Kasvien lisäyksen salat






















Kasvien lisäys on helppoa ja palkitsevaa. On uskomatonta todeta kuinka pienestä siemenestä kasvaa iso kasvi, valloittava köynnös tai jopa
rehevä puu. Kasvien lisäämisestä löytyy myös haasteita taitavallekin
viherpeukalolle. Miksi siemen ei idä, pistokas juurru tai silmutus onnistu?
Tänä vuonna puutarhapäivän teemana on ”Kasvien lisäyksen salat”.
Tarjoamme tietoa kasvien lisäämisestä luennoilla ja neuvontapisteissä. Toivottavasti saat vastauksia kysymyksiisi sekä mahdollisuuden
keskustella ja vaihtaa kokemuksia asiantuntijoiden ja muiden viherpeukaloiden kanssa. Aloittavalle kotitarhurille tarjoamme kipinän toteuttaa kasvien lisäyksen saloja, toivottavasti sytyt liekkeihin jo tänä
keväänä!
Suuri kiitos
kaikille Puutarhapäivän toteuttamisen mahdollistaneille tahoille.
• Kaikille arpajaispalkintoja lahjoittaneille tahoille.
• Kuopion Kaupungille tilojen antamisesta tapahtuman käyttöön
• Jätekukolle tämän oppaan kopioinnista.
Erikoiskiitos teille hyvät kotipuutarhurit,
olette yleisö, josta olemme ylpeitä!
_______________________________
Kotipuutarhaneuvontaa yhteistyössä
Pohjois-Savon Martat ry
Pitkälahden puutarhakerho
Kuopion Puutarhaseura ry
Hyötykasviyhdistys ry Kuopion alaosasto
___________________________________________________
Oppaan kokoaminen Tiina Ikonen, Pohjois-Savon Martat ry
Oppaan osittainenkin kopiointi on kielletty.


2014
TAPAHTUMAKALENTERI

TAPAHTUMAT OVAT KAIKILLE AVOIMIA
LISÄTIETOJA
HY Hyötykasviyhdistys ry
MA Pohjois-Savon Martat ry
PP Pitkälahden puutarhakerho
KP Kuopion puutarhaseura ry
Muutokset tapahtumiin ovat mahdollisia. Osaan tapahtumista on ilmoittautuminen ja osa tapahtumista on
maksullisia. Lisätietoja saat tapahtuman järjestäjältä. Löydät yhteystiedot tästä lehtisestä.
AJANKOHTA
(klo)
HUHTIKUU
10.3.–14.4.
3.4. -8.5.
5.4.
10.4. (17–20)
10.4. (17–20)
12.4.
26.4.
28.4. (18–20)
Huhtikuu
TOUKOKUU
11.5.
15.5. (18–20)
15.–18.5.
15.–18.5.
21.–25.5.
21.5.
22.5.
24.5.
24.5. (11-14)
KESÄKUU
12.6. (18–20)
13.–15.6.
25.6.
27.–29.6.
29.6.

TAPAHTUMA
(tapahtumat Kuopiossa, ellei toisin mainita)
Pihansuunnittelun peruskurssi (18 tuntia)
Satoa vihannesmaalta (12 tuntia)
Pihansuunnittelu I
Hedelmäpuiden varttamiskurssi
Valloittavat voileipäkakut, kurssi
Pihansuunnittelu II
Kotipihan lannoitus, luento
Uudet tuulet vihannesmaalla
Omenapuiden leikkauskurssi
Taimien purkitustalkoot
Villiyrtit tutuksi, luento
Matka Türin kukkamarkkinoille
Puutarhamatka Riika-Salaspils-Türin kukkamarkkinat
Toscanan matka
Puutarhailta Puijon Värissä
Villi menu a’la martta, kurssi
Taimikirppis Petosen torilla
Kukkapäivä, Uuhimäellä
Voimaa luonnosta, luento
Puutarhan opintoretki Turun seudulle
Mosaiikki-kurssi
Puutarharetki Turun seudulle
Avoimet puutarhat - valtakunnallinen teemapäivä

LISÄTIE
TOJA
MA
MA
PP
MA
MA
PP
KP
MA
KP
HEINÄKUU
28.–29.7.
Heinäkuu
Heinäkuu
ELOKUU
17.8.
24.8.
29.–30.8.
30.8.
Elokuu
Elokuu
SYYSKUU
11.9. (17–20)
12.–14.9.
18.9. (17–20)
25.9. (17–20)
Syyskuu
LOKAKUU
9.10. (18–20)
23.10. (17–20)
30.10. (17–20)
Lokakuu
MARRASKUU
6.11. (17–20)
13.11. (17–20)
18.11. (17–20)
19.11. (17–20)
20.11. (17–20)
27.11. (17–20)
PP
MA
PP
KP
MA
PP
MA
PP
HY
Marraskuu
JOULUKUU
17.12.
Joulukuussa
MA
MA
PP
KP
KP
Viipurin matka
Kesäteatteriretki
Iltavierailu jäsenten puutarhoihin
Taimien purkitustalkoot
Taimikirppis Petosen torilla
Elonkorjuujuhlat, Kuopio
Marttojen valtakunnallinen sienipäivä
Kesätapahtuma Tätilässä
Iltavierailu jäsenten puutarhoihin
Syksyn satoa, ruokakurssi
Kalaryssäys Kuopio
Hapansäilöntä, kurssi
Kaiken maailman juureksia ja muutama mukula, kurssi
Hahmoja katiskaverkosta, kurssi
Ravitsemussuositukset tutuksi, luento
Kuuma keitto lämmittää, kurssi
Vikkelää, sukkelaa suuhun pantavaa, kurssi
Teatteri-ilta
Kekrijuhlat, kurssi
Valmistaudutaan jouluun, kurssi
Puutarha-, ruoka ja järjestökoulutus, Varkaus
Puutarha-, ruoka ja järjestökoulutus, Iisalmi
Puutarha-, ruoka ja järjestökoulutus, Kuopio
Joulun leivonnaiset
Ulkoilupäivä, syyskokous ja pikkujoulujuhla
Puurojuhla
Havunhuumaa tapahtuma
KAIKKI TAPAHTUMAT OVAT AVOIMIA KAIKILLE
TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAMME!


MA
PP
PP
PP
PP
MA, KP
MA
PP
PP
MA
MA
MA
MA
PP
MA
MA
MA
PP
MA
MA
MA
MA
MA
MA
KP
PP
KP

Pohjois-Savon Martat ry
Pohjois-Savon Martat ry:n kotitalousalan ammattilaiset tekevät työtä kotien ja perheiden hyvinvoinnin
eteen itsenäisesti sekä yhteistyössä kaupunkien, kuntien, jätehuoltoyhtiöiden, seurakuntien, oppilaitosten, yritysten sekä alueen muiden järjestöjen kanssa.
Pohjois-Savon Martat ry:n kotitalousneuvonta tavoittaa vuosittain yli 10 000-20 000 henkilöä. Avoimen
neuvonnan lisäksi annetaan myös kohdennettua
neuvontaa erityisryhmille.
Järjestämme kaikille avoimia kursseja ja luentoja. Kurssien aiheen vaihtelevat ruokakursseista pihansuunnittelun kursseihin, ekosiivoukseen ja ympäristöön. Kursseista löytyy lisätietoja www-sivujemme tapahtumakalenterista, siellä
on myös kätevää ilmoittautua mukaan. Vastaavia kursseja voi tilata myös kaveriporukalle tai työyhteisölle. Huomaa myös kaikille avoimet puutarharetkemme.
Martoissa on arjen mahdollisuus
Vuonna 2014 marttojen pitkää, 115-vuoden historiaa juhlitaan työn ja harrastusten merkeissä. Teemana on ’Martoissa on Arjen mahdollisuus’ ja uutta jäsenhankintakampanjaamme viemme eteenpäin ’Elämä on parasta itse tehtynä’ sloganilla. Marttailu on mukavaa ja innostavaa. Martoilla on mitä jakaa kaikkien
arkeen, sen rikastuttamiseksi ja helpottamiseksi - elämä syntyy itse tehden.
Tervetuloa mukaan marttoihin!
Marttailla voi monella tavalla: olla mukana tiiviisti toiminnassamme tai seurata
tapahtumia ja kursseja netissä. Molemmilla tavoilla martat ovat osa yhteisöä,
jossa neuvot ja vinkit auttavat arjessa. Liity jäseneksi johonkin alueemme marttayhdistykseen. Yhdistyksiä alueellamme toimii noin 60 kpl. Lisätietoa yhdistyksistä saat www-sisuiltamme tai kysy toimistostamme.
Kuopion Puutarhaseura ry on perustettu 1923. Seura kuuluu valtakunnalliseen
Puutarhaliittoon ja toiminta-alueena on Pohjois-Savon seutu. Toimintaajatuksena on edistää Pohjois-Savon puutarhakulttuuria ja toimia puutarha-alan
toimintamuotojen yhdyssiteenä.
Seuran toiminta on tavoitteellista ja vapaaehtoista neuvonta-, opetus- ja koulutustoimintaa. Seura järjestää jäsenille puutarha-alan opintomatkoja koti- ja ulkomaisiin kohteisiin. Toimintaa rahoitetaan mm. jäsenmaksuilla, puutarhanäyttelyillä sekä rakentamalla yleiskoristeluja erilaisiin messutapahtumiin.
Meitä puutarha-alan ammattilaisia sekä aktiiviharrastajista on jo 150 jäsenperhettä. Jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa koko perheeltä.
Jäsenetuina saat:
 10 % alennuksen puutarhaostoksista yhteistyökumppaneiltamme
 Pääset jäsenhintaan mukaan puutarha-aiheisille opintomatkoille
 Kotipuutarhalehden vuosikerta on 15 euroa edullisempi jäsenillemme
Puutarhaharrastus on jatkuvaa etsimistä, kokeilemista ja oppimista. Se on myös
harrastus, jossa saa kokea onnistumisen iloa. Yhteisen harrastuksen kautta syntyy yhteisö, jonka jäsenet jakavat tietoa ja kokemuksia sekä auttavat toisiaan.
Aktiiviset ja osaavat kotipuutarhurit parantavat ympäristömme viihtyisyyttä ja
luovat kestävää suomalaista puutarhakulttuuria.
Tapahtumakalenteri: www.kuopionpuutarhaseura.net
Toivotamme kaikki nykyiset sekä tulevat jäsenet mukaan tapahtumiimme ja
osallistumaan aktiivisesti seuran toimintaan!
Pohjois-Savon Martat ry
Haapaniemenkatu 23
70110 Kuopio
puh. 050 339 4260
[email protected]
www.martat.fi/pohjois-savo

Kuopion Puutarhaseura ry
www.kuopionpuutarhaseura.net
Puutarhakurssit ja - luennot
Pihaneuvontakäynnit, Pihasuunnitelmat

puutarha- ja ympäristöneuvoja
puh. 050 339 4262
[email protected]

Puheenjohtaja Anja Rämö
puh. 044 263 6678
[email protected]

