Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014!

YRITTÄJÄ-LEHTI
1



 ­­
5/2013
Maakunnallinen
Yrittäjä Gaala
Kokkolassa
Sivu 3
Rauhallista Joulua ja
Hyvää Uutta Vuotta 2014!
Maakunnallinen
yrittäjäpalkinto
Oy Feedex Ab:lle
Palkittu pedersöreläinen
Oy Feedex Ab on menestynyt erikoistumalla rehunvalmistukseen. Tämän totesi yrittäjäpalkinnon palkintoraatikin,
joka perusteluissaan korosti yrityksen hyvää ja
läheistä yhteistyötä raaka-ainetoimittajien ja asiakkaiden välillä.
Sivu 7
Kälviän
kuntasivut
Sivu 29-32
Ullavan
kuntasivut
Sivu 33-36
Keskittämällä pankki- ja vakuutusasiointisi meille saat parhaat edut. Yhdessä hyvä tulee!
2
YRITTÄJÄ-LEHTI
P Ä Ä K I R J O I T U S
K-P:n Yrittäjien vuosi 2013 ollut menestyksekäs
K
uluneen vuoden toiminta on ollut aktiivista. Yrittäjien esiintyminen erilaisissa tapahtumissa sekä hankkeissa on ollut näkyvää. Yhteiset hankkeet mm. oman alueemme oppilaitosten kanssa
ovat tuottaneet alueen yrittäjille osaamispääomaan selkeän lisän. Keski-Pohjanmaan Aikuisopiston kanssa toteutettu ”Huomisen tieto jo tänään tietoisku” koulutussarja yrittäjille tuotettiin suoraan nettiin. Koulutussarjamme sai katsojia jo yli 2400 latausta, eli lukema kertoo tarpeellisuudesta.
Edellinen kertoo lisäksi siitä, että yhä enemmän osaamme
hyväksikäyttää internetin mahdollisuuksia. Lisäksi koko
Botnia-alueen toimijoiden kanssa toteutetut yrityshankkeet
ja tapahtumat ovat tuoneet yrittäjillemme parempia mahdollisuuksia verkostoitumiseen, tiedonsaantiin ja loppukädessä kaupankäyntiin. Erinomainen tapahtuma muiden joukossa oli Meeting Point tapahtuma Kokkolassa, jossa paikalla oli yli 130 yrittäjää verkostoitumassa. Vuoden lopussa
maakuntajuhla keräsi paikalle huimat 300 osallistujaa. Hienoja lukuja – siitä kiitos kaikille toimijoille ja yrityksille!
K-P Yrittäjiä on kutsuttu edelleen keskeisten hankkeiden
ohjausryhmiin sekä aluesuunnittelutyöhön, minkä johdosta
alueen linjauksiin on vaikutettu mielestämme merkittäväs-
ti. Lisäksi olemme vaikuttaneet myös valtakunnan tason
rakennerahastotyön linjauksiin ja seurantaan sekä kuntien ja yrittäjien väliseen yhteistyöhön
- Uskomme että näillä toimilla tulee myös jatkossa olemaan merkitystä siihen että yhteiskunnan panostukset
kohdistuvat alueellamme oikein. Vielä kun saamme
julkishallinnon päätöksentekovaltaa enemmän ruohonjuuritasolle ja jopa yrittäjämyönteiseksi, on yrityksillämme kaikki mahdollisuudet erikoistua muista alueista paremmaksi.
Olemme ottaneet kantaa mm. jäteasioihin, Centria ammattikorkeakoulun asemaan, Ely-keskusten
rahoituslinjauksiin ja lukemattomiin muihin yrittäjiä koskettaviin asioihin.
Vuoden kuluessa olemme tavanneet säännöllisesti
alueemme kansanedustajia ja näin olemme vaikuttaneet
aluettamme koskevaan korkeimpaan päätöksentekoon
oman keskusjärjestömme lisäksi.
- Lisäksi jäsenmäärämme on kasvanut entisestään (yritysjäseniä tänään yli 2700) mikä velvoittaa meitä edelleen
voimakkaaseen yhteiskunnalliseen edunvalvontaan sekä
tuottamaan jäsenistöllemme merkittävimpiä alueellisia
P U H E E N J O H T A J A N
jäsenetuja. Töitä on siis luvassa ensivuonnakin. Mutta nyt
on aika hengähtää joulun ajaksi.
Haluan kiittää kuluneesta vuodesta, sekä toivottaa K-P:n Yrittäjien omille luottamusmiehille, hyville yhteistyökumppaneille ja matkan varrella tulleille ystäville
lämmintä ja rentouttavaa joulua sekä onnea uudelle vuodelle 2014 !
Tehdään yhdessä vuodesta 2014
vielä parempi!
Mervi Järkkälä,
toimitusjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Palveluksessanne vuodesta 1987
P A L S T A
Tulevaisuus rakennetaan tekemällä
- taantumaa pitkitetään valittamalla
L
opuillaan oleva vuosi on ollut varsin sekava ja
monilla yrittämiseen liittyvillä osa-alueilla epävarmuutta ruokkiva. Esillä on ollut niin talousvaikeudet EU:ssa kuin Suomessakin. Suomessa rakennemuutos keskustelu on ollut myrskyisää ja sisältänyt pitkälti poliittista jarkoniaa. Keskusteluun olen
kaivannut yrittäjämäistä asennetta. Yrittäjähän ei takerru pelaamiseen ja syylliseksi leimaamiseen, vaan pyrkii
hakemaan ratkaisuja ja vaihtoehtoja ongelmiin. Poliittistakenttää voisi muistuttaa vanhasta Tuntemattoman Sotilaan viisaudesta, ”pelkää jos pelottaa mutta toimi”. Toimettomuus ja päättämättömyys ei istu suomalaiseen yrittäjähenkeen. Tulevaisuutta voidaan rakentaa paremmaksi meidän omilla päätöksillä ja toiminnalla. Suomen
Yrittäjät on omalla osaavalla porukallaan tehnyt mainiota taustavaikuttamista monilla tahoilla, niin ministeriöiden, eduskunnan kuin muiden etujärjestöjenkin taholla. Kaikki se työ ei ole ehkä selkeästi suoraan jäsenistön
nähtävissä. Se on pitkäjänteistä, luottamukseen perustuvaa vaikuttamista, jossa on osattava antaa arvo toisenlaisillekin näkemyksille. Tämä johtaa välillä kompromisseihin ja torjuntavoittoihin. Hyviä avauksia on tulevalle vuodelle eteenpäin vietäväksi, mainittakoon vaikkapa
tämän vuoden uusina termeinä esiin nostetut tekemättö-
mäntyön korvausvastuu kuten pekkaset, vanhempainvapaat jne. Yrittäjävähennys, joka kohdistuisi toiminimi ja
henkilöyhtiöiden verovähennysoikeuteen, työllistämisen
esteiden poistamiseen, paikallinen sopimiseen työehdoista, kuntien palvelustrategiaan, mitä kunta tekee itse, mitä
hankii, mitkä ovat sopimuskaudet jne.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimintasuunnitelmassa 2014 on painopisteeseen nostettu yrittäjälähtöinen toimintatapa, niin paikallis- kuin aluevaikuttamisenkin saralla. Toivon mahdollisimman monen yrittäjän tuovan
esiin haasteita, joihin yrittämisessään törmää ja joihin
voidaan pureutua yhdessä. Parastahan olisi, jos ongelmiin
olisi myös esittää ratkaisumalleja punnittavaksi. Kansanedustajatapaamiset ja muiden tärkeiden sidosryhmien hyvä ja tiivis yhteydenpito antaa meille väyliä viedä asioita
laajempaankin käsittelyyn. Yrittäjäjärjestön edustuksellisuus eri yhteisöissä on siis tärkeää. Ne ovat vaikuttamiskanavia ja verkoston rakentamisen pilareita. Tänä entisestäänkin nopeutuvassa elämänrytmissä on järjestötyössäkin nostettava keskiöön priorisointi ja vaikuttavuus. Vaikuttavuus täytyy mieltää selkeänä päämääränä, onpa
sitten mittarina laatu tai talous. Vaikuttavuus on tämän ja
huomisen päivän avainsanoja, näin uskon. Vaaditaan tehokkuutta ja toimia joilla on vaikuttavuutta. Esimerkki
terveydenhuollosta, jossa perinteisesti lasketaan suoritemääriä. Ne eivät suinkaan kerro siitä, onko asiakas saanut
avun hakemaansa vaivaan, vaan ainoastaan kappalemääräisen tiedon käytetyistä palveluista. Toivon, että yrittäjäjärjestön tuleva toimintavuosi pohjautuu edelleenkin vaikuttavalle toiminnalle, jossa jäsenistö kokee saavansa asiantuntevaa edunvalvontaa.
Haluan toivotta kaikille rauhaisaa,
perhekeskeistä joulua!
Onnea ja menestystä vuodelle 2014 !
Tapio Uusitalo
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
hallituksen puheenjohtaja
Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti
Päätoimittaja: Mervi Järkkälä
Kustantaja ja toimitus: Viestimix Ky
Ilmoitusmyynti: Viestimix Ky
Ilmoitusvalmistus: Pasi Tölli
Painopaikka: Botnia Print
Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Puh. 0500-561 145
Puh. (08) 4118 500
[email protected]
Puh. 045- 6383 051
Kokkola
YRITTÄJÄ-LEHTI
3
Maakunnallinen yrittäjäpalkinto Oy Feedex Ab:lle
Kolmen maakunnan yrittäjäjärjestö
Jorma Uusitalo
Keski-Pohjanmaan Yrittäjillä
on ainutkertainen rooli maakuntarajat ylittävänä toimijana.
Tätä erityisyyttä korosti KeskiPohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Kimmo Hanhisalo puhuessaan Keski-Pohjanmaan maakunnallisessa Yrittäjä Gaalassa Kokkolassa.
- Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialue käsittää niin sanotun historiallisen Keski-Pohjanmaan ulottuen Pietarsaaren
ja Pedersören seudulta aina
Kalajokilaaksoon saakka, eli
toimimme kolmen maakunnan
alueella.
- Me emme tunne toiminnassamme ja toimialueellamme maakuntien rajoja näiden
kolmen maakunnan kesken.
KPY on ainoita organisaatioita, joka toimii koko historiallisen Keski-Pohjanmaan maakunnan puolesta ja hyväksi,
Hanhisalo korosti Kokkola-salin täyttäneelle juhlaväelle.
Hänen mukaansa yrittäjien
toiminnalla on tästäkin syystä aivan erityinen arvonsa. Tämän ovat tunnustaneet myös
monet alueella toimivat yhteisöt.
- Keski-Pohjanmaan Yrittäjien luottamusmieshallinnossa
on taattu edustus koko alueelle. Jäseniä palvellaan kummallakin kotimaisella kielellä. Tänä vuonna erityistä painoa on
pantu ruotsinkielisen alueen
eli Pietarsaaren, Pedersören ja
Kruunupyyn paikallisyhdistysten toiminnan aktivoimiselle. Pedersören paikallisyhdis-
tyksen toiminta on käynnistet- muassa korosti Feedexin mety uudelleen pitkän tauon jäl- nestyneen erikoistumalla rekeen, Hanhisalo totesi.
hunvalmistukseen. Yritys esitellään toisaalla tässä lehdessä.
Verotukseen
Sen lisäksi Keski-Pohjantasavertaisuutta
maan Yrittäjät jakoivat viiVerotukseen Hanhisalo kaipasi rit hyvästä yhteistyöstä Keskitasavertaisuutta.
Pohjanmaan liitolle sekä Elisa
- Yhteisöveroa lasketaan en- Oyj:lle. Kunniakirjat hyvästä
si vuoden alusta, mikä on yri- yhteistyöstä saivat LähiTapiotyksille positiivinen asia. Mut- la ja Fennia.
ta niin kauan kuin veronalenKultaisen järjestöansiomernus ei koske henkilöyhtiöitä, kin sai Teuvo Kiiskilä Nivaasiaa ei ole lopullisesti korjat- lasta ja hopeisen ansiomerkin
tu.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien
- Verotuksessakin tulisi nou- toimistossa työskentelevät Nidattaa tasavertaisuutta. Suomen Yrittäjät onkin ajanut voimakkaasti niin sanotun yrittäjävähennyksen käyttöönottoa
henkilöyhtiöissä. Sillä saatettaisiin henkilöyhtiöt samalle
viivalle osakeyhtiöiden kanssa.
Hanhisalo muistutti, että yhteiskunta toimii ainoastaan yritysten toiminnan kautta syntyvillä tuloilla ja varoilla. Yritysten toiminnan tuloilla luodaan
kansalaisten hyvinvointia ja
ostovoimaa. Veroja ei ole mahdollista maksattaa valtiolla.
- Tästä syystä valtiovallan
ja kuntien päättäjien on syytä huolehtia siitä, että yritysten toimintaedellytykset säilyvät hyvinä, ja että ne mahdollistavat kannattavan yritystoiminnan. Menestyvä yritys ei
ole keneltäkään pois.
Palkitsemisia
ja muistamisia
Maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla Yrittäjä Gaalassa palkittiin pedersöreläinen Oy
Feedex Ab. Valitsijaraati muun
na Niemi ja Heidi Huhtala.
Gaalassa puhui myös maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula. Videon välityksella osanottajille esiintyi yrittäjän hyvinvoinnista esitelmöinyt terapeutti ja kouluttaja Tommy
Hellsten. Musiikista vastasi Keijo Särkijärvi, tilaisuuden
juonsi Mato Valtonen ja päätössanat lausui KPY:n varapuheenjohtaja Juha Enlund.
Pääjuhlan jälkeen ilta jatkui
juhlaillallisen ja Suvi Teräsniskan musiikin merkeissä Sokos
Hotel Kaarlessa.
4
YRITTÄJÄ-LEHTI
UUDET JÄSENET
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 96 yritystä edellisen
Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA!
Haapajärven Yrittäjät
Vetelin Yrittäjät
Haapajärven Autopalvelu Oy
JaveSkill OY
Leenala Oy
Luontaishoitola ja myymälä Anri
Rakennus HeKa Oy
Rajaseudun Saluuna
Ylivieskan Yrittäjät
Himangan Automyynti Avoin Yhtiö
Osuuskunta NuevaAcademia
T:mi H. Heikkilä
Tmi Joonas Joensuu
Bet-Ker Oy
Hifikeidas
Kapeka Oy
Kirppis Ruusunen Avoin Yhtiö
Saippua Siipi
Tarun Tatsi
Wishing Well Oy Ltd
Ylivieskan Lemmikkieläinhoitola Ky
Kalajoen Yrittäjät
Pedersören Yrittäjät
Asuntotaito Oy
Käännän Itu ja Elo Oy
Tapiservice Oy
Tyngän Hevospalvelu
Jacobstads Breweries öppet bolag
KimSu Auto
Pedetec öppet bolag
Tilitoimisto Tililaskenta Oy
Wärns Metall Ab
Himangan Yrittäjät
Kannuksen Yrittäjät
Kannuksen Erä-10
LivingRoom Kauneus & Hyvinvointi
MK-Edustus Oy
R. & A. Aunio Oy /K-market Herkku
Riialle Oy
Tapani Erkkilä Ky
Kaustisen Yrittäjät
Kar Talli
Omout Oy
T:mi Riitta Visuri-Taipale
VK Kepera Oy
Kälviän Yrittäjät
Kuljetus Myllykangas Ky
Sari Isokungas
Terveyshoitola Johanna
Tmi Mt Niemi
Valokuvaaja Ulla Nikula
Lohtajan Yrittäjät
Asennus Hartome Oy
Hirsi-Ukko
Osuuskunta Makure
Kokkolan Yrittäjät
Enlund Anders Jan Ole Jordbruk
Holmäng Ab Oy
Johtamisvalmennus Aktivi
Joona Wörlin
Kit Group Oy
Kokko-Trans Ky
Kokko-Viihde oy
Kukkakauppa Mari Havia
Laitapauha oy
Lakiasiaintoimisto Kati Kynnäs
Mesiel Oy
Pienkoneurakointi Lehtinen Ay
Pohjanmaan Erikoislattiat Oy
Pounu´s Service Ab
PT- ja hyvinvointipalvelut Jonna Lahti
PVtec Oy
Taksipalvelu Turpeinen Oy
Toiminimi Joona Savolainen
Trans Vi-Li Ay
WasaCon Kokkola Oy
Verhoomo K. Helen
Pietarsaaren Yrittäjät
Alatalon Tila Oy
Best Glass Oy
Konetyö A.Kangas Ky
Minnan Hiuspiste
Peltisepänliike M.Paakki
Talouspalvelut Helmitaulu Oy
Tulevaisuuden Kasvupolut Oy
Aromax
Byggfirma JORAK Ab
KIM-Tuote Ab Oy
Larsmo Taxi Kim Grankulla
M-Body/ Personal Training
Musik Enkvist
Oy Imatek Ab
RG-Transport Ab Oy
Ronnies Vvs & Metall
SunPro
Reisjärven Yrittäjät
Lestijärven Yrittäjät
Nivalan Yrittäjät
Huomentaina Oy
Reisjärven Vesi ja Lämpö Oy
Suomen Messupromoottorit Oy
Sievin Yrittäjät
Ikkuna-asennus Kari Mantila
J & K pienkonehuolto
Toholammin Yrittäjät
Ari Pöntiö
HM Makia Oy
Tapio Uusitalo jatkaa
KPY:n puheenjohtajana
Tapio Uusitalo Nivalasta jatkaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana. Valinta tapahtui Keski-Pohjanmaan
Yrittäjien sääntömääräisessä syyskokouksessa Lohtajalla. Uusitalo on jäsenenä myös
Suomen Yrittäjien hallituksessa ja järjestövaliokunnassa,
minkä lisäksi hän hoitaa useita merkittäviä maakunnallisia
luottamustehtäviä.
Samoin varapuheenjohtajavalinnat tapahtuivat yksimielisesti. Varapuheenjohtajiksi syyskokous valitsi Juha Enlundin Kaustiselta, Tuula Anttiroikon Kalajoelta ja Kimmo
Hanhisalon Kokkolasta.
Ensi vuoden toiminnan
syyskokous totesi painottuvan
alueenyritysten yritysneuvonnan ja palveluiden alueelliseen turvaamiseen. Erityisesti
Finnveran, Tekesin ja muiden
yritysrahoituksen turvaaminen alueella nähtiin tärkeäk-
Uudenlainen tietoväylä yrittäjille syntymässä
Keski-Pohjanmaan
Yrittäjät päätti selvittää esiselvityshankkeena kuinka yrittäjille
kohdennettu tärkein tieto tulisi saattaa perille.
Esiselvityshanke nimettiin
Yritysinfo –kanavaksi.
Selvitys tehtiin yhdessä
Keskipohjanmaan Kirjapaino Oy:n, Fouga IT Oy:n, Keski-Pohjanmaan Konttoripiste
Oy:n sekä Keski-Pohjanmaan
ja Pietarsaaren poliisilaitokYritysInfo kanavan työryhmän
palaveri vas. Juha Erkkilä, Erkki Kerola, Mervi Järkkälä, Teemu
Korpiaho ja Riitta Hautala. Työryhmässä lisäksi Tapani Mustonen, Tuomo Lahti ja Vesa Pihlajamaa.
Lestijärven Tuulivoima Oy
Perhon Yrittäjät
Sähköasennus Pannula Oy
Kruunupyyn Yrittäjät
M. Aspfors
Nymans Beställningsbageri Kb
T:mi Carolina Järvisalo

