Suomen kieli SUOMEN KIELEN TUTKIMUSTA Janne Seppälä Pohjolan nopein traktori ja Retkibanaani T uruilla ja toreilla tapaa päivittäin huomattavan määrän erilaisia kulkuneuvoja, kansanomaisemmin kulkineita. Virallisemmissa yhteyksissä saatetaan puhua vaikkapa ajoneuvoyhdistelmästä tai Citroën 2CV:stä, mutta monille kulkineille kansa on keksinyt kuvaavamman nimen tai vääntänyt virallista nimeä suomen kieleen paremmin sopivaksi. Rekan ja Rättisitikan kaltaisista sanoista ja nimistä on nyt ilmestynyt suomen kielen tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja, joka on vapaasti luettavissa osoitteessa www. kulkine.net. Väitöskirjan tietokannan noin 4 000 nimeä ja sanaa voi selata hakutoiminnoin. Kielentutkimuksen lisäksi kyse on 4 Kieliviesti 141.indd 4 kieliviesti myös kulttuurintutkimuksesta, sillä nimet kertovat paljon siitä, millaisina kulkineet, kulkeminen ja oikeastaan koko maailma ympärillä koetaan. Tässä artikkelissa kerrotaan väitöskirjan pohjalta siitä, mitä kulkineitten nimet kertovat Ruotsista, ruotsalaisista ja ruotsalaisautoista. Aluksi kerrataan kuitenkin lyhyesti tutkimuksen päätulokset. Perustiedot kulkineennimistä Karkeasti hieman yli puolet nimistä on juonnettu kulkineen virallisesta nimestä (Volkswagenista Volkkari) ja karkeasti myös hieman yli puolet nimistä kuvaa jotakin kulkineen ominaisuutta, esimerkiksi vaappuvaa liikkumistapaa (Ankka ’Citroën 2CV’). Tämä 1.2014 2014-04-02 08:45:09 Piirros: Markku Huovila on matemaattisesti mahdollista, sillä esimerkiksi Ladan nimi Laatokka on sekä peräisin virallisesta nimestä että kuvaa auton itäistä alkuperää itäisen paikannimen avulla. Noin 3/4 aineiston nimistä on Laatokan tavoin yksiosaisia ja noin 1/4 kaksi- tai useampiosaisia (esim. Sämpylä/saappi). Sitä kulkineen ominaisuutta, jota nimi kuvaa, kutsutaan nimeämisperusteeksi. Kulkineennimistön yleisin nimeämisperuste runsaan 20 prosentin osuudellaan on siis kulkineen koko ja muoto. Tämän jälkeen yleisimpinä ja varsin tasavahvoina nimeämisperusteina ovat käytettävyys, jokin kulkineen osa ja alkuperä. Muita vielä varsin yleisiä nimeämisperusteita ovat ääni, kulki- neen käyttötarkoitus, käyttäjä ja väri. Muut nimeämisperusteet (suhde, luonne, lentävä lause, tapahtuma ja ikä) ovat lähinnä marginaalisia. Muotoa kuvaavat esimerkiksi nimet Kottikärry ’Mercedes-Benz Vito’ ja Lokinsiipi ’Mercedes-Benz W198’, käytettävyyttä taas Der Panzerwagen ’Mercedes-Benz W140’ ja Piikkilangankiristäjä ’Valmet 15 ja 20’. Nimen aiheeksi päätyneitä osia ovat mm. keulakoristeet (Johtotähti ’Mercedes-Benz’), rekisterikilvet, valot (Sikafiiu ’Fiat 850’; mallissa kärsän näköiset takavalot) ja etumaski (dollarihymy ym.). Samassa nimessä voidaan metaforan avulla ilmentää montaakin nimenosaa kerralla, esim. nimi Roskalaatikko ’Sisu SA150’ ilmaisee sekä väriä että kokoa ja muotoa. kieliviesti Kieliviesti 141.indd 5 1.2014 5 2014-04-02 08:45:10 Kulkineen aiemmasta, usein virallisesta nimestä voidaan saada uusia nimiä eri menetelmin. Usein ääntämystä vain helpotetaan suomalaisemmaksi, eli Chevroletista tulee Servoletti. Nimiä voidaan