Hoitokoti Päiväkummun Sanomat. Asukas- ja henkilökuntalehti 1/2011 www.hoitokotipaivakumpu.fi Pääkirjoitus Sisältö Hellällä Hoivalla Huipputuloksiin Hoitokoti Päiväkummun Sanomat 4 7 19 20 21 22 26 32 34 35 36 37 38 41 42 Elämänmakuiset, elämäniloiset 10 vuotta Hoitokoti Päiväkummussa Hoitokoti Päiväkumpu 10 vuotta Helsingin kaupungin puheenvuoro Hoitokoti Päiväkumpu 10 vuotta - asukkaan puheenvuoro Hellä hoiva -allianssi Hoitokoti Päiväkummulle on myönnetty ISO 9001:2008 standardin mukainen laatusertifikaatti Elämänilon filosofiasta nostetta hoitokodin arkeen Tapahtumia Hoitokotikoulu Hoitokotikoulun opiskelijoiden järjestämä hemmottelupäivä Kuvataideopettajana hoitokodin arjessa Kalevalan tarinat Itä-Pasilan yksilön seinillä Seniorineuvonta – onnistuva ikääntyminen ja hyvä vanhuus Eeva-Mamman muistolle Gallup Keittiönurkka Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä: Mirja Ilkka, Henna Kastikainen, Anna Lihavainen, Jonna Lindberg, Paula Malmberg, Niina Olaniyi, Laura Pasanen, Taina Rajala, Jaana Sulkava, Anne Väätäinen, Irma Väätäinen, Ville Väätäinen, Ilmari Tuomivaara (ulkoasu), Marjo Alste (kansikuva), Pasi Salminen (takakannen kuva) Yhteystiedot: [email protected]. Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Malmin toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa www.hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot: Toimitusjohtaja Anne Väätäinen 040 715 4945 Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7 00520 Helsinki. Ryhmäkoti Ainola (09) 756 278 51 Ryhmäkoti Vipula (09) 756 278 52 Ryhmäkoti Kullervo (09) 756 278 53 Ryhmäkoti Vanamo (09) 756 278 54. Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2 00240 Helsinki. Ryhmäkoti Ilmatar (09) 777 127 40 Ryhmäkoti Väinölä (09) 777 127 50. Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R 142-143 00960 Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo 050 356 3936 Ryhmäkoti Ahtiala 050 356 4639. Malmi / Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, 00700 Helsinki puh. 050 599 3149. Keittiö Karpalo puh. (09) 7562 7856. 2 Teksti: Anne Väätäinen, toimitusjohtaja N aisten Kympillä lähihoitajamme Aino ehdotti, että sopiva iskulause päiväkumpulaisten lenkkipaitojen selkään olisi Hellällä Hoivalla Huipputuloksiin. Siinä on paljon ajatusta. Hoitokoti Päiväkumpu täyttää heinäkuun ensimmäisenä päivänä kymmenen vuotta. Alusta asti olemme halunneet tarjota asukkaillemme Hellällä Hoivalla Elämäniloa – Elämänilon hoitofilosofiamme mukaisesti. Päiväkummun kymmenvuotisen historian aikana olemme saaneet kokea useita ilon hetkiä, joskus myös surun hetkiä ja monessa asiassa olemme saaneet upeita tuloksia aikaan. Kymmenvuotismaljat saimme nostaa omaisten kanssa jo kevään omaistenilloissa. Heinäkuun alussa juhlimme asukkaiden kanssa, ja yhteistyökumppaneille ja henkilökunnalle järjestämme juhlat kesälomien päätyttyä. Päiväkummun kymmenvuotisesta taipaleesta on kasattu tähän lehteen oma artikkelinsa. Myös tämän kevään ponnistuksissa on ilon aihetta. Olemme tehneet pitkäjänteisesti yhteisöämme palvelevaa toiminnanohjausjärjestelmää. Huhtikuun lopulla meidän yhdeksälle prosessille ja kaikille yksiköille myönnettiin ISO 9001:2008 standardin mukainen laatusertifikaatti. Toiminnanohjausjärjestelmämme auttaa meitä toimintamme suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa, jatkuvassa kehittämisessä ja johtamisessa. Kevään toinen merkittävä tapahtuma oli muutos yrityksen omistuspohjassa. Hoitokoti Päiväkumpu lunasti Terveysrahasto Oy:n osakkeet yhdessä aiemman yrittäjäsukupolven kanssa. Hoitokoti Päiväkumpu jatkaa vastaisuudessa perheyrityksenä – vastoin alan yleistä kehitystä. Terveysrahaston mukaantulo vuoden 2007 lopussa oli tärkeää yrityksessä toteutetun sukupolvenvaihdoksen vuoksi. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä halusimme varmistaa toiminnan jatkuvuuden, kasvun ja kehityksen. Kevään aikana olemme saaneet jatkaa HESOTE:n opiske- lijoiden kanssa hoitokotikoulua. Tämä uusi opetusmuoto on päätynyt koulun opetussuunnitelmaan saakka. HESOTE:n ► vanhustyön lähihoitajaryhmä on saanut käytännönläheistä opetusta torstaisin Hoitokoti Päiväkummun Länsi-Pasilan yksikön viherhuoneessa. Tätä mielenkiintoista yhteistyötä jatkamme mielellämme maan suurimman alan oppilaitoksen kanssa. Kevään aikana ilmestyi myös ensimmäinen työikäisten muistia käsittelevä kirja, Työikäisen muisti ja muistisairaudet. Maan ensimmäistä työikäisten muistisairaiden hoitoon erikoistunutta yksikköä, Hoitokoti Päiväkummun ryhmäkoti Ainolaa, käynnistämässä ollut sairaanhoitaja ja nykyisin ItäPasilan yksikön vastaava hoitaja Sanna Kylliö kirjoitti artikkelin tähän uuteen kirjaan. Voimme lämpimästi suositella ko. kirjaa kaikille työikäisten muistiasioista kiinnostuneille. Kevään aikana olemme saaneet nauttia monista ihanista tapahtumista – muun muassa konserteista, seurakuntien vierailuista, kuvataideryhmistä. Joistakin näistä tapahtumista on kirjoitettu omia juttuja tähän lehteen. Kesän suunnitelmat ovat jo pitkällä. Vakituisen henkilökunnan lomia ovat tuuraamassa tutut sijaiset ja ryhmäkodeissa on jälleen lisäapuna koululaisia avustamassa mm. ulkoilussa. Perinteisiä kesäretkireissujakin on jo suunniteltu monessa ryhmäkodissa. Lämmin kiitos menneestä vuosikymmenestä, onnea tulevalle kymmenelle ja hyvää kesää kaikille Sanomien lukijoille toivottaen, Anne Väätäinen Ps. Oli muuten upeaa olla yhteisellä Naisten Kympillä päiväkumpulaisten kanssa jo yhdeksättä kertaa. Tällä kertaa lenkin kiersi lähes 30 päiväkumpulaista. 3 ELÄMÄNMAKUISET, ELÄMÄNILOISET A T T O U V 10 HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUSSA 4 Teksti: Päiväkummun Sanomien toimitus Kuva: Sander Klaver, sxc.hu » 5 Vuosituhannen vaihde Irma Väätäisen pitkään hautumassa ollut unelma yksityisestä hoitokodista alkaa toteutua, kun kolme sisarta, Irma Väätäinen, Mirja Saksa ja Anneli Tuovinen-Vasarainen päättävät lähteä perustamaan hoitokotia ikääntyneille helsinkiläisille. Hoitokotia suunnitellaan ensin Vantaan Päiväkumpuun – josta tuli nimi Päiväkumpu, mutta lopulta hoitotilat löytyvät Vuosaaresta vanhan terveysaseman tiloista, joissa toiminta käynnistyy 1.7.2001. Siskosten apuna jo tässä vaiheessa aloittaa Irma Väätäisen tytär ja Hoitokoti Päiväkummun nykyinen toimitusjohtaja Anne Väätäinen kauppatieteellisten opintojensa ohella. Mukaan tuli myös vähitellen hänen Ville-veljensä kauppatieteellisten opintojensa ohella. 2000-luvun alku Hoitokodin käynnistyttyä Vuosaaressa toiminta pitää sisällään muun muassa Elämänilon hoitofilosofian selkiinnyttämistä, arkisen elämän jäsentämistä sekä yhteisöllisyyden kehittämistä yksilövastuisen hoitotyön ohella. Asukkaiden arki täyttyy arjen askareista, aktiivisesta viriketoiminnasta ja tiiviistä yhteistyöstä omaisten kanssa. 2004 Hoitopaikkojen jatkuvan kysynnän kasvaessa yrittäjäsisaret päättävät etsiä lisätiloja uusille asukkaille. Pitkän etsinnän jälkeen sopivat tilat löytyvät ItäPasilasta yritysasiamies Jorma Helinin avulla. Vuoden 2004 aikana Päiväkumpu kehittää yhteistyössä Prime Solutions Oy:n kanssa prosessipohjaisen ja Elämisen malliin perustuvan asiakastietojärjestelmän PrimeCaren, jonka myös maan suurin alan oppilaitos HESOTE ottaa opetuskäyttöön. 