Sihteeri Merja Tiihonen
puh. 040 419 6311
[email protected]
Pitkälahden Puutarhakerho
Hyötyläisiä yhdistää rakkaus luontoon ja halu hyödyntää luonnon antimia kestävän kehityksen perusteella.
Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on luonnonmukaisen kotiviljelyn edistäminen.
Unohtamatta kuitenkaan kotipihan puita, pensaita ja kukkasia - niitäkin voi hoitaa luonnonmukaisesti.
Kuopion alaosasto järjestää luentoja, kursseja ja retkiä sekä toimimme
yhteistyössä alueen muiden puutarhayhdistysten kanssa. Kevätkaudella
välitämme Hyötykasviyhdistyksen siemeniä tilaisuuksissamme. Tilaisuutemme
ovat kaikille avoimia.
Yhdistys suosii siemenvalinnoissaan vanhoja, historiallisesti mielenkiintoisia
lajikkeita. Siemenluettelosta löytyykin useita kymmeniä 1700–1800-lukujen
kauppalajikkeita.
Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2014 29 euroa. Jäsenmaksuun sisältyy viisi
kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Pähkylä, joista yksi on monipuolinen
siemenluettelo viljelyohjeineen.
Kuopion alaosaston toiminnasta saat tietoa seuraavista paikoista:
Pähkylä- jäsenlehti, alaosaston sähköposti, blogi-sivu ja Savon sanomien muistiopalsta.
Hyötykasviyhdistys r.y.
Kuopion alaosasto
puheenjohtaja Katja Turunen
(parhaiten tavoittaa sähköpostilla tai tekstiviestillä)
puh. 044 303 0609
[email protected]
www.hyotykasviyhdistys.fi
http://kuopionalaosasto.blogspot.com/


Tänä vuonna, Ruusun päivänä, tulee kuluneeksi 55 vuotta Pitkälahden Puutarhakerhon perustamisesta. Silloin ei Petosen kaupunginosaa
vielä ollut olemassakaan vaan asutus oli keskittynyt Pitkälahden aseman ja Peuran sahan ympärille. Sininen puukoulu oli jo nykyisellä paikallaan ja kauppojakin kolme kappaletta. Jollakin talolla oli peltoviljelystäkin, mutta suurimmalla osalla oli kasvimaa perunapenkkeineen,
marjapensaita ja omenapuita talonsa ympärillä.
Tänä päivänä pihojen rakenne on muuttunut ja kukat sekä muut koristekasvit
ovat vieneet tilaa kasvimailta. Nykyisen Pitkälahden Puutarhakerhon jäsenet tulevat lähinnä Petosen alueelta. Toki jäseniä on Saaristokaupungista ja muista
kaupunginosista sekä aivan keskikaupungilta, kaukaisimmat tulevat Siilinjärveltä. Mukana on jäseniä myös kerrostaloista, koska kuka vaan toiminnastamme
kiinnostunut voi tulla jäseneksi.
Toimintamme on monipuolistunut entisajoista. Se koostuu kursseista, retkistä,
matkoista, teatteri- ja konserttitilaisuuksista ja kilpailuista. Tärkein, ja myös
muuta toimintaamme tukeva tapahtuma, on joka kevät ja syksy järjestettävät
taimikirppikset Petosen torilla. Pari vuosikymmentä sitten muutaman taimen
myynnistä Pitkälahden koulun rappusilta alkanut tapahtuma on nykyisin runsaasti talkootyötä tarjoava taimitapahtuma satojen perennojen tarjonnallaan.
Tänä keväänä meillä on ensimmäisen kerran historiassamme pihasuunnittelukurssi. Siellä voi saada innoituksen pistää koko piha-alue uuteen uskoon tai löytää vastauksen kysymykseen, miksi jokin kasvi ei millään menesty jossakin paikassa. Useimmiten kurssien ohjaajat löytyvät omasta jäsenistöstämme, mutta
myös ulkopuolisia asiantuntijoita käytämme. Koska kerho osallistuu kurssien
kustannuksiin, ovat kurssimaksumme yleensä vain 5 euroa/henkilö jäsenperheestä, 8 euroa/ei jäsen, lisäksi tulevat mahdolliset materiaalikulut.
Matkamme suuntautuvat useimmiten kotimaan puutarhoihin, mutta jäsenten
toivomuksesta tämän vuoden kesämatkamme teemme Türin kukkamarkkinoille
ja Tarttoon. Iltaretkellä tutustumme johonkin lähialueen pihaan. Viime vuonna
teimme iltaretken Karttulaan. Lisäksi teemme tunnin - parin iltavierailuja muutamien jäsentemme pihoihin heidän kutsustaan.
jatkuu…


Uusituilla kotisivullamme on lisää tietoa kerhostamme. Siellä voit tutustua mm.
toimintasuunnitelmaamme. Laajasta kuvagalleriasta löytyy kuvia, joita on otettu
monista eri tapahtumistamme. Kotisivullamme on myös liittymiskaavake, jos haluat tulla mukaan vilkkaaseen toimintaamme. Jäsenmaksumme on tänä vuonna
18 euroa/perhe. Toivotamme uudet jäsenet sydämellisesti tervetulleiksi lähes
sadan jäsenperheen joukkoon!
Pitkälahden Puutarhakerho
puh. 044 512 3137
[email protected]
www.pitkalahdenpuutarhakerho.net
____________________________________________________________________________________________
Kasvun Ihme
lisäykseen, jätetään osa kuihtuneista
kukista nyppimättä ja annetaan siementen kypsyä kasvissa, sillä vasta
kypsät siemenet ovat itämiskykyisiä.
Raija Rialinna
Pitkälahden puutarhakerho
Valitaan korjuupäiväksi lämmin, kuiva päivä. Siemenistä poistetaan roskat ja pannaan kuivumaan huoneenlämpöön. Sen jälkeen ne pakataan
paperipusseihin, suodatinpusseihin
tai pikku purkkeihin ja säilytetään
pimeässä, kuivassa ja viileässä paikassa. Pussukat ja purkit kannattaa
nimetä ja merkitä keräysajankohta
päälle. Siemenet säilyvät itämiskykyisinä 2-3 vuotta, mutta jokainen
vuosi heikentää niiden itävyyttä. Kevään tullen siemenet kylvetään maahan ja niin kasvien elämä jatkuu.
Tässä kasvun ihme, kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Keväästä syksyyn ihailemme kukkasia niin omissa puutarhoissamme
kuin puistoissa ja naapurin kukkapenkeissä. Kukat enteilevät kasvin
suvunlisäystä eli siemeniä, joista sitten kasvaa lisää kyseistä kasvia.
Usein annetaan ohje, että kukasta pitää nyppiä vanhentuneet kukat pois.
Jos kukat jätettäisiin paikalleen, niistä kehittyisi siemeniä, mutta tämä
veisi kasvin voimia juuri siemenkasvatukseen ja sen kukkiminen vähenisi.
Kerää itse siemeniä
Kukinta-ajasta riippuen, toisiin kasveihin siemenet tulevat jo keskikesällä (narsissit, tulppaanit ym.),
toisiin hyvinkin myöhään syksyllä.
Jos kasvista halutaan ottaa siemeniä

Kylmäkäsittely
Eräät monivuotiset lajit (perennat)
tarvitsevat talviset olosuhteet itääkseen. Siemeniä huijataan kotoisella
kylmäkäsittelyllä: Siemenet sekoitetaan kosteaan hiekkaan ja seos suljetaan tiiviisti pussiin ja pannaan jääkaapin hedelmälokeroon 6 – 8 viikoksi. Toinen tapa: Kylvä siemenet
matalaan laatikkoon, jossa on turvehiekkaseos. Kastele kylvös. Pidä niitä
lämpimässä pari viikkoa ja siirrä sitten noin nolla asteiseen tilaan tai lumihankeen 4 - 6 viikoksi. Sään lämmettyä siirretään laatikko suojaisaan
paikkaan. Kun taimet riittävän suuria, ne istutetaan ruukkuihin tai
penkkiin.
osa siemenen sisältämästä vedestä
on kuivunut (50 – 90 %). Kun siemenet sitten saavat vettä, lämpöä ja valoa, ne heräävät lepotilastaan. Ne
turpoavat ja siemenen sisältä puhkeaa ensin pieni sirkkajuuri hakemaan
vettä ja ravinteita ja sen jälkeen ilmestyvät pienet sirkkalehdet mullan
pinnalle. On myös kasveja, jotka itävät vain pimeässä, mutta kun sirkkalehdet ilmestyvät, nekin pitää siirtää
valoisaan paikkaan.

Mitä siemenelle tapahtuu?
Olipa siemen vaikka kuinka pieni ja
kuolleen näköinen tahansa niin sen
sisällä on kuitenkin elämä. Suurin
Kylvö suoraan kasvupaikalle
Monet yksi- ja kaksivuotiset kukat
samoin kuin vihannekset kylvetään
maan lämmettyä suoraan kasvupaikalleen. Maa muokataan ja harataan
tasaiseksi sekä vedetään kepin avulla
kylvövaot. Maan lämpenemistä voi
jouduttaa mustalla muovilla. Kylvöpenkki katetaan muovilla pari viikkoa ennen kylvöä.
Tässä on kerrottu itse kerätyistä
siemenistä. Yleensä jo tammikuun
alkupäivinä ilmestyvät puutarhojen
siemenluettelot ja kauppoihin pitkät
rivit houkuttelevia siemenpussukoita. Nämä ovat siemeniä, jotka on kasvatettu huolella varta vasten tähän
tarkoitukseen. F1-sukupolven siementen risteytyksessä on käytetty
kahta samaperintäistä kantaa. Siemenet omasta kukkapenkistä voivat
joskus tuottaa iloisia yllätyksiä esimerkiksi muodostamalla aivan uuden värisiä kukkia. Ikävä yllätys voi
olla vaikkapa huono talvenkestävyys.
Mutta harrastajillehan nämä yllätykset ovat vain mielenkiintoisia!


Isoja ja pieniä siemeniä
Jotkin siemenet ovat niin isoja, että
ne voi asetella vakoon sopivien välimatkojen päähän, toiset taas ovat
pieniä, lähes pölyä, niistä on vaikeaa
saada aikaan tasainen kylvös. Tässä
muutamia keinoja avuksi: siemenet
sekoitetaan hiekan joukkoon ja kylvetään sitten vakoihin. Toinen keino
on löysä perunajauhokiisseli, jonka
joukkoon siemenet sekoitetaan, massa laitetaan muovipussiin, pussin
Multa laitetaan kylvöastioihin ja siemenet kylvetään hajakylvönä. Tarkista
siemenpakkauksesta
kylvösyvyys ja peitä kylvös sen mukaan
ohuemmalti tai paksummalti. Joitakin siemeniä ei peitetä lainkaan mullalla, mutta siitä huolimatta ne itävät
pimeässä. Tällöin kylvös peitetään
sanomalehdellä. Kylvöksen kasteluun soveltuu erittäin hyvin suihkepullo. Silloin kylvös ei saa kerralla
liikaa vettä, joten siemenet pysyvät
paikoillaan.
kulma leikataan auki ja massa pursotetaan vakoon.
Siemenet voidaan kylvää myös hajakylvönä. Riveihin kylvetyt vain on
helpompi havaita rikkakasvien joukosta. Rivit erottuvat hyvin heti kylvön jälkeen, jos ne peitetään ostomullalla. Siementen kylvösyvyys on
kasvikohtainen. Kannattaa katsoa
siemenpussin kyljestä, kuinka syvään siemenet kehotetaan peittämään. Liian syvään kylvetyt siemenet
kyllä itävät, mutta ellei niiden vararavinto riitä kasvattamaan sirkkalehtiä valoon, ne menehtyvät.
Esikasvatus
Varsinkin perennat, mutta myös osa
kesäkukista ja vihanneksista vaatii
esikasvatuksen. Siihen käyvät monenlaiset ruukut, laatikot ja rasiat,
pääasia, että ne ovat puhtaita. Mullaksi kannattaa hankkia ilmavaa, hyvin läpäisevää kylvömultaseosta.