 ­
YRITTÄJÄ-LEHTI
si. Lisäksi omistajan- ja sukupolvenvaihdoskaupat ja niiden
rahoitus sekä neuvonta tulee
turvata.
Kuntapuolella
toimintasuunnitelmassa korostettiin
kuntakohtaisen
yrittäjäyhdistyksen roolia niin, että jokaisessa kunnassa tulisi ensi
vuonna olla toimiva elinkeinopoliittinen suunnitelma ja
hankintasäännöstö.
- Jotta turvataan sekä olemassa oleva kuin myös omistajanvaihdoksessa
syntyvä yrittäjyys, tulee yrittäjien
terveyden ylläpitoon ja henkiseen jaksamiseen panos-
Haapajärvi varsinainen jäsen Jyrki Niinikoski (varajäsen Antti Joensuu), Halsua Paavo Hietalahti (Hannu Mikkonen), Kannus Mari Huuki (Marko Niemonen),
Kaustinen Teemu Korpiaho (Sirpa Rauma), Kokkola Hannu Göös (Olli Lindkvist), Kokkola Tuomo Lahti (Jonas Dahl), Kälviä Antti
Sallansalmi (Harri Puskala),
Lestijärvi Jorma Tuikka (TeiHallitusvalinnat
jo Brandt), Nivala Martti LiusSyyskokouksessa
valittiin ka (Teuvo Kiiskilä), Pedersöre
seuraavat henkilöt erovuorois- Kenneth Enlund (Kim Sundten jäsenten tilalle kaudelle kvist), Perho Antti Hietaniemi
2013-2014.
(Jani Huopana), Reisjärvi Jataa myös vuonna 2014. Yrittäjien tulevan vuoden yhtenä
painopistealueena on oppisopimuskoulutuksen edistäminen työntekijöille. Uusia koulutuskanavia tulee synnyttää
myös yrittäjien koulutustason ja osaamisen nostamisessa. Sen lisäksi kasvuyrityksiä
pyritään tukemaan esimerkiksi kansainvälisen kaupan avauksissa, syyskokous totesi.
ri Änäkkälä (Tomi Niskakoski), Toholampi Tapani Koskela (Maija Kortetmaa), Ullava
Päivi Rahkonen (Vuokko Kottari), Ylivieska Merja Sorvoja
(Matti Kyrölä).
Kautta 2014-2015 koskevista valinnoista oli syyskokoukseen mennessä tehty vasta
seuraavat:
Kannus Sami Alanorppa
(Henna Karihtala), Lohtaja
Joonas Jukkola (Markus Orjala), Pietarsaari Jaana Ilmonen
(Petri Kauppila), Sievi Inke
Saviluoto (Vesa Somero), Ylivieska Matti Mehtälä, varajäsen vahvistetaan myöhemmin.
5
ONNITTELUT
20 vuotta 1.1.2014
Kannuksen Hammaslääkäripiste, Kannus
– panostetaan kansalliseen turvallisuuteen
sen kanssa. Mukana esiselvityksessä on myös alueen palo- ja pelastuslaitos. Työryhmä on selvittämässä uusinta
nykyaikaista ja nopeaa vuorovaikutteista tiedonvälityskanavaa. Yritysinfo -kanava toimisi langattoman viestinnän kautta. Tarkoituksena
on ensisijaisesti parantaa turvallisuutta yritysympäristössä. Keskeisenä selvityksessä
on tiedonsaannin helppokäyttöisyys, sekä mahdollisuus
suoraan vuorovaikutukseen
esim. poliisin, yrittäjäjärjestön ja median kanssa. Tavoitteena on myös pyrkiä proaktiivisuuteen ja saada tästä ennakoiva väline erityisesti turvallisuudessa mutta myös
yrittäjän arkielämään liitty-
vissä asioissa.
Lisäksi tulevan käynnistettävän varsinaisen hankkeen
tavoitteena on myös mahdollistaa B to B kaupankäyntiä (yritysten välistä kaupankäyntiä) sekä luoda helppo
kanava myös niille, jotka eivät vielä aktiivisesti käytä
nykyaikaisia langattomia tiedonvälityskanavia. Sisällöllisesti keskeinen tavoite on
vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen lisääminen toimijoiden kesken.
Esiselvityshankkeen rahoitus on myönnetty Keski-Pohjanmaan Liitolta ja yhteistyössä heidän kanssaan esiselvityshanke on saavuttanut
ne tavoitteet, jotka sille asetettiin. Työryhmä uskoo, että
10 vuotta 1.1.2014
DTP Sisko Honkala, Kälviä
panostamalla yrityksen turvallisuuteen, kehitetään toiminnan ja tuotteiden laatua
sekä yrityksen tuottavuutta.
Tavoitteena on luoda tulevaisuuden turvallinen yritysympäristö.
Esiselvitys ja yrityksille tehty kysely asiasta on
osoittanut varsinaisen kohdennetun tiedonvälitys tarpeen merkittäväksi puutteeksi. Varsinainen hanke Yritysinfo-kanavan hankehakemus
tullaan kirjoittamaan joulukuun aikana. Varsinainen
Yritysinfo-hankehakemus
työstetään niin että sen kesto
on noin kaksi vuotta – ja uusi
helppokäyttöinen tietokanava olisi rahoituksen saatuaan
käytössä valmis vuonna 2015.
”Tunne arvokkaasta työstä palkitsee”
Jorma Uusitalo le tulin 2010.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien
toimiston työntekijäesittelyssä on seuraavana vuorossa toimistosihteeri Riitta Hautala.
Riitta sanoo, että palkitsevinta hänen työssään on tunne
siitä, että tekee jotain arvokasta, josta on hyötyä.
Mikä on toimenkuvasi nykyisessä työssäsi?
Olen toimistosihteeri, ja
työnkuvaani kuuluvat muun
muassa taloushallinto, hankekirjanpito ja hallinnointi sekä
jäsenrekisterin ylläpito. Kokouksissa toimin sihteerinä.
Kuka olet?
Syntynyt Oulaisissa vuonna 1974. Oulaisista muutimme Haapavedelle kun olin noin
2-vuotias, mutta palasin sinne vielä opiskelemaan. Merkonomiksi valmistuin vuonna
1994. Nykyisin asun Kokkolassa aviomieheni sekä kahden
poikamme kanssa.
Mikä on parasta työssäsi?
Tunne, että tekee jotakin arvokasta, josta on hyötyä jollekin ja että sitä arvostetaan.
Millaisena yrittäjyys näyttäytyy työsi näkökulmasta?
Yrittäjät ovat aikaansaavia,
tekeviä. Kiireisiäkin, ymmärrettävästi tietenkin. Yrittäjät
ovat myös ystävällisiä, hyvällä
Millainen on aikaisempi työ- huumorilla varustettuja tavallisia ihmisiä.
historiasi?
Työhistoriani alkoi Haapavedellä tilitoimistossa, jossa toi- Miten vietät vapaa-aikaasi?
Vapaa-aikaan kuuluu lähinmin taloyhtiöiden kirjanpitäjänä. Kokkolaan muutin vuonna nä perhe. Koiran kanssa tulee
2003, ja täällä olin myös isän- liikuttua ja harrastettua. Kunnöintitoimistossa taloyhtiöiden toa yritän pitää yllä juoksemalla ja koko perheen yhteisellä Riitta Hautala kehuu yrittäjiä aikaansaaviksi ja ystävällisiksi ihmikirjanpitäjänä.
siksi. Kuvassa Riitta ottaa vastaan Yrittäjä Gaalan osanottajia.
Keski-Pohjanmaan Yrittäjil- harrastuksella sulkapallolla.
6 vuotta 29.1.2014
Pianotekniikka Taari, Kokkola
YRITTÄJÄPALKITUT 2013
Kokkolan Yrittäjät
Vuoden yrittäjänainen
Nuori yrittäjä
Perhon Yrittäjät
Nuori Yrittäjä
Kälviän Yrittäjät
Reisjärven Yrittäjät
Lestijärven Yrittäjät
Sievin Yrittäjät
Kalajoen Yrittäjät Kannuksen Yrittäjät
Nivalan Yrittäjät Kaustisen Yrittäjät Ylivieskan Yrittäjät
Tyllis Oy Ab, Göran Tylli
Heidi Kivilompolo
Lindell Flowers Oy Ab
Laura Nissi
Kultasepänliike Nissi
Hirsituote Humalajoki Oy
Sähköasennus Pannula Oy
Eläinlääkäri Pentti Tapio
Raija ja Pekka Parkkila
Reisjärven Vesi ja Lämpö Oy, Juhani Jussila
Jussilan Sähkö Oy
Sievin Osuuspankki
T.A. Tilikontrolli Oy
Hanna Autio
Torpan Ratsutalli,
Timo Liinamaa ja
Eira Halmekangas
Pajalanmäen Kuljetus Oy
Kaarron Rakennus Oy
KALENTERI
JOULUKUU
20.12.
K-P:n Yrittäjien uutiskirje nro 9
TAMMIKUU
30.-31.1. Yrittäjien työhyvinvointipäivät, Kalajoki
30.1. Google AdWords –kampanjan luominen Omalla koneellasi (webinaari)
HELMIKUU
2.-4.2.
28.2. Paikallisyhdistysten puheenjohtajien
neuvottelupäivät, Hki-Tukholma-Hki
Asiakasrekisteri Excelillä
Omalla koneellasi (webinaari)
MAALISKUU
7.-8.3. POMO2, Seinäjoki
14.-15.3. POMO2, Turku
21.-22.3. POMO2, Mikkeli
HUHTIKUU
9.-12.4. 16.4 POMO3, Bryssel
Meeting Point 2014
–mukaan suurhankkeisiin
6
YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
Kokkola
Kuivauspalvelu
KSK OY
67700 Kokkola. Puh. 0400-686 610
www.kuivauspalveluksk.com
Ko-Me-Sa-Oy
Ahertajantie 10, 67800 Kokkola
p. 020 796 9790




YRITTÄJÄ-LEHTI
Feedex menestyy notkeudella
ja räätälöidyillä tuotteilla
Jorma Uusitalo
Maakunnallisella Yrittäjä-palkinnolla palkittu pedersöreläinen Oy Feedex Ab on menestynyt erikoistumalla rehunvalmistukseen. Tämän totesi
yrittäjäpalkinnon palkintoraatikin, joka perusteluissaan korosti yrityksen hyvää ja läheistä yhteistyötä raaka-ainetoimittajien ja asiakkaiden välillä.
- Tuotteet on valmistettu
korkealaatuisista, puhtaista ja
pääsääntöisesti alueen tuottajien raaka-aineista. Yritys on
myös kehittänyt palvelujaan
tarjoamalla asiakkailleen ruokintaneuvontaa, säilörehu- ja
vilja-analyysejä sekä viljan
ostoa, raati totesi.
Ennen kuin yritys kasvoi
nykyisiin mittoihinsa, tarvittiin kuitenkin erityisesti perustamisvaiheessa rohkeutta,
hyvää markkinanäkemystä ja
riskinottokykyä.
- Hankkija oli sulkenut pari vuotta ennen Feedexin perustamista Kolpin-tehtaansa,
koska sillä oli iso rehutehdas
Seinäjoella. Karl-Gustav Höglund, Kauko Kauppinen ja mi-
Oy Feedex Ab palkittiin Yrittäjä Gaalassa Maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla.
da koneisiin tuotannon käynnistyessä tammikuussa 1993
turkiseläinrehulla. Maatilarehut tulivat mukaan seuraavana vuonna, Fors jatkaa. Alussa yritys myös varastoi viljaa
vuokraamalla tiloja Valtion
viljavarastolle.
Toimitusjohtaja Christian Snellman (istumassa) ja Feedexin nykyinen omistaja Jan
Fors sanovat, että joustavat toimitukset ja
asiakkaille räätälöidyt ratkaisut ovat Feedexin tärkeitä menestystekijöitä.
nä otimme yhteyttä Hankkijaan ja kysyimme, josko voisimme ostaa tyhjilleen jääneen
tehtaan,
yrityksen
kolmas perustajajäsen ja Feedexin nykyinen omistaja Jan
Fors muistelee Feedexin perustamisvaiheita.
Hankkija oli tuolloin osa
Noveraa, joka ajautui pian yhteydenoton jälkeen konkurssiin. Neuvottelut jatkuivat
konkurssihallinnon kanssa, ja
lopulta kauppa syntyi alkuperäisillä ehdoilla.
- Rehutehtaassa oli jäljellä
ainoastaan viljan esikypsentämiseen tarkoitettu autoklaavilinja, joten aloimme investoi-
Toimitukset
suoraan viljelijöille
Uutta yritystä kannustettiin
kovasti markkinoille, koska
alan kilpailu oli tuolloin vähäistä. Jo alkutaipaleella yrityksessä tehtiin myöhemmin
erittäin onnistuneeksi osoittautunut strateginen päätös.
- Kun maatilarehut tulivat
meidän valikoimiin, Suomen
Rehu ja Raisio eivät myyneet
lainkaan suoraan viljelijöille. Me päätimme tehdä juuri toisin. Satsasimme vahvasti
myyntiorganisaatioon ja aloitimme kaupanteon suoraan
asiakkaille, kertoo toimitusjohtaja Christian Snellman.
Raisio ryhtyi myymään tiloille vasta muutama vuosi sitten. Samoihin aikoihin Kesko
otti yhteyttä Feedexiin, ja tänä päivänä noin 20 prosenttia maatilarehujen myynnistä
tapahtuu Keskon kautta. Uudessakin tilanteessa Feedexillä on edelleen vahva, kymmenen rehumyyjän myyntiorganisaatio, joka kiertää kenttää
koko ajan. Pedersöreläisyrityksen myyntialue kattaa noin
kaksi kolmasosaa koko maan
pinta-alasta.
- Kun myymme suoraan tiloille, voimme räätälöidä asiakkaalle optimaalisen ratkaisun, joka koostuu maatilan
omasta rehusta ja meidän toimittamasta rehusta. Uskon,
että maatilakaupan ohella KMaatalouden kanssa tehtävä
yhteistyö kasvaa tulevaisuudessa, Snellman jatkaa.
Feedex toimittaa Suomesta
rehuseoksia myös Ruotsiin ja
Baltian-maihin viennin osuuden ollessa noin 12 prosenttia. Viennin Liettuaan ja Latviaan uskotaan kasvavan, koska siellä perustetaan vilkkaasti uusia turkistarhoja EU-tuen
avustuksella.
Yksi mielenkiintoinen ja tuloksekas osa Feedexin toimintaa on treidaus.
- Treidaamme aika paljon
rypsiä, eli ostamme isoja eriä
ja myymme eteenpäin. Meillä on siihen liittyen yhteistyökumppaneita Euroopassa kuten Saksassa. Otamme raaka-ainetta lisäksi omaan tuotantoomme, ja sitä tuodaan
Vaasan ja Kalajoen satamiin
3000 tonnin laivoilla. Se on
ollut osa meidän menestymistä, että ostamme melkein
kaikki raaka-aineet suoraan
toimittajilta ilman välikäsiä.
Harjoitamme sitäkin toimintaa, että ostamme Norjasta ja
Englannista raaka-aineita, jotka viedään suoraan kolmansiin maihin kuten Baltiaan,
Fors ja Snellman kertovat.
Menestys vaatii
jatkuvia investointeja
Jotta Feedex pysyy mukana
alan kehityksessä, yritys investoi vuosittain huomattavia summia tuotantoon, keskimäärin 300 000-500 000
euroa vuodessa. Hullun lehmän taudista yhtiölle aiheutui merkittävä kertainvestointi 2000-luvun alussa.
Tuolloin määräykset muuttuivat niin, että turkiseläinrehu ja maatilarehu piti valmistaa erillään. Sen seurauksena Feedex joutui rakentamaan
miljoonien eurojen hintaisen
uuden tehtaan turkiseläinrehujen tuotannolle.
Yritys työllistää nykyään
suoraan noin 50 työntekijää
ja alihankinnan kautta arviolta 25 työntekijää. Liikevaihto
on nykyisin noin 50 miljoonaa
euroa.
Yritys tunnetaan luotettavana toimijana kansainvälisesti.
Feedex on muun muassa kutsuttu mukaan viralliseksi yhteistyökumppaniksi ratsastuksen MM-kilpailuihin liittyvään Alltechin Official Partner-ohjelmaan.
- Tulevaisuus näyttää hyvältä ja aiomme kasvaa edelleen.
Olemme silti pieni yritys, joka
kokonsa ansiosta pystyy mukautumaan joustavasti asiakkaiden tarpeisiin, Jan Fors sanoo.

7
8
YRITTÄJÄ-LEHTI
Ympäristöyrittäjien valiokunnan toimintaa alueellamme
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
ry:n alaisena toimii Ympäristöyrittäjien valiokunta, jonka jäsenistö koostuu Keskija Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivista ympäristöalalla
toimista yrittäjistä. Työryhmä
on käsitellyt toimia ympäristöalan yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja kehittämiseksi. Tarkoituksena on
saada konkreettisempaa edunvalvontaa omalle toimialalle, sekä valvoa kuntien päätöksentekoa. Valiokunnan puheenjohtajana toimii Mari Niemelä, Jätehuolto P. Pääkkönen
Oy:stä Kalajoelta.
Ympäristöyrittäjien valiokunta on ottanut mm. kantaa
jätteenkuljetusjärjestelmään
maaliskuussa, jossa vedottiin
sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän puolesta. Valiokunta on tyytymätön
Vestia Oy:n toimintaan pyrkiä
romuttamaan muun kuin asumisessa syntyvän jätteen tällä hetkellä toimivaa kiinteistöhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta.
Sen lisäksi ympäristöalan
yrittäjien työryhmän jäsenyritykset ovat valittaneet Oulun
hallinto-oikeuteen kuntien/
kaupunkien kunnanvaltuustojen tekemistä päätöksistä. Oulun hallinto-oikeus vastasi valitukseen siten, että valtuuston
päätös osakassopimuksen hyväksymisestä on lainvastainen jätekuljetusrekisterin ylläpidon ja jätelautakunnan määräämien maksujen perinnän
siirtämistä Vestia Oy:n hoidettavaksi sekä jätteenkuljetusjärjestelmän sitomista ja jätelautakunnan toimivallan rajoittamista koskevilta osin.
Päätöksen teko palautuu kunnanhallitusten ja kunnanval-
tuustojen päätettäväksi.
Lisäksi
tehostaaksemme
valiokunnan toimintaa – työryhmä päätti esittää Pohjanmaan Jätehuollon neuvottelukuntaan Keski-Pohjanmaan
Yrittäjien edustajana Kauko
Kivilehtoa, Avection Ky:stä
sekä jokaisesta Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jätteenhoitoalueen kunnasta nimettäisiin
oma yrittäjäedustaja. Pohjanmaan Jätehuollon neuvottelukunta on toiminut mm. Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman vuoteen
2020 yhteistyöryhmänä.
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014

Isokatu 5, 67100 Kokkola. Puh. (06) 831 5083, fax. (06) 822 0415
Rantakatu 16, KOKKOLA Puh. (06) 8329 860
www.lahitapiola.fi
 ­
YRITTÄJÄ-LEHTI
Yritys veitsen terällä.
Vesivahinko keskeytti toiminnan, mutta työntekijät saivat palkkansa.
Lokakuinen ilta, täysi ravintola ja pikkujouluaika tulossa. Hyvin menee, ajatteli
ravintola Gastonen omistaja Lennart Sukapää. ”Yhtäkkiä keittiön katosta alkoi tippua
vettä. Huoltomies kävi ja keittiö suljettiin.
Varasimme asiakkaille pöytiä lähiseudun ravintoloista”, Lennart muistelee.
”Pahin oli vielä tulossa. Isännöitsijä ker-
010 19 15 00
toi, että edessä on iso remontti ja ravintola
on kiinni noin kolme kuukautta. Olin juuri
tavannut yhteyshenkilöni Ifistä ja keskeytysvakuutus oli päivitetty. Se korvasi menetetyn myynnin ja 17 työntekijän palkat.”
Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin
kuin pitääkin. if.fi/yritys
9
10
YRITTÄJÄ-LEHTI
Asenne ja kaupanpäätöstaidot korostuvat muita enemmän
Huippumyyjien kahdeksan tunnusmerkkiä
Jorma Uusitalo huonot ajat mutta siitä huolimatta jotkut myyvät edelleen
Mistä johtuu, että joku pär- vaikkapa autoja ja asuntoja.
jää myyntityössä keskiver- Miksi näin tapahtuu, se kiintomyyjää paremmin? Mikä nostaa monia, Rummukainen
oikein tekee myyjästä huip- kertoi Kokkolan-käyntinsä
pumyyjän? Miten keskiver- yhteydessä.
tomyyjä ja huippumyyjä eroavat toisistaan? Synnytäänkö Myynti on
myyjiksi vai onko myyminen matematiikkaa
laji, jota voi harjoitella kuin Jos myynnit kääntyvät lasurheilua? Voiko huippumyy- kuun yrityksessä tai yksittäisen myyjän kohdalla, syynä
jäksi valmentautua?
Tällaisia kysymyksiä nos- on hänen mukaansa usein se,
taa mietittäväksi monille kes- että myynnistä ryhdytään tekipohjalaisillekin tuttu yri- kemään liian monimutkaista.
- Oikeasti myynti on matysvalmentaja Tuija Rummukainen kirjassaan Huip- tematiikkaa. Hyvillä myyjilpumyyjä - Ominaisuudet & lä on eniten asiakaskontakteja ja heillä on suurin keskitositarinoita.
- Olen haastatellut Suomes- kauppa. Tekemissäni haastatsa 250 huippuluokan myy- teluissa kävi ilmi, että alasta
jää selvittääkseni, miksi jo- riippumatta hyvillä myyjilku saa enemmän kauppaa ai- lä toistui kahdeksan taitoa tai
kaan kuin joku toinen. Nyt- ominaisuutta.
- Yksi ominaisuus oli poikkin meillä on aloja, joilla on
keuksellisen hyvä asenne
omaa myyntityötään kohtaan.
He olivat ylipäätään ylpeitä
siitä, että he toimivat myyntitehtävissä sekä tietenkin
myös myymästään tuotteesta
tai palvelusta. Sen lisäksi he
asennoituivat poikkeuksellisesti väliaikaisiin takaiskuihin. Vaikka joku päivä kauppaa ei synny tai tulee reklamaatio, huippumyyjät eivät
masennu näistä, vaan he menevät jo seuraavaa asiaa kohti, Rummukainen kuvailee.
Asenteen lisäksi seitsemän
muuta huippumyyjän tunnusmerkkiä ovat Rummukaisen havaintojen perusteella
ajankäytön hallinta ja tavoitteellisuus, myyntiesittelytaidot, tuotetietous, ulkoinen
olemus, uusasiakashankinta ja lisämyynti, kyky tulla toimeen erilaisten persoonien kanssa sekä kaupanpää-
Tuija Rummukaisen mukaan
huippumyyjältä vaaditaan erityisesti oikeanlaista asennetta sekä taitoa ja uskallusta päättä kauppa.
Suomen Yrittäjien suuri jäsenhankintakampanja alkaa:
Tavoitteena 1500 uutta
Eva Ketvel, SY en. Suomessa on lähes 265 000
pk-yritystä, joista Suomen YritMitä enemmän jäseniä, sitä pa- täjien jäseniä on nyt 116 000.
remmat mahdollisuudet vai- Potentiaalia on siis vieläkin
kuttaa. Siksi Suomen Yrittäjät runsaasti. Jäsentutkimuksen
aloittaa suuren jäsenhankinta- mukaan jäsenet ovat tyytyväisiä järjestöönsä, ja kolmasosa
kampanjan.
Suomen Yrittäjien jäsen- heistä haluaa suositella järjesmäärä on kasvanut joka vuosi töä toisille yrittäjille.
- Kannusta yrittäjätuttavaa
järjestön perustamisesta lähti-
– Kampanja on pitkä ja laaja, joten meidän on
mahdollista kehittää toimintaamme kampanjan eri
vaiheissa. Kannattaa siis kertoa, mikä toimii ja mikä ei sekä mitä voisimme vielä tehdä. Kaikki ideat
ovat tervetulleita, Johanna Haanpää vinkkaa.
Yrittäjiä Yhteistyöstä Kiittäen ja
Levollista Joulua toivottaen
liittymään yrittäjäjärjestöön,
markkinointipäällikkö Johanna Haanpää kiteyttää kampanjan sisällön.
Suomen Yrittäjien ylivoimainen vahvuus on joka kuntaan, toimialaan ja yrittäjäryhmään ulottuva verkosto.
400 paikallisyhdistyksen ja yli
4000 luottamushenkilön mieli-
YRITTÄJÄ-LEHTI
töstaidot.
Hänen mukaansa mikään
ominaisuus ei yksinään tee
ihmisestä
huippumyyjää.
Vastaavasti vain harvoilla
haastatelluista oli erittäin hyvin hallussaan kaikki kahdeksan ominaisuutta. Tärkeää on huomata se, että kaikilla haastatelluista toistui kaksi
ominaisuutta; asenne ja taito
päättää kauppa.
Päätä kauppa
oikeaan aikaan
Rummukaisen mukaan hyvä
myyjä osaa ja uskaltaa päättää kaupan mutta keskivertomyyjä ei kysy kaupanpäätöskysymystä koskaan. Ei riitä, että kysytään, miltä tämä
kuulostaa ja annetaan asiakkaalle käyntikortti mahdollista yhteydenottoa varten, jos
palvelu tai tuote sattuisi kiinnostamaan vielä seuraavana
päivänä.
- Jotkut myyjät sanovat,
etteivät he halua tuputtaa asiakkaalle, mutta ammattitaitoinen myynti ei ole tuputtamista tai tyrkyttämistä.
Jos se tuntuu tuputtamiselta, se johtuu siitä, että kauppaa pyydetään eli ostopäätöskysymys esitetään väärään aikaan. Keskivertomyyjä kysyy kauppaa ihan liian
myöhään, koska kysymys pitää esittää juuri silloin, kun
asiakas antaa ostosignaalin.
- Jos asiakas kysyy toimitusajasta tai sitä, minkä värisenä tuotetta saa, silloin myyjä vastaa että mustana ja punaisena, kumpi laitetaan,
Rummukainen kertoo esimerkin.
Hän sanoo huomanneensa myyjien vaikeuden tehdä kaupanpäätöskysymyksen
esimerkiksi omilla mystery
shopping-käynneillään.
- Ei minulta useinkaan kysytä sitä tärkeintä kysymystä. Sen sijaan saatetaan sanoa, että tässä ovat vaihtoehdot, mene kotiin ja mieti rauhassa, Rummukainen nauraa.
Entä miksei kauppaa sitten
kysytä, miksi se on niin vaikeaa?
- Saatetaan pelätä ei-vastausta eli asiakkaan kieltäyty-
mistä, mutta se kuuluu osana myyjän työhön, että aina
ei synny kauppaa. Toinen syy
on mielestäni se, ettei eroteta
kartoituskysymystä kaupanpäätöskysymyksestä. Miltä
tämä kuulostaa-kysymyksen
jälkeen kassakone ei vielä kilahda. Tarvitaan täsmällinen
kysymys, jolla tilanne muotoutuu kaupaksi.
Rummukainen sanoo, ettei tarkoituksena ole syyllistää myyjiä. Osa myyntityössä olevista on niin sanottuja
itse oivaltajia, jotka osaavat
analysoida omaa tekemistään. Mutta tarvitaan lisäksi
koulutusta, osaamisen kehittämistä.
- Huippumyyjän kaikki
kahdeksan ominaisuutta ovat
sellaisia, joihin voimme vaikuttaa. Pystymme kehittämään näitä asioita itsessämme, jos niin haluamme. Tämä on tärkeä myös työnantajien muistaa. Olen varma, että
monet yt-neuvottelut voidaan
välttää sillä, että yritys satsaa
myyjiensä osaamisen kehittämiseen.
Luottamushenkilöt koulutuksessa
Luottamushenkilöiden koulutuksessa oli hyvä tunnelma. Läsnä oli kolmisenkymmentä keskipohjalaista
yrittäjää. Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala esitteli järjestön painopisteet tulevalla vuodelle. Tulevana vuonna tullaan panostamaan mm. yksinyrittäjän aseman parantamiseen, EU-vaaleihin sekä kilpailutukseen. Keski-Pohjanmaan Aikuisopiston Ulla Kauppila toi eväitä yrittäjän arkeen ja luottamustehtävään. Kauppila muistutti että onnellisuus sijaitsee mielihyvän ja merkityksellisyyden rajamailla.
Illan aikana luottamusmiehet saivat työkaluja ja neuvoja yhdistystoimintaan.
jäsentä joka kuukausi
piteiden ja työn myötä yrittäjän
ääni kuuluu.
- Järjestöllämme on yrittäjyydestä sellaista kokemukseen perustuvaa tietoa ja osaamista, jota ei virkatyönä saa.
Olemme maamme vaikutusvaltaisimpia järjestöjä. On tärkeää, että jokainen suomalainen yrittäjä kuuluu joukkoomme, varatoimitusjohtaja Anssi
Kujala sanoo.
Reilu vuosi aikaa
Marraskuussa
käynnistyvä
kampanja kestää vuoden 2014
loppuun. Sen tavoitteena on
aktivoida jäseniä hankkimaan
uusia jäseniä, madaltaa jäseneksi liittymisen kynnystä ja
tuoda selkeästi esille jäsenyyden tuomat hyödyt, ja sitä kautta kasvattaa jäsenmäärää.
– Tavoite on, että saamme
kampanjan kestäessä joka kuukausi vähintään 1500 uutta jäsentä. Samalla vahvistamme
myös nykyisten jäsenten sitoutumista järjestöön, markkinointi Johanna Haanpää sanoo.
Vaihtuvat teemat
rytmittävät kampanjaa
Kampanjan sisältö vaihtuu
teemojen mukaan. Aluksi kerrotaan, että yrittäjien puolesta vaikuttaminen on monelle
syy kuulua yrittäjäjärjestöön.
Suomen Yrittäjien asiantuntijat
kertovat päättäjille, mitä vaikutuksia suunnitteilla olevilla
päätöksillä on yrittäjille ja sitä
kautta koko kansalle. Suomen
Yrittäjät myös vaatii muutoksia
lainsäädäntöön.
Paljossa on jo onnistuttu.
Esimerkiksi yrittäjien verotusta on kevennetty ja sen kannustavuutta lisätty, yrittäjän työttömyyden, sairauden ja vanhuuden turvaa parannettu ja
julkisia palveluita avattu yrittäjien tuotettavaksi.
- Mitä enemmän jäseniä, si-
tä vahvempi viesti päättäjille,
Haanpää summaa.
Jäsenyydestä on myös heti
lompakossa näkyvää rahallista hyötyä.
Yhteistyökumppanimme tarjoavat jäsenillemme sekä alueellisia että valtakunnallisia etuja, jotka ovat jopa tuhansien eurojen arvoisia. Mitä
enemmän jäseniä, sitä paremmat edut! Haanpää jatkaa.
Yksin ei tarvitse yrittää.
Kampanja kannustaa yrittäjiä yhteistyöhön ja yhdessäoloon, tutustumaan muihin
yrittäjiin, löytämään yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.
- Autamme myös silloin, kun
yrittäjä kohtaa vaikeuksia yritystoiminnassa. Jäsenille maksuttomassa neuvontapalvelussa
on tarjolla yli 100 asiantuntijan
apu, Haanpää muistuttaa.
Mitä enemmän suosituksia,
sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa!
Pääpalkintona on Suomessa valmistettu A-sarjan Mercedes-Benz, joka arvotaan tammikuussa 2015.
- Arvontaan osallistuvat
kaikki kampanjan aikana jäseneksi liittyneet yrittäjät ja
myös jokaisesta jäsenyyteen
johtavasta suosittelusta suosittelija saa yhden arvan pääpalkinnon arvontaan sekä vapaavalintaisen ammattilehden kolmeksi kuukaudeksi, Haanpää
kertoo.
11
12
YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
Alavieska

