RUOKa & RaVITSEmUs
Kesäkurpitsapasta
Kirsikkatomaattisalsa
Cashewpähkinäranskankerma
56
voi hyviN 4),*+-picbspch(×
Kukkakaali-parsakaalicouscous
Reilusti
raakaa
Mausteiset
pähkinäpyörykät
Raakaravintoa säännöllisesti syövät
kehuvat ruokavalion vaikutuksia: olo
on energinen, unen tarve vähenee
ja iho hehkuu. Aloita raakaruokailu
kokeilemalla helppoa kesäkurpitsapastaa
tai taivaallista avokado-suklaakakkua.
Teksti Pia Rautio Ruokaohjeet Annika Rantala Kuvat Riikka Kantinkoski
picbspch(×4),*+-voi hyviN
57
K
un talven selkä on taittunut, moni kaipaa tavallista
vähemmän lämmintä ruokaa. Toiset kuitenkin vannovat kuumentamattoman
raakaravinnon nimeen ympäri vuoden. Kiinalainen ja
ayurvedinen lääketiede ottavat huomioon nämä yksilölliset erot.
Raakaravintoa säännöllisesti syövät hehkuttavat ruokavalion hyvää tekeviä vaikutuksia: olo on energinen, ruoka sulaa helposti,
iho hehkuu, hiusten kunto paranee, unen
tarve vähenee ja uni on aiempaa syvempää.
Painokin pysyy paremmin toivotuissa lukemissa.
Mitä on raakaravinto?
Raakaravinnoksi sanotaan ruokaa, jota ei
kuumenneta yli 47-asteiseksi. Kuumemmassa suurin osa entsyymeistä kuolee. Joillekin
entsyymeille alhaisempikin lämpötila voi olla tuhoisa.
Entsyymit ovat elintärkeitä monissa elimistön toiminnoissa. Ruoka ei sula ilman
niitä. Jos ruoansulatus on huono, sitä voidaan
avittaa syömällä entsyymipitoista tuoreravintoa. Kuumentamattomassa ravinnossa vitamiinit eivät tuhoudu ja herkät tyydyttymättömät rasvat, joita on pähkinöissä, siemenissä
ja niistä tehdyissä öljyissä, pysyvät muuttumattomina.
Raakaruokavalioon kuuluu paljon vihreälehtisiä vihanneksia, marjoja, hedelmiä,
ituja, pähkinöitä ja siemeniä. Ruokia voidaan rikastaa kuivatuilla merilevillä ja hiivahiutaleilla. Suolana käytetään merisuolaa
tai soijakastiketta. Raakaravinnon nauttija
pyöräyttää usein viherpirtelöitä ja marjasmoothieita ja kuivattaa ruokia kuivurissa.
Miksi raakaravintoa kannattaa syödä?
Ruoka muuttuu koko ajan. Suuri muutos
tapahtui, kun siirryttiin keräilytaloudesta
maanviljelijöiksi. Teollistuminen pari sataa
vuotta sitten toi mukanaan uuden keksinnön: viljan jyvät opittiin kuorimaan, ja niistä
ryhdyttiin tekemään valkoista vehnäjauhoa.
Samalla menetettiin jyvien kuorikerrosten
arvokkaat kivennäisaineet.
Nykyään monet syövät ruokaa, jossa on
kylliksi energiaa mutta vähän ravintoaineita. Usein ruoka sisältää myös liian paljon
eläinkunnan tuotteita ja pitkälle jalostettuja,
tehoviljeltyjä ruoka-aineita. Tällainen ruokavalio saattaa aiheuttaa elimistön happa58
voi hyviN 4),*+-picbspch(×
Raakaruokailijan
suosikit
Tuoreet vihannekset
Käytä runsaasti erilaisia vihanneksia
ja suosi sesongin vihannestarjontaa.
Nauti talvella juureksia ja kaaleja, kesällä
lehtivihanneksia, kesäkurpitsaa, kurkkua,
tomaattia ja yrttejä. Suosi luomutuotteita.
Marjat ja hedelmät
Käytä runsaasti kotimaisia marjoja ja
omenia. Jälkiruoat, kakut ja smoothiet voi
makeuttaa liotetuilla taateleilla, viikunoilla
tai rusinoilla ja kypsillä banaaneilla.
Pähkinät ja siemenet
Pähkinöistä ja siemenistä saa hyviä
rasvoja, proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita. Niitä kannattaa syödä päivittäin ja
vaihdella lajeja. Kokeile saksanpähkinöitä,
pekaanipähkinöitä, hasselpähkinöitä, cashewpähkinöitä ja kuorellisia manteleita.
Siemenistä parhaita ovat auringonkukan-,
seesamin-, hampun-, pellavan- ja kurpitsansiemenet. Siemenet on hyvä liottaa
ennen käyttöä.
Viljat
Viljanjyvät kannattaa idättää ja jauhaa
raakapuuroksi tai kuivata näkkileiväksi.
Viljan jyvän itäessä niiden elimistöä happamoittava vaikutus häviää. Suosi gluteenittomia viljoja ja viljan tapaan käytettäviä
siemeniä, kuten tattaria, hirssiä ja kvinoaa.
Idut ja versot
Erilaiset siemenet ovat arvokasta ravintoa, mutta idättämällä niistä saa entistä
parempia: siementen vitamiinipitoisuus
kasvaa ja sulavuus paranee. Siemenistä
tulee idättämisen jälkeen entsyymipitoista
tuoreravintoa.
Vihreät versot, oraat ja kaikki tummanvihreät yrtit, lehtivihannekset, kuten
nokkonen, pinaatti, persilja, lehti- ja parsakaali ja tammenlehväsalaatti, sisältävät
runsaasti klorofylliä (lehtivihreää), vitamiineja, kivennäisaineita, aminohappoja
ja entsyymejä. Eniten lehtivihreää on
chlorella-jauheessa.
Käytä ituja ja vihreitä vihanneksia
runsaasti salaateissa tai pyöräytä niistä viherpirtelöitä. Nesteeksi sopii tuoremehulingolla tehty porkkanamehu. Avokado
pyöristää maun. Helpon viherlisän saa
pakasteena myytävästä orasmehusta.
moitumista, joka voi olla osasyynä moniin
nykyisiin terveysongelmiin, kuten osteoporoosiin, nivelvaivoihin, munuaiskiviin ja reumaan. Happo-emästasapainoa voidaan korjata raakaruokavaliolla ja muilla ruokavalioilla,
jotka sisältävät runsaasti vihreitä kasviksia,
marjoja ja hedelmiä.
Miten elävä ravinto eroaa raakaravinnosta?
Elävä ravinto on raakaravintoa, mutta joitain
eroja raa’alla ja elävällä ravinnolla on. Elävän
ravinnon ruokavalion noudattamiseen on
selkeät ohjeet. Niihin kuuluu muun muassa
oraiden ja versojen kasvattaminen, joka voi
tuntua työläältä.
Eräs selkeä ero raakaravinnon ja elävän
ravinnon välillä on se, että elävässä ravinnossa ei käytetä öljyjä, suolaa eikä etikkaa.
Hapan maku saadaan hapattamalla. Tärkeät
rasvahapot saadaan siemenistä, pähkinöistä ja avokadosta. Merilevät korvaavat suolan. Raakaravintoa nauttivat käyttävät myös
kylmäpuristettuja öljyjä, kuten kookos-, pellavansiemen-, hamppu-, oliivi- ja avokadoöljyä.
Elävää ravintoon kuuluu olennaisesti itujen, versojen ja oraiden kasvatus ja syönti.
Päivittäin nautittavaa, tuoreista oraista puristettua mehua pidetään tärkeimpänä terapeuttisena ruoka-aineena.
Vehnänorasmehulla on monia terveyttä
edistäviä vaikutuksia. Se lisää valkoisten verisolujen muodostusta ja parantaa siten immuniteettia, tuhoaa bakteereja ja neutraloi
muita haitallisia aineita elimistössä.
Elävässä ravinnossa yleisiä ruoanvalmistusmenetelmiä ovat jauhaminen ja hapattaminen. Niiden ansiosta ruoasta tulee
helpommin sulavaa. Hapattaminen kuuluu
oleellisena osana elävään ravintoon, mutta ei
niinkään raakaravintoon. Auringonkukan- ja
seesaminsiemenistä tehtyjen murekkeiden ja
kastikkeiden annetaan hapantua ennen syömistä. Maitohappokäymisen avulla valmistetaan myös juomia.
Elävän ravinnon ruoanvalmistusmenetelmät tekevät ruoasta helposti sulavaa, ja elävä ravinto saattaa olla raakaravintoakin terapeuttisempaa erilaisten terveysongelmien
hoidossa. Raakaruokavalio-ohjelmaa on kuitenkin käytännössä helpompi toteuttaa. S
LÄHTEET JA LUETTAVAA:
Bailey, Christine: Raakaravinto – Tie terveyteen,
vireyteen ja painonhallintaan. Minerva 2012.
Ervamaa, Elsa: Elävä ravinto. WSOY 2003. elavaravinto.net
Miikkola, Maija: Iloiset raakaherkut. Pieni Karhu 2013.
Niemi, Merja: Aurinkoista ruokaa. Bazar 2004.
raakaravinto.net
Kuumentamattomassa
ravinnossa vitamiinit
eivät tuhoudu ja
tyydyttymättömät
rasvat pysyvät
muuttumattomina.
Vietnamilaiset kevätrullat ja seesamikastike.
picbspch(×4),*+-voi hyviN
59
1.
2.
Salaatinlehtitacot: saksanpähkinäliha, kirsikkatomaattisalsa, cashewpähkinä-ranskankerma. Taivaallinen avokado-suklaakakku.
Kurkkujuoma. Kukkakaali-parsakaalicouscous.
3.
60
voi hyviN 4),*+-picbspch(×
4.
Kesäkurpitsapasta,
tomaatti-vesimelonikastike, mausteiset
pähkinäpyörykät ja
seesamikastike.
Näin idätät
Käytä luomusiemeniä aina, kun on mahdollista.
Poista rikkoutuneet siemenet ja roskat. Huuhtele hyvin.

Laita siemenet lasipurkkiin ja kaada päälle haaleaa vettä.
Liota 3−12 tuntia siemenen koosta riippuen.

Laita liotetut siemenet idätysastiaan ja huuhtele
niitä muutaman kerran päivässä. Idätä pimeässä,
esimerkiksi astiankuivatuskaapissa.

Helpoin tapa idättää on käyttää 1−2 litran lasipurkkia,
hyttys- tai nailonverkkoa ja vahvaa kumilenkkiä.
Saatavana on myös idätysastioita.

Huom! Jos siemeniä ei huuhdo, pinnalla mahdollisesti
olevat bakteerit ja homeitiöt heräävät kosteassa ja
lämpimässä henkiin ja saattavat pilata koko sadon.
picbspch(×4),*+-voi hyviN
61