Närmatskatalog Lähiruokaluettelo
VÄSTNYLANDS s LÄNSI-UUDENMAAN 2014-2015 Närmatskatalog Lähiruokaluettelo 4-5.10.2014 Slow Food Festival &ISKARS"RUKs&ISKARSIN2UUKKI 2 3 Innehållsförteckning – Sisällysluettelo Table of Contents En ljus framtid! – Tulevaisuus näyttää valoisalta!.................................................................................. 4 Varför skulle du välja att gå med i Slow Food International? – Haluaisitko osallistua Slow Food Internationalin toimintaan? – Why would you choose to join Slow Food International?.................. 6 Lähiruokaa – tottakai! – Naturligtvis närmat! ...................................................................................... 8 Du är vad du äter – Olet mitä syöt – You are what you eat ................................................................ 16 Tankar om mat – Mietteitä ruoasta – Thoughts on food ................................................................... 24 Mathantverk – ett lyckat projekt – onnistunut hanke – a succesful project in Finland ....................... 34 Mera närmat från Västnyland – Lisää lähiruokaa Länsi-Uudeltamaalta ............................................ 42 Muistilista kesäkanojen pitäjälle ......................................................................................................... 56 Närmatsproducenter och -företag – Lähiruokatuottajat & -yrittäjät Local Food Producers & Entrepreneurs Kött – Liha – Meat .................................................................................................................. 10 Fisk – Kala – Fish .................................................................................................................... 15 Grönsaker & potatis – Vihannekset & perunat – Vegetables & potatoes ................................. 21 Frukt & bär – Hedelmät & marjat – Fruits & berries .............................................................. 28 Bageri & spannmål – Leipomot & viljat – Bakeries & grains .................................................. 31 Honung – Hunaja – Honey ..................................................................................................... 33 Café, restaurang & catering – Kahvilat, ravintolat ja pitopalvelut Cafés, restaurants and catering services ................................................................................. 36 Bryggeri – Panimo – Brewery ................................................................................................... 46 Butik – Kaupat – Grocery stores .............................................................................................. 46 Övriga närmatsaktörer – Muut lähiruokatoimijat – Other Local food Actors ......................... 51 VÄSTNYLANDS s LÄNSI-UUDENMAAN 2014-2015 Förord Efter våra första 5 år är vi nu redo att ta ett stadigare grepp om vår verksamhet. Vi är tillbaka i Fiskars och här har vi för avsikt att skapa ett centrum för REN, GOD och RÄTTVIS mat. Intresset för närmat har vuxit enormt och dess betydelse har också resulterat i regeringsprogram för åren 2014 -2020. Vilken effekt regeringens program för närmat och målen för utveckling av närmatssektorn till 2020 ”Naturligtvis närmat” kommer att ha i kommunerna blir intressant att följa med. Låt oss hoppas att det kunde underlätta att producera och förädla våra fantastiska råvaror! Något som dessutom skulle skapa välbehövliga arbetsplatser i vår närmiljö. Alkusanat Viiden ensimmäisen vuotemme jälkeen olemme valmiit tarttumaan entistä tiukemmin toimeen. Olemme palanneet Fiskarsiin ja tänne aiomme luoda HYVÄN, PUHTAAN ja REILUN ruoan keskuksen. Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on kasvanut valtavasti ja jopa poikinut hallituksen ohjelmaan vuosille 2014-2020. On mielenkiintoista nähdä, miten hallituksen lähiruoka- ohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020 ”Lähiruokaa - totta kai” tulevat vaikuttamaan kuntiin. Toivokaamme, että ne voisivat helpottaa fantastisten raaka-aineidemme tuottamista ja jalostamista! Se kun muun hyvän lisäksi toisi kovasti kaivattuja työpaikkoja lähiympäristöömme. Foreword Närmatskatalog Lähiruokaluettelo Utgivare / Julkaisija / Publisher Slow Food Västnyland r.f. 4RYCK0AINO0RINT Tryckeri Nord Print, Helsingfors 2014 2EDIGERING%DITOINTI%DITOR Ann-Louise Erlund, Pontus Berglund "ILDER+UVAT0ICTURES Diana Lindholm, Ann-Louise Erlund, Ulrika Grönvik ¾VERSËTTNING+ËËNNÚS4RANSLATION Cynde Sadler, Karl-Erik Eriksson +ONTAKT9HTEYDENOTTO [email protected] www.slowfoodvastnyland.org ,AYOUTOMBRYTNING4AITTO-AKEUP Mikael Rehn, Leo Graphics Kriterierna för att få annonsera i Närmatskatalogen hittas på http://slowfoodvastnyland.org Lähiruokaluettelossa ilmoittaminen kriteerit löytyvät sivulta http://slowfoodvastnyland.org The criteria for advertising in the Local Food Catalogue can be found on http://slowfoodvastnyland.org /RDFÚRANDEs0UHEENJOHTAJAs#HAIR7OMAN 3LOW&OOD6ËSTNYLANDRF !.+)!30³% 4 5 En ljus framtid! På många håll i västra Nyland satsas det nu hårt på turismen och Slow Food Västnyland rf ser stora möjligheter till en ökad utveckling av matturism i vår region. Sedan början av 2013 samarbetar föreningen med Fiskars bruk. Under de tre kommande åren vill föreningen fördjupa vårt gemensamma arbete. Tillsammans med Fiskars bruk och andra aktörer skapar vi ett nyländskt matcenter, ett Slow Food center, i Fiskars. Styrelsen är mycket glad över att Fiskars bruk delar föreningens intresse för närmat och att närmatsmarknaderna under de kommande åren fortsätter att utvecklas. För att genomföra vår ambitiösa plan har föreningen anställt en verksamhetsledare, Pontus Berglund. Han har som uppgift att tillsammans med våra samarbetspartners och producenter öka synligheten, skapa nya nätverk och evenemang. Detta har möjliggjorts med understöd från Sophie von Julin. Föreningen är tacksam över det förtroende som detta understöd är ett bevis för. KONTAKTA verksamhetsledaren Pontus Berglund, 040 531 7451 [email protected] Tulevaisuus näyttää valoisalta! Läntisellä Uudellamaalla panostetaan nykyisin voimakkaasti matkailuun ja Slow Food Länsi-Uusimaa näkee suuria mahdollisuksia edelleen kehittää ruokamatkailua alueellamme. Yhdistys toimii vuoden 2013 alusta lukien yhteistyössä Fiskarsin ruukin kanssa. Tulevien kolmen vuoden aikana yhdistys haluaa syventää yhteistä työtämme. Yhdessä Fiskarsin ruukin ja muiden toimijoiden kanssa luomme Fiskarsiin uusmaalaisen ruokakeskuksen, Slow Food Centerin. Hallitus on erittäin iloinen siitä, että Fiskarsin ruukki jakaa yhdistyksen kiinnostuksen lähiruokaa kohtaan ja siitä, että lähiruokamarkkinat jatkuvat myös tulevina vuosina. Kunnianhimoisen suunnitelmansa toteuttamiseksi yhdistys on palkannut Pontus Berglundin toiminnanjohtajaksi. Hänen tehtävänsä on yhdessä yhteistyökumppaneidemme ja tuottajien kanssa lisätä näkyvyyttä, luoda uusia verkostoja ja tapahtumia. Tämän on mahdollistanut Sophie von Julinin antama tuki. Yhdistys on kiitollinen siitä luottamuksesta, josta tuki on osoituksena. OTA YHTEYTTÄ, toiminnanjohtaja Pontus Berglund, 040 531 7451 [email protected] 6 7 Varför skulle du välja att gå med i Slow Food International? Haluaisitko osallistua Slow Food Internationalin toimintaan? Why would you choose to join Slow Food International? ,EKTOR !..!-!2)!.)3+!.