16 Perjantaina 27. syyskuuta 2013 KULTTUURI Puh: (06) 2477 587 [email protected] Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi Artistin ja yleisön lähentyminen keikkatilanteessa on tätä päivää. Siinä tuskin on haitaksi, jos esiintyjä pystyy näkemään yleisön silmämunat.  Provinssirockin promoottori Juha Koivisto Marimekko: Hetkiä-kuosi ei ole kopio HELSINKI  Marimekon mukaan yhtiön suunnittelijan Maija Louekarin suunnittelema Hetkiä-kuosi ei ole kopio. Yle julkaisi nettisivuillaan uutisen, jossa nimettömänä pysyvä henkilö kertoi ostaneensa Barcelonasta laukun, jonka kuosi muistuttaa Hetkiä-kuosia. Haasta- teltavan mukaan laukku ostettiin ennen kuin Hetkiä-kuosi ilmestyi. Louekarin mielestä Barcelonasta ostettu laukku on jäljitelmä hänen Marimekko-teoksestaan. Hän sanoo itsekin törmänneensä laukkuun sen jälkeen, kun Hetkiä-kuosi tuli Marimekon valikoimaan. Tero Hautamäki, Seinäjoki (esimies) (06) 247 7586, Laura Krohn, Vaasa (06) 247 7587, Anne Puumala, Seinäjoki (06) 247 7585 [email protected] Provinssirock siirtyy ja supistuu TERO HAUTAMÄKI SEINÄJOKI Seinäjoen festivaali- kartalla koittaa uusi aika. Törnävänsaaressa rokattava Provinssirock siirtyy kahdella viikolla eteenpäin ja muuttuu samalla kaksipäiväiseksi. 36. Provinssirock soi ensi vuonna 27.–28. kesäkuuta. Isot muutokset nostettiin pöydälle viime kesän tappiollisen festivaalin jälkeen. – Vanha ajankohta oli hankala monella tapaa, promoottori Juha Koivisto kertoo. Viime kesän  isoin ongelma oli kiinnostavien ulkomaisten artistien saaminen Seinäjoelle. Uudella ajankohdallaan Provinssi pääsee samaan viikonloppuun Ruotsin suurimman festivaalin, Norrköping Bråvallan, kanssa. Tänä vuonna ensi kertaa pidetyllä festivaalilla esiintyivät mm. Rammstein ja Green Day. – Provinssin artistitilanne helpottuu Bråvallan kautta oleellisesti. Haemme myös paluuta siihen, että Provinssi on se paikka, missä voi bongata uusia ja nousevia hittibändejä ensimmäisenä Suomessa. Siinä se on, monen vuoden työn tulos viimein valmiina: rapiat kaksi kiloa Kyrönjoen historiaa. Teos on viimein valmis, huokaisevat Heikki Rantatupa, Ismo Nuuja ja Osmo Rinta-Tassi. Kuvat: Heikki Hakanen Kirjajärkäle kertoo kuvin ja kartoin Suurteos Kyrönjoesta esittelee useita ennen julkaisemattomia vanhoja karttoja ANNE PUUMALA SEINÄJOKI Kyrönjokivarren historia on koottu kansien väliin. Juuri ilmestynyt Kyröönjoki – Meirän joki on ensimmäinen perusteellinen selvitys jokivarren vaiheista. Teos pohjaa pääosin vanhoihin karttoihin, joita teoksessa on kaikkiaan noin 220. – Emme kuitenkaan tyytyneet suunnittelemaan perinteistä karttakirjaa, vaan tavoitteena oli alueen historian ja ympäristön kuvaaminen, luonnehtii teoksen toimittaja Osmo Rinta-Tassi. Suurteoksen tekijäkaarti on nimekäs. Kirjoittajina ovat toimineet muun muassa dosentti Heikki Rantatupa ja professori Janne Vilkuna. Teos esittelee joen ja jokivarren vaiheet jääkaudesta nykypäivään. Pääpaino on asutushistoriassa ja sen kehityksessä. Rakenteellisestikin kirja noudattaa jokivarren asutusta. – Seuranta aloitetaan mereltä ja noustaan joen mitta Kauhajärvelle. Sen jälkeen kolutaan sivujokien varret, Rinta-Tassi sanoo. Heikki Rantatupa kertoo, että esikuvana on ollut Yhdysvalloissa julkaistu Mississippi-joen karttahistoria. Teosta tehtiin  kaikkiaan viitisen vuotta. Kirjan yhtenä kirjoittajana toimineen Ismo Nuujan mukaan kokonaisuudesta tuli huomattavasti laajempi kuin oli tarkoitus, sillä aineistoa oli valtavasti. –  Esimerkiksi Isostakyröstä tarjolla olevista kartoista puolet oli jätettävä teoksesta pois, hän toteaa. Heikki Rantatuvan mukaan moni teoksen kartta on ennen julkaisematon tai julkaistaan ensimmäistä kertaa värillisenä. Sivuja teoksessa on 384. Yli kahdensadan kartan lisäksi valokuvia on parisen sataa. Pai- Kyröönjoki - Meirän joki Kirjan kirjoittajat  ovat FL Ismo Nuuja, dos. Heikki Rantatupa, dos. Osmo Rinta-Tassi ja prof. Janne Vilkuna. rikan ja Kauhajoen kaupungeilta ja Isonkyrön kunnalta. Ulkoasusta  vastaa Jari Järvinen. Teoksen kartat  ovat pääosin peräisin Vaasan maakuntaarkistosta, Kansallisarkistosta ja Ruotsin valtionarkistosta ja sota-arkistosta. Kustantaja  on Samuli Paulaharjun säätiö, jonka tarkoitus on tukea Pohjanmaan kulttuurielämää. Teos on  saanut tukea muun muassa Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaa rahastolta ja Pohjanmaan liitolta sekä Ku- Teoksesta  on otettu 2000 kappaleen painos. Valokuvat  ovat Museovirastosta, Kansanperinteen arkistosta, Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran arkistosta ja muista yhteisöjen kokoelmista. Kyröönjoki – Meirän joki kertoo joen historian jääkaudesta nykypäivään kartoin, kuvin ja tekstein. noa kirjajärkäleellä on yli kaksi kiloa. Uuden tutkimustiedon tuottaminen ei ollut tekijätiimin tavoite. Työ poiki kuitenkin myös joitain uusia tiedonmurusia. Rantatupa ja Nuuja uskovat päässeensä Merikaarto-nimen alkumuodon jäljille. He ajoittavat sen vuoden 1090 paikkeille ja muotoon Merigarto. Toinen löytö on Viatinmaan eräalue Kurikan ja Teuvan välillä. Se on tarkin ja ainoa EteläPohjanmaalta tunnettu eräalueen rajaus. Kirjaa  varten tekijät kolusivat arkistoja Tukholmaa myöten. Tuntumaa Kyrönjokeen otettiin jaloin ja veneellä. – Laskimme joen puuveneellä kesäkuussa 2010 kuvaten ja tutkien paikkoja, Rinta-Tassi mainitsee. Hänen mukaan kallisarvoi- sena apuna ovat olleet kylien asukkaat ja kyläkunnat. – Esimerkiksi Jalasjärvellä lähes jokaisesta kylästä on tehty kyläkirja. Tasokasta tutkimusta on tehty muuallakin, kuten Merikaarrossa ja Kauhajoen varrella. Toivo Kärjen ensimmäinen tango putkahti esiin Vaasassa LAURA KROHN VAASA Vaasalainen Jaakko Iso- kangas sai 90-luvulla työkaveriltaan Toivo Kärjen käsin kirjoittaman nuottilehden, jossa oli tango Soitan sinulle rakkauslauluni. Nuottilehti oli ostettu vaasalaiselta kirpputorilta 50 pennin hintaan. Tietojen mukaan se oli peräisin laihialaisen talon vintiltä. Isonkangas otti sävellyksestä kaksi kopiota ja alkuperäinen lähetettiin suvulle, Kärjen veljentyttärelle. Sen jälkeen nuottijäljennös oli pitkään Isonkankaan pöytälaatikossa, kunnes se putkahti esiin muuton yhteydessä. Isokangas kertoi nuotista vaasalaiselle toimittajalle Tapio Parkkarille. Miehet selvittivät, että kyseessä on uusi löytö, Kärjen ensimmäinen tangosävellys. Se on päivätty vuodelle 1933, jolloin Kärki oli vain 17-vuotias. –  Aluksi en laittanut paperille niin paljon arvoa, Kärjen tuotantohan on yli 1500 kappaletta. Mutta onneksi tulin säilyttäneeksi sen, Isokangas