Isot siemenet, kuten kurkku, kurpitsa
ja tomaatti, kylvetään niin, että kuhunkin ruukkuun laitetaan kasvamaan kaksi - kolme siementä. Kun
kasvit taimettuvat, jätetään vain
vahvin taimi kasvamaan ja muut nypätään pois.
Siemenet itävät ja mullasta putkahtaa esille sirkkalehdet, jotka toimivat
pienen taimen ravintona. Taimet
koulitaan eli siirretään väljempiin
olosuhteisiin, kun sirkkalehtien lisäksi taimet saavat ensimmäiset varsinaiset lehdet. Muuten taimista tulee honteloita tai ne peräti kuolevat
ravinnon ja valon puutteeseen. Kasvualustoiksi käyvät mm. puhtaat
ruukut, kennolevyt ja taimikastatuslaatikot.

Ennen koulimiseen ryhtymistä kylvös kastellaan hyvin ja uusi kasvualusta täytetään taimimullalla, joka
on kylvömultaa ravinteikkaampaa.
Tee multaan niin isot kolot, että juuripaakut mahtuvat niihin kokonaan.
Taimet irrotetaan mullasta varoen
lämpimiä jo ennen sitä, joten istutukset alkavat. Sitten jännitetään, kuinka
käy, kun pakkasia tulee kesäkuun
puolella. Silloin avuksi otetaan harsot. Ne suojaavat muutaman asteen
pakkasilta. Paahteinen kevätaurinko
sekä tuuli ovat myös vaaraksi juuri
istutetuille taimille. Harsot suojaavat
silloinkin. Auringon suojaksi ne voi
kiinnittää löyhästi niin, että ilmavirta
pääsee viilentämään harson alla olevaa kasvustoa, muuten siellä tulee
liian kuumaa.
juurten katkeamista. Multaa löyhennetään ja taimi vedetään maasta pitäen kiinni sirkkalehdestä. Apuna voi
käyttää vaikkapa perinteistä lyijykynää. Tiivistä multa taimen ympäriltä varoen. Lopuksi taimet kastellaan joko suihkepullolla tai hajottajalla varustetulla kastelukannulla.
Taimet varttuvat suojaisassa ja lämpimässä paikassa. Siksi ne on karaistava ennen ulosistutusta. Viileässä ja
valoisassa paikassa, kasvihuoneessa
tai taimilavassa taimet tanakoituvat
ja lehdet muuttuvat vihreämmiksi.
Pienet kasvihuoneet ovat näppäriä
pystyttää vaikka parvekkeelle. Jos
taimilaatikoita on vain muutama, voi
niitä totuttaa ulkoilmaan siirtämällä
ne ensin hetkeksi, myöhemmin päiväksi, ulos ja yöksi taas sisälle. Keväistä auringonpaahdetta tulee varoa
niin tässä vaiheessa kuin jo aikaisemminkin. Kasvit kannattaa silloin
suojata harsoilla tai sanomalehdillä.
Samat suojat auttavat myös kylmän
uhatessa taimia.
Nyt sitten jäädään odottamaan kauniita kukkasia, salaatteja ja kasvisatoa. Jos missä, niin siemenestä kasvatetussa kasvissa näkee työnsä tuloksen. Se on hieno tunne!
KASVULLISTA KESÄÄ KAIKILLE!
Taimia latvotaan
Kasvit kannattaa latvoa, jotta ne eivät veny vain pituutta vaan myös sivuversot alkavat kasvaa. Tämä tapahtuu napsaisemalla kärkikasvupiste pois. Taimien tanakoitumista voi
edistää myös tuulta matkimalla:
pyyhkäistään pari kertaa päivässä
kasvustoa kädellä.
Ulos istutus
Taimet on turvallista istuttaa kasvupaikoilleen Suomessa 10.6. jälkeen.
Mutta usein keväät ovat kauniita ja

Tietolähteinä kirjoittajan oman kokemuksen lisäksi :
• Steven Bradley ”Kasvien lisääminen”
• Kotipuutarha-lehti, Taimistoviljelijät, Martat ”Suomalaiset perineperennat”
• Kotipuutarha-lehti ”Lisää perennoja siemenistä”

Puuvartisten kasvien
lisäysmenetelmiä
Suvullisesti vai kasvullisesti?
Kasveja lisätään joko suvullisesti siemenistä tai kasvullisesti pistokkaista,
pistokkaista, jakamalla, taivukkaista
ja varttamalla. Kasvullisessa lisäyksessä hyödynnetään kasvin uudistumiskykyä. Tällöin jokainen uusi taimi
on emokasvin geneettinen kopio ja itse asiassa kysymys on samasta kasviyksilöstä. Voidaan puhua myös kasvin kloonaamisesta. Siemenlisäyksessä sen sijaan muodostuu uusia perinnöllisiä yhdistelmiä, ja taimimateriaali saattaa olla ominaisuuksiltaan hyvinkin vaihtelevaa.
Yrjö Vähäkallio
Kasvit ovat kehittäneet monenlaisia
keinoja lisääntymiseen ja oman geneettisen perimänsä jatkuvuuden
turvaamiseen. Oksat saattavat juurtua
taipuessaan maahan ja tällä tavoin
kasviyksilö sekä levittäytyy entistä laajemmalle alueelle, että pidentää omaa
elinikäänsä. Ajan myötä alkuperäisellä kasvupaikalla saattaa olla tyystin
muita lajeja, mutta juurakon avulla
kasvi on levinnyt kymmenien metrien
päähän paikasta, jossa se aikaa sitten
sai alkunsa siemenestä.
Siemenlisäys on helpoin tapa lisätä
kasveja. Tosin puuvartisten kasvien
siemeniä ei ole saatavilla samanlaisia
valikoimia, kuin vaikkapa yksivuotisia vihanneksia ja kesäkukkia. Monien puuvartisten lajien siemenet muodostuvat marjojen tai hedelmien sisälle, jolloin itse kerätyn siemenmateriaalin kypsyyden arviointi ja puhdistaminen voi olla ongelmallista.
Siemen on suvullisesti lisääntyvän
kasvin lisääntymiselin. Se koostuu alkiosta, ravintovarastosta ja näitä suojaavasta kuoresta. Monessa tapauksessa siemen kehittyy ristipölytyksen
tuloksena, jolloin siitä kasvanut taimi
ei täysin vastaa ominaisuuksiltaan
emokasvia. Toisaalta siemen voi säilyä itämiskykyisenä lajista riippuen
hyvinkin pitkiä aikoja, joissain tapauksissa jopa sata vuotta.


Erikoiskäsittelyjä
siemenlevon
purkamiseksi
Useiden lajien siemenet vaativat
itääkseen kylmäkäsittelyn eli stratifioinnin. Tällä jäljitellään niitä luonnonolosuhteita, jotka määrittelevät
kullekin lajille otollisimman itämisajankohdan. Helpoin ja varsinkin
useille kotimaisille lajeille sopivin tapa, on jättää kylvös talveksi ulos. Toinen vaihtoehto on sekoittaa siemenet
pieneen määrään kosteaa hiekkaa.
Hiekka-siemenseos laitetaan väljästi
suljetussa pussissa jääkappiin, jossa
se saa olla parin kuukauden ajan. Tä-
män jälkeen seos voidaan kylvää
normaalisti kylvölaatikoihin tai ruukkuihin. On kuitenkin lajeja, jotka vaativat monivaiheisempia käsittelyjä,
esimerkiksi lämpökäsittelyn ennen
kylmäkäsittelyä. Tällöin siemenhiekkaseos pidetään ennen kylmäkäsittelyä pimeässä ja huoneenlämmössä. Usein tietyn kasvisuvun kaikki lajit
vaativat samanlaisen käsittelyn. Tietoja eri lajien vaatimuksista löytää
ammattikirjallisuudesta, mm. dendrologian seuran julkaisuista.
muoviteltassa tai muussa vastaavassa
paikassa, jossa ilmankosteus pysyy
tasaisen korkeana. Pistokkaat leikataan n. 10 cm pituisiksi ja niistä poistetaan alimmat lehdet. Ne pistetään
mahdollisimman nopeasti kosteaan ja
ilmavaan kasvualustaan. Kesäpistokkaiksi soveltuvat mm. kiinanlaikkuköynnös, pähkinäpensas, pensasangervot, syreenit ja seppelvarpu.
Erityyppisiä pistokkaita
Puuvartisten kasvien pistokaslisäys
on astetta ongelmallisempaa. Pistokkaan juurtumiseen vaikuttaa oleellisesti kasvilaji, mutta myös pistokkaan
ottamisajankohta, pistokkaan puutumisaste sekä käytettävä verson osa.
Onnistumisen kannalta on tärkeää, että käytettävä kasvimateriaali on tervettä ja tuholaisista vapaata.
Puutuneet talvipistokkaat leikataan
syksyllä tai alkutalvella kasvin ollessa
lepotilassa. Ne säilytetään talven yli
viileässä varastossa kosteaan turpeeseen varastoituna. Keväällä ne pistetään avomaahan suoralta auringonvalolta ja tuulelta suojattuun paikkaan.
Pistokkaat juurtuvat kesän aikana ja
voidaan ruukuttaa tai istuttaa lopulliselle kasvupaikalleen seuraavana keväänä. Talvipistokkaiksi soveltuvat
mm. herukat, jasmikkeet, hortensiat
ja villiviinit.
Kun emokasvin ominaisuudet halutaan säilyttää, käytetään kasvullisia lisäysmenetelmiä. Yksinkertaisinta se
on runsaasti juuri- tai tyvivesoja
muodostavilla lajeilla. Näitä ovat mm.
vadelmat, syreenit, tuomipihlajat,
luumut ja tyrni. Juurivesat kaivetaan
maasta kasvin ollessa lepotilassa. Kuhunkin vesaan jätetään riittävästi terveitä juuria, joten maasta nosto kannattaa tehdä huolellisesti ja repeytyneet juuret siistitään veitsellä. Ennen
taimen uudelleenistutusta kannattaa
verso typistää.
Puutumattomat kesäpistokkaat otetaan alkukesästä ja juurrutetaan


Varttamisella voidaan yhdistää perusrunkona käytetyn juuriosan kasvuvoimakkuuteen ja talvenkestävyyteen
vaikuttavat ominaisuuden jaloverson
lajikeominaisuuksiin. Varttamalla voidaan yhdistää myös läheistä sukua
olevia lajeja toisiinsa. Joskus näkee
esimerkiksi pihlajan runkoon vartettuja marja-aronioita.
Taivukaslisäys sopii helppoutensa
vuoksi hyvin kotipuutarhurille. Ammattiviljelyssä sitä ei juurikaan käytetä, sillä sen avulla emotaimesta saa
vain muutamia uusia taimia. Taivukaslisäyksessä verso painetaan maata
vasten, ankkuroidaan, ja mullataan
kevyesti. Monet pensaslajit levittäytyvät tällä tavoin luontaisesti. Juurtuminen saattaa lajista riippuen kestää
melko pitkään, joskus jopa usean
vuoden. Versojen juurruttua ne katkaistaan irti emotaimesta. Taivukaslisäys sopii esimerkiksi mustaherukalle, heisille, happomarjoille, alppiruusuille ja piippuköynnökselle.
Varttamisessa on oleellista, että perusrungon ja jaloverson leikkauspinnat sopivat mahdollisimman tarkasti
toisiaan vasten. Tämä vaatii oikean
leikkaustekniikan hallintaa ja terävää,
tarkoitukseen soveltuvaa veistä. Liitos
sidotaan kumilenkillä ja vahataan
kauttaaltaan tai vaihtoehtoisesti käytetään venyvää läpikuultavaa varttamisfilmiä.
Varttamalla hedelmäpuita
Varttamisella, jota kutsutaan myös jalontamiseksi tai ymppäämiseksi, tarkoitetaan kahden eri kasviyksilön liittämistä yhteen siten, että niiden solukot kasvavat kiinni toisiinsa. Tätä lisäysmenetelmää käytetään erityisesti
hedelmäpuiden viljelyssä.