Haapajärvi
 Liikenne Anias Oy
Keskustie 27, Alavieska
Puh. 040 5080 617
Kolmostie 31, Haapajärvi. Puh 040 9137 446
Halsua


Kari ja Keijo Patana Ay
Perhontie 260, HALSUA. Puh. 040-7422 663, 0400-845 642



YRITTÄJÄ-LEHTI
Liike-elämän tuulissa
kannattaa tarttua tarjoukseen.
Soneran yritysasiakkaana:
• Puhut, viestittelet ja surffaat samaan kiinteään kuukausihintaan
Suomessa, pohjolassa ja Baltiassa. Eli budjetti pitää.
• Käytössäsi on luotettava verkko, josta suuri osa huippunopeaa 4G:tä.
• Olet tutkitusti tyytyväisten yritysasiakkaiden joukossa.
Samsung
Galaxy Note3
Samsung
Galaxy Express 2
8
06
€/kk
Sopiva Yritys 1000
-paketti sisältää
22
58
€/kk
24 kk sop.
ALV 0 %
24 kk sop.
ALV 0 %
• 1000 min puhetta
• 1000 teksti- ja/tai kuvaviestiä
• supernopean 4G-netin
• käytön pohjolassa ja Baltiassa
Sonera tarjoaa Samsung Galaxy Note3:n ostajalle
Galaxy Gear -älykellon ilman lisämaksua. Useita värivaihtoehtoja.
Kampanja voimassa vuoden 2013 loppuun asti.
Vain yritysasiakkaille. Hanki omasi: www.sonera.fi/yritys/tarjous • Sonera Kaupat • soita numeroon 0800 134134
13
14
YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
Himanka

Lajuksen Sähkö
Lajuksentie 81, 68100 Himanka. Puh 040 5309 913
Kalajoki

YRITTÄJÄ-LEHTI
15
Apua sairaan lapsen hoitamiseen
Jorma Uusitalo paikalla. Tuttu tilanne lukemattomilla työpaikoilla myös
Työntekijän lapsi sairastuu flunssakausien ja korvatuleheikä lasta voi viedä hoitoon, duskierteiden ulkopuolella.
Nivalassa
pääpaikkaanmutta töihin pitäisi mennä.
Tärkeät työtehtävät asiakasta- sa pitävä Naperopelto Oy helpaamisineen, palavereineen, pottaa työntekijöiden ja heidän
neuvotteluineen ja projektei- työnantajiensa arkea sairaan
neen odottavat. Työt kasaantu- lapsen hoitopalvelulla. Napevat ja se aiheuttaa stressiä sekä ropellolla on päiväkodit Nityöntekijälle itselleen että työ- valassa ja Ylivieskassa, mut-
ta sairaan lapsen hoitopalvelua se tarjoaa tarpeen mukaan
vaikkapa eri puolille KeskiPohjanmaata.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan palvelu toimii siten,
että kun yrityksessä työntekijän lapsi sairastuu, soitto Naperopeltoon riittää, ja sieltä järjestetään henkilö hoitamaan lasta työntekijän kotiin.
- Työntekijälle kyseessä on
ilmainen henkilöstöetu, koska
kulut korvaa työnantajayritys.
Yritys maksaa hoitajan palkan, yleisen kilometrikorvauksen sekä kiinteän kuukausimaksun, joka on suhteutettu
yrityksen työntekijämäärään,
kertoo Naperopellon uutta palvelua markkinoiva Laura Pihlajaniemi.
Hoitajat koulutettuja
alansa ammattilaisia
- Sairaan lapsen hoitopalvelu on yritykselle vaivaton tapa varmistaa, että toiminta jatkuu normaalisti, vaikka työntekijän lapsi on
sairastunut, Laura Pihlajaniemi sanoo.
Yritykselle kyseessä on verovähennyskelpoinen kulu. Vähennys koskee nimenomaan
kotona tapahtuvaa sairaan lapsen hoitoa, ei perheen muiden
lasten hoitoa.
Pihlajaniemi kertoo, että
kaikki koteihin lähetettävät
hoitajat ovat koulutettuja lasten hoidon ammattilaisia, joilla on työstä myös käytännön
kokemusta. He saavat lisäksi
erikoiskoulutusta asioista, jotka liittyvät nimenomaan sairaan lapsen hoitamiseen.
Uutta palvelua on kehitetty
Kaisa Pihlajaniemi toimii Naperopellon yrittäjänä. Yritys kaavailee laajentavansa sairaan lapsen hoitopalvelua myös Keski-Pohjanmaan ulkopuolelle.
viime vuodesta alkaen, ja sen
varsinainen markkinointi on
käynnistynyt kuluvan vuoden
aikana.
- Olen tehnyt aiheesta myös
opinnäytetyön, jonka kohteena oli Keski-Pohjanmaan keskussairaala. Johtoryhmässä
palvelu sai erittäin hyvän vastaanoton, ja siellä oltiin kiinnostuneita erityisesti heidän
tarpeisiinsa räätälöidystä palvelusta. Tehdyssä kyselyssä
puolet vastaajista ilmoitti ole-
vansa valmis käyttämään sairaan lapsen hoitopalvelua,
Pihlajaniemi kertoo.
Hänen mukaansa erilaisten
hoitolaitosten ja vaikkapa lääkärikeskusten lisäksi erilaiset
tuotantolaitokset ovat työpaikkoja, joiden työsuhde-etuihin
sairaan lapsen hoitopalvelu
sopii erityisen hyvin varmistamaan tuotannon tai palvelutoiminnan häiriöttömän jatkumisen.
- Viime kädessä vanhem-
pi itse luonnollisesti valitsee,
käyttääkö hän hoitopalvelua
vai jääkö hän itse kotiin sairaan lapsensa kanssa.
- Työnantajalle tämä on
helppoutta tuova palvelu. Lasten sairastelusta huolimatta toiminta jatkuu normaalisti, eikä resursseja tarvitse käyttää sijaisjärjestelyihin.
Me puolestamme toimitamme
palvelun sinne, missä sitä tarvitaan, Laura Pihlajaniemi sanoo.
Uusi verovähennys kannustaa kouluttamaan työntekijöitä
Atte Rytkönen dentamisesta päätetään edelleen kunkin työpaikan tarUusi koulutusvähennys kan- peista lähtien.
nustaa kehittämään osaamista laaja-alaisesti. Verotukses- Koulutussuunnitelma
sa voi jatkossa vähentää kou- yt-lain mukaan
lutussuunnitelmaan perustu- Verovähennyksen saa vain,
jos koulutus perustuu yhteisvia kustannuksia.
toimintalain mukaiseen koulutussuunnitelmaan.
Ei pakkoa vaan
Koulutussuunnitelmassa
kannusteita
Uudistusten keskeinen ajatus määritellään yrityksessä ilon se, että työnantaja saa ve- menneet osaamisen kehittärovähennyksen tai sitä vastaa- mistarpeet sekä ne tavoitteet
van korvauksen työntekijöi- ja periaatteet, joita yritykden osaamisen kehittämises- sen osaamisen kehittämisestä. Lainmuutoksilla ei sääde- sä noudatetaan. Suunnitelman
tä työnantajille velvollisuutta avulla voidaan yhteistoiminkouluttaa henkilöstöään tai nassa henkilöstön kanssa karhenkilöstölle subjektiivista oi- toittaa työtehtävien asettamia
osaamisvaatimuksia ja suunkeutta koulutukseen.
Uudistuksilla pyritään ta- nitella tarpeellisia koulutusloudellisin kannustein oh- toimia. Koulutussuunnitelma
jaamaan työnantajia kehittä- toimii myös välineenä, kun
mään laaja-alaisesti henki- edistetään erityisessä koululöstön osaamista ja ottamaan tustarpeessa olevien työntekihuomioon sellaiset työnteki- järyhmien osaamistason säijäryhmät, joilla on osaamisen lyttämistä.
Koulutussuunnitelman tukehittämiseen liittyviä erityistarpeita. Henkilöstön osaami- lee sisältää arvio koko hensen kehittämisestä ja sen koh- kilöstön ammatillisesta osaa-
misesta sekä osaamisen vaatimusten
muutoksista
ja
muutosten syistä. Arvioon perustuva suunnitelma on ryhmiteltävä henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla.
Suunnitelmassa on lisäksi
käsiteltävä yleiset periaatteet,
joilla pyritään ylläpitämään
työkyvyttömyysuhan alaisten
ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden
työmarkkinakelpoisuutta.
Lisäksi suunnitelmaan tulee
kirjata, miten sitä on tarkoitus
toteuttaa ja seurata.
Yhteistoimintalain
ulkopuolella
Koulutussuunnitelman laatiminen ei ole pakollista, jos yhteistoimintalaki ei sovellu yritykseen. Verovähennykset saa
kuitenkin näissäkin yrityksissä vain, jos koulutus perustuu
suunnitelmaan ja täyttää muut
vähennyksen edellytykset.
Jos koulutussuunnitelmaa
ei ole, työntekijä voi pyytää
työnantajaa keskustelemaan
ammatillisen osaamisensa kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelulle ei ole
esitetty menettelyvaatimuksia, mutta on asianmukaista
käydä keskustelu kohtuullisen ajan kuluessa sen pyytämisestä.
Käytännössä uusi
verovähennys
Uusilla säännöksillä ei muuteta jo voimassa olevaan sääntelyyn perustuvaa oikeutta vähentää verotuksessa työntekijöiden kouluttamisesta johtuvia kustannuksia. Verotuksen
näkökulmasta kyseessä on siis
työnantajille uusi verovähennys, josta käytetään nimitystä
koulutusvähennys.
Säännökset koulutusvähennyksestä sisältyvät elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin. Näitä täydentämään on ehdotettu
lakia, joka oikeuttaisi koulutusvähennyksen sijasta koulutuskorvaukseen silloin, kun
työnantajaan ei sovelleta kum- den yhteenlaskettu kesto vepaakaan edellä mainituista ve- rovuonna on vähintään kuurolaeista.
si tuntia.
Lisäksi työnantajan on laaSuunnitelmaa
dittava kirjallinen selvitys
seurattava tarkasti
kunkin työntekijän osalta
Esityksen mukaan koulutus- koulutusvähennyksen laskenvähennyksen määrä lasketaan taperusteista ja sen saamisesiten, että yrityksen työnteki- dellytysten täyttymisestä. Kojöiden keskimääräinen päivä- ko henkilöstön kattava koupalkka kerrotaan koulutusvä- lutussuunnitelma ei siis riitä,
hennykseen oikeuttavien kou- vaan suunnitelman toteutulutuspäivien määrällä, ja näin mista on seurattava työntesaatu tulo jaetaan luvulla 2.
kijäkohtaisesti vähennyksen
Verovähennys myönnetään saamiseksi.
verovuoden aikana työntekijöille kertyneiden koulutus- Ohjeita tulossa
päivien perusteella. Oikeus Työmarkkinajärjestöt sopivat
verovähennyksen syntyy, mi- osaamisen kehittämisen toikäli koulutuspäiviä on vero- mintamallista maaliskuussa
vuonna vähintään yksi. Vä- 2013. Lainsäädäntö tulee voihennyksen verovuosittainen maan vuoden 2014 alusta.
Tarkemmat ohjeet uusien
enimmäismäärä on kolme
koulutuspäivää
työntekijää säännösten soveltamisesta sekä mallin koulutussuunnitelkohden.
Koulutuspäivänä pidetään man tekemiseen löydät SY:n
päivää, jona koulutuksen kes- verkkosivuilta Työnantajan
to on ollut vähintään kuusi ABC-osista. Lisäksi verottuntia. Yksi koulutuspäivä voi taja julkaisee ohjeen säädösmuodostua useasta koulutuk- ten tulkinnasta alkuvuodessesta tai koulutusjaksosta, joi- ta 2014.
16
YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
Kannus

