Suomen kieli
SUOMEN KIELEN TUTKIMUSTA
Janne Seppälä
Pohjolan nopein traktori
ja Retkibanaani
T
uruilla ja toreilla tapaa päivittäin
huomattavan määrän erilaisia kulkuneuvoja, kansanomaisemmin
kulkineita. Virallisemmissa yhteyksissä saatetaan puhua vaikkapa
ajoneuvoyhdistelmästä tai Citroën 2CV:stä,
mutta monille kulkineille kansa on keksinyt
kuvaavamman nimen tai vääntänyt virallista
nimeä suomen kieleen paremmin sopivaksi.
Rekan ja Rättisitikan kaltaisista sanoista ja
nimistä on nyt ilmestynyt suomen kielen
tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja, joka
on vapaasti luettavissa osoitteessa www.
kulkine.net. Väitöskirjan tietokannan noin
4 000 nimeä ja sanaa voi selata hakutoiminnoin. Kielentutkimuksen lisäksi kyse on
4
Kieliviesti 141.indd 4
kieliviesti
myös kulttuurintutkimuksesta, sillä nimet
kertovat paljon siitä, millaisina kulkineet,
kulkeminen ja oikeastaan koko maailma ympärillä koetaan. Tässä artikkelissa kerrotaan
väitöskirjan pohjalta siitä, mitä kulkineitten
nimet kertovat Ruotsista, ruotsalaisista ja
ruotsalaisautoista. Aluksi kerrataan kuitenkin lyhyesti tutkimuksen päätulokset.
Perustiedot kulkineennimistä
Karkeasti hieman yli puolet nimistä on juonnettu kulkineen virallisesta nimestä (Volkswagenista Volkkari) ja karkeasti myös hieman yli puolet nimistä kuvaa jotakin kulkineen ominaisuutta, esimerkiksi vaappuvaa
liikkumistapaa (Ankka ’Citroën 2CV’). Tämä
1.2014
2014-04-02 08:45:09
Piirros: Markku Huovila
on matemaattisesti mahdollista, sillä esimerkiksi Ladan nimi Laatokka on sekä peräisin
virallisesta nimestä että kuvaa auton itäistä
alkuperää itäisen paikannimen avulla. Noin
3/4 aineiston nimistä on Laatokan tavoin yksiosaisia ja noin 1/4 kaksi- tai useampiosaisia
(esim. Sämpylä/saappi).
Sitä kulkineen ominaisuutta, jota nimi
kuvaa, kutsutaan nimeämisperusteeksi. Kulkineennimistön yleisin nimeämisperuste
runsaan 20 prosentin osuudellaan on siis
kulkineen koko ja muoto. Tämän jälkeen
yleisimpinä ja varsin tasavahvoina nimeämisperusteina ovat käytettävyys, jokin kulkineen osa ja alkuperä. Muita vielä varsin
yleisiä nimeämisperusteita ovat ääni, kulki-
neen käyttötarkoitus, käyttäjä ja väri. Muut
nimeämisperusteet (suhde, luonne, lentävä
lause, tapahtuma ja ikä) ovat lähinnä marginaalisia. Muotoa kuvaavat esimerkiksi nimet
Kottikärry ’Mercedes-Benz Vito’ ja Lokinsiipi
’Mercedes-Benz W198’, käytettävyyttä taas
Der Panzerwagen ’Mercedes-Benz W140’ ja
Piikkilangankiristäjä ’Valmet 15 ja 20’. Nimen aiheeksi päätyneitä osia ovat mm. keulakoristeet (Johtotähti ’Mercedes-Benz’), rekisterikilvet, valot (Sikafiiu ’Fiat 850’; mallissa
kärsän näköiset takavalot) ja etumaski (dollarihymy ym.). Samassa nimessä voidaan metaforan avulla ilmentää montaakin nimenosaa
kerralla, esim. nimi Roskalaatikko ’Sisu SA150’ ilmaisee sekä väriä että kokoa ja muotoa.
kieliviesti
Kieliviesti 141.indd 5
1.2014
5
2014-04-02 08:45:10
Kulkineen aiemmasta, usein virallisesta
nimestä voidaan saada uusia nimiä eri menetelmin. Usein ääntämystä vain helpotetaan suomalaisemmaksi, eli Chevroletista
tulee Servoletti. Nimiä voidaan myös typistää (esim. edelleen Servo) tai jättää niistä osia
pois, eli puhua Alfa Romeon sijasta tuttavallisemmin vain Alfasta.