Miten lisätään puita
ja pensaita
Pistokas
Taimi kasvatetaan emopensaasta
otetusta verson tai juuren kappaleesta. Puutumaton pistokas leikataan
emokasvista kesäkuun lopulla, kun
verso on tarpeeksi kehittynyt. Pistokkaasta poistetaan osa lehdistä liiallisen haihtumisen estämiseksi, vain
yksi lehtipari jätetään. Pistokas painetaan multaan lehtiä myöten ja peitetään muovilla jotta ilmankosteus
säilyy. Sumuttamalla pidetään ilmankosteus riittävänä ja tuuletuksella estetään kasvuston homehtuminen.
Anja Rämö
Kuopion Puutarhaseura ry
Puuvartisten kasvien lisäys jaetaan
suvulliseen ja suvuttomaan. Yleisimmin puuvartisilla kasveilla käytetään suvutonta lisäystä.
Suvullinen lisäys
Suvullisesti eli siemenestä lisättynä
saadaan jälkeläisiä, jotka muistuttavat emokasviaan enemmän tai vähemmän. Siemenlisäystä käytetään
useimmiten puuvartisilla kasveilla
perusrunkojen lisäykseen. Myös uusia lajikkeita voidaan jalostaa siemenlisäyksen avulla.
Talvipistokas
Helmi-maaliskuussa on paras aika
kerätä talvipistokkaat Kasvin pitää
olla vielä lepotilassa ennen silmujen
avautumista. Talvipistokkaan leikkaus tapa vaihtelee, suositus on, että
pistokkaaseen jätetään 2-5 silmua.
Säilytetään kylmiössä tai lumen alla
puutarhassa kevääseen, huolehditaan että pistokas paketin päällä riittää lunta. Kevään koittaessa istutetaan pistokkaat ruukkuun tai suoraan maahan.
Suvuton lisäys
Suvuttomasti lisätyt taimet ovat alkuperäisen emokasvin ja toistensa
kanssa samanlaisia ja perimältään
täysin identtisiä. Suvuttomassa lisäyksessä on monta erilaista menetelmää joista valitaan kullekin kasville
sopivin tapa.


Juuriverso
Runsaasti vesovien lajien ja lajikkeiden juuriversot kaivetaan maasta ja
irrotetaan emokasvista. Juurivesojen
paras irrottamisaika on keväällä ennen kasvun alkamista tai syksyllä
lehtien karistua. Terävällä pistolapiolla irrotettu juurivesa istutetaan
suoraan tulevalle kasvupaikalle tai
ruukkuun jatkokasvatukseen. Maanpäälliset versot leikataan 10–15 cm:n
pituiseksi tapiksi, koska juurtuva ve-
sa ei jaksa pitää yllä suurta, haihduttavaa lehdistöä.
Varttaminen oksastamalla
Oksastamisessa perusrunkoon liitetään lyhyt halutun kasvin lajikeverson kappale
Taivukas
Oksa taivutetaan maahan ja peitetään mullalla. Oksa kiinnitetään paikalleen esimerkiksi kiven tai rautalangan avulla. Taivukkaan kärki jätetään n. 10 cm maan pinnalle. Taivukaslisäys on parasta tehdä keväällä.
Juurtunut oksa irrotetaan pensaasta
syksyllä tai mieluummin vasta seuraavana keväänä. Se voidaan istuttaa
tulevalle kasvupaikalleen tai ruukkuun. Menetelmä sopii monille marja- ja koristepensaille.
Varttamista käytetään yleisesti hedelmäpuiden ja ruusujen lisäämiseen. Voimakaskasvuiseen perusrunkoon vartetaan heikkojuurisia
muilta ominaisuuksiltaan hyväksi
todettuja lajikkeita jolloin saadaan
kestävämpiä taimia. Varttamisessa
käytetään lepotilaisia versoja ja juuria. Varttamalla saadaan myös useita
erilaisia lajikkeita kasvatettua samaan puuhun.
Ilmajuurrutus
Sen tarkoitus on kasvattaa juuria
puuvartisen kasvin pistokkaaseen
ennen varsinaisen pistokkaan leikkaamista irti kasvista. Menetelmästä
on etua niiden puuvartisten kasvien
lisäämisessä, joiden pistokkaat juurtuvat heikosti vedessä tai mullassa.
Menetelmä on samantapainen taivukaslisäyksen kanssa, sillä ilmajuurrutuksessa samat olosuhteet luodaan
kasvin varteen. Käytetään erityisesti
niihin puihin ja pensaisiin, joiden oksien latvaa ei pysty taivuttamaan
maaperään.
Solukkolisäys
Käytetään yleensä vain ammattimaisessa kasvien lisäyksessä koska onnistuminen edellyttää ammattitaitoa
ja laboratoriotekniikkaa.
Altakasteluruukkuun
ei
laiteta
salaojakerrosta, vaan ”multajalka”
täytetään mullalla. Multajalan kautta
vesi imeytyy vesisäiliöstä multatilaan
ja kasvin käyttöön. Multajalkoja voi
ruukussa olla useampiakin.
Martat neuvovat
Huonekasvien hoito on mieltä
piristävää ja mielenkiintoista puuhaa.
Kevätauringon paistaessa on aika
tarkistaa kasvien kunto ja ryhtyä
kasvien hoitopuuhiin.
Huonekasveille valitaan hyvä multa,
koska kasvi saattaa kasvaa siinä
useammankin
vuoden.
Kasvit
kastellaan hyvin edellisenä päivänä.
Istutetaan samaan syvyyteen missä
kasvi kasvoi aikaisemminkin. Kuiva
multa kastellaan istutuksen jälkeen.
Ruukunvaihto isompaan
Ruukunvaihtoon ryhdytään silloin
kun kasvin juuret kasvavat ruukun
pohjareiästä, kasvi on lakannut
kasvamasta tai näyttää muuten
huono-kuntoiselta.
Käytä hyvää multaa
• Yleiskukkamullat sopivat kaikille
perushuonekasveille. Tarkista että
pakkauksesta löytyy tuoteseloste ja
pakkaajan/valmistajan nimi. Suosi
kotimaista multaa.
Nopeasti kasvavat, nuoret huonekasvit tarvitsevat uuden ruukun joka
kevät.
Iäkkäämmät,
isot
ja
hidaskasvuiset kasvit, istutetaan
uudelleen kolmen vuoden välein tai
harvemmin. Pintamullan vaihto
uuteen piristää kasvia välivuosina.
• Nopeakasvuisille, reheville viherkasveille voi valita mullan joka sisältää paljon orgaanista ainesta ja
on myös ravinnepitoista.
Uusi ruukku valitaan halkaisijaltaan
vain 1 -2 cm suurempi kuin
aikaisempi.
Ruukun
pohjalle
laitetaan
salaojaksi
saviruukun
kappaleita tai lecasoraa.
Varttaminen silmuttamalla
Perusrunkoon liitetään lisättävästä
kasvista yksi silmu, josta halutun
kasvin lajikkeen versot sitten kasvavat

Huonekasvien
hoitovinkkejä!
• Kaktuksille ja muille hidaskasvuisille lajeille sopii hiekkapitoinen ja
läpäisevä multaa, siihen kosteus ei
jää seisomaan ja mullan rakenne
pysyy hyvänä pitkiäkin aikoja.
• Altakasteluruukkuihin on saatavana erikoismultia.
Lähteet: Wigibedia ja Pentti Alanko



• Pistokkaiden juurrutukseen ja
taimikasvatukseen käytetään
hiekkapitoista, miedosti lannoitettua taimimultaa.
Huonekasvien lisäys on helppoa
Siemenestä voidaan lisätä esimerkiksi
pelargoniaa, hieno-helmaa ja tuntokasvia.
Ota ensin selvää miten juuri kyseistä
kasvilajia lisätään. Lisäysmateriaalia
otetaan vain terveestä ja tuholaisista
vapaasta emokasvista. Käytä puhdasta
multaa ja ruukkuja. Uusia taimia
suihkutetaan ja varjostetaan ennen
kuin ne juurtuvat.
Lisäravinteita lannoitteista
Huonekasveja lannoitetaan silloin kun
ne kasvavat, yleensä maaliskuulta
marraskuulle.
Pistokkaista
Huonekasveja lisätään latva-, varsi-,
lehti- tai jopa lehdenpala-pistokkaasta.
Pistokkaat
leikataan
terävällä
veitsellä. Varsi- ja latvapistokas
pistetään niin syvälle multaan, että
alin lehtihanka jää mullan alle. Uudet
juuret
kehittyvät
helposti
lehtihankaan.
Lehtihangasta
poistetaan
lehdet,
koska
ne
homehtuisivat mullan alla. Pistokkaita
voi myös juurruttaa vedessä ennen
niiden istuttamista multaan.
Valitaan mieleinen lannoite
• kastelulannoitteet
• ravinnepuikot
• lannoiterakeet
ja noudatetaan lannoitteen ohjetta.
Istuttamisen ja ruukunvaihdon jälkeen lannoitetaan vasta, kun juuret
ovat kasvaneet mullan läpi ruukun
seinämään asti.
Rönsyistä
Rönsyistä lisääminen on helppoa.
Kasvin rönsyt, uudet pikku taimet
irrotetaan veitsellä emokasvista ja
istutetaan omaan ruukkuun.

saadaan
kasveja.
Suihkuta sileälehtisiä kasveja ja
pyyhi tai pese lehtiä tarvittaessa.
Uusien kasvien mukana huonekasveihin saattaa levitä kasvituholaisia.
Kasvit kannattaakin pitää jonkin aikaa eri tilassa.
Jakamalla ruukunvaihdon yhteydessä.
Kasvit jaetaan kahteen tai useampaan
osaan,
niin
että
jokaisessa
kasvinosassa on myös hyväkuntoisia
juuria.
Juuripaakku
leikataan
terävällä veitsellä. Jokainen kasvi ja
mahdolliset uudet sipulit ja mukulat
ruukutetaan omaan ruukkuun.
Siemenestä
Siemenestä
lisäämällä
kerralla suuri määrä
Huonekasvien tuholaisia
• lehtikirvat
• kehrääjäpunkit
• kilpikirvat
• villakilpikirvat
• ripsiäiset
Hometta ja pikkukärpäsiä
Mullan pinnassa esiintyvän homeen ja
huonekasveissa pörräävien pikkukärpästen (harsosääski) esiintymistä estetään tehokkaimmin käyttämällä altakastelua.