%. Då jag, Anna-Maria Niskanen, för ca 6 år sedan flyttade till Ekenäs (återinflyttad) såg jag i Västra Nyland en annons om att det i Kungsgården skulle ordnas information om Slow Food. Som matintresserad både privat och i arbetet gick jag dit och på den vägen är jag ännu idag. Då var vi inte många personer närvarande men för mig förde intresset mig vidare och idag har jag 5 aktiva år bakom mig som hängiven anhängare av denna globala rörelse. Min aktivitet har närmast sträckt sig till verksamhet som Slow Food Västnyland r.f. ordnat. Ja, varför skulle man välja att understöda en stor internationell organisation? Slow Food International genomför en hel del intressanta och viktiga projekt som jag med min inbetalning kan stödja och visa att jag tycker det är viktigt. Genom att stödja den internationella organisationen och allt den står för, stöder jag även vår lokala aktör Slow Food Västnyland r.f. Den vägen stöder jag ett viktigt arbete som finns till för att utveckla nätverk och lyfta fram våra lokala matproducenter. All denna insats görs på ideell grund av dem som är med i rörelsen. Conviviet har ordnat närmatsmarknader på höstarna och numera även på våren. Vi har medverkat i julmarknader, mässor och olika evenemang bara för att lyfta fram våra lokala livsmedelsproducenter. Internationellt idkas en mångsidig och energisk aktivitet. Genom projekt som Slow Fish, A Thousand Gardens in Africa, utbildning på universitetsnivå, temaområden som GMO, Slow Europe, Terra Madre, Taste of Arc och många flera projekt kan jag vara med och stödja. Jag är med och tar ställning för frågor som berör tillgång och kvalitet till maten och även diversiteten nu och i framtiden. Det finns ca 100 000 medlemmar i 150 länder som anser det vara viktigt att vara med och påverka. Det är en hel del min 50 €/år kan bidra till och 5 € från den summan kommer tillbaka till mitt eget Convivium som jag valt att tillhöra, Slow Food Västnyland r.f. Läs mera om Slow Food och en ny värld kanske öppnas för dig också? http://www.slowfood.com/ Kun minä, Anna-Maria Niskanen, muutin Tammisaareen noin 6 vuotta sitten (paluumuuttajana), näin Västra Nylandlehdessä ilmoituksen Kuninkaankartanossa järjestettävästä tiedotustilaisuudesta, jonka aiheena olisi Slow Food. Päätin mennä paikalle, koska olen kiinnostunut ruoasta niin yksityisesti kuin työn puolesta. Ja sillä tiellä olen edelleen. Silloin meitä läsnäolijoita ei ollut kovinkaan monta, mutta kiinnostus vei minua eteenpäin ja nyt olen jo 5 vuotta ollut tämän maailmanlaajuisen liikkeen aktiivinen ja vannoutunut kannattaja. Oma aktiivisuuteni on rajoittunut lähinnä Slow Food Länsi-Uudenmaan järjestämään toimintaan. Niin, mikä saakaan minut tukemaan suurta kansainvälistä järjestöä? Slow Food International toteuttaa monia mielenkiintoisia ja tärkeitä hankkeita, joita voin maksusuorituksellani tukea ja osoittaa pitäväni tärkeinä. Tukemalla kansainvälistä organisaatiota ja sen arvomaailmaa, tuen myös paikallista toimijaa Slow Food Länsi-Uusimaata. Samalla tuen tärkeää työtä verkostojen kehittämiseksi ja paikallisten ruoantuot- tajien esiinnostamiseksi. Kaiken tämän tekevät liikkeessä mukana olevat aatteelliselta pohjalta. Paikallisosastomme (Convivium) on järjestänyt lähiruokamarkkinoita syksyisin ja nyttemmin myös keväisin. Olemme osallistuneet joulumarkkinoille, messuille ja eri tapahtumiin tavoitteenamme tuoda esiin paikallisia elintarviketuottajia. Kansainvälinen toiminta on monipuolista ja energistä. Voin osallistua toimintaan ja tukea sitä erilaisten hankkeiden avulla, joista mainittakoon Slow Fish, A Thousand Gardens in Africa, yliopistotasoinen koulutus, teema-alueet kuten GMO, Slow Europe, Terra Madre, Taste of Arc ja monet muut. Olen mukana ja otan kantaa asioihin, jotka koskevat ruoan saatavuutta ja laatua sekä sen monimuotoisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Meillä on 150 maassa noin 100 000 jäsentä, joiden mielestä on tärkeätä osallistua ja vaikuttaa. Kannan oman korteni kekoon maksamalla 50 €/vuosi. Siitä summasta palautuu 5 € valitsemalleni jäsenosastolle, joka on Slow Food Länsi-Uusimaa. Lue lisää Slow Foodista ja ehkä sinullekin avautuu täysin uusi maailma? http://www.slowfood.com/ When I, Anna-Maria Niskanen, moved back to Ekenäs about 6 years ago, I noticed an ad in the local newspaper, Västra Nyland, that there would be an information gathering about Slow Food in Kungsgården. As I am interested in food, both in leisure and business, I went along and I am still on the road today. There were not many people present, but my interest was piqued further and today I have 5 active years behind me as a dedicated follower of this global movement. My own activities have mostly been within those organized by Slow Food Väst- nyland rf. So, why would you choose to support a large international organization? Slow Food International carries out a lot of interesting and important projects that I can support by paying my dues and showing that I feel it’s important. By supporting the international organization and everything it stands for, I also support our local operator Slow Food Västnyland rf. This way, I support the important work that is being done to develop networks and promote our local food producers. All this effort is done on a volun- tary basis by those who are involved in the movement. The Convivium has organized local food markets in the autumn and now in the spring, as well. We have participated in Christmas markets, fairs and events just to highlight our local food producers. Internationally, versatile and energetic activities are realized. Through projects like Slow Fish, A Thousand Gardens in Africa, training at university level, thematic areas such as GMOs, Slow Europe, Terra Madre, Taste of Arc and many more projects, with which I can be involved in and give my sup- port. I can take stands on issues affecting food access, quality and even diversity now and in the future. There are about 100 000 members in 150 countries who believe it is important to have a voice in these matters. There’s a lot my membership dues of 50 € per year can do to help and € 5 of that goes back to my own Convivium to which I have chosen to belong, Slow Food Västnyland rf. Read more about Slow Food and a new world may open for you too! http://www. slowfood.com/ 8 9 ,ËHIRUOKAKOORDINAATTORI-AAJAMETSËTALOUSMINISTERIÚ .ËRMATSKOORDINATOR*ORDOCHSKOGSBRUKSMINISTERIET +)23)6),*!.%. +)23)6),*!.%. Lähiruokaa – tottakai! Lähiruoka on osa arkea ja juhlaa yhä useammalla kuluttajalla. Lähiruoan osto- ja kulutusmäärät ovat kasvussa ja sen ympärille rakentuu uutta yrittäjyyttä, markkinointiratkaisuja ja tuotteita. Kasvun taustalla ovat vahva kuluttajaliikehdintä sekä alan ammattilaisten halu tehdä konstailematonta, aitoa ruokaa. Ruuan alkuperä halutaan tietää, ruuan tekijöille halutaan saada kasvot, raaka-aineet halutaan saada tuoreina ja mahdollisimman käsittelemättöminä ja ruualta odotetaan elämyksiä, tarinoita ja ennen kaikkea aitoutta ja maukkautta. Hallitusohjelmassa lähiruoka ja luomu nostettiin erityiskohteina esiin ja niiden edellytyksiä luvattiin edistää omilla kehittämisohjelmilla, jotka valtioneuvosto hyväksyi 16.5.2013. Lähiruokaohjelman tavoitteet ovat: 1) Monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta, 2) Parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin, 3) Kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä, 4) Parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia, 5) Tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja 6) Lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. Lähiruokaohjelma antaa kehittämistyölle selkeitä tavoitetiloja pitkälle tulevaisuuteen. Lähiruokasektorin menestyksen kannalta keskeisintä on tuotteiden jalostusasteen nostaminen ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen, tuotevalikoiman monipuolistaminen ja logistiikan kehittäminen. Lähiruoalle on oltava monia kannattavia myyntikanavia, joista asiakas tuotteet löytää tuotteet itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Lähiruokaa tulee hyödyntää vahvemmin matkailutuotteen laadun kehittämisessä tuoden lisäarvoa ja kannattavuutta maakuntien ruoka- ja matkailualan toimijoille sekä lisäten Suomen houkuttelevuutta matkakohteena. Tavoite linjaa myös, että lähiruoan tuotanto ja jalostus ovat osa kannattavaa tuotantoa yhä useammilla tiloilla tukien myös pienempien tilojen elinkelpoisuutta, ja että lähiruoan ja sen tekijöiden arvostus nousee kuluttajien keskuudessa. Kunnianhimoisena, mutta saavutettavana tavoitetilana on myös, että vuonna 2020 lähiruokaa arvostetaan ja käytetään kaikissa Suomen kunnissa, ja että läpi varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmän menevä ruoka- ja ravitsemuskasvatus luo pohjaa koko elämän kestäville ruokavalinnoille. Valtioneuvoston hyväksyntä tehtiin periaatepäätöksenä ja antoi tavoitteet paitsi nykyiselle hallituskaudelle, mutta myös pitkälle tulevaisuuteen vuoteen 2020. Mikään hetken huuma lähiruokatrendi ei siis ole, vaan valtiovallankin taholta