tästä! - Suomen Erillisverkot Oy

POMMINVARMOJA LAITESUOJIA SUOMALAISISSA KÄSISSÄ
– RÄÄTÄLÖIDYSTI JA AMMATTITAIDOLLA
TURVALLISUUS­KRIITTISILLE TOIMIJOILLE
leijonaverkkojen 18 maanalaista suojatilaa sijaitsevat
valtakunnallisen tiedonsiirron runkoverkon solmukohdissa.
yhteiskunnan elintärkeitä tieto- ja viestijärjestelmätiloja
hallinnoidaan ammattitaidolla ja asiakkaan tarpeet
huomioiden. valtakunnallinen ja suomalainen toimija takaa
turvallisen ja häiriöttömän palvelun.
INFO
SIVU
varavoimakapasiteetti
LUOLAT TÄYTTÄVÄT
VIRANOMAISTEN
KORKEIMMAT
TURVALLISUUS­
VAATIMUKSET
200kW–3MW,
n+1 varmistuksella,
yhteensä: 20MW
20MW
Luolien varavoiman
teho yhteensä
Suomalainen
yhtiö
laitesuojien pinta-alat:
1 000–24 000 m²
yhteensä: 80 tm²
Laitesuojien
kokonaispinta-ala
on n. 80 tm²
i
LEIJONAVERKOT ON OSA
VALTION KOKONAAN OMISTAMAA
ERILLISVERKOT-KONSERNIA
Sijainnit hyvien
liikenneyhteyksien
päässä
Ficora
Katakri
VAHTI
helsinki x 2
hämeenlinna
VALTAKUNNALLISEN
TIEDONSIIRRON
RUNKOVERKON
SOLMUKOHDISSA
kuva juuso paloniemi
Taloudelliset
meri-, järvi- ja
vapaajäähdytys­
järjestelmät
Varmistetut
sähkö- ja
jäähdytys­
järjestelmät
Räätälöityjä tiloja
sekä ratkaisuja
turvallisuuskriittisille
asiakkaille
osa tiloista
on empsuojattuja
18
joensuu
jyväskylä
kajaani
kouvola
kuopio
lahti
lappeenranta
MAANALAISTA
LAITESUOJAA
lempäälä
mikkeli
oulu
pori
rovaniemi
seinäjoki
tampere
turku
teksti katariina salmisalo
kuva ville rinne
leijonaverkkojen laitesuojat ovat suomen
ict-infrastruktuurin ytimessä.
Luolien mies
K
ari Asiala on luolien ja laitesuojien
mies. Tarkemmin sanottuna Asiala
johtaa Leijonaverkkojen maanalaisten laitesuojien vuokraus- ja ylläpitotoimintaa. Suojatiloissa olevien laitteiden kautta
kulkee runsaasti yhteiskunnallisesti merkittävää Suomen valtion sisäistä ja ulkoista
viestiliikennettä. Asiala tiimeineen varmistaa,
että asiakkaiden viestiliikenne kulkee myös
poikkeusoloissa.
- Turvallisuus ja varautuminen ovat
ykkösprioriteettimme. Tilojen turvallisuus
ulkopuolisia uhkia vastaan on varmistettu
kattavilla turva- ja valvontajärjestelmillä sekä
rakenteellisella suojauksella. Toimintamme
on oltava pomminvarmaa, koska asiakkaiden
viestiliikenteen katkeaminen aiheuttaisi
suurta taloudellista ja poliittistakin haittaa,
Asiala huomauttaa.
VAKAA JA SUOMALAINEN
OMISTUSPOHJA
Valtion kokonaan omistaman Leijonaverkot
Oy:n taustalla on liikenne- ja viestintäministeriön mietintö. Suomessa päätettiin hankkia
joukko yhteiskunnan kannalta merkittäviä
tietoliikenteen laitetiloja valtion omistukseen.
Tämä omistus koottiin saman yhtiön alle
vuonna 2011.
- Omistuspohjamme on vakaa eivätkä
laitesuojamme ole kaupan. Leijonaverkot
on sitoutunut omistamaan ja vuokraamaan
laitetiloja asiakkailleen pitkillä sopimuksilla,
Asiala kertoo.
Hän muistuttaa myös, että kotimainen
omistuspohja mahdollistaa vakaat ja turvalliset palvelut myös huoltovarmuuskriittisille
yrityksille.
LEIJONA
- Kotimaisissa ja luotettavissa käsissä olevia kohteita ei kasva joka oksalla. Ehdimme
esimerkiksi ostaa tietyt suojat vuonna
2010, muutoin ne olisivat menneet Lehman
Brothersin konkurssihuutokaupassa lainojen
vakuutena. Jos tämä uhkakuva olisi tapahtunut, kuka tietää, millaisessa omistuksessa
nämäkin kohteet nyt olisivat.
LUOLIEN VALOISA TULEVAISUUS
Leijonaverkot on valtakunnallinen toimija:
laitesuojia löytyy joka ilmansuunnasta.
Suojat on linkitetty toisiinsa kaapeloinneilla
ja laitteistoilla, jotka muodostavat valtaosan
Suomen viestiliikenteen runkoverkosta.
Asiakkaille tiloja tarjotaan joko valmiiksi
jalostettuina konesaleina tai tarvittaessa
myös raakana luolatilana, johon asiakas voi
rakentaa haluamiaan laitteistoja.
Kari Asiala uskoo vahvasti bisnekseensä.
Konesalipalvelut on kasvuala ja Leijonaverkot
on mukana kehittämässä toimintaa yhdessä
alan muiden toimijoiden kanssa.
- Tulevaisuudessa voimme tarjota myös
kapasiteettipalveluja yhteistyössä muiden
Erillisverkot-konsernin liiketoimintojen
kanssa, Asiala valottaa.
”Kotimaisissa ja
luotettavissa käsissä
olevia kohteita ei
kasva joka oksalla.”
teksti katariina salmisalo
kuva aleksi poutanen
Rikkoutumaton ketju
DOMINO-EFEKTI
Laitetilojen on toimittava kaikissa tilanteissa ja
olosuhteissa. ”Laitetilat ovat perusta tarjoamillemme
palveluille. Palvelumme rakentuvat laitetiloissa
hyrräävien koneiden päälle. Ilman toimintavarmoja ja
tehokkaita laitetiloja emme pysty tarjoamaan asiak­
kaillemme laadukkaita palveluja. Ennalta sovituilla
selkeillä toimintamalleilla varmistetaan, että sähköposti kulkee, toiminta pyörii ja yhteydet pelaavat.
ICT muuttaa arkeamme. Langaton laajakaista, sosiaalinen media ja pilvipalvelut ovat
muutamassa vuodessa vallanneet niin suomalaisten kotisohvat kuin työpaikatkin.
Sensorit, robotiikka ja tekoäly ovat esimerkkejä muutoksen jatkumosta. Samalla
myös julkinen ICT on murroksessa. Tieto- ja viestintäteknologian edellyttämä
infrastruktuuri on Suomessa erinomaisessa kunnossa. Kaupalliset operaattorit ovat
kantaneet kortensa kekoon ja investoineet verkkoon niin kehä kolmosen sisällä kuin
ulkopuolellakin. Soneran julkishallinnon asiakkuuksista vastaava johtaja Krister Kaipio
näkee digitaalisessa murroksessa mahdollisuuden. Tietoliikennepalvelut ja
-infrastruktuuri ovat osa ketjua, jonka varaan digi-yhteiskunta nojaa.
VAATIMUKSENA TURVALLISUUS
”Laitetiloilta vaaditaan turvallisuutta. Tämä tarkoittaa fyysisesti
turvallisia tiloja, joihin kuuluu
muun muassa varmennettua
sähkö- ja jäähdytysenergian tuotantoa sekä käyttöoikeusvalvontaa.
Leijonaverkkojen laitesuojat ovat
syvällä suomalaisessa kallioperässä, eikä suojiin pääse ulkopuolisia ilman voimakeinoja. Toisaalta
turvallisuus on myös tehokkuutta,
riskien hallintaa ja jatkuvuuden
varmistamista.”
”digi-murros tuo julkishallintoon
uusia toimijoita, kuten valtorin ja
sote-alueet kuntakentässä. tämä
VARAUTUMINEN YHÄ
KRIITTISEMPÄÄ
Sonera on huoltovarmuuskriittinen yritys, joka osaltaan turvaa yhteiskunnan
toimintakykyä myös poikkeusoloissa. ”Varautuminen
on kriittisempää kuin ehkä
milloinkaan aiemmin, sillä
kaikki on verkossa. Kriittinen infra on alustojemme ja
teknisten verkkojemme päällä,
jotka sijaitsevat laitetiloissa.
Uhkatekijät on eliminoitava
parhaalla mahdollisella tavalla
myös laitetiloista, jotta toimintaketju ei vaarannu.”
LUOTTAMUSTA
JA YHTEISTYÖTÄ
synnyttää palvelun tarjoajille uusia
vaatimuksia juuri turvallisuuteen
ja jatkuvuuteen liittyen. myös
toimijoiden roolit muuttuvat: sama
taho voi olla esimerkiksi sekä
palvelujen ostaja että tarjoaja.”
”On kriittistä, että yhteistyömme Leijonaverkkojen
kanssa toimii. Haluamme
tarjota verkkoyhteyksiä
ja televiestintäpalveluja,
joiden avulla ihmiset
ja yritykset voivat
viestiä helposti ja
tehokkaasti.”
ASIAKAS
CASE
TILAA UUTISKIRJE!
erveuutiset.erillisverkot.fi
LEIJONAT
arto kavenius
tekninen kiinteistöpäällikkö
etelä- ja pohjois-suomi
+358 40 0603 081
[email protected]
mika nikkilä
kehityspäällikkö
+358 40 6473 636
[email protected]
kari asiala
toimitusjohtaja
+358 50 0400 610
esa wörlin
tuotantopäällikkö
+358 40 8476 541
esko varis
tekninen kiinteistöpäällikkö
itä-suomi
+358 40 6612 646
[email protected]
[email protected]
[email protected]
esa kannusmäki
tekninen kiinteistöpäällikkö
länsi-suomi
+358 40 0730 737
Leijonaverkot Oy,
PL 357, 02151 Espoo
leijonaverkot.fi
kuva juuso paloniemi
[email protected]
teknisissä asioissa voit ottaa yhteyttä kiinteistöpäälliköihin.
kaupallisissa asioissa sinua palvelevat toimitusjohtaja sekä tuotanto- ja kehityspäällikkö.