1. No category

2015
2 : herttua.fi
HERTTUA TARJOAA
LAADUKKAITA KUNTOUTUSJA HYVINVOINTIPALVELUJA
Herttuan Kuntoutuskeskus on yksi Itä-Suomen johtavista kuntoutus- ja työhyvinvointipalvelujen tuottajista
ja kehittäjistä. Laadukkaan kuntoutuksen mahdollistaa
lähes 30 vuoden kokemus, jatkuva asiakaslähtöinen
toiminnan kehittäminen sekä osaava ja työhönsä
motivoitunut henkilökunta.
HERTTUA UNELMAPAIKKA KUNTOUTUMISEEN
Herttuan Kuntoutuskeskus sijaitsee Savonlinnan Kerimäellä kristallin
kirkkaan Puruveden rannalla, puhtaan ja rauhallisen luonnon ympäröimänä,
vain 20 minuutin ajomatkan päässä Savonlinnan keskustasta. Herttuassa
on 82 viihtyisää kahden hengen huonetta ja palveluksessasi on yli 40
hyvinvoinnin ammattilaista. Herttua tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet
kuntoutumiseen ja arjen keskellä tapahtuvaan virkistäytymiseen
niin ryhmille kuin yksittäisille asiakkaille.
KESKEISIÄ KUNTOUTUSTOIMINTOJAMME
•
•
•
•
Kelan ASLAK-, TYK- ja TULES-kuntoutus
Kelan aikuisten työuupumuskurssit
Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys
Kelan vaikeavammaisten
avoterapiapalvelut
• Veteraani- ja sotainvalidikuntoutus
• Ammatillisen kuntoutuksen palveluja
työeläkelaitoksille
MUITA PALVELUJAMME
• Tuetut sosiaaliset lomat
• Työhyvinvointipalvelut
mm. TYHY-päivät ja kuntoremontit
• Fysioterapia
• Kuntotestaus
Sisällys
4Työfysioterapeutti Mirja Hirvonen
Työelämän asiantuntija osana moniammatillista tiimiä
5
Kelan TYK - työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus
6ASLAK-kuntoutuksesta virtaa työhön ja elämään
7
Kelan ASLAK-kurssit
10Työikäisten tuki- ja liikuntaelinten sairauksista
ja kuntoutumisesta
12 Kelan TULES-kurssit
14 Kelan aikuisten työuupumuskurssit
15 Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys
herttua.fi : 3
Työelämän asiantuntija
osana moniammatillista tiimiä
ASLAK- ja TYK-kuntoutuksissa ammatillisesti syvennetty osuus on suuri. Työelämän asiantuntija, joka auttaa
työympäristöön ja ammatilliseen osaamiseen liittyvissä asioissa, on niinikään merkittävässä roolissa tässä
prosessissa. Herttuassa päätoimisena työelämän asiantuntijana työskentelee työfysioterapeutti Mirja Hirvonen.
- Parhaimmillaan kuntoutus
on oppimis­
prosessi, joka
saa aikaan
muutoksen
niin fyysisellä
kuin henkisellä
tasolla, Hirvonen kertoo.
- Me ammattilaisina annamme avaimia ja
ohjaamme, mutta vastuu muutosten toteuttamisesta on kuntoutujalla itsellä. Koko muutosprosessin ajan kuntoutujan tukena on
ryhmästä vastaava moniammatillinen tiimi.
Työelämässä tapahtuu paljon muutoksia ja
monien jaksaminen on tällaisessa muutosvauhdissa koetuksella. Kuntoutuksessa
pyrimme yhdessä löytämään ne voimavarat
ja keinot, jotka auttavat jaksamaan. Siksi myös
työnantaja ja esimiehet pyritään sitouttamaan
mukaan kuntoutukseen mahdollisimman
hyvin ja varhaisessa vaiheessa, jotta kuntoutuksesta saataisiin myös työyhteisöissä
4 : herttua.fi
mahdollisimman suuri hyöty, Hirvonen jatkaa.
Mirja Hirvonen näkee roolinsa moni­
ammatillisen tiimin jäsenenä, joka toimii
usein myös ryhmänohjaajan työparina. Tämä
tarkoittaa sitä, että työelämän asiantuntija on
mukana ryhmän tutustuessa ja ryhmäytymisprosessissa sekä suuressa roolissa yhteistyöpäivän suunnittelussa.
- Parhaimmillaan yhteistyöpäivä on vuoropuhelua eri tahojen välillä tavoitteena löytää
keinoja työssä jaksamisen tukemiseen.
Mukana voi olla esimiehiä, työterveyshuollon
edustajia tai muita eri tahojen ihmisiä ryhmän
toiveista riippuen. Kun asioita käydään yhdessä
läpi, tulee ilmi erilaisia ratkaisumalleja.
ASLAK-kursseilla keskitytään ennaltaehkäiseviin toimiin kun taas TYK-kuntoutuksessa
puhutaan työkyvyn heikkenemisestä. Työkyvyn heikkenemistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta.
Työelämän asiantuntija ohjaa ryhmäkeskusteluita, mutta myös yksilölliset käynnit ovat
osana kuntoutusta. Nämä antavat mahdollisuuden miettiä, mitkä ovat juuri ne kyseisen
kuntoutujan haasteet omassa työssä
jaksamisessa.
- Joillain muutostarpeet liittyvät työergonomiaan, joillain on työn imu hukassa
ja on mahdollisesti työuupumusta. Tärkeää
olisi, että ihminen oppisi itse tunnistamaan
stressin aiheuttajat ja näkemään työn
kuormitukseen liittyvät tekijät. Joskus työn
kuormittavana tekijänä voi olla vaikkapa
tietojen päivityksen puute. Tällainen asia voi
ratketa helpostikin koulutuksella, jos tarpeen
vain osaa tunnistaa, Hirvonen pohtii.
Työssään Mirja Hirvonen näkee parhaana
puolena sen, kun kuntoutus on tuottanut
tulosta. Hän pääsee myös itse vaikuttamaan
paljon siihen, millaisia ryhmäkeskusteluista
muodostuu.
- Kelan standardit asettavat tietyt reunaehdot, mutta sisältöjä pyritään mahdollisimman paljon muokkaamaan ryhmien
toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Välillä
keskustellaan, välillä tehdään toiminnallisia
harjoitteita, Hirvonen kertoo.
Kuntoutukseen
hakeutuminen
• Hakeudu sinua hoitavalle lääkärille tai
työterveyslääkärille.
• Kun olet saanut lääkärintodistuksen
kuntoutustarpeestasi, täytä hakemus
ammatillisesta kuntoutuksesta (Ku 101)
ja toimita se Kelaan. Liitä mukaan
lääkärin kirjoittama B-lääkärinlausunto,
josta selviää sairautesi tai vammasi
sekä lääkärin suosittama kuntoutus
perusteluineen. Liitä hakemukseen
myös selvitys työterveyshuollossa
tai terveydenhuollossa (KU 108) ja
työpaikalla (KU 109) tehdyistä
toimenpiteistä.
• Kela kustantaa kuntoutuksen,
majoituksen ja täysihoidon. Lisäksi
Kela maksaa kuntoutuksen ajalta
kuntoutuslain mukaisesti kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia.
KELAN TYK - TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ
JA PARANTAVA VALMENNUS
Kohderyhmä
Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus
on Kelan järjestämää ja rahoittamaa ammatillista kuntoutusta. Se on tarkoitettu työssä
oleville henkilöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet
tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina
työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien heikkenemistä työterveyshuollon ja/työpaikan toimenpiteistä huolimatta. Työkyvyn olennaista
heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti,
jossa sairaus on osa kokonaisuutta. Sairauden,
vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat
mm. fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset
ja sosiaaliset seikat, ammatti, aikaisempi
toiminta ja ikä. Tärkeää on työntekijän oma
motivaatio jatkaa työelämässä ja ylläpitää
omaa työ- ja toimintakykyään.
Tavoite
TYK-kuntoutuksen tavoitteena on
parantaa kuntoutujan työ- ja toimintakykyä lisäämällä hänen voimavarojaan ja
kehittämällä hänen ammatillista osaamistaan ja työnhallintataitoja. Kuntoutujan
työssä jatkamista tuetaan vahvistamalla
hänen fyysisiä ja psyykkisiä voimavaroja
työssä selviytymiseen. Ammatillisia
valmiuksia pyritään parantamaan erilaisten
harjoitusten ja tehtävien avulla.
Toteutus
TYK-kuntoutus voidaan toteuttaa
Herttuassa laitos- ja avomuotoisena
kuntoutuspäivän ollessa normaalin työpäivän mittainen. Kurssi toteutetaan
Herttuan Kuntoutuskeskuksessa tiiviissä
yhteistyössä kuntoutujan, Kelan, työ-
terveyshuollon ja työpaikan kanssa.
Toteutuksesta vastaa moniammatillinen
työryhmä, johon kuuluvat lääkäri, psykologi,
fysioterapeutti ja työelämän asiantuntija.
Tarpeen mukaan kuntoutuksen toteutukseen osallistuu myös muuta kuntoutuksen
ammattihenkilöstöä.
Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus
on aina yksilöllisesti suunniteltua, ja se
voidaan toteuttaa joko yksilökohtaisesti
tai ammattiala- tai työpaikkakohtaisina
ryhminä.
Kuntoutus kestää 30-33 vuorokautta
ja se toteutetaan 1½-2 vuoden kuluessa
sen alkamisesta. Kuntoutukseen kuuluu
selvitys­jaksot, valmennusjaksot, 1-2
yhteistyöpäivää sekä mahdollisesti 1-2
työpaikkakäyntiä.
herttua.fi : 5
ASLAKKUNTOUTUKSESTA
VIRTAA TYÖHÖN
JA ELÄMÄÄN
Kuntoutus on kokemus jota voi
suositella kaikille. Kun Risto
Kinnusen työterveyslääkäri ehdotti
miehelle Kelan ASLAK-kuntoutusta,
oli Kinnunen mietteissään. Ensimmäinen ajatus paljon urheilleen
mielessä oli, että kuntoutushan on
raihnaisia varten. Vuoden prosessi
neljässä jaksossa osoitti, että
varhainen oireisiin puuttuminen ja
ennaltaehkäisy ovat paras tie
hyvään työkykyyn ja virkeyteen
myös vapaa-ajalla.
Kiteeläinen Risto Kinnunen halusi nimenomaan Herttuan kuntoutuskeskukseen
kuntoutukseen, sillä paikka oli melko
lähellä ja jonkin verran tuttu jo etukäteen.
Se, mitä vuosi Herttuassa toi tullessaan, oli
Kinnuselle kuitenkin yllätys.
- Se oli elämäni yksi hauskimmista kokemuksista, kun kokoonnuimme ryhmän
kanssa alkuinfoon ja koko muu porukka
olikin naisia, myyjille ja varastotyöntekijöille
suunnattuun ASLAK-kurssiin osallistunut
Risto naurahtaa.
Heti alussa kovat tavoitteet itselle asettanut Kinnunen tarttui toimeen ennakkoluulottomasti. Liikunnalliset elämäntavat
palasivat pienen seesteisemmän vaiheen
jälkeen ja pyörällä on kuljettu töihin
vähintään kolme kertaa viikossa tavoitteiden mukaan räntäsateestakin huolimatta.
Lisäksi alaselän ja hartiaseudun vaivat ovat
merkittävästi vähentyneet.
- Ensinnä täytyy olla tyytyväinen siihen,
että tavoitteet ovat täyttyneet ja toiseksi
jopa ylittyneet. Itse tekemillä muutoksilla
on saanut paljon aikaan. Työn tauotus ja
työasentojen merkitys ovat korostuneet,
Kinnunen kertoo.
6 : herttua.fi
ASLAK-kuntoutuja Risto Kinnunen
Kuntoutukseen kuuluu testaukset sekä
mittaukset alussa ja lopussa. Kun vuoden
saldo on, että edistymistä on tapahtunut
sekä aerobisessa kunnossa että lihaskunnossa, ei Kinnunen voi olla kuin tyytyväinen. Mittarit eivät valehtele, tehdyt
suoritukset näkyvät tuloksissa, mutta niin
myös tekemättömät. Kuntoutuksessa kaikki
ei keskity kuitenkaan pelkästään fyysiseen
terveyteen.
