lehti 2/2014 - Satakunnan kauppakamari
Satakunnan 2 2014 -lehti Kauppakamari 8 MEGAKESÄ PORISSA - LÄHIKUNNISSAKIN RUNSAASTI KESÄTAPAHTUMIA 14 LNG-TERMINAALI VAHVISTAA SATAKUNNAN ASEMAA 20 ENERGIAPUUN KORJUU TEHOSTUU Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! BONUS POIKIMAAN S-SÄÄSTÖRAHASTOSSA. YHDISTIMME BONUKSEN JA RAHASTOT JA KATSO MITÄ TULI: RAHASTO, JOHON VOIT SÄÄSTÄÄ BONUKSELLA. VALITSE KOLMESTA S-SÄÄSTÖRAHASTOSTA SINULLE SOPIVIN: VAROVAINEN, KOHTUULLINEN TAI ROHKEA. EMME PERI S-SÄÄSTÖRAHASTOISTA MERKINTÄ-, HALLINNOINTI- TAI LUNASTUSPALKKIOITA. TEE S-RAHASTOTILISOPIMUS VERKKOPANKISSA. ALOITA JO TÄNÄÄN. S-PANKKI.FI/RAHASTOT S-ryhmän osuuskauppojen asiakasomistajille suunnatut S-Säästörahastot (Varovainen, Kohtuullinen ja Rohkea) ovat FIM Varainhoitorahastojen (30, 70 ja 100) rinnakkaisia osuussarjoja. Rahaston varat sijoitetaan pääasiallisesti toisiin rahastoihin ja rahasto maksaa sijoituskohteena olevista rahasto-osuuksista hallinnointi- ja säilytyspalkkiot. Rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy. Rahastoesitteet ovat saatavilla osoitteesta www.s-pankki.fi. S-PANKKI.FI KI uk oit lä KA Työterveyshuollon luotettava kumppani Porissa ja Raumalla - 100% yritysasiakkaista valitsisi Porin Lääkäritalon todennäköisesti uudelleen kumppaniksi. K IK ilm äl Kuvan kehys etnia Barcelonan TDonosti. se lla T E S AD A ID - - 99% suosittelisi Porin Lääkäritalon työterveyshuoltoa. - Onnistuneimmat tekijät: luotettavuus yhteistyökumppanina, kattava ja korkealaatuinen palvelutarjonta sekä hyvä sijainti. % 0 2 ZLLIL[[LY ILIL[[LY Talviale! Urheilunäkemisen asiantuntijat Liikkeemme palvelee myös lauantaisin Isolinnankatu 23, Pori (Lääkäritaloa vastapäätä) Avoinna ma-pe 9-17, la 10-14 AJANVARAUS: Silmälääkärit p. (02) 5298 800 Optikot p. (02) 5298 801 facebook.com/porinlaakaritalo Itsenäisyydenkatu 33, Pori • p. 622 622 2 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 SILMÄLÄÄKÄRIT: Kokki Päivi Mähönen Kari Ojala Ulla OPTIKOT: Maanavilja Taru Ranta Anneli Rauvola Olli Suves Raija Tuominen Katri LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN. fennopori.fi ● linssiklinikka.fi SISÄLTÖ2/2014 6Esimiehille avaimia työkykyjohtamiseen Miten esimiehet pystyvät tunnistamaan ajoissa alaistensa työkyvyn heikentymisen ja miten asioihin voi puuttua? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta Työsuojelurahaston rahoittamassa ja Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Jengoilleenhankkeessa. Ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen ja sairauspoissaolojen väheneminen ovat kansantalouden kannalta merkittäviä säästötekijöitä. 14 LNG-terminaali vahvistaa Satakunnan asemaa Gasum LNG Oy:n ilmoitus nesteytetyn maakaasun (liquefield natural gas) terminaalin rakentamisesta Porin Tahkoluotoon on yksi niistä jo pitkään kaivatuista hyvistä uutisista maakunnallemme. Terminaali vahvistaa Satakunnan kilpailukykyä. Investoinnin lopulliset vaikutukset näemme vasta tulevaisuudessa. 20 Energiapuun 8Megakesä Porissa – lähikunnissakin runsaasti kesätapahtumia Satakunta tarjoaa jälleen runsaan ja monipuolisen kesätapahtumien kirjon. Tapahtumien keskipisteessä loistaa Pori ennätysmäisellä määrällä suurtapahtumia, joiden vaikutus tuntuu myös muualla maakunnassa. On kulttuuria ja urheilua, yhteiskunnallista keskustelua ja kokouksia, karavaanareita ja ravihevosia sekä paljon muuta nähtävää ja koettavaa niin paikallisille kuin matkailijoille. korjuu tehostuu Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin energian kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Se on tavoite, jonka saavuttamisessa riittää tekemistä monellakin rintamalla. 26 Toimiiko yritysrahoitus Yrityksistä on alkanut hetki hetkeltä voimakkaammin kuulua viestejä yritysrahoituksen vaikeutumisesta. Suomalaisten yritysten rahoitus on pankkivetoista. Viestien mukaan pankit ovat kiristäneet lainaehtojaan. Yritysten lainakustannukset ovat myös selvästi nousseet. 28 Digitaalisaatio – uhka ja mahdollisuus, osa 1 Euro, dollari, yleensäkin raha, on vanhan viisauden mukaan hyvä konsultti. Yksi asia on silti konsulttina ylitse muiden – kuoleman pelko saa aktiivisuuden ja kekseliäisyyden nousemaan huipputasolle sekä yksilö- että organisaatiotasoilla. Pieni vähemmistö tosin lamaantuu uhan edessä täysin. Digitalisaatio eli teollinen internet saattaa olla monelle yritystoiminnan osa-alueelle todellinen kuoleman laakso. Joko sen yli mennään tai siihen pudotaan. Olemme uuden kynnyksellä. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 3 SISÄLTÖ PUHEENVUORO 5Pekka Kakko Kesätapahtumat vilkastuttavat palveluiden kysynnän! MURREJUTTU 13 Seija Oksa Projektii, palaverrii, miittinkii... KOLUMNI 25 Jouko Kauppila Kolme kertaa Venäjä PROFIILI VIERASTUOLI JÄSENYRIYS 30 Kauko Juhantalo 32 ”Julkinen talous 34 Moderni tilitoimisto, pohtii ehdokkuutta eduskuntavaaleissa Pohjois-Satakunnasta on viime aikoina kuultu monipuolisia ja moninaisia uutisia. Kuntaliitokset, erityisesti Lavian, aiheuttavat päivittäistä keskustelua. PohjoisSatakunnan asioiden taustalle heijastuu edelleen vahvana kiitellyn ja kiistellyn Kauko Juhantalon profiili. tervehdytettävä” Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä vieraili Satakunnan kauppakamarin kevätkokouksessa Porissa toukokuun puolivälissä. Lehdellemme antamassaan haastattelussa hän oli erityisen huolissaan julkisen talouden nykytilasta. joka palvelee asiakasta henkilökohtaisesti Tilitoimisto 1.Accounting - Pori Oy on muutamassa vuodessa kasvanut 14 henkeä työllistäväksi taloushallinnon asiantuntijayritykseksi ja saavuttanut varteenotettavan aseman Porissa, jossa tilitoimistoja on kymmenittäin. JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, 28100 Pori, puh. (02) 634 0700 www.sata.chamber.fi ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen, puh. (02) 541 2070, 0400 560 506, [email protected] Jakelu: 4000 kpl, ISSN 0785-4579 OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Profinder -rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected] TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, 28101 Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, 28100 Pori, puh. vaihde 044 7300 200, www.brandid.fi SÄHKÖPOSTIOSOITE: [email protected] TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy KANNEN KUVA: Auli Aaltonen/Porin Ravit 4 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 PUHEENVUORO Pekka Kakko toimialajohtaja Satakunnan Osuuskauppa Kauppakamarin kaupan ja palvelujen valiokunnan puheenjohtaja Kesätapahtumat vilkastuttavat palveluiden kysynnän! K esän korvalla alkaa palveluyrityksissä mieli mukavasti kohentua ja kesän toiminnallinen suunnittelu on nyt huipussaan. Tulevassa kesässä halutaan onnistua sekä palvelullisesti että taloudellisesti. Ennakkoon ajatellen on tulossa pienen tauon jälkeen jälleen monien suurtapahtumien kesä. Pori ponkaisee taas himoitulle paikalle yhdeksi kesän tapahtumapääkaupungiksi, juhlapöytä on katettu kesävieraille! Alkaneen vuoden haasteena on ollut matalasuhdanne joka ei näytä päästävän millään otteestaan. Historiallisen hidas talouskasvu ja kuluttajien heikko ostovoima sekä verotuksen kiristyminen ja tuotantokustannusten nousu ovat tosissaan haastaneet palveluyrityksien taloutta ja tasapainoa. Tässä tilanteessa on erityisen hienoa, että porilaiseen tapahtumaosaamiseen ja palveluidemme kilpailukykyyn on saatu järjestäjien taholta luottamusta ja osaavat markkinoinnin ammattilaisemme ovat saaneet nämä tapahtumat kesämme vetonauloiksi. Kiitos Teille kaikille hienosti tehdystä työstä, kilpailua on varmasti ollut ja nyt tässä suhdanteessa markkinointityönne nousee vielä enemmän arvoonsa. Meillä yrittäjillä on siis hieno aika lunastaa nämä annetut lupaukset Porin palvelukuvasta ja -kyvystä. Tarjonnasta ja kilpailevista tapahtumista ei tänä päivänä ole todellakaan pulaa, siksi meidän kaikkien onkin otettava kesän toiminnallisessa suunnittelussa keskiöön asiakaskokemus. Tarvitaan yhteinen tahtotila ja halu panostaa Porin palvelukuvaan ja asiakaskohtaamisiin, jättää vieraillemme mukavat kokemukset ja muistot Porista. Tämän kesän asiakaskokemuksilla myydään ensi kesän tapahtuma-kattausta, siksi toivon että juuri Sinä pidät osaltasi huolen onnistuneista asiakaskohtaamisista yrityksessäsi . Onnistuneita kohtaamisia Porin kesässä! SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 5 Teksti ja kuva: Auli Aaltonen Esimiehille avaimia työkykyjohtamiseen Miten esimiehet pystyvät tunnistamaan ajoissa alaistensa työkyvyn heikentymisen ja miten asioihin voi puuttua? Näihin kysymyksiin haetaan vastausta Työsuojelurahaston rahoittamassa ja Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Jengoilleen-hankkeessa. Ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen ja sairauspoissaolojen väheneminen ovat kansantalouden kannalta merkittäviä säästötekijöitä. Jengoilleen tarjoaa esimiehille koulutusta ja tukea sekä toimintamalleja työyhteisön jaksamiseen ja työssä pysymiseen mahdollisimman pitkään. – Tekemämme kartoituksen mukaan esimiehet kaipaavat erityisesti tietoa uupumuksen, päihteiden ja mielenterveyshäiriöiden tunnistamisesta, vaikeiden asioiden puheeksi ottamisesta sekä palveluista esimerkiksi työtehtävien räätälöintiin. Käynnistimme maaliskuussa lähiesimiehille tarkoitetun koulutussarjan Avaimia työkykyjohtamiseen, ja kesällä julkaisemme www. tyomieli.fi -osoitteessa sähköisen oppaan, josta voi poimia omalle yritykselle sopivia osioita, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa. Jengoilleen-hankkeessa on noin 100 osallistujaa satakuntalaisista työyhteisöistä. Hankkeella on sekä valtakunnallisia että alueellisia yhteistyökumppaneita. Kannustavassa ilmapiirissä työ sujuu ”Jengoilleen-hankkeeseen tulimme mukaan, koska haluamme kokeilla aina kaikkea uutta, mikä edesauttaa työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista”, kertoo Valtasiirto Oy:n toimitusjohtaja Pasi Kusmin vierellään hankkeen projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa. 6 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 Teollisuuden logistiikkapalveluihin erikoistunut Valtasiirto Oy on yksi Jengoilleen-hankkeessa mukana olevista yrityksistä. Yrityksen pääkonttori on Harjavallassa ja palvelutoiminta on keskittynyt Harjavallan Suurteollisuuspuistoon, Porin Kupariteollisuuspuistoon sekä Meri-Porissa Kaanaan teollisuuspuistoon. Valtasiirron palveluihin kuuluvat teollisuuden sisäiset ja ulkoiset siirrot ja kuljetukset, korjaamo- ja huoltopalvelut, trukki- ja konepalvelut, maanrakennus sekä ulkoalueiden hoito. Kun Pasi Kusmin tuli Valtasiirto Oy:n toimitusjohtajaksi vuonna 2009, hän paneutui heti työhyvinvoinnin kehittämiseen. Nyt viisi vuotta myöhemmin yrityksessä vieraileva aistii jo ovella tyytyväisen ja ystävällisen ilmapiirin. – Lähdimme yhdessä työntekijöiden kanssa kehittämään näitä asioita ja miettimään, millä tavalla henkilöstön työtyytyväisyys saataisiin paranemaan. Aluksi meillä oli huvi- ja tykytoimikunta. Nykyään työntekijöitä edustavat jokaisen toimipaikan luottamusmiehet, joiden kanssa käsittelemme joka toinen kuukausi kaikkia asioita. Luottamusmiehiltä tulee hyviä ehdotuksia, joita lähes kaikkia on kokeiltu. Joissakin olemme epäonnistuneet, mutta useimmissa onnistuneet. Taannoin luottamusmiehet ehdottivat, että saisivat olla mukana valitsemassa työnjohtajia, mutta siihen en ole vielä valmis. Sen sijaan työntekijät ovat olleet laatimassa bonuspalkkausta itselleen. Nämä asiat ovat vaikeita, näissä vaikuttaa vielä 1800-luku ja ympäristö asettaa paineita, mutta me ajattelemme niin, että ympäristö saa tehdä omia juttujaan ja me tehdään omia. Poissaoloista ilmoittamisen Kusmin nimeää yhdeksi merkittävimmistä onnistumisista. Toukokuusta 2011 lähtien 1-3 päivän poissaoloista on riittänyt ilmoitus esimiehelle. – Sen jälkeen sairaslomaprosentti putosi hurjasti. Aiemmin se oli luokkaa 8,7 ja nyt huhtikuun lopussa enää 5,5. Ehdoton tavoitteemme on päästä viiteen, kun tällä alalla luku on yleensä 8. Tehdään yhdessä Edistyksellisyys työkyky- ja työilmapiiriasioissa on saanut myös tunnustusta. Boliden Harjavalta Oy valitsi Valtasiirron vuoden 2013 huippukumppaniksi. – Valintaraati nosti esille kolme asiaa, joihin meillä oli panostettu muita paremmin: EHSQ-toiminnot eli työympäristön terveys, turvallisuus ja laatu sekä työhyvinvointi ja innovaatiot. Henkilöstön työhyvinvointia ovat merkittävästi parantaneet kehityskeskustelut, joita käydään vuosittain enemmän kuin yksi henkilöä kohden. – Aluksi käytimme keskusteluissa vanhaa kaavaketta, johon pyysimme työntekijöiltä palautetta ja saimmekin, aika kovaa kritiikkiä. Hain konsulteilta ja kursseilta malleja ja ideoita, joita koekäytimme. Kolme vuotta meni, ennen kuin saimme yrityksellemme sopivat kysymykset, joissa tulevat oikeat asiat esille. Nyt kehityskeskusteluja käydään mielellään, ja tänä vuonna tavoitteena on myös toteuttaa se, mitä niissä luvataan. Esimiesten rooli kehittämistyössä ja tavoitteiden saavuttamisessa on kiistaton. Tärkeitä ovat esimiesten alaisilleen pitämät kuukausipalaverit, joista laaditaan muistiot, kirjataan eri tehtäville vastuuhenkilöt ja käydään toteutumiset seuraavassa palaverissa läpi. Tänä vuonna erityisteemana