Kasveja tarkkaillaan säännöllisesti ja
tunnistetaan tuholainen ja aloitetaan
torjunta mahdollisimman ajoissa.
Kevyt torjuntakeino on kasvien peseminen puhtaalla, 45 asteisella vedellä. Kuumempi vesi vioittaa kasveja. Tarvittaessa käytetään kasvinsuojeluaineita.
Kastele kasveja
huoneenlämpöisellä vedellä
Huonekasvien kastelussa
huomioidaan
Kasvualusta
Hiekkapitoista, karkeaa ja läpäisevää
multaa kastellaan useammin kuin pidättävämpää multaa. Mullan pinnalla
käytettävät katteet vähentävät veden
haihtumista ja kastelun tarvetta.
Kasvin vedenkulutus
Runsaasti vettä isolehtisille, nopeakasvuisille ja runsaasti kukkiville kasveille. Vähemmän vettä hidaskasvuisille, nahkealehtisille ja kaktuksille
Ruukku
Pienessä ruukussa ja lasittamattomissa saviruukuissa kasvavia kastellaan
useammin kuin isoissa ruukuissa tai
altakasteluruukuissa kasvavia.
Altakasteluruukkuun vettä lisätään
kun vesitila on ollut tyhjänä muutaman päivän. Istuttamisen jälkeen altakasteluruukkujakin on hyvä kastella
muutamia kertoja päältä päin.

Ilmankosteus ja lämpötila
Lämpimässä ja kuivassa ilmassa kastelun tarve on suurempi kuin viileässä ja kosteassa ilmassa.
Jos kasvin lehdet ovat pehmeät, nukkaiset tai karvaiset laitetaan kasteluvesi aluslautaselle. Muutoin veden voi
kaataa mullan pinnalle.

Puutarhamartan mietteitä
Pidän ajoittain myös marttailloissa
puutarha-aiheisia esityksiä. Kesällä
ystävät, tuttavat ja joskus myös aivan
ventovieraatkin ihmiset soittelevat ja
kyselevät neuvoja puutarha-alan ongelmista. Joskus kysytään jonkin kasvin nimeä tai mikä kasvia vaivaa. On
myös kysytty lahjaksi ostettavan
omenapuun lajikesuositusta tai minkä
lajin herukkapensaan neuvoisin
hankkimaan. Olen pyynnöstä käynyt
neuvomassa pyytäjän kotonakin joitain asioita, esim. kasvupaikan valinnassa.
Anna-Liisa Ruonala
puutarhamartta
Maaningan Martat
Olen ollut lapsesta asti kiinnostunut
puutarhatöistä. Oma puutarha ja kasvimaa minulla on ollut vuodesta -80
alkaen. Puutarhamarttakoulutuksesta
kiinnostuin
marttayhdistyksemme
puheenjohtajan suosituksesta vuoden
2009 alussa. Olen suorittanut marttojen kotipuutarhanhoidon harrastusmerkin ja puutarhamartta -diplomin.
Kompostoinnista olen myös erittäin
kiinnostunut. Olen saanut siihen nyt
myös koulutusta, jotta voin oikeaoppisesti toisille antaa ohjausta. Itselläni
on tälläkin hetkellä kahden biokompostin lisäksi 6 kpl puutarhajätteiden
kompostia. Koen olevani oikein kompostoinnin suurlähettiläs. Kyläreissulla tulee kysyttyä kompostoinnista ja
innostan omakotitaloasukkaita järjestämään kompostoinnin ja pyrin auttamaan tarvittaessa sen alkuunpanossa.
Vaikka oli vankka kokemus puutarhaasioissa, kyllä puutarhamarttakoulutus antoi paljon lisää tietoa. Myös
opiskeluun kuuluvat puutarharetket
toivat uutta näköalaa asiaan. Koulutuksen aikana tuli myös uusia tuttavuuksia opiskelijoista ja joidenkin
kanssa on tavattu useaan kertaan
vuosien varrella eri tapahtumissa tai
tehtävissä.
Mitä puutarhamarttana teen?
Omassa marttayhdistyksessämme pidämme joka kevät taimi- ja perennakirppiksen. Olen siinä luonnollisesti
mukana järjestämässä sitä sekä osaltani tuon sinne taimia ja perennoja
myytäväksi. Olen kasvattanut sinne
myytäväksi mm. tomaatin-, purjon- ja
kurkuntaimia. Siinä ohessa neuvon
tarvittaessa asiakkaita puutarhaasioissa. Tilaisuudessa on tarjolla lehtisiä maanparannuksesta, lannoituksesta ja erilaisista luontoystävällisistä
torjunta-aineista kuten nokkosvesi,
mäntysuopaliuos jne.

Koko kesä meneekin minulta puutarhahommissa. Varsinkin kasvihuone
sitoo olemaan kotona eikä juuri ole
mahdollisuutta matkustella kesäaikaan. En tosin kesällä haluaisikaan
lähteä kotoa minnekään, sillä asumme järvenrannalla ja nautin uimisesta
ja saunomisesta. Saan myllätä päivät
pitkät puutarhassa, välillä käyn uimassa ja huuhtelemassa hien pois.
Lähes joka ilta voin kylpeä rantasaunassa. Missä olisi sen mukavampaa!

Peruna
siumia 4,8 mg, magnesiumia 20,4 mg,
fosforia 38,3 mg. Muita hivenaineita
ja vitamiineja on hyvin vähäinen
määrä. Kokonaisenergiamäärä on
230 kj /55 kcal. Peruna on ollut merkittävä C-vitamiinilähde varsinkin
menneinä aikoina.
Anna-Liisa Ruonala
puutarhamartta
Maaningan Martat
Peruna on koisokasvien eli Solanaceae -heimoon kuuluva kasvi,
jonka mukulaa käytetään ravintona.
Se on yksi eniten käytetyistä ravintokasveista Euroopassa ja Amerikassa
ja kuuluu niiden yhdeksän viljelykasvin joukkoon, joiden avulla tuotetaan
75 % ihmisravinnosta.
Perunalajikkeita on paljon. Ne voidaan lajitella tärkkelysmäärän, kasvunopeuden tai käyttötarkoituksen
mukaan. Varhaisperuna voidaan istuttaa maahan aikaisin ja se kasvaa
suhteellisen nopeasti, mutta on huonompi säilymään kuin syys- tai talvilajikkeet. Tärkkelysmäärä vaikuttaa
käyttötarkoitukseen, esim. runsastärkkelyksinen soveltuu muusi- ja
uuniperunaksi.
Peruna on vanha ruokakasvimme ja
edelleenkin hyvin tärkeä ruoka-aine
suomalaisessa
ruokakulttuurissa.
Suomessa syödään perunoita 62,5 kg
henkeä kohti vuodessa. Tosin sen
käyttötavat ovat vuosien varrella
muuttuneet.
Perunan viljely
Parasta perunamaata on multava
hiekkamaa, jonka pH on noin 6. Useammat muutkin maalajit kelpaavat
suota tai tiivistä savea lukuunottamatta. Savimaakin voidaan kunnostamalla
saada tuottamaan hyvän perunasadon. Pelkkä savimaa lämpenee keväällä hitaasti, ja sadekesinä perunasta tulee savimaassa vetinen. Savimaahan lisätään tarpeellinen määrä turvetta ja hiekkaa, jolloin se ei ole enää
niin tiivistä.
Vaikka puutarha olisi pienikin, moni
haluaa kasvattaa siinä varhaisperunaa kesäiseen ruokapöytään. Lisäksi
perunaa on suhteellisen helppo viljellä, koska sitä ei kuivinakaan kesinä
tarvitse juuri kastella. Muutoinkin sen
kasvatuksessa selviää suhteellisen
vähällä työllä. Jos on käytettävissä
kellari ja maata riittävästi, saa omasta
maasta helposti perunaa koko talveksi. Lisäksi peruna on jokaiselle suomalaiselle tuttu ruoka-aine. Perunasta
voidaan tehdä hyvin monenlaista
ruokaa niin arki- kuin juhlapöytään.
Perunassa ei juuri lainkaan ole rasvaa. Hiilihydraatteja 100g:ssa perunaa on 13,2 g , C-vitamiinia 8,5 mg,
rautaa 0,6 mg, kaliumia 425 mg, kal-


Perunamaan muokkaus
Muokkaus tehdään jo edellisenä syksynä sadonkorjuun jälkeen. Joskus on
tarvetta lisätä kompostia tai karjanlantaa. Niitä voidaan lisätä ennen
syysmuokkausta. Pienellä kasvimaalla muokkaus joudutaan tekemään joko lapiolla kääntämällä tai
kaistaan siten, että kumpaankin
osaan jää muutamia hyviä silmuja.
Myös auringon vihertämä peruna sopii siemenperunaksi.
puutarhajyrsimellä. Lapiolla käännettäessä maa jätetään paakuiksi, jotta
pakkanen murentaa sitä. Keväällä
maa tasataan ja muokataan haraamalla tai käyttämällä jyrsintä.
Lannoitus
Perunamaan lannoitus karjanlannalla
tehdään syksyllä, koska keväällä laitettu karjanlanta houkuttelee kasvituholaisia ja huonontaa kasvin laatua.
Jos peruslannoitusta ei ole tehty syksyllä, keväällä lannoitetaan puutarhan
vähätyppisellä moniravinnelannoitteella tai erikseen perunalle tarkoitetulla lannoitteella. Runsas typpi heikentää perunan makua, hidastaa tuleentumista ja kasvattaa vartta sadon
kustannuksella.
Istutus/kylvö
Peruna on hallanarka kasvi, joten sitä
ei voi istuttaa avomaalle ennen kuin
maa ehtii lämmetä n.+7asteiseksi.
Kasvuharsoa käyttämällä maa saadaan nopeammin lämpenemään ja
sillä voidaan suojata hallaöinä varhaisvaiheen kasvua.
Siemenperunan valinta
Siemenperunaksi valitaan terve noin
7-8 cm:n mukula. Liian pienet siemenperunat eivät jaksa tuottaa kunnon satoa. Jos siemenperunoiksi jää
isoja perunoita, ne voidaan ennen istutusta halkaista.
Idätys
Siemenperunat laitetaan matalaan
laatikkoon idut tai idunsilmät ylöspäin
ja mieluimmin yhteen kerrokseen.
Idätys tapahtuu 13–15°C lämpötilassa
ja valoisassa paikassa noin 3-4 viikkoa. Jos lämpötila on korkeampi, mukulat kuivuvat, ellei niitä välillä suihkuteta. Valoisassa, muttei aurinkoisessa, paikassa iduista tulee tanakoita.
Ne saavat kasvaa noin 2-3 cm mittaiseksi ennen istutusta. Liian pitkät tai
hontelot idut katkeilevat helposti istutettaessa. Isot siemenperunat hal

