Yksilölliset tekijät, jotka vaikuttavat sopeutumisprosessiin - - - 5.10.2011 koulutus uskonto oman vähemmistö ryhmän koko perhesuhteet sosiaaliluokka poliittinen tausta kieli sosiaalinen ja taloudellinen asema ikä - persoonalliset tekijät sukupuoli kulttuuritausta kansallisuus etninen tausta pakolaisuuden / maahanmuuton syyt terveys vammat Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Kotouttamistoimenpiteet   Kotouttamislaki voimaan vuonna 1999 Uusi kotoutumislaki voimaan 1.9.2011 Uudistuksen pääkohdat:  • • • • • 1. Kotoutumislain kohderyhmä laajempi 2. Alkuvaiheen ohjausta parannetaan 3. Osallisena Suomessa –kokeilu 4. Valtion kotouttamisohjelmasta säädetään laissa 5. Pakolaisten kuntaan osoittamisesta ja kunnalle maksettavista korvauksista säädetään laissa • 6. Kotoutumisen kaksisuuntaisuutta edistetään   Kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten vastuulla on edistää alueellaan kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä sekä hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. HUOM: Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymistä ehkäistään (vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset) 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Kuka on vanha? • Käsitys siitä kuka on vanha tai mitkä tekijät kuuluvat vanhenemisen kriteereihin vaihtelevat eri kulttuureissa. Myös käsitys vanhana olemisesta ja siitä mitä kaikkea se pitää sisällään vaihtelee. • Pohjoismaissa olemme tottuneet siihen, että oikeudet ja velvollisuudet ovat kytkettynä kronologiseen ikään. • 65-vuoden ikä (yleinen eläkeikä)? • kronologinen, biologinen, subjektiivinen tai psykologinen ikä? • Muissa kulttuureissa saattaa tiettyyn sukupolviryhmään kuuluminen olla ratkaisevammassa asemassa. Joku katsotaan olevan vanha kun hänen ensimmäinen lapsenlapsensa syntyy tai kun hän ei enää jaksa tehdä ruumiillista työtä. 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Kuka on vanha?  Nainen on vanha, kun hän ei enää synnytä lapsia.  Mies on vanha, kun ei enää jaksa tehdä työtä  Iänmäärittelystä?    ME: Kirkonkirjat väestörekisterijärjestelmämme ydintä. HE: Tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä eikä sillä ole merkitystä (esim. syntymäpäiviä ei vietetä) Ongelmia, kun kaksi (ME+HE) järjestelmää kohtaa. • Esim. 010135-xxxx –ilmiö 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Maahanmuuttajat ja ikä? •Ikäraja on ongelmallinen ikääntyvien ja iäkkäiden maahanmuuttajien osalta. • Osa on muuttanut Suomeen nuorina ja ovat täällä asuessaan ikääntyneet. Osa puolestaan on jo muuttovaiheessa ollut iäkäs. • Ikääntyminen on myös yhteydessä kussakin maassa olevaan keskimääräiseen eliniänodotteeseen, joka varsinkin pakolaistaustaisista maista tulevien kohdalla on huomattavasti alhaisempi suomalaisiin verrattuna. • Tietyin varauksin on korrektimpaa madaltaa ikäkäsitettä 55+ ikäisiin ikääntyvistä maahanmuuttajista puhuttaessa. 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Ikääntyvät maahanmuuttajat eivät tarvitse erityispalveluita, mutta niiden välittäminen on tehtävä ymmärrettävästi (omia vähemmistöjämme unohtamatta). Tarvitaan: - tietoa, aikaa, kertausta, omankielistä materiaalia ja kulttuurisidonnaista tarjontaa. 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Ikääntyminen ei tunne kulttuurisia rajoja 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL HUOM! • Useimmille ihmisille ei kuitenkaan ole tärkeintä tietää miten monta vuotta he ovat maailmassa eläneet, vaan se miten he ovat vuotensa viettäneet. • (Forssell 2004, Ronström 1996) 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Mitä maahanmuuttajaikäihmisille kuuluu? ? ? ? ? Suomessa on tehty vähän tutkimuksia ikääntyvistä tai iäkkäistä maahanmuuttajista. 