ovat työturvallisuusasiat. – Työntekijät on otettu mukaan myös investointihankkeisiin eli koneiden käyttäjät ja huoltajat saavat osallistua asiantuntijoina kalustohankintoihin. Heidän mielipiteensä otetaan huomioon hankintapäätöstä tehtäessä. Tämä on nostanut työhyvinvointia varsinkin silloin, kun on hankittu työntekijöiden valitsema kone. Kaikki vaikuttaa kaikkeen Työntekijöiden terveyden ylläpitämisessä ja työkyvyn alentumisen toteamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. – Teemme yhdessä suunnitelmat seuraavalle vuodelle ja neljä kertaa vuodessa käymme läpi, miten ne ovat toteutuneet. Meillä otettiin käyttöön varhaisen tuen malli ensimmäisenä Suurteollisuuspuistossa, ehkä koko Satakunnassa. Viime vuonna otimme käyttöön ikääntyvien ohjelman. Varhaisen tuen malliin kuuluu myös palautteen antami- nen, kannustus ja kiitos yhtä lailla kuin negatiivinen palaute. Valtasiirrossa palaute annetaan saman päivän aikana, positiivinen palaute välittömästi ja negatiivinen ensin suodattamalla. – Tällä hetkellä meillä on 135 työntekijää, joiden keski-ikä on 40 vuotta. Henkilökunnassa ei nykyään juuri ole vaihtuvuutta, kuten ennen. Iloinen ja positiivinen asenne, toisten huomioon ottaminen, kohtelias puhelinkäyttäytyminen, kaverin auttaminen ja yhdessä tekeminen, luettelee Kusmin asioita, joilla on suuri merkitys siihen, että on kiva tulla töihin. Työhyvinvointi näkyy henkilöstön tyytyväisyytenä, ja se taas vaikuttaa siihen, että myös asiakkaat ovat tyytyväisiä ja tuotanto toimii. Kusmin myöntää, että välillä on ollut ongelmiakin, työpaikkakiusaamista, alkoholin käyttöä ja muuta, mutta kun asiat on huomattu ajoissa ja otettu puheeksi, ne on pystytty selvittämään. – Vaikka meillä on asiat todella hyvässä kunnossa, haluamme siitä huolimatta pitää yhteisiä toiminta- ja työkykypäiviä. Koko ajan on kehitettävä ja tehtävä asioita paremmin, muuten jäädään junnaamaan paikalleen ja muut menevät ohi. ❚ Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Neuvontapalvelut Itäpuisto 9, 28100 Pori puh. 020 760 3000 e-mail. etunimi.sukunimi@kpmg.fi kpmg.fi SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 7 Teksti: Auli Aaltonen Megakesä Porissa – lähikunnissakin runsaasti kesätapahtumia Satakunta tarjoaa jälleen runsaan ja monipuolisen kesätapahtumien kirjon. Tapahtumien keskipisteessä loistaa Pori ennätysmäisellä määrällä suurtapahtumia, joiden vaikutus tuntuu myös muualla maakunnassa. On kulttuuria ja urheilua, yhteiskunnallista keskustelua ja kokouksia, karavaanareita ja ravihevosia sekä paljon muuta nähtävää ja koettavaa niin paikallisille kuin matkailijoille. Auli Porin Seudun Matkailu Oy MAISAn myyntija markkinointijohtaja Maria Suomivirta MAISAn toimipisteessä osoitteessa Itäpuisto 7, jonne siirtyivät toukokuussa Promenadista konserttija tapahtumalippujen myyntipalvelut. 8 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 Aaltonen Porin Seudun Matkailu Oy MAISA on seudun kesätapahtumissa niin markkinoinnissa kuin monessa muussakin roolissa mukana. MAISAn myynti- ja markkinointijohtaja Maria Suomivirta ei halua nostaa päätapahtumaksi mitään, koska tänä kesänä on useita isoja tapahtumia. – Henkilökunnastamme kukaan ei ehdi lomalle kesän aikana, pikemminkin laskemme, miten saamme vuorokauden tunnit riittämään. Tämä kesä on vähintään yhtä tapahtumarikas kuin vuonna 2008, jolloin Porin kaupunki täytti 450 vuotta. Viksu Mustavaris avasi jälleen kesäkauden perinteisesti saavuttuaan kotipesäänsä luodolle. On aivan käsittämättömän hieno juttu, kuinka innoissaan lapset ovat Viksusta. Kesätapahtumista Suomivirta ottaa ensimmäisenä esille Kirjurinluodon kesäteatterin, jonka ensi-ilta on 5. kesäkuuta. – Esitys on todella upea tänä kesänä, ja siinä on Suomen eturivin näyttelijöitä, muun muassa Satu Silvo, Jukka-Pekka Palo ja Jukka Puotila. Kirjurinluodon kesäteatterissa on myös yhden illan esitys Laulujen Palo, jossa Jukka-Pekka Palo esittää musiikillisia hetkiä Tauno Palon elämästä. Voisin kuvitella, että esitys vetää lehterit täyteen. Isoja tapahtumia on jo kesäkuun alussa. Suomen Lions -liitto järjestää Porissa 6.-8. kesäkuuta ohjelmallisen vuosikokouksensa, johon saapuu parituhatta leijonaa eri puolilta maata. – Leijonat täyttävät Karhuhallin ja Promenadikeskuksen. Me hoidamme heidän ilmoittautumisensa ja majoituspalvelun. Kirjurinluodon kesäteatteri Dario Fon satiirinen farssi ”Näillä palkoilla ei makseta” esitetään Kirjurinluodon kesäteatterissa ammattilaisvoimin, kuvassa avioparina esiintyvät Satu Silvo ja Jukka-Pekka Palo. Laadukasta tarjontaa heinäkuussa Leijonien jälkeen Porin Kirjurinluotoon saapuu 29. kesäkuuta tuhansia palokuntanuoria viikon kestävälle suurleirille. – Suurleiri on nimetty Viksu 2014 -leiriksi Viksu Mustavariksen mukaan, jonka olemme ilolla antaneet leirin tunnusmaskotiksi. Palokuntanuorilla on tiukka ohjelma: herätys aamulla klo 7.15 ja joka päivä koulutusta ja pelastusharjoituksia. Iltaisin on muuta ohjelmaa, askartelua, liikuntaa ja discoa. Keskiviikko on vanhempien vierailupäivä, jolloin meilläkin on infopiste alueella. Pori Jazz Festival käynnistyy 12. heinäkuuta. Arenan pääkonsertit torstaista lauantaihin uudistuvat tänä kesänä, ja musiikki soi päivittäin kolmelta eri lavalta yöhön asti. Arena-lavan viereen tulee pienempi esiintymispaikka ja perinteinen Lokkilava otetaan myös käyttöön. – Jazzeilla on tänä vuonna aivan huikea artistikattaus, ja Lokkilavasta tulee perinteisen jazzmusiikin esiintymispaikka. Alueella on käytössä päivän ranneke, jolla pääsee myös takaisin, jos käy vaikka välillä kotona huilaamassa tai syömässä. Unohtaa ei sovi myöskään Kids-festivaalia, joka lisää suosiotaan vuosi vuodelta, tuo paljon lapsiperheitä ja tarjoaa laadukasta, vieläpä maksutonta ohjelmaa. Jazzviikolle ajoittuvalla SuomiAreenalla on jälleen ennätysmäärä tilaisuuksia, kaikkiaan 150. SuomiAreena ja Pori Jazz tekevät tänä vuonna entistä enemmän yhteistyötä. Kirjuriin tulee SuomiAreena-lava, jolla kuullaan kulttuuriin ja musiikkiin liittyviä keskusteluja. Uusi poikkikulttuurinen yhteistyö julkistettiin toukokuussa, kun Pori Jazz, SuomiAreena ja Turun kirjamessut solmivat sopimuksen. Yhteistyö käynnistyy lauantaina 19.7. Kirjurinluodon SuomiAreena -lavalla järjestettävällä Kuoleeko kirja? -keskustelulla, jossa ohjelmapäällikkö Jenni Haukio haastattelee Anssi Lamminen Palokuntanuoret valmistautumassa pelastusharjoitukseen. Kesällä 2014 palokuntanuorten suurleiri on Kirjurinluodossa, jonne kaikki ovat tervetulleita tutustumaan vierailupäivänä 2.7. Lisäksi Porin torilla ja Pelle Hermannin puistossa järjestetään porilaisille turvallisuuskoulutusta leiriviikon ajan. © Pori Jazz © Pori Jazz Arenan päälavalla torstaina 17.7. esiintyvä legenda Bob Dylan on yksi Pori Jazzin valovoimaisimmista vetonauloista. fatoumata_diawara.jpg: © Pori Jazz Malilaisvokalisti Fatoumata Diawara käynnistää lauantaina 19.7. päälavan konserttiillan. Auli Aaltonen SuomiAreena puhuttaa jälleen tänä kesänä. Satakunnan kansanedustajat keskustelemassa Puuvillan puiston tilaisuudessa 2013. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 9 Auli Aaltonen Kirjuri Classic -viihdekonsertin tunnelmia kesältä 2013. Porin Ravit Kuninkuusravit on yksi Porin tämän kesän suurtapahtumista, tapahtumapaikkana kuvassa näkyvä Porin ravirata. Suomen Hippos/Jutta Ikonen Suomen Hippos/Jutta Ikonen Camri ja Franko kilpasilla Kuninkuuskilpailun avausmatkalla Kuopiossa 2013. kirjailija Sofi Oksasta ja taiteen moniosaaja Jörn Donneria. Kansainvälisyyttä Jazzien jälkeen Pori ei suinkaan hiljene. Jalkapallon Pori Cup, lasten ja nuorten jalkapalloturnaus, täyttää kaikki jalkapallokentät ja tuo tuhansia nuoria kaupunkiin 24.-27. heinäkuuta. Tämän kesän Pori Cup on 10-vuotisjuhlaturnaus. Samaan aikaan käynnistyy 8-päiväinen karavaanaritapahtuma F.I.C.C. Rally, leirintämatkailun kansainvälinen suurleiri, jota tänä vuonna isännöi Pori. Tapahtuman 10 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 Marimin oli kuningatar vuonna 2013. saaminen Poriin ei käynyt käden käänteessä. Suomivirta kertoo, että ensimmäiset neuvottelut käytiin jo vuonna 2009. – Nyt meillä käyvät koneet ja puhelimet kuumina, sillä hoidamme koko tapahtuman ilmoittautumispalvelun ja siihen liittyvän maksuliikenteen, jotka työllistävät kaksi henkilöä täysipäiväisesti. Ilmoittautuneita on jo lähemmäs 30 maasta, kaukaisimmat tulevat Taiwanista ja USAsta. Suomen lisäksi leirillä on kolme virallista kieltä: englanti, ranska ja saksa. Karavaanarien leiriytymisalue on Kirjurinluodossa. Joka päivälle on mielenkiintoista ohjelmaa, ja lisäksi MAISA järjestää päiväretkiä Porin ympäristöön aina Vanhaan Raumaan saakka. Samalla viikolla Arenan asfalttialueella järjestetään Kirjurinluodon kesämarkkinat. – Markkina-alue on avoinna kaikille, niin porilaisille kuin karavaanareille ja muille matkailijoille. Kirjurinluodolle kannattaa poiketa iltaisinkin karavaanarien kokoontumispaikkaan Kirjurin kesäravintolaan, jos haluaa päästä mukaan kansainväliseen tunnelmaan. Uskallan luvata, että tunnelma on varsin mukava. Karavaanarit näkyvät katukuvassakin avajaispäivänä 25. heinäkuuta, jolloin yhteinen lippukulkue kiertää luodolta Etelärantaan ja Taavi-siltaa takaisin. – Avajaispäivän jälkeen karavaanareilla on mahdollisuus osallistua lauantaina Kirjurinluodossa upeaan Kirjuri Classic -viihdekonserttiin. Keskiviikkona 30.7. SFCaravan ry järjestää Porin raviradalla 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi ohjelmalliset Suuriltamat. Karavaanarit ovat liikkuvaista porukkaa, ja niinpä MAISA evästää leiriläiset tuhdilla Suomi-paketilla. – Paitsi Pori-markkinointia tämä on yhtä lailla muun Suomen markkinointia, toteaa Suomivirta. Kuninkuusravit elokuun kohokohta Myös elokuu käynnistyy 2.8. suurtapahtumalla. Kuninkuusravit järjestetään kuudennen kerran Porin raviradalla. Samalla juhlitaan Kuninkuusravien 90-vuotisjuhlavuotta. Kaksipäiväiseen tapahtumaan odotetaan noin 54 000 vierailijaa. – Ravikansa täyttää silloin koko kaupungin. Kuninkuusraveissa on myös upeat iltaohjelmat tähtiesiintyjineen, muun muassa Anne Mattila, Suvi Teräsniska ja Jari Sillanpää. Ravien jälkeen on vuorossa Porispere-festivaali 8.-10. elokuuta Kirjurinluodon Lokkilavalla ja 22.-24. elokuuta 15 vuotta täyttävä Pori Folk -festivaali. – Kesäkauden päättää Lainsuojattomat-festivaali syyskuun alussa. Tässä on toki vain osa tapahtumista, paljon on pienempiä sekä Porissa että maakunnassa. On pesäpalloa, kesäteatteria, juhannusmarkkinoita, meripäiviä ja monia muita tapahtumia. Yksi mainitsemisen arvoinen on jokavuotinen kirkkomusiikin Pori Organ festivaali 8.-15. kesäkuuta. Eikä sovi unohtaa Yyteriäkään, joka on meidän ykköskohteitamme. Isot tapahtumat tuovat paljon yöpyjiä, joten yksityismajoituksille on entistä enemmän tarvetta. – Kaipaamme erityisesti pieniä asuntoja keskustasta Jazzien ja Kuninkuusravien ajaksi, esittää Suomivirta lopuksi toivomuksen porilaisille. Maakunnassa jokaiselle jotakin Mitä olisi kesä ilman kesäteatteria ja kesäteatteriaktiiveja, jotka jaksavat vuodesta toiseen pyörittää toimintaa eri puolilla maakuntaa? Monella kesäteatterilla on vuosien, jopa vuosikymmenten perinteet. Nakkilan kesäteatteri panostaa tänä kesänä kahteen Paul Salosen ohjaamaan näytelmään. Kesäkuussa seikkailevat Väinö Riikkilän lastenkirjojen sankarit Pertsa ja Kilu ja heinäkuun ajan pyörii Arto Paasilinnan Onnellinen mies. Juhannusmarkkinoita on eri puolilla maakuntaa. Merikarvialla kajahtaa aattona myös Juhannusaaton Torisoitto: Länsirannikon Pelimannit ja Harmonikat ystävineen musisoivat. Tanssilava kuuluu ilman muuta juhannukseen ja koko kesään. Perinteikästä tanssilavameininkiä tarjoaa esimerkiksi Laitakarin lava kesäiltaisin aina elokuun loppuun asti. Tapahtumarikkaita ovat myös monet kyläpäivät, kuten Siikaisten päivät ja järjestyksessään 30. Kauvatsa-päivä. Merelliset kesätapahtumat ovat hyvin suosittuja ja keräävät runsaasti kävijöitä. Merikarvian Krookassa vietetään jälleen Meripäivää 5.7. ja Luvian Laitakarissa samana viikonloppuna kolmipäiväistä Satakunnan Merijuhlaa ja Satakuntapäivää. Vesielementti on tärkeässä osassa myös elokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävillä Kokemäenjoki-päivillä. Tapahtumia on pitkin Kokemäenjokea kolmessa eri kaupungissa: Kokemäellä, Huittisissa ja Harjavallassa. Jokakesäisiä musiikkitapahtumia ovat esimerkiksi Krookan puhallinkonsertti Pori Big Band solisteineen, KarmaRock Harjavallassa sekä elokuun lopussa runsaan viikon kestävä Satasoitto Harjavallassa ja Kokemäellä. Satasoiton avajaiskonsertissa Harjavaltasalissa päätähtenä on tenori Tomi Metsäketo ja päätöskonsertissa Kokemäen kirkossa pianisti Olli Mustonen. Väliin mahtuu tasokasta musiikkia klassisesta viihdekonsertteihin. Metalli- ja korutaidetta voi ihastella Metallitaideviikoilla 17.6.