Nimen perään voidaan
laittaa myös päätteitä (Mersu, Volsu, Fiiu;
Kulkineennimistön
Volkkari, Bemari, Ekyleisin nimeämispekeri, Mermeri, Tanari,
Scotari; Massikka, Jonruste on siis kulkitikka, Intikka, Natikka). Näitten neutraaneen koko ja muoto.
lien väännösten lisäksi
on olemassa väännöksiä, joilla tavoitellaan
eräänlaista kaksimielisyyttä, esimerkiksi Hiivatti ( Fiat) ja Kallis Jalmari ( Allis Chalmers). Tällaiset lisämerkityksiset väännösnimet ovat hyvin tavallisia, ja niitä on peräti
neljännes kaikista aineiston nimistä.
Alkuperän ilmaisemistapoja
Kulkineen alkuperänä pidetään yleensä kulkineen valmistusmaata. Tähän voidaan viitata sekä suoraan alkuperämaan tai asukkaan
nimellä (Hollannin Lada ’Volvo 300-sarja’,
polakki ’puolalaisvalmisteinen auto’) että
metaforisesti jotakin sikäläistä henkilönnimeä, rahayksikköä, tuotetta tai tunnettua
paikkakuntaa hyödyntämällä (Raisa ’eräs
Lada’, ruplahymy ’venäläinen loistoauto’,
Hapankaalihakkuri ’Lada’, Kölnin Ford ’saksassa valmistettu Ford-ka.’). Alkuperämaata
voidaan ilmentää myös käyttämällä kyseisen
maan kieltä: Lada Samara tunnetaan myös
nimellä Samarushka, Volkswagen nimellä
Fauvee ja Mercedes-Benzille on keksitty nimi
Überwagen.
Kulkineen alkuperänä voidaan myös nähdä
toinen merkki tai malli, esimerkiksi fuusioit-
6
Kieliviesti 141.indd 6
kieliviesti
ten, nimenvaihdosten tai lisenssivalmistuksen
yhteydessä. Nissan-merkkisiä autoja voi edelleen nimittää Datsuneiksi, koska Nissan-tehtaiden tuotteita myytiin Suomessa Datsuneina aina vuoteen 1983 saakka. Vastaavasti Case-traktoreita voidaan kutsua Natikoiksi, koska tunnettu International Harvester -maatalouskonemerkki fuusioitui Casen kanssa.
Alkuperän käsite voidaan ymmärtää vieläkin
laajemmin, sillä nimiä on annettu jopa traktorin edellisen kotipaikan mukaan (Arra samannimisen maatilan mukaan) tai kulkineen
taloontulopäivän mukaan (Ilona). Kaiken
kaikkiaan kulkineen alkuperään viittaavia nimiä on aineistossani 404.
Ruotsi ja ruotsalaisuus kulkineennimissä
Suomi on sijainnut pitkään idän ja lännen
välissä ja näin ollen erilaisia kulkineitakin on
tuotu maahan molemmista suunnista. Idästä
on tuotu lähinnä Ladaa ja Moskvitsia, ruotsalaisia merkkejä taas ovat olleet Volvo, Saab
ja Scania. Tuotteiden laadussa on varmasti ollut eroja, mutta niin on nimissäkin. Merkille pantavaa on se, että maannimeä Ruotsi ei
kuitenkaan esiinny missään nimessä.
Volvo PV:tä nimitetään hiukan etäisemmin vain Lännen Pobedaksi muotonsa mukaan, ja jostakin 1980–1990-lukujen taitteen
Volvo-mallista käytetään nimeä Svenskalada
samankaltaisen kulmikkaan muodon takia.
Sitäkin enemmän Ruotsia on tuotu esiin etunimillä ja erilaisia ruotsalaisuuteen liittyviä
stereotypioita hyödyntämällä.
