Lue lehti - Suomen Erillisverkot Oy

[3]
2012
T U R VAT T UJE N V IE S T IN TÄY H T E Y K S IE N E R IKO I S L E H T I
d
SUURHÄIRIÖIHIN
RIPEÄ TOIMINTAMALLI
d
TOIMIVA TILANNEKUVA
HÄLYTYSTEHTÄVIIN
d
RAULI PARMES:
YHTEISET RATKAISUT
HAASTAVAT
d
TORI
SELKEÄT ROOLIT
– YHTEISET PALVELUT
ÅLAND SAREX
MERIPELASTUKSEN
SUURHARJOITUS
VA R AU T UMINE N E DE L LY T TÄ Ä H A L L IN T OR A J AT Y L I T TÄVÄ Ä Y H T E I S T Y Ö TÄ .
Sandy-myrskyn aiheuttamat
vahingot koskivat jopa viidesosaa Yhdysvaltain väestöstä.
Mittaamattomien tuhojen
ohessa koettiin sähkökatkojen
todellisuus, hurjuus ja kurjuus.
The Wall Street Journalin
mukaan ainakin 5,2 miljoonaa
ihmistä oli ilman sähköä
– osa päiväkausia.
2 VIRVE 3/2012
LEHTIKUVA
NEW YORK
PIMENI
9
EDITORIAL
THE TIMES THEY ARE a-CHANGIN’
Suomen Erillisverkot -konsernin tehtäväksi on
määritelty yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen johtamisen turvaaminen. Strategiset vaihtoehdot ja keinovalikoima tämän tehtävän suorittamiseen voidaan jäsentää kolmelle alueelle:
Ș6HOODLVWHQVXRMDXVMDYDUDXWXPLVWRLPLQtojen ylläpito, millä varmistetaan laajasti koko
yhteiskunnan tietoliikenneinfrastruktuurien
häiriöttömyyttä ja jatkuvuutta.
6HOODLVWHQHUL\WHWW\MHQWLHWROLLNHQQHYHUNkojen ja -palvelujen rakentamis- ja ylläpitotoiminta, mikä tähtää johtamisen ja viranomaistoiminnan varmistamiseen.
6HOODLVWHQWLHWROLLNHQQHUDWNDLVXMHQWXRWtaminen, missä aikaansaadaan päästä päähän
hallittuja tietoliikennepalveluja moniverkkoratkaisuina yhdistämällä usean eri kaupallisen
verkon palveluja keskenään viranomaiskäyttöön
toimintavarmuuden optimoimiseksi.
Viime vuosien aikana Suomen Erillisverkot
-konsernin toimintaa on laajennettu yhden eriytetyn radioverkon eli Virven operaattorista katWDPDDQODDMDVWLHGHOOlPDLQLWWXMHQȘMDDOXeiden tehtäviä. Tytäryhtiömme Leijonaverkot Oy
ja Johtotieto Oy turvaavat ja varmistavat laajasti yhteiskunnan infrastruktuurin jatkuvuutta.
Erityisesti viranomaistoimintaa ja kriittistä
MRKWDPLVWDHGHOOlPDLQLWWXDDOXHWWDSDOYHlevat Virven ja Virve Tuotteet ja Palvelut Oy:n
palvelujen lisäksi tulevaisuudessa Suomen Turvallisuusverkko Oy:n tuottamat korkean suojatason runkoverkon TUVE-laajakaistapalvelut.
Edellä mainittuun kolmanteen tehtäväalueeseen
olemme lisäksi kehittämässä yhdessä asiakaskuntamme kanssa ratkaisuja, joilla tulevaisuudessa kyettäisiin hyödyntämään eri operaattoreiden uusimmat mobiililaajakaistaa tuottavat
verkkopalvelut. Viranomaisten tietojärjestelmien toimintavarma tietoliikenneratkaisu tukee
erityisesti ensivastetta, hälyttämistä ja kenttäjohtamista. Tähtäimessä ovat 3G/4G-tasoiset
mobiililaajakaistapalvelut.
Kaikilla edellä mainituilla toimintasektoreilla voimme suomalaisina ja Suomen kansalaisina
katsella asioita selvästi tyytyväisinä jopa ylpein
mielin, kun vertaamme näitä aikaansaannoksia
kansainvälisesti. Virve-radioverkko oli syntyessään maailman ensimmäinen moniviranomaisverkko ja mahdollisti muun muassa hätäkeskusten toiminnan. Näitä ratkaisuja on viime vuosien
aikana kopioitu jo yli sadassa maassa. Suomen
viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmät laajemminkin toimivat esikuvana monelle muulle
maalle. Ja nyt uusimpana viranomaisten laajakaistaverkkopalvelujen yhteistuotannon käynnistäminen TUVE-verkkopalveluina on saanut
eurooppalaiset lähialueet hämmästelemään,
miten suomalaiset jälleen pystyvät olemaan
edelläkävijöitä tässäkin asiassa.
Tärkeintä näissä viranomaisten yhteisissä
toiminnoissa ja ratkaisuissa on ollut reagointi
turvallisuusuhkakuvien muutokseen ja niihin
kasvaneisiin haasteisiin, joita yhteiskunnan toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus vaatii. Eräs
amerikkalainen lauluntekijä puki tämän muutostarpeen aikanaan niin osuvasti sanoiksi: The
Times They Are a-Changin’. Niinpä. Ajat ne muuttuvat, niin myös tekniikat ja ratkaisut ja jopa
ihmiset ja organisaatiot muuttuvat. Olkaamme
siitä iloisia, sillä muutos on aina mahdollisuus.
Omalta kohdaltani jää nähtäväksi, mitä mahdollisuuksia 40-vuotisen työuran ja lähes 8-vuotisen erillisverkkouran päättyminen ja eläkepäiville siirtyminen tuo tullessaan. Tehtäväni Suomen Erillisverkot Oy:n johdossa on päättymässä
vuodenvaihteessa ja yhtiön hallitus on valinnut
seuraajakseni DI Timo Lehtimäen.
Samalla, kun kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita, asiakkaita, koko kanssatyöntekijöiden
joukkoa, hallinnon edustajia, esimiehiä, ystäviä ja perhettä saamastani tuesta ja yhteistyöstä, toivotan seuraajalleni ja koko suomalaiselle
turvallisuustoimijoiden yhteisölle parasta mahdollista jatkoa!
Kimmo Manni
toimitusjohtaja
VIRVE-lehti on Suomen
Erillisverkot Oy:n julkaisema
sidosryhmälehti.
Päätoimittaja
Mari Suokari-Pärssinen,
PL 357, 02151 Espoo,
vaihde 020 7400 500,
www.erillisverkot.fi
Toimitusneuvosto
Erillisverkot: Antti Koponen,
Mika Matturi, Mari SuokariPärssinen, Yrjö Pylvänäinen,
Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto,
Virve Airola, Jussi-Pekka
Aukia, Antti Pulkkinen ja
Diana Törnroos.
Toimitus Alma 360
PL 502, 00101 Helsinki
vaihde 010 665 102
www.alma360.fi.
Tuottaja Virve Airola,
Ulkoasu Antti Pulkkinen
Toimitussihteeri Erja Aalto
Kuvatoimittaja Laura Vuoma
Repro Aste Helsinki
Paino Edita Prima, 2012
Osoitelähde Suomen
Erillisverkot Oy:n
asiakasrekisteri.
3/2012 VIRVE 3
3í2012
OLENNAISTA RAIVAUKSISSA
ON TIETÄÄ, MISSÄ
SÄHKÖLINJAT KULKEVAT.
Poikkeustilanteiden jälkihoito s. 6
SISÄLTÖ:
5
21
22
d
d
11 RAULI PARMES
14 ÅLAND SAREX
Ydinmerkitys on rakentaa järjestelmä, jossa voidaan toimia mahdollisimman riippumattomasti
olematta kaupallisten palvelujen
varassa.
Suomen Meripelastusseuran elokuussa
järjestämä harjoitus kokosi ensimmäistä
kertaa meripelastajia Ahvenanmaalta,
Suomesta, Ruotsista ja Virosta harjoittelemaan yhteistoimintaa.
4 VIRVE 3/2012
26
28
30
Erillisverkoissa tapahtuu
Akateeminen nurkka
POKE –Yhteinen
kenttäjärjestelmä
TORI kokoaa valtionhallinnon ict-palvelut
yhteen
Ajankohtaista
Svensk resumé
ï
TAPAHTUU
MIIKA KAINU
TETRA-PÄÄTELAITE
SOTE-SEKTORILLE
Taskukokoinen Cassidian TH1n-radio
on vain 19 millimetriä paksu ja kevyt.
Suuri, kirkas värinäyttö, muotoilu
ja pieni koko palvelevat erityisesti
sosiaalityöntekijöitä ja terveydenhuollon henkilöstöä. TH1n-radion
äänenlaatu on erinomainen, ja sen
akussa riittää virtaa yhtä kauan kuin
muissakin tetra-radiossa. IP65-luokituksen mukaisesti sitä voi käyttää
myös likaisissa ja märissä olosuhteissa. Sovelluksiin voi hyödyntää Java™alustaa. www.virve.com
SUOJATILOJA
KONESALIKÄYTTÖÖN
Leijonaverkkojen omistamat korkeatasoiset suojatilat soveltuvat myös konesalikäyttöön. Tilat muodostavat valtakunnallisen verkoston, ja niissä on sekä
korkean tason fyysinen suojaus että
varmentavat järjestelmät. Tilat sijaitsevat hyvien tietoliikenneyhteyksien
päässä, ja niiden kehityspotentiaalia
voidaan hyödyntää mm. varmuutta ja
turvallisuutta vaativaan konesalitoimintaan. Operoinnista vastaa yhteistyökumppanina TeliaSonera Finland.
www.leijonaverkot.fi
Asiakastyytyväisyys 2012
Suomen Erillisverkot Oy:n asiakastyytyväisyystutkimuksen kokonaistulos oli eritWlLQK\YlYDLNNDYXRGHQȘȘKDDVWHHWP\UVN\LQHHQVHNlDXWHWLNRLQWLSURVHVVLQlkyvät Taloustutkimuksella syyskuussa teetetyn tutkimuksen tuloksissa. Vastaajien
tyytyväisyyden keskiarvo oli 4,07 viidestä mahdollisesta. Vastauksia internetissä
WRWHXWHWWXXQN\VHO\\QVDDWLLQȘYDVWDXVSURVHQWWLROL
Vastanneet arvioivat turvallisuuden 4,34:n arvoiseksi ja imago sai 4,08. HeiNRLPPDQDUYRVDQDQVDLWRLPLQWDSURVHVVLHQWRLPLYXXV0\|QWHLVHHQVlY\\Q
(ULOOLVYHUNRLVWDSXKXLȘSURVHQWWLDYDVWDDMLVWDNXQYLLPHYXRGHQOXNXROL9DVWDDMLVWDSURVHQWWLDROLVDPDDWDLPHONRVDPDDPLHOWlVLLWlHWWlYHUNNRMHQWLHWRturvallisuus on hyvä ja vastaa tarvetta.
(ULW\LVHVWLDUYRVWHWWLLQDPPDWWLWDLWRLVWDWRLPLQWDDDVLDNDVSDOYHOXD\KWHLVW\|WlMDYLUDQRPDLV\KWHLVW\|QWXNHPLVWD$VLDNDV\KWHLVW\|K|QNDLYDWWLLQDNWLLYLVHPSDDRWHWWDMDWNXYDDNHKLWWlPLVWlMDWRLPLQQDQSDUDQWDPLVWDVHNlDVLDNNDLGHQ
WDUSHLGHQKXRPLRLPLVWDwww.erillisverkot.fi
PAIKALLISHALLINNOILLE
VIRVE-PERIAATTEET
Alue- ja paikallishallinnolle on tehty
valtakunnalliset virve-viestinnän periaatteet varautumisen näkökulmasta.
Erityisesti ne on tarkoitettu aluehallintovirastojen ja kuntien virve-käyttöön.
Valtakunnallinen malli luo edellytykset
yhteneväisille käytännöille. Virve-viestiliikenneperiaatteiden suunnitteluun
osallistuvat Etelä-Suomen, Länsi- ja
Sisä-Suomen aluehallintovirastot,
Pelastusopisto, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Suomen Erillisverkot.
asiakaspalvelu@erillisverkot.fi
3/2012 VIRVE 5
Paremmat valmiudet
poikkeustilanteisiin
MYRSKYN
JÄLKEEN
Missä johto, siellä vaara. Poikkeustilanteiden
jälkihoidossa on tärkeää, että raivaustöihin
osallistuvilla metsäkoneilla on täsmällinen
tieto sähkölinjoista ja niiden tilanteesta.
Kun linjat näkyvät metsäkoneen näytöllä,
lisääntyy sekä turvallisuus että työn tehokkuus,
ja sähköasentajat pääsevät varsinaisiin
korjaustöihin niin pian kuin mahdollista.
£VIRVE
AIROLA ÁPAULA MYÖHÄNEN
angasniemellä möyrii metsässä
upouusi Ponsse. Hakkuupää ottaa
männynrungosta napakan otteen,
kaataa, karsii ja katkoo rungon tilatun mittaisiin pätkiin. Ohjaamo
on kuin tietokonevalvomo. Kuljettaja näkee,
mikä leimikko, missä menee ajoura ja mitä
on tarkoitus tehdä.