– 15.8. Ulvilassa Leineperin Ruukilla. Kankaanpäässä järjestetään elokuussa jokakesäinen Taideviikko, jolloin ympäri kaupunkia on taidetta, musiikkia, tanssia, runoja, arkkitehtuuria ja hörhiäisiä. Liikuntaleirit ovat tärkeitä nuorisotapahtumia. Suomen suurin liikuntaleiri Pitkis-Sport järjestetään jo 51. kerran Kokemäen Pitkäjärvellä. Lähes yhtä pitkä perinne on Säpin Seudun Purjehtijat ry:n järjestämällä nuorten purjehdusleirillä Luvialla. Heinäkuun alussa järjestettävällä leirillä nuoret oppivat purjehdus- ja merimiestaitoja. Nakkilan Napakat ry Paul Salosen ohjaama Onnellinen mies on Nakkilan kesäteatterin ohjelmistossa koko heinäkuun ajan. Näytelmä pohjautuu Arto Paasilinnan romaaniin. Sami Nieminen Huittisissa järjestetään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna viidettä kertaa suosittu Saparo-festari, joka keräsi viime vuonna lähes 5000 kävijää. Päätähden Kaija Koon lisäksi festivaaleilla esiintyvät Teleks, Playa, Hausmylly, Teflon Brothers ja Petri Nygård. Huittisten Seurahuoneen piha-alueella olevassa cover-teltassa livemusiikki soi tauotta. Lisäksi ohjelmassa on lastentapahtuma sekä Huittisten vahvin mies- ja Heavy Events -kilpailut. Matias Nummelin KarmaRock rokataan jo 23. kerran Harjavallassa Koulukeskuksen rannassa 26. heinäkuuta. Tapahtuman perustaja Maj Karma on itseoikeutettu esiintyjä, muita ovat muun muassa Anssi Kela, Louise Distras ja Raappana + DJ Leimasin. Kävijämäärä on vuosittain noin 2500. Kuvassa Ismo Alanko, yksi vuoden 2013 KarmaRockin esiintyjistä. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 11 Jari Vaara Nuorten Jukola tuo Kankaanpäähän noin 1500 nuorta suunnistajaa eri puolilta maailmaa. Kuva vuoden 2013 kilpailusta. Suurtapahtuma Nuorten Jukola Suomen suurin nuorisosuunnistusviesti ja maailman mittakaavassakin yksi suurimmista, Nuorten Jukola järjestetään 16. elokuuta Kankaanpäässä. Viesti on 7-osuuksinen kilpailu 11–18 -vuotiaille. Nuorten Jukolaa on järjestetty vuodesta 1986 lähtien Jukolan viestistä erillisenä kilpailuna, ja nyt se suunnistetaan ensimmäistä kertaa Kankaanpäässä. Järjestävä seura on Kankaanpään Suunnistajat ja Kankaanpään kaupunki on tapahtuman yhteistyökumppani. Seuran tiedotuksesta vastaava Jari Vaara kertoo tapahtuman tuovan vilskettä kaupungin keskustaan, sillä kilpailuun osallistuvia huoltajineen on noin 2500, minkä lisäksi tulee yleisöä. Suomen ohella perinteisiä osallistujamaita ovat Ruotsi, Norja, Viro ja Venäjä, nyt mukaan on tulossa myös Italia ja mahdollisesti muitakin. 12 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 – Uskon tapahtuman onnistuvan hyvin, sillä meillä on kokemusta monen tuhannen osallistujan kisojen järjestämisestä. Vuonna 2004 järjestimme ison Jukolan Jämijärvellä ja vuonna 2007 Rastiviikon. Nuorten Jukola suunnistetaan vaihtelevassa maastossa Kankaanpään keskustan tuntumassa. Kartalta löytyy ulkoilualuetta, peltoja ja matalaa kalliomaastoa. Maasto rajoittuu selvästi erottuviin kohteisiin, joten kartan ulkopuolelle eksymisen vaaraa ei ole. – Maaston ja reittien valmistelu on aloitettu hyvissä ajoin, ja viime vuonna alettiin tehdä karttaa. Joukkueiden vanhimmat suunnistavat pisimmät ankkuriosuudet. Viikonlopusta tulee todella iso suunnistusviikonloppu, sillä Nuorten Jukolan jälkeen järjestämme sunnuntaina Suomen Partiolaisten suunnistuskisat sekä Suomen Karjalaliiton SM-kisat. Käytämme hyväksi valmiita maastoja. ❚ SATAKUNNAN MURTEET -mietelmiä ja pakinoita Projektii, palaverrii, miittinkii… Aloitamme Satakunnan murteilla kirjoitetun sarjan mietelmiä ja pakinoita. Haluamme tuoda värikkäiden murteiden kirjon lehden lukijoille, koska rikas kieli ja murteet alueellamme ovat oleellinen osa satakuntalaisuutta. Ensimmäinen kirjoittajamme on Seija Oksa Porista. Seijan kieli on oivaltavaa ja hänen kirjoituksensa syntyvät ympärillä olevien asioiden tarkkailusta sekä huomioista. Vaikka hänen kirjoituksensa syntyvät spontaanisti, ovat ne teräviä ja vähän viiltäviäkin. Tällaista murreosaamista soisi olevan paljon enemmän. Seija on työskennellyt vuodesta 1974 lähtien Palmgren-konservatoriolla koulutussihteerinä. Muutama vuosi vielä on työelämää jäljellä ennen eläkkeelle siirtymistä. Harrastuksia ovat mm. miehen kanssa veneily ja talvella on mukava tehdä hiihtoretkiä Preiviikin-lahden jäällä säiden salliessa. Hän on pitkään harrastellut myös murrejuttujen ”pöytälaatikkokirjoittelua”. ”Kirjoitukseni syntyvät spontaanisti ja alkavat pyöriä päässäni valmiina niin, että ne on pakko lopulta kirjoittaa ulos. ” Seijan murrejuttuja löytyy mm. Kansalaisopiston murrepiirin kahdesta viimeksi julkaistusta kirjasta. Tätä seo nykyaja tyäelämäs. Ihmiset juaksee kokoukset toisee läppäreittes kans. Kännykät ja muut äipädit ja kommunikaattorit takataskus tai käsiveskas. Ollaa tärkee ja kiiruise näkösii. Istutaa palaveereis ja funteerattaa minkä asia takia täytys taas perustaa uus toimikunta taik tyäryhmä. Suunnitellaa ja puhutaa hianoil sanoil. Palavereis lentää nii proknoosii, eskaloitumist, projisoitumist ko muutaki hianoo sivistyssannaa. Kaikki o kauheesti ymmärtävinäs mist täsä taas oikee paasataa ja heitetää hianoi kommenttei vällii. Mut kumminki ussei ihmiset puhhuu toistes ohi eikä ol harmaint haisuu siit, mist o kyse. Sit palaveri jälkee painutaa ommii huaneisiis ja miätitää mitä uusii sivistyssanoi keksittäs, ko seuraava kerra omal kohral saattuu puhhee pitämise paikka. Lähetettää sähköpostei ja tekstiviästei toine toiselles. Päivitettää nettiplarei, ollaa feispuukis ja tviitataa, ettei vaa mikkää asia jäis selveeraamati kanssaihmisil. Haetaa epätoivo vimmal kalentereist vappaat aikaa uusil miittinkeil, et mihi mahtus, ko joka päiväl o jo mont merkintää. Uusii tiatokoneprokrammei teetetää koval kiireel vakkei vanhoissaka ain ol vikkaa. Mut täytyy ol koko aja jottai uut ja eriomast projektii ja suunnitelmaa menneilläs. Niil o sit kiva kehuskel muil firmoil yhteisis tapaamisis, ettei me ol yhtää se huanompii. Et kyl meil mennee lujjaa. Kehityttää kehittymise vuaks, ei se takia et se olis ny just tarpeellist. Poretaa huanoo ommaatuntoo, konnei kerriit tekkee stää varsinais tyät mihi o palkatta, ja niit pykerrettää ehtookauret koton. Tyäkännykät ja muut vempaimet täyttyy ol tiätenki koton fölis, ko koko aja o oltava tavotettavis. Täytyy ol aja hermol jatkuvasti ja tiärettävä misä mennää. Kyl noist kaikelaisist masinoist mones tyäs tiätenki appuuki o, muttei niist saa tul ihmise orjuuttajii. Moni o niinko kasvanu konneitte jatkoks ja toise elävä ihmise kohtaamisest tavallise puhhee tasol o tullu harvinaist. Neljäkympi kiäppeis poretaa steressii, unettomuut ja tyäuupumust. Ollaa hermostuneit ja tuiskitaa ja präiskitää ympäristöl ko hermot o kirreel. Jäärää sairaseläkkeel konnei ennää pärjät rattais mukan. Paika täyttää alt aikayksikö seuraava nuari uratykki voimais tunnos ja sitä erellist ei enää pari kuukaure pääst muist kukkaa. Havahrutaa huamaamaa elämä rajallisuus ja ommai voimavaroje riittämättämyys. Pahint o vissii, et tullee semmone olo, ettei ol mikkää erikoine ja korvaamato ollukkaa. Täytyy oikee ihhail semmosii, jokka o iha omast tahrost hypänny pois täst kauheest pyärityksest. Varsinki moni nuari o ruvennu ajattellee, mikä iha oikeesti o tärkeet ja millai vähemmäl kuluttamisel pärjättäs. Moni o huamannu, et ihmine o onnelline vähemmälläki koohotuksel. Ei ihmise mittari mil sitä mitataa, ol se hiano ja pitkä uraputki, ne prinikat rintapiäles, iso pankkitili tai suuri omaisuure määrä. Ihmise mittari o syrämme sivistykses ja hyvyyres. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 13 M a tt i Hyyppä LNG-terminaali vahvistaa Satakunnan asemaa Gasum LNG Oy:n ilmoitus nesteytetyn maakaasun (liquefield natural gas) terminaalin rakentamisesta Porin Tahkoluotoon on yksi niistä jo pitkään kaivatuista hyvistä uutisista maakunnallemme. Terminaali vahvistaa Satakunnan kilpailukykyä. Investoinnin lopulliset vaikutukset näemme vasta tulevaisuudessa. 14 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 Aivan lopullisen varmaa investoinnin toteutuminen ei ole, vaikka työt tontilla ovatkin jo alkaneet. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) investointitukipäätöstä odotellaan. Toivottavasti myönteinen ratkaisu on saatu aikaan jo tätä lukiessanne. Toiminnassa loppukesästä 2016 - Olemme aloittaneet Tahkoluodossa tontin laajennustyöt, kertoo Gasum LNG Oy:n toimitusjohtaja Tommy Mattila. - Toivomme TEM:in tekevän myönteisen tukipäätöksen jo tässä kuussa ennen lomia. Silloin pääsisimme tekemään vaativat liukuvalutyöt ennen talven pakka- sia. Mahdollinen talvirakentaminen nostaa kustannuksia ja osaltaan myös riskejä. - Terminaalin näkyvin osa on LNG:n varastosäiliö, jossa kaasu on noin miinus 163-asteisena. Säiliön tilavuus on 30 000 kuutiometriä ja sen korkeus on noin 45 metriä. Lisäksi terminaaliin rakennetaan purkaus- ja lastauslaiturit laivoja varten. LNG tuodaan terminaaliin säiliölaivoilla. Samalla LNG on myös laivojen tulevaisuuden polttoaine, koska se täyttää paljon puhutun rikkidirektiivin vaatimukset. - Investointikustannukset ovat noin 80 miljoonaa euroa. Rakennusaikainen työntekijähuippu on noin 250. Toimiessaan itse terminaali työllistää alle 10 henkilöä, mutta jakelupuoli työllistää kymmeniä henkilöitä, arvioi Tommy Mattila. - Merenkulun osalta Porin LNG-terminaali palvelee koko länsirannikkoa. Maakuljetukset ovat edullisia vielä satojen kilometrien etäisyydelle. Esimerkiksi Porvoon tuotantolaitoksestamme on viety LNG:tä Saksaan asti. - Merenkulun lisäksi LNG on tulevaisuuden energiavaihtoehto myös teollisuudelle ja muulle liikenteelle. Teollisuudessa LNG korvaa energialähteenä erityisesti raskaan polttoöljyn. - Maailman kaasuvarat ovat huomattavasti öljyvaroja suuremmat. Siksi kaasun hinta on tulevaisuudessakin huomattavasti öljyn hintaa vakaampaan. Hintatason SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 15 ja toimitusten ennustettavuus on tärkeää sekä meille että kaasun käyttäjille. - Meillä on täysi syy toivoa terminaalimme antavat merkittävän kasvusysäyksen koko Satakunnan teollisuudelle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Tyytyväinen satamajohtaja ” - Terminaalin sijoittuminen Poriin on tärkeää koko Satakunnalle. Erityisen tärkeä päätös on Porille ja myös meille täällä satamassa. Jaakko Nirhamo 16 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamo on tyytyväinen Gasumin terminaalin sijoituspäätökseen. - Terminaalin sijoittuminen Poriin on tärkeää koko Satakunnalle. Erityisen tärkeä päätös on Porille ja myös meille täällä satamassa. - Porin satama tuottaa palveluja teollisuudelle ja kaupalle. Siksi meille on tärkeää, että yritykset saavat LNG-terminaalin kautta edullista ja ympäristöystävällistä energiaa. Kehitys tukee ensinnäkin olemassa olevaa teollisuutta parantamalla sen kilpailukykyä. Toisaalta Porissa on kymmeniä hehtaareja valmiiksi kaavoitettua teollisuusaluetta Tahkoluodon välittömässä läheisyydessä sekä itse luodossa että Kirrisannassa. Se on merkittävä kilpailuetu teollisuuden harkitessa toivottavasti lähitu- levaisuudessa alkavien investointiensa sijoituskohteita. Mitä enemmän kuljetuksia, sitä parempi satamalle. - Teollisuuden lisäksi merenkulku siirtyy LNG:n käyttäjäksi. LNG on lisäksi tulevaisuuden polttoaine rekoissa, henkilöautoissa ja toivottavasti myös junissa. Uudet tulossa olevat EU-direktiivit tukevat myös LNG:n käyttöä. Yhtenä esimerkkinä on direktiivi, jonka mukaan alle 50 megawatin voimalaitokset eivät jatkossa saa enää käyttää raskasta polttoöljyä. Tiedän, että jopa Kuopiossa pohditaan LNG:n käyttöä yhtenä vaihtoehtona lämpökeskuksen energiavalinnassa. Kuopio esimerkkinä siksi, että se sijaitsee syvällä sisämaassa. - Mielestäni LNG-terminaali on yksi vahvoista Satakunnan tulevaisuuden tekijöistä. Pieniä huoliakin on. Siksi haluaisin herätellä 8-tien peruskorjauksesta päättäviä. Onnistuessaan LNG-investointi lisää merkittävästi myös maantiekuljetuksia. Lisääntyvät kuljetukset vaativat tietenkin hyvää tieverkkoa. Resurssit ovat tietenkin niukat, mutta juuri investoinneista huolehtiminen takaa tulevan hyvinvoinnin. Hieno näyttö yhteistyöstä - On syytä antaa tunnustusta monille tahoille onnistuneesta yhteistyöstä LNG-asiassa. Gasum LNG Oy, Porin kaupunki, satama, Prizztech, Kauppakamari ja monet muut tahot ovat näyttäneet, että yhteistyöllä saadaan vielä nykyäänkin näkyvää tulosta aikaan, kiittelee Sachtleben Pigments Oy:n toimitusjohtaja Ilpo Harju. - Omasta vajaan 300 miljoonan euron liikevaihdostamme energiakustannusten osuus on noin 20 prosenttia. Sähköä joudumme jatkossakin tietenkin käyttämään, mutta prosessimme lämmityksessä käytettävän propaanin voimme korvata jatkossa LNG:llä. Solmimme huhtikuussa esisopimuksen Gasumin kanssa LNG:n toimittamisesta tehtaallemme terminaalista rakennettavan 12 kilometriä pitkää kaasuputkea pitkin. - Arvioimme LNG:n käytön olevan pitkällä tähtäimellä taloudellisesti muita vaihtoehtoja edullisempaa. Investoinnit tehdään jopa 30 vuoden tähtäimellä. Arvioimme myös LNG:n toimitusten olevan jatkossakin luotettavia. Toinen kannaltamme merkittävä arviointikriteeri oli turvallisuus. Kaasuputken rakentamisen jälkeen voimme luopua kahdesta yli 600 kuution propaanisäiliöstämme. Meidän ei tarvitse enää varastoida herkästi syttyvää kaasua tehdasalueellamme. Samalla noin 800 täysperävaunullisen rekan vuosiliikenne jää alueeltamme pois. Kolmas etu LNG:n käytöstä on ympäristöpäästöjen väheneminen esimerkiksi hiilidioksiden osalta. - Kaiken kaikkiaan vientiteollisuudelle on tärkeää vahvistaa omaa kilpailukykyään kiristyvässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. LNG