Mikonkeidas YVA

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
MIKONKEITAAN
TUULIVOIMAPUISTO
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
MAALISKUU 2014
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Ulkoasu
FCG / Heini Passoja
Kannen kuva
FCG / Hans Vadbäck
Painopaikka
Multiprint Oy
i
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
Esipuhe
Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on kuvaus Mikonkeitaan alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut FCG Suunnittelu ja
tekniikka Oy Otsotuuli Oy:n toimeksiannosta.
Arviointiselostuksen laadintaan ovat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä osallistuneet:













projektipäällikkö, FM Mattias Järvinen
projektin varapäällikkö Leila Väyrynen
projektikoordinaattori, DI Heini Passoja
biologi, FM Tiina Mäkelä
biologi, Marja Nuottajärvi
maisema-arkkitehti, MARK Riikka Ger
johtaja konsultti, FM Taina Ollikainen
projektipäällikkö, DI Lauri Harilainen
suunnitteluinsinööri, DI Eric Wehner
suunnittelija, FM Suvi Rinne
projekti-insinööri, Ins. Hans Vadbäck
projekti-insinööri, Ins. Janne Märsylä
projekti-insinööri, Ins. Mauno Aho
Hankeyleiskaavan laadinnasta ovat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä vastanneet:
 suunnittelupäällikkö, Ark Johanna Närhi
 projektipäällikkö, Ark Tuomo Järvinen
Osana YVA- ja kaavoitusmenettelyä tehtyjen selvitysten laadinnasta ovat vastanneet:
Kasvillisuus- ja luontokohdeselvitys:
Marja Nuottajärvi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Kalasääsken ruokailulentoreittien seuranta ja metsojen soidinpaikkakartoitus:
Tiina Mäkelä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Liito-oravakartoitus:
Marja Nuottajärvi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Asukaskysely:
Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Arkeologinen inventointi:
Kalle Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy
YVA- ja kaavoitusmenettelyssä on lisäksi hyödynnetty seuraavia aiemmin tehtyjä selvityksiä:
Kasvillisuus- ja luontokohdeselvitys:
Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut
Pesimä- ja muuttolinnustoselvitys::
Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut
Liito-oravakartoitus:
Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut
Lepakkokartoitus:
Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut
ii
Mikonkeittaan tuulivoim
mapuisto
Ympäristö
övaikutusten a
arviointiselosttus
FCG SUUNNITT
TELU JA TEKN
NIIKKA OY
Maa
aliskuu 2014
Yhteysttiedot
sta vastaa
avat:
Hankkees
Oy
Otsotuuli O
Bulevardi 12
LSINKI
00120 HEL
www.otsottuuli.fi
Projektipäällikkö
honen
Sirpa Korh
p. 040 661
1 3750
sirpa.korhonen@upm
m.com
YVA-ko
onsultti:
uunnittelu ja
j tekniikka
a Oy
FCG Su
Osmon
ntie 34
PL 950
0
00601 HELSINKI
www.fc
cg.fi
kkö
Suunniittelupäällik
Mattias
s Järvinen
p. 050 312 0295
mattias
s.jarvinen@
@fcg.fi
Projekttikoordinaattori
Heini Passoja
P
p. 050 370 7513
heini.passoja@fcg
g.fi
viranomainen:
Yhteysv
Pohjanmaan
n ELY-kesk us
Etelä-P
PL 77
67101 KOKKOLA
astaja
Ylitarka
Päivi Saari
p. 029 502 8031
paivi.sa
aari@ely-ke
eskus.fi
iii
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
Tiivistelmä
Hanke
Suunnitteilla oleva Mikonkeitaan tuulivoimapuisto sijoittuu muutama kilometri valtatien
8 itäpuolelle, osittain Kristiinankaupungin
eteläosaan ja osittain Isojoen kunnan alueelle. Etäisyyttä Kristiinankaupungin keskustaan
on noin 25 kilometriä ja Isojoen kuntakeskukseen noin 15 kilometriä. Selkämeren rannikolle on hankealueelta etäisyyttä noin 13
kilometriä. Tuulivoimapuiston hankealueen
pinta-ala on noin 2400 hehtaaria ja se sijoittuisi suurilta osin Mikonkeidas-nimiselle kiinteistölle. Alueelle tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan yhteensä enintään 26
tuulivoimalaa.
Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta ja tarkasteltavista sähkönsiirtovaihtoehdoista. Sähkönsiirtovaihtoehdot ja voimajohtoyhteyksien linjaukset tarkentuvat
hankesuunnittelun ja ympäristövaikutusten
arvioinnin edetessä.
Tuulivoimapuiston maa-alueet ovat UPMKymmene Oyj:n sekä yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hankkeesta vastaavana
on Otsotuuli Oy, joka on UPM:n ja Element
Power Oy:n omistama yhteisyritys. Tavoitteena on, että tuulivoimapuisto olisi tuotannossa vuonna 2015.
Hankkeen perustelut ja tavoitteet
Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin
Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuulivoiman osalta Suomen tavoitteena
on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 250 MW:n tasosta noin
2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä.
Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho
tulisi olemaan noin 50-100 MW. Tuulivoimapuiston arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan enimmillään noin
270 GWh luokkaa, mikä vastaisi noin 37 000
ei-sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely
Ympäristövaikutusten
arviointimenettelyn
(YVA-menettelyn) tavoitteena on edistää
ympäristövaikutusten arviointia ja ympäris-
tövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista
suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua
lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa
aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyä ohjaa yhteysviranomainen, joka tässä hankkeessa on EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka
on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset aiotaan arvioida ja miten
YVA-menettelyä järjestetään. Toisessa vaiheessa toteutetaan varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset kootaan
ympäristövaikutusten
arviointiselostukseen
(YVA-selostus).
Mikonkeitaan
tuulivoimapuisto
edellyttää
toteutuakseen sekä hankeyleiskaavan laadintaa että YVA-menettelyä. Osayleiskaavan
laatiminen käynnistettiin kesällä 2013 rinnan
YVA-menettelyn kanssa. Menettelyt sovitetaan yhteen riittävissä määrin.
Aikataulu
YVA-ohjelman laatiminen aloitettiin teknisen
suunnittelun rinnalla alkuvuodesta 2013.
Yhteysviranomainen asetti YVA-ohjelman
virallisesti nähtäville kesällä 2013. Selvityksiä ympäristövaikutusten arviointia varten on
tehty maastokaudella 2012 sekä kesän 2013
aikana.
Arviointityön tulokset sisältävä YVA-selostus
asetetaan kuukaudeksi nähtäville maaliskuussa 2014. Arviointimenettely päättyy
yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon
alkukesästä 2014. Hankkeen alustavan aikataulun
mukaan
esisuunnittelu,
YVAmenettely sekä hankealueen kaavoitus tehdään pääosin vuoden 2013 aikana ja saatetaan valmiiksi vuoden 2014 alkupuoliskolla.
Hankkeen aikataulun mukaan tuulivoimapuistolle voidaan hakea rakennuslupia YVAja kaavoitusmenettelyjen jälkeen vuoden
2014 jälkipuoliskolla. Jos tuulivoimapuistolle
myönnetään luvat aikataulun mukaisesti, voi
rakentaminen
alkaa
keväällä
2015.
iv
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma
Ympäristövaikutusten
arviointimenettelyyn
voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai
etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa.
YVA-menettelyä varten on perustettu seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina hankkeen
vaikutusalueen kunnat ja viranomaistahot
sekä alueella toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä.
Ympäristövaikutusten
arviointimenettelyn
aikana järjestetään yleisötilaisuudet YVAohjelma- ja YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksissa on kaikilla mahdollisuus esittää
mielipiteitään hankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa hankkeesta ja
YVA-menettelystä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuksista tiedotetaan
mm. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kuulutuksissa sanomalehdessä sekä internet-sivuilla. Lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään saamaan uutisia myös paikallislehtiin ja muihin medioihin.
YVA-selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulutetaan YVA-ohjelman kuulutuksen yhteydessä. Laadittavien raporttien sähköiset versiot ovat nähtävillä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen Yhteysviraomaisen lausunnot ovat
nähtävissä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen
internet-sivuilla www.ymparisto.fi > etusivu
> Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten
arviointi > Ympäristövaikutusten arviointi >
YVA-hankkeet > YVA-hankehaussa kirjoita:
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto.
Hankkeesta järjestettiin kirjekysely lähialueen vakituisille ja loma-asukkaille syksyllä
2013.
Arvioitavat vaihtoehdot
Vaihtoehtoasetelmaa on täydennetty YVAohjelman jälkeen. Tarkasteltavana on kaksi
vaihtoehtoa
sekä
niin
kutsuttua
0vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen erot liittyvät tuulivoimapuiston kokoon. Lisäksi tarkastellaan
kolmea eri sähkönsiirron reittivaihtoehtoa.
VE 0
Hanketta ei toteuteta
Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta,
vastaava sähkömäärä tuotetaan
muilla keinoilla.
VE 1
Suppeampi tuulivoimapuisto
Rakennetaan enintään 19 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus
on noin 140 metriä ja yksikköteho
2,4-4,0 MW.
VE 2
Laajempi tuulivoimapuisto
Rakennetaan enintään 26 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus
on noin 140 metriä ja yksikköteho
2,4-4,0 MW.
VEA
Voimajohto Arkkukallion sähköasemalle
Tuulivoimapuisto liitetään ilmajohdolla Fingrid Oyj:n olemassa
olevaan sähköverkkoon hankealueen pohjoisosaan rakennettavalla
uudella
sähköasemalla.
Uutta
voimajohtoa rakennettaisiin noin
7 kilometriä.
VEB
Voimajohto
sähköasemalle
Kristinestadin
Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon hankealueelta Fingrid
Oyj:n Kristiinankaupungin sähköasemalle rakennettavalla uudella
ilmajohdolla. Uutta voimajohtoa
rakennettaisiin noin 45 kilometriä.
VEC
Voimajohto Leväsjoen sähköasemalle
Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon hankealueelta Fingrid
Oyj:n Leväsjoen sähköasemalle
rakennettavalla uudella ilmajohdolla. Uutta voimajohtoa rakennettaisiin enimmillään noin 45 kilometriä.
Vaihtoehto C on käsitelty muista
vaihtoehdosta erikseen johtuen
vaihtoehdon myöhäisestä mukaanotosta YVA-menettelyyn.
v
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
Mikonkeitaan hankkeessa on selvitetty kaksi tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehtoa. Suppeammassa vaihtoehdossa 1 rakennetaan vain voimalat 1-19 ja vaihtoehdossa 2 rakennetaan kaikki
voimalat, eli voimalat 1-26.
Hankkeen ympäristövaikutukset
Eloton ympäristö
Vaikutukset äänimaisemaan
Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuva
melu on toiminnanaikaista melua suurempaa,
mutta vaikutukset jäävät paikallisiksi ja lop-
puvat heti rakentamisen jälkeen. Syntyvä
melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaan liikenteen aiheuttamaa ääntä.
Tuulivoimapuiston pitkäaikaisempi ja merkittävin melu on käynnissä olevien tuulivoimaloiden vaihteleva humina. Arvioinnissa on
oletettu, että hankkeessa käytetään voimala-
vi
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
tyyppiä, jonka lähtömelutaso on meluisimmillaan 105 desibeliä. Tällaisella voimalatyypillä noin 40 desibelin tasoinen ääni ulottuisi
hankkeessa tehdyn mallinnuksen mukaan
niin sanotussa enimmäistilanteessa enimmillään noin kilometrin etäisyydellä voimaloista.
Vaihtoehdon 1 suppeamman tuulivoimapuiston vaikutukset olisivat luonnollisesti laajuudeltaan vähäisemmät kuin vaihtoehdon 2,
jossa tuulivoimapuisto rakennettaisiin koko
laajuudessaan.
Tulosten mukaan tuulivoimaloiden melu ei
ylitä valtioneuvoston melun ohjearvoja tuulivoimapuiston kummassakaan toteutusvaihtoehdossa.
Ympäristöministeriön
yöajan
suunnitteluohjearvot voivat vaihtoehdossa 1
ylittyä yhden ja vaihtoehdossa 2 seitsemän
lomarakennuksen kohdalla.
Arvioinnissa on lisäksi tarkasteltu tilannetta,
jossa vaihtoehdossa 1 käytettäisiin meluisampaa, lähtömelutasoltaan 106,5 desibelin voimalatyyppiä. Melun vaikutusalue ulottuisi meluisammalla tuulivoimalalla noin 100–
300 metriä kauemmas kuin hiljaisemmalla
voimalalla.
Tuulivoimaloiden melun kannalta erityisen
herkkä alue on Tönijärven länsipuolelle sijoittuva Soldatorpetin virkistys- ja matkailukohde sekä luontopolku. Tulosten mukaan mikään ohjearvo ei tule ylittymään näillä alueilla. Lisäksi voimaloiden melun ei arvioida
ulottuvan Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven alueille siten, että se estäisi suunniteltujen rantaosayleiskaavojen toteutumista.
Sähkönsiirron merkittävimmät meluvaikutukset liittyvät rakennusvaiheeseen, jossa melua
aiheutuu paikallisesti hyvin lyhyellä aikavälillä.
Vaikutukset valo-olosuhteisiin
Tuulivoimaloiden roottorit aiheuttavat liikkuvia varjoja auringon paistaessa tuulivoimalan
takaa. Niin sanottu varjovaikutus syntyy tiettyinä vuorokauden aikoina, eikä läheskään
kaikkina päivinä vuodessa.
Tuulivoimaloista aiheutuvat varjostus- ja
välkevaikutukset jäävät pääosin tuulivoimapuiston hankealueelle. Vaikutukset ovat laajemmat vaihtoehdossa 2, jossa tuulivoimapuisto rakennetaan kokonaisuudessaan. Yli
kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalueelle sijoittuu vaihtoehdossa 1 mallinnuksen mukaan todellisuutta vastaavassa
tilanteessa yksi vakituinen asuinrakennus.
Vaihtoehdossa 2 tälle vyöhykkeelle sijoittuu
12 vakituista asuinrakennusta ja kolme lomarakennusta. Mallinnus ei muun muassa
ota huomioon puustosta aiheutuvia katvevaikutuksia, joten vaikutukset jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi, eikä niistä aiheudu
merkittävää haittaa. Hankkeesta ei siten
myöskään aiheudu merkittäviä vaikutuksia
läheisille Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaava-aluielle tai Tönijärven virkistys- ja matkailukohteeille.
Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun
Hankkeesta ei aiheudu merkittävää haittaa
paikalliseen ilmanlaatuun tai ilmastoon.
Hanke vähentää toteutuessaan kasvihuonepäästöjä aiheuttavien energiatuotantomuotojen tarvetta. Tuulivoimasähkö on puhdasta ja
siten Mikonkeitaan hankkeella vähennetään
hiilidioksidi-, rikkidioksidi-, typenoksidi sekä
pienhiukkaspäästöjä. Vaikutus ilmastoon on
luonteeltaan myönteinen ja merkittävyydeltään vähäinen. Suuremmalla tuulivoimapuistovaihtoehdolla 2 on suuremman sähköntuotannon johdosta hieman parempi vaikutus
ilmastoon kuin suppeamalla vaihtoehdolla 1.
Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
Rakentamisen aikainen toiminta, kuten perustusten, rakennus- ja huoltoteiden sekä
maakaapelien rakentaminen saattavat lyhytaikaisesti ja paikallisesti hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Haitta on kuitenkin hyvin lyhytaikainen ja tilanne palautuu ennalleen hyvin
nopeasti.
Tuulivoimaloilla ja huoltotiestöllä voi olla rakenteellisia vaikutuksia tuulivoimapuiston
valuma-alueisiin. Hankkeessa tehdyn tarkastelun mukaan vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen jää esimerkiksi Stormossenin valuma-alueen pinta-alasta alle 1 prosenttiin ja vanhaa tieverkostoa täydennetään
maaperän rakenteen kannalta varsin maltillisesti. Näin ollen hankkeesta ei aiheudu muutoksia hankealueen maaperään imeytyvän
veden määrään tai pohjavedenpinnan tasoon. Hankkeessa rakennettavat uudet tiet
ojineen rakennetaan (mm. rumpujen mitoituksessa) huomioiden alueen valuntaa. Lisäksi uusien teiden ja ojien määrä suhteessa
nykyiseen tilanteeseen tulee olemaan hyvin
pieni, eikä näillä arvioida olevan merkittävää
vaikutuksia lähellä alueen vesitalouteen tai
lähellä olevan laajahkon Stormossenin alueeseen. Lähimmät tärkeät pohjavesialueet sijaitsevat lisäksi etäällä tuulipuistoalueelta,
vii
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
eikä niihin kohdistu minkäänlaisia vaikutuksia.
Tuulivoimapuiston toimintavaiheeseen liittyvät kemikaalien vuotoriskit voidaan todeta
olevan erittäin epätodennäköisiä muun muassa tuulivoimaloiden nykyaikaisten rakenteiden, automaatiojärjestelmän ja valvontaohjelmien takia.
Elollinen ympäristö
Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja
luonnonarvioihin
Alustavilla rakennuspaikoilla esiintyvä kasvillisuus on pääasiassa nuorta ja varttuvaa,
kuivahkoa ja tuoretta havupuuvaltaista kangasmetsää tai nuorta taimikkoa. Tuulivoimapuiston tai sähkönsiirtoreittien alueilla ei
esiinny luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä eikä alueilla ole tiedossa
uhanalaisten kasvilajien kasvupaikkoja. Hankealueen arvokkaat luontotyypit ovat paikoittain esiintyviä, uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luontotyypeiksi luokiteltuja kitu- ja
joutomaiden elinympäristöjä, kallio-, kivikkoja suokohteita sekä rantaluhtaa. Vaikutuksia
kohdistuu
joihinkin
kalliometsäkohteisiin,
mutta vaikutus paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen arvioidaan vähäiseksi. Merkittäviä vaikutuksia ei myöskään kohdistu paikallisesti arvokkaisiin suokohteisiin. Lähialueiden METSO-kohteisiin ei kohdistu lainkaan
vaikutuksia.
Alueen eläimistö koostuu tavanomaisesta
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnille tyypillisestä nisäkäslajistosta. Luontodirektiivin liitteen IV lajeista alueella esiintyy melko vähälukuisena Suomen yleisimpiä
lepakkolajeja sekä satunnaisesti myös suurpetoja. Liito-oravaa ei esiinny alueella. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät
lähinnä elinympäristöjen muutoksena sekä
ajoittaisena ihmistoiminnasta aiheutuvana
häiriönä. Itse tuulivoimaloista ei tutkimusten
perusteella aiheudu merkittäviä vaikutuksia
eläinkantojen runsauteen. Eläinten elinympäristöihjen pinta-alan väheneminen ovat molemmissa lisäksi vaihtoehdosta riippumatta
vähäisiä ja paikallisia ja nykyistä luonnon
pinta-alaa häviää korkeintaan muutama prosenttia hankealueesta. Vaikutukset liitooravalle arvioidaan vähäisiksi kaikissa toteutusvaihtoehdoissa, koska lajille soveltuvia
elinympäristöjä ei sijoitu rakennusalueelle
eivätkä lajin liikkumismahdollisuudet tuulivoimapuiston läpi merkittävästi heikenny.
Elinympäristövaikutukset lepakoille arvioi-
daan vähäisiksi ja törmäysvaikutukset paikallisesti korkeintaan kohtalaisiksi. Muulle eläinlajistolle vaikutukset ovat vähäisiä.
Vaikutukset tuulivoimapuistoalueen kasvillisuuteen, eläimistöön ja arvokkaisiin luontokohteisiin arvioidaan molemmissa vaihtoehdoissa melko vähäisiksi, mutta vaihtoehdossa
2 hieman suuremmiksi tuulivoimaloiden ja
huoltotiestön suuremman määrän vuoksi.
Tarkastelluilla voimajohtoreiteillä ei sijaitse
kasvillisuuden kannalta erityisen arvokkaita
kohteita, joihin kohdistuvat vaikutukset olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta
merkittäviä.
Vaikutukset linnustoon
Hankealueella esiintyvä pesimälinnusto on
pääasiassa Suomessa yleisenä ja runsaana
esiintyvää metsälintulajistoa, jonka ei arvioida olevan erityisen herkkää tuulivoimahankkeen aiheuttamille vaikutuksille. Pesimälinnustokartoituksissa havaittiin 67 varmasti tai
todennäköisesti pesivää lintulajia. Joidenkin
lajien pesäpaikat sijaitsevat todennäköisesti
hankealueen ulkopuolella, mutta niiden reviirit ulottuvat myös hankealueelle (mm. mehiläishaukka). Kartoituksen perusteella alueella
esiintyvä lintulajisto edustaa pääasiassa
Suomessa hyvin yleisinä ja runsaslukuisina
esiintyviä havumetsälajeja. Lajiston yksipuolisuus johtunee siitä, että hankealueen
elinympäristöt ovat pääpiirteissään melko
intensiivisesti hoidettuja talousmetsäalueita,
jotka eivät ylläpidä erityistä linnustollista
monimuotoisuutta. Hankealueella on kuitenkin vahva kanalintukanta ja alueelle sijoittuu
tunnettuja teeren ja metson soidinalueita.
Alueen harvapuustoisilla suoalueilla pesii
vähälukuisena huomionarvoisempaa suo- ja
kosteikkolintulajistoa kuten kalasääski.
Lintujen kevät- ja syysmuuttoreitit sijoittuvat
pääasiassa hankealueen länsipuolelle, mutta
myös alueen kautta muuttaa jonkin verran
lintuja. Suojelullisesti arvokkaita lintulajeja
alueen kautta muuttaa vähän. Hankealueen
läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita.
Pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset
ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksina
ja rakentamistöistä sekä tuulivoimaloiden
toiminnasta aiheutuvana häiriönä. Tavanomaisen pesimälajiston törmäysriskit tuulivoimaloihin arvioidaan pieniksi. Pesimälinnustovaikutukset arvioidaan molemmissa
hankevaihtoehdoissa vähäisiksi, mutta vaih-
viii
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
toehdossa 2 hieman suuremmiksi voimaloiden suuremman määrän vuoksi.
Hankealueelta ei selvityksissä löytynyt yli
viiden metsokukon soitimia. Hankealueella
on siitä huolimatta muutama soidinkohde,
johon voimaloiden elinympäristövaikutukset
voivat aiheuttaa taantumista. Kalasääskeen
kohdistuvat törmäysvaikutukset arvioidaan
maakunnallisella tasolla korkeintaan kohtalaisiksi. Hankealueella ja lähiympäristössä
pesiviin muihin petolintuihin arvioidaan kohdistuvan vähäisiä tai paikallisesti korkeintaan
kohtalaisia törmäysvaikutuksia molemmissa
hankevaihtoehdoissa. Hankealueen kautta ja
sen läheisyydessä muuttavaan linnustoon
arvioidaan kohdistuvan vain lieviä este- ja
törmäysvaikutuksia molemmissa hankevaihtoehdoissa.
Hankkeen 110 kV sähkönsiirron vaihtoehdolla
A arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia
linnustoon. Pesimä- ja muuttolinnuston kannalta vaihtoehdosta B aiheutuu suurempia
vaikutuksia koska se on vaihtoehtoa A huomattavasti pitempi. Vaihtehto B sijoittuu kuitenkin suurelta osin suuremman 400 kV voimajohdon viereen, joten siitä aiheutuu uusien vaikutusten sijaan vaikutusten laajentumista. On huomioitavaa kuitenkin, että vaihtoehdon B 110 kV voimajohdon ja 400 kV
voimajohdon yhteisreitin läheisyyteen sijoittuu muuttolintujen tärkeitä levähdysalueita
sekä FINIBA-alue.
Vaikutukset Natura 2000-alueisiin ja muihin
suojelualueisiin
Tuulivoimapuistoalueelle tai sen välittömään
läheisyyteen ei sijoitu Natura 2000 – verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita
tai suojeluohjelmien kohteita. Lähin Naturaalue, Hanhikeidas sijoittuu noin neljä kilometriä hankealueen koillispuolelle. Muut Natura-alueet sijoittuvat yli viiden kilometrin
etäisyydelle hankealueesta. Sähkönsiirtoreitin B läheisyyteen sijoittuvat Natura-alueet
Pyhävuori, Tegelbruksbacken ja Pohjoislahden
metsä.
Kymmenen
kilometrin
etäisyydellä hankealueesta ei sijaitse yhtään
valtakunnallisesti
tai
kansallisesti
arvokkaaksi määriteltyä IBA- tai FINIBA –
aluetta.
Pohjoiseen
suuntautuvan
sähkönsiirtoreitin B alueelle tai välittömään
läheisyyteen sijoittuvat FINIBA-alueet Suupohjan metsät ja Kristiinankaupungin ympäristön merenlahdet.
Vaikutuksia lähimpien Natura-alueiden luontotyyppeihin ei muodostu, koska tuulivoimapuiston ja Natura-alueiden välinen etäisyys
on pitkä. Tuulivoimahankkeen este- ja törmäysvaikutukset Natura-alueilla esiintyviin
pesimä- ja muuttolintuihin arvioidaan hyvin
vähäisiksi. Hankevaihtoehto 2 aiheuttaa
Haapakeitaan pesimälinnuista kuikalle ja
kaakkurille hieman vaihtoehtoa 1 suuremman törmäysriskin, mikäli linnut lentävät
hankealueen kautta merenrannikolle ruokailemaan. Sähkönsiirtoreittien vaikutukset Natura-, luonnonsuojelu- ja FINIBA-alueisiin
ovat vähäisiä ja niitä voidaan vähentää asentamalla voimajohtimiin huomiopalloja linnustollisesti arvokkaiden alueiden läheisyydessä.
Hankkeen sähkönsiirron vaihtoehdolla A arvioidaan olevan korkeintaan vähäisiä vaikutuksia linnustoon. Pesimä- ja muuttolinnuston
kannalta vaihtoehdosta B aiheutuu suurempia vaikutuksia reittien pituuden vuoksi. Reitti B sijoittuu myös muuttolintujen tärkeiden
levähdysalueiden läheisyyteen sekä FINIBAalueelle. Reitin B vaikutuksia vähentää sen
sijoittuminen jo olemassa olevaan johtoaukeaan.
Ihmisen ympäristö
Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun
ympäristöön
Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen.
Tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta
sopivalle alueelle ja tukeutuu osittain olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hanke tukee
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
toteutumista. Tuulivoimapuistosta aiheutuva
maankäytön muutos ei ole ristiriidassa aluetta koskevien kaavojen kanssa. Tuulivoimapuiston hankealue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena.
Tuulivoimapuiston rakenteita varten puustosta raivattava maa-ala on vähäinen suhteessa
tuulipuiston pinta-alaan. Hanke ei merkittävästi heikennä ympäröivän alueen käytettävyyttä, eikä hanke vaikuta kielteisesti alueelle mahdollisesti toteutettavaan maa-aineksen
otto- tai turvetuotantotoimtaan.
Olemassa oleva asutus sijoittuu suhteellisen
kauas suunnitelluista tuulivoimaloista. Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista alueen välittömässä läheisyydessä.
Mikonkeitaan aluetta ja sen lähiympäristöä ei
kuitenkaan ole kaavoitettu asuin- tai lomarakentamiseen, vaan hankealueen välittömässä
läheisyydessä on menossa toisen tuulivoimahankkeen maankäyttösuunnitelman laadinta.
Lisäksi voimaloiden melun ei arvioida ulottuvan Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven
ix
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
alueille siten, että se estäisi kyseisten alueiden rantaosayleiskaavojen toteutumista.
Tuulivoimapuiston kummankin toteutusvaihtoehdon vaikutukset maankäyttöön ovat vähäiset. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittävää eroa, joskin vaihtoehto 2 edellyttää
enemmään muokattavaa pinta-alaa kuin kuin
vaihtoehto 1.
Voimajohtoaukealla tai sen läheisyydessä ei
saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa voimajohdon käytölle ja
kunnossa pysymiselle. Metsätalouden harjoittaminen johtoalueella on rajoitettua. Maataloudelle voi aiheutua haittaa pellolla sijaitsevista pylväistä, jotka vähentävät pellon pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista. Pylväiden ja voimajohtojen alle jäävät
alueet pysyvät maanomistajan omistuksessa
ja hallinnassa.
Voimajohdon vaikutuksia voidaan pitää kokonaisuudessaan vähäisinä, koska ne kohdistuvat paikallisesti suhteellisen pienelle pintaalalle, eivätkä merkittävästi pirsto metsäalueita. Reittivaihtoehto VE A on kuitenkin pituudeltaan selvästi lyhyin ja vaikuttaa siten
maa- ja metsätalouskäyttöön vaihtoehdoista
vähiten. Lisäksi se ei lisäisi tulevan 400 kV
voimajohtokäytävän leveyttä, kuten vaihtoehdolla B jolla on haasteita mm. Dagsmarkintien ja Tiukanjoen tuntumassa, missä tilaa
tulevan 400 kV vieressä sijoittuvalla reitillä
on varsin vähän.
Vaikutukset riistatalouteen
Hirvi on hankealueella metsästettävästä riistasta merkittävin. Hirvieläimistä alueella
esiintyy myös valkohäntäpeuraa sekä metsäkaurista. Keskimääräisten kannanarvioiden
mukaan hankealueella elää noin 6–7 hirveä,
mutta hirvien esiintyminen alueella vaihtelee
suuresti vuodenajan ja vuosien välillä. Hankealueella esiintyviä riistakanalintuja ovat
metso, teeri, pyy ja riekko, joista runsaimpina esiintyvät metso ja teeri. Kettu ja metsäjänis ovat hankealueella tyypillisiä riistalajeja, joiden lisäksi alueella esiintyy rusakko.
Suurpetoja eli sutta, karhua ja ilvestä hankealueella esiintyy satunnaisesti.
Tuulivoimapuiston rakentamisen aikainen
häiriö todennäköisesti karkottaa riistaa, mutta vaikutus ei ulotu laajalle alueelle ja on
väliaikainen. Suuret petoeläimet ovat riistaeläimistä rakentamisen aikaiselle häiriölle
herkimpiä.
Rakentamisen
aiheuttama
elinympäristön pirstoutuminen saattaa hei-
kentää metsäkanalintujen paikallisten populaatioiden kokoa. Vaikutukset arvioidaan
metsolle korkeintaan kohtalaisiksi ja muille
kanalintulajeille vähäisiksi.
Riistaeläinten ei ole todettu laajamittaisesti
karttavan toiminnassa olevia tuulivoimapuistoalueita ja ainakin hirvieläimet todennäköisesti tottuvat melko nopeasti tuulivoimaloiden aiheuttamaan ääneen. Myös pienriistalle
aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Hankkeen vaikutukset arvioidaan riistalajistolle
hieman suuremmiksi vaihtoehdossa 2, koska
rakennettavan tuulivoimapuiston laajuus ja
voimaloiden määrä on suurempi.
Sähkönsiirtoreittien aiheuttamat vaikutukset
riistalajistoon ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksena sekä elinalueen pirstoutumisena, jotka arvioidaan kokonaisuudessaan
riistalajistolle vähäisiksi. Voimajohtoaukeat
osaltaan lisäävät taimikoita ja vesakoita hirven ja jäniseläinten laidunalueina. Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsäkanalintuihin, jotka voivat
peitteisessä maastossa törmätä voimalinjoihin.
Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueen käyttöä metsästykseen. Tuulivoimapuistoaluetta ei aidata eikä jokamiehen oikeudella kulkemista alueella rajoiteta aidattua
muuntoasemaa lukuun ottamatta. Tuulivoimapuistojen vaikutukset metsästykseen ovat
samantyyppisiä molemmissa hankevaihtoehdoissa, mutta vaihtoehdossa 2 ne voidaan
kokea hieman suurempina.
Vaikutukset liikenteeseen
Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen
ja liikenneturvallisuuteen ovat merkittävimmillään rakentamisvaiheen aikana ja ne kohdistuvat pääasiassa valtatielle 8 sekä lopullisesta kuljetusreitistä riippuen yhdystielle
17017
(Uttermossantie/Pöllistön
metsätie/Vesijärventie) ja/tai seututielle 661 (Isojoentie/Suojoentie) sekä yhdystielle 17013
(Tarmaantie).
Valtatieliittymissä raskaan liikenteen lisääntyminen voi ajoittain heikentää liikenteen
sujuvuutta ja turvallisuuden koettua tasoa.
Pienempiluokkaisilla kuljetusreitin teillä liikennemäärän lisäyksen osuus teiden nykyisestä kokonaisliikennemäärästä vaihtelee
enimmillään noin kahdeksasosasta puoleen,
eli vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi.
Jos kaikki kuljetukset toteutettaisiin hankealueelle yksinomaan pohjois- tai eteläkautta,
x
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
olisi liikennemäärän suhteellinen lisäys valitulla reitillä varsin merkittävä. Tämän takia
jatkosuunnittelussa tulisi tutkia kuljetusliikenteen mahdollista hajauttamista eri reiteille keskittämisen sijaan.
Hankkeesta aiheutuvat kokonaisliikennemäärät arvioidaan kaikesta huolimatta melko
kohtalaisiksi. Liikennehaitan kokeminen voi
kuitenkin lisääntyä. On lisäksi huomioitava,
että hankkeesta aiheutuva liikenteen lisääntyminen rajautuu vain aikaan, jolloin tuulivoimaloita rakennetaan.
Tuulivoimaloiden osien edellyttämät erikoiskuljetukset aiheuttavat lyhytkestoisia viivytyksiä muulle liikenteelle. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti liittymiin, joissa ajoneuvo
joutuu kääntymään.
Tuulivoimapuiston huoltoliikenne on vuositasolla erittäin vähäistä, eikä sillä ole merkitystä liikenteelle. Voimajohdolla ei ole erityisiä
vaikutuksia liikenteeseen.
Molemmat toteutusvaihtoehdot 1 ja 2 tuottavat yhtä paljon tasaista vuorokausiliikennettä, mutta vaihtoehdossa 2 liikenteen vaikutus on ajallisesti pitempi. Vaihtoehdon 1 liikenteelliset vaikutukset vastaavat hankealueen eteläosan rakentamisen vaikutuksia
vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdossa 2 vaikutuksia kohdistuu lisäksi laajemmin lähitiestöön
hankealueen pohjoisosan rakentamisesta.
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön
Tuulivoimapuisto muuttaa laajahkolla alueella näkymiä kohti tuulivoimapuistoaluetta.
Yleisesti voidaan todeta, että mitä etäämmäksi tuulivoimapuistosta edetään, sen vähäisempiä maisemaan kohdistuvat haittavaikutukset ovat. Alle viiden kilometrin säteellä
tuulivoimapuistosta tuulivoimala on näkyessään varsin hallitseva elementti maisemassa.
Yli viiden kilometrin säteellä tuulivoimala
näkyy vielä hyvin ympäristöönsä, mutta sen
kokoa tai etäisyyttä saattaa olla vaikea hahmottaa. Yli 12 kilometrin etäisyydellä näkyvyys tuulivoimapuistoon on jo sen verran
rajoittunut, ettei tuulivoimapuistoa useimmiten voida edes kunnolla havaita.
Tuulivoimapuiston
välitön
lähiympäristö
koostuu pääasiallisesti näkymiä sulkevista
talousmetsistä, joihin tuulivoimalat eivät näy,
tai näkyvät osittain. Osalle voimaloista muodostuu suora näköyhteys hankealueen lähiympäristön soilta, vesialueilta, jokilaakson
viljelyalueilta sekä näitä halkaisevilta teiltä.
Tällöin tuulivoimapuiston voimalosta näkyy
näkemäesteistä johtuen yleensä kerrallaan
vain osa; monesti tuulivoimalan huippu ja
lavat tai pelkästään lavan kärjet. Osa voimaloista saattaa näkyä kuitenkin myös lähes
koko pituudessaan.
Avoimia tiloja löytyy
Stormossenin suoalueen, Peurainnevan ja
Stora Sandjärven ohella viljelysaukeiden
muodossa hankealueen länsipuolelta Metsälästä ja Västervikistä sekä hankealueen koillispuolelta Siiroonjokilaaksosta muun muassa
Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alueelta.
Mereltä käsin tuulivoimapuiston näkyvyys ei
ole merkittävä, koska tuulivoimapuisto sijaitsee hyvin kaukana, noin 15 kilometrin etäisyydellä rannikosta.
Vaihtoehdon 1 suppeammasta tuulivoimapuistosta aiheutuu haittavaikutusta yhdelle
asuinkiinteistölle, joka sijoittuu noin 1,2 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista.
Vaihtoehdossa 2 eniten haitallisia maisemavaikutuksia
aiheutuu samalle läheiselle
asuinkiinteistölle kuin vaihtoehdossa 1. Haitallisia maisemavaikutuksia kohdistuu myös
Siiroonjokilaaksoon,
jossa
Kärjenkosken,
Kankaanpäänkulman ja Kivimäen alueilla
vaikutus on tuntuvin lyhyestä välimatkasta
johtuen. Vaikutukset ovat kokonaisuudessaan kohtalaisia. Tarmaankylällä haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen. Arvoalueista
eniten haittavaikutuksia kohdistuu Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman
kulttuurimaisemaan ja Vesijärven kylälle. KärjenkoskenKankaanpäänkulman
kulttuurimaiseman
osalta vaikutukset ovat kohtalaisia. Sen hienoimpiin näkymiin voimaloilla ei ole kuitenkaan vaikutusta.
Sähkönsiirtovaihtoehdossa A hankealueen
halki rakennetaan runsaan seitsemän kilometrin pituinen 110 kilovoltin ilmajohto.
Voimajohdon sijoittuessa pääasiallisesti metsätalousalueelle on sitä varten raivattava
johtokäytävä. Linjauksen varrelle sijoittuu
jonkin verran avohakkuualueita ja taimikoita
ja näiltä osin johtokäytävää ei tarvitse hakata. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan sekä osittain muuttuneeseen luontomaisemaan, joten vaikutukset jäävät melko vähäisiksi.
Sähkönsiirtovaihtoehdon B toteutuessa sähköverkkoon liittyminen tapahtuu Kristinestadin sähköasemalla Kristiinankaupungin pohjoispuolella. Etäisyys Kristinestadin sähköasemalle on varsin pitkä. Reitti sijoittuu kuitenkin valtaosalla matkaa olevan tai olevien
voimajohtojen rinnalle samaan johtokäytävään. Maiseman kannalta kriittisiä asutuksen
xi
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
ja maiseman kannalta ahtaita kohtia on
muutama: johto-osuus Korsbäckin kulttuurimaisema-alueen pellolla, Dagsmarkin kylässä
ja Tiukan kylän eteläpuolella. Näissä tapauksissa vaihtoehto B laajentaa tulevan 400 kV
johtoaukeaa mikä voi merkittävyyden kannalta pitää vähäisen ja kohtalaisen välimaastossa.
Vaikutukset muinaisjäännöksiin
Mikonkeitaan tuulivoimapuistolla tai hankealueelle rakennettavalla uudella ilmajohdolla
ei arvioida olevan vaikutuksia muinaisjäännöksiin, koska hankealueella ei sijaitse ennestään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä
eikä alueilla, joiden maankäyttö hankkeen
myötä muuttuu, havaittu muinaisjäännöksiä
muinaisjäännösinventoinnissa. Rakennettavan uuden ilmajohdon reittiä ei ole kokonaisuudessaan inventoitu, mutta merkittävien
muinaisjäännösten esiintymistä hankealueella ei pidetä todennäköisenä.
Sähkönsiirtovaihtoehdon B voimajohtoreitille
tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat
muinaisjäännöskohteet tulee ottaa huomioon
hankkeen jatkosuunnittelussa kuten pylväiden sijoitussuunnittelussa, jotta voimajohdon
rakentamisen vaikutukset muinaisjäännöksiin
voidaan minimoida.
Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin
ja viihtyvyyteen
Tuulivoimapuiston asumisviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat
maisema-, melu- ja varjostusvaikutukset.
Haitalliset vaikutukset kohdistuvat ennen
kaikkea niiden asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen, joiden koti tai loma-asunto on
tuulivoimaloiden melu- tai varjostusalueella
tai näköetäisyydellä voimaloista ja jotka kokevat voimalan äänen, varjostuksen tai näkymisen häiritseväksi. Lähimmät asuinrakennukset ovat hankealueen koillispuolella Kärjenkosken kyläalueella, hankealueen eteläpuolella Ruusulantien ja Peltomaatien varrella sekä hankealueen länsipuolella Sandvikin
alueella. Lähimmät lomarakennukset ovat
sijoittuneet
Tönijärven,
Kaakkoolammen,
Stora Sandjärven ja Lilla Sandjärven rannoille sekä Kärjenkosken alueelle.
Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueen
ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöön ovat
YVA:ssa tehtyjen mallilnnusten ja arvioiden
perusteella varsin vähäiset. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä hankealueella liikkumista eikä hankealueen virkistyskäyttöä.
Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä ja maisemaa ja voimaloiden ääni, varjostus ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Mahdolliset haitalliset vaikutukset
kohdistuvat erityisesti hankealueen lähiympäristön asukkaisiin ja loma-asukkaisiin. On
huomioitava, että tuulivoimapuiston vaikutusten kokeminen on jokaisen ihmisen osalta
erilainen ja subjektiivinen ja sitä on hankala
määritellä tarkasti.
Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä terveysvaikutuksia. Tuulivoimaloista ei myöskään
aiheudu onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvät pelot voivat kuitenkin heikentää asumisviihtyisyyttä
sekä alueella liikkumisen ja virkistyskäytön
miellyttävyyttä.
Sähkönsiirrosta aiheutuvien ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida kokonaisuutena olevan merkittäviä. Yksittäisten kiinteistöjen ja ihmisten osalta haitat voivat kuitenkin
olla paikallisesti merkittäviä. Sähkönsiirron
vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen syntyvät pääosin maisemassa tapahtuvien muutosten sekä terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen kautta. Voimajohdolla ei ole terveyteen liittyviä riskejä,
kunhan viranomaisten antamia suosituksia
noudatetaan jatkosuunnittelunkin aikana.
Vaikutukset elinkeinotoimintaan
Tuulivoimapuiston hankealue on pääosin
metsätalouskäytössä,
joten
myös
tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin metsätalouden
harjoittamiseen. Tuulivoimapuistohankkeen
toteutuksen myötä tuulivoimaloiden ja rakennettavan tiestön alueilla oleva metsäpinta-ala poistuu metsätalouden käytöstä. Edellä mainituilla alueilla metsätalouden harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen
ja toiminnan ajaksi. Muualla hankealueella
voidaan harjoittaa metsätaloutta kuten ennenkin.
Aluetalouden näkökulmasta tuulivoimapuiston toteuttaminen vaikuttaa monin tavoin
vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Tuulivoimapuistohankkeen merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana. Rakentamisvaiheessa
työtilaisuuksia tarjoutuu mm. raivaus-,
maanrakennus- ja perustustöissä sekä työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden
tarvitsemissa palveluissa. Toimintavaiheessa
xii
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
tuulipuisto tarjoaa töitä suoraan huolto- ja
kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa
sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemusja kuljetuspalveluissa sekä vähittäiskaupassa. Tuulivoimapuistohankkeen sijaintikuntiin
ja lähiseudulle kohdistuvat työllisyysvaikutukset ovat karkeasti arvioituna vaihtoehdosta riippuen 175 - 350 henkilötyövuotta.
Sähkönsiirtoon tarvittavan voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat
pääosin maa- ja metsätalouteen. Maataloudelle aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista,
jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja
vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla.
Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle
muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä saatavan tuoton.
Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsäalueita, mikä vaikeuttaa peltojen
käyttöä ja metsän hoitoa.
Muut vaikutukset
Finavian paikkatietoaineistossa Mikonkeitaan
hanke sijoittuu alueelle, jolle ei kohdistu
minkäänlaisia rakenteiden korkeutta rajoittavia tekijöitä. Näin ollen lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta koskevat määräykset
eivät rajoita hankkeen toteuttamista eivätkä
voimaloiden korkeutta, lukumäärää tai sijoittelua. Tuulivoimapuisto on kuitenkin varustettava lentoestevaloin.
Tuulivoimapuistosta saattaa aiheutua vaikutuksia tutkille. Vaikutusten suuruus riippuu
voimaloiden sijainnista ja geometriasta suhteessa ilma- ja merivalvontatutkiin. Hankkeen vaikutuksista puolustusvoimien eri toimintoihin on pyydetty lausunto. Lausunnon
mukaan hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta puolustusvoimien toimintoihin.
Hankealue sijaitsee etäällä säätutkista, joten
säätutkiin liittyvät ohjeet eivät rajoita hankkeen toteuttamista.
Hankkeessa on pyydetty lausunto mahdollisista radiolinkkiyhteyksiin kohdistuvista häiriövaikutuksia viestintävirasto Ficoralta ja
mahdollisista TV-signaaliin kohdistuvista vaikutuksia Digita Oy:ltä, joka vastaa valtakunnallisista lähetys- ja siirtoverkoista sekä radio- ja televisioasemista. Digita Oy:n lausunnon mukaan on todennäköistä, että Mikonkeitaalle suunnitellut voimalat aiheuttavat
häiriötä antenni-TV-vastaanottooon välittömästi hankealueen eteläpuolisella 75 asuk-
kaan alueella. Tuulivoimalat eivät häiritse
Digitan
tiedonsiirtoyhteyksiä.
Mahdollisia
häiriöitä voidaan tarvittaessa välttää esimerkiksi voimaloiden sijoittelun pienimuotoisilla
muutoksilla tai lisäinvestoinneilla yhteyksien
rakenteisiin.
Lentoestevalaistuksen vaikutukset kohdistuvat pääosin maisemaan ja paikalliset asukkaat saattavat kokea valot häiritsevinä,
etenkin tuulivoimapuiston käytön alkaessa.
Suuritehoisten valkoisten valojen on todettu
houkuttelevan tuulivoimapuistojen alueelle
hyönteisiä saalistavia lepakoita ja lintuja.
Matalatehoisemmalla punaisella valolla vaikutukset ovat vähäisempiä. Lentoestevalon
lopullinen toteutus tulee selviämään lentoestelupahakemuksen käsittelyn yhteydessä,
mikäli hanke toteutetaan.
Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset
Tuulivoimapuiston tekninen käyttöikä on noin
25 vuotta, jonka jälkeen sen käyttöikää on
kojeistoja uusimalla mahdollista jatkaa tai se
voidaan poistaa käytöstä kokonaan. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen aiheuttaa
samankaltaisia ympäristövaikutuksia kuin
hankkeen rakentamisvaiheessa. Tällöin purkutöistä aiheutuu muun muassa lyhytaikaisia
ja paikallisia melu- ja liikennevaikutuksia.
Hankkeen päätyttyä maa-alueet vapautuvat
muuhun käyttöön.
Vaihtoehto C: Sähkönsiirto Leväsjoen sähköasemalle
YVA-selostuksen laadinnan loppuvaiheessa,
lokakuussa 2013 on tullut tietoon uusi liityntämahdollisuus 110/400 kV sähköasemalle
Leväsjoen alueella. Mikonkeitaan eteläisestä
sähköasemasta rakennettaisiin tällöin 110 kV
ilmajohto kaakkoon, tulevan Fingrid Oyj:n
400 kV voimajohtoon saakka, josta voimajohtoa jatketaan edelleen sen länsipuolella
Leväsjoen sähköasemalle saakka. Uutta 110
kV ilmajohtoa rakennetaan noin 40 kilometriä, josta 32 kilometriä 400 kV voimajohdon
vieressä.
Leväsjoen sähkönsiirtovaihtoehdosta C ei
arvioiden mukaan aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, kunhan jatkosuunnittelussa huomioidaan kohtia, jossa 400 kV johtoalueen laajennus tapahtuu lähellä asuinkiinteistöjä. Näillä kohdilla tulisi tarvittaessa
pohtia asuinkiinteistöjen kiertämistä. Jos 110
kV ja 400 kV voimajohdot rakennetaan paikoittain erilliään toisistaan, aiheutuu toisaalta
paikoittain enemmän maiseman pirstoutu-
xiii
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
mista. Vaihtoehdosta C ei ole tehty luontoinventointeja, ja arvio perustuu saatavilla olevaan lähtöaineistoon. Voimajohdon reittiä
voidaan tarvittaessa inventoida maastokauden aikana 2014.
paikkaa lukuun ottamatta kovin merkittävä.
Stormossenin alueella sijaitseva pesä tulisi
huomioida jatkosuunnittelussa. Lisäksi alueen metsokanta on muutamassa paikassa
jokseenkin merkittävä, mutta eivät täytä yli
viiden kukon soidinalueen kriteeriä.
Nollavaihtoehdon vaikutukset
Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan
ulottuvat luonnollisesti suhteellisen laajalle.
Muun muassa metsien ja muiden estevaikutusten ansiosta tuulivoimapuiston näkyvyys
jää monin paikoin avoimia pelto-, suo-, metsähakkuu- ja tiealueita lukuun ottamatta
suhteellisen vähäiseksi. On kuitenkin huomioitava, että avoimilla alueilla kuten Kärjenkosken alueella vaikutukset ovat selvästi
suljettuja tiloja merkittävämmät.
Nollavaihtoehdossa eivät toteudu hankkeen
haitalliset eivätkä myönteiset ympäristövaikutukset. Tällöin hankealue pysyisi nykyisen
kaltaisena ja sen ympäristö jatkaisi luontaista kehitystään.
Nollavaihtoehdossa
jäävät
toteutumatta
myös tämän hankkeen osalta pyrkimykset
Suomen tavoitteeseen lisätä uusiutuvan
energian tuotantoa sekä vähentää siten haitallisia päästöjä ja ilmastovaikutuksia.
Hankkeen toteuttamiskelpoisuus
YVA-menettelyssä tarkastellun suunnitellun
tuulivoimapuiston voimaloiden lukumäärä on
prosessin aikana tarkentunut pienemmäksi.
Sen lisäksi on tarkasteltu uutta suppeampaa
vaihtoehtoa, jossa toteutetaan ainoastaan
hankkeen eteläosan voimalat, yhteensä 19
kappaletta. Hanke olisi teknistaloudellisesti
kannattava, jos se toteutettaisiin 26 voimalan laajudessa. Jos hanke toteutetaan 19
voimalan suppeamman vaihtoehdon mukaisesti, olisi se Otsotuuli Oy:n tuulimittauksiin,
rakentamiskustannuksiin, sekä sähkön hintaan perustuvien laskelmien perusteella edelleen kannattava. Investointipäätöksen aikaista tilannetta on kuitenkin vaikea ennustaa.
Alustavien laskelmien mukaan vaihtoehtoa 1
pienempää hankekokonaisuutta ei Mikonkeitaan alueella kannata toteuttaa.
Ympäristön näkökulmasta toteuttamiskelpoisin vaihtoehto Mikonkeitaan hankkeessa olisi
vaihtoehto 1, koska se aiheuttaa vähiten
haittaa lähimmissä kiinteistöissä. Vaihtoehto
2 aiheuttaisi enemmän vaikutuksia vapaaajan kiinteistöille pohjoisessa toteutettavien
voimaloiden läheisyydessä. Mikäli hanke
päädytään toteuttamaan vaihtoehdon 2 mukaisena, tulisi jatkosuunnittelussa tarkentaa
sijoitussuunnitelmaa ja/tai ottaa käyttöön
sellaista voimalatekniikka, joka aiheutta lähimmille herkille kohteille mahdollisimman
vähän haittaa, esimerkiksi melun osalta.
Hankkeen keskeisimmät vaikutukset liittyvät
luontoon ja linnustoon. Hankealue ei kuitenkaan sijoitu erityisen tärkeälle muuttoreitille,
eikä alueen linnusto ole kalasääksen pesä-
Tuulivoimapuiston maankäyttöön ja metsästykseen kohdistuvat vaikutukset jäävät arvioinnin mukaan vähäisiksi, eikä vaihtoehtojen
välillä tunnistettu näiden osalta merkittävää
eroa. Asutus sijaitsee suhteellisen kaukana
voimaloista, mutta voimaloista aiheutuvan
melun ulottuvuus pitää tarkentaa ja huomioida riittävästi jatkosuunnittelussa.
Voimajohtojen osalta olisi pyrittävä minimoimaan niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja rakennettava mahdollisimman lyhyttä ja siten vähiten tilaa edellyttävää vaihtoehtoa. Näin ollen voidaan todeta, että
YVA:n vaihtoehto A olisi kaikkein edullisin.
Vaihtoehto B olisi pisin ja hankala toteuttaa,
etenkin jos tulevan Kristiinankaupungin 400
kV voimajohdon viereen rakennetaan useamman tuulivoimahankkeen voimajohdot.
xiv
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
Sisällysluettelo
1
JOHDANTO ....................................................................................................................1
2
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY................................................................3
3
2.1
YVA-menettelyn tarve ja tavoitteet ...........................................................................3
2.2
Arviointimenettelyn vaiheet......................................................................................3
2.3
Arviointimenettelyn osapuolet ..................................................................................4
3.2
5
Hankkeesta vastaava ....................................................................................4
2.3.2
Yhteysviranomainen .....................................................................................5
2.3.3
YVA-konsultti...............................................................................................5
2.3.4
Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen ................................................5
2.3.5
Asukaskysely ...............................................................................................8
2.3.6
Muut tapaamiset ja haastattelut .....................................................................9
2.3.7
YVA -menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen yhteensovittaminen .....................9
2.3.8
YVA -menettelyn aikataulu .......................................................................... 10
MIKONKEITAAN TUULIVOIMAHANKE................................................................................ 11
3.1
4
2.3.1
Hankkeen tausta, tarkoitus ja tavoitteet .................................................................. 11
3.1.1
Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle ................................. 11
3.1.2
Tuulisuus .................................................................................................. 12
3.1.3
Hankkeen tarkoitus ja alueellinen merkitys .................................................... 13
Tuulivoimapuiston suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu .......................................... 14
HANKKEEN ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ......................................................................... 15
4.1
Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen .............................................................. 15
4.2
Hankkeen vaihtoehdot........................................................................................... 15
4.2.1
Arvioidut tuulivoimapuistovaihtoehdot ........................................................... 15
4.2.2
Arvioidut sähkönsiirtovaihtoehdot ................................................................. 19
4.2.3
YVA-ohjelman jälkeiset muutokset ................................................................ 22
4.2.4
YVA-menettelystä pois jätetyt vaihtoehdot ..................................................... 23
HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS ....................................................................................... 25
5.1
Hankkeen maankäyttötarve ................................................................................... 25
5.2
Tuulivoimapuiston rakenteet .................................................................................. 25
5.3
5.2.1
Tuulivoimaloiden rakenne ............................................................................ 25
5.2.2
Tuulivoimalan konehuone ............................................................................ 26
5.2.3
Vaihtoehtoiset perustamistekniikat ............................................................... 27
5.2.4
Lentoestemerkinnät.................................................................................... 29
5.2.5
Tieverkosto ............................................................................................... 30
Sähkönsiirtoreitin rakenteet ................................................................................... 30
5.3.1
Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto ........................................................ 30
5.3.2
Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto ........................................................ 32
5.4
Tuulivoimapuiston ja voimajohtojen rakentaminen .................................................... 35
5.5
Murskeen, betonin ja muiden materiaalien kuljetukset ............................................... 36
xv
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
5.6
Huolto ja ylläpito .................................................................................................. 37
5.6.1
Tuulivoimalat ............................................................................................ 37
5.6.2
Voimajohto ............................................................................................... 37
5.7
Turvaetäisyys ...................................................................................................... 37
5.8
Käytöstä poisto .................................................................................................... 38
5.8.1
Tuulivoimalat ............................................................................................ 38
5.8.2
Voimajohdot ............................................................................................. 38
6
HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT ....................................................... 39
7
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOIMINEN ....................................................... 40
8
ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT ................................... 46
9
8.1
Arvioitavat vaikutukset ......................................................................................... 46
8.2
Vaikutuksen luonnehdinta ja merkittävyyden määrittely............................................. 47
8.3
Vaihtoehtojen vertailumenetelmät .......................................................................... 48
8.4
Tarkasteltava vaikutusalue .................................................................................... 48
VAIKUTUKSET ELOTTOMAAN YMPÄRISTÖÖN .................................................................... 50
9.1
Vaikutukset äänimaisemaan .................................................................................. 50
9.1.1
Vaikutusmekanismit ................................................................................... 50
9.1.2
Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................... 50
9.1.3
Melun ohjearvot ........................................................................................ 51
9.1.4
Äänen voimakkuus ..................................................................................... 53
9.1.5
Tuulivoimalan äänen kokeminen .................................................................. 53
9.1.6
Nykytila.................................................................................................... 54
9.1.7
Tuulivoimapuiston vaikutukset äänimaisemaan .............................................. 55
9.1.8
Sähkönsiirron vaikutukset äänimaisemaan .................................................... 61
9.1.9
Vaikutukset toiminnan jälkeen ..................................................................... 62
9.1.10 0-vaihtoehdon vaikutukset .......................................................................... 62
9.1.11 Vaikutusten lieventäminen .......................................................................... 62
9.1.12 Arvioinnin epävarmuustekijät ...................................................................... 62
9.1.13 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu............................................................. 63
9.2
Vaikutukset valo-olosuhteisiin ................................................................................ 63
9.2.1
Vaikutusmekanismit ................................................................................... 63
9.2.2
Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................... 63
9.2.3
Ohje- ja raja-arvot ..................................................................................... 64
9.2.4
Valaistusolosuhteet tarkastelualueella nykytilanteessa .................................... 65
9.2.5
Tuulivoimapuiston vaikutukset valo-olosuhteisiin ............................................ 65
9.2.6
Sähkönsiirron vaikutukset valo-olosuhteisiin .................................................. 69
9.2.7
Lentoestevalaistuksen vaikutukset ............................................................... 69
9.2.8
Vaikutukset toiminnan jälkeen ..................................................................... 69
9.2.9
0-vaihtoehdon vaikutukset .......................................................................... 69
9.2.10 Vaikutusten lieventäminen .......................................................................... 69
xvi
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
9.2.11 Arvioinnin epävarmuustekijät ....................................................................... 69
9.2.12 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ............................................................. 70
9.3
Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun ..................................................................... 70
9.3.1
Vaikutusmekanismit ................................................................................... 70
9.3.2
Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................... 70
9.3.3
Ilmaston muutos ........................................................................................ 71
9.3.4
Paikallinen ilmasto ..................................................................................... 72
9.3.5
Tuulivoimapuiston vaikutukset ilmanlaatuun .................................................. 72
9.3.6
Sähkönsiirron vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun....................................... 73
