3/2015 HAKEKAA EKONOMI! Terveydenhuollossa turvaudutaan yhä useammin kauppatieteilijöiden apuun. KUNTODOPING VEROYLIJOHTAJA AVOIMEN VÄYLÄ PÄ Ä K I R J O I T U S Taneli Konti ainen Talouden totuuden varjossa Yhteiskunnan haasteita mietitään liikaa yhdestä näkökulmasta: kustannusten kautta. K etä yhteiskunnassa kuunnellaan? Viime vuosina Suomessa on riittänyt hyvin vähän kiinnostusta minkään muun alan asiantuntijoiden näkemyksille kuin kauppa- ja taloustieteilijöille. Talous- ja tuottavuusajattelu leviää voimakkaasti myös aloille, joilla sitä ei vanhastaan ole ollut. Terveydenhuollossa on 1990-luvulta alkaen kamppailtu kustannusten kanssa, ja tuotantotalouden ja laskentatoimen menetelmät valtaavat alaa perinteisellä lääkärien työkentällä (s. 22). ole ollut tällaista valtaa. 1960-luvun Suomessa sosiologia oli johtava ala, sillä yhteiskunnan ongelmat olivat erilaisia. Nykyisin jokainen mediaa seuraava osaa luetella liudan tunnettuja ekonomisteja, mutta edes yhden sosiologin muistavalle voi jo taputtaa. Nykyisen yksipuolisen keskustelun alle jää aiheita, joista pitäisi oikeasti puhua. Tai oikeastaan niistä pitäisi puhua jostain muusta näkökulmasta. Jos keskustellaan ilmastonmuutoksesta, jaksetaan useimmiten tohista vain siitä, kuinka sen torjuminen on hirvittävän Talousajattelulla ei aina kallista. Syrjäytyminen taas on otsikoissa pääasiassa siksi, että sekin maksaa yhteiskunnalle paljon – ei siksi, että se on käsittämätön tragedia yksilölle. Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen vaatii taloudellisia resursseja. Talousajattelun korostumiseen on tietysti yksinkertainen syy. Kun rahat ovat loppu, on vaikea ajatella mitään muuta kuin rahaa. Ei työttömäksi jäänyttä teollisuustyöntekijää kiinnosta ilmastomuutos pätkääkään. Tulevaisuus on toisarvoista, jos nykyisyys on selviytymiskamppailua. Eikä taloudellisen tehokkuuden ajattelu ole pahasta. Esimerkiksi terveydenhuollossa tehottomuus on todella epäeettistä. Rahaa täytyy riittää tärkeisiin asioihin. Tehottomuus on tuhlausta. Silti faktoihin ja hyvään argumentointiin perustuvia näkemyksiä kuulisi mielellään enemmän myös muilta asiantuntijoilta kuin taloustieteilijöiltä. Ei Suomen tarvitse olla yhden totuuden maa tässäkin asiassa. Millaisia haasteita yhteiskunnan pitäisi kohdata, jotta sosiologit saisivat jälleen äänensä kuuluviin? TEKIJÄT 3/2015 Kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan. Finnair ottaa käyttöön uudet, entistä hiljaisemmat ja energiatehokkaammat Airbus A350 -koneet ensimmäisenä lentoyhtiönä Euroopassa. Koe lentämisen uusi aika osoitteessa A350.ﬁnnair.ﬁ pä äto i m i tta j a Taneli Kontiainen JESSE SALO ELI NA RY TKÖNEN Taneli Kontiainen 045 1333 223 [email protected] ad Jesse Salo 040 353 8287 [email protected] ilmoitusmyynti TESSA STENROOS VERNA VUORI PURO MARJA-LISA LAUKKONEN Katariina Karttunen 040 353 8282 [email protected] k a n n e n k u va Tessa Stenroos julkaisija KY-säätiö Konemiehentie 4 02150 Espoo RIIKK A MINKKINEN K AROLI I NA PÄRNÄNEN HELMI LÖTJÖNEN pa i n o Lönnberg ? pa p e r i MultiArt Gloss 250 g Galerie Art Matt 115 g Pa i n o s 1400 PE TRI ANT TI LA ESA- PEKK A MAT TI LA se voit oll a sinä! i s s n - l 1 4 57- 0 8 9 0 i s s n 1 4 57- 0 8 9 0 s e u r a ava k y lt e r i i l m e s t y y 1 .1 2 . Lennämme 15 suurkaupunkiin Aasiassa ja yli 60 kohteeseen Euroopassa. tässä lehdessä 12 LÄHETE 3 Pä ä k i r j o i t u s 8OSAV UOSIK ATSAUS 10 ly h y e t Miksi kauppakorkeakouluun pääsee keskinkertaisilla avoimen arvosanoilla? Millaista palautetta tutkijat saavat? Luteidentorjuja haluaa jättää maailmaan positiivisen jäljen. KY:n vaalisyksy käynnistyy. hoito 16Täy d e l l i n e n s u o r i t u s Opiskelijat hakevat steroidesta ja piristeistä lisätehoa täydellisyyden tavoitteluun. Kuntodopingin tyypillinen käyttäjä muistuttaa kylteriä. 22 22E ko n o m i saap u i sa i r aa l aa n Euroista muodostuu sosiaali- ja terveysalalla yhä tärkeämpi mittari. Mitä kauppatieteilijät voivat saada aikaan lääkärien ja hoitajien työkentällä? tuntuu. 30H u i pp u t u t k i m u k s e n t i l i n pä ätö s Kysyimme kauppakorkeakoulun laitoksilta, mitä yliopistossa viime lukuvuonna tutkittiin. EPIKRIISI 34Haa stat t e lu s sa T e r h i Jä rv i k a r e 36Ko lu m n i: Kata r i i n a H e l i n 37U-SII P I P OLIISI 38 KY t i e d ot taa 40 P u h e e n j o h ta ja lta 41KY-lo o k s 42Lo p u k s i 6 3/2015 16 34 3/2015 7 Kylte rie l ämä lukui na KOONN UT TOIM I T US OSAVUOSIKATSAUS Helsingin hovioikeus velvoitti Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan korvaamaan KY-säätiölle käräjäoikeuden oikeudenkäyntikuluja 496 047,01 € ja viivästyskoron verran. AYY hävisi hovioikeudessa kanteen kauppatieteilijöiden omaisuudesta äänestyspäätöksellä 2–1. € € Aallossa aloitti tänä syksynä 1 527 uutta opiskelijaa. Heistä 389 € ÅBO € € € € € Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Helsingin-yksikköön pyrki kaiken kaikkiaan 3 773 hakijaa. Hakijoista opiskelupaikan sai 8,9 prosenttia. (25,5 %) aloitti kauppakorkeakoulussa. € € € Vertailumenestystä Miehet valmistuvat Aallon kauppakorkeakoulusta maisteriksi keskimäärin Bussimatka Töölön kampukselta Otaniemeen HSL:n seutulipulla maksaa 5€ Onnibusin matka Helsingistä Turkuun maksaa yhteensä 4,50 € 5,95 5,80 3/2015 Rankingissa. Vuosi sitten sijoitus oli 187. QS-ranking oli valinnut arvioitavaksi lähes 900 yliopistoa ympäri maailman. Maailmassa on laskutavasta riippuen noin 17 000–22 000 yliopistoa. CEMS-ohjelma sijoittui Financial Timesin maisteriohjelmalistauksessa sijalle 4 . Kauppiksen tavanomainen maisteriohjelma ei menestystä vuodessa, niittänyt: 80 ohjelman joukosta päädytiin sijaille 54 . naiset vuodessa. Kandivaiheessa 26 % opiskelijoista luki pääaineenaan laskentatoimea, 17 % rahoitusta ja 16 % markkinointia. Yritysjuridiikkaa opiskeli 3 % ja viestintää 0,1 %. Lähde: Menestysanalyysi: Aalto-yliopiston kauppakorkeakolun opiskelijoiden opintomenestys 2005–2014. 8 Aalto-yliopisto sijoittautui sijalle 139 QS World University Kela lähetti selvityspyynnön opintojen etenemisestä 13 400 opiskelijalle. Se on 8,2 % kaikista korkea-asteen 163 000 opintotuen saajista. Selvityksen joutui antamaan, jos ei viime lukuvuonna saanut kasaan vähintään viittä opintopistettä tukikuukautta kohden. 3/2015 9 LYHYE T | M iksi k auppakorkeakouluun pääs ee keskinkertaisill a avoimen ar vos anoi ll a? Helpoin väylä kauppikseen? Avoimen yliopiston opintojen perusteella sai tänä vuonna tutkinto-oikeuden, jos keskiarvo oli hiukan yli kolmosen. Avoimen väylän nykyinen valintaraja on jopa kaikkien kauppakorkeakoulussa opiskelevien keskimääräistä opintomenestystä huomattavasti vaatimattomampi. T eksti TANELI KONTIAINEN K uva Helm i lötj önen Tänä syksynä Aallossa aloitti 21 kauppatieteiden kandiopiskelijaa avoimen yliopiston opintojen perusteella. Valintaperusteena oli 60 opintopisteen suorittaminen. Hakijoita oli 29, ja alimman hyväksytyn hakijan keskiarvo oli 3,3. Viime vuonna se oli 3,15. Avoimen väylän keskiarvoraja on herättänyt ihmetystä. Miksi Suomen johtavaan kauppakorkeakouluun pääsee varsin keskinkertaisella opintomenestyksellä, kun valintakokeessa kilpaillaan paikoista todella hyvillä tuloksilla? Kauppakorkeakoulun oppimi- opetuksesta vastaava varadekaani Seppo Ikäheimo toteaa, että avoimen yliopiston väylästä on viime aikoina pyritty tekemään kilpailullisempi. Vielä vuonna 2013 tutkintoopiskelijaksi hyväksymiseen vaadittiin 114 opintopisteen suoritukset, ja tuolloin hakijoita oli miltei aina vähemmän kuin paikkoja. Vähäisemmän 60 opintopisteen suoritusvaatimuksen odotetaan houkuttelevan lisää hakijoita. Ikäheimo ei vastaa kysymykseen siitä, osoittaako 3,3:n keskiarvo hänestä riittävää osaamistasoa. Ikäheimon sesta ja 10 3/2015 opintomenestystä huomattavasti vaatimattomampi. Kauppakorkeakoulussa koko tutkinto suoritettiin vuosien 2005–2014 tarkastelujaksolla keskimäärin arvosanalla 3,62. Avoimen väylän kautta valittujen opintomenestys myös jatkuu muita opiskelijoita heikompana läpi opintojen. Arvosanojen keskiarvo ryhmässä vuosina 2005–2014 oli 3,31. mielestä tasoero kauppakorkeakoulun valintakoevalinnan ja avoimen väylän välillä ei aseta hakijoita eriarvoiseen asemaan. ”Kaikilla potentiaalisilla hakijoilla on periaatteessa mahdollista käyttää avoimen väylää. Sitä varten vaaditaan käytännössä ensimmäisen vuoden opinnot hyvillä arvosanoilla. Mitä enemmän sitä kautta tulee hakijoita, sitä haastavammaksi myös sitä kautta sisäänpääsy muodostuu”, Ikäheimo