on eräs tärkeä keino pärjätä tässä jatkuvasti kiristyvässä kilpajuoksussa. LNG tulee tarpeeseen - LNG-terminaali tulee teollisuuden kannalta todelliseen tarpeeseen. Suomessa ei ole aikaisemmin ollut toimivaa LNG-infraa, joten olemme tässä suhteessa olleet heikommassa asemassa kilpailijoihin nähden. Erityisen hyvä asia kannaltamme on tietenkin se, että sijoituspaikaksi valittiin nimenomaan Pori, toteaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja Joni Hautojärvi. ” - On syytä antaa tunnustusta monille tahoille onnistuneesta yhteistyöstä LNG-asiassa. Ilpo Harju ” - LNGterminaali tulee teollisuuden kannalta todelliseen tarpeeseen. Joni Hautojärvi SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 17 Gasum LNG Oy:n omistusosuudet Skangas AS 100 % Skangas AS:n omistusosuudet Gasum Oy Lyse AS 51 % 49 % - Nikkelin jalostus vaatii paljon energiaa. Siksi olemme todella energiaintensiivinen tuotannonala. Energian osuus kokonaisvalmistuskustannuksistamme on noin 25 prosenttia. Meillä LNG korvaa kaksi asiaa – vedyn tuotannon naftasta ja raskaan polttoöljyn käytön. LNG:n käytön edullisuus riippuu luonnollisesti saatavuudesta ja hinnoittelusta. Joka tapauksessa kyse on useista miljoonista euroista. - LNG:n käyttö vähentää myös ympäristöpäästöjämme, joka on useassakin suhteessa hyvä asia. Vedyn tuotantomme hyötysuhde paranee, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. Raskaan polttoöljyn korvaaminen LNG:llä puolestaan vähentää hiilidioksidipäästöjen lisäksi rikki- ja hiukkaspäästöjä. - Kannaltamme erityisen tärkeää on tietenkin kilpailukykymme parantuminen. Olemme maailmanlaajuinen toimija ja osa venäläistä kaivos- ja metalliyhtiö MMC Norilsk Nickel –konsernia, joka on maailman suurin nikkelin toimittaja. Tuotantolaitoksia ja niiden kilpailukykyä arvioi asiakkaiden lisäksi konsernin johto. Kyse ei ole pelkästään omasta vaan myös Suomen kilpailukyvystä. LNG-terminaali on yksi myönteinen tekijä Suomen kilpailukyvyn parantamisessa. ❚ S uomessa ei ole viime aikoina liiemmälti tehty suuria teollisia investointeja. Toivottavasti Tahkoluodon LNG-terminaali ei kaadu TEM:in ratkaisuihin. Parhaassa tapauksessa terminaali houkuttelee Tahkoluodon ja Kirrisannan teollisuusalueille ja muuallekin Satakuntaan uusia yrityksiä, joilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Tervetulleiksi toivotetaan myös jo toimivien yritysten investoinnit. Ulkomaisetkin investoinnit kelpaavat. M a tt i Moderni tilitoimisto, Salintäysi tuttuja tukena ja turvana www.telepori.fi joka palvelee sinua henkilökohtaisesti. SKY kosmetologi Hanna Itävalo pyörittää KauneusSalia Porin Eteläpuistossa. Samoissa tiloissa toimii myös HiusSali. – Yrittäjäksi ryhtyminen tuntui turvalliselta, koska jaan tilan yhdessä äitipuoleni Hannele Hirvikosken ja Maarit Lampivuori-Kangasniemen kanssa. Kokeneiden parturikampaajien ”siipien suojiin” oli hyvä tulla. Työ on lähtenyt heti mukavasti käyntiin ja yhteishenki on hyvä. Hannan havaintojen mukaan huippu-urheilun ja yrittämisen välillä on paljon yhteistä. Tarvitaan sinnikästä puurtamista, työ pitää tehdä tarkasti ja laadusta tinkimättä. – Pystyin yhdistämään huippu-urheilun ja yrittäjyyden yllättävän hyvin. Sain sovituksi asiakasajat niin, etteivät ne menneet päällekkäin treenit kanssa. Harjoittelu ei häirinnyt työntekoa eikä toisinpäin. Toisaalta tuntuu mukavalta, kun nyt, kauden päätyttyä, voin taas tarjota asiakkaille ilta-aikojakin. Tuore aviovaimo toivoo, että aikaa jää nyt enemmän myös aviomiehelle, kahdelle kääpiöpinseserille ja Ulvilan Nahkurin kodille. Isolinnankatu 5, 28100 Pori Ma - Pe 10 - 17, La 10 - 14 Hyyppä 19 • Nokia takuuhuolto • Takuun ulkopuoliset korjaukset kaikkiin merkkeihin esim. Samsung, iPhone ym. • Tarvikkeet Avoinna 1.6. - 31.8. Ma - Pe 9-17, La suljettu Lue lisää: › Taloushallintopalvelut › kosmetologin Sähköiset palvelut Itävalo opiskeli ensin fysioterapeutiksi, mutta lapsuudenhaave amma1. Accounting Oy tista nakutti koko ajan takaraivossa. Hän valmistui fysioterapeutiksi ja toimi työssä › Konsultiontipalvelut Eteläkauppatori 4 A, krs. Itsenäisyydenkatu 39 6. B, 4.aikaa, krs muttapuh. 010 778 1900 jonkin kauneusala veti kuitenkin pisimmän korren. Fysioterapiaa ja kauneuskirurgiaa 28100 Pori uneuteen 18 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 – Pääsin opiskelemaan tiesin heti olevani oikealla uralla. Samoin fax Kankaanpäähän 010 778ja1910 tiesin heti, että haluan itsenäiseen työhön, oman itseni herraksi. Fysioterapeutin taidoista on kuitenkin kosmetologin työssä apua. Hoitojen antajan on hyvä tietää ihmisen fysiologiasta mahdollisimman paljon. – Kasvohoidot hierontoineen ovat hyvin rentouttavia. Silloin ei välttämättä jutella asiakkaan kanssa mitään. Sen sijaan esimerkiksi jalkahoidon aikana tulee puheltua paljonkin. Samalla voin antaa hyödyllisiä niksejä ja neuvoja myös fysioterapeutin näkökulmasta. Hanna Itävalo on laajentanut KauneusSalin toimintaa kauneuskirurgian puolelle. – Kauneuskirurgisissa ja esteettisissä hoidoissa konsultoijana ja operoijana toimii plastiikkakirurgian erikoislääkäri Ira Saarinen. Kynnys yhteydenottamiseen on matala, minun kauttani voi varata aikoja ja Iran vastaanotto tapahtuu kätevästi täällä meidän tiloissamme, Hanna Itävalo selvittää. MAIJU JUNKO Mahdollisuus sija isautoon! • Ruosteenestokäsittelyt • Alusta- ja päällipesut • Maalipinnan käsittelyt • Kestovahaukset • Puhdistusaineiden ja autovahojen myynti Mahdollisuus sijaisautoon! KARTANON AUTOSUOJAUS Mäkipuistontie 8, 28430 Pori - puh. (02) 646 0113 Citysiivous Oy Ota yhteys hyväksyttyyn tilintarkastajaan 15 a jakautui lasten musiikkileikkikoulun en välillä. asmäärä kuitenkin kasvoi jatkuvasti, 8 luovuin muskarista kokonaan. työpäivät ovat hyvin iltapainotteiset. laita on aamupäivällä yhtenä päivänä muuten tunnit ovat pääasiassa kello en päättymisen aikaan iltapäivällä on p. 040 505 1463 www.sanbon.fi PORI Anne T. Hakala KHT, JHTT p. 040 551 3181 [email protected] PORI Hannu Järvimäki p. 0440 581217 [email protected] EURA Tapio Kuusisto p. 040 521 8551 POMARKKU [email protected], [email protected] Kaarle Lempainen HTM p. 0400 590 428 www.satatarkastus.fi Jyrki Määttä HTM p. 0400 325 806 [email protected] Teemu Peippo p. 044 5374 315 [email protected] Esa Paananen HTM p. 050 5988 717 PORI [email protected] Ilpo Pirilä HTM p. 040 726 5872 [email protected] Pirjo Puustinen p. 040 525 5440 [email protected] Musiikki-iltis suunnitteilla Kaija Huidan kuningasajatus on saada musiikkipainotteinen iltapäiväkerho pyörimään jo ensi syksystä. – Toiveena olisi aloittaa 16 oppilaan voimin. Kerholaiset saavat viikottain soittotunnin, musiikin yleisen oppimäärän perusajatuksen mukaisesti kahden oppilaan pienryhmissä ja pääsevät kokeilemaan yhtyeessä soittamista. Musiikki-iltis toimii koulupäivän jatkeena, Mutkatonta ja sujuvaa! äärän opinnoissa ei ole tiukkoja tavoitmikä helpottaa vanhempien kuljetusrallia. harrastaa oman innostuksen mukaan. ydä säännöllisesti. destivuodessa Erja Alanko HTM ja KLT B SELLO TAITEESSA Net Accounting oivat myös halutessaan käydä musiikantamassa laajan oppimäärän vaativia stä on Eero Kangas, joka on suorittanut ustutkintoja soittimissa ja musiikin jan jälkeen, tammikuun puolivälistä yökokeilussa Musiikki-Huidan musiika miettiessään omia ammatinvalinta- ja n. Hänen instrumenttejaan ovat piano, ama käsintehty sello ja kontrabasso. ä ja kevätlukukaudella koulu järjesskonserttia akustisille ja sähköisille uoppilaille Porin keskustan nuorisot harjoittelevat konserttia varten 1–2 me siihen, että kaikki rohkaistuisivat mään ainakin tuon kaksi kertaa vuodeson tärkeää paitsi itse soittajille myös n. Yleisön edessä soittaminen auttaa ttamisessa. Kaija Huida listasi www.birgits.fi lempisoittimensa kolmen kärjen. Elokuva: Hilary and Jackie – MS-tautiin sairastuneen sellotaiteilija Jaqueline du Pren tarina Maalaus: Salvador Dali Spider of Elinkeinoelämänthe palvelut, Evening myös verkossa. www.prizz.fi/verkkopalvelu t Musiikki: Dvorák Sellokonsertto h-molli op. 104 Tehtävämme on maakunnan hyvinvoinnin edistäminen yrityselämää vahvistamalla. HEELLE en oy , ww.fi Marjo Itäpuisto 5, Pori, puh. (02) 6412 336 PORI NAKKILA PORI KOKEMÄKI Kaarina Pyydönniemi p. 0500 320 677 [email protected] PORI Mervi Raitaniemi p. 044 587 6608 [email protected] PORI Tiina Saarinen HTM p. 0500 322 824 [email protected] Elina Salmivala p. 040 544 7344 [email protected] www.econia.com PORI Heikki Santavuo p. 040 503 1603 [email protected] PORI Hannu Suominen p. 0500 722 312 [email protected] Anja Vaalto p. 040 531 5707 [email protected] Eeva-Maija Ylikoski HTM p. 050 590 9869 KANKAANPÄÄ [email protected] Päivi Yli-Mattila p. 040 5453 757 [email protected] Ammattilaiset apunasi HTM-tilintarkastajat ry Eteläkauppatori 4, Pori | Puh. (02) 633 3579 PORI/NAKKILA ULVILA RAUMA PORI HUITTINEN Yllä olevat hyväksytyt tilintarkastajat ovat HTM-tilintarkastajat ry:n jäseniä Satakunnassa | www.optikkouotila.fi Aki Avoinna ma-pe 9-17, la suljettu SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 19 M a tt i Hyyppä • M a tt i Hyyppä ja Fixteri Energiapuun korjuu tehostuu Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin energian kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Se on tavoite, jonka saavuttamisessa riittää tekemistä monellakin rintamalla. Keskitymme tässä jutussa metsien energiapuun korjuuseen, sen tehostamiseen, taloudellisuuteen ja fossiilisten polttoaineiden korvauskapasitettiin. Uusiutuvan energian kirjo itsessään on melkoisen laaja. Se sisältää nyt käsittelyssä olevan hakkeen lisäksi muun muassa halot, klapit, purut, lastut, kuoret, kannot, pelletit, puubriketit, turpeet, biokaasun, jätteet, ruokohelpin, viljan ja jopa hevosen lannan. Uusiutuvan energian taulukot ovat uskomatonta luettavaa tilastollisine vaihteluväleineen. Loputtomien numerosulkeisten välttämiseksi tyydymme yhteen laskennalliseen esimerkkiin: kuudesta pinokuutiometristä koivua saadaan 12,5 irtokuutiota haketta, joka vastaa energiamäärältään 1000 litraa polttoöljyä. Luvut ovat keskiarvoja. Saatavan energian määrä vaihtelee esimerkiksi hakkeen kosteuden mukaan. Hakkuusäästöä kertyy joka vuosi ” 20 Vuosittain korjattavaksi energiapuumääräksi on arvioitu jopa 15 miljoonaa kuutiota, jos kaikki kannot ja risutkin lasketaan mukaan. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 Tapio Nummi - Suomen metsät kasvavat nykyisin noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuusäästöä kertyy vuodessa noin 30 miljoonaa kuutiota, kertoo Lounais-Suomen metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Tapio Nummi. - Nykyisin metsähaketta korjataan noin 8 miljoonaa kuutiota, jos kaikki kannot ja risutkin lasketaan mukaan. Määrä olisi mahdollista liki kaksinkertaistaa 13-15 miljoonaan kuutioon. Metsähakkeen käyttö onkin kasvanut merkittävästi tällä vuosituhannella. Pientaloissa käyttö on lähes viisinkertaistunut. Lämpö- ja voimalaitoksissa käyttö on lähes yhdeksänkertaistunut. - Energiapuun korjuun lisääntymisen on pelätty vaarantavan teollisuuden tarvitseman kuitupuun saatavuuden. Mielestäni tämä pelko on aiheeton. Molemmille puuta kyllä riittää. Tosiasiassa energiapuun käytön lisääminen edesauttaa metsän kasvua ja sitä kautta teollisuuden puuhuoltoa. Suomessa jää jatkuvasti hoitamatta huolestuttava määrä perkaus- ja ensiharvennusvaiheessa olevia metsiä. Syy on yksinkertainen. Metsänomistaja ei saa perkauksista ja pieniläpimittaisista ensiharvennuksista tuloja, koska kertyvän kuitupuun määrä ei riitä korvaamaan menoja. Siksi ne jäävät helposti tekemättä tai niitä siirretään metsän kasvun kannalta huolestuttavasti. Energiapuusta saatava tulo sen sijaan antaa metsäomistajalle jonkin verran tuloja. Tämä puolestaan lisää oikea-aikaisia perkauksia ja ensiharvennuksia ja lisää sitä kautta puuston kasvua. Toisaalta energiapuuksi voidaan hyödyntää peltojen laidoilla olevia risukkoisia metsiä ja vastaavasti ” - Energiapuun myynti mahdollistaa metsien taloudellisesti kannattavan hoidon jo alkuvaiheessa. Jaakko Kesti pusikoituneita tienvarsimetsiä. Erään vaihtoehdon tarjoaa tänä vuonna uudistunut Metsälaki. Sen perusteella huonokasvuinen ojitettu suo voidaan avohakata ilman uudistamisvelvollisuutta. - Mielestäni jokaisen metsäomistajan kannattaa arvioida metsäänsä myös energiapuun korjuun kannalta. Jos sopivia kohteita löytyy, tarjouksia kannattaa pyytää. Energiapuun korjuusta tullut yksi vaihtoehto - Olen hoitanut isäntänä metsiäni 32 vuotta. Metsiäni hoidetaan joka vuosi. Niitä istutetaan, raivataan ja puuta myös myydään vuosittain. Myytäviä klapeja olen tehnyt koko ajan, rankoja noin 20 vuotta ja energiapuuta olen myynyt viimeisimmät viisi vuotta. Nykyisin myyn kaikki ensiharvennusvaiheessa kertyvän puun energiapuuksi, jos hakkuusta kertyy kuitupuuta liian vähän, kertoo porilainen maanviljelijä Jaakko Kesti. - Energiapuusta saatava hinta riippuu myytävän puun keskimääräisestä runkopaksuudesta sekä myytävän puun kokonaismäärästä. Halvimmillaan puusta saa hankintahinnoilla 11-15 euroa kuutio, karsittuna 18-23 euroa. Korkein hinta on ollut 32 euroa kuutio. Kuitupuusta maksetaan tällä hetkellä 27-30 euroa kuutio, joten energiapuun hintaa voi verrata siihen. - Käteen jäävään rahaan vaikuttaa oleellisesti energiapuun korjuutapa. Jos metsään menee palkattu mies ja saha, tappiota tulee joka kuutiosta. Itse olen koneistanut korjuun mahdollisimman pitkälle, ja teen myös itse mahdollisimman paljon. Siten omaankin käteen jää jotain. - Metsäteollisuuden pelot oman puuhuoltonsa vaarantumisesta ovat mielestäni aiheettomia niin kauan kuin metsät kasvavat huomattavasti käyttöä SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 21 enemmän. Olen aina joutunut itse tarjoamaan puuta ostettavaksi. Innokkaat ostajat eivät ole soitelleet perään. - Energiapuun myynti mahdollistaa metsien taloudellisesti kannattavan hoidon jo alkuvaiheessa. Sillä on mielestäni valtava myönteinen merkitys paitsi metsäomistajalle myös metsäteollisuudelle ja koko Suomelle. Puu kasvaa entistä paremmin ja sitä riittää sekä jalostettavaksi että muuhun käyttöön. Innovoinnin paikka Energiapuun korjuukustannusten ja myynnistä saatavien tulojen suhde on saatava tulovoittoiseksi ennen kuin metsänomistajat kiinnostuvat energiapuun korjuusta laajemmin. Käytännössä tulojen varmistamiseksi on käytettävissä vain muutama keino: korjuun tehostaminen yksikkökustannusten vähentämiseksi, energiapuusta maksettavan hinnan metsänomistajan kannalta tarpeeksi korkean tason ja pysyvyyden varmistaminen sekä molempien kombinaatiot. Onneksi alalle on ilmaantunut myös vakavissaan korjuuta innovoivia yrityksiä. Yksi niistä on Jyväskylässä toimiva Fixteri Oy, joka on kehittänyt yrityksen nimeä kantavat energiapuun korjuuseen tarkoitetun monitoimikoneen. Muistamme samalla, että Porissakin valmistetaan ensiharvennuksiin tarkoitettuja monitoimikoneita. Fixterin edessä olevassa metsäkoneessa on maallikkokielellä sanottuna korjuukoura, jolla voidaan katkaista useita runkoja kerralla. Katkaisun jälkeen koura syöttää nipun Fixterin syöttöaukolle, joka vetää rungot rungot laitteen sisään ja prosessoi ne autoTapio Siekkinen. 