- katso kuvat...........s. 10 - Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49

EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Metalli
Metalli49
49––120
120vuotta
vuotta1894
1894––2014
2014
Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti 2/2014.
Metalli 49 –
1
www.metalli49turku.fi
Palkkatyötä –
ei pakkotyötä! s. 4
120-vuotias Metalli 49 juhli
- katso kuvat...........s. 10
Onko Suomella
- Käytä äänioikeuttasi!............ s. 5 Venäjä-suhteita? s. 8
Eurovaalit 25.5.
Aatteen ja ay-liikkeen
vappu TURUSSA 1.5.2014
Klo 11.00 Vappumarssi
Kulkueen järjestäytyminen Puutorilla
Liput, tunnukset, kyltit ja banderollit mukaani
Klo 9.00 Vappuaamu
toverihaudoilla
Kunniakäynti uuden hautausmaan punaisten haudalla
Sekakuoro Työnlaulajat
puhe Anna Mäkipää ja
Kaija Kiessling
Klo 12.00 Vappujuhla
Vanhalla Suurtorilla
Sekakuoro Työnlaulajat
Asko Mäki Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja
Kansanedustaja Annika Lapintie
ARJA TUOVINEN Rahvaan lauluja
Lena Hulden dosentti SKP
Kisällit
Saska Heino V-S Vasemmistonuorten puheenjohtaja
Janne Laurila ja Tuhlaajapojat
Työnlaulajat ja yleisö: Kansainvälinen
työväenmarssi
Juontaa
Ville Okkonen.
Tervetuloa!
Turun ammattiyhdistysväen
Vappu 2014 -toimikunta
– Metalli 49
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Muista vaikuttaa!
Pääkirjoitus 2/2014
2
Kyykytys jatkuu
Hallitus jatkaa leikkauslinjaansa. Tällä kertaa
kohteena, kuten aiemminkin, ovat pienituloiset sekä lapsiperheet. Lapsilisien leikkaus vaikuttaa työttömiin eri tavalla kuin työssä käyviin, saatikka suurituloisiin. Kymppikin on pienituloiselle paljon, vaikka helposti ajatellaan,
että mitä yksi kymppi nyt vaikuttaa. Kun niitä
kymppejä hallituksen päätöksillä lähtee monesta paikasta ja aina uusista kohteista, vaikutus
kertaantuu. Näillä konsteilla ostovoima heikkenee ja sitä kautta työttömyys kasvaa. Toimet lisäävät luokkaeroja. Onko se hyvin toimeentulevan väen tarkoituskin?
Vasemmistoliitto lähti hallituksesta juuri
edellä mainituista syistä. Mielestäni Vasemmistoliiton ei alun perinkään olisi pitänyt olla
mukana hallituksessa, jossa se joutui ensi töikseen perumaan vaalilupauksensa – jo hallitusneuvotteluissa.
Työttömyys kasvaa edelleen
Viime syksynä solmittu työllisyys- ja kasvusopimus lupasi työpaikkoja lisää, mutta toisin on
käynyt. Pääoma- ja yhteisöverojen huojennuksen sekä matalien palkankorotusten piti auttaa
työpaikkojen luomisessa. Johtajat saavat sitä
korkeampia palkkioita, mitä enemmän lopputilejä antavat. Jos joku tosissaan viime syksynä uskoi, että matalilla palkankorotuksilla luodaan uusia työpaikkoja, pitäisi hänen viimeistään tässä vaiheessa jo herätä ja havahtua tosiasioiden edessä.
Työurakeskustelu jatkuu
Yksi tämän ajan keskustelujen kestoaiheista
tuntuu olevan työura ja sen pidentäminen. Tarkoitus on saada tulevat eläkkeet nykyistä alemmalle tasolle. Kuten tuossa jo edellä totesin,
niin työttömyys on kasvussa ja se taas heijastuu työuran pituuteen. Työttömän on vaikea pidentää työuraansa. Metallin työehtosopimuksessa on maininta jonka mukaan työnantajan
tulee käydä kaikkien yli 58-vuotiaiden kanssa
kehityskeskustelut siitä, miten työssä jaksamista voidaan edistää. Monellako työpaikalla näitä keskusteluja on käyty ja käydään? Johtaako
se toivottuun lopputulokseen eli saadaanko työ
kevyemmäksi ja mielekkäämmäksi?
Suurkiitos juhlista!
Suuret kiitokset kaikille, jotka osallistuitte
osastomme 120-vuotisjuhlien valmisteluihin
ja talkootöihin. Kiitokset myös kaikille juhlijoille ja osastoamme muistaneille yhteistyökumppaneille. Ja kiitos rahalahjoituksista! Ne
lahjoitimme lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle.
Hauskaa Vappua ja hyvää kesää toivottaa,
Antero Palomäki
puheenjohtaja
Turun metallityöväen ammattiosasto ry 49
Osastomme juhlavuosi on jo hyvässä
käynnissä, 120-vuotis juhla Brankulla
helmikuussa oli arvokas tilaisuus. Juhliin osallistui Metalliliiton johtoa kuin
muita yhteistyökumppaneita sekä
myös suuri joukko
osastomme jäseniä.
Juuri jäsenet tekivät
tästä juhlasta Juhlan. Ilman jäseniä
ei ole osastoa, eikä
historiaa jota voisi
juhlia!
Tilaisuuden järjestelyt sujuivat hyvin ja aikataulun mukaisesti. Tästä erityinen kiitos
kuuluu juhlien järjestelytoimikunnalle.
Juhlavuoden seuraava tapahtuma tulee olemaan myöhemmin keväällä Helsingissä
eduskuntatalolla järjestettävä seminaari. Seminaari tulee
käsittelemään arktisen alueen
mahdollisuuksia. Seminaariin
voivat osallistua ja ovat tervetulleita kaikki osaston jäsenet.
Kevät tekee tuloaan ja moni
miettii, oliko talvea ollenkaan.
Kovin riemuisat ajatukset eivät kuitenkaan täytä kevätmieltäni, sillä maamme hallituksen kehysriihessä loihtimat leikkaukset tulevat kurjistamaan jäsenistömme ja kaikkein huonoimmassa asemas-
Haloila Oy:n
pitkäaikainen
pääluottamusmies
Jouko Suojanen
täytti 50 vuotta
30. maaliskuuta.
Metalli 49:n onnittelee!
Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti
• 40. vuosikerta
• Toimisto, Tuureporinkatu 17 C
20100 Turku
• Puhelin 044 518 9449
Telefax (02) 231 6016
• Sivun valmistus:
Graafinen Palvelu
Seppo Mäkinen, Somero
• Paino: Salon Lehtitehdas
–2014
•Toimitusneuvosto:
Susanna Merinen
Pasi Heikkilä
Raimo Kytömaa
Samuli Vienonen
Johannes Yrttiaho
vastaava toimittaja
sa olevien kansalaisten arkea
ja toimeentuloa. Lapsilisien ja
työttömyysturvan leikkaukset
sekä asumisen kallistuminen
vaikeuttavat elämistä ja leikkaavat ostovoimaa. Pakettiin
liittyvä keväällä sovittu työllisyys- ja kasvusopimuksen
20€ palkankorotus ei tuo perheille turvaa. Tällainen vähäväkisten kohtelu taitaa olla sitä pahimmanlaatuista takatalvea, jota ei kyllä kukaan kaipaa
tai hyväksy!
Edellä mainitun kaltainen
oikeistolainen politiikka on
saatava päättymään! Työtätekevien ääntä on alettava
kuuntelemaan ja kunnioittamaan. Meidän itsemme on
tuotava oma äänemme kuuluviin. Siihen on mahdollisuus äänestämällä. Äänestämiseen meillä tulee mahdollisuus vielä tämän kevään aikana EU-vaaleissa. Joku teistä saattaa pitää näissä vaaleissa äänestämistä turhana.
Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä Euroopan unioni vaikuttaa
lainsäädännöllään ja asetuksillaan kaikkien kansalaisten,
myös osastomme jäsenten,
arkeen ja elämiseen. Siksi on
tärkeää, että jokainen meistä
käyttää äänioikeuttaan ja vieläpä harkiten kenelle äänensä antaa.
Itse olen lupautunut porilaisen pääluottamusmiehen,
Raimo Kytömaa
Metallin liittohallituksen jäsenen Erno Välimäen tukiryhmään. Olen oppinut tuntemaan Ernon rehellisenä, suorapuheisena - ja selkäisenä työläisten puolestapuhujana.
Tärkeintä on, että vasemmistolaisten ehdokkaiden joukosta löydät itsellesi oman henkilön, joka parhaiten vastaa sinun arvomaailmaasi ja ajaa sinun asioitasi.
Muista äänestää, vain
siten voit vaikuttaa!
Vaikuttavaa kevättä,
Raimo Kytömaa
Toimitsija
Metalli 49
STAND UP, TURKU!
La 26.4.2013 klo 16.00
Klo 16.00 Kokoontuminen ja Metalli-info osaston toimistolla
Klo 16.30 Ruokailu
Klo 19.00 Stand Up, Turku! Logomo
Lavalle nousevat stand up-koomikot Matti Patronen,
Antti Haapala, Tommi Mujunen, Jack Björklund ja
André Wikström.
Tapahtuma on ensisijaisesti vuonna 2005 ja sen jälkeen liittyneille jäsenille.
Ilmoittautumiset ja osallistumismaksu 12 € 23.4.
mennessä osaston toimistolle [email protected] tai p. 044 518 9449. Paikkoja rajoitetusti.
Etuja Metalli 49:n jäsenille
Viking Linen risteilyistä!
Katso lisää: www.vikingline.fi/edut/metalli49
Ajankohtaista asiaa
edunvalvonnasta:
Syksyn luottamusmiestapaamiset
ovat 19.9., 31.10. ja 12.12. Aiheet selviävät myöhemmin.
