- katso kuvat...........s. 10 - Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli Metalli49 49––120 120vuotta vuotta1894 1894––2014 2014 Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti 2/2014. Metalli 49 – 1 www.metalli49turku.fi Palkkatyötä – ei pakkotyötä! s. 4 120-vuotias Metalli 49 juhli - katso kuvat...........s. 10 Onko Suomella - Käytä äänioikeuttasi!............ s. 5 Venäjä-suhteita? s. 8 Eurovaalit 25.5. Aatteen ja ay-liikkeen vappu TURUSSA 1.5.2014 Klo 11.00 Vappumarssi Kulkueen järjestäytyminen Puutorilla Liput, tunnukset, kyltit ja banderollit mukaani Klo 9.00 Vappuaamu toverihaudoilla Kunniakäynti uuden hautausmaan punaisten haudalla Sekakuoro Työnlaulajat puhe Anna Mäkipää ja Kaija Kiessling Klo 12.00 Vappujuhla Vanhalla Suurtorilla Sekakuoro Työnlaulajat Asko Mäki Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Kansanedustaja Annika Lapintie ARJA TUOVINEN Rahvaan lauluja Lena Hulden dosentti SKP Kisällit Saska Heino V-S Vasemmistonuorten puheenjohtaja Janne Laurila ja Tuhlaajapojat Työnlaulajat ja yleisö: Kansainvälinen työväenmarssi Juontaa Ville Okkonen. Tervetuloa! Turun ammattiyhdistysväen Vappu 2014 -toimikunta – Metalli 49 Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Muista vaikuttaa! Pääkirjoitus 2/2014 2 Kyykytys jatkuu Hallitus jatkaa leikkauslinjaansa. Tällä kertaa kohteena, kuten aiemminkin, ovat pienituloiset sekä lapsiperheet. Lapsilisien leikkaus vaikuttaa työttömiin eri tavalla kuin työssä käyviin, saatikka suurituloisiin. Kymppikin on pienituloiselle paljon, vaikka helposti ajatellaan, että mitä yksi kymppi nyt vaikuttaa. Kun niitä kymppejä hallituksen päätöksillä lähtee monesta paikasta ja aina uusista kohteista, vaikutus kertaantuu. Näillä konsteilla ostovoima heikkenee ja sitä kautta työttömyys kasvaa. Toimet lisäävät luokkaeroja. Onko se hyvin toimeentulevan väen tarkoituskin? Vasemmistoliitto lähti hallituksesta juuri edellä mainituista syistä. Mielestäni Vasemmistoliiton ei alun perinkään olisi pitänyt olla mukana hallituksessa, jossa se joutui ensi töikseen perumaan vaalilupauksensa – jo hallitusneuvotteluissa. Työttömyys kasvaa edelleen Viime syksynä solmittu työllisyys- ja kasvusopimus lupasi työpaikkoja lisää, mutta toisin on käynyt. Pääoma- ja yhteisöverojen huojennuksen sekä matalien palkankorotusten piti auttaa työpaikkojen luomisessa. Johtajat saavat sitä korkeampia palkkioita, mitä enemmän lopputilejä antavat. Jos joku tosissaan viime syksynä uskoi, että matalilla palkankorotuksilla luodaan uusia työpaikkoja, pitäisi hänen viimeistään tässä vaiheessa jo herätä ja havahtua tosiasioiden edessä. Työurakeskustelu jatkuu Yksi tämän ajan keskustelujen kestoaiheista tuntuu olevan työura ja sen pidentäminen. Tarkoitus on saada tulevat eläkkeet nykyistä alemmalle tasolle. Kuten tuossa jo edellä totesin, niin työttömyys on kasvussa ja se taas heijastuu työuran pituuteen. Työttömän on vaikea pidentää työuraansa. Metallin työehtosopimuksessa on maininta jonka mukaan työnantajan tulee käydä kaikkien yli 58-vuotiaiden kanssa kehityskeskustelut siitä, miten työssä jaksamista voidaan edistää. Monellako työpaikalla näitä keskusteluja on käyty ja käydään? Johtaako se toivottuun lopputulokseen eli saadaanko työ kevyemmäksi ja mielekkäämmäksi? Suurkiitos juhlista! Suuret kiitokset kaikille, jotka osallistuitte osastomme 120-vuotisjuhlien valmisteluihin ja talkootöihin. Kiitokset myös kaikille juhlijoille ja osastoamme muistaneille yhteistyökumppaneille. Ja kiitos rahalahjoituksista! Ne lahjoitimme lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle. Hauskaa Vappua ja hyvää kesää toivottaa, Antero Palomäki puheenjohtaja Turun metallityöväen ammattiosasto ry 49 Osastomme juhlavuosi on jo hyvässä käynnissä, 120-vuotis juhla Brankulla helmikuussa oli arvokas tilaisuus. Juhliin osallistui Metalliliiton johtoa kuin muita yhteistyökumppaneita sekä myös suuri joukko osastomme jäseniä. Juuri jäsenet tekivät tästä juhlasta Juhlan. Ilman jäseniä ei ole osastoa, eikä historiaa jota voisi juhlia! Tilaisuuden järjestelyt sujuivat hyvin ja aikataulun mukaisesti. Tästä erityinen kiitos kuuluu juhlien järjestelytoimikunnalle. Juhlavuoden seuraava tapahtuma tulee olemaan myöhemmin keväällä Helsingissä eduskuntatalolla järjestettävä seminaari. Seminaari tulee käsittelemään arktisen alueen mahdollisuuksia. Seminaariin voivat osallistua ja ovat tervetulleita kaikki osaston jäsenet. Kevät tekee tuloaan ja moni miettii, oliko talvea ollenkaan. Kovin riemuisat ajatukset eivät kuitenkaan täytä kevätmieltäni, sillä maamme hallituksen kehysriihessä loihtimat leikkaukset tulevat kurjistamaan jäsenistömme ja kaikkein huonoimmassa asemas- Haloila Oy:n pitkäaikainen pääluottamusmies Jouko Suojanen täytti 50 vuotta 30. maaliskuuta. Metalli 49:n onnittelee! Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti • 40. vuosikerta • Toimisto, Tuureporinkatu 17 C 20100 Turku • Puhelin 044 518 9449 Telefax (02) 231 6016 • Sivun valmistus: Graafinen Palvelu Seppo Mäkinen, Somero • Paino: Salon Lehtitehdas –2014 •Toimitusneuvosto: Susanna Merinen Pasi Heikkilä Raimo Kytömaa Samuli Vienonen Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja sa olevien kansalaisten arkea ja toimeentuloa. Lapsilisien ja työttömyysturvan leikkaukset sekä asumisen kallistuminen vaikeuttavat elämistä ja leikkaavat ostovoimaa. Pakettiin liittyvä keväällä sovittu työllisyys- ja kasvusopimuksen 20€ palkankorotus ei tuo perheille turvaa. Tällainen vähäväkisten kohtelu taitaa olla sitä pahimmanlaatuista takatalvea, jota ei kyllä kukaan kaipaa tai hyväksy! Edellä mainitun kaltainen oikeistolainen politiikka on saatava päättymään! Työtätekevien ääntä on alettava kuuntelemaan ja kunnioittamaan. Meidän itsemme on tuotava oma äänemme kuuluviin. Siihen on mahdollisuus äänestämällä. Äänestämiseen meillä tulee mahdollisuus vielä tämän kevään aikana EU-vaaleissa. Joku teistä saattaa pitää näissä vaaleissa äänestämistä turhana. Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä Euroopan unioni vaikuttaa lainsäädännöllään ja asetuksillaan kaikkien kansalaisten, myös osastomme jäsenten, arkeen ja elämiseen. Siksi on tärkeää, että jokainen meistä käyttää äänioikeuttaan ja vieläpä harkiten kenelle äänensä antaa. Itse olen lupautunut porilaisen pääluottamusmiehen, Raimo Kytömaa Metallin liittohallituksen jäsenen Erno Välimäen tukiryhmään. Olen oppinut tuntemaan Ernon rehellisenä, suorapuheisena - ja selkäisenä työläisten puolestapuhujana. Tärkeintä on, että vasemmistolaisten ehdokkaiden joukosta löydät itsellesi oman henkilön, joka parhaiten vastaa sinun arvomaailmaasi ja ajaa sinun asioitasi. Muista äänestää, vain siten voit vaikuttaa! Vaikuttavaa kevättä, Raimo Kytömaa Toimitsija Metalli 49 STAND UP, TURKU! La 26.4.2013 klo 16.00 Klo 16.00 Kokoontuminen ja Metalli-info osaston toimistolla Klo 16.30 Ruokailu Klo 19.00 Stand Up, Turku! Logomo Lavalle nousevat stand up-koomikot Matti Patronen, Antti Haapala, Tommi Mujunen, Jack Björklund ja André Wikström. Tapahtuma on ensisijaisesti vuonna 2005 ja sen jälkeen liittyneille jäsenille. Ilmoittautumiset ja osallistumismaksu 12 € 23.4. mennessä osaston toimistolle [email protected] tai p. 044 518 9449. Paikkoja rajoitetusti. Etuja Metalli 49:n jäsenille Viking Linen risteilyistä! Katso lisää: www.vikingline.fi/edut/metalli49 Ajankohtaista asiaa edunvalvonnasta: Syksyn luottamusmiestapaamiset ovat 19.9., 31.10. ja 12.12. Aiheet selviävät myöhemmin. Toimisto suljettu pe. 2.5. Toimisto auki kesällä: 2.6.