TOPI-metsänkylvökone - esite ja käyttöohje (PDF)

Topi-metsänkylvökone
Topi-metsänkylvökone
Käyttöohje
Johdanto
Ohessa esitetty kylvökone on parannettu versio prototyypistä, jonka olin valmistanut jo v.1985 ja jolle
sain patentin vuonna 1997. Hain sille mallisuojan EU
27 ja se tuli rekisteriin 13/03/2012. Prototyypillä olin
tehnyt koekylvön metsään vuonna 1985 (kuva kannessa) sekä myöhemmin pellolle. Olin reilut 20 vuotta
aikaani edellä, koska vasta 2000 luvulla on tullut tarve rationalisoida metsänkasvatusta, varsinkin metsän
uudistamista aukkohakkuun jälkeen.
Koneen tomintaidea on leikata metsän pintakerroksen kunttaan sopivanlevyinen ja -syvyinen kylvövako,
kuva 1, jolloin siemenet pääsevät suoraan lopulliseen
kasvualustaansa, multa- tai kivennäismaahan. Tällöin
nopeutetaan puiden kasvuunlähtöä niin paljon, että
puun taimi ehtii kasvukilpailussa ruohottumisen edelle, jolloin se varjostuksellaan selviytyy voittajaksi.
Kuten tiedetään, nopea ruohottuminen alkaa pintamaan muokkauksen jälkeen, jolloin maaperässä olevat siemenet saavat valosignaalin ja lähtevät itämään.
Uuden kylvömenetelmän tarkoitus on muokata maata vain sen verran, ettei sivuun työnnetty kuntta pääse
kaatumaan avatun kylvövaon päälle. Käsittelemätön
pintamaa ruohottuu vasta useiden vuosien kuluttua,
jolloin kasvamaan jätettyjen puiden varjostus kuihduttaa vähitellen ruohot ja pienpedoilla on helppo
työ pitää myyräkannat vähäisinä. Katso kuva jatkuvatoimisesta risunpoistajasta.
Kuva 1. Kylvökoneen avaama vako.
EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutus
Tilaukset ja tiedustelut
Tilaamalla koneen talvikuukausien aikana, se
voidaan toimittaa kevään kylvöihin. Valmistus
tehdään tilausjärjestyksessä.
Vakuutan, että tämä laite että tuote on
EU:n laatuvaatimusten mukainen.
Hinta- ym. tiedustelut ja tilaukset
[email protected]
Katso www.suomisampo.fi / uusi metsänkylvökone
Puh. ja faksi
Postiosoite
2
050 5172 560
Toivo Tammisalo
Tammisalontie 7
12750 Pilpala
Nimikirjoitus
22.2.2013 Toivo Tammisalo
Toimitusjohtaja, Suomi Sampo Oy
Suomi Sampo Oy
Käyttöönotto
Koneen paino on noin 400 kg. Sen seisontajalkojen
”tassut” (kuva 2) ovat pidennetyt, koska vain siten
kone voidaan jättää normaaliasentoon kun vetokone
irrotetaan.
Koneen pitää aina olla kytkettynä vetokoneeseen,
kun tehdään kiertokokeita tai huolto- ja korjaustöitä.
Kone on nivelletty sellaiseksi, että sitä on vaikea, varsinkin käsivoimin, saada takaisin normaaliin seisontaasentoon. Puristumisvaaran vuoksi älä koskaan asetu
koneen rungon ja takapyörän väliin nostaessasi hytin
ulkopuolelta konetta ylös.
Kylvökoneen vetäjäksi käy tavallinen nelivetoinen
maataloustraktori, kuva 3. Kylvöurakointiin suosittelen
pohjapanssarilla varustettua traktoria, jonka maavaraa on korotettu renkaiden avulla.
Kuva 2. Seisontajalka, jousitettu risunpoistaja ja kuntanleikkaaja
Maastovaatimukset
Konekylvö onnistuu parhaiten melko tasaisilla maapojilla. Metsä pitää hakata lyhyeen, alle 30 cm kantoon.