myös typistää (esim. edelleen Servo) tai jättää niistä osia pois, eli puhua Alfa Romeon sijasta tuttavallisemmin vain Alfasta. Nimen perään voidaan laittaa myös päätteitä (Mersu, Volsu, Fiiu; Kulkineennimistön Volkkari, Bemari, Ekyleisin nimeämispekeri, Mermeri, Tanari, Scotari; Massikka, Jonruste on siis kulkitikka, Intikka, Natikka). Näitten neutraaneen koko ja muoto. lien väännösten lisäksi on olemassa väännöksiä, joilla tavoitellaan eräänlaista kaksimielisyyttä, esimerkiksi Hiivatti ( Fiat) ja Kallis Jalmari ( Allis Chalmers). Tällaiset lisämerkityksiset väännösnimet ovat hyvin tavallisia, ja niitä on peräti neljännes kaikista aineiston nimistä. Alkuperän ilmaisemistapoja Kulkineen alkuperänä pidetään yleensä kulkineen valmistusmaata. Tähän voidaan viitata sekä suoraan alkuperämaan tai asukkaan nimellä (Hollannin Lada ’Volvo 300-sarja’, polakki ’puolalaisvalmisteinen auto’) että metaforisesti jotakin sikäläistä henkilönnimeä, rahayksikköä, tuotetta tai tunnettua paikkakuntaa hyödyntämällä (Raisa ’eräs Lada’, ruplahymy ’venäläinen loistoauto’, Hapankaalihakkuri ’Lada’, Kölnin Ford ’saksassa valmistettu Ford-ka.’). Alkuperämaata voidaan ilmentää myös käyttämällä kyseisen maan kieltä: Lada Samara tunnetaan myös nimellä Samarushka, Volkswagen nimellä Fauvee ja Mercedes-Benzille on keksitty nimi Überwagen. Kulkineen alkuperänä voidaan myös nähdä toinen merkki tai malli, esimerkiksi fuusioit- 6 Kieliviesti 141.indd 6 kieliviesti ten, nimenvaihdosten tai lisenssivalmistuksen yhteydessä. Nissan-merkkisiä autoja voi edelleen nimittää Datsuneiksi, koska Nissan-tehtaiden tuotteita myytiin Suomessa Datsuneina aina vuoteen 1983 saakka. Vastaavasti Case-traktoreita voidaan kutsua Natikoiksi, koska tunnettu International Harvester -maatalouskonemerkki fuusioitui Casen kanssa. Alkuperän käsite voidaan ymmärtää vieläkin laajemmin, sillä nimiä on annettu jopa traktorin edellisen kotipaikan mukaan (Arra samannimisen maatilan mukaan) tai kulkineen taloontulopäivän mukaan (Ilona). Kaiken kaikkiaan kulkineen alkuperään viittaavia nimiä on aineistossani 404. Ruotsi ja ruotsalaisuus kulkineennimissä Suomi on sijainnut pitkään idän ja lännen välissä ja näin ollen erilaisia kulkineitakin on tuotu maahan molemmista suunnista. Idästä on tuotu lähinnä Ladaa ja Moskvitsia, ruotsalaisia merkkejä taas ovat olleet Volvo, Saab ja Scania. Tuotteiden laadussa on varmasti ollut eroja, mutta niin on nimissäkin. Merkille pantavaa on se, että maannimeä Ruotsi ei kuitenkaan esiinny missään nimessä. Volvo PV:tä nimitetään hiukan etäisemmin vain Lännen Pobedaksi muotonsa mukaan, ja jostakin 1980–1990-lukujen taitteen Volvo-mallista käytetään nimeä Svenskalada samankaltaisen kulmikkaan muodon takia. Sitäkin enemmän Ruotsia on tuotu esiin etunimillä ja erilaisia ruotsalaisuuteen liittyviä stereotypioita hyödyntämällä. Vierasperäistä henkilönnimeä on käytetty alkuperämaan kuvaajana erityisesti kulkineille annetuissa yksilönnimissä oikeastaan maasta riippumatta (mm. Alfons, Boris, Igor, Raisa) – ovathan kulkineyksilötkin tavallaan henkilöitä. Joskus etunimi on