sen asema on tunnustettu ja tulevaisuuden menestymisen avaimet tunnistettu. Tärkeä osa lähiruoan esille nostoa on tuoda tuottajat, jalostavat yritykset ja lähiruokaa käyttävät ammattikeittiöt kuluttajien tietoisuuteen. Tuottajien ja kuluttajien välille tarvitaan yhä enemmän kohtaamismahdollisuuksia, joko fyysisiä kuten myymälöitä, toreja, suoramyyntiä tai kiertäviä lähiruoka-autoja tai välillisiä kuten erilaiset portaalit, verkkokaupat tai vaikkapa kädessäsi oleva katalogi. Toivon, että se auttaa sinut löytämään juuri itsellesi parhaimmat lähiruokatuotteet, ja ohjaa myös uusiin kokemuksiin, makuihin ja elämyksiin! Naturligtvis närmat! Närmat är en del av vardag och fest för allt fler konsumenter. Närmat köps och konsumeras i allt större mängder och kring detta bygger man upp ny företagsamhet, marknadsföringslösningar och produkter. Bakom tillväxten ligger starka konsumentrörelser och branschfolkets vilja att göra okonstlad och äkta mat. Mänskor vill veta varifrån maten kommer, de vill att mattillverkarna ska ha ett ansikte, de vill ha färska råvaror som är så lite behandlade som möjligt och de förväntar sig att maten ska ge upplevelser och berättelser och framför allt att den ska vara äkta och smaka gott. I regeringsprogrammet lyftes närmatsoch ekosektorn upp som specialmål och man lovade främja deras förutsättningar med egna utvecklingsprogram, som statsrådet godkände 16.5.2013. Målet för närmatsprogrammet är att: 1) göra produktionen av närmat mångsidigare och öka den så att den motsvarar efterfrågan och höja närmatens förädlingsgrad, 2) genom lagstiftning och rådgivning ge småskalig livsmedelsförädling och försäljning bättre möjligheter, 3) öka närmatens andel av den offentliga upphandlingen genom att öka upphandlingskompetensen och höja kvalitetskriterierna, 4) förbättra primärproduktionens möjligheter, 5) intensifiera samarbetet mellan aktörerna inom närmatssektorn och 6) öka uppskattningen av maten och aktörerna i matkedjan. Närmatsprogrammet ger målbilder för utvecklingsarbetet långt in i framtiden. Det viktigaste för närmatsektorns framgång är att höja förädlingsgraden hos när- matsprodukter och att svara på konsumenternas behov, göra sortimentet mångsidigare och att utveckla logistiken. Det bör finnas många lönsamma försäljningskanaler för närmaten, så att kunden hittar produkterna på det sätt som passar honom/henne allra bäst. Närmat bör utnyttjas mera då man utvecklar en kvalitativ turismprodukt och den ger mervärde och lönsamhet till aktörerna inom livsmedels- och turismsektorn i landskapen samt ökar Finlands attraktivitet som ett resemål. Målbilden är också att produktionen och förädlingen av närmat utgör en del av lönsam produktion på allt fler gårdar vilket stödjer också de mindre gårdarnas livskraft och att uppskattningen för närmat och dess producenter ökar bland konsumenterna. En ambitiös, men uppnåelig målbild är också att närmat uppskattas och används år 2020 i alla kommuner i Finland och att mat- och näringsfostran genom hela förskolepedagogiken och skolsystemet skapar en grund för matval som följer med genom hela livet. Statsrådets godkännande skedde med ett principbeslut som gav målen för den nuvarande regeringsperioden, men också långt in i framtiden till år 2020. Närmatstrenden är alltså ingen tillfällig modefluga, utan dess status har erkänts även av statsmakten, och nycklarna för framgång i framtiden har identifierats. En viktig del i att lyfta fram närmaten är att konsumentern får ökad kännedom om producenter, förädlande företag och yrkeskök som använder närmat. Det behövs alltfler mötesplatser för producenter och konsumenter, antingen fysiska såsom butiker, torg, direktförsäljning eller ambulernde närmatsbilar eller indirekta såsom olika portaler, näthandeln eller katalogen som du håller i. Jag hoppas att den hjälper dig att hitta de bästa närmatsprodukterna för just dig, och leder dig också till nya erfarenheter, smaker och upplevelser! +¾44s,)(!s-%!4 +¾44s,)(!s-%!4 10 1 11 3 5 4 6 2 +¾44s,)(!s-%!4 +¾44s,)(!s-%!4 12 13 7 8 www.ekenasrokeri.fi 9 10 +¾44s,)(!s-%!4 +¾44s,)(!s-%!4 14 11 15 14 12 15 Hyvää y Puhdasta 16 OikeudenO eud de mukaista 13 &)3+s+!,!s&)3( 16 17 2IKSDAGSLEDAMOT THOMAS BLOMQVIST Du är vad du ËTER Sen flera tusen år tillbaka har vi ätit närproducerad mat. Då människan började bruka jorden var det för att producera föda för sig själv, sin familj och sitt närområde. Under renässansen upptäcktes nya grödor och utländska varor blev tillgängliga för det fåtal som hade råd med det. Utvecklingen av teknik och transportmedel gjorde med tiden nya varor tillgängliga för flera och utländsk mat är idag en del av vår vardag. Idag har vi de facto ett mindre utbud av inhemska än utländska varor i våra butiker och närmat har gått från att vara det naturliga och kanske enda alternativet till att bli något trendigt för medvetna konsumenter. Det växande intresset för närmat gläder mig mycket. Som jordbrukare känns det ibland som om min vardag är långt borta från konsumentens matkasse och intresset för närmat visar att avståndet håller på att minska. Fördelarna med närproducerad mat är många, bl a är den finska maten renare och säkrare än på många andra håll i världen. Den är också mera miljövänlig eftersom transportsträckorna mellan producent och konsument är avsevärt kortare. Att köpa inhemsk mat är också ett sätt att understöda både den regionala matkulturen och den regionala ekonomin. Trots ett växande intresse för närmat så finns det fortsättningsvis många som inte är engagerade. För att flera ska använda närmat måste man aktivt informera konsumenter. Ett sätt att göra det är att använda tydliga ursprungsmärkningar så att det är lätt att veta vad man köper och vem som producerat produkten. Ett annat viktigt sätt är att ordna olika evenemang och informationskampanjer som ökar kunskapen om maten i konsumentens närmiljö. Det här är Slow Food Västnylands närmatskatalog ett ypperligt exempel på. Genom att samla alla närmatsproducenter gör man det lätt och överskådligt för konsumenten att hitta närmaten. Vi behöver flera sådana kataloger. På politisk nivå har vi länge arbetat för att främja närmat men trots det finns det mycket mer man kan göra. Det skulle vara viktigt att vi ser till att den offentliga sektorn föregår med gott exempel och ger närmat och säsongsprodukter en rejäl möjlighet att delta i den offentliga upphandlingen. Vi borde även göra förutsättningarna för närmatsproducenter så gynnsamma som möjligt. Närmat betyder ofta småskalig produktion och vi måste se till att också mindre producenter har möjlighet att konkurrera på marknaden. Sist men inte minst så måste det finnas tillräckligt med närmat att tillgå. I många fall finns det en större efterfrågan på närmat än det finns utbud och vi som producenter måste bli bättre på att samarbeta för att t.ex. skapa bättre logistik och distribution och på så sätt kunna erbjuda ett tryggt och jämnt utbud av produkter. Närmat utgör en stor möjlighet för både konsumenter och producenter, det finns mycket kvar att göra men utvecklingen går åt rätt håll. Genom samarbete mellan olika grupper i samhället kan vi stärka närmatens ställning. Man brukar säga du är vad du äter, jag hoppas att framtidens finländare kommer vara mera hälsosamma, miljövänliga och hållbara. 