Hakkuuta yöllä ja paksulla lumella pitää välttää.
Pitkäkantoisen aukon voi saada lyhytkantoiseksi siten, että niiden lyhentäjä saa kertyvän puutavaran ilmaisiksi lämmityspuiksi. Jyrkänteet ja kivikot on syytä
jättää jatkuvan kasvatuksen piiriin, joissa metsää kasvatetaan pääasiassa yläharvennuksella ja uudistuminen tapahtuu luontaisesti tai taimia istuttamalla.
Kylvö
Metsän kylvöä varten on myyntimallissa kaksi vapaasti siirrettävää kylvöyksikköä, jotka kumoavat toistensa
vääntövoiman. Kylvöyksiköt on asetettu kylvämään
kahta kylvöraitaa, joiden väli on noin 2,5 metriä, eli
sama kuin taimia istuttamallakin.
Kylvötiheys on järjestetty tapahtumaan suuren kylvövakoa avaavan vantaan tahdissa. Vannas pyörittää
perusakselin päälle laakeroitua putkea, jonka päälle
on lukittu kolme kolopyörää, kuvassa 4, jotka annostelevat kylvettävän siemenmäärän. Kolopyörien päälle
on kiinnitetty siemenkaukalot, joiden kumpikin puoli
on samanlainen.
Koneen mukana seuraa kummassakin kylvöyksikössä kolme erikokoisilla koloilla varustettua vaihdettavissa olevaa kylvöpyörää. Koivulle on suurimmat kolot.
Kuusen ja männyn siemenille käy sama kolopyörä, sillä
niiden siemenkoko on lähes sama ja 1000 siemenen
grammapaino samoin (kuusi 6 g ja mänty 6,5 g). Haavalle on aivan pienet kolot. Näin koneella on valmius
kylvää sekametsää. Tämä tulee esiin varsinkin silloin,
kun hirville tehdään talvilaidun, jotta ne pysyisivät
poissa istutetuista koivu- ja mäntytaimikoista.
Kun haluat tyhjentää siemenkaukalon, aseta koneen mukana tuleva kylvökoeastia alle, avaa takimmaisena oleva säätölevy ja pyöritä vannasta peruutussuuntaan. Näin saat kaikki siemenet kätevästi talteen.
Siemenkaukalot, joita ei tarvita, on syytä irrottaa ja
käsitellä varovasti, niin ettei niihin tule muodonmuutoksia.
Kaukalon asennuksessa paikalleen pitää olla huolellinen, sillä ellei se ole sille tehdyillä urilla, siemeniä
Suomi Sampo Oy
Kuva 3. Koekylvöä metsäntutkimuslaitoksen koekentällä
vuonna 2012.
Kuva 4. Kolopyörät: koivu, kuusi-mänty, haapa ja siemenkaukalo
menee hukkaan tai rikkoutuu. Kaukalon säätölevyillä
voit kiertokokeen yhteydessä vaikuttaa jonkin verran
kylvöön muotoilemalla levyn päätä. Jos suurennat
koloja, älä mene suistajaa varten tehtyä uraa syvemmälle. Haavan siemenet ovat niin pieniä, ettei uraa voi
tehdä, koska ne täyttäisivät uran.
Siemenmenekin laskenta
Kylvön tiheys lasketaan siten, että kun vannaspyörän
halkaisija on 1.4 m, niin se piillä kerrottuna antaa yhden pyörähdyksen matkaksi 4.4 m. Kolopyörässä on
lukitusruuvi, jonka jälkeen on tehty kolme koloa. Toiset
kolme koloa sijaitsevat puoli kierrosta myöhemmin.