-17.8. ma-to klo 9.30-13.00 ja 15.00-17.00 pe klo 9.30-13.00. EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 Metalli 49 – 3 Kataisen-Urpilaisen hallitus leikkaa eläkkeitä Tonnin eläkkeen ostovoimasta lähtee yli 120 euroa/vuosi Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho vaatii ay-liikkeeltä voimakasta vastareaktiota yhdessä eläkeläisjärjestöjen kanssa. Hallitus on päättänyt kehysriihessään leikata eläkkeitä ja perusturvaa. Kun ennakkoarvion mukaan työeläk- keitä pitäisi korottaa n. 1,5 prosenttia ja kansaneläkkeitä 1,6 prosenttia, korotetaan niitä hallituksen sopimuksen Seminaari eduskunnassa Suomalaisvenäläisen arktisen yhteistyön kehittäminen torstaina 15.5. klo 11 alkaen, Eduskunnan kansalaisinfo Kysy lisätiedot ja kuljetukset Metalli 49:n toimistolta! mukaan vain 0,4 prosenttia. Hallitus arvioi hintojen nousun olevan ensi vuonna 1,7 prosenttia. Kokoomuksen, SDP:n, Vihreiden, KD:n ja RKP:n yhteinen hallitus ajaa eläkeläisten ostovoiman rajua alennusta ja lisää pienituloisten ahdinkoa. Samaan aikaan lukuisat maksut nousevat mm. asuminen, sähkö, lääkkeet ym. Sairausvakuutuksesta ja lääkekorvauksista leikataan lisää 51 miljoonaa euroa jo aiemmin toteutetun 150 milj. euron leikkauksen lisäksi. – Nyt tarvitaan kovaa painetta hallituksen hankkeen torjumiseksi. Budjettilait säädetään vasta vuoden lopulla. Ay-liikkeen on lähdettävä puolustamaan eläkkeellä olevia jäseniään yhdessä eläke- ”Lukuisat maksut nousevat mm. asuminen, sähkö, lääkkeet ym.” – Jotta eläkkeiden ostovoima säilyisi, pitäisi työeläkkeitä korottaa n. 1,5 prosenttia ja kansaneläkkeitä 1,6 prosenttia, Nyt niitä korotetaan hallituksen sopimuksen mukaan vain 0,4 prosenttia, sanoo Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. läisjärjestöjen kanssa, sanoo Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. – Vain poliittisen painostuksen avulla epäoikeudenmukainen ja mielestäni laitonkin hanke on torjuttavissa. Varsinkaan työeläkkeiden leikkauksia ei voi perustella valtiontalouden tasapainot- tamista. Työeläkkeet ja valtion budjetti ovat kaksi aivan eri asiaa, Yrttiaho painottaa. – Hämmästelen SDP:n lehmäkauppoja tässä asiassa, kansanedustaja Jyrki Yrttiaho toteaa.(M49) www.jyrkiyrttiaho.fi Vastaveto hyvityssakoilla olla suomalaisten palkkojen polkeminen. Määräyksenä annettiin myös oman porukan supistaminen minimiin. Mikäli työläiset lakkoilemalla tai ylityökielloin vastustavat työnantajan pyrkimyksiä, oli kaikki rettelöt vietävä välittömästi työtuomioistuimeen. Varatoimitusjohtajan herääminen Pasi Heikkilä Rudolf ”Ruti” Rääkkälä oli entinen varatoimitusjohtaja ja nykyinen pääluottamusmies. Rudolf oli armeijasta ja puntiksilta selviydyttyään lukenut itsensä insinööriksi ja piti sitä alkuelämänsä suurimpana munauksena. Suurehkossa metallialan yrityksessä nimeltään Kiristysruuvi Oy:ssä hän sai täydellisen kuvan oikeiston äärimenetelmistä ja painostuksesta työväestöä kohtaan. Rudolf oli edennyt metalliverstaas- sa osastopäälliköstä varatoimitusjohtajaksi huippuvauhtia. Hänelle annettiin matkan varrella sikamaisia tehtäviä kuten halpatyövoiman hankinta Baltian maista. Ohje oli aina sama: ota halvin vuokratyövoima, kaukana kaikesta ay-toiminnasta. Ohjeita annettiin myös siitä, että ulkomaiseen mafiaan piti olla välittömissä yhteyksissä, jotta saataisiin nöyrä ja peloteltu työporukka suomalaisten tilalle. Kaiken tavoitteena piti Kolme vuotta Rääkkälä toimi ohjeiden mukaan, mutta sitten hän heräsi painajaisesta. Ja perkele, nyt saa riittää. Nyt alkavat Kiristysruuvi Oy:n katumusvuodet. Niinpä Rudolf meni toimitusjohtajan luvalla «vakoilemaan» kentälle, mitä duunarit siellä suunnittelivat. Vakoilunsa Rudolf ottikin tosissaan. Parin vuoden Närkkänen tiesi, mitä Ruti tiesi heidän mafiavetoisesta toiminnastaan. sisällä hänet valittiin työntekijöiden pääluottamusmieheksi toimitusjohtajan nieleskellessä konttorissaan. Niin Rudolfista oli tullut työntekijöiden yksimielisellä päätöksellä heidän edustajansa ja kaikkien tuntema Ruti. Hän otti ohjat heti haltuunsa ja laittoi useita työnseisauksia täytäntöön vastalauseena halpatyövoiman käytölle. Kiristysruuvi Oy:n toimitusjohtaja Närkkänen oli kauhuissaan. Hän ei uskaltanut riitauttaa Rutin laittomia lakkoja. Närkkänen tiesi, mitä Ruti tiesi heidän mafiavetoisesta toiminnastaan. Jos nämä asiat vuotaisivat julkisuuteen, olisi hän vankilassa, kuten suuri osa hänen enkelikuorostaan. Mutta Närkkänen pelkäsi vielä pahempaa, ja sitä oli pian tulossa. Rutilla oli selvä suunnitelma, jonka hän esitteli työhuonetoimikunnalle ja osastojen luottamusmiehille. Hän aikoi tehdä toimitusjohtajalle selkeän vaatimuksen hyvityssakoista korvikkeena niille lakkosakoille joita Kiristysruuvi Oy oli nyhtänyt ammattiosastolta. Lisäksi Ruti aikoi vaatia kuukausittain tonnin bo- nusta jokaiselle työntekijälle. Ellei ehtoihin suostuttaisi, niin kaikki tiesivät mitä tapahtuisi. Käräjätuvan ovi aukeaisi ja toimitusjohtajan linnareissu varmistuisi. Rutin esitys hyväksyttiin yksimielisesti hurraten. Niin kävi, että Närkkänen suostui vaatimuksiin mutisematta. Muutamaa kuukautta myöhemmin hänet löydettiin hukkuneena puntti jalassaan mökkilaiturinsa vierestä. Kävi vielä niin, että tapahtuman jälkeen Kiristysruuvi Oy:n hallitus valtuutti pääluottamusmies Rudolf Rääkkälän valitsemaan uuden toimitusjohtajan. Valinta oli helppo. Ollessaan puntiksella armeija-aikana oli hän tavannut erään taistolaiskommunistin Taisto Härkäpään, joka luki ahkerasti lakia. Soitto hänelle sinetöi uuden toimitusjohtajan. Näin Kiristysruuvi Oy:stä tuli ensimmäinen suuryritys Suomessa, jota työväestö johtaa ja hallinnoi. Pasi Heikkilä luottamusmies Stx Finlandin Turun telakalla ja Turun kaupunginvaltuutettu (vas) 4 – Metalli 49 Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Vastikkeellinen sosiaaliturva vai ihmisoikeuksia loukkaava pakkotyö? Metalli 49:n järjesti helmikuussa mielenosoitusmatkan Eduskuntatalolle. Delegaatio luovutti ”Haluamme palkkatyötä, emme pakkotyötä” -adressiin kertyneet nimet ja vaatimuksen eduskuntaryhmien edustajille. näiset tukityöpaikat eli pakliturvan piirissä olevilla henkotyöpaikat eivät ole sitä mikilöillä. Kuin kirsikkana kaTuleva sosiaaliturvan uudistus tä työttömät haluavat. Jos on kun päällä, myös yksityiset mahdollisuuksia työllistää tutyönantajat saavat mahdollipitää sisällään entistä laajemman kirahoilla, on myös mahdolsuuden käyttää tätä heille illisuus työllistää kunnollisesti maista työvoimaa. Lopputuvastikkeellisen sosiaaliturvan eikä luoda valheellisia tilaslos lienee lisää irtisanomisia, osuuden. Käytännössä tämä tartoja työttömyyden vähenejotta saadaan valtion maksamisestä tällä keinolla. maa orjatyövoimaa irtisanotkoittaa pakkotyötä eli jos et tee Nyt valmistelussa on esiltujen tilalle yrityksiin. Kuka sipalkatonta työtä hyvin pienellä lä kahden tunnin päivittäitä enää palkkaa haluaa maknen työvelvollisuus työtösaa työvoimasta, kun ilmaikulukorvauksella sinulle määrätysmille, mutta entä ensi vuonseksikin sitä saa? na? Neljä tuntia ja sitä seusä paikassa, et saa korvauksia tai raavana kuusi tuntia? KunKehysriihestä lähti TEniitä leikataan roimasti. nes ollaan tilanteessa, jossa toimistoille ukaasi pakkotyöläiset korvaavat vakituisen työvoiman. Esillähän Hallitus on osana maalison jo mahdollisuus, että kunsi käyttää todellisten, pysykuista kehyspäätöstään päätTähän työttömien aktinat voisivat korvata palkkavien ja kokopäiväisten, työtänyt, että työttömät on saavointiin ja syrjäytymisen ehtyöläiset osallistavan sosiaapaikkojen luomiseen. Näentava töihin entistä nopeamkäisyyn varattuja rahoja tuli- min. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 3 kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen voidaan työttömälle tarjota lähes mitä tahansa työtä vaikka se ei vastaisi omaa koulutusta tai työkokemusta millään lailla. Tämä laki on toki jo voimassa, mutta nyt on hallitukselta lähtenyt paimenkirje TE-toimistoille. Niitä kehotetaan lisäämään työn tarjontaa ja asia on kirjattu toimistojen tämän vuoden tulossopimuksiin. Myös seurantaa on tiivistetty tässä asiassa. Ja jos kieltäydyt, paukahtaa 2 kuukauden karenssi korvauksiin. Tämän lisäksi työtön velvoitetaan ottamaan työtä vastaan työssäkäyntialueen ulkopuolelta eli yli 80 kilometrin säteeltä. Käytännössä on työ otettava vastaan myös kauempaa, jos työpaikkaan ja takaisin ehtii kolmessa tunnissa julkisella liikennevälineellä. Ja jos kieltäydyt, paukahtaa taas karenssit päälle. Kaiken kaikkiaan tämä paketti osallistavasta sosiaaliturvasta ja hallituksen paimenkirje TE-toimistoille koventaa työttömien elämää rankalla kädellä. Sosiaaliturvan uudistus ei missään nimessä saa olla tällainen ihmisoikeuksia polkeva valtion orjatyömarkkinat mahdollistava lakiuudistus. Adressit.com:ssa on «Haluamme palkkatyötä, emme pakkotyötä»-adressi, jossa on nimien keräys vielä käynnissä. Kertaalleen jo kävimme 13.2.2014 luovuttamassa siihen asti kertyneet allekirjoitukset sekä kertomassa asiaamme eteenpäin kansanedustajille. Työ jatkuu tämän asian tiimoilta koko ajan. Pakkotyö sanktioineen ei saa toteutua. Susanna Merinen sihteeri Metalli 49 Allekirjoita adressi ”Haluamme palkkatyötä emme pakkotyötä” wwww. adressit.com EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 Metalli 49 – 5 Telakoiden pelastamisessa tarvitaan valtiota ja omaa tahtoa Suomalainen telakkateollisuus on viime vuosina jätetty tuuliajolla, mikä on merkinnyt sen ajelehtimista vaikeudesta toiseen. Huono tilauskanta, omistajuuden puute ja maan hallituksen epäonnistumiset rahoitusratkaisuissa ovat vetäneet laivanrakennuksen pohjaan repeämiä, jotka uhkaavat upottaa koko alan. Jos telakkateollisuus päästetään Suomessa kerran uppoamaan, siitä tulee kuin Titanicin hylky: mahdoton enää nostaa ylös. Vaikeuksissa piilee kuitenkin mahdollisuus. Konkurssin partaalle ajautunut korealainen STX on myymässä omistuksiaan Suomessa. Tähän tilaisuuteen on nyt tartuttava. Se vaatii kuitenkin vanhojen ideologisten silmälappujen riisumista, mutta myös Suomelta omaa tahtoa Brysselissä. Ensinnäkin on unohdettava sellainen aikansa elänyt oikeistolainen oppi, jonka mukaan valtiolla ei voi olla roolia yritystoiminnassa. Suomalaisen telakkateollisuuden pelastamiseksi nimittäin tarvitaan valtion, mahdollisesti jopa kahden valtion mittavaa panostusta. Valtion pitäisikin lähteä ankkuriksi laajaan telakkateol- lisuuden rahoitus- ja omistusryhmään, jossa valtion lisäksi mukana voisivat olla alihankkijayritysten verkosto, muita yksityisiä omistajia, työeläkeyhtiöitä ja telakkakaupunkeja. Juuri valtion nopea toiminta on tässä asiassa ratkaisevaa. Oma tahto Euroopan unionissa puolestaan tarkoittaa sitä, että Suomen olisi hakeuduttava laaja-alaiseen laivanrakennusalan yhteistyöhön Venäjän kanssa, vaikka se tarkoittaisi vastavirtaan kulkemista nykyisellä EU:n pakotelinjalla. Suomessa päätään nostavasta synkästä ja sankasta Venäjän vastaisuudesta huolimatta yhteistyö on telakkateollisuuden etu. Venäjä on hyväksynyt laivanrakennuksen kehityssuunnitelman, johon on alustavasti budjetoitu noin 30 miljardia euroa. Vaikka iso osa menee sotilaspuolelle, on meneillään myös siviilihankkeita, jotka liittyvät erityisesti arktisten alueiden merenkulkuun. Kaikkiaan Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö arvioi siviilialusten tarpeeksi noin 1 400 laivaa, johon kuuluu muun muassa kymmeniä jäänmurtajia, porauslauttoja erikoisaluksia. Juuri Suomen telakkateolli- Suomen olisi hakeuduttava laaja-alaiseen laivanrakennusalan yhteistyöhön Venäjän kanssa, vaikka se tarkoittaisi vastavirtaan kulkemista nykyisellä EU:n pakotelinjalla. suudessa löytyy globaalisti tämän alan ainutlaatuinen osaamisketju. Nyt pitäisikin saada kohtaamaan suomalainen osaaminen ja venäläinen kysyntä. Venäjän ajankohtaiset talousvaikeudet varmasti hidastavat laivahankintojakin, mutta markkina on olemassa myös tulevaisuudessa. Venäjällä tie talouteen kulkee monessa asiassa edelleen politiikan kautta. Siksi Suomen on jatkossakin panostettava hyviin naapurisuhteisiin riippumatta siitä, millaiset hallitukset siellä kulloinkin ovat vallassa. Niin sanotut pakotteet Venäjän suuntaan tarkoittavat kättelykieltoa ja öykkäröintipakkoa. Mikäli sanktiossa edetään taloudelliselle puolelle, Suomi sahaa vain omaa ok- – Valtion pitäisikin lähteä ankkuriksi laajaan telakkateollisuuden rahoitus- ja omistusryhmään, jossa valtion lisäksi mukana voisivat olla alihankkijayritysten verkosto, muita yksityisiä omistajia, työeläkeyhtiöitä ja telakkakaupunkeja, esittää eurovaaliehdokas, toimittaja Antero Eerola. saansa ilman, että sillä on vaikutusta Venäjän toimiin muilla ilmansuunnilla. Suomen idänsuhteita ei pidä vaikeinakaan aikoina stubeksia ja ulkoistaa Brysseliin, joissa ei Suomen intressejä ymmärretä. EU-parlamentissa tarvitaan edustajia, jotka kantavat huolta Suomen omasta päätöksenteko-oikeudesta, työllisyydestä ja vähän myös hyvistä naapurisuhteista. Antero Eerola Kirjoittaja on Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas, toimittaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu. Hän toimi myös Vasemmistoliiton telakkaryhmän sihteerinä. Lue lisää: anteroeerola.fi fi-fi.facebook.com/anteroeerola twitter.com/anteroeerola Eurovaalit 25.5. Ennakkoänestys 14.–20.5. Rakennetaan työn ja toimeentulon Eurooppa! Talouskurin varjolla EU pakottaa jäsenvaltionsa tekemään rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin. – Oikeisto käyttää itse aiheuttamaansa talouskriisiä härskisti hyväkseen ajaakseen omia tavoitteitaan. Maksumiehiksi pakotetaan palkansaajat, työttömät ja vähäosaiset, sanoo Erno Välimäki. Kansainvälisen finanssikapitalismin velkapyramidin sortumisuhka on herättänyt Euroopan Unionin voimakkaaseen torjuntataisteluun. Kymmeniä ja satoja miljardeja euroja maksavilla tukipaketeilla pelastetaan lähinnä suur- pääoman takapuoli liekeistä. Euroopan oikeistovoimien röyhkeys tulee selvästi ilmi, kun tarkastelemme millaisilla työkaluilla EU:n työkalupakki on korjaustoimiin lastattu. Kriisivaltioiden talous tasapainotetaan leikkaamalla työntekijöiden palkkoja ja kiristämällä työehtoja. Samaan aikaan EU vaatii voimakkaita heikennyksiä työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin. Oikeisto käyttää siis itse aiheuttamaansa talouskriisiä härskisti hyväkseen ajaakseen omia tavoitteitaan. Maksumiehiksi pakotetaan palkansaajat, työttömät ja vähäosaiset. Julkisuudessa tästä kaikesta on helppo syyttää Euroopan Unionia. Oikeistopopulisteilta unohtuu täysin se, että EU vain toteuttaa päätöksentekijöidensä päättämää politiikkaa. Tällä hetkellä nämä päätökset tekee oikeisto finanssialan ja suuryhtiöiden vakaalla tuella. Euroopan Unionia markkinoitiin suomalaisille hankkeena joka luo vaurautta ja hyvinvointia. Ajatus vapaasta ja taloudellisesti toimeliaasta Euroopasta kuulostaa houkuttelevalta. Karu arki on kuitenkin paljastanut totuuden. EU:ta on viimeisen vuosikymmen ajan rakennettu suuryri- tysten, rahoituslaitosten ja oikeiston ehdoilla. Ajatus vapaiden kansalaisten Euroopasta on muuttunut ajatukseksi pidäkkeettömän rosvokapitalismin yhteismarkkina-alueesta. EU on se työkalu jolla halutaan heikentää työläisten työehtoja. Talouskurin varjolla EU pakottaa jäsenvaltionsa tekemään rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin. Nämä yhdessä heikentävät, kenties kohtalokkaasti, suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa. Yhtenä esimerkkinä Euroopan Unionin oikeistolaisesta linjasta on vuodesta 2007 unionin virallisena työmarkkinapolitiikkana ollut joustoturva, ”flexicurity”. Tämän linjan mukaan Euroopan työllisyyttä pitää parantaa purkamalla ”liiallista työsuhdeturvaa”. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä amerikkalaismalliseen ”easy fire, easy hire” -ajatteluun. Perusidea ja uskomus tässä mallissa on, että yritysten uskotaan palkkaavan halukkaammin työvoimaa, jos siitä pääsee tarvittaessa eroon. Suomalaisen työntekijän irtisanomissuoja on tällä hetkellä todella heikko verrattuna muuhun Eurooppaan. En ole havainnut tämän johtavan mihinkään merkittävään työllisyyden paranemiseen, pikemminkin päinvastoin. Euroopan Unionin koko politiikan suuntaa on muutettava. Seuraava mahdollisuus siihen on toukokuun EU-vaalit. EU on muutettava siksi työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin Euroopaksi jota Vasemmisto on ajanut. Työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäämisen ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamisen sijaan Euroopan Unionin on vahvistettava ylikansallisia työehtosopimusjärjestelmiä ja sosiaaliturvan minimitasoja. Euroopassa sijaitsevat veroparatiisit on lopetettava. Harmaa talous on unionin yhteistoimin laitettava kuriin. Erno Välimäki Kirjoittaja on Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas, Cupori Oy:n Porin tehtaan pääluottamusmies ja Metallityöväen liiton hallituksen jäsen. Lue lisää: ernov.fi facebook.com/ernovalimaki 6 – Metalli 49 Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Työsuojelun alkuvaiheita ammattitautiasetuksen uudistuksesta valimotutkimukseen dostui looginen kokonaisuus ongelmanratkaisuksi, ja nämä SAK:n kentän kannanotot jouduttivat lainsäädäntötyötä. Pentti Mäkelä Mikä oli korvattava ammattitauti? Ammattitautien määrittelyssä lainsäädäntö nojasi alun perin ”kokemuspohjaisesti määriteltyyn” luetteloon ammattitauteja aiheuttavista kemiallisista aineista ja fysikaalisista tekijöistä. Ensimmäinen luettelo tehtiin 1930-luvun taitteen olosuhteisiin periaatteena se, että vakuutusyhtiö kykeni määrittelemään vastuualueensa ja tunnettuja riskejä vastaavat vakuutusmaksut. Lakisääteinen tapaturmavakuutus ei kattanut ”tuntemattomia riskejä”, eikä maksuihin sisältynyt merkittävää ”puskuria” vararahaston muodostamiseksi. 1940ja 1950-luvulla vakuutusyhtiöiden maksutulot ohjasi korvauskäytäntöä ja 1960-luvulla tuloslaskelmat rajoittivat ammattitauteja aiheuttavien aineiden luettelon täydentämistä. Uusien kemikaalien ja tuotantoprosessien terveyshaitat eivät kuuluneet 1930-60-luvulla korvattaviin ennen ”ammattitautiluettelon” täydentämistä. Jonkin altisteen lisäys ”kemikaaliluetteloon” ei välttämättä muuttanut korvauskäytäntöä, sillä altistumiselta ja puhjenneilta oireilta edellytettiin ajallisesti välitöntä syyja seuraussuhdetta. Asbestiperäisen keuhkosyövän lisäys ammattitauteihin ei muuttanut 1960-luvulla korvauskäytäntöä, jos asbestipölyaltistuksesta oli yli 10 vuotta ja sen jälkeen oli tehnyt muuta työtä. Yleensä asbestiperäiset syövät puhkesivat vasta 10-25 vuoden kuluttua altistumisesta. 1950-luvulla käyttöön otettujen epoksihartsien ja niiden kovetinaineiden sekä 1960-luvulla itsestään kovettuvien (ruiskutettavien) solumuovien komponenttien aiheuttama astma tai vaikea allergia ei ollut korvattava tauti, koska ”tilastollinen näyttö” puuttui lääkärin toteamissa tapauksissakin ennen kuin luettelot uusittiin. Kemikaalien aiheuttamaa oireilua ilmeni työpaikoilla senkin takia, että uusien liimojen, luotinaineiden ja rasvanpesuaineiden koostumukset olivat vielä 1970-luvun alussa tuntemattomia ”valmistajan liikesalaisuuksia”. Lainsäädäntö suojasi vakuutusyhtiöitä uusien riskitekijöiden aiheuttamalta korvausmenojen nousulta ja työnantajia yhtäkkisiltä vakuutusmaksujen nousuilta, jolloin vakuutettu eli ”kolmas osapuoli” kärsi seuraukset. 1960-luvun lopulla Suomes- Työsuojelun sekä ammattitautien korvaamisen nykyaika alkoi 1960-70-luvun taiteessa. Itsestään suuri muutos ei tapahtunut, vaan siihen tarvittiin eduskunnan vasemmisto, SAK ja metallin kentän ääni. Metalli 49:n toimikunta totesi, että ”ellei vaadita, ei mitään saada”. Ennenaikainen työkyvyttömyys oli raskaan metallialan työntekijöiden suuri uhka. 1970-luvun alussa Metalli 49 ajoi työeläkkeiden korotusta ja varhaiseläkkeitä 55-vuoden ikärajalla. Ongelmiin kuuluivat myös ammattitaudit, joiden korvaaminen oli muutamia vuosia aiemmin valtakunnallinen kysymys. Kolmelta Turun suurelta työpaikalta, Wärtsilä, Valmet ja Laivateollisuus, jäi vuosittain noin kolme kertaa enemmän miehiä työkyvyttömyyseläkkeelle kuin vanhuuseläkkeelle. Yhtiöiden sisällä vajaatyökykyisiä siirrettiin jatkuvasti toisiin työtehtäviin. sa oli useita tuhansia terveytensä osittain tai kokonaan menettäneitä, jotka eivät saaneet tai voineet saada lakisääteisen vakuutuksen korvausta terveyden ja/tai ansion menetyksestä. 1935-69 rekisteröitiin 1 100 ”pölykeuhkotapausta”, joista vakuutus oli korvannut joka toisen. Jonkinasteisesta keuhkoahtaumasta kärsineitä oli moninkertainen määrä, mutta ilman yleistä työterveyshuoltoa ja ammattitautirekisteriä tarkkoja lukuja ei voitu tietää. ”Tupakkayskän” taustalla oli usein pitkä (kivi)pölyaltistus. Jos työssä oli ”jatkuvaa yskää” ja hengenahdistusta, vaihdettiin yllensä työpaikkaa tai siirryttiin kevyempään työhön. Muutamilla tuhansilla työikäisillä oli työperäisiä kemikaaliallergioita, mutta korvaus- ja koulutustapaukset olivat lähes tuntemattomia. ”Tärinätaudista” tiedettiin, että sen oireita ilmeni joka toisella yli 10 vuotta täriseviä koneita tai työkaluja käyttäneistä. Lista oli pitkä ja synkkä. Vasemmiston aikaansaama lainuudistus SKDL:n ja TPSL:n eduskuntaryhmät tekivät helmikuussa 1965 eduskunta-aloitteen va- kuutustoiminnan kansallistamisesta tapaturma- ja työeläkevakuutusten korvaavuuden turvaamiseksi. Vasemmiston vaalivoiton jälkeen 1966 Rafael Paasion hallitus ja SAK nostivat esille ydinasiat, jotka olivat vanhentunut ammattitautilaki ja sen edellyttämät luettelot, vakuutusoikeuden päätökset (linjaus) ja vakuutusehdot, jotka rajasivat yhtiön vastuun kohtuuttomin seurauksin. Korvauspäätöksiä ohjasivat epäolennaiset asiat kemikaaliallergian, astman tai keuhkoahtauman kaltaisissa ammattitaudeissa. Maaherra Esa Timosen (Kepu) komiteatyön tuloksena eduskunta hyväksyi uuden ammattitautiasetuksen (1967), joka kumosi ”tilastoperusteisuuden”. Vastedes ammattitaudin (tai terveyshaitan) toteamiseen riitti taudin toteamin ja työperäisen altistumisen (syy- ja seuraussuhteen) osoittaminen. Vähän tunnettujen kemikaalien tai uusien tuotantoprosessien aiheuttamia vakavia terveyshaittoja voitiin nyt määritellä ammattitaudeiksi. Sosiaaliministeriö antoi viralliset ohjeet ammattitaudin toteamisesta. Lääkärit velvoitettiin ilmoittamaan ammattitautitapauksista työsuojelun valvontalain nojal- la vuoden 1974 alusta alkaen. 