18 +ANSANEDUSTAJA THOMAS BLOMQVIST Maailmassa on jo kautta aikojen syöty lähiruokaa. Ihminen aloitti maan viljelyn ruokkiakseen itsensä, perheensä ja lähialueensa. Renessanssin aikana löydettiin uusia ruokia ja ulkomaalaisia tuotteita tuli saataville yhteiskunnan varakkaimmille. Tekniikan ja kuljetuksien kehityksen myötä ulkomaiset tuotteet lisääntyivät ja tänä päivänä ne ovat vankka osa arkeamme. Nykyään meillä on itse asiassa enemmän ulkomaisia kuin kotimaisia ruokia kaupoissamme. Lähiruoka, joka oli ennen syödyin ja monelle ainoa vaihtoehto, on tänä päivänä valaistuneiden kuluttajien valinta. On ilo huomata, että kiinnostus lähiruokaan on kasvanut. Maanviljelijänä arkeni tuntuu välillä olevan kaukana kuluttajan ruokaostoksista mutta kiinnostuksen lisäys on merkki tämän etäisyyden lyhenemisestä. Lähiruoalla on monta valttikorttia, suomalainen ruoka on muun muassa puhtaampi ja turvallisempi kuin monissa muissa maissa. Huomattavasti lyhyempien kuljetusmatkojen ansiosta lähiruoka on myös ympäristöystävällisin valinta ja valitsemalla lähiruokaa kuluttaja tukee samalla myös oman alueen ruokaperinnettä ja taloutta. Vaikka yhä suurempi osa kuluttajista on tietoisia lähiruoan eduista, on olemassa vielä suuri joukko, jota lähiruoka ei innosta. Suuremman tietoisuuden saavuttamiseksi tiedotukseen tulisi panostaa enemmän. Esimerkiksi selkeät alkuperämerkinnät tuotteissa voivat lisätä kuluttajan tietoisuutta ja auttaa hänet tekemään parempia valintoja. Toinen tärkeä tapa on tuntemusta lisäävien tilaisuuksien ja kampanjoiden järjestäminen kuluttajan lähiympäristössä. Slow Food Länsi-Uudenmaan lähiruokakuvasto 19 Olet mitä syöt on erittäin hyvä esimerkki tästä, kuvastossa kaikki tuottajat on laitettu yhteen paikkaan ja kuluttajalla on helppo löytää lähiruoka hänen alueeltaan. Tarvitsemme lisää tällaisia hankkeita. Poliittisella tasolla olemme jo pitkään tehneet töitä lähiruoan hyväksi mutta vielä on kuitenkin paljon tekemistä. Olisi tärkeätä, että julkinen sektori näyttäisi hyvää esimerkkiä antamalla lähiruoalle ja sesonkituotteille todellisen mahdollisuuden julkisissa hankinnoissa. Meidän kuuluisi myös luoda mahdollisimman hyvät toimintamahdollisuudet lähiruokatuottajille. Lähiruoka tarkoittaa käytännössä usein pieniä tiloja ja pienempienkin tuottajien pitäisi pystyä kilpailemaan markkinoilla. Lopuksi olisi myös tärkeätä turvata lähiruoan saatavuus. Hyvin usein lähiruoan kysyntä on isompi kuin sen tarjonta ja meidän viljelijöiden tulisi tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi järjestelemällä yhteinen logistiikka ja jakelu turvataksemme tuotteiden varman ja tasaisen saannin. Lähiruoka tarjoaa mahdollisuuksia sekä kuluttajille, että tuottajille. Vielä on paljon tekemistä mutta kehitys menee ainakin oikeaan suuntaan. Vahvistaaksemme lähiruoan asemaa meidän pitäisi entistä enemmän tehdä yhteistyötä löytääksemme uusia toimintatapoja ja synergioita. Monesti sanotaan, että olet mitä syöt, jonka takia toivon tulevaisuuden suomalaiset olevan terveellisempiä, ympäristöystävällisempiä ja puhtaampia. -EMBEROF0ARLIAMENT THOMAS BLOMQVIST Locally produced foods have been a part of our lives for thousands of years. When man began to cultivate land, it was to feed himself, his family and his immediate surroundings. Then during the renaissance, new foods were discovered and foreign products became available to the selected few who could afford it. As time passed, the development of technology and transport systems made foreign products available to the greater public and today foreign food is a part of our everyday lives. We actually have more foreign than local products in our stores today, and local food has gone from being the natural and perhaps only alternative to being something trendy for conscious consumers. It is a great joy for me to see the growing interest in local food. As a farmer, it sometimes feels like my reality is quite far away from the consumer and the interest in locally produced food is a sign that the distance is diminishing. There are many benefits to eating local food; Finnish food is cleaner and safer than in many other parts of the world. It is also better for the environment, as the transport between grower and consumer is noticeably shorter. Buying local food is also a way of supporting the local food culture and the rural economy. Despite a growing interest in local food, there are still many who are not too interested in the concept. In order to increase the consumption of local food, consumers need to be informed of its benefits. One way of increasing awareness would be having clear indications of origin on all products. It should be as easy as possible to know what you are buying and who produced it. You are what you eat Another good way of creating awareness is arranging events and informative campaigns. The catalogue you are holding right now is an excellent example of this. By gathering all local producers in one place it makes it easy for the consumer to find local food, we need more initiatives like this. Local food has long been a priority on a political level but there is still more we could do. One important improvement would be to live as we learn and give local producers and seasonal products a real possibility to partake in public tenders. Another measure would be improving the conditions for local producers in order to make local food production as simple as possible. Local food is often synonymous with smaller units and we have to make sure that these have a real possibility to compete on the market. Last but not least, we have to ensure that there is enough local food to go around. Right now the demand for locally produced food is greater than the supply and we as producers need to become better at meeting the demand. By working together and finding new solutions we could for example create better logistics and distribution methods to ensure an even and reliable supply of products. Local food has a lot of potential for both consumers and for domestic production. Even though there is still much to be done, at least we are going in the right direction. By cooperating and working together we can make local food a larger part of our everyday lives. People often say that you are what you eat, I hope future Finns are going to be healthier, more environmentally friendly and sustainable. '2¾.3!+%20/4!4)3s6)(!..%+3%4 0%25.!4s6%'%4!",%30/4!4/%3 &)3+s+!,!s&)3( 20 21 17 19 18 20 KXOWDQWLODȌ KXOWDJDUGȌ SOITA JA TILAA! RING OCH BESTÄLL! PUHDASTA SUOMALAISTA PERUNAA. SUORAAN TILALTA. 0400 742 515 Valikoimassa lajikkeita moneen eri käyttötarkoitukseen. Saatavilla alueen ruokakaupoista ja suoraan tuottajalta. Matti Kipinoinen Perniöntie 610 10520 Tenhola / Bjärnåvägen 610 10520 Tenala REN FINLÄNDSK POTATIS. DIREKT FRÅN GÅRDEN. Flera olika sorter - för olika ändamål. Kan köpas i traktens matbutiker och direkt av odlaren. 22 '2¾.3!+%20/4!4)3s6)(!..%+3%4 0%25.!4s6%'%4!",%30/4!4/%3 '2¾.3!+%20/4!4)3s6)(!..%+3%4 0%25.!4s6%'%4!",%30/4!4/%3 23 21 22 25 26 23 24 27 28 24 25 (ORTONOM MAT för Skärgård och Landsbygd Jag hör själv till den generationen som gick till mjölkbutiken på hemgatan och fick mjölk i egen medhavd mjölkkanna, smör i lösvikt och Ingmans fil i stora träbyttor (för övrigt ett av de första returförpackningssystemen?). För inte mer än femton år sedan hade jag förmånen att på sommarstugan i Kimito kunna gå med min mjölkkanna till grannens ladugård vid mjölkningsdags klockan fem, fördriva en pratstund med bonden och hans dotter till ackompanjemang av mjölkstrilarna i ämbaret och de fem kornas mjuka ljud av välbefinnande när de fick sitt fång av doftande hö. Härliga rofyllda stunder då tiden stod stilla. Nyvärpta ägg fanns också att köpa. Varför i all världen skall maten ge sig ut på resa genom länder och över kontinenter mellan producenten och mig? Kan det verkligen vara billigare att råvaror, halvfabrikat och multinationella slutprodukter har varit på långresa innan de landar på vår butikshylla? Billigare än mat producerad i grannskapet? Den ekvationen klarar man inte av med sunt bondförnuft. Det måste alltså vara fel saker som gör den billigare! Arbetskraften? energin? odlingsmetoderna?, miljöhänsynen? Eller allt det här tillsammans. Gott, rent och rättvist Den internationella folkrörelsen Slow Food, med lokala sammanslutningar också i Finland, har som ett av sina mål att lyfta fram den goda, lokala maten under devisen ”god, ren och rättvis”. Man vill också slå vakt om gamla lokala växtsorter och husdjursraser och om lokala mattraditioner och odlingsmetoder över allt i världen. Vi har småningom blivit bättre på att ta tillvara vårt kulturarv när det gäller bebyggda miljöer och hus, också om mycket har hunnit gå förlorat och mycket ännu hinner stryka med. Men den del av vårt kulturarv som omfattar odlingsväxter och sorter anpassade till vårt klimat och vår jordmån, lokala husdjursraser, odlingsmetoder och mattraditioner är sorgligt försummad. Här framstår vi, i jämförelse med