sanoo. Kärjen pojalle  ja asiainhoitajalle Kalervo Kärjelle sävellys on ollut tähän asti tuntematon. –  Tähän mennessä on tunnettu tangosävellys vuodelta 1936 eli siinä mielessä tämä on ainutlaatuinen. Kappale on signeerattu nimellä Toby Kärki, jota säveltäjä käytti usein 30-luvulla. Käsikirjoitusnuotteja tunnetaan Kärjeltä jo 20-luvulta. Ensimmäinen kappalekin on levytetty vuonna 1933, mutta se oli foxtrot. Tangoja Kärki on tehnyt noin 260. – Tämä on aika hyvä, laadukas tango. Isäni oli täysverinen säveltäjä jo 17-vuotiaana, arvio Kalervo Kärki. Tango on rakkaudenosoitus Tuulikille, tulevalle vaimolle. He tutustuivat jo vuonna 1930 ja menivät naimisiin vuonna 1936 Toivon ollessa vasta 20-vuotias. Laihia liittyy Toivo Kärjen elämään, sillä hänen isänsä toimi Laihialla pappina vuodesta 1926. Toivo kävi koulunsa muiden sisarusten tavoin Tampereella, mutta vietti lomat Laihialla. Vaimo Tuulikki, omaa sukua Leikas, oli laihialainen. –  Äitini kotitalosta nuottipaperi ei ole löytynyt, sillä tiedän sen talon historian. Nyt kiinnostaisikin tietää, että minkä talon vintiltä se on löytynyt ja miten sinne päätynyt, Kalervo Kärki sanoo. Toivo Kärjen  ennen tuntematonta materiaalia putkahtelee silloin tällöin esiin. –  Pari vuotta sitten löytyi hengellinen kappale Iloa, joka oli myöskin sävelletty vuonna 1933, Kalervo Kärki sanoo. 8-henkinen lauluryhmä esitti sen Porissa. Nyt löytyneessä rakkaus-tangossa ei ole sanoja eikä soinnutusta. Kosketinsoittajana useissa tanssiorkestereissa toiminut Jaakko Isokangas on tehnyt siitä version Youtubeen. – Olisi hienoa saada tämäkin kappale esitettyä virallisesti, orkesterisovituksena, Kalervo Kärki suunnittelee. Nuottilehdestä uutisoi ensimmäisenä vaasalaisia.info-sivusto. Uusi ajankohta  istuu Koiviston mukaan entistä paremmin sääkartalle ja suomalaisten lomanviettoon. – Suomen lomakausi on muuttunut pari viikkoa myöhemmäksi. Juhannuksen jälkeen Provinssi on lomakauden ytimessä. Silti me pysymme kesän suurena avausfestivaalina rockin osalta. Päällekkäin uuden Provinssin kanssa ovat vain Järvenpään Puistoblues ja Helsingin Tuskafestivaali. Sunnuntai-päivästä  luopuminen oli järjestäjille lopulta helppo päätös. Sunnuntai on ollut viime vuosina haasteellinen ohjelman ja kävijämäärän osalta. – Sunnuntain onnistuminen vaatisi loppuiltaan megaluokan esiintyjän, mutta sellaisten aika alkaa olla festareilla ohi. Koko kuulijakuntaa yhdistäviä artisteja on yhä vähemmän, Koivisto arvioi. Yleisön musiikkimaku on pirstoutuneempaa kuin koskaan. Provinssirock aikoo reagoida tähän jatkossa pienillä ja intiimeillä lavaratkaisuilla. Uusi Provinssialue käsittää jatkossa 3–4 lavaa, joista yksi on ulkoilmalava. Todennäköisesti ulkona soitetaan uudelta Saarilavalta. Loput areenat ovat erikokoisia telttoja. Kentän päädyssä ollut päälava poistuu käytöstä. Se korvataan isolla telttalavalla. – Puhutaan suurimmasta mahdollisesta telttaratkaisusta mitä Suomessa on saatavissa, Koivisto toteaa enempää paljastamatta. Koivisto sanoo  huomanneensa, että festivaaliyleisö vanhenee koko ajan. – Myös 40–50-vuotiaille asiakkaille halutaan tarjota hyviä festarielämyksiä. Tätä puolta kehitetään majoituksista alkaen, Koivisto lupaa. – Haluamme tarjota entistä paremman miljöön bailaamiseen. Alueen luontoidylliä tullaan hyödyntämään paremmin. Suuria tunteita Kuula-gaalassa KONSERTTI Toivo Kuula 130 vuotta -gaalakonsertti.  