toteaa. Miksi avoimen väylän kautta valitaan 20 opiskelijaa, jos hakijavolyymi ei ole riittävä korkean valintatason pitämiseen? ”Oikeaa valittavien määrää on hyvin vaikea määrittää. Suhteessa meidän kaikkiin sisään otettaviin suh- deluku on hyvin kohtuullinen. Odotamme, että avoimen väylä tulee tulevaisuudessa entistä kilpailullisemmaksi”, Ikäheimo sanoo. Helsingin oikeustieteelliseen vaadittiin keskiarvo 4,17. Kauppikseen pääsi keskiarvolla 3,3. Vuoden 2017 valinnassa Kauppakorkeakoulu on asettanut vähimmäisvaatimukseksi keskiarvon 3,5. valintaraja on jopa kaikkien kauppakorkeakoulussa opiskelevien keskimääräistä Avoimen väylän nykyinen Avoimen väylän kautta tulleet opiskelijat tosin valmistuvat keskimäärin muita opiskelijoita nopeammin. Ja yliopistohan ei saa valtiolta rahaa suoritettujen opintojen tason perusteella, vaan määrällisesti suoritetuista opintopisteistä ja tutkinnoista. Vertailua avoimen yliopiston väylistä voidaan tehdä esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen, jossa avoimen väylän valinnassa keskiarvorajaksi muodostui tänä vuonna 4,17. Opintopisteitä piti niin ikään suorittaa 60, ja paikkoja oli viisi. Muissa kauppakorkeakouluissa vaaditaan tavallisesti 60–100 opintopisteen suoritukset “hyvin tiedoin”, mikä vastaa kolmosen keskiarvoa. Lähde: Mieskonen, Emma. Menestysanalyysi: Aalto‐yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden opintomenestys 2005–2014. POSTIA PROFFALLE Kauppakorkeakoulun tutkijat eivät innostuneet kertomaan saamastaan yleisöpalautteesta. Teksti TANELI KONTIAINEN Palautetta ei tule paljoa, se ei ole uhkaavaa – ja ainakaan siitä ei haluta puhua. Kylteri kysyi kauppakorkeakoulun tunnetuimmilta tutkijoilta, minkälaista palautetta he saavat yleisöltä mediaesiintymistensä yhteydessä. Oletuksena oli, että viime vuosina tulehtunut nettikeskustelu poikisi myös kauppatieteilijöiden sähköposteihin vihaista, jopa uhkaavaa palautetta. Tutkijat eivät olleet erityisen kiinnostuneita ruotimaan saamaansa palautetta. Suurin osa aktiivisesti mediassa esillä olevista tutkijoista ei vastannut Kylterin haastattelupyyntöön mitenkään. Suomen johtavana veroasiantuntijana tunnettu professori Heikki Niskakangas tiivistää näkemyksensä yleisöpalautteesta lyhyeen kommenttiin. “Veropoliittinen palaute on yleensä asiantuntematonta ja asenteiltaan ala-arvoista. Olen lakannut perehtymästä palautteeseen jo vuosia sitten. Palaute ei kiinnosta minua mitenkään”, Niskakangas sanoo. Tutkijoille tärkeintä on muilta tutkijoilta saatu palaute. Yleisöltä tulleet viestit eivät yleensä edesauta mitään. Osa vastanneista tutkijoista kertoo, että palautetta tulee jopa yllättävän vähän. Uhkailusta ei kenelläkään vastanneista ollut tietoa. Kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen kävi läpi saamaansa yleisöpalautetta vuonna 2009 ilmestyneessä kirjassaan Finanssikriisi – elämää taantuman keskellä (Talentum 2009). Erilaiset kommentoinnit kirvoittavat kansalaisten kielenkantoja vaihtelevasti. Lehtien vieraskynäkirjoituksista palautetta ei välttämättä tule lainkaan. Toisaalta kommentointi ajankohtaisiin, yleisön huomion herättäviin aiheisiin tuo palauteryöpyn ainakin kommenttiosiossa, ja usein myös sähköpostiin. 3/2015 11 LYHYE T | Lute ide ntorjuja haluaa jättää maailmaan positiivisen jäl jen REISSAAJA RATKOO ONGELMIA Luteidentorjuntayrityksen toimitusjohtaja Martim Gois loi liikeidean kyseenalaistamalla totutun. Teksti R IIKK A MINKKINEN KuVA ESA-PEKK A MAT TILA M artim Gois palasi kevään 2013 Kalifornian vaihdosta Kaakkois-Aasian matkan kautta. Matkan jälkeen tyttöystävä huomasi ihollaan outoja puremajälkiä ja epäili, että he olivat tuoneet mukanaan luteita. Gois tilasi asuntoon luteidentorjunnan, jossa lähes kaikki meni pieleen. Tuli turhautunut olo. ”Aloin etsiä tietoa siitä, kuinka iso ludeongelma on ja onko tosiaan niin, että ei ole mitään parempaa ratkaisua kuin silloiset myrkyt”, Gois kertoo. Syksyllä rahoituksen pääaineopiskelija perusti kaveriporukkansa kanssa Luteiden Torjunta Helteen, joka torjuu ikäviä vieraita kiinteistöissä. Gois perehtyi luteisiin myös yliopistolla alkaneella Product Development Project -kurssilla, jossa hänen vetämänsä tiimi otti projektikseen tuotteen, joka auttaa hotelleja pääsemään eroon luteista. olevan seurausta lisääntyneestä matkailusta. Gois uskoo, että kyse on enemmän tutkimustenkin osoittamasta luteiden kehittämästä vastustuskyvystä perinteisesti torjunnassa käytetyille myrkyille. Helteen idea on tappaa tuholaiset lämmittämällä asunto 52 asteeseen. Silloin luteet häviävät päivässä ilman irtaimiston poisheittoa ja terveydelle haitallisia myrkkyjä. Täysin tulorahoitteisella ja kuusi ihmistä työllistävällä yrityksellä on viimeisen vuoden aikana ollut 200 asiakasta ympäri Suomea. Luteiden lämpötorjunnassa on perinteisesti käytetty aggregaattia. Helteessä torjuntaan on keksitty oma, verkkovirtaan perustuva menetelmä, joka säästää kustannuksia. Yrityksen pyörittämisen lisäksi 24-vuotias Gois kirjoittaa parhaillaan graduaan. Hän kertoo, että opinnoissa opettavaisimpia kokemuksia ovat olleet Ludeongelman laajuuden sanotaan "Mitä tahansa teet, tulevaisuudessa toiminnan yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen vaikutus tulee olemaan yhä tärkeämpää.” 12 3/2015 Aalto Ventures Program -kurssit ja vahvasti omaan ajattelutapaan vaikuttanut CEMS MIM -maisteriohjelma Lontoon LSE:ssä. ”Proffat kannustivat siellä tosi paljon kehittämään omaa ajattelua normien kyseenalaistamisen kautta.” ikäluokkamme voi tehdä paljon sen eteen, että maailmasta tulee paljon parempi paikka. Hän sanoo, että Aalto palvelisi opiskelijoitaan paremmin, jos heitä ohjattaisiin enemmän omien mielipiteiden ja argumentaation muodostamiseen. Goisille itselleen tärkeä tapa saada perspektiiviä omalle näkemykselle on matkailu. Kun lähtee kauemmas paikallisiin olosuhteisiin ja kulkee vähän tuntemattomampia reittejä pitkin, näkee oikeasti erilaisia näkökulmia maailmaan. Heinäkuussa Gois pohti yhtenä IBM Best Student Recognition tapahtumaan Amsterdamissa kutsutuista opiskelijoista ratkaisua maailman ruokahävikkiongelmaan. Se kuuluu juuri niihin isoihin ongelmiin, joiden ratkaisemisesta hän saa suurimmat kiksit. Goisin mielestä kiinnostusta hyvän tekemiseen ei pitäisi nähdä vain ”maailmanparannusduuneina”. Omankin yrityksen ajatuksena on ollut tehdä luteidentorjuntaa vastuullisemmin. "Mitä tahansa teet, tulevaisuudessa toiminnan yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen vaikutus tulee olemaan yhä tärkeämpää.” Syksyn aikana päätetään lähdetäänkö Hellettä kansainvälistämään. Gois pohtii vielä jatkaako opintojen oheen rakennettua projektia. Yhdestä asiasta hän on ainakin varma. ”Haluan olla tekemisissä sellaisten asioiden kanssa, jotka jättävät kestävän positiivisen jäljen tähän maailmaan.” Gois uskoo, että 3/2015 13 LYHYE T | KY:n vaalisyksy käynnistyy Sadan ehdokkaan Kytky KY:n vaalisyksy on täydessä vauhdissa, mutta se kiinnostaa vain harvoja. Miksi? Te ksti TANELI KONTIAINEN Kuva karoliina pärnänen Pian pääsee vaaliuurnille kaksi kertaa, vaikkei se kovasti innostaisikaan! KY:n keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Valtteri Ahonen kertoo, että yhdistys on asettanut tavoitteeksi sekä KY:n edustajiston että Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa 30 prosentin äänestysaktiivisuuden. Siihen pyritään pääasiassa aktiivisella viestinnällä ja Kytky-kampanjalla. Viime vaaleissa äänestysprosentti on ollut 26 prosentin tuntumassa. Ahosen mukaan vähäinen äänestysinto on seurausta siitä, ettei oikein osata nähdä, mitä merkitystä edustajiston päätöksillä on. ”Viiden vuoden opiskeluaika on akateemisesti lyhyt aika muuttaa isoja linjoja”, Ahonen sanoo. KY:n edustajiston rakenne muuttuu tulevissa vaaleissa. Ennen edaattoreita valittiin 30, tänä syksynä enää 21. Varajäseniä kaksivuotiselle toimikaudelle valitaan korkeintaan 42. Yhdistyksessä myös luovutaan vaaliliitoista ja suhteellisesta vaalitavasta. Käyttöön tulee henkilökohtainen vaalitapa, jossa jokaiselle ehdokkaalle lasketaan vain ne äänet, jotka hän itse kerää. Vaaliliitoista päätettiin luopua, koska ne eivät aikaisemmin ole edustaneet mitään ideologisia suuntauksia, eikä selkeitä linjaeroja ryhmien välille ole kehittynyt. ”KY:läiset ovat aika samaa mieltä siitä, mihin KY pitäisi viedä, ja ongelmat ovat hyvin pragmaattisia.” KY:n edustajistovaalien ehdokas- määrä pienentyi 56:een viime vaalien 84:stä. ”Se vaikuttaa, kun listan asiamies ei rekryä, vaan ehdokkaiden on itse oltava aktiivisia. Tosin ehdokkaiden keskimääräinen tasokin on ehkä parempi.” Etsimme kylteriä. Löysimme valloittavan yhteisön. Verkostoidu, ystävysty ja maksimoi mahdollisuutesi. Liity nyt jäseneksi kylterien ja ekonomien omaan yhteisöön! Lue lisää: ekonomit.fi/kylteri AYY:n vaaleissa äänestys järjestetään sähköisesti. AYY:n vaalin Kylterirengas keräsi yhteensä 92 ehdokasta, ja Ahosen tietojen mukaan ainakin kolme kylteriä on ehdolla muilla listoilla. Kaiken kaikkiaan ehdokkaita ylioppilaskunnan vaalissa on 304. Edustajistoon valitaan 45 jäsentä. Molempien vaalien äänestys käynnistyy 26. lokakuuta ja päättyy 4. marraskuuta. Sekä KY:n että Boomi, Tampereen yliopisto Enklaavi, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Finanssi, Oulun yliopisto KY ja Probba, Aalto-yliopisto 14 3/2015 Merkantila Klubben, Åbo Akademi Optimi ja Preemio, Itä-Suomen yliopisto PorKy, Porin yliopistokeskus Pörssi, Jyväskylän yliopisto SHS, Hanken SSHV, Hanken Vaasa TuKY, Turun kauppakorkeakoulu Warrantti, Vaasan yliopisto 3/2015 15 Täy su dell or in itu en s teksti verna vuoripuro kuvat Petri Anttila ja Esa-Pekka Mattila Dopingaineita eivät käytä enää vain kilpaurheilijat ja kehonrakentajat. Etenkin opiskelijat hakevat steroideista ja piristeistä lisätehoa, kun täydellisyyteen pyritään niin koulussa, töissä kuin kuntosalillakin. 16 3/2015 3/2015 17 N uorilla on aina niin kiire. Näin summaa nimetön kirjoittaja A-klinikkasäätiön Dopinglinkkiverkkopalvelussa syynsä sille, miksi hän alkoi parikymppisenä käyttää anabolisia steroideja ja testosteronia. "Kuvittelin, että en koskaan kehity mihinkään ilman dopingaineita, ja ajattelin että haittavaikutukset ovat väliaikaisia”, hän kertoo. Dopingia eivät käytä enää vain kilpaurheilijat ja kehonrakentajat, vaan myös tavalliset kuntosaliharrastajat, jotka haluavat tuloksia vuosien harjoittelun sijaan heti. Erityisen altis kohderyhmä kuntodopingille ovat nuoret aikuiset, joihin pääosa opiskelijoista kuuluu. Ylioppilaiden terveyhdenhoitosäätiön YTHS:n vuonna 2012 julkaistun kyselytutkimuksen perusteella miespuolisista opiskelijoista kuntodopingia käyttää tai on ainakin kerran kokeillut 1,6 prosenttia. Naisopiskelijoista käyttäjiä oli 0,4 prosenttia. Käyttäjien määrä on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin opiskelijoihin. Jos käyttäjien määrä suhteutettaisiin pelkästään kuntoilua harrastaviin opiskelijoihin, prosentti olisi todennäköisesti suurempi, koska kuntoilevia opiskelijoita on vähemmän kuin kyselyyn vastanneita yhteensä. "Käyttö voi alkaa jo hyvin nuorena, jopa 15-vuotiaana. Kuntodoping on tyypillisintä 20–30-vuotiaiden keskuudessa”, Dopinglinkin projektikoordinaattori Jukka Koskelo sanoo. K untodopingilla tarkoitetaan kilpaurheilun ulkopuolista dopingaineiden käyttöä. Kuntodopingaineiksi lasketaan muun muassa synteettiset anaboliset steroidit, testosteroni ja kasvuhormoni. Kuntodopingia ovat myös tietyt rasvanpolttajat ja piristeet. Kuntoilijat käyttävät dopingaineita tabletteina, kapseleina, jauheina ja erilaisina piikitettävinä nesteinä. 18 3/2015 Aineilla voidaan tavoitella suurempia lihaksia, timmimpää kroppaa tai vain tehokkaampaa suoritusta sekä kuntosalilla että koulussa. Käytännössä kuntodopingilla pyritään maksimoimaan treenitulokset keinotekoisen nopeasti. Aineita voi saada käsiinsä sekä tuttavien tai kuntosaliporukoiden kautta että tilaamalla netistä. Ulkomailta Suomeen dopingaineita kulkeutuu niin järjestäytyneiden huumeliigojen kuljetusten mukana kuin yksittäisten kuluttajien tilaamina pienempinä postipaketteinakin. "Dopingaineiden käyttö voi alkaa opiskelijoilla melkein mistä tahansa. Jos kiinnostus on olemassa, kyllähän ainetta löytää, jos vain haluaa”, Koskelo toteaa. M oni mieltää dopingin käyttäjän salilla karjuvaksi bodariksi, mutta todellisuudessa kuntodopingiin tarttuu myös esimerkiksi parikymppinen urallaan ja opinnoissaan menestyvä kaupunkilaismies. Valtiotieteiden lisensiaatin Tuuli Salospohjan vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan tyypillinen käyttäjä on kaupunkilainen noin 26-vuotias kuntosalilla käyvä, parisuhteessa elävä mies, jonka kuukausitulot ovat yli 2 000 euroa. "Tämä dopingaineiden käyttäjä elää mallikelpoista elämää ahkerasti töitä tehden tai opiskellen. Hän nukkuu riittävästi sekä liikkuu runsaasti ja monipuolisesti. Hänellä on myös aikaa ystäville ja muillekin harrastuksille. Ainoa pahe on erilaisten päihteiden ja lääkeaineiden terveydelle haitallinen käyttö”, Salospohja kirjoittaa. K uulostaako tutulta? Erityisesti kauppatietelijöiden keskuudessa vallitsee ihanne supersuoriutujasta, joka menestyy jokaisella elämänsä osa-alueella. Suorituskeskeisyys on Dopinglinkin Koskelon mukaan omiaan sy- tyttämään kipinän kuntodopingiin. "Jos pyrkii kaikessa olemaan täydellinen ja keskittyy pelkästään suorittamiseen, ihminen unohtaa kokonaan palautumisen merkityksen. Palautumisen tilalle keksitään sitten jotain, mitä löytyy purkista tai ampullista”, Koskelo sanoo. Syitä kuntodopingin suosioon haetaan usein niin mediasta kuin yhteiskunnastakin. Sormi osoittaa esimerkiksi fitnessurheilubuumiin ja sosiaalisessa mediassa jaettaviin treenikuviin. Koskelon mukaan dopinginkäyttöön ajavat muun muassa kokeilunhalu ja tyytymättömyys omaan vartaloon. "Joku haluaa muokata kroppaansa mahdollisimman nopealla aikataululla. Jotkut taas liikkuvat piireissä, joissa dopinginkäyttäjät jakavat omia hyviä kokemuksiaan, mikä innostaa testaamaan”, hän kuvailee. ”Dopingaineiden käyttö voi alkaa opiskelijoilla melkein mistä tahansa. Jos kiinnostus on olemassa, kyllähän ainetta löytää, jos vain haluaa” Piristeet voivat johtaa lääkekierteeseen. “Kun treenataan ja opiskellaan kovaa, kroppa käy tietenkin ylikierroksilla. Sitten kun keho ei lepääkään, mukaan tulevat rauhoittavat ja unilääkkeet”, Koskelo kertoo. Aamun tokkurasta selvitään jälleen piristeillä. K untodopingin vaarallisuuteen ei välttämättä herää heti, koska haittavaikutukset voivat näkyä vasta vuosien päästä käytön lopettamisen jälkeen. Jotkut vaikutukset ovat ohimeneviä, toiset pysyvämpiä. Dopingaineista johtuvat haittavaikutukset kohdistuvat esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistöön, maksan toimintaan, lisääntymisterveyteen ja mielenterveyteen. Jos käyttäjällä on ennestään jokin perussairaus tai lääkitys, dopingaineiden vaikutusten riski kasvaa valtavasti. Dopinglinkin neuvontapalvelusta kysytäänkin hyvin usein, onko tietyillä lääkkeillä yhteisvaikutuksia dopingin kanssa. Yleisimmin palveluun ottavat yhteyttä parikymppiset miehet. "Haittavaikutuksista kysyvät myös läheiset. Esimerkiksi huolestunut tyttöystävä saattaa ottaa yhteyttä, kun on löytänyt kumppaniltaan jotain aineita ja haluaa tietää, miten ne vaikuttavat”, Koskelo sanoo. D opingaineiden käyttöön liittyy Suomessa kiinteästi häpeä. Tätäkään juttua varten ei suostuttu kertomaan kokemuksista edes täysin anonyyminä. Koskelon mukaan käyttäjät haluavat pitää keinonsa tiukasti salassa. Ei voida paljastaa, että suorituskyky on jostain muusta kuin itsestä lähtöisin. Mielikuvaan superihmisestä ei sovi se, että työtehoa lisää jokin ulkopuolinen aine, ei vain oma intohimo ja itsekuri. Dopinginkäyttöä salaillaan Koskelon mielestä Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. "Muualla ihmiset voivat usein sanoa suoraan, että ‘okei, olen käyttänyt, ei tullut haittavaikutuksia’ tai että ‘tuli sivuoireita, älkää vaan kokeilko’”, hän sanoo. Dopingaineiden valmistus, maahantuonti, levittäminen ja hallussapito levittämistarkoituksessa on kriminalisoitu Suomen rikoslaissa. Dopingaineiden käyttäminen ei kuitenkaan ole rangaistavaa. Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä hiljattain julkaistusta tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset suhtautuvat dopingin viihdekäyttöön kielteisesti. Lähes 3 500 vastaajasta 54 prosenttia kannatti dopingin säätämistä lailla rangaistavaksi. Vaikka kuntodopingkäyttäjien prosentuaalinen määrä ei ole suuri, olisi tärkeää, että asiasta puhutaan. Yksilötasolla ilmiö on vaarallinen, ja se voi kertoa opiskelijoiden kokemista paineista ja riittämättömyyden tunteesta enemmän kuin osaamme arvata. O piskelijat tukeutuvat erityisesti piristeisiin. Niillä tehostetaan sekä fyysisiä suorituksia että opiskelua. Piristeet sisältävät usein hyvin paljon efedriiniä. Efedriini on sympaattista hermostoa kiihottava lääkeaine, joka on tarkoitettu astman, yskän ja nuhan hoitoon. Sitä käytetään kuitenkin myös parantamaan rasituksen sietokykyä, estämään väsymystä, kiihdyttämään aineenvaihduntaa ja antamaan tehoa harjoituksille. Myös kofeiinia käytetään tabletteina, ja siihen voidaan sekoittaa myös muita aineita. 