päässyt kokonaisen mallin tai merkinkin nimeksi (Samara Tamara, Gomulka ’Ursus-traktori’, Sergei ’Lada’). Nimiin valikoituvat aina sellaiset etunimet, jotka yleisesti tunnetaan Suomessa ja 1.2014 2014-04-02 08:45:10 jotka assosioituvat haluttuun alkuperämaahan. Merkittäviä ”nimiä” vaikuttavat usein olleen poliitikot ja huippu-urheilijat – he siis edustavat maataan myös kulkineennimissä. Ruotsalaisen henkilönnimen kautta alkuperämaahan viittaavat tutkimusaineiston nimet Börje, Gunnel ja Vanha rouva Agneta. Nämä ovat kaikki erilaisten Volvo-merkkisten autojen yksilönnimiä. Alkuperän lisäksi nimillä on muitakin motivaatioita. Vuosimallin 1996 Volvo 850 sai nimekseen Börje paitsi alkuperämaan takia myös siksi, että se omistajansa mukaan pörisi niin kivasti käynnistäessä. Agneta on Volvo Amazon, jolloin alkukirjaimet sointuvat hyvin yhteen. Gunnel-nimi taas kuvasi varsin monipuolisesti erään hopeanvärisen Volvo 240:n (vm. 1985) luonnetta. Omistajien mukaan nimi toi mieleen arvokkaasti harmaantuneen ruotsalaisrouvan, jollainen heidän autonsakin oli. Näiden kolmen nimen lisäksi eräs Saab 9-3-yksilö tunnetaan nimellä Alfons. Alfons on ruotsalaisen miehennimen lisäksi myös tunnettu piirroshahmo, mikä selittänee nimen valinta. Ruotsalaisten urheilusankarien ja poliitikkojen mukaan ei nimiä ole annettu yhtä usein kuin itäeurooppalaisten. Yksi nimi kuitenkin löytyy: Volvoa voidaan kutsua Palmeksi. Palme-nimi viitannee muuallekin kuin alkuperämaahan: se tuo mieleen pääministeri Olof Palmen murhan, joka on monituisista yrityksistä huolimatta edelleen selvittämättä. Voisikin ajatella, että nimi viittaisi siihen, että Volvoissakin saattaisi joskus olla salaperäisiä teknisiä vikoja, jotka eivät koskaan selviä. Henkilönnimien lisäksi alkuperää voidaan ilmaista johonkin maahan liittyvän henkilönnimityksen avulla. Fiat on tietysti Paavinpulkka ja Natsivaunu Mercedes-Benz, vaikka kaikki saksalaiset eivät tietysti natseja olekaan. Ruotsalaisten oletettuun kansallisominaisuuteen taas viittaavat nimet Hinttipulkka ’Volvo’, Hinttipulkka ’Saab 96’, Homopulkka ’Saab 96’ ja Homosohva ’Volvo 240’. Alkuperää voidaan ilmentää myös tunnettujen tuotteiden avulla. Epävirallisen kulkineennimistön perusteella Italia tunnetaan makaronista, USA Coca-Colasta (Cokiscorvette ’Chevrolet Corvette 1968–83’), Venäjä (hapan)kaalista, tupakasta ja avaruusaluksista (Ladan nimet Hapankaalihakkuri, Mahorkkatoppa ja Sputnik), Ranska patongeista (ranskalaisen auton yleisnimi patonkivankkuri), Aasia riisistä (eri autojen nimet Riisikupista alkaen) ja Hollanti tulppaaneistaan (Tulppaanipuimuri ’Hollannissa valmistettu Volvo’). Makaroni, kaali ja tulppaanit ovat sinänsä arkipäiväisiä asioita, mutta tässä konteksRuotsia on tuotu tissa ne ottavat ovelasti esiin etunimillä kantaa kulkineen alkuperän lisäksi sen laaja erilaisia ruotsatuun. Hapankaalihakkurin ja Tulppaanipuilaisuuteen liittyviä murin taas tekee huvittavaksi se, että kaikki stereotypioita hyötietävät, että moiset dyntämällä. tavarat eivät tosiasiassa ihmisten arkeen kuulu. Merkille pantavaa on, että Ruotsia ei assosioida