- Kaikkein antoisinta ovat olleet keskustelut. Sitä on miettinyt elämän arvoja, mitä on
saavuttanut ja miten on osannut tunteitaan
käsitellä. Kaikkinensa viikot kuntoutuksessa
ovat olleet arvokkaita hetkiä, jolloin on
ollut aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä
omaan itseensä. Kun tällaisen jakson käy
läpi elämässään, on sitä lopulta paljon
realistisempi kuva omasta hyvinvoinnistaan,
Risto kertoo ja samalla kannustaa muitakin
osallistumaan kuntoutuksiin.
Risto Kinnunen hyödynsi kuntoutusjakson
aikana myös vapaaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ja mittauksia. Yksi herättävä
kokemus oli kehonkoostumusmittaus, jossa
paljastui sen lisäksi mitä pelistä on nähtävillä myös se, miten sopusuhtainen on keho
sisältä. Perfektionistiksikin tunnustautuva
Risto otti asiakseen pudottaa kehon sisäisen rasvan määrää ja näin lopulta kävikin.
- Ruokavaliosta jäi pois kahvileivät ja vaalea
vilja. Liikunnasta tuli pitkäkestoisempaa.
Näillä keinoilla tippui muutama kilo, mutta
ennen kaikkea sisäelinten ympärillä olevan
rasvan määrä väheni, Kinnunen paljastaa.
Vaikka suurimmat muutokset Riston
elämässä ovat liittyneet liikuntaan, ruokavalioon ja työtapoihin, korostaa mies itsekin
rentoutumisen tärkeyttä. Hänellä on ollut
jo pitkään tapana nautiskella hyvästä musiikista ja viihteestä kera lasillisen punaviiniä
viikonloppuiltana. Joka päivän herkkuhetki
on nykyisin pala tummaa suklaata. Palkinto
hyvin tehdystä työstä kuntoutusvuoden
aikana on ollut myös tiedossa jo hyvän
aikaa ennen kuntouksen päättymistä.
- Kun lähden viimeiseltä jaksolta kotiin,
pysähdyn Kerimäen keskustaan ja ostan
ison jäätelöannoksen. Samalla katseet suunnataan kuitenkin jo tulevaan. On tärkeää
pitää tämä hyvä meno nyt yllä myös tästä
eteenpäin. Siinä osaltaan auttaa mahtava
kuntoutusryhmä, jonka kanssa uusi tapaaminen on jo sovittu, Kinnunen hymyilee.
KELAN
ASLAK-kurssit
ASLAK eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on työelämässä
oleville tarkoitettua Kelan järjestämää
harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta.
ASLAK-kuntoutus on tarkoitettu eri ammattiryhmien
työntekijöille, joilla on työstä johtuvia kuormitustekijöitä
fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toiminnan alueilla siinä
määrin, että niistä seuraa terveysongelmien kasautuminen.
ASLAK-kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työja toimintakyvyn säilyttäminen. Kuntoutus toteutetaan
laitos- tai avomuotoisena ja se on joko pitkäkestoinen
20-22 vuorokautta tai lyhytkestoinen 10-12 vuorokautta.
Yhden kurssijakson pituus on 4-6 vuorokautta.
Kuntoutusohjelman rungon muodostavat ryhmäkeskustelut ja toiminnalliset harjoitteet, jotka liittyvät työn
ja työskentelyolojen kehittämiseen, henkisen jaksamisen
osa-alueisiin, elämäntapoihin ja fyysisen toimintakyvyn
harjoittamiseen. Kuntoutusjaksojen välillä kuntoutujan
tehtävänä on jaksolla käsiteltyjen asioiden soveltaminen
ja kokeileminen käytännössä kuntoutussuunnitelman
mukaisesti. Jaksojen jälkeen seuranta ja jatkotoimenpiteet
toteutetaan työpaikalla ja työterveyshuollossa.
Herttuan ASLAK-työryhmään kuuluvat kuntoutujan
lisäksi lääkäri, psykologi, työelämän asiantuntija, fysioterapeutti sekä tarvittaessa erityistyöntekijöitä kuten
sosiaalityöntekijä. Kelan järjestämille ASLAK-kursseille
haetaan Kelan paikallistoimistojen kautta. Hakijan tulee
toimittaa omalta työterveyslääkäriltä tai lääkäriltä hankittu
lääkärinlausunto B-kuntoutuksen perusteista. Lisäksi tulee
täyttää Kelan kuntoutushakemuslomake KU 132 (täytettävissä ja tulostettavissa myös Kelan nettisivuilta). Kela tekee
valintapäätöksen ja ilmoittaa päätöksestä hakijalle.
Kuntoutus sekä majoitus täysihoidolla on kuntoutujalle
maksutonta. Kela maksaa kuntoutusrahaa kuntoutujalle
kuntoutuksen osallistumisajan jokaiselta arkipäivältä.
Omavastuuaika on yksi päivä, kuntoutuksen alkamispäivä.
Kelan kotisivuilla voi laskea oman kuntoutusrahan määrän.
herttua.fi : 7
KELAN ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN VAKUUTUSALUEEN ASLAK-KURSSIT 2015
Maaningan kunta / maatalouslomittajien
ASLAK-kurssi knro: 57924
14.09. - 19.09.2015
09.11. - 13.11.2015
07.03. - 12.03.2016
12.09. - 16.09.2016
SuPer ry / Itä-Suomen lähi- ja perushoitajien
ASLAK-kurssi knro: 57933
02.02. - 07.02.2015
07.04. - 11.04.2015
07.09. - 12.09.2015
08.02. - 12.02.2016
Alueellinen maatalousyrittäjien
ASLAK-kurssi knro: 57925
23.02. - 28.02.2015
07.04. - 11.04.2015
02.11. - 07.11.2015
22.02. - 26.02.2016
Alueellinen perus- ja lähihoitajien
ASLAK-kurssi knro: 57934
23.02. - 28.02.2015
01.06. - 05.06.2015
21.09. - 26.09.2015
15.02. - 19.02.2016
Alueellinen maatalousyrittäjien
ASLAK-kurssi knro: 57926
30.11. - 05.12.2015
25.01. - 29.01.2016
04.04. - 09.04.2016
28.11. - 02.12.2016
Alueellinen hoitotyöntekijöiden
ASLAK-kurssi knro: 57935
09.02. - 14.02.2015
04.05. - 08.05.2015
24.08. - 29.08.2015
22.02. - 26.02.2015
Alueellinen toimistotyöntekijöiden
ASLAK-kurssi knro: 57914
03.08. - 08.08.2015
26.10. - 30.10.2015
15.02. - 20.02.2016
01.08. - 05.08.2016
Ylä-Savon SOTE ky / työterveyshuolto /
rakennustyöntekijöiden ja työnjohdon
ASLAK-kurssi knro: 57927
21.09. - 24.09.2015
23.11. - 26.11.2015
14.03. - 17.03.2016
Alueellinen vanhushoivatyöntekijöiden
ASLAK-kurssi knro: 57936
02.11. - 07.11.2015
29.02. - 04.03.2016
06.06. - 11.06.2016
31.10. - 04.11.2016
Itä-Savon Sairaanhoitopiirin
kuntayhtymä, työterveyshuolto /
maatalousyrittäjien
ASLAK-kurssi knro: 57915
16.02. - 19.02.2015
07.04. - 10.04.2015
12.10. - 15.10.2015
Alueellinen teollisuuden työntekijöiden
ASLAK-kurssi knro: 57928
19.10. - 24.10.2015
14.12. - 18.12.2015
15.02. - 20.02.2016
03.10. - 07.10.2016
Alueellinen laitos- ja välinehuoltajien
ASLAK-kurssi knro: 57937
23.11. - 28.11.2015
07.03. - 11.03.2016
23.05. - 28.05.2016
21.11. - 25.11.2016
Servica / laitoshuollon ja välinehuollon
ASLAK-kurssi knro: 57929
07.09. - 12.09.2015
23.11. - 27.11.2015
08.02. - 13.02.2016
05.09. - 09.09.2016
Alueellinen koulunkäyntiavustajien
ASLAK-kurssi knro: 57938
09.11. - 14.11.2015
25.01. - 29.01.2016
25.04. - 30.04.2016
07.11. - 11.11.2016
Servica / laitoshuollon ja ruokapalveluiden
ASLAK-kurssi knro: 57931
05.10. - 10.10.2015
30.11. - 04.12.2015
15.02. - 20.02.2016
03.10. - 07.10.2016
Alueellinen pk-sektorilla toimivien yrittäjien
ASLAK-kurssi knro: 57939
14.09. - 19.09.2015
26.10. - 30.10.2015
01.02. - 06.02.2016
05.09. - 09.09.2016
Etelä-Savon TE-toimisto / henkilöstön
ASLAK-kurssi knro: 57905
04.05. - 07.05.2015
31.08. - 03.09.2015
07.12. - 10.12.2015
Etelä-Savon ELY-keskus / henkilöstön
ASLAK-kurssi knro: 57907
09.03. - 12.03.2015
18.05. - 21.05.2015
05.10. - 08.10.2015
Pohjois-Savon ja
Pohjois-Karjalan verotoimistot /
ammattihenkilöstön ja asiantuntijoiden
ASLAK-kurssi knro: 57910
13.04. - 18.04.2015
01.06. - 05.06.2015
02.11. - 07.11.2015
11.04. - 15.04.2016
Etelä-Savon Työterveys /
Mikkelin kaupunki / maatalousyrittäjien
ASLAK-kurssi knro: 57918
26.10. - 30.10.2015
07.12. - 12.12.2015
01.02. - 06.02.2016
24.10. - 28.10.2016
Kallaveden työterveys /
maatalousyrittäjien
ASLAK-kurssi knro: 57921
19.01. - 24.01.2015
23.03. - 27.03.2015
02.11. - 07.11.2015
01.02. - 05.02.2016
Kiteen kaupungin
perusturvakeskus työterveyshuolto /
Keski-Karjalan maatalousyrittäjien
ASLAK-kurssi knro: 57922
26.01. - 31.01.2015
16.03. - 20.03.2015
19.10. - 24.10.2015
01.02. - 05.02.2016
8 : herttua.fi
Alueellinen kiinteistöhuollon ja
siivousalan työntekijöiden
ASLAK-kurssi knro: 57932
25.05. - 30.05.2015
10.08. - 14.08.2015
16.11. - 21.11.2015
23.05. - 27.05.2016
VALTAKUNNALLISET ASLAK-KURSSIT 2015
Veolia Transport /
linja-autonkuljettajat ja autonasentajat
ASLAK-kurssi knro: 57859
12.01. - 17.01.2015
20.04. - 24.04.2015
19.10. - 24.10.2015
18.01. - 22.01.2016
Lassila&Tikanoja Oy / huoltomiehet,
sähköasentajat, LVI-asentajat
ASLAK-kurssi knro: 57893
21.09. - 26.09.2015
09.11. - 13.11.2015
01.02. - 06.02.2016
19.09. - 23.09.2016
Suomen Taksiliitto ry /
taksiautoilijoiden ja kuljettajien
ASLAK-kurssi knro: 57865
01.06. - 06.06.2015
14.09. - 18.09.2015
09.11. - 14.11.2015
06.06. - 10.06.2016
Cramo Finland /
esimiesten ja toimihenkilöiden
ASLAK-kurssi knro: 57895
09.02. - 14.02.2015
13.04. - 17.04.2015
12.10. - 17.10.2015
08.02. - 12.02.2016
Suomen Taksiliitto ry /
taksiautoilijoiden ja kuljettajien
ASLAK-kurssi knro: 57866
31.08. - 05.09.2015
02.11. - 06.11.2015
18.01. - 23.01.2016
22.08. - 26.08.2016
Suomen Kiinteistövälittäjäliitto ry:n jäsenet
ASLAK-kurssi knro: 57897
19.01. - 24.01.2015
16.03. - 20.03.2015
31.08. - 05.09.2015
11.01. - 15.01.2016
Valtakunnallinen
linja-autonkuljettajien
ASLAK-kurssi knro: 57867
16.11. - 21.11.2015
07.03. - 11.03.2016
09.05. - 14.05.2016
07.11. - 11.11.2016
Valtakunnallinen
tavaraliikenteen kuljettajien
ASLAK-kurssi knro: 57870
18.05. - 23.05.2015
07.09. - 11.09.2015
07.12. - 12.12.2015
25.04. - 29.04.2016
Servica / hallintohenkilöstön ja
logistiikka-kiinteistöpalvelujen
ASLAK-kurssi knro: 57877
26.10. - 29.10.2015
18.01. - 21.01.2016
09.05. - 12.05.2016
(4 + 4 + 4 vrk)
Kesko konserni / toimistotyöntekijät
ASLAK-kurssi knro: 57885
28.09. - 01.10.2015
16.11. - 19.11.2015
18.04. - 21.04.2016
(4 + 4 + 4 vrk)
Maintpartner-konsernin
kaikkien työntekijöiden
ASLAK-kurssi knro: 57888
12.01. - 15.01.2015
23.03. - 26.03.2015
14.09. - 17.09.2015
SMKJ:n myynnin ja
markkinoinnin ammattilaisten
ASLAK-kurssi knro: 60722
02.02. - 05.02.2015
11.05. - 14.05.2015
31.08. - 03.09.2015
(4 + 4 + 4 vrk)
Valtakunnallinen myynnin ja markkinoinnin
ASLAK-kurssi knro: 57899
14.09. - 19.09.2015
02.11. - 06.11.2015
29.02. - 05.03.2016
12.09. - 16.09.2016
Valtakunnallinen maatalouslomittajien
ASLAK-kurssi knro: 57901
24.08. - 29.08.2015
09.11. - 13.11.2015
25.01. - 30.01.2016
22.08. - 26.08.2016
Valtakunnallinen maatalousyrittäjien
ASLAK-kurssi knro: 57902
26.10. - 31.10.2015
07.12. - 11.12.2015
04.04. - 09.04.2016
24.10. - 28.10.2016
Valtakunnallinen hoitohenkilöstön
ASLAK-kurssi knro: 57882
02.03. - 07.03.2015
25.05. - 29.05.2015
28.09. - 03.10.2015
07.03. - 11.03.2016
herttua.fi : 9
10 : herttua.fi
TYÖIKÄISTEN TUKIJA LIIKUNTAELINTEN
SAIRAUKSISTA JA
KUNTOUTUMISESTA
Länsimaissa, myös Suomessa, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, TULEsairaudet, ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen ongelma.
Selkäkipupotilaat ovat kasvava terveyspalvelujen käyttäjäryhmä.
TULE-sairaudet aiheuttavat mielenterveyshäiriöiden ohella eniten ennenaikaista
eläkkeelle jäämistä. Vuonna 2010 selkärangan sairaudet olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle johtava TULE-sairaus (42 %).
Mini-Suomi-tutkimuksen mukaan
(1978-1980) pitkäaikainen selkäoireyhtymä
oli 17 % tutkituista, pitkäaikainen niskaoireyhtymä 10 % miehistä ja 14 % naisista.
Lonkkanivelrikko oli 5 % miehistä ja 6 %
naisista. Polvinivelrikko oli 6 % miehistä ja
15 % naisista. Samansuuntaiset tulokset
olivat Terveys 2000 -tutkimuksessa.Viimeisin
laajempi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
tutkimus väestön terveydentilasta toteutettiin
2011-2012. Tämän Terveys 2011 -tutkimuksen
mukaan selkäkipuoireista kärsiviä miehiä ja
naisia oli hieman enemmän aikaisempiin
tutkimuksiin verrattuna ja niskaoireyhtymien
vallitsevuus oli pysynyt entisellään.
1978 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos on säännöllisesti tutkinut haastatteluin suomalaisten terveyskäyttäytymistä.
Säännöllistä liikuntaa vähintään kolme
kertaa viikossa 30 minuuttia kerrallaan
harrastaa naisista 56 % ja miehistä 53 %.
Suomalaisista aikuisista noin kolmannes ei
harrasta oikeastaan lainkaan säännöllistä
vapaa-ajan liikuntaa tai se on hyvin satunnaista.
Kunnossa kaiken ikää sekä TULE-ohjelman
terveysliikuntasuositusten minimiohjelman
mukaan kestävyysliikuntaa pitäisi harrastaa
säännöllisesti viikoittain yhteensä 2,5 tuntia
ja lihaskuntoa sekä tasapainoa kohentavaa
liikuntaa kahdesti viikossa tehden isoilla
lihasryhmillä harjoitteita 8-10 liikettä
kerrallaan ja 8-12 toistoa liikettä kohden.
Kokonaistavoitteena onkin väestön
parempi TULE-terveys. Ohjelmien osa­
tavoitteina on pienentää väestön terveyseroja, aktivoida valtakunnallisia päättäjiä
kehittämään terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Ohjelmissa korostetaan TULEsairauksien hoitoketjujen kehittämistä ja
käyttöönoton lisäämistä, tärkeänä TULEsairauksien ennaltaehkäisy, hoidon sekä
kuntoutumismallien kehittäminen.
Kuntoutustoimenpiteiden periaatteena on
monipuolinen, kokonaisvaltainen toimintaote ja prosessinomaisuus sekä terveydenhuollon ja muiden toimijoiden yhteistyön
korostaminen huomioiden myös kuntoutujan mielipiteet kuntoutumisessaan.
Kaikessa kuntoutustoiminnassa ja
kuntoutussuunnitelmia tehdessä selvitetään
biologisten (sairaus, rasittuneisuus, TULEkivut), psykologisten (mielenlaatu, masennus,
ahdistuneisuus) ja sosiaalisten (työn luonne
ja vaativuus, perhe ja läheiset) tekijöiden
osuus (biopsykososiaalinen malli sairastamisen arviossa ja kuntoutussuunnitelmia
tehdessä).
Kuntoutuslaitoksissa järjestetään KELA:n
kustantamia työikäisten sairauskohtaisia
TULE-kuntoutuskursseja. Kursseille haetaan
oman lääkärin laatimalla lausunnolla.
TULE-kursseille valitaan henkilöitä, joilla
on diagnosoitu TULE-sairaus, joka on kestänyt yli kolme kuukautta ja jatkuu edelleen,
ja heidän selviytymisensä työssä ja arkipäivän toimissa on TULE-sairauden vuoksi
heikentynyt. Heidän sairautensa tutkimukset
on jo perusterveydenhuollossa tehty. Oman
lääkärin ohjaaman hoidon sekä itsehoidon
vaikutukset ovat olleet riittämättömät ja
TULE-sairaus jatkuu. On arvioitu, että
tutkittava hyötyy tarvitsemastaan aktivoivasta,
ryhmässä toteutettavasta kuntoutuksesta
ja toiminnallisesta harjoittelusta. Tutkittava
on motivoitunut työ- ja toimintakykynsä
parantamiseen säännöllisin terapeuttisin
harjoittein. Tämä merkitsee myös pysyvää
elämäntapamuutosta parempaan pyrittäessä.
Kuntoutuskurssit ovat moniammatillisesti
toteutettua kurssimuotoista toimintaa.
Tavoitteena on tukea kuntoutujaa siten, että
hän voi saavuttaa konkreettisia tavoitteitaan
fyysisen ja psyykkisen terveytensä kohentamisessa sekä sosiaalisen elämäntilanteensa
parantamisessa ja työ- sekä toimintakykynsä
ylläpitämisessä. Kyseessä on oppimisprosessi,
jossa kuntoutuja oppii vähitellen kuntoutumisen ja itsehoidon merkityksen sekä
mahdollisesti myös terveemmät elämäntavat. Kuntoutujan elämänhallinnan ja työssä
selviytymisen keinot vahvistuvat ja itsehoidon mahdollisuudet kohenevat, jolloin
myös TULE-sairauden ja kivun hallintakeinot
paranevat.
Fysiatrian
erikoislääkäri
Pekka
Nousiainen
herttua.fi : 11
Kursseille Hakeminen
KELAN
TULES-KURSSIT
KOHDERYHMÄ
Kurssien kohderyhmänä ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavat aikuiset työelämässä
olevat, työhön palaavat, kuntoutustuella
olevat tai vielä opiskelemassa olevat henkilöt,
joiden sairaudesta aiheutuu moniammatillisesti
toteutetun kurssimuotoisen kuntoutuksen
tarve. Edellytyksenä on, että työ- ja toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa suunnitellulla kuntoutuksella. Lisäksi edellytetään,
että kuntoutustarve on todettu terveyden­
huollossa. Herttuassa järjestettäville
alueellisille TULES-kursseille voi osallistua
kuntoutujia Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen
vakuutusalueelta.
TAVOITE
Tavoitteena on kuntoutujan fyysisen sekä
psyykkisen ja/tai sosiaalisen työ- ja toiminta12 : herttua.fi
Kelan järjestämille TULES-kursseille haetaan Kelan
paikallistoimistojen kautta. Hakijan tulee toimittaa omalta
työterveyslääkäriltä tai lääkäriltä hankittu lääkärinlausunto
B-kuntoutuksen perusteista. Lisäksi tulee täyttää Kelan
kuntoutushakemuslomake KU 132 (täytettävissä ja
tulostettavissa myös Kelan nettisivuilta). Kela tekee valintapäätöksen ja ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Kuntoutus
sekä majoitus täysihoidolla on kuntoutujalle maksutonta.
Lisäksi kuntoutujille maksetaan kuntoutuslain mukaisin
perustein kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia.
kyvyn säilyminen ja parantuminen. Tavoitteet
asetetaan yhteistyössä kuntoutujan kanssa.
Kuntoutuja laatii yhdessä moniammatillisen
työryhmän jäsenen kanssa henkilökohtaiset
kuntoutustavoitteet GAS-menetelmää
hyväksi käyttäen.
SISÄLTÖ
Kuntoutuskursseilla tarjoamme sinulle
tietoa ja keinoja, joilla voit aktiivisesti
edistää omaa hyvinvointiasi ja terveyttäsi
tuki- ja liikuntaelinongelmista huolimatta.
Osallistut kuntoutusryhmäsi kanssa erilaisiin
liikuntaryhmiin, keskusteluihin ja asiantuntijaluennoille sekä muuhun aktivoivaan
toimintaan. Kurssien ohjelma painottuu sen
mukaan, ovatko kurssit selkä-, niska- tai
niveloireisille tarkoitettuja.
Niska- ja hartiaoireisilla ohjelma painot-
tuu erityisesti niska-, hartia- ja olkalihaksiin
kohdistuvaan riittävän kuormittavaan ja
pitkäkestoiseen lihasvoimaa tai kestävyyttä
parantavaan harjoitteluun.
Selkäoireisilla ohjelma sisältää toimintakykyä parantavaa kuntoutusta sisältäen
muun muassa yleiskuntoa ja lihasvoimaa
parantavaa aktiivista harjoittelua ja toiminnallisia harjoituksia.
Niveloireisten ohjelma sisältää liikkuvuus-,
lihasvoima- ja yleiskuntoharjoittelua sekä
toiminnallisia harjoitteita.
Toteutus
Kurssit ovat kestoltaan 15 vuorokautta ja
ne toteutetaan Herttuassa kolmessa viiden
vuorokauden mittaisessa jaksossa.
Kuntoutujat voivat osallistua kurssille joko
avo- tai laitosmuotoisesti.
TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN NISKA- JA HARTIAOIREISTEN TULES-KUNTOUTUSKURSSIT 2015
Jaksotus:
I-jakso 5 vrk,
3 - 6 kk:n kuluttua
II-jakso 5 vrk
III-jakso 5 vrk
knro: 56920
I-jakso 02.02. - 06.02.2015
II-jakso 11.05. - 15.05.2015
III-jakso 18.01. - 22.01.2016
knro: 56921
I-jakso 23.03. - 27.03.2015
II-jakso 22.06. - 26.06.2015
III-jakso 29.02. - 04.03.2016
knro: 56923
I-jakso 10.08. - 14.08.2015
II-jakso 09.11. - 13.11.2015
III-jakso 08.08. - 12.08.2016
knro: 56924
I-jakso 21.09. - 25.09.2015
II-jakso 14.12. - 18.12.2015
III-jakso 05.09. - 09.09.2016
knro: 56925
I-jakso 30.11. - 04.12.2015
II-jakso 07.03. - 11.03.2016
III-jakso 21.11. - 25.11.2016
TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN SELKÄOIREISTEN
TULES-KUNTOUTUSKURSSIT 2015
Jaksotus:
I-jakso 5 vrk,
3 - 6 kk:n kuluttua
II-jakso 5 vrk
III-jakso 5 vrk
knro: 56926
I-jakso 26.01. - 30.01.2015
II-jakso 04.05. - 08.05.2015
III-jakso 11.01. - 15.01.2016
knro:56927
I-jakso 16.02. - 20.02.2015
II-jakso 11.05. - 15.05.2015
III-jakso 25.01. - 29.01.2016
knro: 56922
I-jakso 25.05. - 29.05.2015
II-jakso 31.08. - 04.09.2015
III-jakso 16.05. - 20.05.2016
knro: 56928
I-jakso 16.03. - 20.03.2015
II-jakso 08.06. - 12.06.2015
III-jakso 15.02. - 19.02.2016
TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN NIVELOIREISTEN
TULES-KUNTOUTUSKURSSIT 2015
knro: 56929
I-jakso 13.04. - 17.04.2015
II-jakso 10.08. - 14.08.2015
III-jakso 29.03. - 02.04.2016
Jaksotus:
I-jakso 5 vrk,
3 - 6 kk:n kuluttua
II-jakso 5 vrk
III-jakso 5 vrk
knro: 56946
I-jakso 03.08. - 07.08.2015
II-jakso 02.11. - 06.11.2015
III-jakso 01.08. - 05.08.2016
knro: 57334
I-jakso 20.04. - 24.04.2015
II-jakso 03.08. - 07.08.2015
III-jakso 04.04. - 08.04.2016
knro: 56938
I-jakso 19.01. - 23.01.2015
II-jakso 20.04. - 24.04.2015
III-jakso 11.01. - 15.01.2016
knro: 56947
I-jakso 31.08. - 04.09.2015
II-jakso 23.11. - 27.11.2015
III-jakso 22.08. - 26.08.2016
knro: 56930
I-jakso 11.05. - 15.05.2015
II-jakso 24.08 - 28.08.2015
III-jakso 25.04. - 29.04.2016
knro: 56939
I-jakso 09.02. - 13.02.2015
II-jakso 11.05. - 15.05.2015
III-jakso 18.01. - 22.01.2016
knro: 56948
I-jakso 28.09. - 02.10.2015
II-jakso 14.12. - 18.12.2015
III-jakso 12.09. - 16.09.2016
knro: 56931
I-jakso 08.06. - 12.06.2015
II-jakso 07.09. - 11.09.2015
III-jakso 30.05. - 03.06.2016
knro: 56940
I-jakso 02.03. - 06.03.2015
II-jakso 25.05. - 29.05.2015
III-jakso 01.02. - 05.02.2016
knro: 56949
I-jakso 12.10. - 16.10.2015
II-jakso 18.01. - 22.01.2016
III-jakso 03.10. - 07.10.2016
knro: 56941
I-jakso 07.04. - 11.04.2015
II-jakso 03.08. - 07.08.2015
III-jakso 14.03. - 18.03.2016
knro: 56950
I-jakso 26.10. - 30.10.2015
II-jakso 01.02. - 05.02.2016
III-jakso 17.10. - 21.10.2016
knro: 56943
I-jakso 18.05. - 22.05.2015
II-jakso 17.08. - 21.08.2015
III-jakso 18.04. - 22.04.2016
knro: 56951
I-jakso 16.11. - 20.11.2015
II-jakso 22.02. - 26.02.2016
III-jakso 31.10. - 04.11.2016
knro: 56944
I-jakso 01.06. - 05.06.2015
II-jakso 07.09. - 11.09.2015
III-jakso 23.05. - 27.05.2016
knro: 56952
I-jakso 07.12. - 11.12.2015
II-jakso 11.04. - 15.04.2016
III-jakso 28.11. - 02.12.2016
knro: 57335
I-jakso 22.06. - 26.06.2015
II-jakso 14.09. - 18.09.2015
III-jakso 06.06. - 10.06.2016
knro: 56932
I-jakso 24.08. - 28.08.2015
II-jakso 16.11. - 20.11.2015
III-jakso 15.08. - 19.08.2016
knro: 56933
I-jakso 07.09. - 11.09.2015
II-jakso 07.12. - 11.12.2015
III-jakso 29.08. - 02.09.2016
knro: 56934
I-jakso 05.10. - 09.10.2015
II-jakso 11.01. - 15.01.2016
III-jakso 19.09. - 23.09.2016
knro: 56935
I-jakso 19.10. - 23.10.2015
II-jakso 25.01. - 29.01.2016
III-jakso 10.10. - 14.10.2016
knro: 56936
I-jakso 09.11. - 13.11.2015
II-jakso 08.02. - 12.02.2016
III-jakso 24.10. - 28.10.2016
knro: 56937
I-jakso 14.12. - 18.12.2015
II-jakso 09.05. - 13.05.2016
III-jakso 12.12. - 16.12.2016
herttua.fi : 13
AIKUISTEN
TYÖUUPUMUSKUNTOUTUSKURSSIT
2015
knro: 56682
sisältää yksilöllisiä käyntikertoja 5 kpl
08.06. - 11.08.2015,
2 yksilöllistä käyntikertaa
17.08. - 21.08.2015, I laitosjakso
28.09. - 06.11.2015, 1 yksilöllinen
käyntikerta
11.01. - 15.01.2016, II laitosjakso
29.03. - 13.05.2016, 1 yksilöllinen
käyntikerta
27.06. - 01.07.2016, III laitosjakso
15.08. - 23.09.2016, 1 yksilöllinen
käyntikerta
KELAN Aikuisten työuupumuskuntoutuskurssit
Kohderyhmä
Kurssi on tarkoitettu aikuisille työssä oleville
kuntoutujille, joiden työkykyä uhkaavat
psyykkiset uupumusoireet ja joiden työ- ja
toimintakykyä voidaan turvata tai parantaa
suunnitellulla kuntoutuksella. Kuntoutujilla
tulee olla halua käsitellä ongelmiaan ryhmässä.
Kuntoutustarpeen tulee olla todettu terveydenhuollossa.
tavoite
Kelan työuupumuskuntoutuskursseilla tuetaan
kuntoutujan kanssa yhteistyössä asetettujen
konkreettisten tavoitteiden saavuttamista
hänen työ- ja toimintakykynsä turvaamiseksi
tai parantamiseksi. Lisäksi kurssilla haetaan
keinoja työssä jaksamiseen ja selviytymiseen,
opitaan tunnistamaan omia voimavaroja ja
vahvuuksia sekä kehittämään vuorovaikutustaitoja.
Kurssilaisia ohjataan tunnistamaan uupumus- ja
masennusoireet, vahvistamaan omaa elämän­
hallintaa sekä ymmärtämään terveiden elämän­
tapojen merkitystä omalle hyvinvoinnille.
toteutus
Kurssin kesto on 15 vuorokautta, toteutettuna
kolmena viiden vuorokauden jaksona. Suurin
osa kurssin toiminnasta tapahtuu ryhmissä.
Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään käytännön
harjoittelujen, keskustelujen ja tekemisen
avulla. Kurssin ohjelman sisältö määräytyy
osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.
Kurssiohjelmaa täydennetään yksilöllisen
tarpeen mukaan yksilöohjauksella ja erityistyöntekijöiden tapaamisilla.
14 : herttua.fi
Kurssilla käsiteltävät teemat
Kurssilla saa tietoa ja ohjausta terveyteen
ja ravitsemukseen liittyvistä asioista. Kurssi
sisältää fyysistä tekemistä ja ohjausta, sosiaalista
aktivointia sekä psykososiaalista ohjausta ja
neuvontaa. Kurssilla tuetaan arjessa selviytymistä
ja tarpeen mukaan opiskelussa tai työelämässä
selviytymistä. Edellä mainittujen teemojen
lisäksi kurssiin kuuluu verkostotyötä kuntoutujien ja omaisten/läheisten sekä terveydenhuollon ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa.
Kursseille
hakeminen
Työuupumuskurssit ovat Kelan järjestämää
ja kustantamaa toimintaa, joille
hakeudutaan täyttämällä Kelan kuntoutushakemuslomake (KU 132), johon liitetään
lääkärin B-lausunto, josta selviää
kuntoutuksen perusteena oleva sairaus ja
toimintakyky, suositeltu kuntoutus ja
sen perustelut sekä tavoitteet.
Hakemus toimitetaan Kelaan, joka myös
valitsee kuntoutujat kurssille. Kela
maksaa kuntoutujille kuntoutusohjelman,
laitoskuntoutuksessa majoituksen kahden
hengen huoneessa ja täysihoidon. Lisäksi
kuntoutujille maksetaan kuntoutuslain
mukaisin perustein kuntoutusrahaa ja
matkakorvauksia.
knro: 56683
sisältää yksilöllisiä käyntikertoja 5 kpl
31.08. - 25.09.2015, 2 yksilöllistä
käyntikertaa
12.10. - 16.10.2015, I laitosjakso
30.11. - 23.12.2015, 1 yksilöllinen
käyntikerta
14.03. - 18.03.2016, II laitosjakso
02.05. - 17.06.2016, 1 yksilöllinen
käyntikerta
26.09. - 30.09.2016, III laitosjakso
24.10. - 30.11.2016, 1 yksilöllinen
käyntikerta
knro: 56732
I-jakso 23.02. - 27.02.2015
II-jakso 03.08. - 07.08.2015
III-jakso 08.02. - 12.02.2016
knro: 56733
I-jakso 07.04. - 11.04.2015
II-jakso 21.09. - 25.09.2015
III-jakso 04.04. - 08.04.2016
knro: 56734
I-jakso 01.06. - 05.06.2015
II-jakso 05.10. - 09.10.2015
III-jakso 30.05. - 03.06.2016
knro: 56735
I-jakso 07.09. - 11.09.2015
II-jakso 15.02. - 19.02.2016
III-jakso 29.08. - 02.09.2016
knro: 56736
I-jakso 23.11. - 27.11.2015
II-jakso 09.05. -13.05.2016
III-jakso 14.11. - 18.11.2016
Kuntoutukseen
Hakeminen
Ammatilliseen kuntoutusselvitykseen haetaan Kelan ammatillisen
kuntoutuksen hakulomakkeella KU
101 ja sen liitteeksi tarvitaan lääkärin
B-lausunto kuntoutusta varten,
jotka toimitetaan Kelan toimistoon.
Päätös tehdään Kelassa.
KELAN AMMATILLINEN
KUNTOUTUSSELVITYS
Ammatillinen kuntoutusselvitys on Kelan järjestämä selvitys- ja arviointijakso, jossa arvioidaan henkilön
lääkinnällisen ja erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarve. Ammatillinen kuntoutusselvitys on uusi palvelu,
joka korvaa vuoden 2015 alusta Kelan aiemmista ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä kuntoutustarveselvitys- ja kuntoutustutkimuspalvelut.
Tavoitteet
Ammatillisen kuntoutusselvityksen
tavoitteena on tunnistaa ja arvioida vuorovaikutuksessa kuntoutujan kanssa hänen
työ- ja/tai opiskelukykyynsä vaikuttavia
tekijöitä ja selvittää sekä lääkinnällisen
että erityisesti ammatillisen kuntoutuksen
tarpeet ja mahdollisuudet. Päämääränä on
tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista,
työelämään palaamista tai sinne siirtymistä.
Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa
yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen.
Kohderyhmä
Ammatillisen kuntoutusselvityksen kohderyhmänä ovat työikäiset henkilöt, joiden
sairaus, vika tai vamma ja muu kokonaistilanne aiheuttaa työ- tai opiskelukyvyn ja
ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymisen.
Toteutus
Ammatillinen kuntoutusselvitys toteutetaan
avomuotoisena kuntoutuksena. Majoitus
täysihoidolla järjestetään niille kuntoutujille,
joille päivittäinen kulkeminen kotoa ei ole
tarkoituksenmukaista esim. pitkien matkojen
ja/tai hankalien liikenneyhteyksien takia.
Selvityksen kokonaispituus määräytyy
yksilöllisesti, ja sen kesto on enintään 12
kuntoutuspäivää ja 1-3 seurantapäivää ja/
tai 1-6 palveluntuottajan yhteydenottoa
kuntoutujaan puhelimitse.
Ammatillinen kuntoutusselvitys
muodostuu
1. 2-3 kuntoutuspäivän alkuvaiheesta, jotka
toteutetaan yhtenä kokonaisuutena ja
peräkkäisinä päivinä.
2. Enintään 9 päivän jatkovaiheesta, jotka
toteutetaan enintään 3. jaksossa.
3. Seurantavaiheesta joka muodostuu 1-3
seurantapäivästä ja/tai 1-6 puhelinyhteydenotosta.
Ammatillinen kuntoutusselvitys toteutetaan
aina yksilökuntoutuksena kuntoutujalle
suunnitellun kuntoutusohjelman mukaisesti.
Kuntoutusohjelman toteuttamisesta vastaa
moniammatillinen työryhmä (lääkäri,
psykologi, työelämän asiantuntija ja sosiaalityöntekijä tai sosionomi).
herttua.fi : 15
Veneenniementie 64, 58200 Kerimäki, Savonlinna
Puh. (015) 769 900 : [email protected]
www.herttua.fi