Peruna kylvetään eli istutetaan yleensä 5-10 cm syvyiseen vakoon, joka
kotipuutarhassa vedetään ns.”akkaauralla” tai kuokalla. Sen jälkeen vako
peitetään mullalla kohopenkiksi. Peruna voidaan istuttaa myös lapiolla
tehtävään kuoppaan. Lapio pistetään
noin 15 cm syvyyteen, kallistetaan,
peruna pudotetaan rakoon. Taimiväli
on noin 30 cm, joillakin lajeilla istutusväli vaihtelee. Perunarivien välin
tulisi olla noin 60–70 cm, jotta multaaminen onnistuisi helpommin.
ovat saaneet kokoa. Alalehtien kellastuminen kertoo tuleentumisen alkaneen. Kun kukinta on kestänyt pari
viikkoa, satoa voi alkaa nostaa. Kun
tuleentuminen on varmaa, voi varret
leikata, jolloin perunan kuori vahvistuu ja säilyvyys paranee. Parin viikon
kuluttua varsien leikkaamisesta sadon
voi korjata eli peruna nostetaan. Nosto on hyvä tehdä kuivalla säällä. Satoa
käsitellään hellävaraisesti. Sadon annetaan kuivaa kohtalaisen lämpimässä paikassa (+12–15 °C) pimeässä
pari viikkoa, jolloin kuori vielä vahvistuu.
Peruna varastoidaan kellarissa, jonka
ihannelämpötila on +4 °C ja ilman
kosteus 90–98%. Laarien tai laatikoiden on myös oltava ilmavia.
Perunaa voidaan kasvattaa myös
mustan muovin tai paperin alla tasamaallakin. Muovin tai paperin alla on
kuohkea maa, johon siemenperuna
painetaan katteeseen tehdystä reiästä. Katteena voidaan käyttää myös
eloperäistä katetta, kuten ruohokatetta tai silppua tai syksyn lehtiä.
Parvekkeella perunaa voi kasvattaa
vaikka puulaatikossa tai sangossa.
Varhaisperunoiden kasvatus aloitetaan jo toukokuun alussa esim. paperipussissa olevassa mullassa lämpimässä paikassa. Hallanvaaran jälkeen
ne siirretään ulos ja istutetaan perunapenkkiin. Istuttamisen jälkeen perunan kasvua voidaan jouduttaa kattamalla se kasvuharsolla.
Kasvukauden hoito
Perunaa kastellaan tarvittaessa hyvin
kuivana alkukesänä, muutoin sato jää
pieneksi. Peruna harataan, kun taimet
ovat 4-8 cm korkuiset. Haraaminen
toistetaan n.3 viikon välein 2-3 kertaa
kesän aikana. Haraaminen rajoittaa
rikkakasvien kasvua, kuohkeuttaa
kasvualustaa ja lisää mukuloiden
määrää maavarressa. Haraamisen
yhteydessä peruna myös mullataan eli
multaa nostetaan perunapenkin sivuille ja päälle kuokalla tai haravalla.
Näin estetään perunoiden vihertyminen. Vihreäksi muuttuneessa perunassa on solaniinia, joka on myrkyllistä.
Heinä-elokuussa perunaa voi myös
kastella hyvin kuivina aikoina.
Perunan kukinta kertoo, että mukulat


Luonnonkasvien
monimuotoisuus
maattisia öljyjä. Meiltä löytyy useita
yrityksiä, jotka valmistavat ns. luontokosmetiikkaa, joten myös valmiita
tuotteita löytyy.
Taina Kautto
Hyötykasvuyhdistys
Kuopion alaosasto
Kun tekee itse luonnonkasveista erilaisia kauneudenhoitoon käytettäviä
tuotteita, voi valita parhaat mahdolliset raaka-aineet, jolloin tietää tarkkaan mitä ne sisältävät. Kodin ruokakaapista löytyy useita raakaaineita luonnonkosmetiikan valmistusaineiksi. Kannattaa tutustua eri
tahojen kurssitarjontaan.
Suomen luonto tarjoaa meille elämysten lisäksi paljon kasveja, joita
voi käyttää ravinnoksi, rohdoksi ja
muuhun hyötykäyttöön.
Yrtit ovat osa suomalaista kansanperinnettä, jonka jatkumo sukupolvelta
toiselle on katkennut edullisten teollisten tuotteiden tultua markkinoille.
Tänään yhä useampi kokee tärkeäksi
puhtaan ruuan merkityksen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen toiminnan, lisäten luonnonyrttien kiinnostavuutta. Netin ihmeellinen maailma mahdollistaa tiedon
saannin helposti ja erilaisia luonnontuotteita valmistavat pienyritykset
voivat siellä saada tuotteensa kaikkien tietoisuuteen.
Luonnonyrteillä on monia käyttötapoja ravinnon lisäksi
• ulkoinen käyttö: mm. kylpyihin,
hauteisiin, voiteisiin
• eläinlääkintä: mm. yleiskunnon
nostamiseen ja lievien tulehdusten ehkäisyyn
• kosmetiikka: edelleen teollisuus
käyttää villiyrttejä monenlaisiin
hoitotuotteisiin
• tuoksut: mm. tuoksupusseissa,
saippuoissa
• väriaineena: kasvivärjäykseen
• koristeena: kranssit, asetelmat
• kasvinsuojelu- ja lannoituskäyttö:
nokkosvesi, peltokorteuute
Kaikki meillä viljeltävät kasvit periytyvät luonnonkasveista, joista on jalostettu uusia lajikkeita. Monet luonnonkasvit viihtyvät hyvin puutarhassa viljeltynä. Viljeltynä voi helpottaa
hoitoa ja sadonkorjuuta ja vaikuttaa
maaperän ominaisuuksiin, varmistaen kasvien puhtauden.
Luonnonkosmetiikkaa voi valmistaa
myös hankkimalla tarvittavat tuotteet apteekista, luontaistuotekaupoista ja netistä. Myynnissä on mm.
erilaisia kuivattuja kasveja ja aro-


Helppoja käyttövinkkejä:
• piharatamo: haavoihin ja hiertymiin ja kasvojen kirkastukseen
• pihatähtimö = vesiheinä: hyönteisten pistoihin ja karheisiin käsiin hierotaan tuoretta vesiheinää
• humala ja kanerva: rauhoittava
vaikutus, auttaa uneen vaipumista
Valloittavat
villivihannekset
Kuusenkerkkäkuorinta
1 dl vastapoimittuja tuoreita kuusenkerkkiä
½ dl oliiviöljyä
sekoita sauvasekoittimella
lämpimän suihkun jälkeen hiero kuorintavoidetta koko vartalolle
anna vaikuttaa muutama minuutti ja
huuhtele
Anne Hoffrén
Hyötykasviyhdistys ry
Kuopion alaosasto
Luontomme tarjoaa mitä erilaisimpia
ja terveellisempiä villivihanneksia,
joilla saa maukkaan lisän monenlaisiin ruokiin ja leivonnaisiin. Usein
villivihanneksia löytyy jo kotipihalta
ja monet näistä kasveista koetaan
ongelmallisiksi rikkaruohoiksi, joita
pyritään sinnikkäästi hävittämään.
Kevään tullessa, kun villivihannesten
poimintakausi käynnistyy, pihamaalla kasvavia voikukkia ja vuohenputkia voi lähestyä uudella tavalla. Lisää
voikukanlehtiä vaikka salaatin sekaan ja vuohenputken nuoria, vielä
supussa olevia lehtiä voi silputa
kinkkupiirakan joukkoon. Suomessa
kasvaa n. 30 kauppayrteiksi luokiteltua kasvia, joista seuraavassa esitellään kuusi helposti tunnistettavaa ja
kokeilemisen arvoista kasvia.
Hiusten hoitoon
1 dl puna-apilankukkia
1 dl nokkosta
½ dl kehäkukan terälehtiä
5 dl vettä
kaada kiehuva vesi kasvien päälle, anna
hautua puoli tuntia
siivilöi ja käytä viimeisenä huuhteluvetenä
Lähteet:
• Moisio, Mäkinen, Tuominen, Vauras: Luonnonyrttiopas, Opetushallitus, 2013
• Ranta, Ounapuu: Kauneutta ja
puhtautta luonnosta, WSOY, 1982
• Brunila, Nurmi: Luontoäidin kasviaarteet, WSOY, 1983
• Villiyrttikoulutus materiaali:
SAKKY, Varkaus 3-4.6.3013
Lisää aiheesta löytyy mm.
• www.arktisetaromit.fi
• www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/
• www.luontoportti.fi
• www.yrttitarha.fi
• Mielenkiintoisia kirjoja mm; Ulla
Lehtonen, Toivo Rautavaara, Henriette Kress, Sami Tallberg, Sinikka
Piippo


Poimulehti Alchemilla spp.
Suomesta löytyy n. 25 lähes samannäköistä poimulehtilajia, joita kaikkia voi käyttää villivihanneksina.
Poimulehti poimitaan ennen kukintaa ja kasvista käytetään vain lehdet,
lehtiruodit poistetaan. Poimulehti on
miedonmakuinen ja monikäyttöinen
kasvi, jota voidaan käyttää yrttijuomiin, leipätaikinoihin, keittoihin
ja muhennoksiin. Tuoreena sitä voi
lisätä mm. salaatin joukkoon. Poimulehdelle parhaiten soveltuva säilöntämenetelmä on kuivaaminen.
Voikukka (Taraxacum spp.)
Voikukan lähes koko kasvi on syötäväksi kelpaava. Siitä voidaan käyttää
lehtiä, kukkamykeröitä ja juuria. Lehtien keruuaika ajoittuu kevääseen
sekä alkukesään ja niistä käytetään
vain 2/3 latvaosasta. Voikukan lehtien hieman kitkerää makua voi vähentää valkaisemalla lehtiruusukkeita mustalla muovilla petettynä tai
ämpärin alla 2-3 viikon ajan. Kukat
poimitaan heti niiden avauduttua ja
juuret voidaan vaihtoehtoisesti kerätä joko aikaisin keväällä tai myöhään
syksyllä lehtien lakastuessa. Lehdet
ja myös juuret säilötään kuivaamalla.
Ennen kuivaamista juuret harjataan
puhtaiksi ja leikataan n. 1 cm:n paksuisiksi viipaleiksi.
Nokkonen Urtica dioica
Nokkonen on hyvin ravintorikas
kasvi. Nuorissa lehdissä on runsaasti
C – vitamiinia ja kivennäisaineita,
erityisesti kaliumia, kalsiumia ja rautaa. Nuorista nokkosista käytetään
koko verso, mutta vanhemmista kasveista poimitaan vain yksittäiset lehdet. Nokkoskasvusto voidaan myös
niittää, jolloin samasta paikasta saadaan useampi sato kesän aikana.