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Ikääntyminen maahanmuuttajana ei kuulunut elämän suunnitelmiin (Gerontologi Johanna Myllymäki-Neuhoff, luento 25.10.2006) • Maahanmuutto on psyykkisesti vaikuttava sopeutumisprosessi • Iäkkäät maahanmuuttajat kuvaavat terveydentilansa säännöllisesti huonommaksi kuin valtaväestö. Livingston G. 2001, Islington Study • Useiden eurooppalaisten tutkimusten mukaan ikääntyvillä maahanmuuttajilla tapahtuu terveysriskien kumulaatiota. Suurempi haavoittuvuus etenkin mitä funktionaalisiin toimintoihin ja psyykkisiin sairauksiin tulee. Comitee of Migration, Refugees and Democraphy in Counsil of Europe Doch 9444 (2002) 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Tutkimuksista  MEC (Minority Ethnic Elders) 2001-2004  Summary Findings of the MEC-project  Selvitys maahanmuuttajien mielenterveyspalvelujen tarpeesta ja saatavuudesta /Asko Rauta/  Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:3  Anne Häkkinen: Maahanmuuttajien terveyspalvelutarpeeseen vastaaminen Etelä-Pohjanmaalla (Siirtolaisinstituutti)   http://www.migrationinstitute.fi/pdf/Maahanmuuttajien_terveyspalvelutarve.pdf Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Suomessa 1.6.2010 alkaen /THL   Maamussa tutkitaan 3 000 työikäisen venäläisen, somalialaisen ja kurdin terveyttä ja hyvinvointia kuudessa kaupungissa 2010–2012 www.thl.fi/maamu 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Triple Jeopardy -hypoteesi eli kolminkertaisen haavoittuvuuden vaara Ikääntyvät maahanmuuttajat ovat kolminkertaisen haavoittuvuuden vaarassa iän, syrjinnän (nuivat asenteet ja yhteiskunnan rakenteissa oleva syrjintä) ja taloudellisen tilanteensa perusteella. (Norman, A. 1985) Maahanmuuttajat ovat (Helsingissä) n. 2,5 kertaisesti yliedustettuina toimeentulotuen asiakkaiden joukossa. Maahanmuuttajien köyhyyteen vaikuttaa työttömyyden lisäksi palkkatulojen epäsäännöllisyys ja palveluammattien matala palkkataso. Lähde: Monimuotoituus ja maahanmuutto, Helsingin kaupunki, Maahanmuutto-osasto 30.9.2009 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Dementia ja sen tunnistaminen (Gerontologi Johanna Myllymäki-Neuhoff, luento 25.10.2006)  Käytössäolevat menetelmät ovat natiiviväestölle normitetut:    Ne sisältävät länsimaisia käsityksiä sairauden synnystä sairauden kokemisesta ja oireiden arvioinnista (kuten esim. stressi). Antavat kulttuurisesti sovellettuja malleja ongalmien ratkaisuihin. Useimmat testausmuodot ovat vähemmän valideja, jos henkilöllä on    toinen kulttuuritausta, alempi muodollinen koulutustaso heikko kyky ymmärtää kirjallisia ohjeita (heikko luku- ja kirjoitustaito). 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Dementia ja stigma  Monet itä-eurooppalaiset yhdistävät dementiaan „hullujentaudin“, joka kommunismin aikana johti pakkolaitostumiseen. (Mackenzie et.al. 2002) ”Koskaan ei oltu kuultukaan tällaisesta sairaudesta. Kun on tämmöinen sairaus mikä hänellä nyt on, katsotaan että se on psyykkinen sairaus, mielensairaus.  Olen yrittänyt etsiä internetistä venäjänkielistä tietoa dementiasta, mutta en ole löytänyt mitään, ei sanaakaan. Voi olla että siellä sanotaan se joksikin muuksi. Se on vaikeaa, koska siitä ei ole mitään sanaa. Siitä vain ei puhuta. Sitä ei ole olemassa.”  5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Haasteita palvelutarjoajan näkökulmasta  Heterogeeninen ryhmä   Palveluvalikkomme suunnattu ”massoille”      Opeteltava löytämään asiakkaan huomioivia tapoja (vaikka yhteinen kieli puuttuisikin); kulttuurisensitiivisyys Edellyttää palvelujärjestelmältä muutoksia Avuntarvitsijoiden saavuttaminen Avun tarve vaihtelee Palvelujärjestelmän oletukset:    5.10.2011 kieli, uskonto, maahantulo peruste, maahantuloikä, koulutus, sosiaaliset verkostot jne. Omaiset hoitaa Kuuluu kulttuuriin Tulevat, kun tarvitsevat apua Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Haasteita maahanmuuttajavanhuksen näkökulmasta - Kieli Tietämättömyys palveluista - Taloudellinen tilanne - Terveys (fyysinen ja psyykkinen) - Sosiaalisten verkostojen puute - Yleinen asenneilmapiiri - Kotimaan kaipuu - 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Kynnystä