3/2015 19 Tulisiko sinusta HEKOilija? HEKOilu on helppoa jo opiskeluaikana Tiesitkö, että voit luoda ammatillisia verkostojasi jo opiskeluaikana? Helsingin Ekonomien jäsentapahtumat mahdollistavat ekonomiosaamisen kartuttamisen lisäksi kohtaamisia jo työelämässä olevien ekonomien kanssa. Järjestämme vuosittain yli 200 ajankohtaista tapahtumaa, jotka ovat avoimia myös Ky ry:n jäsenille. Tervetuloa mukaan! Ilmoittautuminen: [email protected] tai 0203 555 55. kansainvälisen liiketoiminnan ilta amchamissa kiinan kansantasavallan suomen suurlähetystö Amcham Finlandin monikansallinen tiimi innostaa meitä keskustelemaan ulkomaisista investoinneista, Yhdysvaltain markkinoista ja Suomen brändistä. Tapahtumassa kuulet ajankohtaista Kiinan taloudesta sekä Kiinan ja Suomen kahdenvälisestä kaupasta. Tutustut myös Kiinan kulttuuriin ja historiaan. torstai 5.11. klo 16.30 hekon v uoden 2015 opiskelijastipendit haettavana Helsingin Ekonomit ry julistaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kauppatieteellistä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden haettavaksi neljä 1000 euron opiskelijastipendiä, joista vähintään yksi myönnetään Mikkelin yksikössä opiskelevalle. Stipendien myöntämisperusteet ovat: • hyvä opintomenestys ja /tai aktiivisuus erilaisissa verkostoissa (myös muu kuin KY ry, esim. harrastustoiminta, kuten urheilu tai kulttuuri) • toiminnan suunnitelmallisuus & tavoitteellisuus Täytä hakemus verkossa (www.heko.fi) 31.10.2015 mennessä. HEKOn hallitus päättää stipendien myöntämisestä kokouksessaan 25.11.2015, jonka jälkeen stipendien saajille ilmoitetaan myönteisestä päätöksestä henkilökohtaisesti. Lisätiedot: Toiminnanjohtaja Marjaana Töyli, puh. 0201 299 234, [email protected]. tiistai 24.11. klo 17.00 Helsingin Ekonomit ry Hallitus hekon opiskelijastipendit 20 3/2015 HEKO jakaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kauppatieteellistä tutkintoa suorittaville opiskelijoille neljä 1000 euron opiskelijastipendiä. Vuoden 2015 stipendihaku päättyy 31.10.2015 Lisätietoa www.heko.fi. lisää tapahtumia www.heko.fi www.heko.fi 3/2015 21 Ekonomi saapui sairaalaan TEKSTI taneli kontiainen KUVAT te ssa stenroo s Koska rahat ovat vähissä, kauppatieteilijöiden rooli toiminnan kehittäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa. Euroista on muodostunut tärkeä mittari, mutta kuinka hyvin se soveltuu terveyden varjelemiseen? 22 3/2015 3/2015 23 H akekaa ekonomi! Menneinä vuosikymmeninä talousosaaminen ei ollut suuressa arvossa sosiaali- ja terveysalalla. Sairaalan talousjohtaja tuijotti korkeintaan budjetin eriä ja pysyi visusti erossa toiminnan kehittämisestä. Valkoisen takin liepeet lepattaen kiiruhdettiin miettimään niin leikkausprosesseja, sairaalakonsepteja, ajanvarausjärjestelmiä kuin henkilöstön työnjakoakin. Järjestelmä toimi hyvin, sillä resursseja oli riittävästi. Suomeen kehittyi yksi maailman parhaista terveydenhuoltojärjestelmistä. Nyt ongelma on se, että rahat alkavat olla loppu, kustannukset karkaavat ja hoitojonot pidentyvät. S iinä terveydenhuolto ei poikkea muista toimialoista, että kun rahat ovat vähissä, tuottavuusajattelun ja talousosaamisen rooli kasvaa. Resursseista on saatava enemmän irti. Konsulttiyrityksille ja kauppatieteilijöille on alkanut löytyä lisää työtä sektorilta, joka kuluttaa noin 20 miljardia euroa julkisista menoista. Myös terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden kiinnostus taloutta kohtaan on kasvanut – osin pakon edessä. ”Viime kädessä lääkäri kohtaa sen omassa työssään, ettei saadakaan sitä uutta laitetta, ei pystytäkään palkkaamaan sijaista viereiseen huoneeseen ja työtahti on entistäkin tiiviimpi”, sanoo Lääkäriliiton piiriylilääkäri, lääketieteen tohtori Sami Heistaro. Heistaro päätti aikoinaan hakeutua MBA-koulutukseen Helsingin kauppakorkeakouluun, koska aihepiiri kiinnosti häntä ja talous näkyi yhä enemmän lääketieteen arjessa. Ekonomi oli hiljalleen saapunut sisään sairaalan ovista. ”Se (talousosaamisen mukaantulo) on varmaankin vas- "Talouden haasteiden takia joudutaan miettimään entistä tarkemmin, mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään." 24 3/2015 tauksena siihen, että odotukset terveydenhuoltoa kohtaan ovat yhä suuremmat sekä potilailta että yhteiskunnalta. Talouden haasteiden takia joudutaan miettimään entistä tarkemmin, mitä tehdään, miten tehdään ja miksi tehdään. Ja on myös huomattu, että terveysalan ammattilaisten oma talousosaaminen ei siihen ihan riitä ja alettu etenkin isoissa organisaatioissa käyttää yhä monipuolisemmin ja myös enemmän ulkopuolista osaamista.” Lääkäreiden kiinnostus täydennyskoulutukseen talouden ja johtamisen alalta on kasvanut. Taitoja myös tarvitaan yhteisen kielen löytämiseksi talousosaajien kanssa. Heistaron oman kokemuksen mukaan ulkopuolisia konsultteja on käytetty apuna esimerkiksi uusien sairaaloiden suunnittelussa, organisaatiouudistuksissa tai palvelujen ulkoistusta pohdittaessa. V uonna 2004 perustettu terveydenhuollon konsultointiyritys Nordic Healthcare Group on tullut mukaan terveydenhuoltoon juuri tämänkaltaisiin tehtäviin. Kovaa vauhtia kasvanut yritys tekee lisäksi esimerkiksi strategiakonsultointia sekä yrityskauppoihin liittyviä toimeksiantoja alalla toimiville yrityksille. NHG on lähtöisin Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun Hema-insituutista, jossa tehdään tutkimusta muun muassa tuotantotalouden soveltamisesta terveydenhuoltoon. 2000-luvun alussa instituuttiin kertyi niin paljon konsulttipyyntöjä, joita tutkimusyksikössä ei saanut toteuttaa, että tutkijat perustivat erillisen konsulttiyrityksen. Aluksi yrityksen toiminta keskittyi paljon tuotantotalouden ytimeen, prosessitehokkuuteen. Silloin suunniteltiin esimerkiksi kirurgian leikkaussalin prosesseja. Pikkuhiljaa yrityksen toiminta on laajentunut kattamaan koko sosiaali- ja terveyspalvelujen kentän. Tällä hetkellä vajaa puolet yrityksen 60 työntekijästä on kauppatieteilijöitä. Toinen puoli on teknisen korkeakoulutuksen saaneita henkilöitä, lääkäreitä tai muita erikoisasiantuntijoita. Konsulttien kokemusten mukaan terveydenhuollon muutosprosesseihin liittyy samanlaisia haasteita kuin muillakin aloilla. Terveydenhuollossa saattaa kestää tovin, ennen kuin konsulttia uskotaan. ”Vielä vuosina 2005–2009 oli aika uutta käyttää konsulttia julkisessa terveydenhuollossa. Silloin oli aika paljon muutosvastarintaa siihen, että joku muu kuin lääkäri sanoo, miten asiat voisi tehdä”, konsultoinnin toimitusjohtaja Vesa Komssi kertoo. ”Silloin aluksi ja vieläkin toimimme niin, että otamme sen alan arvostetut asiantuntijat mukaamme. Toisaalta he varmistavat, ettemme ehdota mitään päätöntä, ja toisaalta se helpottaa viestin läpivientiä.” V iestin läpivientiä helpottaa sekin, että konsultoinnilla saadaan aikaan tuntuvia tuloksia. Komssi ottaa esimerkiksi vanhusten kotihoidon, jonka järjestäjänä NHG on Tampereella viimeisen kuuden vuoden ajan toiminut. Kotihoidossa tuottavuuden mittarina käytetään yleisesti sitä, kuinka ison osan työpäivästä hoitajat ovat asiakkaan luona. ”Osuus oli 45 prosenttia ennen kuin aloitimme. Se nousi heti 50 prosenttiin tuomalla työhön yleistietämys siitä, mistä tuottavuus koostuu”, Komssi kertoo. Nykyisin osuus on yrityksen vastuualueella noussut jo 59 prosenttiin muutosjohtamisen tuen avulla. Ulkopuolisen arvion mukaan ensivaiheen säästö kaupungille oli kolme miljoonaa euroa vuodessa, ja nykyisin Komssi laskee säästön olevan viiden miljoonan euron kokoluokassa. 243€ Y ksi konsulttien käytön mahdollisista eduista on Heistaron mielestä se, että organisaation ulkopuolelta tulevilla on usein mahdollisuus nähdä asiat eri lailla. Samaa mieltä ollaan NHG:ssä. ”Usein ne, jotka työtä tekevät ovat tosi kiinni yksityiskohdissa”, projektipäällikkö Hanna Hovi sanoo. Hovi on mukana sairaalasuunnitteluprojektissa, joka on hyvä esimerkki kokonaiskuvan ja ulkoisen koordinaattorin tarpeesta terveydenhuollossa. ”Esimerkiksi lääkärit saattavat haluta kaikille erikoisaloille oman leikkaussalit. Saleja rakennettaisiin liian monta verrattuna yhteiskäyttöisiin saleihin ja kaikkiin saleihin tulisi myös mitoittaa henkilöstö. Ratkaisusta tulisi kallis, salit toimisivat huonolla käyttöasteella ja lääkäreiden työajan käyttö olisi tehotonta. Lisäämällä kokonaiskuvan hallintaa voidaan saada kaikkien näkökulmasta toimivampi ja tehokkaampi ratkaisu.” T oinen asia, jonka kauppatieteilijät voivat tuoda terveydenhuoltoon, on faktoihin ja tilastoihin perustuva päätöksenteko. Aikaisemmin ja monin paikoin vielä nykyisinkin terveydenhuollossa päätöksiä on tehty karkeasti sanottuna arvailemalla, vailla kunnollista faktaa tai tilastotietoa. 