Vierasperäistä henkilönnimeä on käytetty alkuperämaan kuvaajana erityisesti kulkineille annetuissa yksilönnimissä oikeastaan
maasta riippumatta (mm. Alfons, Boris, Igor,
Raisa) – ovathan kulkineyksilötkin tavallaan
henkilöitä. Joskus etunimi on päässyt kokonaisen mallin tai merkinkin nimeksi (Samara
 Tamara, Gomulka ’Ursus-traktori’, Sergei
’Lada’). Nimiin valikoituvat aina sellaiset etunimet, jotka yleisesti tunnetaan Suomessa ja
1.2014
2014-04-02 08:45:10
jotka assosioituvat haluttuun alkuperämaahan. Merkittäviä ”nimiä” vaikuttavat usein
olleen poliitikot ja huippu-urheilijat – he siis
edustavat maataan myös kulkineennimissä.
Ruotsalaisen henkilönnimen kautta alkuperämaahan viittaavat tutkimusaineiston
nimet Börje, Gunnel ja Vanha rouva Agneta.
Nämä ovat kaikki erilaisten Volvo-merkkisten autojen yksilönnimiä.
Alkuperän lisäksi nimillä on muitakin
motivaatioita. Vuosimallin 1996 Volvo 850 sai
nimekseen Börje paitsi alkuperämaan takia
myös siksi, että se omistajansa mukaan pörisi niin kivasti käynnistäessä. Agneta on Volvo
Amazon, jolloin alkukirjaimet sointuvat hyvin yhteen. Gunnel-nimi taas kuvasi varsin
monipuolisesti erään hopeanvärisen Volvo
240:n (vm. 1985) luonnetta. Omistajien mukaan nimi toi mieleen arvokkaasti harmaantuneen ruotsalaisrouvan, jollainen heidän
autonsakin oli. Näiden kolmen nimen lisäksi
eräs Saab 9-3-yksilö tunnetaan nimellä Alfons.
Alfons on ruotsalaisen miehennimen lisäksi
myös tunnettu piirroshahmo, mikä selittänee
nimen valinta.
Ruotsalaisten urheilusankarien ja poliitikkojen mukaan ei nimiä ole annettu yhtä
usein kuin itäeurooppalaisten. Yksi nimi kuitenkin löytyy: Volvoa voidaan kutsua Palmeksi. Palme-nimi viitannee muuallekin kuin
alkuperämaahan: se tuo mieleen pääministeri
Olof Palmen murhan, joka on monituisista
yrityksistä huolimatta edelleen selvittämättä.
Voisikin ajatella, että nimi viittaisi siihen, että
Volvoissakin saattaisi joskus olla salaperäisiä
teknisiä vikoja, jotka eivät koskaan selviä.
Henkilönnimien lisäksi alkuperää voidaan
ilmaista johonkin maahan liittyvän henkilönnimityksen avulla. Fiat on tietysti Paavinpulkka ja Natsivaunu Mercedes-Benz, vaikka
kaikki saksalaiset eivät tietysti natseja olekaan. Ruotsalaisten oletettuun kansallisominaisuuteen taas viittaavat nimet Hinttipulkka
’Volvo’, Hinttipulkka ’Saab 96’, Homopulkka
’Saab 96’ ja Homosohva ’Volvo 240’.
Alkuperää voidaan ilmentää myös tunnettujen tuotteiden avulla. Epävirallisen kulkineennimistön perusteella Italia tunnetaan
makaronista, USA Coca-Colasta (Cokiscorvette ’Chevrolet Corvette 1968–83’), Venäjä
(hapan)kaalista, tupakasta ja avaruusaluksista (Ladan nimet Hapankaalihakkuri, Mahorkkatoppa ja Sputnik), Ranska patongeista
(ranskalaisen auton yleisnimi patonkivankkuri), Aasia riisistä (eri autojen nimet Riisikupista alkaen) ja Hollanti tulppaaneistaan (Tulppaanipuimuri ’Hollannissa valmistettu Volvo’). Makaroni, kaali ja
tulppaanit ovat sinänsä
arkipäiväisiä asioita,
mutta tässä konteksRuotsia on tuotu
tissa ne ottavat ovelasti
esiin etunimillä
kantaa kulkineen alkuperän lisäksi sen laaja erilaisia ruotsatuun. Hapankaalihakkurin ja Tulppaanipuilaisuuteen liittyviä
murin taas tekee huvittavaksi se, että kaikki
stereotypioita hyötietävät, että moiset
dyntämällä.
tavarat eivät tosiasiassa
ihmisten arkeen kuulu.