Nokkonen sitoo maaperästä helposti
nitraattia ja kasvin keruuta runsastyppisiltä alueilta, esim. navettojen
vierustat, tulee välttää. Nokkosta
käytetään tuoreena tai kuivattuna.
Sen voi myös pakastaa ryöpättynä.
Maitohorsma
Epilobium angustifolium
Maitohorsmasta voidaan käyttää lehtiä, nuoria versoja sekä kukkia. Nuoret, juuri maasta esiin nousseet versot ovat herkullisia kiehautettuna ja
ne voidaan nauttia parsan tapaan.
Lehdet poimitaan ennen kukintaan ja
ne riivitään käsin latvasta alaspäin.
Horsman lehdet sopivat kuivattavaksi joko heti tuoreeltaan tai hiostettuina.
Mesiangervo Filipendula ulmaria
Mesiangervosta käytetään nuoria
lehtiä, jotka sopivat hyvin erilaisiin
yrttijuomiin. Lehdet joko kuivataan
sellaisenaan tai hiostettuna, jolloin
niiden maku muuttuu. Hiostaminen
lisää aromiaineiden määrää ja puolestaan kitkerät parkkiaineet vähenevät. Voimakastuoksuisia kukkia
voi käyttää mausteena erilaisissa kakuissa, pikkuleivissä ja maitopohjaisissa jälkiruokakastikkeissa. Pieni
hippusellinen kuivattuja mesiangervon kukkia antaa kermavaahdolle
pehmeän aromaattisen maun. Mesiangervo sisältää salisylaatteja ja voi
vaikuttaa miedon särkylääkkeen tavoin. Aspiriiniallergisten kannattaa
välttää kasvin käyttöä. Mesiangervoa
ei myöskään suositella jatkuvaan
käyttöön.

Siankärsämö Achillea millefolium
Siankärsämö kasvaa yleisesti koko
maassa. Ainoastaan Pohjois-Lapissa
on alueita, joissa kasvi on harvinainen. Siankärsämöstä voidaan hyödyntää ravinnoksi sekä lehtiä, että
kukkamykeröitä. Lehtien paras poiminta-aika on ennen juhannusta ja
kukat kerätään keskikesällä. Kukat
soveltuvat parhaiten rohdoskäyttöön
ja lehtisilpulla, joko kuivatulla tai
tuoreella, voi maustaa mm. keittoja,
levitteitä ja salaatteja. Lehdet ovat
voimakkaan makuisia ja ruokiin niitä
kannattaa lisätä vain pieniä määriä
mausteiden tapaan. Siankärsämöä
tulee käyttää varoen, koska liiallinen
käyttö voi aiheuttaa huimausta,
päänsärkyä ja ihottumaa. Tämä johtuu kasvin sisältämistä haihtuvista
öljyistä, parkkiaineista ja glykosideista.
Poimulehtiteeleivät
4 dl hiivaleipäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
2 rkl öljyä
2 dl maitoa
1 dl poimulehtiä
Yhdistä kuivat aineet ja lisää joukkoon
öljy, maito ja hienonnetut poimulehdet.
Taputtele leivinpaperille kahdeksi tasaiseksi leiväksi. Paista 225 asteessa
noin 20 min.
Voikukkamarmeladi
2 dl voikukankukintoja
2 dl vettä
0,75 dl hyytelösokeria
Keitä voikukankukintoja vedessä 10
min. ja siivilöi seos. Lisää hyytelösokeri.
Sekoita, kunnes sokeri liukenee ja hyytelö kirkastuu.


Muistilista kerääjälle
• Kerää ja käytä ravinnoksi vain niitä kasveja, jotka varmasti tunnistat ja tiedät syötäväksi kelpaaviksi.
• Älä kerää 50 m lähempää valtatietä tai 25 – 50 m lähempää muita maanteitä.
• Vältä poimimasta luonnonyrttejä
kaupunkien ja asutuskeskusten
keskustoista sekä teollisuuslaitosten läheisyydestä.
• Vältettäviä keruupaikkoja ovat
myös metsälannoitusalueet, keinolannoitetut viljelymaat, torjunta-aineilla käsitellyt alueet ja runsastyppiset alueet esim. navettojen vierustat.
• Villivihanneksien paras keruuaika
on alkukesä ja kesä, mutta esim.
juuret voidaan poimia vasta syksyllä.
• Kasvit ovat parhaimmillaan aamupäivällä, heti aamukasteen
haihduttua. Yrtit tulisi kerätä ilmavaan koriin ja ne kannattaa lajitella jo poimintavaiheessa paperipusseihin.
• Kerää vain puhtaita ja hyvälaatuisia kasvinosia ja jätä hyönteisten
tai kasvitautien vioittamat lehdet
poimimatta.
• Ruohomaisten yrttien kerääminen omaan käyttöön kuuluu jokamiehenoikeuksiin, mutta esim.
varpumaisten kasvien, puiden
lehtien ja havupuiden neulasten
keräämisen tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Vieraslajit kuriin
Uusien siementen kehittymisen voi
estää katkaisemalla kukinnon ennen
siementen kypsymistä. Laajoissa
kasvustoissa voi käyttää glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita.
Eila Pulkkinen
Kuopion kaupunki
alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
Jättiputken kukinnot ja juuri tulisi
kerätä jätesäkkiin ja polttaa. Varret
ja lehdet voi laittaa kompostiin. Ihovammavaaran vuoksi kasvustojen
hävittäminen on tehtävä pilvisellä
säällä asianmukaisia suojavarusteita
käyttäen. Mikäli kasvinestettä joutuu
iholle, se on pestävä välittömästi vedellä ja saippualla.
Vieraslajit ovat eliöitä, jotka ovat levinneet luontoomme ihmisen mukana. Suomessa on arvioitu olevan noin
1000 vieraslajia, joista 57 lajin on arvioitu olevan haitallisia. Kuopion
seudun haitallisimpia vieraslajeja
ovat jättiputki ja jättipalsami, jotka
leviävät metsiin, niityille ja kosteikkoihin. Jättiputken ja jättipalsamin
lisäksi täällä voi tavata myös terttuseljaa, lupiinia, rikkapalsamia, jättitatarta, karhunköynnöksiä ja kurtturuusua. Kuopion seudulta on löytynyt myös tappajaetanaksi kutsuttua espanjansiruetanaa. Luontoon
levitessään vieraslajit syrjäyttävät
alkuperäistä lajistoa. Jättiputket voivat aiheuttaa haittaa myös ihmisten
terveydelle.

Jättipalsami, piirros Helena Rönkä
Tunnistus- ja torjuntaohjeita löytyy muun muassa useilta verkkosivuilta:
• www.ymparisto.fi/vieraslajit
• www.mmm.fi/vieraslajit
• www.kuopio.fi/web/ymparisto/
vieraslajit
Haitallisten vieraslajien leviämisen
estäminen kuuluu meille kaikille.
Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on
kuitenkin syytä opetella tunnistamaan haitalliset lajit.
Jättiputki on vaarallinen vieraslaji
Jättiputki on helppo tunnistaa suurista raparperimaisista lehdistä ja jopa
nelimetriseksi kasvavasta kukkavarresta. Jättiputkikasvustoja on syytä
varoa, sillä kasvineste aiheuttaa iholla palovamman kaltaisia vaurioita
auringonvalon kanssa reagoidessaan.
Torjunnassa on tärkeintä estää uusien siementen muodostuminen. Yksittäisiä kasveja voi kitkeä alkukesällä
tai kaivaa maasta juurineen. Kasvuston voi peittää vahvalla, mustalla
muovilla, mikä tappaa lehdet ja tuhoaa
maaperän
siemenpankin.
Pysäytä jättipalsamin leviäminen
Jättipalsami on yksivuotinen, mehevävartinen ruoho, joka voi kasvaa jopa kolme metriä korkeaksi. Terttumaisessa kukinnossa on suuria kukkia, joiden väri voi vaihdella tummanpunaisesta valkoiseen. Jättipalsamin kota repeää kypsänä herkästi
singoten siemenet useiden metrien
päähän. Jättipalsamin torjunnassa
tärkeintä on estää uusien siementen
muodostuminen. Pienet kasvustot on
helpointa kitkeä pari–kolme kertaa
kesässä. Laajat esiintymät voi poistaa
niittämällä. Kasvijäte tulee kerätä
pois ja kuivattaa. Kuivatetut kasvit
voi polttaa tai laittaa kompostiin.
____________________________________________________________________________________________
Jättiputki, piirros Helena Rönkä

Estä vieraslajien leviäminen!
• älä hanki puutarhaasi haitallisia vieraslajeja
• estä kotipihan vieraslajien siementäminen niittämällä tai kitkemällä ne ennen
kukintaa
• hävitä puutarhajäte kompostoimalla, hakettamalla tai muulla tavalla syntypaikassaan eli omassa puutarhassasi. Puutarhajäte ei kuulu lähimetsään!
• juurakoista ja versoista leviävät kasvit voit kuivattaa auringossa tai mädättää
jätesäkissä ennen kompostiin laittamista
• kompostoi siemenistä leviävät kasvit ennen siementen kypsymistä
• älä hanki tai siirrä muualle maata, jossa kasvaa vieraslajeja
• tule mukaan vieraslajien torjuntatalkoisiin.


Tee oma sadepuutarha
Helppo rakentaa
Eila Pulkkinen
Kuopion kaupunki
alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
Parhaan sadepuutarhan paikan löydät sieltä, mihin kuivatusvedet luontaisestikin ohjautuvat. Rakennuksiin
on kuitenkin hyvä jättää vähintään
kolmen metrin suojaetäisyys.
Sadepuutarha on yksinkertaisimmillaan piha-alueelle tehty pieni painanne, johon johdetaan katolta ja
tontilta tulevia kuivatusvesiä. Painanteeseen istutetaan erilaisia luonnon- ja koristekasveja.
Muotoile ojat ja altaat loivaluiskaisiksi ja ohjaa niihin myös rännivedet.
Tavoitteena on, että vesi imeytyy
painanteesta ympäröivään maastoon
parin vuorikauden sisällä. Jos haluat,
että vesi viipyy puutarhassasi pidempään, vuoraa ojien ja altaiden
pohjat 20 cm:n savikerroksella tai allaskumilla. Viipymäalueen sopiva pituuskaltevuus on noin 0,5-1,5 %.
Painanne on aina varustettava ylivuotoreitillä.
Silmän ilon lisäksi sadepuutarha
hyödyttää ympäristöä lisäämällä
maaperään imeytyvän veden määrää
ja sitomalla vedestä erilaisia epäpuhtauksia. Luonnon monimuotoisuutta
sadepuutarha lisää luomalla elinympäristöjä linnuille, perhosille ja monille hyödyllisille hyönteisille.
Näin teet viehättävän sadepuutarhan:
• suunnittele houkuttelevaksi osaksi puutarhaa
• sekoita eri aikaan kukkivia, erikokoisia ja erinäköisiä kasveja
• istuta kasvit ryhmiksi
• käytä kukkivien kasvien lisäksi saroja, vihvilöitä ja heiniä, jotka tekevät kasvuolosuhteista luonnonmukaisemmat
Piirros seuraavalla sivulla Tuula Nurmi.
Kosteikossa menestyvät monet puutarha- ja luonnonkasvit.