Ohjaimissa on Mikko Hyytiä, joka on ajaQXWPHWVlNRQHWWDȘYXRWWD+lQNXXOXX
Ponssen koekäyttäjiin, ja toimittaa työnantajansa kautta kaksi viikkoa vanhasta koneesta käyttäjäkokemuksia Ponssen tuotekehitykselle. Näissä koneissa tehdään pitkää
päivää, usein kovissa olosuhteissa. Homman
on toimittava ja työturvallisuus taattava.
Jos Hyytiällä on monitoimikoneensa tietojärjestelmässä riittävät palstatiedot, hän ja
myös korjuukoneen kuljettaja tietävät, missä
on johtimia ja missä sähkölinjat kulkevat.
K 6 VIRVE 3/2012
Kyseessä on oma työturvallisuus, mutta samalla vältetään turhia onnettomuuksia ja
kustannuksia. Jos linja katkeaa, katkeavat
sähköt ja lasku siitä lähtee aiheuttajille.
Nyt ollaan metsässä kirkkaassa loppusyksyn säässä, mutta helppo on kuvitella, millaiset ovat työolosuhteet suurimman osan vuotta: pimeää tai hämärää, sateista, lumista tai
sohjoista. Lumikuorman alla puut taipuvat
mikä minnekin – myös metsässä kulkevien
ilmajohtojen päälle. Kun sähkölinjojen ilmajohtoja ja pylväitä on usein vaikea erottaa
normaalioloissakin, niin lähes mahdotonta
se on silloin, kun myrsky on tehnyt tuhojaan
ja lähdetään korjaustöihin.
Metsäkoneen työtä on seuraamassa ryhmä miehiä, joiden pilottiyhteistyön tuloksena syntynyt poikkeustilanteiden toimintamalli on tarkoitus saada laajempaankin
käyttöön.
>>
Myös normaalitoiminnassa
on tärkeää, että koneissa
on tarkka tieto ilmajohtojen
sijainnista. Työturvallisuus
paranee ja häiriöt vähenevät.
3/2012 VIRVE 7
Kun myrsky kaataa puita ja sähköt ja
yhteydet katkeavat, on toimittava nopeasti. Tarvitaan tietoa, tilannetajua, kokemusta sekä paikalle mahdollisimman paljon
niin ammattilais- kuin konevoimaakin.
POIKKEUSTILANNE HALTUUN
.HVlOOlȘ$VWD9HHUD/DKMDMD6\OYL
vaurioittivat kaikkiaan 35 000 kilometriä sähköverkkoa linjoille kaatuneiden
SXLGHQYXRNVL-RXOXNXXVVDȘȘUDLYRVLvat puolestaan miehet, Tapani ja Hannu.
6XRPHVVDRQHQllQRLQVlKN|asentajaa, jotka pystyvät kiipeämään tolppaan korjaustöihin. Heidän voimiaan on
kriisitilanteessa turha tuhlata väylän raivaamiseen. Työparina metsuri ja asentaja
saavat paljon aikaan, mutta paljon parempia tehoja saadaan, jos vaurioiden laajuus
pystytään arvioimaan lentämällä ja raivaustyöhön toimitetaan mahdollisimman
nopeasti oikean tyyppisiä koneita.
Olennaista raivauksissa on tietää, missä linjat kulkevat.
î6HQHWHHQROHPPHWHKQHHWW|LWlHWWl
sähkölinjat saadaan suoraan monitoimiNRQHHQQl\W|OOH6LOORLQQHO|\W\YlWP\|V
talvipimeässä, sateella ja myrskyn runtelemissa metsissä, kertoo toimitusjohtaja
Petri Nuutinen Johtotieto Oy:stä.
Metsässä tarpeen huomaa konkreettisesti, sillä tureikon keskellä vihertävää
pylvästä ja mustaa lankaa saa hakemalla hakea.
RIPEYS ON VALTTIA
6XXUKlLUL|VVlMRKWDPLQHQMDWRLPLQQDQ
käynnistäminen ovat kaiken a ja o. – On
kuitenkin varottava, ettei kiireen vuoksi satu tapaturmia tai synny vaaratilanteita. Nämä nyt pilotoitavat järjestelmät
DXWWDYDWVLLQlNHUWRR-lUYL6XRPHQ(QHUgia Oy:n käyttöpäällikkö Arto Nieminen.
î+RLGDPPHSXXQNRUMXXQDOXVWDORSpuun. Metsäkoneet pyörivät usein aamuviidestä puolelle öin, Hannu Hokkanen
9HOMHNVHW+RNNDQHQ2\VWlNHUWRR<ULW\V
on Metsä Groupin alueyrittäjä Mikkelin
seudulla. Neljän oman monitoimikoneen
lisäksi kumppanuusyrityksillä on omat
koneensa.
î0HQHXYRWWHOHPPH+RNNDVWHQNDQVsa, ja järjestelmässämme olevat leimikot
näkyvät Hannun koneella. Hän sitten jakaa työt edelleen, kertoo Juho Laitinen
Metsä Groupista.
$NWLLYLVHW\ULWWlMlYHOMHNVHWSLWlYlWYDOmiutensa ja koneensa ajan tasalla. He osallistuvat myös Metsä Groupin, Johtotiedon
8 VIRVE 3/2012
MD-lUYL6XRPHQ(QHUJLDQNDQVVDVXXQniteltavaan poikkeustilanteiden toimintamallin kehittämiseen ja toimivan käytännön pilotointiin.
6lKN|\KWL|LOOlRQSRLNNHXVWLORMDYDUten suurhäiriöohje, jossa on eri valmiustiORMD9DOPLXVWLODDQRVWHWDDQHQQXVWHLGHQ
perusteella. – Kun tilanne on kriittinen,
tärkeintä on lähtönopeus. KorjaustoimenSLWHHWRQVDDWDYDQRSHDVWLNl\QWLLQ$UWR
Nieminen korostaa.
– Puhumme maksimivoimaperiaatteesWD/LLNNHHOOHOlKGHWllQNDLNHOODNDOXVWROla, mitä vain käsiimme saamme. Joskus
saatamme ylireagoida, mutta niin päin
WLODQQHRQKHOSRPSLSXUNDD6LOORLQNXQ
on paha paikka, yritämme saada paikalle helikoptereita, motoja ja kaivinkoneita,
paljon ja pian.
-lUYL6XRPHQ(QHUJLDOODRQ\OLVDWD
DVHQWDMDDNl\WHWWlYLVVlVLVDU\KWL|QVl6XXU
6DYRQ6lKN|W\|QNDXWWDPXWWDMRNDLVHVVD
isommassa rytäkässä on lisäksi ollut yli
sata ulkopuolista.
²9LLVLN\PPHQWlWlOODLVWDPHWVlNRQHWta on iso lisäresurssi siihen maksimivoimaan, Metsä Groupin resurssipäällikkö
Pasi Arkko toteaa.
ASENTAJAT ARVOSSAAN
Isompien myrskyjen riehuttua tarvitaan
sähköasentajia joka puolella, eikä heidän
ammattitaitonsa ole korvattavissa.
î2QSLGHWWlYlKXROLVLLWlHWWlDVHQtajat jaksavat korjata vaurioita mahdollisimman pitkään. Poikkeustilanteissa he
WHNHYlWȘîȘWXQQLQSlLYLlMDQXNNXYDW
kahdeksan tuntia, Nieminen sanoo.
MOTON NÄYTÖLTÄ
SÄHKÖLINJAT LÖYTYVÄT
PIMEÄSSÄ, SATEESSA
JA MYRSKYTUHOJEN
RAIVAUKSESSAKIN.
Etsi kuvasta sähköjohto.
î.XQSXXWNRUMDWDDQSRLVNRQHLOOD
asentajien voimat ja resurssit eivät kulu
UDLYDXVW\|K|Q$UNNRMDWNDD
6XXQQLWHOOXVVD\KWHLVW\|VVlRQVHHWX
että toimintamalli löytyy yhden napin
takaa. Käyttöön saadaan paras mahdollinen ammattitaito ja asioita määrittelevät ne ammattilaiset, jotka juuri niistä
ymmärtävät.
Hyvän sään aikaan kannattaa miettiä pelikavereita, tilanteita ja asioita, sanoo Arto Nieminen (oik.).
Vasemmalla metsäkoneyrittäjä Hannu Hokkanen ja monitoimikoneen kuljettaja Mikko Hyytiä.
>>
NOLLAVIKA
i – VARO VAARAA
Johtotiedon asiakasneuvoja
pystyy lähettämään
sijaintiselvityksen reittitiedosta
esimerkiksi suoraan
metsäkoneelle.
Nollavika tarkoittaa, että niin sanottu keskilanka eli maajohdin katkeaa.
Etenkin vanhoissa kiinteistöissä
saattavat silloin maadoitetut osat,
kuten hella tai vesiputket tulla jännitteiseksi ja sähköiskun saattaa
saada paikoista, jotka muuten ovat
turvallisia.
Jos katkon jälkeen sähköjen
palautuessa sähkölaitteet toimivat
oudosti tai valot ovat normaalia
kirkkaammat tai himmeämmät, katkaise sähkö pääkytkimestä, jos voit
tehdä sen turvallisesti koskematta
maadoitettuihin metalliosiin. Jos olet
epävarma, älä tee mitään, vaan ota
yhteyttä sähköalan ammattilaisiin.
Metsä Groupin Juho Laitinen
(vas.), Pasi Arkko (oik.) ja
Johtotiedon Petri Nuutinen
vaihtavat säännöllisesti
kokemuksia.
JOHDOT TIETOON
Johtotieto Oy kuuluu Suomen Erillisverkot -konserniin. Se on Suomen
valtion kokonaan omistama yhtiö.
Johtotieto toteuttaa sijaintiselvityksen ja näyttövarauksen maakaapeleista, sekä sijaintiselvityksen ilmajohdoista johdonomistajan kanssa
tekemänsä palvelusopimuksen mukaisesti. Poikkeusolosuhteissa ilmajohtojen osuus sijaintiselvityksessä
tulee jatkossa korostumaan.
POIKKEUSTILANTEESSA:
1. Puita on kaatunut avolinjan päälle
johdonomistajan verkkoalueella.
2. Johdonomistajalla ja Johtotieto
Oy:llä on palvelusopimus sijaintiselvityksen toteuttamisesta.
3. Ilmajohdoista tehdään
sijaintiselvitys.
4. Johtotieto voi tuottaa esimerkiksi
Metsä Groupin nimeämälle urakoitsijalle poikkeusalueen
ilmajohtoreittitiedon, joka saadaan monitoimikoneen näytölle.
5. Kun ilmajohtojen sijainti
tiedetään, puita ei kaadeta
avolinjan suuntaan.
6. Kaatuneiden puiden poistaminen
avolinjan läheisyydeltä nopeuttaa
linjakorjausta.
7. Reittitieto poistetaan monitoimikoneen aineistosta, kun raivaus
työ on saatettu loppuun.