madaltaa 5.10.2011 • Palveluohjaus - omalla kielellä - kulttuurisensitiivisyys - suomalainen palvelujärjestelmä tutuksi • Ammattitulkkaus • Avainhenkilöt, luotettavat viestinvälittäjät • Monimuotoiset työyhteisöt • Koulutus • KIELITAITO Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL KIELI • ”Minä en puhu puhdasta suomea. Kielessä on virolaisia ja venäläisiä sanoja. Minun pitäisi puhua yhdeksän vuoden Suomessa asumisen jälkeen parempaa suomea. He ymmärtävät minun suomea ja en ole koskaan käyttänyt tulkkia. Joskus suomen kielen ymmärtäminen on vaikeaa, koska puhun sekakieltä. En ymmärrä kaikkia asioita, vaikka puhun hyvää suomea.” 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL • ” Ongelmana on se kieli. Ihminen ei pysty saamaan sitä kontaktia. Millä tavalla hän menee selittämään, kun menee lääkärille. On muitakin venäläisiä samoissa ongelmissa ja ei ne mene lääkärille, koska eivät pysty selittämään ja tulkin kautta on vaikea kertoa sitä tunnetta.” • ” Siellä (Venäjällä) ei olla totuttu puhumaan omasta masennuksesta kenenkään kanssa. Omille, mutta ei lääkärille. Hyvin harvoin voisi kuvitella, että venäjää puhuva menisi ja puhuisi masennuksestaan.” 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL TIETO: Palvelut • ”Alussa oli oikein vaikeaa, oli hirveää, mutta nyt kun tietoa on tullut olen rauhoittunut. Kaikki tämä mistä olen saanut tukea, hoitoa, lääkäri, kaikki; että se niin kuin rauhoittaa, antaa turvallisuutta.” 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Vanhustyön keskusliiton toimintaa 1. Venäjänkielisten ikäihmisten ryhmä (12-18 henk) Yhteistyössä: Helsingin kaupunki 2. Venäjänkielisten omaishoitajien vertaistukiryhmä (10-12 henk.) Yhteistyössä: Helsingin Alzheimeryhdistys ja Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry (POLLI) 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL 3. BATA – ikääntyvien somalimiesten ryhmä +60-ikäisille miehille Yhteistyössä: Helsingin kaupunki 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Toiminnan tavoite            Oma-apu Keskinäinen tuki Vastavuoroisuus Jaetut kokemukset Jäsenet samanaikaisesti auttajia ja autettavia Virkistystä Vierailuja ja tutustumiskäyntejä Suomen kieltä Yhteiskuntatietoutta Yksinäisyyden lievitystä Syrjäytymisen ehkäisyä  Vertaisryhmissä asiantuntijuus nousee henkilökohtaisesta kokemuksesta ja osallisuudesta. Empowerment – voimaantuminen – valtaistuminen  Henkistä vahvistumista, tietoa, uskallusta, rohkeutta, positiivista dopingia, piristystä mielialaan, hyviä ystäviä   5.10.2011 Yhteisöllisyys – me-henki, vertaistuki, sosiaalinen verkottuminen Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Mitä ryhmätoiminta antaa ikääntyvälle maahanmuuttajalle? Mistä ryhmäläiset löytää ja mitä aiheita heidän kanssaan voi käsitellä? Voiko somalialaisille rouville ehdottaa kuntosalikäyntejä? Entä mitä tekee ryhmä ikääntyviä venäjänkielisiä lähikaupan maitohyllyllä? Julkaisuun on koottu puheenvuoroja ikääntyvien maahanmuuttajien kanssa työskenteleviltä. Julkaisu antaa käytännönläheisiä vinkkejä ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoiminnan suunnitteluun ja käynnistämiseen. TILAUKSET: Suomen Pakolaisapu ry Puh. 045 1209 036 www.pakolaisapu.fi Hinta: 10 euroa 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL Kulttuurikompetenssi Kykyä tiedostaa kulttuurin ja uskonnon merkitys eri taustoista tulevien ihmisten arjessa. Ymmärrystä siitä miten syrjäytyminen ja syrjintä ilmenevät. Kykyä toimia osaavasti ja ymmärtävästi tilanteissa, joissa kulttuuritaustat kohtaavat. Kulttuurikompetenssia ei ole se, että tietää ”kaiken” erilaisten kulttuurien traditioista. Kulttuurikompetenssia on taito ymmärtää toista ihmistä hänen perspektiivistään katsottuna. Ihmisen käyttäytyminen ei ole aina sidoksissa hänen etniseen taustaansa tai syntymämaahansa. Vanhustyön keskusliitto 5.10.2011 Centralförbundet för de gamlas väl ry 5.10.2011 Vanhustyön keskusliitto / IkäMAMU -toiminta / HL