Lue VIRVE-uutiset 2/11! - Suomen Erillisverkot Oy
UUTISET VIRVE turvaa festareita Ydinvoima Suomessa Varautumisen verkosto Svensk resumé Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti partiossa Rauma ja Palonen VIRVE-UUTISET 2/2011 2 1 2011 P ä ä k i r j o i t u s Erityistä turvallisuutta vaativat teletilat turvaavat kansallista tietoinfrastruktuuria Vuonna 2009 Liikenne- ja viestintäministeriön asettama Telve-työryhmä ehdotti muistiossaan Toimintavarmojen televerkkojen tarjonnan edistäminen, että valtiolle hankitaan pysyvään omistukseen riittävästi yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä teleinfrastruktuuria. Työryhmän ehdotus ja useiden sitä seuranneiden päätösten ketju alkoi realisoitua vuoden 2010 lopulla, kun Leijonaverkot, Suomen Erillisverkkojen tytäryhtiö, osti ensimmäiset telekiinteistöt. Kevään 2011 aikana Leijonaverkot ja TeliaSonera Finland ovat sopineet kaikkiaan 15 teletuotantokiinteistön kaupasta. Kaupan yhteydessä Leijonaverkot ja TeliaSonera solmivat laajan yhteistyösopimuksen, TeliaSonera jatkaa pitkäaikaisena vuokralaisena kohteissa. Kaupan kohteena olevien telekiinteistöjen lisäksi valtionhallinnossa on useita viestintätiloja, joiden mahdollisesta keskittämisestä Leijonaverkkojen hallintaan keskustellaan. Teletilojen omistuksen keskittäminen Leijonaverkoille on merkittävä hanke niin teletilojen kehittämisen kuin Erillisverkkojen toiminnan kannalta. Leijonaverkot on sitoutunut merkittäviin parannusinvestointeihin tilojen osalta ja siten turvaamaan televerkkojen toimintavarmuuden myös tulevaisuudessa. Omistuksen myötä julkisen hallinnon eri osapuolille avautuu mahdollisuus keskittää sähköisen viestinnän keskuksia ja laitetiloja Leijonaverkkojen hallinnoimiin tiloihin. Tämä selkeyttää ja parantaa yhteiskunnan kriittisten viestintäjärjestelmien kokonaisuutta. Teleluolien omistuksen keskittäminen poistaa myös hallinnointirajat, jotka ovat saattaneet estää tilojen täyden hyödyntämisen nimenomaan viestintäliikenteen kannalta. Tilojen omistajana Leijonaverkoilla on mahdollisuus vaikuttaa sähköisen viestinnän solmukohtien turvallisuuden kehittämiseen. Turvallisuus ja toimintavarmuus parantuvat, koska Leijonaverkot myös hallinnoi kohteita. Omistajalla on hallintanäkymä kulunvalvonnan ja olosuhteiden kontrolloinnin osalta. Myös vakaa omistus takaa jatkuvuuden tulevina vuosina. 2 VIRVE-UUTISET 2/2011 Kaupallisille operaattoreille teletilojen siirtyminen Leijonaverkkojen omistukseen avaa uusia mahdollisuuksia. Koska Leijonaverkot on markkinaneutraali toimija, voivat kaikki muut toimijat tulla erityistä turvallisuutta vaativien toimintojen osalta Leijonaverkkojen omistamiin tiloihin vuokralaisiksi. Tilavuokrista saatava vakaa kassavirta mahdollistaa tilojen jatkuvan kehittämisen ja kilpailukykyiset hinnat sekä modernin tekniikan. Olen aloittanut Leijonaverkkojen liiketoimintajohtajana vuoden 2011 alussa. Kevät on ollut kiireinen kauppojen ja kohteiden haltuunottojen suunnittelussa. Leijonaverkot Oy:stä rakennetaan joustava organisaatio, joka pystyy hallinnoimaan ja kehittämään teletiloja yhteistyössä käyttäjien kanssa ja joka pystyy hyödyntämään Erillisverkotkonsernin sisäisiä palveluja. Tavoitteenamme on olla tehokas, turvallinen ja innovatiivinen teletilojen omistaja sekä hyvä kumppani sidosryhmillemme. Kari Asiala Liiketoimintajohtaja Sisältö: 2 2011 VIRVE-UUTISET, Suomen Erillisverkot Oy:n Sidosryhmälehti 4 Erillisverkoissa tapahtuu 6 10 22 28 12 16 6Turvallisuutta huvin vuoksi 10 PRSG – Ei mikä tahansa keskustelukerho 12Kriisiviestintä uusiksi Aasian tsunamin jälkeen 16 Poliisin kyydissä – Rauma ja Palonen partiossa 21Sanastoa 22 Varmuuden vuoksi – ydinvoimaonnettomuudet ja varautuminen 27 Pienestä valtiosta pieneksi jäsenmaaksi 28Kuninkaallisten häiden turvallisuus 30 Svensk resumé KANSI Tv-sarjasta Poliisit tutuksi tulleet järjestyspoliisit Kari Palonen ja Janne Rauma valittiin vuoden tamperelaisiksi. Päätoimittaja Satu Huhtela Julkaisija Suomen Erillisverkot Oy, PL 357, 02151 Espoo, vaihde 020 7400 500, www.erillisverkot.fi Toimitusneuvosto Erillisverkot: Satu Huhtela, Antti Koponen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen, Diana Törnroos ja Laura Vuoma Toimitus Alma 360 Asiakasmedia, PL 502, 00101 Helsinki, vaihde 010 665 102, www.alma360.fi Tuottaja Virve Airola AD Antti Pulkkinen Taitto Helena Hajanti Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Laura Vuoma Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2011 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. VIRVE-UUTISET 2/2011 3 e r i l l i sve r k ossa t apa h t u u LAURA VUOMA TUVE etenee VIRVE-UUTISET 2/2011 VIRVE esillä TETRA World Congress -tapahtumassa Leijonaverkot on sitoutunut merkittäviin parannusinvestointeihin omistuksessaan olevien ja omistukseensa siirtyvien tilojen osalta. Tavoitteena on kehittää tiloja siten, että ne täyttävät seuraavan sukupolven tieto- ja viestintäliikennetarpeet ja että niissä toteutettavat uudistustoimenpiteet noudattavat kestävän kehityksen linjauksia. Jo nyt joissakin tiloissa hyödynnetään jäähdytyksessä järvivettä. Leijonaverkot kehittää myös tilojen hallinnointia. Turvallisuus ja toimintavarmuus varmistetaan niin, että kulunvalvonnan ja toiminnan prosessien seuranta saadaan alkuvaiheessa myös Erillisverkkojen hallintakeskuksen valvontaan. Jatkossa valvontakeskusta kehitetään yhteistyössä turvallisuustoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on valtakunnan kriittisen tietoliikenneinfran valvonnan, hallinnoinnin ja tilannetiedon palvelukeskus. VIRVEpuheryhmäuudistus Pohjois-Suomessa Scanstockphoto 4 Toimintavarmuus paranee Virve-puheryhmäuudistuksen päivitykset ovat käynnistyneet Pohjois-Suomessa. Puheryhmäuudistuksella valmistaudutaan tulevaan hätäkeskusuudistukseen. Vuoden 2011 loppuun mennessä PohjoisSuomen ja Lapin alueen hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdestä pisteestä Oulusta. Puheryhmäuudistuksessa hätäkeskuksissa käytettävät viranomaisten puheryhmät ja niiden käyttöperiaatteet uudistetaan, viranomaisten yhteistoimintapuheryhmien määrää karsitaan ja niiden käyttöä tehostetaan. Virve-puheryhmämuutokset toteutetaan aikavälillä 1.4.2011–31.3.2012. PLUGI Valtioneuvosto päätti 12.5.2011 periaatteellisista linjauksista hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) jatkovalmistelussa. Muutosesitysten on tarkoitus astua voimaan viimeistään vuoden 2013 alussa. Periaatepäätöksen mukaan turvallisuusverkon osista valtion omistamat valokaapelit ja laitetilat sekä erikseen sovittavat vuokrasopimukset siirretään Erillisverkoille. Omaisuuden siirron yksityiskohdat selvitetään TUVE-hankkeessa mukana olevien hallinnonalojen kanssa. Samalla selvitetään myös, miten hallinnon korkeaa varautumista tukevat, kaikille yhteisten palvelujen tuotantoon, ylläpitämiseen ja tarjontaan liittyvät tehtävät siirretään vaiheittain Erillisverkoille. Yhtiö kehittää toimintaansa päätösten ja osapuolten välillä solmittujen sopimusten perusteella. Valtiovarainministeriö vastaa turvallisuusverkon tieto- ja viestintätekniikan (TVT) toiminnan strategisesta ohjauksesta ja TVT-varautumisen kehittämisestä sekä keskitetyn budjettirahoituksen käytön ohjauksesta. Tukena toimii valtiovarainministeriön johtama strateginen ohjauselin, joka muodostuu turvallisuusverkkohankkeessa mukana olevien hallinnonalojen edustajista. Hallinnon turvallisuusverkon tavoitteena on parantaa valtiojohdon päätöksentekokykyä, tilannekuvan muodostamista ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä tiedon eheyden ja kiistämättömyyden edellytyksiä kaikissa turvallisuustilanteissa. Turvallisuusverkko tulee viranomaisten päivittäiseen käyttöön. Sitä rakennettaessa varmistetaan tietoverkon toimivuus myös poikkeusoloissa sekä luonnonilmiöiden, sähkökatkosten tai tietoverkkohyökkäysten sattuessa. VIRVE on mukana Matti Sivula Erillisverkkoihin • Kuntamarkkinoilla Kuntatalossa 14.–15.9.2011 • FinnSec-messuilla Messukeskuksessa 12.–14.10.2011. Tule tapamaan meitä osastollemme! Matti Sivula siirtyi toukokuun alussa Poliisin tekniikkakeskuksesta Suomen Erillisverkot Oy:n palvelukseen projektipäälliköksi. Hänen tehtävänään on toimia puheenjohtajana virve-pääkäyttäjäryhmässä, joka tavanomaisten tehtävien lisäksi seuraa ja yhteen sovittaa hätäkeskusuudistukseen liittyvän virve-puheryhmäuudistuksen läpivientiä. Tämänvuotisen TWC-tapahtuman teemana oli kriittinen kommunikaatio muuttuvassa maailmassa. Virve oli tänäkin vuonna hyvin esillä tapahtuman seminaareissa. Erillisverkoista seminaaripuhujina olivat järjestelmäsuunnittelija Elina Lehti ja johtaja Pertti Virtanen. Elinan esitys keskittyi siihen millainen on kymmenen vuotta toimineen virve-verkon toimintamalli verrattuna muissa kehitysvaiheissa olevien verkkojen malliin. Pertti esitteli Tetran TEDS-dataominaisuuksista saatuja kokemuksia, haasteita ja mahdollisuuksia, joita on tullut esille testeissä Erillisverkkojen testiverkossa. Miten Tetra auttaa hallitsemaan kriisitilanteita -paneelikeskustelussa mukana oli virve-yhteistyöryhmän puheenjohtaja Janne Koivukoski. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen kertoi esityksessään kiinteistöjen sisätilojen virve-palvelujen saatavuuden toteuttamisesta toistinratkaisuilla. Useissa puheenvuoroissa tulevaisuuden näkökulmista esillä oli laajakaistaisen tiedonsiirron tarve ja sen toteuttamiseen tarvittavan taajuuskaistan puute. Lisäksi todettiin, ettei tällä hetkellä ole näkyvissä Tetran korvaavaa teknologiaa puheen välittämiseen. VIRVE-UUTISET 2/2011 5 V i r ve To i m i i teksti Lauri Haapanen kuvat lehtikuva ja mikko käkelä Turvallisuutta huvin vuoksi Suurten yleisötapahtumien turvallisuussuunnittelu käynnistyy jopa puoli vuotta ennen H-hetkeä – kesäfestareiden ja stadionkonserttien osalta siis jo sydäntalvella. − Käymme läpi kaikki tapahtumaan liittyvät yksityiskohdat ja laitamme perään sanan "turvallisuus" kysymysmerkillä varustettuna, kertoo Local Crew Oy:n toimitusjohtaja Ville Ketonen. Virve-verkko ja -kapulat olivat ensi kertaa festarikäytössä Porin Sonispheressa 2010. » 6 VIRVE-UUTISET 2/2011 VIRVE-UUTISET 2/2011 7 P ari järjestyksenvalvojaa portilla ja muutama lavan reunalla. Kun tapahtuman turvajärjestelyt on hyvin suunniteltu ja toteutettu, ne eivät juuri hypi suuren yleisön silmille. Todellisuudessa valmistelut on aloitettu tapahtuman koosta riippuen jopa yli puoli vuotta aiemmin. Prosessi lähtee tietysti liikkeelle päätöksestä järjestää tapahtuma. − Ja mikäli kaikki menee hyvässä järjestyksessä, seuraavia puheluita järjestäjä ottaakin sitten jo turvallisuuspalvelujen hankkimiseksi, kertoo turvallisuuspalveluja toimittavan Local Crew Oy:n toimitusjohtaja ja turvallisuuspäällikkö Ville Ketonen. − Tällöin pystymme liittämään oman näkökulmamme alusta asti kaikkeen suunnitteluun. Työvaiheita on lukuisia: Huomioon tulee ottaa pelastuslaki, kuluttajaturvallisuuslaki, kokoontumislaki ja monet muut lait, aluesuunnittelussa mietitään sisäänkäyntien, lavan, myyntikojujen ja vessojen sijainnit ja eliminoidaan kulkuväylien mahdolliset pullonkaulat... Joissain tapauksissa turvallisuusyritys osallistuu jopa keskusteluun esiintyjien esitysjärjestyksestä ja aikataulutuksesta. − Riskit vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä ristiäiset, koiranäyttely, Madonnan konsertti, jääkiekko-ottelu vai autourheilu. Periaatteessa käymme läpi kaikki tapahtumaan liittyvät yksityiskoh- Ville Ketosen mukaan yleisötapahtumien riskit vaihtelevat tilaisuuden luonteen ja paikan mukaan. dat ja laitamme perään kysymysmerkillä varustetun sanan "turvallisuus". Jokaisella järkkärillä on oma tehtävänsä Alalla vallitseva nyrkkisääntö on, että sataa ihmistä kohden tulee olla yksi järjestyksenvalvoja. Ketosen mukaan kaava on varsin toimiva 20 000 hujakoille saakka. − Kenties kuitenkin 80 000 ihmisen tapahtumissa voi sitten jo miettiä, siirtyykö turvallisuusjohtamisen fokus yleisön kaitsemisesta 800 järjestyksenvalvojan kaitsemiseen.” Järjestyksenvalvojien riittävä nuppiluku on kuitenkin vasta lähtökohta onnistuneisiin turvajärjestelyihin. − Vaikka suurella osalla turvaorganisaatiosta on samat tunnukset päällä, kullekin on mietitty suunnittelu- ja koulutusvaiheessa omat roolinsa. Yhdelle luontevia ovat kulunvalvonnalliset tehtävät, toiselle ennemmin turvatarkistus tai liikenteenohjaus. Jollain on puolestaan paremmat edellytykset puuttua mahdollisiin väkivaltatilanteisiin, Ketonen kertoo. Tehtävät on jaoteltava kunkin työntekijän ominaisuuksien mukaan myös siitä syystä, että Suomen kokoinen maa ei pysty elättämään juuri yhtäkään päätoimista festivaalijärjestysmiestä. Jotkut tekevät järjestysmiehen töitä opintojen ohessa tai sivutyönään, toiset satunnaisemmin. Local Crew •koostuu seitsemästä yrityksestä, toimipiste Hämeenlinnassa •tuottaa turvallisuus- ja tapahtumapalvelut lähes kaikkiin suuriin konsertteihin Suomessa •toimii yhteistyössä isoja artisteja tuovan Live Nation Finland Oy:n kanssa •huolehtii Hartwall Areenan sekä monien kesäfestareiden, kuten Sonispheren ja Ruisrockin turvallisuusjärjestelyistä •kymmenen vakituista työntekijää, 40–50 aktiivisen freelancerin porukka sekä 200–300 tarvittaessa koolle kutsuttavan järjestyksenvalvojan reservi •tarjoaa sisäasiainministeriön vahvistamia järjestyksenvalvojan perus- ja voimankäyttökursseja sekä monia muita vartiointiin ja turvallisuuteen liittyviä koulutuksia 8 VIRVE-UUTISET 2/2011 − Usein kunkin pisteen avainhenkilöt ja johto tulevat meiltä mutta heidän rinnalleen järjestäjä saattaa kustannussyistä hankkia lisävahvistukseksi esimerkiksi urheiluseuran tai jonkin muun talkooporukan. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Vaikka mahdolliset väkivaltatapaukset nousevat herkästi otsikoihin ja saattavat varjostaa tapahtuman mainetta pitkääkin, 20 vuoden kokemuksella Ketonen tietää, että todennäköisimmät vaaranpaikat löytyvät muualta: liikenne ja suurten ihmismassojen saapuminen ja poistuminen sekä päihtyneiden ihmisten hallinta. − Tietysti väkivallan uhkakaan ei ole olematon, mutta kyllä se tulee vasta monen muun tekijän jälkeen. Ketosen mukaan turvallisuuden ylläpidossa tärkeintä on ongelmien ennaltaehkäisy. Milloin se ei onnistu, uhat tulee havaita ja tilanne normalisoida mahdollisimman nopeasti. − Vakavankin onnettomuuden jälkeen on pääsääntöisesti parempi jatkaa tilaisuus loppuun kuin puhaltaa koko peli poikki, sillä se yleensä moninkertaistaa riskit, Ketonen tietää mutta korostaa, että lopullinen päätös tehdään aina tilannekohtaisesti. VIRVE sai tulikasteensa Porissa Mitä suuremmasta tapahtumasta ja turvallisuusorganisaatiosta on kyse, sitä tärkeämpää on, että sekä turvallisuuspalvelun sisäinen tiedonkulku että viranomaisyhteydet toimivat. Local Crew'n viestinnän perustan muodostavat noin 200 vhf-radiopuhelinta. Niiden rinnalle yritys sai viime vuonna käyttöoikeuden viranomaisviestintään tarkoitettuun virve-verkkoon. Lupa on pysyvä ja se on tarkoitettu yleisötapahtumien järjestyksenpitoon. Tulikasteensa uudenkarheat virvekapulat saivat viime kesän Porin Sonispheressä, jonka luonnonvoimat päättivät kaaokseen. − Siellä kaatui lavaa myöten kaikki, myös matkapuhelinverkko. Ja vaikka Ville Ketosen Top 5: myrsky pisti pimeäksi osan virve-kapuloistakin, meillä säilyi edelleen toimiva, vaikkakin vähän loukkaantunut viestiverkko poliisiin ja ambulanssiin, Ketonen kertaa viime kesän tapahtumia. Ketosen mukaan päätös virve-luvan hakemisesta lähti liikkeelle nimenomaan siitä tosiasiasta, että suurissa yleisötapahtumissa matkapuhelinverkoilla on taipumus takkuilla ja tukkiutua. − Koimme, että toimintaympäristömme on niin poikkeuksellinen, että meillä tulee olla olemassa jonkinlainen back-up tällaisten tilanteiden varalle. Virve-laitteet ovat Local Crew:lle vielä sen verran uusi asia, että kaikkia niiden suomia käyttömahdollisuuksia vasta kartoitetaan. Yksi hyöty Ketosen mukaan on se, että virven avulla turvallisuuspalvelu voi luoda tarvittaessa yhteisiä puheryhmiä viranomaisten kanssa. Toistaiseksi yhteistyöstä on sovittu tapahtuma kerrallaan, sillä mitään yleistä ohjeistusta viranomaisten ja yksityisen turvallisuusalan uuteen yhteiseen toimintaympäristöön ei vielä ole. − Pelkästään hätätilanteiden backupiksi virve tuntuu kalliilta, minkä vuoksi pyrimme ottamaan laitteita jatkossa yhä monipuolisemmin käyttöön tapahtumien turvallisuuden luomisessa. Hyvällä fiiliksellä tapahtumiin Turvajärjestelyiltään onnistunut yleisötapahtuma on monen tekijän summa: sen lisäksi että tapahtuma on huolella suunniteltu, paikalla olevan turvallisuushenkilökunnan tulee osata tehtävänsä ja tietää paikkansa. Ja on vielä kolmaskin keskeinen turvallisuustekijä – yleisö itse. − Maalaisjärjen käyttöä minä tietysti suosittelen, Ketonen aloittaa mutta jatkaa − Valitettavasti päivä päivältä se näyttää muuttuvan sellaiseksi, ettei siihen ehkä kannattaisi enää luottaa, vaan ottaa vähän selville etukäteen, mikä on sallittua ja mikä ei. Internet tarjoaa tehokkaan kanavan viestiä yleisölle. Ketonen toivookin, että tapahtumajärjestäjät panostaisivat verkkosivujensa kattavuuteen ja informatiivisuuteen saapumisohjeiden, kiellettyjen aineiden ja esineiden sekä esimerkiksi kuulosuojainten tarpeen osalta. Näihin kiinnitän tapahtuman turvallisuuspäällikkönä huomiota •poistumistiet •opasteet •henkilöstön palveluhenkisyys ja tietämys tapahtumasta •siisteys •aluejärjestelyt ja palvelut Lopuksi Ketonen toivoo yleisöltä ymmärrystä, vaikka turvatarkistusjonossa joutuisi hetken odottamaan tai festarisää jättäisi toivomisen varaa. − Joidenkin ihmisten kohdalla sitä miettii, että ovatko he lähtökohtaisestikaan tulleet pitämään hauskaa vai mistä on kyse... Joten niin kornilta kuin tämä kuulostaakin, niin aina sitä toivoisi, että ihmiset lähtisivät kivoihin tilaisuuksiin juhlamielellä ja hyvillä fiiliksillä, Ketonen sanoo. • VIRVE-UUTISET 2/2011 9 maa i l ma l t a teksti Jussi-pekka Aukia kuva LAura Nissinen ” Vapaat taajuuskaistat ovat valtiolle kultaakin kalliimpia resursseja. Public Safety Radiocommunication Group: Ei mikä tahansa keskustelukerho Viranomaisten kansainvälisessä yhteistyössä tarvitaan myös epävirallisia foorumeita, sanoo PSRG:n puheenjohtaja Hans Borgonjen. P ublic Safety Radiocommunication Group eli PSRG on epämuodollinen yhteenliittymä, jonka piirissä Tetra-radioverkkoja ylläpitävien eurooppalaisten valtioiden ja organisaatioiden avainhenkilöt voivat vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia. Puheenjohtaja Hans Borgonjen kertoo, että tällä hetkellä yhteistyöhön osallistuu 18 maasta noin 70 henkeä. Joukossa on ministeriöiden, käyttäjäorganisaatioiden sekä julkisten ja yksityisten operaattorien edustajia. Borgonjen on Hollannin poliisin kansainvälisestä yhteistyöstä vastaava koordinaattori. 10 VIRVE-UUTISET 2/2011 PSRG on toiminut reilun kymmenen vuoden ajan ja siihen on liittynyt jatkuvasti yhä uusia maita. Ryhmän kaksi kertaa vuodessa järjestettävät tapaamiset ovat korostetun epämuodollisia, ja niissä nimenomaan halutaan, että ihmiset myös tutustuvat toisiinsa. Tutulle ihmiselle on helppo soittaa kokousten välissäkin erilaisissa kysymyksissä. Borgonjen sanoo, että juuri epämuodollisuudessa on PSRG:n vahvuus. − Virallisissa EU-yhteyksissä keskustelu jäykistyy yleensä ennalta harjoitetuiksi oman mandaatin kahlitsemiksi puheenvuoroiksi, ja tietojen vaihto uhkaa jäädä pelkäksi hymistelyksi. Täällä me sen sijaan voimme puhua ongelmista niiden omilla nimillä ja vaihtaa kokemuksia keskenämme keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä, sillä me kaikki painimme samojen asioiden parissa. Osalla jäsenmaista on jo kymmenen vuoden kokemus Tetra-verkkojen käytöstä, kun taas toiset ovat vasta käynnistämässä niitä. − Vanhat ja kokeneemmat jäsenet siirtävät mielellään kantapään kautta oppimaansa tietoa uusille tulokkaille, sillä se parantaa heidän mahdollisuuksia onnistua. Ja se on kaikkien yhteinen etu. Uusien maiden edustajat ovat puolestaan todella omistautuneita asialleen. Yhteisiä aloitteita Tapaamisissaan PSRG käy myös keskustelua ja tekee aloitteita Tetra-verkkoihin tarvittavista uusista toiminnallisuuksista. Niistä osa päätyy de facto -standardeiksi ja osa virallisemmiksi dokumenteiksi niistä vastaavien tahojen toimesta. Borgonjen muistuttaa, että sekä valtiot että teollisuus kuuntelevat 18 maan avainhenkilöiden yhteenliittymää tarkalla korvalla. − Myötävaikutimme euroopanlaajuiseen suunnitelmaan, jolla maasta ilmaan ja ilmasta maahan -yhteyksille varattiin omat taajuutensa normaalia harvemmalla tukiasemaverkolla käytettäväksi. Kaavailtu AGA-järjestelmä tarjoaa operaatioihin osallistuville ilma-aluksille samat palvelut kuin maan pinnalla toimiville yksiköille eikä häiritse muuta Tetra-verkkoa, Borgonjen listaa ryhmän tekemiä aloitteita. − Olemme myös laatineet yhteiset ohjeet suuronnettomuustilanteisiin, joissa ylikuormitettu viranomaisverkko on vaarassa tukkeutua. Tällä hetkellä ryhmää puhuttavat laa- Hans Borgonjen johtaa puhetta epämuodollisessa Tetra-verkon eurooppalaisten asiantuntijoiden yhteenliittymässä. jakaistaiseen tiedonsiirtoon tarvittavat taajuudet. − Taajuudet ovat se ehdottomasti isoin ja tärkein kysymys ainakin niissä maissa, joissa Tetra-verkko on jo täydessä käytössä. Ja datasiirto tulee pian eteen sielläkin, missä sitä ollaan vielä käynnistämässä, Borgonjen arvioi. − Koko yhteiskunta siirtyy yhä enemmän mobiiliin tiedonsiirtoon. Ja merkittävä osa viranomaisverkkojen tiedonsiir- rosta on sellaista kriittistä tietoa, jonka välittämiseen useimmat maat eivät halua käyttää julkisia verkkoja. Mobiilia laajakaistaa tarvitaan Taajuuksista käydään kovaa kamppailua kaikkialla, sillä vapaat taajuuskaistat ovat valtioille kultaakin kalliimpia resursseja, joille löytyisi kosolti maksavia ottajia. Ainakin EU:n piirissä ymmärrys sille, että turvallisuusviranomaiset tarvitsevat taajuuksia mobiiliin tiedonsiirtoonsa, näyttää olevan kasvussa. PSRG:n piirissä haluttaisiin viranomaisten mobiilidatalle pohjoisamerikkalaisen mallin mukaan kaksi 10 MHz:n kaistaa analogitelevisiolta vapautuneesta 700 MHz:n taajuusalueesta, jolloin tiedonsiirtoon voidaan käyttää globaalia LTE-teknologiaa. − Globaalin standardin luominen olisi jo kustannussyistä välttämätöntä, sillä yleisen turvallisuuden viestintä on joka tapauksessa niche-markkina. Mitä enemmän saamme käyttäjiä samalle standardille, sitä enemmän saamme kilpailua ja laitetarjontaa. Jos emme voi käyttää LTE:tä, meidän pitää pyrkiä ainakin Euroopan kattavaan ratkaisuun tässä asiassa, Borgonjen sanoo. − Uskon, että kymmenen vuoden kuluttua käytössä on hybridiratkaisu, jossa Tetra-verkko toimii puheviestien välittäjänä ja data siirtyy erillisen laajakaistateknologian välittämänä. Tarve välittää videokuvaa esimerkiksi tapahtumapaikalta komentokeskukseen on laajakaistahankkeen merkittävin ajuri, sillä suurin osa datasovelluksista toimisi jo nykyisillä nopean tiedonsiirron ratkaisuilla kuten TEDS:llä. − Taajuuksien saaminen kestää niin pitkään, että mobiili laajakaista saadaan käyttöön aikaisintaan 7−10 vuoden kuluessa. Visainen kysymys on, miten tiedonsiirto hoidetaan sitä ennen. Eri maissa on selvästi eri lähestymistapoja asiaan. Toiset eivät tee mitään ja korkeintaan hyödyntävät väliaikaisratkaisuna julkisia verkkoja, toiset taas ovat päivittämässä järjestelmiään nopeaan tiedonsiirtoon kykeneviksi. Mutta mitä teemme, jos taajuuskysymys ei ratkeakaan tuossa ajassa? • VIRVE-UUTISET 2/2011 11 t u r va l l i s u u ss t r a t eg i a teksti Marita kokko Kuvitus Kalle Talonen Suuri Kriisiviestintä uusiksi lumisavotta Aasian tsunamin jälkeen Teiskossa Aasian tsunami jouluna 2004 oli kansainvälinen ja kansallinen suurkatastrofi, joka muutti maamme varautumisen uhkatilanteisiin. Rakenteen solmuna on nyt valtioneuvoston tilannekeskus ja ytimenä toimijoiden yhteistyö ja ennakointi. V altioneuvoston tilannekeskus toimii ympäri vuorokauden. Se on hälytyspiste, josta hälytetään valmiuspäälliköt, kansliapäälliköt, ministerit ja valtioneuvoston yleisistunto sekä koko keskushallinnon kriisikoneisto. Se kerää myös hallinnonaloille tilannekuvan ja jakaa sitä laajasti. Lisäksi useimmissa ministeriöissä on varallaolopäivystys. Aasian tsunami oli herätys muutokseen. Silloinkin ulkoministeriön päivystäjä sai tiedon suuronnettomuudesta. Järjestelmä toimi, mutta tiedonkulku oli lähetystöneuvos Pasi Tuomisen mukaan ongelma. Japanin tsunamin kohdalla oli toisin. − Japanin tsunami tuli tietoon kello 7.46, ja kello 8.15 olimme jo valmiustilassa. Tieto välittyy nyt tehokkaasti 12 VIRVE-UUTISET 2/2011 sekä valtion johdolle että ministeriön virkamiesjohtoon. Tiedonkulku toimii myös toiseen suuntaan, sekä mediaan että omaistiedusteluihin vastataan koordinoidusti. Olemme kiinnittäneet erityishuomiota siihen, että omaistiedusteluihin tuleva tieto välittyy myös eteenpäin. Tämä oli Aasian tsunamin ongelmakohta, ja sitä on kehitetty paljon, Tuominen kertoo. Maamme keskushallintoon on rakennettu varautumisen toiminnallinen kokonaisuus, jonka keskipisteenä on valtioneuvoston tilannekeskus. Keskeinen keskushallinnon toimija kriisinhallinnassa on ministeriöiden valmiuspäällikkökokous, johon kuuluvat asiantuntijajäseninä kriisiviestinnän koordinaattori Petri Kekäle ja valmiusosaston erityis- asiantuntija Eero Kytömaa valtioneuvoston kansliasta. Kytömaa johtaa tilannekeskusta, joka taas huolehtii keskeisen tilannekuvan ja viranomaistiedon toimittamisesta valmiuspäälliköiden kokoukseen. Häiriöherkkyys lisääntyy Yhteiskunnan teknistyminen on tuonut mukanaan häiriöherkkyyden. Energiatuotannon, siirtoverkkojen tietoliikenneyhteyksien ja tiedonsiirtoverkkojen merkitys korostuu. Nykyisin jokainen kriisi koskettaa lähes kaikkia hallinnonaloja. Siksi sektori- ja putkiajattelu eivät monimutkaisessa maailmassa enää toimi, vaan tarvitaan joustavat yhteistyörakenteet. – Painopiste on normaaliolojen häiriötilanteiden hallinnassa. Meidän teh- tävämme liittyy tarvittaessa poliittisen johdon tukemiseen ja keskushallinnon koordinointiin. Nykyinen varautumisrakenne on Kekäleen ja Kytömaan mukaan vastetta aikaamme. – Hajautettu malli pyrkii käynnistämään toiminnan etuajassa ja perustuu yhteistyöhön. Valmiuspäälliköiden kokous kykenee reagoimaan mahdollisimman nopeasti erilaisiin tilanteisiin, ovat ne sitten moniviranomaistilanteita tai Japanin maanjäristys- ja tsunamikatastrofin kaltaisia, leimallisesti yhden hallinnonalan päävastuulla olevia tilanteita. Viestintä on mukana pysyvästi eri portailla valmiuspäälliköiden kokouksesta valtioneuvoston yleisistuntoon. » VIRVE-UUTISET 2/2011 13 ” Sektori- ja putkiajattelu eivät monimutkaisessa maailmassa enää toimi, vaan tarvitaan joustavat yhteistyörakenteet. – Viestintä on mukana myös valmiusharjoituksissa, joissa harjoittelemme erityisesti prosessin sujuvuutta. Näin opimme tuntemaan paremmin eri hallinnonalojen toimintamallit ja toimijat, mikä edistää yhteistoimintakykyämme tositilanteissa, Kekäle kertoo. On tapana, että kaikki valmiuspäälliköt kutsutaan koolle, jolloin kaikki kuulevat asian samalla kertaa ja kaikki näkökulmat saadaan kerralla esille. – Sikainfluenssan kohdalla toimintamme oli etupainoista. Toimimme heti, kun saimme tiedon, että Meksikossa oli erikoinen epidemia. Olimme yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön, ja he pystyivät käynnistämään omat tutkimuksensa välittömästi. Kun lisää tietoa Meksikosta saatiin, tilannekeskuksen päivystäjä nosti tiedon raportointijärjestelmään. – Olimme alkuvaiheessa yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriön valmiuspäällikköön. Seuraavaksi keskusteltiinkin ulkoasiainministeriön valmiuspäivystäjän kanssa, jolla oli suora yhteys Suomen Meksikon suurlähetystöön. 14 VIRVE-UUTISET 2/2011 – Ei mennyt kuin reilu viikko, kun valtiosihteerimme sanoi, että voisi kutsua valmiuspäälliköt koolle tilannekatsaukseen. Vain pari vuotta aikaisemmin keskushallinnossa oli järjestetty lintuinfluenssan vuoksi pandemiaharjoitus, jossa oli käyty pahin mahdollinen skenaario läpi. – Pystyimme sikainfluenssan varhaisessa vaiheessa varautumaan pahimman skenaarion mukaan. Seuraavassa kokouksessa olivat ministeriöiden kansliapäälliköt mukana, sitten olikin jo hallituksen informoinnin vuoro, Kytömaa kuvaa. Hallituksen neuvottelu ovat luontainen foorumi, jossa ministereille kerrotaan tilanteesta. Paikalla on laaja joukko asiantuntijoita, jotka vastaavat ministereiden kysymyksiin. Sitä ennen heille on toimitettu jo muistiot ja tiedot jokaisen hallinnonalan varautumisjärjestelyistä. – Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla perustettiin viestinnän yhteistyöryhmä tilanteen hoidon ja jälkihoidon ajaksi. STM:n viestinnän edustaja toimi ryhmän johtajana ja siinä oli mukana keskeisten ministeriöiden ja oman hallinnonalan toimijoita, mm. THL ja HUS, Kekäle kertoo. Kaikkia tahoja informoitiin yhtä aikaa siitä, mitä hallinnonalalla oli linjattu ja mihin ollaan ryhtymässä. Erityisseuranta keräsi tietoa viikkotasolla. Taudinkuva onneksi osoittautui pelättyä lievemmäksi. – Seurasimme tilannekeskuksessa viikkotasolla jokaisen hallinnonalan sairaustilannetta. Näin olisimme pystyneet reagoimaan kohtuullisen nopeasti, jos sairastapaukset olisivat alkaneet vaikeuttaa normaalia virkatehtävien hoitoa, Kytömaa kuvaa. Kriisijohtamisen perusviestinnässä pyritään mieluummin yli- kuin alirea- goimaan alkuvaiheessa. Aina voidaan sitten lieventää toimenpiteitä ja rauhoittaa tilannetta. Luotettavaa tietoa Kriisitilanteissa viestin, joka valtion ylimmän johdon taholta välittyy kansalaisille, medialle ja toisaalta kansainväliseen yhteisöön, tulee olla mahdollisimman yhteneväinen, ettei tule erilaisia arvioita tai irtirepäisyjä. – Luotettavuuden vaatimus korostuu entisestään, muun muassa koska meillä on sosiaalinen media, jossa helposti ja nopeasti leviää myös epäluotettavaa tietoa. Sosiaalinen media on hänen mukaansa suuri mahdollisuus, mutta se voi olla myös suuri kuprujen tuottaja. Sosiaalisen median ohjeistus on valmistunut tai valmisteilla useimmilla hallinnonaloilla. EU on iso faktori kriisiviestinnässä. Unionin tasolla pyritään yhä enemmän koordinaatioon niin avustustoimien kuin evakuointienkin järjestämisessä. Koko valtionhallintoa koskevassa tilanteiden hoidossa vaikuttaa nykytekniikka, joka on tuonut käyttöön uusia välineitä. – Ulkoministeriön viestintä käytti twitteriä ja facebookia Japaninkin katastrofissa. Myös kansainvälisissä järjestöissä sosiaalinen media on kovassa käytössä. Muun muassa Naton pääsihteeri on aktiivinen ”twiittailija”. Uutistoimistot saivat twitteristä ensimmäisen tiedon Naton neuvoston koollekutsumisesta Libyan kriisin vuoksi, Kytömaa kertoo. Oma vastuu herätettävä Kriisiviestinnän asiantuntijat korostavat ihmisten omaehtoista varautumista. Haasteita ja ongelmia aiheuttavat suuret odotukset valtiota kohtaan. – Ihmiset odottavat, että lähetämme joka tilanteeseen maksuttoman evakuointikoneen. Se on mahdotonta, sillä lakisääteisesti evakuointi ei ole maksutonta. Evakuoinnissa ihmiset avustetaan kriisialueelta lähimpään turvalliseen paikkaan, ei suoralla lennolla Suomeen. Ei siis voi jäädä odottamaan, jos kaupallisia reittejä on tarjolla, Tuominen toteaa. 160 tilannetta joka vuosi Ulkoministeriö on kriisiviestinnän myrskyn silmässä. Tilanteita, luonnononnettomuuksia, terroristi-iskuja, kuljetusvälineonnettomuuksia, joissa voi olla suomalaisia, on noin 160 vuodessa. Joka toinen päivä selvitetään, onko suomalaisia mukana. – Uusivuosi meni hyvin, sitten tulivat Tunisia, Egypti ja Libya. Välissä oli Uuden Seelannin järistys ja sitten Japani, Tuominen summaa tämän vuoden kulkua. Ulkoministeriöllä oli Egyptin tilanteen purkutilaisuus 10. maaliskuuta. Siinä käytiin läpi mitä opittiin. Seuraavana aamuna kello 7.46 tapahtui Japanin maanjäristys. Ulkomaan edustustoilla on valmiussuunnitelmat uhkatilanteisiin. Jokainen edustusto harjoittelee niitä vähintään kerran vuodessa. Jo useamman vuoden ajan on järjestetty myös koko koneiston harjoitus, jossa mukana ovat puhelinpäivystäjät, konsulikomennuskunnat, valtioneuvoston kanslia sekä sidosryhmiä, kuten Finnair, poliisi, sosiaali- ja terveysministeriö tai Säteilyturvakeskus. – Nykyisin tiedotamme muutakin kuin vahvistettua viranomaistietoa. Me emme voi sitä enää odottaa. Esimerkiksi Egyptin viranomaisilta ei saatu mitään Pasi Tuomisen mukaan facebookilla tavoitetaan nopeasti nimenomaan niitä suomalaisia, joihin ei saada yhteyttä perinteisin kanavin. tietoa, ei vahvistettua tai vahvistamatonta. Kriisitilanteessa ulkoministeriölle on perinteisesti kolme viestintäkanavaa. – Ensiksi ovat tiedotteet ja kriisinosto formin.fi-sivustolla. Toinen on puhelinpalvelumme omaistiedustelunumero 0800 04444 ja kolmantena tiedotustilaisuudet. Bangkokin levottomuuksien jälkeen ulkoministeriö on aktiivisesti siirtynyt käyttämään täydentäjänä sosiaalista mediaa. – Kokemukset siitä ovat olleet erittäin hyviä. Facebookilla tavoitetaan nopeasti nimenomaan niitä suomalaisia, joihin ei saada yhteyttä perinteisin kanavin. Mutta myös media seuraa sosiaalista mediaa ja ottaa nopeasti yhteyttä sen kautta ilmoittautuviin ihmisiin − ja ryhtyy tivaamaan tunnelmia. Ulkoministeriön haaste tulevaisuudessa on, miten se hallitsee facebookin ja sosiaalisen median kautta tulevaa tietoa. – Jos yksityiset ihmiset välittävät meille tietoa sosiaalisessa mediassa, otamme heitä koskevat tiedot talteen, mutta poistamme ne sivuilta. Käyttäjä tarvitsee myös tiedon, että poisto on tarkoituksellista hänen suojakseen. Sosiaalinen media ei koskaan voi korvata konsulipalvelua. – Me emme voi koskaan antaa luottamuksellisuutta edellyttävää tietoa sosiaalisessa mediassa. Yleisen tiedon levittämiseen se on mitä parhain kanava. Ulkoministeriön toiveissa on saada käyttöön Suomalaiset ulkomailla -projekti eli kerätä kaikki matkustusilmoitukset erilliseen rekisteriin, josta voidaan lähettää ihmisille tekstiviestejä suoraan, jos tarve vaatii. Matkustusilmoitusten tekeminen on ollut mahdollista jo pitkään joko puhelimella, internet-lomakkeella tai tekstiviestillä. – Esimerkiksi Egyptistä tavoitimme omatoimisesti matkanneet henkilöt heti, jos he vain olivat tehneet matkustusilmoituksen. He saivat myös välittömästi tiedon kotiutuslennosta, kun siihen päädyttiin, Tuominen kertoo. • VIRVE-UUTISET 2/2011 15 Reppa r i Poliisin kyydissä Tamperelainen poliisikaksikko tunnetaan Mansen kaduilla ja kujilla. Julkisuudesta on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa: selkääntaputtelijoita riittää ja ärripurrit talttuvat, mutta peruspoliisin työ ei ole muuksi muuttunut. Kansalaisista pidetään huolta entiseen tapaan. teksti Tarja Västilä Kuvat Miika kainu » 16 VIRVE-UUTISET 2/2011 VIRVE-UUTISET 2/2011 17 ” Ihmisten ilmoituskynnys on madaltunut. 112 on helppo näpytellä kännykällä. I hmisen muisti on pitkä, sen ovat huomanneet Pirkanmaan poliisilaitoksen järjestyspoliisissa työskentelevät vanhemmat konstaapelit Kari Palonen ja Janne Rauma. Miehet olivat mukana Jim-kanavalla esitettävän tv-sarjan Poliisit ensimmäisellä ja toisella tuotantokaudella 2009. – Kaikki ikäryhmät lapsista eläkeläisiin muistavat vieläkin, hämmästelee Rauma. Poliisimiehet päätyivät sarjaan sattumien kautta, alun perin vain tekemään demoa Aito Media -tuotantoyhtiölle. Kokeilu näytti jo alkuunsa niin mainiolta, että Palonen ja Rauma pyydettiin varsinaisen sarjan päähenkilöiksi. – Luonnollinen jatkumo vei meidät toisellekin tuotantokaudelle. Kokemukset olivat ainutlaatuisia ja äärettömän positiivisia, jostain ihmeen syystä katsojat tykästyivät. Mutta kyllä nyt on onnellinen, että ohi jo on, miettii Palonen. – Monet ovat kyselleet, vieläkö lähdemme mukaan, mutta emme me halua olla julkkiksia. Kaipa jotkut julkisuudessa olemisesta hyötyvät, mutta meille se maitotölkki maksaa kaupassa edelleen saman verran, naurahtaa Rauma. Niin, tähteys ei kuitenkaan ole tamperelaispoliisien pääasiallinen toimenkuva. Vaikka televisiossa nähtiinkin oikeata poliisin toimintaa, niin arki jyllää ja hommat hoidetaan ilman kameraakin. Vilskettä piisaa Vappu on vasta alkamassa, joten poliisin kyydissä on suhteellisen leppoista ennen hulinaviikonloppua. – Miten me olemmekin aina vappuna töissä? Keikkaa varmaan riittää, ei pahemmin itse ehdi heilua tuolla naa- – Joskus on löysää, toisinaan vedetään viimeisen päälle. Pieni poliisin työn suola on se, kun saa tuoda ammattitaitoaan esiin. 18 VIRVE-UUTISET 2/2011 mari päässä, toteaa Rauma. Työvuoro osuu kaksikolle jälleen suomalaisten kevään juhlaan, ja partio joutuu tyynnyttelemään kansalaisia kelin mukaan. – Aurinkoisella ja lämpimällä porukka juhlii ulkona. Jos sataa, se siirtyy sisätiloihin, jolloin tulee enemmän koti- ja metelikeikkaa, summaa Palonen. Pirkanmaan poliisilaitoksen vapunjälkeisen tiedotteen perusteella saattoi päätellä, ettei partion Palonen-Rauma leppoisasta menosta enää ollut tietoakaan. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä hälytystehtäviä oli yksin Tampereella noin 250, Pirkanmaalla yli 500, säilöön kiikutettiin liki puolensataa päihtynyttä ja haaviin jäi 25 rattijuoppoa. Eli partio törmäsi vappunakin siihen aktiiviseen asiakaskuntaansa ja perustyöhönsä: – Juopot, näpistelijät, perusnarkit, pientä kolaria, väkivaltaa, sakkoja, luettelee Palonen. – Jos maailmassa olisi kahvat, niin nostaisin ylös. Välillä sieppaa, kun samaan kaveriin törmää jopa kahdesti päivässä, sinunkaupatkin on tehty jo neljä vuotta sitten… – Ei sitä nyt ihan noinkaan voi ottaa, Rauma toppuuttelee. – Kuuluu työnkuvaan. Maanviljely jäi Palosen lapsuuden haaveammatit eivät ihan toteutuneet: poika halusi maanviljelijäksi tai rekkakuskiksi. – Raksapuolella ammattikoulussa totesin, ettei se ole sitä mitä haluan. Kurssien kautta hakeuduin poliisioppiin, toisella kerralla tärppäsi. Arvostus ammattikuntaa kohtaan on peräisin kotiseudulta: kun Urjalassa diskoon tuli poliisi, kyllä vedettiin asentoa. Ja tällainen kenttähomma on vapaata ja sopii sosiaaliselle ihmiselle. Rauma alkoi pohtia poliisin ammattia armeija-aikana. – Ammatti tuntui kiehtovalta ja mielenkiintoiselta. Molemmat olemme viih- tyneet tällä järjestyspuolella. Palosella on ollut virkamerkki plakkarissa jo rapiat toistakymmentä vuotta, Raumalla muutama vuosi vähemmän. Molemmat ovat välillä sompailleet kansalaisten keskuudessa polkupyörällä ja olleet mukana myös joukkojen hallinta -tiimissä. Ne ovat tuoneet vaihtelua järjestyspoliisin töihin. – Keikkamäärät ovat lisääntyneet ja poliisit vähentyneet. Työtahti on sellainen, että mehut otetaan jo nuorena pois. Harva on järjestyspoliisina eläkeikään asti, pohtii Rauma. Oman turhansa työhön tuovat aiheettomat yhteydenotot. – Ihmisten ilmoituskynnys on madaltunut kännyköiden myötä: 112 on helppo näpytellä. Jos päiväsaikaan keskellä tietä on renkaanpalanen, niin tulee kyllä mieleen, miksi ilmoittaja itse ei ole sitä pois poiminut. Kerran joku känniläinen soitti vaihtamaan telkkarin kanavaa, kun ei itse pystynyt. Olisi kokeillut vaikka harjanvarrella, vinkkaa Palonen. Huumori auttaa Palonen ja Rauma ovat jo vuosia ajaneet työparina ja ovat hyviä kavereita myös vapaa-aikanaan. – Urheilu yhdistää, se auttaa jaksamiseen. Partio toimii, kun voi toisen samanhenkisen kanssa jakaa sekä omia että työasioita. Enemmän sitä on partiokaverin kanssa 12-tuntisina päivinä kuin kotiväen parissa, miettii nuorempi vanhempi konstaapeli. – Kenttähommiin hakeutuvat ovat yleensä samantyylisiä. Eikä se oikein toimisikaan, jos vieressä istuisi hiljainen kaveri, jolla on tyystin eri intressit. Työ on rankkaa, ja sitä puretaan huumorilla. Huumorintaju auttaa jaksamaan, lisää Palonen. Hänen mukaansa ihmisten paha mieli ja paha olo ovat joka päivä näkyvissä. – Ei pahoinvointiin totu. Hirvittää, mitä kaikkea on nähnyt – muutama » VIRVE-UUTISET 2/2011 19 A B C päätteen kanavista saa yhteyden aina oikeaan tahoon. Tehtävänannot tulevat hätäkeskuksesta joko autossa kuuluville tai korvanappeihin, jos kyydissä sattuu olemaan asiakkaita. – Käsiradiot ovat kuin kännyköitä, voimme pistää kyselyitä vaikka ajoneuvojen sakkotiedoista tekstiviestinä. Käsikapuloissa on myös gps eli meidät pystytään paikantamaan esimerkiksi maastoetsinnöissä, kertoo Rauma. Vuoden tamperelaiset Poliisiauto on nykyisin pienimuotoinen toimintakeskus. Yhteydet toimivat moneen suuntaan. 20 VIRVE-UUTISET 2/2011 on yksi iso poliisilaitos, joka hoitaa koko Pirkanmaan, miettii Palonen. Poliisin pelko Peruskansalainen uskoo Palosen mukaan poliisia, mutta esimerkiksi nuorten kuittailu on lisääntynyt. – Tuntuu, etteivät pennut enää pärjää vanhempiensa kanssa. Meitä vastassa voi olla 15-vuotias aggressiivinen tyttö. Vanhemmat tuppaavat olemaan lasten kanssa liikaa kaveria, eivätkä osaa asettaa rajoja. Roolimallit pitäisi tulla perheestä, ei viranomaisilta. Ja sitten on niitä, jotka tuhannen päissään ovat vetäneet päälle vielä muutakin. Nykyään ei ole harvinaista, että joku heiluu puukon kanssa. – Painittu on, patukkaa ja kaasua käytetty, ampuma-aseisiin ei ole tarvinnut turvautua, lisää Rauma. Mutta miten on, pelottaako poliisia koskaan? – Jos joku sanoo, ettei pelota, niin peetä puhuu, kuittaa Palonen. – Koko ajan ei voi jäpittää, mutta kyllä vakavia tilanteita on ollut. Yllättävän vähällä olemme selvinneet, myöntää Rauma. Viranomaisverkko helpottaa ja nopeuttaa poliisin päivittäistyötä. Auto- Poliisin johtokeskukset tosi toimiin E nsimmäiset poliisin johtokeskuksista aloittivat toiminnan keväällä. Johtokeskusten avulla poliisi pystyy ottamaan tilanteet haltuun entistä nopeammin ja parantamaan hälytyspalvelujaan. Poliisi perustaa maahan kuusi johtokeskusta. Uudenmaan alueen johtokeskus Helsingin poliisilaitoksen tiloissa aloitti toiminnan huhtikuun alussa, entisen Oulun läänin ja Lapin johtokeskus kuukautta myöhemmin. Neljä muuta johtokeskusta aloittavat toimintansa vuoden loppuun mennessä. Johtokeskusten aluejako noudattelee uudistuvan hätäkeskusverkoston aluejakoa. Poliisitarkastaja Marko Savolaisen mukaan poliisi haluaa uudistuksella varmistaa palvelujen tasaisen laadun kaikkialla Suomessa. Johtokeskukset terävöittävät poliisin sisäistä toimintaa, mikä parantaa kansalaisten palvelua. Yleisöä palvelevaa numeroa johtokeskuksiin ei kuitenkaan tule. – Poliisihallinnon rakenneuudistuksen seurauksena poliisilaitosten määrää vähennettiin reippaasti. Samalla niiden alueet kasvoivat niin suuriksi, että toiminnan johtaminen vanhan mallin mukaisesti tuli mahdottomaksi tai ainakin hyvin hankalaksi. Johtokeskuksissa on ympärivuorokautinen miehitys, mikä nopeuttaa tilanteiden haltuunottoa. Ympärivuorokautisuus parantaa myös yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. – Johtovuorossa oleva henkilö sai aiemmin hälytyksen puhelimeensa esimerkiksi kotiinsa. Viive johtamisen aloitukseen venyi helposti turhan pitkäksi. Johtokeskuksissa pidetään tilannekuvaa yllä jatkuvasti, joten vuorossa olevat henkilöt pystyvät käynnistämään johtamistoimet välittömästi. Johtokeskukset vastaavat osaltaan myös hallinnollisista tehtävistä, kuten lisävoimien hälyttämisestä poliisilaitosten sisällä, työvuorosuunnittelusta ja tiedottamisesta. Kentällä työskentelevät esimiehet voivat siten keskittyä käytännön työnjohtoon. Johtokeskukset nopeuttavat myös sellaisten päätösten tekoa, joihin hätäkeskusten henkilöstöllä ei ole toimivaltaa. Johtokeskus voi tehdä ilman turhia viiveitä päätöksen esimerkiksi pakkokeinoista, kotietsinnöistä ja virka-avun pyytämisestä. • Sanastoa AirWave Ison-Britannian viranomaisverkko on toiseksi suurin Euroopassa. Käytössä Englannissa, Walesissa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa. Käyttäjämäärä n. 220 000, tukiasemia n. 3 600. Verkon infrastruktuuri Motorolan. VHF-radiopuhelin (Very High Frequencies) Radiopuhelin, joka toimii 30−300 MHz taajuudella. Laite siirtää radioaaltoja hyväksikäyttäen puhetta tai dataliikennettä lähettimen ja vastaanottimen välillä. AGA-järjestelmä Suunnitteilla oleva euroopanlaajuinen järjestelmä, jolla maasta ilmaan ja ilmasta maahan -yhteyksille on sovittu omat suositellut taajuutensa käytettäväksi normaalia harvemmalla tukiasemaverkolla. Tarjoaa operaatioihin osallistuville ilma-aluksille samat palvelut kuin maan pinnalla toimiville yksiköille eikä häiritse muuta Tetra-verkkoa. 112 Euroopan unionin virallinen kansainvälinen hätänumero, toimii kaikissa jäsenmaissa. Hätänumeroon voi soittaa GSM-puhelimella, vaikka puhelimen näppäinlukitus on päällä, liittymässä ei ole saldoa, puhelimessa ei ole puhelinkorttia tai puhelin on lukittunut esimerkiksi liian monen väärän koodin syötöstä. 112-puheluista ei veloiteta. Virve-päätelaitteissa 112 kytkeytyy hätäkeskukseen. PSRG (Public Safety Radiocommunication Group) Epämuodollinen yhteenliittymä, jonka piirissä Tetra-radioverkkoja ylläpitävien eurooppalaisten valtioiden ja organisaatioiden avainhenkilöt vaihtavat kokemuksia ja ajatuksia. TVT tieto- ja viestintätekniikka (Information and Communication Technology eli ICT) 380–470 MHz taajuus Euroopassa viranomaisten ja ammattilaisten radioverkkojen käyttöön varattu ensisijainen virityskaista UHF-alueella (Ultra-high Frequency). Virve käyttää tästä alueesta taajuuskaistaa 380–400 MHz. USVA STUKin ylläpitämä automaattinen ulkoisen säteilyn valvontaverkko. VIRVE-UUTISET 2/2011 21 ISTOCKPHOTO viikko sitten oli niin kauhea keikka, ettei siitä voi edes puhua. Hetkessä pitää muuntautua eri rooleihin, välillä taltuttaa humalaisia ja välillä viedä kuolinviestiä. Kun lähtee yöaikaan viemään surusanomaa, ei päässä ole vakiolauseita, se on aina miettimisen paikka. Palonen korostaa, ettei koskaan ole väärin käyttää maalaisjärkeä. Hommat onnistuvat myös parhaiten, jos mukana on pientä pelisilmää. – Joskus on löysää, toisinaan vedetään viimeisen päälle. Vaihtelua sekin tuo. Pieni poliisin työn suola on se, kun saa tuoda ammattitaitoaan esille. Kyllä sitä juoppoa oppii nopeasti kantamaan, haasteet tulevat muualta. Tampereella on jo ison kaupungin ongelmat: nuorisolla ei ole tarpeeksi paikkoja, ja se näkyy katukuvassa ja lähiöissä. Mutta ei täällä mustastamakkarasta tapella, eikä rotvallin reunaan kompastuta, heittää Rauma. – Väkilukuun nähden Tampere on maalaiskaupunki, jossa syljeksitään Mäkkärin kulmalla, häiriköidään Koskikeskuksen liepeillä ja klimppiydytään koskenrannalle. Ja täällä saa vielä poliiseja ylitöihin erikoistilanteissa, mutta pikkupaikkakunnilla apua ei niin vain tule. Nyt tilanne on hiukan helpottunut, kun Kun valokuvaaja jätetään autosta keskellä Hämeensiltaa, jokaikisen sillalla liikkujan pää kääntyy. – Nyt ne ajattelee, että siellä Palonen ja Rauma tekee neloskautta, velmuilee toinen asianomaisista. – On kestänyt arkielämässä totutella: joka kierrossa sarja tulee puheeksi, itsekin tässä päivitellään, kuinka potenssiin julkisuus on noussut. Ei me ihan sinuiksi olla asian kanssa tultu, kun ollaan vaan tällaisia tavallisia pussihousuja, jatkaa Rauma. Palosta ei helpottanut edes vuoden rauhanturvaajapesti Kosovossa. – Ensimmäiseksi sanottiin, että mitä sää täällä teet, eikö sun pitäisi olla Tampereella vetämässä juoppokeikkaa. Jimiä ne katsoivat sielläkin. Julkisuus on kuitenkin myös lieventänyt tunnelmaa jopa vakiasiakkaiden kohtaamisessa. – Yksi ärripurri ei rauhoittunut, ennen kuin meidän partio tuli paikalle. Sanoi kiitollisena, että nyt tulee sellaiset poliisit, joiden kanssa voi jutella ja lähti kiltisti mukaan. Vastaanotto on ollut kaverillisempaa, vaikka ei kavereita ollakaan. Kun kaksikko tänä vuonna valittiin Vuoden tamperelaisiksi, äänisaaliissa oli myös asiakkaiden ääniä. Tuttua paria oli kuulemma hyvä äänestää. – Suosionosoitus oli hieno arvostus poliisin työlle ja koko ammattikunnalle. Kun Kari Palonen ja Janne Rauma ovat sujahtamassa haastelun jälkeen takaisin normaaliin päivärutiinin, poliisiauton ohi kävellyt nuoripari pyytää kuvauslupaa. Neito asettuu turvallisesti poliisimiesten kainaloon, ja nuorukainen ikuistaa hetken. Kyllä kansa omansa tuntee. Esikuvia voi hakea televisioruudun kautta, mutta samanlaisia he ovat ihan luonnossakin. Jos poliisia pelkää, niin siihen on varmaan vissi syy. • Teksti Timo Hämäläinen V A L M IU S teksti JUSSI-PEKKA AUKIA Kuva TVO/Hannu huovila Varmuuden vuoksi Vakavien ydinvoimalaonnettomuuksien vaikutusten minimointi edellyttää viranomaisten laajaa yhteistyötä, toimenpiteiden aktiivista ennakointia ja tehokasta tiedottamista. Säteilyturvakeskuksen (STUK) valmiusyksikön johtava asiantuntija Kyllikki Aakko kertoo, että vakaviin ydinvoimalaitosonnettomuuksiin varautuminen on lakisääteistä ja tapahtuu viranomaisten laajalla yhteistyöllä. Yhteistyötä tarvitaan, sillä vakavimmillaan säteilytilanne vaikuttaisi laaja-alaisesti koko yhteiskuntaan. Väestön varoittamisen, sisälle suojautumisen ja muiden alkuvaiheessa toteutettavien suojelutoimien ohella saatetaan esimerkiksi tarvita toimia, jotka liittyvät elintarvikkeiden käyttöön, jakeluun ja tuotantoon, maa- ja karjatalouteen, vesihuoltoon, liikenteen reititykseen, vapaaajan toimintoihin, jätehuoltoon sekä elinympäristön puhdistukseen. − Tyypillisissä vakavan onnettomuuden skenaarioissa, joissa ympäristöön pääsee suuria 22 VIRVE-UUTISET 2/2011 määriä radioaktiivisia aineita, keskitytään ensin väestön suojaamiseen päästöpilveltä ja päästölähteen sulkemiseen. Päästöpilven mentyä ohi, seuraa pitkä jälki- ja toipumisvaihe, jossa ihmisen tarvitsemia alueita ja rakennuksia siivotaan pahimman laskeuman alueilla ja laskeuman aiheuttamia ongelmia pyritään muutenkin rajaamaan, Aakko selittää. − Tavoitteena on, että väestö altistuu säteilylle mahdollisimman vähän, ja että päästään palaamaan normaalielämään niin pian kuin mahdollista. Havainnekuva Olkiluodon tulevaisuudesta. Varautumista yhteistyönä Kotimaisten ydinvoimalaitosten varautumisalueet yltävät noin 20 kilometrin etäisyydelle laitoksista. Niille on laadittu lakisääteiset » VIRVE-UUTISET 2/2011 23 Toimimme tiiviissä yhteistyössä myös suosituksia antaessamme, sillä muilla viranomaisilla on paras käsitys oman alansa tilanteesta kentällä. yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat, jossa myös kuvataan eri toimijoiden roolit vakavissa tilanteissa. Toimijat on lisäksi velvoitettu säännöllisesti kouluttamaan ja harjoituttamaan henkilöstöään onnettomuuksien varalta. Aakko kertoo, että suomalainen varautumisjärjestelmä perustuu siihen ajatukseen, että kukin viranomainen huolehtii ydinturmatilanteessa omalle hallinnonalalleen kuuluvista asioista. Asiat sujuvat, kun jokainen keskittyy tekemään olemassa olevilla keinoilla sitä, mitä parhaiten osaa. STUK toimii säteilyasiantuntijana tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Se arvioi tilanteen kehittymistä, antaa eri viranomaisille suosituksia siitä, mitä suojelutoimenpiteitä tilanteessa tarvittaisiin ja neuvoja säteilyn haittavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi se tiedottaa myös suurelle yleisölle säteilytilanteesta ja sen turvallisuusmerkityksestä. Aakko muistuttaa, että tehtävistä selviytyminen edellyttää STUKilta isoa valmiusorganisaatiota. − Toimimme tiiviissä yhteistyössä myös suosituksia antaessamme, sillä muilla viranomaisilla on paras käsitys oman alansa tilanteesta kentällä. Esimerkiksi kotieläintuotannon suojaamisesta koskevissa suosituksissa maatalousviranomaiset tietävät meitä paremmin karjan rehutilanteen. Pelastusviranomainen johtaa suojelutoimia ja koordinoi johtokeskusten työtä, johon osallistuvat ydinonnettomuustilanteessa kaikki tarvittavat viranomaiset ja toimijat, myös STUK. − Avainkäsitteitä ovat yhteinen tilannekuva, keskinäinen tiedonkulku, toimien koordinointi ja tiedottaminen suurelle yleisölle. Kansalaiset tavoitetaan eri tiedo- 24 VIRVE-UUTISET 2/2011 tusvälineiden avulla, mutta etukäteen on mietittävä kuka tiedottaa ja mitä, Aakko kuvaa. − Me tiedotamme säteilytilanteesta ja sen merkityksestä. Kun pelastusviranomainen kertoo hätätiedotteissaan, mitä tehdään, me kerromme, miksi niin tehdään. Tiedottamisen monet haasteet Yleisölle suunnattava tiedottaminen täytyy miettiä etukäteen valmiiksi erilaisten tilanteiden varalta – jopa yksittäisiä tiedotteita myöten. Aakko muistuttaa, että tilanteen ollessa päällä tiedotteissa ei välttämättä muisteta mainita kaikkia olennaisia asioita. Kiireessä huonosti valitut sanamuodot voivat jopa aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Väestölle annetaan kiireelliset toimintaohjeet hätä- ja viranomaistiedotteina. Medialle annettavat haastattelut ovat tärkeä keino tiedon välittämisessä. Viranomaiset välittävät tietoa myös verkkosivuillaan, mutta teksti-TV:n säteilyturvasivu 867 on sekin hyvä pitää mielessä, sillä verkkosivut voivat kuormittua hätätilanteessa. STUK tarjoaa asiantuntijaneuvontaa myös yrityksille ja muille viranomaisille antaen esimerkiksi neuvoja siitä, miten liikennettä ohjaavan poliisin on syytä itse suojautua. Ulkomaisten viranomaisten informointi on sekin STUKin vastuulla, mikäli Suomessa tapahtuisi jotain vakavaa säteily- tai ydinturvallisuuteen liittyvää tai säteilytaso nousisi täällä ulkomaisen tapahtuman johdosta. Tilannearviosta toimenpiteisiin STUK ylläpitää ympärivuorokautista päivystystä ja ottaa vastaan säteily- ja ydinturvallisuuteen vaikuttavia tietoja Suomesta ja ulkomailta. Se on Suomen kontaktipiste sekä kotimaisille että ulkomaisille viranomaisille. Saamansa ja keräämänsä tiedon perusteella se muodostaa ja ylläpitää tilannekuvaa, ja arvioi sen perusteella kulloisenkin tilanteen merkitystä väestön turvallisuudelle. − Me käynnistämme tarvittaessa toimenpiteet Suomessa. Kotimaiset laitokset varoittavat vakavissa tilanteissa hätäkeskuksen kautta samanaikaisesti kaikkia asianomaisia viranomaisia. Ensisignaaleja saadaan monesta suunnasta: Kotimaiset ydinvoimalat ilmoittavat STUKille pienimmästäkin poikkeamasta. Tiedonsaantia lähialueelta on parannettu kahdenkeskisin, maiden välisin sopimuksin. Tietoa kaukaisemmista maista saadaan kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n ja Euroopan komission kautta. Aakko kertoo, että tietoa saadaan myös kansainvälisen uutisvälityksen kautta. Ensimmäinen signaali voi olla toimittaja, joka soittaa ja kysyy jonkin – yleensä kaukaisen ulkomaisen tapahtuman – vaikutuksista Suomeen. − Kiinnitämme suurta huomiota tiedonsaantiin lähialueiden uhkakohteista. Yksittäisistä voimaloista Sosnovy Bor Pietarin lähellä ja Kuolan voimalaitos ovat meille keskeisiä, ja pitkään tekemämme hyvän turvallisuusyhteistyön ansiosta tunnemme nämä laitokset erittäin hyvin. STUK ylläpitää kotimaassa virveverkon yli tietoa välittävää automaattista ulkoisen säteilyn valvontaverkkoa (USVA), joka mittaa säteilyn voimakkuutta. Voimaloiden lähialueilla sen mittausasemat myös analysoivat, mitä radioaktiivisia aineita ilmassa on. Liki 300 kotimaisen mittauspisteen ohella Ennakoi tuleva tilanne Säteilyasiantuntijan työssä on keskeistä pyrkiä ennakoimaan, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä: esimerkiksi STUKin keskeisen yhteistyökumppanin Ilmatieteen laitoksen supertietokone ylläpitää jatkuvasti säätietojen pohjalta laskettavaa mallinnusta ilmamassojen kulkureiteistä lähialueen ydinvoimalaitoksilta. Sen ansiosta päästön uhatessa nähdään välittömästi, mihin suuntaan mahdollinen laskeuma on menossa. − Meidän tehtävämme on saamiemme tietojen perusteella arvioida ja ennustaa, onko tilanne onnettomuuskohteessa hallinnassa, ja minkä verran ja millaisia radioaktiivisia aineita laitokselta on vaarassa vapautua. Ja jos suojelutoimenpiteisiin on syytä ryhtyä, pystymme luomamme kokonaiskuvan perusteella suuntaaman, ajoittamaan ja mitoittamaan ne oikein. • LAURA VUOMA ” säteilyvalvonta-asemia on myös Sosnovy Borin ympäristössä Venäjällä. Mittaustietoa saadaan myös muilta viranomaisilta ja muista vastaavista ulkomaisista järjestelmistä. − USVA toimii mainiosti, mutta väestöä pitää pystyä varoittamaan jo ennen kuin se hälyttää. Väestönsuojelutoimet tulee käynnistää ongelmissa olevan laitoksen lähialueella jo ennen kuin sieltä pääsee mitään ulos ja kauempana ennen kuin päästöpilvi saavuttaa alueen, Aakko muistuttaa. − Automaattisen valvontaverkon mittauspisteiden väli on kymmeniä kilometrejä, joten se antaa säteilytilanteesta vain yleiskuvan mutta riittää kyllä hyvin pilven havaitsemiseen. Päästöpilven mentyä ohi laskeumatilanne selvitetään puolustusvoimien suorittamilla mittauslennoilla sekä STUKin siirrettävillä ja pelastusviranomaisten kannettavilla mittauskalustoilla. Toisella puolella maailmaa tapahtuvien ydinonnettomuuksien tiedot on usein koottava eri lähteistä löytyvistä tiedonmurusista, jos onnettomuusmaan viranomainen ei pysty välittämään riittävästi tietoa IAEA:n kautta. − Fukushiman onnettomuuden yhteydessä seurasimme Japanin viranomaisten ja voimayhtiön tiedon välitystä ja kansainvälistä mediaa. Rekrytoimme myös japanin tulkin, jonka avustuksella seuloimme ja tulkitsimme erilaisista japanilaisista lähteistä löytynyttä tietoa. Lisäksi olemme olleet suorassa yhteydessä japanilaisiin viranomaisiin. Kyllikki Aakon mukaan ydinvoimalaonnettomuuden suorat terveysvaikutukset ovat pahimmassakin skenaariossa paikallisia ja silloinkin vain mikäli ei suojauduta lainkaan. Suojautumisen keinot S äteilyturvakeskuksen (STUK) valmiusyksikön johtava asiantuntija Kyllikki Aakko kertoo, että ydinvoimalaonnettomuuden suorat terveysvaikutukset, kuten säteilysairaus, ovat pahimmassakin skenaariossa erittäin paikallisia ja silloinkin vain mikäli ei suojauduta lainkaan. − Suojelutoimenpiteitä toteutetaan laajalla alueella, jotta säteilyn vaikutukset eivät lisäisi pitemmällä aikavälillä väestön sairastuvuutta erilaisiin syöpiin, Aakko kertoo. − Tosin vakavankaan ydinonnettomuuden aiheuttama lisäys ei todennäköisesti näkyisi syöpätilastoissa, sillä syöpiä on niin paljon, Suomessa vuosittain yli 25 000, joissa syynä on jokin muu kuin säteily. Miksi pitää pysyä sisällä? Ympäristöön päässeet radioaktiiviset aineet kulkevat ilmassa tuulen mukana niin sanottuna päästöpilvenä eli kaasumaisessa muodossa ja partikkeleihin sitoutuneina. − Kun vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttama pilvi on alueella ja radioaktiivisia aineita on hengitysilmassa, ulkona suojautumattomina olevat ihmiset saavat valtaosan altistuksestaan hengittämällä, Aakko selittää. − Silloin on tärkeintä pysytellä sisätiloissa ja sulkea asunnon ilmanvaihto, jolloin vältytään radioaktiivisen ulkoilman hengittämiseltä. Pilven aiheuttaman suoran säteilyn takia on lisäksi hyvä pysyä rakennuksen keskiosassa tai kellaritiloissa ja välttää huoneita, joissa on suuria ikkunoita. Varoitus suojautumistarpeesta annetaan mahdollisimman aikaisin ennen pilven saapumista alueelle. Sisälle suojautuminen on yleensä tarpeen korkeintaan vuorokaudeksi. Aakko muistuttaa, että sisätilojen » VIRVE-UUTISET 2/2011 25 teksti Jarno Salovuori Joditabletit suojaavat kilpirauhasta Vakavassa ydinonnettomuudessa ilmaan voi vapautua radioaktiivista jodia, joka kulkeutuu hengityksen mukana keuhkoihin ja keräytyy kilpirauhaseen. Kilpirauhasen radioaktiivisesta jodista saama säteilyannos voi aiheuttaa rauhaseen kasvaimia tai vajaatoimintaa. − Kun joditabletti otetaan, sen eiradioaktiivinen jodi täyttää kilpirauhasen, jolloin sinne ei mahdu radioaktiivista jodia. Siitä on enemmän hyötyä lapsille ja odottaville äideille, sillä lapsen ja sikiön kilpirauhaset ovat herkempiä säteilylle kuin aikuisten, Aakko kertoo. − Joditabletit suojaavat ainoastaan radioaktiiviselta jodilta, eivät muilta radioaktiivisilta aineilta. Kenenkään ei siis kannata rynnätä apteekkiin hankki- 26 VIRVE-UUTISET 2/2011 kodeissa ja muissa paikoissa, joissa on lapsia ja nuoria, kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Evakuointi vasta pilven mentyä ohi Vakavankin ydinvoimalaitosonnettomuuden alkuvaiheessa evakuointia tarvitaan ainoastaan voimalaitoksen lähialueella eli viiden kilometrin säteellä laitoksesta. Lapset ja raskaana olevat saatetaan lisäksi evakuoida tuulen alapuolelta alle 20 kilometrin etäisyydeltä. Nämä evakuoinnit toteutetaan varotoimena jo onnettomuuden uhatessa, ennen kuin radioaktiivisia aineita pääsee ympäristöön. − Kauempana suojaudutaan sisätiloihin pilven päälläolon ajaksi. Pilven ohikulun jälkeen mitataan, paljonko radioaktiivisia aineita on laskeutunut eri alueille. Pahimman laskeuman alueilta väestö tarvittaessa evakuoidaan ympäristön puhdistuksen ajaksi. • Rauhantutkija Teemu Palosaari pitää puolueettomuuden perinnettä EUSuomen painolastina. Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa työskentelevä Palosaari on tutkinut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muuttumista EUjäsenyyden aikana. Väitöskirjassaan hän pohtii muun muassa sitä, miten ulkopolitiikka heijastaa valtion identiteettiä. − Ulkopolitiikan asiakirjoista löytyvät keskeiset käsitteet, kuten puolueettomuus ja liittoutumattomuus, kertovat valtion identiteetistä. Suomen kohdalla olen tarkastellut, miten käsitteiden merkitys on muuttunut ja mikä on ollut EU:n vaikutus, Palosaari sanoo. Palosaaren mukaan EU-jäsenyysajan virallinen ulkopolitiikka näyttää siltä kuin mitään muutosta ei olisi tapahtunutkaan, vaikka samaan aikaan EU on kehittänyt yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. − Kun hallituksen papereiden rinnalle ottaa eduskunnan keskustelut ja valiokuntien mietinnöt, kuva muuttuu. Politiikan muutos onkin ollut aika raju, ja on käyty kovaa keskustelua esimerkiksi liittoutumattomuudesta, Palosaari toteaa. Suomessa on pohdittu sitä, onko EU puolustus- tai sotilasliitto ja minkälaiset turvatakuut se antaa. Palosaaren mielestä sotilaallisessa liittoutumattomuudessa on pitkälti kyse siitä, miten EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulkitaan. − Monessa muussa EU-maassa tällaista keskustelua ei ole jouduttu käymään, koska ne ovat NATOn jäseniä, ja se hoitaa sotilaallisen turvallisuuden, Palosaari sanoo. Eurooppalainen integraatio on syventynyt myös sotilaallisessa mielessä. Suomi on joutunut reagoimaan esimerkiksi siihen, että EU:lla on omia sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioita ja omat taistelujoukot. Palosaaren mukaan lainsäädäntöä on koko ajan sopeutettu, jotta operaatioissa voidaan olla mahdollisimman pal- SCANSTOCKPHOTO Tshernobylin aiheuttaman Cs-137-laskeuman määrät vaihtelevat pienelläkin alueella paljon, sillä suurin osa laskeumasta huuhtoutui sateen mukana maahan ja sateen määrä ja voimakkuus vaihtelivat runsaasti. Radioaktiivisten aineiden pitoisuudet olivat Suomessa suurimmillaan 28.4.1986 illalla, jolloin ilmasta mitattiin yli 30 radioaktiivista ainetta. Laskeuman mukana tuli paljon melko lyhytikäisiä radioaktiivisia aineita, jotka hävisivät luonnosta jo muutamien päivien tai kuukausien kuluessa. Tällä hetkellä säteilyannosten kannalta tärkeimmät aineet ovat cesium-137 ja cesium-134, joista edellisen puoliintumisaika on 30 vuotta ja jälkimmäisen noin 2 vuotta. Kuvan laskeuma on kartoitettu PäijätHämeen alueella puolustusvoimien mittauslennolla, mikä on nopein tapa selvittää laajalle alueelle levinneen laskeuman määrä päästöpilven mentyä ohi. Mittaustulokset saadaan STUKiin tilannearviota varten. maan joditabletteja, jos väestöä on kehotettu pysymään sisällä. Joditabletteja ei pidä myöskään ottaa, jos on yliherkkä jodille tai jos on esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö tai muu kilpirauhassairaus. Sisälle suojautumisella vähennetään myös ulkoilmassa olevan radioaktiivisen jodin hengittämistä. Joditablettien annostuksessa noudatetaan pakkauksen annosteluohjeita. Annos tulisi ottaa 1–6 tuntia ennen altistumista. − Oikea ajoitus on tärkeää. Liian aikaisin tai myöhään otettuna tabletin suojavaikutus heikkenee. Kehotus jodiannoksen ottamiseen − samoin kuin sisälle suojautumiseen ja muihin suojelutoimiin − annetaan hätätiedotteena, joka tulee radiossa kaikilta kanavilta sekä televisiossa tekstinä ja hätätiedotteen äänitunnuksena. − Joditabletteja tulisi olla varalla etukäteen hankittuna. Tärkeimpiä ne ovat n u r k k a "Suomi on muuttunut pienestä valtiosta pieneksi jäsenvaltioksi" 25 vuotta Tshernobylin onnettomuudesta tuuletus ja siivous ovat tärkeitä radioaktiivisen pilven mentyä ohi. a k a t eem i n e n jon mukana. Aktiivista osallistumista on pidetty Suomen etuna. Samalla muiden järjestöjen kuten YK:n ja ETYJ:n painoarvo on laskenut. − Vaikka usein väitetään, että EU:n merkitys turvallisuusalan toimijana on maailmanlaajuisesti vähäinen, Suomi on joutunut muokkaamaan omaa politiikkaansa. Esimerkiksi rauhanturvaaminen on EU:n myötä muuttunut. Nykyisin laissa puhutaan sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Puolueettomuus elää sitkeästi Palosaari pitää sotilaallista liittoutumattomuutta lähinnä teknisenä määritelmänä, joka kertoo enemmän puolustuksen organisoinnista kuin Suomen luonteesta kansainvälisenä toimijana. − Tiettyinä hetkinä siihen liitetään edelleen perinteistä puolueettomuusajattelua. Keskeiset käsitteet muuttuvat hitaasti, Palosaari toteaa. Palosaaren mielestä puolueettomuuden perinne on painolasti. Hän ei myöskään haikaile ulkopoliittisen konsensuksen perään. − Hyvä, että politiikka on palannut ulkopolitiikkaan. Asioista voidaan olla eri mieltä ja perustelut voivat olla jopa aatteellisia ja ideologisia. Tutkijan elämä on mielenkiintoisempaa, kun keskustelu räiskyy ja esillä on aidosti erilaisia kantoja. EU-kriittisyys on kasvussa, ainakin eduskuntavaalien tuloksesta päätellen. Palosaari rinnastaa sen kriittisyyteen NATOa kohtaan. Hän kertoo pohtineensa, mistä kriittisyys oikein johtuu, sillä EU:n taustalla oleva idea rauhasta on toiminut hyvin. − Rauhantutkijalle Euroopan integraation saavutus on siinä, että ajatus eurooppalaisten valtioiden välisestä uudesta maailmansodasta on miltei mahdoton. EU:n hajoaminen tai Suomen eroaminen unionista lienee sekin mahdoton ajatus. Karavaani kulkee ja koirat haukkuvat. − Vaikka haluttaisiin olla kriittisiä EU:n politiikkaa kohtaan, se on kuitenkin poliitikoille turvallisempi reitti kytkeä Suomi läntiseen yhteisöön kuin esimerkiksi NATO, Palosaari uskoo. − Mutta voiko käydä niin, että integraatiossa mennään liian pitkälle ja EU:sta tulee eliittivetoinen liittovaltio – kääntyykö se alkuperäistä ideaa vastaan ja herättää ristiriitoja jäsenmaiden välille, Palosaari kysyy. Väitösurakkansa jälkeen Palosaari on jättänyt EU-teemat hetkeksi sivummalle ja pohtinut muun muassa arktisten alueiden ongelmia. Mielenkiintoinen kysymys on esimerkiksi se, mitä vaikutuksia Pohjoisnavan sulamisella olisi kansainväliseen politiikkaan. − Miten aluerajat vedetään, kenelle öljy- ja kaasuvarat kuuluvat, mikä on alkuperäiskansojen asema, Palosaari luettelee. Tutkijan uran epävakauden vuoksi Palosaarella on myös suunnitelma b. Hän tekee käsikirjoituksia ja musiikkia YLE:n lastenohjelmiin ja soittaa Lasten oikeesti -yhtyeessä. • VTT, tekn. yo Teemu Palosaari väitteli viime helmikuussa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Art of Adaptation − A study on the Europeanization of Finland's foreign and security policy" (Sopeutumisen taito. Tutkimus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan eurooppalaistumisesta.) VIRVE-UUTISET 2/2011 27 k e n t ä l l ä teksti jussi-pekka aukia Kuvat Lehtikuva ja metropolitan police Kuninkaallisten häiden turvajärjestelyistä vastasi komentaja Bob Broadhurst, Lontoon Metropolitan Police. Viestintäverkko lujilla Kuninkaalliset häät Lontoossa: Jättioperaatio onnistui Globaalin mediatapahtuman turvajärjestelyt edellyttävät huolellista valmentautumista, aktiivista ennakointia ja toimivia viestiyhteyksiä. P rinssi Williamin ja Catherine Middletonin häiden turvajärjestelyistä vastannut komentaja Bob Broadhurst Lontoon Metropolitan Policesta arvioi, että huhtikuun lopussa vietetyt häät olivat turvatoimien näkökulmasta poikkeuksellisen iso ja hankala tapahtuma. – Se oli sitä pelkästään jo suojeltavien ihmisten suuren määrän takia, mutta myös siksi, että kuninkaallinen perhe nimenomaan halusi olla kansanjoukkojen nähtävillä esimerkiksi käyttämällä perinteisiä avoimia vaunuja. 28 VIRVE-UUTISET 2/2011 Koti- ja ulkomaisia arvovieraita oli satoja ja miljoonat ihmiset seurasivat juhlallisuuksia paikan päällä. Television välittämänä juhlat näki noin 300 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. – Tapahtumien seremoniallinen luonne lisäsi osaltaan turvatoimiin kohdistuneita haasteita. Tarvittiin noin neljä kuukautta tiivistä suunnittelua, että kaikki saatiin sujumaan kunnolla, Broadhurst kertoo. – Kaikki tapahtumat ovat tietenkin omanlaisiaan ja tuovat omat haasteensa. Edellinen vastaavan mittakaavan tilaisuus oli prinsessa Dianan ja prinssi Charlesin häät vuonna 1981, mutta silloin emme vielä joutuneet toimimaan nykyisessä kansainvälisen terrorismin ilmastossa. Vaikka pohjoisirlantilainen terrorismi oli vielä 1980-luvulla voimissaan, 30 vuoden takainen maailma vaikuttaa tänään lähes idylliseltä nykyiseen verrattuna. – Teimme tämänvuotisten häiden kulisseissa paljon aikaisempaa enemmän terrorismin torjuntaan liittyvää tutkintaa ja varustauduimme muutenkin huomattavasti aikaisempaa laajemmin ja intensiivisemmin. Häät merkitsivät haastetta myös viranomaisten viestiverkolle. Lontoon Metropolitan Policen jokaisella virkailijalla on henkilökohtainen puhelin-päätelaite, joka käyttää paikallista Tetra-verkkoa Airwawea. Broadhurst kertoo, että hääpäivänä Lontoon keskusta-alueella oli valmiudessa yli 6 300 poliisia. Joukko oli koottu pääasiassa Metropolitan Policen paikallisilta toimipaikoilta. Lisäksi operaatioon osallistui henkilöstöä keskitetyistä yksiköistä – kuten koirapartiot ja helikopterit – sekä kaupungin ulkopuolisista poliisipiireistä. Jokaisella oli oma päätelaite-radionsa. Kentällä työskentelevät poliisit oli ryhmitelty työtehtävänsä perusteella yhteensä 40 eri viestiryhmään. – Isoissa tapahtumissa työntekijät jättävät omat päätelaitteensa työpaikalleen ja heille annetaan valmiiksi konfiguroidut laitteet. Niiden avulla kapasiteetin käyttöasteen hallinta on helpompaa, eivätkä käyttäjät liikennöi väärillä kanavilla, Broadhurst kertoo. – Varastossa on noin 4 500 päätelaitetta, jotka on konfiguroitu käytettäväksi Lontoon keskustan isoissa operaatioissa. Tarvitsemme niitä muutaman kerran vuodessa, esimerkiksi Notting Hillin karnevaalien ja uuden vuoden aikaan, ja nyt Barack Obaman vierailun aikana. Häiden aikana Airwaves-käyttäjiä oli merkittävästi normaalia suurtapahtumaakin enemmän, eikä verkkoa tukiasemineen ole rakennettu niin suurelle joukolle virkailijoita, jotka toimivat näin pienellä alueella. – Meidän piti olla erittäin varovaisia ja välttää verkon ylikuormittumista. Hankimme alueelle myös riittävästi ylimääräistä kapasiteettia ja tukiasemia, mikä maksoi satoja tuhansia puntia, mutta oli välttämätöntä, Broadhurst kertoo. – Ennen lisäkapasiteetin hankintaa meillä oli paljon pullonkauloja, sillä järjestelmä oli konfiguroitu siten, että kukaan ei saanut yhteyttä, jos yrittäjiä oli liian paljon. Nyt selvisimme ilman vakavia kommunikaatioon liittyviä ongelmia. Airwaves-laitteita käytetään lähinnä äänipuheluihin. Sen lisäksi yksittäiset poliisit saavat kuva-aineistoa kannettaviin älypuhelimiinsa ja kämmentietokoneisiinsa 3G- ja wlan-yhteyksien kautta. – Ja poliisimme käyttävät jossakin määrin myös normaaleja kännyköitään keskinäisessä yhteydenpidossaan, vaikka heitä ei ole ohjeistettu siihen. Joskus on kuitenkin yksinkertaisempaa soittaa asianomaiselle henkilölle kuin ottaa radiopuhelu. Koska laitteiden käyttö on miehistölle entuudestaan tuttua, ylimääräistä käyttäjäkoulutusta ei tarvita sen lisäksi, että kullekin annetaan aamun käskynjaolla päätelaite ja kerrotaan hänen ryhmänsä käyttämä kanava. Tapahtuman turvallisuutta koordinoivassa komentokeskuksessa työskentelevät 150 virkailijaa saivat sen sijaan lisäkoulutusta viestintään. – Meillä toimii isojen tapahtumien aikaan kaksi Euroopan mittakaavassa erittäin isoa poliisin komentokeskusta, joista toinen huolehtii tapahtuman turvallisuuteen liittyvien tehtävien johtamisesta ja toinen kaupungin normaalista poliisitoiminnasta. Mitä kaikesta opittiin? Broadhurst kertoo, että terrorismi onnistuttiin torjumaan juhlapaikkojen sulkemisella ja sinne saapuvien ihmisten tiukoilla tarkastuksilla. Sen sijaan paikalle yritti väkeä, joka oli valmistautunut häiritsemään tilaisuutta ajamalla omaa asiaansa esimerkiksi heittämällä maalia, bannereita ja köysiä kulkueen päälle. – Teimme paljon taustatyötä, jolla pyrimme varmistamaan häiden onnistumisen ja yleisön turvallisuuden. Kävimme esimerkiksi juuri ennen häitä useiden henkilöiden luona, joiden epäiltiin tiedustelutietojen perusteella suunnittelevan häiden häiritsemistä, ja teimme joitakin pidätyksiä, Broadhurst kuvaa. – Etukäteen tehty aktiivinen ongelmien torjunta on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin pelkät passiiviset turvatoimet. Broadhurstin mielestä tärkein näistä häistä jäänyt havainto oli kuitenkin se, että viranomaiset toimivat yhä vahvemmin globaalin huomion kohteena ja toimintaympäristössä, jossa siedetään aikaisempaa vähemmän negatiivista julkisuutta. Virheiden välttäminen on siten entistäkin tärkeämpää, mikä lisää vastuuhenkilöiden paineita suojelutoimien suunnittelussa. – Käytännössä tämä tarkoittaa, että suunnitelmien pitää olla yksityiskohtaisempia ja tarkempia kuin ennen, ja että on valittava yhteistyökumppanit, jotka todella ymmärtävät mitä olemme tekemässä ja miksi, Broadhurst pohtii. – Median hallinnan haasteellisuus on toinen tärkeä tästä tapahtumasta saatu opetus: media painottaa ihmisoikeuksia, oikeutta osoittaa mieltään ja niin edelleen. Meille se merkitsee tällaisessa kaikille avoimessa seremoniassa jatkuvaa tasapainoilua turvallisuuden ja yleisön liikkumisvapauden välillä. Broadhurst muistuttaa, että valtaosa juhlia katsomaan tulleista ihmisistä osasi käyttäytyä ja suhtautui poliisin työhön myönteisesti. – Emme halunneet pilata heidän juhlapäiväänsä liian tiukoilla turvatoimilla. Yritimme sen vuoksi olla niin avoimia kuin mahdollista, mutta turvallisuudesta tinkimättä. • VIRVE-UUTISET 2/2011 29 S ve n s k r es u m é Ingen vanlig diskussionsklubb Public Safety Radiocommunication Group, förkortat PSRG, är en informell sammanslutning där nyckelpersoner från de europeiska stater och organisationer som driver Tetranäten kan utbyta tankar och erfarenheter. Ordförande Hans Borgonjen berättar att 70 personer från 18 länder för närvarande deltar i samarbetet. Bland dessa finns företrädare för ministerier och användarorganisationer samt offentliga och privata operatörer. Gruppen sammanträder två gånger om året, och man understryker att sammankomsterna är informella. Avsikten är uttryckligen att deltagarna också ska lära känna varandra. − Vid de officiella EU-kontakterna begränsas diskussionen i allmänhet till ett på förhand inövat anförande inom ramen för det egna mandatet, och utbytet av information hotar att bli ett lovprisande av varandra. Här däremot kan vi kalla problemen vid deras rätta namn och utbyta erfarenheter under ömsesidigt förtroende, eftersom vi alla brottas med samma problem. För närvarande är det frekvenserna för bredbandsöverföring som väcker diskussion i gruppen. − Frekvenserna är den absolut största och viktigaste frågan åtminstone i de länder där Tetranätet redan används fullt ut. Frågan om dataöverföring kommer säkert också snart att tas upp i de länder där den håller på att införas, bedömer Borgonjen. − Hela samhället övergår allt mer till mobil dataöverföring. En betydande del av dataöverföringen via myndighetsnät rör sådan kritisk information som de flesta länder inte vill ska överföras via offentliga nät. − Att få tillgång till frekvenser tar så lång tid att ett mobilt bredband tidigast kan tas i bruk om 7−10 år. Den knepiga frågan är hur dataöverföringen ska skötas fram till dess. 30 VIRVE-UUTISET 2/2011 Miika Kainu PSRG – Säkerhet för nöjes skull Då säkerhetsarrangemangen vid ett evenemang är väl planerade och genomförda lägger den stora allmänheten nästan inte alls märke till dem. I själva verket har förberedelserna, beroende på evenemangets storlek, inletts redan över ett halvt år tidigare. För sommarfestivalernas och stadionkonserternas del innebär det alltså mitt i vintern. Local Crew, som förmedlar säkerhetstjänster, fick i fjol behörighet att använda virve-nätet, som är avsett för myndighetsbruk. Tillståndet är permanent och ska användas till att upprätthålla ordningen under evenemang för allmänheten. Sitt elddop fick de oprövade virve-nallarna under Sonispherefestivalen i Björneborg i somras. − Där demolerades allting, även scenen, och mobilnätet låg nere. Även om stormen slog ut även en del av virve-nallarna hade vi kvar ett delvis skadat men fungerande kommunikationsnät med polisen och ambulansen, säger vd Ville Ketonen. Driftsäkerheten förbättras Kriskommunikationen förnyades Tsunamin i Asien 2004 ändrade Finlands beredskap för hotsituationer. − Informationen sprids nu effektivt både till statsledningen och till ministeriets tjänstemannaledning. Informationsutbytet fungerar även i motsatt riktning. Vi ger samordnade svar både till medier och till anhöriga, säger ambassadrådet Pasi Tuominen vid utrikesministeriet. Vid statens centralförvaltning har det inrättats en operativ beredskapsenhet, där statsrådets lägescentral utgör medelpunkten. Ministeriernas beredskapschefs- möte är en central aktör inom centralförvaltningens krishantering. – Med hjälp av den decentraliserade modellen, som bygger på samarbete, försöker vi inleda verksamheten i förtid. Beredskapschefsmötet kan reagera snabbast möjligast på olika situationer, oavsett om det är fråga om en händelse som inbegriper flera myndigheter eller händelser som jordbävningen i Japan eller tsunamikatastrofen, där ansvaret uttryckligen ligger på ett förvaltningsområde. – Kommunikationen finns också med vid beredskapsövningarna, där vi särskilt övar på smidiga processer. På så sätt lär vi känna verksamhetsmodellerna och aktörerna inom olika förvaltningsområden bättre, något som främjar vår samarbetsförmåga vid verkliga händelser, säger koordinatorn för statsrådets kriskommunikation Petri Kekäle. Enligt honom erbjuder de sociala medierna stora möjligheter, men samtidigt kan de ge upphov till misstag. Anvisningar för de sociala medierna har utarbetats eller håller på att utarbetas inom de flesta förvaltningsområden. Anvisningarna för statsrådets kansli blir klara under sommaren. Populära poliser Arbetsparet Kari Palonen och Janne Rauma, äldre konstaplar vid ordningspolisen på polisinrättningen i Birkaland, har valts till Årets Tammerforsare. Männen deltog i tvserien Poliisit på kanalen Jim under första och andra produktionsperioden. Året var 2009. – Utmärkelsen visar på uppskattning av polisens arbete och hela yrkeskåren, summerar Rauma. Polisen håller på att grunda sex ledningscentraler i Finland. Områdesindelningen för dessa följer områdesindelningen för det nya nödcentralnätet. I ledningscentralerna uppdateras lägesbilden kontinuerligt så att de personer som har jour genast kan sätta in ledningsinsatser. Genom reformen vill polisen att tjänsterna ska hålla samma kvalitet över hela landet. VIRVE medverkar TUVE framskrider Statsrådet har beslutat om de principiella riktlinjerna för den fortsatta beredningen av förvaltningens säkerhetsnät (TUVE). De optiska kablar och apparatrum som ägs av staten och som utgör en del av TUVE samt särskilt avtalade hyresavtal övergår till Erillisverkot. Finansministeriet ansvarar för den strategiska ledningen av säkerhetsnätets informations- och kommunikationstekniska funktion (IKT) och utvecklingen av Leijonaverkot har förbundit sig att göra avsevärda investeringar för att förbättra de lokaler som finns i dess ägo eller som kommer att övergå i dess ägo. Målet är att utveckla lokalerna så att de tillgodoser nästa generations informationsoch kommunikationstekniska behov. Dessutom vill man att de förnyelseåtgärder som vidtas respekterar principerna för hållbar utveckling. Leijonaverkot utvecklar också förvaltningen av lokalerna. Säkerheten och driftsäkerheten kommer att garanteras så att det också är Erillisverkots förvaltningscentral som i begynnelseskedet följer upp passerkontrollen och åtgärdsprocesserna. Övervakningscentralen ska framöver utvecklas till en tjänstecentral som tjänar som en central för övervakning och förvaltning av en landsomfattande kritisk telekommunikationsinfrastruktur, som även kan förmedla en lägesbild. IKT-beredskapen samt för styrningen av en centraliserad användning av budgetfinansieringen. Målet är att förbättra statsledningens förmåga att fatta beslut, möjligheten att skapa en lägesuppfattning, informationsutbytet mellan myndigheterna samt förutsättningarna för informationens integritet och oavvislighet i alla säkerhetssituationer. Ändringsförslagen träder i kraft senast i början av 2013. • Kommunmarknaden i Kommunernas hus 14–15.9.2011 • FinnSec-mässan i Mässcentret 12–14.10.2011. Kom och besök oss på vår avdelning! VIRVE-UUTISET 2/2011 31 Uuden pelastuslain mukaan pelastusviranomainen voi määrätä rakennuksen tai rakennelman omistajan hankkimaan välttämättömiä viranomaisverkon käytettävyyttä varmistavia laitteita ja pitämään ne toimintakunnossa tilanteissa, jossa on tavanomaista suurempi henkilöturvallisuusriski ja verkon käytettävyys ei ole riittävä rakennuksesta tai rakennelmasta johtuvista rakenteellisista tekijöistä (109 §). Samoin pelastusviranomainen voi määrätä hankittavaksi pelastustyötä helpottavia laitteita sellaisiin kohteisiin, joissa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat palo- tai henkilöturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran (82 §). Pelastustoiminta on tehtävä mahdolliseksi, vaikka viranomaisverkko ei toimi läheskään kaikissa sisätiloissa ilman eri ratkaisuja, kuten laajoissa kauppakeskuksissa, maanalaisissa tiloissa tai teollisuusrakennuksissa. Niissä on tehtävä kuuluvuustarpeen kartoitus yhdessä viranomaisen kanssa. Jos kartoitus johtaa toistinratkaisuun, rakennuksen omistajan on huolehdittava suunnittelusta ja toteutuksesta. Yksi ratkaisu ongelmaan on sisätilatoistin. Riskienhallintapäällikkö Kimmo Markkanen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta on kehittänyt toistinratkaisuja yhdessä Erillisverkkojen kanssa. Ennen aktiivisen toistimen hankintaa on määriteltävä tarvittava peittoalue rakennuksen sisällä. Toistinratkaisu tulee toteuttaa yhteistyössä VIRVEn verkko-operaattorin Erillisverkot Oy:n kanssa. Hankittava toistin jää Erillisverkot Oy:n hallintaan. Lisätietoja: www.erillisverkot.fi YEHIA EWEIS Viranomaisverkko sisätiloissa
© Copyright 2024