t.ex. sydeuropeerna som ganska efterblivna. Våra två inhemska lantraser av gris är redan borta för evigt, lantraserna av höns, får och kor lever farligt. Det samma gäller många sorter av odlingsväxter. Ett oersättligt genetiskt kapital går förlorat med varje sort som försvinner. Visst finns det en del pågående bevarandeprojekt och en del odlare och husdjursägare som bidrar till att hålla mångfalden vid liv också utanför genbanker och museer. Men det behövs flera och det behövs mycket mera förståelse för deras värde hos allmänheten. Just nu håller man på att samla in lokala maträtter producerade av lokala råvaror. Projektet går under namnet ”Ark of Taste” som på svenska kanske kunde heta ”Smakernas skattkista”. Tills vidare har bara kalakukko kvalificerat för Finlands del. Jag tror bestämt att det kunde finnas produkter eller maträtter med rötter i skärgården eller kustområdet som skulle passa in i skattkistan, produkter av hög kvalitet och god smak. Efter besök på matmarknader och gårdar i Italien, slås jag av hur man där har lyckats bevara lokala traditioner och stoltheten över sina produkter. Varför ska det vara så svårt hos oss? Är det konsumenternas eller producenternas fel? Ibland får man det intrycket att myndigheterna i olika skepnad gör sitt bästa för att sätta käppar i hjulen för företagsamhet och småskalighet. De populära närmatsmarknaderna, som under några år har arrangerats bl.a. av Slow Food Västnyland i Fiskars, där man för samman konsumenterna och de lokala producenterna visar att det finns ett intresse och kunnande hos producenterna. Besökssiffrorna visar likaså att det finns ett växande konsumentunderlag för att utvecklingen ska kunna gå vidare också om vägen blir lång och knagglig. Oi P H m ke uh y uk u d vä ai de as ä st n- ta a Tankar om Rä Got t ttv ist 5,2)#!#2/.342¾- 26 27 5,2)#!#2/.342¾- Mietteitä ruoasta Saaristoon ja Maaseudulle Itse kuulun siihen sukupolveen, joka tapasi käydä kotikadun maitokaupassa. Maito laskettiin omaan, mukana tuotuun maitokannuun, voista lohkaistiin irtopala ja Ingmanin viiliä sai isoissa puuastioissa (muuten eräs ensimmäisistä kierrätyspakkausjärjestelmistä?). Siitä ei ole kuin viisitoista vuotta kun minulla oli ilo voida kulkea maitokannuineni naapurin navetalle lypsyaikaan viideltä, rupatella tovi isännän ja hänen tyttärensä kanssa ja kuunnella maidon suihkuamista ämpäriin ja viiden tyytyväisen lehmän pehmeitä ääniä niiden saadessa tuoksuvaa heinää syödäkseen. Ihania levollisia hetkiä jolloin aika tuntui pysähtyvän. Myytävänä oli myös vastamunittuja kananmunia. Miksi ihmeessä ruoan on matkattava läpi maiden ja poikki mantereiden tuottajan luota minun käsiini? Voiko todella tulla halvemmaksi, että raakaaineilla, puolivalmisteilla ja monikansallisilla lopputuotteilla on takanaan pitkä matka ennen päätymistään kauppojemme hyllyille? Halvemmaksi kuin naapurissa tuotettu ruoka? Se yhtälö ei aukene pelkällä maalaisjärjellä. Niinpä halvan hinnan on johduttava vääristä asioista! Työvoimasta? Energiasta? Viljelymenetelmistä? Ympäristönäkökohdista? Tai niistä kaikista yhdessä. Hyvää, puhdasta ja reilua ruokaa Kansainvälinen kansanliike Slow Food, jolla on paikallisyhdistyksiä myös Suomessa, on ottanut yhdeksi tavoitteeksi edistää hyvää, paikallista ruokaa tunnuslauseenaan ”hyvää, puhdasta ja reilua ruokaa”. Samalla halutaan vaalia vanhoja paikallisia kasvilajeja ja kotieläinrotuja sekä paikallisia ruokaperinteitä ja viljelymenetelmiä kaikkialla maailmassa. Olemme vähitellen oppineet paremmin suojelemaan kulttuuriperintöämme rakennettujen ympäristöjen ja talojen osalta, olkoonkin, että olemme menettäneet paljon ja lisää ehtii vielä kadota. Surkeasti olemme kuitenkin laiminlyöneet sitä osaa kulttuuriperinnöstämme, joka käsittää ilmastoom- me ja maaperäämme soveltuvat viljelykasvit ja lajikkeet, paikalliset kotieläinrodut, viljelymenetelmät ja ruokaperinteet. Tässä suhteessa olemme suuresti jäljessä esim. eteläeurooppalaisia. Kaksi kotimaista maatiaissikarotuamme ovat jo iäksi poissa, kanan, lampaiden ja lehmien maatiaisrotujen ollessa uhattuja. Sama koskee useita viljelykasvilajikkeita. Jokaisen väistyvän lajin myötä katoaa korvaamatonta geneettistä pääomaa. Toki käynnissä on joitakin säilyttämishankkeita ja jotkut viljelijät ja eläinten omistajat auttavat pitämään monimuotoisuutta elinvoimaisena myös geenipankkien ja museoiden ulkopuolella. Lisää kuitenkin tarvitaan ja arvostusta suuren yleisön parissa on rutkasti nostettava. Paraikaa ollaan keräämässä paikallisia ruokalajeja, jotka myös on valmistettu paikallisista raaka-aineista. Hanketta kutsutaan nimellä ”Ark of Taste”, suomeksi vaikkapa ”Makujen aarrearkku”. Suomesta mukaan on selviytynyt toistaiseksi ainoastaan kalakukko. Uskon vakaasti, että voisi löytyä aarrearkkuun sopivia korkealuokkaisia tuotteita ja maukkaita ruokalajeja, joiden juuret ovat saaristossa tai rannikkoseudulla. Vierailtuani Italiassa ruokamarkkinoilla ja tiloilla hämmästelen siitä, miten hyvin siellä on onnistuttu säilyttämään paikalliset perinteet ja ylpeys omista tuotteista. Miksi se on meille niin vaikeaa? Onko vikaa etsittävä kuluttajista vai tuottajista? Joskus tuntuu siltä, että viranomaiset tekevät eri hahmoissa parhaansa pistääkseen kapuloita yrittäjyyden ja pienimuotoisuuden rattaisiin. Suositut lähiruokamarkkinat, jotka tuovat yhteen kuluttajia ja paikallisia tuottajia osoittavat, että tuottajilla alkaa olla sekä kiinnostusta että osaamista. Näitä markkinoita on mm. Slow Food Länsi-Uusimaa muutaman vuoden ajan järjestänyt Fiskarsissa. Kävijämäärät puhuvat myös selvää kieltä siitä, että laajentuva kuluttajapohja viitoittaa kehitystä eteenpäin, vaikka tie onkin pitkä ja kuoppainen. 5,2)#!#2/.342¾- Thoughts on food Archipelago and Countryside I belong to the generation that went to the milk shop on Main Street and got milk in my own milk can, butter in bulk and Ingman cultured milk in big wooden tubs (perhaps one of the first returnable packaging systems?). Not more than fifteen years ago, I had the privilege at my summer home in Kemito to be able to go with my milk jug into a neighbor's barn at milking time at five o'clock, for a chat with the farmer and his daughter to the accompaniment of milk squirting into the bucket and the five cows' soft sounds of well-being as they enjoyed their their armfuls of fragrant hay. Lovely, peaceful moments when time stood still. Freshly laid eggs were also available for purchase. Why on earth should the food embark on a journey through countries and continents from the producer and back to me? Can it really be cheaper raw materials, intermediaries and multinational end products have been on a long journey before landing on our shelves? Cheaper than food produced in the neighborhood? The equation fails to meet with common sense. Therefore, there must be a problem with that, which makes them cheaper! The labor force? energy? farming methods? environmental considerations? Or a combination of these? Good, clean and fair The International People's Movement Slow Food, with local associations in Finland, has as one of its objectives to highlight the good, local food under the motto " good, clean and fair". It also wants to preserve ancient indigenous crop varieties and livestock breeds and local food traditions and farming practices throughout the world. We have gradually become better at preserving our cultural heritage in terms of surrounding environment and buildings, although much has been lost, and much may still perish. But the part of our cultural heritage which includes crops and varieties adapted to our climate and soil conditions, local breeds, cultivation methods and culinary traditions are sadly neglected. It seems that we, compared to, for example southern Europeans are quite backward. Our two indigenous breeds of pig are already gone forever, and other farm animal breeds such as chickens, sheep and cows live dangerously. The same applies to many kinds of crops. Irreplaceable genetic qualities will be lost with each species that disappears. There are, of course, ongoing conservation projects and farmers and pet owners who help to keep diversity alive outside of gene banks and museums, but we need more and we need much more understanding of their value going out to the public. Collecting local food produced from local ingredients is going on right now. The project is called " Ark of Taste ". So far, only kalakukko, a Finnish fish pasty from Savo, qualified for Finland. I firmly believe that there could be products and dishes with roots in the islands or coastal area that would fit into the ark, or treasure chest, that are delicious and of high quality. After visits to food markets and farms in Italy, I am struck by how well they have managed to preserve local traditions and pride in their products. Why should it be so difficult for us? Is it the fault of the consumer or the producer? Sometimes, the impression is that authorities in different guises are doing their best to throw a spanner in the works of entrepreneurship and small scale enterprise. The popular local food markets, which, have been organized for some years by among others, Slow Food Västnyland in Fiskars, bringing consumers and local producers together show that there is an interest and knowledge among producers. Patron numbers also show that there is a growing consumer interest for the development to be able to go ahead even if the road is long and bumpy. 28 &25+4"¯2s(%$%,-¯4-!2*!4 &25)43"%22)%3 &25+4"¯2s(%$%,-¯4-!2*!4 &25)43"%22)%3 29 29 30 31 32 33 Äkta närmat från Lojo Aitoa lähiruokaa Lohjalta SUPERFRUIT SASKATOON Saskatoonmarja on maultaan uniikki. Saskatoon sisältää merkittäviä määriä kuituja, kivennäisaineita ja vitamiineja ja sen antioksidanttipitoisuus on erittäin korkea. Puhtaasti suomalaista superfoodia. Hälsobäret saskatoon har en unik smak. Superbär, som är oerhört rika på fiber, essentiella mineraler och vitaminer samt har ett högt innehåll av antioxidanter. Ren finsk superfood. Saskatoon berry, a true Finnish superfood with a unique taste. Täysmehu 100% Råsaft 100 % Juice 100 % Siirappi Sirap Syrup Marjajauhe Bärpulver Berry Powder LINNAN MARJATILA Hyytelö Gelé Jelly Kittiskoskentie 129, 08500 Lohja/Lojo, puh./tel. 0500 444 106 [email protected], www.linnansaskatoon.fi 30 &25+4"¯2s(%$%,-¯4-!2*!4 &25)43"%22)%3 34 35 "!'%2)30!..-±,s,%)0/-/46),*!4 "!+%2)%3'2!).3 31 38 LÄHELLÄ TUOTETTUA JA LUOMUA! Tuotteemme saatavana useassa Länsi-Uudenmaan kaupassa. Lisätietoja: www.mustionmylly.fi NÄRPRODUCERAT OCH EKOLOGISKT! Våra produkter är tillgängliga i flera butiker i västra Nyland. Mer info: www.svartakvarn.fi Mustion Luomumylly Oy Uudensuontie 34, 10360 Mustio Nykärrsvägen 34, 10360 Svartå Puh./Tfn 0400 128 988 39 36 37 Oy Emil Halme Ab | Puh. - Tel. 09-819 4040 | www.emilhalme.fi | Emil Halmeen tie 1 | Emil Halmes väg 1 | 02780 Espoo, Esbo Läh Närp ileip rodu ää cera t Leipomon perustaja Emil Halme tiesi, miten leipään luodaan hyvä maku ja oikea henki. Halmeen leivät leivotaan edelleen tänä päivänäkin samojen reseptien mukaan käyttäen imellystä, hapanjuurta ja käsityötaitoa. Suurin osa käytetyistä raaka-aineista ovat suomalaisia lähialueen raaka-aineita. Leivän lopullinen hieno aromi ja maku syntyvät kiviarinauunin tasaisessa lämmössä. Näin leivotaan aito Halmeen lähileipä vuodesta 1899. Bageriets grundare, Emil Halme visste hur man bakar bröd med god smak och rätt konsistens. Halmes bröd bakas än idag med samma genuina recept, gammaldags skållning, surdegsrot och hantverksskicklighet. Största delen av råvarorna som används är finska närproducerade råvaror. Sin slutliga frestande arom och smak får brödet under gräddningen i stenugnens jämna värme. På detta sätt bakas äkta Halmes närproducerade bröd sedan år 1899. 32 "!'%2)30!..-±,s,%)0/-/46),*!4 "!+%2)%3'2!).3 "!'%2)30!..-±,s,%)0/-/46),*!4 "!+%2)%3'2!).3 40 33 41 Gott Rättvist 42 43 (/.5.'s(5.!*!s(/.%9 34 35 Mathantverk i Finland 0ROJEKTLEDARE %TT LYCKAT PROJEKT Det intressanta och lyckade projektet startades inom två branscher: bär- fruktoch grönsaksförädling samt bakning och pågick i Åboland och Västnyland. Även om projektet för denna gång är slut, ser vi fram emot nya projekt. ”Småskaligt mathantverk skapar unika produkter med smak, kvalitet och identitet som industrin inte kan ta fram. Det är en varsam förädling av i huvudsak lokala råvaror, i liten skala och ofta knuten till gården. Detta ger hälsosamma produkter utan onödiga -!2'/47)+342¾- tillsatser som går att spåra till sitt ursprung. Kännetecknet för småskaligt mathantverk är att man arbetar med naturliga processer där människan och handen är närvarande genom hela produktionskedjan. Småskaligt mathantverk lyfter fram och utvecklar traditionella produkter för konsumenten av idag” (Eldrimner, www.eldrimner.com). Projektet genomfördes i samarbete med Yrkeshögskolan Novia, CLL (Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi), projektet Bra mat i Västnyland och Kimitoön. Mathantverk – onnistunut hanke Erittäin mielenkiintoinen ja onnistunut hanke aloitettiin kahdella toimialalla: marjojen- hedelmien- ja vihannesten jatkojalostus, sekä leipominen Turun Saaristossa ja Läntisellä Uudellamaalla. Vaikka hanke päättyy tältä erää, jäämme innolla odottamaan uusia hankkeita. Hankkeessa toimimme Ruotsin kansallisen käsityönä valmistetun ruoan keskuksen, Eldrimnerin, kehittämän määritelmän mukaisesti (www.eldrimner.com ): ”Pienimuotoinen ’mathantverk’ luo ainutlaatuisia tuotteita, joiden maku, laatu ja identiteetti ovat jotain sellaista, mitä teollisuudessa ei pystytä saamaan aikaan. Se on varoen tapahtuvaa jalostusta pääosin paikallisista raaka-aineista, pienimuotoisena ja usein maatilalla. Tuloksena on terveellisiä tuotteita ilman tarpeettomia lisäaineita, ja tuotteiden alkuperä pystytään jäljittämään. Pienimuotoiselle ’mathantverkille’ on tunnusomaista luonnollisten prosessien hyödyntäminen niin, että ihminen ja käsi ovat läsnä koko tuotantoketjussa. Pienimuotoinen ´mathantverk´ tuo ja kehittää perinteisiä tuotteita nykypäivän kuluttajan ulottuville”. Hanke toteutettiin yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian, CLL:n (Elinikäisen oppimisen keskus) ja Bra mat i Västnyland- hankkeen sekä Kemiösaaren kanssa. Mathantverk – a succesful project in Finland The interesting and successful project was started by two industries: berry, fruit and vegetable processing, and baking and was arranged in Åboland and Western Uusimaaa has now been completed. Although the project for the time being has now ended, we look forward to new projects. “Small-scale artisan food creates unique good-tasting products with quality and identity that be developed by industry. It is a gentle processing of mainly local produce, small scale and often connected directly to the farm. This produces healthy products that can be traced to their origins, without unnecessary additives. The hallmark of small-scale artisan food is to work with handmade, natural processes throughout the production chain. Small-scale artisan food highlights and develop traditional products for the consumer of today” (Eldrimner, www.eldrimner.com). Training was conducted in collaboration with the Novia University of Applied Sciences, CLL (Centre for Lifelong Learning at Åbo Akademi University), Project Good Food in Western Uusimaa and Municipality of Kimitoön. 36 44 #!&³2%34!52!.4#!4%2).' +!(6),!42!6).4/,!40)4/0!,6%,54 #!&³2%34!52!.4#!4%2).' +!(6),!42!6).4/,!40)4/0!,6%,54 37 45 46 47 48 38 #!&³2%34!52!.4#!4%2).' +!(6),!42!6).4/,!40)4/0!,6%,54 #!&³2%34!52!.4#!4%2).' +!(6),!42!6).4/,!40)4/0!,6%,54 39 52 49 50 Best restaurant on the countryside in Finland!* Table reservations: 019-36231 / [email protected] 53 www.mustionlinna.fi *Maku.fi customer feedback Mustion Linna Hotelli Ravintola 51 Svartå Slott Kokous Museo 54 40 #!&³2%34!52!.4#!4%2).' +!(6),!42!6).4/,!40)4/0!,6%,54 #!&³2%34!52!.4#!4%2).' +!(6),!42!6).4/,!40)4/0!,6%,54 58 55 41 59 56 Hyvää y Puhdasta 60 N 59° 59,267’ E 23° 35,981’ 57 OikeudenOike eud den mukaista 42 43 Mera NËRMAT från Västnyland "RA-ATI6ËSTNYLANDPROJEKTLEDARE !..,/5)3%%2,5.$ "RA-ATI6ËSTNYLANDPROJEKTASSISTENT -)+!.)%-).%. 