Toimisto suljettu pe. 2.5.
Toimisto auki kesällä:
2.6.-17.8. ma-to klo 9.30-13.00 ja 15.00-17.00
pe klo 9.30-13.00.
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
Metalli 49 –
3
Kataisen-Urpilaisen hallitus leikkaa eläkkeitä
Tonnin eläkkeen ostovoimasta lähtee yli
120 euroa/vuosi
Kansanedustaja Jyrki
Yrttiaho vaatii ay-liikkeeltä
voimakasta vastareaktiota
yhdessä eläkeläisjärjestöjen
kanssa.
Hallitus on päättänyt kehysriihessään leikata eläkkeitä ja perusturvaa. Kun ennakkoarvion mukaan työeläk-
keitä pitäisi korottaa n. 1,5
prosenttia ja kansaneläkkeitä 1,6 prosenttia, korotetaan
niitä hallituksen sopimuksen
Seminaari eduskunnassa
Suomalaisvenäläisen
arktisen yhteistyön
kehittäminen
torstaina 15.5. klo 11 alkaen,
Eduskunnan kansalaisinfo
Kysy lisätiedot ja kuljetukset
Metalli 49:n toimistolta!
mukaan vain 0,4 prosenttia.
Hallitus arvioi hintojen nousun olevan ensi vuonna 1,7
prosenttia. Kokoomuksen,
SDP:n, Vihreiden, KD:n ja
RKP:n yhteinen hallitus ajaa
eläkeläisten ostovoiman rajua alennusta ja lisää pienituloisten ahdinkoa. Samaan
aikaan lukuisat maksut nousevat mm. asuminen, sähkö,
lääkkeet ym. Sairausvakuutuksesta ja lääkekorvauksista
leikataan lisää 51 miljoonaa
euroa jo aiemmin toteutetun 150 milj. euron leikkauksen lisäksi.
– Nyt tarvitaan kovaa painetta hallituksen hankkeen
torjumiseksi. Budjettilait säädetään vasta vuoden lopulla. Ay-liikkeen on lähdettävä
puolustamaan eläkkeellä olevia jäseniään yhdessä eläke-
”Lukuisat maksut
nousevat mm.
asuminen, sähkö,
lääkkeet ym.”
– Jotta eläkkeiden ostovoima säilyisi, pitäisi työeläkkeitä korottaa n. 1,5 prosenttia ja kansaneläkkeitä 1,6 prosenttia, Nyt
niitä korotetaan hallituksen sopimuksen mukaan vain 0,4 prosenttia, sanoo Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho.
läisjärjestöjen kanssa, sanoo
Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho.
– Vain poliittisen painostuksen avulla epäoikeudenmukainen ja mielestäni laitonkin hanke on torjuttavissa. Varsinkaan työeläkkeiden
leikkauksia ei voi perustella
valtiontalouden tasapainot-
tamista. Työeläkkeet ja valtion budjetti ovat kaksi aivan
eri asiaa, Yrttiaho painottaa.
– Hämmästelen SDP:n lehmäkauppoja tässä asiassa,
kansanedustaja Jyrki Yrttiaho
toteaa.(M49)
www.jyrkiyrttiaho.fi
Vastaveto hyvityssakoilla
olla suomalaisten palkkojen
polkeminen. Määräyksenä
annettiin myös oman porukan supistaminen minimiin.
Mikäli työläiset lakkoilemalla tai ylityökielloin vastustavat työnantajan pyrkimyksiä,
oli kaikki rettelöt vietävä välittömästi työtuomioistuimeen.
Varatoimitusjohtajan
herääminen
Pasi Heikkilä
Rudolf ”Ruti” Rääkkälä oli
entinen varatoimitusjohtaja
ja nykyinen pääluottamusmies. Rudolf oli armeijasta ja puntiksilta selviydyttyään lukenut itsensä insinööriksi ja piti sitä alkuelämänsä suurimpana munauksena.
Suurehkossa metallialan yrityksessä nimeltään Kiristysruuvi Oy:ssä hän sai täydellisen kuvan oikeiston äärimenetelmistä ja painostuksesta
työväestöä kohtaan. Rudolf
oli edennyt metalliverstaas-
sa osastopäälliköstä varatoimitusjohtajaksi huippuvauhtia. Hänelle annettiin matkan
varrella sikamaisia tehtäviä
kuten halpatyövoiman hankinta Baltian maista. Ohje oli
aina sama: ota halvin vuokratyövoima, kaukana kaikesta ay-toiminnasta. Ohjeita annettiin myös siitä, että ulkomaiseen mafiaan piti olla välittömissä yhteyksissä, jotta
saataisiin nöyrä ja peloteltu
työporukka suomalaisten tilalle. Kaiken tavoitteena piti
Kolme vuotta Rääkkälä toimi ohjeiden mukaan, mutta
sitten hän heräsi painajaisesta. Ja perkele, nyt saa riittää.
Nyt alkavat Kiristysruuvi Oy:n
katumusvuodet. Niinpä Rudolf meni toimitusjohtajan luvalla «vakoilemaan» kentälle,
mitä duunarit siellä suunnittelivat. Vakoilunsa Rudolf ottikin tosissaan. Parin vuoden
Närkkänen
tiesi, mitä Ruti
tiesi heidän
mafiavetoisesta
toiminnastaan.
sisällä hänet valittiin työntekijöiden pääluottamusmieheksi toimitusjohtajan nieleskellessä konttorissaan. Niin Rudolfista oli tullut työntekijöiden yksimielisellä päätöksellä heidän edustajansa ja kaikkien tuntema Ruti.
Hän otti ohjat heti haltuunsa ja laittoi useita työnseisauksia täytäntöön vastalauseena halpatyövoiman käytölle. Kiristysruuvi Oy:n toimitusjohtaja Närkkänen oli
kauhuissaan. Hän ei uskaltanut riitauttaa Rutin laittomia
lakkoja. Närkkänen tiesi, mitä Ruti tiesi heidän mafiavetoisesta toiminnastaan. Jos
nämä asiat vuotaisivat julkisuuteen, olisi hän vankilassa,
kuten suuri osa hänen enkelikuorostaan. Mutta Närkkänen
pelkäsi vielä pahempaa, ja sitä oli pian tulossa.
Rutilla oli selvä suunnitelma, jonka hän esitteli työhuonetoimikunnalle ja osastojen
luottamusmiehille. Hän aikoi
tehdä toimitusjohtajalle selkeän vaatimuksen hyvityssakoista korvikkeena niille lakkosakoille joita Kiristysruuvi
Oy oli nyhtänyt ammattiosastolta. Lisäksi Ruti aikoi vaatia kuukausittain tonnin bo-
nusta jokaiselle työntekijälle. Ellei ehtoihin suostuttaisi, niin kaikki tiesivät mitä tapahtuisi. Käräjätuvan ovi aukeaisi ja toimitusjohtajan linnareissu varmistuisi. Rutin
esitys hyväksyttiin yksimielisesti hurraten. Niin kävi, että Närkkänen suostui vaatimuksiin mutisematta. Muutamaa kuukautta myöhemmin hänet löydettiin hukkuneena puntti jalassaan mökkilaiturinsa vierestä.
Kävi vielä niin, että tapahtuman jälkeen Kiristysruuvi Oy:n hallitus valtuutti pääluottamusmies Rudolf Rääkkälän valitsemaan uuden
toimitusjohtajan. Valinta oli
helppo. Ollessaan puntiksella
armeija-aikana oli hän tavannut erään taistolaiskommunistin Taisto Härkäpään, joka luki ahkerasti lakia. Soitto
hänelle sinetöi uuden toimitusjohtajan. Näin Kiristysruuvi Oy:stä tuli ensimmäinen
suuryritys Suomessa, jota
työväestö johtaa ja hallinnoi.
Pasi Heikkilä
luottamusmies
Stx Finlandin Turun telakalla
ja Turun
kaupunginvaltuutettu (vas)
4
– Metalli 49
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Vastikkeellinen sosiaaliturva vai
ihmisoikeuksia loukkaava pakkotyö?
Metalli 49:n järjesti helmikuussa mielenosoitusmatkan Eduskuntatalolle. Delegaatio luovutti
”Haluamme palkkatyötä, emme pakkotyötä” -adressiin kertyneet nimet ja vaatimuksen eduskuntaryhmien edustajille.
näiset tukityöpaikat eli pakliturvan piirissä olevilla henkotyöpaikat eivät ole sitä mikilöillä. Kuin kirsikkana kaTuleva sosiaaliturvan uudistus
tä työttömät haluavat. Jos on
kun päällä, myös yksityiset
mahdollisuuksia
työllistää
tutyönantajat saavat mahdollipitää sisällään entistä laajemman
kirahoilla, on myös mahdolsuuden käyttää tätä heille illisuus työllistää kunnollisesti
maista työvoimaa. Lopputuvastikkeellisen sosiaaliturvan
eikä luoda valheellisia tilaslos lienee lisää irtisanomisia,
osuuden. Käytännössä tämä tartoja työttömyyden vähenejotta saadaan valtion maksamisestä tällä keinolla.
maa orjatyövoimaa irtisanotkoittaa pakkotyötä eli jos et tee
Nyt valmistelussa on esiltujen tilalle yrityksiin. Kuka sipalkatonta työtä hyvin pienellä
lä kahden tunnin päivittäitä enää palkkaa haluaa maknen työvelvollisuus työtösaa työvoimasta, kun ilmaikulukorvauksella sinulle määrätysmille, mutta entä ensi vuonseksikin sitä saa?
na?
Neljä
tuntia
ja
sitä
seusä paikassa, et saa korvauksia tai
raavana kuusi tuntia? KunKehysriihestä lähti TEniitä leikataan roimasti.
nes ollaan tilanteessa, jossa
toimistoille ukaasi
pakkotyöläiset korvaavat vakituisen työvoiman. Esillähän
Hallitus on osana maalison jo mahdollisuus, että kunsi käyttää todellisten, pysykuista kehyspäätöstään päätTähän työttömien aktinat voisivat korvata palkkavien ja kokopäiväisten, työtänyt, että työttömät on saavointiin ja syrjäytymisen ehtyöläiset osallistavan sosiaapaikkojen luomiseen. Näentava töihin entistä nopeamkäisyyn varattuja rahoja tuli-
min. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 3 kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen
voidaan työttömälle tarjota
lähes mitä tahansa työtä vaikka se ei vastaisi omaa koulutusta tai työkokemusta millään lailla. Tämä laki on toki jo
voimassa, mutta nyt on hallitukselta lähtenyt paimenkirje
TE-toimistoille. Niitä kehotetaan lisäämään työn tarjontaa
ja asia on kirjattu toimistojen
tämän vuoden tulossopimuksiin. Myös seurantaa on tiivistetty tässä asiassa. Ja jos
kieltäydyt, paukahtaa 2 kuukauden karenssi korvauksiin.
Tämän lisäksi työtön velvoitetaan ottamaan työtä vastaan työssäkäyntialueen ulkopuolelta eli yli 80 kilometrin
säteeltä. Käytännössä on työ
otettava vastaan myös kauempaa, jos työpaikkaan ja takaisin ehtii kolmessa tunnissa julkisella liikennevälineellä. Ja jos kieltäydyt, paukahtaa taas karenssit päälle.
Kaiken kaikkiaan tämä paketti osallistavasta sosiaaliturvasta ja hallituksen paimenkirje TE-toimistoille koventaa työttömien elämää
rankalla kädellä. Sosiaaliturvan uudistus ei missään nimessä saa olla tällainen ihmisoikeuksia polkeva valtion
orjatyömarkkinat mahdollistava lakiuudistus.
Adressit.com:ssa on «Haluamme palkkatyötä, emme
pakkotyötä»-adressi, jossa
on nimien keräys vielä käynnissä. Kertaalleen jo kävimme 13.2.2014 luovuttamassa siihen asti kertyneet allekirjoitukset sekä kertomassa
asiaamme eteenpäin kansanedustajille.
Työ jatkuu tämän asian tiimoilta koko ajan. Pakkotyö
sanktioineen ei saa toteutua.
Susanna Merinen
sihteeri
Metalli 49
Allekirjoita
adressi
”Haluamme
palkkatyötä
emme
pakkotyötä”
wwww.
adressit.com
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
Metalli 49 –
5
Telakoiden pelastamisessa tarvitaan
valtiota ja omaa tahtoa
Suomalainen telakkateollisuus on viime vuosina jätetty
tuuliajolla, mikä on merkinnyt sen ajelehtimista vaikeudesta toiseen. Huono tilauskanta, omistajuuden puute ja
maan hallituksen epäonnistumiset rahoitusratkaisuissa
ovat vetäneet laivanrakennuksen pohjaan repeämiä, jotka
uhkaavat upottaa koko alan.
Jos telakkateollisuus päästetään Suomessa kerran uppoamaan, siitä tulee kuin Titanicin hylky: mahdoton enää
nostaa ylös.
Vaikeuksissa piilee kuitenkin mahdollisuus. Konkurssin
partaalle ajautunut korealainen STX on myymässä omistuksiaan Suomessa. Tähän tilaisuuteen on nyt tartuttava. Se
vaatii kuitenkin vanhojen ideologisten silmälappujen riisumista, mutta myös Suomelta
omaa tahtoa Brysselissä.
Ensinnäkin on unohdettava sellainen aikansa elänyt oikeistolainen oppi, jonka mukaan valtiolla ei voi olla roolia yritystoiminnassa. Suomalaisen telakkateollisuuden
pelastamiseksi nimittäin tarvitaan valtion, mahdollisesti
jopa kahden valtion mittavaa
panostusta.
Valtion pitäisikin lähteä
ankkuriksi laajaan telakkateol-
lisuuden rahoitus- ja omistusryhmään, jossa valtion lisäksi
mukana voisivat olla alihankkijayritysten verkosto, muita
yksityisiä omistajia, työeläkeyhtiöitä ja telakkakaupunkeja.
Juuri valtion nopea toiminta
on tässä asiassa ratkaisevaa.
Oma tahto Euroopan unionissa puolestaan tarkoittaa sitä, että Suomen olisi hakeuduttava laaja-alaiseen laivanrakennusalan yhteistyöhön
Venäjän kanssa, vaikka se tarkoittaisi vastavirtaan kulkemista nykyisellä EU:n pakotelinjalla. Suomessa päätään
nostavasta synkästä ja sankasta Venäjän vastaisuudesta huolimatta yhteistyö on telakkateollisuuden etu.
Venäjä on hyväksynyt laivanrakennuksen kehityssuunnitelman, johon on alustavasti budjetoitu noin 30 miljardia euroa. Vaikka iso osa menee sotilaspuolelle, on meneillään myös siviilihankkeita, jotka liittyvät erityisesti
arktisten alueiden merenkulkuun. Kaikkiaan Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö
arvioi siviilialusten tarpeeksi
noin 1 400 laivaa, johon kuuluu muun muassa kymmeniä
jäänmurtajia, porauslauttoja
erikoisaluksia.
Juuri Suomen telakkateolli-
Suomen olisi hakeuduttava laaja-alaiseen laivanrakennusalan yhteistyöhön Venäjän kanssa,
vaikka se tarkoittaisi
vastavirtaan kulkemista nykyisellä
EU:n pakotelinjalla.
suudessa löytyy globaalisti tämän alan ainutlaatuinen osaamisketju. Nyt pitäisikin saada kohtaamaan suomalainen
osaaminen ja venäläinen kysyntä. Venäjän ajankohtaiset
talousvaikeudet varmasti hidastavat laivahankintojakin,
mutta markkina on olemassa
myös tulevaisuudessa.
Venäjällä tie talouteen kulkee
monessa asiassa edelleen politiikan kautta. Siksi Suomen on
jatkossakin panostettava hyviin
naapurisuhteisiin riippumatta
siitä, millaiset hallitukset siellä
kulloinkin ovat vallassa.
Niin sanotut pakotteet Venäjän suuntaan tarkoittavat
kättelykieltoa ja öykkäröintipakkoa. Mikäli sanktiossa edetään taloudelliselle puolelle,
Suomi sahaa vain omaa ok-
– Valtion pitäisikin lähteä ankkuriksi laajaan telakkateollisuuden rahoitus- ja omistusryhmään, jossa valtion lisäksi mukana
voisivat olla alihankkijayritysten verkosto, muita yksityisiä
omistajia, työeläkeyhtiöitä ja telakkakaupunkeja, esittää eurovaaliehdokas, toimittaja Antero Eerola.
saansa ilman, että sillä on vaikutusta Venäjän toimiin muilla ilmansuunnilla.
Suomen idänsuhteita ei pidä vaikeinakaan aikoina stubeksia ja ulkoistaa Brysseliin,
joissa ei Suomen intressejä
ymmärretä. EU-parlamentissa
tarvitaan edustajia, jotka kantavat huolta Suomen omasta päätöksenteko-oikeudesta,
työllisyydestä ja vähän myös
hyvistä naapurisuhteista.
Antero Eerola
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas, toimittaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu. Hän toimi myös
Vasemmistoliiton telakkaryhmän sihteerinä.
Lue lisää:
anteroeerola.fi
fi-fi.facebook.com/anteroeerola
twitter.com/anteroeerola
Eurovaalit 25.5. Ennakkoänestys 14.–20.5.
Rakennetaan työn ja toimeentulon Eurooppa!
Talouskurin varjolla EU pakottaa
jäsenvaltionsa tekemään rajuja
leikkauksia julkiseen sektoriin.
– Oikeisto käyttää itse aiheuttamaansa talouskriisiä härskisti
hyväkseen ajaakseen omia tavoitteitaan. Maksumiehiksi pakotetaan palkansaajat, työttömät ja vähäosaiset, sanoo Erno
Välimäki.
Kansainvälisen finanssikapitalismin velkapyramidin
sortumisuhka on herättänyt
Euroopan Unionin voimakkaaseen torjuntataisteluun.
Kymmeniä ja satoja miljardeja
euroja maksavilla tukipaketeilla pelastetaan lähinnä suur-
pääoman takapuoli liekeistä. Euroopan oikeistovoimien
röyhkeys tulee selvästi ilmi,
kun tarkastelemme millaisilla
työkaluilla EU:n työkalupakki on korjaustoimiin lastattu.
Kriisivaltioiden talous tasapainotetaan leikkaamalla
työntekijöiden palkkoja ja kiristämällä työehtoja. Samaan
aikaan EU vaatii voimakkaita
heikennyksiä työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin. Oikeisto käyttää siis itse aiheuttamaansa talouskriisiä härskisti hyväkseen ajaakseen
omia tavoitteitaan. Maksumiehiksi pakotetaan palkansaajat, työttömät ja vähäosaiset. Julkisuudessa tästä kaikesta on helppo syyttää Euroopan Unionia. Oikeistopopulisteilta unohtuu täysin se,
että EU vain toteuttaa päätöksentekijöidensä päättämää
politiikkaa. Tällä hetkellä nämä päätökset tekee oikeisto
finanssialan ja suuryhtiöiden
vakaalla tuella.
Euroopan Unionia markkinoitiin suomalaisille hankkeena joka luo vaurautta ja hyvinvointia. Ajatus vapaasta
ja taloudellisesti toimeliaasta Euroopasta kuulostaa houkuttelevalta. Karu arki on kuitenkin paljastanut totuuden.
