OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI
Vinkkejä tulosten seuraamiseen
Vesistön käyttäjien toteuttama seuranta
•Seurattavat muuttujat:
• Näkösyvyys
• Veden lämpötila (varsinaista havainnointia tukeva muuttuja)
• Levätilanteen tarkkailu
• Vedenpinnan korkeuden havainnointi
• Kalastuskirjanpito
•Havainnointipaikan koordinaatit selvitettävä
(Kansalaisen karttapaikka )
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Ohjeet näkösyvyyden mittaamiseen
Havainnointi kerran viikossa:
1. Mittaa näkösyvyys mieluiten päivänvalossa aina samassa paikassa, jossa
2.
3.
4.
mittalevy ei kosketa pohjaa sen kadotessa näkyvistä.
Laske näkösyvyyslevy varjopuolella niin syvälle veteen, että se juuri ja juuri
katoaa näkyvistä. Nosta tämän jälkeen levyä niin, että se tulee uudestaan
näkyviin. Levyn näkyvistä katoamisen ja uudelleen näkyviin tulemisen
rajakohta on näkösyvyys.
Mittaa näkösyvyysarvo mittanarusta veden pinnan tasolta.
Mittaa ja merkitse muistiin näkösyvyyslukema metrien ja senttimetrien
tarkkuudella (esim. 1m 10cm).
Kirjaa tiedot ylös.
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
MIKÄ VAIKUTTAA NÄKÖSYVYYTEEN?
• Planktonlevien määrä
• Maaperästä johtuva humus/savisameus
• Näkösyvyys vaihtelee savisameiden vesien 10 cm, kirkasvetisten järvien
5-10
10 metriin. Suomenlahden keskiarvo (2008) 4,4 m. Järvissä hyvä arvo
ylittäisi metrin.
• Näkösyvyyden pienentyminen kuvaa planktonlevien määrän kasvua ja
veden laadun heikkenemistä. Tämän avulla pystytään arvioimaan
rehevöitymiskehitystä.
• Sää: voimakkaat sateet tuovat vesistöihin kiintoainetta ja ravinteita,
jotka voivat hetkellisesti alentaa näkösyvyyttä
• Tehdyt toimenpiteet, kuten ruoppaus
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Lämpötilan mittaus
Syksy
Loppukesä
Keskikesä
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Alkukesä
veden lämpötila
•Veden lämpötilan mittaus tehdään samasta paikasta kuin
muutkin havainnot
•Lämpötilan mittauksen voi tehdä tavanomaisella
vesilämpömittarilla (esim. lasten kylpylämpömittari)
•Lämpötila mitataan noin puolen metrin syvyydestä.
syvyydestä
Mittarin on annettava olla vedessä jonkin aikaa, jotta
voidaan varmistua mittarin näyttävän oikeaa lämpötilaa.
Kevät
•Näkösyvyys- tai levähavainnoitsijan on hyvä mitata myös
JÄRVEN PINNALLA JA VEDESSÄ HAVAITTAVIA
ESIINTYMIEN TYYPILLISIÄ AJANKOHTIA
Piileväkukinta
Puiden siitepöly
Sinileväkukinta
Ruostesienen itiöpöly
Uposkasvit ja
irtokellujat
• Siitepöly ja ruostesienen itiöt sekä limaskat tai muut
pienet vedessä kelluvat kasvit sekoitetaan usein sinilevään.
• Havupuiden siitepöly voi alkukesästä muodostaa veden
pinnalle suuria kellertäviä lauttoja tai ajautua rannalle
paksuna puurona.