Jätehuollon vinkit Jätekukko Oy Mitä ja milloin jäteasemalle Jäteasemalle voi toimittaa sellaisia jätteitä, joita ei voi laittaa tavalliseen jäteastiaan kokonsa, määränsä tai laatunsa vuoksi. Tällaisia jätteitä syntyy toisinaan puutarhassakin esim. huonokuntoiset puutarhaka-­‐
lusteet, rikkoutuneet kottikärryt, la-­‐
piot ja haravat. Lajittelemalla nämä jätteet saadaan niistä rikkonaisina-­‐
kin materiaaleja hyötykäyttöön. Kuopion jäteasemat: Toimipiste ja osoite Karttula, Huvitie 10 Nilsiä, Mustikkarinteentie 4 Riistavesi, Hovinmäentie 3 Vehmersalmi, Lempeläntie 29 Kuopion jätekeskus, Pikku-­‐
kukko Kaatopaikantie 316 Kesäaikana (1.5.–31.10.) pe klo 14–18 ma ja to klo 12–18 pe klo 14–18 pe klo 14–18 arkisin klo 7-­‐19 Pienkuormamaksut: (1.1.2014 alk.) • Pienkuorma enintään 3 m3 tai 300 kg • Pienkuorma enintään 1 m3 tai 100 kg Jäteasemilla vastaanotetaan peräkär-­‐
rykuormia yms. Kotitaloudet voivat toimittaa jäteasemalle veloituksetta metalliromua, puujätettä, sähköro-­‐
mua (SER) sekä vaarallista jätettä. Pienkuormamaksu veloitetaan lop-­‐
pu-­‐ ja energiajätteestä. Alla olevasta taulukosta löydät Kuopion alueen jä-­‐
teasemat ja niiden osoitteet ja au-­‐
kioloajat. Talviaikana (1.11.–30.4.) pe klo 15–17 ma ja to klo 14–17 pe klo 15–17 pe klo 15–17 arkisin klo 7-­‐19 Pikkukukko Muut jäteasemat 19,55€ 24,40€ 9,80€ 12,25€ Hyödynnä ekopisteitä Mikäli kiinteistöllä ei ole omia hyöty-­‐
jätteiden keräysastioita, kannattaa hyödyntää ekopisteiden palveluja. Pisteille voi viedä lasia, metallia, kar-­‐
tonkia, paperia ja tekstiilejä, niiden palvelutasosta riippuen. Lajittelu kannattaa, sillä saadaan mm. parannettua sekajätteen laatua, josta jo nyt osa ohjataan energiahyö-­‐
tykäyttöön. Lisäksi saadaan talteen materiaaleja, joista voidaan tehdä uusia tuotteita. Kuopion ekopisteet löydät net-­‐
tisivuiltamme osoitteesta: www.jatekukko.fi/ekopisteet Jätekeskukselta multaa ja kuorikatetta puutarhaan Jätekeskuksella on myytävänä puu-­‐
tarhamultaa ja männynkuorikatetta, joita voi käyttää puutarhassa mm. kukkapenkkien rakennusaineena ja suojana. Tuotteita voi noutaa omalla peräkärryllä ja kuormausapuakin saa, jos kärryn kuomu tai muu osa ei estä kauhakuormaimen käyttöä. Asiakkaan tulee ajaa toimiston luona sijaitsevan vaa’an kautta ja ilmoittaa ostaako multaa vai kuorikatetta. Kuormauksessa on otettava huomi-­‐
oon peräkärryn painorajoitus, sillä täysi kärryllinen multaa voi painaa enemmän kuin pienen kärryn paino-­‐
raja sallii. Ensimmäisen vaaituksen jälkeen asiakas opastetaan kuor-­‐ mauspaikalle ja kuormauksen jäl-­‐
keen tehdään toinen vaaitus. Tuot-­‐
teet voi maksaa paikan päällä pank-­‐
kikortilla tai asiakas voi pyytää las-­‐
kun, jolloin täytetään laskutusmää-­‐
räys. Tuote Hinta (€/t) Puutarhamulta 61,80 Männynkuorikate 103,00 Jos peräkärryyn mahtuu multaa 500kg edestä, kuorma maksaa 30,90 euroa. Männynkuorikate puolestaan maksaa 51,50€. Lisätietoja: Jätekukko Oy Asiakaspalvelu 017-­‐368 0152 [email protected] Pikkukukko
Jäteasemat
Asuinkunnastasi riippumatta voit käyttää kaikkia Jätekukon toimialueen palveluita niiden virallisina
aukioloaikoina. Vaaralliset jätteet otetaan vastaan veloituksetta koti- ja maatalouksista.
Kunta
Paikallinen Jäteasema
Kesäaika 1.5.–31.10.
Talviaika 1.11.–30.4.
Juankoski
Nilsiäntie 22
ma ja to klo 12–18
ma ja to klo 14–17
Juuka
Joensuuntie 106
ma klo 14–18
ma klo 15–17
Kaavi
Harjulantie 4
ke klo 14–18
ke klo 15–17
Konnevesi
Vainiontie 30
pe klo 14–18
pe klo 15–17
Kuopio
Kaatopaikantie 316
ark. klo 7–19
ark. klo 7–19
- Karttula
Huvitie 10
pe klo 14–18
pe klo 15–17
- Nilsiä
Mustikkatie 4
ma ja to klo 12–18
ma ja to klo 14–17
- Riistavesi
Hovinmäentie 3
pe klo 14–18
pe klo 15–17
- Vehmersalmi
Lempeläntie 29
pe klo 14–18
pe klo 15–17
Lieksa
Timitrantie 2
ma ja to klo 11–18
ma ja to klo 13–17
Maaninka
kts. Siilinjärvi
Nurmes
Kuhmontie 55
ma ja to klo 11–18
ma ja to klo 13–17
Pieksämäki
Puhdistamontie 1
ma ja ke 10–18
pe 10–17
ma ja ke 10–18
pe 10–17
Rautalampi
Tallivirrantie 4
ke klo 14–18
ke klo 15–17
Rautavaara
Kirkkotie 32
ti klo 14–18
ti klo 15–17
Siilinjärvi
Ahmontie 5
ma klo 8–16
ke klo 10–18
ma klo 8–16
ke klo 10–18
Suonenjoki
Lammikkotie 3
ti ja to klo 11–18
ti ja to klo 13–17
Tervo
Lohitie 3
pe klo 14–18
pe klo 15–17
Tuusniemi
Ylätie 1
ti klo 14–18
ti klo 15–17
Valtimo
Ratakatu 5
ke klo 14–18
ke klo 15–17
Vesanto
Teollisuustie 14
to klo 14–18
to klo 15–17
Palvelemme maanantaista perjantaihin klo 7 – 19
Kaatopaikantie 316, 70800 Kuopio
Kat
Pikkukso
u
lajittel kon
ualue.
Toimi näin jäteasemilla ja Kuopion jätekeskuksessa (Pikkukukko)
Noutokukko
NOUTOKUKKO
Palvelu
alk.
65 €
Noutaa isot jäte-esineet suoraan kotoa!
Kokeilualue Kuopio, Suonenjoki, Siilinjärvi ja Maaninka.
Lisätiedot: 017 368 0152 tai jatekukko.fi/noutokukko
1. Pakkaa kuorma jätelajeittain.
2. Pura kuorma lajittelualueella ohjeiden mukaisesti.
3. Varo muuta liikennettä
4. Maksa maksullinen jäte ensijaisesti pankkikortilla, muutoin laskulla.
Lisätiedot: 017 368 0152 tai jatekukko.fi/pikkukukko
Polta puuta oikein
tytetyt puut kaasuuntuvat tasaisemmin, jolloin myös paloilmaa tarvitaan
vähemmän. Päältä sytyttäminen ei
kuitenkaan sovi kaikille tulisijoille,
joten tarkista tulisijasi käyttöohjeesta, miten omaa tulisijaasi käytetään
oikein.
Tapio Kettunen
Kuopion kaupunki
alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
Puuta polttaessasi hyödynnät kotimaista ja uusiutuvaa energiaa. Samalla kuitenkin tuotat monenlaisia
päästöjä lähiympäristöön. Vaikka savun haju voi tuntua kotoisalta ja turvalliselta, savu voi silti aiheuttaa terveyshaittaa. Poltosta syntyviä häkä-,
hiilivety- ja pienhiukkaspäästöjä voit
vähentää polttamalla puuta oikein.
Näin vältät puunpolton haitat:
- käytä kuivaa ja puhdasta puuta
- vältä kitupolttoa
- älä polta jätteitä tai kierrätyskelpoista materiaalia
- opettele sään vaikutus savun
käyttäytymiseen
- katso tuulen suunta ennen sytyttämistä
- älä savusta naapureitasi.
Lisätietoa saat:
Polta vain kuivaa puuta
Kuivan puun palamislämpötila on
kosteata korkeampi ja se tuottaa
myös enemmän lämpöä ympäristöönsä kuin kostea puu. Puu kuivuu
parhaiten keväällä, joten pinoa tuoreet pilkkeet ensimmäiseksi kesäksi
aluspuiden päälle tuuliseen ja aurinkoiseen paikkaan. Varmista, että ilma
pääsee kiertämään pinon joka puolelta. Peittele pino sateelta suojaan,
mutta ainoastaan päältä.
Sytytä oikein
Jos puut sytytetään alapuolelta, koko
pesällinen alkaa kuumeta ja kaasuuntua yhtä aikaa. Tällöin paloilma
ja palotila eivät välttämättä riitä
kunnolliseen palamiseen. Päältä sy
- omalta nuohoojaltasi
- kunnan ympäristö- ja pelastusviranomaisilta
- ilmanlaatuportaalista
(www.ilmanlaatu.fi)
- nuohousalan
keskusliitosta
(www.nuohoojat.fi).

















KUOPION KAUPUNGIN VILJELYSPALSTA-ALUEET
Kuopion kaupunki tarjoaa asukkaidensa vuokrattaviksi noin aarin kokoisia viljelyspalstoja. Palsta-alueita on eri puolilla kaupunkia.
Viljelyspalstat vuokrataan aina vuoden kerrallaan, mutta palstaviljelijällä on
mahdollista vuosittain jatkaa oman palstansa vuokraamista maksamalla palstan
19.50 euron vuokran/ aari määräaikaan mennessä.
Vapautuvia palstoja voi tiedustella kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalvelusta Suokatu 42 vuosittain keväällä, huhti - toukokuussa.
Palstat on tarkoitettu normaaliin avomaaviljelyyn. Palstan hoidossa toivomme,
että kukin viljelijä huolehtii palstansa ja sen lähiympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä.
Kaupunki toimittaa eri kaupungin osien viljelypalstojen luokse roskien keruupisteen, johon on mahdollisuus laittaa roskia keväällä.
Palstalla kasvinsuojeluaineiden käytössä tulee noudattaa tarkasti käyttöohjeita.
Viljelyspalsta-asioita kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalvelussa hoitavat Pirkko Laukkanen, Jaana Huttunen ja Helena Puhakka
puh. 017 185 044.
Antoisaa viherkesää toivoen!


Kari Andronoff
Kuopion kaupunki
Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue






















.






