9.3.7
Vaikutukset toiminnan jälkeen ..................................................................... 73
9.3.8
0-vaihtoehdon vaikutukset .......................................................................... 73
9.3.9
Arvioinnin epävarmuustekijät ....................................................................... 73
9.3.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ............................................................. 73
9.4
Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin .................................................... 73
9.4.1
Vaikutusmekanismit ................................................................................... 73
9.4.2
Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................... 74
9.4.3
Nykytila .................................................................................................... 75
9.4.4
Tuulivoimapuiston vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ................ 84
9.4.5
Sähkönsiirron vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ...................... 86
9.4.6
Vaikutukset toiminnan jälkeen ..................................................................... 86
9.4.7
0-vaihtoehdon vaikutukset .......................................................................... 87
9.4.8
Vaikutusten lieventäminen .......................................................................... 87
9.4.9
Arvioinnin epävarmuustekijät ....................................................................... 87
9.4.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu ............................................................. 88
10 VAIKUTUKSET ELOLLISEEN YMPÄRISTÖÖN ....................................................................... 89
10.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin......................................... 89
10.1.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................... 89
10.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................... 90
10.1.3 Nykytila .................................................................................................... 93
10.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin
luontokohteisiin .................................................................................................. 103
10.1.5 Sähkönsiirron vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin ........ 105
10.1.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 107
10.1.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 107
10.1.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 107
10.1.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ..................................................................... 107
10.1.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 107
10.2 Vaikutukset Stormossenin suoalueeseen ................................................................ 108
10.2.1 Nykytila .................................................................................................. 108
10.2.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset Stormossenin luontoarvoihin ........................... 108
10.3 Vaikutukset linnustoon ........................................................................................ 109
xvii
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
10.3.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 109
10.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 110
10.3.3 Nykytila.................................................................................................. 114
10.3.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon.................................................... 127
10.3.5 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon .......................................................... 138
10.3.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 140
10.3.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 140
10.3.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 140
10.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät .................................................................... 142
10.3.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 143
10.4 Vaikutukset muuhun eläimistöön .......................................................................... 143
10.4.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 143
10.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 144
10.4.3 Hankealueen eläimistö.............................................................................. 145
10.4.4 Sähkönsiirtoreittien eläimistö .................................................................... 147
10.4.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset eläimistöön .................................................. 148
10.4.6 Sähkönsiirron vaikutukset eläimistöön ........................................................ 151
10.4.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 151
10.4.8 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 152
10.4.9 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 152
10.4.10 Arvioinnin epävarmuustekijät ................................................................... 152
10.4.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 152
10.5 Vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien alueisiin ................. 153
10.5.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 153
10.5.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 153
10.5.3 Nykytila.................................................................................................. 154
10.5.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja
suojeluohjelmien kohteisiin .................................................................................. 166
10.5.5 Sähkönsiirron vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja
suojeluohjelmien kohteisiin .................................................................................. 169
10.5.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 169
10.5.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 170
10.5.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 170
10.5.9 Arvioinnin epävarmuustekijät .................................................................... 170
10.5.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 170
10.6 Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen........................................................... 171
10.6.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 171
10.6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 171
10.6.3 Nykytila.................................................................................................. 171
10.6.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen ...................... 173
10.6.5 Sähkönsiirron vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen ............................ 177
xviii
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
10.6.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 177
10.6.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 177
10.6.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 177
10.6.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ..................................................................... 177
10.6.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 178
11 VAIKUTUKSET IHMISEN YMPÄRISTÖÖN ......................................................................... 179
11.1 Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön.......................................... 179
11.1.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 179
11.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 179
11.1.3 Nykytila .................................................................................................. 180
11.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ja rakennettuun
ympäristöön ...................................................................................................... 194
11.1.5 Sähkönsiirron vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ja rakennettuun
ympäristöön ...................................................................................................... 196
11.1.6 Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron vaikutukset suunniteltuun
maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen ............................................................. 197
11.1.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 198
11.1.8 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 198
11.1.9 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 198
11.1.10 Arvioinnin epävarmuustekijät .................................................................... 199
11.1.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 199
11.2 Vaikutukset liikenteeseen .................................................................................... 200
11.2.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 200
11.2.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 200
11.2.3 Nykyinen liikenne ..................................................................................... 201
11.2.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen ................................................ 204
11.2.5 Sähkönsiirron vaikutukset liikenteeseen ...................................................... 206
11.2.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 206
11.2.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 206
11.2.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 206
11.2.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ..................................................................... 206
11.2.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 207
11.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön ......................................................... 207
11.3.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 207
11.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 208
11.3.3 Nykytila .................................................................................................. 211
11.3.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön ..................... 222
11.3.5 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön ........................... 231
11.3.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 231
11.3.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 232
11.3.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 232
11.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät ..................................................................... 232
xix
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
11.3.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 232
11.4 Vaikutukset muinaisjäännöksiin ............................................................................ 234
11.4.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 234
11.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 234
11.4.3 Nykytila.................................................................................................. 235
11.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin ....................................... 237
11.4.5 Sähkönsiirron vaikutukset muinaisjäännöksiin .............................................. 237
11.4.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 237
11.4.7 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 237
11.4.8 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 237
11.4.9 Arvioinnin epävarmuustekijät .................................................................... 238
11.4.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 238
11.5 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen .................................... 238
11.5.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 238
11.5.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 238
11.5.3 Nykytila.................................................................................................. 240
11.5.4 Asukaskysely tuulivoimapuiston vaikutuksista .............................................. 241
11.5.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja
viihtyvyyteen ..................................................................................................... 248
11.5.6 Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen ...... 252
11.5.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 253
11.5.8 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 254
11.5.9 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 254
11.5.10 Arvioinnin epävarmuustekijät ................................................................... 254
11.5.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 255
11.6 Vaikutukset elinkeinotoimintaan ........................................................................... 255
11.6.1 Vaikutusmekanismit ................................................................................. 255
11.6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät ............................................................. 255
11.6.3 Nykytila.................................................................................................. 256
11.6.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset elinkeinotoimintaan ....................................... 257
11.6.5 Tuulivoimapuiston työllisyys- ja aluetalousvaikutukset .................................. 257
11.6.6 Sähkönsiirron vaikutukset elinkeinotoimintaan ............................................. 259
11.6.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen ................................................................... 259
11.6.8 0-vaihtoehdon vaikutukset ........................................................................ 259
11.6.9 Vaikutusten lieventäminen ........................................................................ 260
11.6.10 Arvioinnin epävarmuustekijät ................................................................... 260
11.6.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu .......................................................... 260
12 MUUT VAIKUTUKSET ................................................................................................... 261
12.1 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen......................................................................... 261
12.2 Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan ............................................... 261
12.3 Vaikutukset säätutkiin ......................................................................................... 261
xx
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
12.4 Vaikutukset viestintäyhteyksiin ............................................................................. 262
12.5 Lentoestevalojen vaikutukset ............................................................................... 262
13 TUULIVOIMAPUISTON KÄYTÖSTÄ POISTAMISEN VAIKUTUKSET JA VAIKUTUKSET
TOIMINNAN JÄLKEEN .................................................................................................. 263
14 ARVIO TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKEISTÄ ............................................................ 264
14.1 Tuulivoimaloiden ja voimajohdon turvallisuusriskit .................................................. 264
14.1.1 Talviaikainen jään muodostuminen ............................................................. 264
14.1.2 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille .................................................... 264
14.1.3 Rakentamisen aiheuttamat onnettomuusriskit .............................................. 265
14.2 Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit ............................................................... 265
14.3 Lintujen törmäysriskit ......................................................................................... 265
15 SÄHKÖNSIIRTOVAIHTOEHTO C: LIITTYMISPISTE LEVÄSJOEN SÄHKÖASEMALLA .................. 266
15.1 Taustaa ............................................................................................................. 266
15.2 Maankäyttö ....................................................................................................... 268
15.3 Vaikutukset luontoon .......................................................................................... 275
15.4 Vaikutukset maisemaan....................................................................................... 278
15.5 Melu ................................................................................................................. 280
15.6 Liikenne ............................................................................................................ 280
15.7 Vaikutukset ihmisiin ............................................................................................ 280
15.1 Vaikutukset elinkeinotoimintaan ........................................................................... 281
16 VAIHTOEHTO 0: HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN VAIKUTUKSET ......................... 282
17 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA ...................................................... 283
17.1 Muiden hankkeiden, ohjelmien ja suunnitelmien huomioiminen YVA- menettelyssä ...... 283
17.2 Lähiseudun toiminnassa olevat tuulivoimapuistot .................................................... 283
17.3 Lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot .................................................... 283
17.4 Suunnitteilla olevat voimajohdot ........................................................................... 285
17.4.1 Kristinestad – Ulvila 400 kV voimajohto....................................................... 285
17.4.2 Muiden hankkeiden voimajohdot ................................................................ 286
17.4.3 Muut hankkeet hankealueella ..................................................................... 287
17.5 Arvioidut yhteysvaikutukset ................................................................................. 287
17.6 Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset ................................................................... 288
17.6.1 Yhteisvaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön ....................... 288
17.6.2 Yhteisvaikutukset luonnon monimuotoisuuteen............................................. 288
17.6.3 Yhteisvaikutukset linnustoon...................................................................... 289
17.6.4 Yhteisvaikutukset Natura-alueisiin .............................................................. 291
17.6.5 Yhteisvaikutukset riistalajeihin ja metsästykseen .......................................... 292
17.6.6 Yhteisvaikutukset liikenteeseen .................................................................. 293
17.6.7 Yhteisvaikutukset maisemaan .................................................................... 293
17.6.8
Melun ja varjostuksen yhteisvaikutukset .................................................... 294
17.6.9 Yhteisvaikutukset ihmisten elinoloihin ......................................................... 300
17.7 Sähkönsiirron vaikutukset .................................................................................... 301
xxi
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Maaliskuu 2014
17.7.1 Maisema................................................................................................. 301
17.7.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ............................................................. 301
17.7.3 Liikenne ................................................................................................. 302
17.7.4 Luonto ................................................................................................... 302
110 kV ja 400 kV yhteisen voimajohtoalueen toteuttaminen osaltaan vähentäisi
tarvittavien voimajohtojen määrää ja näin lieventäisi luontoon aiheutuvia
haittavaikutuksia. ............................................................................................... 302
18 VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS ................................................................. 303
18.1 Yhteenveto hankkeen vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailu .................................... 303
18.2 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ..................................................................... 318
19 ESITYS VAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI ............................................................... 321
19.1 Linnusto............................................................................................................ 321
19.1.1 Pesimälinnusto ........................................................................................ 321
19.1.2 Kalasääski .............................................................................................. 321
19.1.3 Muuttolinnusto ........................................................................................ 321
19.2 Lepakot ............................................................................................................ 321
19.3 Riistalajisto ja metsästys ..................................................................................... 322
19.4 Melu ................................................................................................................. 322
19.5 Muu seuranta .................................................................................................... 322
LÄHTEET ........................................................................................................................ 323
LIITTEET:
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
Liite
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta
Tuulivoimapuiston tekninen suunnitelma
Melumallinnuksen tulokset
Varjostusmallinnuksen tulokset
Näkemäanalyysin tulokset
Kuvasovitteet
Asukaskyselylomakkeet
Arvokkaat luontokohteet
Metson soidinalueet – SALASSA PIDETTÄVÄ, VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN
HANKKEEN ERILLISELVITYSTEN RAPORTIT SAATAVILLA ELY-KESKUKSEN INTERNETSIVUILTA.
ELY-keskuksen internet-osoite: www.ely-keskus.fi > Etelä-Pohjanmaa > Aiheet > Ympäristö
> Ympäristönsuojelu >Ympäristövaikutusten arviointi > Vireillä olevat YVA-hankkeet
Kartta-aineistot:
© Karttakeskus Oy
© Maanmittauslaitos
Valokuvat:
© FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
Maaliskuu 2014
Käytetyt lyhenteet
CO2
hiilidioksidi
dir
EU:n lintudirektiivin liitteen I laji
EN
erittäin uhanalainen
EU
Euroopan unioni
FINIBA
Suomen tärkeä lintualue
gCO2/kWh
grammaa hiilidioksidia tuotettua
kilowattituntia kohti
GWh
gigawattitunti
IBA
kansainvälisesti tärkeä lintualue
km
kilometri
kV
kilovoltti
kvl
keskimääräinen vuorokausiliikenne
kvl ras
raskaiden ajoneuvojenkeskimääräinen
vuorokausiliikenne
LSL
luonnonsuojelulaki
m
metri
m mpy
metriä merenpinnan yläpuolella
3
m /d
kuutiota päivässä
METSO
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
MetsäL
metsälaki
MW
megawatti
MWh
megawattitunti
NT
silmälläpidettävä
RT
alueellisesti uhanalainen
t
tonni
UHEX
uhanalaisten eliöiden seurantarekisteri
VesiL
vesilaki
VU
vaarantunut
YVA
ympäristövaikutusten arvointi
YVA-ohjelma
ympäristövaikutusten arvointiohjelma
YVA-selostus
ympäristövaikutusten arvointiselostus
xxii
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
1
Maaliskuu 2014
1
JOHDANTO
Otsotuuli Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle Kristiinankaupungin ja
Isojoen kunnan alueelle. Tuulivoimapuisto sijoitettaisiin suurelta osin UPM
Kymmene Oyj:n omistamalle, Mikonkeidas-nimiselle kiinteistölle. Hankealueelle
tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan yhteensä enintään 26 tuulivoimalaa, joiden kokonaisteho olisi enimmillään noin 100 MW. Tuulivoimapuiston hankealueen pinta-ala on noin 2 400 hehtaaria ja se sijaitsee noin 25 kilometrin
etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon ja noin 15 kilometrin
etäisyydellä Isojoen kuntakeskuksesta länteen. Etäisyys Selkämeren rannikolle
on noin 13 kilometriä.
Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä
maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista,
kytkinkentistä ja ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä.
Kuva 1.1. Suunnitellun tuulivoimapuiston sijainti (punainen alue).
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (458/1994) ja sen muutoksen (258/2006)
mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). YVAohjelma valmistui kesäkuussa 2013 ja yhteysviranomaisena toimiva EteläPohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa siitä 6.9.2013.
Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus) on laadittu YVAohjelman sekä siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. YVAselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta sekä arviointimenettelyn tuloksena
muodostunut yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista.
Tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, minkä vuoksi
hankkeen tavoitteita palvelevaa osayleiskaavaa ollaan laatimassa samanaikai-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
2
Maaliskuu 2014
sesti YVA-menettelyn kanssa. Kaavoitus toteutetaan YVA-menettelyä varten
laadittujen selvitysten pohjalta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
T
OY
Y
Mikonkeita
aan tuulivoimapuisto
Ympäristö
övaikutusten arviointiselostu
a
us
3
Maaliskuu 2014
2
PÄRISTÖVA
AIKUTUST
TEN ARVIO
OINTIMEN
NETTELY
YMP
2.1 YVA
A-menette
elyn tarve ja tavoittteet
Ympärristövaikutu
usten arvio
oinnista annettua lakia (468/199
94) ja sen
n muutosta
a
(258/2
2006) sovelletaan aina
a hankkeisiin, joilla sa
aattaa olla merkittäviä
ä haitallisia
a
ympärristövaikutu
uksia. Vähi ntään 10 tuulivoimala
t
aa käsittäv
vät tai koko
onaistehol-taan vähintään
v
watin tuuliv
voimapuisto
ot kuuluva t hankkeis
siin, joiden
n
30 megaw
ympärristövaikutu
ukset on se
elvitettävä YVA-menet
Y
telyssä.
YVA-la
ain mukaan
n hankkeen
n ympäristö
övaikutukse
et on selvite
ettävä lain mukaises-sa arv
viointimenetttelyssä en nen kuin hankkeen
h
to
oteuttamise
eksi ryhdyttään ympä-ristöva
aikutusten kannalta o lennaisiin toimiin.
t
Arv
viointimene
ettelyn tulee
e olla viety
y
loppuu
un ennen kuin hankke
een toteutta
amiseen liitttyviä lupia
a voidaan myöntää
m
taii
lupaan
n rinnastetttavia päätö ksiä tehdä..
YVA-m
menettelyss
sä ei tehdä
ä hanketta koskevia päätöksiä, vaan päättökset teh-dään YVA-menet
Y
telyn jälkee
en kaavoitu
uksen ja lup
pamenettellyjen yhtey
ydessä.
2.2 Arv
viointimen
nettelyn va
aiheet
Ympärristövaikutu
usten arvio
ointimenette
elyn tavoitteena on e
edistää ym
mpäristövai-kutustten arviointtia ja yhten
näistä huom
mioon ottamista suun
nnittelussa ja päätök-senteo
ossa. Sama
anaikaisestii tavoitteen
na on lisättä kansalaissten tiedon
nsaantia ja
a
osallistumismahd
dollisuuksia
a. Menettely
y myös tuottaa hankk
keesta vasta
aavalle tie-mpäristön kannalta
k
so
opivimman vaihtoehdon valitsem
miseksi ja viranomai-toa ym
selle tietoa
t
sen arvioimisek
a
ksi, täyttääkö hanke luvan myön
ntämisen edellytyksett
ja millaisin ehdoin lupa void
daan myönttää.
Kuva 2.1
2 YVA-men
nettely on ka
aksivaiheinen
n prosessi. Ensimmäises
E
ssä vaiheessa
a laaditaan
työohje
elma laaditta
avista selvity
yksistä (YVA-ohjelma). Toisessa
T
vaih
heessa laadiitaan varsinainen ympäristöva
aikutusten a
arviointi (YVA
A-selostus).
Ympärristövaikutu
usten arvio
ointimenette
ely on kak
ksivaiheinen
n prosessi, jonka en-simmä
äisessä vaiheessa laa
aditaan ym
mpäristövaik
kutusten arrviointiohje
elma (YVA-ohjelm
ma) ja tois
sessa vaih eessa ymp
päristövaiku
utusten arrviointiselos
stus (YVA-selostu
us).
YVA-ohjelmassa esitetään h
hankkeen toteuttamis
t
svaihtoehdo
ot ja suunn
nitelma sii-een ympärisstövaikutuk
kset tullaan
n arvioimaa
an. YVA-me
enettely al-tä, mitten hankke
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
4
Maaliskuu 2014
kaa virallisesti, kun yhteysviranomainen asettaa hankkeesta vastaavan toimittaman YVA-ohjelman julkisesti nähtäville ja pyytää asianosaisilta lausunnot ja
mielipiteet. Kaikki osapuolet, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa,
voivat tuoda esille mielipiteensä YVA-ohjelmasta ja sen riittävyydestä. Annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainen antaa arviointiohjelmasta oman lausuntonsa.
Arviointiohjelmassa esitetään mm:

hankkeen kuvaus

hankkeen vaihtoehtoiset toteuttamistavat

hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset

kuvaus ympäristöstä

tehdyt ja tehtävät selvitykset

ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävät menetelmät

hankkeen vaikutusalue

suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä

hankkeen ja YVA-menettelyn toteutusaikataulu
Ympäristövaikutusten arviointi tehdään YVA-ohjelman ja siitä saatujen lausuntojen perusteella. Arviointityön tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Selostuksessa esitetään hankkeen tiedot tarkistettuina sekä
mm.:

arviointityössä käytetty lähdeaineisto

hankkeen ja sen toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi

selvitys hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta

arvioinnin puutteet ja epävarmuustekijät

haitallisten ympäristövaikutusten lieventämismahdollisuudet

ehdotus seurantaohjelmaksi

selvitys siitä, kuinka yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta on otettu huomioon

yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto
Hankkeesta vastaavan luovutettua YVA-selostuksen yhteysviranomaiselle asettaa
yhteysviranomainen
sen
julkisesti
nähtäville
vastaavasti
kuin
YVAohjelmavaiheessa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antaessa lausuntonsa YVA-selostuksesta.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen siitä antama
lausunto liitetään hankkeen toteuttamisen edellyttämiin lupahakemuksiin.
2.3 Arviointimenettelyn osapuolet
2.3.1 Hankkeesta vastaava
Hankkeesta vastaava, Otsotuuli Oy, on UPM:n ja Element Power -yhtiön tuulivoimaprojektien kehitykseen keskittyvä ja molempien puoliksi omistama yhteisyritys. Yhtiön liiketoiminta perustuu UPM:n omistamien maa-alueiden kehittämiseen tuulivoiman tuotantoon soveltuviksi. Otsotuuli Oy kehittää tällä hetkellä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
5
Maaliskuu 2014
kahdeksaa tuulivoimahanketta Länsi-Suomessa, Kainuussa ja PohjoisKarjalassa. Tämän lisäksi yhtiö tutkii parhaillaan useiden UPM:n omistamien
maa-alueiden soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. UPM omistaa Suomessa kaikkiaan noin 850 000 hehtaaria metsätalousmaata.
Mikonkeitaan YVA-menettelyssä YVA-ohjelmavaiheessa hankevastaavana toiminut UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa kestävää tulevaisuutta
kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM
Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme
valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ovat kierrätettäviä. UPM palvelee
asiakkaitaan maailmanlaajuisesti. Konsernin palveluksessa on noin 21 000 henkilöä ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet
on listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä.
UPM Energialiiketoiminnan tavoitteena on kasvaa vähäpäästöisillä energiamarkkinoilla. Vankan perustan kasvulle muodostavat vahva markkina-asiantuntijuus
ja osaaminen monipuolisen uusiutuvan energian tuotannossa. UPM toimii pohjoismaisilla ja Keski-Euroopan energiamarkkinoilla. Yhtiön palveluksessa on noin
70 energia-alan ammattilaista. UPM:n monipuolinen ja kustannustehokas sähköntuotanto muodostuu vesivoimasta, ydinvoimasta, lauhteesta, tuulivoimasta
ja metsäbiomassapohjaisesta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta.
Element Power on englantilainen yritys, joka perustettiin 2008 kehittämään, rahoittamaan, rakentamaan ja operoimaan maatuulivoima- ja aurinkovoimaprojekteja. Yhtiöllä on kehitysvaiheessa olevia projekteja yli 9 000 MW ja tuotannossa
71 MW sekä yksin että yhteistyökumppaniensa kanssa. Suomen tytäryhtiön Element Power Finland Developments Oy:n toiminnan painopiste on tuulivoimassa.
2.3.2 Yhteysviranomainen
Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. Yhteysviranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä, että
hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään YVA-lain ja –
asetuksen mukaisesti. Yhteysviranomainen hoitaa tiedotukset ja kuulutukset sekä järjestää tarvittavat julkiset kuulemistilaisuudet, kerää lausunnot ja mielipiteet, tarkistaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen sekä antaa niistä lausuntonsa. Lisäksi yhteysviranomainen huolehtii tarvittaessa muiden viranomaisten
ja hankkeesta vastaavan kanssa siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten seuranta järjestetään.
2.3.3 YVA-konsultti
YVA-konsulttina hankkeessa toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. YVAkonsultti on hankkeen ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijoista koostuva
ryhmä, joka hankkeesta vastaavan toimeksiannosta arvioi hankkeen ympäristövaikutuksia. Ryhmä koostuu mm. maankäytön, luonnontieteiden ja tekniikan
alan asiantuntijoista.
2.3.4 Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen
Ympäristövaikutusten arviointityötä ja kaavoitusta tukemaan on koottu seurantaryhmä, jonka tarkoitus on edistää osallistumista sekä tehostaa tiedonkulkua ja
-vaihtoa hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja eri sidosryhmien välillä. Seurantaryhmään on kutsuttu viranomaisten lisäksi tahoja, joiden oloihin ja etuihin,
kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. Seurantaryhmässä ei tehdä hanketta koskevia
päätöksiä, mutta YVA-konsultti ottaa seurantaryhmätyöskentelyssä mukana ole-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
6
Maaliskuu 2014
vien mielipiteet huomioon arviointiohjelmaa ja –selostusta laadittaessa. Yhteysviranomainen toimii seurantaryhmässä asiantuntijana.
Taulukko 2.1. Seurantaryhmään kutsutut tahot.
Taho
Yhteyshenkilö
Etelä-Pohjanmaan ELY
Päivi Saari
Etelä-Pohjanmaan liitto
Katriina Peltonen
Fingrid Oyj
Aki Laurila
Isojoen kunta
Valter Enqvist
Isojoen-Karijoen riistainhoitoyhdistys
Tuula Saunaluoma
Kallträskin nuorisoseura
Hannu Kangasniemi
Kristiinankaupunki / Maankäyttö
Joakim Ingves
Länsirannikon ympäristöyksikkö, Kristiinankaupungin osasto
Jens Hannus
Kärjenkosken Kyläseura
Marko Myllyvainio
Lapväärtinseudun riistainhoitoyhdistys
Jarl Bergkulla
Metsälän metsästysseura
Niina Yli-Keituri
Metsälän nuorisoseura
Ann-Sofi Hansas
MTK Etelä-Pohjanmaa
Markus Nissinen
Pohjanmaan liitto
Jan Wikström
Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri
Teemu Tuovinen
Pohjanmaan museo
Pentti Risla
Skogsvårdsföreningen Österbotten
Bo Storsjö
Suupohjan lintutieteellinen yhdistys
Jussi Kentta
Suupohjan ympäristöseura
Teemu Tuovinen
Sydbottens Natur och Miljö
Carl-Anders Lundberg
Uttermossan metsästysseura
Roy Aittamäki
Uttermossan nuorisoseura
Johan Aittamäki
Vesijärven kyläyhdistys
Hannu Hautaviita
Vesijärven metsästysseura
Jarmo Huhtala
Österbottens svenska producentförbund
Tomas Långgård
Seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran arviointiohjelman käsittelyä varten 17.4.2013 Uttermossan nuorisoseurantalolla. Kokouksessa käsiteltiin mm.
hankkeen taustaa ja tavoitteita, YVA- ja kaavamenettelyä ja YVA-ohjelman
luonnosta. Sen lisäksi käytiin avointa keskustelua hankealueen luonteenpiirteistä ja osallistujien mielestä erityistä painoarvoa vaativista asioista. Kokoukseen
osallistui yhteensä 15 henkilöä.
Toisen kerran seurantaryhmä kokoontui 23.01.2014 Uttermossa nuorisoseuran
tiloissa Uttermossassa. Kokouksessa käsiteltiin ympäristövaikutusten arvioinnin
tuloksia ja YVA-selostusta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
7
Maaliskuu 2014
Kuva 2.2. YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja.
YVA-menettely on avoin prosessi, johon voivat edellä mainittujen osapuolten lisäksi osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin, kuten asumiseen,
työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin,
hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelman ja –selostuksen ollessa vireillä
kansalaiset voivat esittää kantansa hankkeesta, hankkeen ympäristövaikutuksista sekä arviointityön riittävyydestä.
YVA-menettelyn aikana järjestetään yleisölle kaksi avointa tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Tilaisuuksista ensimmäinen järjestettiin YVA-ohjelman vireillä ollessa 18.6.2013 Uttermossan nuorisoseurantalolla Kristiinankaupungissa. Tilaisuudessa osallistujille annettiin mahdollisuus tutustua hankkeen suunnittelu-,
YVA- ja kaava-aineistoon sekä keskustella YVA-menettelyn yhteysviranomaisen,
hankkeesta vastaavan ja hankkeen suunnittelijoiden kanssa. Lisäksi osallistujilla
oli mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arviointityöstä ja
sen riittävyydestä. Kaiken kaikkiaan tilaisuuteen osallistui noin 20 henkilöä. Toinen yleisötilaisuus järjestetään YVA-selostuksen valmistuttua. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. ELY-keskuksen lehtikuulutuksissa ja internet-sivuilla.
Lisäksi hankkeesta vastaavana YVA-ohjelmavaiheessa toiminut UPM Kymmene
Oyj järjesti YVA-menettelystä riippumattoman yleisötilaisuuden Uttermossan
nuorisoseuran tiloissa 2.4.2013. Tilaisuudesta tiedotettiin paikallisissa lehdissä
ja se oli avoin kaikille. Tilaisuuden osallistujilla oli paikan päällä mahdollista keskustella hankkeen YVA- ja kaavakonsulttien sekä UPM:n edustajien kanssa.
FCG SUUNNIITTELU JA TEK
KNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimap
puisto
Ympäristöva
aikutusten arv
viointiselostus
8
Maaliskuu 20
014
Kuva 2.3
3. YVA-ohjelm
mavaiheessa
a UPM Kymm
mene Oyj (en
nnen hankev
vastaavan vaihtoa
v
Otsotuuleks
si) järjesti tiedotustillaisuuden 2.4.2013
2
niin
n
sanotullla ”avoime
et ovet”periaatte
eella jossa ih
hmisille anne
ettiin mahdo
ollisuus tutus
stua hankkee
en alustaviin
n selvityksiin ja su
uunnitelmiin.. Kuvassa oiikealla UPM:n Leif Norrg
gård antamasssa tietoja paikallisille
p
ihmisille. (Kuva: Matttias Järvinen
n / FCG)
YVA-ohjjelman ja –selostukse
–
en nähtävilläolopaikois
sta kuulute
etaan ohjelm
makuulutuksen yhteydessä
y
ä. Sähköise
et versiot ra
aporteista ovat nähtä
ävillä ja lad
dattavissa
ELY-kes
skuksen intternet-sivuiilla. YVA-m
menettelyn etenemisesstä tiedote
etaan jatkuvasti osoitteessa
a www.ely--keskus.fi > Etelä-Poh
hjanmaa > Aiheet > Ympäristö
Y
äristönsuoje
elu > Ymp
päristövaikutusten arviointi > V
Vireillä olevat YVA> Ympä
hankkee
et.
2.3.5 Asu
ukaskysely
Tuulivoimapuistoha
ankkeen Y
YVA-menetttelyn aikan
na toteute
ettiin asukaskysely.
voimapuisto
ohankkeen lähiympärristön asuk
kkaalle ja
Kysely lähetettiin 400 tuuliv
sukkaalle. Vastauksia
V
kyselyyn saatiin 95 kappaletta. Kyselyn tavoitteena
loma-as
oli selvittää lähiym
mpäristön a
asukkaiden ja loma-asukkaiden mielipiteitä
ä suunnia sen vaiku
utuksista. Kyselyn
K
tulo
oksia on hy
yödynnettellusta tuulivoimapuistosta ja
ty hankkeen ympä
äristövaikuttusten ja erityisesti
e
ih
hmisiin koh
hdistuvien vaikutusv
A
saatu pala
aute otetaa
an huomioo
on myös hankkeen
h
ten arvioinnissa. Asukkailta
unnittelussa
a. Kyselyn yhteydessä
ä asukkaille
e lähetettiin
n myös tiivis kuvaus
jatkosuu
hankkee
esta ja ympäristövaik
kutusten arrvioinnista. Kyselyn to
oteuttamise
esta vastasi FCG
G Suunnitte
elu ja teknii kka Oy:stä
ä johtava ko
onsultti Tai na Ollikainen.
Kyselyn vastauksis
sta kävi ilm
mi mm. huo
oli lähiympä
äristöön suu
unniteltujen lukuisien tuuliv
voimapuistohankkeide
en yhteisva
aikutuksista
a ja tarve y
yhteistyölle eri tuulivoimapu
uistotoimijo
oiden keske
en. Kyselyy
yn vastanneiden muka
aan tuulivo
oimapuis-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
9
Maaliskuu 2014
tohankkeiden toimijat tulisi velvoittaa yhteistyöhön niin, että hankkeiden toteutuksessa käytettäisiin mahdollisimman paljon yhteisiä muuntoasemia ja voimalinjoja. Tuulivoimapuistojen suunnittelussa tulisi vastaajien mukaan ottaa huomioon luonto, asukkaat ja maanomistajat niin, että haitat ovat mahdollisimman
vähäiset. Erityisen tärkeänä asukkaat pitivät sitä, että vaikutukset linnustoon
selvitetään. Asukkaat toivoivat, että tuulivoimalat sijoitetaan riittävän kauas
asutuksesta, palvelutiet mahdollisimman paljon olemassa olevien metsäautoteiden paikalle ja voimajohdot maakaapeleihin. Asukaskyselyn tulokset on esitetty
kohdassa 11.5.4.
2.3.6 Muut tapaamiset ja haastattelut
YVA-menettelyn aikana on haastateltu suunnitellun tuulivoimapuiston alueella
toimivien Mikonkeitaan Metsästäjät ry:n ja Vesijärven Metsästysseura ry:n
edustajia (sähköpostihaastettelu 27.4.2013 Kalevi Koivumäki/Mikonkeitaan Metsästäjät ry ja haastattelu 11.5.2013 Jarmo Huhtala/Vesijärven Metsästysseura
ry) sekä luontoharrastajia. Tietoja metsosta ja petolinnuista on saatu Suupohjan
lintutieteellisestä yhdistyksestä (sähköpostitiedustelu 20.4.2013 Turo Tuomikoski/Suupohjan lintutieteellinen yhdistys ry) ja kalasääkseen liittyen on haastateltu Sääksisäätiön edustajaa (puhelinhaastattelu 21.10.2013 Juhani Koivu/ Sääksisäätiö).
2.3.7 YVA -menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen yhteensovittaminen
Mikonkeitaan alueella ei ole tuulivoimapuiston mahdollistavia kaavoja, joten
hankkeen toteuttaminen edellyttää osayleiskaavojen laatimista. Koska YVAmenettely ja kaavoitusprosessi toteutetaan samanaikaisesti, kannattaa ne soveltuvin osin yhdistää. Prosessien yhdistämiseksi konsultti on muodostanut yhtenäisen asiantuntijaryhmän, jonka asiantuntijat vastaavat kaavoitusprosessin
ja YVA-menettelyn toteuttamisesta sekä niiden yhteensovittamisesta.
Käytännössä YVA ja kaavoitus sovitetaan yhteen siten, että kaavoituksen edellyttämä tietopohja hankkeesta ja sen ympäristöstä tuotetaan pääasiallisesti
YVA-menettelyssä. YVA-menettelyssä valmistuvan selvitysaineiston hyödyntäminen kaavoituksessa edellyttää tiivistä yhteistyötä YVA- ja kaavatyöryhmän
välillä. Kaavoittaja varmistaa, että YVA-menettelyn selvitykset laaditaan vastaamaan myös kaavoituksen tarpeisiin.
YVA- ja kaavoitusprosessit toteutetaan porrastetusti niin, että kaavoituksen
keskeiset suunnitteludokumentit asetetaan nähtäville hieman kunkin YVAmenettelyn nähtävilläolon jälkeen. Tämä mahdollistaa sen, että kaavoituksessa
voidaan jatkuvasti hyödyntää viimeisintä YVA-menettelyssä tuotettua tietopohjaa, sekä huomioida YVA-menettelyssä annettuja palautteita ja lausuntoja. Esimerkiksi kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista asettaa nähtäville ennen
kuin YVA-menettelyn valvonnasta vastaava ELY-keskus on antanut lausuntonsa
YVA-selostuksesta.
YVA- ja kaavaprosessien tiedotustilaisuudet yhdistetään siten, että hankkeesta
kiinnostuneet voivat samoissa tilaisuuksissa saada tietoa hankkeen, YVAmenettelyn ja kaavoituksen etenemisestä sekä siitä, miten YVA:ssa tehdyt selvitykset ovat vaikuttaneet hankesuunnitteluun ja kaavoitukseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
10
Maaliskuu 2014
Kuva 2.4. YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhdistäminen.
2.3.8 YVA -menettelyn aikataulu
YVA-menettely käynnistyi, kun ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätettiin
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kesäkuussa
2013. Yhteysviranomainen asetti YVA-ohjelman nähtäville ajalle 10.6.-8.8.2013.
Varsinainen arviointityö aloitettiin samanaikaisesti ja sitä täydennettiin YVAohjelmasta saadun yhteisviranomaisen lausunnon pohjalta. Arviointityön tulokset sisältävä YVA-selostus jätetään yhteysviranomaiselle ja asetetaan nähtäville
kahdeksi kuukaudeksi maaliskuussa 2014. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon kesällä 2014.
Hankkeen osayleiskaavat laaditaan YVA-menettelyn kanssa samanaikaisesti.
Kaavaprosessissa hyödynnetään YVA-menettelyn aikana tehtyjä selvityksiä ja se
pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistämään YVA-menettelyn kanssa.
Osayleiskaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin keväällä
2013 ja se oli valmistumisen jälkeen nähtävillä Isojoen kunnassa ja Kristiinankaupungissa. Kaavaehdotukset laaditaan saatujen palautteiden perusteella ja
hyväksytään alustavan aikataulun mukaan vuoden 2015 loppupuolella.
YVA-menettelyn aikana järjestetään seurantaryhmäkokouksia ja yleisötilaisuuksia sekä ohjelma- että selostusvaiheissa. Tilaisuuksissa esitellään myös kaavaaineistoa. Kaavoitusprosessia ohjaa kunta, jonka hallintomenettely ja aikataulu
vaikuttavat kaavoituksen valmisteluun.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
11
Maaliskuu 2014
3
MIKONKEITAAN TUULIVOIMAHANKE
3.1 Hankkeen tausta, tarkoitus ja tavoitteet
3.1.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla tuotettua sähköä valtakunnalliseen sähköverkkoon. Hankkeen taustalla on tavoite pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin EU:n jäsenmaana sitoutunut. Työ- ja elinkeinoministeriön ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena
on nostaa tuulivoimalla tuotetun sähkön kapasiteetti nykyisestä vajaasta 300
MW 2500 MW vuoteen 2020 mennessä. Hankkeeseen liittyvät kansalliset ja
kansainväliset ilmasto- ja energiastrategiat sekä tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 3.1).
Taulukko 3.1. Hankkeeseen liittyvät kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiapoliittiset strategiat.
Strategia
Tavoite
YK:n ilmastosopimus (1992)
Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen
toiminta vaikuta haitallisesti ilmastojärjestelmään.
Kioton pöytäkirja (1997)
Teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen
rajoittaminen.
EU:n ilmasto- ja energiapaketti (2008)
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20
prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden
1990 päästöihin verrattuna. Uusiutuvien energianmuotojen osuuden kasvattaminen 20 prosenttiin EU:n energiakulutuksesta.
Suomen kansallinen suunnitelma (2001)
Energian hankinnan monipuolistaminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen mm. edistämällä uusiutuvan energian käyttöä.
Kansallisen suunnitelman tarkistus (2005)
Kasvihuonepäästöjen vähentäminen käyttämällä
tuuli- ja vesivoimaa sekä biopolttoaineita.
Suomen ilmasto- ja energiastrategia (2008)
Käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja yleisemmällä tasolla vuoteen 2050.
Suomen ilmasto- ja energiastrategian päivitys
(2013)
Vuodelle 2020 asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen sekä tien
valmistaminen kohti EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.
FCG SUUNNIITTELU JA TEK
KNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimap
puisto
Ympäristöva
aikutusten arv
viointiselostus
12
Maaliskuu 20
014
Kuva 3.1. Suomen tu
uulivoimatuo
otannon kehitys. Vuositu
uotanto (GW
Wh), asennetttu kapasiteetti lok
W, pylväät) sekä tuotantoindeksi (1 00% vastaa
kakuun 2013
3 lopussa (MW
a keskimääräisttä tuulisuutta
a) (VTT 2013
3).
3.1.2 Tuu
ulisuus
soloja, jottta tuulivoim
man tuotTuulivoiman tuotanto edellytttää riittäviä tuulisuus
n on kannatttavaa. Tuu
ulivoima on tuulen eli ilman virta usten liike--energian
taminen
muuttam
mista tuuliivoimaloilla
a sähköene
ergiaksi. Suomen
S
tu ulioloihin vaikuttaa
maantie
eteellinen sijainti ja pä
ääasiassa Atlantilta
A
maahamme ssuuntautuv
vat matalapainee
et ja niiden kulkemat reitit. Suom
messa tuuliiolosuhteilta
aan parhaiten tuulivoimanttuotantoon soveltuvatt alueet sija
aitsevat ran