Kuva: Sanna Tikander
LEVIEN VUOSIRYTMI
SINILEVÄSEURANTA
• Kevätkukinta alkaa heti jäiden lähdettyä huhti-toukokuussa
– pääosin pii- ja panssarisiimaleviä
vesi voi värjäytyä ruskeaksi tai
punertavaksi
– myös kultaleviä
vedenpinta samentuu, kalamainen haju, saattaa olla harmaa
ja heijastaa sateenkaaren värejä, merkki alkavasta rehevöitymisestä
– tärkeää ilmiö ravinteita vesiekosysteemiin
• Sinilevät jatkavat alkukesällä kasvuaan syvällä vedessä
• Loppukesällä vesien lämmettyä sinilevät kohoavat kaasurakkuloidensa
avulla kohti pintaa ja valoa
• Loppukesällä myös panssarisiimalevät
aiheuttavat kukintoja
Panssarisiimalevää. Kuva: M/S Heralden/Itämeriportaali
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
0 = ei levää:
veden pinnalla tai
rantaveden rajassa ei
ole havaittavissa
sinilevää. Näkösyvyys
on normaali.
1 = vähän levää:
levää on havaittavissa
vihertävinä hiutaleina
tai tikkusina vedessä.
Levää näkyy, jos vettä
ottaa läpinäkyvään
astiaan. Rannalle on
saattanut ajautua
kapeita leväraitoja.
Levä heikentää
näkösyvyyttä.
2 = runsaasti levää:
vesi on selvästi
leväpitoista tai veden
pinnalle on kohonnut
pieniä
levälauttoja tai
rannalle on ajautunut
leväkasaumia.
3 = erittäin runsaasti
levää:
levä muodostaa
laajoja levälauttoja tai
sitä on ajautunut
rannalle paksuiksi
kasaumiksi.
1) Arvioi sinilevien runsaus viikoittain avovesikaudella.
2) Havaintoalue ja arviointitapa tulee olla sama koko seurantakauden ajan.
3) Levän runsaus arvioidaan asteikolla 0-3
0
4) Myös rihmalevistä ym. poikkeavista levähavainnoista on hyvä pitää kirjaa
tai ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen
ELY
ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ?
ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ?
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
SIITEPÖLY
ARVIOI SINILEVÄN MÄÄRÄ?
Männyn siitepölyä
Kuva: Pohjois-Savon ympäristökeskuksen
Internetsivut
Kuva: Jussi Iso-Tuisku
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Siitepölyä
Kuva: Jenni Rautiainen
JOS EPÄILET SINILEVÄÄ…
LIMASKA/RUOSTESIENEN ITIÖT
Isolimaskaa ja pikkulimaskaa
Kuva: Heini-Marja Hulkko
Ruostesienen itiöitä
Kuva: Leena Paunula
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
JOKAMIEHEN LEVÄTESTEJÄ SINILEVÄN JA
RIHMAMAISEN LEVÄN EROTTAMISEEN
1. Ota leväistä vettä purkkiin ja anna sen seistä tunnin verran
2.
liikuttamatta purkkia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on
kyseessä sinilevä.
Koeta rannassa kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa
kepillä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä rihmamainen
levä, joka ei ole myrkyllistä. Jos massa koskettaessa hajoaa
hiukkasiksi veteen, on kyseessä sinilevä.
Sinilevät tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermohermo tai
maksamyrkkyjä. Sinilevien myrkyllisyys riippuu levälajista ja olosuhteista.
Myrkyttömätkin sinilevät voivat aiheuttaa ihoiho ja hengitystieoireita.
• älä ui vedessä, jossa on runsaasti sinilevää
• pidä kotieläimet ja lapset poissa rannasta, jos vedessä on sinilevää
• varo nielemästä sinileväistä vettä
• älä käytä sinilevävettä pesu- tai löylyvetenä, koska levämyrkyt kestävät
korkeita lämpötiloja
• sinilevämyrkyt eivät häviä vettä keitettäessä
• älä kastele sinilevävedellä syötäviä vihanneksia, kuten salaattia
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
MITÄ TAPAHTUU KUN VESISTÖ REHEVÖITYY?
• Kasviplanktonin (vedessä vapaana elävien mikroskooppisen pienien
levien) tuotanto kasvaa
• Kasviplanktonia syövä eläinplankton runsastuu
• Eläinplanktonia syövien kalojen määrä lisääntyy (erityisesti nuoret
ikäryhmät), jolloin kasviplanktonia syövän eläinplanktonin määrä
vähenee ja kasviplankton runsastuu
• Kuollessaan biomassa vajoaa pohjaan, missä sen hajoaminen kuluttaa
happea
• Pohjien läheinen happi vähentyy, kunnes loppuu
• Pohjaan sitoutuneet ravinteet, raskasmetallit ja ympäristömyrkyt
vapautuvat uudelleen eliöiden käyttöön
• Millaisia rehevöitymisestä aiheutuneita haittoja olette kokeneet?