www.johtotieto.fi
10 VIRVE 3/2012
î-RVNHUURQHWWlVLHOOlRQ\NVLWWlLVWl
SXXQSRLVWRDMDSLWllS\VW\lOLLNNXPDDQ
YDLNHDVVDPDDVWRVVDQLLQ3DVLOODRQPHWVlDODQDPPDWWLODLVHQDVHOYlNlVLW\VVLLWl
PLWlNRQHLWDVLQQHWDUYLWDDQ-XKRWDDV
WLHWllNHQHQNRQHLWDDOXHHOODRQVDDWDYLOODMDPLVVlQHRYDW
.XQMlUMHVWHOPlVDDGDDQWRLPLPDDQ
PHWVlNRQHHWRVDDYDWWXOODVXRUDDQRLNHDDQSDLNNDDQMDQLLOOHS\VW\WllQPllULWWHOHPllQVXRUDDQNRQHHQMlUMHVWHOPllQ
VHWXUYDOOLQHQKDNNXXSlWNlMRNDRQPDDGRLWHWWXMDWXUYDOOLQHQOLLNNXD.XOMHWWDMD
QlNHHOLQMDQMDKDNDWWDYDQDOXHHQNRQHHQ
Ql\W|OOlMRWHQKlQWLHWllPLVVlMDPLKLQ
VXXQWDDQUXQNRMDRQNDDGHWWDYDMDPLVVl
W\|RQWXUYDOOLVWD
²3RLVWDWWHOLQMDOWDSXXWMDLOPRLWDWWH
NXQVHRQWHKW\
,OPDQ-RKWRWLHGRQMlUMHVWHOPllQWRLPLWWDPDDWLHWRDNRQHHQOXRROLVLPHQWlYl
NDUWDQNDQVVDMDPllULWHOWlYlVLLWlKDNNXXDOXHVHNlWLHWRVLLWlPLKLQDVWLOLQMRLVVDRQVlKN|W²7XOHYDLVXXGHVVDYlOWHWllQ
YDDUDWLODQWHHQNXQDOXHYRLGDDQPllULWHOOlYDUPDVWLMDWXUYDOOLVHVWL
SÄHKÖNSYÖTÖN
MONET HAASTEET
3DOMRQNHVNXVWHOXDRQNl\W\PDDNDDSHORLQQLVWDPXWWDDLYDQ\NVLQNHUWDLVWDVH
HLROHYDLNNHLNXVWDQQXNVLDNDDQRWHWWDLVLOXNXXQ
²-RVUXSHDPPHPDDNDDSHORLPDDQ
S\ULPPHS\V\PllQWHLGHQYDUVLOODMDSHO-
ORLOOD(GHVVlRQYLHOlNRKWXXOOLVHQNRYDW
SRQQLVWHOXWHWWlSllVLVLPPHVLMRLWWDPDDQ
NDDSHOLDPDDQWLHQYDUVLLQKDOXDPDOODPPHWDYDOOD$UWR1LHPLQHQVDQRR
(WHOl6DYRRQNDDSHORLQQLOOHHULW\LVHQ
KDDVWHHOOLVWDDOXHWWD0HWVLlMDPHWVLLQYHGHWW\MlLOPDOLQMRMDRQSDOMRQ0HWVlNDVYDDSDUHPPLQNXLQPXXDOOD6XRPHVVDMD
VLWlKRLGHWDDQK\YLQ6HWDUNRLWWDDSDOMRQ
WRLPLQWDDMDPHWVLVVlOLLNNXYLDNRQHLWD
.XQDLNDQDDQVlKN|OLQMRLOOD\KGLVWHWWLLQ
N\OlNXQWLDOLQMDOOHKDHWWLLQPDKGROOLVLPPDQVXRUDUHLWWLSLVWHHVWlDSLVWHHVHHQE
²-RVYDVWDDYDWHKWlLVLLQQ\WPDDNDDSHOLOODNXNDS\VW\\PXLVWDPDDQPLVVl
NDDSHOLNXONHH0HWVllQHLVDDGDVHOODLVLD
PHUNLQW|MlMRWNDS\V\LVLYlWSDLNRLOODDQ
YXRVLDMRSDYXRVLN\PPHQLl1LHPLQHQ
SDLQRWWDD
î0XWWDNXQWLHWRRQWXROOD-RKWRWLHGRQ
MlUMHVWHOPlVVlMDWlPlQRPLVWDMDQSRLNDVXXQQLWWHOHHWlKlQYXRGHQSllVWl
VHXUDDYDDOHLPLNNRDMlUMHVWHOPlVVlQlN\\HWWlWlVVlRQNLQNDDSHOL0\|V0HWVl*URXSRVDDSDOVWDDVXXQQLWHOOHVVDDQ
OLQMDWDDMRXUDWQLLQHWWlNDDSHOLRWHWDDQ
KXRPLRRQ
-RWNXWPHWVlNRQHHWXSSRDYDWMRSD
VHQWWLlSHKPHllQPDDKDQ.DDSHOLQXSRWXVV\Y\\VRQVDPDQYHUUDQMRWHQQLLOOlRQ
YDDUDQDNRKGDWD
î7lPlRQVHWXOHYDLVXXGHQQlN|NXOPD1lN\YLVVlROHYLDDVLRLWDS\VW\\YLHOlYDURPDDQPXWWDPLOOlVYDURWSLLORVVD
NXONHYDDNDDSHOLD$LQRDNHLQRRQHWWl
VHRQJHSVDWWXQLLQWDUNNDDQHWWlVHQlN\\MlUMHVWHOPlVVl
8XVLODNLWXOHHYRLPDDQHKNlNHYllQ
DLNDQD
²6LOORLQQlKGllQPLOODLVLDVDQNWLRLWD
PHLOOHWXOHH<KWHQlWXOHHYDUPDDQWlPlPDDNDDSHORLQWLVLWWHQRQQLLQVDQRWWXYLHULPHWVlQKRLWRHOLXUDNRLWVLMDNDDWDDOLQMDQYLHUXVWRLOWDULVNLlDLKHXWWDYDW
SXXWMDVLWWHQYLHOlYHUNNRDXWRPDWLLNND
-DWLHWHQNLQMRKWRMDYRLVLLUWllWHLGHQYDUVLOOH0LWHQNXNLQYHUNNR\KWL|VHQULVNLQVl
PllULWWHOHH.DLNNLNHLQRWRYDWVDOOLWWXMD
MDSDUKDLWDHWVLWllQ1
YHTEISTEN
VERKKOJEN
ASIALLA
Liikenne- ja
viestintäministeriön
turvallisuusjohtaja
Rauli Parmes on
ollut mukana
VIRVEn, Suomen
Erillisverkot Oy:n
ja Suomen
Turvallisuusverkko
Oy:n vaiheissa
alusta lähtien. >>
£VIRVE
AIROLA ÁLAURA OJA
Rauli Parmeksen
mukaan viestinnän
haasteet korostuvat
kriisitilanteessa.
Virve, niin kuin koko Erillisverkot ja TUVEkin, ovat pitkän
jatkumon osia. Viranomaisverkkoajatus tuli liikenne- ja viestintäministeriöön Viestialan neuvottelukunnan VANKin esityksenä, kun eri viranomaisten viestiverkot olivat vanhenemassa käsiin. Poliisin puolella oli 80-luvun alussa syntynyt
ajatus yhteiskäytöstä.
– Tehtävä tuli minulle, vaikken olekaan tekninen ihminen, Rauli Parmes kertoo.
Vanhat verkot oli saatava ajan tasalle, joten voimat oli
pakko yhdistää. Yhteiskäyttöisyys on myös isojen kriisien
\KWH\GHVVlDLQRDNHLQRNRPPXQLNRLGDî.HVNHLQHQWHNLjä oli osastopäällikkö Vesa Palonen, joka otti arvovallallaan
asian ajettavakseen.
Pienen käyttäjämäärän vuoksi yksikään yritys ei ollut
kiinnostunut rakentamaan viranomaisverkkoa kaupallisena hankkeena. – Yritimme kyllä. Pyysimme tarjouksia sekä
Telecom Finlandilta että yksityisiltä ja teimme selvityksiä.
Työnimenä käytetty virve jäi elämään.
Virve vastasi oikeastaan kaikkiin tarpeisiin, joita silloin
oli. – Saavutettiin yhteiskäyttöisyys sekä standardoitu tekniikka, joka alkaa olla Euroopassa yleisesti käytössä. Prosessi
rakennettiin erittäin hyvin.
– On spekuloitu, voitaisiinko virvestä luopua, mutta olemassa olevilla määrärahoilla ja tämän päivän haasteissa tuskin saataisiin mitään tilalle, Parmes painottaa. – Virve oli ja
on edelleen hyvä hanke.
YHDESSÄ ENEMMÄN
Suomen vahvuus kansainvälisessä vertailussa on se, että meillä viranomaiset keskustelevat keskenään. Monessa maassa
yhteiskäyttöiset verkot eivät tule kysymykseenkään.
– Monikäyttäjäympäristön rakentaminen on silti haasteellista, etenkin kun mukana on hyvin eritasoisia toimijoita. Nyt kun raha on vähissä ja tulevaisuudessa varmaan vielä
tiukemmassa, näkyvissä on eri hallinnonalojen viranomaisten välistä omaa varmistelua. Silti väitän, että meillä sekä
valmistelujärjestelmät että tulokset ovat ok.
Haasteet kuitenkin kasvavat koko ajan.
Syyskuussa haudattiin valtakunnallinen varaverkkojärjestelmä 2V-verkko. – Tämän päivän johtaminen edellyttää
dataa, kuvia, liikkuvaa kuvaa. 2V:n ja eräät muut korvaa nyt
TUVE, Parmes sanoo.
Virven rinnalla kulkenut isompi kehityskaari TUVE ajaa
PHUNLWWlY\\GHVVllQKXRPDWWDYDVWLYLUYHQHGHOOHî$MDWWHOX
lähtee siitä, ettei todella kriittisessä tilanteessa voida luottaa
siihen, että vapaiden markkinoiden tarjoamat palvelut kestävät. Ydinmerkitys on rakentaa järjestelmä, jossa voidaan
toimia mahdollisimman riippumattomasti olematta kaupallisten palvelujen varassa.
Nykyinen varautuminen – erityisesti kybervarautuminen
– vaatii valtavasti rahaa ja tietotaitoa.
î7lOODLVHWSLHQHWPDDWRYDWDLNDODLOODYDLNHXNVLVVD)ODmen ja Stuxnetin tapaisiin järjestelmiin on vaadittu valtavat
resurssit, ja ne havaittiin itse asiassa vahingossa. Kukaan ei
edes tiedä, mitä kaikkea tuolla on. Tämä on todellisuutta,
joka on pakko ottaa huomioon.
12 VIRVE 3/2012
KRIISITILANTEESSA
TALOUDEN TILALLE
TULEVAT VARMUUS
JA TURVALLISUUS.
Jo 70-luvulla tiedettiin tietoverkkoihin hyökkäämisen
mahdollisuus, mutta ennen aikaan kaikki toimivat vielä
omillaan.
– Maailma, jossa silloin toimimme, oli stabiili. Organisaatiot olivat omavaraisia, niillä oli tarvittava tietotaito ja
resurssit. Jos ei ollut yhteyksiä, ne pystyivät hätätapauksessa toimimaan itse. Nyt olemme yhtä suurta verkkoa – koko
maailma on. Yhdellä iskulla pystyy vaikuttamaan niin laajasti, ettei sitä ennen pidetty edes mahdollisena.
Toinen tärkeä tekijä on viestinnän merkitys etenkin kriisijohtamisessa. Haastetta lisää se, että ihmiset toimivat yhä
vähemmän kiinteässä paikassa, jossa olisi pöytä tai puhelin.
Mobiililaitteiden varassa kentällä on erittäin tärkeää, että
laitteisiin saatava informaatio on oikeaa ja toimivaa.
Tänä päivänä suurikaan yksikkö ei enää ole riippumaton.
Toiminnoista iso osa ostetaan ulkoa. Ne ovat tietoverkkojen
päässä, pilvessä. Kukaan ei enää hallitse kokonaisuutta yksin, vaan ainoastaan yhdessä muiden kanssa. Se on viestinnällisesti valtava haaste, joka korostuu sitä vahvemmin, mitä
pitemmälle kriisiin mennään.
î1RUPDDOLWLODQWHHVVD²PLNlLNLQlVHRQNDDQ²NDLNNHD
arvioidaan pitkälti taloudellisin perustein. Kriisitilanteessa
talouden tilalle tulevat varmuus ja turvallisuus. Normaalitilanteessa tehtyjä vääriä valintoja voi olla kriisitilanteessa
tosi vaikea muuttaa. Se yhdistää näitä kaikkia hankkeita,
Parmes tiivistää.
AVOIN JA SUOJATTU
Valtion yhteisten järjestelmien rakentaminen luo haasteita
muun yhteiskunnan, teleoperaattorien ja valtion turvallisuusjärjestelmien välille. Periaatteessa pitäisi erotella hyvin
tarkkaan, mihin verkkoon kukin pääsee, mikä on yleistä ja
julkista, mikä taas sitä kovaa ydintä. Samaan aikaan kaikkien
pitäisi toimia vapaasti ja pystyä olemaan yhteydessä kaikkiin
tarvittaviin tahoihin ja elinkeinoelämään. Yhteiskunnan pitäisi olla yhtä aikaa sekä avoin että tietyltä osin suljettu ja
vahvasti suojattu.
î1\N\\KWHLVNXQWDRQNXLQVLLOL6HQXXKNLL\PSlULLQVl
syö sieltä ja täältä, mutta jos vähänkään näyttää tarpeelliselta,
− Sanoisin, että olemme
aivan huippua turvallisuusjärjestelmissä;
turvallisuuden, valtion
johtamisen ja valmiuden
järjestelmissä. TUVE on
vielä kehitysvaiheessa,
myöhemmin nähdään mitä
siitä lopulta tulee, toteaa
Rauli Parmes.
se käpertyy piikkipalloksi. Ja siihen pitää olla valmius.
Suomalainen perusluonne on pärjätä omillaan. Enää
tämä ei ole mahdollista, raja on ylitetty ajat sitten.
– Meillä on paljon sidoksia joka puolelle, Eurooppaan,
NATO-maihin, maailmalle. Tässä on myös NATO-keskustelun ydin: rakennetaanko itse, ollaanko omavaraisia, vai
luotetaanko siihen, että joku tulee ja pelastaa meidät.
Varaverkot ja eräät viranomaisten verkot olivat yhWHLVWRLPLQQDQHQVLDVNHOHLWDî9LUYHROLVHPLVVlPDDilma muuttui. Hyväksyttiin, että ollaan kaikki kimpassa.
Sen jälkeen ratkaisut ovat olleet pitkälti sen mukaisia.
Nykykehitys on vielä paljon suurempaa – ja näkymätW|PlPSllî(VLPHUNLNVL789(HLRLNHDVWDDQQl\PLtenkään. Yhteys on varma, suojattu ja turvallinen, mutta
itse asiassa sitä ei huomaa.
Ei tarvita erityislaitteita eikä haltijalta edellytetä mitään. Järjestelmä pitää sisällään tarvittavat ominaisuudet.
– Virve on kentällä olevan poliisin ainoa duunipuheOLQHLYlWNlQXRUHWSROLLVLWPXXWDPXLVWDNDDQ789(SXRlestaan rakennetaan normaalien päätelaitteiden varaan.
VAATIVA TAVOITE
Nyky-Suomessa päätöksiä ei enää voi tehdä pienessä piirissä. Poliittinen johto haluaa olla hyvin perillä asioista,
ja se edellyttää ihan toisenlaisia valmisteluja.
– Päätöksenteko on paljon monimutkaisempaa, kun
täytyy ottaa niin monia tahoja huomioon. Ei virvekään
KHOSSRROOXWPXWWDN\OOlQlPl789(725,MD.(+8
ovat paljon vaikeampia. Sinänsä on hyvä ajatus putsata
päällekkäiset rönsyt pois, mutta se muuttaa tätä yhteisNXQWDD.DLNNLRQOLLNNHHVVl
Eläkkeelle lähtönsä aattona Parmes toivookin, että
eri virkamiehet ja organisaatiot ymmärtäisivät toisiaan.
Tekniikka ei enää ole este, tekniset ratkaisut ovat itse
DVLDVVDROHPDVVD5DKDNDDQHLSHULDDWWHHVVDROHHVWHVLOlä tarkoitus on joka tapauksessa kaikilla näillä toimilla
vähentää valtion kuluja.
î7RLYRQHWWlLKPLVHW²YLUNDPLHKHWMDSllWWlMlW²
ymmärtäisivät tänä ja ensi vuonna ajatella laajemmin
kuin vain oman sektorinsa kannalta. Se on vaikea paikka. Moni menettää työpaikkansa tai asemansa, kun organisaatioita lakkautetaan ja yhdistetään. Jatkokehitys
voi olla vaikeaa, jos ristiriitoja jää jonnekin painamaan.
.HLQRWRYDWNXLWHQNLQROHPDVVD²6XRPHVVDRQWDUpeeksi tietotaitoa, mutta suuri haaste on, ymmärretäänN|\KWHLVWHQUDWNDLVXMHQSHULPPlLQHQWDUNRLWXV.DLNNL
tämän myöntävät, mutta se vaan on joskus kauhean vaikeaa. Nämä ovat pitkälti inhimillisiä ongelmia, ne ovat
kaiken ytimessä.1
3/2012 VIRVE 13
14 VIRVE 3/2012
AUTTAJAT
VESILLÄ
Vapaaehtoinen meripelastustyö
turvaa vesillä liikkumista ja säästää
veronmaksajien rahoja.
£JUSSI-PEKKA AUKIA ÁKENNETH BAMBERG, JUSSI-PEKKA AUKIA
uomen Meripelastusseuran 59 paikallisyhdistystä tekevät vapaaehtoista pelastustyötä sisävesi- ja merialueilla. Avovesikaudella ne ylläpitävät päivystysvalmiudesVDQRLQȘSHODVWXVDOXVWDMRLGHQDVHPDSDLNDW
jakautuvat tasan rannikon ja sisämaan kesken.
Meripelastusseuran virkavapaalle siirtynyt
koulutusvastaava Ilari HatakkaNHUWRRHWWlDOXVten kustannuksista 75 prosenttia katetaan Rahaautomaattiyhdistyksen tuella.
î/RSXWNHUlWllQVllWL|LOWlMDUDKDVWRLOWD
VHNlSDLNDOOLVHVWLNXQQLOWD\ULW\NVLOWlMD\NVLW\LVKHQNLO|LOWl/LVlNVLVDDPPHWXORMDP\|VPHrenkulun lästimaksuista ja vapaaehtoisista meripelastusmaksuista.
>>
S
3/2012 VIRVE 15
Ilari Hatakka muistuttaa, että rajat ylittävä viestintä ja yhteistyö
eri organisaatioiden kanssa on meripelastajille arkipäivää.
HYVÄN SÄÄN AIKANA
Vesillä toimiminen asettaa meripelastajien
taidoille omat erityishaasteensa. Valtaosa
noin 800 vuosittaisesta hälytyksestä tehdään kesä–elokuussa, kun aurinko paistaa ja pienveneilijöitä on paljon liikkeellä.
Syksyn ja alkutalven aikana meripelastajat joutuvat toisaalta toimimaan todella
vaikeissakin olosuhteissa.
î(QLQRVDKlO\W\NVLVWlRQNRQHYLNRMD
polttoaineen loppumisia ja muita tilanteita, joissa huvialus on joutunut ohjauskelvottomaksi ja on tuuliajolla. Mutta olemme varautuneet myös suurempiin onnettomuuksiin, joissa roolimme on avustaa
muita viranomaisia sen mukaan kuin kalustomme antaa myöten, Hatakka kuvaa.
î0HULDOXHLOODVDDPPHWHKWlYlW0Hripelastuskeskusten päivystäviltä meripelastusjohtajilta, jotka myös valvovat ja
johtavat työtämme. Sisävesillä toimimme
yhteistyössä hätäkeskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Myös Merivartioston alukset tekevät
meripelastustyötä. Siihen, kuka toimeksiannon saa, vaikuttaa yksikön läheisyys,
sen koko ja muu soveltuvuus – kuten se
tarvitseeko paikan päällä käyttää viranomaisvaltaa esimerkiksi juopuneen rauhoittamisessa.
Hatakka muistuttaa, että merivartioston aluksia ei yleensä sidota avustustyöhön ainakaan pitemmäksi aikaa, sillä niiden tärkein tehtävä on valvoa rajaa. Tuuliajolle joutuneen huviveneen hinaa turvasatamaan yleensä meripelastusseura.
16 VIRVE 3/2012
î(VLPHUNLNVL+HOVLQJLQYHVLDOXHLOOD
autamme vuosittain noin 200 alusta eli
suunnilleen saman verran kuin rajavartiMDW6HQOLVlNVL+HOVLQJLQNDXSXQJLQSHODVtuslaitos auttaa vuosittain joitakin kymmeniä veneilijöitä.
VIESTIVÄLINEINÄ VHF JA VIRVE
Virve-päätelaitteita on ollut Meripelastusseuran aluksissa vuodesta 2004. Kuitenkin vasta tänä vuonna ne ovat käytössä
kaikilla operatiivisilla yksiköillä niin sisävesillä kuin merelläkin.
î9LUYHQNl\WW||QRWWRDPHUHOOlRQKLGDVWDQXWVHHWWl9+)NDQDYDȘRQYLUDOlinen meriliikenteen hätäkutsukanava ja
meripelastuksen virallinen ja kattava viestiväline. Virven tuoma lisäarvo on ymmärretty vasta pikkuhiljaa, Hatakka kertoo.
î3DLNDQQXVSDOYHOXMHQMDNHQWWlMRKWRjärjestelmien käyttöönotto Rajavartiolaitoksessa teki virvestä lopullisesti meille
välttämättömän. Toimintaa johtavien me-
ripelastuskeskusten on tiedettävä missä yksiköt ovat, sillä merialueiden pitkät
välimatkat korostavat lähimmän yksikön
käytön tärkeyttä.
Sisävesien meripelastusyksiköt saavat
päätelaitteet, liittymät ja pääkäyttäjäpalvelut alueensa pelastuslaitoksilta. Merellä
päätelaitteet kuuluvat paikallisille meripelastusyhdistyksille, jotka myös vastaavat
niiden käyttökustannuksista. Merialueiden päätelaitteiden pääkäyttäjinä toimivat merivartiostojen pääkäyttäjät.
î3llWHODLWWHLWDRQNl\W|VVlUHLOXWVDta kappaletta, joten meillä lienee eniten
päätelaitteita täysin vapaaehtoiskäytössä.
5DMDW\OLWWlYlYLHVWLQWlMDHULRUJDQLVDD
tioiden yhteistyö on meille arkipäivää,
sillä kadonneita aluksia joudutaan etsimään laajalta alueelta, ja ohjauskyvyttömät veneet ajautuvat helposti naapurimaan vesille, Hatakka kuvaa.
î7HWUDYHUNRQNDXWWDYRLPPHNl\Wtää kohteella toimittaessa eurooppalaisia
suorakanavia. Ruotsin ja Suomen rajaDOXHLOODYRLPPHOLVlNVLNl\WWll),16:(
SXKHU\KPll3DUHPSLYHUNNRMHQLQWH
JURLQWLMDPDKGROOLVXXVYLHUDLOODQDDSXrimaan verkossa olisi tarpeen, ja sen avulla parannettaisiin myös yhteistä peittoa.
Espoon meripelastusseuran upouusi
PV4-luokan vene on nopea, ketterä
ja moderni työkalu.
HARJOITTELUA JA VARUSTAUTUMISTA
spoon meripelastusseuran PV4-luokan vene osallistui Åland SAREX
-harjoitukseen tarkkailijana, sillä
vielä nimeä vailla ollut alus haettiin koekäyttöön juuri harjoitusta edeltävänä aamuna Mobimar Oy:n telakalta Turusta.
Upouudessa veneessä on moderneimmat mahdolliset ohjaus-, videovalvonta- ja
navigointijärjestelmät. Miehistö on Espoon
meripelastajien kantaporukkaa: kapteeni
Tuomas "Tumppi" Kalanti on siviilissä logistiikkapäällikkö, Markku Korpela luokanopettaja, Janne Vainio työssä Lentopelastusseurassa ja Matti Nurmi teekkari.
Miehistöllä on yhteenlaskettuna liki
viisikymmentä vuotta kokemusta meripelastustoiminnasta, vaikka joukon kuopuksella Nurmella on vasta neljäs kausi
meneillään. Kirjavasta ammattijakaumasta huolimatta kaikilla on meripelastusharrastuksen taustana joko ammatti, sukurasite tai aikaisempi harrastus. Korpelan suku on merenkulkijoita, Nurmi purjehti nuoruudessaan meripartiolaisena
Päijänteellä.
E UUDEN VENEEN HURMAA
Uusi vene otetaan haltuun ammattimaisesti: matkalla Maarianhaminaan jokainen
saa ottaa tuntumaa sen joystick-ohjaimiin
ja monipuolisiin navigointijärjestelmiin.
Ohjauksesta ja veneen käyttäytymisestä
keskustellaan vilkkaasti ja asiantuntevasti. Vene on ketterä ja nopea. Se on vankka
työkalu kovempaankin merenkäyntiin.
Matkan aikana ehditään puhua myös
meripelastajan työstä käytännössä.
î9DOWDRVDOODSHODVWHWWDYLVWDRQJHO
mien syynä on tekninen vika tai polttoaineen loppuminen – harvemmin merimiestaitojen puute. Ehkä noin kymmenesosa kaikista hälytyksistä johtuu huonosta
säästä, Kalanti laskeskelee.
Koneongelma saattaa johtua huollon
puutteesta, mutta joskus juuri huollettu
NRQHNLQYRLUHLVWDLOODî$LNDW\\SLOOLQHQ
tilanne on, että talven seissyt vene joutuu
ensimmäistä kertaa voimakkaaseen aallokkoon meren selkää ylitettäessä. Polttoainetankin pohjalle jääneet saostumat
lähtevät liikkeelle ja tukkivat polttoaine-
suodattimen. Se tapahtuu kuitenkin vasta
kun on päästy saariston suojaan, jolloin
kaikki ihmettelevät, mikä sille koneelle
nyt oikein tuli.
Sesonkiaikoina espoolaiset päivystävät
arki-iltaisin ja viikonloppuisin venereiteillä, eli siellä missä pelastettavatkin liikkuvat. Samalla miehistöt saavat navigointija purjehduskokemusta.
î9HVLOWlHKGLPPHDSXXQSDOMRQQR
peammin kuin rannasta lähdettäessä,
minkä ansiosta tyypillinen ajoaika on
vain noin 20 minuuttia, Korpela kertoo.
Muina aikoina päivystetään rannassa.
Kotoa lähdetään kuitenkin todella harvoin
hälytyksiin.
Kaikki uhraavat harrastukselle vuosittain vähintään kuukauden työtunnit.
Motivaatiota tuo mahdollisuus merellä
liikkumiseen sekä auttamishalu.
î0HULKlWllQMRXWXPLQHQRQSHORWWDva kokemus ensikertalaiselle. On todella
palkitsevaa nähdä pelastettavien helpotus,
kun on esimerkiksi hinannut lapsiperheen
mereltä turvasatamaan.
Suomen Meripelastusseuran valmennuspäällikkö
Georg Nordström (vas.)
pitää Ahvenanmaan
harjoitusskenaariota
täysin mahdollisena.
ÅLAND SAREX
Ahvenanmaan vesillä harjoiteltiin kansainvälistä pelastusyhteistyötä.
£JUSSI-PEKKA AUKIA ÁKENNETH BAMBERG, JUSSI-PEKKA AUKIA
Suomen Meripelastusseuran elokuussa
järjestämä Åland SAREX -harjoitus kokosi
ensimmäistä kertaa meripelastajia sekä
Ahvenanmaalta, Suomesta, Ruotsista että
Virosta harjoittelemaan yhteistoimintaa ja
tutustumaan toistensa toimintatapoihin ja
kalustoon.
Varsinaiseen harjoitukseen osallistui
kuusi yksikköä: meripelastusalukset Jenny
Wihuri ja Rautauoma Helsingistä, Svante G
Maarianhaminasta ja Björn Christer Ruotsista, sekä Maarianhaminan merivartioaseman vartiovene, josta toimintaa johdettiin.
Alusten miehistöjä oli sekoitettu keskenään
ja mukana oli myös runsaasti virolaisia meripelastajia, jotka osallistuivat harjoitukseen ilman omaa alusta.