6ËSTANKVARNnENVËSTNYLËNDSKMATKËLLAPROJEKTLEDARE 5,2)+!'2¾.6)+ Under våren kommer Årets Västnyländska maträtt och produkt 2014 att lanseras för första gången och avsikten är att årligen kunna välja en maträtt med västnyländsk anknytning och årligen lansera årets västnyländska produkt. Första gången skedde det på Vårmarknaden i Fiskars 2014. I Sverige har det Svenska Kocklandslaget i samarbete med olika organisationer tagit fram ett koncept för få fram nya produkter med goda smaker. Konceptet Food Scout introducerades i Ekenäs, Finland av grundaren Evert Bränd i samarbete med Finlands Kocklandslag och projektet Bra mat i Västnyland (YH Novia). Konceptet går ut på att utvärdera företagares livsmedelsprodukter. 12 synnerligen engagerade företagare deltog i det första tillfället och fick sina produkter utvärderade. Produkterna kan distribueras till bl.a. HoReCa (Hotell, Restaurang och Catering) kedjan. Distributionen av närmat är en alltid lika viktig och aktuell fråga. Ett nytt koncept introducerades i början av mars månad i Ekenäs till konsumenter och producenter vilket kommer från Frankrike och många var intresserade. Konceptet går ut på att konsument och producent kan göra upp ett leveransavtal för en viss tid (1 månad-12 månader). Konsumenten får t.ex. sin beställda grönsakslåda en viss dag på en bestämd plats och tid varje vecka så länge av- talet gäller. Även inköpare, producenter och övriga aktörer dryftar distributionen och på en s.k. minimässa diskuteras logistikfrågan där grossister från andra regioner berättar om sina erfarenheter av motsvarande verksamhet. Projektet Västankvarn – en västnyländsk matkälla (2013-2015, YH Novia) som samarbetar med Bra mat i Västnyland, jobbar med att starta en demonstrationsodling på Västankvarn i Ingå. På demonstrationsfältet planterades försommaren 2013 olika bärbuskar av vilka en liten skörd förväntas inkommande säsong. I planen för fältet finns också en anläggning av olika markbäddar där bland annat musselskal och bio-kol ingår som jordförbättring. Projektet arbetar även med kringtjänster som behövs för utvecklandet av regionens yrkesmässiga trädgårdsodling, det finns utrymme nämligen för fler grönsaks-, frukt- och bärodlare i Västnyland. Allt arbete görs för att skapa goda förutsättningar för Västnyland att utvecklas till en stark gastronomisk region. I bakgrunden för det långsiktiga arbetet finns ett omfattande nätverk med många engagerade aktörer inom livsmedelssektorn som tror på Västnyland som gastronomisk region. Nya aktörer är hjärtligt välkomna med – alla kan dra sitt strå till stacken på sitt sätt. 0ROJEKTËGARE 92+%3(¾'3+/,!../6)! 44 45 Lisää LËHIRUOKAA Länsi-Uudeltamaalta "RA-ATI6ËSTNYLANDPROJEKTINJOHTAJA !..,/5)3%%2,5.$ "RA-ATI6ËSTNYLANDPROJEKTINAVUSTAJA -)+!.)%-).%. 6ËSTANKVARNnENVËSTNYLËNDSKMATKËLLAPROJEKTINJOHTAJA 5,2)+!'2¾.6)+ (ANKKEENOMISTAJA 92+%3(¾'3+/,!../6)! Vuoden Länsiuusmaalainen ruokalaji ja tuote 2014 julkistetaan ensimmäistä kertaa tänä keväänä ja tarkoitus on joka vuosi valita ruokalaji, jolla on länsiuusmaalainen ulottuvuus ja myös esitellä vuoden länsiuusmaalainen tuote. Tämä tapahtui ensimmäisen kerran Fiskarsin kevätmarkkinoilla 2014. Ruotsissa maan kokkimaajoukkue on yhteistyössä eri järjestöjen kanssa kehittänyt toimintamallin uusien maukkaiden tuotteiden löytämiseksi. Food Scout konseptin luonut Evert Bränd esitteli käsitteen Suomessa Tammisaaressa yhdessä Suomen Kokkimaajoukkueen ja Bra mat i Västnyland-hankkeen (YH Novia) kanssa. Konsepti perustuu yrittäjien elintarviketuotteiden arviointiin. Ensimmäiseen tilaisuuteen osallistui 12 erittäin sitoutunutta yrittäjää, jotka saivat tuotteensa arvioitua. Tuotteet voidaan toimittaa mm. HoReCa (Hotelli, Ravintola ja Catering) ketjulle. Lähiruoan jakelu on aina yhtä tärkeä ja ajankohtainen kysymys. Tammisaaressa kuluttajille ja tuottajille esiteltiin maaliskuun alussa uusi Ranskasta peräisin oleva toimintamalli, joka herätti kiinnostusta. Toimintamalli perustuu siihen, että kuluttaja ja tuottaja voivat solmia toimitussopimuksen tietyksi ajaksi (1 kuukaudesta 12 kuukauteen). Tällöin kuluttaja saa esim. tilaamansa vihanneslaatikon tiettynä päivänä ja sovittuna aikana sovittuun paikkaan kerran viikosssa niin kauan kun sopimus on voimassa. Myös ostajat, tuottajat ja muut toimijat pohtivat jakelua. Logistiikkakysymystä käsitellään ns. minimessuilla, joilla tukkukauppiaat muilta alueilta kertovat omista kokemuksistaan vastaavasta toiminnasta. Västankvarn – en västnyländsk matkälla -hanke (2013-2015, YH Novia), joka toimii yhdessä Bra mat i Västnyland -hankkeen kanssa, pyrkii käynnistämään esittelyviljelmän Västankvarnissa Inkoossa. Esittelyalalle istutettiin alkukesästä 2013 erilaisia marjapensaita, joiden odotetaan antavan pienen sadon tulevalla kasvukaudella. Vijelyaluesuunnitelmassa on myös erilaisista maasuodattimista koostuva laitos, jossa maanparannuksessa käytetään muun muassa simpukankuoria ja biohiiltä. Hankkeeseen liittyy myös oheispalveluja, jotka ovat tarpeen alueen ammattimaisen puutarhanviljelyn kehittämiseksi, Länsi-Uudellamaalla on nimittäin tilaa uusille vihannes-, hedelmänja marjanviljelijöille. Kaikki työ tähtää siihen, että Länsi-Uudellemaalle voidaan luoda hyvät edellytykset kehittyä vahvaksi gastronomiseksi alueeksi. Pitkäjänteisen työn taustalla on kattava verkosto, johon kuuluu useita sitoutuneita elintarvikealan toimijoita, jotka uskovat LänsiUusimaahan gastronomisena alueena. Uudet toimijat ovat sydämellisesti tervetulleita - kaikki voivat kantaa kortensa kekoon. "29''%2)s0!.)-/s"2%7%29 "54)+s+!50!4s'2/#%2934/2%3 46 47 61 63 64 65 66 62 "54)+s+!50!4s'2/#%2934/2%3 "54)+s+!50!4s'2/#%2934/2%3 "54)+s+!50!4s'2/#%2934/2%3 48 49 67 68 Sm ak er ig nu a M a ku si ja lä h e l t ä nära d Makuja läheltä sinua Smaker nära dig Tarjoamme laadukkaan ja kasvavan valikoiman lähiruokaa, pääosin paikallisilta ja oman osuuskappamme toimialueen tuottajilta. – Tervetuloa tutustumaan! www.slc.fi Vi erbjuder ett högklassigt och ett växande utbud av närmat främst från våra lokala producenter och från producenter från vårt egna handelslags verksamhetsområde. – Välkommen och bekanta dig! Välj inhemskt! Vi har rejäl och säker mat. Mikael och mjölkkon Bellis, Vörå Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. 69 www.varuboden-osla.fi ¾62)'!!+4¾2%2s-554,¯()25/+!4/)-)*!4 /4(%2,/#!,&//$!#4/23 50 Slow Food är en ideell, eko-gastronomisk organisation, som upprätthålls av sina medlemmar. Slow Foodrörelsen grundades år 1989 som motvikt till snabbmaten och den snabba livsstilen, förlusten av lokala mattraditioner och mänskors minskande intresse för maten de äter, var den kommer ifrån, hur den smakar och hur våra val av mat påverkar resten av världen. Slow Food kombinerar nöje med ansvar och gör dem oskiljaktiga. Idag har vi mer än 100 000 medlemmar i 132 länder. Vårt uppdrag: Slow Food arbetar för att bevara den biologiska mångfalden i vår mat- försörjning, sprida smakfostran och sammanföra producenter av högklassiga matvaror med samproducenter, genom att arrangera evenemang och ta initiativ. Slow Food är god, ren och rättvis mat. Vi vill att maten vi äter skall smaka gott, produceras rent så att miljön, djurens välbefinnande och vår hälsa inte skadas och att matproducenterna skall få en rättvis ersättning för sitt arbete. Vi ser oss själva som medproducenter, inte som konsumenter. Genom att vi har kunskap om hur den mat vi äter produceras och genom att aktivt understöda dem som el av a och en partproducerar den, blir vi en del nsp prrooce n.. ner i produktionsprocessen. Slow Food on ei-kaupallinen jäseniensä ylläpitämä eko-gastronominen liike. Kansainvälinen Slow Food-liike perustettiin vuonna 1989 vastapainona pikaruoalle, kiireiselle elämäntyylille ja paikallisten ruokatapojen katoamiselle. Lisäksi perustaminen oli vastapainoa ihmisten vähentyneelle kiinnostukselle syömäänsä ruokaa kohtaan ja vähentyneelle kiinnostukselle sitä kohtaan, mistä ruoka on peräisin, miltä ruoka maistuu tai miten ruokavalintamme vaikuttavat muihin maailmassa. Slow Food-liike yhdistää nautinnon ja vastuun ja tekee niistä erottamattomat. Tällä hetkellä jäseniä on yli 100 000 kaikkiaan 132 maassa. Toiminta-ajatuksemme: Slow Food edistää biologisen logg monimuotoisuuden säilymi- stä ruokahuollossamme, levittää makukasvatusta ja kokoaa yhteen