nnikko-, me
eri- tai tuntturialueilla. Tuulivoiman ka
annalta void
daan edelle
een todeta,, että Suom
messa tuule
ee eniten
uliatlas 2013).
talvikuukausina (Suomen tuu
n Ilmatietee
en laitos o n mitannutt Suomen tuulisuusolloja jo pitk
kään. NySuomen
kyisin paikkakohtaista ja kok
ko Suomen käsittelevä
ää tuulisuusstietoa on saatavilla
s
ministeriön rahoittama
asta Suome
en tuuliolossuhteita ku
uvaavasta
työ- ja elinkeinom
aksesta.
avattiin
käyttö
öön
25
5.11.2009
Tuuliatlass-sivusto
tuuliatla
(www.tu
uuliatlas.fi). Tuuliatlass toimii ap
puvälineenä
ä arvioitaesssa mahdollisuuksia
tuottaa energiaa tuulen
t
avullla. Tuuliatllaksen tiedot perustu
uvat mittaustulosten
annan avulla luotaviin tuulisuusm
mallinnuksiin.
ja seura
Tuuliatla
aksen tieto
ojen pohjallta voidaan
n todeta, että
e
Mikon keitaan tuulivoimapuistoalue on sopiva tuulivoi matuotanto
oon. Oheisissa tuuliru
uusuissa on
n esitetty
ellun Mikon
nkeitaan alu
ueen tuuliruusut 100 m ja 200 m korkeude
essa. Vasuunnite
litsevat tuulet puhaltavat tuu
uliruusujen mukaan lo
ounaasta ko
ohti koillistta. Keskinen tuulenn
nopeus on 100 metrin
n korkeudellla 6,3 m/ss ja 200 me
etrin kormääräin
keudella
a 7,2 m/s nopeuden kasvaessa 0,2-0,3 m/s
m jokaista
a 20 korke
eusmetriä
kohti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
T
OY
Y
Mikonkeita
aan tuulivoimapuisto
Ympäristö
övaikutusten arviointiselostu
a
us
13
Maaliskuu 2014
Koska tuulen no
opeus kasv
vaa korkeu
uden kasva
aessa, on perusteltua
a rakentaa
a
mahdo
ollisimman korkeita tu
uulivoimalo
oita. Tuulen
n nopeuden
n kasvu riip
ppuu useis-ta tekijöistä, jois
sta merkitttävimmät ovat
o
maasto
on korkeusserot, maaston rosoi-s
ilman lämpötilan
n muutokse
et ylöspäin mentäesssä (Suomen
n tuuliatlas
s
suus sekä
2013).
Kuva 3.2.
3
Tuuliruus
sut Mikonke itaan tuulivo
oimapuiston keskivaihee
elta 100 metrin ja 200
metrin korkeudelta
a (Suomen tu
uuliatlas 201
13).
3
Mikonkeiitaan tuulen nopeusproffiili 50–400 m:n
m korkeud
della (Suome
en tuuliatlas
Kuva 3.3.
2013).
3.1.3 H
Hankkeen ta
arkoitus ja alueellinen merkitys
Kansainvälisten sopimusten
n ja säädö
östen lisäk
ksi maamm
me energia
ahuollon ja
a
araisuuden turvaamise
eksi hanke omalta osa
altaan edessauttaa Suo
omen halli-omava
tuksen
n 6.11.2008
8 julkistam
man ilmasto
o- ja energiastrategian
n toteutum
mista, jossa
a
tavoittteena on mm.
m
uusiutu
uvan energiian tuotann
non lisäämi nen.
FCG SUUNNIITTELU JA TEK
KNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimap
puisto
Ympäristöva
aikutusten arv
viointiselostus
14
Maaliskuu 20
014
Suunniteltujen tuu
ulivoimaloid
den kokonaisteho tulis
si olemaan noin 50-10
00 MW ja
ettotuotantto tulisi tällöin olemaa
an enimmilllään 270
arvioitu vuotuinen sähkön ne
GWh luo
okkaa, mikä vastaa no
oin 37 000 ei-sähkölä
ämmitteisen
n omakotita
alon vuosittaista sähkönkulutusta.
v
to
oteutuessaan monin tavoin
t
vaik
kutusalueen
nsa työlliTuulivoimapuisto vaikuttaa
oimintaan. T
Tuulivoimapuisto lisää
ä työllisyyde
en kasvun ja yrityssyyteen ja yritysto
toiminna
an lisääntymisen kauttta kuntien kunnallis-,, kiinteistö-- ja yhteisö
överotuloja. Toim
mintavaihee
essa tuulivo
oimapuisto tarjoaa töitä suoraan
n huolto- ja
a kunnossapitoto
oimissa ja teiden aurrauksessa sekä
s
välillis
sesti mm. majoitus-,, ravitsemus- ja
a kuljetusp
palveluissa ja vähittä
äiskaupassa
a. Tuulivoim
mapuiston käytöstä
poistaminen työllis
stää samoja
a ammattiry
yhmiä kuin rakentamiinenkin.
nnittelutila
anne ja totteutusaika
ataulu
3.2 Tuuliivoimapuiston suun
ymmene Oy
yj aloitti tu
uulivoimapu
uiston esisu
uunnittelun vuonna 2012. EsiUPM Ky
suunnittteluvaihees
ssa voimala
amäärä ja hankealue olivat suu
urempia kuin nykyisessä su
uunnitelmassa. Vuonn
na 2012 hankkeesta vastaava on
n teettänyt ympäristöselvity
yksiä, jotka
a kattavat YVA-mene
ettelyssä ta
arvittavat p
pesimälinnu
usto-, lepakko-, liito-orava-, kasvillisu
uus- ja biottooppiselvittykset sen hetkisen suunnittelutilante
een mukais
silla voimala
apaikoilla tai
t hankealueella sekä
ä lintujen kevät- ja
syysmuu
uton seurannan. Ymp
päristöselvityksiä on YVA-menet
Y
ttelyä varte
en tarvittavilta osin
o
täydennetty maasstokaudella
a 2013.
Hankkee
en alustava tekninen
n suunnitte
elu on tehty marras--joulukuuss
sa 2012.
Hankesu
uunnittelussa on karttoitettu tuulivoimapuis
ston potenttiaaliset sä
ähköverkkoliitynttäpisteet se
ekä arvioit u rakentam
miseen ja sähköverkk
koliityntään
n liittyvät
investointikustannu
ukset. Han
nkkeesta va
astaavan lä
ähtökohtan
na on ollutt sijoittaa
malat alueille, joissa ne aiheutta
avat mahdo
ollisimman vähän haittaa asutuulivoim
tukselle ja ympäristölle. Tuu
ulivoimaloid
den alustav
vat sijainn it on pyrittty löytämään siten, että as
sutukselle e
ei aiheudu kohtuutontta haittaa m
melun tai varjostukv
odossa.
sen muo
Hankkee
en suunnitttelua on jatkettu samanaikais
s
sesti YVA--menettelyn
n kanssa
huomioiden YVA-m
menettelyn aikana te
ehtyjen selv
vitysten tu
ulokset. Ha
ankkeesta
K
O
Oyj:n tilalle
e siirtyneen Otsotuuli O
Oy:n tavoittteena on
vastaavaksi UPM Kymmene
M
an tuulivoim
mapuistossa vuoden 2
2015 loppu
uun menaloittaa tuotanto Mikonkeitaa
nessä. Hankkeen
H
suunnittelus
- ja toteutu
usaikataulu on esitetty
y taulukoss
sa 3.2.
Taulukko
o 3.2. Hankk
keen suunnitttelu- ja toteutusaikataullu.
Esisuun
nnittelu
2012
Tuulimittaukset
2013
en suunnittelu
Teknine
4
2012-2014
YVA-me
enettely
4
2013-2014
Osayleiskaava
4
2013-2014
amiseen tarv
vittavat luva
at
Rakenta
5
2014-2015
Rakenta
aminen
2015
Tuulivoimapuisto kä
äytössä
40)
2015 (-204
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
15
Maaliskuu 2014
4
HANKKEEN ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT
4.1 Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen
YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi esittää tarpeellisessa määrin selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista ja
toteuttamiskelpoisuudesta sekä tehdä vaihtoehtojen vertailu. Useamman toteutusvaihtoehdon tarkastelua voidaan YVA-menettelyn kannalta pitää tarpeellisena
tapauksissa, joissa hankkeelle on teknisten ja taloudellisten reunaehtojen mukaisesti mahdollista osoittaa useampi toteutusvaihtoehto, joiden välillä on tietyn
tai tiettyjen vaikutustyyppien kannalta selkeästi odotettavissa merkittäviä eroavaisuuksia.
Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeessa tarkasteltavat toteutusvaihtoehdot on
pyritty muodostamaan siten, että ne lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin
tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia.
4.2 Hankkeen vaihtoehdot
4.2.1 Arvioidut tuulivoimapuistovaihtoehdot
Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kahta varsinaista toteutusvaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan rakennettavien voimalaitosten määrän ja sijainnin suhteen. Lisäksi tarkastellaan niin sanottua nollavaihtoehtoa, eli
hankkeen toteuttamatta jättämistä. YVA-menettelyssä arvioitavat tuulivoimapuiston vaihtoehdot ovat seuraavat:
VE 0
Hanketta ei toteuteta
Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan
muilla keinoilla.
VE 1
Suppeampi tuulivoimapuisto
Mikonkeitaan hankealueelle rakennetaan 19 tuulivoimalaitosta,
joiden napakorkeus on noin 140 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW.
Kaikki rakennettavat voimalaitokset sijoittuvat Kristiinankaupungin
alueelle.
Äänimaisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta vertaillaan vaihtoehdossa 1 lisäksi keskenään kahta alavaihtoehtoa, jotka poikkevat toisistaan tuulivoimaloiden äänitason osalta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
16
Maaliskuu 2014
Kuva 4.1. Tuulivoimapuiston vaihtoehto 1: enintään 76 MW tuulivoimapuisto Kristiinankaupungin ja Isojoen alueella.
VE 2
Laajempi tuulivoimapuisto
Mikonkeitaan hankealueelle, Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan alueelle, rakennetaan 26 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
17
Maaliskuu 2014
Kuva 4.2. Tuulivoimapuiston vaihtoehto 2: enintään 100 MW tuulivoimapuisto Kristiinankaupungin ja Isojoen alueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
18
Maaliskuu 2014
Taulukko 4.1. Yhteenveto tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehtojen alustavista teknisistä tiedoista.
Selite Vaihtoehto 1 ”Suppeampi Vaihtoehto 2 ”Laajempi tuulivoimapuisto” tuulivoimapuisto” 19 26 50 ‐ 80 60 ‐ 100 160 ‐ 200 220 ‐ 270 Parannettava tiestö, pituus [km] 7,0 11 Parannettava tiestö, maa‐ala [ha] 1,4 2,2 Rakennettava tiestö, pituus [km] 10 13 Rakennettava tiestö, maa‐ala [ha] 6,1 7,9 Teiden rakennusmateriaalit (m ) 82 000 110 000 Teiden rakennusmateriaalien kuljetus‐
ten määrä [ajoneuvoa] 8 200 11 000 Rakennettava maakaapeli VEA [km] 6,4 20,5 Rakennettava maakaapeli VEB [km] 6,4 20,5 Rakennettava maakaapeli VEC [km] 6,4 20,5 Rakennettava ilmajohto VEA [km] 7,3 7,3 Rakennettava ilmajohto VEB [km] 45 45 Rakennettava ilmajohto VEC [km] 35 40 Kokoamisalueen maa‐ala [ha] 19 26 Maa‐ala sisäinen sähkönsiirto ja tiever‐
kosto VEA [ha] 8,5 11 Maa‐ala sisäinen sähkönsiirto ja tiever‐
kosto VEB [ha] 8,5 11 Maa‐ala sisäinen sähkönsiirto ja tiever‐
kosto VEC [ha] 8,5 11 Maa‐ala voimajohdot VEA [ha] 34 34 Maa‐ala voimajohdot VEB [ha]
100 100 Maa‐ala voimajohdot VEC [ha]
90 110 Rakennuskausien määrä* 2 3 Rakennettavat perustukset: 8 400 11 000 1 900 2 600 Maatäyttö (m ) 11 000 16 000 Raudoitus (tn) 950 1 300 Voimaloiden lukumäärä Kokonaisteho (MW) ~ Vuotuinen sähköntuotanto GWh ~ 3
3
Betoni (m ) Murske (m3) 3
*rakennuskausi touko-syyskuu (5kk), jolle ajoittuvat voimalakomponenttien ja rakennusmateriaalien
kuljetukset. Esim. metsän raivausta tehdään mahdollisesti myös talviaikaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
19
Maaliskuu 2014
4.2.2 Arvioidut sähkönsiirtovaihtoehdot
YVA-menettelyssä sähkönsiirron osalta tarkastellaan kolmea toteutusvaihtoehtoa, joissa tuulivoimaloiden tuottama sähkö siirretään maakaapeleilla tuulivoimapuiston etelä- ja pohjoisosaan rakennettaville sähköasemille. Sähköasemien
väliin rakennetaan 110 kV ilmajohto. Tuulivoimapuisto kytketään Fingrid Oyj:n
400 kV kantaverkkoon joko hankealueen pohjoispuolelle rakennettavalla sähköasemalla (vaihtoehto A), Kristiinankaupungin keskustan pohjoispuolelle tällä
hetkellä rakenteilla olevalla sähköasemalla (vaihtoehto B) tai Leväsjoelle rakennettavalla sähköasemalla (vaihtoehto C). Kesken YVA-menettelyn mukaan otetun vaihtoehdon C ympäristövaikutuksia on tarkasteltu muista vaihtoehtoista
erikseen kappaleessa.
VE A
Tuulivoimapuisto kytketään Arkkukallion sähköasemaan
Voimaloiden sähkönsiirto tapahtuu 20 kV maakaapeleilla. Maakaapelit yhdistetään hankealueen eteläosaan rakennettavaan 20/110
sähköasemaan, josta rakennetaan noin seitsemän kilometrin pituinen 110 kV ilmajohto Arkkukallion alueelle rakennettavalle
110/400 kV sähköasemalle. Osa tuulivoimapuiston voimaloista
kytketään suoraan Arkkukallion sähköasemaan. Arkkukallion sähköasemalla tuulivoimapuisto kytketään Fingrid Oyj:n 400 kV kantaverkkoon.
Kuva 4.3. Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen sähkönsiirtovaihtoehdossa A hankealueella
rakennettava, noin 7 km pitkä 110 kV ilmajohto (sininen katkoviiva) yhdistetään Arkkukallion alueella mahdollisesti rakennettavaan 110/400 kV sähköasemaan, jossa tuulivoimapuisto kytketään 400 kV kantaverkkoon.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
20
Maaliskuu 2014
VE B
Tuulivoimapuisto kytketään Kristinestadin rakenteilla olevaan sähköasemaan
Hankealueen eteläosaan rakennetaan 20 kV/110 kV sähköasema.
Hankealueen pohjoisosaan, eli Arkkukallion alueelle ei rakenneta
110/400 kV sähköasemaa (kuten vaihtoehdossa A), vaan pienempijännitteinen 20/110 kV sähköasema. Osa voimaloista yhdistetään 20 kV maakaapeleilla hankealueen eteläosan 20/110 kV sähköasemaan, osa pohjoiseen sähköasemaan. Eteläinen ja pohjoinen
sähköasema yhdistetään toisiinsa 110 kV ilmajohdolla.
Pohjoisesta 20/110 kV sähköasemasta rakennetaan 110 kV ilmajohto, jota jatketaan tulevan Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohdon
rinnalla Kristiinankaupungin keskustan pohjoispuolelle rakennettavalle sähköasemalle. Uutta 110 kV ilmajohtoa rakennetaan sekä
hankealueella että 400 kV voimajohdon rinnalla yhteensä noin 45
kilometriä.
Kuva 4.4. Sähkönsiirtovaihtoehdossa B tuulivoimapuisto voimajohtoa ei kytketä Arkkukallion alueelle rakennettavalle sähköasemalle, vaan 110 kV ilmajohto jatketaan 400 kV
voimajohdon vieressä (sininen katkoviiva) Kristinestad-nimiselle sähköasemalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
21
Maaliskuu 2014
VE C
Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan
Hankealueen pohjois- ja eteläosaan rakennetaan 20 kV/110 kV
sähköasemat, jotka yhdistetään toisiinsa 110 kV ilmajohdolla. Osa
voimaloista yhdistetään 20 kV maakaapeleilla hankealueen eteläosan 20/110 kV sähköasemaan, osa pohjoiseen sähköasemaan.
Eteläisestä 20/110 kV sähköasemasta rakennetaan 110 kV ilmajohto kaakkoon, nykyiseen Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon saakka
ja voimajohtoa jatketaan edelleen sen rinnalla Leväsjoen sähköasemalle. Uutta 110 kV ilmajohtoa rakennetaan sekä hankealueella
että 400 kV voimajohdon rinnalla yhteensä noin 30 kilometriä.
Kuva 4.5. Sähkönsiirtovaihtoehdossa C hankealueen eteläiseltä 20/110 kV sähköasemalta rakennetaan 110 kV ilmajohto kaakkoon, tulevaan Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon
saakka ja voimajohtoa jatketaan edelleen sen rinnalla Leväsjoen sähköasemalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
22
Maaliskuu 2014
4.2.3 YVA-ohjelman jälkeiset muutokset
YVA-ohjelmavaiheessa arvioitavaksi esitettyyn sijoitussuunnitelmaan ja vaihtoehtoasetelmaan on arviointivaiheessa tehty muutoksia YVA-ohjelmasta saadun
yhteysviranomaisen lausunnon, erillislausuntojen sekä muistutusten ja mielipiteiden perusteella, osana YVA-menettelyä tehtyjen erillisselvitysten tulosten perusteella sekä yleisöltä mm. asukaskyselyn kautta ja yleisötilaisuudessa saadun
palautteen perusteella. Lisäksi hankealueen rajausta on muutettu koillisessa
hankealueeseen liitetyn lisäalueen myötä. Hankealueen uudessa rajauksessa on
myös huomioitu melumallinnustulokset, jotka on YVA-selostusvaiheessa tehty
noudattaen ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevia
ohjeita 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014).
YVA-menettelyn aikana tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja on muutettu ympäristövaikutusten vähentämiseksi tai estämiseksi (Kuva 4.6). Hankealueen eteläosassa Stormossenin itäpuolelle sijoittuva voimala sekä kaksi pohjoista voimalaa
on YVA-ohjelmavaiheen jälkeen jätetty pois sijoitussuunnitelmasta. Hankealueen keskiosassa Tönijärven eteläpuolelle sijoittuneita voimaloita on siirretty
idemmäksi ja koillisin voimala on poistettu sijoitussuunnitelmasta. Kristiinankaupungin puolelle suunniteltujen voimalaitosten määrä on supistunut YVAohjelmavaiheesta neljällä ja Isojoen kunnan puolelle sijoittuvien määrä on pysynyt ennallaan. Myös hankkeen tiesuunnitelmaa on YVA-menettelyn aikana tarkistettu ympäristövaikutusten vähentämiseksi tai välttämiseksi, maanomistuksellisista syistä sekä voimaloiden sijoittelussa tapahtuneiden muutosten vuoksi
(Kuva 4.6). Uusi tiesuunnitelma hyödyntää lisäksi olemassa olevaa tieverkostoa
hieman paremmin.
Vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu suppeampaa tuulivoimapuistovaihtoehtoa, eli uutta vaihtoehtoa 1, jossa 19 voimalaa rakennetaan tuulivoimapuiston
eteläosaan. YVA-ohjelman vanha vaihtoehto 2 vastaa YVA-selostuksen vaihtoehtoa 2, jossa tuulivoimapuisto toteutetaan kokonaisuudessaan. Teknisten tarkastelujen jälkeen voimaloiden määrä on pudonnut 30 kappaleesta 26 kappaleeseen.
On syytä huomioida, että tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehdot poikkeavat toisistaan myös suunnitellun voimalaitostyypin osalta. Laajemman tuulivoimapuistovaihtoehdon (VE2) suunnittelu on YVA-selostusvaiheessa tehty voimalaitostyypillä, jonka lähtömelutaso on 105 dB. Suppeamman tuulivoimapuiston (VE1)
kohdalla on tarkasteltu sekä lähtömelutason 105 dB että 106,5 dB voimaloita.
YVA-ohjelmassa tarkasteltavaksi esitettiin ainoastaan voimaloita, joiden lähtömelutaso on 105 dB.
Sähkönsiirron osalta mukaan on otettu YVA-ohjelman jälkeen vaihtoehto C, jossa tuulivoimapuiston sähkö johdetaan 110 kV ilmajohdolla hankealueen eteläosasta Leväsjoen alueelle rakennettavalle sähköasemalle. Leväsjoella tuulivoimapuisto kytketään tulevaan 400 kV kantaverkkoon. Vaihtoehdon C ympäristövaikutuksia on tarkasteltu omassa kappaleessaan (kappale 15).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
23
Maaliskuu 2014
Kuva 4.6. YVA-ohjelmavaiheen jälkeen tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmassa, tiesuunnitelmassa sekä hankealueen rajauksessa tehdyt muutokset.
4.2.4 YVA-menettelystä pois jätetyt vaihtoehdot
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on YVA-ohjelmasta annetussa lausunnossaan
(6.9.2013) pyytänyt hankevastaavaa tarkastelemaan tuulivoimapuiston kolmatta vaihtoehtoa, jossa tuulivoimapuiston kahdeksan pohjoisinta voimalaa ja
Stormossenin lähinnä olevat kuusi voimalaa jätetään pois. Perusteena esitetään
muun muassa valtakunnallinen soidensuojelun täydennysohjelmaa, johon Stormossen voisi mahdollisesti sisältyä tulevaisuudessa. YVA-ohjelman jälkeen ohjelmassa YVA-menettelyyn esitettyihin vaihtoehtoihin on tehty muutoksia muun
muassa hankkeesta annettujen mielipiteiden ja uusien melumallinnusten johdosta. Yksi pohjoisosan voimala ja kaksi Stormossenia lähinnä olevaa voimalaa on
poistettu teknisestä suunnitelmasta (kuva 4.5). Kolme tuulivoimapuiston keskiosan voimalaa on lisäksi uusien solmittujen maanvuokraussopimusten myötä
voitu siirtää idemmäksi.
YVA-selostukseen on otettu mukaan vaihtoehto 1, joka huomioi yhteysviranomaisen lausunnon pohjoisten voimaloiden osalta. Vanha vaihtoehto, jossa tuulivoimapuisto toteutettaisiin kokonaisuudessaan (teknisten muutosten jälkeen 26
voimalaa) on nyt vaihtoehto 2. ELY-keskuksen esittämässä vaihtoehdossa, jossa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
24
Maaliskuu 2014
tuulivoimapuiston pohjoisosan seitsemän voimalaa ja Stormossenia lähinnä olevat neljä voimalaa jätettäisiin pois, tulisi voimaloiden kokonaismäärä olemaan
15 voimalaa. Tällainen vaihtoehto on hankevastaavan teknistaloudellisten laskelmien mukaan mahdoton toteuttaa kannattavana, minkä vuoksi kyseinen
vaihtoehto 3 on päätetty jättää YVA-menettelyssä pois tarkastelusta (katso perustelut, kappale 4.1). Stormossenia lähimpien voimaloiden vaikutuksia on kaikesta huolimatta arvioitu riittävästi siten, että saadaan kokonaisvaltainen käsitys
suunniteltujen voimaloiden vaikutuksista Stormossenin vesitaloudelle ja luonnonoloille.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on luovuttu YVA-ohjelmavaiheen vaihtoehtoasetelmasta, jossa tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehtojen välinen ero perustui