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
MITEN VESIKASVILLISUUS ILMENTÄÄ
REHEVÖITYMISTÄ?
• Järviruokokasvustot leviävät ja tihenevät
entisestään
• Ulpukka- ja lummekasvustot tihenevät, ja
kasvien yksittäisten lehtien koko kasvaa
• Osmankäämikasvien määrä kasvaa
• Irtokellujien, kuten limaskojen, määrä kasvaa
• Pohjaruusukekasvit, kuten nuottaruoho häviävät
VEDENKORKEUSASTEIKON ASENTAMINEN JA
VEDENKORKEUDEN SEURANTA
• Paikan valinta: liikkumaton alusta, mieluiten kallio
– Asteikon yhdistäminen valtakunnalliseen tarkkavaaitusjärjestelmään
(= mitataan asteikon nollapisteen korkeus merenpinnasta) Kiintopiste!
• Asteikkoa asentamaan ja ajoittain sen paikallaan pysymistä tarkastamaan
ammattitaitoinen henkilö!
• Havainnoinnin järjestäminen
• Asteikon lukeman havainnointi kerran viikossa
– Talvisin kerran kahdessa viikossa (avanto!)
– Virtaamien vaihdellessa voimakkaasti jopa kerran päivässä
• Lukeman kirjaus senttimetrin tarkkuudella
• Jos vesi aaltoilee havaintoja tehtäessä, merkitään päiväkirjaan se asteikkolukema,
jonka arvioidaan vastaavan vedenpinnan keskimääräistä korkeutta
havaintotilanteessa.
• Kun tuulee voimakkaasti, vedenkorkeuden mittausta ei suoriteta
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Kalastuskirjanpito (1)
Kalastuskirjanpito (2)
•Luotettavia tuloksia saadaan:
•Pyyntiajankohta
•Pyyntialue
•Pyyntisyvyys
•Pyydystyyppi ja niiden määrä
•Pyyntiaika
•Saalis lajeittain (lukumäärä ja paino)
– useamman vuoden seurannoissa
– eri pyydysten tulosten yhdistäminen
– pyydysten ja kalastajien määrät pysyvät vakioina
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Omatoimisen seurannan organisointi
• Kullekin vesistölle oma havainnoitsija tai seurantatiimi
– Vastuun ja työn jakaminen useammalle on mahdollista
– Saman henkilön tulisi kuitenkin mitata yhtä suuretta
• Tiimistä valitaan yhteyshenkilö
– Vastaa havainnoitsijoiden ohjeistamisesta ja lomakkeiden
jakamisesta omalla vesistöllään
– Kerää lokakuussa seurantatulokset ja toimittaa ne VELHOhankkeelle/Satavesi-ohjelmalle
ohjelmalle
• Havainnot kerätään ja raportoidaan
– Tiedot ovat myöhemmin kaikkien nähtävillä paikkatietoportaali
Lounaispaikassa (www.lounaispaikka.fi
www.lounaispaikka.fi) sekä SYKEn
ylläpitämässä Järviwikissä (www.jarviwiki.fi
www.jarviwiki.fi)
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Tulosten lähettäminen
•Tiedot toimitetaan vuosittain lokakuussa VELHOhankkeelle/Satavesi-ohjelmalle
ohjelmalle
•Lähettämistavat:
– Postitse, Varsinais-Suomen ELY-keskus/Satavesi,
ELY
Valtakatu 12,
28100 Pori
– Sähköpostitse, täytettävä Word-tiedosto
Word
löytyy Satavesi- ja
VELHO-sivuilta
– Internet-lomakkeen kautta, skannaus [email protected]
www.ymparisto.fi/satavesi
www.ymparisto.fi/velho
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Kiitos!
Kiitos!
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
Kiitos!
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni