1. No category

Rehtorin
abc
Seppo Haavisto
Kiertävät
opettajat
Kiertävät opettajanviran haltijat ovat
maamme kalleinta opettajatyövoimaa.
Opettajanviran haltijan kiertämistä tulisikin välttää niin pitkälle kuin se on
mahdollista tai käyttää tehtävään mahdollisuuksien mukaan tuntiopettajaa.
Maamme maantieteelliset olosuhteet
huomioon ottaen on selvää, että kiertäviäkin opettajia tarvitaan joka tapauksessa. Kuitenkin jos opettajanviran haltijan
työpaikka on esim. 50 kilometrin päässä
kotoa ja häneltä uupuu yksi tunti viikossa
opetusvelvollisuudesta omassa koulussa,
on syytä selvittää laskelmilla, mitä työnantajalle maksaa se, että opettaja opettaa yhden tunnin viikossa (4 % työajasta)
koulussa, joka on hänen asunnostaan 5
kilometrin päässä.
Järjestelmän tekee kalliiksi se, että
opettajanviran haltijan kilometreihin perustuvan huojennusten ja matkakustannusten korvausten laskennassa käytetään
lähikoulua, eikä pääkoulua, kuten muilla
kunnan aloilla.
Leirikoulut ja
luokkaretket
Jos koulun työsuunnitelmassa on riittävän tarkkaan yksilöity leirikoulu/luokkaretki, työsuunnitelman vahvistamisen
on katsottu sisältävän samalla työantajan
antaman virkamatkamääräyksen opettajalle. Yksilöinti tarkoittaa ajan ja paikan,
osanottajien ja virkamatkan tekijän/tekijöiden yksilöintiä.
Jos kunnassa on omat sisäiset toimivaltamääräykset ulkomaanmatkojen osalta (esim. kunnanhallitus päättää), niitä
on noudatettava. Työsuunnitelma on tältä osin toimitettava vielä kunnanhallituksen hyväksyttäväksi.
Jos halutaan paikallisesti poiketa joltain osin (esim. päivärahojen maksami-
32
Kuntatyönantaja 6/2010
sen suhteen) valtakunnallisesta sopimuksesta, siitä pitää tehdä pääsopimuksen
mukainen paikallinen virka- ja työehtosopimus.
Koulu/oppilaitosja kuntakohtainen
lisätehtävä
Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtaisen lisätehtävän euromäärän kohdentaminen
on harkittava joka lukuvuosi uudelleen.
Koulun olosuhteet ja toiminnan painopisteet ovat vuosittain erilaiset ja vaihtelevat ja juuri näitä vaihtelevia tekijöitä
varten euromäärä on olemassa (esimerkiksi perusopetuksen lainsäädäntömuutosten mahdolliset suunnittelutehtävät
tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien
lasten osalta).
Lisätehtävään liittyy luonnollisesti
se, että tehtävät ja tavoitteet on määrätty ja niiden toteutumista seurataan. Kunkin tehtävän seurannan tavasta sovitaan
etukäteen. Opettaja voi esimerkiksi lukukausittain selvittää opettajien yhteisessä
kokouksessa tai kehityskeskusteluissa asetettujen lisätavoitteiden saavuttamista.
TET-jaksot ja
koeviikot
Työnantajan tulee laskea jakso-opetuksessa ja lukiossa opetusvelvollisuus vuotuisena (OVTES B osio liite 1 7 § 5 mom.
ja liite 2 3 § 3 mom.). Tämä johtuu siitä, että jos opetustuntien määrä viikoittain vaihtelee, eikä siis joka viikko 38
viikon aikana opeteta esim. 24 tuntia viikossa, opetustuntimäärä tasataan tasoittumisjaksolle, joka koulussa on normaalioloissa työvuosi. Jos näin ei tehtäisi,
opettajan tulisi joka viikko opettaa sama tuntimäärä, eikä tuntien määrä voisi
vaihdella viikoittain.