22 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 maattisesti 2,7 metsin pituisiksi ja noin 450 kiloa painaviksi sidotuiksi nipuiksi. Fixteri myös punnitsee jokaisen nipun ennen maahan pudottamista. Kustannukset alas, hakkuukertymä ylös Fixteri Oy:n toimitusjohtaja Minna Lappalainen on vakuuttunut Fixterin eduista. - Fixteri tehostaa hakkuutyövaihetta, koska se vapauttaa koneen kuljettajan keskittymään runkoluvun maksimointiin ja hyvään korjuujälkeen. Fixteri itsessään prosessoi nipun valmistuksen automaattisesti. Fixteri punnitsee niput välittömästi. Ennen haasteena oli, ettei korjatun puun määrää tiedetty kuin tienvarsivarastolla. Jos mittaus ei tapahtunut heti, puun kuivuminen aiheutti muuntokertoimiin mittaheittoja. Nyt maksatuksen perustana oleva puun paino tiedetään heti. Fixrterillä energiapuun kertymä on jopa 30 prosenttia suurempi kuin perinteistä irtorankaa tehtäessä. Hyötykuormat ovat huomattavasti suurempia ja puu kuivuu hyvin, koska niput voidaan ristikoida. Nippujen kuljetus onnistuu laita-auton lisäksi vaikka tukkiautolla. Kuljetusketju joustaa nippujen ansiosta täydellisesti. Niput voidaan murskata käyttöpaikalla tai ne voidaan hakettaa joko tien varressa tai terminaalissa. Fixterillä korjuukustannuksia on pystytty alentamaan jopa 30 prosenttia. Samalla hakkuukertymä kasvaa myös parhaimmillaan 30 prosentilla. Näiden kokemusten perusteella en voi olla luottamatta omaan tuotteeseemme. Käyttäjäkokemuksia ” Metsäkonepalvelu Peltomaa Arto Oy:n toimitusjohtaja Arto Peltomaa on tyytyväinen Fixterin toimivuuteen. - Olemme olleet mukana Fixterin kehitystyössä sen varsinaisen kenttäkäytön alusta asti. Mielestäni kone vastaa hyvin valmistajan antamia lupauksia. Metsänomistajilta perittävissä taksoissa on vielä hakemista. Hakkuun kannattavuus koneyrittäjän kannalta riippuu maastosta, korjattavan puun keskikoosta ja puun kokonaismäärästä. Menetelmä on vielä sen verran uusi, että taksoissa riittää opettelemista. Pääasia kuitenkin, että tekniikka vastaa odotuksia, ja metsänomistajienkin kiinnostus lisääntyy koko ajan. Fixterin ”kapteenina” on alusta alkaen ollut Tapio Siekkinen, jolla on monen vuoden kokemus myös metsäsuunnittelijan tehtävästä Lounais-Suomen metsäkeskuksessa. Hän näkee energiapuun lisääntyvälle korjuulle todellista tarvetta. - Suomessa on valtavasti nuoria hoitamattomia metsiä, joihin ei kannata monitoimikonetta viedä. - Fixteri tehostaa hakkuutyövaihetta, koska se vapauttaa koneen kuljettajan keskittymään runkoluvun maksimointiin ja hyvään korjuujälkeen. Minna Lappalainen SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 23 Tähän asti oikeastaan ainoa vaihtoehto niiden hoitamisessa on ollut kaataa ne raivaussahalla alas. Nyt metsäomistajalla on mahdollisuus saada jo perkuusta ja ensiharvennuksesta tuloja. Lisäisin aiemmin mainittuihin säästöihin vielä sen, että Fixteri ei vaadi mitään ennakkoraivausta. Metsä saadaan kerralla kuntoon ja kasvuun, joka on tärkeää kaikkien osapuolten kannalta. Tuet oma lukunsa Energiapolitiikka pyritään Suomessa ja EU:ssa ohjaamaan tuilla ja veroilla. Kaikella kunnioituksella täytyy todeta, että käytetyt keinot ovat monasti johtaneet tavoitteiden vastaisiin loppu- 24 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 tuloksiin. Lisäksi politiikka on liian usein tempoilevaa – tänään yhtä, huomenna toista. Energiapuun korjuutuki, keskimäärin 10 euroa kuutiolta, loppuu EU-komission vaatimuksesta ensi vuoden heinäkuun alussa. Tilalle yritetään saada pienpuun energiatukea (petu). Komissio sallisi tuen maksamisen voimalaitoksille sähkö- ja tuulivoimatukien tapaan. Saapas nähdä, mitä tapahtuu. Jyvitetäänkö mahdollinen tuki myös ketjun alkupäähän? Sekin jää nähtäväksi. Yksinkertaisinta olisi antaa markkinoiden hoitaa koko hinnoittelun. Eri asia on, ovatko markkinat vielä energiapuun osalta jo niin kehittyneitä, että hinnoittelu toimisi. Miksi puhelin ei soi? ❚ KOLUMNI J O U KO K A U P P I L A a s i a n a j a j a Kolme kertaa Venäjä S uomen viennistä kymmenesosa menee Venäjälle. Ruplan kurssi ja Venäjän tilanne ovat viime kuukausina tuoneet yritysjohtajille lisäongelmia. Tasaisen nousevaan kehitykseen perustuvat Venäjä-arviot on ollut pakko hylätä, ja tilalle on tullut kasvava epävarmuus. Yritysjohtajan pitäisi osata ennustaa Ukrainan kriisin kehittyminen, joka tällä hetkellä näyttää olevan pääajuri sekä Moskovan pörssin että ruplan kehityksessä. Menneet viikot osoittavat, että Putinin taustalla oleva oligarkkijoukko halusi sordiinon päälle Ukrainan operaatioon. Moskovan pörssi ja ruplan kurssi lähtivät välittömästi nousuun. Lähikuukaudet näyttävät, onko kyse tyynemmästä ajankohdasta myrskyn edellä. Hyvä esimerkki ennustamisen vaikeudesta on Stockmannin kurssi. Venäjä-hypen ollessa parhaimmillaan oltiin 35 eurossa ja nyt käytiin kympissä. Hannu Penttilän eroilmoitus singautti kurssin nousuun, mikä kertoo, että yhtiössä on ristivetoa. Asiantuntijoiden mukaan taloudellisessa mielessä Itä-Ukrainan nieleminen on Venäjälle iso pala. Krimin tyylinen operaatio laukaisisi raskaat pakotteet ja lisäksi ”Novorussia” aiheuttaisi suuria kustannuksia, joihin nyky-Venäjällä ei ole varaa. Itä-Ukrainan valloituksessa Venäjä saisi niskoilleen odotuksia täynnä olevan väestön ja loppuun kulutetun infrastruktuurin. Vanhanaikaisia tehtaita Venäjällä on omasta takaa. Ehkä Venäjälle riittää, että sen tukemat rosvojoukot jäävät pitämään valtaa Itä-Ukrainaan. Vähänkin suuremmassa kuvassa Englanti, Ranska ja Venäjä kuuluvat entisten suurvaltojen joukkoon. Niille on yhteistä loistava menneisyys. Millään niistä ei ole taloudellisia voimavaroja osallistua maailman talouden kannalta tärkeimmän alueen, eli Kiinaa ympäröivän merialueen, kahinoihin. Vain USA:lla on tähän mahdollisuus. Putinin Venäjä on Euroopalle ainoastaan kaasu- ja öljyputken toinen pää. Korruptoitunut poliisivaltio ei kykene synnyttämään uudenlaista teollisuusrakennetta. Ellei systeemi muutu, on Venäjä hiipumaan päin oleva raaka-ainetuottaja. Tällä hetkellä Venäjä ja Kiina vetävät yhtä köyttä monessa kohdin. Siitä ei ole kuitenkaan epäilystä, kumpi lyö tahtia. Kiina ei kaihda suorasukaisia ilmaisuja osoittaakseen ylivertaisuutensa. Alkuvuodesta Englannin pääministeri David Cameron vieraili sadan hengen liikemiesvaltuuston kanssa Kiinassa. Vierailun aikana puolueen oma lehti totesi Cameronin edustavan mennyttä suurvaltaa, jolla on merkitystä lähinnä matkamuistojen valmistajana. Sata vuotta aikaisemmin matkamuistojen valmistaja pakotti oopiumisodalla kiinalaiset hyväksymään englantilaisten myymien huumeiden vapaan maahanpääsyn. Maailma muuttuu nopeasti. ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 25 M a tt i Hyyppä Toimiiko yritysrahoitus? Yrityksistä on alkanut hetki hetkeltä voimakkaammin kuulua viestejä yritysrahoituksen vaikeutumisesta. Suomalaisten yritysten rahoitus on pankkivetoista. Viestien mukaan pankit ovat kiristäneet lainaehtojaan. Yritysten lainakustannukset ovat myös selvästi nousseet. Ongelmat eivät koske pörssiyhtiöitä, vaan rahoitusta tarvitsevia pk-yrityksiä. Jos viestit ovat tosia, tilanne on vakava koko kansantalouden kannalta. Suomen talouden nousu edellyttää viennin ja tuotannon kasvua. Harva yritys pystyy kattamaan esimerkiksi vientituotteiden valmistuksen aikaista käyttöpääoman tarvettaan omasta kassastaan. Sukupolvenvaihdokset vaikeutuvat – niitä riittää koko ajan jonoksi asti. Oman lukunsa muodostaa investointien rahoitus. Tosin yritysten investointihalukkuus ei tällä hetkellä aplodeja aiheuta. Tulevaisuuden näkymien sumeus tekee varovaiseksi. Hankala aihe Yritykset ja pankit ovat Suomen taloushistoriassa olleet kuin peppu ja paita. Molemmat ovat tarvinneet toisiaan. Kun toista tarvitaan, suhteet yritetään pitää hyvinä. Siksi yritykset tai yrittäjät eivät halua esittää arvosteluaan julkisesti. Hankalan asiakkaan maineen pelätään vaikeuttavan asioiden hoitoa entisestään. Pankit puolestaan eivät yksittäisen asiakkaan tilannetta voi tietenkään julkisesti kommentoida. Siksi keskustelu liikkuu yleisellä tasolla. Oman lisänsä rahoitussoppaan tuo pankkien säätely. Paljon puhutuissa Basel-sopimuksissa on määritelty pankkien vakavaraisuusvaatimukset. Basel I –sopimuksen (1988) mukaan pankkien oman pääoman ja riskipainotettujen saatavien suhde oli oltava vähintään 8 prosenttia. Tällä hetkellä 26 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 sisään ajetaan Basel III –sopimusta (korottaa merkittävästi pankin oman osakepääoman vaatimusta), joka tule täydessä laajuudessaan voimaan vuoteen 2019 mennessä. Sen vaikutuksista kerromme myöhemmin tässä jutussa. Pankkien lisäsääntelyä kaavaillaan parhaillaan EU-tasolla. Pankkeja säännellään tallettajien rahojen turvaamiseksi sekä pankkien mahdollisten konkurssien ja niiden säteilyvaikutusten estämiseksi. Jos pankit pääsevät kriisiytymään, säteilevät vaikutukset tietenkin luotonantoon (romahtaa) ja BKT:n kasvuun. Pahassa kriisissä myös BKT romahtaa. Säätely on siis hyvä asia pankkien liiallisen riskinoton hillitsemiseksi (kuplatalous). Toisaalta sääntelyn taakse voi joissakin tapauksissa kätevästi myös mennä piiloon periaatteella ”kyllä me, mutta kun…” nitetään kassavirtaan ja omavaraisuuteen Taseesta arvioidaan myös niitä eriä, jotka eivät vaikuta yrityksen kannattavuutta parantavasti eli varat ovat tuottojen kannalta ”väärissä paikoissa”. Vasta näiden arvioiden jälkeen tarkastellaan vakuuksia, joiden on myös oltava kunnossa. - Kun katselen muutosta yrityksen enkä pankkimiehen silmin, ovat yritykset rahoituksen vaikeutumisväitteissään siinä mielessä oikeassa, että enää ne eivät voi tulla lainaneuvotteluihin vakuuskylki edellä. Monet yritykset ihmettelevät, ”miksi ne tilinpäätöstiedot nyt niin tärkeitä ovat, vakuudethan ovat kunnossa”. Olemme jopa järjestäneet tilitoimistoille kursseja, joissa olemme käsitelleet mitä tilinpäätöstietoja pankit edellyttävät lainaneuvotteluissa ja miksi niitä tarvitaan. Yritykset osittain oikeassa Ottavatko pankit enää mitään riskiä? - Pankkien toiminnan kannalta vuosi 2008 oli käännekohta. Sitä ennen rahapolitiikka oli löysää, pankeilla oli rahaa taseissa. Sitä annettiin helposti ulos jolloin myös sen hinta laski. Vuoden 2008 finanssikriisi muutti koko asetelman. Sääntelyä on kiristetty, rahan hinta on noussut ja yritysrahoitusta tarkastellaan enemmän tilinpäätöstietojen perusteella, kertoo Nordean yrityskonttorin johtaja Janne Fält. - Aikaisemmin yrityksen rahoitusta arvioitiin painotetusti vakuuksien perusteella. Nyt tarkastelun painopiste on tuloslaskelmassa ja taseessa. Päähuomio kiin- - Kyllä pankit ottavat edelleen riskejä. Edellä mainittujen arvioiden lisäksi tunne asiakkaasi –periaate on edelleen voimassa. Käymme lainaneuvotteluissa yhdessä yrityksen kanssa läpi tulevaisuuden riskit ja mahdollisuudet. Nykytilanteessa kahden kolmen vuodenkaan päähän näkeminen ei vain ole kovin helppoa. Siksi yritysten kannattaa valmistautua lainaneuvotteluihin siten, että tarvittavat tiedot ovat heti käytössä. Yrityksen hyvän historian, tulevaisuuden ennusteiden ja riskien arvioinnin huolellisen valmistelun, vastuuhenkilöiden tunnettuvuuden ja Nordean yrityskonttorin johtaja Janne Fält. luotettavuuden sekä tilinpäätöstietojen perusteella pankki voi joskus ottaa isohkojakin riskejä. - Pankin kannalta