Harjoitusalueena oli Kvarngrundsfjärden
noin kymmenen kilometriä Maarianhaminasta eteläkaakkoon. Harjoitusskenaariossa hinaaja Harald ja yhteysalus Svärtan olivat törmänneet toisiinsa: Svärtan oli saanut
pahan vuodon ja miehistö oli siirtynyt pelastuslautalle tai joutunut veden varaan.
Haraldin konehuoneessa ilmoitettiin olevan
tulipalo ja savua, ja osalla sen matkustajista oli pieniä vammoja.
Harjoituksessa molempien laivojen
tilanne vakiinnutettiin, ylimääräiset matkustajat evakuoitiin ja laivoja alettiin hinata Maarianhaminaan. Paluumatkalla harjoiteltiin vielä vuorotellen "mies yli laidan"
-tilannetta, ja vertailtiin eri yksiköiden
pelastuspartioiden toimintaa.
18 VIRVE 3/2012
JOHTAMISTA JA VIESTINTÄÄ
Harjoituksen suunnittelusta vastannut
Suomen Meripelastusseuran valmennuspäällikkö Georg Nordström on tyytyväinen
operaation sujumiseen.
− Tässä harjoiteltiin samanaikaisesti
montaa asiaa: englannin kielen käyttöä yhteistoiminnassa ja viestiliikenteessä sekä
toimimista entuudestaan vieraiden ihmisten kanssa vierailla vesialueilla, Nordström
kertoo.
− Tämä oli aivan mahtava harjoitus,
jossa kaikki olivat täysillä mukana. Ahvenanmaa on erinomainen ja neutraali paikka
tällaiselle yhteisharjoitukselle, jossa kielet
sekoittuvat. Itse seurasin tilanteen kehittymistä johtoaluksella, ja huomasin, ettei
resurssien oikea jakaminen kahdelle toisistaan erillään olevalle onnettomuusaluksella
todellakaan ole helppoa.
Meripelastajat pystyivät auttamaan
vuodon saanutta Svärtania. Haraldin tulipalolle he eivät sen sijaan voineet mitään,
sillä meripelastajissa ei ollut savusukelluskoulutuksen saaneita henkilöitä. Sen vuoksi
20 pelastettavasta henkilöstä menetettiin
konehuoneeseen loukkuun jäänyt merimies. Harjoituksessa huomattiin myös
puutteita matkustajien laskemisessa, sillä
paikkansapitävään tulokseen pääsy vei
45 minuuttia.
Pelastusharjoitusta johti Turun meripelastuskeskuksessa vuorossa ollut meripelastusjohtaja. Käytännössä toimintaa
johti merivartioston nimeämä onnettomuuspaikan johtaja vartioveneestä paikan
päällä – juuri niin kuin oikeassa elämässä
olisi tapahtunut. Turun keskuksen kahdesta
operaattorista toinen keskittyi harjoituksen
viestiliikenteeseen.
Nordström pitää harjoituksen skenaariota täysin mahdollisena, sillä Maarianhaminan vesireitit ovat vilkkaita. Toki oli
poikkeuksellista, että Maarianhaminan
satamassa alle puolen tunnin ajomatkan
päässä oli niin paljon pelastusaluksia.
Normaalisti olisi toisaalta käytetty helikopteria savusukeltajien tuomiseen paikan
päälle. Sitä ei nyt ollut mukana.
Liki 70 hengen työpanoksen vaatinutta harjoitusta suunniteltiin vuoden päivät.
Nordström kehuu ahvenanmaalaisia
isäntiä, joiden apu oli korvaamaton.
Samoin ruotsalaisen osapuolen osuus
oli merkittävä.
− Tästä pitää tehdä perinne, jossa kukin
maa isännöi vuorostaan harjoitusta.
HARJOITUS KOKOSI
ENSIMMÄISTÄ KERTAA
MERIPELASTAJIA
AHVENANMAALTA,
SUOMESTA, RUOTSISTA
JA VIROSTA.
Onnettomuus- ja
pelastusalusten sijainti
Kvarngrundsfjärdenillä
näkyy selkeästi PV4:n
navigointijärjestelmän
karttakuvassa.
1. Ålands Sjöräddningssällskapin toiminnanjohtaja Dag Lindholmin työsarka
on laajempi kuin suomalaiskollegoilla,
sillä Ahvenanmaalla meripelastajat
huolehtivat myös öljyntorjunnasta ja
tekevät kaupallisia hinauksia ja jäänmurtoa. – Toimimme ympärivuotisesti ja
meillä on valmius osallistua myös isojen
matkustajalauttojen pelastustoimiin.
2. Ruotsista saapuneen Björn Christer
-aluksen kapteeni Thomas Lindström
arvioi, että säännöllisiä yhteisharjoituksia
tarvitaan erityisesti viestinnän osalta.
– Kukaan ei puhu äidinkieltään, joten
kannattaisi puhua mahdollisimman vähän,
lyhyesti ja selkeästi. Onnettomuusalukset
olisi pitänyt saada omiksi puheryhmikseen tai ratkaista asia muilla tavoin.
3. Kristo Kotkas (vas.) on Viron poliisin ja
rajavartiolaitoksen edustaja, Ene Kalmus
Viron Meripelastusseuran puheenjohtaja ja
harjoituksen virallinen tarkkailija ja Robert
Aasa Rautauoman miehistöstä. – Olen ihaillut
täkäläistä hyvää yhteistyötä vapaaehtoisten
meripelastajien ja rajavartijoiden välillä. Täällä
on myös hyvin toimiva viestiliikenne, jollaiseen
meidänkin pitäisi pyrkiä, Kotkas sanoo. Aasa
muistuttaa, että useimmat virolaiset meripelastajat ovat saaneet koulutuksensa Suomesta.
3/2012 VIRVE 19
Harjoituksessa ei käytetty päätelaitteiden suoria yhteyksiä vaan kaikki keskustelu käytiin samassa FIN-SWE -puheryhmässä. Vaikka
yhden puheryhmän kapasiteetti riitti, keskustelua oli ajoittain hankala seurata, sillä toimintaa oli rinnakkain useammassa pisteessä.
i
VIESTINTÄ ON KESKEINEN HAASTE
Ahvenanmaan harjoitus onnistui
myös viestinnän osalta, vaikkei
täysin niin kuin oli suunniteltu:
ruotsalaisen Rakel-verkon kuuluvuusalue ei yltänyt harjoitusalueelle
asti, joten harjoitukseen osallistuneen ruotsalaisen yksikön Rakelpäätelaitteet eivät päässeet FINSWE-puheryhmään. Ruotsalaisilla
päätelaitteilla ei pääse suomalaiseen verkkoon. Ongelma ratkaistiin
luovuttamalla ruotsalaisille Virvepäätelaitteita, joilla viestitettiin
FIN-SWE-puheryhmän kautta.
Sen ansiosta Ruotsin meripelastusorganisaation oli mahdollista seurata tapahtumia Kvarngrundsfjärdenillä.
Paikan päällä ei myöskään käytetty päätelaitteiden välisiä suoria
yhteyksiä – joiden avulla laitteet
keskustelevat keskenään perinteisten VHF-puhelinten tapaan – vaan
kaikki keskustelu käytiin samassa
puheryhmässä. Yhden puheryhmän
kapasiteetti riitti, mutta kanavalla
käytyä keskustelua oli ajoittain hankala seurata, sillä toimintaa oli
rinnakkain useammassa pisteessä.
20 VIRVE 3/2012
Jotta muu merenkulku ei olisi häiriytynyt, harjoituksessa annettiin Tetra-verkon kautta myös ne hätäkutsut,
jotka normaalisti olisi annettu VHFhätäkanavalla 16. Tällä vältettiin myös
uteliaiden sivullisten tulo alueelle,
mikä on tyypillinen VHF:n käytön
ongelma.
MONEN TASOISIA
MAHDOLLISUUKSIA
Yrjö Pylvänäinen Erillisverkoista muistuttaa, että kansainvälisten valmiiksi
ohjelmoitujen Euro-puheryhmien
käyttö eri valtioiden Tetra-päätelaitteiden suorassa keskinäisessä viestinnässä on helppoa, eikä kuormita verkkoa tai aiheuta lisäkustannuksia. Se
onnistuu kuitenkin vain 2–5 kilometrin maksimietäisyydellä ja yhteisillä
verkon puheryhmillä, jotka on liitetty
joko radiolaitteilla tai kiinteällä yhdyskäytävällä. Radiolaitteilla liittäminen
maksaa noin 10 000 euroa, mutta
mahdollistaa ainoastaan puheviestinnän. Tätä 10–20 kertaa kalliimman
kiinteän yhdyskäytävän yli välittyisivät
myös viestit, mutta eivät vielä naapurimaan päätelaitteiden tunnisteet.
– Peittoa voi parantaa asentamalla tukiasemia toisen maan alueelle.
Ja vaikka käytettäisiin ainoastaan toisen maan päätteitä – kuten Ahvenanmaan harjoituksessa – molempien
maiden johto- tai hätäkeskukset voivat yhdyskäytävän ansiosta osallistua
viestintään, Pylvänäinen kertoo.
–Molempia ratkaisuja voisi myös
parantaa perustamalla päätteen liittymä molempiin verkkoihin, mutta se
vaatisi numeroalueiden harmonisointia ja vahvaa keskinäistä luottamusta.
Tällaisessa järjestelyssä päätelaite
toimii molemmissa verkoissa niiden
omien viestiliikennemallien mukaan.
Vasta täydellinen standardin mukainen eri maiden verkkojen keskinäinen liittäminen eli ISI-liityntä tietoliikenneyhdyskäytävineen tarjoaisi käyttäjille kaikki verkon palvelut sekä
päätteiden tunnisteet. Se edellyttäisi
kuitenkin noin miljoonan euron investointia liitettävää verkkoa kohti.
