APU TULOSSA - Suomen Erillisverkot Oy

[1]
2013
T UR VAT T UJE N V IE S T IN TÄY H T E Y K S IE N E R IKO I S L E H T I
APU TULOSSA
– LÄÄKÄRI VALMIUDESSA
d MIHIN SUOMI
VARAUTUU?
d VALTA MUUTTUU
– MILLÄ ARVOILLA?
d TIEDONSIIRTOON
GLOBAALI STANDARDI
LEHTIKUVA
SÄÄ HAASTAA
JA RAASTAA
9
EDITORIAL
Myrsky ja tulva Genovassa pari vuotta sitten
jätti autot pinoon kuin jättiläislapsen leikin
jäljiltä. Sään ääri-ilmiöiden jälkien korjaus
edellyttää sekä viranomaisten että
kansalaisten ja kansojen yhä parempaa
yhteistyötä.
Uudistumisen vuosi – “Lite bättre”
Suomen Erillisverkot -konserni turvaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja näiden johWDPLVWDHULOLLNHWRLPLQWDDOXHLOODDQ9XRVLȘ
on merkittävä erityisesti Suomen turvallisuuskontekstin ja yhteiskunnan kehittymisen kanQDOWD(ULOOLVYHUNRLVVDYXRVLQDȘȘMDȘ
käynnistynyt muutos ja kasvu keskeiseksi turvallisuusalan toimijaksi saa uutta syvyyttä kuluvan vuoden aikana.
Valtioneuvoston tammikuinen periaatepäätös Suomen kyberturvallisuusstrategiasta
määrittelee keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi. Linjausten mukaisesti Suomen tulee kyetä
kansallisesti hallitsemaan kybertoimintaympäristön tahallisia tai tahattomia haittavaikutuksia sekä vastaamaan
ja toipumaan niistä. Erillisverkot on tämän kehityksen turvaytimessä – toimivat viestintäverkot ja palvelut sekä viranomaisten ja
elinkeinoelämän yhteistyö
ovat avainasemassa.
Valtionhallinnon toimialariippumattomien
tieto- ja viestintäteknisten tehtävien hanke
(TORI) käy parhaillaan kovilla kierroksilla.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltama palvelukeskus on perusteilla ja varsinaisten
toimintojen kokoamista valmistellaan. Hankkeessa on rajapintoja myös Erillisverkkoihin
siirtyvään hallinnon turvallisuusverkkotoimintaan. Turvallisuusverkkotoiminta etenee
askel askeleelta kohti liiketoimintasiirtoa ja
laajempaa asiakaskuntaa.
Tietoyhteiskuntakehitykseen vaikuttava työ
on myös erityisen intensiivistä: järkälemäisenä
ponnistuksena mainitsen lukuisten hankkeiden
joukosta liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman tietoyhteiskuntakaaren. Erillisverk-
kojen roolitus on voimakkaasti turvallisuutteen
painottuva, mutta perinteisiä rajoja laajentava.
Kriittisten teletilojen omistuksen ja hallinnoinnin vaikuttavuutta lisätään ja asiakkuuksia
tarkastellaan perinteisen teletoiminnan ohella
laajemminkin esimerkiksi konesalitoiminnan
tarpeet huomioiden. Tuotteiden ja palvelujen
kirjoa sekä vastaavuutta laajeneviin asiakastarpeisiin myös viranomaiskentässä kehitetään
muun muassa käynnistyvän palveluoperaattorihankkeen avulla.
Muutosten yhteydessä Erillisverkkojen on
uudistuttava myös sisäisesti. Organisaation
terävöittäminen uusia haasteita vastaavaksi
tarkoittaa esimerkiksi konsernipalvelujen kehittämistä uuden organisaation ja henkilöstön tarpeita vastaavaksi.
Keskeisessä asemassa on
myös entisestään korostuva turvallisuusteema.
Erillisverkkojen olemassaolon perustasta on
hyvä pitää kiinni. Samalla kun vanhaa vaalitaan,
on tärkeää löytää voittoisat toimintatavat uusille
tarpeille. Konsernin liiketoiminta-alueita pyritään tekemään entistäkin aktiivisemmiksi turvallisuusalueen vaikuttajiksi ja kumppaneiksi.
Suomen ehdoton etu on mielestäni viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyö. Erillisverkot
pyrkii halutuksi turvallisuusalueen yhteistyökumppaniksi.
Suomen voittaessa jääkiekon maailmanPHVWDUXXGHQȘYDOPHQWDMDQDWRLPLQXW&XUW
Lindström käytti sanoja ”lite bättre” – vähän
paremmin. Tätä me Erillisverkoissakin yritämme – joka vuosi. Itse uskon, että jatkuvalla oppimisella ja yhteistyöllä tämä onnistuu.
Toivotan onnea ja menestystä kaikille tähän
uudistumisen vuoteen!
ERILLISVERKKOJEN
ON UUDISTUTTAVA
MYÖS SISÄISESTI.
2 VIRVE 1/2013
Timo Lehtimäki
toimitusjohtaja
Suomen Erillisverkot
-konserni
VIRVE-lehti on Suomen
Erillisverkot Oy:n julkaisema
sidosryhmälehti.
Päätoimittaja
Mari Suokari-Pärssinen,
PL 357, 02151 Espoo,
vaihde 020 7400 500,
www.erillisverkot.fi
Toimitusneuvosto
Erillisverkot: Mika Matturi,
Mari Suokari-Pärssinen,
Yrjö Pylvänäinen, Jarmo
Vinkvist ja Pertti Virtanen.
Alma 360: Erja Aalto,
Virve Airola, Jussi-Pekka
Aukia, Antti Pulkkinen ja
Diana Törnroos.
Toimitus Alma 360
PL 502, 00101 Helsinki
vaihde 010 665 102
www.alma360.fi.
Tuottaja Virve Airola,
Ulkoasu Antti Pulkkinen
Toimitussihteeri Erja Aalto
Kuvatoimittaja Anne Vatén
Repro Aste Helsinki
Paino Edita Prima, 2013
Osoitelähde Suomen
Erillisverkot Oy:n
asiakasrekisteri.
1/2013 VIRVE 3
ï
TAPAHTUU
VESA RANTA
1í2013
VTP MUUTTI KESKUSTAAN
VIRVE Tuotteet ja Palvelut löytyy nyt
Varastokatu 3:sta Tampereen keskustasta. Vastaremontoidut tilat ovat
tilavat, valoisat ja toimivat.
PALVELUOPERAATTORIVALMISTELUT KÄYNTIIN
Suomen Erillisverkot -konsernin hallitus on päättänyt käynnistää palveluoperaattoritoimintaan tähtäävät valmistelutoimet. Niitä ovat esimerkiksi
tarvittavien hankintojen valmistelu
sekä toiminnan organisoinnin suunnittelu. Palveluoperaattorin ensimmäisen
vaiheen tuotteita ovat kiinteä ja langaton laajakaistainen pakettidataliittymä.
Myöhemmin tarjontaa voidaan kasvattaa muilla palvelutalotuotteilla asiakastarpeen mukaan.
SUOJAUSTA
RF-LAITTEISTOILLE
Oulun Työterveys palvelee ydinkeskustassa.
Leijonaverkot vuokranantajana
VIRANOMAISTEN
YHTEISTOIMINTAHARJOITUS
SISÄLTÖ:
sai reserviläisjoukon liikkeelle. s. 28.
10
13
d
d
6 MIHIN SUOMI
VARAUTUU?
10 KOHTI GLOBAALIA
STANDARDIA
Huoltovarmuuskeskuksen
neljä kriittisintä sektoria.
Laajakaistaisen tiedonsiirron
standarista kehitetään globaalia.
4 VIRVE 1/2013
14
24
26
27
30
32
Vallan valinkauhassa
Virve Keski-Uudenmaan
pelastuslaitoksella
Ensihoidon eturintamassa
Poliisilla on kohta liikkuva toimisto
Softa palvelee, ei sanele
Erillisverkot uudistuu
Svensk resumé
Sanastoa
/HLMRQDYHUNRW2\SHUXVWHWWLLQYXRQQDȘȘ
omistamaan yhteiskunnan kannalta kriittisiä kiinteistöjä, erityisesti turvallisuutta
vaativia laitetiloja tele- ja tietoliikenteelle.
Turvatilojen myötä yhtiölle siirtyi myös
liikekiinteistöjä.
&\JDWH2\RQ3RKMRLVPDLGHQMRKWDYD
turvallisten ja hallittavien tietoverkkoratkaisujen toimittaja. Helsingin toimipisteen valinnassa hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen lisäksi tärkein kriteeri
oli vuokranantajayhtiö. – Meillä on palMRQWLHWRWXUYDNULLWWLVLlDVLDNNDLWD3\Vtymme osoittamaan, että se on myös Leijonaverkkojen toiminnan ydintä, sanoo
toimitusjohtaja Ilkka Äyräväinen. Melko
uuden rakennuksen tilat oli myös helppo
UHPRQWRLGD&\JDWHQNl\WW||QMDWRLPLVtoarkkitehtuuriin sopiviksi.
– Ohjeistukset ja toimintatapojen uudistaminen asettaa tiettyjä vaatimuksia
myös rakennukselle.
Oulun Työterveyden tilat ovat aivan
Oulun keskustassa Leijonaverkkojen omisWDPDVVDNLLQWHLVW|VVl²3llG\LPPHQlLKLQ
tiloihin sijainnin ja hyvän tavoitettavuuden vuoksi. Olemme keskellä uutta isoa
Oulua, kertoo Oulun kaupungin vuokrausneuvottelija Virva Särkelä Liikelaitos
Oulun Tilakeskuksesta.
î7LORMDRQYLLPHYXRVLQDS\VW\WW\ODDjentamaan reilusti ja saatu aikaan hyvä,
toimiva kokonaisuus. Asiakaskunta kasvoi
aika lailla, kun viisi kuntaa liittyi yhteen.
Suurelle toimijalle on tärkeää, että sekä yhteydet että yhteistyö vuokranantajan
kanssa toimivat. – Sekä neuvottelut että
toimenpiteet hoituvat hyvässä yhteistyössä.
Fitelnetin uusi FAPS-400R EMP/HPMsuodatin on ratkaisu radioverkkolaitteiden suojaamiseen. RF-suodattimen
tuotekehityksessä on huomioitu kriittisten laitteistojen uusimmat uhkakuvat. Moniportainen suodatinratkaisu
tuo nopean ja tehokkaan suojan erilaisia sähkömagneettisia vaikutuksia
vastaan. Se pystytään asentamaan
yleisimmin käytettyjen perinteisten
hitaiden ylijännitesuojien tilalle.
www.fitelnet.fi
SÄHKÖMAGNEETTISTA
SUOJAA
Elektroniset järjestelmät voi jumiuttaa
tai niitä voi vaurioittaa voimakastehoisella radiotaajuisella pulssilla. Eforen
yhdessä ETS-Lindgrenin kanssa kehittämässä sähkömagneettisesti suojatussa laitekaapissa on sähkönsyöttö
ja tilaa laitteille sekä tarvittavat häiriösuotimet ja läpiviennit. Laitteisiin
voidaan kytkeytyä mm. valokuidulla.
Laitekaapit on helppo asentaa ja ottaa
käyttöön. www.efore.fi
1/2013 VIRVE 5
Elokuussa 2012 Nuuksion Luukissa
järjestetty Weekend Festival aiheutti
täyden liikennekaaoksen Vihdintielle ja
koko pääkaupunkiseudulle. Kaaosta lisäsi matkapuhelinverkon tukkeutuminen.
MIHIN SUOMI
VARAUTUU?