EU:ta on viimeisen vuosikymmen ajan rakennettu suuryri-
tysten, rahoituslaitosten ja oikeiston ehdoilla. Ajatus vapaiden kansalaisten Euroopasta
on muuttunut ajatukseksi pidäkkeettömän rosvokapitalismin yhteismarkkina-alueesta. EU on se työkalu jolla halutaan heikentää työläisten työehtoja. Talouskurin varjolla EU
pakottaa jäsenvaltionsa tekemään rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin. Nämä yhdessä heikentävät, kenties kohtalokkaasti, suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa.
Yhtenä esimerkkinä Euroopan Unionin oikeistolaisesta linjasta on vuodesta 2007
unionin virallisena työmarkkinapolitiikkana ollut joustoturva, ”flexicurity”. Tämän linjan
mukaan Euroopan työllisyyttä pitää parantaa purkamalla ”liiallista työsuhdeturvaa”.
Käytännössä tämä tarkoittaa
siirtymistä amerikkalaismalliseen ”easy fire, easy hire”
-ajatteluun. Perusidea ja uskomus tässä mallissa on, että
yritysten uskotaan palkkaavan
halukkaammin työvoimaa,
jos siitä pääsee tarvittaessa
eroon. Suomalaisen työntekijän irtisanomissuoja on tällä hetkellä todella heikko verrattuna muuhun Eurooppaan.
En ole havainnut tämän johtavan mihinkään merkittävään
työllisyyden paranemiseen,
pikemminkin päinvastoin.
Euroopan Unionin koko politiikan suuntaa on muutettava. Seuraava mahdollisuus siihen on toukokuun EU-vaalit.
EU on muutettava siksi työn,
toimeentulon ja hyvinvoinnin
Euroopaksi jota Vasemmisto
on ajanut. Työvoiman vapaan
liikkuvuuden lisäämisen ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamisen sijaan Euroopan Unionin on vahvistettava ylikansallisia työehtosopimusjärjestelmiä ja sosiaaliturvan minimitasoja. Euroopassa sijaitsevat veroparatiisit on lopetettava. Harmaa talous on unionin
yhteistoimin laitettava kuriin.
Erno Välimäki
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas, Cupori
Oy:n Porin tehtaan pääluottamusmies ja Metallityöväen liiton hallituksen jäsen.
Lue lisää:
ernov.fi
facebook.com/ernovalimaki
6
– Metalli 49
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Työsuojelun alkuvaiheita ammattitautiasetuksen
uudistuksesta valimotutkimukseen
dostui looginen kokonaisuus
ongelmanratkaisuksi, ja nämä SAK:n kentän kannanotot
jouduttivat lainsäädäntötyötä.
Pentti Mäkelä
Mikä oli korvattava
ammattitauti?
Ammattitautien määrittelyssä lainsäädäntö nojasi alun
perin ”kokemuspohjaisesti
määriteltyyn” luetteloon ammattitauteja aiheuttavista kemiallisista aineista ja fysikaalisista tekijöistä. Ensimmäinen luettelo tehtiin 1930-luvun taitteen olosuhteisiin periaatteena se, että vakuutusyhtiö kykeni määrittelemään
vastuualueensa ja tunnettuja riskejä vastaavat vakuutusmaksut. Lakisääteinen tapaturmavakuutus ei kattanut
”tuntemattomia riskejä”, eikä
maksuihin sisältynyt merkittävää ”puskuria” vararahaston muodostamiseksi. 1940ja 1950-luvulla vakuutusyhtiöiden maksutulot ohjasi korvauskäytäntöä ja 1960-luvulla tuloslaskelmat rajoittivat
ammattitauteja aiheuttavien
aineiden luettelon täydentämistä.
Uusien kemikaalien ja tuotantoprosessien terveyshaitat eivät kuuluneet 1930-60-luvulla korvattaviin ennen ”ammattitautiluettelon” täydentämistä. Jonkin altisteen lisäys
”kemikaaliluetteloon” ei välttämättä muuttanut korvauskäytäntöä, sillä altistumiselta
ja puhjenneilta oireilta edellytettiin ajallisesti välitöntä syyja seuraussuhdetta. Asbestiperäisen keuhkosyövän lisäys ammattitauteihin ei muuttanut 1960-luvulla korvauskäytäntöä, jos asbestipölyaltistuksesta oli yli 10 vuotta ja
sen jälkeen oli tehnyt muuta
työtä. Yleensä asbestiperäiset syövät puhkesivat vasta
10-25 vuoden kuluttua altistumisesta. 1950-luvulla käyttöön otettujen epoksihartsien
ja niiden kovetinaineiden sekä 1960-luvulla itsestään kovettuvien (ruiskutettavien) solumuovien komponenttien aiheuttama astma tai vaikea allergia ei ollut korvattava tauti, koska ”tilastollinen näyttö” puuttui lääkärin toteamissa tapauksissakin ennen kuin
luettelot uusittiin. Kemikaalien aiheuttamaa oireilua ilmeni työpaikoilla senkin takia, että uusien liimojen, luotinaineiden ja rasvanpesuaineiden koostumukset olivat
vielä 1970-luvun alussa tuntemattomia ”valmistajan liikesalaisuuksia”.
Lainsäädäntö suojasi vakuutusyhtiöitä uusien riskitekijöiden aiheuttamalta korvausmenojen nousulta ja työnantajia yhtäkkisiltä vakuutusmaksujen nousuilta, jolloin vakuutettu eli ”kolmas
osapuoli” kärsi seuraukset.
1960-luvun lopulla Suomes-
Työsuojelun sekä ammattitautien korvaamisen
nykyaika alkoi 1960-70-luvun taiteessa. Itsestään
suuri muutos ei tapahtunut, vaan siihen tarvittiin
eduskunnan vasemmisto, SAK ja metallin kentän
ääni. Metalli 49:n toimikunta totesi, että ”ellei vaadita, ei mitään saada”.
Ennenaikainen työkyvyttömyys oli raskaan metallialan työntekijöiden suuri uhka. 1970-luvun alussa Metalli 49 ajoi työeläkkeiden korotusta ja varhaiseläkkeitä 55-vuoden ikärajalla. Ongelmiin
kuuluivat myös ammattitaudit, joiden korvaaminen oli muutamia vuosia aiemmin valtakunnallinen
kysymys. Kolmelta Turun suurelta työpaikalta, Wärtsilä, Valmet ja Laivateollisuus, jäi vuosittain
noin kolme kertaa enemmän miehiä työkyvyttömyyseläkkeelle kuin vanhuuseläkkeelle. Yhtiöiden
sisällä vajaatyökykyisiä siirrettiin jatkuvasti toisiin työtehtäviin.
sa oli useita tuhansia terveytensä osittain tai kokonaan
menettäneitä, jotka eivät saaneet tai voineet saada lakisääteisen vakuutuksen korvausta
terveyden ja/tai ansion menetyksestä. 1935-69 rekisteröitiin
1 100 ”pölykeuhkotapausta”,
joista vakuutus oli korvannut
joka toisen. Jonkinasteisesta
keuhkoahtaumasta kärsineitä oli moninkertainen määrä, mutta ilman yleistä työterveyshuoltoa ja ammattitautirekisteriä tarkkoja lukuja ei voitu tietää. ”Tupakkayskän” taustalla oli usein pitkä
(kivi)pölyaltistus. Jos työssä
oli ”jatkuvaa yskää” ja hengenahdistusta, vaihdettiin yllensä työpaikkaa tai siirryttiin
kevyempään työhön. Muutamilla tuhansilla työikäisillä oli
työperäisiä kemikaaliallergioita, mutta korvaus- ja koulutustapaukset olivat lähes tuntemattomia. ”Tärinätaudista”
tiedettiin, että sen oireita ilmeni joka toisella yli 10 vuotta täriseviä koneita tai työkaluja käyttäneistä. Lista oli pitkä ja synkkä.
Vasemmiston
aikaansaama
lainuudistus
SKDL:n ja TPSL:n eduskuntaryhmät tekivät helmikuussa
1965 eduskunta-aloitteen va-
kuutustoiminnan kansallistamisesta tapaturma- ja työeläkevakuutusten korvaavuuden
turvaamiseksi. Vasemmiston
vaalivoiton jälkeen 1966 Rafael Paasion hallitus ja SAK nostivat esille ydinasiat, jotka olivat vanhentunut ammattitautilaki ja sen edellyttämät luettelot, vakuutusoikeuden päätökset (linjaus) ja vakuutusehdot, jotka rajasivat yhtiön vastuun kohtuuttomin seurauksin. Korvauspäätöksiä ohjasivat epäolennaiset asiat kemikaaliallergian, astman tai
keuhkoahtauman kaltaisissa
ammattitaudeissa.
Maaherra Esa Timosen (Kepu) komiteatyön tuloksena
eduskunta hyväksyi uuden
ammattitautiasetuksen (1967),
joka kumosi ”tilastoperusteisuuden”. Vastedes ammattitaudin (tai terveyshaitan) toteamiseen riitti taudin toteamin ja työperäisen altistumisen (syy- ja seuraussuhteen)
osoittaminen. Vähän tunnettujen kemikaalien tai uusien
tuotantoprosessien aiheuttamia vakavia terveyshaittoja
voitiin nyt määritellä ammattitaudeiksi. Sosiaaliministeriö
antoi viralliset ohjeet ammattitaudin toteamisesta. Lääkärit velvoitettiin ilmoittamaan
ammattitautitapauksista työsuojelun valvontalain nojal-
la vuoden 1974 alusta alkaen.
1966–68 keskusteltiin monella tasolla lakisääteisen tapaturmavakuutuksen siirtämistä perustettavalle valtion vakuutuslaitokselle.