– Täydellisestä ISI-toteutuksesta
on vasta alustavia kokemuksia. Sellaisen luominen edellyttäisi runsasta
käyttöä ja olisi haastava operaattorien
ja viranomaisten yhteisprojekti. 1
&
AKATEEMINEN NURKKA
£JARNO SALOVUORI
Keski-Suomesta kehittyy
kyberturvallisuuden keskus
-\YlVN\OlQDPPDWWLNRUNHDNRXOXQN\EHUWXUYDOOLVXXGHQ
NRXOXWXVNHVNLWW\\WLHWRYHUNNRMHQVXRMDDPLVHHQ
UHKA INFRASTRUKTUURILLE
.\EHUWXUYDOOLVXXVQRXVLRWVLNRLKLQ
PXXWDPDQYXRGHQWDNDLVHQ6WX[QHW
KDLWWDRKMHOPDQDQVLRVWD+DLWWDRKMHOPDNRVNHWWLVXRUDDQDXWRPDDWLRMlU
MHVWHOPLl6HROLXXVLXKNDWLODQQH
MRKRQYDVWDKDYDKGXWWLLQ
²6LQlQVl6WX[QHWRQYDLQ\NVLWWlLQHQWDSDXVPXWWDVHDQWRLPDOOLHVLPHUNLQPDKGROOLVLVWDULVNHLVWlMRWND
NRVNHYDWNDLNHQODLVWDLQIUDVWUXNWXXULD
²HQHUJLDDORJLVWLLNNDDWXRWDQWRDMD
QLLQHGHOOHHQ.DLNHQODLVLDNRNHLOXMD
RQRVD\NVLW\LVLlMDRVDV\VWHPDDWWLVLD
N\EHUWXUYDOOLVXXWHHQYDLNXWWDPLV\ULW\NVLl+DXWDPlNLPXRWRLOHH
6XRPHQWDYRLWWHHQDRQROODN\EHU
XKNLLQYDUDXWXPLVHVVDPDDLOPDQODDMXLQHQHGHOOlNlYLMl+DXWDPlHQ
PLHOHVWlWlKlQRQK\YlWHGHOO\W\NVHW
²6XRPLRQVLLWlPLHOHQNLLQWRLQHQ
PDDHWWlROHPPHVRSLYDQSLHQLMDVRSLYDQLVRWRWHXWWDPDDQQlLWlDVLRLWD
,VRPPDQPDDQWLODQQHRQKDQNDODPSLMDWRLVDDOWD6XRPHVVDROODDQ
K\YLQWHNQRORJLDP\|QWHLVLl2OHPPH
WHKQHHWMRMRWDLQRLNHLQVLOOl6XRPHQ
YHUNRWRYDWPDDLOPDQWXUYDOOLVLPSLHQ
MRXNRVVD+DXWDPlNLVDQRR
-RWWDWDYRLWWHHVHHQSllVWllQNRXOXWXNVHHQMDP\|VWHNQRORJLDDQRQ
VDWVDWWDYDULLWWlYlVWL+DXWDPlHQPLHOHVWlNDLNLOODRVDSXROLOODSLWllROOD\KWHLQHQQlNHP\VMDKDOX0XNDDQRQ
RWHWWDYDQLLQNXQQDWYDOWLR\ULW\NVHW
NXLQRSSLODLWRNVHWNLQ
-$0.KDOXDDROODDODQHGHOOlNlYLMlMDSDOYHOODP\|V\ULW\VNXPSSDQHLWD.HVNL6XRPHVWDO|\W\\XVHLWD
RUJDQLVDDWLRLWDNXWHQSXROXVWXVYRLPDW&DVVLGLDQMD(ULOOLVYHUNRWMRLGHQWDUSHLVLLQQ\WDONDYDNRXOXWXV
YDVWDD2VDDMLOOHMDNRXOXWXNVHOOHRQ
VLLVN\V\QWll
²0XXWDPDYXRVLVLWWHQ.HVNL6XRPHQDOXHHOODWHKWLLQNDUWRLWXVMD\NVL
NRXOXWXVWDUYHQRXVLMXXULN\EHUWXUYDOOLVXXGHQDODOOD+DXWDPlNLWRWHDD
² 5DNHQQDPPH N\EHUWXUYDOOLVXXGHQDOXHHOOHNHKLW\V\PSlULVW|l
-<96(&7(&KDQNNHHQODERUDWRULR
RQODDMDLQYHVWRLQWL3\ULPPHWHNHPllQHNRV\VWHHPLQMRQNDSDOYHOXMD\ULW\NVHWS\VW\YlWNl\WWlPllQMD
NHKLWWlPllQRPLDWXRWWHLWD+DXWDPlNLVDQRR1
THINKSTOCK
7DPPLNXXVVD Ș -\YlVN\OlVVl
Nl\QQLVW\YlHQJODQQLQNLHOLQHQLQIRUPDDWLRWHNQRORJLDQNRXOXWXVRKMHOPDRQNLLQQRVWDQXWRSLVNHOLMRLWD
XONRPDLWDP\|WHQ2KMHOPDQNRXOXWXVYDVWDDYD Jari HautamäkiNHUWRR
HWWl\OHPSllQDPPDWWLNRUNHDNRXOXWXWNLQWRRQWlKWllYlQNRXOXWXNVHQ
VLVlOW|RQSHUXVRSHWXVWDODDMHPSDDMD
RVLQWl\VLQXXWWD
²$LNDLVHPPLQNLQWLHWRWXUYDNRXOXWXVWDRQROOXW-$0.QQXRULVRSXROHOODPXWWDWlPlRQVLVlOO|OWllQWDUNHQQHWWXDNRXOXWXVWDMRQNDIRNXV
RQN\EHUWXUYDOOLVXXGHVVD7\|QRKHVVDVXRULWHWWDYDWRSLQQRWRYDWK\YLQ
Nl\WlQQ|QOlKHLVLlMDVLVlOWlYlWSDOMRQKDQGVRQWHNHPLVWl+DXWDPlNLNHUWRR
.\EHUWXUYDOOLVXXVRQNlVLWWHHQl
K\YLQODDMDPXWWDNRXOXWXVNHVNLWW\\HQQHQPXXWDWLHWRYHUNNRWXUYDOOLVXXWHHQ7DYRLWWHHQDRQRSSLDPLWHQ
YHUNRWMDQLLVVlROHYDWSDOYHOXWWXUYDWDDQ<OHLQHQSHUXVNXUVVLWXWXVWXWWDD
WHUPLQRORJLDDQODLQVllGlQW||QMD
WHRUHHWWLVHHQSRKMDDQPLQNlMlONHHQ
SllVWllQWLHWRWXUYDWHVWDDPLVHHQMD
WLHWRYHUNNRWXUYDOOLVXXGHQUDNHQWDPLVHHQNl\WlQQ|VVl
²0LHOHQNLLQWRLQHQKDUMRLWXVNXUVVL
RQORSSXVRWDMRVVDOXRGDDQN\EHUWXUYDOOLVXXGHQK\|NNl\VMDWRUMXQWD
VNHQDDULR2SLVNHOLMDWRYDWHULODLVLVVD
URROHLVVDWRLVHWSXROXVWDYDWMDWRLVHW
K\|NNllYlWWlVVl\PSlULVW|VVl+DUMRLWXVWDOOHQQHWDDQMD\KGHVVlNl\GllQOlSLPLVVlRQQLVWXWWLLQMDPLNl
PHQLSLHOHHQ+DXWDPlNLVDQRRMD
WRWHDDHWWlVHNlYDLNXWWDPLQHQHWWl
SXROXVWDPLQHQWl\W\\KDOOLWDMRWWD
YHUNNRMDYRLGDDQVXRMDWD
TAVOITTEENA
ON OPPIA, MITEN
VERKOT JA NIISSÄ
OLEVAT PALVELUT
TURVATAAN.
3/2012 VIRVE 21
YHTEISEEN
TILANNEKUVAAN
Hälytystehtävistä vastaavien viranomaisten yhteinen
kenttäjärjestelmä tehostaa ja helpottaa yhteistyötä.
£JUSSI-PEKKA AUKIA ÁMIIKA KAINU, JUSSI-PEKKA AUKIA
entällä toimivat poliisipartiot ovat
saaneet jo seitsemän vuoden ajan
erinomaisen tilannekuvan POKEkenttäjärjestelmän näyttöruudulta.
POKEn kartalta näkyvät yhdellä silmäyksellä alueelle annetut tehtävät, siellä olevat yksiköt sekä mitä ne ovat tekemässä.
Näytön karttakuvaa voi joustavasti skaalata tarpeen mukaan maantiekartasta maastokarttaan ja hyvinkin yksityiskohtaisiin
ilmakuviin.
Omassa ikkunassaan on lista avoimista tehtävistä osoite- ja muine taustatietoineen sekä tiedot siitä, mikä yksikkö tehtävää hoitaa ja mikä on sen status. Tarvittaessa järjestelmän kautta voi tehdä hakuja
muista viranomaisten tietokannoista esimerkiksi rekisteritunnuksen perusteella.
Yksikkö kirjaa järjestelmään myös palautteensa tapahtumista sekä paikan päällä
tehdyistä toimenpiteistä.
Kenttäjohtajalla ja partioilla on näytöillään täysin sama näkymä.
Ylikomisario Antti Jeronen Poliisihallituksen tekniikan yksiköstä kertoo, että
vaikka kenttäjohtaja jakaa ja priorisoi tehtävät, yksiköt seuraavat jatkuvasti toisiaan, myös oman toimialueen ulkopuolella.
î3ROLLVLQSLWllWLHWllPLWlQDDSXULVsa tapahtuu, sillä tapahtuma voi olla tulossa omalle alueelle: hälytys voi koskea
oman alueen suuntaan tulevaa kaaharia
tai naapurin alueella tapahtunutta kola-
K 22 VIRVE 3/2012
ria, joka heijastuu omalle alueelle liikenteenohjaustarpeena.
Järjestelmää on paranneltu vuosien
mittaan käyttäjien toivomusten mukaiseksi. Myös sen yhteentoimivuutta hätäkeskusten käyttämän tietojärjestelmän
kanssa on kehitetty. Uusin lisätty ominai-
SAMAT PALVELUT
KAIKKIEN HÄLYTYSLUONTEISTA TYÖTÄ
TEKEVIEN VIRANOMAISTEN KÄYTTÖÖN.
suus on hakumahdollisuus viranomaisten
tietokantoihin.
î.HQWWlMlUMHVWHOPlRQPHUNLWWlYlVti nopeuttanut, helpottanut ja tehostanut poliisin työtä: yksiköt pystyvät aikaisempaa itsenäisempään päätöksentekoon. Väärinymmärrykset puheliikenteessä ovat vähentyneet, ja voidaan keskittyä
olennaisiin asioihin nimien ja osoitteiden
tankkaamisen sijasta, Jeronen listaa saavutettuja etuja.
î0\|VWLODQWHLGHQMlONLNlWHHQYDDWLma paperityö ja tarve käydä niiden takia
poliisiasemalla on vähentynyt.
Kun perustoiminta voidaan toteuttaa
kenttäolosuhteissa, poliiseille jää enemmän aikaa näkyä kentällä, ehkäistä ennalta rikollisuutta ja onnettomuuksia ja
valistaa kansalaisia.
î7DYRLWWHHQDRQHWWl\NVLN|WYRLVLYDW
jatkossa hoitaa saamansa tehtävät vielä
pitemmälle kenttäolosuhteissa, niin että
toimistossa tehtävä jälkityö jäisi pois.
Pitää kuitenkin ottaa myös huomioon,
ettei pimeä ja ahdas poliisiauto todellakaan ole ergonomisesti ihanteellinen ympäristö paperityölle.
POKESTA KEJOON
POKE korvautuu parin vuoden sisällä poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisellä KEJO-kenttäjärjestelmällä, joka tuo samat palvelut
kaikkien hälytysluonteista työtä tekevien
viranomaisten käyttöön. Sen myötä kaikki viranomaisyksiköt näkevät tarvittaessa
toisensa kartalta ja pystyvät tiiviimpään
yhteistyöhön.
Jeronen kertoo, että tämä on osittain
mahdollista jo nyt pelastustoimen ja rajavartiolaitoksen kanssa harvaan asutuilla alueilla.
î.XQYLUDQRPDLVHWRYDWKDUYDVVD
eteen tulee paljon sellaisia tilanteita, joissa
ei voi jäädä odottelemaan poliisin partiota,
vaan viranomainen pitää saada paikalle
mahdollisimman nopeasti, Jeronen pohtii.
>>
Antti Jeronen arvioi,
että kenttäjärjestelmä on
merkittävästi nopeuttanut,
helpottanut ja tehostanut
poliisin työtä. Yksiköt
pystyvät sen ansiosta
aikaisempaa itsenäisempään päätöksentekoon.
3/2012 VIRVE 23
24 VIRVE 3/2012
î,VRLVVD\KGHVVlKRLGHWWDYLVVDWLODQWHLVVD.(-2QRSHXWWDDNRPPXQLNDDWLRWD
MDHOLPLQRLYllULQ\PPlUU\NVLl.HVNXVWHOXRQ\NVLVHOLWWHLVWlNXQNDLNLOODRQSllWWHLVVllQVDPDQODLVHWQlN\PlWMRLVVDHVLPHUNLNVLYlULNRRGLWMDNlVLWWHHWRYDWVDPDW
-lUMHVWHOPlRQUllWlO|LW\WXNHPDDQ
NXQNLQYLUDQRPDLVHQNHQWWlWRLPLQQDQ
\GLQSURVHVVHMD-HURQHQPXLVWXWWDDHWWl
WRLVWHQWRLPLMRLGHQWLHWRLKLQSllVWllQYDLQ
RPLHQNl\WW|RLNHXNVLHQUDMRLVVD3ROLLVLHLHVLPHUNLNVL
DXWRPDDWWLVHVWLQlHVDPDDQ
RSHUDDWLRRQRVDOOLVWXYDQWHUYH\GHQKXROORQ\NVLN|QSRWLODVWLHWRMDHLNlDPEXODQVVLPLHKLVW|YDVWDDYDVWLWLHWRMD
MRWNDHLYlWKHLOOHNXXOX
TOISTEN TOIMIJOIDEN
TIETOIHIN PÄÄSTÄÄN
VAIN OMIEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN RAJOISSA.