 
Tilipalvelu Tietovakka Oy
Asematie 4 A Kannus. Puh. (06) 870 335




 ­€





YRITTÄJÄ-LEHTI
Pohjoisessa riittää tekemistä
isolle joukolle pitkäksi aikaa
Jorma Uusitalo tää pitkäksi aikaa tekemistä
isolle joukolle. Nyt kun olemSuurhankkeiden koordinaa- me päässeet käymään paitiohankkeen projektipäällik- kan päällä eri kokoonpanoilkö Jukka Oravainen Kosekis- la, huikea kokonaisuus avauta on kiertänyt viime tammi- tuu vielä konkreettisemmin
kuusta alkaen levittämässä kuin lukujen perusteella, Oraalueen yrityksille ilosanomaa vainen sanoo.
Rakennushankkeita on tarpohjoisen suunnassa odottavista suunnattomista mahdol- jolla ympäri Barentsin aluetta. Kaivosala on aktiivinen
lisuuksista.
Käytännössä
pohjoisel- erityisesti Ruotsissa, Suomesla suunnalla tarkoitetaan Ba- sa ja Venäjällä energiahankrentsin aluetta; Pohjois-Nor- keiden keskittyessä Ruotsin
jaa, Pohjois-Ruotsia, Pohjois- lisäksi Suomeen ja Norjaan.
Öljy- ja kaasualan hankkeet
Suomea ja Luoteis-Venäjää.
- Tähän mennessä olemme koskevat pääosin Norjaa. Lisaaneet kiinni kymmeniä ko- säksi tulevat Barentsin-alueen
timaisia
yhteistyökumppa- logistiset käytävät eli juna-,
neita, jotka ovat tällä hetkel- auto-, laiva- ja lentoreitit, jotlä menossa Ruotsiin ja Nor- ka koskevat koko aluetta mutjaan. Sitä yhteistyötä on tar- ta etenkin Norjaa.
Norjan
Suomen-suurläkoitus syventää edelleen.
Tänä vuonna tehtyjen myyn- hettiläs kiersi viime keväänä
ti-, markkinointi- ja tutustu- Suomea kertomassa pohjoimismatkojen ansiosta olemme sen alueen investointikohteissaaneet runsaasti tietoa sii- ta. Hänen viestinsä oli selkeä:
tä, mitä pohjoisessa tapahtuu investoinnit ovat kokoluokalja millaista tekemistä meille taan yksinkertaisesti niin miton siellä. Esille on saatu nos- tavia, ettei heidän oma työvoitettua konkreettisia hankkei- mansa riitä niistä suoriutumita ja asiakkaita, joille yrityk- seen. Siksi alueelle tarvitaan
set voivat tarjota osaamistaan. avuksi myös ulkopuolista työvoimaa. Kuten vaikkapa 10
000 insinööriä suunnitteleYritysten osoitettava
maan investointeja, ja heidän
uskottavuutensa
- Kokonaisuutena voi todeta, lisäkseen iso joukko muuta
että kun katsoo koko Barent- työväkeä tekemään käytänsin-alueen investointilistaa, se nön työn.
- Meidän pitää olla amon niin valtava, että siitä riit-
mattimaisia, uskottavia mutta myös fiksuja siinä, että lähdemme tekemään norjalaisten
kanssa yhteistyötä sen sijaan,
että yksioikoisesti vain tunkeutuisimme heidän reviirilleen, Oravainen sanoo.
Suomi-talo auttaa
kontaktien luomista
Entä miten esimerkiksi keskipohjalaisen pk-yrityksen kannattaa toimia, jos yritys haluaa lähteä tarjoamaan osaamistaan Barentsin-alueelle?
- Jos yritys on jo ollut esimerkiksi Norjan-markkinoilla ja tuntee sieltä asiakkaita,
silloin ollaan tietenkin yhteyksissä suoraan yrityksiin.
Yksi vaihtoehto on mennä
sinne meidän kautta. Esimerkiksi Norjan Tromssassa vihitään 21. tammikuuta Suomitalo Arctic Frontiers-tapahtuman yhteydessä. Suomi-talon
kautta voi jatkossa hakea oikeita Pohjois-Norjan kontakteja.
Sen lisäksi yritykset voivat
luonnollisesti kääntyä suoraan Oravaisen puoleen, jonka pääasiallinen tehtävä on
hakea kontakteja ja viedä täkäläisten yritysten edustajia
tapaamaan juuri niitä oikeita kumppaneita, joiden kanssa on mahdollista päästä yhteistyöhön.
- Kauppaa me emme tie-
tenkään voi tehdä kenenkään
puolesta mutta me pystymme
avaamaan ovia sekä hankkimaan oikeita tahoja pöydän
toiselle puolelle.
Jotta yritys voi lähteä uskottavasti pohjoiseen tekemään
kauppaa, vähimmäisvaatimus
on Oravaisen mukaan se, että yrityksen markkinointimateriaali on kunnossa. Vähimmillään riittää ammattitaitoisesti tehty A4-esite, josta käy
ilmi, mitä yritys tekee, missä
on sen erityisominaisuudet ja
miksi yrityksen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä.
Samoin pitää olla mietittynä valmiiksi vientistrategia, eli mitä pohjoiseen ollaan
menossa tekemään. Erityisesti öljy- ja kaasuteollisuudessa
toimijoiden on huolehdittava
siitä, että laatuun ja työsuojeluun samoin kuin dokumentointiin liittyvät peruspalikat
ovat kunnossa. Norjassa kaasu- ja öljykentillä työturvallisuusasioissa on vain yksi tavoite; nolla tapaturmaa.
- Ja kun matkaan kerran
lähdetään, on hyvä huolehtia siitäkin, että mukana on
myös myyjä. Vaikka yrittäjä itse hallitsee erinomaisesti sen, mitä hänen yrityksenä
tekee, silti tarvitaan henkilö,
joka osaa myydä tämän osaamisen asiakkaalle, Oravainen
korostaa.
Projektipäällikkö Jukka Oravaisen mukaan yksi perusasioista, joka pitää olla kunnossa yritysten lähtiessä tavoittelemaan Barentsin-alueen markkinoita, on laadukas ja ammattitaitoisesti tehty markkinointimateriaali.
17
Lauri Appelgrénille
SY:n timanttiristi
Kokkolan Yrittäjiin kuuluva
Lauri Appelgrén on saanut Suomen Yrittäjien yrittäjäristilautakunnan myöntämän timanttiristin. Appelgrén toimii Donegroupin hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana.
Yrittäjänä 1970-luvun alkupuolelta saakka työskennellyt
Appelgrén on hoitanut myös lukuisia luottamustehtäviä muun
muassa yrittäjäjärjestöissä. Pietarsaaren Yrittäjien puheenjohtajana hän toimi 12 vuotta ja
hallituksen jäsenenä 18 vuotta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen jäsenenä Appelgrén oli kaksi vuotta.
Ensi helmikuussa Appelgrénilla täyttyy 40 vuotta yrittäjänä, ja tuona aikana hän on työllistänyt yli tuhat työntekijää
yritystensä kautta. Appelgrén
toimii edelleen aktiivisesti yritysmaailmassa ja kunnallisissa
luottamustehtävissä sekä valtakunnallisessa senioreiden valtuustossa.
Timanttiristin Lauri Appelgrénille luovuttivat Kokkolan Yrittäjien varapuheenjohtaja Tuomo Lahti (oik.) ja Petri Rajala Donegroupista.
Suomen Yrittäjät:
Verovelkarekisteri ei saa leimata
tavallista, vaikeuksissa olevaa yrittäjää
Yrittäjälle voi syntyä maksuviiveitä erityisesti taloustaantumassa, vaikka yrittäjä tekee parhaansa velvoitteidensa täyttämiseksi. Verovelkarekisteri on pantava täytäntöön
siten, että tavalliset yrittäjät
eivät joudu julkiseen häpeäpaaluun, mikä voi johtaa koko yritystoiminnan lopettamiseen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo.
Hallituksen esitystä verovelkarekisteriksi Suomen
Yrittäjien mukaan muutettava
siten, että pienet laiminlyönnit
eivät johda velkarekisteriin.
– Työllistävällä yrittäjällä 5
000 euron raja tulee niin helposti vastaan. Pelko siitä, että
vähäisen laiminlyönnin takia
joutuu rekisteriin, voi muodostaa esteen työllistämiselle.
Suunniteltua 5 000 euron rajaa
tulee korottaa esim. kolminkertaiseksi, Järventaus vaatii.
Järventaus toteaa, että hallitus yrittää estää asiansa hoitamaan pyrkivien yrittäjien leimaamista. Esimerkiksi velkarekisteriin ei joutuisi,
jos verovelvollinen on sopinut
maksujärjestelystä verottajan
kanssa.
– Maksujärjestelykäytäntöä pitää kuitenkin kehittää
nykyistäkin joustavammaksi,
Järventaus sanoo.
Ylipitkät maksuajat
usein syynä verovelkoihin
Yrittäjien verovelat johtuvat
osaksi kohtuuttoman pitkiksi venyneistä yrityssaatavien
maksuajoista.
– Verovelkarekisteriä ei tulisi ottaa käyttöön, ennen kuin
maksuaikakäytäntöä korjataan uudella lailla siten kuin
eduskunnan enemmistö on
vast’ikään edellyttänyt, Järventaus sanoo.
Hän korostaa, että harmaan
talouden torjunta on tärkeää,
mutta toimet eivät saa johtaa
siihen, että asiansa hoitamaan
pyrkivät yrittäjät joutuvat vaikeuksiin.
– Kysymys on käytännössä niistä yrittäjistä, jotka ovat
luoneet eniten uusia työpaikkoja, Järventaus muistuttaa.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät, p. 050
336 0015, jussi.jarventaus@
yrittajat.fi
18
YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
 ­€ ‚ƒ
Maansiirto ja Kuljetus
Sauli Puumala
Puh. 0400-761 915


­€‚
LVI KAUSTINEN KY
Kaustinen puh. 0400-366 026

Kaustinen
Kaustintie 5, 69600 Kaustinen
Puh. (06) 861 2688, Fax (06) 861 2519
www.tilikulma.fi
Rajatie 22, 69600 Kaustinen. Fax (06) 861 2087
www.elementtivalmiste.com
Eijan Kenkämakasiini
Puh. 0400-666 876
Autokoski Ky
Puh. 010 666 3450. Kaustinen
Perhonjokilaakson
Keskuspesula Ky
Rajatie 2 B, (06) 861 2155
Ullavantie 6, Kaustinen. Puh. 0400 160 798 www.metallijarvela.fi
KRUUNUPYY
Oy KS-Geokonsult Ab
Friggantie 8, 68500 Kruunupyy
www.ks-geokonsult.fi
Kokkola-Pietarsaaren Lentoasema
Karleby-Jakobstad Flygplats

www.finavia.fi
 ­
YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
19

­€€€‚ƒ„€…†­‡ˆ‰

LESTIJÄRVI
Jämptijussi
Kilpipakantie 65, Lohtaja. Puh 040-9138 480
Lohtajan Tilitoimisto
Lokaniituntie 2 A, Lohtaja. Puh (06) 877 125
NIVALA
LOHTAJA

MAALAAMO KARVONEN
Pajatie 85500 NIVALA.
Puh. (08) 443 783
20
YRITTÄJÄ-LEHTI
Canoraman juhlavuosi oli myös kasvun vuosi
Jorma Uusitalo työskentelee järjestelmäasiantuntijoina ja huollossa 14.
- Näin voimakas kasvu on
Myös paikallinen yritys voi
ponnistaa Kokkolasta kauem- merkittävä sekä Canoramalle
maksi kasvaville markkinoil- että sen asiakkaille. Yrityskaule. 20-vuotisjuhlavuottaan tä- pat laajentavat varsinkin Canonä vuonna viettänyt Canorama raman IT-osaamista, kun keton tästä hyvä esimerkki. Kun jumainen toimintatapa yhdisjuhlavuosi alkoi, yrityksellä tää kaikkien canoramalaisten
oli toimipiste kuudella paikka- osaamisen paikallisen asiakkunnalla. Juhlavuoden kään- kaan hyväksi, Brandt sanoo.
nyttyä lopuilleen Canoramapaikkakuntien määrä oli noussut jo 11:een.
Yrityksen laajeneminen on
tapahtunut suurimmaksi osaksi yritysostojen kautta.
Viime keväänä Canorama
avasi uuden toimipisteen Tampereelle. Syksyllä ketju laajeni
yritysostojen myötä Suupohjan alueelle Etelä-Pohjanmaalla sekä etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Yrityskauppojen jälkeen Canoramalla on
toimipisteet myös Kauhajoella, Järvenpäässä, Riihimäellä
ja Helsingissä.
Yrityskauppojen myötä mukaan on tullut myös uusia kansainvälisesti tunnettuja yhteistyökumppaneita. Tämä tekee
Canoramasta entistä vahvemman toimijan esimerkiksi tiedonhallintaan liittyvissä ratkaisuissa ja tietoturva-asioissa.
- Teknologiat kehittyvät nopeasti, mikä haastaa meidätkin. Varsinkin ICT kasvaa täl-
lä hetkellä voimakkaasti, ja sen
takia olemme halunneet, että Canoramalta löytyvät muun
muassa konesalipalvelut. Yrityskaupoissa saimme lisää sekä osaamista että resursseja,
minkä ansiosta pystymme kasvamaan yhdessä entistä isompien yritysten kanssa.
Monet yritykset pitävät teknologioiden kehittymistä mah-
dollisuutena mutta myös suurena haasteena, jonka hoitamiseen yrityksestä pitäisi löytyä
riittävän paljon ja riittävän ammattitaitoisia osaajia. Brandtin mielestä onkin tärkeää, ettei
yritysten tarvitse pitää ICT-asioita ylipääsemättömän vaikeina tai jopa kehityksen esteenä,
jos omat resurssit eivät tunnu
riittävän.
ICT:n rooli
kasvaa koko ajan
Toimitusjohtaja Martin Brandt
laskee, että samalla henkilökunnan määrä on noussut yli Canoraman juhlaseminaarissa marraskuussa paikallisuudesta keskustelivat Arto Nybergin (oik.) johdolla muun muassa Suomen Canon
90:ään työntekijään. Heistä 48 Oy:n toimitusjohtaja Harri Nyström ja Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus.
- Meidän tapauksessa asiakas valitsee, antaako hän koko ICT-paletin Canoraman hoidettavaksi vai osan siitä. Tärkeintä on se, että asiakas voi
nukkua yönsä rauhassa ja keskittyä olennaiseen, koska me
hoidamme hänen puolestaan
meille osoitetun ruudun.
Oppilaitosyhteistyöstä
hyviä kokemuksia
Canorama näkyy paikallisesti monella taholla esimerkiksi
kulttuurin, liikunnan ja urheilun tukijana. Erityisen hyviä
kokemuksia toimitusjohtajalla
on oppilaitosyhteistyöstä.
- Meillä on ollut tosi hyvää
yhteistyötä sekä ammatillisen
koulutuksen että esimerkiksi Kokkolan yliopistokeskus
Chydeniuksen kanssa. Sieltä
Canorama on saanut työntekijöiksi muun muassa kaupallisen puolen sekä it- ja sähköalan
ammattilaisia, joille olemme
räätälöineet lisäksi yrityskohtaisen koulutuksen. Ilman tätä
yhteistyötä olisimme joutuneet
kulkemaan paljon pidemmän
tien saadaksemme töihin ammattitaitoista työväkeä.
- Sen lisäksi mukaan pitää
laskea harjoittelijoina olleet
Kestosuosikit samat, laatutietoisuus lisääntyy
na pidettyjä, sekä yöasut ja liivi-housu -setit.
- Uutta tänä talvena ovat
muun muassa muotoilevat
mekkomallit ja bodyt, kertoo
puolestaan Outi Pietilä-Lämpsä Asuste-Apusesta.
Intersportissa uusia tuulia
esittelevät esimerkiksi Polarin
aktiivisuusmittarit.
- Aktiivisuusmittari ilmoittaa päivittäisen aktiivisuus-
Aino Kattilakoski
Joulun kiireisin sesonki on
vasta tuloillaan, mikäli on uskominen Asuste Apusen Suvi Hautalaa ja Intersportin Johanna Koivukoski-Häggiä.
- Tuntuu, että joulu ei ole
vielä kunnolla edes alkanut,
sanoo Hautala.
- Säät ovat olleet huonoja ja
se näkyy ihmisten jouluostoksissa. Lumisina aikoina oli vilkasta, viime päivinä taas heikompaa.
- Yleensä härdelli käynnistyy itsenäisyyspäivästä, kiihtyen aina jouluun saakka.
Alusasujen
erikoisliike
Asuste-Apusessa joulu on selkeästi kiireisintä aikaa kesämyynnin ohella. Samaa sanoo
myös Koivukoski-Hägg Intersportin osalta.
Koivukoski-Hägg on myös
huomannut, että jouluisin ostetaan laadukkaampaa ja kestävämpää tavaraa.
- Laadun suosio on selkeästi
kasvussa. Läheisille halutaan
antaa kestäviä lahjoja. Laatutietoisuuteen on osaltaan vaikuttanut lisääntynyt materiaalitietous.
- Markettikama ei enää kelpaa kaikille alusvaatteissa.
Tuotteen pitää kestää käyttöä,
Asuste-Apusen Suvi Hautala ei vielä osaa sanoa, mistä yksittäisestä tuotteesta tulee tämän joulun hitti. Punainen liivihoususetti on esimerkki joulun kestosuosikista.
jatkaa Suvi Hautala.
Hitit hakusessa
Jouluisin tehdään selkeästi
myös isompia hankintoja.
- Pehmeiden pakettien, kuten vaatteiden ja urheilukerrastojen ohella isot lahjat kuten sukset, lumilaudat ja sykemittarit ovat kova juttu.
- Urheiluvälineitä täytyy aina ostaa, joten tällaisina taloudellisesti vaikeina aikoina ne
halutaan usein sijoittaa joulun
tienoille.
Yhden kummallisen trendin Koivukoski-Hägg on huomannut.
- Murtomaahiihto näyttää
olevan todella in nuorten keskuudessa tällä hetkellä. Suksia on myyty todella paljon nimenomaan nuorille. Ennenhän se oli koululaisten inhokkilaji, hän nauraa.
Sukset eivät ole kuitenkaan
nousseet yhtä kovaksi joululahjahitiksi, kuin muutaman
vuoden takainen ilmiö piikkimatto.
- Piikkimaton kaltaista yhden joulun ehdotonta suosikkia ei ole sen koommin keksitty.
- Sykemittarit tosin ovat hyvin pidettyjä lahjoja vuodesta
toiseen.
Asuste-Apusen Hautala ei
vielä osaa sanoa, mistä tuotteesta tulee tämän joulun hitti.
- Syksyn suosikeistakin on
jäljellä enää muutamia kappaleita, joten niitä ei ole jäljellä
suosikeiksi asti.
- Lahjakortit tietysti ovat ai-
tason ja ilmoittaa esimerkiksi kuinka paljon on liikuttava,
saavuttaakseen asettamansa
tavoitteen. Laitteessa on käytössä päivä, viikko ja kuukausiseuranta.
- Näitä myy suomessa tällä hetkellä vain hyvin harvat liikkeet. Ensimmäinen erä
myytiin heti loppuun, mutta
onneksi saimme uuden näin
joulun alle.
YRITTÄJÄ-LEHTI
opiskelijat, joiden lukumäärä
nousee yli sataan. Tänä päivänä Canoramassa työskentelee
näitä entisiä opiskelijoita esimerkiksi dokumentin ja tulostuksen hallinnan huippuosaajina, jotka konsultoivat asiakkaita eri puolilla maata ja jopa
maahantuojia.
Brandt korostaa myös rajat
ylittävän yhteistyön merkitystä.
- Canoramalla on jokilaaksojen lisäksi vahvat yhteydet Oulun eteläiseen ja
21
Pietarsaaren seudulle sekä Uuteenkaarlepyyhyn ja aina Etelä-Pohjanmaalle asti. Yhteistyötä voitaisiin tehdä vieläkin
laajemmalla alueella, koska
kaikissa maakunnissa on vahvaa yrittäjyyttä ja yhteistyöstä
hyötyvät kaikki. Eri maakuntia edustavien ihmisten yhteisissä tapahtumissa on huomannut konkreettisesti, miten paljon hyötyä verkostoitumisesta
ja yhteistyöstä voi parhaimmillaan olla, Brandt
sanoo.
Risto Ala-Korpi esittelee
Sanssi-projektia Mediacafen Mari Myllymäelle. Sanssi-projekti on yksi palkkatukityöllistämisen osa. Siinä
valtio tukee työnantajaa noin
700 eurolla kuussa nuoren
työllistämiseksi.
Täsmäase työttömyyttä vastaan
- Kasvu ei ole meille itsetarkoitus. Tärkeintä on pitää hyvää huolta
asiakkaista ja syventää keskinäistä yhteistyötä, Canoraman toimitusjohtaja Martin Brandt korostaa.
Urheilubuumi valloillaan
Aktiivisuusmittarit ovat yksi
esimerkki tämän hetken hurjasta fitness -villityksestä, joka on levittäytynyt kaikkialle.
- Erityisesti buumi näkyy
erikoistarvikkeiden ja urheiluvaatteiden menekissä. Pilatesrullia ja joogamattoja kuluu
paljon enemmän kuin ennen.
- Myös miehet haluavat nykyään panostaa enemmän ur-
heiluvaatteisiinsa. Värejä ja
materiaaleja selvästi harkitaan
huolella.
Suosiota kasvattanut juoksuharrastus taas näkyy Koivukoski-Häggin mukaan nastalenkkareiden suosiossa.
- Talvellakin täytyy päästä juoksemaan ja liikkumaan.
Myös ikäihmisten.
Intersportin asiakaskunta
on kaikenikäistä ja kokoista.
Asuste-Apusen asiakkaat joulua ennen ovat suurimmaksi
osaksi miehiä.
- Äitienpäivän lisäksi, sanoo Hautala.
- Siksi lahjakortit ovatkin
niin suosittuja. Jos koko ei aivan ole selvillä, ei voi ainakaan mennä vikaan.
- Toinen seikka lahjakorttien eduksi on jouluostosten tekeminen liian myöhään, jolloin kokoja ei ole välttämättä enää jäljellä. Lahjakortti takaa, että ostoksille voi tulla
myöhemminkin.
Aino Kattilakoski Päivässä hän kiertää keskimäärin viisi yritystä, vuositasolKokkolalainen Risto Ala-Kor- la tuhat. Yrityskäyntien lisäkpi etsii työkseen töitä. Kysees- si hänen on oltava yhteistyössä
sä on Kokkolan työ- ja elin- useiden eri toimijoiden, kuten
keinotoimiston täsmäase nuo- kaupungin, Keski-Pohjanmaan
risotyöttömyyttä
vastaan. Yrittäjien, KOSEK:n, koulujen,
Työnetsijä Ala-Korpi etsii töitä Kokkotyö-säätiön, sekä oppi18-29-vuotiaille nuorille suorin sopimustoimiston kanssa.
- Verkostoituminen on tärkekontaktein, eli kiertäen ja jalkautuen alueen yrityksiin ja ja- ää, jotta kaikille löytyy se oikea väylä työmaailmaan.
kamalla tietoutta.
Ala-Korpi nauttii työstään
Ala-Korpi oli mukana samanlaisessa projektissa vii- hyvin paljon.
- Koen, että tämä on todella
meksi vuosina 2010-2012, mutta silloin hän etsi työharjoitte- tärkeää työtä. Parhaimpia hetlupaikkoja. Nyt etsinnän alla kiä ovat tietenkin ne, kun työovat työkokeilujen ohella eri- paikka syntyy. On ihanaa tartyisesti vakituiset ja määräai- jota nuorille mahdollisuuksia.
- Kaikilla yrityksillä ei ole
kaiset työpaikat.
Syksyn aikana Ala-Korpi on aina aikaa etsiä työntekijöitä,
kiertänyt läpi 330 yritystä saa- ilmoittaa työntekijätarpeestaan
liinaan 50 työpaikkaa, joista tai tutkia erilaisia valtion tarjopuolet on palkkatukityöpaik- amia avustusmahdollisuuksia.
Monet yritykset kokevat tämän
koja.
- Palkkatuetussa työssä val- palveluna.
tio maksaa 700 euroa nuoren
palkasta. Palkkatukea voi saada kahdesta kymmeneen kuukautta.
- Maksimissaan valtio saattaa siis maksaa työnantajille
peräti 7000 euroa yhdennuoren
työllistämiseksi.
Palkkatuettu työ on yksi hallituksen toimista, joilla nuorten työllisyyden parantamiseksi tarkoitettu nuorisotakuu
pannaan toimeen.
- On erittäin tärkeää, että
alueen yrittäjät tietävät mahdollisuudesta palkkatukeen.
Koko maakunta alueena
Turo Isomaa Kokkolan Intersportista on huomannut, että sykemittareita päätyy pukinkonttiin paljon. Tämän vuoden uutuuksia, aktiivisuusmittareita on
myös mennyt paljon.
Hyvä vastaanotto
yrityksissä
Risto Ala-Korven mukaan yritykset ovatkin suhtautuneet
projektiin hyvin.
- Yritykset, joilla on mahdollisuus tarjota työpaikkaa, ovat
työllistäneet vastuullisesti.
- Vastaavasti yritykset, joilla ei ole ollut tarvetta työvoimalle sillä hetkellä, ovat pyytäneet palaamaan esimerkiksi
2-3 kuukauden päästä, tarkistamaan tilanteen.
Ala-Korpi ei ole myöskään
huomannut talouden taantumaa alueella.
- Käymissäni yrityksissä
kaikkiaan kolmessa ovat olleet
yt-neuvottelut käynnissä. Tilanne näyttää siltä osin siis todella hyvältä.
- Keski-Pohjanmaalta löytyy
lukuisia hyviä yrityksiä monilta eri aloilta. Täällä on esimerkiksi hyvää metalli-, vene- ja
tehdasteollisuutta, sekä vahva
kaupanala.
Kaikki työ arvokasta
kokemusta
Ala-Korven työ edellyttää
kuitenkin aktiivisuutta myös
nuorten puolelta.
- Nuorten olisi hyvä olla yhteydessä te-toimistoon ja kysyä
löytyneistä paikoista.
Hän myös kehottaa nuoria
ottamaan töitä vastaan, vaikka
ne eivät aina kohtaisikaan juuri
omaa alaa tai koulutusta.
- Nuorena ei aina löydy täsmätyötä oman koulutuksen
mukaan. Silloin kannattaisi ehdottomasti koettaa jotain muuta. Kaikesta työstä on aina hyötyä ja merkintä näkyy CV:ssä.
- Hyvällä asenteella pääsee
todella pitkälle. Avoimuus ja
ahkeruus kaikkea kohtaan.
- Nykypäivän nuoret onneksi
ovat fiksuja ja koulutettuja.
Ala-Korven työmaa käsittää
koko Kokkolan, Kannuksen,
Lestijokilaakson, Perhon, Halsuan, Vetelin, sekä Kaustisen.
Yrityksiä on alueella kaikkiaan
4000 ja uusia syntyy noin sa- Merkonomiksi puolitoista vuotta sitten valmistunut 20-vuotias Janette Koivukoski etsi reilun vuoden
dan vuosivauhtia. Työnetsijäl- töitä tuloksetta. Syksyn alussa tärppäsi, kun hän sai vakiotyön R-kioskilta. Töissä hän on viihtynyt
lä on siis työnsarkaa riittämiin. mainiosti.
22
YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
Kärkimalli Oy
Kenkäsentie 7, Pietarsaari
p. (06) 7234 442