Yhteiskunnan eri toimintojen keskinäinen riippuvuus on
lisääntynyt, joten viranomaisten ja elinkeinoelämän täytyy
tehostaa yhteistyötään varautumisessa erilaisiin uhkiin.
£JUSSI-PEKKA AUKIA ÁLEHTIKUVA
uoltovarmuuskeskus pyrkii varmistamaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä arjen selviytymisen ja toimeentulon turvaamiseksi. Infrastruktuurijohtaja
Sauli Savisalo arvioi, että maailman teknistyminen ja monimutkaistuminen on lisännyt kriittisen infrastruktuurin ja kriittisten
toimintojen varmistamisen tärkeyttä.
3HULQWHLQHQYDUPXXVYDUDVWRLQWLRQVDmaan aikaan muuttunut fokusoituneemmaksi ja tehokkaammaksi. HuoltovarPXXVNHVNXNVHOODRQQRLQȘPLOMDUGLQ
euron arvosta varasto-omaisuutta. Sitä
operoivat pääasiassa ne, jotka sitä muutenkin käsittelisivät.
î3LODDQWXYLHQMDYDQKHQWXYLHQYDOtion omistamien erillisvarastojen sijasta
elinkeinoelämän toimijoilla on varastoissaan meidän omistamamme puskuri, jo-
H
ka kiertää ja uusiutuu normaaliin tapaan
markkinoilla, Savisalo kertoo.
î(VLPHUNLNVLRPLVWDPDDPPHYLOMDD
on varastoituna viljakaupan normaaleissa
varastoissa noin vuoden tarpeiksi.
NELJÄ KRIITTISTÄ SEKTORIA
Huoltovarmuuskeskus on tunnistanut neljä
kriittisintä sektoria, joita tarvitaan lähes
kaikessa arjen toiminnassa: energia ja erityisesti sähkö, tietoyhteydet ja matkapuhelinverkot, tavarankuljetus ja logistiikka
VHNlÀQDQVVLDODPDNVXMlUMHVWHOPLQHHQ
Esimerkiksi autoa tankatessa tarvitaan
kaikkia neljää.
î-RWWDDXWRLOLMDVDLVLSROWWRDLQHWWDWDUvitaan sähköä, polttoainekuljetuksia sekä
PDNVXMlUMHVWHOPlYLHVWL\KWH\NVLQHHQ-RV
käteistä ei saa pankkiautomaatilta tai luottokortti ei kelpaa bensapumpulla, ei ben-
>>
6 VIRVE 1/2013
1/2013 VIRVE 7
saa saa, vaikka kaikki muu olisi kunnossa.
Bensiinin jakelu ei ole ainoa asia, jossa riippuvuus sähkönsyötöstä ja viestiyhteyksistä on kasvanut lisääntyneen automaation myötä. Sähkö- ja tietoverkot ovat
tiivisti sidoksissa toisiinsa, ja yhteistyön
tarve niiden toiminnan varmistamisessa
on ilmeinen.
î9LHVWLMlUMHVWHOPlHLWRLPLLOPDQVlKkön syöttöä eivätkä sähkön tuotanto ja
jakelu tule toimeen ilman viestiyhteyksiä. Esimerkiksi myrskyn aiheuttaman
laajan sähkökatkon yhteydessä sähköyhtiön kannattaa priorisoida televerkkojen
sähkönsyötön palauttaminen, sillä toimivat viestiyhteydet helpottavat verkkojen
korjaustyötä.
Kriittinen infrastruktuuri syöttää meille arjen välttämättömiä asioita. Varautumispäällikkö Tero Kauppinen muistuttaa
sanonnasta, että normaalielämän ja kapinan välissä on vain pari syömätöntä
ateriaa.
Elinkeinoelämä pitää yllä noin 80 prosenttia kriittisestä infrastruktuurista, ja
elinkeinoelämän tarpeet tulisi ottaa huomioon myös yhteiskunnan jatkuvuussuunnittelussa. Hyvä häiriösietoisuus vähentää
myös liiketoiminnan riskejä.
î<ULW\VWHQNDQVDLQYlOLVW\PLQHQMD
omistuksen keskittyminen ja siirtyminen
maan rajojen ulkopuolelle asettavat merkittäviä haasteita yhteistyölle ja lisäävät
riippuvuussuhteiden monimutkaisuutta.
-DWRNLP\|VYDOWLRWRYDWVDPDVVDYHQHHVVl
uhkien edessä. Kenellekään ei tulisi enää
mieleen sanoa ”tuo ei vaikuta meihin”,
niin kuin vielä joku vuosi sitten sanottiin
USA:n luottolaman uhatessa.
YHTEISTYÖ LAAJENEE
Vaikka käytännön järjestelyt on pitkälti delegoitu, väestön elinmahdollisuudet
ovat valtion ja kuntien viranomaisten vastuulla. Vastuuta ei voi delegoida, Kauppinen painottaa.
î0HHPPHYRLYDLNXWWDDODLQVllGlQtöön emmekä voi määrätä ketään tekemään yhteistyötä. Sen sijaan pyrimme
käynnistämään ja tukemaan yhteistyöhankkeita eri puolilla maata. Yhteiskunta on niin monimutkainen, ettei kukaan
pysty hallitsemaan sen jatkuvuussuunnittelua kerralla. On vain edettävä pala
kerrallaan kohti tavoitetta, joka kaiken
lisäksi elää ja muuttuu.
8 VIRVE 1/2013
Arki yllätti viime vuoden
helmikuussa työmatkalaiset
Lahdentiellä huonossa ajokelissä.
Alueelliseen yhteistoimintaan Huoltovarmuuskeskus osallistuu muun muassa
tietojärjestelmäalan valmiustoimikunnissa eli TIVA-toimikunnissa, joissa alueiden
virkamiehet ja yritykset käsittelevät paikallisia jatkuvuussuunnitteluun liittyviä
kysymyksiä. Toimikuntia on yhdeksän ja
niiden työhön osallistuu yhteensä noin
200 virkamiestä ja yritysten edustajaa.
Ahvenanmaalla on paikallisten viranomaisten vastaava yksikkö, joka on yhteistoiminnassa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.
TIVA-toimikunnat antavat neuvoja varautumisasioissa, tekevät esityksiä ja kehittämisaloitteita, valmistelevat poikkeusolojen organisaatioiden toimintaa ja järjestävät koulutusta. Yksi tällainen hanke on
monivuotinen sähkö- ja telealan yhteinen
harjoituskierros, joka päättyi viime vuonna, ja jota jatketaan toukokuussa Lahdessa. Seuraavalla kierroksella keskitytään
urakoitsijoiden yhteistoimintaan.
î7,9$WRLPLNXQWLHQPXRGRVWDPDQ
rungon ympärille ollaan tämän vuoden
aikana hahmottelemassa laajapohjaisempaa yhteistyötä, jota lavennettaisiin tietojärjestelmistä muihinkin kriittisiin toimintoihin, Kauppinen kertoo.
Tämän vuoden aikana selviää tarkemmin, millainen uusi organisaatio voisi olODî+DHPPHHQQHQNDLNNHDVXXUHPSDD
vaikuttavuutta ja arjen parempaa häiriösietoisuutta.
KERRANNAISVAIKUTUSTEN
MERKITYS
ON KASVANUT
YHÄ SUUREMMAKSI.
Alueellinen lähestymistapa on jatkossakin keskeinen. Sauli Savisalo muistuttaa, että Kehä I:n eteläpuolelta ei ole mahdollista tietää, mitkä asiat ovat kullekin
valtakunnan alueelle keskeisiä.
î(WHOlQWLKHlVWLDVXWXLVVDNHVNXNVLVsa kriittiset asiat ja toiminnot ovat joka
tapauksessa hyvin erilaisia kuin esimerkiksi saaristossa tai Lapin ja Itä-Suomen
harvaan asutuilla seuduilla.
Toimikuntien määrä todennäköisesti putoaa ja niiden alueet laajenevat niin
maantieteellisesti kuin toiminnallisestikin. Tavoitteena on aikaisempaa parempi
yhteistoimintakyky.
î3\ULPPHVLLKHQHWWlNULLVLWLODQWHHVsa kullakin alueella olisi valmis joukko
ihmisiä, joilla on yhteiset menetelmät ja
koulutus, ja jotka ovat jo työskennelleet
yhdessä. Tavoitteena on myös rakenne,
jonka avulla toimivat paikalliset innovaatiot ja hyvät ideat saadaan levitettyä
kaikkialle valtakuntaan. 1
Suomi ei ole lintukoto
Erilaisten häiriöiden vaikutukset ulottuvat yhä laajemmalle.
Millaisiin uhkiin yhteiskunta varautuu?
Sauli Savisalo Huoltovarmuuskeskuksesta
sanoo, että tunnistettujen uhkien kirjo on
laaja. Viime vuosina erityisesti luonnononnettomuudet ovat olleet paljon esillä.
Suomessa on teoriatasolla tutkittu
myös kaikkein harvinaisimpien uhkien
mahdollisia vaikutuksia.
− Tällaisia olisivat esimerkiksi auringon
jättimäinen plasmapurkaus, jollainen on
viimeksi sattunut 1850-luvulla. Se tuhoaisi
tai ainakin häiritsisi tietoliikenne- ja paikannussatelliitteja, ja maan pinnalla kerrannaisvaikutukset olisivat valtavat,
Savisalo selittää.
Kerrannaisvaikutusten merkitys on
kasvanut yhä suuremmaksi. − Esimerkiksi
Islannin tuhkapilven kaikkia vaikutuksia
maailmankauppaan ja talouteen ei juuri
kukaan pystynyt ennustamaan, sillä logististen ketjujen piteneminen ja varaosahuollon siirtyminen ilmakuljetusten varaan
on tapahtunut vaivihkaa.
ÄÄRI-ILMIÖT LISÄÄNTYVÄT
Ilmastonmuutos on joka tapauksessa jo
äärevöittänyt sääilmiöitä.
− Myrskyt, tuulet ja tulvat ilmenevät aikaisempaa voimakkaampina ja leviävät uu-
sille alueille. Meilläkin kannattaisi pohtia,
miten Kanadassa ja Siperiassa esiintyvä
sähkölinjojen rakenteisiin kiinnittyvä jäätävä sumu vaikuttaisi täällä infrastruktuuriin.
Ihmiset tuottavat tahattomia ja tahallisia uhkia. Taustalla ovat inhimilliset erehdykset ja osaavan työvoiman väheneminen, mutta myös työtaistelut ja mellakat,
ilkivalta, hakkerointi, varkaat, terrorismi
ja sodat. Ihmisiin liittyvät myös pandemiat
ja muut terveysuhkat sekä välillisesti
myös karjataudit.
− Erityisesti kaupungistuminen lisää logistisia haasteita ja tuottaa sosiaalisia uhkia, jotka heiluttelevat koko planeettaa.
TEKNIIKKA PETTÄÄ
Teknologialähtöiset uhat aiheuttavat järjestelmien keskittyessä ja monimutkaistuessa
koko ajan laaja-alaisempia ongelmia. Niiden
taustalla ovat yhä useammin laitteiden
heikko laatu ja järjestelmien altistuminen.
− Samasta syystä myös onnettomuuksien ja tulipalojen seuraukset voivat nykyisin vaikuttaa yllättävän laajasti. Globalisoituvassa maailmassa olemme yhä riippuvaisempia syvästä teknisestä tietämyksestä, joka on jossakin maan rajojen ulkopuolella, Kauppinen sanoo.