6 2005-2006 Itä-Pasilan 60-paikkaisen neljän profiloidun ryhmäkodin saneeraus valmistuu ja toiminta käynnistyy 9.2.2005. Laajennuksen yhteydessä Päiväkumpu alkaa tarjota palveluitaan myös alle 65vuotiaille asiakkaille. Tiloissa aloittaa toimintansa myös hoitokodin oma keittiö Karpalo. Hoitokodin asukkaiden arkeen tuodaan pysyvästi myös karjalainen kulttuuri. Aiemmin muotoutuneiden hyvien käytäntöjen eteenpäin viemiseksi ja juurruttamiseksi perustetaan ryhmäkotitiimien tueksi teematiimiorganisaatio. Eräs ulospäin näkyvimpiä tiimitoiminnan tuloksia on tiedotus- ja viestintätiimin (TIVI) toimittama Hoitokoti Päiväkummun Sanomat, jossa kerrotaan Päiväkummun arjesta ja juhlasta sekä muiden tiimien toiminnasta painetun version lisäksi myös Internetin välityksellä. Hoitokoti Päiväkumpu valittiin vuoden 2006 itähelsinkiläiseksi yrittäjäksi ItäHelsingin Yrittäjien toimesta. 2007 Hyväksi koetun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi Hoitokoti Päiväkummussa toteutetaan muutaman vuoden esillä ollut sukupolvenvaihdos. Uusina pääomistajina jatkaa pitkään toiminnassa mukana ollut Irma Väätäisen jälkikasvu, Anne Väätäinen toimitusjohtajana ja Ville Väätäinen talousjohtajana. Perustajasisarukset jatkavat työskentelyään Päiväkummun vakituisina työntekijöinä vastuullisissa tehtävissä Irma Väätäisen toimiessa myös hallituksen puheenjohtajana. Tässä yhteydessä Päiväkummun toiminnan kasvun ja kehityksen tueksi saadaan myös Terveysrahasto. 2008 Osin uusien tuulien myötä toiminta jatkaa kasvuaan. Hoitokoti Päiväkumpu löytää toiminnalleen sopivat tilat Länsi-Pasilasta Mirja Saksan pojan, Mika Saksan avulla. Perusteellisen saneerauksen valmistuttua ensimmäiset kolmestakymmenestä asukkaasta muuttavat hoitokotiin 15.9.2008. Vuoden lopulla Hoitokoti Päiväkumpu toteuttaa myös ensimmäisen yrityskauppansa ostamalla kehitysvammaisille perustetun Kotipolun ryhmäkodin osakekannan entisten yrittäjien jäädessä eläkkeelle. Päiväkummussa aloitetaan vuoden aikana myös laaja hanke alan yritysten verkostoitumisen kehittämiseksi. 2009 Päiväkummussa päätetään aloittaa laatuvastaava Jaana Sulkavan johdolla ISO 9001:2008 standardin mukaisen kattavan toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen. Tämä tehdään laadukkaan toiminnan edelleen kehittämiseksi ja laajentamiseksi mahdollisimman systemaattisesti. Vuoden aikana toteutetaan myös ensimmäiset sisäiset auditoinnit. Sukupolvenvaihdos jatkuu Irma Väätäisen jäädessä osa-aikaeläkkeelle hänen jatkaessaan kuitenkin muun muassa hallituksen puheenjohtajana. Toiminnanohjauksen kehittämisen yhteydessä Päiväkumpu päättää investoida merkittävästi myös henkilöstön ohjauksen kehittämiseen. Tämä tehdään perustamalla Qvik Oy:n kanssa yhteistyöyritys Unita Oy, jonka ensimmäisenä palveluna toteutuu henkilöstönohjausjärjestelmä Solina. Verkostoitumishanke Hellä Hoiva -allianssi käynnistyy Hoitokoti Päiväkummun rahoituksella toden teolla vuoden 2009 lopulla ensimmäisten perustajayritysten liityttyä allianssin jäseneksi. Allianssin yhteyteen perustetaan myös yhteistyöyritys Hellä Hoiva Seniorineuvonta Oy, jonka toiminnasta vastaa Jaana Sulkava. Vuoden lopulla valmistuu myös Vuosaaren hoitokodin laajennus ja saneeraus. Yläkerran ryhmäkodin Vellamon asukkaat siirtyvät viettämään joulun aikaa uuteen alakerran ryhmäkotiin, Ahtialaan, kun Vellamon tilat saivat pintasaneerauksen. Vuoden lopulla myös Kotipolun ryhmäkoti fuusioidaan Päiväkumpuun. 2010 Vuoden 2010 alussa Vuosaaren yksikön Vellamon asukkaat pääsevät muuttamaan omiin saneerattuihin tiloihinsa ja alakerran uuteen ryhmäkotiin muuttavat uudet asukkaat. Hoitokoti Päiväkumpu -konsernin toimintaa ohjaavat henkilökunnan kanssa yhdessä kehitetyt dokumentoidut prosessit. Profiloituneissa ryhmäkodeissa tarjotaan palveluita noin 130 asukkaalle liikevaihdon ollessa noin 6,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi laadukkaita hoitokoti- ja kotihoitopalveluita tarjoavat Hellä Hoiva -allianssin jäsenyritykset Hoiva Karoliina ja Hoitokoti Apilaniitty yhteensä noin 50 hoitokotiasukkaalle ja useille kotihoitoasiakkaille. Työntekijöitä Hoitokoti Päiväkummussa on noin 90, jonka lisäksi toiminta sisältää huomattavan määrän ostopalveluita. 2011 Hoitokoti Päiväkumpu jää kokonaisuudessaan perhe- ja sukuyritykseksi Terveysrahaston irtaannuttua sijoituksestaan huhtikuussa 2011. Yrityksen hallituksessa jatkaa talousjohtaja Ville Väätäinen yrityksen perustajasisarten, Mirja Saksan ja Anneli Tuovinen-Vasaraisen tullessa hallitusvastuuseen Terveysra- haston edustajien tilalle. Irma Väätäinen jatkaa hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ja Anne Väätäinen toimitusjohtajana. Toukokuussa saatiin NHG:n myöntämä laatusertifikaatti ISO 9001:2008 tunnustuksena tehdystä laatutyöstä ja pohjaksi jatkuvalle laadun varmistukselle. Saatu sertifikaatti saatiin kaikille yhdeksälle ryhmäkodille ja keittiölle koskien viittä ydinprosessia: asiakassuhteen hallinta, hoitopalvelut, ateriapalvelut, asumispalvelut ja ryhmäkotitoiminta sekä tukiprosesseja: henkilöstön ohjaus, talouden ohjaus, operatiivinen ohjaus ja strateginen ohjaus. Laatutyöhön liittyen syntyi myös monipuolinen sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä, intra. Aktiivisena jatkunut oppilaitosyhteistyö saa kokeiluunsa myös hoitokotikoulun kehittyneemmän version. Äitienpäivän tunnelmissa ja valkovuokkojen kukkiessa nukkui perustajasisarten rakas äiti ja koko hoitokodin Eeva-mamma ikiuneen toimittuaan tyttäriensä perustamassa hoitokodissa aluksi viisi vuotta ahkerana vapaaehtoistyöntekijänä ja sittemmin toiset lähes viisi vuotta monille mieluisana asukastoverina. Hoitokoti Päiväkumpu 10 vuotta – Helsingin kaupungin puheenvuoro Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää 10 vuotta täyttävälle Hoitokoti Päiväkummulle? "Vammaistyö haluaa kiittää Päiväkumpua hyvästä ja joustavasta yhteistyöstä. Päiväkummun palvelujen asiakaslähtöisyys on minua henkilökohtaisesti viehättänyt, onnistuminen näkyy pitkinä asiakassuhteina." Tuula Poikonen, vammaistyön päällikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Kuten voimme havaita, kymmenvuotiaan Hoitokoti Päiväkummun elämä on ollut värikästä ja aktiivisen kehittämisen aikaa. Kaikkea tätä on kuitenkin ohjannut ja edelleen ohjaa hoitokodin oma Elämänilon hoitofilosofia. Seuraavilla sivuilla on kuvakavalkadia ryhmäkodeista kymmenen viime vuoden ajalta. Kuten kuvista voimme havaita, vuosiin on mahtunut paljon upeita ja ikimuistoisia hetkiä. 7 2001 2002 ▲ Perustajasisarukset, ”turvallisuuspäällikkö” Janne sekä Eeva-äiti jouluna. ◄ Muisti- ja tuolijumppaa Outin tahtiin. ▲ Maitotyttö laulamassa. Annelin runot ja laulut ► ja Liisan lisävinkit. Tepen syysillan parvekekutsut ► ◄ Skål! 8 ◄ Lucia-kulkue. ◄ Irma ja Mirkku messuilla. 9 2003 2004 ▲ Ulkoilu on aina mukavaa. ▲ Vappu ja yli 90v. Havis Amanda. ◄ Pääsiäisateria pääsiäisväreissä. ◄ Päiväkummun omat tiernapojat kierroksella. Onnittelumalja lapsen- ► lapsen upeasta jalkapallosuorituksesta. Päiväkumpulaiset ► Katri Helenan konsertissa Finlandia-talolla. ▲ Tunteita, tuoksuja.... ◄ Kävisikö tällainen jumppakeppi? 10 ▲ Hoitokodin ja PrimeCaren esittelyä messuilla. Joulukorttitalkoot ► Koskelassa. 