eri napakorkeuksiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
25
Maaliskuu 2014
5
HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
5.1 Hankkeen maankäyttötarve
Tuulivoimahanke sijoittuu pääosin UPM Kymmene Oyj:n omistamille kiinteistöille
287-417-12-0 ja 151-406-14-0 sekä yksityisessä omistuksessa oleville kiinteistöille. Otsotuuli Oy on tehnyt maanomistajien kanssa esisopimukset.
Liikenne tuulivoimapuistoon tullaan suunnittelemaan pääasiassa olemassa olevia
teitä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa parantaen. Uutta tiestöä tarvitaan lähinnä
vain tuulivoimapuiston sisällä ja sielläkin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia tiepohjia.
Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue jokaisen tuulivoimalan
perustusten viereen. Kokoamisalueen tarvitsema maa-ala on noin 60 m x 200
metriä. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin 21–23 metriä. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sekä kokoamisalueet on suunniteltu hankkeesta vastaavan omistamille maa-alueille.
Tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tullaan sijoittaman pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Ilmajohtona toteutettava 110 kV voimajohto vaatii noin 26 metriä leveän puuttoman
alueen.
Tuulivoimaloiden, huoltoteiden, maakaapeleiden ja voimajohtolinjojen sijainnit
ovat alustavia ja tarkentuvat tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien suunnittelun edetessä.
5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto muodostuu enintään 26 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä rakennus- ja huoltoteistä, tuulivoimaloiden
välisistä keskijännitekaapeleista (20 kV maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kV maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kV ilmajohdoista ja sähköasemista.
Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston alue on
käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamistakin.
5.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne
Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, niin kutsuttuna
hybridirakenteena.
Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia ja niiden yksikköteho on 2,44,0 MW. Teräslieriö- tai teräs/betoni –hybriditornin napakorkeus on noin 140
metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 120 metriä (siipi noin 60 m). Tällöin lieriörakenteisella tornilla voimaloiden siiven kärki nousee enimmillään 200 metrin
korkeuteen (Kuva 5.1.).
FCG SUUNNIITTELU JA TEK
KNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimap
puisto
Ympäristöva
aikutusten arv
viointiselostus
26
Maaliskuu 20
014
Kuva 5.1. Mallikuva YVA-menette
telyssä arvioiitavasta tuullivoimalaitok
ksesta napak
korkeuden
ollessa 140 metriä. Kun
K
lavan pittuus on 60 metriä,
m
on vo
oimalaitokse
en maksimik
korkeus
ä 200 metriä.
yhteensä
ulivoimalan
n konehuone
5.2.2 Tuu
Tuulivoimalan konehuoneessa
a sijaitseva
at vaihteisto, generaa
attori sekä säätö- ja
ärjestelmätt. Vaihteisto
o muuntaa roottorin matalan
m
kie
errosluvun (10 - 40
ohjausjä
kierrosta
a minuutiss
sa) generaa
000 - 1500 kierrosta minuutism
attorille sopivaksi (10
sa). Vaihtoehtoises
sti kierroks et voidaan säätää niin
n sanotulla suoravetotteknisellä
ulla. Erilliset moottoritt kääntävätt konehuon
netta tuulen
n suuntaan
n suuntaratkaisu
anturin ja säätölaittteen avulla
a. Konehuo
oneen runk
ko ja kuori v
valmistetaa
an yleenksestä tai la
asikuidusta (Suomen tuulivoimay
t
yhdistys ry 2012).
sä teräk
Voimalan konehuo
oneen toim
mintoihin, kuten
k
vaihteiston kitk
kan vähenttämiseen,
än öljyä. Kaikki
K
öljy
lapojen kääntämiseen ja tuullivoimalan levyjarruihin käytetää
ään konehu
uoneessa ja
a voimalaty
yypistä riippuen sitä o
on noin 30
00 - 1500
säilytetä
litraa. Koneiston
K
jäähdyttäm iseen tarviitaan lisäks
si jäähdyty
ysnestettä, voimalatyypistä riippuen noin
n
100–6
600 litraa. Jäähdytysn
J
neste koosstuu vedesttä ja gly(
~ 50% / 50%
%). Laakere
eissa ja mu
uissa liukup
pinnoissa käytetään
k
kolista (suhde:
lisäksi jonkin verran voitelurrasvaa, mu
utta käytetttävä määrä
ä on hyvin
n pieni ja
kositeetti on
n korkea (=
=korkea tih
heys). Öljyn
n, jäähdyty
ysnesteen ja
a voitelusen visk
rasvan lisäksi voim
malassa ei k
käytetä muita kemikaa
aleja.
oneessa öljyn
ö
virta
aus ja paine
p
sekä
ä jäähdyty
ysnesteen määrää
Konehuo
tarkkailllaan autom
maatiojärjesstelmän kautta. Jos öljynpainee
ö
et laskevat tai öljyn
virtaus on alle miinimiarvoje
en, voimala
a menee hälytystilaan
n ja sulkee
e itsensä
mästi. Tällä tavalla vo
oidaan hallita mahdo
ollisen öljyv
vuodon seu
uraukset.
välittöm
Hälytysttilassa
voimala
jarrumekanissmilla
pysäytttää
roottorin
kääntöm
mekanismeiineen, sekä
ä kaikki kon
nehuoneen moottorit p
pumppuja myöten.
Kaikki konehuoneessa miitattu datta lähetettään voim
malaan asennetun
ajärjestelm
män (ns. SC
CADA) kauttta tuulivoim
mapuiston hallintakes
skukseen.
seuranta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
27
Maaliskuu 2014
Kaikki voimalassa tehtävät mittaukset seurataan etävalvonnalla reaaliaikaisesti.
Näin varmistetaan, että mahdolliset vuototapaukset huomataan mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa. Tuulivoimalan konehuone on lisäksi osastoitu vuotoja
varten siten, että mahdolliset nestevuodot eivät pääse koko konehuoneen
alueelle. Konehuone on kokonaisuudessaan suunniteltu tiiviiksi siten, että se voi
mahdollisen vuodon aikana pitää kaikki konehuoneen öljy sisällään.
Konehuoneen öljy tarkistetaan vuosittain ja vaihdetaan arvion mukaan noin
kerran viidessä vuodessa. Öljy tuodaan asianmukaisella säiliöautolla
tuulivoimapuiston huoltoteitä pitkin. Öljyn vaihdossa käytettävä kalusto tulee
olemaan täysin yhteensopiva voimaloiden rakenteiden kanssa. Mikäli öljyn tai
jäädytysnesteen vuotoa tapahtuu vaihdon aikana, kerätään neste henkilökunnan
toimesta nopeasti pois keräyskaukaloilla siten, ettei se pääse valumaan
konehuoneesta alas. Mahdollisia poikkeustilanteita varten on käytössä lisäksi
muita työkaluja, kuten öljynsidonta-aineita, kankaita jne.
Öljyn vaihtotyö toteutetaan voimalatoimittajan valitsemalla urakoitsijalla, jolla
on työn vaatima koulutus. Urakoitsijan tulee täyttää voimalatoimittajan
turvallisuus- ja ympäristövaatimukset (HSE) ja urakoitsijalla tulee olla erillinen
lupa haitallisten aineiden käsittelemiseen. Voimalatoimittajan edustaja tulee
valvomaan voimalan kaikkia työvaiheita. Huoltotoimintaa varten laaditaan
erikseen varautumissuunnitelma poikkeustilanteita varten. Huoltotyön kaikki
vaiheet raportoidaan erikseen ja analysoidaan.
5.2.3 Vaihtoehtoiset perustamistekniikat
Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalaitoksen rakentamispaikan pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto.
Maavarainen teräsbetoniperustus
Tuulivoimala voidaan perustaa maavaraisesti silloin, kun tuulivoimalan alueen
alkuperäinen maaperä on riittävän kantavaa. Kantavuuden on oltava riittävä
tuulivoimalan turbiinille sekä tornirakenteelle tuuli- ym. kuormineen ilman, että
aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Tällaisia kantavia maarakenteita ovat
yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja eri rakeiset hiekkalajit.
Tulevan perustuksen alta poistetaan orgaaniset kerrokset sekä pintamaakerrokset noin 1–1,5 m syvyyteen saakka. Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen
rakenteellisen täytön (yleensä murskeen) päälle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
28
Maaliskuu 2014
Maa-aines
Betoni
Maa-aines
Kuva 5.2. Maavarainen teräsbetoniperustus.
5.2.3.1
Teräsbetoniperustus ja massanvaihto
Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä tapauksissa, joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä ei ole riittävän kantava. Teräsbetoniperustuksessa massanvaihdolla kaivetaan perustusten alta ensin löyhät pintamaakerrokset pois. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat maakerrokset, on
yleensä luokkaa 1,5–5 m. Kaivun jälkeen kaivanto täytetään rakenteellisella
painumattomalla materiaalilla (yleensä murskeella), ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys täry- tai iskutiivistyksellä. Täytön päälle tehdään teräsbetoniperustukset paikalla valaen.
Maa-aines
Maa-aines
Betoni
Sora tai murske
Kuva 5.3. Teräsbetoniperustus ja massanvaihto.
5.2.3.2
Teräsbetoniperustus paalujen varassa
Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa maan
kantokyky ei ole riittävä, ja jossa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan
ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Paalutyyppejä
on useita erilaisia. Paalutyypin valintaan vaikuttavat merkitsevästi pohjatutkimustulokset, paalukuormat sekä kustannustehokkuus. Pohjatutkimustulokset
määrittävät, miten syvälle kantamattomat maakerrokset ulottuvat, ja mikä
maa-ainesten varsinainen kantokyky on. Erilaisilla paalutyypeillä on eri asennusmenetelmät, mutta yleisesti lähes kaikki vaihtoehdot vaativat järeää kalustoa asennukseen. Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen varaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
T
OY
Y
Mikonkeita
aan tuulivoimapuisto
Ympäristö
övaikutusten arviointiselostu
a
us
29
Maaliskuu 2014
5.2.3.3
Kallioa
ankkuroitu teräsbeton iperustus
Kallioa
ankkuroitua
a teräsbeto niperustustta voidaan käyttää ta pauksissa, joissa kal-liopinta on näkyv
vissä ja läh
hellä maanp
pinnan taso
oa. Kallioan
nkkuroiduss
sa teräsbe-erustuksessa louhitaan
n kallioon varaus
v
peru
ustusta varrten ja pora
ataan kalli-tonipe
oon re
eiät teräsan
nkkureita v
varten. Ankkurien mä
äärä ja syv
vyys riippu
uvat kallion
n
laadus
sta ja tuuliv
voimalan k
kuormasta. Teräsankk
kurin ankku
uroinnin jälkeen vale-taan teräsbetonip
perustukse
et kallioon tehdyn
t
varrauksen sissään. Kallioankkuroin-ytettäessä teräsbeton
niperustuks
sen koko on yleensä muita terä
äsbetonipe-tia käy
rustam
mistapoja pienempi.
Betoni
B
Teräsankkurit
Kuva 5.4.
5
Kallioank
kkuroitu terä
äsbetoniperu
ustus.
5
Esimerkk
ki tuulivoima
alaitoksen pe
erustuksesta
a. Perustukse
en halkaisija
a on noin
Kuva 5.5.
kuusi metriä.
m
(Kuva
a: Hans Vad
dbäck / FCG))
entoesteme
erkinnät
5.2.4 Le
Lentoe
estemääräy
ysten vuok
ksi Mikonkeitaan tuulivoimapuisstoon suun
nniteltuihin
n
voimaloihin on asennettava
a
a lentoeste
evalaistus. Lentoestev
valaistukses
sta määrä-y
taisesti lenttoesteluvas
ssa, joka ha
aetaan Liike
enteen turv
vallisuusvi-tään yksityiskoht
rasto Trafilta
T
lop
pulliseen to
oteutussuun
nnitelmaan kaavan va
almistumise
en jälkeen.
Lentoe
estevalaistu
usvaatimuk
kset perustuvat ilmailu
umääräyksseen AGA M3-6.
M
Mää-räykse
en mukaan yli 150 m korkea lentoeste, jollaisia suun
nnitellut tuulivoimalatt
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
30
Maaliskuu 2014
ovat, tulee varustaa suuritehoisilla vilkkuvilla estevaloilla, jotka ovat väriltään
valkoisia. Yöaikaana valo voi olla vilkkuva valkoinen, vilkkuva punainen tai punainen kiinteä. Tuulivoimalapuiston lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti. Kannatinmaston ylimmän 2/3 sekä lapojen ja moottorisuojen päivämerkinnän tulee olla valkoinen. Lisäksi masto tulee varustaa A-tyypin pienitehoisilla
lentoestevaloilla enintään 52 m välein.
5.2.5 Tieverkosto
Tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvitaan tieverkosto ympärivuotiseen
käyttöön. Tiet ovat vähintään 6 metriä leveitä ja sorapintaisia. Rakennettavien
teiden ja liittymien mitoituksessa on lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimaloiden roottorien lavat tuodaan paikalle jopa yli 50 metriä pitkinä erikoiskuljetuksina. Tämän takia liittymät ja kaarteet vaativat normaalia enemmän tilaa.
Paikoittain tien leveys voi olla jopa 12 metriä. Joissakin voimalatyypeissä lavat
voidaan kuljettaa myös kahdessa osassa ja ne kootaan vasta tuulivoimalatyömaalla, tällöin vaadittava kuljetuskalusto voi olla lyhyempääkin.
Tieverkoston suunnittelussa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tiestöä.
Oleva tieverkko kunnostetaan raskaalle kalustolle sopivaksi. Uutta tieverkkoa
rakennetaan tuulivoimapuiston alueelle tarpeen mukaan. Tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen tieverkostoa käytetään voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin. Tiet palvelevat myös paikallisia maanomistajia ja muita alueella
liikkuvia.
Tiestön yhteyteen rakennetaan tarvittavat
sijoittuminen
tien
yhteyteen
käy
ilmi
poikkileikkauskuvassa (Kuva 5.7).
kuivatusojat. Kuivatusojan
rakennusja
huoltotien
5.3 Sähkönsiirtoreitin rakenteet
5.3.1 Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto
Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle
toteutetaan 20 kV maakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan huoltoteiden yhteyteen kaapeliojaan suojaputkessa.
Tuulivoimapuiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä puistomuuntajia. Tuulivoimalat tarvitsevat muuntajan, joka muuttaa voimalan tuottaman
jännitteen 20 kV tasolle. Voimalakohtaiset muuntajat sijaitsevat voimalatyypistä
riippuen voimalan konehuoneessa, tornin alaosan erillisessä muuntamotilassa tai
tornin ulkopuolella erillisessä muuntamokopissa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
31
Maaliskuu 2014
Maakaapeli
Kuva 5.6. Esimerkki tuulivoimapuiston rakennus- ja huoltotiestä. Teitä käytetään muun
muassa betonin ja soran sekä voimaloiden komponenttien kuljetuksiin. Tuulivoimapuiston
käyttövaiheessa teitä käytetään mm. vuosittaisissa huolloissa. Maakaapelin oja on sijoitettu tien vasemmalle puolelle. (Kuva: Hans Vadbäck / FCG)
Kuva 5.7. Poikkileikkaus rakennettavasta kaapeliojasta sekä rakennus- ja huoltotiestä.
Tie tulee olemaan leveydeltään noin kuusi metriä ja oja maakaapeleineen noin kolme
metriä. Itse kaapelioja tulee olemaan syvyydeltään noin metrin tai vähemmän (Kuva:
Janne Märsylä / FCG).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
32
Maaliskuu 2014
5.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto
Hankkeen liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon on kolme vaihtoehtoa (katso
kappale 4.2.2 ”Arvioidut sähkönsiirron vaihtoehdot”). Vaihtoehdossa A hankealueen pohjoisosassa sijaitsevalle Arkkukallion alueelle rakennetaan 400/110kV
sähköasema, jolla tuulivoimapuiston oma 110 kV voimajohto yhdistetään hankealueen itäpuolella sijaitsevaan Fingrid Oyj:n omistamaan tulevaan Kristinestad
– Ulvila 400 kV voimajohtoon. Vaihtoehdossa B tuulivoimapuiston 110 kV voimajohtoa ei yhdistetä Arkkukallion alueelle rakennettavalla 400/110 kV sähköasemalla kantaverkkoon (ts. sähköasemaa ei rakenneta), vaan tilalle rakennetaan toinen 20/110 kV sähköasema, josta 110 kV voimajohto jatketaan tulevan
400 kV ilmajohdon vieressä Kristiinankaupungin taajaman pohjoispuolella sijaitsevalle 110/400 kV sähköasemalle (”Kristinestad”). Vaihtoehdossa B uutta 110
kV ilmajohtoa joudutaan rakentamaan hankealueen eteläosasta Kristiinankaupungin sähköasemalle mitattuna jopa noin 45 km. Vaihtoehdossa C rakennettaisiin uusi 110 kV ilmajohto Leväsjoen sähköasemaan asti. Voimajohto rakennettaisiin eteläiseltä 20/110 kV sähköasemalta kaakkoon, nykyiseen Fingrid Oyj:n
400 kV voimajohtoon saakka ja voimajohtoa jatkettaisiin edelleen sen rinnalla
Leväsjoen sähköasemalle. Uutta 110 kV ilmajohtoa rakennettaisiin noin 40 km.
Vaihtoehdossa A rakennettavan Arkkukallion sähköaseman tilantarve olisi noin
5-10 ha. Asemalle sijoitetaan kaksi muuntajaa, tarvittavat kytkinkentät sekä
110 kV että 400 kV johdoille sekä rakennus suojaa tarvitseville laitteistoille. Rakennuksen pohjapinta-ala on noin 100-150 neliömetriä. Turvallisuussyistä sähköaseman alue aidataan.
Tarkasteltavassa sähkönsiirtovaihtoehdossa B rakennettaisiin uusi 110 kV ilmajohto Fingrid Oyj:n Kristiinankaupungin sähköasemalle. Keskijännitetaso on sama kuin liityttäessä 400 kV voimajohtoon Arkkukalliossa. 400/110 kV sähköasema korvattaisiin 1x25MVA sähköasemalla, jolla on kaksi 110 kV kytkinkenttää.
Kuva 5.8. Esimerkki tuulivoimapuiston sähköasemasta. (Kuva: Leila Väyrynen / FCG)
Pylväät tulevat olemaan harustettuja portaalipylväitä, joiden materiaalina on joko puu tai teräs. Pylväiden korkeus on noin 18-23 metriä. Yksittäisissä kohdissa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
33
Maaliskuu 2014
esimerkiksi kulmapylväinä käytetään mahdollisesti vapaasti seisovia ristikkorakenteisia pylväitä. Pylväitä voimajohdolla on noin 200–250 metrin välein.
Mikäli 110 kilovoltin ilmajohto rakennetaan uudelle maa-alueelle, edellyttää se
noin 26–30 metriä leveän puuttomana pidettävän johtokadun. Lisäksi johtokadun molemmin puolin tulee kymmenen metriä leveä reunavyöhyke. Tällä vyöhykkeellä puiden kasvua rajoitetaan, jotta ne eivät pääse kaatumaa johdon
päälle. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeistä ja sen leveys
on kaikkiaan 46 metriä (Kuva 5.9). Hankkeesta vastaava lunastaa johtoalueelle
rajoitetun käyttöoikeuden.
Johtoreitti on pyritty sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään olemassa olevien voimajohtojen kanssa. Uuden voimajohtoreitin sijoittuessa olemassa olevan rinnalle johtoaluetta levennetään tapauskohtaisesti
19–35 metriä, eli tilaa 110 kV voimajohdon johtoalueelle tarvitaan selvästi vähemmän kuin tilanteessa, jossa se sijoittuisi täysin uuteen käytävään. Lisäksi
vältetään metsäalueiden pirstoutumista. Tässä hankkeessa vanhan johtoalueen
hyödyntäminen koskee etenkin Kristinankaupungin ja Ulvilan välistä tulevan 400
kV voimajohdon johtoaluetta. Kokonaisuudessaan 110 kV ja 400 kV voimajohtojen yhteiskäytävä käsittäisi noin 85 metrin levyisen johtoalueen (Kuva 5.10),
josta Mikonkeitaan 110 kV voimajohdon laajennus muodostaisi noin 20 %.
Kuva 5.9. Uuden 110 kV voimajohtoalueen poikkileikkaus.
FCG SUUNNIITTELU JA TEK
KNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimap
puisto
Ympäristöva
aikutusten arv
viointiselostus
34
Maaliskuu 20
014
Kuva 5.10. Uuden 11
10 kV ja tule
evan 400 kV
V voimajohtoa
alueen poikk
kileikkaus. Tässä
T
hankkees
ssa uuden jo
ohtoalueen le
eveys jäisi 19
1 metriin (k
kuvassa 23 m
m).
ki 110 kV ilm
majohdosta ja
a harustetuis
sta portaalip
pylväistä. (K
Kuva: JanKuva 5.11. Esimerkk
ylä / FCG)
ne Märsy
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
35
Maaliskuu 2014
5.4 Tuulivoimapuiston ja voimajohtojen rakentaminen
Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden
rakentamisella. Samassa yhteydessä asennetaan tuulivoimapuiston sisäisen
sähköverkon kaapeleiden suojaputket ja kaapelit teiden reuna-alueille. Tiestön
valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuistoalueella teiden
rakentamiseen käytetään kiviaineksia. Kulku hankealueen eteläosaan on valtatien 8 kautta ja pohjoisosaan Uttermossa-Isojoki-tien 17017 kautta.
Tieverkoston ja asennuskentän rakentamiseen tarvitaan kiviaineksia noin 0,5
kuutiometriä neliömetriä kohden. Oletuksena on, että voimalaa kohti rakennetaan 700 metriä uusia ja kunnostettavia teitä ja yhteen asennuskenttään käytetään kiviaineksia 3 500 kuutiometriä voimala. Tämä ainesmäärä edellyttää noin