Järjestelmät kestävät Kauppisen mukaan tyypillisesti yhden vian, mutta kaatuvat jo toisen ilmaantuessa. − Häiriönsietokykyä pitäisi kehittää niin, että samalla
kun järjestelmä kestäisi paremmin, pystyttäisiin parantamaan myös yhteiskunnan
kykyä kestää järjestelmän ongelmia.
EI PERUUTUSVAIHDETTA
Jatkuvuuden varmistaminen on nykyisenä
heikkenevän rahoituksen aikana yhä vaikeampaa. Kehittämistä voivat uhata myös
liiketoimintarakenteiden muutokset, kilpailuongelmat ja globalisaatio. Savisalo ei
kuitenkaan innostu erilaisten kriittisten
toimintojen ottamisesta yhteiskunnan
haltuun.
− Toki kaikkein kriittisin infrastruktuuri
on jätettävä yhteiskunnan hoidettavaksi.
Mutta jos on valittava valtion monopolin
tai toimivien markkinoiden välillä, valitsisin
mieluummin toimivat markkinat, sillä terveessä markkinassa myös huoltovarmuus
pysyy terveenä. Globalisoituvassa ja verkostoituvassa maailmassa emme voi enää
linnoittautua omaan lintukotoomme, vaan
meidän on pystyttävä pysyttelemään muiden mukana. Kehityksessä ei ole peruutusvaihdetta.
1/2013 VIRVE 9
VALLAN
VALINKAUHASSA
Valta ja vallan painopisteet ovat maailmanlaajuisesti rajussa muutoksessa.
£VIRVE
AIROLA ÁJUUSO NORONKOSKI
aapalloa ravistelevat niukkenevat luonnonvarat,
koko ajan kehittyvän teknologian haasteet sekä
väestölliset muutokset.
Taloudellisen vallan tavoitteluun on myös tullut uusia, merkittäviä
toimijoita.
î,QWLD%UDVLOLD(WHOl$IULNND,QGRnesia… Nousevilla talouksilla on edessään
kasvu ja tavoiteltavana suuri tulevaisuus.
Euroopalla ei ole vastaavaa, ja siitä puhutaan jo vähän taantuvana mantereena, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin
johtaja Teija Tiilikainen.
Kiina on ottanut paikan Yhdysvaltojen
vastavoimana, ja maapallon vallan akseli
on siirtynyt Aasian-Tyynenmeren alueelle
Atlantin sijaan. Suomi on siitä entistäkin
etäämmällä.
Tämän päivän valta on myös moniulotteista. Yhä enemmän on rajoista ja alueista piittaamatonta valtaa, joka ei tunnista valtioiden rajoja tai perinteisiä vallan
ulottuvuuksia.
î1lLOOlNHQWLOOlYDOWDDRQVLOOlMRND
on nokkela ja ketterä. Se ei ole Suomelle
välttämättä huono asia. It-osaajana ja innovatiivisesti vahvana meillä on edellytyksiä kilpailla ja saada valtaa sitä kautta,
Tiilikainen summaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että ilman
eurooppalaisuutta ja paikkaa EU:ssa meillä ei olisi avainta minkäänlaiseen valtaan.
M
Teija Tiilikaisen mukaan vallan
painopisteiden muutokset eivät
suosi Eurooppaa, ja Suomi on
tässä kehityksessä pieni tekijä.
10 VIRVE 1/2013
UUDEN MAAILMANJÄRJESTYKSEN ARVOT
î7lPlQSlLYlQWlUNHLPSLlN\V\P\NVLl
on, millaisten arvojen varaan uusi maailmanjärjestys rakentuu. Mukaan tulee
uusia maita, joilla on sanottavaa globaaleihin arvoihin ja sopimuksiin.
Tiilikainen muistuttaa, että Kiina on
ylivertainen, ja se myös ohittaa ensimmäisenä USA:n ja Euroopan talouden koossa.
– Kiina on kuitenkin hyvin arvoituksellinen. Se ei paljasta korttejaan eikä sitä,
millaisen arvopohjan varaan se haluaa
kansainvälistä yhteistyötä rakentaa.
Kun kansainväliset instituutiot ja säännöt ovat murroksessa, avoinna on haasteita ja mahdollisuuksia moneen suuntaan.
– Valtioilla on paljon yhteisiä haasteiWD-RLWDNLQLVRMDDVLRLWDYDUPDVWLS\VW\täänkin sopimaan, mutta valtarakenteiden muuttuessa on aina arvoitus, miten
yhteinen sävel löydetään. Löydetäänkö
tarpeeksi yhteisiä intressejä sopimusten aikaansaamiseksi – ja noudatetaanko niitä.
Tietoturvaverkot ja kyberturvallisuus
ovat alueita, joilla on tehtävä paljon työtä, jos halutaan yhteistyötä ja ennakoitavuutta. Tässä Suomella on Tiilikaisen
mukaan vahvuuksina
ketteryys, hallinnon
osaaminen ja yhteistoimintakyky.
– Äskettäin esitelty
kyberstrategia osoittaa, että meillä herättiin aika nopeasti,
saatiin kasaan oma
ajattelu ja käynnistettiin politiikka ja viranomaisten välinen yhteistyö. Esimerkiksi tietoturvakentän toimintaympäristössä isot perinteikkäät valtiot ovat aika kömpelöitä.
On kuitenkin kyettävä toimimaan yhteistyössä myös ulospäin, kansainvälisesti.
Strategiset resurssit korostavat pienen maan riippuvuutta muista maista ja
kansainvälisestä toimintaympäristöstä.
Kuljetusreittimme ovat erittäin haavoittuvia. – Toisaalta emme ole kaikkein kriisialtteimpia näiden resurssien kannalta.
Globaalien keskinäisriippuvuuksien maailmassa kukaan ei ole haavoittumaton.
KELLO TIKITTÄÄ
Läntiset maat ovat hyvinvointinsa rakentaneet. Erityisesti Aasian maat ovat sitä mieltä, että niillä on vastaava oikeus.
– Ilmastonmuutoksen torjunta haastaa
valtioiden yhteistoimintakykyä. Tieteellinen pohja on vankka ja lähes kaikkien tunnustama, mutta poliittisessa maailmassa
on mahdotonta saada aikaan vesitiiviitä
sopimuksia päästöistä.
Tiilikainen korostaa, että valtioiden
maailma on se pohja, jonka varaan sopimuksia ja yhteistyötä rakennetaan.
– Ei ole muuta tapaa hallita niitä.
Kymmenkunta vuotta on puhuttu ympäristö- ja ilmastopoliittisten
kysymysten turvallisuuspoliittisista seurauksista. – Milloin nähdään ensimmäisiä niihin liittyYLlNRQÁLNWHMDHKNlMRSD
sotia? Silloin strategiset
luonnonvarat saavat poliittisen ulottuvuuden.
Vaikka ympäristötietoisuus on ollut olemassa vasta muutaman
vuosikymmenen, on jotain saatu aikaakin,
7LLOLNDLQHQPXLVWXWWDDî2QJHOPDWYDLQ
ovat sitä luokkaa, että ne asettavat aikataulun ihmisen toiminnalle.
>>
MILLAISTEN
ARVOJEN VARAAN
UUSI MAAILMANJÄRJESTYS
RAKENTUU?
1/2013 VIRVE 11
Kun globaalimuutoksessa mennään
50 vuotta eteenpäin,
missä ollaan, pohtii
Teija Tiilikainen.
”VIRVE KULKEE JO
OMALLA PAINOLLAAN”
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella virve-asiat ovat viestimestari Valajärven vastuulla.
£JARNO SALOVUORI ÁLEHTIKUVA
K Kolme kriittistä pistettä
Maailma on haasteita täynnä, mutta
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija
Tiilikainen suostui nimeämään kolme
polttopistettä tämän hetken globaaleissa haasteissa.
1. Kyber ja kriittisten tietoteknisten
järjestelmien turvallisuushaasteet.
– Kokonaisuus on niin uusi, säätelemätön ja moniselitteinen. Yhteiskunnat
rakentuvat koko ajan enemmän tietojärjestelmien varaan kaikilla ulottuvuuksilla – terveydenhuolto, talous, sähkö,
ydinvoimalat. Emme osaa edes ymmärtää, mitä kaikkea tällaiseen järjestelmäriippuvaisuuteen liittyy.
12 VIRVE 1/2013
2. Valtioiden maailman yhteensopimattomuus on iso haaste politiikan tekijöille. Haasteet ovat globaaleja, mutta niitä
yritetään hallita perinteiseen valtiomalliin perustuvilla välineillä. Yhteistyötä
ei saada aikaan eivätkä järjestelmät
ole ajan tasalla.
3. Eurooppa ja Euroopan unioni pitää
sisällään monenlaisia riippuvuuksia.
Suomelle se on ensimmäinen viiteryhmä, johon voimme vaikuttaa ja jonka
piirissä olemme.
– Käytännön arkiset tehtävät ja vallan kanavana toimiminen jäävät pimentoon, kun unionin poliittinen olemus
eski-Uudenmaan pelastuslaitoksen viestimestari Erkki Valajärvi
on yksi harvoista viestimestareista pelastuslaitoksilla. Virallisesti
toimenkuva on olla virven alueellinen
pääkäyttäjä. Alkuajoista työ on ehtiQ\WPXXWWXDSDOMRQNLQVLOOlȘOXYXQ
puolella virve teki vasta tuloaan, ja nyt
rinnalla on paljon muutakin.
î9LUYHNXONHHMRRPDOODSDLQROODDQ
3llNDXSXQNLVHXWXKDQWXOLYLLPHLVWHQMRXkossa verkon piiriin, mutta edelläkävijöitä
olemme olleet siinä, että kaikki väestöhälyttimet on muutettu virve-käyttöön. Hälyttimien ohjaus ja puhe kulkevat virven
kautta, Valajärvi kertoo.
Tiedonsiirron rajoituksista johtuen verkon pääasiallinen käyttö on Keski-Uudellamaallakin puhetta ja lyhytviestejä. Niiden lisäksi virveä hyödynnetään yksiköiden paikka- ja tilatiedossa.
î9LUYHQDYXOODROHPPHMRSLWNllQ
seuranneet yksiköitä kartalla. Siihen no-
jakaa mielipiteitä. Suomen riippumattomuus on rajallinen emmekä saa sitä
huutamalla takaisin – saati että se toimisi. Olimmepa EU:ssa tai emme, olemme täysin riippuvaisia kansainvälisestä
taloudesta ja ympäristöstä.
– Maailma on saanut globaalin
muodon, eikä enää ole paluuta maailmaan, jossa rajoilla olisi oikeasti merkitystä. Meillä ei ole kauheasti valinnan
varaa.
jaa myös tilanteenseurantataulu, jossa on
\NVLN|LGHQWLODWLHWR-DYLUYHRQWLHW\VWL
olennainen osa kenttäjohtojärjestelmä
3(.(lMRWDROLPPHHQVLPPlLVWHQMRXNRVsa ottamassa käyttöön, Valajärvi sanoo.
Valajärven mukaan aluelaitoksia ja
hätäkeskusuudistusta olisi ollut vaikea
toteuttaa ilman puheryhmiä. Siinä mielessä edistysaskel vhf-verkoista on ollut
huomattava.
î$LNDLVHPPLQVDLLVRQRQQHWWRPXXden tai harjoituksen jälkeen lukea lehdestä, että toiminta kaatui viestiliikenteeseen.
Vhf-maailmassa voitti se, jolla oli eniten
paukkuja. Nyt tällaisia ongelmia ja otsikoita ei enää tule.