1966–68 keskusteltiin monella tasolla lakisääteisen tapaturmavakuutuksen siirtämistä perustettavalle valtion vakuutuslaitokselle. Turussa keskusteltiin Metalli 49:n aloittein. Kun T-talolla järjestettiin paneelikeskustelu lokakuun 1967 sokkidevalvaation (28,5 %) hintavaikutuksia, työllisyys- ja asuntokysymyksistä, Metalli 49:n edustajat Ossi Ahokas, Kauko Sunisto ja Jukka Sankari nostivat SKDL:n ja SDP:n kansanedustajien kuullen esille työlainsäädännön ja työsuojeluksi nykyisin kutsutun kokonaisuuden ja vakuutusturvan. Ossi Ahokas Turun telakalta totesi, että työsopimuslaki, ammattientarkastuslaki (viranomaisvalvonta valtuuksineen) ja tuotantokomitealaki olisi uudistettava. (Työympäristöä koskevat asiat kuuluivat yhtiöiden tuotantokomiteoille, joiden päätökset eivät sitoneet juridisesti.) Valvonnan tehostaminen ja ennaltaehkäisy työpaikoilla olivat asian toinen puoli ja vakuutusturva toinen puoli. Vakuutettujen edun nimissä Ahokas ja Sunisto vaativat vakuutustoiminnan siirtämistä valtiolle pois työnantajien hallitsemista yhtiöistä. Esityksistä muo- Valimotyö, valimotutkimus ja uusi työolojen sääntely Valimoiden työolot olivat vielä 1950–60-luvulla metallialan heikoimpia. Muotin- ja keernanvalmistuksessa käytettiin hienoa luonnonhiekkaa (kvartsihiekkaa), kaoliinia sisältävää savea sekä sideaineena teollisuushartsia, mikä loi pahan hiekkapölyongelman. Valimoiden yleensä puoliavonaiset uunit lämmitettiin koksilla ja olivat lämmitys- ja valuajan auki. Työilmassa oli häkää sekä valun aikana metallikaasuja, sideaineiden huuruja ja palamiskaasuja. Muottien kiinni tarttumisen estämiseen käytettiin talkkia, hiekkaa tai asbestikangasta (joskus irtoasbestia säkeistä). Hiekkavalussa kuumentunut kiviaines (kvartsi) muuttui tridymiitiksi, muoteissa asbesti kovettui tai paloi kiinni kappaleen pintaan. Lopuksi valetut kappaleet hiekkapuhallettiin ja valumuotit taltattiin puhtaiksi. Hiekkapuhalluspöly sisälsi hienoa tridymiittiä, asbestia, metalleja, palamistuotteita jne. Sodan jälkeen työoloista uskallettiin valittaa. 1940-luvun lopulla Turun piirin ammattientarkastaja vaati valimoita tehostamaan yleisilmastointeja ja pölysuojausta (väliseinillä), rajoittamaan avouunien käyttöä, ajoittamaan hiekkapuhallustöitä ja tekemään sen ulkona jne. Hiekkapuhaltajille määrättiin raitisilmahuput, mutta niiden käyttämistä ei valvottu. 1950-luvulla keernanvalmistajat valittivat pölystä, uuni- ja senkkamiehet valittivat päänsärystä valupäivinä ja muut kärsivät valamiskärystä sekä siitä, että hiekkapuhalluspölyä tunki silmiin ja suuhun. Viranomaistarkastuksissa arvioitiin käryn ja pölyn määrää työilmassa silmämääräisesti, jolloin hienojakoisin vaarallinen kvartsi-, asbesti- ja metallipöly jäi ”arvelujen” ulkopuolelle. 1960-luvulla vanhoissa valimoissa työskenneltiin sananmukaisesti metallin maku suussa. Valajan päänsärky oli yleensä lievä häkämyrkytys. Ruotsissa työskennelleet käynnistivät usein keskustelun valimoiden työoloista. Metallityöväen Liitto ajoi valimoiden työhygieenisten olojen tutkimista ja sai kevään 1971 metallilakon sovintopöytäkirjaan kohdan tutkimuksen tilaamisesta Työterveyslaitokselta. Tutkimus toteutettiin Metalliliiton ja STK:n kahden työnantajaryhmän pyynnöstä kolmena osana: pölytutkimus, kemikaalitutkimus ja valimotyöntekijöiden sairastuvuus-, eläkeikä- ja elinikätutki- EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 mus. Työterveyslaitos mittasi altistumista noin 90 metallintuotantoa harjoittavassa yhtiössä, joissa vuonna 1972 oli noin 5 000 työntekijää. Työilman pöly- ja kvartsipölypitoisuus mitattiin kaikissa kaasujen ja huurujen sekä silikoosin (kivipölykeuhkon) ja kroonisen bronkiitin (keuhkoputkentulehduksen) riskin selvittämiseksi. Terveystarkastus tehtiin yli 2 800 rauta-, teräs- ja metallivalimoissa työskentelevälle, joista 931 oli tehnyt valimotyötä yli viisi vuotta ja 629 yli kolme ja alle viisi vuotta. Yli 1000:lla oli valimossa vähintään neljä työvuotta. 20 yhtiön työntekijöistä tehtiin otos sairastuvuus- ja työkyvyttömyystutkimukseen. Myöhemmin nämä tiedot olivat pohja seurantatutkimuksille. Kun pöly- ja kemiallinen altistus oli mitattu työpaikoittain ja työpisteittäin, lääketieteelliset löydökset voitiin kytkeä niihin. Pitkään valimoissa työskennelleistä 16 % sairasti kroonista keuhkoputkentulehdusta ja 29 %:lla oli ”jatkuvia ysköksiä”. Tupakointi pahensi oireita. Vain 25:llä (2,7 %) oli pölykeuhko tai pikemminkin työkyvyttömyys. Lähinnä kaavaus- ja keernahiekan kvartsista (piioksideista) sekä sideaineista ja mekaanisesta hionnasta syntyneelle pölylle ja valamiskaasuille pitkään altistuneilla oli kiistatta keuhkoahtaumataudin ja sydänvi- Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 kojen riski. Sitä ei ilmeisesti vielä tiedetty, miten paljon toistuvasti päänsäryn aiheuttaneet häkämyrkytykset lisäsivät ennenaikaisen sydäninfarktin riskiä. Sosiaaliministeriön teknillinen ohje määräsi 1972 enimmäispitoisuudet eri aineiden mikrohiukkasille työilmassa. Työterveyslaitos mittasi Wärtsilän Dieseltehtaan rautavalimon työilman 1973 eri työvaiheissa: muottien ja keernojen valmistus, valuprosessi sekä muottien tyhjennys ja puhdistus. Kvartsipölyn määrä ylitti sallitun raja-arvon melkein kaikissa työkohteissa. Kaavauksessa käytetty suojaintyyppi ei poistanut kivipölykeuhkon riskiä. Työilmassa oli myös runsaasti sideaineesta vapautuvia formaldehydejä. Valussa vapautui PAH-yhdisteitä ja metallioksideja, mutta suuri ongelma olivat runsas häkä (hiilimonoksidi) sekä typpioksidit etenkin uunien ja senkkojen lähellä. Avohiekkapuhalluksesta pöly levisi satoja metrejä. Dieseltehtaan rautavalimon työolot olivat kuten muissa vanhoissa valimoissa, joissa ilmanvaihtoa ja korvausilman saantia oli yleensä 1950-luvulla lisätty eri järjestelyillä. Tutkimusraportin nojalla (vastikään luotu) työsuojelupiiri antoi 1.1.1974 voimaan tulleiden työsuojelun valvontalain ja valimopölyn torjun- taohjeiden mukaiset korjausmääräykset. Pitkä lista käsitti kaikkea pölyntorjunnan järjestelyistä, yleisilmanpoiston ja korvausilman saannin tehostamisesta sekä uunien eristämisestä siten, että huurut ja kaasut eivät pääse leviämään, galvanointialtaiden ilmanpoistosuunnitelman tekemiseen. Erikoishitsaamon ja valkometallivalimon ilmanvaihtokin todettiin heikoksi ja kehotettiin korjaamaan. Koneille ja nostureille vaadittiin vastikään tyyppihyväksytyt kaasu/ pölysuojaimet. Työsuojelupiiri velvoitti Wärtsilän saattamaan rautavalimon ”nykyisiä vaatimuksia” vastaavaksi. Vaihtoehtoina olivat peruskorjaus, josta 1975 valmistui ilmastointisuunnitelma, uudisrakennus tai alihankinta. Putkien galvanointi meni heti alihankinnaksi modernisoidulta Turun Rautatehtaalta (Vuoksenniska Oy). Wärtsilä epäröi Pernon rakentamisen alettua rakentamista Turkuun, kun taas työsuojelupiiri vaati lisäselvityksiä ja lopulta asetti uhkasakon. Sakkouhan takia Wärtsilä päätti syksyllä 1976 lopettaa rautavalimon muutamassa kuukaudessa. Työpaikkojen menetys oli pieni varjopuoli sille, että työsuojelu otti suuren askeleen ja uhkasakoista syntyi ennakkotapaus. Metalli 49 – 7 Metalli 49:n nuoret toimivat Jalkapalloa ja ay-asiaa la 17.5. klo 13, Ravintola Teini (Uudenmaankatu 1) Metalli 49:n nuoret