Turussa keskusteltiin Metalli 49:n aloittein. Kun T-talolla järjestettiin paneelikeskustelu lokakuun 1967 sokkidevalvaation (28,5 %) hintavaikutuksia, työllisyys- ja asuntokysymyksistä, Metalli 49:n
edustajat Ossi Ahokas, Kauko Sunisto ja Jukka Sankari
nostivat SKDL:n ja SDP:n kansanedustajien kuullen esille
työlainsäädännön ja työsuojeluksi nykyisin kutsutun kokonaisuuden ja vakuutusturvan. Ossi Ahokas Turun telakalta totesi, että työsopimuslaki, ammattientarkastuslaki
(viranomaisvalvonta valtuuksineen) ja tuotantokomitealaki olisi uudistettava. (Työympäristöä koskevat asiat kuuluivat yhtiöiden tuotantokomiteoille, joiden päätökset eivät sitoneet juridisesti.) Valvonnan
tehostaminen ja ennaltaehkäisy työpaikoilla olivat asian toinen puoli ja vakuutusturva toinen puoli. Vakuutettujen edun nimissä Ahokas ja
Sunisto vaativat vakuutustoiminnan siirtämistä valtiolle pois työnantajien hallitsemista yhtiöistä. Esityksistä muo-
Valimotyö,
valimotutkimus ja uusi
työolojen sääntely
Valimoiden työolot olivat
vielä 1950–60-luvulla metallialan heikoimpia. Muotin- ja
keernanvalmistuksessa käytettiin hienoa luonnonhiekkaa (kvartsihiekkaa), kaoliinia
sisältävää savea sekä sideaineena teollisuushartsia, mikä loi pahan hiekkapölyongelman. Valimoiden yleensä
puoliavonaiset uunit lämmitettiin koksilla ja olivat lämmitys- ja valuajan auki. Työilmassa oli häkää sekä valun
aikana metallikaasuja, sideaineiden huuruja ja palamiskaasuja. Muottien kiinni tarttumisen estämiseen käytettiin talkkia, hiekkaa tai asbestikangasta (joskus irtoasbestia säkeistä). Hiekkavalussa kuumentunut kiviaines (kvartsi) muuttui
tridymiitiksi, muoteissa asbesti kovettui tai paloi kiinni kappaleen pintaan. Lopuksi valetut kappaleet hiekkapuhallettiin ja valumuotit taltattiin
puhtaiksi. Hiekkapuhalluspöly sisälsi hienoa tridymiittiä,
asbestia, metalleja, palamistuotteita jne.
Sodan jälkeen työoloista
uskallettiin valittaa. 1940-luvun lopulla Turun piirin ammattientarkastaja vaati valimoita tehostamaan yleisilmastointeja ja pölysuojausta (väliseinillä), rajoittamaan
avouunien käyttöä, ajoittamaan hiekkapuhallustöitä
ja tekemään sen ulkona jne.
Hiekkapuhaltajille määrättiin
raitisilmahuput, mutta niiden käyttämistä ei valvottu.
1950-luvulla keernanvalmistajat valittivat pölystä, uuni- ja
senkkamiehet valittivat päänsärystä valupäivinä ja muut
kärsivät valamiskärystä sekä
siitä, että hiekkapuhalluspölyä
tunki silmiin ja suuhun. Viranomaistarkastuksissa arvioitiin
käryn ja pölyn määrää työilmassa silmämääräisesti, jolloin hienojakoisin vaarallinen
kvartsi-, asbesti- ja metallipöly jäi ”arvelujen” ulkopuolelle. 1960-luvulla vanhoissa valimoissa työskenneltiin sananmukaisesti metallin maku
suussa. Valajan päänsärky oli
yleensä lievä häkämyrkytys.
Ruotsissa työskennelleet
käynnistivät usein keskustelun valimoiden työoloista. Metallityöväen Liitto ajoi valimoiden työhygieenisten olojen
tutkimista ja sai kevään 1971
metallilakon sovintopöytäkirjaan kohdan tutkimuksen tilaamisesta Työterveyslaitokselta. Tutkimus toteutettiin
Metalliliiton ja STK:n kahden
työnantajaryhmän pyynnöstä kolmena osana: pölytutkimus, kemikaalitutkimus ja valimotyöntekijöiden sairastuvuus-, eläkeikä- ja elinikätutki-
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
mus. Työterveyslaitos mittasi
altistumista noin 90 metallintuotantoa harjoittavassa yhtiössä, joissa vuonna 1972 oli
noin 5 000 työntekijää. Työilman pöly- ja kvartsipölypitoisuus mitattiin kaikissa kaasujen ja huurujen sekä silikoosin
(kivipölykeuhkon) ja kroonisen bronkiitin (keuhkoputkentulehduksen) riskin selvittämiseksi. Terveystarkastus tehtiin
yli 2 800 rauta-, teräs- ja metallivalimoissa työskentelevälle, joista 931 oli tehnyt valimotyötä yli viisi vuotta ja 629 yli
kolme ja alle viisi vuotta. Yli
1000:lla oli valimossa vähintään neljä työvuotta. 20 yhtiön työntekijöistä tehtiin otos
sairastuvuus- ja työkyvyttömyystutkimukseen. Myöhemmin nämä tiedot olivat pohja
seurantatutkimuksille.
Kun pöly- ja kemiallinen altistus oli mitattu työpaikoittain ja työpisteittäin, lääketieteelliset löydökset voitiin kytkeä niihin. Pitkään valimoissa
työskennelleistä 16 % sairasti
kroonista keuhkoputkentulehdusta ja 29 %:lla oli ”jatkuvia
ysköksiä”. Tupakointi pahensi oireita. Vain 25:llä (2,7 %)
oli pölykeuhko tai pikemminkin työkyvyttömyys. Lähinnä kaavaus- ja keernahiekan
kvartsista (piioksideista) sekä
sideaineista ja mekaanisesta
hionnasta syntyneelle pölylle ja valamiskaasuille pitkään
altistuneilla oli kiistatta keuhkoahtaumataudin ja sydänvi-
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
kojen riski. Sitä ei ilmeisesti vielä tiedetty, miten paljon
toistuvasti päänsäryn aiheuttaneet häkämyrkytykset lisäsivät ennenaikaisen sydäninfarktin riskiä.
Sosiaaliministeriön teknillinen ohje määräsi 1972 enimmäispitoisuudet eri aineiden
mikrohiukkasille työilmassa.
Työterveyslaitos mittasi Wärtsilän Dieseltehtaan rautavalimon työilman 1973 eri työvaiheissa: muottien ja keernojen
valmistus, valuprosessi sekä
muottien tyhjennys ja puhdistus. Kvartsipölyn määrä ylitti sallitun raja-arvon melkein
kaikissa työkohteissa. Kaavauksessa käytetty suojaintyyppi ei poistanut kivipölykeuhkon riskiä. Työilmassa oli
myös runsaasti sideaineesta
vapautuvia formaldehydejä.
Valussa vapautui PAH-yhdisteitä ja metallioksideja, mutta suuri ongelma olivat runsas häkä (hiilimonoksidi) sekä typpioksidit etenkin uunien ja senkkojen lähellä. Avohiekkapuhalluksesta pöly levisi satoja metrejä.
Dieseltehtaan rautavalimon työolot olivat kuten
muissa vanhoissa valimoissa, joissa ilmanvaihtoa ja korvausilman saantia oli yleensä
1950-luvulla lisätty eri järjestelyillä. Tutkimusraportin nojalla (vastikään luotu) työsuojelupiiri antoi 1.1.1974 voimaan
tulleiden työsuojelun valvontalain ja valimopölyn torjun-
taohjeiden mukaiset korjausmääräykset. Pitkä lista käsitti
kaikkea pölyntorjunnan järjestelyistä, yleisilmanpoiston ja
korvausilman saannin tehostamisesta sekä uunien eristämisestä siten, että huurut ja
kaasut eivät pääse leviämään,
galvanointialtaiden ilmanpoistosuunnitelman tekemiseen. Erikoishitsaamon ja valkometallivalimon ilmanvaihtokin todettiin heikoksi ja kehotettiin korjaamaan. Koneille ja nostureille vaadittiin vastikään tyyppihyväksytyt kaasu/
pölysuojaimet.
Työsuojelupiiri velvoitti
Wärtsilän saattamaan rautavalimon ”nykyisiä vaatimuksia” vastaavaksi. Vaihtoehtoina olivat peruskorjaus, josta 1975 valmistui ilmastointisuunnitelma, uudisrakennus
tai alihankinta. Putkien galvanointi meni heti alihankinnaksi modernisoidulta Turun Rautatehtaalta (Vuoksenniska Oy). Wärtsilä epäröi Pernon rakentamisen alettua rakentamista Turkuun, kun taas
työsuojelupiiri vaati lisäselvityksiä ja lopulta asetti uhkasakon. Sakkouhan takia Wärtsilä päätti syksyllä 1976 lopettaa rautavalimon muutamassa kuukaudessa. Työpaikkojen menetys oli pieni varjopuoli sille, että työsuojelu otti suuren askeleen ja uhkasakoista syntyi ennakkotapaus.
Metalli 49 –
7
Metalli 49:n nuoret toimivat
Jalkapalloa ja ay-asiaa
la 17.5. klo 13, Ravintola Teini (Uudenmaankatu 1)
Metalli 49:n nuoret kokoontuvat ravintola Teiniin ay-aiheiseen koulutukseen, jonka jälkeen yhteinen lounas.
Lounaalta siirrytään Kupittaalle seuraamaan Inter-VPS
-ottelua.
Tapahtuman omavastuu on 10 euroa (sisältää koulutuksen, lounaan ja lipun illan otteluun Veritas stadionille).
Ilmoittautumiset 9.5. mennessä Anulle anu.tuovinen@
metalli49turku.fi, 044 518 9446.
Anulta saat maksutiedot. Huom! Ilmoita myös, valitsetko
liha-, kana-, kala- vai kasvisruoan.
Tapahtuma on tarkoitettu ammattiosaston alle 36-vuotiaille jäsenille.