11 2005 2006 ▲ Kullervon asukkaat kävivät minigolfaamassa. ▲ Kiinalaiset teekutsut Vellamossa, kuva Terttu Jousa. Vanamon Zorro-kissa ► poseeraa. ◄ Jouluvalmistelut Pasilassa. Itä-Pasilan ensimmäinen ► asukas Kirsi ja hoitaja Marjatta. ◄ Itsenäisyyspäiväkahvit 2005. Laulutuokio Vipulan ► omaistenillassa. 12 ▲ Silakkamarkkinaviikon kahveilla Kullervossa. ◄ Kaartin Soittokunta musisoimassa Itä-Pasilassa. ▲ Lystikästä Tyky-päivän viettoa mm. naurujoogan merkeissä. Vellamon laivaretki. ► 13 2007 2008 ▲ Steinerkoululaiset esiintymässä Länsi-Pasilassa. ▲ Hoitokoti Päiväkumpu valittiin vuoden 2006 itähelsinkiläiseksi yrittäjäksi. Länsi-Pasilan ► tupaantuliaiset Liikuntaryhmäläiset ► tuolijumpassa. ▲ Joulupukki saapui apulaisineen kylään. ◄ Vapputansseissa pistettiin jalalla koreasti Itä-Pasilassa. ▲ Grillijuhlat Itä-Pasilan pihalla. ◄ Lehden lukua Länsi-Pasilan uudessa viherhuoneessa. ▲ Itsenäisyyspäivän juhlintaa. Sylissä on mukava olla. ► 14 15 2009 2010 ▲ Ahtialan väki kesäretkellä Kaivopuistossa. ▲ Vellamo risteilyllä. Mölkky on suosittu ► kesäharrastus Itä-Pasilassa. ▲ Vipulan kesäretki Cafe Caruselliin. Tanssin iloa Ainolassa. ► 16 Linda Lampenius ► kävi esiintymässä Länsi-Pasilassa. Kullervon kesäretki ► Fallkullan kotieläintilalle. ◄ Pikkupullien leivontaa Vipulassa. Kullervossa pelataan ► usein biljardia. Perinteinen "katukahvila" ► Itä-Pasilassa. 17 2011 Hoitokoti Päiväkumpu 10 vuotta – asukkaan puheenvuoro Haastattelut: Paula Malmberg ja Laura Pasanen 1. Kuinka kauan olette olleet Hoitokoti Päiväkummussa? 2. Mikä on parasta Hoitokoti Päiväkummussa? 3. Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää 10 vuotta täyttävälle Hoitokoti Päiväkummulle? ▲ Tuolijumppatuokio Vellamossa. ▲ Vauhdikasta menoa Ainolassa. Vanamon asukkaita ► matkalla kirkkokonserttiin. 18 ▲ Vanamossa on suosittu kuntorata. Kaino, Ryhmäkoti Vanamo: 1. Tulin Päiväkumpuun 2.10.2010. 2. Parasta on turvallisuus ja hoito. Ruoka on hyvää. Olen viihtynyt hyvin ja kotiutunut hyvin. 3. Jatketaan samaan tapaan kuin tähänkin asti! Henkilökunta on miellyttävää. Heidän kanssaan tulee hyvin toimeen. Sari, Ryhmäkoti Kotipolku: 1. Kaksi vuotta. 2. Asuminen ja ohjaajatkin mukavia. 3. Onnittelut! Anneli, Ryhmäkoti Ilmatar: 1.Olen ollut Päiväkummussa jo pitkään. 2.Erittäin osaava ja hyvä henkilökunta. Kunnioitan kovasti ryhmätyötä. 3. Tämä on toimiva ja loistava yksikkö. Erittäin hyvälle henkilökunnalle kiitos. Kalevi, Ryhmäkoti Ahtiala: 1.Olen ollut täällä noin puolitoista vuotta. 2. Parasta on hoitaminen ja auttaminen. Minulla on MS-tauti, ja on hyvä, että täällä autetaan ja esim. ruoka tuodaan pöydän viereen. 3. Toivotaan, että auttamisen halu pysyisi samanlaisena. Täällä ei ole mitään huonoa, kaikki on tehty helpoksi olla täällä. Paljon onnea! ◄ Länsi-Pasilan viherhuoneessa nautittiin musiikista ja tanssista. 19 Hellä Hoiva Hellä Hoiva –allianssi H oitokoti Päiväkumpu on ollut perustajana Hellä Hoiva –allianssissa. Allianssin kautta yhteistyöyrityksiämme ovat tällä hetkellä Hellä Hoiva Seniorineuvonta, Hoiva Karoliina, Hoitokoti Apilaniitty ja Unita Oy. Hellä Hoiva -allianssin hoivapalvelut on tarkoitettu pääasiassa yksityisille sekä palvelusetelin ja kotitalousvähennyksen tuesta nauttiville asiakkaille, jotka tarvitsevat tai haluavat elämässään toisen ihmisen apua lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Toimintaamme ohjaa yhteiset tavat toimia sekä ennen kaikkea yhteiset arvomme. Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme tasokkaita hyvinvointipalveluita heidän erityistarpeet ja toiveet huomioonottaen. Allianssin yritykset tekevät yhteistyössä toiminnanohjausta ja laadunhallintaa sekä –kehitystä. Tuotamme ja hankimme joitakin tukipalveluja keskitetysti. Hellä Hoiva –allianssin yhteistoiminta on jatkunut tänä keväänä mm. osallistumalla yhteisille messuille. Yhteinen ständi oli niin Duuniin. net-messuilla kuin TERVE-SOS-messuillakin. Syksypuolella panostamme toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon Hoiva Karoliinassa ja Hoitokoti Apilaniityssä. Seuraavassa pieni kuvaus yhteistyökumppaneistamme: Hoiva Karoliina Oy tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista Hoivakoti Karoliinassa ja Palvelukoti Tuulikissa Lohjan Kirkniemessä. Hoivakoti Karoliinassa on 15 paikkaa vanhuksille ja Palvelukoti Tuulikissa 11 vanhuksille, joilla on muistihäiriö. Hoiva Karoliina tarjoaa myös kotisairaanhoitoa ja kodinhoidollisia palveluita kaiken ikäisille ih- 20 misille. Hoiva Karoliinan toiminta-aluetta on Lohja ja sitä ympäröivät kunnat. Lisätietoja: www.hoivakaroliina.fi Hoitokoti Apilaniitty Oy tarjoaa ympärivuorokautista, turvallista ja laadukasta kuntoutumista edistävää hoiva- ja hoitopalvelua keskivaikeasti dementoituneille ja muistihäiriöisille asukkaille. Hoitokoti on rakennettu kauniille niitylle Lohjanjärven ja Kylpylähotelli Päiväkummun läheisyyteen. Hoitokodissa on 20 asukaspaikkaa. Lisätietoja: www.apilaniitty.fi Hellä Hoiva Seniorineuvonta Oy toimii yksityisellä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tuottaen toiminnallisia, taloudellisia ja lainopillisia neuvontapalveluita niin kuluttajille kuin yrityksille. Yhtiön tavoitteena on auttaa asiakkaita löytämään yhteistyössä ne ratkaisut, joiden avulla asiakas voi nauttia elämästään ja olla turvallisin mielin niin omasta kuin lähiomaisensa hyvinvoinnista. Seniorineuvonnasta on tässä lehdessä oma artikkelinsa. Seniorineuvonnan Internet-sivut löytyvät osoitteesta: www.seniorineuvonta.fi Unita Oy on Qvik Oy:n tytäryritys joka on perustettu vuonna 2009 yhdessä Hoitokoti Päiväkummun kanssa. Unitan tarkoituksena on tuottaa parhaita tietojärjestelmäpalveluita kokoamalla yhteen sosiaali- ja terveysalan sekä it-alan vahvoja asiantuntijoita. Unitan ensimmäinen tuote, henkilöstönohjausjärjestelmä Solina on julkaistu kesällä 2009 ja sitä kehitetään jatkuvasti yhdessä nykyisten ja tulevien asiakkaiden kanssa. Lisätietoja: www. unita.fi Lisätietoja koko allianssista löytyy myös Internetistä: www.hellähoiva.fi Hoitokoti Päiväkummulle on myönnetty ISO 9001:2008 standardin mukainen laatusertifikaatti Teksti: Anne Väätäinen N ordic Healthcare Group NHG Audit Oy on myöntänyt Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n kaikille hoitoyksiköille ja ryhmäkodeille ISO 9001:2008 standardin mukaisen laatusertifikaatin 9.5.2011. Sertifikaatin saaminen on julkinen tunnustus Hoitokoti Päiväkummun asiakkaille, henkilökunnalle ja muille sidosryhmille siitä pitkäjänteisestä kehittämistyöstä, jota olemme tehneet koko organisaatiomme olemassaolon ajan. Tämän systemaattisen työn tuloksena meillä on nyt hyvin toimiva sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä palveluidemme ydin- ja tukiprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja sitä kautta toimintamme jatkuvaan kehittämiseen ja johtamiseen asukkaidemme parhaaksi. Laadunhallinnan tavoitteena on entistä parempi asiakaslähtöisyys, palvelulupausten lunastaminen ja toimintaan kohdistuvien vaatimusten täyttäminen. Toiminnanohjausjärjestelmämme sisältää viiden ydin- ja neljän tukipro- sessin tarkat vaihekohtaiset kuvaukset, joissa on määritelty myös kunkin vaiheen tavoitteet ja mittarit. Näiden avulla pystymme valvomaan toimintaamme säännöllisesti ja parantamaan sitä. Toiminnan ydinprosessit ovat asiakassuhteen hallinta, ateria-, hoito-, ja asumispalvelut sekä