2/2015 3/2015 25 välttämättömät asiat jäävät tekemättä.” Iiris Riippa arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustietoisuus on kehittyneintä selkeissä kokonaisuuksissa, kuten leikkauksissa. Kaikkien kustannusvaikutusten laskeminen tai arviointi arkityössä ei ole mahdollista. ”Lääkärit voisivat tietää enemmän ja ymmärtää taloudellista näkökulmaa paremmin. Toisaalta esimerkiksi kroonisten sairauksien hoidossa tutkijankin on vaikea arvioida taloudellisia vaikutuksia luotettavasti pitkällä aikavälillä. Olisi aika paljon vaatia jokaiselta potilastyötä tekevältä lääkäriltä, että hän ymmärtäisi kunkin hoitopäätöksensä taloudelliset vaikutukset”, Riippa toteaa. "Eurot ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa yllättävän hyvä mittari." ”Usein asiat terveydenhuollossa ovat enemmän mielipiteitä. Sanotaan, että asioiden pitäisi olla näin tai jotain halutaan lisää ilman että mietitään, miksi asia on niin ja mikä on juurisyy tähän”, Hovi toteaa. ”Ihmismieli toimii niin, että se antaa paljon painoarvoa yksittäisille erityistapauksille. Silloin on vaikea nähdä kokonaisuutta. Fakta ja analyysi taustalla helpottavat päätöksentekoa”, Komssi täydentää. Käytännössä konsulttien työ on faktan keräämistä, jalostamista ja analysointia. Kun tieto saadaan hyödynnettyä nykyistä paremmin, siitä on valtava etu myös hoitavalle henkilöstölle. Esimerkiksi käy NHG:n vanhustenhoitoon rakentama malli, jolla arvioidaan yksittäisen kotihoidon asiakkaan riskiä joutua seuraavan vuoden aikana tehostetun hoidon piiriin. Riskimittareilla ennaltaehkäisevää hoitoa voidaan kohdistaa eniten sitä tarvitseville. E tenkin julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa on pitkään syytetty siitä, että kustannukset eivät ole läpinäkyviä eivätkä vertailukelpoisia. Päätökset eivät ole riittävästi perustuneet kustannustietoihin ja palveluiden tarpeeseen. 26 3/2015 Tulossa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on myötävaikuttanut siten, että alasta pitää saada irti tarkempaa kustannustietoa. DI, KTM Iiris Riippa toimii projektipäällikkönä Aalto-yliopiston ja sairaanhoitopiirien Tunnusluku-projektissa, jonka tarkoituksena on tuottaa vertailutietoa sairaanhoitopiirien toiminnasta ja osaltaan helpottaa sote-uudistuksen suunnittelua. Projektissa on selvinnyt, että kuntien terveydenhuollon suuret erot kustannuksissa eivät johdu kuin osin sairastavuudesta tai muista väestön tarpeista. Merkittävä selittäjä ovat erilaiset toimintatavat ja tuotantorakenteet. Kun yrityksessä tehdään päätös toiminnasta, sen hinta osataan yleensä vähintään karkeasti arvioida. Kun terveydenhuollossa lääkäri määrää hoidon, hän ei usein tiedä, millainen lasku yhteiskunnalle lankeaa maksettavaksi. Heistaro toteaa, että lääkärien kustannustietoisuus vaihtelee hyvin paljon. Hän haluaisi tulevaisuudessa nähdä parempia tietojärjestelmiä, joiden avulla kustannukset olisivat helpommin hahmotettavissa lääkärin tehdessä hoitopäätöstä. ”Lääkärit haluavat tehdä valistuneita päätöksiä. Resurssit halutaan tietysti käyttää mahdollisimman hyvin, ettei haaskata rahaa turhaan siten, että jotkut tarpeelliset tai 679€ T erveydenhuollon kustannuksiin, niiden hallintaan ja tiedostamiseen liittyy aina kipeä keskustelu siitä, kuinka paljon ihmisten hoitoa tulisi säädellä sen mukaan, mitä se maksaa. ”Oman lähipiirin kohdalla yleensä ajatellaan, ettei terveydelle voi määritellä hintaa ja erilaisiin hoitokeinoihin ollaan valmiita laittamaan paljon varoja”, Riippa toteaa. ”Suomessa noin 75 prosenttia terveydenhuollosta on kuitenkin julkisesti rahoitettua. Jos emme huomioi terveydenhuollon taloudellisuutta, niin otamme sen riskin, että yhteiset varat ohjataan johonkin, mikä ei tuota tai tuottaa verrattain vähän terveyttä ja hyvinvointia. Olisi aika epäeettistä olla katsomatta taloudellista näkökulmaa. Kun tämä taloudellinen ajattelu hyväksytään, niin tuotantotalous ja laskentatoimi ovat aika luonnollisia aloja, jotka siinä voisivat auttaa.” 3532€ 568€ 267€ 536€ 6879€ 3500€ 388€ 3/2015 27 V oidaanko talouden ehdoilla tekemisessä mennä metsään? Unohdetaanko potilaan asema prosessien pyörteissä ja tunnuslukuja tuijottaessa? NHG:n konsulttien mielestä ratkaisu on se, että osataan kehittää oikeita asioita. Terveydenhuollossa yksittäisen toiminnan optimointi äärimmilleen voi usein olla haitallista muille toiminnoille, sillä eri yksiköt ovat tiiviissä verkostossa keskenään. Kulut kasaantuvat silloin jonnekin muualle. Myös palvelujen ulkoistuksessa on tärkeää onnistua, jotta osaoptimoinnilta vältytään. Komssi ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa hoitopalveluita ostetaan joko maksamalla terveydenhoitokulujen kokonaisuuden kehittymisestä tai yksittäisistä lääkärikäynneistä. ”Jos yksityiselle maksaa siitä, että tukee koko hoitoketjua, niin silloin ne tekee sen. Jos niille maksaa siitä, että lääkärinovi käy, niin silloin ne tekee sitä. Kyse on kannustimista”, Komssi sanoo. Eri potilasryhmien hoitoa täytyy myös johtaa eri tavoin. Esimerkiksi psykiatriseen hoitoon valmiit prosessit soveltuvat usein huonosti, mutta näytteidenotossa toimintaa voidaan tehostaa melko pitkälle tuotantotalouden menetelmin. 28 3/2015 © 2015 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. Toimien taloudellisten vaikutusten ymmärtämiseksi tehdään töitä myös NHG:ssä. Konsultit sanovat, että kustannusten huomioiminen on välittömästi myös potilaan parhaaksi. ”Eurot ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa yllättävän hyvä mittari. Voidaan tietysti ajatella, ettei pitäisi miettiä euroja, vaan on tärkeämpää ajatella potilastyytyväisyyttä ja potilasturvallisuutta. Yleensä kuitenkin mitä enemmän hoito maksaa, sitä huonompi se on potilaan kannalta. Jotain on mennyt pieleen, jos hoito maksaa satatuhatta euroa”, Komssi toteaa. Eurot ovat Heistaron mielestä vähintäänkin välttämätön mittari terveydenhuollolle. Kaikelle ei kuitenkaan koskaan voida asettaa hintalappua. ”Minkä arvoista on se, että potilaalla on kipua vain joka toinen päivä eikä joka päivä?” Heistaro kysyy. ”Minkä arvoista on se, että potilaalla on kipua vain joka toinen päivä eikä joka päivä?” S ami Heistaron mielestä kauppatieteilijöiden osaaminen on terveydenhuoltoon hyvin tervetullutta. Hän sanoo, että yleensä lääkärit ovat valmiita hyväksymään hyvinkin uudistusmieliset ratkaisut, kun ne perustellaan hyvin, tehdään terveydenhuollon lähtökohdista käsin ja niillä on selkeä vaikutus arjen työhön potilaan eduksi. ”Väitetään, että lääkärit ovat uudistuksissa konservatiivisempia kuin moni muu ammattiryhmä. Se johtuu ehkä siitä, että terveydenhuollossa kaikki täytyy tehdä potilaan parhaaksi ja potilasturvallisuus muistaen. Kaiken täytyy olla täysin luotettavaa, ei voi oikein lähteä kokeilemaan asioita, joista ei ole ihan varma. Kysymyksessä on kuitenkin ihminen ja hänen terveytensä. Sama pätee siihen, kun terveydenhuollon organisaatioita uudistetaan, sairaalakonsepteja suunnitellaan uusiksi tai prosesseja tehostetaan. ”Mikään malli tai hoitopolku ei saa olla sellainen, etteikö se jättäisi yksittäiselle lääkärille riittävästi vapautta ja tilaa hoitaa potilasta. Elämä on niin moninaista, että yksikään potilas ei ole lopulta tyyppitapaus, vaan ihminen, minkä vuoksi pitää ottaa hyvin monenlaisia näkökulmia huomioon”, Heistaro sanoo. N HG:n Komssi ja Hovi ovat valmistuneet kauppakorkeakoulusta rahoituksen pääaineesta ja päätyneet erilaisia reittejä terveyskonsultoinnin pariin. Vaikka ekonomit eivät koske potilaisiin, Komssin mielestä tehtäviä pidetään antoisina varsin humaaneista syistä. ”Jos me teemme hommamme hyvin, se tarkoittaa, että luomme hyvinvointia jollekin aika heikossa asemassa olevalle. Tuomme kokonaisuuteen oman pienen murumme, joka parantaa palveluita. Se ei tarkoita vain meille enemmän rahaa, vaan tässä on mukana vähän sellaista…” ”Maailmanparantamista”, Hovi täydentää. Sinä olet etusijalla EY tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia tilintarkastuksen, veropalveluiden, yritysjärjestelyiden, liikkeenjohdon konsultoinnin ja liikejuridiikan