Mäkiautoilua ja saunailta
la 7.6. klo 14, Hirvensalon laskettelurinne
Metalli 49.n nuoret kokoontuvat ajamaan mäkiautoilla
Hirvensalon laskettelurinteelle. Ajojen jälkeen sauna
Turun keskustassa. Saunalla tarjolla ruokaa ja juomaa, pyyhe ja uima-asu mukaan!
Tapahtuman omavastuu on 10 euroa.
Ilmoittautumiset 28.5. mennessä Anulle [email protected], 044 518 9446.
Maksutiedot saat Anulta.
Tapahtuma on tarkoitettu ammattiosaston alle 36-vuotiaille jäsenille.
Lisätiedot tapahtumista:
Johannes, [email protected], 050-4405204
Historiakyselyn
palautus
toukokuussa
Osa neljäysiläisistä sai maaliskuussa laajan postikyselykaavakkeen, jossa tiedustellaan mm. jäsenten
työuraan, metallityöhön ja työolosuhteisiin sekä työpaikan edunvalvontaan ja muuhun ay-toimintaan liittyviä asioita. Kysely on lähetetty kaikille niille Metalli
49:n jäsenille, jotka ovat liittyneet Metalliliittoon ennen vuotta 1980.
Ammattiosaston ja turkulaisten metallityöläisten
vaiheita on tutkittu melko kattavasti sotia edeltäneeltä ajalta. Nyt ammattiosasto on käynnistänyt historiahankkeen, jonka tarkoituksena on koota sodan jälkeen
työelämään tulleiden metallityöläispolvien muistot
talteen. Tavoitteena on tallentaa arvokasta tietoa metallityöstä, työpaikoista ja ammattiyhdistystoiminnasta. Hanke jatkaa ammattiosaston piirissä 1980-luvulla
aloitettua perinnetyötä. Koottua materiaalia hyödynnetään myöhemmin myös ammattiosaston vuosien
1931 – 1980 historiakirjan teossa.
Historiakysely ja mahdollinen muu muistitietoaineisto tulee palauttaa Metalli 49:n toimistolle 31.5.
mennessä.
8
– Metalli 49
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Suomella oltava omat Venäjä-suhteet
Suomen olisi ymmärrettävä, että suurvalta Venäjä on välillä heikko ja välillä
vahva. Oman liikkumavaran hankkiminen suurvallan naapurina on osattava sovittaa tähän aaltoliikkeeseen.
Suomessa on ollut poliitikkoja, jotka
tämän ovat ymmärtäneet, mutta nyt
on vallalla toinen suuntaus. Näin arvioi
Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtaja,
suurlähettiläs Heikki Talvitie.
Suomen valtion johto on
sanonut toistuvasti hoitavana
suhteet Venäjään osana EU:n
Venäjä-politiikkaa:
– On kuitenkin paljon asioita, joista Suomi vastaa itse
suhteessaan Venäjään. Moni
asia ei kuulu EU:lle lainkaan,
muistuttaa Talvitie. Olisikin
hänen mukaan ratkaisevan
tärkeää, että Suomella olisi itsenäiset suhteet Venäjään ja
oma Venäjä-politiikka.
– Nyt ei oikein ole kumpaakaan, Tavitie suomii. Talvitiellä on vuosikymmenten kokemus ulkopolitiikasta. Hän on
toiminut paitsi Suomen suurlähettiläänä Venäjällä, myös
lukuisissa muissa diplomaattitehtävissä.
Kun Venäjä Neuvostoliiton
hajoamisen jälkeen veti joukkonsa pois itäisestä Euroo-
pasta, se teki sen siinä uskossa, että länsi ei vyörytä omiaan tilalle. Nyt niin on kuitenkin käynyt.
– Venäjällä katsotaan, etteivät esimerkiksi Baltian maat
itse enää vastaa omasta alueestaan, vaan sen tekee Nato,
sanoo Talvitie. Maat siis eivät
ole Venäjän katsannossa itsenäisiä ja tämä katsotaan Venäjällä luonnollisesti turvallisuusuhkaksi.
Epävakauden polttopisteessä ovat kylmän sodan jälkeen olleet jatkuvasti entisen
Neuvostoliiton tasavaltojen
ns. autonomiset alueet idän ja
lännen intressien välillä. Nyt
kriisi eskaloitui Krimillä ja uhkaa laajeta itäiseen Ukrainaan.
– Venäjä ei kuitenkaan kontrolloi Itä-Ukrainaa. Siellä voi
nykytilanteessa tapahtua si-
Suurlähettiläs Heikki Talvitie on juuri julkaissut kirjan ”Venäjä, Venäjä, Venäjä!”. Talvitie vieraili
huhtikuussa W46-kerhon keskiviikkotapaamisessa.
säisesti mitä vaan, huomauttaa Talvitie. Ukrainassa syntyi toisen maailmansodan aikaan Hitleriä tukenut natsiliike ja itäukrainalaiset kärsivät
mm. keskitysleireillä monin
verroin enemmän kuin länsiosien väestö. Siksi idässä pelätään aidosti, että Länsi-Ukraina jyrää idän.
Ulkopolitiikan konkarin
mielestä on historiallisen kehityksen valossa selvää, että jos Suomi ei ole itsenäinen
suhteessa länteen, se menettää itsenäisyytensä myös suhteessa itään.
– Suomi ei ole ollut Venäjän
ns. provinssiajattelun piirissä
sitten toisen maailmansodan,
sanoo Talvitie. Jos Venäjä alkaa mieltää Suomen lännen
provinssivaltioksi, suhtautuu
se siihen, kuten provinsseihin
on venäläisessä ulkopoliittisessa ajattelussa suhtauduttu.
– Onneksi sentään Niinistö
on sanonut, että hän kyllä on
yhteydessä Putiniin, kun Suomen etu sitä vaatii. Ongelmana vain on se, ettei kellään tänä päivänä taida olla käsitystä
Suomen edusta, Talvitie päättää. (M49)
Metalli 49 järjestää teatterimatkan
Valkeakosken
kesäteatteriin la 2.8.
Luvassa on yllätyksiä, vauhtia, riemukkaita hetkiä, hytkyviä penkkejä ja suuria tunteita, kun klassikkoelokuvan tapahtumat siirtyvät
nykypäivään. Musiikkinäytelmän romantiikka, tragikoomiset juonenkäänteet, kylänmiehet, kosijat ja maailmanmatkaajat sekoittavat hetkessä pienen kylän ja siivittävät Kesäillan valssin hurmioon.
Lähtö Metalli 49:n toimiston edestä (Tuureporinkatu 17 C, Turku)
klo 11.00. Näytös alkaa klo 14.00 ja kestää noin 2 tuntia 15 minuuttia, paluu Turkuun näytöksen jälkeen.
Teatterimatkan hinta on 25 euroa / henkilö.
Hinta sisältää bussimatkat, lipun ja väliaikakahvit teatterilla.
Ilmoittautumiset ja maksut ma 30.6. mennessä Metalli 49:n
toimistoonp. 044 518 9449 tai [email protected]
Työttömät jäsenet huomio!
Kirjalassa on polttopuuta tarjolla
työttömien jäsenten tarpeisiin.
Puiden kuljetus järjestettävä itse.
Kysy lisää toimistolta: Anu Tuovinen, p. 044 518 9446
[email protected]
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
Metalli 49 –
9
Tarkkaa työtä, korkeaa osaamista
Nykyään Wallac kehittää
ja valmistaa tutkimukseen ja
sairauksien seulontaan tarkoitettuja laitteita, reagensseja ja ohjelmistoja. Tuotteet
on tarkoitettu pääasiassa raskauksien ja vastasyntyneiden
seulontaan.
Turun tehtaan tuotannosta
laitteita on noin viidennes ja loput reagenssiaineita. Tuotteita
menee pääasiassa vientiin ympäri maailmaa. Pohjois-Amerikka vetää viennistä 44 %, Aasiaan ja Eurooppaan kumpaankin viedään reilu 20 %. Lisäksi
viedään Afrikkaan, Lähi-Itään
ja Etelä-Amerikkaan. Menekki
on tasaista ja seurailee lasten
syntyvyyttä. Maailmassa syntyy noin 130 miljoonaa lasta joka vuosi ja arviolta 43 miljoonaa heistä seulotaan.
Järjestelmiä
sairaalakäyttöön
Asiakkaita ovat suuret terveydenhuollon toimijat. Asiakas ostaa laitteen ja reagenssin eli koko järjestelmän. Eri
kokoisille sairaaloille on omat
tuotteensa. Suurimpia laitteita
ovat vastasyntyneiden seulontaan tarkoitetut täysautomaattijärjestelmät (Genetic Screening Processor). Niitä valmistuu 40-50 kappaletta vuodessa. Keskikokoisiin ja pienempiin sairaaloihin menee Auto
Delfia -järjestelmiä. Lisäksi pieniin laboratorioyksiköihin valmistetaan pienempiä laitteita.
Konsernin pääkonttori on
Yhdysvalloissa ja toimintaa
yli 150 maassa. Turun Wallac
työllistää reilu 500 henkeä ja
lisäksi alihankkijoita. Tuotanto on pitkälle kehittynyttä. Sarjat ovat pieniä ja laitteet monimutkaisia. Laatuvaatimukset lähestyvät lääketeollisuutta. Turussa toimintaympäristö
on erinomainen.
– Täällä on korkeaa osaamista ja tehdään jatkuvaa kehitystyötä, sanoo Wallacin
tuotantojohtaja Petri Kallio.
Turun Lausteella sijaitseva Wallac Oy on yksi maailmanlaajuisen Perkin
Elmer konsernin suurimmista tuotekehitys- ja valmistusyksiköistä. Jorma Wallasvaaran 1950 perustama yritys on kulkenut pitkän tien teknologisen kehitystyön ja tuotannon saralla.