SAVUSUKELLUKSET
SUORAKANAVALLA
Yhtenä haasteena Valajärvi pitää päätelaitteista huolehtimista – hallittavana on peräti 620 virve-laitetta. Käytännön pyörittämiseen antoi lisämausteen autentikoinnin
mukaantulo. Kahta laitetta samalla numerolla ei enää kannata verkkoon tehdä.
î3DUDPHWURLQQLQROHPPHDOXVWDDVWL
hoitaneet itse. Huollossa laitteet käyvät
vain vikojen takia, Valajärvi toteaa.
Toisenlainen haaste liittyy savusukellukseen urbaanissa ympäristössä. Valajärven mukaan varsinkin maanalaiset tilat ja
tunnelit ovat haastavia. Kehityskohteena
ovat mukana kulkevat toistimet, joilla verNRQNXXOXYXXWWDYRLGDDQSDUDQWDD3llkaupunkiseudulla on kuitenkin päädytty
siihen, että savusukelluksissa käytetään
ainoastaan suorakanavia.
î9HUNNRDHLROHMRNDSDLNDVVDHLNl
savusukellustehtävän aikana ruveta räpläämään radiota, joten toimimme suorakanavalla. Sekään ei tee autuaaksi, koska kantomatka riippuu sisätilojen rakenteista. Lisäksi esimiehet ovat väistämättä
kahden radion loukussa, toinen suorakanavalla ja toinen puheryhmissä, Erkki Valajärvi sanoo.1
1/2013 VIRVE 13
ENSIHOIDON
ETURINTAMASSA
Lääkärihelikopterien rahoitus on viimein vakaalla pohjalla
ja toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti.
£JARNO SALOVUORI ÁMARJAANA MALKAMÄKI
>>
14 VIRVE 1/2013
1/2013 VIRVE 15
LÄÄKÄRIHELIKOPTERIT
OVAT VIRANOMAISTOIMINTAA,
OSA JULKISTA TERVEYDENHUOLTOA
JA POTILAAN HOITOKETJUA.
Liikuttaessa maayksiköllä
HEMS-ensihoitaja Matti Mikkonen
ajaa ja lentäjä suunnistaa.
Janne Virta kehittää
lääkärihelikopteritoimintaa
valtakunnan tasossa,
mutta päivystää myös
itse säännöllisesti.
Antti Peurala (vas.) lentää EC-135
-kopterin ahtaisiinkin paikkoihin.
alvipäivä on harmaa Tampere3LUNNDODQOHQWRDVHPDOOD3LOYHW
ovat noin 60 metrissä eivätkä lääkärihelikopterin sääminimit täyty,
MRWHQ)+RQOlKWHQ\WDDPXSlLYlQNROmelle keikalla maayksiköllä. Auto starttasi
muun muassa kohti Hauhoa, jonne matkaa
RQPHONRLVHVWL3HUXXWXVWXOLNXLWHQNLQ
nopeasti, ja nyt miehistö odottelee seuraavaa keikkaa vanhaan lentokonehalliin
rakennetuissa päivystystiloissa.
3llDVLDVVD 3LUNDQPDDWD SDOYHOHYD
)+DORLWWLOHQWRWRLPLQQDQYLLPHV\NV\Ql+lO\W\NVLlVLOOlRQNHVNLPllULQȘ
vuorokaudessa. Sään salliessa helikopterilla lennetään esimerkiksi Tampereen
keskustaan, sillä matematiikka on selkeä:
T 16 VIRVE 1/2013
autolla matka kestää hälytysajona noin 20
PLQXXWWLDNRSWHULOODLOPDDQQRXVWDDQ
PLQXXWLVVDMDOHQWRDLNDRQ²PLQXXWWLD
Tänään Tampereella päivystää lääkäri Jari Kalliomäki, joka parhaillaan puhuu
puhelimessa sydänpotilaan hoidosta. Konsultointi onkin iso ja näkymätön osa työtä. Vaikka muu miehistö nukkuisi, lääkäri
herää useamman kerran yössä antamaan
hoito-ohjeita puhelimitse. Työvuorot ovat
samoja kuin sairaaloiden päivystyksissä,
mutta täällä päätökset on tehtävä yksin.
ENSIHOITAJA AVUSTAA
LENTÄJÄÄ JA LÄÄKÄRIÄ
Lääkärin lisäksi valmiudessa ovat HEMSensihoitaja Matti Mikkonen ja lentäjä Antti
Peurala. Mikkonen on aloittanut aamulla
YXRURNDXGHQNHVWlYlQW\|YXRURQ3HXUDla puolestaan päivystää kaksi vuorokautta kerrallaan. Kullakin ammattiryhmällä
on käytössään oma tilava huone, jossa on
lepomahdollisuus.
Kymmenen vuotta hoitotason sairaankuljettajana toiminut Mikkonen kertoo,
että HEMS-ensihoitajien rooli on kaksijakoinen. Nykyisin he saavat laajan lentokoulutuksen, ja toimenkuvasta jopa 70
prosenttia liittyy lentäjän avustamiseen.
î3XROHQYXRGHQNRXOXWXVVLVlOVLQDvigointia, ilmailusäätä, radioliikennettä,
aerodynamiikkaa ja niin edelleen. Saimme
myös tyyppiteoriakoulutuksen helikopteriin, ja kaikki mahdolliset nippelit käytiin
OlSL<OOlSLWRNRXOXWXVWDRQȘVLPXODDWWRripäivää vuodessa, Mikkonen sanoo.
î(PPHYDUVLQDLVHVWLOHQQlPXWWD
koulutus sisältää senkin mahdollisuuden, että lentäjälle tapahtuu jotain. Silloin tuomme helikopterin autopilotin avulla turvallisesti laskuun.
Kohteeseen saavuttaessa lentoavustajan rooli vaihtuu lääkärin avustamiseen.
Monipotilastilanteessa voimat voidaan
myös jakaa. HEMS-ensihoitaja on siis todellinen hybridiammattilainen.
KOMPAKTI JA
LUOTETTAVA KOPTERI
/HQWlMl$QWWL3HXUDODHVLWWHOHHW\\W\YlLsenä uusinta, joulukuussa luovutettua
(&ȘKHOLNRSWHULD.\VHHVVlRQ(Xroopan käytetyin konetyyppi lääkintätoiminnassa. Eteläisen Suomen alueella
samanlaisia on yhteensä neljä, joista yksi on varakone.
î1RSHDMDOXRWHWWDYDSHOL/HQQlQNDKdeksatta vuotta tätä mallia, ja ongelmia
on ollut todella vähän, eri tukikohdissa
NLHUWlQ\W3HXUDODVDQRR
Niin koptereiden kuin maayksiköidenkin ideana on, että ne ovat keskenään
identtisiä, jolloin niitä voidaan kierrättää
tukikohtien välillä. Aikaisemmin kopterit
olivat eri aikaan hankittuja ja sisuskaluiltaan hiukan erilaisia. Nyt reppuihin pakatut varusteet siirtyvät tarvittaessa nopeasti koneesta toiseen.
3HXUDODQPXNDDQNRSWHULQODVNXSDLNDNVLULLWWllSlLYlOOlNHUWDDPHWrin tasainen ja esteetön alue – mitä isompi alue sen parempi. Taajamistakin tilaa
löytyy, mutta ongelmana voivat olla paikalle kerääntyneet ihmiset.
î$LNDXVHLQSHODVWXVODLWRVRQQl\WWlmässä paikkaa, mutta korvessa saatamme
olla ensimmäisenä kohteessa. Koskaan ei
voi luottaa muiden näyttämään paikkaan,
vaan turvallisuus on varmistettava itse,
3HXUDODWRWHDD
TASA-ARVOA ENSIHOIDON
SAATAVUUTEEN
Lääkärihelikopterien lääketieteellistä
puolta koordinoiva Janne Virta muistut- >>
1/2013 VIRVE 17
VUONNA 2012
LÄÄKÄRIHELIKOPTEREILLA
OLI 15 288 TEHTÄVÄÄ.
FinnHEMS
(Helicopter Emergency Medical Services)
Vuodesta 2011 lähtien valtakunnallista lääkärihelikopteritoimintaa on hallinnoinut FinnHEMS Oy. Sen omistavat viisi
yliopistollista sairaanhoitopiiriä, joiden tehtävänä on järjestää
ensihoitolääkäripäivystys alueillaan. Sairaanhoitopiirit vastaavat
lääkäreistä, lääkintävälineistä ja lääkkeistä, FinnHEMS infrastruktuurista, muun muassa tukikohdista ja maayksiköistä.
Kilpailutettu lentotoiminta ostetaan kahdelta operaattorilta.
FinnHEMS lentää kuudesta tukikohdasta ja tavoittaa puolessa tunnissa 70 prosenttia suomalaisista. Lääkärihelikopterien
tukikohdat sijaitsevat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Niissä miehistöön kuuluu lääkäri, HEMSensihoitaja ja lentäjä. Lisäksi Rovaniemellä toimii lääkintähelikopteri. Kaikki kopterit ovat ympäri vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa.
HEMS-ensihoitaja Matti
Mikkonen on saanut
laajan lentokoulutuksen. Roolina on avustaa
lentäjää muun muassa
navigoinnissa.
taa, että toiminnan perusajatuksena on
saada lääkäri mahdollisimman nopeasti
potilaan luokse. Hoitotason ambulanssiin
verrattuna lääkinnällistä varustusta täydentävät muun muassa hengityskone ja laboratoriolaite. Suurin ero tulee kuitenkin
lääkärin ammattitaidosta ja laajemmasta
lääkevalikoimasta.
Virran mukaan lääkäri saattaa potilaan
sairaalaan yleensä ambulanssilla, ei helikopterilla. Eniten potilaskuljetuksia helikopterilla on olosuhteista johtuen Lapissa. Saaristossa ja merialueilla yhteistyötä
tehdään Rajavartiolaitoksen kanssa, jonka
tilavammat kopterit lentävät huonoissakin sääoloissa.
î7llOOl7DPSHUHHOODSRWLODDQNXOMHtuksia on muutamia kuukaudessa. Valtaosa menee hoitoon TAYSiin (Tampereen
yliopistollinen sairaala), jonka kattokentälle on helppo lentää. Esimerkiksi Helsingissä ainoa laskeutumispaikka on Meilahdessa, vaikka vammapotilaat hoidetaan
Töölön sairaalassa, Virta harmittelee.
Virralla on pitkä kokemus lääkärihelikoptereista, sillä hänen uransa alkoi Van18 VIRVE 1/2013
WDDQ0HGL+HOLVVlYXRQQDȘ7\|WHKWlYLVWlPLHOHHQRYDWMllQHHWVHNl-RNHODQ
että Sellon ampumistapaukset. Hän tekee
edelleen päivystysvuoroja Tampereella,
mutta päätyö on kehittää toimintaa valtakunnan tasolla.
î7DYRLWWHHQDRQ\KGHQPXNDLVWDDOllkärikopterien toimintaa ja vasteita. Tulevaisuudessa lääkäri lähtee paikalle samoilla perusteilla koko maassa. Koska
sairaaloiden päivystyspisteet harvenevat,
kentällä hoidetaan yhä vaativampia tehtäviä, Virta toteaa.
PAIKKA JA STATUS
VIRVEN KAUTTA
Virve on monessa mukana lääkärihelikopWHULWRLPLQQDVVD-RNDLVHOODPLHKLVW|QMlsenellä on oma käsikapulansa, lisäksi helikopterissa ja autossa on dataradio. Sen
kautta oma ja muiden yksiköiden paikkaja tilatieto välittyy tietokoneen karttasovellukseen ja hätäkeskukseen.
Kun hätäkeskus antaa lääkäriyksikölle tehtävän virven kautta, se näkyy myös
tukikohdan lennonvalmistelutilan tieto-
koneella. Lentoavustaja ja lentäjä paikantavat kohteen ja varmistavat sääolosuhWHHW-RVNHLNDOOHOlKGHWllQKHOLNRSWHrilla, lavetti saadaan nappia painamalla
ulos hallista.
Matkalla lääkäri näkee tietokoneelta
muun muassa paikalle hälytetyt yksiköt
ja hoitaa viestiliikenteen niiden sekä hätäkeskuksen kanssa. Lennon aikana virveä voidaan käyttää myös puheluihin,
sillä ilmassa se on matkapuhelinta luotettavampi. Maassa yksikön sisäistä viestintää varten on oma puheryhmänsä, ja
erillinen puheryhmä löytyy myös lääkärin konsultaatioille.
FinnHEMSin tietojärjestelmät ja tietoliikenne tukeutuvat Eril lisverkkojen
konesaliin ja verkkoyhteyksiin.
î 9DUPHPSDD MD WXUYDOOLVHPSDD
ratkaisua ei taida olla. Alusta lähtien
olemme tehneet monipuolista yhteistyötä Erillisverkkojen kanssa, lääke WLHWHHOOLQHQ DVLDQWXQWLMD -DQQH 9LUWD
sanoo. 1
1/2013 VIRVE 19
STANDARDI
HAASTAA
Viranomaisverkkojen laajakaistaisen tiedonsiirron
standardista kehitetään mahdollisimman globaalia
ja yhtenäistä ratkaisua.
£JUSSI-PEKKA AUKIA ÁJUSSI-PEKKA AUKIAâKALLE TALONEN
etra- ja viranomaisviestinnän
kansainvälisen yhteistyöjärMHVW|QHOL7&&$QODDMDNDLVWDW\|U\KPl&&%*&ULWLFDO
&RPPXQLFDWLRQV%URDGEDQG
*URXSSHUXVWHWWLLQKXKWLNXXVVDȘ
edistämään laajakaistaisen tiedonsiirron kehittämistä viranomaisten mobiilissa viestinnässä.
Työryhmän tavoitteena on mahdollisimman yhtenäinen ja globaali
ratkaisu, jolla palvelut voitaisiin toteuttaa järkevään hintaan ja jolle voitaisiin löytää yhtenäiset taajuusalueet
aina kun se suinkin on mahdollista.
7&&$QSXKHHQMRKWDMDPhil Godfrey
ja työryhmän vetäjä Tony Gray kertoYDWHWWl&&%*RQMlUMHVWl\W\Q\WQHOjäksi työryhmäksi, joista ensimmäinen
käsittelee taajuusalueasioita, toinen
käyttäjien vaatimuksia, kolmas teknologiastandardeja ja järjestelmäarkkitehtuuria ja neljäs liiketoimintamalleja, jotka olisivat sekä taloudellisesti
kannattavia että toteutettavissa vallitsevassa regulaattoriympäristössä.
Greyn mielestä neljännen työryhmän alue on kaikkein haastavin.
î7HNQRORJLDKDQNNHHQRVDOWDHWHnemispolku on selkeästi viitoitettu.
Liiketoimintamallien kohdalla kyse on
T
20 VIRVE 1/2013
ympäröivän yhteiskunnan tarpeista ja
siitä, miten vakuutamme poliitikot siitä, että tähän asiaan kannattaa investoida ja varata taajuuksia, hän selittää.
î,NlYlWRVLDVLDRQHWWlUDKRLWXV
helpottuu merkittävästi aina kun on
NRHWWXMRNLQLVRPSLNDWDVWURÀ(VLPHUkiksi Yhdysvalloissa parhaillaan rakennettava viranomaisten laajakaistaverkko sai rahoituksen ja tarvitsemanVDWDDMXXVNDLVWDWȘȘWDSDKWXPLHQMD
Katrina-myrskyn takia.
ONNISTUNUTTA
LOBBAUSTA
*RGIUH\QPLHOHVWl&&%*QW\|RQNRkonaisuutena edistynyt hyvin.
î6WDQGDUGRLQWLSXROHOODROHPPH
tehneet hyvää yhteistyötä eri osapuolten kanssa, ja nostaneet pöydälle ne
asiat, jotka mielestämme on välttämättä saatava osaksi LTE-standardia
ja joista emme voi tinkiä, hän kertoo.
î1LLWlRYDW7HWUDPDDLOPDVWDWXWWXGLUHFWPRGHMRWD/7(\PSlULVW|VVl
kutsutaan nimellä ”proximity serviFHVµVHNlSXKHOXQYLLYHHW|QNl\Qnistyminen. Kolmas meille välttämätön asia on ryhmäpuhelujen vaatimus.
LTE-standardin, kuten kaikki muutkin keskeiset matkapuhelinstandar- >>
1/2013 VIRVE 21
KUKAAN EI HALUA, ETTÄ ENÄÄ
LUOTAISIIN ERILLISIÄ STANDARDEJA
PIENILLE ERITYISRYHMILLE.
dit, hyväksyy useiden eri standardointijärjestöjen jättimäinen yhteistyöorganiVDDWLRUG*HQHUDWLRQ3DUWQHUVKLS3URMHFW*33MRNDOXRWHNQLVLlPllULWWHO\Ml
kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmille.
î3UR[LPLW\VHUYLFHVMDU\KPlSXKHOXWRYDWQ\WVDDQHHWZRUNLWHPGHVFULS
WLRQVWDWXNVHQ*33QYHUVLRVVDȘPLNl
merkitsee ensimmäisen oven avautumista
PDWNDOODVWDQGDUGLNVL9HUVLRQȘVSHVLÀNDDWLRQROHWHWDDQYDOPLVWXYDQYXRGHQ
ȘORSXVVD
OSAKSI VALTAVIRTAA
Gray muistuttaa, että kukaan ei halua,
että enää luotaisiin erillisiä standardeja
pienille erityisryhmille. Rautateille tarkoitettu GSM-R oli siitä varoittava esimerkki.
î*605RQWHNQLQHQMDNDXSDOOLQHQ
umpikuja, sillä sitä ei enää kehitetä ja sillä
on ainoastaan yksi varsinainen laitetoimittaja. Eikä se näistä syistä täytä enää edes
rautatiekäyttäjien tarpeita, hän selittää.
î(PPHPLVVllQQLPHVVlKDOXDHULOlistä viranomaisversiota LTE-standardista,
vaan haluamme omat erityistoimintomme
mukaan yleiseen ja laajapohjaiseen standardiin. Silloin ne ovat myös valmiina
vakiolaitteiden piirisarjoissa.
Tavoitteena on päästä käyttämään viranomaisten päätelaitteissa normaaleja
kaupallisia piirisarjoja.
î9DOWDYLUUDQODLWWHHWMDQLLGHQRPLQDLsuudet kehittyvät jatkuvasti, ja niitä käyttämällä päästään hyödyntämään massatuotannon hintaetua, Godfrey lisää. Hän
on ollut myönteisesti yllättynyt ja ilahtuQXWWDYDVWDMROODMlWWLPlLQHQ*33RQVXKtautunut piskuisia käyttäjäryhmiä edusWDYLLQWDKRLKLQNXWHQ&&%*QHGXVWDMLLQ
î7DYDOOLVLDPDWNDSXKHOLQYHUNNRMD
22 VIRVE 1/2013
käyttää kuusi miljardia ihmistä, kun viranomaisverkoilla käyttäjiä on enimmilläänNLQYDLQQRLQPLOMRRQDD9RLVLDMDWHOOD
että meidän tarpeemme eivät kiinnostaisi
ketään. He kuitenkin selvästi ymmärtävät
yleisen turvallisuuden tärkeyden. Yritämme jatkaa asiamme edistämistä vallitsevaa
myönteistä ilmapiiriä hyödyntäen.
*UD\MD*RGIUH\RGRWWDYDWHWWl&&%*Q
toivomat ominaisuudet ovat mukana LTEVWDQGDUGLQYHUVLRVVDȘ<KWHHQVRSLYLHQ
laitteiden markkinoilletuloon kuluu kuitenkin vielä vuosia, sillä esimerkiksi tällä
hetkellä tuorein käytettävissä oleva teknologia edustaa vasta standardin versiota kahdeksan.
î3llVHPPHHKNlN\PPHQHQYXRGHQ
päästä työskentelemään kunnolla näiden
asioiden parissa, mutta jos standardointiprosessi etenee toivotulla tavalla, voimme
mahdollisesti jo sitä ennen ottaa uuden
sukupolven teknologiaa käyttöön pala
kerrallaan.
TETRA JA LTE
LTE on joka tapauksessa viranomaisten
tulevaisuudessa käyttämä mobiili laajakaistateknologia. Horisontissa ei myöskään näy Tetraa parempaa – tai edes yhtä
hyvää – puheviestinnän ja kevyen dataliikenteen teknologiaa.
î(XURRSSDODLVHWYDOWLRWRYDWNHVNHnään hyvin eri tilanteessa Tetra-verkkonsa suhteen. Esimerkiksi Britanniassa
valtakunnallisen verkon osien sopimukVHWXPSHXWXYDWYXRVLQDȘ²NXQ
Saksassa ollaan vasta ottamassa käyttöön uudenuutukaista Tetra-verkkoa, joka
on toiminnassa ainakin 20 vuoden ajan,
Godfrey selittää.
î%ULWLWRYDWVDQRQHHWKDUNLWVHYDQVD
tämänhetkisen Tetra-verkkonsa korvaa-
mista LTE-pohjaisella verkolla, mutta se
on vaikeaa, jos yhteensopivia laitteita ei
ole vielä saatavana. Saksassa Tetra-puheverkkoa saatetaan lopulta täydentää LTElaajakaistaratkaisulla, mutta on todella
iso kysymys, millaisella.
Grayn mielestä viranomaisten pitäisi
turvautua ylimenokauden aikana kaupalOLVWHQ*YHUNNRMHQWDUMRDPLLQWLHGRQVLLUtomahdollisuuksiin vain ei-kriittisessä
tiedonsiirrossa. Se tehostaisi toimintaa,
mutta kaupallisen verkon toimimattomuus
kriittisissä tilanteissa ei merkitsisi operaWLLYLVWDNDWDVURÀD
î$LNDQDDQNXQYLUDQRPDLVHWVDDYDW
Tetra-verkkojen kaltaisia turvallisia, luotettavia ja häiriösietoisia LTE-verkkoja,
niiden kautta voidaan siirtää myös kriitWLVWlWLHWRD-DYLHOlSLWHPPlOOlDLNDYlOLOOl
näiden dataverkkojen yli voitaisiin siirtää
myös puhetta.
MISTÄ TARVITTAVA KAISTA?
Gray muistuttaa, että teknologiastandardeista sopiminen on huomattavasti helpompaa kuin yhteisten eurooppalaisten
taajuusalueiden löytäminen. Esimerkiksi
käy TEDS, olemassaoleva teknologia, joka lisää merkittävästi tietoliikenteen nopeutta. Se ei ole yleistynyt, sillä se tarvitsee vastaavasti enemmän kaistaleveyttä.
îNLORKHUWVLQVLMDVWDWDUYLWDDQ
ȘWDLMRSDȘNLORKHUWVLQNDQDYLD-D
sellaisia ei useimmissa Euroopan maissa
ole vapaina. Sitä ollaan ottamassa käyttöön Norjassa ja Etelä-Afrikassa, mutta
teollisuudelta on vienyt aikaa tuottaa sitä hyödyntäviä laitteita, sillä markkinat
edellyttäisivät kaistaleveyttä, jota todennäköisesti ei ole saatavilla.
Gray ja Godfrey ennustavat, että
vuonna 2020 viranomaiset käyttävät jo-
Tony Gray (vas.) ja Phil Godfrey pyrkivät saamaan viranomaisille turvalliset, luotettavat ja häiriösietoiset laajakaistapalvelut.
ka tapauksessa merkittävissä määrin laajakaistapalveluja, sillä heidän lapsensa
käyttävät niitä jo nyt.
î-RVVLWWHQ+HOVLQJLQNHVNXVWDVVDWDpahtuisi iso tulipalo, sivulliset tukkisivat
mobiiliverkot ottamalla palosta live-videota sosiaaliseen mediaan kaveriensa nähtäväksi. Viranomaisten tiedonkulku estyisi,
mikä merkitsisi ihmishenkien menetystä,
Godfrey visioi.
î-lONLNlWHHQWHKWlLVLLQVLWWHQYLUDQomaisselvitys, jossa todettaisiin, että kyse
oli viestintäverkon ongelmasta. Sen jälkeen mentäisiin taajuuksia jakavan viranomaisen luo, joka kertoisi, että saatte ne
taajuudet, mutta vasta kymmenen vuoden
päästä. Sen vuoksi yritämme rohkaista
viranomaisia vaatimaan tarvittavia taajuuksia jo nyt. On turha luulla, että nämä
asiat ratkeavat itsestään.
86$VVD1DWLRQDO3XEOLF6DIHW\7HOH-
FRPPXQLFDWLRQV&RXQFLOHOL1367&HVLWWL
vaatimuksensa korkeimmalla poliittisella
tasolla ja sai asiat liikahtamaan eteenpäin.
Myös Euroopassa pitäisi varoittaa poliitikNRMDPDKGROOLVWHQNDWDVWURÀHQSROLLWWLVLVta seurauksista.
MITÄ KÄYTTÄJÄ TARVITSEE?
Käyttäjien tarpeisiin keskittyvä työryhmä
on koonnut kattavan listan vaatimuksista
joita laajakaistaiselta viranomaisviestinnältä odotetaan. Grey kertoo, että lista on
pyritty saamaan kattavaksi.
î/LVWDDHLROHNRRWWXSHONlVWllQSRliisin ja hälytysluonteista työtä tekevien
viranomaisten tarpeista, vaan siinä on
kokemuksia eri maista ja maanosista, ja
eri viranomaisten toimialoilta. Olemme
kysyneet kaikilta, mitä he haluaisivat tehdä, jos heillä olisi käytössään luotettava
mobiili laajakaistayhteys.
Työryhmässä on hahmoteltu käyttösovelluksia eri tilanteisiin.
î7DSDKWXPDSDLNDOODNXYDWWDYDQYLdeon käyttö nousee esiin sekä komentokeskuksen että kentällä työskentelevien
ihmisten toiveissa. Samoin lennokista saatava videokuva tarjoaisi maan pinnalla
työskenteleville pelastusmiehille tai poliiseille yleiskuvan tilanteesta. Vielä yksi
yleisesti toivottu sovellus on lääketieteellisen mittaustiedon välittäminen esimerkiksi etäällä päivystävälle lääkärille, Gray
listaa.
î/XRWHWWDYDVWLWRLPLYDSXKH\KWH\V
on viranomaisviestinnän perusvaatimus.
Laajakaistan yli saatavat palvelut olisivat
hyödyllisiä mutta eivät samalla tavalla
välttämättömiä. Mutta ajan kanssa nekin
muuttuvat perustavanlaatuisen tärkeäksi.
Uusi lelu muuttuu lopulta välttämättömäksi, eikä ilman sitä tulla enää toimeen. 1
1/2013 VIRVE 23
MAIJA-KONSEPTI UUDISTUU
Tietojärjestelmät, henkilörekisteri ja Virven tarjoamat
yhteydet – poliisilla on kohta liikkuva toimisto.
£Á JUSSI-PEKKA AUKIA
oliisin hallintorakenneuudistuksen
WXRUHHVVDOLQMDXVHVLW\NVHVVl3ROLLsin tekniikkakeskus muuttuisi ensi
vuoden alussa erillisestä virastosta
3ROLLVLKDOOLWXNVHQ\KWH\WHHQVLMRLWHWWDYDNVL
omaksi toiminnokseen, joka jatkaisi silti
toimintaansa Kouvolassa.
Tekniikkakeskuksen johtaja Heikki Riippa kertoo, että yksikkö keskittyy jatkossa
tutkimus- ja kehitystyöhön sekä hankintoihin. Tuotannollisista tehtävistä, varastoinnista ja logistiikasta luovutaan.
î3ROLLVLDXWRRQMRQ\WSURVHQWWLsesti ulkoistettu tuote. Me huolehdimme
ainoastaan auton varustelusta IT-laitteilla
MDPXXOODSROLLVLQWHNQLLNDOOD-DWNRVVDYDVtaamme enää suunnittelusta ja teknisistä
määrittelyistä, Riippa selittää muutosta.
î0\|QWHLVWlWlVVlRQNHVNLWW\PLQHQ
teknisten ratkaisujen kehittämiseen ja
siirtyminen lähemmäs poliisitoimen strategista suunnittelua.
P SUUNNITTELUHANKE KÄYNNISTYY
Heikki Riipan mukaan poliisilla
on noin 750 Maijaa, joiden
tyypillinen elinikä on 5-7
vuotta. Sinä aikana niillä
ajetaan enimmillään puoli
miljoonaa kilometriä.
24 VIRVE 1/2013
Suunniteltavaa riittää, sillä tulevaisuuden
poliisiauto, pakettiauton alustalle rakennettava Maija, pitää suunnitella uudesWDDQ-XXULNl\QQLVW\YlKDQNHMRVVDRQ
mukana yhdeksän eri tahoa, tähtää vuoWHHQȘMROORLQSROLLVLWVDLVLYDWNl\Wtöönsä ensimmäiset uudet Maija-konseptin
mukaiset autot. Konseptissa määritellään
partioautojen laite- ja järjestelmäkokoonpanot ja vaatimukset sekä selvitetään mahdollisuutta integroidun järjestelmäalustan
kehittämiseksi.
Suurin muutos – ja suunnittelun haaste
– on eri tietojärjestelmien tuominen toimistosta autoon.
î3ROLLVLQW\|PXXWWXXMDWHKRVWXXVLOOl
jatkossa kaikki asiat pyritään hoitamaan
yhdellä kertaa asiakirjoja ja tapahtumatietojen tallennusta myöten. Esimerkiksi
jos rattijuoppousepäilty on tutkittu poliisiautossa tarkkuusalkometrilla ja verestä
löytyy alkoholia, hänet voidaan kuulustella ja rekisteröidä saman tien. Tapahtuma
siirretään sähköisesti syyttäjälle, ja asiaa
käsitellään seuraavan kerran oikeudessa,
Riippa kertoo.
î-RWWDNDLNNLWDUYLWWDYDWLHWRROLVLVDDtavilla, autoon on tuotava useita eri tietojärjestelmiä. Eikä niitä voi tuoda sinne
kutakin omassa laatikossaan, vaan ne pitää integroida tilankäytön, sähkönsyötön
ja tietoliikenteen osalta, mutta myös käyttöliittymän suhteen.
3ROLLVLWNl\WWlYlWOlKLYXRVLQDWLHQSllOWl9,7-$.(-2(5,.$7$/.2MD5(/LU-tietojärjestelmiä, henkilörekisteriä ja
virven tarjoamia yhteyksiä. Lisäksi autoon
tuodaan erilaisia antureita ja nauhoittavia järjestelmiä, jotka pitää pystyä yhdistämään ergonomiseksi ja järkeväkäyttöiseksi kokonaisuudeksi.
Autossa työskennellään koko työvuoron ajan, joten myös fyysinen toimivuus
on tärkeää. Sen vuoksi hankkeeseen on
pestattu myös teollisia muotoilijoita pohtimaan laitesijoittelua ja työergonomiaa.
î-RXGXPPHPLHWWLPllQYRLVLNRSRliisilla olla muitakin käyttöliittymiä kuin
vain näytöt, näppäimistöt ja hiiret. Esimerkiksi karttoja ja operatiivisia järjestelmiä
voisi olla järkevämpi käyttää jollakin uudemmalla tavalla. Testaamme esimerkiksi
padeja, HUDeja ja ratkaisua, jossa kartta heijastettaisiin tuulilasin sisäpinnalle.
on suomalaiselle teollisuudelle ainutlaatuinen mahdollisuus uusiin innovatiivisiin tuotteisiin – mahdollisuus, jota emme
saisi menettää.
Nyt poliisiautoissa oleva monikanavaratkaisu käyttää niitä verkkoyhteyksiä,
joita kulloinkin on saatavilla. Kriittisissä
tilanteissa, kun esimerkiksi myrsky on
katkonut yhteyksiä tai kaupalliset verkot
tukkeutuvat, tukeudutaan virven tiedonsiirtokapasiteettiin.
Riippa muistuttaa, että sovelluskehittäjille on todellinen haaste saada sovellukset älykkäästi ja automaattisesti sopeutumaan käytössä olevan tiedonsiirtokyvyn
suuriin muutoksiin: yhteyksien heiketessä sovellusten pitää pystyä optimoimaan
itsensä ja priorisoimaan asioita niin, että
vähemmän tärkeitä toimintoja tippuu pois.
Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä,
että käytettävyys säilyy eikä käyttäjä luule, että jokin ominaisuus on toiminnassa,
vaikkei se ole.
î.l\WHWWlY\\VSLWllYDUPLVWDDNDLkissa olosuhteissa, ja poliisin on saatava
oikeat tiedot oikeaan aikaan ja oikeaan
paikkaan. 1
TIETOLIIKENNE PULLONKAULANA
Oma lukunsa on järjestelmien aikaisempaa suurempi kaistantarve. Riippa kehottaa kaikkia kotimaisia viranomaistahoja
EU-tasoiseen yhteistyöhön riittävän leveän
viranomaisille varatun taajuusalueen
saamiseksi.
î5DWNDLVXPPHRYDWMRQ\WDLYDQRPDD
luokkaansa maailmassa, ja riittävän tiedonsiirtokapasiteetin myötä pääsisimme
kehittämään niitä vielä pitemmälle. Tässä
Elektronisten laitteiden lisääntyessä
jatkuvan virransyötön varmistaminen on
yhä haastavampaa. Poliisiauton virrantarve
on ollut enimmillään jopa 150A, mutta ledvalojen yleistyminen on onneksi pudottanut
sitä jopa 30 prosentilla.
1/2013 VIRVE 25
AKATEEMINEN NURKKA
&
£JARNO SALOVUORI
ERILLISVERKOT UUDISTUU
Suomen Erillisverkot -konserni selkeyttää konsernirakennettaan.
Yhtiön liiketoimintojen jaottelussa otetaan entistä paremmin huomioon
asiakkaat, konsernin tehtävät, sen tuotteet ja palvelut sekä toiminnot ja
niiden painopisteet. Konsernin yhteisiä palveluja kehitetään tunnistamalla tehtävät ja jaottelemalla vastuut niiden mukaan.
S Softa palvelee, ei sanele
Tuottavuuden kasvu selittyy uusilla toimintatavoilla ja prosesseilla,
panostaminen tietojärjestelmiin ei yksin riitä.
î7LHWRWHNQLLNNDHLWDNDDWXRWWDYXXden kasvua, sanoo Olli Martikainen
ETLAsta.
Tämä totuus tuntuu unohtuvan
erilaisissa it-projekteissa.