palveluiden parissa. Meillä kuulut heti ensimmäisestä päivästä lähtien ammattilaistemme joukkoon. Pääset työskentelemään mielenkiintoisten projektien parissa sekä solmit suhteita ja kansainvälisiä verkostoja, joista on sinulle hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Tutustu meihin ja mahdollisuuksiimme urasivuillamme ey.com/fi/careers 3/2015 29 Huippututkimuksen tilinpäätös Kylteri keräsi mielenkiintoisia poimintoja kauppakorkeakoulussa viime lukuvuonna tehdystä tutkimuksesta. Kysyimme myös, mikä tekee valituista tutkimuksista merkittäviä. KUVAT mar ja-lis a laukkonen >> RAHOITUS << Riski–tuotto-suhde voidaan tuplata kausivaihtelun avulla Kuka: Professorit Matti Keloharju (Aalto-yliopisto), Juhani Linnainmaa (University of Chicago Booth School of Business) ja apulaisprofessori Peter Nyberg (Aalto-yliopisto). Mitä tutkittiin: Arvopapereiden odotetuissa tuotoissa näkyy vahvaa kuukausittaista kausivaihtelua. Sijoittaja, joka ostaa osakkeita, jotka ovat historiallisesti tuottaneet hyvin toukokuussa, ja myy osakkeita jotka ovat tuottaneet huonosti, pystyy tällaisella strategialla luomaan keskimääräisesti ylisuuria tuottoja tulevien toukokuiden aikana. Sama vaikutus löytyy kaikista muista kuukausista ja myös muista sijoituskohteista, kuten esimerkiksi raaka-aineista. Miksi merkittävä: Tulokset osoittavat, että keskimääräinen sijoittaja pystyy strategian avulla lähes kaksinkertaistamaan salkkunsa odotetun riski– tuotto-suhteen. Tulokset muuttavat myös käsitystämme odotetuista tuotoista: tutkijat ovat aiemmin ajatelleet, 30 3/2015 että arvopapereiden odotetut tuotot ovat suhteellisen vakaita, ja ne muuttuvat vain hitaasti yli ajan. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että odotetut tuotot vaihtelevat merkittävästi ja ennustettavasti kalenterivuoden sisällä. >> Laskentatoimi << Johtamisjärjestelmien vaikutus Nokian nousuun ja alamäkeen Kuka: Professori Teemu Malmi ja apulaisprofessori Katja Kolehmainen. Mitä tutkittiin: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, jos ja miten johtamisjärjestelmien käyttö vaikutti Nokian kilpailukyvyn kehitykseen vuosina 1992–2013. Tarkastelujakso kattaa Nokian markkina-aseman vahvistumisen vuoteen 2007; sekä tätä seuranneen dramaattisen kilpailukyvyn laskun, joka päättyi yhtiön kännykkäliiketoiminnan myyntiin Microsoftille vuonna 2013. Tutkimus tarkastelee johtamisjärjestelmien käyttöä laajasti, kattaen muun muassa erilaiset tavoiteasetanta-, seuranta- ja palkitsemisjärjestelmät, re- surssien kohdistamiseen käytettävät järjestelmät, organisaatiorakenteen sekä organisaation arvojen viestimiseen käytettävät muodolliset järjestelmät. Tutkimus perustuu 80 haastatteluun. Haastatellut henkilöt edustavat laajasti ja monipuolisesti Nokian johtoa sekä muita Nokian kehitystä hyvin tuntevia tahoja. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä, vaan aidosti oppia Nokian kokemuksista. Tutkimus kuvaa ja selittää aikaisempaa tutkimusta tarkemmin niitä mekanismeja, joiden vuoksi johtamisjärjestelmät voivat rajoittaa yritysten uudistumiskykyä. Tutkimus lisää myös tietämystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat johtamisjärjestelmien kehitykseen ja toimivuuteen yli ajan. Miksi merkittävä: Tutkimus käsittelee liiketoiminnan kannalta hyvin keskeistä kysymystä eli sitä, mikä selittää menestyvien yritysten kyvyttömyyttä vastata muuttuneen ympäristön vaateisiin. Tutkimus tuottaa tähän kysymykseen uutta, tieteellisen tutkimuksen ja käytännön liikkeenjohdon kannalta relevanttia tietoa liittyen erityisesti johtamisjärjestelmien rooliin yrityksen kilpailukykyä tukevana – ja toisaalta rajoittavana tekijänä. >> Kansainvälinen liiketoiminta << Miksi vastuuttomat yritystoimet unohtuvat? Kuka: Sébastien Mena (Cass Business School), tohtoriopiskelija Jukka Rintamäki (Aalto-yliopisto), professorit André Spicer ja Peter Fleming (Cass Business School). Mitä tutkittiin: Käsitteellisessä tutkimuspaperissa pyritään valottamaan, miksi jotkut vakavia seurauksia kantavat vastuuttomat yritystoimet unohtuvat yhteisöllisestä muistista, jonka kautta yhteiskuntina pyrimme määrittämään mennyttä ja nykyhetkeä. Keskeistä on, että yritysvastuuttomuuksien unohtumista tapahtuu paitsi ”luonnollisten” prosessien kautta, myös vastuussa olevien yritysten aktiivisten unohtamista helpottavien toimien tuloksena. Aktiivisia toimia voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, esimerkiksi manipuloimalla itse teon tulkintoja vaikkapa median välityksellä, hiljentämällä asianomaisia oikeustoimien kautta, tai väärentämällä tai tuhoamalla tekoon liittyvää todistusaineistoa. Unohtamistyötä toteutetaan muun muassa maineenhallintasyistä, mutta myös yrityksen sisäisten prosessien sujuvoittamiseksi. Selvennys: unohtamistyön ensisijaisena tavoitteena ei välttämättä ole unohtaminen, eikä sitä sellaiseksi mitä todennäköisimmin useimpien yrityksien sisällä kutsuta. Miksi merkittävä: Tutkimuspaperi toimii eräänlaisena keskustelunavauksena yritysvastuun pitkän aikavälin parempaan ymmärtämiseen. Artikkeli auttaa selittämään vakavien yritysvastuurikkomusten tulkintaa ajan myötä pitkällä aikavälillä, joka puolestaan auttaa ymmärtämään sidosryhmäpaineen tehottomuutta yritystoiminnan negatiivisten ulkoisvaikutusten suitsijana. Paperissa esitetään myös, että yhteisöllonen unohtaminen heikentää virheistä oppimista sekä yritysten että yhteiskuntien tasolla. Näillä lopputulemilla on sekä liikkeenjohdollisia että politiikkasuosituksellisia seurauksia. >> Organisaatiot ja johtaminen << Miksi poliisi ampui syyttömän miehen? Kuka: Professorit Joep Cornelissen (Erasmus-yliopisto), Saku Mantere (McGill-yliopisto) ja Eero Vaara (Aaltoyliopisto). Miksi merkittävä: Tutkimus tuottaa merkittävän empiirisen ja teoreettisen lisän sensemaking-kirjallisuuteen ja auttaa ymmärtämään kuinka väärät tulkinnat saattavat vuorovaikutuksessa johtaa kriittisiin virheisiin. Mitä tutkittiin: Tutkimus pyrkii selittämään kuinka tulkinta (engl. sensemaking) vaikuttaa organisaatioiden toimintaan kriisitilanteissa. Artikkeli keskittyy selvittämään niin sanottua Stockwell shooting -tapausta, jossa Lontoon poliisi erehtyi ampumaan täysin syyttömän brasilialaisen miehen nimeltä Jean Charles de Menezes. Artikkelin keskeinen tulos on, ettei kyse ole yhdestä virhearvioinnista tai edes väärinkäsityksestä, vaan että traaginen lopputulos johtuu organisaation toimintatavoista kumpuavasta asteittaisesta sitoutumisesta tiettyyn tulkintaan pitkässä kommunikaatioketjussa. 3/2015 31 >> Organisaatioviestintä << Virvoitusjuomateollisuus käyttää narsistisia itsepuolustusmekanismeja Kuka: Tohtoriopiskelija Kirsti Iivonen ja professori Johanna Moisander. Mitä tutkittiin: Tutkimuksen kohteena on amerikkalaisen virvoitusjuomateollisuuden sidosryhmäviestintä ja -suhteet globaaliin ylipaino-ongelmaan liittyvän legitimaatiokriisin yhteydessä. Kun tutkimukset ovat osoittaneet kasvavan liikalihavuuden yhteyden ”sokerilimujen” kulutukseen, on virvoitusjuomateollisuus viime vuosina kohdannut kasvavaa kritiikkiä erityisesti kansalais- ja kuluttajajärjestöil- 32 3/2015 tä. Tutkimuksessa analysoidaan, miten American Beverages Association -toimialajärjestö (ABA) reagoi kritiikkiin blogikirjoituksissaan ja määrittelee virvoitusjuomateollisuuden vastuun ylipaino-ongelmassa. ABA käyttää blogikirjoituksissaan retorisia taktiikoita, jotka muistuttavat narsistisia itsepuolustusmekanismeja. Analyysi osoittaa, kuinka ABA käyttää blogikirjoituksissaan retorisia taktiikoita, jotka muistuttavat narsistisia itsepuolustusmekanismeja. Osoittamalla esimerkiksi halveksuntaa ABA yrit- tää kyseenalaistaa ja heikentää niiden sidosryhmien (poliitikot, media, tutkijat ja kansalaisjärjestöt) uskottavuutta, joiden voi nähdä uhkaavan toimialaa. ABA pyrkii myös kehystämään asian uudelleen niin, että edellä mainittujen sidosryhmien toiminta vaikuttaakin hyökkäykseltä kuluttajien yksilönvapautta ja demokraattista päätöksentekoa vastaan. Kokonaisuutena ABA:n käyttämät retoriset taktiikat siirtävät näin vastuuta kuluttajille sekä luovat kuluttajien ja muiden sidosryhmien välille jännitteisen tai jopa vihamielisen suhteen. Miksi merkittävä: Tutkimus avaa uuden teoreettisen näkökulman yritysten yhteiskuntavastuuta kriittisesti tarkastelevaan kirjallisuuteen. Empiirisen ta- paustutkimuksen kautta tutkijat rakentavat uuden ”narsistisen CSR-orientaation” käsitteen ja näyttävät, miten se jäsentää kokonaisen toimialajärjestön viestintää ja sidosryhmäsuhteita ajankohtaisen yhteiskunnallisen ongelman kontekstissa. >> YRITTÄJYYS << Ikääntyneet yrittäjät työllistävät itsensä Kuka: Professorit Teemu Kautonen (Aalto-yliopisto), Simon Down (Anglia Ruskin University) ja Maria Minniti (Syracuse University, Aallon Distinguished Visiting Professor). Miksi merkittävä: Tutkimus lisää aiempaan ikääntymistä ja yrittäjyyttä käsittelevään uravalintamalliin yritystoimintaan ryhtymisen taustalla olevan motivaation vaikutuksen. Tutkimus tuo lisätietoa ikääntymistä, työmarkkinoita ja yrittäjyyttä käsittelevään poliittiseen päätöksentekoon osoittamalla, että ikääntyvät työntekijät kyllä perustavat yrityksiä, mutta näiden yritysten tuottamat ulkoisvaikutukset kuten työ- la koeajoilla. Tutkijat jättivät puoleen autoista roskia osoittaakseen edellisen käyttäjän huonoa käytöstä. Koeajon jälkeen autojen kunto arvioitiin. >> markkinointi << Miksi merkittävä: Asiakkaiden huonolla käytöksellä on haitallinen vaikutus palveluntarjoajiin. Se nostaa kustannuksia ja vaikuttaa muiden asiakkaiden tyytyväisyyteen. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus markkinoinnin alalla, joka empiirisesti todistaa asiakkaiden huonon käytöksen tarttuvuuden. Tuloksilla on merkitystä alalla toimiville yrityksille. Niiden tulisi käsitellä kuluttajien huonoa käytöstä investoimalla käyttötuotteisiin (korkeaan laatuun), luoda henkilökohtaisempia suhteita asiakkaisiin ja lisätä asiakkaiden yhteisöllistä tunnistamista. Tarttuuko huono käytös YHTEISKÄYTTÖTAVAROITA kohtaan? Käännös: toimitus Yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyys kasvaa iän myötä jopa yli 60 ikävuoteen saakka. Kuka: Apulaisprofessorit Kristina Wittkowski (Aalto-yliopisto), Tobias Schaefers (Dortmundin yliopisto), professorit Sabine Benoit (Roehampton Business School) ja Rosellina Ferraro (University of Maryland). Mitä tutkittiin: Yhtenä ratkaisuna ikääntyvän väestön työurien pidentämiseen on esitetty niin sanotun senioriyrittäjyyden edistämistä. Tutkimuksessa esitetään, kuinka aiotun yritystoiminnan taustalla oleva motivaatio vaikuttaa yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyyteen eri ikäisillä ihmisillä. Ekonometrinen analyysi käsittää yli 2 500 henkilöä 27 Euroopan maasta. Tulokset osoittavat, että yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyys kasvaa iän myötä jopa yli 60 ikävuoteen saakka – jos yritystoiminnan tarkoitus on vain työllistää henkilö itsensä. Työntekijöitä palkkaavia yrityksiä perustavat todennäköisimmin noin 35–45-vuotiaat. Mitä tutkittiin: Tutkimusprojekti käsitteli yhteiskulutusta, eli vuokrauspalveluita joissa kuluttajilla on tilapäinen käyttöoikeus hyödykkeeseen; esimerkiksi autoihin, vaatteisiin tai käsilaukkuihin. Tutkimuksessa selvitettiin, onko kuluttajien piittaamaton suhtautuminen vuokratavaroiden kuntoon tarttuvaa. Jos esimerkiksi edeltävä vuokraaja jätti roskia yhteiskäyttöautoon, niin tarttuiko huono käyttäytyminen seuraavaan asiakkaaseen, joka näki merkkejä roskauksesta. Tutkimuksessa tehtiin kaiken kaikkiaan kolme koetta, joista yksi oli tosielämän tilanne. Siinä yhteiskäyttöauton vuokraajia pyydettiin käymään autoil- Tutkijat jättivät puoleen autoista roskia osoittaakseen edellisen käyttäjän huonoa käytöstä. 3/2015 33 KYS YIMME: Suome n ylin ve rovirk ami e s vastasi | Teksti Taneli Kontiainen, Kuva petri anttila KTL TERHI JÄR V IK A RE aloitti keväällä valtiovarainministeriön vero-osaston osasto- Minkälaista valtaa ylijohtajalla on, Terhi Järvikare? päällikkönä, ylijohtajana. Suomen verolainsäädännön valmistelevalla osastolla työskentelee noin 50 henkilöä, joista iso osa on oikeustieteilijöitä. Perinteisesti myös vero-osaston päälliköt ovat olleet juristeja. Ekonomi hahmottaa juristia paremmin verotuksen vaikuttavuutta, sanoo valtiovarainministeriön uusi vero-osaston päällikkö. Miten päädyit verotehtäviin? Jatko-opintojen kautta. Veroasiat alkoivat kiinnostaa niin paljon, että vaihdoin pääaineen laskentatoimesta vero-oikeuteen. Lisensiaattityöni käsitteli yrityksen nettovarallisuuden laskemista. keää ja yksinkertaista verojärjestelmää, jossa on laaja veropohja ja matalat verokannat. Ennustettavuus on myös hyvin tärkeää. Osaston kohdalla tavoitteena on, että vero-osasto on motivoiva ja innostava työpaikka, jossa kunkin kyvyt pääsevät parhaiten esiin. Mitä Suomen ylin verovirkamies tekee? Johdan vero-osastoa, joka valmistelee Suomen verolainsäädännön ja on mukana myös EU-lainsäädännön valmistelussa. Sen lisäksi valmistelemme myös veropolitiikkaa, teemme erilaisia selvityksiä ja valmistelua verojärjestelmän kehittämiseksi. Teemme myös siihen liittyviä vaikutusarvioita. Minkälaista valtaa sinulla on? Virkamiesten ja poliitikkojen vallanjaosta käydään aina välillä keskustelua. Pidän jakoa vero-osastolla selkeänä. Me toimimme vero-osastolla asiantuntijoina. Pyrimme valmistelemaan asioita hyvin ja tarjoamaan poliitikoille mahdollisimman hyviä vaihtoehtoja, joista he sitten tekevät päätökset. Lähivuosina on tulossa sote-uudistus, jossa tehdään samalla mahdollisesti lähihistorian suurin verouudistus. Jännittävätkö poliitikkojen uudistussuunnitelmat? Ei jännitä, mutta työtä on paljon edessä ja aikataulu on tosi tiukka. Kaiken valmisteleminen hyvin tässä ajassa on iso haaste. Uskon kuitenkin, että suoriudumme siitä ihan kunnialla. Minkälaisia taitoja verotuksen asiantuntija tarvitsee? Täällä vaaditaan syvällistä asiaosaamista. Meidän organisaatiossamme pitää olla kahdella tavalla hyvä: täytyy hahmottaa isoja kokonaisuuksia ja yhteyksiä eri asioiden välillä sekä toisaalta olla aika tarkka. Lainvalmistelu on täsmällistä työtä. Mikä uudistuksessa on haastavinta? Verotuksen osalta iso kysymys on sen veromallin luominen, jolla kerätään tarvittavat varat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseksi. Haasteena on toteuttaa se niin, ettei verorasitus kokonaisuutena nouse. Mitä tavoitteita sinulla on työssäsi? Verotuksen osalta tavoitteena on, että pystyisimme tekemään mahdollisimman hyvää ja johdonmukaista veropolitiikkaa. Virkamiehinä pidämme hyvänä sel- 34 3/2015 Miten ekonomin ja juristin vero-osaaminen eroaa? Riippuu paljon henkilöstä, mutta ekonomilla on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset ymmärtää talouden toimintaa ja siten hahmottaa verotuksen vaikuttavuutta. Ekonomin ajattelu ei ole niin lakisidonnaista. Mitä kauppakorkeakoulusta jäi mieleen? Ensimmäisenä tulevat mieleen opiskelukaverit. Se mukavien, fiksujen ja lahjakkaiden ihmisten joukko, joiden kanssa sai viettää aikaa. Monet heistä ovat säilyneet ystävinä tähän päivään saakka. 3/2015 35 Teksti TANELI KON TI AI N EN, ku vaT j e s s e s alo U-siipiPOLIISI Ko lum n i 1 2 3 Mikä on parasta Otaniemessä? Minkälainen henkilö Miksi edustajistovaaleissa kannattaa äänestää? k atariina he lin Asennetta päähäntaputtelun sijaan mielestäsi käyttää dopingaineita? 4 5 Miten pidät huolta terveydestäsi? Kerro kolme adjektiivia, jotka tulevat mieleen verotuksesta. Miksi naisia on niin vähän johtotehtävissä, pohtii Katariina Helin. ”H aluan pörssiyrityksen johtoon", vastasin. Keväällä järjestetyssä tapahtumassa pohdittiin, mikä estää naisten pääsyä johtopaikoille ja miten naisten uramahdollisuuksia voidaan edistää. Tilaisuuden jälkeen juttelin rekrytointipäällikön kanssa, ja hän kysyi tulevaisuudensuunnitelmistani. Päällikkö makusteli suoraa vastaustani hetken, ja totesi sitten, että onhan niitä hyviä työpaikkoja alemmallakin tasolla. Tilaisuuden luonteen huomioonottaen vastaus oli melko yllättävä, mutta ei kuitenkaan odottamaton. Paljon on pohdittu, miksi naisia ei ole johtopaikoilla enempää, ja miten tilannetta voitaisiin muuttaa. Naiset suorittavat kaikista yliopistotutkinnoista noin 60 prosenttia ja osuus on pysynyt pitkään korkeana. Miten on mahdollista, että naisia on yhä enemmän korkeakouluissa, mutta kuitenkin pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina on vain kaksi naista? The Guardianin (29.8.) mukaan parikymppiset naiset tienaavat enemmän kuin samanikäiset miehet, mutta tulot kääntyvät päälaelleen kolmekymppisenä. Jossain kohtaa siis mennään metsään. taitojaan. Mieleeni tulee puutyötunti ala-asteelta, jolla meidän tuli juottaa peltirasia yhteen. Kun en uskonut osaavaani, annoin tehtävän suoraan luokkakaverilleni Nikolle. Hän juotti peltirasian alakouluikäisen pojan tarmolla päin persetToisinaan naiset epäilevät 36 3/2015 tä. Sen jälkeen en ole kysynyt muita tekemään töitäni. Teen virheitä, mutta niin tekevät kaikki muutkin. Usein voidaan myös syyttää yleisiä uskomuksia, kasvatusta ja odotuksia. Mitä sinulle tulee mieleen sanapareista osaava yritysjohtaja tai nuori sihteeri? Kumpi on mies ja kumpi nainen? Miksi? Jo pienestä pitäen tyttöjä ja poikia kannustetaan eri asioihin. Kunnolliset tytöt ovat kilttejä ja pojat rohkeita. Naisten lupaavan urapolun katkaisee lapsienhankinta, ja lapsettomien naisten urakehitystä rasittaa "vauvansaantiriski". Jyväskylän yliopistossa huhtikuussa tarkastetun väitöskirjan mukaan perinteiset sukupuoliroolit ohjaavat naisia perheen alueelle ja miesten kohdalla kohti työelämää. Suomen Ekonomien tutkimuksen mukaan miehet ylennetään usein heihin perustuvien odotusten ansiosta, kun taas naisten ylennykseen vaaditaan aiempia näyttöjä. rekrytointipäällikkö halusi säästää tunteitani, mikäli en pääsekään heti johtotehtäviin. Ehkä hän halusi kertoa, että myös matkasta kannattaa nauttia. En kuitenkaan kaipaa päähäntaputtelua. Varsinkaan tuntemattomilta. Eivätkä muutkaan naiset tarvitse. Ehkä alun kertomuksen Kirjoitta ja on toisen vuo den opiskelij a ja kuuluu Aalto Women in Business Aleksi Markus 2. vuosikurssi, taloustiede Noora Veera 1. vuosikurssi 1. vuosikurssi 2. vuosikurssi, laskentatoimi 1. Modernit tilat ja tämä, että täällä on paljon ihmisiä. 1. 1. 1. 2. Sellainen, jolla ei välttämättä ole paljon aikaa tehdä rehellisin keinoin. Täällä on paljon ryhmätyötiloja, tämä on suhteellisen lähellä kotia. Tää on ihan kiva paikka. Voi ei… Täällä on uudet tilat, paljon eri lounasvaihtoehtoja ja ryhmätyötiloja. 2. Sellainen, joka haluaa suoriutua hyvin urheilussa ei niin rehellisesti. 2. Urheilija, urheilija. 3. Jos haluaa vaikuttaa asioihin, ja haluaa että sinne pääsisi joku tyyppi joka voi edustaa sun omia mielipiteitä. 3. Saa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, minkälaisia henkilöitä siellä on. 4. Syön terveellisesti ja urheilen. 5. Tylsä, tärkeä ja monimutkainen. 3. 4. 5. Hyvä saada KY:n edustusta sinne. 2. Syön hyvin ja käyn salilla. En käytä dopingia. Tiukka, rajoittava, mutta hyvää tarkoittava. Varmaan kaikilla kyltereillä sama naurahdus ensimmäisenä… No hyvää on uudet tilat, on mietitty, mitä opiskelijat tarvitsevat. Voin sanoa kilpapyöräilyä harrastavana henkilönä, että useimmiten sellainen tulee niistä, jotka tarvitsevat rahaa tai uuden sopimuksen. Aika usein aika moni ihminen. 3. Jos ei omaa ääntä käytä, ei ole oikeutta valittaa. 4. Syömällä hyvin ja urheilemalla. 5. Pedanttinen, tärkeä, haastava. 4. Liikun säännöllisesti ja syön hyvin. Nukun paljon. 5. Paljon, rikkailta pois ja hyvä juttu. epärehellinen Students -verkostoon. VERKOSTO pyrkii tasa-ar voisempaan liike-el ämään. 3/2015 37 KY TIEDOT TAA K Y: ll ä ta paht u u 27.10. Sales Night 30.10.-3.11. KY-SUB St. Petersburg Trip Seuraathan jo @ky_1911 Instassa? Tsekkaa myös nämä: 3.11. LiHy:n kakkubuffet 5.11. Syksyn lauluilta 6.11. NESU-KY: Halloween-sitsit 18.-23.11. KY-SUB Lapland Trip 19.11. Otamursut @aaltouniversity Lukuvuoden alku on sujunut vauhdikkaissa merkeissä. Olemme päässeet nauttimaan paitsi perinteisistä KY:n tapahtumista, myös ainutkertaisista, historiankirjoihin jäävistä spektaakkeleista. Alkusyksyn kirkkaimpana tähtenä loisti KY Entry, kyltereiden näyttävä sisääntulo lähinnä tupsulakkien valtakuntana tunnettuun Otaniemeen. Tempaus ei jäänyt huomioimatta sosiaalisessa mediassakaan. Aalto-yliopisto 3.12. NESU-KY:n vuoden päätössitsit @atalentrecruiting 11.12. aTalent Recruiting @ayy_fi Puurojuhla + Korkeakulttuurikuukausi marraskuussa Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kokosimme tähän parhaita paloja! @kylteri Kylteri-lehti @probbary S ivua TOIMIT TAA ky ry:n puole sta ANNA ELO 040 353 8279 ANNA.ELO@ kywe b.f i 38 3/2015 Lisätietoa tapahtumista löydät Kywebistä osoitteesta kyweb.fi/tapahtumakalenteri Probba ry, kyltereiden opiskelijajärjestö Mikkelissä 3/2015 39 KY-Looks P U H EEN J O H TA J ALTA Antti Korpe l ainen TEksti ELINA RYTKÖNEn Mikset kurota maailmalle? Kuva jesse salo Aalto häviää kansainvälisyysvertailussa muille kauppiksille. Miksi ekonomit kaihtavat ulkomailla työskentelyä? Syyskuussa Financial Times asetti Aallon Masters in Management -sarjassa sijalle 54 yhteensä 15 000 kauppakorkeakoulun joukosta. Pienestä pudotuksesta huolimatta tulos on hyvä, mutta huipulle on vielä matkaa. Kauppiksemme pyrkii kärkikahinoihin ja tavoittelee paikkaa kymmenen parhaan eurooppalaisen koulun joukossa vuoteen 2020 mennessä. Vaikka listauksia ei kannata sokeasti tuijottaa, niin on selvää, että Kauppiksen pärjätessä tilastoissa oman tutkintomme arvo nousee. takkiin kansainvälisyydessä. Verrokkikouluihimme nähden meillä on edelleen suhteellisesti vähän kansainvälisiä opiskelijoita. Kehitys on kuitenkin ollut nousujohteinen pitkään, mutta samaan aikaan hallituksen aie ottaa lukukausimaksut käyttöön uhkaa kääntää osuuden laskuun. Voimme itse vaikuttaa asiaan huomioimalla kansainväliset opiskelijat paremmin omassa arjessamme. Ainakin KY:llä me teemme työtä asian eteen avaamalla toimintaamme entistäkin paremmin kansainvälisille opiskelijoille. Eniten Aalto ottaa on valtavasti potentiaalia sekä yksilöille että suomalaiselle yhteiskunnalle, kun yksilöiden vaihtoehtojen määrä kasvaa ja myöhemmin Suomeen palaavat expatriaatit tuovat uusia näkökulmia suomalaisyrityksiin. Syyt kansainvälisen uran karttamiselle eivät ole selviä. Yleinen asenne kansainvälistymistä kohtaan tuskin on ongelma, sillä merkittävä osa meistä suorittaa vaihto-opintoja ainakin kerran. Osaaminen ja kielitaito tuskin ovat ongelmia, kun pärjäämme kansainvälisissä vertailuissa ja opiskelemme monet pääosin englanniksi. Toisaalta ainakaan kauppakorkeakoululla ei konkreettisesti kannusteta kansainväliselle uralle. Tästä hyvänä esimerkkinä on Arenamessut, jossa on kyllä paikalla kansainvälisiä yrityksiä, mutta esittelyssä ovat vain Suomen toimistojen paikat. Toki kansainvälisten yritysten paikallisten toimistojen kautta on mahdollista siirtyä myöhemmin expatriaattina maailmalle. Valmistumme kuitenkin muuhun maailmaan nähden melko vanhoina, mikä voi tarkoittaa tiukempaa sitoutumista kotimaahamme. loppujen lopuksi pelkkää arvailua. On selvää, että kansainvälisessä urassa olisi potentiaalia monelle. Aion ainakin itse pysyä avoimena mahdollisuudelle kasvaa ja kehittyä maailmalla. Pysy sinäkin! Luetellut syyt ovat Koulumme opiskelijamassan kan- huonommin pärjäämme alumnien kansainvälisyydessä. Vain harva päätyy kauppiksesta valmistuttuaan ulkomaille töihin. Kansainvälisessä työllistymisessä sainvälisyyttä 40 3/2015 Terhi Törrönen 2. vuosikurssi, taloustiede Pukeudun yleensä siististi ja yksinkertaisesti, klassinen on hyvä sana kuvaamaan tyyliäni. Pukeutumiseni vaihtelee kuitenkin mielialan mukaan. Tyyli on minulle tärkeä asia, sillä se ilmentää persoonaani, ja on mukava kertoa itsestään pukeutumisella. Kylterit yleisesti ottaen pukeutuvat siististi, kauluspaitoja ja suoria housuja näkee paljon. Monilla on business-look koulussakin. Teekkarit pukeutuvat ehkä tavallisemmin, ainakin vähemmän huomiota herättävästi. Otaniemessä kulkiessa voi melkein erottaa kylterit ja teekkarit pukeutumistyylin perusteella. ”Teekkarit pukeutuvat ehkä tavallisemmin, ainakin vähemmän huomiota herättävästi.” 3/2015 41 LOPUKSi | OTOS JA POIMINNAT Voitto! Oikeustieteilijöiden oli tänä vuonna nöyrryttävä kylterien ylivoiman edessä Syysklassikkosoutukilpailussa. Kuva: KY-arkisto seuraava kylteri Akateemisen maailman punaisilta matoilta ”Jos me kuitenkin päätämme työntää innovaatiot perseeseen, me päätämme työntää samalla koko Suomen perseeseen.” Professori Vesa Puttonen Ilta-Sanomat 23.8. ”Menestyminen vie aikaa ja yleinen ongelma on, ettei nukkumiseen jää riittävästi aikaa. Siksi monet menestyneet ihmiset kertovat suunnittelevansa päivän ohjelman siten, että nukkumiselle jää tarpeeksi aikaa.” Kauppalehti 21.9. ”Sanotaan näin, että leikkaukset korkeakoulusektorille ovat hyvin rajuja.” Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri Talouselämä 22.8. ”Markkinataloudessa valta päättää ja vastuu seurauksista kulkevat käsi kädessä. Se on mainettaan parempi järjestelmä. Kansalaiset vain eivät pidä siitä. Ihmisten mielestä markkinatalous ja kapitalismi on vastenmielistä ja se on itsekkyyttä ja raakaa kilpailua, yt-neuvotteluja. Mutta itse asiassa markkinatalous on vapautta, se on luovuutta, aloitteellisuutta, ahkeruutta ja yrittäjyyttä.” Professori Sixten Korkman 42 3/2015 ilmestyy 1.12. k y lt e r i . f i