Seinäjoen ja Vaasan kaupunginorkesterit Seinäjokisalissa 25.9. Toivo Kuulan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 130 vuotta. Pyöreiden vuosien kunniaksi on Kuulan tiimoilta järjestetty monenlaisia tilaisuuksia – niitä luetteli aimo annoksen alavutelaissyntyinen sopraano Sirkka Lamminen (os. Lampimäki), joka juonsi Seinäjoen ja Vaasan kaupunginorkestereiden yhteisen Toivo Kuula – gaalakonsertin. Alavutelais-vaasalainen  Kuula on pohjalaisten rakastama ja arvostama – tämän todisti osaltaan se, että gaalakonsertti houkutteli Seinäjoki-salin täpötäyteen kuulijoita. Konsertin johti varsin ansioitunut kiinalaiskapellimestari Jin Wang. Wang kertoi Lammisen haastattelussa, että hänen suosikkinsa konsertissa oli Kuulan Eteläpohjalainen sarja nro 1. Samaan kallistun minäkin. Eteläpohjalainen sarja on hurja, tulinen – neljäs osa osin jopa diabolinen –, herkkä, tummasävyinen, intensiivinen – ja kauttaaltaan pohjalaisia sielunmaisemia peilaava. Viidennen osan uljaus sai aikaan kylmät väreet. Orkesteri soitti koko sarjan erityisen upeasti. Hienosti tulkitsivat pohjalaismuusikot myös muut Kuulan orkesterikappaleet se- Zaida Bergroth ja Petri Kotwica saivat viisivuotisen apurahan Tässä on kopio vaasalaiselta kirpputorilta 90-luvulla ostetusta nuottilehdestä, joka on paljastunut Toivo Kärjen ensimmäiseksi tangosävellykseksi. – Ajankohta on ihmeen rauhallinen. Varsinainen festariruuhka ajoittuu vasta heinäkuun alkuviikoille. HELSINKI Elokuvataidetoimikunta myönsi Zaida Bergrothille ja Petri Kotwicalle viisivuotisen ohjaaja-apurahan. Bergroth on ohjannut palkit- kä muutaman Sibeliuksen pikkukappaleen. Ritva Auviselle  tuli allerginen reaktio pari tuntia ennen konserttia. Seinäjokelainen sopraano Terttu Iso-Oja ansaitsee hatunnoston, sillä hän lähti konserttiin Auvisen tuuraajaksi vain kahden tunnin varoitusajalla. Säteilevän, eloisan Iso-Ojan sopraano on lyyrisempi kuin Auvisen – ja Kuulan laulut istuvatkin parhaiten dramaattiselle ja voimakkaalle äänelle. Tekstin selkeyskin kärsi siitä, kun volyymia tuli löytyä tarpeeksi. Viimevuotisen Toivo Kuula – laulukilpailun voittaja, oululainen baritoni Juhani Alakärppä lauloi kaksi Kuulan laulua kertakaikkisen upeasti. Alakärppä eli laulut joka solullaan, intensiteetti oli valtava. Äänensävy erityisesti keskirekisterissä oli erittäin hynnismäinen. Pitkän uran tehnyt tenori Seppo Ruohonen osoitti tässä konsertissa, että hänen äänensä on edelleenkin loistokunnossa. Ruohosen ääni soi tinkimättömän uljaasti ja tasaisen varmasti, tekstistäkin saa mainiosti selvää. Varsin hauskaa oli seurata lukiolaisoppilaitteni ilmeitä, jotka istuivat konsertissa ensimmäisellä rivillä, vain parin metrin päässä täyttä häkää laulavasta Ruohosesta. Eipä tainnut jäädä kenellekään sellaista harhaluuloa, että klassinen laulaminen olisi mammanpoikien hommaa. HANNE ORRENMAA tuja lyhytelokuvia ja kaksi pitkää näytelmäelokuvaa. Kotwican trilleri Musta jää kilpaili muun muassa Berliinin elokuvajuhlien pääsarjassa. Kolmevuotisen ohjaaja-apurahan saivat Simo Halinen, Tuomo Hutri ja Raija Talvio. Kaikkiaan apurahan sai 14 ohjaajaa.