kokoontuvat ravintola Teiniin ay-aiheiseen koulutukseen, jonka jälkeen yhteinen lounas. Lounaalta siirrytään Kupittaalle seuraamaan Inter-VPS -ottelua. Tapahtuman omavastuu on 10 euroa (sisältää koulutuksen, lounaan ja lipun illan otteluun Veritas stadionille). Ilmoittautumiset 9.5. mennessä Anulle anu.tuovinen@ metalli49turku.fi, 044 518 9446. Anulta saat maksutiedot. Huom! Ilmoita myös, valitsetko liha-, kana-, kala- vai kasvisruoan. Tapahtuma on tarkoitettu ammattiosaston alle 36-vuotiaille jäsenille. Mäkiautoilua ja saunailta la 7.6. klo 14, Hirvensalon laskettelurinne Metalli 49.n nuoret kokoontuvat ajamaan mäkiautoilla Hirvensalon laskettelurinteelle. Ajojen jälkeen sauna Turun keskustassa. Saunalla tarjolla ruokaa ja juomaa, pyyhe ja uima-asu mukaan! Tapahtuman omavastuu on 10 euroa. Ilmoittautumiset 28.5. mennessä Anulle [email protected], 044 518 9446. Maksutiedot saat Anulta. Tapahtuma on tarkoitettu ammattiosaston alle 36-vuotiaille jäsenille. Lisätiedot tapahtumista: Johannes, [email protected], 050-4405204 Historiakyselyn palautus toukokuussa Osa neljäysiläisistä sai maaliskuussa laajan postikyselykaavakkeen, jossa tiedustellaan mm. jäsenten työuraan, metallityöhön ja työolosuhteisiin sekä työpaikan edunvalvontaan ja muuhun ay-toimintaan liittyviä asioita. Kysely on lähetetty kaikille niille Metalli 49:n jäsenille, jotka ovat liittyneet Metalliliittoon ennen vuotta 1980. Ammattiosaston ja turkulaisten metallityöläisten vaiheita on tutkittu melko kattavasti sotia edeltäneeltä ajalta. Nyt ammattiosasto on käynnistänyt historiahankkeen, jonka tarkoituksena on koota sodan jälkeen työelämään tulleiden metallityöläispolvien muistot talteen. Tavoitteena on tallentaa arvokasta tietoa metallityöstä, työpaikoista ja ammattiyhdistystoiminnasta. Hanke jatkaa ammattiosaston piirissä 1980-luvulla aloitettua perinnetyötä. Koottua materiaalia hyödynnetään myöhemmin myös ammattiosaston vuosien 1931 – 1980 historiakirjan teossa. Historiakysely ja mahdollinen muu muistitietoaineisto tulee palauttaa Metalli 49:n toimistolle 31.5. mennessä. 8 – Metalli 49 Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Suomella oltava omat Venäjä-suhteet Suomen olisi ymmärrettävä, että suurvalta Venäjä on välillä heikko ja välillä vahva. Oman liikkumavaran hankkiminen suurvallan naapurina on osattava sovittaa tähän aaltoliikkeeseen. Suomessa on ollut poliitikkoja, jotka tämän ovat ymmärtäneet, mutta nyt on vallalla toinen suuntaus. Näin arvioi Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtaja, suurlähettiläs Heikki Talvitie. Suomen valtion johto on sanonut toistuvasti hoitavana suhteet Venäjään osana EU:n Venäjä-politiikkaa: – On kuitenkin paljon asioita, joista Suomi vastaa itse suhteessaan Venäjään. Moni asia ei kuulu EU:lle lainkaan, muistuttaa Talvitie. Olisikin hänen mukaan ratkaisevan tärkeää, että Suomella olisi itsenäiset suhteet Venäjään ja oma Venäjä-politiikka. – Nyt ei oikein ole kumpaakaan, Tavitie suomii. Talvitiellä on vuosikymmenten kokemus ulkopolitiikasta. Hän on toiminut paitsi Suomen suurlähettiläänä Venäjällä, myös lukuisissa muissa diplomaattitehtävissä. Kun Venäjä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen veti joukkonsa pois itäisestä Euroo- pasta, se teki sen siinä uskossa, että länsi ei vyörytä omiaan tilalle. Nyt niin on kuitenkin käynyt. – Venäjällä katsotaan, etteivät esimerkiksi Baltian maat itse enää vastaa omasta alueestaan, vaan sen tekee Nato, sanoo Talvitie. Maat siis eivät ole Venäjän katsannossa itsenäisiä ja tämä katsotaan Venäjällä luonnollisesti turvallisuusuhkaksi. Epävakauden polttopisteessä ovat kylmän sodan jälkeen olleet jatkuvasti entisen Neuvostoliiton tasavaltojen ns. autonomiset alueet idän ja lännen intressien välillä. Nyt kriisi eskaloitui Krimillä ja uhkaa laajeta itäiseen Ukrainaan. – Venäjä ei kuitenkaan kontrolloi Itä-Ukrainaa. Siellä voi nykytilanteessa tapahtua si- Suurlähettiläs Heikki Talvitie on juuri julkaissut kirjan ”Venäjä, Venäjä, Venäjä!”. Talvitie vieraili huhtikuussa W46-kerhon keskiviikkotapaamisessa. säisesti mitä vaan, huomauttaa Talvitie. Ukrainassa syntyi toisen maailmansodan aikaan Hitleriä tukenut natsiliike ja itäukrainalaiset kärsivät mm. keskitysleireillä monin verroin enemmän kuin länsiosien väestö. Siksi idässä pelätään aidosti, että Länsi-Ukraina jyrää idän. Ulkopolitiikan konkarin mielestä on historiallisen kehityksen valossa selvää, että jos Suomi ei ole itsenäinen suhteessa länteen, se menettää itsenäisyytensä myös suhteessa itään. – Suomi ei ole ollut Venäjän ns. provinssiajattelun piirissä sitten toisen maailmansodan, sanoo Talvitie. Jos Venäjä alkaa mieltää Suomen lännen provinssivaltioksi, suhtautuu se siihen, kuten provinsseihin on venäläisessä ulkopoliittisessa ajattelussa suhtauduttu. – Onneksi sentään Niinistö on sanonut, että hän kyllä on yhteydessä Putiniin, kun Suomen etu sitä vaatii. Ongelmana vain on se, ettei kellään tänä päivänä taida olla käsitystä Suomen edusta, Talvitie päättää. (M49) Metalli 49 järjestää teatterimatkan Valkeakosken kesäteatteriin la 2.8. Luvassa on yllätyksiä, vauhtia, riemukkaita hetkiä, hytkyviä penkkejä ja suuria tunteita, kun klassikkoelokuvan tapahtumat siirtyvät nykypäivään. Musiikkinäytelmän romantiikka, tragikoomiset juonenkäänteet, kylänmiehet, kosijat ja maailmanmatkaajat sekoittavat hetkessä pienen kylän ja siivittävät Kesäillan valssin hurmioon. Lähtö Metalli 49:n toimiston edestä (Tuureporinkatu 17 C, Turku) klo 11.00. Näytös alkaa klo 14.00 ja kestää noin 2 tuntia 15 minuuttia, paluu Turkuun näytöksen jälkeen. Teatterimatkan hinta on 25 euroa / henkilö. Hinta sisältää bussimatkat, lipun ja väliaikakahvit teatterilla. Ilmoittautumiset ja maksut ma 30.6. mennessä Metalli 49:n toimistoonp. 044 518 9449 tai [email protected] Työttömät jäsenet huomio! Kirjalassa on polttopuuta tarjolla työttömien jäsenten tarpeisiin. Puiden kuljetus järjestettävä itse. Kysy lisää toimistolta: Anu Tuovinen, p. 044 518 9446 [email protected] EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 Metalli 49 – 9 Tarkkaa työtä, korkeaa osaamista Nykyään Wallac kehittää ja valmistaa tutkimukseen ja sairauksien seulontaan tarkoitettuja laitteita, reagensseja ja ohjelmistoja. Tuotteet on tarkoitettu pääasiassa raskauksien ja vastasyntyneiden seulontaan. Turun tehtaan tuotannosta laitteita on noin viidennes ja loput reagenssiaineita. Tuotteita menee pääasiassa vientiin ympäri maailmaa. Pohjois-Amerikka vetää viennistä 44 %, Aasiaan ja Eurooppaan kumpaankin viedään reilu 20 %. Lisäksi viedään Afrikkaan, Lähi-Itään ja Etelä-Amerikkaan. Menekki on tasaista ja seurailee lasten syntyvyyttä. Maailmassa syntyy noin 130 miljoonaa lasta joka vuosi ja arviolta 43 miljoonaa heistä seulotaan. Järjestelmiä sairaalakäyttöön Asiakkaita ovat suuret terveydenhuollon toimijat. Asiakas ostaa laitteen ja reagenssin eli koko järjestelmän. Eri kokoisille sairaaloille on omat tuotteensa. Suurimpia laitteita ovat vastasyntyneiden seulontaan tarkoitetut täysautomaattijärjestelmät (Genetic Screening Processor). Niitä valmistuu 40-50 kappaletta vuodessa. Keskikokoisiin ja pienempiin sairaaloihin menee Auto Delfia -järjestelmiä. Lisäksi pieniin laboratorioyksiköihin valmistetaan pienempiä laitteita. Konsernin pääkonttori on Yhdysvalloissa ja toimintaa yli 150 maassa. Turun Wallac työllistää reilu 500 henkeä ja lisäksi alihankkijoita. Tuotanto