korkealuokkaisten ruokatuotteiden tuottajia sekä yhteistyötahoja järjestämällä tapahtumia ja laatimalla aloitteita. Slow Food tarkoittaa hyvää, puhdasta ja reilua ruokaa. Uskomme, että ruoan, jota syömme, tulee maistua hyvältä, tulee olla tuotettua siten, että ympäristö, eläinten hyvinvointi ja terveytemme ei vahingoitu, ja että ruoantuottajien tulee saada oikeudenmukainen korvaus työstään. Pidämme itseämme yhteistyökumppanina, emmekä kuluttajina. Koska meillä on tietoa siitä, miten syömämme ruoka tuotetaan, ja koska aktiivisesti tuemme ruoantuottajia, olemme yksi lenkki tuotantoketjussa. Slow Food is a non-profit, eco-gastronomic member-supported organization that was founded in 1989 to counteract fast food and fast life, the disappearance of local food traditions and people’s dwindling interest in the food they eat, where it comes from, how it tastes and how our food choices affect the rest of the world.To do that, Slow Food brings together pleasure and responsibility, and makes them inseparable. Today, we have over 100,000 members in 132 countries. Our mission: Slow Food works to defend biodiversity in our food supply, spread taste education and connect producers of excel- lent foods with co-producers through events and initiatives. Slow Food is good, clean and fair food. We believe that the food we eat should taste good; that it should be produced in a clean way that does not harm the environment, animal welfare or our health; and that food producers should receive fair compensation for their work. We consider ourselves co-producers, not consumers, because by being informed about how our food is produced and actively supporting those who produce it, we become a part of and a partner in the production process. Gott Rättvist Hyvää Puhdasta OikeudenOike eud den mukaista Raseborg för dig! Raasepori omaksi! Arbeta, bo och bygg i trivsam tvåspråkig miljö Työskentele, asu ja rakenna viihtyisässä kaksikielisessä ympäristössä Sök nu! tUPNUFStTFSWJDFtCPTUÊEFS tUPOUJUtQBMWFMVUtBTVOOPU www.raseborg.fi/bobra www.raasepori.fi/asuhyvin 51 52 ¾62)'!!+4¾2%2s-554,¯()25/+!4/)-)*!4 /4(%2,/#!,&//$!#4/23 ¾62)'!!+4¾2%2s-554,¯()25/+!4/)-)*!4 /4(%2,/#!,&//$!#4/23 53 56 57 Muistilista KESÄKANOJEN pitäjälle Tämä muistilista on laadittu kesäkanojen hankkimista harkitseville. Kanojen lukumäärällä ei ole väliä, niitä voi olla kaksi tai kaksikymmentä: kanojen pitoon liittyviä vaatimuksia on aina noudatettava. Vaatimusten tavoitteena on turvata kanojen hyvinvointi ja varmistaa, etteivät kanat aiheuta tautivaaraa ihmisille tai toisille kanoille. Omistaja on aina vastuussa kanojensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Tämä vastuu on omistajalla koko ajan eläimen hankinnasta sen lopettamiseen tai kuolemaan asti. Lue siis muistilista tarkasti! 1. Rekisteröidy kanojen pitäjäksi kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle 2. Lisäksi kaava-alueella ota yhteyttä kuntasi terveydensuojeluviranomaiseen 3. Seuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiä 4. Tutustu kanoja koskeviin eläinsuojelusäädöksiin 5. Kanoja ulkomailta? Muista tuontivaatimukset! 6. Huolehdi salmonellan sekä muiden tautien vastustamisesta 7. Lääkinnällisen hoidon ja kuolleiden eläinten lukumäärän kirjanpito kuntoon 8. Tutustu kanojen teurastus- ja lopetusohjeisiin 9. Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää Lue lisää: http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ usein+kysyttya/kesakanat/ Asemakaavoitetulla tai tiheästi rakennetulla alueella sinun on käännyttävä oman kuntasi terveydensuojeluviranomaisen puoleen. 60 61 Minneslista för dig som håller SOMMARHÖNOR Den här minneslistan är avsedd för dig som överväger att skaffa sommarhönor. Det är ingen skillnad om du har två eller tjugo hönor: kraven som gäller hönshållning måste ändå alltid följas. Syftet med kraven är att se till att hönorna har det bra och att de inte utgör en sjukdomsrisk för människor eller andra hönor. Ägaren är alltid ansvarig för hönornas hälsa och välbefinnande. Detta ansvar vilar på ägaren hela tiden från det att djuret skaffats tills djuret avlivas eller dör. Läs därför noggrant igenom minneslistan! Projektägare YRKESHÖGSKOLAN NOVIA 1. Registrera dig som hönsdjurhållare hos landsbygdsnäringsmyndigheten i din kommun 2. På ett planområde ska du kontakta landsbygdssekreteraren i din kommun 3. Följ bestämmelserna om hållandet av höns utomhus 4. Bekanta dig med djurskyddsbestämmelserna som gäller höns 5. Hönor från utlandet? Kom ihåg importkraven! 6. Se till att du bekämpar salmonella och andra sjukdomar 7. Håll bokföringen över medicinsk behandling och antalet döda djur i skick 8. Bekanta dig med anvisningarna om slakt och avlivning av hönor 9. Ta reda på hur en död eller avlivad höna får bortskaffas Närmare information: (http://www.evira.fi/ portal/se/djur/djurskydd+och+djurhallning/ djurskydd+pa+djurhallningsplatsen/produktionsdjur/varphons/minneslista+for+dig +som+haller+sommarhonor På ett detaljplanerat eller tätt bebyggt område ska du också kontakta hälsoskyddsmyndigheten i din kommun. Säsongsverksamhet Kausitoiminta Seasonal activities 1 Kött & mjölk Liha & maito Meat & milk Närmatskarta 1 Lähiruokakartta Direktförsäljning Suoramyynti Direct sales Local Food Map Fisk Kala Fish 1 Frukt & bär Hedelmät & marjat Fruits & berries 1 Honung Hunaja Honey 1 Bageri & spannmål Leipomot & viljat Bakeries & grains 1 Bryggeri Panimo Brewery 1 Café, restaurang & catering Kahvilat, ravintolat ja pitopalvelut Cafés, restaurants and catering 1 Butik Kaupat Grocery stores 4% # + % .& ¾ 2+ , ! 2) .' s - % 2 + + ) % . 3 %, )4 93 s , % ' %. $ 1 Grönsaker & potatis Vihannekset & perunat Vegetables & potatoes Självplock Itsepoiminta Pick-your-own 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 Sommartorg Kesätori Summer market sales Torg året runt Ympärivuotinen tori Year-round market sales Sällvik gård/Sällvikin kartano Havsgårdar Mörby gård Hinders Bovik luomutila Viltgården Kosken kartano/Koskis gård Ekenäs Rökeri West Chark Rilax gård Kila gård Kiven säästöpossu Nyby gård Pargas Gård Magnus Lignell Ove och Anders Lindqvist På Kroken – Ekström Seafood Fisk Four Seasons Fish Lagmans Hultan tila/Hulta gård Bålaby gård Jussin Porkkana/Jussis Morot Guy Ranta Torrbacka trädgård Holmqvists trädgård Stenkulla, Lars och Viola Forsstedt Ingrid Träskman Vassböle Lin Ab Linnan marjatila Ekenäs äppelmusteri/Tammisaaren tuoremehuasema Brödtorp trädgård Grönbacka trädgård Villa Solgård Tittis korgar Eriksgård 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 Ekologisk produktion Luomutuotanto Ecologically produced Tyris Porkkalan marja & vihannes Svartå kvarn/Mustion mylly Oy Emil Halme Ab Backers Nya Wi-Box Bageri Södergård Nummitarha Bistromat Hotel Sea Front Salladscafé Papaya Restaurant Origo Café Antique Wi-Box Konditori-Café Svartå Slott-Mustion Linna Slottsknektens stuga HerrgårdsGlass Rådhuset Bistro & Bar Voffeli & Kaffeli Sjundbyn jäätelö - Sjundby glass Restaurant KW Koivulan Kartano Dönsby Bed & Breakfast Torparrian Malmbacka Rekolan Panimo Frimans diversehandel Secret Garden Melles hälsoshop Ruukkikylän herkut, Härkätalli-Oxstallet Pippurikulma - Pepparhörnet Osla Varuboden M-Janne Maatilapuoti-Gårdsboden Westerby Gård Biodynamisk production Biodynaaminen tuotanto Biodynamically produced Får Lammas Sheep Gris Sika Pork Nöt Nauta Beef Mjölkprodukter Maitotuotteet Dairy products Grönsaker Vihannekset Vegetables Spannmål Viljatuotteet Flour & Grains Torgförsäljning Torimyynti Market sales Potatis Peruna Potatoes Ägg Kananmuna Eggs Bär Marjat Berries Viltkött Riistaliha Game meat Öl Olut Beer Frukt Hedelmät Fruits Fiskprodukter Kalatuotteet Fish products Glass Jäätelö Ice cream Bageriprodukter Leipomotuotteet Bakery products 64 65 12 43 29 57 35 7 39 50 38 63 48 61 25 28 31 Trollshovda 65 32 1 6 41 26 34 3 4 14 Prästkulla 30 8 45 60 23 10 16 51 19 Barösund Sandnäsudd 5 11 Sommarö 2 17 47 4 18 27 3 59 15 33 58 8 56 62 44 13 9 52 42 36 22 40 20 21 49 54 53 64 46 68 66 24 7 70 69 37 70 NJUT AV DELIKATESSER I VÅR MYSIGA MILJÖ FIRA SKÖN SEMESTER PÅ LANDET HETKI HERKUTTELUA KOTOISESSA RAUHASSA LOMA LUONNON KESKELLÄ
© Copyright 2024