Merkille pantavaa on,
että Ruotsia ei assosioida aineiston perusteella juuri mihinkään tuotteeseen: Suomessa ei
siis tunneta esimerkiksi Nuuskamobiilia. Ainoastaan yhden maininnan mukaan Saabista
voidaan käyttää nimeä Jasp Grippen ’Saab’,
mikä viitannee ruotsalaiseen JAS 39 Gripen
-hävittäjälentokoneeseen ja sitä kautta myös
Saabin lentokonehistoriaan. Jossain määrin
Ruotsin vientituotteisiin viittaa myös Volvon
nimitys Kiirunanrauta, joka tietysti on eräänlainen muunnos amerikkalaista autoa tarkoittavasta vanhasta amerikanrauta-sanasta.
Saab ja Volvo
Niin, miksi tämän artikkelin otsikko on Pohjolan nopein traktori ja Retkibanaani? Tietysti
kieliviesti
Kieliviesti 141.indd 7
1.2014
7
2014-04-02 08:45:10
siksi, että ne ovat esimerkkejä Volvon ja Saabin monista nimistä. Vaikka ruotsalaisuutta
ei näitten autojen nimissä aina esiin tuodakaan, ne ovat kuitenkin olleet Suomessa hyvin yleisiä ja saaneet hyvin monia nimiä ehkä
niiden muista autoista poikkeavan luonteen
ja olemuksenkin vuoksi.
Yksi nimetyimmistä autoista on virtaviivaisesti muotoiltu Saab 96. Sen nimiä ovat
muun muassa muotoa kuvaavat Banaanisorvi, Mutakiila, Kajakki, Kanootti, Kuplasaabi,
Kupoli, Kuurakyttyrä, Käpysäkki, Läskipala, Pässinmuna, Matikanpää, Metsäsika (vrt.
mäyrän kuonon muoto), Möhkö, Peräpuikko,
Päärynänpuolikas, Syöksysämpylä ja Seksisukkula, toisaalta enemmänkin käyntiääneen
viittaavat Lampaankutsumakone, Päkätti ja
Noitarumpu. Saabeilla on yleensäkin erilaisia
jalkine-aiheisia nimiä, koska Saab-nimestä
saadaan helposti Saapas, Saapikas, Jalkine ja
vaikkapa edelleen Pyhäkenkä. Nimi Savolainen pornoauto taas perustuu monimieliseen
hokemaan ”Suap eestä, suap takkaa”.
Volvoja taas pidetään nimien perusteella suurikokoisina, kulmikkaina ja kankeina.
Volvon nimiä ovat mm. Kivireki, Pohjolan
nopein traktori, Ruumisarkku, Kakkosnelonen
ja Rautasänky. Vanhemmilla malleilla on toki
toisenlainen imago: Volvo PV oli tunnettu
8
Kieliviesti 141.indd 8
kieliviesti
pikemminkin pyöreydestään (Pullopersevolvo,
Munaperävolvo jne.) ja Volvo 1800 Coupé on
tietysti Roger Mooren tähdittämien elokuvien perusteella edelleen Pyhimysvolvo.
Erilaisia epävirallisia kulkineennimiä on
tuhansia, joten tässä oli mahdollista vain
raapaista hiukan pintaa. Edes väitöskirjani
ei ole kaikenkattava, vaan liikenteessä on jos
monenmoista nimettyä kulkinetta. Joillekin
kulkine on perheenjäsen ja se nimetään sen
mukaisesti esimerkiksi Raisaksi tai Mustiksi,
joillakin niihin ei liity mitään erityisiä tunteita. Hekin silti puhuvat usein tutummin
Volkkarista ja Mersusta, sillä sopivathan ne
paremmin suuhun kuin viralliset, oikeastaan
vieraskieliset nimet. Joskus suomentaminen
menee sitten jo hiukan yli, kun päädytään
Peugeotista Pöykämöyttiin ja Oldsmobilesta
Olotsimooppeliin. Tästä on enää lyhyt matka
kielellä ja mielellä leikkimiseen – ja niin Toyota Carinasta saadaan Kaarina, Narina tai
Korina. Suomalaiset ovat ainakin kielellisesti
luovia. Artikkelin kirjoittaja väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliostossa elokuussa 2013 aiheenaan kulkuneuvojen epäviralliset nimet.
1.2014
2014-04-02 08:45:10