ISOJA JÄRJESTELMÄMUUTOKSIA EDESSÄ
.(-2QSLWlLVLROODNl\W|VVlYXRWHHQȘ
PHQQHVVl6DPDQDYXRQQDRWHWDDQNl\WW||QPXLWDNLQWLHWRMlUMHVWHOPLl.(-2QMD
KlWlNHVNXVWHQXXGHQ(5,&$QRKHOODPHQHLOOllQRQSROLLVLQWLHWRMlUMHVWHOPLHQNRNRQDLVXXGLVWXVKDQNH9,7-$6LLQlN\PPHQHWHULOOLVHWYLUDQRPDLVMlUMHVWHOPlWMD
UHNLVWHULW\KGLVWHWllQ\KGHNVLYlOLQHHVWl
MDSDLNDVWDULLSSXPDWWRPDNVLWLHWRMlUMHVWHOPlNVLMRNDWXRNDLNHQWRLPLQQDQNDQQDOWDROHQQDLVHQWLHGRQP\|VNHQWlOOHMDONDXWXQHHQ\NVLN|QNl\WW||Q
-HURQHQQlNHHWLHWRMlUMHVWHOPlXXGLVWXNVHQHULOOLVHQlSROLLVLQPHQHLOOllQROHYDVWDRUJDQLVDDWLRXXGLVWXNVHVWDPXWWD
WRNLVLWlPHUNLWWlYlVWLWXNHYDQDKDQNNHHQD
î/RSXOOLQHQWDYRLWHROLVLHWWlMlUMHVWHOPllQNHUUDQV\|WHW\WWLHGRWVLLUW\LVLYlW
VlKN|LVLQlWDUYLWWDHVVDNlUlMLOOHDVWL6DPRLQHVLPHUNLNVLOLLNHQQHRQQHWWRPXXWHHQ
MRXWXQXWDXWRLOLMDVDLVLYDNXXWXV\KWL|Q
HGHOO\WWlPlWWRGLVWXNVHWSROLLVLSDUWLROWD
SDLNDQSllOWl.RUWLWRQWDMDSDSHULWRQWDNXOMHWWDMDDHLP\|VNllQYlOWWlPlWWl
WDUYLWVLVLYLHGlSROLLVLODLWRNVHOOHWXQQLVWHWWDYDNVL-HURQHQNXYDDSDOYHOXN\Y\Q
SDUDQWXPLVWD
î3ROLLVLQRKMHLVWRMHQMDPXLGHQWLHWRMHQVLLUWlPLQHQWLHWRMlUMHVWHOPlVWlVDDWDYLNVLWHNHHSROLLVLDXWRVWDYDUNDLOOHYlKHPPlQKRXNXWWHOHYDQNRVNDVLHOOlHL
VlLO\WHWlPLWllQKHLWlNLLQQRVWDYDDWLHWRD
VIRVEN VARASSA
7LHWRMlUMHVWHOPlXXGLVWXNVHQPDKGROOLVWDD
PRQLNDQDYDUHLWLW\VMRQNDDYXOOD9LUYH
WLHGRQVLLUWRRQSHUXVWXYDNHQWWlMRKWDPLVMlUMHVWHOPlSllVHHP\|VK\|G\QWlPllQ
NDXSDOOLVWHQ*RSHUDDWWRULHQWDUMRDPDD
PRELLOLDWLHGRQVLLUWRNDSDVLWHHWWLD-HURQHQ
PXLVWXWWDDHWWlMlUMHVWHOPlQSHUXVWRLPLQQRW²SDLNNDWLHGRWWHKWlYlWVWDWXNVHWMDSDODXWWHHW²WRLPLYDWMDWNRVVDNLQ
YLUYHQYDUDVVD
î2OHPPHQlKQHHWPRQHHQNHUWDDQ
NXLQNDNDXSDOOLVWHQRSHUDDWWRULHQSDOYHOXWWXNNHXWXYDWSRLNNHXVWLODQWHLVVDMRSDPXXWDPDVVDPLQXXWLVVD.DXSDOOLVWHQ
RSHUDDWWRULHQSDOYHOXN\N\RQNHKLWW\Q\W
YDOWDYDVWLPXWWDVDPDOODP\|VVLLUUHWWlYlQWLHGRQPllUlRQNDVYDQXWYlKLQWllQ
VDPDVVDVXKWHHVVD-HURQHQNHUWRR
î(VLPHUNLNVLHORNXXVVD(VSRRQ:HHN
HQG)HVWLYDOLQNDDRNVHVVDSROLLVLWRKMDVLYDWOLLNHQQHWWlYLUYHQYDUDVVD6HQOLVlNVL
KHMRXWXLYDWYLUYHSllWHODLWWHLQHHQWRLPLPDDQOLQNNLQlODSVLDDQHWVLYLOOHYDQKHPPLOOHNXQNlQQ\NNlYHUNRWROLYDWWXNRVVD
(LNlYHUNRQNDDWXPLVHHQWDUYLWDYlOWWlPlWWlVXXUWDYlNLPllUllNllQVLOOlMR
\NVLWWlLVWlWXOLSDORDVHXUDDYDWNDWVHOLMDW
S\VW\YlWSDKLPPDVVDWDSDXNVHVVDODPDXWWDPDDQYHUNRQWLHGRQVLLUWRN\Y\Q<RXWXEH
YLGHRLOODDQ1
3/2012 VIRVE 25
Keskeinen kysymys on,
kuka vastaa mistäkin,
sanoo Sari-Anne
Hannula.
TORI VASTAA
VALTIONHALLINNON
YHTEISIIN ICT-TARPEISIIN
Toukokuussa 2012 asetetun TORI-hankkeen tehtävä
on koota valtionhallinnon toimialariippumattomat
ict-palvelut yhteen palvelukeskukseen.
£JARNO SALOVUORI ÁANNA ULYANOVA
26 VIRVE 3/2012
altionvarainministeriön hanke
kattaa kaikki ict-palvelukeskukset ja valtion virastot, joiden toimialariippumattomat ict-toiminnot siirtyvät ensi vuonna perustettavaan
uuteen yksikköön. Aikataulu riippuu poliittisista päätöksistä ja lainsäädäntöön
tarvittavista muutoksista.
Hankkeen tiukalle aikataululle on hyviä syitä, sillä nykyinen siiloutunut toimintamalli tulee kalliiksi. Yhteisillä järjestelmillä ja toimintatavoilla on mahdollista
säästää veronmaksajien euroja. Vastaavasti ulottuvilla on monenlaisia toiminnallisia hyötyjä ja parempaa asiakaspalvelua
valtionhallinnon yksiköille.
V
UUSI ORGANISAATIO
TORI-hankkeen käynnistyessä keskeinen
ja mediassakin esillä ollut asia on ollut organisaatiomuoto. Vaihtoehtoja ovat virasto, liikelaitos ja valtion täysin omistama
voittoa tavoittelematon in-house-yhtiö.
î2UJDQLVDDWLRPXRGRQVHOYLWWlPLQHQ
selkiyttää hankkeen etenemistä sekä sitä,
miten toiminta voidaan järjestää ja henkilöstö koota. Jos kolmea eri vaihtoehtoa vietäisiin koko ajan rinnakkain, joutuisimme
tekemään melkein kolminkertaisen työn.
Hankeryhmä on vertaillut organisointimuotoja ja valmistellut vertailun perusteella osakeyhtiömuotoa, mutta mitään
päätöksiä ei ole tehty, hankkeen läpiviennistä vastaava Sari-Anne Hannula korostaa.
Hannula on yksi TORIn kolmesta projektijohtajasta. Hän siirtyi tehtävään Tampereen kaupungin tietohallinnosta, jossa
hän viime töikseen veti Tampereen tietotekniikkakeskuksen toimintojen ulkoistus- ja seudullisen kilpailutusprojektin.
NYKYTILA ANALYSOITU
Hankkeen alkuvaiheessa määriteltiin toimialariippumattomat tehtävät. Hannulan
mukaan perustietotekniikan palvelukartta on suhteellisen selkeä.
î7RNLWRLPLDODULLSSXYLHQMlUMHVWHOmien rajapinta lähellä käyttäjää vaatii
rajankäyntiä siitä, kuka vastaa mistäkin.
Lisäksi roolien täytyy olla selkeitä tilaajatuottajamallissa – raja on häilyvä varsinkin yksiköissä, joissa nyt on omaa palvelutuotantoa, Hannula pohtii.
Myös nykytilan kartoitus on ollut iso
ja mielenkiintoinen ponnistus. Mukana
oleville yksiköille lähetettiin kartoituslomake, minkä jälkeen tietoja tarkennettiin
haastatteluin. Kartoituksen perusteella
tehtiin analyysi, joka on pohjana säästölaskelmille ja etenemissuunnitelmalle.
Hannulan arvion mukaan kartoitus kattaa
noin 75 prosenttia koko valtionhallinnon
toimialariippumattomista ict-tehtävistä.
î(QVLPPlLVHWKDYDLQQRWWXNHYDWDLemmin esitettyjä säästömahdollisuuksia,
potentiaalia löytyy. Aikaisemmin ei ole
ollut tarkkaa tietoa siitä, mitä yksiköissä oikeasti on. Ne ovat hyvin erilaisia,
ja palveluissa on erilaisia kypsyystasoja,
Hannula kuvailee.
KORKEAN VARAUTUMISEN
PALVELUJA
Analyysi on pohjana myös toiminnallisten hyötyjen arvioinnille. Yhteiset järjestelmät ja toimintatavat auttavat, kun tavoitellaan parempaa yhteentoimivuutta
ja toimintavarmuutta.
î1\WSDOYHOXWRQMlUMHVWHWW\K\YLQ
hajanaisesti eikä asiakastyytyväisyys ole
kaikilta osin kovin korkea. Tätä kautta
saamme paremmalle tasolle sekä palvelukyvyn koko valtakunnan alueella että
varautumisen ja tietoturvan. Palveluja
pitää mitata ja seurata, ja myös kustannukset pitää saada yhteismitallisiksi ja sitä
kautta kilpailukykyisiksi, Hannula linjaa.
TORI-palvelut kattavat sekä perustason että korotetun ja korkean varautumisen palvelut. Perustasolla esimerkiksi
tietoliikenne ostetaan tyypillisesti markkinoilta, Hanselin toimiessa jatkossakin
kilpailuttamisen asiantuntijana. Korkean
varautumisen osalta verkko-operaattori
on yksiselitteisesti Suomen Turvallisuusverkko Oy (Stuve).
î2OHPPHNl\QHHW6WXYHQNDQVVDNHVkustelua kunkin tehtävästä ja palveluista,
mihin asti Stuve ja mistä lähtien TORI.
Alusta asti olemme olleet hyvin samaa
mieltä tilanteesta, Hannula kertoo.
î725,QNHVNHLVLlRVDDOXHLWDRQYDUmistaa sekä perustason että korkean turvallisuustason palvelut. Valtionhallinnon
erityistarpeet on otettava huomioon. Yksi
ydinosaaminen on juuri turvallisuusviranomaisten vaatimusten täyttäminen,
Hannula toteaa.
PARHAAT KÄYTÄNNÖT
JA SELKEÄT PROSESSIT
Toteutuessaan TORI on yli tuhannen ihmisen työpaikka, ja se on viiden suurimman it-palvelutoimittajan joukossa Suomessa. Toimintaa on usealla paikkakunnalla. Palveluintegraattorina sillä on sekä
omaa palvelutuotantoa että muualta valtionhallinnosta ja markkinoilta ostettuja
palveluja. Hannula korostaa, että tärkeää
on luoda hyvin toimivat yhteiset prosessit.
î3DOYHOXQlN\\DVLDNNDDOOH\KWHQl
kokonaisuutena, jossa esimerkiksi turvallisuusverkon päällä on toimialariippumattomia palveluja. Korkean varautumisen kohdalla prosessien pitää tietysti
olla erityisen selkeät.
Hannulan mukaan säästöt alkavat
konkretisoitua esimerkiksi silloin, kun
päästään tarkastelemaan ulkoa ostettujen palvelujen sopimuksia.
î0LWlQRSHDPPLQVDDPPHSDUKDLWD
käytäntöjä otetuksi käyttöön, sitä nopeammin saamme säästöjä ja hyötyjä. Tulevaisuudessa palvelutuotanto on yhdenmukaistettu ja myös käyttäjätuki on yhdessä
järjestelmässä, Hannula visioi.1
3/2012 VIRVE 27
Í
AJANKOHTAISTA
ANTERO AALTONEN
VIRVE JA
MAANPUOLUSTUS
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
kouluttaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, reserviläisiä
ja vapaaehtoisia myös virve-päätelaitteiden käyttöön hätä- ja kriisitilanteissa. Yhdistys järjestää vuosittain 1 600
kurssia ympäri maata.
www.erillisverkot.fi, www.mpk.fi
KRIVAT TESTATTAVANA
Strategia vastaa
liiketoiminnan kasvuun
Suomen Erillisverkot -konsernin missio
on turvata yhteiskunnan elintärkeiden
toimintojen johtamista. Visiona on erinomaisen asiakastyytyväisyyden saavuttaminen sekä edelläkävijyys toimintavarman tietoliikenteen ja korkealaatuisten
palvelujen tarjoajana. Konsernin strategia on syksyn aikana päivitetty vastaamaan konsernin toiminnan laajenemisen tarpeita.
Keskeinen strategiaelementti on elintärkeä tietoliikenneinfrastruktuuri, jonka
suojaamisella on laaja yhteiskunnallinen
vaikuttavuus. Sen merkittävyyttä arvioidaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian
tavoitteiden ja kyberturvallisuuden nä-
28 VIRVE 3/2012
kökulmasta. Toiminnan peruspilareina
ovat vuorovaikutus, luotettavuus, arvo
yhteiskunnalle ja edelläkävijyys. Palvelut on suunniteltu ja toteutettu niin, että
ne ovat saatavilla sekä paikallisissa että
yhteiskunnan häiriö- ja poikkeusoloissa.
Keskeisiä asiakasorganisaatioita ovat yhteiskunnan turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeät toimijat.
Konsernin strategisia tavoitteita on
kolme: kriittisen tietoliikenneinfrastruktuurin ja sen peruspalvelujen kehittäminen, taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen sekä yhteistoiminta ja työnjako
muiden julkisen hallinnon it-keskusten
kanssa.
KRIVAT-järjestelmän toiminnallisia
ominaisuuksia testataan parhaillaan.
KRIVATin tavoitteena on kriittisen
infrastruktuurin varmistaminen ja
kriisiajan viestintäverkon kehittäminen keskeisille huoltovarmuudesta
huolehtiville organisaatioille. Hankkeen testausvaiheessa mukana ovat
energianjakelu- ja tietoliikennepalveluja sekä tietotekniikkapalveluja
tarjoavat yhtiöt, logistiikkayhtiöt sekä
tukiorganisaatiot ja käyttäjät. Hankkeen ansiosta häiriötilanteista toipuminen nopeutuu, viankorjausta ja
häiriötilanteita kyetään ennakoimaan,
luodaan yhtenäiset toimintatavat ja
parannetaan palvelujen laatua. Myös
asiantuntijaresurssien tavoitettavuus
paranee.