 ­
Hylkirannantie 158, 85900 Reisjärvi. Puh. 0400 684 277, 040 960 3198
PERHO
PEDERSÖRE

REISJÄRVI
PIETARSAARI

RANNILA OY
Puh. 0400 108 724
KUROTTAJAPALVELU RANNILA
Puh. 044 3526 408

YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
23
SIEVI
Kantolantie 8, Sievi. Puh. (08) 480 310 www.sievishop.fi
Lähikauppa
T:mi Jämsä
Laitala p. (06) 886 614, 044 5403 444
Jussinmäentie 1 B, Sievi. Puh. (08) 482 177 www.kimppakoti.fi




 
 
 ­ 





TOHOLAMPI
24
YRITTÄJÄ-LEHTI
Suomen Yrittäjät vaikuttaa myös Brysselissä
Nina Niemi na Neimala näkee UEAPME:n,
eli Euroopan yrittäjäjärjestön,
Vuodesta 2010 Suomen Yrit- jossa myös SY on jäsenenä.
täjillä on ollut oma toimipis- UEAPME:ssa on 80 jäsenjärte Brysselissä ja järjestön EU- jestöä, jotka yhdessä edustavat
edustajana toimii johtaja Ant- yli 9 milj. yrittäjää EU-alueelti Neimala. – EU:ssa päätetään ta ja yhteensä peräti 12 miljooyli 70% Suomen yrityslainsää- naa pk-yritystä. SY:n jäsenten
dännöstä, mikä on huikea lu- ääntä kuullaan, sillä olemme
ku., joten mikäli halutaan vai- aktiivisia ja yksi vahvimmiskuttaa EU:n päätöksiin, on ol- ta sellaisista eurooppalaisista
tava jatkuvasti ajan hermoilla yrittäjäjärjestöistä, joiden toija lobbaamassa, toteaa Nei- minta ei perustu pakkojäsemala. - Nykyään keskustel- nyyteen. Euroopan unionissa
laan pk-yritysten merkitykses- on yhteensä 20,7 milj. yritystä,
tä paljon enemmän, joskin toi- joista alle 250 henkilöä työlminta ei ole vielä sillä tasolla, listäviä yrityksiä on 99,8%, ja
lisää Neimala. Aluejärjestöjen heistä jopa 50% on yksinyrittoimihenkilöt tutustuivat loka- täjä. UEAPME:n tehtävänä
kuun lopulla, kolmen päivän on kommentoida lakiehdotukajan, EU:n toimintaan Brys- sia komissiolle, neuvostoille ja
parlamentille. – Jotta asioihin
selissä.
Tärkeimpänä yhteistyötaho- voidaan vaikuttaa, on kom-
mentoinnissa oltava aina eurooppalainen näkökulma, ei
niinkään kansallinen näkökulma, mutta niillä voidaan argumentoida, kertoo UEAPME:n
johtaja Luc Hendrickx. – Kyselyiden mukaan yrityksillä menee 70h viikossa pelkästään paperitöihin ja hallinnolliseen toimintaan. Tähän on
saatava muutos, toteaa Hendrickx.
Varapuheenjohtaja
Olli
Rehnin kabinetin jäsen Heidi
Jern, kertoo komission keskittyvän lainsäädännön valmisteluihin.
– EU:n uudella vaalikaudella 2014-2019, komissio tulee panostamaan parempaan
sääntelyyn, eli mm. direktiivejä tullaan yhdistämään, kertoo
Jern. Kabinetin jäsenillä on
Järjestöpäällikkö Nina Niemi (oik.) lobbasi keskipohjalaisia yrityksiä Suomen edustuston asiantuntijalle Pia Niemiselle. Lobbausta
seuraa tarkasti SY:n EU edustaja Antti Neimala.
apuna useita lobbareita, kuten
esim. SY:n Neimala. Komissiossa työskentelee yhteensä
n. 30 000 henkilöä, mm. virkamiehiä, kääntäjiä, avusta-
Aluejärjestöjen toimihenkilöt tutustumassa EU:n parlamenttiin.
jia ym. Jern kertoi että, uuden
talouspolitiikan koordinaatiomekanismin ansiosta voidaan
seurata jäsenmaiden makrotaloutta ja komissio voi antaa
huomautuksia valtioiden hallituksille entistä aikaisemmassa vaiheessa. – Suomen kilpailukyky on huonontunut, joten
Suomen tulisi satsata yritysten toimintaedellytyksiin, toteaa Jern.
Komission
Yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston
yksikön päällikkö Maarit Nyman kertoi EU:n yrittäjyyspolitiikasta. – Komissio on lanseerannut uuden pk-yrityksiä
tukevan, Small Business Act
–toimenpidepaketin, jolla voidaan vastata paremmin pienten yritysten tarpeisiin, kertoo
Nyman. Paketti pitää sisällään
mm. rahoitus- ja yrittämiseen
sekä hallinnolliseen taakkaan
liittyviä kehityskohtia. EU:n
aktiivisuus pienyritysten olosuhteiden parantamisessa on
myös tukenut SY:tä kun on
ajettu tiukennuksia maksuviivästysten sääntelyyn.
EU:ssa toimii neljä suurta
instituutiota; Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti sekä
Eurooppa-neuvosto. Jokaisella on omat tehtävänsä. Asiantuntija Pia Nieminen, Suomen
pysyvästä edustustosta, kertoi
että he edustavat Suomen hallitusta virkamiestasolla Euroopan unionin neuvostossa.
– Olemme tiiviissä yhteydessä komission ja meppien suuntaan sekä päivittäin yhteydessä Suomeen. Suomessa eduskunnalla on valta muodostaa
Suomen kanta päätöksentekoon, kertoo Nieminen.
Yhdessä tekemällä lisää
vaikuttavuutta
Brysselissä on myös muiden
etujärjestöjen edustuksia. Tutustuimme EK:n ja SKAL:n
edustuksiin jotka yhdessä
SY:n kanssa toteavat että yksin
ei pääse vaikuttamaan, vaan
yhteistyössä muiden kanssa.
SKAL:n johtaja Pasi Moisio
kertoi että kuljetusalalla jopa
80% lainsäädännöstä tehdään
EU tasolla. Moisio korosti että yhteistyötä on tehtävä myös
ulkomaalaisten meppien kanssa.
Omistajavaihdoksen vaiheissa auttaa yksinkertainen resepti
Puhumalla paras
Jorma Uusitalo on taustaltaan KHT-tilintarkastaja ja työskentelee KPMG
Suomessa on tällä hetkellä Oy Ab:n Kokkolan toimistosnoin 50 000 yritystä, joilla on sa yrityskauppa- ja omistajanpiakkoin edessään omistaja- vaihdosasiantuntijana.
vaihdos joko sukupolvenvaihdoksen tai yrityskaupan kaut- Juridiikka ja verotus
ta tai sitten toiminnan lopetta- selkeimmät osa-alueet
minen. Hyvällä suunnittelulla Omasta yrityksestä luopumija riittävän väljällä aikataulu- nen vaikkakin sitten esimertuksella varmistetaan se, että kiksi yrityskaupan tuloksena
esimerkiksi sukupolvenvaih- on monelle yrityksen perustadoksessa lopputulos on sel- jalle ja yrittäjänä pitkään toilainen, että se tyydyttää sekä mineelle hyvin tunneherkkä
asia. Se saattaa näkyä siinäluopujaa että jatkajaa.
Käytännössä tilanne on kin, että kynnys pyytää asiantuntija-apua omistajavaihdokusein kuitenkin toinen.
- Vaihdoksia tehdään edel- sen suunnitteluun ja toteutukleen aika paljon suunnittele- seen on turhaan korkea.
- Joskus yrittäjä voi tulla jomatta sillä hetkellä, kun siihen
pa
anteeksi pyydellen kysytulee pakko esimerkiksi saimään
apua, kun hän on koko
rauden seurauksena. Silloin
yrittäjäuransa
tottunut tulejoudutaan todennäköisesti tinmaan
toimeen
omillaan. Täkimään hyvästä suunnittelusta
mäkin
saattaa
vaikuttaa
osalja tekemään nopeita ratkaisutaan
siihen,
että
omistajavaihja, sanoo Minna Herlevi, joka
doksesta aletaan puhumaan
turhan myöhään, Herlevi sanoo ja korostaa, että nimenomaan puhumalla asiat saadaan parhaiten selvitettyä.
- Yrittäjä saattaa ensin sanoa, ettei hän ole saanut otetta
asiasta eikä tiedä siitä mitään.
Mutta hyvin usein ratkaisu on
valmiina yrittäjän mielessä
ja se tulee esille, kunhan hän
on saanut ensin käydä asioita rauhassa läpi toisen henkilön kanssa. Monesti etukäteen
hankalimmiksi mielletyt kysymykset kulminoituvat niin
sanottuihin koviin asioihin
kuten veroihin, vaikka ne ovat
minusta niitä kaikkein helpoimpia asioita. Olennaisinta
on löytää ensin se tahtotila ja
näkemys siitä, kenelle, kuinka
paljon ja milloin. Miten tahtotila toteutetaan juridisesti ja
mitkä ovat ratkaisun verovaikutukset, ne ovat se helpoin
arvion jälkeen yrittäjästä olisi
tuntunut siltä, että yrittämistä
on jatkettava niin kauan kuin
henki pihisee, siihenkin tilanteeseen löytyy Herlevin mukaan usein ratkaisu.
- Jos kyseessä on yritys, jossa on jotain myytävää ja jatkaja löytyy vaikkapa omasta
perheestä, ei yrittäjän tarvitse lähteä siitä, että yritys pitäisi antaa lahjana. Harvoin
kukaan perheenjäsenistä tällaista edes odottaa. Puhuminen jatkamiseen liittyvistä yksityiskohdista perheen sisällä
voi olla vaikeaa, mutta silloinkin hyvä keino on selvittää
asiat ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, jolla on kokemusta näistä tilanteista.
Omistajavaihdoksen ei tarvitse toteutua myöskään siten,
että luopuja irtaantuu kertaheitolla yrityksestään ja yrittäjäelämästä. Varsinkin perheen sisältä tulevat jatkajat
Yrittäjäelämän ei tarvitse yleensä toivovat, että entinen
loppua samantien
omistaja jää jakamaan siirtyVaikka eläkeyhtiöltä saadun mäajaksi hiljaista tietoa ja turosa kokonaisuutta.
Omistajavaihdoksista
on
puhuttu Suomessa paljon jo
vuosikausia, koska yrittäjien
ikääntyminen väistämättä lisää niiden yritysten määrää,
joissa ratkaisut ovat vähintään ovella. Herlevikin toteaa sekä tutkimuksiin että kokemuksiinsa viitaten, että yksittäisissä tapauksissa suurin
askel on otettu siinä vaiheessa, kun omistaja on ajatuksen
tasolla hyväksynyt tulleensa
siihen ikään, että on ryhdyttävä konkreettisesti miettimään
oman yrityksen tulevaisuutta.
- Keski-Pohjanmaalle tyypillinen piirre on se, että meillä on paljon pieniä yrityksiä.
Niissä lopettaminen saattaa
tuntua vaikealta taloudellisten syiden takia, koska monissa tapauksissa yrittäjäeläkettä ei ole tullut maksettua juuri mitään.
vaamaan asiakassuhteiden jatkumisen.
- Samalla luopuja huomaa,
että yrittämiseltä vapaaksi jäävä aika alkaakin täyttyä myös
muulla tekemisellä kuten harrastuksilla tai yhteisellä ajalla lastenlasten kanssa. Tärkeää näissä siirtymävaiheessa on
tietenkin tehdä selväksi se, että vaikka entinen omistaja auttaakin aikansa jatkajia alkuun,
päätösvalta yrityksen asioista
on kuitenkin siirtynyt uusille
omistajille.
Herlevi muistuttaa, että
omistajavaihdosta auttaa sekin, jos myyjä ryhtyy valmistamaan henkilökuntaakin
ajoissa omistajavaihdokseen.
Tärkeää on siirtää esimerkiksi
päätäntävaltaa henkilökunnalle, jotta yrityksen organisaatio
on vaihdosvaiheessa sellainen,
että se pystyy pyörittämään itsenäisesti yrityksen päivittäistä arkea. Silloin yritys ei ole
henkilöitynyt väärällä tavalla omistaja-yrittäjän, vaan yrityksessä on aidosti myytävää.
YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
Puh. 0400 768 323, Kannustie 140, 69300 TOHOLAMPI
25

VETELI


 ­€‚ƒ
LVI- ja Metalliasennus
J. Puusaari Oy
p. 0400-564 061
Maanrakennustyöt ammattitaidolla
YLIVIESKA
- rakennuksien pohjatyöt
- jätevesijärjestelmät
- pelto- ja metsäojitukset
- ym. kaivuutyöt
Tmi Joonas
Rautakoski
Kiskotie 4, Ylivieska puh. (08) 424 915, 0400 689 291
Puh. 040 742 2667. Oosintie 8, 69700 Veteli
[email protected]
Puh. (08) 424 005, 020 4551 303
www.konehuoltokivioja.fi


26
YRITTÄJÄ-LEHTI
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
Telkkätie 7 as 2. 84100 YLIVIESKA
Puh. 0440 294 510