ryhmäkotitoiminta. Toiminnan tukiprosesseihin kuuluvat henkilöstön-, talouden-, operatiivinenja strateginen ohjaus. Uusille työntekijöillemme järjestelmä toimii myös hyvänä perehdytyksen apuvälineenä. Toiminnanohjaus sisältää lisäksi myös asiakaspalautemenettelyn, sen seurannan sekä toimintatavat aina säännöllisiin johdon katselmuksiin asti. L aatutyön ydinasia on ymmärtää, että se ei tule koskaan valmiiksi, vaan aina tarvitaan systemaattista tavoitteiden, mittareiden ja toimintatapojen uudelleenarviointia sekä järjestelmään kuuluvien toimintaohjeiden ja kuvausten päivittämistä. Laatua ei ylläpidetä vain hienoilla kuvauksilla intrassa tai sertifikaatilla seinällä. Päiväkummun ryhmäkodeissa ja keittiö Karpalossa on sisäistetty, että laatua on kaikki se päivittäinen toiminta, jolla täytetään asukkaiden tarpeita, toiveita, odotuksia ja vaatimuksia. Jokaisella työntekijällä on yhtä tärkeä osuus laadukkaan hyvän hoidon ja palveluiden tuottamisessa. Hoitokoti Päiväkummun toimintaa ohjaa Elämänilon hoitofilosofia, jonka perustana on asukkaita kunnioittava arvomaailma, jota tukevat yhteisöllisyys, tiimityö, yksilövastuinen hoitotyö sekä moniammatillisuus ja vapaaehtoistyö. Tavoitteenamme on, että Hoitokoti Päiväkummussa tyytyväiset asukkaat, omaiset ja henkilökunta saavat hetkittäin elämäniloa enemmän kuin osaavat odottaa. ” on an tavoitteena Laadunhallinn töipi asiakasläh entistä parem stapausten luna syys, palvelulu tuviintaan kohdis minen ja toim . n täyttäminen en vaatimuste 21 Kuva: Jean Carneiro, sxc.hu Hyvä hoito on arvosidonnainen asia. Arvot ovat luonteeltaan suhteellisen pysyviä ja ne ohjaavat ihmisen tekemiä valintoja. Arvot ohjaavat näin myös sitä, miten hoitaja ja koko hoitokodin henkilökunta toimii asiakkaan hyväksi hänen arvomaailmaansa kunnioittaen. ELÄMÄN- ILON Teksti: Irma Väätäinen hallituksen puheenjohtaja, THM; SHO FILOSOFIASTA NOSTETTA HOITOKODIN ARKEEN H oitajan/työntekijän toimintaa ohjaa hänen henkilökohtaisen arvomaailmansa lisäksi muun muassa kunkin ammattikunnan eettiset ohjeet, yhteiskunnallinen arvomaailma, vanhusten ja muiden hoitoon liittyvät valtakunnalliset ja paikalliset ohjeistot sekä työyhteisöä ohjaava toiminta-ajatus ja – filosofia. Hoitokoti Päiväkummun henkilökunta on toimintansa alusta lähtien jo kymmenen vuotta sitten sitoutunut Elämänilon hoitofilosofiaan. Se lähtee ihmisarvon kunnioittamisen ja elämänlaadun korostamisen perusarvoista sekä niihin pohjautuvista periaatteista: yksilöllisyydestä, itsemääräämisoikeudesta, tasa-arvosta, itsehoidosta sekä turvallisuudesta. Elämäilon hoitofilosofia perustuu holistiseen ihmiskäsitykseen ja sellaiseen vanhuskäsitykseen, jossa ihminen pyritään ottamaan huomioon yksilöllisesti monenlaisine tarpeineen, toiveineen ja odotuksineen. Elämänilon filosofiasta elämänilon talo Hoitokoti Päiväkummun jo kymmenen vuotta jatkunut, laajentunut, ja monin tavoin kehittynyt toiminta perustuu Elämänilon hoitofilosofiaan. Sillä on juuret hoitokodin perustajasisaren Irma Väätäisen elämässä lähes 20 vuoden takaa hänen toimiessaan henkilökuntansa kanssa vanhusten hoidon kehittäjänä mm. Suursuon sairaalassa. Elämänilon hoitofilosofian varaan rakentuva vanhusten ja pitkäaikaishoidettavien nuorempienkin asukkaidemme hoito on kuin toimisimme talon rakentamista ohjaavien arkkitehtipiirustusten mukaan. Elämänilon hoitofilosofian ymmärtämistä auttaa, jos laittaa silmät kiinni ja miettii itseään ja jokaista hoidettavaa talona. Voi miettiä, millaiselta talo näyttää ulospäin, näkyykö sen ikkunoista pimeyttä vai valoa. Voi miettiä myös millaiselta tuntuu taloa lähestyä, siitä lähteä ja millaista siinä tuntuu olla ja asua. Jotta talo näyttäisi hyvin hoidetulta ja ikkunoista näkyisi valo ja elämisen ilo, voi moni talo tarvita ainakin jonkinasteista saneerausta. Tässä usein saneeraajalle tulee vastaan kysymyksiä varsinkin silloin, kun kyseessä on vanhus, jonka talo on jo luonnonlakien ja erilaisten sairauksien takia ihan romahtamaisillaan eikä hän itse tahdo enää jaksaa osallistua talonsa saneeraukseen eikä edes sen saneerauksen suunnitteluun. Valot ikkunasta ovat sammumaisillaan ja van- » 22 23 hus itsekin haluaisi lähteä talostaan ikiajoiksi siksi, ettei monikaan ole enää edes kiinnostunut avaamaan hänen talonsa ovea. Hoitoon tulevan vanhuksen kohdalla tällainen tilanne ei ole kovinkaan harvinainen, ja mitä pikimmin saneeraustyö aloitetaan, sen parempi. Tavoitteena huonokuntoisenkin vanhuksen kohdalla tulisi olla, että hän saisi lähteä iäisyyteen oman elämänsä talosta arvostettuna ja turvallisella mielellä elämästään tyytyväisyyttä, iloa ja kiitollisuutta tuntien. Talo, myös elämänilon talo, on rakennettava aina perustusten 24 päälle. Talon kivijalkaan, jonka päälle koko hoitokodin toiminta perustuu, on muurattu ne arvot ja periaatteet, jotka ohjaavat koko hoitokodin elämää ja toimintaa asukkaidemme parhaaksi. Peruskiveyksen lisäksi talossa on oltava myös seinät. Kun kyseessä on vanhus, on ensimmäisen tukiseinän liityttävä moniammatilliseen yhteistyöhön ja toisen omais- ja vapaaehtoistyöhön. Näiden tukiseinien pystyssä pysymistä auttaa, kun tukipalkkina niiden välillä toimii yksilövastuinen hoitotyö. Vastuuhoitajan tehtävänä on suunnitella ja koordinoida omais- ten ja moniammatillisen tiimin tuki kunkin asukkaan parhaaksi. Tervetuloa-kyltti oven päällä muistuttaa siitä, että hoitokodissa meidän jokaisen on tehtävä kaikkemme, jotta vanhus ja nuorempikin asukas kokisi hoitoon tullessaan itsensä syvällisesti tervetulleeksi tilanteessa, jossa hän väistämättä joutuu kohtaamaan monenlaisia sopeutumisen haasteita. Tulotilanteessa useimpien voimat ovat vähissä ja ihan uusi elämä edessä. Monilla on aitoa surua siitä, että entinen itsenäisempi elämä omissa ympyröissä jää nyt taakse. Moni vanhus ja nuorempikin asukas joutuu luopumaan paljosta siirtyessään uusiin oloihin, eikä ole ihme, jos valot sammuvat ikkunoista ja kaikki näyttää pimeältä. Tässä tilanteessa ei tulijalla ole vielä edes kykyä ottaa vastaan tietoa siitä, mitä uutta hän voi saada tilalle. Hoitajien tehtävänä onkin ainakin yrittää sytyttää valot asukkaan silmiin/ ikkunoihin menemällä häntä vastaan asukas- ja hoitoprosessissa niin pitkälle kuin mahdollista yksilöllisen tarpeen määrittelyn, suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin keinoin. Tässä auttaa, jos tuleva asukas ja hoitaja saavat rinnalleen omaisen/edunvalvojan ja ystäviä, joilla on tietoa ja voimia kertoa siitä talon historiasta, jonka avulla olisi mahdollista saada valot syttymään ikkunoihin. Elämänilon filosofiassamme keskeisenä tavoitteena on tyytyväinen asukas, tyytyväinen omainen ja tyytyväinen hoitaja/työntekijä. Asukaskeskeinen elämänilon talon rakentaminen on mahdollista yksilövastuisen hoitotyön keinoin. Se ei vielä kuitenkaan riitä, jos aiomme tehdä koko hoitokodista elämänilon talon. Tähän tarvitaan myös yhteisöllistä otetta. Tällöin jokainen hoitaja/työntekijä tuntee ryhmäkodin kaikkia asukkaita siinä määrin, että hän pystyy auttamaan asukkaita tässä ja nyt -tilanteissa edistäen samalla koko ryhmäkodin toimintaa. Tällöin asukkaiden/omaisten ja hoitajien/ työntekijöiden kesken, koko ryhmäkodissa ja koko hoitokodissa vallitsee MEhenki. Tämä on vaativaa, mutta samalla myös hyvin antoisaa työskentelyä. Tähän tarvitaan myös tiimityötä ja yhteisöllistä otetta, jotta tavoitteet tyytyväinen asukas, omainen ja työntekijä saavutettaisiin ja kokemuksia elämänilosta löydettäisiin. Elämänilon talo – Hoitokoti Päiväkummun näkyvä viesti Elämänilon talo on Hoitokoti Päiväkummun tuote- ja laatumerkki ”brändi”. Sen toivotaan valoisuudellaan olevan jatkuvasti myös henkilökunnan mielessä ja tuovan hyvää mieltä ja iloisia asioita hoitamiseen ja myös omaisten ja työtoverin kohtaamiseen. Sama talon kuva toistuu Hoitokoti Päiväkummun logossa – se tervehtii asiakkaita hoitokodin ovilla ja eteisissä. Se tulee vastaan kirjeissä, dokumenteissa ja esitteissä. Hoitokoti Päiväkummun Elämänilon filosofia palvelee asiakkaita ja heidän omaisiaan ja hoitokodin henkilökuntaa jo hoitoympäristöä valittaessa, hoitoa suunniteltaessa, toteutettaessa sekä arvioitaessa. Se palvelee myös uusien työntekijöiden valinnassa ja perehdytyksessä, opiskelijoiden ohjauksessa ja toimintoja ja toimintaympäristöä suunniteltaessa tai arvioitaessa. Hoitotyön lähtökohtana olevat arvot ja periaatteet ovat samalla koko hoitokodin toiminnan perusta ja siten myös se kivijalka, johon koko strateginen suunnittelu nojaa. Etsimällä määrätietoisesti hoitokodin arkeen muistoja, toivoa tuottavia ja ilahduttavia asioita, varmistamme osaltamme asiakkaillemme mahdollisimman laadukkaan elämän. Nämä edellä mainitut elämänilon talon piirustukset ovat toimineet karttana myös jatkuvalle laadun kehittämiselle. Määriteltyämme talon piirustuksiin yksityiskohtaiset kriteerit, tuloskortit, pystymme tekemään huolelliset kuntokartoitukset talosta ja arvioinnit siitä, mitä kohtia olisi milloinkin saneerattava. Olemme juuri käyneet läpi mittavan laatutyön ja saaneet sertifioitua ISO 9001:2008 standardin mukaisesti talomme kuntokartoituskriteerit ja koko laadun kehittämisjärjestelmämme. Tämä tukee meitä pitämään yllä entistä rikassisältöisempää elämää yllä niin yksilö-, ryhmäkoti-, yksikkö- kuin myös koko hoitokotiyhteisön tasolla. Laatutyön aikana olemme huomanneet, että myös elämänilon talon piirustukset kaipaisivat uudistamista mm. siten, että siinä näkyisivät paremmin esim. esteettisyysja yritystoiminnan arvoihin kytkeytyvä toimintamme. Elämänilon filosofian lisäksi talossa rakentamista ja saneeraamista ohjaavat sähköisten tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmien ohella myös vahva tietoperusta mm. tarve-, systeemi- ja yksilövastuisen hoitotyön teorioista sekä laatuteorioista. Laatuun on Hoitokoti Päiväkummussa ennen nykyistä sertifioitua järjestelmää liittynyt yksinkertaisuudessaan ajatus siitä, että me voimme elää ja työskennellä joko MUST-, WANT- tai WAUTSI- tasoilla. Laatutasoista MUST- taso (suomennettuna: täytyy, olla pakko) on minimita- so, jossa mm. toimii keppi ja porkkana. Se taso ei vielä ole ”alle riman”. Sille tasolle voimme kuitenkin ajoittain joutua ihan tahtomattamme esim. työkuorman äkillisesti kasvaessa joko asukkaista tai työntekijöistä johtuen. Tärkeintä on, ettei tuolle tasolle jäädä pitkäksi aikaa vaan tilanne pyritään ratkaisemaan mahdollisimman pian. WANT- taso (suomennettuna: tahtoo) on työntekijästä lähtevä taso, eli työntekijä tekee sen, mitä hän tahtoo ja pitää hyvänä. Hän kokee tietävänsä ja osaavansa asiat niin, ettei kannata vaivautua paljon asukkailta, omaisilta ja kollegoilta kyselemään. Tällainen voi toimia jonkin aikaa ja joissakin tilanteissa, mutta pian alkaa näkyä kaikenlainen kohtaamattomuus asukkaiden, heidän omaistensa ja muiden tiimiläisten kanssa. WAUTSItasolla koko toiminta lähtee asukkaiden ja heidän omaistensa sekä työtovereiden tarpeista, toiveista ja odotuksista ja työntekijä osaa hetkittäin antaa enemmän kuin toinen osaa odottaa. Tuolloin työntekijä pystyy tuottamaan WAUTSIn eli ilahduttavan kokemuksen. Ja on aivan varmaa, että tuosta ei yksikään hoitaja tai kukaan muukaan työntekijä tai yrittäjä jää itsekään osattomaksi. Tähän me Hoitokoti Päiväkummun Elämänilon filosofian päämärässämme pyrimme. Ilahduttava kokemus ”Wautsi” ei ole ilakoimista aina vaan ja kaiken aikaa, vaan se on kunkin kohdalla tietoista hetkittäistä nousemista arjen yläpuolelle: aitoa kohtaantumista arjessa koskettamisella, hymyllä, virkistyksen ja esteettisyyden luomisella ja vaikkapa oman asukkaan ilahduttamista valkovuokkokimpulla kevään koittaessa. 25 Tapahtumia UA LA L TE R A H JU SÄ K ► AS ► KE Kesäkauden avajaiset Länsi-Pasilassa Länsi-Pasilassa juhlittiin grillailun merkeissä kesäkauden avajaisia. Tilaisuuden päätähdeksi nousi Ilmattaren hoitajan Nalahauva. Tarjolla oli makkaran lisäksi Keittiö Karpalon tekemää herkullista paahtopaistisalaattia, tuoreita herneitä ja mansikoita. Teksti: Anna Lihavainen ja Taina Rajala Kotipolun tukiasukas Brita Lindroos askartelee joulukortteja Hoitokoti Päiväkummun yksiköille. Teksti: Laura Pasanen T VI H KA SI S RA ► TE Kevään ensimmäiset terassikahvit Ahtialan terassilla. Kahvi maistui pirteässä kevätsäässä ja hanuri soi taustalla. Ilo oli ylimmillään! Teksti: Niina Olaniyi I TT ER NS Häähumua ja syntymän ihmettä Väinölässä ► KO A tahdon. Kate Middleton ja prinssi William saivat vihdoin toisensa Väinölän asukkaiden pyyhkiessä liikutuksen kyyneleitä. Päivän onnenhetket jatkuivat, kun Väinölästä äitiyslomalla oleva hoitaja tuli vierailulle suloisen tyttövauvansa kanssa. Asukkaiden ja hoitajien suut olivat yhtä hymyä, kun vauva siirtyi sylistä syliin. Väinölässä esitettiinkin toivomus, että tarvittaisiin lisää kuninkaallisia häitä ja kauniita vauvoja piristämään päivää. ► KO Vipulan ahkerat eturivin jumppaajat pitivät huolen, että tuokiossa oli menoa ja meininkiä. Teksti: Jonna Lindberg Teksti: Henna Kastikainen Kuvat: Susanna Paavola urinko paistoi pilvettömältä taivaalta aamusta alkaen ja sää oli kaunis kuin morsian. Aivan kuin luonto olisi juhlistanut kauan odotettuja suuria kuninkaallisia häitä! Väinölässä herättiin juhlapäivänä virkeänä ja tavallisesti aamupäivään nukkuvat asukkaat hieraisivat unihiekat pois silmistään kuullessaan, että ovat saaneet kutsun aitiopaikalle taulu-TV:n ääreen todistamaan sitä, kun prinsessa sanoo prinssilleen JU VI RA I M ► AS ER A PP Yhtye Sakarat kävi esiintymässä Ahtialassa. Asukkaillakin alkoi tanssijalka vipattamaan tuttujen sävelten tahdissa. Teksti: Niina Olaniyi Vipulassa kävi vierailulla pieni karvainen kaveri, joka tuotti suurta iloa asukkaille. Teksti: Jonna Lindberg 26 27 Kerttu Retket & Eero 47 -vuotishääpäiväjuhlintaa Väinölässä Teksti: Paula Malmberg Väinölässä koettiin tunnelmallisia ja herkkiä hetkiä, kun Väinölän asukas Kerttu Saarenheimo juhli miehensä Eeron kanssa 47:tä hääpäiväänsä. Ravintolassa nautitun hääaterian jälkeen upeat kukat hurmasivat muidenkin asukkaiden sekä hoitajien mielen. TIESITKÖ? Hoitokoti Päiväkumpu ja Hellä Hoiva –allianssi messuilla Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin helmikuussa Duuniin.net-messut, Suomen suurimmat ammattikorkeakouluopiskelijoiden uraja rekrytointimessut, joilla myös Hoitokoti Päiväkummulla oli oma osastonsa. Hellä Hoiva –allianssi osallistui Hoitokoti Päiväkummun johdolla toukokuussa Espoon Otaniemessä sijaitsevassa Otahallissa järjestettyyn kaksipäiväiseen TERVE-SOS 2011 –tapahtumaan. Messuilla kävi lähes 3000 sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaista sekä opiskelijaa. Tavataan messuilla jälleen ensi vuonna! Teksti: Paula Malmberg Ainola ”Työikäisen muisti ja muistisairaudet” –kirjassa Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikön vastaava hoitaja Sanna Kylliö kirjoitti vastikään ilmestyneeseen WSOY:n julkaisemaan ja Sirpa Granön ja Heidi Härmän toimittamaan kirjaan ”Työikäisen muisti ja muistisairaudet” artikkelin ryhmäkoti Ainolan, Suomen ensimmäisen työikäisten muistisairaiden tehostettuun palveluasumiseen tarkoitetun 28 Hoitokoti Päiväkummun Sanomat 20 ryhmäkodin toiminnasta. Kirjaan on koottu tietoa sekä työikäisten muistisairaiden kuntoutuksesta että muistista, ja se on tuotettu osana RAY-rahoitteista Erityisosaamista työikäisille –hanketta. Teksti: Paula Malmberg Lähde: www.wsoypro.fi 29 Vappu TIESITKÖ? Päiväkumpulaiset Naisten Kympillä Teksti: Paula Malmberg Päiväkummun taiteilijat esille Helmikuun alusta lähtien on voinut ihailla kuvataideryhmäläisten ja Irja-asukkaan upeita töitä Itä-Pasilan Sampolassa. Avajaisiin oli ehtinyt mukava joukko asukkaita, omaisia ja henkilökuntaa. Samalla juhlistettiin esikouluikään ehtineen 6-vuotiaan Itä-Pasilan syntymäpäivää. Tunnelma oli kodikkaan juhlava kukkien, kuohuviinin ja vaahtokarkkien höystäessä taide-elämyksiä. Tilaisuudessa kuultin runoja, tunnelmoitiin taulujen inspiroimina laulaen Isontalon Antista ja Rannanjärvestä, tähdistä meren yllä ja täti-Moonikasta. Vauhdikkuuttakaan ei tauluista puuttunut, joten Baddingin Bensaa suonissa kuului myös repertuaariin. Jokaisen näyttelyssä olevan kuvan takana on kokonainen elämä ja tarina. Persoonalliset viivat ja värivalinnat näkyvät katsojalle, jonka omat lähtökohdat ratkaisevat, millaisena teos välittyy. Irja-asukkaan töiden keveys ja valo muistuttavat meitä pakkasten jälkeen odottavasta keväästä. Tervetuloa uppoutumaan uusiin ulottuvuuksiin! Perinteinen Naisten Kymppi –liikuntatapahtuma järjestettiin Helsingissä 22.5. jo 18. kerran. Päiväkummusta on ollut perinteisesti mukana joukkue tapahtumassa, ja tänä vuonna se koostui lähes kol- mestakymmenestä iloisesta liikkujasta, jotka saivat nauttia upean sään lisäksi Keittiö Karpalon tarjoamista eväsherkuista. Vipulassa jouluna 2010 piparin tuoksuisia tunnelmia joulun alla. Suorituspaineista huolimatta piparien leipominen sujui hyvin, kertoo EevaLiisa Vipulasta, Itä-Pasilasta. Teksti: Jonna Lindberg Vappujuhlaa Ahtialassa a Omaiset olivat viihdyttämässä asukkait a sim emä atek Om a. laululla ja kitarasoitoll . maistui hyvältä munkkien kera Teksti: Niina Olaniyi Teksti: Mirja Ilkka 30 31 Opiskelijayhteistyö peruskoulujen, erityisoppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa on ollut keskeinen osa Hoitokoti Päiväkummun elämää koko sen 10-vuotisen historian ajan. Hoitokotikoulu Teksti: Irma Väätäinen Hoitokotikoulun päättäjäisiä vietettiin 26.5.2011 Länsi-Pasilan Viherhuoneessa. Päättäjäisten jälkeen asukkaiden kanssa tehtiin kesäinen retki viereiseen vehreään Keskuspuistoon. 32 T ämä monialainen yhteistyö on liittynyt osittain myös yhden perustajasisaren, Irma Väätäisen, koulutus- ja kokemustaustaan erilaisista opetusalan tehtävistä mm. sairaanhoidonopettajana ja alan ylitarkastajana. Yhteistyö Hoitokoti Päiväkummun ja Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen (HESOTEN) kanssa alkoi perinteisistä työssäoppimisjaksoista Vuosaaren yksikössä. Itä-Pasilan yksikön käynnistyttyä v. 2005 siellä otettiin käyttöön Hoitokoti Päiväkummun ja Prime Solutionsin kanssa yhdessä kehittämä Elämisen malliin ja prosessimenetelmään pohjautuva asiakastietojärjestelmä PrimeCare. Kun tämä otettiin käyttöön myös HESOTE:ssa opetusvälineeksi, yhteistyö koulun ja kentän välillä alkoi saada uusia muotoja. Opetusta alettiin järjestää ajoittain elämisen toiminnoittain koko ryhmälle erityisesti vanhustyöhön valmistuville opiskelijoille. Näin eräänlainen Hoitokotikoulu sai alkunsa yhteistyössä vanhustyön koulutusohjelman opettajien Leena Pietisen ja Annika Huvisen kanssa. Keväällä 2011 Hoitokotikoulu sai uusia muotoja Länsi-Pasilan yksikön valoisan Viherhuoneen toimiessa osittain myös evakkotiloina HESOTEN saadessa yllättäviä saneeraushaasteita. Torstaiset n. 20 opiskelijan opetuspäivät toivat uutta kokemusta ja monenlaista väriä niin opiskelijoiden, opettajien kuin asukkaiden ja hoitajienkin elämään. Oli innostavaa kokea, että myös muut kuin hoitotyön opettajat olivat oivaltaneet tämän yhteistyön piristävät mahdollisuudet. Myös käytännön kentältä saadut ja henkilökunnan koulupäiviin tuomat kentän kokemukset olivat omiaan laajentamaan ja syventämään oppimiskokemuksia. Myös henkilökunnalla oli mahdollisuus päivittää osaamistaan monessa asiassa. Hyvien kokemusten jälkeen toiveena olisi saada jatkaa ja edelleen kehittää käytännönläheistä oppimista. 33 Teksti: HESOTEn opettaja Annika Huvinen Hoitokotikoulun opiskelijoiden järjestämä hemmottelupäivä Hoitokotikoulun opiskelijat järjestivät Hoitokoti Päiväkummun Länsi- ja Itä-Pasilan ryhmäkotien asukkaille 17.2.2011 hemmottelupäivän. Päivän toteuttivat Hesoten vanhustyön lähihoitajaopiskelijat luokilta VANS10KL ja VANK11KL yhdessä opettaja Annika Huvisen kanssa. Seuraavassa opiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia päivästä. Väinölä Hemmottelupäivänä oli pakkasta -22 astetta, mutta päivä oli upean aurinkoinen. Veimme kolme asukasta ulkoilemaan. Puolen tunnin reipas lenkki raittiissa ilmassa ilahdutti ja piristi asukkaita. Meitä ilahdutti erityisesti erään asukkaan ketteryys liukkaalla kelillä ja Liisan punaiset posket. Erään asukkaan levottomuus ja jatkuva liikkeelläolo oli hämmentävää. Tuttu hoitaja ja rauhallinen laulaminen saivat asukkaan rauhoittumaan ja pysähtymään pieniksi tuokioiksi. Tämä herätti ajatuksia. Ilmatar-Spa Viherhuone vaikutti hemmottelupäivänä kylpylämäiseltä – tunnelma oli rauhallinen ja hyväntuulinen. Asiakkaita oli ajoittain jonoksi asti. Hieronta ilahdutti monia asukkaita. Anna-Maija Ruhasen tunneilla opittua tietoutta käden hieronnasta ja aivojumpasta oli upea toteuttaa käytännössä. Oli myös hyödyllistä nähdä, mitä merkitsee hahmottamisen häiriö, sillä tähän asti se on ollut vain teoriassa tuttua minulle. Olin yllättynyt kuinka hyvin 34 oman ryhmän yhteistyö sujuu ottaen huomioon, ettemme vielä tunne toisiamme kovin hyvin. hän tuolle rouvalle saisi ystävän, joka olisi kiinnostunut samoista asioista kun hän? Ainola Istuin Ainolan sohvalla ja keskustelin kollegan kanssa. Ihan kylkeeni istahti naisasukas ja antoi kätensä silitettäväksi. Opiskelijat olivat varmaan juuri hoitaneet hänen kätensä, sillä iho tuntui tavattoman pehmeältä. Hän painoi päänsä olkapäälleni katse koko ajan alas suunnattuna. Katseemme eivät kohdanneet kertaakaan. Hetki oli rauhallinen ja hyvä. Kun muuta yhteyttä ei ole, voi kuitenkin olla inhimillinen yhteys hellän kosketuksen kautta. Vanamo Vanamossa lauloimme yhdessä, luimme lehtiä asukkaille, juttelimme ja osallistuimme arjen toimintaan. Vanamon seinät oli maalattu kauniisti. Olin kovin vaikuttunut siitä, että pääsin aidossa työtilanteessa näkemään, miten kollegat ottivat ihanasti vanhuksiin kontaktia. Näki kyllä, että he ovat valinneet oikean alan! Siitä tulikin heti mieleeni, että aivan samasta asiasta olen itsekin työssäoppimispaikoissa kiitosta saanut. Kuvittelin vain olevani jotenkin erilainen kuin mitä oikeasti olen. Nähtävästi sitä ei huomaa millainen itse on, sitä huomaa vain miten muut käyttäytyivät. Mieleeni jäi mieshoitaja, josta ajattelin heti, miten rauhallinen ja lämmin ihminen hän on. On hienoa, että miehetkin kokevat tämän alan omakseen! Olin ylpeä ryhmämme toiminnasta, kaikki hoitivat hienosti osuutensa. Vipula Käsien hieronnasta ja kynsien lakkauksesta oli helppo aloittaa. Sitten hieroimme niska-hartiaseutua, vaikka meillä ei koulutuksessa juurikaan hierontaa opeteta. Hieronnan voi ajatella olevan myös caring touch (Estabrooks). Silloin vaatimukset hieronnan laadulle eivät ole niin korkeat. Kullervo Aloitimme toimintapäivän lukemalla hienon tarinan Juha Miedosta. Juttu herätti positiivisia tuntemuksia asiakkaiden keskuudessa, henkilökunnassa ja myös lukijoissa. Lopuksi pidimme tietokilpailun, jonka V-P voitti ylivoimaisesti ja sai palkinnoksi kimaltelevan ruusukkeen. Eräs rouva, joka yleensä vetäytyy omiin oloihinsa, oli myös mukanamme monta tuntia juttelemassa. Mistä- Opettajan mietteitä päivästä Päivä oli opetuksellisesti korkeatasoinen. Opiskelijat saivat erilaisia kokemuksia kohtaamisesta, hoitamisesta, yhteisössä olemisesta ja erilaisista asukkaista. He havainnoivat myös ammattitaitoisten hoitajien työskentelyä. Kaikki asukkaat olivat kertoneet opiskelijoille viihtyvänsä hyvin Hoitokoti Päiväkummussa. Kuvataideopettajana hoitokodin arjessa U udenmaan taidetoimikunnan Taidetta terveyden eteen -hankkeen myötä päädyin Päiväkummun kuvataideopettajaksi kuluneeksi talveksi. Viimeisen kuuden kuukauden aikana perinteiset kuvataideryhmät ovat pyörineet Itä- ja Länsi-Pasilassa sekä Vuosaaressa. Tämän lisäksi minulla on ollut mahtava tilaisuus tutustua useaan Päiväkummun asukkaaseen henkilökohtaisesti. Asukkaan toimintakyvyn mukaan kahdenkeskisissä kohtaamisissa olemme katselleet vanhoja valokuvia ja jutelleet niistä kumpuavista muistoista, tarkastelleet seiniltä löytyviä tauluja maisemineen, esineitä ja niiden muotoja. Hyvän musiikin tahdissa omassa huoneessa maalaillen keskustelu rönsyilee elämään yleensä ja niihin teemoihin, mitkä kullekin ovat tärkeitä. Toisinaan iltaisin kaikki kynnelle kykenevät ovat kokoontuneet vapaamuotoiseen kuvataidetuokioon Kullervoon tai Sampolaan. Asukkaan toimiminen mallina hiilipiirroksessa tai vesiväriluonnoksessa on hetki, jolloin huomio kohdistuu vain malliin ja hänen piirteisiinsä pienintä yksi- tyiskohtaa myöten. Jokainen kykenee toimintakyvystä huolimatta olemaan huomion kohteena. Muistoksi piirroshetkistä on jäänyt omakuva seinälle. Parhaimmillaan työn onnistuessa oman kuvan näkeminen on itsetuntoa kohottava kokemus. Yksi antoisimmista toimintamuodoista ovat olleet galleria- ja museokäynnit, jolloin asukkaan kanssa matkasta taidenäyttelyyn on muotoutunut varsinainen elämys raitiovaunuineen tai taksilla liikkuen, kahvia ja pullaa unohtamatta. Kevään kohokohtana mainittakoon Itä-Pasilan Sampolassa järjestetty taidenäyttely avajaisineen, jonne olivat kaikki Päiväkummun asukkaat omaisineen tervetulleet. Lämmin kiitos kaikille kuluneesta ajasta! Mirja Ilkka www.mirjailkka.fi P.S. Lisätietoa henkilökohtaisista kuvataidehetkistä voi kysellä suoraan [email protected] 35 Seniorineuvonta Kalevalan tarinat Itä-Pasilan yksilön seinillä Teksti: Paula Malmberg Hoitokoti Päiväkummun kuvataideopettaja Mirja Ilkka maalasi loppukeväällä upeat Kalevala-aiheiset kuvat Itä-Pasilan yksilön porraskäytävän seinille ilahduttamaan asukkaita, työntekijöitä ja Itä-Pasilassa käyviä omaisia ja muita vieraita. Kiitos Mirjalle mieltä ilahduttavista maalauksista! 36 Seniorineuvonta – onnistuva ikääntyminen ja hyvä vanhuus Teksti: Seniorineuvonnan toimitusjohtaja Jaana Sulkava O nnistuva ikääntyminen rakentuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, toimintakyvystä ja aktiivisesta elämänotteesta. Seniorineuvonnan palveluilla on tarkoitus vahvistaa ikäihmisen hyvinvointia ja terveyttä suojaavia tekijöitä, tukea olemassa olevia voimavaroja sekä tarvittaessa järjestää hyvää hoitoa ja huolenpitoa kotiin tai palvelujen piiriin. Seniorineuvonta auttaa löytämään ne palvelut, joiden avulla asiakas voi nauttia elämästään ja olla turvallisin mielin niin omasta kuin lähiomaisensa hyvinvoinnista. Seniorineuvonnassa sovitetaan asiakkaan tarpeet, toiveet ja resurssit sekä palvelujärjestelmän mahdollisuudet yksilöllisesti ja joustavasti asiakkaan tarpeisiin. Seniorineuvonnan palvelut sisältävät asiakkaan tulevaisuuden suunnittelua, laaja-alaista palvelutarpeen arviointia ja resurssikartoitusta sekä palveluiden järjestämistä. Asiakaslähtöisessä palve- luohjauksessa asiakas saa tietoa sosiaalisista, terveydellisistä, taloudellisista ja riskienhallintaan liittyvistä asioista. Seniorineuvonnasta saa tietoa myös ikäihmisen elämään liittyvistä yhteiskunnallisista etuisuuksista ja niiden hakemisesta mm. palvelusetelistä, Kelan etuuksista, kotitalousvähennyksistä jne. Seniorineuvonnasta asiakas saa tietoa mistä ja miten saa tarvittaessa tukea, apua ja palveluja kotiin tai ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Seniorisuunnitelmalla on mahdollisuus valmistautua omaan tulevaisuuteen. Palveluntuottajien näkökulmasta keskitetty asiakassuhteenhallinta mahdollistaa asiakaslähtöisen palveluketjun, markkinatilanteen laaja-alaisen hyödyntämisen (asiakastarpeet ja tarjonta kohtaavat) sekä hoitopaikkojen käyttöasteen ja kannattavuuden tehostamisen. Seniorineuvonta järjestää ikäihmisille mm. Onnistuva ikääntyminen -luentoja. In Memoriam Eeva-Mamman muist olle Eeva-Mummin saatto On lähdössä rakas mummi, suuren perheen ja suvun. Hän myös monen lapsosen kummi, sai yllensä potilaan puvun. Tuo vanha Marian sairaalahuone, on koti saattokodeista parhain. Kun vielä tuli infarkti tuore, ja vei mummilta voimat kuin varkain. Siinä lapset väsyksiin asti, äitinsä vierellä valvoi, ja nöyränä kävijät kaikki, mummia arvosti, palvoi. Sinä mummin tyttö-kulta, et kyyneleitäs pidätellä voi. Mummin kohta kun peittävi multa, ja tutun kappelin kellot soi. Silität mummosi tukkaa, ja otsaa kalpenevaa, pehmyttä posken nukkaa, ja rintaa ahdistavaa. Eeva-Mamma in memoriam 20.2.1925-9.5.2011 Sitten mummin käteen sä tartut, ja hiljaa muistelet. Miten mummin lämmössä vartuit, ja sinne yhä kaipailet. Teksti: Irma Väätäinen Kymmenen vuotta sitten matkusti Hoitokoti Päiväkummun perustajasisarten, Irman, Mirjan ja Annelin, Eeva-äiti junalla Nurmeksesta katsomaan, miten hänen tyttärensä pärjäävät juuri perustamansa hoitokodin kanssa. 38 N äkemäänsä ja kokemaansa tyytyväisenä hän lähti Lucian päivänä tyttärensä kanssa asioilleen kaupungille. Pyörtyminen metron liukuportaissa ja suuren vuotavan lihaskimpaleen irtoaminen säärestä ja vielä illalla yllättänyt sydäninfarkti muuttivat Eeva-äidin vielä 10 vuotta kestäneen loppuelämän suunnitelmat. Rakkauttaan ja uskollisuuttaan kotiseudulleen runoissaan vannoneena hän oli lopulta valmis muuttamaan vanhimman tyttärensä kotiin Helsinkiin jalkansa kuntoon saamiseksi. Kun jalka oli kunnossa ja rupijuhlat pääsiäisenä vietetty, Eeva-Mamma oli valmis muuttamaan tyttäriensä hänelle hankkimaan asuntoon Vuosaaren hoitokodin lähelle. Eeva-Mamma ehti käydä pienen kävelymatkan päästä vapaaehtoistyössä Hoitokoti Päiväkummussa noin neljä vuotta ennen siirtymistään sinne asukkaaksi muiden Sinä rakas mummin poika, et heti katsoa voi. Miten hiljalleen tuonen kutsu, sinun rakkaalle mummilles soi. joukkoon. Mamman intoa vanhustovereiden vapaaehtoiseen auttamiseen kuvastaa se, että hoitajat kokivat voivansa tarkistaa kellonsa siitä, kun Eeva painoi ovikelloa seitsemältä aamulta. Eeva oli mieluinen vieras hoitokodissa. Hän auttoi vanhuksia monissa pienissä arjen asioissa, luki heille lehtiä ja runoja, sekä omia että toisten tekemiä, ja laulatti ahkerasti. Hän oli myös innokas ulkoiluttaja ja hyvä kuuntelija ja keskustelija ja mukava saattaja kirkko- ja konserttireissuilla ja erilaisilla retkillä. Hän osallistui Vuosaaren lisäksi myös erilaisiin tilaisuuksiin Itä- ja Länsi-Pasilan yksiköissä, ja niin hänestä tuli vähitellen koko Päiväkummun Eeva-Mamma. Näin hän sai myös toteuttaa haavettaan olla vielä ”apuhoitajana” sen jälkeen, kun hän oli hoitanut halvaantunutta äitiään 11 vuotta vuodepotilaana kodissaan puutteellisissa maalaisolosuhteissa viisilapsisen perheen ja karjanhoidon ohella. Äitinsä lisäksi hän oli saattanut sylistään lempeästi taivaan kotiin myös monta muuta suvun jäsentä, ja niinpä hänen lapsuuden kotiaan Nurmeksessa voitiin hyvällä syyllä kutsua paitsi synnytyslaitokseksi myös saattokodiksi. Jäätyään leskeksi 52-vuotiaana ja havahduttuaan totaalisen tyhjän pesän kauteen lasten lähdettyä maailmalle ja navetan tyhjennyttyä Eeva selvisi elämälle Nurmekseen jääneen poikansa, runosuonensa sykinnän, asuinympäristön muutosten, uusien harrastusten ja vahvan uskonsa turvin. E evan roolimuutos auttajasta autettavaksi tapahtui hoitokodissa hitaasti ja lempeästi tilanteeseen mukautuen. Hän oli onnellinen saadessaan auttaa ja myös saadessaan apua. Hän oli valmistautunut Jatkuu seuraavalla sivulla. Nyt tulevat rakkaudesta, suru ja kyyneleet. Sä lupaat itsellesi, tee aidosti, minkä teet. Laulut, hymnit mummille soivat, runot, rukoukset luetaan. Muistot mieliimme nousta voivat, ja me toisiamme tuetaan. Sä opetit mummimme meille, miten yhdessä eletään. Miten kuljetaan maailman teillä, miten hyvästit jätetään. Sua kiitämme elämästä, kun vielä silmiisi katsoa saamme. Me hiljalleen toivumme tästä, vaikka syvästi kaipaamaan jäämme. Tyttäret Irma, Mirja ja Anneli sekä koko jälkikasvu 39 GALLUP Kesä on juuri aluillaan, ja halusimme tällä kertaa selvitellä asukkaiden mielipiteitä siitä, mikä kesässä on parasta ja millaisia kesämuistoja heillä on. Haastattelut: Paula Malmberg ja Laura Pasanen hyvin myös kuolemaansa ja arvelikin olleensa jo pitkään elämän jatkoajalla. Hänen hartain toiveensa oli, että edes yksi hänen lapsistaan olisi pitämässä häntä kädestä, kun hänen viimeinen hetkensä koittaa. Me, hänen jälkikasvunsa olemme puolestamme onnellisia siitä, että hänen 86 vuotta kestänyt elämänsä sai päättyä ikimuistoisen saattojakson jälkeen kuluvan kevään valkovuokkojen kukkiessa, äitienpäivän tunnelmissa, läheisten omaisten pitäessä häntä kädestä, silittäessä hänen kalpenevaa otsaansa ja laulaessa hänelle rakasta Suvivirttä. Meille omaisille muistoksi jäi myös saaton aikana yhdessä valmistamamme äitienpäivänkortti runoineen, pitkä mutta kaunis saattomatka Nurmekseen ja ikimuistoiset jäähyväiset omaisten, ystävien, kummilasten ja naapureiden kanssa. Me omaiset olemme syvästi kiitollisia Hoitokoti Päiväkummun asukkaille ja henkilökunnalle äitimme viimeisestä kymmenestä onnellisesta elinvuodesta ja lämpimästä osanotosta suruumme. Olemme syvästi kiitollisia myös Malmin/Marian sairaalan os. M4:n henkilökunnalle kyvystä tukea niin osaavasti ja empaattisesti kuolevaa äitiämme ja meitä omaisia paitsi saaton aikana myös rakkaan äitimme, mummimme ja isomummimme siirryttyä ajasta ikuisuuteen. Osa Eeva-Mamman jäähyväisrunosta runokirjasesta ”Kotikoivuni juurella” Onhan omaisia, ystäviä joitakin mulla elon polulle luotu ja tielleni tulleet. Mulle tukea ootte te antaneet surun laaksosta usein kantaneet. Suljen silmäni muistojen kyyneliin Teitä kaikkia kiitän ja viel´ siunaan niin. 1. Mikä on parasta kesässä? 2. Mikä on paras kesämuistosi? Aune, Ryhmäkoti Vanamo: 1. Aurinko ja lämpö. 2. Soutelen Hämeessä Suonojärvellä. Toisella puolella järveä kohoaa havumetsää ja kukkuloita, toisella on asutusta. Olimme sota-aikana tuolla pommituksia paossa. Mira, Ryhmäkoti Kotipolku: 1. Loma ja uiminen kesällä, mökkeileminen ja auringosta ja helteistä nauttiminen. 2. Linnanmäki. Laitteet, ne hurvittelulaitteet ja kaikki on tosi kivoja. Ja Korkeasaari. Korkeasaaresta eläimet. 40 Hilja, Ryhmäkoti Ilmatar: 1. Lämpö ja aurinko. 2. Kun olimme risteilyllä merellä Helsingin edustalla. Markku, Ryhmäkoti Kullervo: 1. Voi olla paljon ulkona. 2. Paljon, paljon muistoja, vaikea erotella. Maaret, Ryhmäkoti Ahtiala: 1. Lämpimät ilmat, ystävät, oma koti ja hyvä ruoka. 2. Omaisten tapaaminen, rakkaat halaukset ja hyvät ystävät. Jussi, Ryhmäkoti Vipula: 1. Aurinko. 2. Kavereiden kanssa oleminen. Markku, Ryhmäkoti Vellamo: 1. Uiminen ja laulaminen. Laulan Kamarikuoro Kontrapunktissa. 2. Pikkupoika-ajat, kun käytiin siskon kanssa uimassa Kumpulan maauimalassa. Keittiönurkka Britakakku 12 annosta Pohja 125 g leivontamargariinia (rasvaa 80 %) 1 dl sokeria 3 kpl keltuaista 1 1/2 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 1 dl kevytmaitoa Pinnalle 3 kpl valkuaista 1 1/2 dl sokeria Täyte 3 dl kuohukermaa 2 rkl sokeria 2 tl vaniljasokeria 200 g vadelmia Koristeeksi 1 dl sitruunamelissaa Vaahdota rasva ja sokeri. Vatkaa joukkoon keltuaiset yksi kerrallaan. Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Voitele leivinpaperi. Levitä taikina sen päälle uunipannun kokoiseksi levyksi. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja vatkaa sokeri vähitellen joukkoon. Kun seos on jäykkää ja kiiltävää, levitä se pohjataikinan päälle. Paista kakkua 175-asteisessa uunissa 20–30 minuuttia, kunnes marenki on kauniin vaaleanruskeaa. Anna jäähtyä. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Puolita jäähtynyt kakkulevy. Nosta toinen puolikas tarjoiluvadille. Levitä päälle kermavaahto ja vadelmat. Nosta toinen kakkulevy päälle. Koristele sitruunamelissan lehdillä. •Levitä marenkitaikina puhtaalla nuolijalla. Jos marenkitaikinaan sekoittuu rasvaista kakkutaikinaa, vaahto voi laskea. •Täytä kakku juuri ennen tarjoilua, niin sen rapeus ei kärsi. •Jos käytät pakastevadelmia, valitse suomalaisia ja käytä ne kohmeisina. Sulaneet pakastevadelmat värjäävät täytteen ja murskaantuvat. •Muuntele täytettä makusi mukaan. Kermavaahdon lisänä voit käyttää tuorejuustoa tai rahkaa, vadelmat voit korvata muilla marjoilla tai hedelmillä. 42 Laatinut: Emilia Kolari Kuva: Timo Villanen Ohje ja kuva julkaistu Maku-lehden luvalla. Lähde: http://www.maku.fi/resepti/britakakku Kesäpäivä Jälleen kukkii niittyleinikki lentää perho kaunis valkosiipi. Kantaa tuuli tuoksua sireenin linnunlaulu pääni yllä kiirii. Paistaa päivä, tunnen lämmön sen. Näen taivaan kirkkaan sinisen. Hohtaa järvenselkä hopeinen päivänkehrä laskee taakse sen. Yö nyt saapuu, hiljaa verkalleen. Kuuhut kiertää, kulkee taivaan rantaan. Painaa lintu päänsä siivelleen. Huilun ääni jostain kaukaa kantaa. Tuuli nukkuu, luonto hiljaa on. Kesäyön on rauha sanaton. Vielä hetki aikaa aamuun on, päivään uuteen, nousuun auringon. Anneli Kammonen