130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta kutakin tuulivoimalaa kohti.
Karkeasti on arvioitu, että teräslieriötornin perustusten valamiseen tarvitaan
noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoimala perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja siten myös kuljetukset vähenevät.
Tuulivoimaloiden osia; torni, konehuone ja lapa, kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat osat sekä pystytyskalusto kuljetetaan rakennuspaikoille hankealueen lähisatamasta (Kristiinankaupunki). Yksittäisen voimalan rakentaminen edellyttää 12–14 erikoiskuljetusta.
Jos hybriditornin betoniosuus tehdään elementeistä, on kuljetuksia useita kymmentä voimalaa kohden.
Tuulivoimalat kootaan valmiiksi rakennuspaikalla. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää noin hehtaarin kokoinen alue, josta raivataan kasvillisuus. Voimaloiden kokoamisessa käytettävä mobiilinosturi edellyttää lisäksi noin 60 metriä x
200 metriä suuruisen alueen. Rakentamisen jälkeen kasvillisuutta ei tarvitse raivata voimalan ympäriltä vaan se saa palautua ennalleen. Voimalakomponentit
kuljetetaan rakennuspaikalle rekoilla. Tyypillisesti teräslieriötorni tuodaan 7-8
osassa. Hybriditornin teräsbetoniosuus voi koostua noin 20 elementistä, joiden
päälle tulee 2-3 teräslieriöosuutta. Konehuone tuodaan yhtenä kappaleena, sekä
erikseen jäähdytyslaitteisto ja roottorin napa ja lavat, jotka kootaan paikalla
valmiiksi ennen nostoa. Lavat nostetaan nosturilla ja kiinnitetään napaan ylhäällä yksi kerrallaan.
Tuulivoimapuiston pinta-ala on noin 2400 hehtaaria. Hankealueesta tullaan rakentamaan vain pari prosenttia. Rakentamiseen osoitettu pinta-ala on tuulivoimaloiden perustus- ja huoltoalueita (noin 3000 neliömetriä voimalaa kohden),
voimaloita yhdistäviä huoltoteitä, huoltorakennuksia sekä rakennettavan sähköaseman aluetta.
Yksittäisen noin 10-15 tuulivoimalan tuulivoimapuiston rakentaminen kestää
yhteensä noin yhden vuoden, jonka aikana tehdään tiet ja perustukset ja kootaan voimalat. Suurempien kokonaisuuksien rakentaminen voidaan jakaa useammalle vuodelle. Mikonkeitaan enintään 26 voimalaa käsittävän tuulivoimapuiston rakentamisen arvioidaan kestävän kaksi vuotta.
Voimajohdon rakentaminen jakautuu ajallisesti kolmeen päävaiheeseen; perustusvaiheeseen, pylväiden pystytykseen ja johtimien asentamiseen. Voimajohtojen rakentaminen aloitetaan valitun sähkönsiirtoreitin pelto- ja pehmeikköalueilta talviaikaan, jotta rakentamisesta ei aiheudu haittaa maanviljelyyn eikä herkille kasvillisuusalueille. Kesäaikaan rakennetaan enimmäkseen metsäalueilla. Tarkempi sähkömarkkinalain mukainen voimajohdon rakentamissuunnitelma laadi-
FCG SUUNNIITTELU JA TEK
KNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimap
puisto
Ympäristöva
aikutusten arv
viointiselostus
36
Maaliskuu 20
014
taan, ku
un hankkee
esta vastaa
ava tekee päätöksen tuulivoima
apuiston ra
akentamisesta.
Kuva 5.12. 220 kV voimajohdon rakentamistta. (Kuva: Ville
V
Suorsa / FCG)
5.5 Murs
skeen, bettonin ja muiden matteriaalien kuljetukset
Murskeitta tarvitaan
n rakennussaikana suh
hteellisen suuret
s
mää
ärät suhtee
ellisen lyhyessä ajanjaksoss
a
sa. Murske iden ottopa
aikat ja mu
urskeen ku ljetusreitit selviävät
tarkemm
min, kun sa
aadaan selv
ville alustav
vat kiviaine
eksien määrrät ja urakoitsija on
valittu. Murske
M
ote
etaan hanke
ealueen läh
hiympäristö
össä olemasssa olevilta
a ottoalueilta, joiilla on voim
massa olev
vat maa-ain
nesten otto
oluvat. Jos hankkeess
sa käytetään vie
elä avaamattomia otto
oalueita, jo
oiden toiminta ylittää YVA-lain mukaisen
m
hankeky
ynnyksen, tulee hank
kkeeseen soveltaa YVA-menett
Y
telyä. Tällö
öin YVAmenette
elyn toteuttaa kyseissen ottoalu
ueen toimijja. Mikonk
keitaan hankkeessa
käytettä
äisiin kyseis
sen ottopai kan mursketta vasta, kun asianm
uvat ovat
mukaiset lu
astuneett voimaan. Tällöin vira
anomainen
n voi varmis
staa sen, e
että ympäristövaikutukset on huomioitu riittävästti.
malaitoksen
n perustuss tehdään betonista
b
paikalla
p
vallamalla. Va
alut tulee
Tuulivoim
tehdä tä
ämänhetkisen tietämy
yksen perus
steella "jatkuvina". Tä
ällöin beton
nia kuljetetaan jatkuvasti työmaalle
t
v
valun aikana. Betoniv
valun suurruus riippuu
u valittap
netelmästä
ä, mikä pu
uolestaan riippuu po
ohjamaan laadusta.
vasta perustusme
Vaihtoeh
htona voi olla betonin kuljetus ha
ankealueelle. Toinen v
vaihtoehto on oman
betonias
seman peru
ustaminen a
alueella, mutta
m
tällöin
n betonin lissäainekset ja siihen
tarvittav
va murske kuljetetaan
n hankealue
eelle. Betoniperustuksseen sisälty
yvä teräs
kuljeteta
aan eriksee
en alueelle.
malat rakennetaan ossista, joita rakennetaa
an voimala
atoimittajan
n tehtaalTuulivoim
la. Komp
ponentit ku
uljetetaan te
uksilla hank
kealueelle.
ehtaalta errikoiskuljetu
n ja muiden
n ainesten sekä voima
alakompone
enttien tuo
ottajat eiBetonin,, murskeen
vät ole luonnollises
l
sti tässä va
aiheessa tie
edossa. Tiedot tarkenttuvat kun hanke on
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
37
Maaliskuu 2014
suunniteltu siihen vaiheeseen asti, että eri materiaalin hankinnat voidaan kilpailuttaa.
Tämän YVA:n lähtökohtana on, että kaikki materiaalikuljetukset tapahtuvat valtatien 8 kautta. Murskeen, betonin ja muiden komponenttien kuljetuksista on
esitetty tarkempaa tietoa kappaleessa 11.2.
5.6 Huolto ja ylläpito
5.6.1 Tuulivoimalat
Tuulivoimaloiden huolto tapahtuu valittavan voimalatyypin huolto-ohjelmien
mukaisesti. Huollon ja ylläpidon turvaamiseksi alueen tiestö pidetään kunnossa
ja aurattuna myös talvisin.
Huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään yleensä
noin 1–2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan olettaa 1–2 ennakoimatonta
huoltokäyntiä voimalaa kohti vuosittain. Kullakin voimalalla on näin ollen tarpeen tehdä keskimäärin kolme käyntiä vuodessa.
Tuulivoimaloiden vuosihuollot kestävät noin 2–3 vuorokautta voimalaa kohti.
Tuotantotappioiden minimoimiseksi vuosihuollot ajoitetaan ajankohtaan, jolloin
tuulisuusolot ovat heikoimmat.
Huoltokäynnit tehdään pääsääntöisesti pakettiautolla. Raskaammat välineet ja
komponentit nostetaan konehuoneeseen voimalan omalla huoltonosturilla. Erikoistapauksissa voidaan tarvita myös autonosturia, ja raskaimpien pääkomponenttien vikaantuessa mahdollisesti telanosturia.
5.6.2 Voimajohto
Voimajohdon kunnossapidosta vastaa voimajohdon omistaja. Voimajohtojen
kunnossapito vaatii säännöllisiä tarkastuksia ja kunnossapitotöitä. Tarkistukset
tehdään noin 1-3 vuoden välein. Tarkistukset tehdään johtoalueella liikkuen tai
lentäen. Voimajohtoalueen reunapuuston korkeutta voidaan tarkastella myös laserkeilausaineiston avulla.
Merkittävimmät voimajohtoihin liittyvät kunnossapitotyöt liittyvät johtoaukeiden
ja reunavyöhykkeiden puuston raivaamiseen. Johtoaukeiden puusto raivataan 58 vuoden välein koneellisesti tai miestyövoimin. Reunavyöhykkeiden puustoa
käsitellään 10-25 vuoden välein. Ylipitkät puut kaadetaan tai puuston latvustoa
lyhennetään niin, ettei puuston korkeus ylitä sallittua korkeutta (Fingrid Oyj
2010).
5.7 Turvaetäisyys
Tuulivoimapuistoa ei tulla rajaamaan aidalla lukuun ottamatta alueelle rakennettavia sähköasemia. Rakennusaikana vapaata liikkumista tuulivoimapuiston alueella sekä rakennus- ja huoltotiestöllä joudutaan kuitenkin turvallisuussyistä rajoittamaan. Tuulivoimapuiston käyttöaikana rakennus- ja huoltotieverkosto on
maanomistajien vapaasti käytettävissä. Myös tuulivoimapuiston alueella liikkuminen on tällöin vapaata.
Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien
osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
38
Maaliskuu 2014
maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300
metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain talviaikaan tunnin 10
metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi
1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon.
Voimalan ja maantien välinen turvaetäisyys on enintään 300 m ja vähintään
voimalan maksimikorkeus lisättynä maantien suojaetäisyyteen, joka on 20-30
m. Turvaetäisyys rautateihin on muuten sama, mutta rautatien turvaetäisyys on
hieman suurempi, 30-50 m (Liikennevirasto, Hytönen ym. 2012). Suoriteltu turvaetäisyys vesiliikenneväyliin on 1-5 meripeninkulmaa väylän suuruudesta riippuen (Hytönen ym. 2012). Lähimmän voimalan etäisyyden kantaverkkoon kuuluvista voimajohdoista tulee suositusten mukaan olla voimajohtojen johtoalueen
ulkoreunasta mitattuna vähintään puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus
(Miljöministeriet 2012).
5.8 Käytöstä poisto
5.8.1 Tuulivoimalat
Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan
50 vuoden käyttöiälle ja kaapelien käyttöikä on vähintään 30 vuotta. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa.
Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen
vai poistetaanko ne. Perustuksen purku kokonaan edellyttää betonirakenteiden
lohkomista ja teräsrakenteiden leikkelemistä, mikä on hidasta ja työvoimavaltaista. Useissa tapauksissa ympäristöön kohdistuvat vaikutukset jäävät pienemmiksi, jos perustuslaatta jätetään paikoilleen ja maanpäälliset osat maisemoidaan. Maakaapeli voidaan käyttövaiheen päätyttyä poistaa. Mahdollisten syvälle ulottuvien maadoitusjohdinten poistaminen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Poistetuilla metalleilla on romuarvo ja ne voidaan kierrättää. Sama
koskee kaapeleissa käytettyjä metalleja.
5.8.2 Voimajohdot
Voimajohdon tekninen käyttöikä on 50-70 vuotta. Perusparannuksilla käyttöikää
on mahdollista jatkaa 20-30 vuodella. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston jälkeen voimajohdot voidaan jättää paikalleen tukemaan paikallisen verkon sähkönjakelua. Tarpeettomaksi jääneen voimajohdon rakenteet voidaan purkaa ja
materiaalit kierrättää.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
39
Maaliskuu 2014
6
HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT
Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat sekä niihin rinnastettavat päätökset on koottu taulukkoon 7.1. Taulukossa 7.2 on lisäksi esitetty mahdollisesti
tarvittavat luvat. Kaikkiin hankkeen toteuttamisen vuoksi tarpeellisiin lupahakemuksiin tulee liittää YVA-selostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto.
Taulukko 6.1. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat sekä niihin rinnastettavat
päätökset.
Suunnitelma/lupa Laki
Viranomainen/Toteuttaja Maankäyttöoikeudet ja ‐sopimukset Maankäyttö‐ ja rakennus‐
laki (132/1999) Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan rakennusval‐
vontaviranomaiset, yksityiset maanomistajat Maankäyttöoikeudet ja ‐sopimukset Hankevastaava YVA‐menettely YVA‐laki (468/1994) ja sen muutos (258/2006) Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus Voimajohdon yleissuunnittelu Hankevastaava Kaavoitus‐ ja rakennuslupa Maankäyttö‐ ja rakennus‐
laki (132/1999) Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnanvaltuustot Voimajohtoalueen tutkimuslupa Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977) Aluehallintovirasto Voimajohdon johtoalueen lunastuslupa Lunastuslaki
(603/1997) Valtioneuvosto Voimajohdon rakentamislupa Sähkömarkkinalaki (386/1995) Energiamarkkinavirasto Liittymälupa maantiehen Maantielaki (503/2005) Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus Erikoiskuljetuslupa Liikenneministeriön päätös erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista (1715/92) Pirkanmaan ELY‐keskus Lentoestelupa Ilmailulaki (1194/2009) Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Taulukko 6.2. Muut mahdollisesti tarvittavat ja luvat sekä niihin rinnastettavat päätökset.
Suunnitelma/lupa Laki
Viranomainen/Toteuttaja Ympäristölupa Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan rakennusval‐
vontaviranomaiset Vesilain mukainen lupa Vesilaki (587/2011)
Aluehallintovirasto Luonnonsuojelulain poikkeamislupa Luonnonsuojelulaki (1096/1996, 553/2004) sekä Luontodirektiivin 16 (1) artikla ja liite IV b (49 §) Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus Lupa kaapeleiden ja johtojen sijoit‐
tamiseen yleiselle tiealueelle Maantielaki (2005/503) 47 §:n mukainen poik‐
keamislupa Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus Muinaismuistolain poikkeamislupa Muinaismuistolaki (295/1963) Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
40
Maaliskuu 2014
7
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOIMINEN
Yhteysviranomainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, pyysi arviointiohjelmasta
lausunnot, joita saatiin 16 taholta. Lisäksi YVA-ohjelmasta on annettu seitsemän
mielipidettä. Yhteysviranomainen kokosi annetut mielipiteet ja lausunnot yhteen
ja antoi oman lausuntonsa 6.9.2013 (Liite 1).
Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7.1) on esitetty ne seikat, joihin yhteysviranomaisen mukaan tulisi kiinnittää huomiota selvitysten tekemisessä ja YVAselostuksen laadinnassa. Taulukossa on lisäksi esitetty, miten lausunto on otettu
huomioon arviointityössä ja arviointiselostuksen laadinnassa.
Taulukko 7.1. YVA-ohjelmasta annetun yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen YVA-selostuksessa.
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE
YVA‐menettely Tarkistettava, johtuuko saatu palaute osallistumat‐
tomuudesta järjestettyihin tilaisuuksiin vai siitä, että aktiivisesta osallistumisesta huolimatta annettua palautetta ei ole koettu huomioidun. Hankkeessa on pyritty tiedottamaan riittävästi ja sen eteen on järjestetty lain mukaisten pro‐
sessien lisäksi näihin kuulumattomia vapaaeh‐
toisia kokouksia ja esittelytilaisuuksia. Palauttei‐
ta on huomioitu tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Hankekuvaus Tulisi kertoa mahdollisista kuivatuksen vaatimista ojitustarpeista sekä niihin liittyvistä suunnitelmista Tiestön rakentamis‐ ja parantamistarpeiden tar‐
kempi kuvaus, jotta vaikutusten arviointi pystyisi paremmin huomioimaan mm. töiden mahdolliset vaikutukset alueen vesistöjen hydrologiaan ja vir‐
taamiin. Ojitustarpeet sekä tiestön rakentamis‐ ja paran‐
tamistarpeet on kuvattu sillä tarkkuudella kuin suunnittelun tässä vaiheessa on mahdollista. 5.2.5, 4.2.1 Hankkeen arvioitavat vaihtoehdot Syytä tarkastella myös vaihtoehtoa, jossa kahdeksaa pohjoisinta tuulivoimalaa sekä kuutta Stormossenia lähinnä sijaitsevaa tuulivoimalaa ei toteuteta ja täydentää arviointiohjelmaa tältä osin. Vaihtoehtoasetelmaa on muutettu siten, että ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan suppeampaa (VE1: 19 voimalaa) ja laajempaa (VE2: 26 voimalaa) tuulivoimapuistoa. Kaikkien hankealueen eteläosaan sijoittuvien 19 voima‐
lan ympäristövaikutusten selvittäminen on katsottu tarpeelliseksi, minkä vuoksi ei ole erikseen tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa voima‐
loita olisi jätetty pois Stormossenin alueella. Päätöstä voimaloiden rakentamisesta ei tehdä YVA‐menettelyssä. 4.2.1 Korvennevan tuulivoimapuiston arviointiohjelmassa mainittu sähkönsiirtovaihtoehto (VEB) tulee tuoda esille arviointiselostuksessa. Korvennevan tuulivoimapuiston arviointiohjel‐
massa esitetty sähkönsiirtovaihtoehto on mai‐
nittu YVA‐selostuksessa ja huomioitu yhteisvai‐
kutusten arvioinnissa, mutta sitä ei ole tarkas‐
teltu Mikonkeitaan sähkönsiirtovaihtoehtona. 17.4.2 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat Ilmailulain mukainen lentoestelupa tarvitaan tuuli‐
voimaloiden rakentamiseen. Myös puolustusvoimi‐
en lausunto on tarpeen. Lentoestelupahakemus saatetaan vireille hank‐
keesta vastaavan toimesta heti tarvittavien taustatietojen ollessa käytettävissä. Puolustus‐
voimilta on saatu lausunto hankkeesta. 6, 12.2 Luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan tarve voi tulla tuulivoimahankkeissa kysymykseen, mutta suunnitelmat tulisi tehdä niin, ettei sellaista tarvita. Suunnitelmat pyritään tekemään niin, ettei poikkeamislupaa tarvita. YVA:ssa selvitetään syntyykö hankkeessa sellaisia merkittäviä luon‐
tovaikutuksia, että lupa tarvittaisiin. Luvat hae‐
taan tarvittaessa YVA‐menettelyn jälkeen. 6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
41
Maaliskuu 2014
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE
Ympäristön nykytilan kuvaus Arviointiohjelmaa tulisi täydentää voimajohtoreitti‐
en nykytilan kuvauksella. Voimajohtoreittien nykytila on kuvattu arvioin‐
tiselostuksessa. 9‐11, 15 Maa‐ ja kallioperä, pinta‐ ja pohjavedet Huomioidaan happamat sulfaattimaat arvioinnissa. Arviointiselostuksessa on käsitelty happamien sulfaattimaiden esiintymistä hankealueella sekä niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. 9.4 Jatkossa on huomioitava ojitusten ja huoltoteiden rakentamisen mahdollinen vaikutus alueen vesistö‐
jen hydrologiaan ja virtaamiin sekä varauduttava tältä osin myös maastotöihin. Arvioitava paremmin hankkeen mahdollisia vaikutuksia alueen hydrologi‐
aan. Hankkeen vaikutuksia alueen hydrologiaan on arvioitu. Vaikutus huomioidaan myöhemmissä suunnitteluvaiheissa ja ojituksia mitoitetaan siten, että muutoksia ei aiheudu pintavesien valuntaan. 9.4 Hankealueen pohjoisosia halkova Siiroonjoki on osa koskiensuojeluohjelmaan kuuluvaa vesistöä ja kuu‐
luu myös Project Aqua‐vesistöihin. Jokea on ympä‐
ristöministeriön työryhmämietinnössä (VM 63/1992) ehdotettu erityisesti suojeltavaksi vesis‐
töksi. Arviointiohjelman tekstiosuuksista ei löytynyt mainintaa Siiroonjoesta, ympäristövaikutusten arvioinnista sen osalta tai siitä, kuinka koskiensuoje‐
luohjelma tai Project Aqua‐ohjelman tavoitteet huomioidaan kohteen osalta hanketta suunnitelta‐
essa. Arviointiselostuksessa on esitetty Siiroonjoen kuuluvan Project Aqua‐vesistöihin, koskiensuo‐
jeluohjelmaan kuuluviin vesistöihin sekä ehdo‐
tettuihin erityisesti suojeltaviin vesistöihin. Hankkeen vaikutukset Siiroonjokeen on arvioitu. 9.4 YSL 8§:n pohjaveden pilaamiskielto tulee huomioida tuulivoimarakentamisessa. Lisäksi rakentaminen ei saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen tai laatuun. Arviointiselostuksessa tulee tuoda esiin se, voiko tuulivoimaloissa käytettävästä öljystä ja muista aineista olla vaaraa/riskiä alueen lähialueen vesis‐
töille ja kalastolle. Hanke ei sijaitse eikä rakentamistoimenpiteitä tehdä luokitelluilla pohjavesialueilla. Vaikutuk‐
set pohjavesiin sekä ympäristöriskit on arvioitu ja esitetty YVA‐selostuksessa. 9.4, 14.2 Melu ja varjostus Mielipiteissä annetut tiedot tuulivoimaloiden sijoit‐
tamisetäisyyksistä kiinteistöihin ja matkailukohtee‐
seen tulee tarkistaa sekä huomioida tässä yhteydes‐
sä erityisesti YM:n ohjeistus. Tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asutukselle sekä matkailukohteeseen. Hankkeen meluvaikutukset asutukseen ja matkailukohtee‐
seen on arvioitu. 9.1, 11.1.3.3 Melumallinnusten ja varjonmuodostuksen tulokset tulee esittää YVA‐selostuksessa selvästi. Mallinnus tulee tehdä riittävän kattavasti kuvaamaan eri tilan‐
teet, jossa mahdollisia haittatilanteita syntyy sisäl‐