 ­€

 ­€‚ƒ„…†
Savarinväylä 5, Ylivieska
p. (08) 4116 118
www.laaksojenmk.fi
YRITTÄJÄ-LEHTI
27
Vain hyvä tuuri pelasti hengen kompressoriräjähdyksessä
Valtasepällä onni
onnettomuudessa
Jorma Uusitalo ja-Liisa sekä perheyrityksen
työntekijä.
- Onneksi olivat korvatulSieviläinen Jorma Ojalehto
oli seissyt lokakuisena työ- pat päällä ja olimme sen verpäivänä sorvin ääressä jo pa- ran kaukana kompressorista,
ri tuntia, kun hän poistui het- ettei käynyt pahemmin, Markeksi hallin toiseen päähän ja-Liisa sanoo ja myöntää alasentamaan
työstämäänsä kujärkytyksen olleen melkoiosaa. Se liikku pelasti Oja- sen. Räjähdyksen ääni kuului
lehdon hengen, sillä lähes sa- kauas ympäristöön, ja naapurin pikkupojatkin ryntäsivät
mantien hallissa räjähti.
Räjähdyksen aiheutti sor- paikalle sukkasillaan katsovin välittömässä läheisyy- maan, mitä oli tapahtunut.
dessä sijainnut kompressorin
painesäiliö, joka oli asennet- Säännöllinen tyhjennys
tu seinälle eristettyyn tilaan, ei estä ruostumista
mutta joka räjähtäessään ai- Jorma Ojalehdon mukaan onheutti merkittäviä tuhoja. nettomuuden syy on selvä.
- Kyseessä oli italialaista
Säiliö repeytyi kappaleiksi
ja rysähti seinältä alas sorvin laatutyötä ollut kompressori,
päälle. Ojalehdon mukaan rä- joka kyllä uutena täytti stanjähdys rikkoi ympärillään dardit. Ennen laitteet tehtiin
kaiken, ja esimerkiksi betoni- paksummasta materiaalista,
seinä painui ulospäin kolmes- mutta nyt ne valmistetaan aivan siihen rajoille, hän toteaa
ta neljään senttiä.
- Jos en olisi sattunut pois- sarkastisesti. Kompressori oli
tumaan työpisteestä juuri sil- hankittu vuonna 2003 ja otetlä hetkellä, en olisi nyt tässä, tu käyttöön seuraavana vuonna.
hän toteaa vakavana.
Ostettaessa säiliön vaipan
Hallissa olivat räjähdyshetkellä töissä myös vaimo Mar- vahvuus oli ollut 2,5 milli-
metriä. Räjähdyksen jälkeisissä tutkimuksissa kuitenkin selvisi, että korroosio oli
syövyttänyt vaipan enää 0,49
millin vahvuiseksi.
- Ongelmana on lauhdevesi, jota kompressoriin kertyy.
Lauhdevesi ruostuttaa metallisäiliötä ja jossain vaiheessa se ei enää kestä painetta ilman pyrkiessä ulos. Poistamme lauhdeveden päivittäin
mutta se ei estä sitä, että sisään jää kosteutta siitä huolimatta ja ruostuminen jatkuu.
Vastaavia räjähdyksiä on
tapahtunut muuallakin, muun
muassa Kalajoella. Ojalehto
kehottaakin kaikkia, joilla on
kompressori käytössään, olemaan äärimmäisen varovaisia syöpymisen aiheuttaman
räjähdysriskin kanssa.
- Vaipan voisi hyvin valmistaa tehtaalla vähän paksummaksi mutta pelin henki on nykyään se, että näin
ei tapahdu. Yksi opetus tästä oli se, ettei mihinkään laitteeseen saa luottaa. Ympärille tarvittaisiin lisäksi tuki-
Räjähdyksen jälkeen. Kompressorin painesäiliö repeytyi kappaleiksi ja rysähti seinältä alas sorvin
päälle.
vanteet, jotka estäisivät räjäh- Se on asennettu nyt varastoon
dyksen.
omaan lämpimään tilaan, koirankoppiin, kuten Jorma Oja”Nauti ja elä hetkessä”
lehto kuvaa. Pienissä pajoissa
Kun Ojalehdot olivat selvin- kompressorit sijaitsevat lähes
neet ensi järkytyksestään, poikkeuksetta tuotantotiloishe ajoivat kauppaan osta- sa, koska se on helppo ja halmaan uuden kompressorin. pa ratkaisu. Ojalehtojen koh-
Jorma ja Marja-Liisa Ojalehto paikalla, josta Jorma oli juuri poistunut ennen räjähdystä. Painesäiliö sijaitsi kuvassa vasemmalla olevalla seinustalla.
dalla näin ei enää ole.
- Kaikkinensa räjähdyksen aiheuttamat kustannukset
nousivat noin 8 000 euroon.
Raha ei silti ole tässä se olennaisin asia. Tärkeintä on se,
että olemme hengissä, Ojalehdot huokaavat.
- Räjähdys muistutti siitäkin, että on tärkeää elää hetkessä ja nauttia siitä mitä on.
Työtä tehdään sen takia, että siitä saatu tulo antaa mahdollisuuden nauttia elämästä.
Työt kyllä odottavat, eivät ne
minnekään karkaa.
Ojalehtojen yritys muun
muassa kunnostaa maansiirtokoneita, hitsaa, sorvaa ja
tekee aar-porauksia. Ojalehdot ovat toteuttaneet jo pitkään valitsemaansa periaatetta, että elämään pitää mahtua
muutakin kuin työnteko.
- Meillä on arkisin säännöllinen työaika, jolloin teemme
töitä. Ainakin naapurit tietävät jo, ettei meille kannata tarjota töitä tehtäväksi viikonloppuisin, he nauravat.
Yrittäjäpariskunnan vapaaaikaan kuuluu kesäisin moottoripyöräily ja talvisin lumilautailu. Myös vapaa-ajanasunnolla Reisjärvellä he
viettävät aikaa aina kun mahdollista.
- Meillä on molemmilla
omat pyörät, ja vuodessa ajoa
kertyy 6 000-10 000 kilometriä. Lumilautailu puolestaan
on hyvää liikuntaa koko vartalolle, selälle ja mahanahoille, Jorma Ojalehto kertoo.
28
YRITTÄJÄ-LEHTI
YEL-vakuutuksen siirtymäaika päättyy
Harri Hellstén tä omistaneet johtavassa asemassa työskennelleet henkilöt,
Vuoden 2014 alusta lukien jotka saivat työstään palkkaa,
YEL-vakuutetuiksi pitää siir- vakuutettiin TyEL:n mukaan.
tyä myös niiden yli 30 pro- Uuden lain siirtymäaika alkaa
senttia yrityksen osakkeista olla ohi. Siksi näidenkin henkiomistavien, yrityksessä johta- löiden on siirryttävä YEL-vavassa asemassa työskentelevi- kuutetuiksi, jos muut YEL-vaen henkilöiden, jotka aiemmin kuuttamisen edellytykset täytovat olleet TyEL-vakuutettuja tyvät.
Voimassa olevien säännösko. toiminnasta.
YEL:n määritelmä muuttui ten mukaan YEL:n piiriin kuuvuoden 2011 alussa. Aiemmin luvana yrittäjänä pidetään osaalle 50 prosenttia yritykses- keyhtiössä johtavassa asemas-
Jouluristikko
Suomen monipuolisimmasta
painotalosta:
asiakaslehdet
esitteet
hinnastot
hyllysomisteet
julisteet
järjestölehdet
laatikot
lehdet
lomakkeet
luettelot
kalenterit
kansiot
kartat
kirjat
kirjekuoret
kutsut
kuvastot
kuvateokset
käyntikortit
lattiatelineet
mainostuotteet
messutuotteet
mobilet
ohjelmalehtiset
pakkaukset
pop-upit
postikortit
pöytästandit
pöytätelineet
sanomalehdet
taidekirjat
tarrat
vihkikutsut
vuosikertomukset
Paremmat asiat syntyvät
vain tekemällä paremmin.
Paremmat
Pyydä tarjous:
asiat
Asiakkuuspäällikkö
Mainospainotuotteet, myymälä- jaYLIVIESKA:
tapahtumamainonta,
Matti Knuutila • 044 3110 209
premedia, crossmedia, aineiston- ja julkaisunhallitsija,
syntyvät
[email protected]
iWay-tilausjärjestelmä, pakkaukset, vuosikertomukset,
vain
taidekirjat, lehdet ja sanomalehdet, messumateriaalit
ja kalenterit – vain muutamia mainitaksemme. Kirjapainopäällikkö
tekemällä
Esko Östberg • 044 3110 204
Suomen monipuolisin www.lonnberg.fi
[email protected]
paremmin.
www.lonnberg.fi
KOKKOLA: Asiakkuuspäällikkö
Timo Karkia • 050 5982 052
[email protected]
Vastaukset ristikkoon löytyy sivulta 26.
sa työskentelevää osakasta,
joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakkeista.
Johtavassa asemassa työskentelevä
osakas
kuuluu
YEL:n piiriin myös, jos hänellä on yksin yli 30 prosenttia
tai yhdessä perheenjäsentensä
kanssa yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai vastaava määräysvalta muussa yhteisössä.
YRITTÄJÄ-LEHTI
29
K Ä LV I Ä
Kasipuu käy yötä päivää
Aino Kattilakoski
Antti Sallansalmella pitää kiirettä. Sallansalmien kalustevalmistajayritys Kasipuun verstas
pyörii neljän miehen voimin
käynnissä lähes yötä päivää ja
tilauksia satelee niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Lisäksi Sallansalmella käynnistyi
vastikään toinen kausi Kälviän Yrittäjien puheenjohtajana.
Vauhtia kiihdyttää kasvaneet
tavoitteet ja tartuntapintojen
löytyminen tunnustelevan ensimmäisen kauden jälkeen.
- Olen lähdössä uuteen kauteen hyvillä mielin. Ensimmäisenä vuonna kaikki oli vielä
uutta ja aika kului tapoihin tutustuen. Hommat olisivat jääneet todella pahasti kesken, jos
minun pestini olisi jäänyt vain
yhteen vuoteen. Tästä työ vasta
alkaa. Ai eikö yhdistystoiminta olekaan pelkkää virkistystoiminnan järjestämistä?
- Yleinen harhaluulo ja todellisuudessa kaikkea aivan
muuta. Yrittäjien ja yritysten
etujen ajamiseen kuuluu niin
paljon muutakin kuin pelkkää
virkistystoimintaa, naurahtaa
Sallansalmi.
Kälviälle lisää yrityksiä
Kälviän yritystilanne näyttää Sallansalmen mukaan ihan
kohtalaiselta.
- Jäsenyritysten määrä on
kasvanut, mikä on positiivista. Tällä hetkellä yhdistyksessä on 89 yritystä mukana. Kovin rauhallista vain näyttää olleen syksyn aikana, mutta tilanne kuitenkin normalisoituu
talvea kohden.
- Syksyn virkistysretkellä
mukana oli innokas ja urheilul-
Antti Sallansalmen pitää kiireisenä Kasipuu -yritys, Kälviän Yrittäjien puheenjohtajuus, sekä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hallitus.
linen porukka, myös yrittäjien
joulujuhlallakin jaksettiin iloita. Toisaalta, yrittäjät eivät pärjäisikään ilman eteenpäin vievää ja positiivista asennetta.
Tyytyväinen täytyy siis olla. Lisääkin yrityksiä Kälviälle mahtuisi.
- Lähipalveluille olisi aina ti-
lausta, mutta tällaisessa taloustilanteessa se vain tuppaa olemaan epärealistista.
- Teollisuudelle täällä olisi
kuitenkin paljon tilaa. Maaseudulla on osaavia ihmisiä ja logistiikkakin hoituisi. Tähtitiedettä uuden menestystarinan
synnyttämiseen ei tarvita. Yk-
sinkertainenkin liikeidea riit- laustyönä valmistetut tuotteet
taas takaavat joustavuuden ja
tää, kunhan se on toimiva.
asiakkaan toiveiden kuunteleYksinkertainen liikeidea
misen.
Sallansalmi tietää mistä puhuu.
Lähialueille valmistuu pääKasipuunkin liikeidea oli yk- asiassa kotikalusteita, mutta
sinkertainen.
mitä kauemmaksi maailmalle
- Modernia kalustefirmaa mennään, sitä enemmän päätällä alueella ei ollut. Mittati- paino on ravintolakalusteissa.
Ravintoloista Sallansalmi tietääkin paljon.
- Olen alkuperäiseltä koulutukseltani restonomi. Ennen
Kasipuuta työskentelin kymmenisen vuotta niin kokkina
kuin esimiestehtävissä, ravintola- ja keittiöpäällikkönä eri
ravintoloissa.
Teknisen osaamisen yritykseen toi Sallansalmen liikekumppani, velipoika-Jukka, joka on pitkän linjan puuosaaja.
- Veljen kanssa on mukavaa olla yhtiökumppani. Luotettavampaa kaveria saa hakea.
Olemme avoimia, ja tiedämme,
että toinen hoitaa hommat aina
varmasti ja hyvin.
Tähtäin kasvussa
Puuseppä Pasi Mäkelä sahaa afrikkalaista iroko -puuta, josta valmistuu pöydänkansi uuteen Farang -ravintolaan Tukholmaan.
Sallansalmi kuvailee Kasipuuta rohkeaksi, innovatiiviseksi,
sekä kasvuhaluiseksi yritykseksi.
- Olemme myös erittäin ahkeria. Valot palavat täällä vä-
lillä yötä päivää. Yksi miinuspuolistamme on ehkä se, että
olemme joskus vähän hätäisiä
joissakin päätöksissämme.
Toimivan liikeidean, valtavan tietotaidon sekä hyvän tiimin luomalla yhdistelmällä riittää kysyntää. Siitä kertoo jotain esimerkiksi se, että muun muassa Tukholmaan
helmikuussa avautuva Tomi
Björckin ja Matti Wikbergin
ravintola Farang sai täytteekseen Kasipuun valmistamat kalusteet.
Kalusteiden
valmistaminen maankuuluille ravintoiloille edellyttää ajan hermolla olemista ja trenditietoisuutta.
- Ravintolat panostavat yhä
enemmän sisustukseen ja kalusteisiin. Yrittäjä ei voi ajatella, että asiakas maksaa vain
ruoasta. Hintoihin sisältyy miljöö ja palvelu siinä missä itse
ruoka ja juomakin.
- Välillä ajan hermolla oleminen on tosin hiukan hankalaa, sillä kehitys astelee eteenpäin hurjaa vauhtia, tyylisuuntia on monia ja sosiaalinen media lisää ihmisten tietoisuutta.
- Mutta se on lopulta yksi haaste muiden joukossa ja
haasteet on käännettävä voimavaroiksi.
30
YRITTÄJÄ-LEHTI
K Ä LV I Ä
Yhden naisen terveyshoitola
Aino Kattilakoski
Vaikka monelle vakituinen
työ ja taattu elanto saattavat
kuulostaa ihanteellisilta, kälviäläinen Johanna Hautamäki
koki kaipaavansa jotain ihan
muuta ja uutta. Sairaanhoitajana työskennellyt Hautamäki ilmoittautui yrityskurssille,
kouluttautui uudelleen ja toteutti unelmansa omasta terveyshoitolasta.
- Sairaanhoitajan työssä itse potilaiden kanssa vietetään
vain pieni osa työajasta. Iso
osa ajasta kuluu aivan muihin
asioihin, kuten paperihommiin. Halusin kokonaisvaltaisemman ja konkreettisemman
ammatin.
- Yrittäjyys oli myös kiinnostanut minua jo pidemmän
aikaa. Suvussani on paljon
yrittäjiä, ehkä se juontui jostain sieltä.
Hautamäki mietti vaihtoehtoja lisäkoulutukselle, mutta
muisti sitten ongelman, johon
hän törmäsi valitettavan usein
sairaanhoitajan työssään.
Johanna Hautamäki tarjoaa terveyshoitolassaan terveyshoitojen lisäksi myös hemmotteluhoitoja, kuten
kuumakivihierontaa.
Traktoreilla huvia ja leipää
Aino Kattilakoski nut lukemattomia EuroCup- ta. Kiireisimpinä aikoina aut- laatuaan Suomessa. Heiltä
ja Euroopan mestaruuksia. tamassa saattaa olla jokunen lähteekin autoja ja koneiden
Kuorma-autojen kanssa kului Samaisena vuotena -87 val- vieraileva tähti. Paperihom- osia ei vain ympäri Suomea
20 vuotta, mutta sitten tilalle mistui myös tallin ensimmäi- mat hoitaa perheen Johanna- vaan myös ympäri maailmaa.
tytär.
- Ongelmana vain on, etnen pulling -traktori.
vaihtuivat traktorit.
Sesongit ovat samat vuo- tä teemme koneita niin paljon
Miltä kuulostaisi työn, hardesta toiseen.
muille, että meillä ei ole ollut
rastuksen ja matkustelun täy- Koko perheen yritys
- Kesäisin kisataan, eli mat- tarpeeksi aikaa pitää huolta
sipäiväinen
yhdistäminen? Kilpailemisesta, traktoreiden
Pekka Herlevin mielestä ide- rakentamisesta, kunnostami- kustetaan ympäri Eurooppaa. omista traktoreistamme. Ne
- Talvisin taas rakennetaan, ovatkin ehdottomasti ensi keaalilta. Sellaisella tiellä on- sesta ja virittämisestä on lokin vierähtänyt jo reilut kak- pulta kehittynyt Herlevin per- rempataan ja korjataan konei- vään prioriteettilistalla.
heen pöytään leivän tuova ta, sekä myydään ja viritetään
si vuosikymmentä.
Talvessa kaksi uutta
moottoreita.
Vuonna 1987 Herlevi Pul- yritys.
Paja pyörii pääosin PekkaHerlevin traktorpullingiin Herlevin mukaan yhden trakling Teamin perustanut Herlevi oppi ajamaan mopolla en- isän ja Mikko-pojan toimes- erikoistunut verstas on ainoa torin rakentaa neljässä kuunen polkupyörää ja työskentelemään ennen opiskelua.
- Työnteko maistui aina
koulua paremmalta. Kaiken
olen oppinut käytännön kautta.
- Erilaiset koneet, moottorit
ja kaikki niihin liittyvä ovat
kiinnostaneet minua aina kovasti.
Pekka Herlevi työskentelikin kaksikymmentä vuotta
kuorma-autojen kanssa omien yritystensä nimissä.
Yli 25 vuotta sitten hän
törmäsi ensimmäisen kerran
tractor pullingiin ja kiinnostui välittömästi.
Pian alkoi kisaaminen ja
vuonna 1987 hän perusti
Tractor Pulling Teamin, joka Tractor Pulling Team Herlevin perustaja Pekka Herlevi kokoamassa ruiskutuspumppua. Verstas pitää
on historiansa aikana voitta- isän ja pojan kiireessä vuoden ympäri.
kaudessa. Talvessa valmistuu
siis yleensä kaksi traktoria.
Kokonaisten traktoreiden
lisäksi Herlevit kunnostavat
ruiskutuspumppuja ja moottoreita, sekä myyvät moottoreiden erikoisosia.
Samanlaisia osia saa maailmassa vain Pohjois-Amerikasta, mutta niin paljon kalliimmalla, että Herlevin puodille on kysyntää.
Vaikka verstas pyörii kiireisenä ja osia myydään, traktor pulling -harrastuksen
mahdollistaminen vaatii monia sponsoreita.
Muutamat Suomen kilpailut on käytävä, mutta todellisia kisoja varten on lähdettävä maailmalle. Suurin osa kilpailuista käydään Keski-Euroopassa.
- Voit kuvitella esimerkiksi kilpailureissun Saksaan.
Kuinka paljon polttoainetta kuluu kolmeen traktoriin
ja yhteen rekkaan? Edes palkintorahat eivät täytä bensakuluja.
Kaiken kaikkiaan kisoja mahtuu kesään noin 15-20.
Hiukan säästöä syntyy onneksi siitä, että Pekka ja Mikko Herlevi toimivat myös tiiminsä mekaanikkoina. Heidän ei siis tarvitse palkata
ulkopuolisia mekaanikkoja
huoltamaan koneita.
Ei kyllästytä
Herlevien elämä pyörii siis
kaikin puolin traktoreiden
ympärillä. Eikö heitä ikinä
kyllästytä?
- Tätä on tehnyt jo 25 vuotta. Jos alkaisi kyllästyttää,
olisi se kai tapahtunut jo.
- Ei tätä tekisi jos tästä ei
nauttisi. Joka päivä on mukava herätä töihin. Ongelma
vain tahtoo olla se, että välillä ei malttaisi lopettaa työpäivää lainkaan.
Myös yrittäjyys on Herleville aina maistunut.
- Nautin siitä, kuinka yrittäjänä ei tarvitse katsella kelloa.
Traktor Pullingin tulevaisuuden Herlevi näkee hyvänä.
- Vaikka öljyn ja bensan
hinnat nousevatkin koko ajan,
moottoreiden ja koneiden kysyntä ei ole hiipunut. Päinvastoin kysyntä on vain kasvanut
aikaa myöden.
Varasuunnitelma on silti olemassa, sillä huomista ei
voi ikinä täysin ennustaa.
- Jos verstas hiljenee, meillä on taskussa monta valttikorttia. Kyllä sitä aina jotakin keksii.
YRITTÄJÄ-LEHTI
31
K Ä LV I Ä
- Ihmisten lisääntyvät jalkaongelmat, reuma ja kakkostyypin diabetes huolestuttivat
minua.
- Näin mihin huonosti hoidetut jalat voivat pahimmillaan johtaa. Esimerkiksi pieni
hoitamaton känsä jalan pohjassa saattaa viedä koko jalan
amputaatioon.
Monipuolisuutta
Siispä hän hankki jalka- ja
lymfahoitajan
pätevyydet.
Näiden hoitojen lisäksi hän
tarjoaa niin tavallisia sairaanhoitajan palveluita, kuten tikkienpoistoja ja verenpainemittausta, että hemmottelevia
kuumakivihoitojakin. Lisäksi
pienestä vastaanottohuoneesta
löytyy myyntipiste, josta löytyy niin jalkojenhoitotuotteita, tukisukkia kuin joululahjapakkauksiakin.
Hautamäki kokee, että yrittäjän arki on sujunut tähän
saakka todella hyvin.
- Rakastan yksityisyrittäjyyden monipuolisuutta. Sitä
että olen samalla yrityksen siivoaja, ostaja, remontoija, asiakaspalvelija ja niin edelleen.
- Minut on myös otettu
ihanasti vastaan ja kysyntää
on riittänyt.
Haastavimpana asiana yksi-
tyisyrittäjyydessä Hautamäki
näkee työn ja vapaa-ajan erottamisen toisistaan.
- Joskus minulla on hankaluuksia katkaista työpäivä ajoissa ja ottaa oma aikani.
Myös sairastuminen on tässä työssä riski. Kukaan ei tee
töitä puolestani. Rahaa ei tule,
jos joudun peruuttamaan asiakkaani.
yrityksensä yhden naisen yrityksenä.
- Tai, no, koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. Toisaalta,
lisätyövoima vaatisi niin monia seikkoja, kuten esimerkiksi laajemmat toimitilat.
- Tällä hetkellä minun on
kuitenkin hyvä näin. Toiminta on alkanut vakiintua.
nasta huokuu nöyryys.
- Elän yritykseni kanssa
päivän kerrallaan, jalat tukevasti maan pinnalla, huomista
kovasti odottaen.
Yrittäjyyden karikot Hautamäki on tähän saakka onnistunut väistää. Hän suositteleeNöyränä eteenpäin
kin yrittäjäksi ryhtymistä kaiKaikesta Hautamäen toimin- kille.
Vaikka yksityisyrityksenä
terveyshoitola aikookin ainakin lähitulevaisuuden pysyä,
palveluiden sisältöä Hautamäki pyrkii kehittämään.
- Aina täytyy jotain uutta
keksiä.
- Tosin hyvä idea ja valtava
palo ovat välttämättömyyksiä.
- Sen jälkeen täytyy tehdä kovasti töitä ja investointeja, kohdata byrokratiaa, sekä
täyttää papereita ja hakemuksia. Riskejä ei kannata pelätä,
niitä kannattaa ottaa, kunhan
ne vain pysyvät hallinnassa.
Kiirettä riittää
Vaikka Terveyshoitola Johanna on ehtinyt toimia vasta viisi
kuukautta, kiirettä on pitänyt.
- Kälviällä oli ehdottomasti
tarvetta jalkahoidolle. Aikaisemmin 5000 asukkaan väestöpohjaa kohden on ollut yksi jalkahoitoja tarjoava työntekijä.
Muiksi syiksi hyvälle vastaanotolle Johanna Hautamäki
epäilee vankan ammatillisen
kokemuksen sairaanhoitajan
työstä, sekä pienen, kotoisan
ja kiireettömän vastaanoton,
jossa jokaisen asiakkaan kanssa ehtii jutella juurta jaksain.
- Ja tietenkin rooli lähipalvelun tuottajana tuo aina etua.
Toivoisin kuitenkin, että ihmiset käyttäisivät lähipalvelujaan vieläkin enemmän.
Vaikka kiirettä pitää, Hautamäki aikoo vakaasti pitää
Vanha antiikkipöytä sai uuden elämän terveyshoitolan myyntipöytänä, josta löytyy niin erilaisia terveystuotteita kuin joululahjapakettejakin.
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
KÄLVIÄ
Kuljetus
Tapani Puikko
Vanhakannustie 8, Kälviä. Puh. 050 3454 820
Rakennus-Team
Mäkelä