î(QVLQSLWlLVLPLHWWLlPLWHQWHKdään parempia palveluja ja prosesseja,
ei miten tehdään softaa. Olemme hakoteillä jos haluamme vain parempia
koodareita, toteaa Martikainen, jolla
on pitkä kokemus mobiilipalveluista
ja -teknologiasta.
Martikaisen mukaan tuottavuuden kasvussa tärkeintä on silti juuri
teknologia.
î.XQHNRQRPLVWLSXKXXWHNQRlogiasta, hän tarkoittaa kaikkia menetelmiä ja tapoja tehdä työtä – sitä
millä prosesseilla toimitaan. Kyse on
ihan muusta kuin tekniikasta.
Martikainen on tutkinut muun
muassa terveydenhuollon prosesseja. Sairaaloissa työprosessit ovat monimutkaisempia kuin teollisuudessa,
ja annetuilla reunaehdoilla ihmiset
ovat oppineet tekemään työnsä niin,
että prosessi on usein paras mahdollinen. Mutta reunaehdot ovat kaukana optimista esimerkiksi tietojärjestelmien osalta.
î-RVQLLWlYRLGDDQSDUDQWDDWXRW£JJARNO
ARN
ARNO
RNO
OS
SALOVUORI
ALOVUORI
ALOV
UOR
U
UORI
ORI
ÁAANNA
NNA
NA
N
AU
ULYANOVA
LYAN
YA
AN OVA
A
OV
tavuus
paranee
huomattavasti.
Ko-
26 VIRVE 1/2013
konaisuutta pitäisi kuitenkin katsoa
työprosessin, ei tietojärjestelmien näkökulmasta. Nyt siirrämme tietojärjestelmiin hankalia ja huonoja työtapoja, jolloin virheet ikään kuin valetaan betoniin, Martikainen sanoo.
HYÖDYT JA KUSTANNUKSET
SELVILLE MITTAAMALLA
Viime vuodet Martikainen on kehittänyt työprosessien mittauksen automatisointia. Tavoitteena on, että
työntekijän taskuunsa sujauttama älypuhelin dokumentoi työn kulun käsin
uomen Erillisverkot -konserni jakautuu neljään liiketoimintaan:
Tuotteet ja palvelut, Viranomaisradioverkot, Turvallisuusverkko sekä
Teletoimitilat. Liiketoiminnoille yhteisiä
asioita käsitellään konsernitoiminnoissa.
Tämä jaottelu ottaa huomioon myös uudet
kehittyvät toiminnot, kuten esimerkiksi
kriittisen infrastruktuurin varautumisjärjestelmän, jota varten huoltovarmuuskriit-
tisen elinkeinoelämän ja viranomaistoimijoiden kesken on perustettu Krivat-hanke,
sekä mobiililaajakaistapalvelujen kehitystyön turvallisuustoimijoiden käyttöön.
Erillisverkkojen organisointia ja toimintaa kehitetään jatkuvasti, jotta asiakkaita pystytään palvelemaan koko ajan
paremmin. Niin konsernitasolla kuin liiketoiminta-alueillakin asiakkuuksien kehittäminen on keskeinen toimintamalli.
on hänen itsensä ja palvelun laadun
kannalta parempi työtapa, Martikainen sanoo.
Martikainen muistuttaa, että julkiset palvelut ovat tyystin eri asia kuin
yritysten markkinoilla tuottamat palYHOXW-XONLVLDSDOYHOXMDRQPDKGRWRQta kehittää markkinaehtoisesti. Siksi
niiden tuloksellisuutta arvioitaessa
on laskettava myös kansantaloudellista hyötyä.
î6XXULQKDDVWHMXONLVLOOHSDOYHluille on pystyä panostamaan asioihin, joilla on eniten vaikutusta tuot-
Hallitus + johto
Konsernipalvelut
Liiketoiminta-alueet
SUOMEN ERILLISVERKOT
Asiakkaat
ja muut
sidosryhmät
SIIRRÄMME TIETOJÄRJESTELMIIN
HANKALIA JA HUONOJA TYÖTAPOJA.
koskematta. Apuna ovat laitteen kiihtyvyysanturi, jolla voidaan tunnistaa
liikkuminen, istuminen ja kirjoittaminen, sekä paikka- ja statustiedot, joita tuottavat muun muassa eri tiloihin
sijoitetut bluetooth-majakat.
î .XQ WXWNLWDDQ WXRWWDYXXWWD
riittää että voidaan mitata erilaisten
muutosten tuottavuusvaikutuksia,
anonyymisti ja automaattisesti. Mitattavuudesta puolestaan seuraa, että työntekijästä itsestään tulee konsultti, joka pystyy arvioimaan mikä
tavuuteen. Vaikkei toimita markkinoilla, voidaan laskea vaihtoehtoisten
palvelujen hyötyjä ja kustannuksia ja
etsiä parhaat ja tuottavimmat, Martikainen toteaa. 1
Professori Olli Martikainen (FT, DI) on
Associate Research Fellow ETLAssa.
Hän on tutkinut mobiilipalvelujen
tuottavuusvaikutuksia ja liiketoimintaprosessien tuottavuutta erityisesti
tietotekniikan sovellusten kannalta.
Martikainen on ollut professorina
VTT:llä, TKK:lla ja Oulun yliopistossa.
Sisäisten toimintojen vastuita jaotellaan
konsernissa uudelleen, niin että liiketoiminta-alueiden osaamista, panosta ja tuotosta käytetään täysipainoisesti asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena on sekä
vapauttaa resursseja liiketoimintojen
kehittämiseen että parantaa konsernipalvelujen skaalautuvuutta muuttuvassa
liiketoimintakentässä. Muutokseen tarvitaan myös asiantuntevia lisäresursseja. 1
Johto
Timo Lehtimäki
Organisaatiorakenne/
liiketoiminta-alueet
Viranomaisverkko
Turvallisuusverkko
Konsernipalvelut
Teletoimitilat
Tuotteet
ja palvelut
Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskuntamme
elintärkeiden toimintojen johtamista.
Sen perinteinen toiminta on sisältänyt valtakunnallisen viranomaisverkko virven operoinnin sekä päätelaiteja huoltotoiminnan. Vuoden 2011
alusta se on lisäksi omistanut ja
operoinut merkittävää osaa Suomen
teleliikennettä palvelevista teletuotantotiloista.
Vuoden 2012 alusta Suomen
Erillisverkot -konsernin alaisuudessa
aloitti toimintansa Suomen Turvallisuusverkko Oy, joka vastaa valtion
turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalveluista. Suomen Turvallisuusverkko Oy:n tehtävänä on varmistaa valtion ylimmän johdon ja
yhteiskunnan turvallisuuden kannalta
tärkeiden viranomaisten ja muiden
toimijoiden yhteistoimintaa sekä
viestintää koko Suomen valtakunnan
alueella. Suomen Erillisverkot on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö.
1/2013 VIRVE 27
Asemapaikan ulkoseinässä oleva kolmivaihepistoke helpottaa olennaisesti
ulkopuolisen varavoimanlähteen kytkemistä.
VARAVOIMAA TUKIASEMILLE
Sähkönsyöttö helpottuu
Hirvensalmella harjoiteltiin tukiasemapaikan sähköistämistä liikuteltavalla aggregaatilla.
£Á JUSSI-PEKKA AUKIA
tä-Suomen sotilasläänin alueella pidetWLLQȘ²Ș+HOPLNXXWDYLUDQRPDLVWHQ
yhteistoimintaharjoitus, jonka skenaariossa kuvitteellisen Karita-myrskyn ja
sankan lumisateen jälkeen lämpötila oli
pudonnut jäätäviin lukemiin samalla kun
Saimaa oli tulvinut.
3XROXVWXVYRLPDWKDUMRLWWHOL0LNNHOLQ
lähistöllä virka-avun antamista tukiasemapaikan sähköistämisessä, tulvapadon
rakentamisessa ja kadonneen etsinnässä. Samaan kokonaisuuteen sisältyneissä
Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja kuntien
viranomaisten harjoituksissa harjoiteltiin
muun muassa vanhainkotien ja yksin asuvien vanhusten evakuointia.
I MAAKUNTAJOUKOT ASIALLA
Hirvensalmen kirkonkylän laidalla sijaitsevan tukiasemapaikan sähköistämistä
28 VIRVE 1/2013
harjoitteli joukko Etelä-Savon maakuntakomppanian vapaaehtoisia reserviläisiä.
Alueen asukkaat ovat viime vuosina saaneet runsaasti omakohtaista kokemusta
myrskyjen katkomista sähköistä ja tietoliikenneyhteyksistä, joten virka-aputehtävää
harjoitteli todella motivoitunut osasto.
Ylivääpeli Ari Kantanen kertoo, että
yhteensä sadan hengen reserviläisjoukko
harjoittelee viiteen ryhmään jakautuneena viidellä rastilla kolmen päivän ajan.
– Osallistujat ovat vapaaehtoisia ja aktiiviporukkaa: nuorimmat ovat juuri armeijasta päässeitä ja vanhimmat minun
laillani yli viisikymppisiä. Itse osallistun
harjoituksiin vuoden aikana yhteensä noin
kuukauden päivät, ja olen siinä varmasti
jossakin joukon keskivaiheilla.
3DORPLHV Raimo Tiainen Etelä-Savon
pelastuslaitokselta kertoo, että varautu-
minen otetaan Etelä-Savossa vakavasti,
sillä Saimaan järvialue on kesäisin erityisen myrskyherkkää aluetta. Talviharjoituksessa pelastuslaitoksen väki harjoittelee erityisesti johtokeskusosaamistaan
ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
– Olemme harjoitelleet koko viikon.
Tehtäviin on sisältynyt linjojen raivausta,
öljypuomin vetämistä, liikenteenohjausta
ja evakuointeja. 1
(ylh.) Hirvensalmella opeteltiin valmistamaan
käyttökuntoon ja käynnistämään Puolustusvoimilta lainattavaa siirrettävää 25 kW:n
dieselkäyttöistä aggregaattia. Laitteen 80
litran polttoainetankki riittää normaalikäytössä
10-15 tunniksi, ja tankkaaminen onnistuu käsipumpulla ulkopuolisesta säiliöstä myös koneen
käydessä. Varavoimakoneen automatiikka on
kehittynyttä, ja sen käynnistäminen onnistuu
parilla napin painalluksella.
Ainoa aggregaatin asennuksen vaatima erillinen
toimenpide on laitteen maadoittaminen maahan iskettävillä metrisillä
rautatangoilla. Siihen tarvitaan lekaa.
Hirvensalmen kirkonkylän tukiasemapaikka sijaitsee korkealla mäellä
taajaman läheisyydessä. 30-metrisen maston vieressä sijaitsevaan
rakennukseen on sijoitettu Erillisverkkojen Virve-tukiaseman lisäksi
kaikkien kaupallisten palveluntarjoajien vastaavat laitteistot.
Erillisverkot on valinnut paikan riskianalyysin perusteella: vieressä on kyläkeskus ja lähistöllä kulkee Mikkeli–Lahti-valtatie.
Virve-tukiaseman kantavuus yltää noin kymmenen kilometrin etäisyydelle, kaupallisten operaattorien antennit on suunnattu lähinnä
kirkonkylän alueelle.
Paikan yhteinen tehontarve on noin 7kW, jolle on olemassa sähkönsyötön katkeamisen varalta noin kolmen tunnin akkuvarmistus.
Rakennuksen seinässä on pistorasia, josta voidaan syöttää varavoimaa. Harri Hilden Erillisverkoista kertoo, että suora sähkönsyöttö
toteutettiin Hirvensalmelle muutama vuosi sitten osana Huoltovarmuuskeskuksen rahoittamaa pilottiluontoista hanketta virven toiminnan varmentamiseksi.