Opettajan kokonaistuntimäärä lasketaan vuotuisena siten, että siihen ei sisällytetä tunteja, joita ei ole tarkoituskaan
pitää, esim. koeviikolla tai TET-jaksolla.
Opettajalla ei ole tällöin velvollisuutta
opettaa koulussa koeviikolla tai TET-jaksolla, jos oma tunti on näin jätetty pois.
Opetusvelvollisuus lasketaan vuotuisena ja opettajan vuotuisen kokonaistuntimäärän ja opetusvelvollisuuden erotus
jaetaan luvulla 38, jolloin saadaan selville viikoittainen ylituntimäärä.
Tätä viikoittaista ylituntimäärää käy-
Tekijänoikeudet
opettajan palvelussuhteessa
tetään ylituntien maksamisessa (OVTES
A osio 26 §).
Vaihtoehtoisesti tuntimäärä voidaan
määritellä ja palkka maksaa ikään kuin
koeviikolla tai TET-jaksolla opetettaisiin
vahvistetun keskimääräisen lukujärjestyksen mukaisesti. Tällöin työsuunnitelmaan
on selvyyden vuoksi aiheellista ottaa teksti, jossa todetaan, että kyseisillä viikoilla
ei oppitunteja pidetä, mutta ne pidetään
työnantajan tarkemmin ilmoittamana lukuvuoden muuna ajankohtana. Näin tunnit tulevat tehdyiksi lukuvuoden mittaan,
mm. sijaistunteina tai muuna rehtorin
määräämänä yksilöitynä työnä.
Työaika ja
sen lyhentäminen
Opettajan oppitunnin pituus on
OVTES:n mukaan 60 minuuttia. Tästä
osa on opetusta ja osa muuta työtä, esim.
välituntivalvontaa tai välineiden hakemista seuraavalle oppitunnille.
Jos oppilaiden oppitunteja on lyhennetty esim. kuljetuksen tai muun syyn johdosta siten, että oppilaiden oppitunti on 50
minuuttia sisältäen opetuksen ja esimerkiksi 5 minuutin ajan siirtymiseen tarvittaessa toiseen luokkahuoneeseen, opettajan
työaika lasketaan tässäkin tapauksessa siten, että yksi tunti on 60 minuuttia.
Esimerkki
Opettajalla on oppitunteja työsuunnitelman mukaan maanantaina 5, jolloin
työaika on 5 x 60 minuuttia eli 300 minuuttia. Jos oppilaiden työaika on samana päivänä vain 5 x 50 minuuttia eli 250
minuuttia, opettajan on esimerkiksi aloitettava työpäivänsä 50 minuuttia aikaisemmin yhteisellä palaverilla, hoidettava välituntivalvontaa tai sitten opettajalle
tulisi laskea uusi työaika, jonka mukaan
palkka maksetaan.
Esimerkin 50 minuutin työajan lyhennys viitenä päivänä viikossa tarkoittaa 4,1
viikkotuntia lyhyempää työaikaa verrattuna kouluihin, jossa noudatetaan 60 minuutin oppi/työtuntirytmiä. ❏
● Miten ulkopuolisen tekemää aineistoa voidaan käyttää
opetuksessa? Voidaanko opettajan valmistamaa materiaalia
käyttää oppilaitoksessa myös muussa opetuksessa?
O
pettajan palvelussuhteeseen liittyviä tekijänoikeuksia pohditaan
entistä useammin, kun oppimisympäristöt ja oppimateriaalit
ovat monipuolistuneet.
Kun tarkastellaan opettajan valmistaman oppimateriaalin käyttämistä opetuksessa, tasapainoillaan oppimateriaalin luoneen työntekijän oikeuden ja
työnantajan oikeuden välillä. Tekijänoikeuksien näkökulmasta tekijänoikeudet
kuuluvat lähtökohtaisesti teoksen luoneelle henkilölle ja toisaalta työnantajalla on oikeus työntekijänsä työn tuloksiin.