on pitkälle kehittynyttä. Sarjat ovat pieniä ja laitteet monimutkaisia. Laatuvaatimukset lähestyvät lääketeollisuutta. Turussa toimintaympäristö on erinomainen. – Täällä on korkeaa osaamista ja tehdään jatkuvaa kehitystyötä, sanoo Wallacin tuotantojohtaja Petri Kallio. Turun Lausteella sijaitseva Wallac Oy on yksi maailmanlaajuisen Perkin Elmer konsernin suurimmista tuotekehitys- ja valmistusyksiköistä. Jorma Wallasvaaran 1950 perustama yritys on kulkenut pitkän tien teknologisen kehitystyön ja tuotannon saralla. Tarkkaa työtä, pitkiä työsuhteita – Samasta syystä talon työsuhteet ovat olleet pitkiä, , sillä työntekijöiden on hallittava koko vaativa tuotantoprosessi sekä virheiden korjaukset. Se vaatii tarkkuutta ja tietotaitoa, joka syntyy kokemuksesta kertovat tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Juha Huovinen, työhuonekunnan varapuheenjohtaja Aimo Roiha ja työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg. Tehdaskierroksella on mukana myös kaksi jo eläkkeelle jäänyttä Wallac-konkaria. Pääluottamusmiehenä toiminut Ari Airo ja yrityksen entinen työsuojeluvaltuutettu Erkki Härkönen luotsasivat aikanaan tehtaan työntekijöiden edunvalvontaa. He saattoivat nojautua aktiivisen työhuonekunnan tukeen. – Saavutimme monia merkittäviä asioita mm. normaalia sopimustasoa paremman erillissopimuksen, muistelee Airo. – Tarkkuutta vaativa työ ja staattiset työasennot olivat työsuojeluhaaste, sillä ne aiheuttavat niska- ja hartiaseudun vaivoja, kertoo elektroniikka-asentajana työskennellyt Härkönen. – Oma työni oli vaihtelevaa, muuttui koko ajan ja pysyi siksi mielenkiintoisena, metalliverstaalla työskennellyt Airo kertoo. Verstas ulkoistettiin 90-luvun puolivälissä.Airo, Wallacin työntekijät sekä ammattiosasto Metalli 49 kä- vivät kovan taistelun luottamusmiehen aseman puolesta. Airo siirtyi lopulta Metalli 49:än edunvalvontatehtäviin ja toimii nykyisin aulaisäntänä Tuureporinkadun toimistolla. Tehdaskierroksella moni jälleennäkeminen on ensimmäinen sitten Airon lähdön. – Onks se Airo, kuuluu työpisteeltä. Pysähdyttävä on tuon tuostakin ja vaihdettava hyväntuuliset kuulumiset - laskujen mukaan myös aika monet halaukset. (M49) Hienometallin edelläkävijöitä Turussa Tehdaskierroksella tehtaanjohtaja Petri Kallio, Erkki Härkönen, pääluottamusmies Juha Huovinen, varatyösuojeluvaltuutettu Nina Lehtilä, työhuonekunnan varapuheenjohtaja Aimo Räihä ja työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg. Entinen pääluottamusmies Ari Airo tarkastelee tehtaalla tapahtuneita muutoksia. Wallac Oy hyväksyttiin kaupparekisteriin vuonna 1950. Sen toimialaa olivat alussa teollisuusinstrumentit, kuten mittalaitteet. Työssä oli perustaja Jorma Wallasvaaran lisäksi vain yksi apulainen ja pieni kauppiaskadun huoneisto toimi tuotantotilana. Ensimmäinen tuote oli Wallasvaaran tekstiiliteollisuuden tarpeisiin kehittämä WAKO-kosteussäätäjä. Wallasvaara niitti mainetta keksijänä, joka tarttui ennakkoluulottomasti moniin mahdottomiltakin näyttäneisiin hankkeisiin. Alkuvuosinaan Wallac Oy valmisti lämpömittareita, myöhemmin säteilymittareita. Tuotantotilat laajenivat, sitten tuli muutto Vähä-Heikkilään ja lopulta Lausteelle uuteen tehtaaseen. Yritys oli pitkään harvoja korkean teknologian osaamista ja kehitystyötä tehnyt metalliyritys Suomessa. Wallasvaara johti yritystään vuoteen 1970 saakka. Vuosina 1968-70 Wallenbergien LKB-konserni osti Wallacista ensin puolet ja sitten loput. Vuonna 1993 omistus siirtyi amerikkalaisille EG&G:lle, joka myöhemmin muutti nimensä Perkin Elmeriksi. Työnantajana Wallasvaara oli mieleenpainuva persoona. Hänet muistetaan patruunana, jonka kanssa saattoi työpäivän aikana vaikka painia, hyvässä hengessä toki. 10 – Metalli 49 Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 juhli 120 vuottaan Metalli 49 juhli 120-vuotista taivaltaan lauantaina 8. helmikuuta Turun VPK:n talolla. Juhlissa kohtasivat ammattiosaston jäsenet sekä laaja joukko ayaktiiveja ja yhteistyökumppaneita eri puolilta maata - kaikkiaan yli 400 toveria. Useat kymmenet delegaatiot muistivat ammattiosastoa lahjoin ja adressein. Iltajuhla alkoi puheilla ja tietenkin ammattiosaston oman lauluryhmän Ritspiikin esityksillä. Yhdessä laulettiin Kansainvälinen, nautittiin herkullinen buffetillallinen ja ilta jatkui seurustellen ja tanssien.(M49) Turun VPK:n talon saliin turkulainen metalliväki on kokoontunut paitsi juhlimaan myös päättämään suurista työtaisteluista. Nyt olivat vuorossa juhlallisuudet. Metalli 49:n puheenjohtajana 2003-2007 toiminut Pasi Kankaanpää tervehtii toveri puheenjohtajia. Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki piti juhlapuheen. Tamperelaisen Metalli 7:n puheenjohtaja Antti Salonen. Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho toimi vuosina 1982-2007 Metalli 49:n toimitsijana, Seppo Leino oli puheenjohtaja 1991-98. Kauko Sunisto ja Ensio Lainekeskustelevat. Sunisto esiintyi Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto esitti tervehdyksensä neljäysin oman mieskuoron yhdessä Turja Lehtosen kanssa. Ritspiikin kokoonpanossa. Viktor Kalinin ja Pietarin Koneenrakentajat onnittelevat juhlivaa yhteistyökumppaniaan. Lahjoitukset lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle Illan himmetessä Duo Kylätie alkoi soiton ja tahditti tanssiparit parketille. Metalli 49 on lahjoittanut 120-vuotisjuhlien yhteydessä saamansa rahalliset lahjat lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle. Syöpähoidossa oleva lapsi on poikkeuksellisen herkkä saamaan erilaisia infektiotauteja. Niinpä erilaiset rajoitukset ovat lapsisyöpäpotilasperheiden arkipäivää. Sykerö järjestää vanhemmille suunnattujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille omaa ohjattua toimintaa. Sykeröllä on myös äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Sykerö-toiminnasta niin perheen vanhemmat kuin lapsetkin saavat vertaistukea. (M49) Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Kesän ohjelmaa Kirjalassa: 4.5. alk. klo 9.00 Avajaistalkoot la 18.5.klo 12.00 Asukaskokous Juhannusta vietetään 20.-22.6. perinteiden mukaan Elotanssit elokuussa (tarkka ajankohta selviää myöhemmin). la 20.9. Päättäjäistalkoot ja asukaskokous Katso lisätietoa toiminnasta ja tarkentuva toimintakalenteri: www.metalli49turku.fi/kirjala2 Kirjalan vapaa-aikakeskuksen hinnasto 2014 MATKAILUVAUNUT Vuorokausi Viikonloppu pe-su Viikko Kuukausi Kesä 5 kk touko-syyskuu Talvi 7 kk loka-huhtikuu SÄHKÖ Mittarilukeman mukaan Ilman mittaria 7 €/vrk TELTTA Vuorokausi Viikonloppu pe-su Viikko Kuukausi Kesäkausi AITTAMAJOITUS Vuorokausi/hlö Viikonloppu/hlö pe-su Viikko/hlö UUSI MÖKKI Vuorokausi Viikonloppu pe-su Viikko METSÄMÖKKI Vuorokausi Viikonloppu pe-su Viikko 6 HENGEN HUONEET Vuorokausi Viikonloppu pe-su Viikko 4 HENGEN HUONE Vuorokausi Viikonloppu pe-su Viikko KOKOUSTILAT/SAUNA VIERASSAUNA, hinta / hlö VENEPAIKAT Vaunupaikkalaisille Ilman vaunupaikkaa Ruohikossa vaunupaikkalaisille Ruohikossa ilman vaunupaikkaa Vierasvenepaikka (yöpveneessä) Muut metallin os. 10,00 € 15,00 € 20,00 € 30,00 € 30,00 € 35,00 € 70,00 € 85,00 € 180,00 € 240,00 € 80,00 € 110,00 € 0,22 € 0,22 € 5,00 € 8,00 € 10,00 € 12,00 € 15,00 € 17,00 € 30,00 € 32,00 € 100,00 € 10,00 € 15,00 € 15,00 € 20,00 € 22,00 € 30,00 € 20,00 € 25.00 € 35,00 € 50,00 € 75,00 € 100,00 € 30,00 € 50,00 € 70,00 € 110,00 € 140,00 € 190,00 € 40,00 € 75,00 € 70,00 € 110,00 € 140,00 € 200,00 € 35,00 € 60,00 € 55,00 € 100,00 € 110,00 € 180,00 € 140,00 € 195,00 € 3,00 € 3,00 € 35,00 € 51,00 € 17,00 € 35,00 € 5,00 € 9,00 € Os. 49 HUHTIKUU to 17.4. klo 12.15 Juttutupa. klo 13.15. Kehitysryhmä, Rientola (Pulmussuonk. 