Tarkkaa työtä, pitkiä
työsuhteita
– Samasta syystä talon työsuhteet ovat olleet pitkiä, , sillä työntekijöiden on hallittava
koko vaativa tuotantoprosessi sekä virheiden korjaukset.
Se vaatii tarkkuutta ja tietotaitoa, joka syntyy kokemuksesta kertovat tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies
Juha Huovinen, työhuonekunnan varapuheenjohtaja Aimo
Roiha ja työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg.
Tehdaskierroksella on mukana myös kaksi jo eläkkeelle jäänyttä Wallac-konkaria.
Pääluottamusmiehenä toiminut Ari Airo ja yrityksen entinen työsuojeluvaltuutettu Erkki Härkönen luotsasivat aikanaan tehtaan työntekijöiden
edunvalvontaa. He saattoivat
nojautua aktiivisen työhuonekunnan tukeen.
– Saavutimme monia merkittäviä asioita mm. normaalia
sopimustasoa paremman erillissopimuksen, muistelee Airo.
– Tarkkuutta vaativa työ ja
staattiset työasennot olivat
työsuojeluhaaste, sillä ne aiheuttavat niska- ja hartiaseudun vaivoja, kertoo elektroniikka-asentajana työskennellyt Härkönen.
– Oma työni oli vaihtelevaa,
muuttui koko ajan ja pysyi siksi mielenkiintoisena, metalliverstaalla työskennellyt Airo kertoo. Verstas ulkoistettiin 90-luvun puolivälissä.Airo, Wallacin työntekijät sekä
ammattiosasto Metalli 49 kä-
vivät kovan taistelun luottamusmiehen aseman puolesta. Airo siirtyi lopulta Metalli
49:än edunvalvontatehtäviin
ja toimii nykyisin aulaisäntänä Tuureporinkadun toimistolla. Tehdaskierroksella moni
jälleennäkeminen on ensimmäinen sitten Airon lähdön.
– Onks se Airo, kuuluu työpisteeltä. Pysähdyttävä on
tuon tuostakin ja vaihdettava hyväntuuliset kuulumiset
- laskujen mukaan myös aika
monet halaukset. (M49)
Hienometallin
edelläkävijöitä
Turussa
Tehdaskierroksella tehtaanjohtaja Petri Kallio, Erkki Härkönen, pääluottamusmies Juha Huovinen, varatyösuojeluvaltuutettu Nina Lehtilä, työhuonekunnan varapuheenjohtaja Aimo Räihä ja
työsuojeluvaltuutettu Aimo Lindberg. Entinen pääluottamusmies Ari Airo tarkastelee tehtaalla
tapahtuneita muutoksia.
Wallac Oy hyväksyttiin kaupparekisteriin vuonna 1950.
Sen toimialaa olivat alussa teollisuusinstrumentit, kuten mittalaitteet. Työssä oli perustaja Jorma Wallasvaaran lisäksi
vain yksi apulainen ja pieni kauppiaskadun huoneisto toimi
tuotantotilana. Ensimmäinen tuote oli Wallasvaaran tekstiiliteollisuuden tarpeisiin kehittämä WAKO-kosteussäätäjä.
Wallasvaara niitti mainetta keksijänä, joka tarttui ennakkoluulottomasti moniin mahdottomiltakin näyttäneisiin hankkeisiin. Alkuvuosinaan Wallac Oy valmisti lämpömittareita,
myöhemmin säteilymittareita. Tuotantotilat laajenivat, sitten tuli muutto Vähä-Heikkilään ja lopulta Lausteelle uuteen
tehtaaseen. Yritys oli pitkään harvoja korkean teknologian
osaamista ja kehitystyötä tehnyt metalliyritys Suomessa.
Wallasvaara johti yritystään vuoteen 1970 saakka. Vuosina
1968-70 Wallenbergien LKB-konserni osti Wallacista ensin
puolet ja sitten loput. Vuonna 1993 omistus siirtyi amerikkalaisille EG&G:lle, joka myöhemmin muutti nimensä Perkin Elmeriksi.
Työnantajana Wallasvaara oli mieleenpainuva persoona. Hänet muistetaan patruunana, jonka kanssa saattoi työpäivän aikana vaikka painia, hyvässä hengessä toki.
10 – Metalli 49
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Metalli 49 juhli 120 vuottaan
Metalli 49 juhli 120-vuotista taivaltaan lauantaina
8. helmikuuta Turun VPK:n talolla. Juhlissa kohtasivat ammattiosaston jäsenet sekä laaja joukko ayaktiiveja ja yhteistyökumppaneita eri puolilta maata - kaikkiaan yli 400 toveria.
Useat kymmenet delegaatiot muistivat ammattiosastoa lahjoin ja adressein. Iltajuhla alkoi puheilla ja tietenkin ammattiosaston oman lauluryhmän
Ritspiikin esityksillä. Yhdessä laulettiin Kansainvälinen, nautittiin herkullinen buffetillallinen ja ilta jatkui seurustellen ja tanssien.(M49)
Turun VPK:n talon saliin turkulainen metalliväki on kokoontunut
paitsi juhlimaan myös päättämään suurista työtaisteluista. Nyt
olivat vuorossa juhlallisuudet.
Metalli 49:n puheenjohtajana 2003-2007 toiminut Pasi
Kankaanpää tervehtii toveri
puheenjohtajia.
Metalli 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki piti juhlapuheen.
Tamperelaisen Metalli 7:n puheenjohtaja Antti Salonen.
Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho toimi vuosina 1982-2007 Metalli
49:n toimitsijana, Seppo Leino oli puheenjohtaja 1991-98.
Kauko Sunisto ja Ensio Lainekeskustelevat. Sunisto esiintyi
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto esitti tervehdyksensä
neljäysin oman mieskuoron
yhdessä Turja Lehtosen kanssa.
Ritspiikin kokoonpanossa.
Viktor Kalinin ja Pietarin Koneenrakentajat onnittelevat juhlivaa yhteistyökumppaniaan.
Lahjoitukset lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle
Illan himmetessä Duo Kylätie alkoi soiton ja tahditti tanssiparit parketille.
Metalli 49 on lahjoittanut 120-vuotisjuhlien yhteydessä saamansa rahalliset lahjat lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle. Syöpähoidossa oleva lapsi on poikkeuksellisen herkkä saamaan erilaisia infektiotauteja. Niinpä erilaiset rajoitukset ovat lapsisyöpäpotilasperheiden arkipäivää.
Sykerö järjestää vanhemmille suunnattujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille omaa ohjattua toimintaa. Sykeröllä on
myös äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Sykerö-toiminnasta niin perheen
vanhemmat kuin lapsetkin saavat vertaistukea. (M49)
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Kesän ohjelmaa Kirjalassa:
4.5. alk. klo 9.00 Avajaistalkoot
la 18.5.klo 12.00 Asukaskokous
Juhannusta vietetään 20.-22.6. perinteiden mukaan
Elotanssit elokuussa (tarkka ajankohta selviää myöhemmin).
la 20.9. Päättäjäistalkoot ja asukaskokous
Katso lisätietoa toiminnasta ja tarkentuva toimintakalenteri: www.metalli49turku.fi/kirjala2
Kirjalan vapaa-aikakeskuksen hinnasto 2014
MATKAILUVAUNUT Vuorokausi
Viikonloppu pe-su
Viikko
Kuukausi
Kesä 5 kk touko-syyskuu
Talvi 7 kk loka-huhtikuu
SÄHKÖ
Mittarilukeman mukaan
Ilman mittaria 7 €/vrk
TELTTA
Vuorokausi
Viikonloppu pe-su
Viikko
Kuukausi
Kesäkausi
AITTAMAJOITUS
Vuorokausi/hlö
Viikonloppu/hlö pe-su
Viikko/hlö
UUSI MÖKKI
Vuorokausi
Viikonloppu pe-su
Viikko
METSÄMÖKKI
Vuorokausi
Viikonloppu pe-su
Viikko
6 HENGEN HUONEET
Vuorokausi
Viikonloppu pe-su
Viikko
4 HENGEN HUONE
Vuorokausi
Viikonloppu pe-su
Viikko
KOKOUSTILAT/SAUNA
VIERASSAUNA, hinta / hlö
VENEPAIKAT
Vaunupaikkalaisille
Ilman vaunupaikkaa
Ruohikossa vaunupaikkalaisille
Ruohikossa ilman vaunupaikkaa
Vierasvenepaikka (yöpveneessä)
Muut metallin os.
10,00 €
15,00 € 20,00 €
30,00 € 30,00 €
35,00 € 70,00 € 85,00 € 180,00 € 240,00 € 80,00 € 110,00 € 0,22 € 0,22 € 5,00 € 8,00 € 10,00 € 12,00 € 15,00 € 17,00 € 30,00 € 32,00 € 100,00 €
10,00 € 15,00 € 15,00 € 20,00 € 22,00 € 30,00 € 20,00 € 25.00 € 35,00 € 50,00 € 75,00 € 100,00 € 30,00 € 50,00 € 70,00 € 110,00 € 140,00 € 190,00 € 40,00 € 75,00 € 70,00 € 110,00 € 140,00 € 200,00 € 35,00 € 60,00 € 55,00 € 100,00 € 110,00 € 180,00 € 140,00 € 195,00 € 3,00 € 3,00 € 35,00 € 51,00 € 17,00 € 35,00 € 5,00 €
9,00 € Os. 49
HUHTIKUU
to 17.4. klo 12.15 Juttutupa. klo 13.15. Kehitysryhmä,
Rientola (Pulmussuonk. 86).
TOUKOKUU
ma 5.5. klo 12.15, kuukausikokous, Rientola. Johannes
Yrttiaho tulee kertomaan Metalli 49:n historiahankkeesta
to 15.5. klo 12.15. Juttutupa klo 13.15 Kehitysryhmä
Rientola.
Toukokuussa myös isojen
osastojen veteraanikokous
Tampereella.
KESÄKUU
ke 4.6. klo.12 Veteraanien kesäpäivä Metalli 49:n vapaa-ajan alue Kirjalassa. AliKirjalantie 284. (ks. oheinen
ilmoitus)
ti 10.6. Veteraanien kesämatka Paraisten saaristokaupunkiin. Lähtö Jalon talleilta
7.40. Urheilutalo Rientolasta
Metalli 49 – 11
klo 7.50. Turun linja-autoasemalta klo 8.00. Piispanristin
kaukoliikenteen pysäkiltä klo
8.15. (ks. oheinen ilmoitus)
SYYSKUU
ma 1.9. klo 12.15. kuukausikokous, Rientola.
to 11.9. klo 12.15. Juttutupa Kehitysryhmä 13.15, Rientola.
ti 16.9. Veteraanien syysristeily (ks. oheinen ilmoitus)
Kehysriihi kurittaa kansalaisia
Ihan aluksi kiitos Metalli
49:n hyvästä 120-vuotisjuhlasta. Juhla oli todellinen jäsenistön yhteistapahtuma, mukava ja juhlallinen. Monet entiset työtoverit tapasivat toisiaan pitkästä aikaa. Oli vaihdettu työpaikkoja ja eläköidytty.
Nyt muisteltiin menneitä tai
keskusteltiin tulevasta. Kiitokset ansaitsee myös työväenhenkinen kokonaisuus esiintyjineen ja puhujineen sekä
hieno tarjoilu.
Sitten karuun arkeen. Kevään kehysriihi iski kukkaroon.
Lapsiperheet kokevat nyt kylmän kohtalon, kun lapsilisiä
päätettiin leikata. Lapsilisiä
on maksettu vuodesta 1948
alkaen. Myös ansiotulojen verotus kiristyy. Asumiskustannukset, kuten sähkö ja kiinteistövero nousevat. Työmatkakulujen omavastuuta lisätään 600 eurosta 750 euroon.
Myös sosiaali- ja terveyden-
huollon asiakasmaksut nousevat. Lääkekulut, joihin asetetaan noin40-50 euron vuosittainen omavastuu. Autovero nousee, samoin polttoaineiden hinnat. Tämä ei voi olla muuta kuin inflaatiota kiihdyttävä ratkaisu ja tarkoittaa
esim. ruoan hinnan nousua.
EU-vaalit ovat tulossa. Vetoankin Metalli 49:n jäsenistöön:
käydään äänestämässä niitä,
jotka puolustavat palkansaajia ja eläkeläisiä.
Martti Katajainen
puheenjohtaja
Metalli 49:n veteraanijaosto
Ke 4.6. klo12
Veteraanien
kesäpäivä
Veteraanien
syysristeily
Turku-Tukholma-Turku 23tunnin risteily/M/S
Baltic Princess
Lähtö Turusta 16.9.2014 klo 20.15
saapuminen Turkuun 17.9.2014 klo 19.15
Hinnat A- hytissä ( hytissä majoittuu 2 henkilöä ) 48,50
eur / hlö B-hytissä ( hytissä majoittuu 2 henkilöä ) 45,50
eur / hlö
A- hytissä ( hytissä majoittuu 1 henkilöä ) 57,50 eur / hlö
B- hytissä ( hytissä majoittuu 1 henkilöä ) 51,50 eur / hlö
Risteilyn hintaan sisältyy: Risteily valitussa hyttiluokassa, Meriaamiainen, Buffet- lounas ruokajuomineen, Kahvi-pulla -kuponki kahvilaan
Veteraanien
tapahtumista
ilmoitetaan Ahjo-lehden toimintasivuilla ja maanantaisin Turun Sanomissa Mielipiteet -sivun yhdistystoiminta palstalla sekä Turun Sanomien nettisivuilla ”menovinkit”.
Metalli 49:n vapaa-ajan
alue Kirjalassa. Ali-Kirjalantie 284. Kahvitarjoilu, lohikeittoa, ohjelmaa, arpajaiset, kilpailuja ja saunomista. Ilmoittautuminen (ruokailu) Anulle toimistoon
044 5189449. Kimppakyytimahdollisuus osaston toimistolta Tuureporinkatu
17.C klo 11.00 ilmoita tarpeesta ilmoittautuessa.
Ti 10.6.
Veteraanien
kesämatka
Paraisten saaristokaupunkiin. Lähtö Jalon talleilta
7.40, Urheilutalo Rientolasta klo 7.50, Turun linja-autoasemalta klo 8.00, Piispanristin kaukoliikenteen pysäkiltä klo 8.15. Matkan hinta
35.- sisältää ruokailun, pullakahvit ja käynnit pääsymaksuineen matkailukohteissa.
Matkan pääkohde on Houtskari ja siellä tutustaan matkailunähtävyyksiin. Lounasruokailu Mossalan Saariston
lomakeskuksen ravintolassa, pääruokana kala, erikoisruokavalio mainittava ilmoittautuessa. Ilm. matkalle Risto Takala 050 5538261 ja 49:n
toimisto Anu 044 5189449.
12 – Metalli 49
Metalli 49 – 120 vuotta 1894 – 2014
EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49
Saslik maistui Kirjalassa
Grilli kuumeni Metalli 49:n vapaaajanalueella Ali-Kirjalassa, kun Suomi-Venäjä-Seuran Turun osasto järjesti nuorille suunnatun saslik-illan.
Huhtikuun alun ilta-auringossa kylpenyt Kirjala vastaanotti parikymmentä venäläisestä kulttuurista kiinnostunutta nuorta. Kolea merituuli ei haitannut, ehkä vain
helpotti kokin oltavia, kun
lampaanliha kypsyi tulikuumassa grillissä. Saslik teki
kauppansa ja samalla suunniteltiin tulevaa toimintaa.
– On todella tärkeää tehdä
venäläistä kulttuuria paremmin tunnetuksi Suomessa,
sanoo Suomi-Venäjä-Seuran
Turun osaston johtokunnassa
ensimmäistä vuottaan toimiva Elina Rantanen.
– Venäläinen kulttuuri peittyy liian usein ulkopoliittisen
keskustelun alle, ja siksi suomalaisten näkemykset Venäjästä ja venäläisistä ovat monesti kovin negatiivisia, hän
jatkaa. Elina vastasi yhdessä Vadim Bessonovin kanssa
saslik-illan järjestelyistä.
Kulttuureissa paljon
yhteistä
Venäjän ja Suomen välisen
yhteistyön parissa ammatikseen toimiva Vadim Bessonov on puolestaan kuulunut
jo kolme vuotta Turun osaston johtokuntaan ja piirihallitukseen. Tänä vuonna hän
aloittaa kautensa seuran valtuustossa.
– Venäläinen kulttuuri osaa
aina yllättää. Se on jännittävä ja monipuolinen. Venäläinen huumorintaju on sekin
ainutlaatuinen, Vadim kuvailee. Hän muistuttaa, että yhteistä suomalaisen kulttuurin
kanssa on paljon:
– Vaikkapa sauna, banja!
Elina opiskelee venäjää ja
englantia Turun yliopistolla
ja tähtää kielten opettajaksi.
Gradu käsittelee 1800-luvun
venäläisiä naiskirjailijoita.
– Yhteistä kulttuureillemme on vieraanvaraisuus. Venäläiset ovat siitä tunnetumpia, mutta samat piirteet löytyvät myös suomalaisilta, Elina kertoo havainneensa.
Millaista toimintaa SuomiVenäjä-Seuran nuoret sitten
järjestävät ja kenelle?
– Nuorilla tuntuu olevan
kiinnostusta kulttuuri-iltoihin,
kuten juuri ruokakulttuuriin,
tuumivat Elina ja Vadim. Elina on järjestänyt kulttuuritapahtumia myös venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö Slava ry:n
puheenjohtajana, viimeksi
tarjoiltiin neuvostofunkkia ravintola Portissa.
– Luonnollisesti pop ja rock
vetävät. Suomi-Venäjä-Seura
on tehnyt mm. retket venäläisen DDT-yhtyeen keikoille Helsinkiin ja Tampereelle,
nuoret kertovat.
Elina Rantanen, 26, ja Vadim Bessonov, 23, luotsaavat Suomi-Venäjä seuran Turun osaston
nuorisotoimintaa.
Seura täyttää vuosia
Suomi-Venäjä-Seura on
merkittävä valtakunnallinen
kansalaisjärjestö yli 18 000 jäsenellään. Turun piirissä jäseniä on noin 1500. Seuraan voi
liittyä kuka tahansa Venäjästä ja venäläisestä kulttuurista kiinnostunut. Jäseninä on
paitsi paljon venäläisen kulttuurin ystäviä ja Suomen venäläisiä, myös mm. opiskelijoita ja työelämässä venäläiseen kulttuuriin yhteydessä
olevia. Suomi-Venäjä-Seura
täyttää kuluvana vuonna 70
vuotta. (M49)
Ks. lisää:
www.venajaseura.com
Saslik teki kauppansa.
Metalli 49:n nuoret
yhteistyöhön
Venäläiseen tapaan marinoidut lampaanliat grillattiin kypsiksi
Suomi-Venäjä-Seuran nuorten vieraillessa Ali-Kirjalassa sovittiin alustavasti myös yhteisistä tilaisuuksista Metalli 49:n nuorten kanssa. Ammattiosaston jäseninä on runsaasti venäjää äidinkielenään puhuvia ja osasto on jo yli
25 vuotta toiminut tiiviissä vuorovaikutuksessa Pietarin alueen ammattiliittoaktiivien kanssa. Niinpä yhteistyön kehittäminen Suomi-Venäjä-Seuran
suuntaan on enemmän kuin luontevaa.(M49)