Palvelussuhteessa luotujen teosten tekijänoikeuksia pohdittaessa tulee ottaa
huomioon, että palvelussuhteeseen liittyy
työn tekeminen työnantajan lukuun sekä
työnantajan johdossa ja valvonnassa.
Ei ole itsestään selvää, että opettajan
palvelussuhteeseen kuuluvan tehtävän
hoitamista varten valmistama oppimateriaali on sellaista, jota muut eivät saisi
työyhteisössä käyttää ja jonka käyttämisestä muussa opetuksessa tulisi korvata
erikseen opettajalle. Ensinnäkin kaikki
oppimateriaali ei ylitä tekijänoikeussuojaan johtavaa teoskynnystä. Teoskynnyksen ylittyminen ei ole aina yksiselitteistä.
Tekijänoikeuslain mukaisen tekijänoikeussuojan saaminen edellyttää teoksen itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. Toiseksi
asiaa on tarkasteltava myös työnantajan
oikeuksien näkökulmasta.
Työnantajan oikeus teoksiin
Lainsäädännössä ei ole nimenomaisesti säädetty työnantajan oikeudesta palvelussuhteessa syntyneisiin teoksiin lukuun
ottamatta tietokoneohjelmia ja siihen liittyviä teoksia sekä tietokantoja. Muiden
teosten kohdalla työnantajan oikeus palvelussuhteessa tehtyyn teokseen perustuu oikeusjärjestelmässämme hyväksyttyyn olettamasääntöön, jonka mukaan
työnantajalle siirtyy ilman nimenomaista
sopimusta oikeus hyödyntää teosta.
Asiaa on käsitelty muun muassa tekijänoikeusneuvoston
lausunnossa
(1992:1). Siinä todetaan, että myös työsuhteessa luodun teoksen tekijänoikeudet syntyvät tekijälle. Jos teos on luotu
työ- tai virkasuhteessa ja jos oikeuksien
siirtymisestä ei ole nimenomaisesti sovittu, joudutaan tapauskohtaisesti harkitsemaan, onko tekijänoikeus siirtynyt
työnantajalle. Arvioinnissa kiinnitetään
huomiota esimerkiksi työsuhteen tarkoitukseen ja työtehtävien sisältöön, teoksen tavanomaiseen käyttötapaan työnantajan toimialalla ja alalla vallitsevaan
vakiintuneeseen käytäntöön tekijänoikeuden siirtymisessä.
Kyseisessä lausunnossa todetaan, että työsuhteen perusteella työnantaja saa
yleensä teokseen käyttöoikeuksia ja että tekijänoikeuksien siirtymisen laajuus
riippuu työsuhteen ehdoista. Yleensä
on katsottu, että tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle työnantajan normaalin
toiminnan edellyttämässä laajuudessa,
jolloin oikeudet teoksen muuhun käyttöön jäävät tekijälle. Työnantajalle siirtyy
ns. normaalikäyttöoikeus ilman, että siitä
olisi nimenomaisesti sovittu.
Edellä todettu osoittaa sen, että opettajan palvelussuhteessa tekemää oppimateriaalia voidaan hyödyntää koulun
muussakin opetuksessa ilman, että sitä
erikseen korvataan materiaalin valmistaneelle. Palvelussuhteessa työnantajan
välineillä tehdyn työn tulosten tulee olla
työnantajan ja työyhteisön käytettävissä.
Vaikka varsinaisen opetuksen luokkahuoneessa yleensä antaa yksi opettaja,
opetustyötä ja oppimateriaalia kannattaa kouluissa ja oppilaitoksissa kehittää
opettajien yhteisenä asiana. Kouluissa ja
oppilaitoksissa olisikin hyvä luoda pelisäännöt oppimateriaalin yhteisestä käyttämisestä. ❏
Marja Lahtinen
työmarkkinalakimies
Kuntatyönantaja 6/2010
33