86). TOUKOKUU ma 5.5. klo 12.15, kuukausikokous, Rientola. Johannes Yrttiaho tulee kertomaan Metalli 49:n historiahankkeesta to 15.5. klo 12.15. Juttutupa klo 13.15 Kehitysryhmä Rientola. Toukokuussa myös isojen osastojen veteraanikokous Tampereella. KESÄKUU ke 4.6. klo.12 Veteraanien kesäpäivä Metalli 49:n vapaa-ajan alue Kirjalassa. AliKirjalantie 284. (ks. oheinen ilmoitus) ti 10.6. Veteraanien kesämatka Paraisten saaristokaupunkiin. Lähtö Jalon talleilta 7.40. Urheilutalo Rientolasta Metalli 49 – 11 klo 7.50. Turun linja-autoasemalta klo 8.00. Piispanristin kaukoliikenteen pysäkiltä klo 8.15. (ks. oheinen ilmoitus) SYYSKUU ma 1.9. klo 12.15. kuukausikokous, Rientola. to 11.9. klo 12.15. Juttutupa Kehitysryhmä 13.15, Rientola. ti 16.9. Veteraanien syysristeily (ks. oheinen ilmoitus) Kehysriihi kurittaa kansalaisia Ihan aluksi kiitos Metalli 49:n hyvästä 120-vuotisjuhlasta. Juhla oli todellinen jäsenistön yhteistapahtuma, mukava ja juhlallinen. Monet entiset työtoverit tapasivat toisiaan pitkästä aikaa. Oli vaihdettu työpaikkoja ja eläköidytty. Nyt muisteltiin menneitä tai keskusteltiin tulevasta. Kiitokset ansaitsee myös työväenhenkinen kokonaisuus esiintyjineen ja puhujineen sekä hieno tarjoilu. Sitten karuun arkeen. Kevään kehysriihi iski kukkaroon. Lapsiperheet kokevat nyt kylmän kohtalon, kun lapsilisiä päätettiin leikata. Lapsilisiä on maksettu vuodesta 1948 alkaen. Myös ansiotulojen verotus kiristyy. Asumiskustannukset, kuten sähkö ja kiinteistövero nousevat. Työmatkakulujen omavastuuta lisätään 600 eurosta 750 euroon. Myös sosiaali- ja terveyden- huollon asiakasmaksut nousevat. Lääkekulut, joihin asetetaan noin40-50 euron vuosittainen omavastuu. Autovero nousee, samoin polttoaineiden hinnat. Tämä ei voi olla muuta kuin inflaatiota kiihdyttävä ratkaisu ja tarkoittaa esim. ruoan hinnan nousua. EU-vaalit ovat tulossa. Vetoankin Metalli 49:n jäsenistöön: käydään äänestämässä niitä, jotka puolustavat palkansaajia ja eläkeläisiä. Martti Katajainen puheenjohtaja Metalli 49:n veteraanijaosto Ke 4.6. klo12 Veteraanien kesäpäivä Veteraanien syysristeily Turku-Tukholma-Turku 23tunnin risteily/M/S Baltic Princess Lähtö Turusta 16.9.2014 klo 20.15 saapuminen Turkuun 17.9.2014 klo 19.15 Hinnat A- hytissä ( hytissä majoittuu 2 henkilöä ) 48,50 eur / hlö B-hytissä ( hytissä majoittuu 2 henkilöä ) 45,50 eur / hlö A- hytissä ( hytissä majoittuu 1 henkilöä ) 57,50 eur / hlö B- hytissä ( hytissä majoittuu 1 henkilöä ) 51,50 eur / hlö Risteilyn hintaan sisältyy: Risteily valitussa hyttiluokassa, Meriaamiainen, Buffet- lounas ruokajuomineen, Kahvi-pulla -kuponki kahvilaan Veteraanien tapahtumista ilmoitetaan Ahjo-lehden toimintasivuilla ja maanantaisin Turun Sanomissa Mielipiteet -sivun yhdistystoiminta palstalla sekä Turun Sanomien nettisivuilla ”menovinkit”. Metalli 49:n vapaa-ajan alue Kirjalassa. Ali-Kirjalantie 284. Kahvitarjoilu, lohikeittoa, ohjelmaa, arpajaiset, kilpailuja ja saunomista. Ilmoittautuminen (ruokailu) Anulle toimistoon 044 5189449. Kimppakyytimahdollisuus osaston toimistolta Tuureporinkatu 17.C klo 11.00 ilmoita tarpeesta ilmoittautuessa. Ti 10.6. Veteraanien kesämatka Paraisten saaristokaupunkiin. Lähtö Jalon talleilta 7.40, Urheilutalo Rientolasta klo 7.50, Turun linja-autoasemalta klo 8.00, Piispanristin kaukoliikenteen pysäkiltä klo 8.15. Matkan hinta 35.- sisältää ruokailun, pullakahvit ja käynnit pääsymaksuineen matkailukohteissa. Matkan pääkohde on Houtskari ja siellä tutustaan matkailunähtävyyksiin. Lounasruokailu Mossalan Saariston lomakeskuksen ravintolassa, pääruokana kala, erikoisruokavalio mainittava ilmoittautuessa. Ilm. matkalle Risto Takala 050 5538261 ja 49:n toimisto Anu 044 5189449. 12 – Metalli 49 Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Saslik maistui Kirjalassa Grilli kuumeni Metalli 49:n vapaaajanalueella Ali-Kirjalassa, kun Suomi-Venäjä-Seuran Turun osasto järjesti nuorille suunnatun saslik-illan. Huhtikuun alun ilta-auringossa kylpenyt Kirjala vastaanotti parikymmentä venäläisestä kulttuurista kiinnostunutta nuorta. Kolea merituuli ei haitannut, ehkä vain helpotti kokin oltavia, kun lampaanliha kypsyi tulikuumassa grillissä. Saslik teki kauppansa ja samalla suunniteltiin tulevaa toimintaa. – On todella tärkeää tehdä venäläistä kulttuuria paremmin tunnetuksi Suomessa, sanoo Suomi-Venäjä-Seuran Turun osaston johtokunnassa ensimmäistä vuottaan toimiva Elina Rantanen. – Venäläinen kulttuuri peittyy liian usein ulkopoliittisen keskustelun alle, ja siksi suomalaisten näkemykset Venäjästä ja venäläisistä ovat monesti kovin negatiivisia, hän jatkaa. Elina vastasi yhdessä Vadim Bessonovin kanssa saslik-illan järjestelyistä. Kulttuureissa paljon yhteistä Venäjän ja Suomen välisen yhteistyön parissa ammatikseen toimiva Vadim Bessonov on puolestaan kuulunut jo kolme vuotta Turun osaston johtokuntaan ja piirihallitukseen. Tänä vuonna hän aloittaa kautensa seuran valtuustossa. – Venäläinen kulttuuri osaa aina yllättää. Se on jännittävä ja monipuolinen. Venäläinen huumorintaju on sekin ainutlaatuinen, Vadim kuvailee. Hän muistuttaa, että yhteistä suomalaisen kulttuurin kanssa on paljon: – Vaikkapa sauna, banja! Elina opiskelee venäjää ja englantia Turun yliopistolla ja tähtää kielten opettajaksi. Gradu käsittelee 1800-luvun venäläisiä naiskirjailijoita. – Yhteistä kulttuureillemme on vieraanvaraisuus. Venäläiset ovat siitä tunnetumpia, mutta samat piirteet löytyvät myös suomalaisilta, Elina kertoo havainneensa. Millaista toimintaa SuomiVenäjä-Seuran nuoret sitten järjestävät ja kenelle? – Nuorilla tuntuu olevan kiinnostusta kulttuuri-iltoihin, kuten juuri ruokakulttuuriin, tuumivat Elina ja Vadim. Elina on järjestänyt kulttuuritapahtumia myös venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö Slava ry:n puheenjohtajana, viimeksi tarjoiltiin neuvostofunkkia ravintola Portissa. – Luonnollisesti pop ja rock vetävät. Suomi-Venäjä-Seura on tehnyt mm. retket venäläisen DDT-yhtyeen keikoille Helsinkiin ja Tampereelle, nuoret kertovat. Elina Rantanen, 26, ja Vadim Bessonov, 23, luotsaavat Suomi-Venäjä seuran Turun osaston nuorisotoimintaa. Seura täyttää vuosia Suomi-Venäjä-Seura on merkittävä valtakunnallinen kansalaisjärjestö yli 18 000 jäsenellään. Turun piirissä jäseniä on noin 1500. Seuraan voi liittyä kuka tahansa Venäjästä ja venäläisestä kulttuurista kiinnostunut. Jäseninä on paitsi paljon venäläisen kulttuurin ystäviä ja Suomen venäläisiä, myös mm. opiskelijoita ja työelämässä venäläiseen kulttuuriin yhteydessä olevia. Suomi-Venäjä-Seura täyttää kuluvana vuonna 70 vuotta. (M49) Ks. lisää: www.venajaseura.com Saslik teki kauppansa. Metalli 49:n nuoret yhteistyöhön Venäläiseen tapaan marinoidut lampaanliat grillattiin kypsiksi Suomi-Venäjä-Seuran nuorten vieraillessa Ali-Kirjalassa sovittiin alustavasti myös yhteisistä tilaisuuksista Metalli 49:n nuorten kanssa. Ammattiosaston jäseninä on runsaasti venäjää äidinkielenään puhuvia ja osasto on jo yli 25 vuotta toiminut tiiviissä vuorovaikutuksessa Pietarin alueen ammattiliittoaktiivien kanssa. Niinpä yhteistyön kehittäminen Suomi-Venäjä-Seuran suuntaan on enemmän kuin luontevaa.(M49)
© Copyright 2024