– Normaali pyöreä punainen kolmivaiheliitin helpottaa ratkaisevasti varavoiman kytkemistä. Aikaisemmin paikalle piti aina saada sähkömies kytkemään aggregaatilta tuleva kaapeli suoraan
asemapaikan virtakiskoihin. Nyt tarvitsee vain kääntää pääkatkaisin varavirta-asentoon ja työntää pistoke rasiaan, Hilden kehuu.
– Liittimiä ei vielä ole monessakaan paikassa, mutta ensi kesän
aikana näitä tullaan asentamaan paljon Viestintäviraston viime
vuonna antaman määräyksen velvoittamana.
1/2013 VIRVE 29
SVENSK RESUMÉ
>
LEHTIKUVA
I akutvårdens främsta led
Virve är på många sätt med i läkarhelikopterverksamheten. Varje besättningsmedlem har en terminal, dataradio i heli-
NRSWHUQRFKLELOHQ(QKHWHUQDVJHRGDWD
RFKVWDWXVI|UPHGODVWLOOGDWRUQVNDUWSURJUDPRFKWLOOODUPFHQWUDOHQ
MARJAANA MALKAMÄKI
Finansieringen av läkarhelikoptrar står
lQWOLJHQSnVWDELOJUXQGRFKYHUNVDPKHWHQNDQXWYHFNODVOnQJVLNWLJW
)+ VRP KXYXGVDNOLJHQ EHWMlQDU
%LUNDODQGLQOHGGHÁ\JYHUNVDPKHWHQVHnaste höst. Utöver jourhavande läkare
Jari Kalliomäki är HEMS-förstavårdare
Matti MikkonenRFKÁ\JDUHAntti Peurala
i beredskap. HEMS-förstavårdarna får en
RPIDWWDQGHÁ\JXWELOGQLQJRFKDYEHIDWWQLQJVEHVNULYQLQJKDQGODUVnP\FNHWVRP
SURFHQWRPDWWDVVLVWHUDÁ\JDUHQ1lU
PDQQnUPnOHWE\WVÁ\JDVVLVWHQWHQVUROO
till att assistera läkaren.
'HQQ\DKHOLNRSWHUQ(&ȘlUGHQ
mest använda helikoptertypen för mediFLQVNYHUNVDPKHWL(XURSD,V|GUD)LQODQGÀQQVGHWI\UDVnGDQDDYYLONDHQlU
reservmaskin.
Janne Virta som koordinerar den mediFLQVNDVLGDQSnPLQQHURPDWWPnOHWlUDWW
förenhetliga läkarhelikoptrarnas verksamKHWRFKUHVSRQVî6MXNKXVHQVMRXUVWlOlen glesnar, därför sköter man allt mer
krävande uppgifter på fältet, säger Virta.
Standarden är en utmaning
Vad förbereder sig Finland för?
Samhällets olika funktioner har blivit mer beroende av varanGUDGlUI|UPnVWHP\QGLJKHWHUQDRFKQlULQJVOLYHWHŲHNWLYLVHUD
sitt samarbete när de förbereder sig för olika hot.
)|UV|UMQLQJVEHUHGVNDSVFHQWUDOHQVlNUDUVDPKlOOHWVI|UPnJD
DWWWnODNULVHUQlUGHWJlOOHUDWWNODUDYDUGDJHQRFKI|UV|UMQLQJHQ'HQKDUODJHUHJHQGRPDYHWWYlUGHSnFLUNDȘPLOMDUGHU
HXURVRPKXYXGVDNOLJHQKDQWHUDVDYGHPVRPRFNVnDQQDUV
skulle hantera den.
De fyra mest kritiska sektorerna som behövs för nästan
DOOYDUGDJVDNWLYLWHWlUHQHUJLRFKVlUVNLOWHOGDWDI|UELQGHOVHU
RFKPRELOWHOHIRQQlWYDUXWUDQVSRUWHURFKORJLVWLNVDPWÀQDQVEUDQVFKHQPHGEHWDOQLQJVV\VWHPHQ'HNULWLVNDIXQNWLRQHUQDVEHURHQGHDYHOI|UV|UMQLQJRFKWHOHRFKGDWDI|UELQGHOVHU
30 VIRVE 1/2013
KDU|NDWLRFKPHGGHQWLOOWDJDQGHDXWRPDWLRQHQ%HKRYHWDY
VDPDUEHWHPHOODQHORFKGDWDQlWHQI|UDWWVlNHUVWlOODGHUDV
funktion är uppenbar.
1lULQJVOLYHWXSSUlWWKnOOHUFLUNDSURFHQWDYGHQNULWLVND
LQIUDVWUXNWXUHQRFKPDQE|UEHDNWDQlULQJVOLYHWVEHKRYRFNså vid samhällets kontinuitetsplanering. God förmåga att tåODVW|UQLQJDUPLQVNDURFNVnULVNHUQDI|UDŲlUVYHUNVDPKHWHQ
)|UV|UMQLQJVEHUHGVNDSVFHQWUDOHQGHOWDULGHWUHJLRQDODVDPDUEHWHWLGDWDV\VWHPEUDQVFKHQVEHUHGVNDSVNRPPLWWpHUGlU
WMlQVWHPlQRFKI|UHWDJLUHJLRQHUQDEHKDQGODUORNDODIUnJRU
LVDPEDQGPHGNRQWLQXLWHWVSODQHULQJHQ,GHQLRNRPPLWWpHUQDVDUEHWHGHOWDUVDPPDQODJWFLUNDWMlQVWHPlQRFKI|UHträdare för företag.
Standarden för myndighetsnätens bredEDQGVGDWD|YHUI|ULQJXWYHFNODUPDQWLOOHQ
VnJOREDORFKHQKHWOLJO|VQLQJVRPP|MOLJW
7HWUDRFKP\QGLJKHWVNRPPXQLNDWLRQHQV
internationella samarbetsorganisation
GYV7&&$VEUHGEDQGVDUEHWVJUXSS&&%*
&ULWLFDO&RPPXQLFDWLRQV%URDGEDQG*URXSKDUVRPPnOHQVnHQKHWOLJRFKJOREDO
lösning som möjligt, för att man ska kunna
genomföra tjänsterna till ett rimligt pris
RFKKLWWDHQKHWOLJDIUHNYHQVRPUnGHQGlU
det är möjligt.
&&%*VI\UDDUEHWVJUXSSHUEHKDQGODU
frekvensområdesfrågor, användarnas krav,
WHNQRORJLVWDQGDUGHURFKV\VWHPDUNLWHNWXU
VDPWVnGDQDDŲlUVYHUNVDPKHWVPRGHOOHU
som skulle vara både ekonomiskt lönsamPDRFKP|MOLJDDWWJHQRPI|UDLUnGDQGH
regulatormiljö.
Enligt Tony Gray, ledaren för arbetsgruppen, är det sistnämnda den största
utmaningen.
î'HWKDQGODURPGHWRPJLYDQGHVDPKlOOHWVEHKRYRFKRPKXUYL|YHUW\JDUYnra politiker att det lönar sig att investera
LVDNHQRFKUHVHUYHUDIUHNYHQVHUI|UNODUDUKDQî'HWlUHWWEHNODJOLJWIDNWXPDWW
ÀQDQVLHULQJDOOWLGEOLUPlUNEDUWOlWWDUHQlU
man har upplevt någon större katastrof.
7&&$VRUGI|UDQGHPhil GodfreyW\FNHU
att arbetet som helhet har framskridit bra.
î9LKDUKDIWHWWEUDVDPDUEHWHPHGGH
ROLNDSDUWHUQDRFKO\IWXSSSnERUGHWGH
VDNHUVRPYLW\FNHUDWWDEVROXWPnVWHLQJn
i LTE-standarden, berättar han.
î'LWK|UGHIUnQ7HWUDYlUOGHQEHNDQWD
GLUHFWPRGHîSUR[LPLW\VHUYLFHVL/7(
PLOM|îVDPWI|UGU|MQLQJVIULVWDUWDYVDP-
talet. Det tredje är krav på gruppsamtal.
î9LYLOOLQWHKDHQVHSDUDWP\QGLJKHWVversion av LTE-standarden, utan att våra
VSHFLDOIXQNWLRQHUWDVPHGLHQDOOPlQVWDQGDUGSnEUHGEDV'nÀQQVGHRFNVnIlUGLJW
i standardapparaternas kretsuppsättningar.
*UD\W\FNHUDWWP\QGLJKHWHUQDXQGHU
övergångstiden borde ty sig till de dataöverföringsmöjligheter som de kommerVLHOOD*QlWHQHUEMXGHUEDUDI|ULFNHNULWLVN
GDWD|YHUI|ULQJ'HWVNXOOHHŲHNWLYLVHUD
verksamheten, men det kommersiella
nätets bortfall i kritiska situationer skulle
inte innebära operativ katastrof.
1/2013 VIRVE 31
¿
SANASTOA
Autentikointi
Käyttäjän tai palvelun identiteetin
PEKE
varmistaminen
Pelastustoimen
kenttäjohtamisjärjestelmä
CCBG
Critical Communications Broadband
POKE
Poliisin kenttäjohtamisjärjestelmä
Group – Kriittisen viestinnän
laajakaistaryhmä
GSM-R
Global System for Mobile
Communications − Railway or
GSM-Railway – rautateiden
kansainvälinen langaton
viestintästandardi
KEJO
Kenttäjohtamisjärjestelmä, joka
tuo saman palvelut kaikkien
hälytysluontoista työtä tekevien
viranomaisten käyttöön.
Krivat
Huoltovarmuuskriittisten viranomaisja elinkeinoelämän toimijoiden hanke
kriittisen infrastruktuurin varautumisjärjestelmää varten
LTE-standardi
(Long-Term Evolution), langattoman viestinnän standardi nopealle
matkapuhelinten ja päätteiden
tiedonsiirrolle. Standardin on
kehittänyt 3GPP.
NPSTC
National Public Safety
Telecommunications Council,
USA – Yhdysvaltojen kansallinen
turvallisuustietoliikenteen neuvosto
STUVE
Suomen Turvallisuusverkko Oy,
varmistaa valtion johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta
tärkeiden viranomaisten sekä muiden
toimijoiden yhteistoimintaa ja viestintää koko Suomen alueella.
TCCA
the TETRA + Critical Communications
Association, entinen TETRA
Association, tetra- ja viranomaisviestinnän kansainvälinen yhteistyöjärjestö
TETRA
(TErrestrial Trunked RAdio), viranomaisille suunnattu digitaalinen
puheradioverkko. Suomessa
viranomaisradioverkko VIRVE oli
aloittaessaan ensimmäinen valtakunnallinen TETRA-radioverkko.
TETRA tukee sekä puheen- että
tiedonsiirtoa.
TIVA-toimikunnat
Aluehallintovirastojen yhteyteen
perustetut tietojärjestelmäalan
valmiustoimikunnat
TORI
Kokoaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut yhteen
palvelukeskukseen.
TUVE
Hallinnon turvallisuusverkko.
Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen
tietoliikenneratkaisu.
VHF
Very High Frequency,
radioliikennetaajuus
VITJA
Viranomaistietojärjestelmäprojekti.
Kenttätehtävissä poliisiautoissa on
käytettävissä samat tiedot kuin
poliisiasemalla.
3GPP
(3rd Generation Partnership Project),
useiden eri standardointijärjestöjen
jättimäinen yhteistyöorganisaatio,
joka luo teknisiä määrittelyjä kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmille.