Numero 7 (1/2014) Lääkealalla persaukiset palkkaratkaisut sivu 12 Lehtitaloissa osingot etusijalla sivut 20 ja 30 Politiikkaa miljoonille, ei miljo nääreille sivu 32 Hannu Siltala Enemmistö palkkatyöläisiä Itäiseltä Uudeltamaalta kuuluu suru-uutisia. Kukaan tuttu ei ole kuollut, vaikka sen kaltaiset tunteet ovat monella ruotsinpyhtääläisellä pinnassa. Surun, vihan, epätoivon ja luopumisen oikeutettu tuska vaihtelee ihmisten mielissä. Taajaman ainoan merkittävän työllistäjän ranskalaiseen Schneider Electric -konserniin kuuluvan Strömfors Electric Oy:n Ruotsinpyhtään tehtaan toiminta uhkaa loppua Suomessa. Paria sataa uhkaa työttömäksi jääminen. Heistä 170 on TEAMilaisia. Siinä ei paljon lohduttele järkeistäminen, että tällaista tämä on, että nyt osui globalisaation viikatemies meidän kohdalle, kun töitä ollaan viemässä Puolaan ja Tanskaan. Samankaltaisia suruviestejä saa kuulla liian usein ympäri maata, mutta harvoin niin, että ainoan työllistäjän lopettaminen uhkaa näivettää koko yhdyskunnan. Mutta onko mitään tehtävissä, että tällainen voittojen maksimoinnin perässä kasvattaminen saataisiin loppumaan. Moraaliin ja inhimillisyyteen on turha vedota, kapitalistia ei tunteilla taltuteta. Lainsäädäntöä on muutettava sellaiseksi, että elinkelpoisten yritysten lopettaminen tai poissiirtäminen toisiin maihin kriminalisoidaan ja tehdään riittävän kalliiksi, kuten se on monissa kilpailijamaissa Euroopassa tehty. Ongelma on vain se, ettei se nykyisillä eduskunnan voimasuhteilla onnistu. Ei se taida onnistua yli-innokkaiden ja huonosti koulutettujen poliisien tänä vappuna vaarallisiksi astaloiksi nimeämillä lippukepeilläkään • • • Mikä meitä suomalaisia vaivaa, kun olemme vuosikymmeniä antaneet vallan valua oikeistopuolueille, vaikka reilu enemmistö kansasta on veroja maksavia palkkatyöläisiä? Tähän ei saa muutosta kuin vaaleissa. EU-vaalit ovat tämän lehden tullessa jakoon jo kohta käyty, mutta ensi vuonna on eduskuntavaalit, jotka ovat erityisen merkittävät palkansaaji- Päätoimittajalta en kannalta. Työväenpuolueiden pitkään jatkunut alamäki olisi saatava katkaistua. Asia ei meille vassareille kuulu, mutta ei olisi pahitteeksi vaikka demarien uusi ay-taustainen puheenjohtaja Antti Rinne toisi sellaista työväenhenkistä potkua politiikan suunnan muuttamiseksi vasemmistolaisemmaksi, että se pakottaisi myös vasemmistoliiton reivaamaan suun- ”Millaisen tulevaisuuden haluat liitolle?” taansa vihermaailman syleilystä pari piiru vasemmalle ja paluuta työväenliikkeen perusarvojen äärelle. Toivoa sentään on, kun vasemmistoliitto rohkeasti päätti lähteä hallituksesta ja irtautua kehysriihen työttömiä, palkansaajia, eläkeläisiä ja lapsiperheitä kurjistavasta päätöksenteosta. • • • ”Huominen on huomenna”, räpätään JVG:n ja Anna Abreun samannimisessä biisissä. Huominen on huomenna TEAM issakin, kun liittovaalit on käyty ja uusi hallinto valittu liitolle kesäkuun alussa 2015. i Kuva: Kar Laaksonen Se on varmaa, että liiton puheenjohtaja vaihtuu, kun vanha ja laajalti myös vassareiden piirissä arvostettu ay-johtaja Timo Vallittu jää liittokokouksesta eläkkeelle. Kannunvalanta mahdollisista puheenjohtajaehdokkaista käy kovana toimistossa ja kentällä. Valitaanko puheenjohtaja toimistosta, kentältä vai ulkoa, kuhistaan. Puhutaan liittodemokratiasta millaisia kauniita sanoja tahansa, ei ole aivan sama kuka liittoa johtaa, sillä ammattiliitoissa on puheenjohtajan asema sen verran ylivertainen. Parhaimmillaan se on hyvässä hyvä ja pahimmillaan huonossa huono. • • • Millaisen tulevaisuuden haluat TEAM-liitolle? Nykyisen enemmistöryhmän perillisten ja demarien ylivallan lisääntymistä vai sellaisen kriittisen vastavoiman kasvua, jota tässäkin lehdessä omalla äänellään puhuvat TEAM Vasemmiston ja sitoutumattomien ehdokkaaksi lupautuvat edustavat? Vasemmistoryhmän linjasta voit lukea tämän lehden takakansijutusta tai kotisivuiltamme www.teamvasemmisto.fi. Ryhmän linja on luettavissa netistä myös ruotsinkielisenä. Vaikka vaalikuume kuumenee ja kuumenee, niin muistutan, että kaikki paikat ovat vielä jakamatta. Ihme olisikin, jos perinteistä poiketen ei tässä vaiheessa kuulisi kentältä lupauksia annetun hallitus-, valtuusto- ja jaostopaikoista. Olkaa ihmiset valppaina ja muistakaa, että tosiasia on, että vaalit on käytävä ensin ja katsottava ketä liittokokoukseen valitaan ja mitä siellä päätetään hallinnon paikoista. Tervetuloa jouk koon liittovaaliehdokkaaksi liiton suuntaamiseksi huomiseen. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä. Jaostoissa duunarin asialla Teksti: MARJA KARMALA Työntekijöiden etu kärkiasiana Tampereen tehtaalla ja on työympäristöjaoston jäsen. Toni on 37-vuotias ja työhistoriaa tehtaalla on kertynyt 17 vuotta. Vuoden 2014 alusta Toni aloitti ensimmäisen kautensa työsuojeluvaltuutettuna. Tonin sai ammattiyhdistysaktiiviksi halu puolustaa ja ajaa työntekijöiden etuja. Positiivisia asioita yhteiskunnasta on tällä hetkellä vaikea löytää, kun teollisia työpaikkoja katoaa koko ajan. Punaista saa näkemään pääministeri Jyrki Katainen ja johtajien suuret erorahat ja bonukset sekä työnantajien halu heikentää duunarien asemaa. Toni pitää kuntoaan yllä salilla käyden ja leikkimällä poikansa kanssa. Hän on myös asettumassa ehdolle liittokokousvaaleihin 2015. Tonin mielestä edellisistä vaaleista on kulunut sen verran aikaa, että olisi hyvä saada mukaan uutta verta, ajatuksia ja toimintamalleja. Toinen esiteltävämme Toni Ponkiniemi työskentelee Pilkington Automotiven Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Kuva: Toni Ponkiniemi Lehdessämme jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan esitellään jälleen TEAMliiton jaostojen jäseniä. Jaostot ovat liiton hallituksen apuelimiä ja niissä toimivat “kentän” eli työpaikkojen edustajat. Esiteltävät ovat kemian perusteollisuuden sopimusalalta pääkaupunkiseudulta ja lasikeraamisen teollisuuden sopimusalalta Tampereelta. Pidetään omista oikeuksista kiinni Martti Paavilainen tulee Martinlaaksosta Vantaalta. Martti työskentelen Oy AGA Ab:lla Riihimäen tehtaassa pääluottamusmiehenä ja on mukana TEAMin kansainvälisessä jaostossa. Martin ay-aktiivisuus ja kiinnostus työpolitiikkaan heräsi oikeudenmukaisuuden tavoittelun myötä työpaikalla. Martti näkee konfliktit positiivisena asiana yhteiskunnassa. Ilman konflikteja elettäisiin diktatuurin alla. Toisin sanoen ilman omista oikeuksista kiinni pitämis- ”Katainen saa näkemään punaista.” tä valtaa pitävät sanelisivat yhteiskunnan suunnan, eikä kenelläkään olisi vastaan sanomista. Martin sanoja lainaten ”se olisi vähän huonompi homma”. Martti pitää itseään tasaisena luonteena. Kysymykseen, mikä saa näkemään punaista? Martti vastaa, ettei oikeastaan meinaa kimpaantua mistään. Kuitenkin ihmisten eriarvoistaminen ja sen lieveilmiöt ovat asioita, jotka nyt päällimmäisenä aiheuttavat suuttumusta. Hyvinvointia Martti pitää yllä harrastamalla kamppailulajeja. BJJ ja vapaaottelu pitävät hyvin pään kunnossa ja kropan epäkunnossa. Martin elämään onnellisuutta tuovat perhe, kulttuuri ja matkailu. Toni Ponkiniemi. Martti on ehdottomasti asettumassa ehdolle liittokokousvaaleihin 2015. Martti Paavilainen. Kuva: Susanna Salminen Valoa kansalle Salon Perttelistä Teksti: REIJO KORHONEN Kuvat: REIJO KORHONEN ja HANNU SILTALA Salon Perttelissä toimiva Hella Lighting Finland Oy kuuluu Hella konserniin. Konsernin pääkonttori sijaitsee Saksassa ja sillä on toimintaa yli 30 eri maassa. Hella konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 5 miljardia euroa, yrityksen taloudellista tilannetta pidetään hyvänä ja tällä perheyrityksellä menee tällä hetkellä kohtalaisen hyvin. Konserni työllistää eri puolilla maailmaa noin 29 000 henkilöä. Suomessa toimiva Hella Lighting Finland Oy työllistää Salon Perttelin tehtaalla noin 170 henkilöä, joista 120 on TEAMiin kuuluvia. Yrityksen liikevaihto oli viime tilikaudella 23 miljoonaa euroa. Hellalla ei ole Suomessa juurikaan kilpailijoita. Maailmanlaajuisesti kilpailijoi- ta toki löytyy. Ajoneuvovaloissa kovimmat kilpailijat ovat Bosch ja Valeo, sisävaloissa Osram ja Philips. Hella on erikoistunut led-valojen valmistukseen ja niitä tehdään paljon mm. laivateollisuuden tarpeisiin. Aktiiviset luottamusmiehet Yrityksen pääluottamusmiehenä on toiminut vuodesta 2003 lähtien Anne Hakamäki. Työosaston luottamusmieheksi Anne valittiin ensimmäisen kerran 1990-luvun lopussa. Hän toimii myös ammattiosastonsa Salon Alueen Kemian Osasto ry 121:n sihteerinä. Anne on kolmatta kautta liiton hallituksen jäsenenä. Hän on toiminut myös liiton valtuuston jäsenenä sekä ollut sopimusalansa työehtosopimusneu- Hellan pääluottamusmies Anne Hakamäki ja varapääluottamusmies Jari Kauppinen palaverissa. vottelijana. Anne Hakamäki istuu myös Salon SAK:n paikallisjärjestön hallituksessa ja kuluu myös vakuutusyhtiö Turvan aluetoimikuntaan. Toinen vaikuttava persoona on Hellan varapääluottamusmies Jari Kauppinen. Hän toimii myös työosastonsa luot- ”Hella on ythenkinen yritys.” tamusmiehenä ja on yrityksen EWC-varaedustaja sekä ammattiosaston Salon Alueen Kemian Osasto ry 121:n puheenjohtaja. Jari on muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sopimusalan Anne ja Jari vastaanottamassa ay-vieraita. TES-jaoston jäsen. Hän kuuluu Muovija kumialan tutkintotoimikuntaan ja on SAK:n valtuuston varajäsen. Anne ja Jari ovat aktiivisia ay-vaikuttajia paikallisella tasolla, ilman heitä ja heidän kaltaisiaan aktiiveja olisi TEAM-liitto pulassa. Suuri kunnia ja kiitos näille talkootyöntekijöille, jotka huolehtivat liiton ja ammattiosaston jäsenistä myös vapaaajallaan. Hellan omat palkkasopimukset Salon tehtaan liikevaihto on prosentin kymmenesosia konsernin liikevaihdosta. Siitä huolimatta yritysjohto reagoi herkästi taloudelliseen tilanteeseen. – Hella on yt-henkinen yritys, toteaa pääluottamusmies Anne Hakamäki. Yt-neuvotteluja käydään melko usein. Yritystä koskevat isot päätökset ja linjaukset tulevat Saksasta. Neuvottelusuhteet ovat Hellalla kohdallaan, asiat riitelevät eivät neuvottelijat. – Yrityksen edustajat eivät ole ay-vastaisia ja ymmärtävät luottamusmiesten roolin, mutta aika-ajoin heitäkin täytyy muistuttaa miksi työpaikalla on luottamusmiesorganisaatio – ettei totuus unohtuisi, sanovat luottamusmiehet. Anne Hakamäki kertoo, että yrityk- see das sijait h e t n a ll He . rttelissä Salon Pe sessä on omia paikallisia sopimuksia. Palkkausjärjestelmä on osittain työehtosopimuksen mukainen, osittain oma. Työnvaativuusjärjestelmä on TES:n mukainen. – Hellalla on oma pätevyyslisäjärjestelmä, ikä- ja vuorolisät paremmat kuin työehtosopimuksessa ja viikonloppuylityökorvaukset yli työehtosopimustason. Lisäksi on muita erilaisia paikallisia palkkasopimuksia, sanoo Anne hieman ylpeyttä äänessään. Pääluottamusmies ja uskollinen sähköinen työkaveri. Liitolle lisää näkyvyyttä TEAM-liitto järjestää tilaisuuksia ympäri Suomea. Siitä huolimatta Anne Hakamäki arvioi liiton näkyvyyden valtamedioissa suhteellisen vähäiseksi. – Liiton tulisi hoitaa julkisuus valtakunnan tasolla ja ammattiosastojen paikallisella tasolla. Tämä on yhteinen murhe ja se pitäisi myös yhdessä ratkaista, miettii Anne. Viime vuosina harjoitettuun palkkapolitiikkaan suhtaudutaan Hellan työntekijöiden keskuudessa maltillisesti. Ehkä siihen vaikuttaa myös maamme taloudellinen tilanne ja yritysjohdon harjoittama aktiivinen yt-neuvotteluja suosiva toimintakulttuuri. Kaikilta osin ei liiton toiminta saa kiitosta. Kauppisen Jari muistuttaa surullisen kuuluisasta pekkaspäiväratkaisusta. Hellalla pekkaskorvaus maksetaan jokaiselle tehdylle tunnille. Tämä tarkoittaa, että kun pitää pekkasen niin kyseiseltä päivältä ei erikseen makseta palkkaa, vaan se on palkassa prosenttikorvauksena. – Asiasta kuulee kettuilua vieläkin ja luonnollisesti se kaatuu luottamusmiesten niskaan, tilittää Jari. Nuoria kiinnostaa osastotoiminta Jari saa vieläkin kuulla kettuilua pekkasista. Hellan työntekijät kuuluvat Salon Alueen Kemian Osastoon. Ammattiosastossa on lähes 500 jäsentä. Salossa ja Hellalla on helppo saada ihmisiä työpaikan luottamushenkilöiksi, sekä mukaan ammattiosaston toimintaan. Ja mikä ilahduttavinta, ovat nuoret innokkaan kiinnostuneita ammattiyhdistystoiminnasta. Ammattiosasto osallistuu vuosittain TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton valtakunnallisiin tilaisuuksiin. Lisäksi osasto järjestää mahdollisuuksien mukaan eri- laisia tapahtumia muiden osastojen kanssa. Salon Alueen Kemian Osasto on aktiivinen koulutuksen järjestäjä jäsenistölleen. Alueen työnantajat tukevat ammattiosaston toimintaa. Ammattiosastolle on tärkeää, että sen jäseniä kuuluu TEAM-liiton hallintoon. Tärkeää on myös päästä vaikuttamaan liittokokoukseen, missä valitaan liiton ”Jäsenistön asiat ovat aina etusijalla.” puheenjohtaja, liiton hallinto ja päätetään liiton säännöistä. Pääluottamusmies Anne Hakamäki ja ammattiosaston puheenjohtaja Jari Kauppinen ovat valmiita lähtemään ehdokkaiksi liittokokousvaaliin. Anne ja Jari eivät lupaa jäsenistölle mitään liikoja, vaan toimivat niin että jäsenistön asiat ovat aina etusijalla. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Kolumni: Reijo Koskinen Työuria ja eläkkeitä Kestävyysvaje, odotettavissa oleva elinikä, eliniänkerroin, työssäoloajan pidentäminen jne…. Työelämästä käytävässä keskustelussa sinkoilee termejä ja totuuksia oikealta, vasemmalta, ylhäältä ja alhaalta. Joka puskasta pomppaa asiantuntijoita, jotka ratkaisevat ”kestävyysvajeen” pitämällä sinut työmarkkinoilla pidempään. ”Kunnossa olevaan työeläke järjestelmään vaikeampaa pumpata lisää rahaa.” Innokkaimmat työuran pidentäjät löytyy henkilöistä, jotka ovat opiskelleet kolmekymppisiksi ja lähtevät työsopimuksen lisäeläkkeellä kuusikymppisinä ansaitulle eläkkeelle. Työnantajia ei kiinnosta työurien pidennys – päin vastoin. Tutkijat taittavat peistä aiheesta ja löytävät hyviä ratkaisuja. Työntekijäjärjestöt myötäilevät ja työnantajat laittavat vanhimmasta päästä porukan pihalle. • • • Kestävyysvaje kuulemma vaatii eläkkeelle jäänti-ikää nostettavaksi eläkejärjestelmän pelastamiseksi. Työeläkerahastointi aloitettiin suurten ikäluokkien eläkkeiden turvaamiseksi. Rahastojen sijoitusvarallisuus oli vuoden 2013 lopussa 162 200 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen tuli 12 600 miljoonaa euroa (8%). Katastrofin merkit ilmassa? Asiantuntijoiden mukaan ongelmat alkavat, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Eivät ole huomanneet näin jo tapahtuneen. Eläkerahastojen käyttötarkoituksessa tapahtunut kehitys on seuraava: 1. Eläkerahastoilla ja eläkemaksuilla turvataan suurten ikäluokkien eläkkeet. 2. Eläkerahastojen tuotoilla ja eläkemaksuilla turvataan suurten ikäluokkien eläkkeet. 3. Eläkerahastoilla, niiden tuotoilla ja eläkemaksuilla taataan lastenlapsillemme antamamme eläkelupaus. Tarkoittaa, että eläkerahastojen pääoma on paalutettu eläkeyhtiölle peruspääomaksi, johon ei kosketa. Valtiolla ei ole mitään menettelyä vastaan, rahastoilla turvataan kansainvälisessä luottoluokituksessa vähintään yksi A Suomelle (ollaan niin vakavaraisia). • • • Eläkeiän nostolla alkaa olla kiire, koska laskukauden pohja ei kestä ikuisesti. Talouden lähtiessä nousuun työllisyys paranee, eläkemaksujen euromäärä kasvaa ja sijoitusten tuotto kasvaa. Hyvässä kunnossa olevaan työeläkejärjestelmään olisi vaikeampaa pumpata lisää rahaa. Lastenlapsille annettu eläkelupaus lausu- taan ääni väristen. Näin saadaan Jenna-Matiaksen isovanhemmat ymmärtämään, että parempi jäädä eläkkeelle 67-vuotiaana – työttömyyskortistosta. Ai niin, saattaahan Jenna-Matiaskin saada lapsia. Kirjoittaja toimii pääluottamusmiehenä ja on TEAM-liiton hallituksen jäsen sekä Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen hallitusjäsen. Hän aikoo asettua ehdokkaaksi vuoden 2015 liittokokousvaaleissa. Alma ja Esa: sama päämäärä, erilaiset tavat Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Olemme Suomessa tottuneet siihen, että aamiaispöydässä kahvinjuonnin ohella luetaan päivän sanomalehteä, paperista printtiversiota. Jos tämä yhtälö ei toteudu niin koko päivä on pilalla. Mutta tulevatko ihmiset koskaan ajatelleeksi, mitä on edellisen 12 tunnin aikana tehty ja tapahtunut, jotta päivän tietopaketti eli sanomalehti on saatu aamiaispöytään? Edellisenä päivänä on lehti- Luottamusmies Arto Öfversti aikoo riitauttaa Esa Jakelut Oy:n tekemät TES:n luottamusmies sopimusrikkomukset. en toimituksissa, ilmoitusvalmistuksissa ja taitoissa valmistettu seuraavan päivän lehteä niin, että sitä päästään painamaan sellaisella aikataululla, että se olisi jaettu tilaajille seuraavana aamuna viimeistään kello 06.00 mennessä. Jakaminen rankkaa työtä Suurempien lehtien painaminen aloitetaan kello 21.00–22.00 ja ensimmäi- set lehdet ovat jaettavissa kello 01.00 jälkeen. Ensiksi valmistuneet lehdet viedään maakuntiin ja lähialueiden (painosta katsottuna) lehdet jaetaan viimeiseksi. Yön tunteina Suomessa kuljettaa sanomalehtiä sadat kuljetusvälineet vieden lehdet jakajille lehtien jättöpaikoille. Tämän jälkeen tuhannet jakajat autoineen, pyörineen tai muilla kuljetusvälineillä jakavat sanomalehdet tilaajille. Luottamusmiehet Arto Öfversti ja Petri Virtanen Kiljavalla jakajien TES-kurssilla. Sanomalehtien jakaminen ei ole kuitenkaan niin romanttista kuin yöllä nukkuneet saattavat kuvitella. Aina ei ole kesäkuun aurinkoinen aamu, eikä jakaminen joka kerta tapahdu laulurastaan laulun säestyksellä. Lehdet ”Luottamus miehen rooli on kehittäjä.” jaetaan vaikka olisi 30 astetta pakkasta, sataisi lunta, räntää tai vettä, myrskytuulella, olisi liukasta, säkkipimeää, ajotiet liukkaita ja auraamatta. Lopputuloksena se, että lehdet tulee olla tilaajalla viimeistään kello 06.00. Jakotyö tehdään yöllä ja helvetin pienellä palkalla. Alma Manu johtava jakeluyhtiö Alma Manu Oy on Alma Median paino- ja jakeluyksikkö. Yhtiö on perustettu vuonna 2010. Siihen kuuluivat lehtipainot Tampereella ja Ro- vaniemellä. Rovaniemen painotoiminta loppui maaliskuussa 2014. Lisäksi Alma Manu hoitaa sanomalehtien varhaisjakelun Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Lapissa. Sen palveluksessa on noin 1000 jakajaa, joista Pirkanmaalla on noin 500. Yrityksen jakajien luottamusmiehenä toimii valkeakoskelainen Petri Virtanen, joka aloitti tehtävässään tämän vuoden alusta. Alma Manun tuotantolaitos Tampereella Sarankulmassa. Petri sai täytettäväkseen ”suuret saappaat”; hänen edeltäjänsä Raimo Leino oli hoitanut jakajien luottamusmiehen tehtäviä Pirkanmaalla pitkään. Raimo oli tehtävässään arvostettu henkilö, toimi myös työehtosopimusneuvottelijana ja on edelleen mukana liiton hallinnossa. Luottamusmies Petri Virtanen pitää luottamusmiehen tehtävää mielenkiintoisena ja haastavana. Neuvottelusuhteet yrityksen edustajien kanssa ovat hyvät ja niillä on pitkät perinteet. Se ei kuitenkaan tarkoita Arto Öfverstin mukaan jakajien luottamusmiehenä toimiminen on haastavaa. että saadaan jakajille lisää töitä. Osa-aikaisesta työstä tulee päästä kokoaikaiseen työhön. – Luottamusmiehen on oltava aktiivinen kehittäjä, koska jakelutoiminta ja lehden valmistus ovat murroksessa, niin toimintatapoihin voidaan nyt vaikuttaa, Petri sanoo. Luottamusmiestoiminnan haasteet sitä, että aina oltaisiin samaa mieltä. Kunnon väittely aina silloin tällöin puhdistaa ilmaa. Rakentavaa yhteistoimintaa Alma Manu on tunnettu pääsääntöisesti hyvää yhteistoimintaa henkilöstön edustajien kanssa harjoittavana yrityksenä. Siellä tehdään ja suunnitellaan kaikki yhdessä. Hyvänä esimerkkinä on uusi jakajan palkan perusteena oleva mittamalli. Mittamallia suunnitellaan yhdessä työnantajan kanssa. Alma Manu on ainoa yritys Suomessa missä mittamalli voidaan suunnitella yhdessä. Tunnettua on, ettei kaikissa jakeluyhtiöissä olla valmiita suunnittelemaan mittamalleja yhdessä jakajien edustajien kanssa. Petri Virtasen mielestä luottamusmiehen rooli on kehittäjä. Luottamusmiehen tehtävänä on parantaa työoloja, palkkoja ja muita työsuhde-etuja. Kehittäjänä tulee vaikuttaa niin, Petrin mielestä alan luottamusmiesten tulisi olla enemmän tekemisissä keskenään. Hyvä esimerkki tästä on jakajien luottamusmiesten vuosittainen TES-kurssi Kiljavalla. – Kurssiin tuo kuitenkin ikävän lisämaun kun osallistumista on rajattu, jos kurssille on osallistunut edellisenä vuotena. Tällaiset esteet tulee poistaa, koulutus on aina hyväksi, ei koskaan pahaksi, arvioi Petri. Luottamusmiesten yhteistoiminta on tiivistä Pirkanmaan, Porin ja Kemin jakajien luottamusmiesten kesken, mutta yhteistoimintaa tulee laajentaa muidenkin jakeluyhtiöiden luottamusmiehiin. – Luottamusmiesten tiivis yhteistoiminta kannustaa parempiin sopimuksiin paikallisella tasolla ja antaa eväitä työehtosopimuksen parannusesityksiin, Petri kertoo. Alma Manun jakajat ovat melko tyytyväisiä jakajien työehtosopimukseen tasoon, kos- Petri Virtanen suuntaa katseensa vahvasti tulevaisuuteen. ka se antaa hyvät mahdollisuudet paikalliselle sopimiselle. Esa jakaa Päijät-Hämeessä Esa Jakelut Oy on Esan Kirjapaino Oy:n tytäryhtiö ja yritykset muiden tytäryhtiöiden kanssa muodostavat Mediatalo ESAn. Mediatalo ESA on Päijät-Hämeen johtava mediatalo. Esa Jakelut Oy on jakeluyhtiö ja sen palveluksessa on noin 400 sanomaleh- ”Jakotyö tehdään yöllä helvetin pienellä palkalla.” denjakajaa. Esa Jakelut Oy jakaa tilattavia sanomalehtiä Päijät-Hämeen alueella – omina lehtinä Etelä-Suomen Sanomat ja Itä-Häme. Lisäksi se jakaa kaupunkilehtiä, kuten Uusi Lahti, Hollolan Sanomat, Päijät-Häme, Nastola-lehti ja Orimattilan aluelehti. Yrityksen jakajien luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimii Arto Öfversti. Hän on tehnyt jakajan töitä 20 vuotta ja Esa Jakeluihin hän on tullut vuonna 2003. Työsuojeluvaltuutettuna on menossa seitsemäs vuosi ja luottamusmiehenä hän aloitti tänä vuonna. Hän on toiminut myös kaksi kautta jakeluyhtiön varaluottamusmiehenä. – Jakajien luottamusmiehenä toimiminen on haastavaa, toteaa Arto Öfversti ja jatkaa. – Yhteydenpito jakajiin poikkeaa normaalista luottamusmiestehtävästä. Jakajat ovat töissä yöllä ja työnteko tapahtuu alueilla, ei rakennuksessa nimeltä Esa Jakelut Oy. Luottamusmiehen yhteydenpito muihin jakajiin on hankalaa. Luottamusmies näkee ja tapaa työssään keskimäärin muutamia kymmeniä jakajia, satoja jää tapaamatta. Jakelualan känkkäränkkä Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimintaa hankaloittaa työnantajan työehtosopimusta halveksiva toiminta. Esa Jakelut ei ole hankkinut jakajien luottamushenkilöille minkäänlaisia toimistolaitteita, joilla he voisivat olla yhteydessä jakajiin ja työnantajaan. Ei ole käytössä kännykkää tai puhelinta, sähköpostia, nettiä tai tietokonetta. Kustannukset näiden laitteiden hankinnasta ja käytöstä lankeavat tällä het- kellä luottamusmiesten maksettavaksi, koska he joutuvat ne itse kustantamaan. Jakeluyhtiön toimistolla on tosin salasanalla toimiva kopiokone, salasanaa ei ole kuitenkaan ilmoitettu jakajien luottamusmiehelle. Arto Öfverstin mielestä ei tämän asian suhteen jää muuta vaihtoehtoa kuin riitauttaa Esa Jakelun toiminta liittojen väliseksi. – Saadaanpa sitten tulkinta liitoilta, että tuleeko myös yhden VKL:n työehtosopimusneuvottelijan noudattaa työpaikallaan työehtosopimusta, Arto linjaa. Yt-neuvottelut yhtä farssia Yrityksen yhteistoimintaneuvotteluissa ei noudateta lakia saati lain henkeä. Yt-neuvotteluita koskevia tietoja ei anneta koskaan ennen kokousta työntekijäpuolen tutkittavaksi. – Talous- ja tuotantoperusteet muuttuvat usein sen jälkeen, kun jakajien edustajat vaativat taloustietoja nähtäväkseen, sanoo luottamusmies Öfversti. Esa Jakelut ei ole viime vuosina antanut mitään taloustietoja jakajien edustajille yt-kokouksissa. Tänä vuonna jakajien edustajat saivat ensimmäisen kerran yri- Esa Jakelut Oy:ssä luottamusmies maksaa itse puhelimen ja puhelinkulut. tyksen tilinpäätöstiedot, tuloslaskelman ja taseen tiedokseen. Työsuojelupuolella työsuojeluvaltuutetun pyynnöt ja vaatimukset eivät johda yleensä mihinkään. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu joutuvat hankalaan välikäteen ja outoon valoon jakajien silmissä, kun työnantajalla ei ole pienintäkään halua puuttua tai korjata havaittuja epäkohtia. – Yritykseltä puuttuu jakajan työn arvostus. Jakajia tulisi kohdella ihmisinä eikä välttämättömänä kulueränä, Arto kiteyttää Esa Jakelut Oy:n suhtautumisen työntekijöihinsä. Arto arvio luottamusmiehen työsaran haastavaksi pestiksi. Jakajat ovat ilahduttavasti viime aikoina olleet entistä enemmän yhteydessä luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun. – Yritän saada vallitsevia käytäntöjä muuttumaan inhimillisempään suuntaan, niin että jakajien työolosuhteet paranisivat, sanoo Arto Öfversti. Sekä Alma Manun luottamusmies Petri Virtanen ja Esa Jakelut Oy:n luottamusmies Arto Öfversti ovat valmiita asettumaan ehdokkaiksi TEAM-liiton liittokokousvaaleihin. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Lääkkeet hyvä business Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN itsehoitovalmisteita ja välineitä diabeteksen hoitoon. Orion Oyj on suomalainen lääketeollisuusyhtiö. Yhtiöllä on kaksi liiketoiminta-aluetta: lääke- ja diagnostiikkaliiketoiminta. Diagnostiikkaliiketoimintaan kuuluvat diagnostisten testien ja hygieniatestien kehitys, valmistus ja markkinointi. Orionilla on tuotanto- ja tutkimustoimintaa Espoon pääkonttorin lisäksi Turussa, Hangossa, Kuopiossa ja Oulussa. Yritys on perustettu vuonna 1917 ja se työllisti viime vuoden lopussa noin 3500 henkilöä. Liikevaihto vuonna 2013 oli noin miljardi euroa, josta liikevoiton osuus oli 267,7 miljoonaa eli lähes 27 prosenttia. Yhtiön A- ja B-osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. Suomessa toimii toinenkin iso lääketeollisuusyhtiö Bayer Oy. Se valmistaa Suomessa lääkepuolella reseptilääkkeitä sekä Kilpailijan työntekijät eri liitossa Pääluottamusmies Markku Silvonen ja pari muuta Orionilla vaikuttanutta herrasmiestä. Bayerin työntekijät ovat järjestäytyneet Suomen Elintarvikeliittoon ja heihin noudatetaan elintarviketeollisuuden työehtosopimusta. Orionin työntekijät ovat järjestäytyneet TEAM Teollisuusalojen ammattiliittoon ja heihin noudatetaan liittomme neuvottelemaa muoviteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimusta. Orionin Turun tehtaan pääluottamusmies Markku Silvosen mukaan kilpailevassa yrityksessä ansiotaso on parempi ja siihen vaikuttaa perustyössä muun muassa paremmat vuorolisät. – Tämä aiheuttaa katkeruutta Orionin työntekijöiden keskuudessa, sanoo Markku Silvonen ja jatkaa. – Ideaalitilanne olisi, että meihin noudatettavat lisät ja palkat olisivat paremmalla tasolla ja kaikki Suomessa lääkealalla työskentelevät olisivat järjestäytyneet TEAM-liittoon. TEAMin näkyvyys Turun Orionilla Pääluottamusmies Markku Silvonen toimii ensimmäistä kautta pääluottamusmiehenä nykyisessä työpaikassa, ammatiltaan hän on laitosmies. Aikaisemmin hän on työskennellyt elintarvikealalla. Viimeksi hän työskenteli 15 vuotta Laitilan virvoitusjuomatehtaalla ja sitä ennen 18 vuotta Hartwallilla, niin ikään Markku on kuitenkin mielissään siitä, että nuoret ovat yllättävän kiinnostuneita ammattiyhdistystoiminnasta. Luottamushenkilöiden määrä on kasvanut Orionilla viime vuosina. Yrityksessä on pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja neljä osaston luottamusmiestä sekä heidän lisäkseen työsuojeluhenkilöstö. Markku Silvonen ja työsuojeluvaltuutettu Pasi Kälviäinen. Työntekijöille säällinen palkka juomateollisuudessa. Laitilan virvoitusjuomatehtaalla hän toimi myös pääluottamusmiehenä. Markku arvioi, että TEAM-liitto kuuluu ja näkyy sen verran kuin luottamusmiehet ja ammattiosaston aktiivit sitä työpaikalla tuovat esiin. Julkisuudessa liiton tulisi näkyä enemmän, pelkkä Intiim-lehden tuoma julkisuus ei riitä. Pääluottamusmiehen mukaan työpaikalla ei olla tyytyväisiä liiton harjoittamaan palkkapolitiikkaan. ”TES aina persaukisten yritysten mukaan.” – Yrityksessä ei juurikaan makseta liukumia vähimmäispalkan päälle. Käytössä on kuukausittainen ja vuosittainen tuotanto- ja bonuspalkkio, mutta niillä ei herrainhuoneita rakenneta eivätkä ne tule kuin manulle illallinen, arvostelee pääluottamusmies Silvonen. Markku kertoo, että taloudellinen tilanne Orionilla on hyvä, eikä yrityksessä käydä koskaan yt-neuvotteluja (ainakaan toistaiseksi) lomauttamis- tai irtisanomisuhan takia. – Orion tekee huipputulosta vuodesta toiseen, mutta työehtosopimukset tehdään aina persaukisten yritysten maksukyvyn mukaan ja tulosta tekevät pääsevät aina kuin pässit veräjästä. Rahaa tulisi välillä jakaa myös tuloksen tekijöille, eikä ainoastaan omistajille, opastaa Markku liiton neuvottelijoita. Luottamushenkilöiden määrä kasvussa Orionin työntekijät Turussa kuuluvat Turun Lääketyöntekijöiden ammattiosastoon. Orionin työntekijöiden lisäksi osastoon kuuluvat myös Kiilto Oy:n työntekijät. Ammattiosasto nostaa profiiliaan erilaisilla vapaa-ajan tapahtumilla. Turun Lääketyöntekijöillä ei ole omaa toimistoa, mutta kokoukset voidaan pitää Orionin tiloissa. Kevät- ja syyskokous pidetään kuitenkin aina muualla kuin Orionilla. Orionilla on samanlaisia ongelmia ammattiyhdistystoiminnassa, kuin monilla muillakin työpaikoilla Suomessa. – Työpaikan työntekijät eivät ole aktiivisia ay-toiminnassa, heitä saa potkia liikkeelle, sanoo Markku. Erilaisten tiedotteiden läpikäynti on osa luottamusmiehen tehtäviä. Turun Orionilla tehdään 1- ja 2-vuorotyötä sekä keskeytyvää 3-vuorotyötä (Tam 35). Sellainen erikoisuus yrityksessä on, että kaikilla työntekijöillä on liukuvat työajat plus tai miinus 15 minuuttia/vuoro. Orionin Turun tehtaan henkilöstömäärä on noin 750 henkilöä. Heistä toimihenkilöitä on 224, työntekijöitä 251 ja ylempiä toimihenkilöitä 273. Markku toteaa, että yrityksessä on hyvät neuvottelusuhteet työnantajan ja henkilöstön välillä. Aika-ajoin asiat riitelevät, eivät ihmiset. Neuvottelukulttuuri toimii ja pääluottamusmies pääsee vaikuttamaan asioihin. Pääluottamusmies Markku Silvosella on valmiudet lähteä ehdokkaaksi toiselle kaudelle Orionin Turun yksikön työntekijöiden pääluottamusmieheksi. Markku haluaa vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa työntekijöillä olisi sellainen palkka jolla tulee toimeen ilman ylitöitä. Olosuhdelisät tulee olla kaikilla henkilöstöryhmillä samansuuruiset. Työolot tulee luoda sellaisiksi, että ihmisillä on hyvät mahdollisuudet päästä eläkkeelle eläkeikäisenä. Vuoden 2015 TEAM-liiton liittokokouksen vaaliehdokkuus on Markulle itsestään selvyys. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Grafinetia ei tunneta Turussa Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Jarmo Peltomäki on pitkän linjan aymies Turusta ja Hansaprint Oy:stä. Hän toimi pitkään Hansaprintin kirjatyöntekijöiden pääluottamusmiehenä ja oli pitkään mukana myös Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen toiminnassa, ollen vuosikausia muun muassa ammattiosaston hallituksen jäsenenä. Tällä hetkellä Jarmo työskentelee tuotannon assistenttina, ja toimii konttoritoimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna sekä Hansaprint Oy:n yt-toimikunnan ja työsuojelutoimikunnan jäsenenä. Hansaprint Oy on edelleen mittavien irtisanomisten ja lomautustenkin jälkeen Suomen suurin kirjapainoalan yritys. Ta- kavuosina yrityksessä oli satoja toimihenkilöitä ja edelleenkin heitä on kymmeniä, mutta TEAM-liiton toimihenkilöihin Grafinetiin on järjestäytynyt vain yksi henkilö Turussa ja yksi henkilö Vantaalla. Luitte oikein, Hansaprintin Turun tehtaalta ja Vantaan toimipisteeltä on järjestäytynyt Grafinetiin tasan kaksi henkilöä. Jarmo Peltomäki on ensimmäinen Grafinetiin järjestäytynyt turkulainen luottamushenkilö Hansaprint Oy:n historiassa. Missä luuraa Grafinet Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry ei ole ollut juurikaan esillä Turussa ja sen lähiympäristössä. – Graafiset toimihenkilöt Turussa eivät ole edes tienneet mitään Grafinetin olemassaolosta, Jarmo kertoo. Tähän johtopäätökseen hän on tullut, kun on luottamushenkilönä keskustellut asiasta yrityksen toimihenkilöiden kanssa. Vuosituhannen vaihteessa Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys halusi järjestää järjestäytymistilaisuuksia alueen toimihenkilöille yhdessä liiton kanssa. Jostain syystä tilaisuudet aina peruttiin liiton toimiston taholta. Se ei ollut hyvää mainosta viestintäalan toimihenkilöiden järjestäytymisasteen nostamiseksi – ja se muistetaan varmaan vieläkin turkulaisten toimihenkilöiden keskuudessa. Turussa on useita yrityksiä missä työskentelee myös toimihenkilöitä; TS-Yhty- Jarmo Peltomäki ja Mikael Kaartoaho, Hansaprintin kirjatyöntekijöiden edellinen ja nykyinen pääluottamusmies. Jarmo toimii Hansaprint Oy:n toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna. Helsinki–Uusimaa Puheenjohtaja Reijo Koskinen puhelin 050 547 5094 Vastuutoimitsija Hannu Siltala puhelin 040 579 6306 Varsinais-Suomi Puheenjohtaja Anne Hakamäki puhelin 0500 727 990 Vastuutoimitsija Reijo Korhonen puhelin 0500 779 982 Satakunta Puheenjohtaja Juha Grönmark puhelin 050 592 6165 Vastuutoimitsija Hannu Siltala puhelin 040 579 6306 Häme Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Juha Juntunen puhelin 050 303 9284 Pirkanmaa Puheenjohtaja Matti Poutiainen puhelin 044 523 7433 Vastuutoimitsija Reijo Korhonen puhelin 0500 779 982 Kaakkois-Suomi Puheenjohtaja Seppo Hiironen puhelin 0400 969 193 Vastuutoimitsija Nina Laine-Tuominen puhelin 050 303 9270 mä, Hansaprint Oy, Auraprint Oy, Jaakkoo-Taara Oy, Painoprisma Oy ja Finepress Oy muutamia yrityksiä mainiten. Ammattiliitto Pro on viime vuosina ollut enemmän kiinnostunut turkulaisten kirjapainojen toimihenkilöistä kuin Grafinet. Onko aika ajanut ohi valtakunnallisten ammattiosastojen, joita ei tunnu kiinnostavan koko alan toimihenkilöiden järjestäytyminen TEAM-liittoon? Toimihenkilöiden liitto tulevaisuudessa Jarmo Peltomäki ei kuitenkaan näe tulevaisuutta aivan lohduttomana. TEAM ja Grafinet järjestivät helmikuussa 2014 työpaikkakierroksia myös turkulaisilla ja alueen muille työpaikoilla. Edustajat kävivät Hansaprintissä ja Jaakko-Taarassa, mutta eivät päässeet Turun Sanomiin ja Salon Seudun Sanomiin. Jarmon mielestä nämä käynnit olivat positiivinen tapaus, vaikka tänne tuleminen kestikin kymmeniä vuosia. – Aktiivinen esillä olo turkulaisille toimihenkilöille toivottavasti vahvistaa Gra- finetiin järjestäytymistä, koska nykyään suurin osan toimihenkilöistä Hansaprint Oy:ssä ei ole minkään ammattiliiton jäseniä, sanoo Jarmo. Saada uusia jäseniä ja jäsenmaksun maksajia turkulaisilta työpaikoilta on nyt Grafinet ry:n omasta aktiivisuudesta kiinni, ensikosketus on ollut lupaava. ”Järjestäytyneitä tasan kaksi henkilöä.” Pohjois-Savo Puheenjohtaja Jari Väänänen puhelin 050 966 6373 Vastuutoimitsija Paavo Salo puhelin 050 303 9276 Pohjois-Karjala Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Paavo Salo puhelin 050 303 9276 Keski-Suomi Puheenjohtaja Heikki Salomaa puhelin 040 512 8157 Vastuutoimitsija Marja Karmala puhelin 050 303 9282 Pohjanmaa Puheenjohtaja Pentti Iso-Aho puhelin 0400 264 585 Vastuutoimitsija Kari Mäkelä puhelin 050 303 9271 Huhut tosin kertovat myös negatiivisia uutisia TEAMin toimihenkilöiden ammattiosastoa koskien, nimittäin joidenkin tahojen halusta siirtyä Prohon. Aika näyttää mitä tulevaisuus tuo graafisten toimihenkilöiden osalta tullessaan. Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi Puheenjohtaja Tomi Juntunen puhelin 050 464 0894 Vastuutoimitsija Kari Rämö puhelin 040 549 5361 Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Ryhmäsihteeri Raisa Rasilainen puhelin 050 303 9274 www.teamvasemmisto.fi Nollanollaykkösen puuhamies Teksti: SARI UUSIVIRTA Kuvat: JUHA RUOTSALAINEN ja MATTI POUTIAINEN Matti Poutiainen työskentelee Suominen Joustopakkaukset Oy:ssä prosessinhoita jana. Tänä vuonna marraskuussa Matille tulee täyteen 30 vuotta Suomisella. Matti on toiminut monissa erilaisissa ammattiyhdistystehtävissä vuosien saa tossa. Hän on ollut Tamperelaisen Kemi an ammattiosasto 001:n puheenjohtajana viimeiset 10 vuotta. Hän on myös TEAM in valtuuston jäsen. Suominen Joustopakkaukset on toi minut vuodesta 1952 lähtien. Se valmis taa teollisuudelle ja kaupoille muovikal vosta fleksopainettuja kuluttajapakkauk sia. Keski-Euroopan viennin pääsegmen tit ovat leipomo-, pehmopaperi- ja teol lisuuden pakkaukset. Suomessa yhtiö on johtava kaupan pakkausten valmistaja. Turhaan parjatut muovikassit Muovit ovat pääosin öl jynjalostuksen sivutuot teita. Ne valmistetaan polttoaineiden tuotan nosta jäävistä hiilive dyistä, jotka aiemmin Matti on päättänyt lähteä ehdolle liittokokousvaaleissa. poltettiin jalostamojen soihduissa. Pu he Matin kanssa kääntyy muovikassien ja muovipakkausten huonoon maineeseen kuluttajien silmissä. – Tiesitkö, että verrattuna puuvillai seen kassiin muovikassin hiilijalanjälki on pienempi, Matti kysyy muovikassien ekologisesta puolesta. Suomen ympäristökes kuksen Optikassi-tutkimus vuodelta 2009 paljastaa, että muovikassin elin kaaren aikaiset kasvi huonekaasupäästöt ovat 15–48 g ja puuvillaisel la kangaskassilla vastaa vasti 1100–3160 g. Kier rätysmuovin käyttö vielä noin puolittaa muovikas sin päästöt. Nykyään Suomisen valmis tamissa muovikasseissa on uu siomateriaalia noin 60 prosenttia, mutta tehdään yhtiössä sellaisiakin kasseja, jois sa uusiomateriaalin osuus on 90 prosent tia. Pilke silmäkulmassa Matti muistuttaa muovikassin eduista myös kauppiaan nä kökulmasta. – Siinähän kuluttaja ostaa kauppiaan mainoksen itselleen. Muovikassi onkin kauppiaalle erittäin hyväkatteinen tuote. Vaaleilla liitosta jäsenistön näköinen TEAM-liiton lähestyvät liittokokousvaalit 2015 ovat Matin mielestä asia, johon täy tyy panostaa todella paljon. ”On aika tehostaa liiton edunvalvontaa.” – Vuosikausiin ei jäsenistöllä ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa liiton toimin taan. Fuusioiden takia ei vaaleja ole käyty demokratian edellyttämällä tavalla ja nyt se mahdollisuus on vihdoin tulossa. Jäsenistön täytyy myös ymmärtää käyt tää omaa äänioikeuttaan vaikuttaakseen liiton toimintaan. Matin ajatus vaaleis Matti on myös huolissaan ”Loimaan kassan” kasvavasta jäsenmäärästä. Liitto jen pitäisi näkyvämmin markkinoida it seään julkisuudessa. Ottaa vaikka mal lia YTK:sta, joka teki taas todella näkyvän markkinointikampanjan alkuvuodesta. Liittojen omassa markkinointikampan jassa työntekijöille pitäisi tehdä selväksi, mitä tarkoittaisi esimerkiksi työehtosopi musjärjestelmän rapautuminen. Voimavaroja verkostoitumisesta Matin mukaan Loimaan kassa rapauttaa työehto sopimusjärjestelmää. sa vaikuttamisessa on, että sen jälkeen myös liitto näyttää jäsenistöltään, kun jäsenet ovat it se edustajansa liittoon valinneet. – On aika tehostaa liiton toimintaa varsinkin edunvalvonnassa, jonka pitäisi olla se terävin kärki kaikessa toiminnas sa, Matti sanoo. Matin kokemuksien mukaan on näh tävissä, että työnantajat ovat viime aikoi na selkeästi kiristäneet linjaansa heiken tääkseen työehtoja. Työpaikoilla käydään ”rintamalinjataistelua”, jotta pystyttäisiin säilyttämään edes saavutetut edut ja työ paikkojen kehittäminen on jäänyt koko naan sen varjoon. Ehdoton ei nollasoppareille Esimerkiksi Suomisella työnantaja aikoo tehdä kesäksi ns. nollatyösopimuksia. Heilläkin on työnantaja havainnut, miten edullinen työsopimusmuoto 0–40-sop parit ovat. Työnantaja saa työvoimareserviä, joka ei kuitenkaan sido työnantajaa millään tavoin. Työntekijä on käytännössä vailla työsuhdeturvaetuja. Nollalla kun ei tarvit se antaa mitään. Matin kanta on kyseisille työsopimuk sille ehdoton ei. Hän kaipaa liitoilta ja keskusjärjestöiltä voi makkaampia toimia, jotta teollisuu den aloilla pystyttäisiin estämään kyseis ten työsopimusten tekeminen. – Paikallisesti ollaan aika yksin näiden asioiden kanssa ja työnantajalla on aina se yt-ruuvi mitä käyttää. Matti toimii TEAM Vasemmiston Pir kanmaan alueryhmän puheenjohta jana. Hänen mielestään ryhmän vah vuus on vertaistuki kentän muilta luottamusmiehiltä. – Hyvä verkostoituminen alueen luottamusmiesten kesken antaa voi mavaroja oman luottamustoimen hoitamiseen. Hyvässä porukassa ikä viäkin asioita on helpompi käsitellä, unohtamatta sitä hauskanpitoa jos kus. Se on tärkeää luottamustoimen hoitajan omalle jaksamiselle. Matin oma vakaumus ja kutsu mus ay-tehtävien hoitamiseen on välittäminen muista ihmisistä. Ja siihen joukkoon lasketaan kaik ki vauvasta vaariin, koska työnte kijöiden työ- ja perhe-elämä ovat erottamaton osa jokapäiväistä ar kea. Teollisuuden nykytilaa pohtiessaan Matilla on suuri huoli suomalaisen työn tulevaisuudesta – yksi monista syistä mik si hän on päättänyt lähteä ehdokkaak si tuleviin TEAMin liittokokousvaaleihin. Kirjoittaja toimii pääluottamusmiehenä ja on TEAM-liiton hallituksen jäsen. Matti Poutiainen, Nina LaineTuominen ja Sari Uusivirta ryhmätapaamisessa Kiljavalla. Aatteiden sekakäyttäjä Vaikeita valintoja Kaksi ja puolisataa ehdokasta, kolmetoista pääsee läpi. Mistä kyse? No, tietenkin kevään europarlamenttivaaleista. Niin mitä sitten? Ketä kiinnostaa? Pitäisikö kiinnostaa? Kolmetoista vaikutusvaltaista suomalaista, kun yhteensä valitaan seitsemän ja puolisataa päättämään Euroopan ”yhteisistä” asioista. ”Onhan siellä helppo olla, enemmistössä.” Jäsenmaat sopivat yhdessä mm. unionin rahoituskehyksestä. Maksuosuudet määräytyvät poliittisten neuvotteluratkaisuitten perusteella. Suomalaisten meppien (eli europarlamentaarikkojen eli Members of the European Parliament) neuvottelut ovat menneet niin hyvin, että jokainen suomalainen nettomaksajana lähes jokaisena jäsenmaksuvuonna. Esimerkiksi vuonna 2011 meistä jokainen on pelannut 123 euron panoksella tätä Eurojackpottia. Ei pöllömpää, kokonaispotti, rontti 652 miljoonaa euroa, kipusi suuremmaksi kuin Akaan voittajille osui tänä keväänä. Kannattaa äänestää, kuitenkin. • • • Pitäisikö asettua itse ehdolle? Ei vielä europarlamenttivaaleihin, mutta liittokokousehdokkaaksi? Kohtahan sekin pitäisi päättää. Pitäisi kerätä nimi- listaa, yhdessä samanmielisen toverin kanssa tai yksin ammattiosaston jäseniltä. Mutta kun… mikä oma viitekehykseni on? Ei ainakaan se, johon minut toiminnassa ulkopuoliset voimat ovat laittaneet. Tosin, onhan siellä helppo olla, enemmistössä. Entäpä se toinen leiri, ne änkyrät? Siispä lähteäkö omille teilleen ja varmaan häviöön. Vai olisinko sit- tenkin suurin voittaja, koska tekisin niin kuin sydän sanoo? Olen kuullut muutamaan kertaan liittokokousvaalien äänestys- ja vaalijärjestyksen, vaaliohjeen, kuinka sähköinen, posti- ja uurnavaali toteutetaan. Vaan edelleenkään en tiedä kuinka minä voisin päästä hallitukseen tai olla valitsemassa sinne mielestäni pätevintä ihmistä. Siis etevintä ajamaan asioita, joita hallituksessa käsitellään, en sopivinta puolueen jäsenkirjaan verrattuna. Miksi siis edes pyrkiä liittokokoukseen, jos kaikki päätetään hämyisissä kabineteissa. (Jäsen)demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta = jäsenistöstä ja toteuttaa kansan = jäsenistön tahtoa. Liittokokous käyttää ylintä päätäntävaltaa, minulle perustellaan. Niin varmasti, kaksi kertaa vuosikymmenessä. Kyllä arkea koskevat päätökset tehdään hallituksessa, jaostoissa ja ammattiosastoissa. • • • Kolmas valinta, ehkä sittenkin vaikein. Elokuussa ammattiliittomme viettää 120-vuotisjuhlaa, jota juhlistetaan Helsingin Työväentalolla kutsuvieraiden juhlavastaanotolla. TEAMin jäsenistö pääsee juhlatunnelmaan kesäpäiväristeilyllä elokuisen viikonloppuna, vaan mitä puen päälleni? Kirjoittaja on hämmentynyt hämmentäjä, joka enemmistöryhmästä käsin pohtii vähemmistöryhmän lehdessä aatteiden sekakäyttöään. Kolumnit julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä. Luupääluottamusmies Janne on 38-vuotias, asuu Tupoksella ja harrastaa matkailuautoilua. Teksti ja kuva: TOMI JUNTUNEN Kun astuu Taminco Finland Oy:n, eli aiemmin Kemiran Oulun muurahaishappotehtaan ohjaamoon ja kuulee normaalia äänekkäämpää keskustelua jostakin ajankohtaisesta aiheesta, voi olettaa tuoreen pääluoton vetävän keskustelua omalla, joskus hieman kärjistävällä tyylillään. Samanlaista se on ollut jo yli kahdentoista vuoden ajan, jos on sattunut Janne Leinosen vuorossa piipahtamaan. Iloinen ja innostava ilmapiiri tarttuu helposti, vaikka paljon lentää myös niin sanottua ”inside” huumoria, mikä ei välttämättä satunnaiselle kävijälle aukene. Oppia Kiljavalta Mikä mies tämä Leinonen sitten oikein sitten on? Olen tehnyt koko työurani kemianteollisuudessa. Ammattikoulusta menin töihin Fermionille, joka valmistaa Oulussa lääkeaineita. Hain Kemiralle oppisopimuskoulutukseen vuonna 2001 ja tammikuussa 2002 aloitin työt Kemiralla. Pitkähkö työura kemianteollisuudessa on varmasti hyvä pohja ajaa parannuksia teollisuustyöntekijän asemaan? Joo, pitkä kokemus prosessiteollisuuden työtehtävissä antaa varmasti näkemystä ammattiasioihin, mutta edunvalvontaan olen hakenut oppia Kiljavan kursseilta, joita onkin tullut käytyä melkoinen määrä parin viimeisen vuoden aikana. Olet toiminut myös Typen kemiantyöntekijät ry:n puheenjohtajana pari vuotta ja pesti jatkuu edelleen. Kokemuksia? Tuoreena ammattiosaston puheenjohtajana jouduin turhan nopeasti tulikasteeseen, kun silloinen työnantaja Kemira aloitti yt-neuvottelut syksyllä 2012. Se oli hermoja raastava kokemus, kun tiedettiin että perusteet irtisanomisille olivat keksittyjä, eikä mitään taloudellisia tai muitakaan faktoja ollut mahdollista saada pöytään. Onneksi jätkät hermostuivat ja ajoivat tuotannot alas. Monen viikon väännön jälkeen, saimme neljässä tunnissa neuvoteltua ensimmäistä kertaa oikeasti vaihtoehdoista. Siinä nähtiin joukkovoiman olevan useimmiten ainoa keino saada neuvottelut oikeasti käyntiin. Työnantajien koventuneet otteet, sekä haluttomuus tehdä yhteistyötä on ajamassa meidät takaisin lakkojen vuosikymmenille, mikä on kyllä mielestäni todella typerää politiikkaa. ”Joukkovoima useimmiten ainoa keino.” Olet toiminut nyt jonkin aikaa myös TEAM-liiton koulutusjaoston jäsenenä. Mitkä fiilikset? Olen saanut tutustua uusiin ihmisiin, joille ammattiyhdistysliikkeen ajamat asiat ovat tärkeitä kuten itsellenikin. Pidän koulutusta sekä ammatillisiin, että ammattiyhdistystaitoihin tärkeänä asiana ja toivonkin, että myös työnantajat huomaisivat henkilöstökoulutuksen merkityksen tuottavuudel le ja työssä jaksamiselle. Hyvät, pahat ja rumat Mikä ärsyttää tai on negatiivista työssäsi, entä positiiviset puolet? Ärsyttää tämä tulevien liittokokousvaa lien aiheuttama pelaaminen. Otin kyllä henkilökohtaisesti liiton ajankohtaispäivillä demariryhmän tempun muuttaa koulutustilaisuus politiikan näyttämöksi, kun vasemmistoryhmään kuuluvien annettiin ymmärtää salista poistumisen olevan toivottavaa ja aloitettiin Antti Rinteen pitämä osuus lähes pelkästään demarien läsnä ollessa. Jumaliste, liiton jäsenten maksama tilaisuus, jossa aletaan jakaa jäseniä hyviin ja huonoihin pelkän poliittisen kannan perusteella! Tällaista toimintaa en hyväksy. Negatiivista pääluottamusmiehen työssä on, kun joskus näkee työnantajan edustajien vain pelaavan aikaa, eikä ole tarkoituskaan ratkaista esillä olevaa asiaa. Se on turhauttavaa. Positiivisinta työssä on ihmisten kanssa yhdessä tekeminen ja kun saa asioita ratkaistua työntekijöiden kannalta hyvin. Kirjoittaja on kunnallispoliitikko, luottamusmies ja TEAM-liiton hallituksen jäsen. Johtavassa lehtitalos Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Sanoma Oyj on Suomen suurin ja Pohjoismaiden toiseksi suurin viestintäyhtymä, joka toimii noin 20:ssä Euroopan maassa. Sanoma tunnetaan parhaiten Pohjoismaiden suurimmasta sanomalehdestä Helsingin Sanomista. Sanoma Oyj:n kokonaishenkilöstömäärä on noin 10 000 henkilöä. Nelonen Media, Sanoma Magazines Finland ja Sanoma News yhdistyivät 1.1.2014 Sanoma Media Finlandiksi, henkilöstömäärältään tässä Suomessa toimivissa yrityksessä on runsaat 2000 työntekijää. Sanomalehtipainojen osalta myynti, aineistopalvelut ja hallinto sijaitsevat Sanomalassa Vantaalla. Konsernilla on Suomessa viisi sanomalehtipainoa: Sanomala Vantaalla, Hämeen Paino Forssassa, Savon Paino Varkaudessa, Lehtikanta Kouvolassa ja Saimaan Lehtipaino Lappeenrannassa. Sanomissa yritysjärjestelyjä Sanoma Media Finland Oy myy KaakkoisSuomessa julkaistavia sanomalehtiä kustantavan Sanoma Lehtimedian ja paikallisten painoyhtiöiden enemmistöosuuden Länsi-Savo-konsernille. Sanoma ja Länsi-Savokonserni ovat allekirjoittaneet järjestelystä sitovan esisopimuksen. Järjestely suunnitellaan toteutettavaksi siten, että Sanoma Lehtimedia Oy:stä, Sanomapainon painoyhtiöistä Saimaan Lehtipaino Oy:stä sekä Lehtikanta Oy:stä ja Länsi-Savo Oy:n omistamasta Etelä-Savon Viestintä Oy:stä muodostuu yksi yhtiö. Yritysjärjestelyn ensimmäinen vaihe saadaan päätökseen arviolta tammikuussa 2015, ja yhtiö siirtyy kokonaisuudessaan Länsi-Savon omistukseen viiden vuoden kuluessa. Ay-mies Laaksonen Sanomalassa kirjatyöntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna toimii kiinteistöhuoltomies Kari Laaksonen. Työsuojeluvaltuutettuna Kari on toiminut lähes 10 vuotta sekä osaston luottamusmiehenä jo viime vuosituhannelta asti. Vuosien mittaan hänelle on kertynyt myös muita tehtäviä niin ammattiosastossa kuin liitossakin. Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen hallitukseen Kari on kuulunut vuodesta 2005 lähtien. Viestintäalan ammattiliiton valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Laaksonen valittiin vuonna 2009. Viestintäalan ammattiliiton ja Kemianliiton fuusioiduttua Kari Laaksonen S vuonna 2010 on Kari kuulunut siitä lähtien TEAM-liiton valtuustoon. Kari kuuluu myös työpaikkansa henkilöstörahaston valtuustoon ja eläkesäätiön halitukseen. Pörssiyhtiössä ei inhimillisyyttä Sanomille Kari meni töihin vuonna 1975, eli ensi vuonna tulee 40 työvuotta yhtiössä täyteen. Sanomat tunnettiin takavuosina kohtuullisen kilpailukykyisen palkan maksajana ja muistakin henkilöstöeduista. Kari muistuttaa, että pörssiyhtiön vaatimukset ovat toisenlaiset, mikä on aiheuttanut myös sen, että palkkataso ja henkilöstön muut edut ovat heikentyneet. – Henki työpaikalla on muuttunut; ilmapiiri ja työn väheneminen on aistittavissa yrityksen henkilöstöstä, Kari kuvailee. Yt-neuvotteluista on tullut arkipäivää myös tässä maamme suurimmassa mediatalossa. Henkilöstön ostokyvyn ja työpaik- lossa yt:t arkipäivää Viime vuodet ovat olleet toiminnallisesti hieman hiljaisempaa, työttömyys on tuttua kehä kolmosen sisäpuolellakin. Ammattiosaston jäsenmäärä on puolittunut ja valtaosa jäsenistä on eläkeläisiä. Vuonna 2010 tapahtunut liittofuusio Viestintäliiton ja Kemianliiton kesken synnyttivät Suomeen TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. Tämä liittofuusio oli myrkkyä osalle HKY:n eläkeläisiä. Mitä nämä vapaajäsenet oikein puuhastelivat ja miksi? ”Palkkataso ja henkilöstöedut heikentyneet.” – Nämä aikoinaan ansiokkaasti ay-liikkeessä työskennelleet aktiivit elivät aikaa ennen vuoden 1956 yleislakkoa. Ammattiosaston säännötkin taisivat olla viimeksi uudistettu 1980-luvulla. He pelkäsivät, että HKY menettää omaisuutensa ja kiinteistönsä. Pahantekijäksi leimattiin uusi TEAMliitto. Vapaajäsenet saivat osaston vuoden 2011 syyskokoukseen suuret määrät eläkeläisiä pelastamaan HKY:tä. Kaiken kukkuraksi ammattiosaston puheenjohtajaksi valittiin taantumuksellinen pitkään eläkkeellä ollut ammattiosaston jäsen, Kari selventää asiaa. – Onneksi myöhemmin järki voitti Helsingin Kirjatyöntekijäin htäviin uutetunkin te Työsuojeluvaltä enemmän tietojen kuuluu entist ta. etsintä verkos Laaksonen Sanomalassa Vantaalla. kojen turvaaminen ei tunnu niin tärkeältä kuin omistajien osingonmaksun turvaaminen. HKY suurin ja vanhin Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys (HKY) oli ennen vanhaan Suomen suurin ja mahtavin alan ammattiosasto. Se pystyi lähes yksin hyväksymään tai hylkäämään esimerkiksi työehtosopimusesityksen. na tulee pääsääntöisesti tyytyä enemmistöryhmän päätöksiin, niihinkin voi yrittää saada parannuksia neuvotellen. Kari mietteissään Sanomalan pienois mallin äärellä. Yhdistyksessä: säännöt uusittiin, puheenjohtaja vaihdettiin ja toiminnassa on taas jotain järkeä, kyseisen yhdistyksen hallituksen jäsen Kari Laaksonen toteaa. TEAM-liiton onnistuminen Kari arvioi TEAMin olevan kohtalaisen toimiva liitto. – Liiton pitäisi kuitenkin näkyä julkisuudessa huomattavasti enemmän. Edes puolet siitä mitä Metalliliitto näkyy. Kyllä fuusio oli meille Viestintäliiton jäsenille hyvä ratkaisu. Jälkeenpäin ajatellen ei entisellä liitollamme olisi ollut mitään menestymisen mahdollisuuksia jatkuvasti pienenevän jäsenmääränsä kanssa. Liittokokous vuonna 2015 ta hallitukselle. Toimisto ottaa myös liikaa valtaa työehtosopimusten hyväksymisten ja niistä päättämisen suhteen, jyrähtää Kari Laaksonen ja jatkaa. – Valtuuston jäsenenä saan tarpeeksi tietoa liitosta ja sen asioista. Pienemmän poliittisen ryhmän (toistaiseksi) edustaja- ”Liiton toimisto ottaa liikaa valtaa TESasioissa.” Karin mukaan ison liiton tuki ei ole näkynyt vielä ainakaan työehtosopimuksemme tasossa, johon lienee osasyynsä myös maamme taloudellisella tilanteella. – Verrattuna Viestintäliiton aikaan on päätöksenteko työehtosopimusten hyväksymisten suhteen viety liiton valtuustol- Karilla on yhteistä työhistoriaa Sanomien kanssa kohta 40 vuotta. Aktiivisuus ammattiyhdistystoimintaa kohtaan ei ole samalla tasolla mitä se oli takavuosina. Sanomilla on saatu luottamushenkilöt valittua työpaikalle, mutta luottamustehtäviin ei ole liikaa tunkua tai hinkua ollut. – Aktiivisuus riittää oman tehtävän hoitamiseen, ei paljon muuhun osallistumiseen, kokoustoimintaan ammattiosastossa tai liiton järjestämiin tilaisuuksiin. Kari Laaksonen sanoo olevansa valmis lähtemään mukaan ehdokkaaksi liittokokousvaaleihin, mikäli on työmarkkinoiden käytettävissä ensi vuonna. Hän pitää liittokokousvaalien kannatusjäsenjärjestelmää suhteellisen vaalitavan irvikuvana. – Jos vaalilista asettaa maksimimäärän ehdokkaita, niin se on 477 ehdokasta. Jos kaksi vaalilistaa asettaa maksimimäärän ehdokkaita, niin se on 954 ehdokasta. Nämä 954 ehdokasta tarvitsevat jokainen 7,5 kannattajajäsentä eli 7155 kannattajajäsentä. Ehdokkaat ja kannattajajäsenet yhteensä tekee 8109 henkilöä. Onkohan suuruuden hulluus iskenyt tämän vaalitavan kehittäjille? Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. K au a l e m h o t i n ! a an eläköön s Tilaa lehti kuukaudeksi, kahdeksi tai kolmeksi, saat kaupan päälle Vasurilla-cd-levyn. Duunarilaulut ennen ja nyt. 10 Mukana mm. AGIT PROP, KOM-TEATTERI, TUOMARI NURMIO, PALEFACE, PELLE MILJOONA, JUKKA POIKA, ASA, JAAKKO TEPPO, M.A.NUMMINEN, DALLAPÉ-ORKESTERI, VESA-MATTI LOIRI & KRISTIINA HALKOLA. € Tarjous: Viikkolehti 1 kk + Vasurilla-levy 10 € / Satakunnan Työ 2 kk+ Vasurilla-levy 10 € Viikkolehti 3 kk + Vasurilla-levy 29 € Tilaus on määräaikainen ja loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Tilaa kupongilla tai: [email protected] p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi/tutustumistarjous Teen määräaikaisen lehtitilauksen: Viikkolehti 1 kk / 10 € + Vasurilla-levy Satakunnan Työ 2 kk / 10 € + Vasurilla-levy Viikkolehti 3 kk / 29 € + Vasurilla-levy Nimi Osoite Puhelin Maksajan (tilaajalahjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tarjous koskee uusia tilauksia ja on voimassa vain kotimaassa. Tilaushinnat sis. painetun lehden alv:n 10 %. Olemme avanneet kirjakaupan os. http://kauppa.kansanuutiset.fi/ Satakunnan suuntaviivat Teksti: JUHA GRÖNMARK Kuvat: JUHA GRÖNMARK, HANNU SILTALA ja REIJO KORHONEN Satakunnan alueryhmä kokoontui miettimään syntyjä syviä. Eli mistä on tultu ja minne ollaan menossa. Satakunnassa on perinteisesti liiton vasemmistoryhmän aluetoiminta ollut aktiivista. Huolena on, niin kuin ammattiyhdistystoiminnassa yleensäkin, uusien kasvojen ja erityisesti nuorten mukaan saanti. ”Liiton toiminta koetaan toimistolla puuhasteluksi.” Toimintaa haittaa myös työpaikkojen pirstaleisuus, joka vaikeuttaa kontaktien luomista ja osaltaan laimentaa ammattiyhdistysaktiivisuutta. Satakunnan vasemmistoryhmän toiminta on rentoa alueellista toimintaa, unohtamatta välillä myös tiukkaa asiaakaan ja heittäydytään sitä välillä ihan kokonaan viihteellekin. Alueryhmän kokoonpano Satakunnan alueryhmän johtokuntaan kuuluu hyvässä mielessä kirjava joukko alueen ay-aktiiveja. Puheenjohtajana toimii Juha Grönmark, tuttu mies liitonvaltuuston puheenjohtajistosta. Juhan työpaikka on Sachtleben Pigments Oy, jossa hän hoitaa päätoimisen pääluottamusmiehen tehtäviä kahdeksatta vuotta. Työura Pigmentsissä on venähtänyt jo 32 vuoden mittaiseksi, mistä Juha on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä 26 vuotta. Alueryhmän topakka sihteeri on Sinikka Urmas. Sinikan ompelijan työura kesti 25 vuotta, joista viimeiset 23 vuotta entisessä Friitala Fashionissa. Siellä hän toi- mi 16 vuotta pääluottamusmiehenä ja varatyösuojeluvaltuutettuna. Yli 20 vuoden pesti ammattiosaston puheenjohtajana antaa hyvän pohjan muullekin ay-toiminnalle. Nykyään Sinikka on työllistettynä SPR Kontti Kierrätystavaratalossa. Tikkaajakurssilla 17-vuotiaana 40-vuotisen työuransa aloittanut Elma Heikkilälle pisimpään leivän tarjosi Pomarfinn Oy, jossa hän työskenteli 18 vuotta. Usean työpaikan vaihdoksen jälkeen, hän on nyt monen muun kenkäalan ammattilaisen tavoin työtön työnhakija. Anitalta onnistuu selostaminenkin pelin lomassa. Elman luottamistehtäviin kuuluu ammattiosaston puheenjohtajuus ja liiton kenkä- ja nahkateollisuuden TES-jaoston jäsenyys. Pitkänlinjan muovimies Vesa-Pekka Raune on ollut samassa työpaikassa 33 vuotta, vain työnantajan nimi on vaihtunut muutamaan kertaan. Muovi-Ulvila Oy:ssä alkanut työsuhde päättyy 30. joulukuuta kun Uponor Infra Oy lopettaa toimintansa Ulvilassa. Se mitä tulevaisuus tuo on Vesa-Pekalle täysin auki. Syntyisin ylitorniolainen kunnossapidon koordinaattori Raimo Puotiniemi on omasta mielestään Lapin poika, jota satakuntalainen jäyhyys on muokannut viimeiset 30 vuotta. Yara Suomi Oy:n Harjavallantehtailla työskentelevällä Raimolle on vuosien saatossa kertynyt mittava repertuaari ammattiosaston ja edunvalvonnan eri tehtäviä. Moni muistaa Raimon vuoden 2012 TEAMilaisena – ensimmäisenä sellaisena. Erityisosaamisena Raimolla on tietotekniikka, jota taitoa on hyödynnetty esimerkiksi ryhmän sivujen tuottamiseen. Arto Träskelinin työura alkoi Satakunnan Yhteisvoiman kirjapainossa 1964 käsinlatojan opissa. Urakehitys kulki käsinlatojasta konelatomoon josta 1980-luvulla tekniikan muuttuessa valolatojaksi ja reprokuvaajaks. Viimeiset 15 vuotta Arto työskenteli rotaatiopainajana. Omien sanojensa mukaan Arto on nykyisin ”pienestä palkasta nauttiva eläkeläinen”. Mies ei eläkkeelläkään makaa laakereillaan, vaan päivät täyttää monenlaiset aktiviteetit veneilystä järjestötoimintaan. Raimo taktikoi ja Sinikka varmistaa selustaa. Satakunnan tilanne Alueen suurimmassa peruskemian toi mipaikassa Sachtleben Pigments Oy:ssä Porissa on parin viime vuosikymmenen henkilöstövähennysten jälkeen päästy stabiiliin tilaan, jossa jokainen poislähtijä korvataan uudella työntekijällä. Lisäksi yrityksen tuotteet ja tehokkuus ovat erittäin vertailukelpoisia muiden alan toimijoiden ja toimipaikkojen kanssa. Varsinkin painoväripigmenteissä porilainen osaaminen on valttia ja tämä jopa vaikeuttaa meneillään olevaa omistajanvaihdosprosessia, koska EU:n kilpailu viranomaiset pelkäävät määräävän aseman syntymistä. Vaikka väki on vähentynyt puoleen 1980-luvusta, niin usko pigmentin tekemiseen Kaanaan-korvessa on vahva. Yara Suomi Oy:n Harjavallan tehtailla nähdään lannoiteteollisuuden globaalit tulevaisuuden näkymät erittäin myönteisiksi. Maailman kasvava väestö ja supistuva viljelyala vaativat lannoitteita tuottaakseen riittävästi ruokaa meille kaikille. ”Vain erikoistuminen pitää jalkine teollisuutta pystyssä.” Harjavallan tehtaiden tuotanto on erikoislannoitteita ja kuluttajatuotteita, jotka eivät ole niin herkkiä markkinoiden heilahteluille kuin esimerkiksi peltolannoitteet. Toisaalta niissä ei ole vastaavasti kovin suuria kasvumahdollisuuksia, jonka vuoksi lisätöitä on hankittu joustavalla työskentelyllä ja nopealla reagointikyvyllä. Toistaiseksi näissä ollaan onnistuttu hyvin ja Yara on ilmaissut Harjavallan tuotannon olevan sille tärkeä. – Vaikka haasteita riittää, niin uskon työnantajan tavoin alan ja tehtaan toimintaedellytyksiin Suomessa ja Harjavallassa myös jatkossa, toteaa Raimo Puotiniemi. Jalkineteollisuuden suurta murrosta kuvaa hyvin aluetoiminta-aktiivi Anita Kankaan kertomus alasta. – Olen nähnyt kenkäteollisuuden hyvät ajat, jolloin itävienti oli huipussaan ja töitä riitti. Kankaanpääläiset tehtailijat tulivat jopa kotiin kyselemään tuletko meille töihin – maksan enemmän. Idänkauppa loppui, halpatuonnin lisäksi alettiin teettää ”etelässä” siis Virossa. Tehtaat lopettivat tai menivät konkurssiin. – Itse olen päässyt aina uuteen paikkaan entisen firman loputtua. Tällä hetkellä on menossa seitsemäs työnantaja Kangas Sellent Oy. Satakunnassa on enää pieniä kenkätehtaita ja nekin ovat osin joutuneet erikoistumaan mittatilaus- ja ortobiokenkiin. Keski-ikä alalla on korkea. – Pitäisi panostaa nuorten koulutukseen, jos heitä nyt tällainen matalapalkka-ala kiinnostaa, pohtii Anita, joka itsekin tekee nyt mittatilaustyönä terveysjalkineita. Vain erikoistuminen pitää satakuntalaista ja suomalaista jalkineteollisuutta pystyssä. Tekstiili- ja vaatetuspuoles- Iso osa duunareista ei enää tunnista omaa paikkaansa yhteiskunnassa, jolloin ollaan sahaamassa poikki omaa oksaa. Karmea totuus kokonaisuudessaan paljastuu ennemmin tai myöhemmin ja siitä onkin hauskuus kaukana. Politiikkaa voi tehdä vain politiikan vuoksi ja silloin ollaan hakoteillä. Politiikassakin on tärkeää yhteistyökyky ja toisten mielipiteiden kuulemisen taito, sillä ilman niitä ollaan rakentamisen sijasta hajottamassa. Liitossa perusasiat kunnossa Raimo esittelee Raisalle ryhmän viestintäalustaa. ta oivana esimerkkinä käy Friitala Fashion, joka irtisanoi ja lomautti väkeään tehokkuuden nimissä, kunnes kuivui niin pieneksi, ettei yrityksellä ollut enää minkäänlaisia toimintaedellytyksiä. Graafisen alan hurja murros, jota on kestänyt 1980-luvun loppupuolelta ja josta ei loppua näy, on koskettanut erityisen rankasti Porin seutua. Turhan usein saa lukea lehdistä painojen konkursseista sekä lehtien lopetuksista. Tämä tuntuu myös ammattiosaston toiminnassa. 1960-luvulla jäseniä osastossa oli yli 600, näistä valtaosa työssäkäyviä. Nykyisin jäsenmäärä on alle 400 ja heistäkin työelämässä reilusti alle puolet. Tulevaisuus alalla ei näytä järin hyvältä. Politiikka työpaikoilla Satakuntalaisilla työpaikoilla ja ay-toiminnassa ei politiikka näy merkittävästi – jos ollenkaan jokapäiväisessä toiminnassa. Tämä johtunee siitä että ihmiset ovat vieraantuneet oikeasta politiikasta – siis yhteisten asioiden hoidosta. Varsinkin kun jokainen puolue on ilmoittanut olevansa työväenpuolue ja asiat esitetään median ruokkimalla markkinahengellä. Alueryhmässä nähdään, että TEAM-liiton perusasiat ovat kunnossa ja apua saa kun sitä osaa pyytää. Alueella kuitenkin kaivattaisiin lisää näkyvyyttä toimintaan, sillä jäsenistöllä täytyisi olla tunne, että liitto on läsnä. Monelle jäsenelle ainoa suora kontakti liittoon on Intiim-lehti ja toiminta koetaan toimistolla puuhasteluksi. Tietysti totuus on, että jokaisen pitäisi olla henkilökohtaisesti mukana luomassa oman työpaikkansa edunvalvontaorganisaatiota ja ammattiosaston toimintaa sellaiselle tasolle, ettei joka pikkuasian hoitamiseen kaivata liiton apua. Toisaalta monessa pienessä yrityksessä, varsinkin perhe-sellaisessa, on usein mahdotonta hoitaa edunvalvontaa. Joissakin jopa luottamusmiehen valintakaan ei tule kysymykseen työnantajan painostuksesta johtuen. Näiden paikkojen osalta ovat avunhuudot suoraan liittoon ymmärrettäviä. Selkeästi on nähtävissä, että kun talou dessa ja työpaikoilla on vaikeuksia, niin liittokin joutuu tarkastelemaan toimintojansa kriittisemmin. Myös toiminnan avoimuus puhuttaa usein aktiivitoimijoita, sillä kaikesta toimintaan liittyvästä pitäisi keskustella, niin ettei muodostu tabuja. Joku voi olla sitä mieltä, että poliittinen ryhmätoiminta liitossa on perua kivikaudelta, mutta kyllä sillä on terävöittävä vaikutus koko toimintaan. Ryhmätoiminta pitää yllä aktiivisuutta, kun on kaksi porukkaa miettimässä ratkaisuja samoihin asioihin, on pakko kummankin olla skarppina. Totta kai näin satakuntalaisina, alueryhmä pitää erittäin hienona näkyvyyden parantamisena TEAMin osallistumista Pori Jazzien aikaan SuomiAreena-tapahtumiin. Vaikka Porissa ja lähikunnissa on väkeä ja erilaisia tapahtumia kyseessä olevana ajankohtana paljon, on TEAM ollut hyvin esillä niin jäsenille kuin muillekin. Juha toimii alueryhmän puheenjohtajana. Arto on pitkän työuran tehnyt kirjaltaja. Päätoimittaja: Hannu Siltala, puhelin 040 579 6306 Toimitussihteeri: Reijo Korhonen, puhelin 0500 779 982 Toimitus: Marja Karmala, Sari Uusivirta, Juha Grönmark ja Reijo Koskinen Ulkoasu ja taitto: Juha Ruotsalainen Tämän kaltainen esilläolo hälventää ajatuksia vain Siltasaarenkatu 2:n suojissa piilottelevasta liitosta. Liittokokousedustaja paljon vartija Liittokokousedustajien vaali on tärkeä osa liiton toimintaa ja oikeastaan ratkaiseva osa jäsendemokratiaa, jolla varmistetaan toiminta jäsenistön haluamalla tavalla. Liittokokous määrittää liiton toiminnan seuraavaksi viisivuotiskaudeksi ja yksittäinen edustaja on tärkeässä asemassa päätöksiä tehtäessä. Jotta kattavasti kentän parhaat henkilöt saataisiin alakohtaisesti liittokokousedustajiksi ja sitä kautta valtuustoon tai hallitukseen, on tehtävä kovasti töitä heidän ”löytämisekseen”. Kokonaisuutena Satakunnassa tätä etsintätyötä ja ehdokasasettelua haittaa työpaikkojen hajallaan olo. TEAMilaisiä kyllä alueelta löytyy, mutta löydäpä heidät pieniltä muutaman hengen työpaikoilta. Alueryhmän arvion mukaan asian hoitaminen sujuu suhteellisen kivuttomas- ti vain peruskemian osalta. Päällimmäinen vaaleihin liittyvä toive on, että jäsenistö käyttäisi sankoin joukoin äänioikeuttaan, koska vain niin toimimalla liitto on jäsentensä näköinen. – Riippumatta siitä mitä ikinä työkseni teenkin, katson olevani työmies, joka saa toimeentulonsa ”vartalonsa työpanosta myymällä”. Tästä johtuen TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomien ryhmä oli minulle luonteva valinta. Ryhmässämme on useita poikkeuksellisen osaavia ja ahkeria työmiehiä ja -naisia. Toivon jo liiton toiminnan kehittämisen kannalta, että mahdollisimman moni heistä pääsisi vaaleissa isolla äänimäärällä läpi, kiteyttää Raimo Puotiniemi alueryhmän kannan vaaleihin. Uusia kasvoja kaivataan mukaan toimintaan, joten jos tunnet vähäisintäkin kiinnostusta aluetoimintaa kohtaan tai tunnet olevasi liittokokousedustaja-ainesta, niin ota yhteyttä Juhaan sähköpostilla: [email protected]. ”Olen työmies, joka saa toimeentulonsa vartalonsa työpanosta myymällä.” Kirjoittaja on pääluottamusmies, ammattiosaston hallitusjäsen ja liittovaltuuston toinen varapuheenjohtaja. TEAMspirit-lehti on TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n ryhmälehti. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset ja muu aineisto sähköpostiosoitteeseen: [email protected] Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2014. Aineisto aikataulusta ilmoitetaan ryhmän nettisivulla. Painopaikka: Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2014. Aktiiviset ay-toimijat Siilijärveltä Niina Järvinen ja Eeva-Kaisa Hartikainen. Peruskemialaista naisenergiaa Teksti ja kuvat: PAAVO SALO Siilinjärvellä tehdään raskasta kemiaa. On tehty jo yli neljä vuosikymmentä. Louhitaan kiveä, rikastetaan malmia, valmistetaan happoja, käsitellään vaarallisia kemikaaleja ja lopputuotteena syntyy mm. lannoiteita. Se on kemian perusteollisuutta, suomalaista perusteollisuutta parhaimmillaan. Yhtiön nimi on näinä vuosikymmeninä vaihtunut useampaan kertaan. On ollut Rikkihappo Oy, Kemira, Kemira Growhow ja nyt omistajana on norjalainen Yara Suomi Oy. Siilinjärvellä on totuttu hoitamaan myös edunvalvontaa. Siilinjärveläisillä on hyvin merkittävä osuus siinä työssä, millä tasolla kemian perusteollisuuden sopimustaso tällä hetkellä Suomessa on. Miesvaltaisen alan naiset Kemian perusteollisuus on hyvin miesvaltainen ala. Työ on pääsääntöisesti keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja sitä suorittavat raavaaseen työhön tottuneet miehet. Työntekijöitä Siilinjärvellä on tällä hetkellä noin 270 ja heistä vain seitsemän työntekijää on naisia. Heistä viisi työntekijää on tuotannon töissä ja kaksi siisteydestä huolehtimassa. Vaikka työntekijöistä 98 prosenttia on miehiä, niin naiset eivät ole jääneet edunvalvonnassa sivustaseuraajiksi. TEAMspirit kävi haastattelemassa osaston toiminnassa aktiivisesti toimivia Niina Järvistä ja Eeva-Kaisa Hartikaista. Niina hankkii leipänsä varastonhoitajana kaivoksella ja Eeva-Kaisa puolestaan työskentelee keskeytymättömässä kolmivuorossa prosessin ohjaajana. Kun muualla maassa talous ja teollisuus yskii, niin Siilinjärvellä ei talouden taantuma ole vieraillut. Työntekijämäärää – Alussa työnantaja pyrki vain sanelemaan ehdot työntekijöille, toteaa Niina ja jatkaa. – Tällaiseen ei kuitenkaan olla Siilinjärvellä ennenkään taivuttu. Lopputulos oli kohtuullinen ja hyväksyttävissä. Vasta aika näyttää, kuinka järjestelmä toimii ja kuinka hyvin neuvotteluissa loppujen lopuksi onnistuttiin. suuremmin ei ole innostanut. Pitäisi kyllä olla kiinnostuneempi, toteaa Niina. – Mietittiin pohjoissavolaisia ehdokkaita, mutta ei millään meinannut tulla ketään mieleen. Viimein pitkän pohdinnan ja netin välityksellä selvisi, että onhan se Virtanen Kuopiosta ehdokkaana. Perinteitä siis Siilinjärvellä riittää. Perinteillä ei kuitenkaan elä, eikä niillä sinällään ole minkäänlaista itseisarvoa nykyisessä ay-toiminnassa. Vain toiminnalla on merkitystä ja perinteiden päälle on hyvä tulevaisuutta rakentaa. Onneksi näitä toimijoita ja perinteiden vaalijoita edelleen on olemassa. Ihmisiä, joita yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa. Ja vieläpä nuoria, naisia, peruskemialaisia! ”Alussa työn antaja pyrki vain sanelemaan ehtoja.” Vaaleja ja politiikkaa Eeva-Kaisa toimii TEAM-liiton kansainvälisessä jaostossa. on lisätty vuosittain hallitusti ja suunnitellusti. Tehtaalla investoidaan, paikkoja laitetaan parempaan kuntoon ja tuotantoa ajetaan täydellä teholla. Edunvalvonta Suomessa huippua Mitä mieltä ollaan vasemmistoliiton hallituksesta lähdöstä? –Kuinka viisasta hallituksesta lähtö oli, on hieman epäselvää. Toisaalta asia, jonka vuoksi hallituksesta lähdettiin, oli oikea ja perusteltu, mutta olihan siellä hyväksytty monia paljon suurempia työväestön kannalta huonompia ratkaisuja kuin mitä nyt esillä oli, pohtii Niina. EU-vaalit tuntuvat molemmista kaukaisilta. – Kyllähän ne työntekijöidenkin kannalta tärkeät ovat, mutta jostain syystä Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunval vontaosastolla työehtosihteerinä. Niina on Siilinjärven Kemiantyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja. Lisäksi hän kuuluu myös liiton nuorisojaostoon. Eeva-Kaisa on puolestaan Yara-Suomen EWC-edustaja ja kuuluu ainoana Suomesta Yaran EWC-edustajien ydinryhmään. Tähän ydinryhmään kuuluu eri maista viisi edustajaa ja se kokoontuu viisi kertaa vuodessa. Lisäksi Eeva-Kaisa on liiton kansainvälisen jaoston jäsen. EWC (euroopalainen yritysneuvosto) mahdollistaa työntekijöiden osallistumisen työtään koskeviin päätöksiin työnantajan ja eri maissa toimivien henkilöstön edustajien kesken. – Parhaiten tuloksia on saatu työympäristöön ja työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä, Eeva-Kaisa kertoo. Sen sijaan vertailua sen suhteen, mitkä työelämän asiat olisivat Suomessa joko paremmalla tai huonommalla tolalla kuin muualla Euroopassa, ei Eeva-Kaisan mukaan ole pystynyt tekemään. – Mutta se on käynyt selväksi, että ammattiyhdistystoiminta ja ay-liikkeen harjoittama edunvalvonta Suomessa on aivan huippuluokkaa muuhun Eurooppaan verrattuna, toteaa Eeva Kaisa. Paikalliseen saneluun ei taivuta Ammattiosaston toiminnassa lähiaikojen tärkein ja isoin haaste olivat neuvottelut uudesta palkkausjärjestelmästä. Asiasta käytiin yli kahdeksan kuukautta kestänyt tiukka vääntö työnantajapuolen kanssa. Niina on Siilinjärven Kemiantyöntekijöiden puheenjohtaja. Lehtitehdas varsinainen kultamuna Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Salon Seudun Sanomat on nykyään 7-päiväinen sanomalehti, joka on perustettu vuonna 1919. Yritykseen kuuluu osana myös sen varsinainen kultamuna, eli Salon Lehtitehdas. Lehtitehdas on tabloid- ja broadsheetkokoisten lehtien ja mainosliitteiden painamiseen erikoistunut lehtipaino Salossa. Lehtitehtaalla painetaan noin 80 asiakaslehteä. Salon Seudun Sanomista omistaa 99,8 prosenttia TS-Yhtymä Oy. Yritys on tehnyt vuosia hyvää tulosta, mutta siitä huolimatta sielläkin käydään yt-neuvotteluja. Salon Seudun Sanomien mukaan neuvottelujen perusteena ovat koko viestintäalaa koskeva rakennemuutos sekä yleinen taloustilanne ja Salon seudun talouden jatkuva heikko kehitys. On sitä kuultu parempiakin selityksiä yt-neuvottelujen syyksi. Vaikuttaa siltä, ettei nyt vielä ole taloudellista syytä, mutta ehkäpä tulevaisuudessa – ja irtisanotaan jo nyt varmuuden vuoksi. Takavuosina yt-neuvottelut olivat äärimmäinen ja viimeinen keino saada yritys kannattavaksi irtisanomisten ja lo- mautusten uhallakin. Nykyään yt-neuvotteluilla tehdään tulosta ja haetaan entistä enemmän jakovaraa omistajille. Motivoitunut henkilökunta Salon Seudun Sanomissa on töissä yli sata henkilöä, joista 50–60 on kirjatyöntekijöitä. Kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies Petri Nurmen mukaan yrityksen onni oli onnettomuudessa. – Lehtitehtaan tulipalon jälkeen uusittiin konekantaa ja kapasiteettia saatiin li- Kirjapainonjohtaja Milko Warinowski ja Petri tapaavat usein töiden merkeissä. Luottamusmiehen päivittäisiin tehtäviin kuluu saada palautetta työntekijöiltä, kuvassa Petri ja postittaja Outi Virtanen. sää ja nyt voidaan ottaa asiakkaiden haasteet paremmin vastaan. Pääluottamusmiehen mukaan yrityksen henkilöstö on pätevää, vastuuntuntoista ja joustavaa. Painon ennätyksenä voidaan pitää kahdessa vuorossa eli 16 tunnissa valmistettuja 17 eri lehteä. – Eihän siihen ammattitaidottomat pysty. Yrityksen kirjapainonjohtaja Milko Warinowski muistuttaa, että Salon Lehtitehtaan tulos vuodelta 2013 oli hyvä. Hänen mukaansa Lehtitehdas on yt-vapaa yritys, mitä sillä sitten tarkoittaakin. TS-Yhtymän omistus on taannut Salon Seudun Sanomille ja Lehtitehtaalle jatkuvuuden. Työllisyystilanne on tällä hetkellä yt-neuvotteluista huolimatta hyvä ja viime aikoina on palkattu jopa lisää työvoimaa. Osastotoiminta Salossa Hansaprint Oy:n Salon tehtaan lopettaminen lamaannutti osittain myös Salon Kirjatyöntekijät ry:n toiminnan. Monet ay-aktiivit saivat lopputilin ja hakeutuivat töihin muille aloille. Vuonna 2011 lopetti Itella Oyj jakelutoiminnan Salon seudulla. Alueen jakelusta vastaa nykyään Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy. Jakajiin sovelletaan TEAMin ja VKL:n välillä solmittua jakajien työehtosopimusta ja jakajat ovat järjestäytyneet TEAM-liittoon. Paikalli sella tasolla jakajat liittyivät Salon Kirjatyöntekijöihin. Jakajat saivat myös paikan ammattiosaston hallituksessa. – Jakajien aktiivisuus näkyy vahvasti osaston toiminnassa ja jäsenmäärän kas- ”Eihän siihen ammatti taidottomat pysty.” vu on tuonut myös taloudellista toimintavarmuutta yhdistyksen toimintaan, Petri kertoo. Pääluottamusmies Petri Nurmi Nykyinen työsuhde Salon Lehtitehtaalla alkoi vuonna 2001. Ammatiltaan Petri on painaja ja pääluottamusmiehenä on menossa toinen kausi. Ikää Petrillä on 49 vuotta, hän on naimisissa ja vaimo on töissä niin ikään Sa- lon Lehtitehtaalla. Heillä on kaksi lasta, tyttö ja poika. Petri harrastaa metsästystä ja kalastusta ja on erikoistunut linnustukseen. Perhe asuu rintamamiestalossa, joka vaatii myös aika-ajoin huomiota. Pääluottamusmiehen mielestä kentän ääni ei pääse tarpeeksi esille ja liiton päättäjien tietoon. Kirjatyöntekijäin työehtosopimus on Nurmen mielestä liian tulkinnanvarainen. Liittona TEAM oli hänen mielestään hyvä ratkaisu, kunhan valuviat korjataan. – Viestintäalan ammattiliitto veteli viimeisiään vuonna 2009 ja ainoa oikea ratkaisu oli fuusio Kemianliiton kanssa. Missä oltaisiin ilman liittofuusiota? – Viestinnän jäsenmäärä oli pudonnut reiluun kolmannekseen 1980-luvun huippuvuosista. Jos emme olisi tehneet fuusiota, niin nyt oltaisiin huutolaispojan asemassa. Joukkovoima on paras ase ammattiyhdistystoiminnassa, pääluottamusmies linjaa. Petri Nurmea on pyydetty ehdokkaaksi seuraavaan liittokokousvaaliin. Hän miettii asiaa vakavasti ja on todennäköisesti tulossa mukaan ehdokkaaksi. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Toni Mäkinen vaatimassa Kataisen luuvitosen eroa Kuopion vappumarssilla. Toisenlainen politiikka on mahdollista Teksti: TONI MÄKINEN Kuvat: PENTTI PÄRNÄNEN ja JONI LUOSTARINEN Tulin juuri pitkästä aikaa omaan kotiini. Heitin heti yllä olevat vaatteeni pesuko- neeseen ja vaihdoin puvuntakin aamutakkiin. Kolme viimeisintä yötä olen nukkunut keskustassa sijaitsevassa toimistossa, koska viime aamut ovat olleet kirjaimellisesti yhtä munaravia ympäri Pohjois-Savoa. En puhu palkkatöiden tai opintojen aihe- uttamasta kiireestä, vaikka olenkin päätoiminen prosessiteollisuuden opiskelija, jolta löytyy hihasta työsopimukset kahteen alan yritykseen. Puhun kiireestä, joka juontaa juurensa kamppailuun toisenlaisesta maailmasta, jossa niin työmarkkina- kuin yhteiskunta- politiikkaa tehdään pienen ihmisen eikä yhteiskunnan eliitin ehdoilla. Demokratia työväenliikkeen saavutus Yksinkertaisin yhteiskunnallisen vaikuttamisen keino on äänestää kaikissa mahdollisissa vaaleissa. Yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus ei ole aina ollut mikään itsestäänselvyys, vaan työväenliike taisteli sen itselleen lakkoaseen avulla osimoilleen sata vuotta sitten. Käyttämällä äänioikeuttaan hyödyksi niin ay-liikkeessä kuin valtiollisissa vaaleissa voi vaikuttaa politiikan suuntaan. Äänestämättä jättäminen vääristää vaalien tulosta eliitin hyväksi, sillä varakas väestö äänestää tilastojen mukaan aktiivisemmin kuin muut väestönosat. Tämä johtaa siihen, ettei kunnanvaltuustot ja eduskunta edusta välttämättä niin hyvin enemmistöä kansasta kuin sen pitäisi. Äänestämättä jättäminen on ääni eliittiä suosivan politiikan puolesta. Ammattiosasto monipuolinen vaikutuskanava Palkansaajalle tärkein yhteiskunnallisen vaikuttamisen keino on oma ammattiosasto. Ammattiosaston kautta tavallinen duunari pystyy vaikuttamaan oman työpaikkansa asioihin. Mitä vahvempi on työpaikan järjestäytyminen, sitä vahvemmin työntekijän ää- Toni Mäkinen ja eurovaaliehdokas Toivo Haimi Kuopion torilla. ni kuuluu muun muassa paikallisessa sopimisessa ja työsuojeluasioissa. Ammattiosastoilla on myös oikeus tehdä ammattiliiton suuntaan aloitteita, joilla voi vaikuttaa liiton linjaan niin liittokohtaisissa kuin kolmikantaisissa neuvotteluissa. Tämä on oikeus, jota jäsenistön tulisi käyttää hyväksi niin paljon kuin mahdollista. ”On tehtävä politiikkaa miljoonille, ei miljonääreille.” Ammattiosaston lisäksi tärkeä vaikutuskanava liiton linjaan on ryhmätoiminta. Useimmissa SAK:laisissa liitoissa toimii vähintään kaksi ryhmää, joista TEAMissa on edustettuna tällä hetkellä TEAM demarit ja sitoutumattomat ja TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat. Jälkimmäisen ryhmän lehdestä luet parhaillaan tätä artikkelia. Vaalit elinehto demokratialle Avoimeen ja demokraattiseen yhteisöön kuuluu säännölliset vaalit, joissa jäsenis- tö pääsee valitsemaan useiden eri vaihtoehtojen väliltä miten yhteisöä tulisi kehittää. Terve kilpailu vallasta useamman ryhmän välillä kehittää liittoa, sillä kuten historia tai umpikepulaisen maalaiskunnan kuntapolitiikka opettaa, niin ilman vaihtoehtoja valtion tai muun yhteisön kehitys pysähtyy ja rapistuu. Tämä idea on ay-liikkeen ryhmätoiminnan ydin. Ryhmät tekevät ennen vaaleja jäsentensä keskuudessa omat vaaliohjelmansa joiden tavoitteisiin ehdokkaat sitoutuvat. Lisäksi ryhmät valitsevat vaalitulosta kunnioittaen luottamushenkilöitä liiton eri toimielimiin omien aktiiviensa keskuudesta. Tulemalla mukaan ryhmätoimintaan pääsee vaikuttamaan konkreettisesti liiton linjaan vaaliohjelman teon ja mahdollisesti avautuvien luottamustehtävien myötä. Vasen linja Itselleni valinta demareiden ja vassareiden välillä oli aikoinaan helppo. Tein sen itse asiassa jo 18-vuotiaana lukiolaisena ennen työelämään ja ay-toimintaan mukaan tulemista. Olin lukiossa hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja koin ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen arvot ja tavoitteet itselleni lähimmiksi. Valitsin puolueekseni vasemmistoliiton, sillä koin itse olevani enemmän demokraattinen sosialisti kuin sosialidemo- Kuva: 123RF Arkadianmäelle kaivataan toisenlaista politiikkaa. kraatti. Lisäksi koin vasemmiston oikeaksi vastavoimaksi silloin vallitsevalle kylmän oikeistolaiselle porvaripolitiikalle. Kuten Jyrki Kataisen hallitus on osoittanut, niin silloisella Jutta Urpilaisen johtamalla sosialidemokraattisella puolue-eliitillä eli bemaridemareilla ei ollut selkärankaa puolustaa pientä ihmistä tuhoisalta talouskuripolitiikalta. Vasemmistoliitolla taas oli selkärankaa pitää kiinni omista periaatteistaan kehysriihessä. Toivon mukaan oppositioon siirtyminen palauttaa kansan luottamuksen takaisin vasemmistolaiseen politiikkaan, ja antaa puolueelle vahvan mandaatin toteuttaa politiikkaansa seuraavien vaalien jälkeen. Yhteistyössä on voimaa Toisenlainen politiikka niin työmarkkinaneuvotteluissa kuin kunnallisessa-, maakunnallisessa- ja valtakunnallisessa päätöksenteossa ei ole kuitenkaan mahdollista ilman laajaa yhteisrintamaa. Kukaan ei pysty kamppailemaan yksin paremman tulevaisuuden puolesta. Jotta toisenlainen politiikka olisi mahdollista, niin tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä vasemmistolaisen ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen välillä. Siksi toivoisinkin näkeväni tulevaisuudessa, että tämä yhteistyö syvenisi etenkin ruohonjuuritasolla, ja tavalliset duunarit lähtisivät suurella joukolla tekemään politiikkaa ja vaikuttamaan puolueen linjaan sisältä käsin. Mukaan vaikuttamaan Olen itse päättänyt laittaa korteni kekoon pyrkimällä vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaaksi Savo-Karjalan vaalipiirissä. ”Umpikepulainen kuntapolitiikka pysäyttää yhteisön kehityksen.” Minua on kyselty tehtävään useasta eri suunnasta viime vuodesta lähtien, mutta vastasin silloin tiedusteluihin kieltävästi. Takkini sai kuitenkin kääntymään Katai- sen hallituksen viimeisimmän kehysriihen päätökset sekä piirin muiden kunnallisjärjestöjen ehdokasesitykset, joissa on selvä aukko äänestäjäkunnan suhteen. Jotta vasemmisto saavuttaisi alueellisen vaalivoiton, tarvitsemme ehdokasta, joka saa nuoret duunarit, perheelliset ja opiskelijat vaaliuurnille tuntemalla omissa nahoissaan Kataisen luuvitosen iskujen vaikutukset juuri heidän elämäänsä. Tarvitsemme ehdokkaan, joka on itse nuori ja omaa vahvan ay-kokemuksen teollisuusliitoissa, minkä avulla hän pystyy vakuuttavasti esittämään ratkaisuja sekä uusien työpaikkojen luomiseen että vanhojen säilyttämiseen. Tarvitsemme ehdokkaan, joka edustaa tavallista pientä ihmistä, ja saa kaltaisensa vakuuttumaan siitä, että toisenlainen politiikka on mahdollista. On tehtävä politiikka miljoonille, ei miljonääreille! Toivon, että kirjoitukseni innostaisi mahdollisimman monia lähtemään mukaan puoluepolitiikkaan joko aktiivina, ehdokkaana tai tukiryhmäläisenä. Vaikutetaan yhdessä siihen, että TEAM in ja ryhmämme linja näkyy ja kuuluu niin puolueen sisällä kuin vaaleissa! Kirjoittaja on prosessiteollisuuden opiskelija ja kahden eri teollisuusyrityksen työsopimuksen haltija, joka toimii mm. Kuopion seudun Sanomalehdenjakajien ja Pohjois-Savon Vasemmiston varapuheenjohtajana. Vieraissa: Matti Huutola Puolet vielä toteutumatta Työmarkkinoille solmittiin viime syksynä 2+1 vuotta kestävä työllisyys- ja kasvusopimus. Siitä tuli poikkeuksellisen kattava, vaikka työnantajat olivat jo useita vuosia toistaneet, että laajoja kokonaisratkaisuja ei Suomessa enää tehdä. Toisin siis kävi. Työntekijät suostuivat äärimaltillisiin palkankorotuksiin, koska taloudellisesti vaikeina aikoina haluttiin turvata heikoimpien asema ja tavoitella parempaa työllisyyttä. Sopimuksen toteutuminen on kuitenkin vasta puolitiessään. Ratkaisematta on palkankorotusten kolmas vuosi, josta pitäisi sopia viimeistään kesäkuussa 2015. Sopimukseen pääsyä ei helpota se, että monien yritysten johto on ahneuksissaan korottanut omia korvauksiaan kymmenillä prosenteilla, kun työntekijät ovat suostuneet ostovoimaa laskeviin palkankorotuksiin. • • • Parhaillaan neuvotellaan toimista, jotka johtaisivat työurien pitenemiseen ja eläkejärjestelmän uudistamiseen. Neuvottelutulos tulisi saada aikaan viimeistään syksyllä. SAK:lle on erityisen tärkeää, että työmarkkinoille tulevat nuoret voivat luottaa siihen, että myös heillä on turvanaan kattava työeläkejärjestelmä. Myös työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelulain toimivuutta ja kehittämistä selvitetään laajassa työryhmässä. Työnantajat tavoittelevat neuvotte- luissa lakko-oikeuden rajoittamista ja paikallisten sopimusten lisäämistä. • • • Työuraneuvotteluissa tarvitaan ay-liikkeen yhtenäisyyttä ja selkeää päämäärää. Se ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme tueksemme yhteiskunnallista hyväksyntää ja ymmärrystä. ”Jatkuuko sopimus yhteiskunta?” Tulevaisuuden työmarkkinapolitiikkaan ja työelämään vaikutetaan kansainvälisin, eurooppalaisin ja ennen kaikkea suomalaisin politiikkalinjauksin. Toteutuuko työllisyys- ja kasvusopimus niin kuin on toivottu? Jatkuuko sopimusyhteiskunta, jossa työelämän kysymyksiä valmistellaan jatkossakin kolmikantaisesti työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen kesken? Se nähdään sitten, kun selviää Suomen seuraavan eduskunnan kokoonpano ja tulevan hallituksen suhtautuminen työmarkkinoihin ja ay-liikkeeseen. Me voimme omalla toiminnallamme ja arvovalinnoillamme vaikuttaa niin, että työntekijöiden näkemyksiä on jatkossakin kuultava ja ne on huomioitava. Kirjoittaja on kirvesmies sekä SAK:n järjestöjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja. Kohtalokas saunaremontti Teksti ja piirros: JUHA RUOTSALAINEN Hikipisara valuu toimitusjohtaja Tappi sen punoittavaa otsanahkaa pitkin, kiih dyttää vauhtiaan nenänvarressa ja py sähtyy turpean nenän päähän värisemään le pyrkivä linnunpoi kuin ensilennol kanen oksallaan. Komisario Hamara ry käisee pöytänsä takana ja toistaa kysy myksensä. – Niin, voisitteko kertoa oman näke myksenne siitä, mitä teidän ja kirvesmies Punttisen välillä oikein tapahtui uima hallin miesten saunassa eilen kello kuu den aikoihin illalla? Toimitusjohtaja Tappinen pyyhkii hi kisiä kasvojaan. Hän tuntee olonsa har vinaisen epämukavaksi. Kuulusteluhuo neessa vallitsee syvä hiljaisuus. Mitä ihmettä on tapahtunut? Miksi kaupungin yrityspiireissä korkealle arvos tettu ja muutama vuosi sitten kokoomuk sen kunnallisvaaliehdokkaanakin ollut toimitusjohtaja on viettänyt yönsä polii sin pahnoilla ja istuu nyt vastentahtoises ti kuulusteltavana? • • • Tapahtumat olivat saaneet alkunsa muu tamaa viikkoa aiemmin toimitusjohta ja Tappisen omistamassa hulppeahkos sa omakotitalossa. Tappinen oli teettänyt saunaosastoonsa remontin, joka olikin edennyt mallikkaasti. Uima-allas oli saa nut uuden välimerellistä tyyliä huokuvan laatoituksensa, suihkutiloihin oli pysty tetty hienoimmat mahdolliset lasitiiliset väliseinät ja putki- ja sähkötyötkin olivat asianmukaisesti suoritetut. Löylytiloihin mittojen mukaan suun nitellut uniikit lauteet makoilutiloineen olivat vielä keskeneräiset ja niitä kirves mies Punttinen oli toimitusjohtaja Tap pisen kotiin saapunut urakoimaan. Kovana saunoja tunnettu Tappinen oli oleskellut saunaosastolla kylpytak kiin sonnustautuneena sekä silminnäh den saunajuomia jo nauttineena. Tappi nen oli toistuvasti kehottanut rakennus yrityksen lähettämää kirvesmiestä hoita maan työnsä mahdollisimman nopeas ti, jotta toimitusjohtaja vaimoineen voisi vihdoinkin remontin valmistuttua päästä lauteille paiskomaan löylyä. Tappinen oli myös useaan kertaan tehnyt Punttiselle Novelli selväksi mikä näiden miesten, toimitus johtajan ja kirvesmiehen, sosiaalinen ja taloudellinen asema yhteiskunnassa hä nen mielestään oli. Tappinen oli käyttänyt paikoitellen varsin vulgaaria kieltä ja näin mielestään tehnyt kirvesmiehelle tiettäväksi, että ura kan olisi syytä valmistua pikaisesti, mikäli kirvesmies toivoi saavansa työstään säälli sen korvauksen. Rakennusfirman omista ja kun sattui olemaan Tappisen golfkave reita sekä rotarituttu. Punttisen kannalta ajateltuna toimi tusjohtajan toiminta oli pikemminkin hidastanut kuin edesauttanut remontin edistymistä. ”Tappisen vaimo ja Punttinen olivat yksissä tuumin harjoittaneet sukupuoli yhteyttä vaate komeroa vasten seisaallaan.” Tässä vaiheessa toimitusjohtaja Tappi sen häntä toistakymmentä vuotta nuo rempi vaimo oli saapunut saunatiloi hin kangaspinta-alaltaan hyvin säästeli äissä bikineissä tiedustelemaan uima-al taan käyt tömahdollisuuksia remontin venyessä. Sangen vahvasti päihtynyt Tap pinen oli tästä suivaantunut ja kehotta nut nuorikkoaan poistumaan paikalta hy vinkin kansanomaisin termein nimitellen ja oli vielä ääntään korottaen maininnut kuinka vähäisesti verhotun selän alaosan esittely urakkapalkalla työtään tekeväl le kirvesmiehelle ei ollut millään muotoa suotavaa. Mielensä pahoittaneen vaimon pois tuttua oli toimitusjohtaja jatkanut hu malaista resuamistaan saunatiloissa jo pa siinä määrin, että hänen alastoman ja ylipainoisen vartalonsa suojana toimi nut kylpytakki oli avautunut ja Tappisen perhekalleudet olivat heiluneet esillä hy vinkin villeinä ja vapaina. Tästä kiusaantunut Punttinen oli hie novaraisesti pyytänyt toimitusjohtajaa verhoamaan itsensä. Tappinen ei ollut suostunut tätä tekemään, koska oli koke nut oikeudekseen esiintyä omistamass aan kiinteistössä haluamassaan asussa muiden, varsinkaan jonkun työläisen, sii hen puuttumatta. Tappinen oli jopa heilutellut tukevan vatsansa alapuolella roikkunutta lyhyen puoleista elintään laudelautaa kiinnittä mään polvistuneen Punttisen kasvojen läheisyydessä ja oli kehunut jälleen var sin asiattomin termein kuinka tällä ni menomaisella vehkeellä oli harrastet tu sukupuoliyhteyttä erittäin laajan vas takkaista sukupuolta olevan otannan ke ralla jo pelkästään tässä kaupungissa. Olipa Tappinen ääneen arvuutellut, et tä tilastotieteellisestikin tähän kohderyh mään olisi hyvinkin mahdollisesti osunut myös kirvesmies Punttisen lähisukulaisia. Punttisen ärtymys oli ollut jo jok seenkin korkealla asteella, mutta tilan teen kärjistymiskehityksen oli katkais sut toimitusjohtajan edelleen vähäpu keinen parempi puolisko. Tämä oli toi vonut kirvesmies Punttiselta apua Tappis ten makuuhuoneessa sijaitsevan vaateko meron satunnaisesti jumiin jäävän oven korjauksessa. Punttisen todettua työn kuvakseen laudeurakan oli toimitusjoh a ja Tappinen kiivain äänenpainoin t komentanut irtisanomisuhkauksien säes tyksellä Punttisen siirtymään toimitus johtajan puolison ja työkalupakin kera makuukamarin puolelle. Makuuhuoneessa tilanne oli kiihtyväl lä tahdilla kehittynyt suuntaan, jossa se kä Tappisen vaimo että Punttinen oli vat yksissä tuumin komeron oven korja uksen sijasta siirtyneet harjoittamaan su kupuoliyhteyttä vieläpä siten, että toi mitus oli suoritettu kyseessä ollutta vaatekomeroa vasten seisaallaan. Punttisen palattua saunaosastolle oli tapahtumien laadusta mitään tietämä tusjohtaja tiedustellut Punt tön toimi tiselta, että kovasta kolinasta päätellen tehtävä kamarin puolella oli tullut hoi detuksi, mihin Punttinen oli vastannut myöntävästi ja jatkanut lauteiden asen nusta. Toimitusjohtaja puolestaan oli jatka nut toisen konjakkipullon tyhjentämis tä, kirvesmiehen ammattitaidon väheksy mistä, tämän henkilöön kohdistuvia her jauksia, luokkayhteiskunnan ja eriarvoi suuden ylistämistä sekä privaattipaikko jensa estotonta esittelyä. Tämä oli lopulta johtanut Punttisen ilmoitukseen töiden keskeytyksestä ja urakan loppuun hoi tamisesta myöhemmin sovittavana ajan kohtana. Tappinen ei ollut voinut tätä hyväksyä ja oli ilmoittanut järjestävänsä Punttiselle välittömän työsuhteen purun. Punttinen oli poistunut kesken jääneeltä työmaalta ja näin toimitusjohtajalta oli jäänyt kauan kaivattu saunominen tällä kertaa väliin. Rakennusyritys ei ollut pystynyt jär jestämään Tappiselle korvaavaa työnteki jää suorittamaan saunaremonttia päätök seensä, joten saunomista harrastava Tap pinen oli pari viikkoa kärvisteltyään ol lut pakotettu turvautumaan julkisen ui mahallin palveluihin. Uimahallin mies ten saunassa olivat tapahtumat sitten kul minoituneet yllättävällä tavalla. Toimitusjohtaja Tappinen oli istunut löylyhuoneen ylälauteella pää kumaras sa, kyynärpäillä polviinsa nojaten ja kiu kaalta sihahtelevasta kuumuudesta nau tiskellen. Saunaan oli tullut mies, joka Tappisen yllätykseksi oli pysähtynyt hänen eteensä lauteilla siten, että Tappisen kohottaessa katseensa hänen edessään seisoi ruumiil lista työtä tekevän työläisen timmi alas ton vartalo sekä lepotilassa lähes polveen asti ylettyvä miehinen elin. Toimitusjoh tajan nostettua katsettaan hivenen ylem mäksi oli hän havainnut kyseisen henki lön olevan työpaikkansa juuri menettänyt kirvesmies Punttinen. Punttinen oli jokseenkin ivalliseen ää nensävyyn kommentoinut Tappisen pul lean vatsan alta ylälauteen reunalle juu ri ja juuri yltävää sukupuolielintä viita ten samalla epäilevästi toimitusjohtajan aiempiin itsekehuihin viriiliydestä ja akti kumppaneiden määrästä. Seuraavaksi Punttinen oli osoittanut omaa jalkoväliään todeten, ettei kyseisel lä vehkeellä kenties ole ollut kovinkaan laajaa kohdeyleisöä tässäkään kaupun gissa, mutta ainakin sillä oli, hänen omi en sanojensa mukaan ”paalutettu juur ta myöten” toimitusjohtaja Tappisen vai moa. Tästä provosoituneena oli Tappinen tönäissyt Punttista, joka oli kaatunut sau nan kiukaalle saaden näin vakavia palo vammoja alaselkäänsä sekä kiveksiinsä. Kirvesmies Punttinen oli toimitettu am bulanssilla ensiapuun ja toimitusjoh taja Tappinen poliisilaitokselle säilöön pahoinpitelystä epäiltynä. • • • Komisario Hamara ei saa pidäteltyä ulos pyrkivää nauruaan. Toimitusjohtaja Tappisen kasvot punehtuvat entisestään. Hän ponnahtaa pystyyn kuulusteltavan tuolista ja huutaa raivoissaan pöydän ta kana istuvalle poliisille. – Ettekö te jumalauta tajua kuka mi nä olen? Poliisipäällikkö on minun vapaamuurariveljeni! Minä järjestän teil le potkut, saatana! Hamara jatkaa nauruaan ja raivoava toimitusjohtaja Tappinen viedään takai sin putkaan rauhoittumaan. • • • Tarina voisi päättyä tähän, mutta varmas ti meitä kaikkia kiinnostaa mitä Punttisel le, Tappiselle ja Hamaralle on tapahtunut näiden sattumusten jälkeen. Komisario Hamara siirrettiin ennenai kaiselle eläkkeelle, toki täysin eläke-eduin TEAMspiritlehtiä jakoon TEAMspiritin edellisiä numeroita löytyy edelleen. Alkupään numeroita tosin vain muutamia kappaleita. Ota yhteyttä Rasilaisen Raisaan ja ti laa lehtiä maksutta yksittäiskappaleina it sellesi tai isompina erinä jaettavaksi työ paikallasi, ammattiosastossasi ja muissa sidosryhmissäsi. TEAMspirit nro 1 (1/2011): Pilkingto nin lasitehdas, ay-liikkeen nykytila, am mattiosaston hemmottelupäivä, vieraissa STTK:n Ralf Sund. TEAMspirit nro 2 (2/2011): Tamfelt, ti lattavien lehtien ALV, vieraissa vasemmis toliiton Aino-Kaisa Pekonen. TEAMspirit nro 3 (1/2012): Sievi, Han saprint, työpaikkakiusaaminen, nollaso pimukset, vieraissa ministeri Paavo Arhinmäki. TEAMspirit nro 4 (2/2012): Nokian Renkaat, jaostot, Yara, peruskemian yh teistyöryhmä, Pietarin risteily, vieraissa SEL:n pj Veli-Matti Kuntonen. TEAMspirit nro 5 (1/2013): kirjapai nojen ahdinko, silpputyö, liittohallituk sen vasemmistoryhmä, Tallinnan kokous, Takon Kotelotehdas, jaostoaktiivit, Seppo Tallin perintö, Sachtleben, KSL, vieraissa kansalaisaktivisti Dan Koivulaakso. TEAMspirit nro 6 (2/2013): Pirkan maan ryhmä, työsuojeluvalvonta, val tuustokonkarit, Treston, ay-liike vs. per sut, ryhmätapaaminen Kiljavalla, teolli suuden kurjistuminen, ryhmän verkko viestintä, Reka-Kumi, henkilöstöedus tukset, vieraissa Vasemmistonuorten pu heenjohtaja Li Andersson. TEAMspirit nro 7 (1/2014): tämä käsis säsi oleva lehti. Tarkempia tietoja ja ohjeita saat sähkö postilla [email protected] tai puhelimella 050 303 9274. Postitse ky selyt ja tilaukset osoitteeseen: TEAM työt tömyyskassa / Raisa Rasilainen, PL 291, 00531 Helsinki. Saatavana myös TEAMspirit -paitoja. Kysy koko- ja hintatietoja Raisalta. ja kultaisen kädenpuristuksen kera. Hän on varsin tyytyväinen elämäänsä tällä het kellä. Punttisen työsuhde irtisanottiin ja yli 50-vuotiaana hänen työllistymisensä on hivenen hankalaa, mutta ei Punttinen valita. Hän nostaa vielä hetken liiton an vausta ja siosidonnaista työttömyyskor viettää vapaaherran elämää. Palovammat ovat parantuneet ja istuminenkin sujuu nykyään mainiosti. Sil loin täl löin hän saattaa poiketa keskellä päivää keskustassa sijaitsevaan kuppilaan, nauttii yhden tai kaksi isoa tuopposta, seurailee kiireistä ihmisvilinää ja muistelee lämmöllä toimitusjohtaja Tappisen vaimon vaatekomeroa. Toimitusjohtaja Tappisen vaimo viet tää nykyään aikaansa Havaijilla avioeros sa saamansa omaisuuden osituksen sekä elatusavun turvin. Kaikki toimitusjohta ja Tappista vastaan nostetut pahoinpitely syytteet luonnollisestikin hylättiin. Tapp inen hämmästel ee elämän sä ankeaa laatua, kärsii vatsahaavasta, alkoholismista ja ennenaikaisista siemen syöksyistä sekä kokee alemmuuden tun netta pienestä kikkelistään. Onneksi hän itse on edelleen täysi mulkku. Kirjoittaja on ay-aktiivi ja harrastelijakirjoittelija, jonka sauna kaipaisi remonttia. Bild: 123RF Tankar i hatten Text: PENTTI ISO-AHO Svensk progg grupp Euskefeurat från Piteå påstår sarkastiskt i sin låt Pessimistkon sulten: ”Det är lika bra att sluta drömma. Det går åt helvete i alla fall”. Visst känns det så ibland. Pengarna vill inte räcka till räkning ar, bossen skäller ut dig på jobbet, käras te där hemma gnäller och till råga på allt gör regeringen orättvis fördelningspoli tik. Det är inte lätt att vara en knegare al la gånger. Med herrarna i hagen Höjdarna i Finland förklarar att man måste strama åt och att man måste spa ra. De är minsann inte släkt med Robin Hood inte. De tar från de fattiga och ger till dom rika! I de centrala avtalsförhandlingarna gick arbetstagarorganisationer med på en neutral löneutveckling till kommande två åren. Man gick också med på att förlänga avtalet ett år till om dåvarande finansiel la läget skulle kräva det. Regeringen låva de då i gengäld skattelättnader och se till att köpkraften skulle säkras under tidiga re nämnda tidsperiod. Vad hände sedan? Jo, för att stärka företagens konkur renskraft sänkte man företagsbeskattning på bekostnad av inkomstbeskattningen. Det skulle öka investeringar i finska före tag och skapa nya arbetsplatser i riket sa des det. Så har inte skett än så länge i alla Kort på svenska fall. I stället har det varit nya samarbets förhandlingar och uppsägningar vecka ut och vecka in samtidigt som företagen har betalat skyhöga optioner och aktieutdel ningar. ”Vi knegare representerar majoriten av befolkningen.” Då kan man kräva sänkta arbetskraft kostnader i konkurrenskraftens namn. Precis så gjorde man när man sänkte före tagsbeskattningen. Det här är orättvis för delningspolitik som leder till klassamhäl le. Slutligen har arbetarklassen inte råd till sjukvård, eller utbildning på samma nivå som den välbärgade eliten. Enligt Europarådets raport har svångremsekono min i EU-länder skadat medlemsländer nas samhällsstabilitet så att det hotar de mokrati och rättssamhälle. Också World Economic Forum har varnat att tillväxt av världsekonomin kan skadas av den orätt visa fördelningspolitiken i vissa länder. Det går att påverka framtiden Orättvis fördelningspolitik Detta kan ju med rätt göra en och annan passiv. Man börjar på riktigt tycka, att det är lika bra att sluta drömma och att det går åt helvete i alla fall. Ju fler det är som tänker så, desto säk rare är det att det gör det. Sjusovarpartiet kommer nämligen aldrig att sitta i riksda gen, eller att vara i en regering. Vi knegare representerar majoriten av befolkningen. Om vi alla är aktiva och röstar i kommande EU-, riksdags-, kom munal- och i förbundsval och röstar klokt på vänstern, kan vi påverka vår framtid i rätt riktning. Är det rent av medveten politik av reger ingen att ha en viss kvot av arbetslösa i Finland? Det skulle man ju kunna tro. Skribenten jobbar inom skoindustrin som huvudförtoendeman och deltar i TEAM:s styrelsearbete. Konsumtionsbeskattningen skall man höja så klart. Efter att regeringen redan har frusit indexjusteringen i barnbidraget år 2012 skall regeringen nu ännu sänka det. Dyrare levnadskostnader utökar var ken konsumtion eller tillväxt. Allt det här gör en arbetarklassmed borgare fundersam och debrimerad. Vassarilinja paketissa Teksti ja kuva: JUHA RUOTSALAINEN TEAM-liiton vasemmistoryhmässä on tehty viime vuosina ryhmälinjaustyötä niin alueilla kuin yhteisissä kokoontumisissakin. Lokakuussa 2013 Kiljavan ryhmäkokouksessa ryhmän linja ja arvot terävöitettiin kompaktiin pakettiin. TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat on rekisteröity yhdistys, jossa toimivat kentän ja liiton toimiston vasemmistolaiset TEAMilaiset. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki vasemmistoryhmän arvopohjan ja toimintaperiaatteet hyväksyvät TEAMin jäsenet. Puolueen jäsenkorttia ei kysellä. Erityisesti ryhmä kannattaa työnantajavastuiden lisäämistä. Työnantajien laki- ja työehtosopimusrikkomuksien sanktioita on kovennettava ja ammattiliitoille on saatava ryhmäkanneoikeus. Irtisanomistilanteissa muutosturva on saatettava Eurooppalaiselle tasolle ja ehdoton työrauhavelvoite on saatava pois kaikista TEAMin työehtosopimuksista. Demokratiaa ja avoimuutta Tavoitteet työpaikoilla Ryhmä haluaa olla parantamassa epätyypillisissä työsuhteissa, kuten pätkäja silpputöissä työskentelevien oikeuksia. Tarvittaessa töihinkutsuttavien eli ns. nollasopimuslaisten hyväksikäyttö on lainsäädännöllä estettävä. Tavoittelemme työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä työpaikoilla sekä työntekijöiden tekemän tuloksen tasapuolisempaa jakamista omistajien ja henkilöstön kesken. Työelämän kehittäminen Yleisellä tasolla vasemmistoryhmä painottaa työelämän tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, työhyvinvointia ja solidaarista palkkapolitiikkaa. Teollisuuden ammatillinen koulutus on turvattava, nuorten työelämään pääsyä on helpotettava, ikääntyneiden työntekijöiden työssäjaksamista on parannettava ja työstä on myös saatava palkka, jolla tulee toimeen. hamme. Teollisuudella on oltava saatavissa kohtuuhintaista ja vähäpäästöistä energiaa. Kannamme huolta myös ympäristömme puolesta. Tämä merkitsee järkevää ja erilaisten energiamuotojen käytön mahdollisuuksien tarkastelua ja uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä. Harmaaseen talouteen ja kaikenlaiseen yritysten veronkiertoon on puututtava kovin ottein. Vasemmistoryhmä ei hyväksy niin yritysjohtajien kuin työeläkeyhtiöidenkään ylisuuria palkitsemisia tai erorahoja. Ajamme myös yhteistoimintalain laajentamista alle 20 työntekijän työpaikkoihin. Teollisuuden tukeminen Ryhmälle on tärkeää Suomen teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen maa- Vasemmistoryhmässä ei suvaita rasismia tai epätasa-arvoa. Ihmisarvon kunnioittaminen kaikissa elämänolosuhteissa on yksi ryhmän perusarvoista. Ryhmä ei myöskään hyväksy riveihinsä äärioikeistolaisia tai rasistisia kantoja edustavien populistiryhmittymien jäseniä. Haluamme olla kehittämässä ammattiyhdistysliikkeen demokratiaa ja läpinäkyvyyttä. Vasemmistor yhmän päätöksenteko on avointa, ryhmä ei harjoita kabinettipolitiikkaa, eikä ole mukana suhmuroimassa työehtosopimusten kevytversioita millään sopimusalalla. Ryhmä pitää säännölliseti järjestettäviä vaaleja demokratian kulmakivinä, olivat kyseessä sitten liittotason vaalit tai yksittäisen työpaikan luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutettuvalinnat. TEAMin vasemmistoryhmälle yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeää ja luontevaa. Käymme aktiivista vuoropuhelua poliittisten vaikuttajien ja muiden sidosryhmien kanssa parantaaksemme jäsenistömme etuja. Tervetuloa mukaan ryhmän toimintaan! Kirjoittaja on pääluottamusmies sekä ammattiosastonsa puheenjohtaja Jyväskylästä ja aikoo asettua ehdokkaaksi vuoden 2015 liittokokousvaaleissa.