aineiston perusteella juuri mihinkään tuotteeseen: Suomessa ei siis tunneta esimerkiksi Nuuskamobiilia. Ainoastaan yhden maininnan mukaan Saabista voidaan käyttää nimeä Jasp Grippen ’Saab’, mikä viitannee ruotsalaiseen JAS 39 Gripen -hävittäjälentokoneeseen ja sitä kautta myös Saabin lentokonehistoriaan. Jossain määrin Ruotsin vientituotteisiin viittaa myös Volvon nimitys Kiirunanrauta, joka tietysti on eräänlainen muunnos amerikkalaista autoa tarkoittavasta vanhasta amerikanrauta-sanasta. Saab ja Volvo Niin, miksi tämän artikkelin otsikko on Pohjolan nopein traktori ja Retkibanaani? Tietysti kieliviesti Kieliviesti 141.indd 7 1.2014 7 2014-04-02 08:45:10 siksi, että ne ovat esimerkkejä Volvon ja Saabin monista nimistä. Vaikka ruotsalaisuutta ei näitten autojen nimissä aina esiin tuodakaan, ne ovat kuitenkin olleet Suomessa hyvin yleisiä ja saaneet hyvin monia nimiä ehkä niiden muista autoista poikkeavan luonteen ja olemuksenkin vuoksi. Yksi nimetyimmistä autoista on virtaviivaisesti muotoiltu Saab 96. Sen nimiä ovat muun muassa muotoa kuvaavat Banaanisorvi, Mutakiila, Kajakki, Kanootti, Kuplasaabi, Kupoli, Kuurakyttyrä, Käpysäkki, Läskipala, Pässinmuna, Matikanpää, Metsäsika (vrt. mäyrän kuonon muoto), Möhkö, Peräpuikko, Päärynänpuolikas, Syöksysämpylä ja Seksisukkula, toisaalta enemmänkin käyntiääneen viittaavat Lampaankutsumakone, Päkätti ja Noitarumpu. Saabeilla on yleensäkin erilaisia jalkine-aiheisia nimiä, koska Saab-nimestä saadaan helposti Saapas, Saapikas, Jalkine ja vaikkapa edelleen Pyhäkenkä. Nimi Savolainen pornoauto taas perustuu monimieliseen hokemaan ”Suap eestä, suap takkaa”. Volvoja taas pidetään nimien perusteella suurikokoisina, kulmikkaina ja kankeina. Volvon nimiä ovat mm. Kivireki, Pohjolan nopein traktori, Ruumisarkku, Kakkosnelonen ja Rautasänky. Vanhemmilla malleilla on toki toisenlainen imago: Volvo PV oli tunnettu 8 Kieliviesti 141.indd 8 kieliviesti pikemminkin pyöreydestään (Pullopersevolvo, Munaperävolvo jne.) ja Volvo 1800 Coupé on tietysti Roger Mooren tähdittämien elokuvien perusteella edelleen Pyhimysvolvo. Erilaisia epävirallisia kulkineennimiä on tuhansia, joten tässä oli mahdollista vain raapaista hiukan pintaa. Edes väitöskirjani ei ole kaikenkattava, vaan liikenteessä on jos monenmoista nimettyä kulkinetta. Joillekin kulkine on perheenjäsen ja se nimetään sen mukaisesti esimerkiksi Raisaksi tai Mustiksi, joillakin niihin ei liity mitään erityisiä tunteita. Hekin silti puhuvat usein tutummin Volkkarista ja Mersusta, sillä sopivathan ne paremmin suuhun kuin viralliset, oikeastaan vieraskieliset nimet. Joskus suomentaminen menee sitten jo hiukan yli, kun päädytään Peugeotista Pöykämöyttiin ja Oldsmobilesta Olotsimooppeliin. Tästä on enää lyhyt matka kielellä ja mielellä leikkimiseen – ja niin Toyota Carinasta saadaan Kaarina, Narina tai Korina. Suomalaiset ovat ainakin kielellisesti luovia. Artikkelin kirjoittaja väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliostossa elokuussa 2013 aiheenaan kulkuneuvojen epäviralliset nimet. 1.2014 2014-04-02 08:45:10
© Copyright 2024