riskin otto on nykyisin huomattavan kallista. Basel I:n aikaan pankki joutui laittamaan sivuun kahdeksan rahaa jokaista antamaansa 100 rahaa kohti. Karkea esimerkki nykyisen sääntelyn vaikutuksesta pankin pääoman sitoutumiseen osoittaa, että joudumme hyvää yritystä lainoittaessamme laittamaan sivuun vain kolme rahaa jokaista 100 rahaa kohti. Jos kyseessä on huonossa taloudellisessa asemassa oleva yritys, joudumme laittamaan sivuun peräti 150 rahaa jokaista antamaamme 100 rahaa kohti. Siksi yrityksiltä perittävissä korkomarginaaleissa ja lainatakauksien hinnoissa on eroja. Samat sävelet Länsi-Suomen Osuuspankin yritysrahoituksesta vastaava pankinjohtaja Esa Sainio. Finnveran aluejohtaja Pia Kiuru. Länsi-Suomen Osuuspankin yritysrahoituksesta vastaava pankinjohtaja Esa Sainio vastaa Janne Fältille esittämiini kysymyksiin sisällöllisesti samalla tavalla ja samoin perustein. Vaikea uskoa, että pankit olisivat tehneet jonkinlaisen salaliiton ja valmistelleet yhteiset vastaukset minkä tahansa tiedotusvälineen aihetta koskeviin kysymyksiin. Esa Sainio muistuttaa lisäksi oman pankkinsa historiasta ja toiminnan perusteista. - Länsi-Suomen Osuuspankin juuret ovat joka suhteessa syvällä sekä LänsiSuomen mullassa että talouden rakenteissa. Me emme muuta ulkomaille. Siksi alueen talouden kehittymisen tukeminen on koko toimintamme elinehto. Yritysten rahoituksen turvaaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme. Olemme mukana jokaisen hyvän hankkeen rahoituksessa niiden periaatteiden mukaisesti, jotka ovat tässä jutussa jo aiemmin tulleet esille. - Sen sijaan heikosti menestyvillä yrityksillä rahoitus on todella kiven takana. Mekin arvioimme yrityksen toiminnan kannattavuutta, yrityksen toiminnan kehittämismahdollisuuksia ja omistajien sitoutumista. Jos omistajat eivät usko yritykseensä, kuka siihen uskoo? Kielteisen ratkaisun saaneet yritykset eivät luonnollisista syistä hyväksy helposti päätöstä. Arvostelusta saattaa syntyä käsitys, että rahoitusta on vähennetty. Todellisuudessa esimerkiksi Finnveralla on puutetta kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten hankkeista, joissa voitasiin ottaa merkittäviäkin riskejä. - Eräs väliinputoajaryhmä ovat ikävä kyllä ne yritykset, joiden toiminta on hetkellisesti kannattamatonta. Ne ovat joutuneet siinä mielessä huonoon asemaan, että niiden reittaus määräytyy väliaikaisen huonon tilanteen mukaan. - Yleisesti arvioiden pieniä merkkejä paremmasta on näkyvissä. Rahoituksen kysyntä on jonkin verran piristynyt, ja jopa investoinnit näyttävät hieman kasvavan. Vastuu lukijalle Tämä juttu ei varmaan anna täydellistä vastausta kysymykseen yritysrahoituksen toimivuudesta. Lukija voinee tehdä asiasta oman arvionsa. Käsittelemättä jäi vielä monta tärkeää kysymystä esimerkiksi valtion pääomasijoitusyhtiöistä. Oma lukunsa olisi myös työeläkeyhtiöiden varojen sijoitus. Miksi niiden kotimaan sijoituksille vaaditaan turvaavat vakuudet, ja jokaisesta miljoonan tappiosta ollaan lähes hysteerisiä? Sen sijaan niiden kymmenien miljardien sijoitukset ulkomaisiin veroparatiiseihin aiheuttavat vain olan kohautuksia? Finnveran näkemys Edelleen ajankohtainen opetus Finnvera saa yrityksiltä yleensä hyvät arvosanat toiminnastaan. Miltä rahoitusongelmat näyttävät puolueettoman tarkkailijan näkökulmasta. Vastaajana on Finnveran aluejohtaja Pia Kiuru. - Meiltä myönteisen rahoitusratkaisun saa vähän yli 80 prosenttia yrityksistä. Tosin täytyy muistaa, että aivan kaikki anomukset eivät meille saakka tule, vaan ne on hylätty eri syistä jo aiemmassa vaiheessa. Niillä yrityksillä, joilla menee edelleen edes kohtuullisen hyvin, rahoituksen saanti onnistuu edelleen hyvin. Lainaehdoissa on tietenkin eroja. Finnvera toiminta on painottunet lainatakauksiin, joiden hinta vaihtelee meillä riskiluokituksen mukaan 2,5-3,5 prosentin välillä. Meillä hinnoitteluväli on siten yleensä kapea (toimittajan huomautus: muualla nähty jopa 12,5 prosenttia). Tosin mekin perimme joissakin tapauksessa suurempiakin prosentteja. Vakuuksista tuli mieleen silloisen KOP:n johtokunnan jäsenen, kansanedustaja Tuure Junnilan, antama opetus tämän jutun kirjoittajalle joskus 1960-luvun lopussa tai 1970-luvun alussa. Opetuksen nimi oli ”Omaisuuden harhakuva”. Koska valistus annettiin suullisesti, en muista sitä sanasta sanaan. Jotenkin näin se meni. ”Kaksi miestä istuu Marskin baaritiskillä. Parin konjakin jälkeen juttu alkaa kulkea. Ilmenee, että molemmat omistavat kaksi kerrostaloa, joissa on jopa sama määrä, 80 kappaletta, huoneistoja. Toisen kerrostalot seisovat Lapissa hylätyn kaivoksen vieressä. Toisen puolestaan Mannerheimintiellä. Molemmat ovat siis yhtä varakkaita vai…?” Muistan vieläkin, kuinka hienoa oli tuntea ymmärryksen lampun syttyvän innokkaasti kuuntelevien korvieni välissä. Opetus on edelleen ajankohtainen. ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 27 0011100101000111001010100001111100101010100101010101001 0101010010100101000111001010001110010101000011111001010 1110010101010010101010100101001010001110010100011100101 0111001010100001111100101010100101010101001010010100011 0101000111001010001110010101000011111001010101001010101 0010101010100101001010 001110010100011100101010000111110 0001111100101010100101010101001010010100011100101000111 1010001110010101000011111001010101001010101010010100101 0101001010001110010100011100101010000111110010101010010 1010100101010101001010010100011100101000111001010100001 01010000111110010101010010101010100101001010 00111001010 1110010100011100101010000111110010101010010101010100101 0101001010010100011100101000111001010100001111100101010 1001010101001010101010010100101000111001010001110010101 1100101010000111110010101010010101010100101001010001110 0100011100101000111001010100001111100101010100101010101 osa 1 1010101010010100101000111001010001110010101000011111001 0111110010101010010101010100101001010001110010100011100 Euro, dollari, yleensäkin raha, on vanhan viisauden mukaan hyvä konsultti. Yksi 1000111001010100001111100101010100101010101001010010100 asia on silti konsulttina ylitse muiden – kuoleman pelko saa aktiivisuuden ja 0100101000111001010001110010101000011111001010101001010 kekseliäisyyden nousemaan huipputasolle sekä yksilö- että organisaatiotasoilla. 1010010101010100101001010001110010100011100101010000111 Pieni vähemmistö tosin lamaantuu uhan edessä täysin. Digitalisaatio eli teollinen 1010000111110010101010010101010100101001010001110010100 internet saattaa olla monelle yritystoiminnan osa-alueelle todellinen kuoleman 1100101000111001010100001111100101010100101010101001010 laakso. Joko sen yli mennään tai siihen pudotaan. Olemme uuden kynnyksellä. 1010010100101000111001010001110010101000011111001010101 0010101010010101010100101001010001110010100011100101010 1001010100001111100101010100101010101001010010100011100 Lisäksi Montgomery totesi, että Ensin tarinaa nykyisyydestä, jonka sodan voittamiseen. Innovatiivipohja on menneisyydessä. Tämän suus oli todellinen pakko, ei tyhjä ylempien esikuntien (tavaran toi10 00111001010001110010101000011111001010101001010101010 mittajien) on luotettava alempien kertomuksen voisi aloittaa mones- hokema. esikuntien (kuluttajien) vaatimuktakin historian tapahtumasta. Toi0101010100101001010001110010100011100101010000111110010 siin ja toimittava niiden mukaan. nen maailmansota on monestakin Kuka tarvitsee 1111100101010100101010101001010010100011100101000111001 Koko järjestelmä riippuu hyvin toisyystä hyvä lähtökohta. Samalla mivista yhteyksistä sekä tiedonkuvoimme muistella 70 vuotta sitten roskapönttöjä? 0001110010101000011111001010101001010101010010100101000 käynnissä ollut Normandian mai- Lokakuussa 1942 kenraali (myö- lun että kuljetusten osalta. hinnousua. hemmin sotamarsalkka) Mont1001010001110010100011100101010000111110010101010010101 Sodan aikana kuoleman pelko gomery oli Afrikan rintamalla oli todellisuutta sadoille miljooedennyt ”erämaan ketun” ken- Otettiin opiksi 010010101010100101001010 0011100101000111001010100001111 nille ihmisille. Pelkästään sotila- raali Rommelin (myöhemmin Vain vähän yli vuotta myöhemmin 1000011111001010101001010101010010100101000111001010001 sorganisaatioihin kuului kymme- sotamarsalkka) joukkoja edel- Liittoutuneiden joukkojen komenniä miljoonia miehiä ja myös nai- lään työntäen Tripoliin. Siihen taja kenraali Eisenhower nimitti 0010100011100101010000111110010101010010101010100101001 sia –Neuvostoliitossa 22 miljoonaa, asti Iso-Britannia oli itse hoitanut Montgomeryn sekä Iso-BritanSaksassa 17 miljoonaa, Yhdysval- joukkojensa huollon. Nyt huol- nian että Yhdysvaltojen maihin1001010010100011100101000111001010100001111100101010100 loissa 14 miljoonaa ja Suomessakin losta alkoi vastata Liittoutuneiden nousujoukkojen päälliköksi tule1010101001010101010010100101000111001010001110010101000 yli puoli miljoonaa. Lisäksi sotaan sotavoimien pääesikunta. Vielä vassa Normandian maihinnouosallistuivat kymmenien muiden tuossa vaiheessa järjestelmät oli- sussa sekä varsinaisen maihinnou0101010000111110010101010010101010100101001010 001110010 maiden armeijat. vat kehittymättömiä. Montgome- sun ajaksi että sillanpään laajentaTeollisuus oli mobilisoitu lähes ryn kuvaa kaaosta seuraavasti. misen ja varmistamisen edellyttä0011100101000111001010100001111100101010100101010101001 täysin sotaponnistusten tukemi- Meiltä puuttui kipeästi monia mäksi ajaksi. Vaikka Afrikan taisteseen. Tehdassalit täyttyivät mil- erilaisia tarvikkeita. Purettuamme lut olivatkin olleet tärkeitä, niiden 0101010010100101000111001010001110010101000011111001010 joonista naisista, jotka korvasi- ensimmäisen Liittoutuneiden mittasuhteet olivat vaatimattomia 1110010101010010101010100101001010001110010100011100101 vat rintamalla olleiden miesten päämajan meille lähettämän lai- tuleviin sotatoimiin verrattuina. työpanokset eri siviilitehtävissä. van havaitsimme, että lastina oli Normandian maihinnousun 30 0111001010100001111100101010100101010101001010010100011 Teollisuuden, maatalouden, tie- 10 000 roskapönttöä! Ajattelimme ensimmäisen päivän aikana Liitteen ja logistiikan voimavarat oli hävyttömästi, että päämaja tarvit- toutuneiden oli määrä purkaa aluk0101000111001010001110010101000011111001010101001010101 valjastettu vain yhteen tehtävään, sisi niitä enemmän kuin me. sista 1 100 000 sotilasta varustei0010101010100101001010001110010100011100101010000111110 0001111100101010100101010101001010010100011100101000111 MATTI H YYPPÄ Digitalisaatio – uhka ja mahdollisuus, 28 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 1010010100011100101000111001010100001111100101010100101 0101001010101010010100101000111001010001110010101000011 1010000111110010101010010101010100101001010001110010100 1100101000111001010100001111100101010100101010101001010 1010010100101000111001010001110010101000011111001010101 0010101010010101010100101001010001110010100011100101010 1001010100001111100101010100101010101001010010100011100 1000111001010001110010101000011111001010101001010101010 0101010100101001010001110010100011100101010000111110010 1111100101010100101010101001010010100011100101000111001 0001110010101000011111001010101001010101010010100101000 1001010001110010100011100101010000111110010101010010101 net tuhannet viestimiehet kentden massiiviseen tiedonsiirtoon neen, 200 000 ajoneuvoa ja 750 0100101010101001010010100011100101000111001010100001111 täpuhelimilla, kenttäradioilla, ilman viestimiesten armeijaa. 000 tonnia materiaalia. Huolto1000011111001010101001010101010010100101000111001010001 kaukokirjoittimilla ja tilausTeknologia on todella yhdisorganisaatiot olivat mittasuhlomakkeilla. Lähetit juoksivat tänyt ihmiset ja antaneet tieteiltaan valtavia. Maihinnou0010100011100101010000111110010101010010101010100101001 etulinjassa ja rintaman takana don siirrolle ennen näkemättösussa ja sen jälkeen välittömästi he ajelivat moottoripyörillä. mät mahdollisuudet. Samalla se tarvittavat tarvikkeet oli toimi100101001010 0011100101000111001010100001111100101010100 Tietoja vihollisesta hankittiin on antanut uusia mahdollisuuktettu aiemmin lähinnä Yhdyseri keinoin ja välitettiin sitä tarsia yritystoiminnalle ja muuttavalloista ja varastoitu Englan1010101001010101010010100101000111001010001110010101000 vitseville tahoille. Sodan lopulla nut kuluttajien käyttäytymistä. tiin. Pääosa jatkossa käytettä0101010000111110010101010010101010100101001010001110010 Yhdysvaltain asevoimien kokoOlemme lehdessämme käsivistä tarvikkeista oli toimitetnaisvahvuudesta erilaisiin huoltelleet niistä esimerkiksi piltava edelleen Yhdysvalloista 0011100101000111001010100001111100101010100101010101001 tojoukkoihin kuului noin 45 vipalveluita, median murrosta asti. prosenttia henkilöstöstä. Kymja verkkokaupan rynnistystä. Tavarat toimitettiin ensin 0101010010100101000111001010001110010101000011111001010 menestä sotilaasta vain kolme Kehitys on ollut huimaa, mutta Yhdysvalloissa keskusvarikoille, oli etulinjan taistelutehtävissä. toimintamallit kehitettiin jo sieltä ne vietiin satamiin, sata1110010101010010101010100101001010 00111001010001110010 Sodan syömähampaat tarvitaiemmin. mista Atlantin yli Englantiin, 0011100101010000111110010101010010101010100101001010001 sivat vahvat ikenet, leukaluut Digitalisaatio eli teollinen josta ne sillanpääasemien valtaja lihakset voidakseen toimia. internet on tulossa ja osin jo usten jälkeen kuljetettiin selus0010100011100101000111001010100001111100101010100101010 Kitkaton yhteistoiminta edeltaapertelevin askelin tullutkin tassa sijaitseviin keskusvarilytti tiedon nopeaa siirtoa, joka osaksi teollista prosessia. Jos se koihin, niistä armeijaportaan 1001010101010010100101000111001010001110010101000011111 puolestaan vaati mittavaa viesolisi ollut Normandiassa käykenttämakasiineihin, edelleen 0000111110010101010010101010100101001010001110010100011 tihenkilöstöä. Sodan loppuvaitössä, tykki olisi ilmoittanut armeijakuntien varikoille, sieltä heessa järjestelmä oli kehittynyt internetissä putkensa kulumitäydennyspaikoille, niistä divi0101000111001010100001111100101010100101010101001010010 ja se toimi yleensä mallikkaasti. sesta huoltoon, joka olisi hyvissä sioonien tai rykmenttien varusOlkoon tämä tarina myös kunajoin toimittanut uuden putken. varastoille ja lopulta perusyk0010100101000111001010001110010101000011111001010101001 nianosoitus 70 vuotta sitten tehPanssarivaunu olisi ilmoittanut siköille. Normandiaan hinatdylle maailmanhistorian suumoottorissaan olevan väärää tiin järkälemäisiä tekosatamia ja 0101010010101010100101001010001110010100011100101010000 rimmalle maihinnousulle Noröljyä, laivan tutkalaitteisto piilevedettiin vedenalainen polttoai1010100001111100101010100101010101001010010100011100101 mandiassa. västä viastaan, sotilaan terveysneputki. ranneke sydänkohtauksen vaaAikaisemmista kokemuksista 0111001010001110010101000011111001010101001010101010010 rasta ja kranaatinheitin suuntaoli otettu opiksi. Oli kehitetty Mitä tekemistä laitteen linssin siirtymisestä. Se numerokoodi, jossa jokainen 1010100101001010001110010100011100101010000111110010101 digitalisaation kanssa? olisi ollut todella uutta aurinnumero tarkoitti tiettyä tarvigon alla. kenimikettä. Standardisointi Sota oli pakottanut kehittämään 1100101010100101010101001010010100011100101000111001010 Digitalisaatio antaa mahdololi kehitetty huippuunsa. Kultoimivat huoltojärjestelmät. 1110010101000011111001010101001010101010010100101000111 lisuuden koneiden ja laitteiden jetuslaivat ja maihinnousualukSamalla se antoi mahdollisuuitsensä tuottamaan informaaset oli mitoitettu tarvikkeiden det massiivisten viestiyhteyk1010001110010100011100101010000111110010101010010101010 tioon ja jopa kommunikaation ja niiden pakkausten mukaan. sien hoitamiseen ihmisvoimin. eri järjestelmien kanssa. TeolliLogistiikka oli suunniteltu tarSodan jälkeen isoillakaan yri0101010101001010010100011100101000111001010100001111100 sen internetin mahdollisuudet vikkeiden tärkeyden mukaan. tyksillä ei ollut resursseja kehit0011111001010101001010101010010100101000111001010001110 vaikuttavat lähes rajattomilta. Mies ei pysty taistelemaan tää vastaavaa järjestelmää siviiJotkut puhuvat jälleen uudesta ilman muonaa. Päivittäinen lipuolelle. Se oli yksinkertai0100011100101010000111110010101010010101010100101001010 vallankumouksesta. Tätä ei ole annos oli muuten 2 kiloa 724 sesti liian kallista. Järjestelmä ennen nähty. grammaa. Hän ei pysty taisteoli keksitty, mutta siviilioloissa 1010010100011100101000111001010100001111100101010100101 Missä vaiheessa digitalisaalemaan myöskään ilman aseita suurelta osin käyttökelvoton. tio on nyt? Mitä sen käyttöönja ammuksia. Uutta paitaa voi Vasta tietokoneet ja internet 0101001010101010010100101000111001010001110010101000011 otto edellyttää? Onko se mahsen sijaan odottaa pari päivää. antoivat mahdollisuudet jatkaa 1010000111110010101010010101010100101001010001110010100 dollisuuksien valtameri? Ovatko Kuluttajat päättivät, tavaran sodan aikana kehitetyllä polulla. suomalaiset yritykset hereillä toimittajat palvelivat. Ei siis mitään uutta auringon 1100101000111001010100001111100101010100101010101001010 uudessa muutosvirrassa? Näitä Järjestelmän toimivuus edelalla. kysymyksiä käsittelemme ensi lytti valtavaa tietomassan siirNykyisin erilaiset ITC-rat10100101001010 00111001010001110010101000011111001010101 numerossa. ❚ toa. Asiasta huolehtivat kymmekaisut antavat mahdollisuu0010101010010101010100101001010001110010100011100101010 1001010100001111100101010100101010101001010010100011100 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 29 PROFIILI Teksti JA KUVA T : M a tt i Hyyppä Kauko Juhantalo pohtii ehdokkuutta eduskuntavaaleissa 30 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 KAUKO JUHANTALO Pohjois-Satakunnasta on viime aikoina kuultu monipuolisia ja moninaisia uutisia. Kuntaliitokset, erityisesti Lavian, aiheuttavat päivittäistä keskustelua. Pohjois-Satakunnan asioiden taustalle heijastuu edelleen vahvana kiitellyn ja kiistellyn Kauko Juhantalon profiili. Tapaamme Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Sovimme, että haastateltava voi tulla paikalle teemalla ”tule sellaisena kuin olet”. Kauko Juhantalo saapuukin paikalle työvaatteisiin pukeutuneena. Se sopii hyvin nykyaikaiseen profiilin nostoon. Klapijäykkyyttä Kauko Juhantalon on ollut Kankaanpään kuntoutuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja sen perustamisesta alkaen. Nyt mies vaikuttaa itse olevan kuntoutuksen tarpeessa. Askel ei ole normaalin rento, vaan pikemminkin kivuliaan jäykkä. Hetkelliset kivut johtuvat kuulemma liiallisesta työnteosta. - Olen tehnyt nopeassa tahdissa yhteensä 220 heittomottia klapeja. Työ painottui liikaa urakkapuolelle. Nyt paikat ovat vähän kipeinä. Rentoututan niitä siivoamalla työhuoneeni. Aina silloin tällöin tyhjennän huoneen lattiasta kattoon. Tomutan kaiken mahdollisen ja heitän pois tarpeettomat paperit. En minä silti kovin usein siivoa. Nyt oli vaan sopiva hetki klapijäykkyyttä parantaessa. Jatkan siivoamista taas tämän haastattelun jälkeen. Kuuden kysymyksen vastaukset - Olen kotoisin Kankaanpäästä. Synnyin 72 vuotta sitten. Olen naimisissa. Lapsia on neljä ja lapsenlapsia kahdeksan. Harrasta maataloustöitä, joista klapitalkoot ovat viimeisin esimerkki. Pidän merestä. Merikarvia on ”laivastotukikohtani”. Metsästys on myös läheinen harrastus. Olen luonteeltani päämäärätietoinen, ehkä K osin jopa itsepäinen. En silti ole mikään räksyttävä hiostaja. Elämä satuttaa - Olen kotoisin maatalosta. Meitä oli alun perin kaksi poikaa ja yksi tyttö. Toimin 20 vuotta asianajajana Kankaanpäässä. Minusta tuli traagisen onnettomuuden seurauksena myös maanviljelijä. Veljeni, jonka piti jatkaa kotitilamme pitoa, kuoli vaimonsa kanssa liikenneonnettomuudessa 1970. Siskoni on hammaslääkäri, joka ei voinut kotitilaamme pitää. Siksi minusta tuli kahden ammatin harjoittaja. Kansanedustajaksi minut valittiin 1979. Myöhemmin toimin myös ministerinä. Tunnetun valtakunnanoikeuden päätöksen jälkeen minut erotettiin eduskunnan jäsenyydestä. Palasin eduskuntaa kahdeksi kaudeksi 1995. Olen edelleen Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Kankaanpään hyvin menestyvän kuntoutuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja sekä Vatajankosken Sähkön hallituksen puheenjohtaja. Kankaanpää ja Lavia ne yhteen soppii tai sitten ei - Kankaanpään ja Lavian kuntaliitospäätös tai oikeastaan päättämättömyys on kauhean harmillista. Lopulta Lavia halusi, mutta Kankaanpää ei. Ehkä Valtioneuvosto on tätä lukiessanne jo tehnyt pakkoliitospäätöksen Lavian ja Porin yhdistämisestä. Mielestäni päätöksenteossa voisi osoittaa ennakkoluulottomuutta. Liitettäköön Lavian itäosat Poriin ja länsiosat Kankaanpäähän. Lavian taru itsenäisenä kuntana loppuu joka tapauksessa. Jos tavoitteena on palvelujen turvaaminen, olisi jakopäätös perusteltu. - Kuntaliitokset ovat laajemminkin edessä, vaikka nykyhallitus asiassa joutuikin perääntymään. Pienet kunnat eivät yksinkertaisesti pysty järjestämään kaikkia peruspalveluja jatkossa itse edes valtion tuella. Pakkoliitoksia en kannata, mutta jotain on tehtävä. Asiat sujuisivat huomattavasti paremmin, jos pienet liitettävät kunnat saisivat varmuuden siitä, että keskeiset lähipalvelut säilytetään edes kohtuullisessa mittakaavassa oman entisen kunnan alueella. Valtionhallinnon ja kunnan yhteiset palvelupisteet olisivat yksi mahdollinen ratkaisu. Maakunnan tulevaisuus huolettaa - Olen aina tuntenut olevani satakuntalainen. Viimeksi tein töitä Kiikoisten pysymiseksi osana Satakuntaa. Jos suuruuden ekonomia kuitenkin pakottaa valitsemaan, niin mielestäni Satakunnan oikea suunta on Varsinais-Suomi. Kuulumme esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan ervaalueeseen (erityisvastuualue, joka hoitaa vaativan erikoissairaanhoidon palvelut). Jopa meri yhdistää meitä monella tavalla. - Sanotaanko niin, että pidän Satakunnan asioiden hoitoa vähän saamattomana. Politiikka kiehtoo minua edelleen. Tunnen itseni hyvävoimaiseksi ja energiseksi. Siksi ehdokkuus seuraavissa eduskuntavaaleissa kiehtoo melkoisen paljon. Tällä hetkellä en osaa sanoa ehdokkuudelleni kyllä, mutta en myöskään ei. Lopullisen päätöksen teen hyvissä ajoin, lupaa Kauko Juhantalo. ❚ auko Juhantaloa ympäröi edelleen tekemisen meininki. Hänen puheensa on mukaansa tempaavaa ja uskottavaa. Ehkä näemme hänet vielä eduskunnassa puhumassa Satakunnan puolesta. Todellisiin päätöksenteon kammareihin emme häntä voi seurata. Kiitelty ja kiistelty jatkaa edelleen. M a tt i Hyyppä SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 31 vierastuoli Teksti 32 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 ja kuvat: MATTI H YYPPÄ RISTO E.J. PENTTILÄ T OI M I T USJO H T AJA , KESKUSKAUPPAKA M ARI ”Julkinen talous tervehdytettävä” Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä vieraili Satakunnan kauppakamarin kevätkokouksessa Porissa toukokuun puolivälissä. Lehdellemme antamassaan haastattelussa hän oli erityisen huolissaan julkisen talouden nykytilasta. Lehtemme haastatteli uutta Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilää tuoreeltaan kolmisen vuotta sitten. Silloin hän arveli yritysten toimitusjohtajien kanssa keskustelemisen sekä maakuntien kauppakamarien kanssa tehtävän yhteistyön olevan merkittävä osa hänen uutta työtään. Ennustus on osoittautunut oikeaksi. - Maakunnissa käynnit ovat iso osa käytännön työtäni. Yritysjohtoa ja kauppakamarien luottamushenkilöitä tapaamalla saan tietoja ajankohtaisista ongelmista. Keskustelujen perusteella olemme voineet asettaa yhteiset tavoitteet, joiden saavuttamiseksi teemme yhdessä työtä. Aion jatkaa tätä hyväksi osoittautunut menettelytapaa jatkossakin. duttavat vaarallisella tavalla elinkeinoelämän kasvumahdollisuuksia. - Julkinen talous on mahdollista saada kuntoon monen keinon yhdistelmällä. Niistä tärkeitä ovet esimerkiksi sote-uudistuksen läpivienti, digitaalisten palvelujen lisääminen toiminnan tehokkuuden parantamiseksi, kuntien ja kuntayhtymien viiden vuoden irtisanomissuojasta luopuminen liitostilanteissa, todellisen eläkeiän nosto (eli työssäolovuosien lisääminen) sekä yritysten kasvun turvaaminen ja sitä kautta verokertymien kasvattaminen, listaa Risto E.J. Penttilä - Näyttää kuitenkin siltä, että näissä asioissa päästään eteenpäin vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Julkinen talous kuntoon Selviävätkö yrityksemme? - Julkinen talous on tällä hetkellä Suomen talouden todellinen ongelma. Julkisten menojemme suhde bruttokansantuotteeseen on 58 prosenttia. Lukua voi verrata 1990-luvun laman aikoihin, jolloin se oli pahimmillaan yli 60 prosenttia. Meidän olisi saatava osuus putoamaan vähintään 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan veroasteemme on noussut 46 prosenttiin, joka on korkeimpia koko maailmassa. Paisuneet julkiset menomme ja noussut veroasteemme heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja tukah- - Kaikesta huolimatta uskon suomalaisten yritysten tulevaisuuteen. Historia on osoittanut, että yrityksemme ovat selvinneet nykyistä vaikeammistakin ajoista mukautumalla uusiin olosuhteisiin. Ikäviäkin päätöksiä on tehty ja tehtävä. Paikoilleen jähmettyminen on kaikkein vaarallisinta. Olemme saaneet viime aikoina positiivisiakin uutisia isoista investoinneista. Samalla suomalaiset, varsinkin nuoret, ovat löytäneet yrittäjyyden uudella myönteisellä tavalla. Vaikka muutos näkyykin vielä enemmän innostuneisuudessa ja puheissa kuin numeroissa, tuottaa muutos jatkuessaan positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaamme. - Lisäksi tarvitsemme muutoksia yritysverojärjestelmäämme. Meidän on saatava yrityksiin enemmän oman pääoman ehtoista rahaa. Mallia voisimme ottaa Virosta. Siellä verojärjestelmä kannustaa investointeihin ja sitä kautta yritysten kasvuun. Veroa maksetaan vasta, kun omistaja ottaa rahaa ulos yrityksestä. Valtiokapitalismiin ei ole paluuta - Viime aikoina on tuotu esille vaihtoehto, jossa valtio laittaisi lisärahaa elvytykseen omaisuuttaan myymällä. Jos valtiolla todella on varaa elvytykseen, olisi parasta elvytystä verotuksen keventäminen. Se elvyttäisi kulutuskysyntää, parantaisi yritysten toimintaedellytyksiä ja lisäisi sitä kautta myös taloudellista aktiviteettia sekä valtion ja kuntien verotuloja. - Kaiken ohessa meidän on pidettävä huolta kansainvälisen kilpailukykymme parantamisesta ja innovaatioiden merkittävästä lisäämisestä. Nämä tavoitteet voi saavuttaa vain yritysten kautta. Valtio tai valtiokapitalismi ei Suomea pelasta. Meidän on menneiden vuosien takaiskuista huolimatta luotettava markkinatalouteen, tehtävä oikeita päätöksiä ja mentävä rohkeasti eteenpäin. ❚ SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 33 JÄSENYRITYS T EKS T I JA KUVA T : AULI AAL T ONEN 1.Accounting - Pori Oy:n uudet, valoisat tilat Porin Eteläkauppatorilla. Moderni tilitoimisto, joka palvelee asiakasta henkilökohtaisesti Tilitoimisto 1.Accounting - Pori Oy on muutamassa vuodessa kasvanut 14 henkeä työllistäväksi taloushallinnon asiantuntijayritykseksi ja saavuttanut varteenotettavan aseman Porissa, jossa tilitoimistoja on kymmenittäin. Kun Minna Hellman ja Kirsi Juusela yhdeksän vuotta sitten päättivät lähteä perustamaan omaa yritystä, oli heidän ajatuksenaan löytää yritykselle nimi, joka on sekä moderni että riittävän kansainvälinen. – First Accounting, kirjoitettuna 1. Accounting, kuvaa tätä päivää ja toimintaamme. Haluamme olla arvostettu taloushallinnon kumppani. Porin alue on kansainvälistynyt ja asiakaskunnassamme on myös ulkomaalaisia, jotka puhuvat pelkästään englantia sekä suomalaisia yrityksiä, jotka tarvitsevat englanninkielistä raportointia. 