SYDÄMELLINEN
VALMIUSHARJOITUS
Punaisen Ristin Sydäntalvi-valmiusharjoituksen yhteydessä harjoitellaan
Punaisen Ristin auttamisvalmiutta ja
yhteistoimintaa paikallisten viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden
kanssa häiriötilanteessa. Tapahtuma
voidaan järjestetään vanhusten palvelukeskuksessa, monitoimitalossa tai
muussa sopivassa paikassa, ja osallistujille tarjotaan lämmintä juotavaa,
syötävää ja rattoisaa ohjelmaa.
http://rednet.punainenristi.fi/sydantalvi
Tampere sai
lääkärihelikopterin
Lääkärihelikopteritoiminnasta tuli uuden
lain mukaan valtiollista viranomaistoimintaa, jonka rahoitus tulee suoraan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Tampere oli
viimeinen yliopistoalue, jossa ei ole ollut
lääkärihelikopteria. Alueella käynnistettiin lääkäriambulanssitoiminta syksyllä
ȘȘ6\\VNXXVVDȘNl\WW||QVDDWXKHOLNRSWHULWl\GHQWll6XRPHQNXXGHQKHOLkopterin tukikohtaverkoston ministeriön
ja valtioneuvoston päätöksen mukaiseksi.
)LQQ+(062\YDVWDDLQIUDVWDîWXNLkohdista, maayksiköstä ja tietoliikenneasioista – ja kaksi lento-operaattoria vastaa
helikoptereista ja lentävästä miehistöstä.
6DLUDDQKRLWRSLLULWYDVWDDYDWOllNlUHLVWlMD
hoitovälineistä sekä lääkäreiden palkoista
ja lääkintäkuluista. Lentotoiminnan rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
î0XXWRNVHQHWHHQSlLQYLHYlQlYRLPDna on ollut terveydenhuoltolain muutos.
Jokaisella yliopisto-erityisvastuualueella
pitää olla ensihoitolääkäripäivystys.
6LLWlWXOHHRVDYLUDQRPDLVWRLPLQWDDMRND
on osa potilaan hoitoketjua ja liittyy saumattomasti päivystystoimintaan, korostaa
Janne Virta)LQQ+(062\VWl
SANASTOA ¿
TUVE
Hallinnon turvallisuusverkko.
Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu.
STUVE
Suomen Turvallisuusverkko Oy,
varmistaa valtion johdon ja
yhteiskunnan turvallisuuden
kannalta tärkeiden viranomaisten
sekä muiden toimijoiden yhteistoimintaa ja viestintää koko Suomen
alueella.
FinnHEMS Oy on valtakunnallinen
lääkärihelikopteritoiminnan
hallinnointiyksikkö.
www.finnhems.fi
POKE
Poliisin kenttäjohtamisjärjestelmä
VITJA
Viranomaistietojärjestelmäprojekti.
Kenttätehtävissä poliisiautoissa on
käytettävissä samat tiedot kuin
poliisiasemalla.
SUOMEN ERILLISVERKOT -KONSERNIN RAKENNE
Tuotteet ja palvelut
Turvallisuusverkko
KONSERNIN
YHTEISET
PALVELUT
PALVELUT
ASIAKASTARPEET
Viranomaisradioverkko
Teletoimitilat
KEJO
Kenttäjohtamisjärjestelmä, joka
tuo samat palvelut kaikkien
hälytysluontoista työtä tekevien
viranomaisten käyttöön.
TORI
Kokoaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut
yhteen palvelukeskukseen.
Suomen Erillisverkot Oy operoi valtakunnallista viranomaisradioverkkoa ja kahta kiinteää turvallisuusverkkoa. VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy ja huoltaa radiopäätelaitteita. Leijonaverkot Oy omistaa ja
kehittää yhteiskunnan kannalta kriittistä tele- ja tietoliikenneinfrastruktuuria. Johtotieto Oy on johtojen
sijaintitietoihin ja näytönvarauspalveluun erikoistunut yritys. Suomen Turvallisuusverkko Oy toimii
hallinnon turvallisuusverkko (TUVE) -operaattorina. Hallinnon TUVE-palveluintegraattorit tuottavat
edelleen viestintäpalveluja loppukäyttäjilleen.
3/2012 VIRVE 29
>
SVENSK RESUMÉ
PAULA MYÖHÄNEN
FÖR DE GEMENSAMMA
NÄTEN
Efter stormen
Bättre beredskap för undantagssituationer
30 VIRVE 3/2012
yrkesfolk och maskinkrafter som möjligt på plats.
Det väsentliga i röjningsarbetet är att
veta var ellinjerna går.
î9LKDUDUEHWDWI|UDWWNXQQDIn
ellinjerna direkt på skärmen i skogsmaskinen. Då kan man hitta linjerna
L YLQWHUP|UNUHW L UHJQ RFK L VNRJDU
VRPI|UVW|UWVDYVWRUPDUEHUlWWDUPetri
NuutinenYHUNVWlOODQGHGLUHNW|UYLG
Johtotieto.
Vid stora störningar är ledning och
inledningen av verksamheten a och o.
– Vi talar om maximikraftprincipen.
Vi går ut med allt materiel som vi kan
InWDJSnVlJHUArto NieminenGULIWFKHI
vid Järvi-Suomen Energia.
– Femtio skogsmaskiner av den här
typen är en stor extraresurs till denna
PD[LPLNUDIWVlJHU0HWVl*URXSVUHVXUV
chef Pasi Arkko.
Ett planerat samarbete har fördelen
DYDWWKDQGOLQJVPRGHOOHQÀQQVEDNRP
HQNQDSS0DQInUWLOOJnQJWLOOGHQElVWD
möjliga yrkeskunskapen yrkeskunskapen
RFKIUnJRUQDGHÀQLHUDVDYGH\UNHVPlQniskor som har den bästa insikten i dem.
LAURA OJA
I efterbehandlingen av undantagssituationer är det viktigt att de skogsmaskiner
som deltar i röjningsarbetet har exakta
uppgifter om ellinjerna och situationen
i dessa. När linjerna syns på skärmen
i skogsmaskinen ökar både säkerheten
RFKDUEHWHWVHŲHNWLYLWHWRFKHOPRQW|rerna kan börja med det egentliga reparationsarbetet så snabbt som möjligt.
Även i den normala verksamheten är
det viktigt att maskinerna har exakta
uppgifter om var luftledningarna ligger.
Arbetssäkerheten ökar och störningarna minskar. I undantagssituationer lyfts
detta fram på ett tydligt sätt.
Som ett resultat av pilotsamarbetet
PHOODQ-RKWRWLHWR0HWVl*URXS-lUYL
Suomen Energia och Veljekset Hokkanen
har man tagit fram en handlingsmodell
för undantagssituationer. Avsikten är
att införa modellen på ett omfattande
sätt.
När stormen fäller träd och orsakar
elavbrott och avbrutna förbindelser gäller det att handla snabbt. Det behövs
LQIRUPDWLRQHQI|UPnJDDWWXSSIDWWD
VLWXDWLRQHQHUIDUHQKHWVDPWVnP\FNHW
Kommunikationsministeriets säkerhetsdirektör Rauli Parmes har från början
medverkat i de olika skedena av VIRVE,
Suomen Erillisverkot Oy och Suomen
Turvallisuusverkko Oy.
Tanken om ett myndighetsnät kom
som ett förslag från kommunikationsministeriets delegation för förbindelseväsendet när olika myndigheters kommunikationsnät höll på att bli föråldrade.
– Jag fick uppgiften trots att jag inte
är en teknisk människa, berättar Parmes.
På grund av det låga antalet användare var emellertid inga företag intresserade av att bygga upp myndighetsnätet som ett kommersiellt projekt.
Arbetsnamnet VIRVE lever kvar.
I fråga om betydelse går det större
utvecklingsprojektet TUVE, som pågått
samtidigt, förbi Virve på ett betydande
sätt.
− Tänkandet utgår från att man i en
verkligen kritisk situation inte kan lita på
att tjänster som tillhandahålls av den fria
marknaden håller. Kärnbetydelsen är att
bygga ett system i vilket man kan handla
på ett så oberoende sätt som möjligt
utan att förlita sig på kommersiella
tjänster.
− Världen vi verkade i tidigare var
stabil. Organisationerna var självförsörjande.
Numera är inte ens stora enheter
längre oberoende.
− Jag hoppas att människorna
– tjänstemännen och beslutsfattarna –
skulle förstå att i år och nästa år tänka
på ett vidare sätt och inte endast på sin
egen sektor. Det blir tufft. Många kommer att förlora sin arbetsplats eller ställning när organisationer läggs ned och
slås samman. En fortsatt utveckling kan
bli svår om det finns olösta konflikter.
KENNETH BAMBERG
STRATEGIN SVARAR
MOT TILLVÄXTEN I
AFFÄRSVERKSAMHETEN
Strategin i Suomen Erillisverkotkoncernen har uppdaterats att
svara mot kraven i den expanderade verksamheten. Ett centralt
element i strategin är den livsviktiga infrastrukturen för datakommunikation, vars skydd har en
omfattande samhällelig effekt.
gom, påminner Valli.
Hjälpare till sjöss
Det frivilliga sjöräddningsarbetet tryggar
VM|WUDÀNHQRFKVSDUDUVNDWWHEHWDODUQDV
SHQJDU,QWHUQDWLRQHOOWUlGGQLQJVVDPDUEHWH|YDGHVSnnOlQGVNDYDWWHQ
gYQLQJHQcODQG6$5(;VDPODGHI|U
I|UVWDJnQJHQVM|UlGGDUHIUnQcODQG)LQODQG6YHULJHRFK(VWODQGI|UDWW|YDSn
VDPDUEHWHRFKEHNDQWDVLJPHGYDUDQGUDV
YHUNVDPKHWVVlWWRFKPDWHULHO
%HUHGVNDSVFKHIHQYLG)LQODQGV6M|UlGGQLQJVVlOOVNDS Georg NordströmVRPVYDUDGHI|USODQHULQJHQDY|YQLQJHQlUQ|MG
PHGRSHUDWLRQHQ
î9L|YDGHPnQJDROLNDVDNHUVDPWLGLJW
DWWDQYlQGDHQJHOVNDLVDPDUEHWHRFKNRPPXQLNDWLRQVDPWDWWDJHUDWLOOVDPPDQVPHG
IUlPPDQGHPlQQLVNRUSnHWWIUlPPDQGH
KDYVRPUnGHEHUlWWDU1RUGVWU|P
3ODQHULQJHQDY|YQLQJHQVRPNUlYGH
QlVWDQSHUVRQHUVDUEHWVLQVDWVWRJXQJH-
IlUHWWnU1RUGVWU|PEHU|PPHUGHnOlQGVNDYlUGDUQDYDUVKMlOSYDURYlUGHUOLJ'HQ
VYHQVNDSDUWHQVSHODGHlYHQHQEHW\GDQGHUROO
gYQLQJHQSncODQGYDUO\FNDGRFNVn
LIUnJDRPNRPPXQLNDWLRQlYHQRPGHW
LQWHJLFNSUHFLVVRPPDQKDGHSODQHUDW
GHWVYHQVND5DNHOQlWHWVK|UEDUKHWVRPUnGH
QnGGHLQWHIUDPWLOO|YQLQJVRPUnGHWVnGHQ
VYHQVNDHQKHWHQV5DNHOWHUPLQDOHUNXQGH
LQWHGHOWDL),16:(WDOJUXSSHQ0DQKDU
LQWHWLOOJnQJWLOOGHWÀQOlQGVNDQlWHWPHG
VYHQVNDWHUPLQDOHU
3UREOHPHWO|VWHVJHQRPDWW|YHUOlPQD
9LUYHWHUPLQDOHUWLOOGHQVYHQVNDHQKHWHQ
'HVVDDQYlQGHVGRFNI|UNRPPXQLNDWLRQ
JHQRP),16:(WDOJUXSSHQ7DFNYDUH
GHWWDNXQGHVM|UlGGQLQJVRUJDQLVDWLRQHQ
L6YHULJHI|OMDPHGKlQGHOVHUQDSn.YDUQJUXQGVIMlUGHQ
TETRA-TERMINAL FÖR
SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN
Cassidan TH1n-radions färgdisplay,
form och kompakta storlek betjänar
särskilt socialarbetare och hälsovårdspersonal. Den kan också
användas i smutsiga och våta
förhållanden. För applikationerna
kan plattformen Java™ utnyttjas.
www.virve.com
VIRVE-PRINCIPER FÖR
LOKALFÖRVALTNINGEN
Nationella principer för virvekommunikation ur beredskapssynpunkt har tagits fram för
regional- och lokalförvaltningen.
Principerna är särskilt avsedda för
regionförvaltningsverkens och
kommunernas virve-användning.
Den nationella modellen skapar
förutsättningar för gemensam
praxis.
asiakaspalvelu@erillisverkot.fi
3/2012 VIRVE 31
VIRVE-PÄIVÄ 2013
Perinteinen turvallisuusviestinnän ammattilaisten verkostoitumisfoorumi
VIRVE-päivä järjestetään maaliskuussa, tiistaina 19.3.2013.
Jotta päivä tarjoaa myös vuonna 2013 mahdollisimman monipuolisen
katsauksen turvallisuus- ja viranomaisverkkojen maailmaan, pyydämme
tilaisuuteen puhujia niin valtionhallinnon, viranomais- kuin akateemisiltakin
aloilta. Ohjelmassa on myös Timanttitekopalkinnon jakaminen.
Mukana ovat ainakin kaikki alla olevat näytteilleasettajat, mutta
näytteilleasettajaksi voi ilmoittautua vielä 25.1.2013 saakka.
Tervetuloa VIRVE-päivään!