3
Tällöin koneen voi asettaa kylvämään 2,2 m välein kaksi kertaa esimerkiksi 15 siementä, eli 30 siementä 4.4
m matkalle. Tästä seuraa se, että kylvöraidalle voidaan
jättää kasvamaan jäävä taimi noin 2,5 m välein, eli niin
kuin taimia istuttamallakin tapahtuu. Konetta voidaan
pitää älykkäänä, koska se osaa säästää siemeniä, eikä
kylvä turhaan, vaan säädettävissä olevin välein.
Siemenmenekki hehtaarille lasketaan seuraavasti:
Kylvöraitoja tulee hehtaarille 100: 2.5 m = 40.
Yhteen raitaan menee siemeniä
100 m / 4,4 = 22,73 kierrosta.
22,73 X 30 siementä = 681.9 siementä.
Hehtaarille menee silloin
40 X 681.9 = 27 276 siementä.
Männyn kylvöön tarvittaisiin
0.0065 X 27270 = 177,26,
eli pyöristettynä noin 200 g.
Koivun ja haavan siemenille ei voi laskea kappalemäärää, vaan g/ha olisi arvokas tieto. Niiden kolokoko
on arvioitava sellaiseksi, että koivua menee tarpeeksi
ja ettei haapaa mene liikaa. Kylvettäessä mäntyä paahderinteille kannattaa suojaviljana kylvää kauraa koivun kolopyörällä, jonka kylvö asennetaan tapahtuvaksi samanaikaisesti männyn siementen kylvön kanssa.
Kuva 5. Puuntaimien avomaaviljely: taimettumisen tarkkailua kaurapellossa.
Kuva 6. Avomaakasvatettujen
taimien nostolaite.
Erilaisia käyttömahdollisuuksia
Kuva 7. Havupuiden sirkkalehtiä kaurapellossa.
Uuden kylvökoneen kaikkia käyttösovellutuksia ei ole
vielä edes tiedossa. Sillä tulee kuitenkin olemaan ratkaiseva merkitys metsän kasvatuksen rationalisoinnissa. Esimerkiksi sekapuustoisen metsän kylväminen
on mahdollista.
Aukkohakkuun yleistyminen avasi metsäpeitteen ja
teki mahdolliseksi käyttää maataloudesta peräisin olevia riviviljelymenetelmiä. Rivikasvatusidean julkaisin
HS:n mielipideosastossa v.94 ja siihen vastasi Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori Matti
Leikola 24.03.94. ”On syytä toivottaa uudelle menetelmälle sitä menestystä minkä se antamillaan tuloksilla
ansaitsee”.
Viimeisin idea, jonka olen kylvökoneelle oivaltanut, on taimikasvatuksen siirtäminen avomaalle (kuva 5). Viljan viljelyssä ollut pelto muokataan keväällä. Se kylvetään normaalitiheydellä kauralle, joka
toimii suojaviljana ja estää ruohottumisen. Kylvökoneen vantaat käännetään pois aurausasennosta ja
pelto kylvetään halutulle puulajille. Kun kylvö tehdään
ennen sadetta, siemenet tarttuvat maahan ja aloittavat itämisen. Kaksi kylvöyksikköä riittää, jos kylvetään
osittain päällekkäin. Kylvöraitojen väliksi saadaan silloin 1.25 m. Suorat kylvöraidat saadaan käyttämällä
kahta tähystyskeppiä siten, että kummassakin päässä pitää aina olla tähystyskeppi valmiina. Ohessa on
luonnos avomaan taimien nostovälineeksi (kuva 6).
Istutus tapahtuisi istutusputkella, eli samoin kuin pottitaimillakin. Paras kylvöaika alkaa huhtikuulla ja päättyy heinäkuulla.
Suosittelen konetta yhteismetsille, metsänhoitoyhdistyksille ja metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatioille. Esimerkiksi Venäjän metsien uudistaminen
taimia istuttamalla tuntuu jo ajatuksena mahdottomalta. Kysymys on siellä uusiutuvasta luonnonvarasta,
jonka vuotuinen taloudellinen tuotto voidaan nostaa
sadoiksi miljardeiksi.
www.suomisampo.fi
4
Suomi Sampo Oy