400 66 5255
0500 126 004
0400 38 4276
040 571 9412
040 501 2717
0400 28 7650
044 020 1794
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAT 2014
Ruotsinkielinen
yrittäjävaliokunta
pj. Juha Enlund
ja toimistolta Nina Niemi
Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä
pj. Tapio Uusitalo
ja toimistolta Nina Niemi
Kansainvälistymisvaliokunta
pj. Jouni Anttila
ja toimistolta Mervi Järkkälä
Senioritoimikunta
pj. Markku Kivi
ja toimistolta Mervi Järkkälä
Koulutus- ja
tulevaisuusvaliokunta
pj. Jyrki Niinikoski
ja toimistolta Riitta Hautala
Liikennevaliokunta
pj. Juha Rahkola
ja toimistolta Riitta Hautala
Kaupan- ja palveluiden
valiokunta
pj. Kreetta Kärkkäinen
ja toimistolta Heidi Huhtala
Ympäristöyrittäjien
valiokunta
pj. Mari Niemelä
ja toimistolta Heidi Huhtala
Terveisiä valiokunnille voi
lähettää toimiston
yhteyshenkilöinden kautta:
[email protected]
YRITTÄJÄ-LEHTI
27
PARHAAT PALVELUT
LAKIASIAT
LVI
TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET


MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET
TUULILASIN KORJAUKSET
LASITYÖT
PERINTÄTOIMISTOJA
VARTIOINTIA
SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET
MAANRAKENNUSTA
VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ
LASIASENNUS
TILINTARKASTUSTA
PUU- JA RAKENNUSTARVIKKEET
PESULAPALVELUA
Meinalantie 60, 85100 Kalajoki
Puh. 010 3277 190
www.kalajoenpuutuote.fi
CARAVAN KAUPPA
TAPAHTUMIA
TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA


TILI JA ISÄNNÖINTI
RENKAITA
ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT

 ­
28
YRITTÄJÄ-LEHTI
JUSTUS VOIMAHALI,
Talkoiden töpinätirehtööri
Ota yhteyttä Janne Hietaniemeen
[email protected] tai puh.050-4480320.





­
€

Suomen Yrittäjien digilippaan
löydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/sy
Haasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan.
€
POHA 2020/2013/3385/15.11.2013, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
RAKENNETAAN YHDESSÄ
UUSI LASTENSAIRAALA!
Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI93 5541 2820 0199 67
Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry,
nimetön lahjoitus viitenumerolla 2927.
Jos haluat nimesi julkaistavaksi
sekä Uuden lastensairaalan että
Suomen Yrittäjien sivuilla,
lahjoita viitenumerolla 2985.
Kun yrittäjä Käärii hihat, silloin tapahtuu.

Laskuoppi menisi silloin näin: 10 e x 116 000 jäsenyritystä = 1 160 000 €
Tule mukaan kympillä – lahjoitetaan yhdessä kympillä miljoona!
www.yrittajat.fi/uusilastensairaala
www.fysiomotion.fi
­€‚‚€ƒ­„…­†­­…­‡€ˆ‰‡‰Š‰‚­€­…‚†‹‚‰Œ‰‰Ž‰‰€‰€‚‰­‘†Ž‹„€‰‰‰„­’Ž‰„­‘‚­€‚‰…‘‘­Ž‰

 