 ­
Sammalkuja 2 D, Kälviä. Puh. 045 1275 504

32
YRITTÄJÄ-LEHTI
K Ä LV I Ä
Timpuritiimin tiimityö toimii
Aino Kattilakoski vain Keski-Pohjanmaalle.
- Päätimme heti aluksi, et”Mitä isä edellä, sitä pojat pe- tä pysymme vain täällä. Ehrässä” pätee kälviäläisiin Lau- kä juuri nöyryys on ollut yksi
rin veljeksiin hyvin. Isänsä yrityksen menestystekijöistä?
- Ehkä, mutta myös ammatesimerkillisestä alustuksesta
Mika ja Aki-Petteri Laurin on titaito. Olemme myös jousollut helppoa jatkaa Timpuri- tavia ja asiakkaiden toiveista
tiimin menestystarinaa ahke- emme tingi. Asiakkaan tulee
rana rakennus- ja remontti- saada mitä asiakas haluaa.
- Ilmeisesti olemme tehneet
palveluiden tarjoajana. Alusta asti mukana olleet veljekset työmme hyvin. Huono palaueivät oikein tiedä mistä idea te kulkee nopeasti, puskaradio
on paras markkinapaikka.
yritykseen alun perin lähti.
Viimeisen kesän ja syksyn
­- Jostain se ilmestyi ja sitten
Tiimitimpureita piti kiireisenä
laitoimme vain toimeksi.
Alun perin toiminta oli ele- harvinaisempi projekti, suuri
menttitalojen asentamista ta- navetta. Toukokuun alussa valotehtaan alihankkijana. Vä- lettiin betonit ja marraskuun
hitellen vuodesta 2002 lähti- alussa avattiin ovet.
- Navettaprojekti oli valtaen toiminta alkoi suuntautua
kohteiden rakentamiseen ja si- va ponnistus, ottaen huomisustamiseen valmiiksi saak- oon, että sen rakensi kaikkika. Uudiskohteet ja talot ovat aan kaksi miestä. Vastaisuuedelleen Timpuritiimin suurin dessa tällaiset on hoidettava
työllistäjä, vaikkakin Mika koko porukalla, toteaa Akitoivoo sekä uskoo, että remon- Petteri.
Kiireestä ja töiden runsautoiminen nostaa suosiotaan.
Tällä hetkellä yritys työllis- desta väkisinkin päättelee, että niin sanottu talouden taantää yhteensä neljä henkeä.
- Tai oikeastaan kolme ja tuma ei ole purrut Tiimitimpuoli, sillä yksi on jo osa-aika- pureihin.
- Taantuma on syyllinen väeläkkeellä, sanoo Mika Lauri.
lillisesti pankkien kautta. Ihmisten on vaikeampi saada
Kotimaakunnassa
lainoja kuin aikaisemmin. Ihpysytään
Toimialue on rajattu selkeästi misten rakennus- ja remontti-
Timpuritiimin omistajaveljekset AkiPetteri ja Mika Lauri viimeistelevät
peräkärryyn rakentamaansa paljua.
halut eivät sen sijaan ole vähentyneet.
- Päinvastoin sanoisin, että
kun vuodet vierivät, ihmiset
laiskistuvat.
Työstä nautitaan
Silloin tietenkin rakennuspalveluita tarjoava yrittäjä nauttii. Laurin veljekset nauttivat
toki muutenkin.
- Päivääkään emme ole ikinä katuneet, että ryhdyimme
yrittäjiksi. Rahaa ja riskiä tosin on pelissä, mutta toisaalta,
onhan palkallisilla työntekijöilläkin aina riski joutua yhteistoimintaneuvotteluihin.
- Parasta tässä on ehdottomasti vapaus ja oma päätäntävalta kaikesta.
Rakentajan ammatissa veljeksiä taasen viehättää omilla käsillä tehtävä työ ja omien aikaansaannoksiensa näkeminen.
- Tässä ammatissa voi myös
kehittyä loputtomasti. Taito ei
ehkä niinkään, mutta esimerkiksi nopeus ja silmä.
Yrityksensä kanssa Laurin veljekset tähtäävät tietenkin aina hiukan korkeammalle, mutta erityistä kasvutavoitetta ei ole.
- Kunhan nyt itsensä saa
työllistetyksi.
Aki-Petteri Lauri opiskelee paraikaa ammattikorkeakoulussa insinööriksi. Valmistumisen jälkeen hänellä on suuremmat valtuudet esimerkiksi rakennussuunnitteluun.
Opiskelua työn ohessa
Ari-Pekka Lauri opiskelee
paraikaa lisäksi insinööriksi.
- Se avaa mahdollisuuksia
muuhun kuin vain rakennusmestarin tehtäviin. Pian minulla on myös laillinen pätevyys rakennussuunnitteluun.
- Siinä on muuten kummallinen asetus. Esimerkiksi vuosikausia rakentanut rakennusmestari ei saa tehdä raken-
nussuunnitelmia, mutta vastavalmistunut opiskelija ilman
minkäänlaista käytännön kokemusta saa, ihmettelee Mika Lauri.
Tulevaisuuden haasteisiin
Laurit luettelevat juuri uusia
asetuksia, joita astuu voimaan
voimistuvalla syötöllä. Taloustilanne asettaa tietenkin
omia haasteitaan, sekä kysynnän ennustamattomuus.
- Tällä alalla tulee aina olemaan töitä, se on fakta. Fakta
on kuitenkin myös se, että toimijoiden määrä lisääntyy samalla vauhdilla, sanoo Mika.
- On erityisen tärkeää tehdä
työnsä hyvin jatkossakin.
Lisäksi alati muuttuvat trendit vaativat jatkuvaa ajan seuraamista.
- Tällä alalla on oltava aina
hereillä.
YRITTÄJÄ-LEHTI
33
ULL AVA
Pienessä yhdistyksessä väki tuntee toisensa
Jorma Uusitalo
Muiden liitoskuntien tavoin
myös Ullavassa paikallinen
yrittäjäyhdistys päätti jatkaa
toimintaansa itsenäisenä Ullavan, Kälviän ja Lohtajan liityttyä Kokkolaan.
- Koimme, että pystymme
paremmin vaikuttamaan asioihimme oman yrittäjäyhdistyksen kautta. Sen lisäksi Ullavasta on paremmat mahdollisuudet saada edustaja Keski-Pohjanmaan
Yrittäjien
hallitukseen, kun meillä on
oma yhdistys. On myös kiva
toimia tutulla porukalla, jossa kaikki tuntevat toisensa, sanoo Ullavan Yrittäjiä vuodesta 2005 johtanut Päivi Rahkonen.
Ullavalaiset ovat kuitenkin
tehneet yhteistyötä naapurikuntien yrittäjien kanssa.
- Viime kevättalvella teimme viikonloppumatkan Tallinnaan yhdessä Kaustisen ja
Toholammin yrittäjäyhdistysten kanssa. Yhteisestä tekemisestä on puhuttu paljon, ja
tämä oli hyvä päänavaus, puheenjohtaja sanoo.
- Ullavassa yrittäjien järjestäytymisaste on varsin korkea, sanoo Ullavan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Rahkonen.
täytymisaste on varsin hyvä.
Yrityksiä nykyisessä Kokkolan kaupunginosassa on viitisenkymmentä, joista noin 30
kuuluu yrittäjäyhdistykseen.
Ullavassa paljon
- Yrityksiä meillä on moyksinyrittäjiä
nelta eri toimialalta laidasta
Ullavassa yrittäjien järjes- laitaan. Erityisen paljon meil-
lä on pieniä yhdestä kahteen
ihmistä työllistäviä yrityksiä. Se vaikuttaa osaltaan siihen, ettei yrittäjien yhteisiin
tilaisuuksiin ole kovin helppo saada väkeä, koska varsinkaan yksinyrittäjät eivät yksinkertaisesti ehdi. Hallitus
on kuitenkin ollut kiitettävän
aktiivinen.
Ullavan yrittäjät kokoontuvat Kokkolan Yrittäjien kutsusta muutaman kerran vuodessa yhteiselle aamupuurolle
Kokkolan kaupungin edustajien kanssa. Paikalliset yrittä-
jät osallistuvat myös markkinapäiville, joita pidetään sekä Ali-Haapalan kaupalla että
Lukkarin pihassa kirkonkylällä. Yrittäjäyhdistyksen järjestämänä on ollut lisäksi tyky-viikonloppuja kylpylöissä.
- Yrittäjäyhdistykseen kannattaa kuulua jo jäsenetujen
kuten asiantuntijapalveluiden
takia. Monelle yrittäjälle yhteiset tapahtumat ovat henkireikä ja mahdollisuus tavata muita yrittäjiä, Rahkonen
kannustaa yrittäjiä yhteisen
tekemisen pariin.
Vahvuutena
pyöreä luonninkivi
Pyöreää luonnonkiveä käytetään kivirakentamisessa
esimerkiksi piha-alueilla.
Päivi Rahkonen ja hänen
Pekka-puolisonsa pyörittävät kahta yritystä; Kuljetus
P. Rahkonen Oy:tä sekä PTRKuljetus Oy:tä. Niistä edellinen jakaa minkin- ja ketunrehuja Kaustisen Turkisrehun
alueella. Kausiluontoisuudes-
ta johtuen yritys työllistää
vuositasolla 4-13 työntekijää.
- PTR-Kuljetuksen toimialana ovat maa-aineskuljetukset ja maanrakennustyöt,
ja yritys työllistää yhden vieraan työntekijän. Meillä on
ollut Rahkosenharjulla ja kirkonkylällä soraluvat, jotka
nyt loppuvat. Niiden tilalle
tulee uutena alueena Pokenharju.
Varsinkin uusjako ja suurnavettojen rakentaminen vilkastuttivat rakentamista Ullavassa, mutta tällä hetkellä
rakentaminen on varsin pientä, ja alaa työllistävät muun
muassa metsäautoteiden kunnossapito. Sen takia työmaat
sijaitsevatkin nykyään usein
eri puolilla Keski-Pohjanmaata.
- Meidän vahvuus on ollut Rahkosenharjusta saatava
pyöreä luonnonkivi, jota löytyy Pokenharjustakin. Pyöreää luonnonkiveä käytetään
kivirakentamisessa esimerkiksi piha-alueilla. Toimitamme lisäksi niin sanottua
kunttaa, jota käytetään tekonurmen tapaan maisemoitaessa uudisrakennusten ympäristöä tai mökkien pihoilla, kun ei haluta nurmikkoa,
Rahkonen kertoo.
Hän on työskennellyt perheen yrityksessä kokoaikaisena vuodesta 2000 lähtien.
- Yrittäjän elämässä on oma
vapautensa kun ei ole sidottu kelloon, mutta yrittäjyys
vaatii myös kovaa tekemistä.
Pekka on monesti menossa
aamusta iltaan, koska työt on
tehtävä silloin, kun niitä on.
Talvisin olemme yrittäneet
pitää yhdessä parin viikon kesäloman, Rahkonen nauraa.
- Pekalle metsästys on henkireikä, ja hän tekee esimerkiksi metsästysreissuja Viroon. Minulla vapaa-aikaan
kuuluvat kuorotoiminta ja liikunta eri muodoissaan.
Toivotamme Rauhallista Joulua jaMenestyksellistä Uutta Vuotta 2014
ULLAVA


 ­€­‚‚ƒ‚‚ƒ„ƒ
34
YRITTÄJÄ-LEHTI
ULL AVA
”Laatua arvostetaan, hinta ratkaisee”
Jorma Uusitalo työ ja laatu arvostetaan korkealle, hän toteaa.
- Me satsaamme laadukkaiSiitä on jo aikaa, kun Kokkola
lähi seutuineen tunnettiin Suo- siin ja sertifioituihin raaka-aimessa ja kansainvälisesti mer- neisiin. Tosin joskus tulee tikittävänä tekstiili- ja vaatetus- lanteita, että Kaukoidässä valteollisuuden työllistäjänä. Te- mistettu valmis tuote maksaa
va-alan työpaikat ovat siirty- täällä vähemmän kuin meidän
neet suuressa mittakaavassa hankkima raaka-aine. Kun
halvan työvoiman maihin mut- näin tapahtuu, silloin on joku
ta edelleen löytyy alan yrityk- pielessä, sillä hyvää ja halpaa
siä, jotka ovat onnistuneet pi- ei ole olemassa, Kottari peltämään tuotannon työpaikat kistää.
Hänen mukaansa Nevertex
Suomessa. Yksi sellainen on
Ullavan Neverbackassa toimi- on hakenut kilpailukykyisyyttä laadukkaiden raaka-aineiva Nevertex Oy.
den ja oman suunnittelun lisäksi tuotantoa kehittämällä.
Lähtökohtana
Koska yritys valmistaa lukulaadukas raaka-aine
Yritys tunnetaan laajasta ja määräisesti paljon pieniä tuotmonipuolisesta mallistostaan teita, läpimenoaikojen on oltasekä panostuksesta omaan va nopeita. Tuotantoprosessin
suunnitteluun. Toimitusjohtaja joustavuus on varmistettu silHannu Kottarin mukaan hin- lä, että tuotanto on keskitetty
ta on kuitenkin lopulta se rat- Neverbackan toimitiloihin sen
kaiseva tekijä, kun asiakkaan sijaan, että tuotantoa tehtäisiin
kanssa ollaan kättä päälle-ti- alihankintana kotioloissa.
- Yksi tärkeä osa kokonailanteessa.
- Suomessa on aina luotettu suutta on ammattitaitoinen
kotimaisen työn laatuun, mut- henkilökunta, jolla on valmius
ta käytännössä hinta on asi- tehdä tarvittaessa joustavasti
akkaillemme ratkaisevin te- erilaisia työtehtäviä. Mallistoskijä. Kuluttajat kyllä vetoavat sa satsaamme siihen, että sieltä
yleensä suomalaiseen laatuun löytyisi ryhmiä ja malleja laija saman olemme huomanneet, dasta laitaan.
kun olemme selvittäneet vientimahdollisuuksia
Pietarin- Pienestä liikkeelle
seudulle. Siellä suomalainen Nevertexin omistavat Han-
Nevertexin tuotanto on keskitetty omiin toimitiloihin Ullavan Neverbackassa. Työn touhussa Päivi Harju (vas.), Hannu Kottari sekä suunnittelijana työskentelevä Terttu Harsunen.
nu Kottari ja hänen vaimonsa Vuokko Kottari sekä Ismo
Wörlin. Yritys lähti liikkeelle pienin askelin vuonna 1985.
- Meillä oli tuvan yhteydessä
pieni, vajaan 50 neliön tila, pari neulekonetta sekä leikkuutila kankaan käsittelyyn. Viisi
vuotta myöhemmin rakensimme omat 180 neliön tuotantotilat. Niitä on sittemmin laajennettu kolmesti, ja neliöitä on
tällä hetkellä vajaa 800. Vierasta henkilökuntaa on töissä 16 työntekijää lähinnä Ullavasta ja Kaustiselta.
Yrityksen päätuotteena ovat
neuleet, erityisesti pipot. Sen
lisäksi Nevertex valmistaa
muun muassa huiveja, sormikkaita, pantoja sekä lapasia, ja
puseroitakin on joskus kokeiltu.
Sesongeista syksy on ratkaisevin kevään ollessa merkitykseltään vähän pienempi.
- Vaikka kausivaihtelut ovat
isoja, väkimäärä on pysynyt
aika vakiona viimeiset kymmenen vuotta. Esimerkiksi
vuosi sitten syksyllä ennakkomyynti laski noin 20 prosent-
tia, mutta tänä syksynä näytti taas paljon paremmalta.
Myynti tapahtuu suoraan keskusliikkeisiin tai market-ketjuille. Pieniä erikoisliikkeitä ei
ole enää juuri jäljellä. Liikelahjamyynti on ollut kasvussa, ja
se työllistää varsinkin loppuvuodesta ennen joulua.
Hannu Kottari kertoo, että viennin lisääminen on kiinnostanut jo useamman vuoden.
- Jos löydämme tuotteille sopivat vientikanavat, se tasaisi kausivaihteluita, vaikka samat sesongit vientiinkin toki
vaikuttaisivat. Meillä on ollut
kokeilumielessä vientiä Ruotsiin ja Kanadaan, mutta jatkossa yksi vaihtoehto on Pietarinseutu. Sieltä tilanne näyttää lupaavalta edellyttäen, ettei Venäjän talous notkahda kovin
pahasti.
Entä mikä yrittäjää kiehtoo
nimenomaan teva-teollisuudessa?
- Minulla on rakennusalan
koulutus mutta tässä työssä viehättää varsinkin se, että
työn tuloksen näkee nopeasti,
Kottari vastaa.
Hannu Kottari tarkistaa
mittoja kutomossa kutoja
Hanna Siirilän kanssa.
YRITTÄJÄ-LEHTI
35
ULL AVA
Yksinyrittäjä
on oman
itsensä herra
Jorma Uusitalo ettei korvausilmaa aina tahdo olla riittävästi, TöyräskosKaanaanmaantien ja Rödsön- ki sanoo.
tien välissä olevalle uudelle
asuinalueelle Kokkolassa nou- Osuuskunta
see uusia omakotitaloja yk- vaihtui yrittäjyydeksi
si toisensa jälkeen. Tänä päi- Ullavalaisyrittäjä on pitkän
vänä jokaisessa olohuonees- linjan rakennusalan ammattisa kuuluu olla takka, ja yhden lainen. Vuodesta 1989 hän tesellaisen parissa urakoi ulla- ki rakennustöitä vieraan palvalainen rakennusalan yrittä- veluksessa, kunnes siirtyi
vuonna 2005 osuuskuntalaijä Matti Töyräskoski.
Moni varsinkin vanhaa tak- seksi Suomen Osuusmuurakaa vaikkapa mökillään sytyt- ukseen. Vuodesta 2010 hän on
tänyt on saanut huomata, ettei työskennellyt itsenäisenä yrittakka automaattisesti vedä ku- täjänä.
- Alkoi käydä työlääksi tehten pitäisi. Töyräskosken mukaan uusien takkojen kohdal- dä hommia verokorttipohjalla veto-ongelmat ovat jääneet ta. Kun hommia pyöritettiin
osuuskunnan kautta, paperikäytännössä historiaan.
- Takat eivät ole ongelma. hommia oli tosi paljon. YrittäMutta siitä voi syntyä ongel- jänäkin töitä näkyy riittävän,
ma, jos talossa on liian kova ja itselle jää enemmän työstä
alipaine. Silloin on riski, ettei korvausta.
Töyräskoski tekee kaikentakka vedä. Nykytalot rakennetaan monesti niin tiiviiksi, laisia rakennusalan töitä, mut-
ta etupäässä työt painottuvat
tulisija-asennuksiin ja tulisijojen jälleenmyyntiin. Niiden
ohella työkohteet pitävät sisällään pesuhuone- ja muita kodin remontteja sekä sisustushommia.
- Tulisija-asennukset vaativat tarkkuutta ja on osattava myös paloturvallisuusasiat. Asiakkaalle on voitava toimittaa koko paketti savuhormeineen, pellityssarjoineen ja
kaikkine läpivienteineen. Takkavälinesarjakin pitää seurata
mukana, jos asiakas niin haluaa.
Pääsääntöisesti uusiin koteihin rakennetaan varaavia
takkoja. Takat eivät ole välttämättä vain dekoratiivinen
elementti, vaan niitä käytetään aidosti myös lämmitykseen varsinkin sellaisissa kohteissa, joissa on sähkö- tai öljylämmitys.
Matti Töyräskosken ei ole tarvinnut katua päätöstään ryhtyä yrittäjäksi.
- Kilpailu alalla on kova
mutta tässä työssä pärjää, kun
hinta on kohdallaan, tuote on
hyvä ja teet kunnollisen työn
jäljen.
”Illalla tietää,
mitä on tehnyt”
- Tulisija-asennukset vaativat tarkkuutta, ja on osattava myös paloturvallisuusasiat, Matti Töyräskoski sanoo.
Fyysisesti työ on vaativaa.
Töyräskoski nauraa, että illalla kyllä tietää mitä on puuhannut, kun on tehnyt päivän raskaita nostoja.
Yrittäjä on tottunut ajamaan
pitkiäkin matkoja työmaille.
Vuodessa autoon kertyy 4050 000 ajokilometriä. Viime
aikoina työmaita on sijainnut
Kokkolan lisäksi Kuopiossa,
Kalajoella, Kurikassa ja Puumalassa.
- Tulevaisuus näyttää ihan
valoisalta, vaikka ensi vuosi tuskin on yhtä vilkas kuin
tämä vuosi. Jos nämä työt vähenevät, sitten tehdään enemmän pesuhuone- ja muita remontteja. Pitää myös osata varautua hiljaisempiin aikoihin.
- Yrittäjäksi ryhtymistä ei
ole tarvinnut katua. Tässä
työssä on oma vapautensa, ja
voin olla oman itseni herra.
36
YRITTÄJÄ-LEHTI
ULL AVA
Tyytyväinen asiakas
pitää taksin liikkeellä
Jorma Uusitalo taa toisenkin kerran. Kun on
vakioasiakkaita tietää, etTaksiyrittäjän työn luontee- tä asioita on tehty oikein. Palseen kuuluvat vaihtuvat mai- jon tietoa kulkee puskaradion
semat ja mitä erilaisimmat asi- kautta asiakkaalta toiselle.
akkaat. Taksiyrittäjä Aki Korpi sanoo olevansa Minna-vai- Kilpailuttaminen
monsa kanssa ammatissa, lisää lyhytjänteisyyttä
jossa näkee elämän koko kir- Aki Korpi on jatkanut edesjon laidasta laitaan.
menneen Matti-isänsä aloitta- Tässä työssä vaaditaan maa taksiyrittäjän uraa vuorauhallisuutta ja sopivan ym- desta 1992. Yrityksen markkipäripyöreää luonnetta, Aki nointinimenä on Taksi A&M
Korpi nauraa ja sanoo, että Korpi, ja sen kalustoon kuuihmisiä työkseen kuljettavan luvat 16-paikkainen linja-autäytyy ajatella, mitä asiakkail- to, 1+8-paikkainen pikkubussi
leen sanoo.
sekä henkilöauto. Yrittäjäpa- Ihmiset ovat niin erilaisia, riskunnan lisäksi perheen lapettei asioihin kannata ottaa sista Mikko ajaa autoja oman
kantaa liian jyrkästi. Pienellä työnsä ohella.
paikkakunnalla asiakkaat tunKuljetukset painottuvat yhtee paremmin ja silloin tietää, teiskunnan tukemiin ajoihin.
mitä kenellekin voi sanoa.
- Koululaiskuljetukset työlKorven ei tarvitse miettiä listävät yhden auton. Vakiovastausta kysymykseen, mikä ajoihin kuuluvat myös Kelan
on taksiyrittäjän työssä palkit- korvaamat kuljetukset sairaasevinta.
loihin ja terveyskeskukseen.
- Se on se, kun asiakas soit- Ely-keskuksen järjestämänä
usjärjestelmä vaikuttaa taksikyytien määrään. Käytäntö on
jo arkipäivää monilla alueilla,
mutta palaute saman paikkakunnan sisältäkin saattaa olla
keskenään ristiriitaista.
- Kelan aloitteesta tehtävässä uudistuksessa asiakas soittaa kyydin tilatessaan Kelan
keskukseen. Taksille tilaus tulee sähköisesti tilausnumerolla varustettuna. Yrityspalvelu
yhdistää taksiyrittäjän tiedot
sekä asiakkaan tiedot, ja maksaa niiden perusteella korvauksen taksiyrittäjälle.
- Odotettavissa on kyytien
vähenemistä, koska varsinkin vanhemmat ihmiset ovat
tottuneet soittamaan suoraan
tutulle taksille, ja he saattavat arastella outoa keskuskäytäntöä. Luulenpa, että sairaaloistakaan ei tule kovin monTaksiyrittäjyys
ta paluukuljetusta, vaikka pieon elämäntapa
nen paikkakunnan taksi olisi
Yksi kysymysmerkki on se- asiakkaan sinne vienyt. Tokin, miten Kelan suorakorva- dennäköisempää on, että saiostoliikenteenä olemme ajaneet viisi vuotta kesäajoa Toholammin ja Kokkolan välillä.
Autoja pitävät liikenteessä lisäksi yritysten tilausajot.
Mukaan on mahtunut muun
muassa neljän päivän matka Altaan yritysasiakkaiden
kanssa, ja aika ajoin toistuvia
kuljetuksia ovat lisäksi kyydit
vaikkapa jääkiekko-otteluihin
ja erilaisiin kokouksiin.
Julkisen puolen harjoittama kilpailuttaminen on tehnyt
taksiyrittäjienkin arjesta entistä lyhytjänteisempää.
- Sopimukset ovat nykyään
yhä useammin vain yhdestä
kahteen vuotta pitkiä. Jos sopimukset olisivat esimerkiksi viisivuotisia, silloin yrittäjä
uskaltaisi investoida nykyistä
paljon paremmin.
- Vakioajoihin kuuluvat koululaiskuljetukset työllistävät yhden auton, taksiyrittäjä Aki Korpi kertoo.
raalasta soitetaan paluukuljetusta hoitamaan kaupungin
taksi, ellei asiakas sitten nimenomaisesti halua toisin. Toki muutoksia on matkan varrella tapahtunut ennenkin, ja
aina niistä on jotenkin eteenpäin päästy, Aki Korpi toteaa.
Taksiyrittäjyyttä hän ei sano työksi vaan elämäntavaksi.
- Perheessä suunnittelemme omat menot sen mukaan,
että tätä tehdään 24/7-periaatteella. Ullavan muiden taksien kanssa meillä on päivystysvuorot, ja aika hyvin ne ovat
pelanneet. Eli silloin kun ei
ole ollut ajossa, on voinut pitää
vapaata. Pari viikkoa vuodessa olemme pitäneet lomaa, ja
silloin kuskit ovat ajaneet autoja. En usko, että osaisin enää
edes olla sellaisessa työssä,
jossa olisi tietty työaika.
Taksiyrityksen raskainta sarjaa edustaa viihtyisä
16-paikkainen linja-auto.
YRITTÄJÄ-LEHTI
YRITTÄJÄINFO
Näin yrittäjän verotus
muuttuu ensi vuonna
Anna Lundén
Nämä tiedot perustuvat hallituksen esityksiin, jotka ovat eduskunnan käsiteltävinä. Muutoksia
voi siksi vielä tulla. Tiedotamme
niistä seuraavassa Yrittäjäinfossa
tarkemmin.
Yritys- ja osinkoverotuksen muutoksia
1. Yhteisöverokanta laskee
- Yhteisövero laskee 24,5 prosentista20 prosenttiin.
2. Pääomatulojen progressiota kiristetään
- Pääomavero on edelleen 30
prosenttia, mutta 32 prosentin
pääomaverokantaa sovelletaan
jo yli 40 000 euron pääomatuloista (nykyinen raja 50 000 euroa).
- Listaamattoman yhtiön ja osakkaan kokonaisvero on 26–26,4
prosenttia eli alle yleisen pääomaveron.
3. Osinkojen verotus muuttuu. Listaamattomien yhtiöiden nykyinen yhdenkertainen
osinkoverotus korvataan kevennetyllä osinkoverotuksella
- Pörssiyhtiöiden osingot ovat
85-prosenttisesti pääomatuloa.
- Listaamattomasta
yhtiöstä
saatu osinko on saajalle 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua
8 prosentin vuotuista tuottoa
(nykyisin 9 prosenttia). Osingon uusi vero on 7,5–8 prosenttia käteen maksetusta osingosta (25 prosenttia x 30–32 prosenttia). Samalla kevyemmän
verotuksen 60 000 euron yläraja nousee 150 000 euroon.
- 8 prosentin enimmäisrajan ylittävät osingot ovat 75-prosenttisesti ansiotuloa (kokonaisvero on korkeimmillaan 53 prosenttia saajan ansiotuloista
riippuen). 150 000 euron ylittävät osingot puolestaan ovat
85-prosenttisesti pääomatuloa
(kokonaisvero näistä on 40,4–
41,8 prosenttia).
- 9 prosentin tuottoasteen lasku 8 prosenttiin kiristää etenkin niiden osakkaiden verotusta, jotka ovat mitoittaneet osingonjaon suhteessa nettovaroihin optimiin. Vastapainona on
osinkoverohuojennuksen alueen laajentuminen 60 000 eurosta 150 000 euroon ja mahdollisuus kasvattaa yritystä nykyistä nopeammin myös yhteisöveron laskiessa.
- Osakeyhtiöiden väliset osingot
ovat pääsääntöisesti verovapaita. Listaamattoman yhtiön julkisesti noteeratulta yhtiöltä saama osinko verotetaan kuitenkin
nykyisen 75 prosentin veronalaisuuden sijaan 100 prosenttisesti veronalaisena tulona,
kun omistusosuus yhtiöstä on
alle kymmenen prosenttia.
4. Siirtymävaiheessa on oltava tarkka
- Muutokset tulevat pääosin voimaan vuoden 2014 alusta. Yhteisöverokannan alennusta ja
uutta osinkoveroa sovelletaan
myös ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimittavassa verotuksessa.
- Jos osakeyhtiön tilikautta on
21.3.2013 tai sen jälkeen muutettu niin, ettei verovuosi pääty vuonna 2013, tai niin, että
vuonna 2014 päättyvä verovuosi on alkanut 21.3.2013 jälkeen,
yhteisöveroprosentti on vielä
myös verovuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa 24,5
prosenttia.
- Uusia osinkoverotusta koskevia muutoksia sovelletaan myös
ensimmäisen kerran vuodelta
2014 toimitettavassa verotuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos viimeistään 31.12.2013
päättyneeltä tilikaudelta päätetään jakaa osinkoa keväällä
2014 siten, että osinko on nostettavissa vasta vuoden 2014
puolella, osinkoa verotetaan jo
uusien säännösten mukaan.
Osakkeenomistajan verotus siis
kiristyy, vaikka osakeyhtiö ei ole
hyötynyt vielä yhteisöverokannan laskusta.
- SY on vaatinut, että uudistukseen tulisi saada viimeistään
31.12.2013 päättyneiden tilikausien osalta siirtymäsäännös,
koska uusi osinkovero liittyy
olennaisesti yhteisöveron tason
laskuun 20 prosenttiin. Tällaista
ei ole kuitenkaan toistaiseksi hyväksytty, ja asiaa on syytä seurata. Tarvittaessa voidaan jakaa
osinkoa vielä vuoden 2013 puolella, jos se on taloudellisesti perusteltua esimerkiksi nykyisen
tuottoasteen puitteissa ilman
ankaraa veroseuraamusta ansiotulo-osingosta. Veroseuraamukset on aina syytä laskea yritys- ja saajakohtaisesti.
5. Edustuskulujen vähennyskelpoisuus poistuu
- Edustusmenojen nykyinen 50
prosentin vähennysoikeus poistetaan kokonaan.
6. Varojenjakoa vapaan oman
pääoman rahastosta muutetaan
- Vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojenjaon
verotus muuttuu. Listayhtiöillä
varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan aina osinkona. Myös listaamattoman yhtiön varojenjako olisi lähtökohtaisesti osinkoa. Varojenjako voidaan kuitenkin verottaa
luovutuksena ja käytännössä il-
man veroseuraamusta, jos verovelvolliselle palautetaan tämän tekemä pääomansijoitus
ja sijoituksen tekemisestä on
kulunut enintään kymmenen
vuotta. Edellytyksenä on luotettava selvitys siitä, että jako
muodostuu rahastoon merkityistä pääomansijoituksista, jolloin kyse on sijoituksen palauttamisesta sijoituksen tehneelle
osakkeenomistajalle.
7. T&K-toiminnan lisävähennyksen ja tuotannollisten investointien korotettujen poistojen soveltamisaikaa lyhennetään vuodella.
- T&K-toiminnan lisävähennyksen soveltamisaika lyhenee
vuodella siten, ettei lakia sovellettaisi verovuonna 2015.
- Tuotannollisten investointien korotettujen poistojen soveltamisaikaa lyhennetään myös vuodella siten, ettei lakia sovellettaisi verovuonna 2015. Tällä hetkellä voimassa olevan sääntelyn
mukaan lakia sovelletaan verovuosilta 2013–2015 toimitettavissa verotuksissa.
8. Kehysriihen aiempi linjaus
hyödykekohtaisiin poistoihin
siirtymisestä peruutetaan.
- Pitkäaikaisten
hyödykkeiden
osalta ei siten siirrytä hyödykekohtaisiin tasapoistoihin ja nykyiset menojäännöspoistot säilyvät ennallaan.
Tuloverolain
muutoksia
- Työtulovähennyksen
enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan.
- Budjettiesityksen yhteydessä
hallitus ilmoitti, että se varautuu
tekemään myös kattavaa työmarkkinaratkaisua tukevia päätöksiä. Kun työmarkkinaratkaisu syntyi 25.10.2013, tuloveroperusteiden asteikkotarkistus
tehdään 1,5 prosentin mukaan
vuonna 2014, ei kuitenkaan yli
100 000 euron tuloille.
- Kilometrikorvauksen vuodelle 2014 aiottu lisäkiristys perutaan.
- Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 000
eurosta 2 400 euroon.
- Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennetaan siten,
että vuonna 2015 vähennyskelpoinen määrä on 70 prosenttia.
- Tuloverolakia muutetaan väliaikaisesti myös siten, että luonnollisen henkilön myydessä
kiinteää omaisuutta kunnalle myyntivoitto on verovapaata
tuloa vuoden 2013 lokakuusta
vuoden 2014 loppuun mennessä tehdyissä luovutuksissa.
37
Verohallinto on
päivittänyt ohjettaan
yrittäjän työterveyshuoltokustannusten vähentämisestä
verotuksessa.
Laura Kurki
Työterveyshuollon
sisältö
Yrittäjä voi järjestää itselleen
työterveyshuoltoon kuuluvana
palveluna sairaanhoitoa, muita terveydenhoitopalveluja ja
ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa.
Työterveyshuoltoon
kuuluva sairaanhoito on lähtökohtaisesti yleislääkäritasoista,
mutta myös työterveyslääkärin
työkyvyn kannalta tarpeellisiksi
arvioimat erikoislääkärikonsultaatiot kuuluvat työterveyshuollon piiriin.
Työterveyshuolto voidaan järjestää kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisellä lääkäriasemalla tai työterveyshuollon
ammattihenkilön tuottamana.
Kustannusten vähentäminen verotuksessa
Yrittäjän itselleen vapaaehtoisesti järjestämästä työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset voidaan vähentää
elinkeinotoiminnan tai maataloustoiminnan menona. Metsätalousyrittäjän tai muuta tuloverolain mukaista toimintaa
harjoittavan henkilön omasta työterveyshuollosta aiheutuneet menot eivät ole hänen verotuksessaan vähennyskelpoisia.
Verotuksessa voi vähentää ne työterveyshuollon kustannukset, jotka kuuluvat Kansaneläkelaitoksen korvaamaan
työterveyshuoltoon.
Vähennyksen myöntäminen edellyttää siten työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimista
ja voimassa olevaa sopimusta
työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa.
Yrittäjän oman työterveyshuollon kustannukset voi vähentää verotuksessa vain siltä osin, kuin ne ovat kohtuullisia
yrittäjän työpanokseen nähden.
Lisäksi vähentämisen edellytyksenä on, että yrittäjä tosiasiassa
työskentelee yrityksessä ja että vastaavat palvelut ovat tarjolla myös mahdollisille muille yrityksen työntekijöille. Yrittäjän
kustannusten vähentäminen ei
edellytä, että yrityksessä työskentelee muita työntekijöitä.
Liikkeen- ja ammatinharjoittaja
Liikkeen- ja ammatinharjoitta-
jan sekä maataloudenharjoittajan verotuksessa vähennyskelpoista on työterveyshuollosta
maksettu määrä. Kelalta saatu
korvaus on veronalaista tuloa.
Käytännössä yrittäjän verotuksessa vähennettäväksi jää ainoastaan se osuus työterveyshuollon kustannuksista, jota Kela ei ole korvannut.
Elinkeinotoiminnan ja maatalouden veroilmoituksella voidaan siis vähentää vain se osuus
yrittäjän maksamista työterveyshuollon kustannuksista, jota Kela ei ole yrittäjälle itselleen
korvannut. Jos kirjanpidossa
työterveyshuollon kustannukset on vähennetty kokonaan
eikä Kelan yrittäjälle itselleen
maksamaa korvausta ole käsitelty tulona, korvauksen määrä
on vähennettävä veroilmoituksella ilmoitetuista elinkeinotoiminnan menoista.
Osakkeenomistaja ja
henkilöyhtiön yhtiömies
Osakeyhtiön osakkeenomistajalleen tai henkilöyhtiön yhtiömiehelleen järjestämä Kelan
korvaaman työterveyshuollon
tasoinen työterveyshuolto voidaan katsoa verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Edellytyksenä
on, että osakkeenomistaja tai
yhtiömies tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä ja että työterveyshuolto järjestetty samantasoisena yhtiön koko henkilökunnalle, jos sellaista on.
Osakeyhtiön osakkeenomistaja ja henkilöyhtiön yhtiömies
vakuutetaan tietyin edellytyksin yrittäjän eläkelain mukaisesti. Kela soveltaa osakkeenomistajan ja yhtiömiehen työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa samaa menettelyä kuin
liikkeen- ja ammatinharjoittajan
sekä maataloudenharjoittajan
kustannusten korvaamisessa.
Jos yhtiö on maksanut kustannukset ja Kela sittemmin
maksaa korvauksen yhtiölle,
yhtiön verotettavasta tulosta
voi vähentää työterveyshuollosta maksetun määrän ja korvauksen välisen erotuksen. Osakkeenomistajalle tai yhtiömiehelle ei tällöin muodostu veronalaista tuloa. Sen sijaan, jos
korvaus maksetaan osakkeenomistajalle tai yhtiömiehelle, se
katsotaan hänen veronalaiseksi
ansiotulokseen.
38
YRITTÄJÄ-LEHTI
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry
Ristirannakatu 1, 67100 Kokkola,
p. (06) 8315 292, fax (06) 8223 760
www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa




 
­
­
€
€
‚ƒ
„ ‚ƒ
…†
‡
ˆˆ
‰Š ­­„‚ ­

„­
­
‹ŒŽˆŠ‘
ŒŽˆ’ŠŒŽˆ“”
ŒŽˆ’Š“†•„ˆ•
…
ˆ†
‰ ˆ†
–––“Žˆ
—˜ƒ‰™Ž—ˆ­
‰š

› •
†
–––ˆ“Žˆ
€

—ˆ
††
†‡

†ˆ†‰†

ƒœ€„ˆ
ƒž†­­–––“Ž
Š‹ŒŽ‘
ˆ

’
‰œˆƒ
…
—ˆŸ˜—™„¡ˆ¢ ­­„¡ˆ
…Œ­­ ——
£¤‚ ­
¥„œš‰Ÿ†„€„œ¢ †“
•
 ‡Ž¢ˆ •œ
€
‘”
› Š
Œ“
‹•–
—–
†
…

Toimitusjohtaja
Mervi Järkkälä
p. 0500 561 145
[email protected]
Järjestöpäällikkö
Nina Niemi
p. 050 516 7602
[email protected]
Järjestösihteeri
Heidi Huhtala
p. 050 328 1769
[email protected]
Toimistosihteeri
Riitta Hautala
p. 050 338 8029
[email protected]
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2013
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Tapio Uusitalo, Nivala
Tuula Anttiroiko, Kalajoki
Juha Enlund, Kaustinen
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
0400 689 864
0440 582 236 040 5838 792 010 2390 850 [email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Kaudelle 2013-2014
Haapajärvi Halsua Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kokkola
Kälviä
Lestijärvi
Nivala
Pedersöre
Perho
Reisjärvi
Toholampi
Ullava
Ylivieska
Varsinainen jäsen:
Jyrki Niinikoski
0400 367 500
Paavo Hietalahti
0400 669 322
Mari Huuki
050 555 8412
Teemu Korpiaho
040 829 3285
Hannu Göös
044 274 5135
Lahti Tuomo
0400 667 593
Antti Sallansalmi
040 592 0335
Jorma Tuikka
040 506 0340
Martti Liuska
040 555 8102
Kenneth Enlund
044 593 4484
Antti Hietaniemi
0400 265 454
Jari Änäkkälä
040 9614610 Tapani Koskela
0440 656 232
Päivi Rahkonen
0500 126 004
Merja Sorvoja
0400 581 545
Varajäsen:
Antti Joensuu
0400 763 203
Hannu Mikkonen
040 512 7221
Marko Niemonen
050 330 4686
Sirpa Rauma
040 734 7886
Olli Lindkvist
050 538 4808
Jonas Dahl
050 339 6502
Harri Puskala
0400 665 255
Teijo Brandt
0400 160 205
Teuvo Kiiskilä 08 442 010
Kim Sundkvist
050 343 2481
Jani Huopana 040 733 2866
Tomi Niskakoski
040 590 6084
Maija Kortetmaa 050 320 7466
Vuokko Kottari
040 507 1580
Matti Kyrölä
040 861 0671
Kaudelle 2012-2013
Alavieska
Himanka
Kalajoki
Kalajoki
Kannus
Kokkola
Kronoby
Lohtaja
Nivala
Pietarsaari
Sievi
Veteli
Ylivieska
Varsinainen jäsen:
Jarmo Nahkala
0400 767 117
Jorma Särkilä 050 4011 696
Kimmo Salmela
0400 841 720
Helena Hentunen 0400 582 426
Maarit Kortetmaa 040 7658065
Matti Laitinen
0400 860914
ilm.myöhemmin
Juhani Kuoppala 050 3317044
Urpo Korkiakoski 0400 586 425
Jaana Ilmonen
050 5906 378
Inke Saviluoto
040 741 6840
Esko Aho 0400 777 955
Antti Rantala
044 322 0447
Varajäsen:
Anja Anias
044 3032 722
Sami Verronen
050 530 4693
Juha Rahkola 0440 680 168
Matti Juola 020 7508 040
Jukka Kerola
0500 562 252
John Hagnäs 020 7658 201
ilm. myöhemmin
Markus Orjala
06 877 261
Kimmo Peräaho
08 440 478
Tiina Gäddnäs
044 720 6600
Vesa Somero
044 517 7891
Maarit Lehojärvi
0400 193 423
Matti Mehtälä
0440 201 065
PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2013
Alavieska
Haapajärvi
Halsua
Himanka
Kalajoki
Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kruunupyy
Kälviä
Lestijärvi
Lohtaja
Nivala
Pedersöre
Perho
Pietarsaari
Reisjärvi
Sievi
Toholampi
Ullava
Veteli
Ylivieska
Jarmo Nahkala
Jyrki Niinikoski
Paavo Hietalahti
Jorma Särkilä
Kimmo Salmela
Mari Huuki
Teemu Korpiaho
Hannu Göös
Tom Nylund
Antti Sallansalmi
Jorma Tuikka
Joonas Jukkola
Urpo Korkiakoski
Kenneth Enlund
Terhi Möttönen
Jaana Ilmonen
Jari Änäkkälä
Vesa Somero
Heikki Luoma
Päivi Rahkonen
Esko Aho
Antti Rantala
p. 0400 767 117
p. 020 757 8820
p. 0400 669 322
p. 050 4011 696
p. 0400 841 720
p. 050 5558 412
p. 040 8293 285
p. 044 2745 135
p. 020 764 9351
p. 040 5920 335
p. 040 5060340
p. 0440 319 153
p. 0400 586 425 p. 044 593 4484
p. 040 583 2290
p. 050 5906 378
p. 040 961 4610
p. 044 5177 891
p. 0400 265 992
p. 0500 126 004
p. 0400 777 955
p. 044 322 0447
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN VALIOKUNNAN JÄSENET
JOHTORYHMÄ
Pj. Tapio Uusitalo, Nivala
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Juha Enlund, Kaustinen
Tuula Anttiroiko, Kalajoki
LIIKENNEVALIOKUNTA
Pj. Juha Rahkola, Kalajoki
Mikael Tallqvist, Kokkola
Markku Rauma, Kaustinen
Sakari Klemola, Veteli
Peter Furubacka, Karleby
Keski-Pohjanmaan liitto, Kokkola
SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN TYÖRYHMÄ
Pj. Tapio Uusitalo, Nivala
Birgitta Kangas, Kokkola
Terttu Niemelä, Kokkola
RUOTSINKIELINEN
YRITTÄJÄVALIOKUNTA
Pj. Juha Enlund, Kaustinen
Kimmo Hanhisalo, Kokkola
Ville Kuusisto, Pietarsaari
John Hagnäs, Kokkola
Nina Niemi, Kokkola
Tom Nylund, Kruunupyy
Kenneth Enlund, Pedersöre
KANSAINVÄLISTYMISVALIOKUNTA
Pj. Jouni Anttila, Ylivieska
Kimmo Pahkala, Kokkola
Matti Laitinen, Kokkola
Veli-Matti Jukkola, Lohtaja
Pekka Hosio, Nivala
John Hagnäs, Kokkola
Jyrki Niinikoski, Haapajärvi
KAUPAN- JA PALVELUIDEN
VALIOKUNTA
Pj. Kreeta Kärkkäinen, Haapajärvi
Anja Anias, Alavieska
Juha Tokola, Kalajoki
Tuomo Lahti, Kokkola
SENIORITOIMIKUNTA
Pj. Markku Kivi, Ylivieska
Antti Hietaniemi, Perho
Tapani Koskela, Toholampi
Erkki Isopahkala, Kalajoki
KOULUTUS- JA
TULEVAISUUSVALIOKUNTA
Pj. Jyrki Niininkoski, Haapajärvi
Hanna Saari, Kalajoki
Matti Mehtälä, Ylivieska
Joonas Jukkola, Lohtaja
Hannu Göös, Kokkola
Jukka Saarela, Ylivieska
YRITTÄJÄ-LEHTI
39
PARHAAT PALVELUT
LAKIASIAT
KIERRÄTYS
TOIMISTO- JA JULKITILAKALUSTEET


MAANRAKENNUSTA
VAIHTEISTOJEN KORJAUSTA
LASITYÖT
PERINTÄTOIMISTOJA
ANTENNI- JA HÄLYTINJÄRJESTELMÄT
VARTIOINTIA
SIIVOUS- JA KIINTEISTÖTUOTTEET
VASTUULLISTA TIEDONKÄSITTELYÄ
AUTOPURKAAMO

Jäniskatu 5, KOKKOLA. Puh. 040 5668 250
www.janismaanromu.fi

 ­
TILINTARKASTUSTA
DOKUMENTIN JA TULOSTUKSEN HALLINTA
PESULAPALVELUA
Sähkötie 6, 69100 KANNUS, Puh/fax (06) 870 850.
SISUSTAMISTA
AUTONPESUA
TYÖVOIMAN VUOKRAUSTA

VALMENNUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAT
Yrittäjä - mitkä ovat sinun tavoitteesi?
Henkilökohtainen coaching auttaa kehittämään
itseäsi ja yritystäsi tavoitteellisesti ja tehokkaasti.
Kysy tarjous ja varmista tavoitteittesi saavuttaminen!
[email protected] puh. 040-5158 156
Katso lisätietoja: www.valmennuskumppani.fi

MAINOSTOIMINTAA
MAINOSTEIPPAUKSET JA SUURKUVATULOSTUKSET

40
YRITTÄJÄ-LEHTI
Joulurauhaa ja
Siunattua
Uutta Vuotta 2014
Julfrid och Välsignat
Gott Nytt År 2014
yLiOPiStOKESKuKSEStA
yRityKSiLLE
MBA KOKKOLA
MBA KOKKOLA on johdon koulutusohjelma, jossa voi opiskella erillisiä opintokokonaisuuksia tai suorittaa MBA-diplomin.
MBA Kokkola -ohjelmaan voi hypätä monessa vaiheessa mukaan. Juuri tällä hetkellä on
otollinen tilaisuus aloittaa modulivaiheen opinnot.
oPIntoja Vuonna 2014:
 strateginen johtaminen, 20 op. Haku käynnissä. Aloitus 16.1.2014.
Ohjelma valmentaa osallistujia strategiseen johtamiseen, strategiseen analyysiin ja strategiaprosessin läpiviemiseen. Lue lisää:
http://www.chydenius.fi/opiskelu/kauppatieteet/koulutus/Strateginen%20johtaminen
 Yrityksen talousohjaus, 15 op. Haku avautuu alkuvuodesta 2014. Aloitus syksy 2014.
lisätietoja:
Paula Kivinen, 040 5148 751
[email protected]
ÄLyKKÄÄt LAngAttOMAt
MittAuSRAtKAiSut
teemme haastaVIen kohteIden ja YmPärIstöön lIIttYVIä mIttausProjekteja YrItYksIlle langattomalla, älykkäällä sensoriverkkoteknologialla. Kehittämäämme
teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi, jos mitattavia pisteitä on paljon, mittausten
keskinäisellä synkronoinnilla on merkitystä, mitattava kappale on liikkuva tai pyörivä tai
mittausolosuhteet ovat muutoin haastavia.
Teemme mittausratkaisuja sekä tuetusti osana EU-rahoitteisia projekteja että tilaustyönä.
Etsimme myös YrItYskumPPaneIta hyödyntämään teknologiaamme omassa toiminnassaan tai osana kolmannelle osapuolelle kehitettäviä ratkaisuja. ota rohkeastI YhteYttä,
selvitetään ongelmasi yhdessä.
Prof. Ismo Hakala, 040 7518089, Projektipäälliköt Ilkka Kivelä, 040 7710482 ja Jarkko
Kentala, 0400 199181 [email protected]
KOKKOLAn yLiOPiStOKESKuS
CHyDEniuS
JyVÄSKyLÄn yLiOPiStO
Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014
Fridfull Jul ocn Gott Nytt År 2014