34 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 Yrittäjät Hellman ja Juusela toimivat molemmat asiakkuusjohtajan nimikkeellä ja päättävät yhdessä yrityksen asioista tasavertaisesti. Heidän ajatuksensa tuntuvat käyvän hyvin yhteen. Kun toinen aloittaa lauseen tai ajatuksen, toinen jatkaa sen helposti loppuun. – Olemme molemmat Porin seudulta kotoisin ja olleet yli 20 vuotta tilitoimistoalalla, myös saman työnantajan palveluksessa osan aikaa. Halusimme lähteä toteuttamaan omassa yrityksessä hyvää palvelua ja hyvää huolenpitoa asiakkaista. Hallittua kasvua Yritys muutti viime vuoden syyskuussa Itsenäisyydenkadulta isompiin tiloihin Eteläkauppatorille. Hellman ja Juusela ovat erittäin tyytyväisiä valoisiin, 290 neliön tiloihinsa. – Meillä on nyt yli 100 neliötä enemmän kuin entisessä paikassa, jossa tilat kävivät jo ahtaiksi. Olemme tyytyväisiä, että löysimme yhteistyökumppanin, joka oli valmis remontoimaan tilat toiveidemme mukaan. 1.Accounting on kasvava ja toistaiseksi porilainen yritys, mutta Yrittäjät Kirsi Juusela (vas.) ja Minna Hellman. yrittäjien mukaan ei ole poissuljettu, etteikö yritys voisi laajentua muillekin paikkakunnille. Yrityksen liikevaihto on 0,8 miljoonaa euroa. – Haluamme kuitenkin pitää kasvun hallittuna ja varmistaa että asiakas saa aina laadukasta palvelua. Emme tällä hetkellä ole ajatelleet kasvaa yritysostoilla, vaan haluamme itse päättää miten meillä toimitaan ja kuka meillä työskentelee, Juusela selittää. Hellman lisää, että näinä aikoina ei ole helppoa saada hyvää henkilökuntaa tilitoimistoon. Nuorten kannattaisi vakavasti miettiä tilitoimistoa yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona, sillä ala on ihan trendikäs. Vallalla voi olla vielä vanha käsitys kirjanpitäjästä pölyttyneen paperipinon takana, mutta sähköiseen maailmaan mentäessä työ on muuttunut. Työ on vaihtelevaa ja monipuolista ja työssä tarvitaan kielitaitoa sekä laajaa tuntemusta verotuksesta, kir- janpitolaista ja muista oikeudellisista asioista. – Urallaan pystyy etenemään talon sisälläkin osaamisen kasvaessa. Meillä kaikki tekevät kaikkea, jokainen kirjanpitäjä antaa myös konsultointia. Ja jos aloittaa vaikka peruskirjanpitäjänä, pääsee taitojen kehittyessä tekemään yhä vaativampia tehtäviä ja palvelemaan vaativampaa asiakaskuntaa, asiakkaana voi olla parturiliike tai vaikka iso kansainvälinen yritys. Perinteistä ja sähköistä palvelua 1.Accounting saatetaan mieltää yritykseksi, jolla on pääasiassa isoja asiakkaita. Hellman ja Juusela oikaisevat oitis tällaisen käsityksen. – Meillä on asiakkaina kaikenkokoisia yrityksiä, sekä pieniä että isoja. Vaikka pystymme hallinnoimaan isojakin kokonaisuuksia ja toteuttamaan vaativatkin ratkaisumallit asiak- kaan tarpeiden mukaan, haluamme kuitenkin palvella kaikenkokoisia. Yritys tarjoaa taloushallintopalveluja sekä sähköisenä että paperisena ja asiakas voi ulkoistaa heille taloushallinnon joko kokonaan tai osittain. – Yleensä isommat ulkoistavat kokonaan, mutta on pienempiäkin, ulkoistaminen ei ole koosta riippuvainen. Esimerkiksi yksinyrittäjä voi laskea omalle työlle hintaa, hoitaako itse laskut vai keskittyykö omaan osaamiseen ja ulkoistaa kirjanpidon lisäksi myös laskujen hoidon. Taloushallinnon voi hoitaa myös kokonaan sähköisessä järjestelmässä, jossa kirjanpidon ja palkanlaskennan lisäksi tehdään myynti- ja ostolaskut ja nähdään reaaliaikainen tilanne. – Meillä lähes 40 prosenttia asiakkaista on sähköisessä taloushallinnossa. Juuri yritystoiminnan aloittaneet asiakkaat lähtevät ehkä helpommin sähköiseen taloushallintoon ja haluavat kaikki sähköiset ratkaisut käyttöön, he pitävät sitä itsestään selvyytenä. – Sähköinen järjestelmä voi tulla hiukan kalliimmaksi, riippuen siitä missä laajuudessa sitä tarvitaan ja mitkä ovat asiakkaan nykyiset järjestelmät. Mutta se voi myös säästää kustannuksissa, yrittäjän oman ajan käytössä sekä kahdenkertaisen työn vähentymisenä. Kun sekä tilitoimisto että asiakas toimivat samassa järjestelmässä, asiakas voi tehdä osan itse, esimerkiksi myyntilaskut, kirjautumalla netissä järjestelmään. Kilpailuvalttina hyvin tehty työ – Vaikka olemme toimineet suhteellisen vähän aikaa, olemme kuitenkin jo tunnettu toimisto ja työtämme arvostetaan. Hyvä yhteistyöverkosto vahvistaa osaamistamme. Esimerkiksi SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 35 Taloushallintoliiton auditoinneissa olemme saaneet erittäin hyvää palautetta palvelumme laadusta. Muista alan palvelun tarjoajista 1.Accounting haluaa erottua henkilökohtaisella ja asiantuntevalla palvelulla. – Henkilökohtainen palvelu on meidän juttu. Meidät saa vielä kiinni, vaikka maailma on menossa kasvottomaan suuntaan. Tilitoimistojen suuresta määrästä huolimatta Hellman ja Juusela kokevat lähinnä suurimmat tilitoimistot kilpailijoikseen. Ajan tasalla pysyminen on tärkeää. Ala muuttuu koko ajan ja uusia lakeja tulee jatkuvasti. – Koulutamme henkilökuntaa säännöllisesti ja pidämme tärkeänä, että henkilöstö vahvistaa osaamistaan tarvittaessa myös esimerkiksi KLT- tai PHT-tutkinnolla tai muilla erityisosaamisen alueilla. Muun muassa asiakasyritysten veroasioiden hoitaminen vaatii asiantuntemusta. On tärkeää, että vero- - Pohjoisranta 11 28100 Pori, puh. 010 2922 250 www.satalaskenta.fi tus on hoidettu optimaalisesti sekä yhtiötä että osakkaita ajatellen. Haluamme olla avoimia ja herättää keskustelua, jotta asiakkaat osaavat harkita eri vaihtoehtoja. Hellman ja Juusela haluavat tulevaisuudessakin olla varteenotettava palveluntarjoaja kaikenkokoisissa ulkoistuksissa. ❚ KAUPUNGIN RAKENTAJA - KAUPUNGIN RAKENTAJA VUOKRA-ASUNNOT OPISKELIJA-ASUNNOT VUOKRA-ASUNNOT • • OPISKELIJA-ASUNNOT Yksilölliset ja neuvovat PALVELUMME • Kirjanpitoym.taloushallinto •Isännöinti •Konsultointijakoulutus •Vero-jayhtiöoikeudellisetpalvelut Annankatu 8, 28100 Pori | (02) 621 2400 | www.porinyhasunnot.fi Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Annankatu 8, 28100 Pori | (02) 621 2400 | www.porinyhasunnot.fi [email protected]| www.abakus.name| 02 633 0445, 050 557 3700 Isolinnankatu3L50/Valtakatu1(katutaso)Pori SATAKUNTALIITTO www.satakuntaliitto.fi Ravintola 19. REIKÄ Karhuluodontie 85, Yyteri MAITTAVA LOUNAS NOUTOPÖYDÄSTÄ JOKA PÄIVÄ alkaen klo 11. TERVETULOA! Paulan Pidot Tule nauttimaan kauniista merellisestä kesämaisemasta! Puh. 02-630 8324, 0500 898 772 www.veikkolehti.fi Sisustajan aarreaitta Pidämme ympäristöä puhtaana Puinnintie 21, 28360 Pori 050 5335679 www.deconella.fi ti-pe 11-18 (kesä- ja heinäkuu 11-17) la 10-14 36 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 Veikko Lehti Oy:n asiakkaana nautit hyvin hoidetusta jätehuollosta, joka on edullista ja luontoa säästävää. Toimintamme on usean vuoden ajan tähdännyt kaatopaikalle menevän jätteen vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen. Katso lisää palveluistamme www.veikkolehti.fi. Veikko Lehti Oy, Teljänkatu 10, 28130 Pori, puh 02 631 6100, fax 02 637 0287 LIITY JÄSENEKSI SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIIN Kauppakamarin jäsenyys kannattaa YRITYSTEN JÄSENMAKSUPERUSTEET: Liikevaihto Henkilökunnan Jäsenmaksu lukumäärä ‹ 2 milj.euroa › 2 milj.euroa 1–25 › 25 › 8 milj.euroa 1–50 › 50 Mikäli liikevaihto on yli 17 milj.euroa ja henkilökunnan määrä on alle 100 henkilöä 100 – 200 henkilöä 201 – 500 henkilöä yli 500 henkilöä PALAUTUSOSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6 Suomessa toimii 19 kauppakamaria, joiden toimialueet kattavat koko 140 euroa 270 euroa 350 euroa 440 euroa 540 euroa maan. Jäseniä on 18.000 – yrityksiä yhden miehen yrityksistä suuriin konserneihin – useilta yritystoiminnan alueilta kaupan, teollisuuden ja palvelualan piiristä. Kauppakamarijärjestö on yritysten palvelu- ja edunvalvontaorganisaatio, johon yrityksesi kannattaa kuulua. 630 euroa 820 euroa 1100 euroa 1820 euroa Ilmoitamme yrityksemme Satakunnan kauppakamarin jäseneksi ja sitoudumme vuosittain suorittamaan kunakin vuonna vahvistettavien jäsenmaksuperusteen mukaisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. TIEDOT YRITYKSESTÄMME: Nimi: 28100 PORI Osoite: www.sata.chamber.fi Puhelin: Toimiala: Telefax: Toimisto: Valtakatu 6, 28100 Pori Liikevaihto: alle 2 milj.euroa ❒ Postiosoite: PL 100, 28101 Pori Henkilökunnan määrä: Puhelin: (02) 634 0700 Toimitusjohtaja: [email protected] 2–8 milj.euroa ❒ 8–17 milj.euroa yli ❒ 17 milj.euroa ❒ Yhteyshenkilö kauppakamariin: / 2014 Allekirjoitus: NETISSÄ S Ö Y M Ä Y VOIT LIITT ata.chamber.fi www.s SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 37 Kirkko SuomiAreenalla Porissa Arkkipiispa, rokkari, puoluesihteeri ja vihreä emäntä – uskossaan vahvat? Ke 16.7. klo 14–15.15 Eetunaukion lava Kari Mäkinen, Kari Peitsamo, Timo Laaninen ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto. 50 Virsi- ja viini-ilta Ke 16.7. klo 21–22.30 Raatihuoneen juhlasali, Hallituskatu 9 a Vanhuus on radikaali voima -seminaari Vuokrattavana • Erikokoisia pakettiautoja • 1+8 pikkubussi (B-ajokortti) • 1+6 hengen kevytkuorma-auto To 17.7. klo 17–18.30 Porin perusturvakeskus, kuntoutus- ja sairaalapalvelut, Maantiekatu 31, D-rakennus, auditorio, 1. krs. mm. arkkipiispa Kari Mäkinen Koko ohjelma porievl.fi Myös • • Traileri, kantavuus 2000 kg Saatavilla myös katettuna (16 kuutiota) tai ajoliukoilla ja vinssillä Kahden hevosen hevostraileri RAKENNE S Ä R E T V-K OY Lapinjoentie 4, 27100 EURAJOKI 050 381 5540, (02) 868 1999 Yllätyksiä, teatteria, lauluja ja leikkejä kaikenikäisille. Yhteistyössä Porin Teatterinuoret ja juontajana Laura Aimola • teräsrakenteet • teollisuusputkitukset • RST / HST / alumiinityöt • teräsmyynti Tilintarkastus Veropalvelut Lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt www.ey.com/fi www.ey.com/fi/kotimaa © 2014 Ernst & Young OY. All Rights ReValtakatu 9-11 Antinkatu 15 c served. 28100 Pori p. 0400 377 700 38 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 26100 Rauma p. 0400 377 700 © 2014 Ernst & Young OY. All Rights Reserved. Asiantuntijat palveluksessasi PORIN MIES-LAULUN TALO Vapaudenkatu 10 www.pml.fi Varaukset: puh. 0400 421 653 [email protected] Kaikki raudoitusalan työt Puh. 02-635 4548, 040 567 6381 Kyröläisentie 43, 28130 Pori www.imp-raudoitus.fi Kierrättämällä vähennät merkittävästi jätteen syntyä, säästät luontoa ja energiaa. Kierrätämme veloituksetta: metalliromut, akut, autot, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet Kuusakoski Oy PVO-LÄMPÖVOIMA OY www.pohjolanvoima.fi Mäntyluodon palvelupiste 28880 Pori p. 020 781 7660 avoinna ma - pe 8 - 16 www.kuusakoski.fi Onko jälkee vai ei? Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi! SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2014 39 NANOSHOP.FI ON PAIKALLINEN TOIMISTOTARVIKEKAUPPASI! Voit tulostaa mm. lähetystieto-, osoite-, arkisto-, kansio- ja viivakooditarroja, nimikilpiä ja paljon muuta. 99 ARKISTOKANSIO A4, NAUHAT 7 CM, RUSKEA 100 kpl arkistokelpoisesta 1,0 mm voimapahvista valmistettua arkistokansiota nauhakiinnityksellä. 79 00 00 kpl, alv 0 alv 0 ARKISTOKOTELO A4 + ARKISTOHAARUKKA 100 kpl miniaaltopahvista valmistettua 8 cm arkistolaatikkoa sekä 100 kpl arkistohaarukkaa 8 cm:n vakiorei´itykselle. Yhteensä: 7900 alv 0 (120017) (120021) A6 BLOKKIVIHKO LOGOPAINATUKSELLA Painata kesävihkoon logosi ja anna lahjaksi! Logopainatuksen paikka kannen oikeassa alareunassa. Sivuja 50. Minimitilaus 100 kpl. 1 40 /kpl 500 kpl tilaus, alv 0 OHEISET TARJOUKSET VAIN NANOSHOP.FI VERKKOKAUPASTA! OTA YHTEYTTÄ JA KYSY MUITA MAHTAVIA TARJOUKSIA TAI PYYDÄ MEIDÄT POIKKEAMAAN! PETRI VALTALA, P. 044 569 0030 TAI MIKA LEINONEN, P. 050 572 8329 NANO OFFICE OY • Raumanjuovantie 2, 28100 Pori • p. (02) 624 4144 • nanoshop.fi * Ilmoituksen kaikki tarjoukset voimassa Nanoshop.fi -verkkokaupassa 30.6.2014 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. DYMO LABELWRITER 450 (120000) TARRATULOSTIN (204121) KESÄKUUN TARJOUKSIA NANOSHOP.FI:ssä
© Copyright 2024