lyttäen mallinnukseen myös ns. worst case‐tilanteet. Ympäristöministeriön ohje 4/2012 tuulivoimaraken‐
tamisen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä melun että välkevaikutusten arvioimisessa. Melu‐ ja varjostusmallinnusten tulokset on esitetty arviointiselostuksessa sekä sanallisesti, taulukoin että leviämiskartoin. YM:n ohje 4/2012 on otettu huomioon melu‐ ja välkevaikutusten arvioinnissa. Varjostusmallinnukset on tehty myös ns. worst case‐tilanteelle ja meluvaikutuk‐
sia on hankevaihtoehdossa 1 tarkasteltu kahdel‐
la eri voimalatyypillä, joiden lähtömelutaso poikkeaa toisistaan. Melumallinnukset on tehty ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevien ohjeiden 2/2014 mukai‐
sesti. 9.1,9.2 Vaihtoehtojen 1 ja 2 osalta tulee arviointiselostuk‐
sessa huomioida riittävä etäisyys asutukseen ja loma‐asutukseen. Esitetyt eroavaisuudet/eriävät näkemykset arviointiohjelman ja saadun palautteen välillä tulisi tarkistaa. Hankkeen suunnittelussa ja vaikutusten arvioin‐
nissa on huomioitu VNp:n 993/1992 mukaiset ohjearvot sekä YM:n suunnitteluohjearvot. Melumallinnukset on tehty ympäristöhallinnon ohjeiden 2/2014 mukaisesti. YVA‐ohjelmasta saatu palaute on huomioitu ja voimaloiden sijoitussuunnitelmaa on muutettu YVA‐
mm. 4.2.3, 9.1, 19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
42
Maaliskuu 2014
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE
ohjelmavaiheesta. Voimalat on pyritty sijoitta‐
maan siten, että vaikutukset asutukseen, mai‐
semaan, virkistyskäyttöön, luontoon ja ympäris‐
töön minimoidaan. Arviointiselostuksessa on esitetty vaikutusten seurantaohjelma. Luonto Karttakuvan lisäämistä alkuperäisestä hankealueesta arviointiohjelmaan suositellaan sekä alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisten selvitysalueiden rajaamista tähän karttakuvaan. Vuoden 2012 kasvillisuusselvitysten kattama alue suhteessa YVA‐ohjelma‐ ja YVA‐
selostusvaiheen hankealueisiin on esitetty karttakuvassa. 10.1.2 Kasvillisuus‐ ja luontoselvitysten osalta arviointioh‐
jelmaan tulisi täydentää menetelmät. Kasvillisuus‐
kartoitusten sekä linnustoselvitysten osalta tulee varmistaa, että tekijät tuntevat myös arvokkaan lajiston ja luontotyypit/elinympäristöt. Tulee varmis‐
taa, että selvitykset ovat riittävät hankealueen ja voimalapaikkojen muuttuneiden suunnitelmien jälkeen ja käsittävät edelleenkin tuulivoimaloiden rakennuspaikat lähiympäristöineen. YVA‐selostuksessa on esitetty kasvillisuus‐ ja luontoselvitysten menetelmät, aiempien selvi‐
tysten osalta niiltä osin kuin ne on selvitysrapor‐
teissa kuvattu. YVA‐vaiheen luontoselvitykset ovat tehneet YVA‐konsultin työhön vaadittavan asiantuntemuksen omaavat biologit, jotka ovat myös arvioineet aiempien luontoselvitysten riittävyyden ja suunnitelleet tarvittavat lisäselvi‐
tykset. 10.1.2, 10.3.2, 10.4.2 Arvioidaan erityisellä huolella hankkeesta Stormos‐
senille mahdollisesti koituvat ympäristövaikutukset ja niiden vähentämismahdollisuudet. Hankkeesta Stormossenille mahdollisesti koitu‐
viin ympäristövaikutuksiin ja niiden vähentä‐
mismahdollisuuksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. 9.4, 10.2, 10.1 Stormossenin osalta arviointiselostuksesta tulee käydä selkeästi ilmi se, miten työt suunniteltaisiin tehtäväksi siten, että tuulivoimahanke rakenteineen, tiestöineen ja sähkönsiirtoineen ei aiheuta kuivatus‐
vaikutuksia suoalueelle. Ylipäätään tiestön ja kuiva‐
tuksen osalta voisi tarkentaa myös luontoarvojen huomioimista. YVA‐selostuksessa on arvioitu hankkeen vaiku‐
tukset Stormossenin hydrologiaan ja kuvattu vaikutusten lieventämismahdollisuudet sillä tarkkuudella kuin suunnittelun tässä vaiheessa on mahdollista. 9.4 Jää epäselväksi, huomioidaanko tiestö luontoselvi‐
tyksissä. Samoin olisi hyvä tarkentaa, mitä lakeja kappaleessa 11.1.2 tarkoitetaan puhuttaessa kansal‐
listen lakien mukaisista luontotyypeistä. Metsälain 10§:n elinympäristöjen huomiointi tulisi sisällyttää arviointiselostukseen. Luontoselvityksissä on huomioitu voimalapaikat sekä suunniteltu tiestö ja sähkönsiirtoreitit. Tämä on tuotu esiin YVA‐selostuksessa, jossa on myös kuvattu tarkasti mitä lakeja luontoselvi‐
tyksissä ja luontovaikutusten arvioinnissa on huomioitu. Metsälain 10 §:n elinympäristöt on huomioitu arvioinnissa. 10.1.2, 10.3.2, 10.4.2 Kiinnitetään suojelualueiden osalta huomiota soiden suojeluohjelman täydennysohjelman etenemiseen Stormossenin osalta. Soiden suojeluohjelman täydennysohjelman etenemistä on seurattu Stormossenin osalta ja tilanne on esitetty arviointiselostuksessa. 10.1.3.2 Hankkeen mahdolliset vaikutukset hankealueella tai sen läheisyydessä sijaitseville METSO‐kohteille tulisi arvioida arviointiselostuksessa kyseisen kohteen METSO‐kohteeksi hyväksymisperusteisiin pohjau‐
tuen. Hankealueella tai sen lähistöllä sijaitsevat MET‐
SO‐kohteet on esitetty arviointiselostuksessa ja huomioitu vaikutusten arvioinnissa. Vaikutukset METSO‐kohteille on arvioitu kohteen METSO‐
kohteeksi hyväksymisperusteisiin perustuen. 10.1 Meluvaikutuksia metson soitimeen tulisi arvioida. Muuttoreittien siirtymisen länsituulen vaikutuksesta hankealueen ylle tulisi törmäysmallinnukset tehdä suojelullisesti arvokkaille niin paikallisille pesimäla‐
jeille kuin ainoastaan muutolla havaittaville lajeille. Yhteisvaikutusten tarkastelussa tulisi huomioida lintuihin kohdistuvien vaikutusten osalta muutto, kerääntymä‐ ja ruokailualueet, pesimälajisto sekä elinympäristömuutokset. Kevät‐ ja syysmuuton tarkkailuun käytetyt henkilötyötunnit voisi lisätä arviointiohjelmaan. Stormossenin osalta tulee vielä Melun vaikutuksia metson soitimeen on arvioi‐
tu. Törmäysmallinnuksia ei ole katsottu hyödyl‐
lisiksi havaittujen yksilömäärien pienuuden vuoksi, mutta törmäysriskiä on arvioitu kirjalli‐
suuslähteiden ja perusteella. Lintuihin kohdistu‐
vien yhteisvaikutusten tarkastelussa on huomi‐
oitu muutto, kerääntymis‐ ja ruokailualueet, pesimälajisto sekä elinympäristömuutokset. Kevät‐ ja syysmuuton tarkkailuun käytetyt henkilötyötunnit on esitetty arviointiselostuk‐
sessa. Stormossenin alueella on tehty pesimä‐
10.1, 17.6.3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
43
Maaliskuu 2014
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE
varmistaa linnusto etenkin petolintujen osalta. linnustoselvitys ja sääksen lentoreittiseuranta. Kalaston osalta tulisi selvittää mahdolliset tuulivoi‐
maloiden ja huoltoteiden rakentamisen aikaiset sekä tuulivoimaloiden käytön aikaiset vaikutukset Sii‐
roonjoen, Lilla Sandjärven, Tönijärven ja Kakkoon‐
lammin kalastoon ja vesistön merkitys kalojen li‐
sääntymispaikkana. Koska hankealueella on mahdol‐
lisesti luonnontilaisia lampia ja pieniä puroja ja osalla näistä mahdollisesti merkitystä kalojen lisään‐
tymisalueena, tulisi ympäristövaikutusten arvioin‐
tiselostuksessa kiinnittää erityistä huomiota vesilain 2 luvun 11§:ssä ja 3 luvun 2§:ssä mainittuihin kiellet‐
tyihin toimenpiteisiin lampien ja purojen osalta. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisen aikaiset sekä tuulivoimaloiden käytön aikaiset vaikutukset pintavesiin ja kalastoon on arvioitu. Lähtötietojen ja maastoinventointien perusteel‐
la hankealueella ei esiinny arvokkaita pienvesiä (alle hehtaarin kokoisia lampia, luonnontilaisia puroja tai noroja tai lähteitä). 9.4 Tarkennetaan voimajohtoreittien osalta luontoselvi‐
tyksiä ja arvioidaan mahdollisia hankkeen aiheutta‐
mia ympäristövaikutuksia myös voimajohtoreittien osalta. Vaihtoehtoisilla voimajohtoreiteillä on tehty luontoselvitykset YVA‐menettelyn tai aiempien hankkeiden yhteydessä lukuun ottamatta kes‐
ken YVA‐menettelyn tarkasteltavaksi otetun sähkönsiirtoreitin C uuteen maastokäytävään sijoittuvaa osuutta. Tällä osuudella tullaan luontoselvitykset tekemään maastokaudella YVA‐menettelyn jälkeen. Hankkeen aiheuttamat ympäristövaikutukset on arvioitu myös voima‐
johtoreittien osalta. 9‐13, 15, 17 Mielipiteissä annetut tiedot luontoarvoista tulee tarkistaa. Mielipiteissä annetut tiedot luontoarvoista on tarkistettu. 10 Tuulivoimarakentamisen linnustovaikutuksia on kuvattu Mikonkeitaan hankkeenkin osalta Etelä‐
Pohjanmaan maakuntakaava, Vaihemaakuntakaava I ‐ tuulivoima, Linnustovaikutukset‐selvityksessä. Siinä Metsälä‐Norrviken‐tuulivoima‐alueelta todetaan, että alueella tai sen tuntumassa pesii mehiläis‐ ja hiirihaukkoja sekä kalasääski. Pesimälinnustossa on havaittu muutamia voimalapaikkoja, joiden lintula‐
jimäärät ovat olleet hieman muita suurempia. Lisäk‐
si on havaittu muutamia arvokkaampia lajeja (mm. metso ja viirupöllö) myös voimalapaikkojen lähei‐
syydessä. Näihin voimalapaikkoihin tulisi arvioin‐
tiselostuksessa kiinnittää erityistä huomiota sekä etsiä arvioinnissa haitaton tai mahdollisimman vähäistä haittaa edellä mainituille lajeille aiheuttava vaihtoehto. Stormossenin suoalue linnustoineen tulee tässäkin yhteydessä huomioida erityisesti. Etelä‐Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihe‐
maakuntakaavan linnustovaikutusselvityksessä esitetyt tiedot linnustosta on soveltuvin osin lisätty arviointiselostukseen ja huomioitu vaiku‐
tusarvioinnissa. Kaikkiin mainittuihin lajeihin kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu. Stormos‐
senin suoalueeseen linnustoineen on kiinnitetty erityistä huomiota. 10.1 Arviointiohjelmassa mainitaan linnuston osalta, että linnustoa monipuolistavat muutamat avosuoalueet, joilla pesii vähälukuisena huomionarvoisempaa suolinnustoa. Erityisesti Stormossenin osalta jatkos‐
sa tulee kiinnittää huomiota suoalueen linnustoon ja sen arvoihin sekä arvioida hankkeen mahdollisia vaikutuksia siihen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on kiinnitetty huomiota suoalueiden ja erityisesti Stormosse‐
nin suoalueen linnustoon ja sen arvoihin. Hank‐
keen vaikutukset suoalueiden linnustoon on arvioitu. 10.1 Metsästys Metsästysseurojen edustajia haastateltaessa tulisi kysymyksiä esittää myös siten, että arviointiselos‐
tuksessa voidaan arvioida, kuinka metsästyskäytän‐
nöt tulevat muuttumaan hankkeen mahdollisesti toteutuessa. Hankkeen vaikutukset metsästykseen on arvioitu mm. perustuen Mikonkeitaan hankkeessa sekä aiemmissa vastaavissa hankkeissa tehtyihin metsästäjien haastatteluihin. 10.6 Maankäyttö Selvityksissä tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota pohjoisimman hankealueen osan selvityksiin niin Arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota pohjoisimman hankealueen osan vaikutuksiin. 9‐11, 17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
44
Maaliskuu 2014
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE
ympäristön kuin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Arviointiselostuksessa tulee esittää arvio hankkeen mahdollisista vaikutuksista hankealueen länsipuolella sijaitsevalle virkistys‐ja matkailukoh‐
teelle. Vaikutukset virkistys‐ ja matkailukohteeseen on arvioitu. Kaavatilanne tulee päivittää arviointiselostukseen. Lisäksi arviointiselostuksessa tulee esittää arvio siitä, kuinka hanke mahdollisesti vaikuttaisi Lilla Sandjär‐
ven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumiseen ja alueen loma‐asuntoihin. Kaavatilanne on esitetty ajantasaisena arvioin‐
tiselostuksessa. Vaikutukset Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteu‐
tumiseen ja alueen loma‐asuntoihin on arvioitu. 11.1, 9.1, 9.2 Mahdolliset tuulivoimapuiston rakentamisen aiheut‐
tamat maankäytön rajoitukset virkistyskäytölle tulee tuoda arviointiselostuksessa selkeästi esille. Mahdolliset tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamat maankäytön rajoitukset virkistys‐
käytölle on esitetty. 11.1.4 , 14.1.1 Liikenne Liikenteen osalta Liikenneviraston ohjeet tuulivoi‐
maloiden osalta tulee huomioida. Arviointiselostuk‐
sessa tulisi selvittää tuulivoimaloiden kuljetusreitit sekä niihin liittyvät tieverkostolliset riskikohteet tai esteet. Liikenneviraston tuulivoimaloita koskevat ohjeet on huomioitu hankkeen suunnittelussa sekä vaikutusten arvioinnissa. Arviointiselostuksessa on tarkasteltu tuulivoimaloiden todennäköisim‐
piä kuljetusreittejä. 11.2 Maisema Maisemavaikutusten osalta tulee kiinnittää huomio‐
ta siihen, että havainnekuvia tehdään riittävästi. Näkymäanalyysin selkeyteen ja tuloksen avaamiseen kansantajuisesti on syytä panostaa. Hankkeen mah‐
dollisiin vaikutuksiin ja niiden arviointiin Kärjenkos‐
ken‐Kankaanpäänkulman kulttuurimaisemalle tulee kiinnittää erityistä huomiota. Arviointiselostuksessa on esitetty havainnekuvat useasta eri suunnasta hankealueelle päin. Nä‐
kymäanalyysin tulokset on esitetty havainnolli‐
sin kartoin sekä sanallisesti. Hankkeen vaikutuk‐
siin Kärjenkosken‐Kankaanpäänkulman kulttuu‐
rimaisemalle on kiinnitetty erityistä huomiota. 11.3 Elinkeinot Arviointiselostuksessa on syytä tuoda selkeästi esille, miten tuulivoimarakentaminen vaikuttaisi alueen metsätalouteen voimaloiden, sähkölinjojen ja tiestön osalta. Metsätalous on huomioitu arvioitaessa vaiku‐
tuksia maankäyttöön sekä elinkeinotoimintaan. 11.1, 11.6 Turvallisuus ja ympäristöriskit Jäävaaran arviointiin tulee kiinnittää huomiota arviointiselostuksessa. Jäävaara on huomioitu vaikutusten ja ympäris‐
töriskien arvioinnissa. 11.1.4, 14.1.1 Tarvittaessa hankkeesta on tehtävä tutkavaikutus‐
ten arviointi VTT:llä. Arvion tarkemman tutkaselvi‐
tyksen tarpeesta tekee Pääesikunta saatuaan tar‐
kemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista. Tuulivoimahankkeiden toteuttaminen saattaa edel‐
lyttää puolustusvoimilta hankkeen hyväksyvää lausuntoa. Puolustusvoimat antaa lausunnon saa‐
mansa lausuntopyynnön perusteella. Maavoimien esikunta ja Ilmavoimien esikunta tulee pitää tietoi‐
sena tuulivoimapuiston suunnittelua koskevissa asioissa. Puolustusvoimilta hankkeesta saadun lausun‐
non mukaan suunnitelluilla voimaloilla ei arvioi‐
da olevan merkittäviä vaikutuksia puolustus‐
voimien valvonta‐ ja asejärjestelmien suoritus‐
kykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Näin ollen puolustusvoimat ei vastusta tuulivoimaloiden rakentamista Mikonkeitaan hankealueelle.
Hankkeesta vastaava informoi Maavoimien ja Ilmavoimien esikuntia hankkeen suunnittelua koskevista asioista ennen osayleiskaavan hyväk‐
symistä. 12.2 Yhteisvaikutukset Arviointiselostukseen päivitetään ajankohtainen tilanne muista hankkeista. Arviointiselostuksessa on esitetty saatavilla olevien tietojen perusteella ajantasainen tieto muista hankkeista. 17 Selvityksissä ja arviointiselostuksessa yhteisvaikutus‐
ten mahdollisimman luotettavaan ja kattavaan arviointiin tulee kiinnittää huomiota huomioiden myös muu maankäyttö ympäristövaikutuksineen etenkin hankealueen lähiympäristön soiden ja suo‐
Selvityksissä ja arviointiselostuksessa on pyritty olennaisten yhteisvaikutusten mahdollisimman luotettavaan ja kattavaan arviointiin Lähialueen muut hankkeet on huomioitu yhteisvaikutusten arvioinnissa siltä osin kuin niistä on saatavissa tietoa.. Yhteisvaikutusten arvioinnissa on huo‐
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
45
Maaliskuu 2014
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
HUOMIOIMINEN YVA‐SELOSTUKSESSA KAPPALE
luonnon sekä linnuston osalta. mioitu myös muu maankäyttö ympäristövaiku‐
tuksineen. Yhteisvaikutusten arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota vaikutuksiin luon‐
non monimuotoisuuteen sekä linnustoon. Erityistä painoarvoa tulee asettaa yhteisvaikutusten arviointiin ja siinä esille tuleviin mahdollisiin riskei‐
hin sekä riskeihin linnustolle, Siiroonjoelle ja Stor‐
mossenille. Myös asutuksen huomiointiin melun ja varjostusvaikutusten osalta on syytä kiinnittää huo‐
miota. Arvio ympäristöriskeistä sisältää yhteisvaikutuk‐
set sekä linnuston törmäysriskit. Yhteisvaikutus‐
ten arvioinnissa on huomioitu mm. vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja linnustoon sekä melu‐ ja varjostusvaikutukset asutukselle. Mi‐
konkeitaan hankkeen vaikutukset Siiroonjokeen sekä Stormosseniin on arvioitu. Vaikutukset toiminnan jälkeen Tulee selvittää, kenelle jää vastuu toiminnan jälkeen jäljelle jäävistä rakenteista. YVA‐selostuksessa on esitetty, kenelle jää vas‐
tuu maahan toiminnan jälkeen mahdollisesti jätettävistä betoniperustuksista ja kaapeleista. Vaikutusten lieventäminen Ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksien rajaaminen vain merkittäviin haitallisiin ympäristö‐
vaikutuksiin toivotaan muutettavaksi haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Arviointiselostuksessa toivo‐
taan esitettävän mahdolliset haitalliset vaikutukset sekä niiden mahdolliset vähentämis‐ ja lieventämis‐
toimet mahdollisimman kattavasti. Arviointiselostuksessa on esitetty mahdolliset olennaiset haitalliset vaikutukset .Vaikutusten vähentämis‐ ja lieventämismahdollisuuksia on esitetty myös vähemmän merkittävien haitallis‐
ten vaikutusten osalta. 9‐13, 15, 17 Epävarmuustekijät Epävarmuustekijöiden ja oletuksien sekä niiden vaikutukseen arvioinnin lopputulokseen ja sen selkeään esille tuontiin on syytä kiinnittää arvioin‐
tiselostuksessa huomiota lopputuloksen luotetta‐
vuuden arvioinnin mahdollistamiseksi. Epävarmuustekijät ja oletukset sekä arvio niiden vaikutuksista arvioinnin lopputulokseen on esitetty arviointiselostuksessa . 9‐11 Vaikutusten seuranta Suunnitelman tulee olla riittävän tarkka yleispiirtei‐
syydestään huolimatta, jotta sen avulla voidaan havaita hankkeen vaikutukset sekä mahdolliset ennakoimattomat seuraukset. Vaikutusten seurantasuunnitelma on pyritty laatimaan siten, että sen avulla voidaan havaita hankkeen vaikutukset ja mahdolliset ennakoi‐
mattomat seuraukset. 19 14, 17, 9.4, 10.2 FCG SUUNNIITTELU JA TEK
KNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimap
puisto
Ympäristöva
aikutusten arv
viointiselostus
46
Maaliskuu 20
014
8
OITAVAT YMPÄRIST
Y
TÖVAIKUT
TUKSET JA
A ARVIOIN
NTIMENETE
ELMÄT
ARVIO
8.1 Arvio
oitavat vaikutukset
stövaikutusten arvioin
ntimenettely
yssä tarkas
stellaan ha
ankkeen va
aikutuksia
Ympäris
kokonaisvaltaisestii ihmisiin, ympäristö
ön laatuun ja tilaan,, maankäy
yttöön ja
nvaroihin se
ekä näiden
n keskinäisiiin vuorova
aikutussuhtteisiin YVA--lain ja –
luonnon
asetukse
en edellyttä
ämässä laa
ajuudessa (Kuva 8.1).
Kuva 8.1 Hankkeessa
a selvitettäv
vät välittömä
ät ja välilliset vaikutukse
et YVA-lain ja
a–
asetukse
en mukaisestti.
Kullakin YVA-hankkeella on o
omat, hankkeen luonte
eesta, laaju
uudesta ja sijainnisuvat tyypilliset vaiku
utuksensa. Vaikutukse
et, jotka Y
YVA-proses
ssissa on
ta johtu
YVA-lain
n mukaan huomioitav
va, tarkenn
netaan aina
a hankekoh
htaisesti. SuomalaiS
sissa YV
VA-menette
elyissä täm
mä nk. scre
eening tehdään tava llisesti yhteistyössä
yhteysviranomaise
en kanssa Y
YVA-ohjelm
mavaiheessa ja sitä v
voidaan tarrvittaessa
Y
telyn ajan.
jatkaa YVA-menett
Tuulivoimapuiston ympäristö vaikutukse
et aiheutuvat rakennu
us-, käyttö- ja käykia näitä kolmea vaihetta
v
ttarkastellaa
an YVAtöstäpoiistovaiheessa. Kaikk
menette
elyssä. Rak
kentamisen aikaiset vaikutukset
v
t ovat lyhy
ytkestoisia ja ne aiheutuva
at pääasiallisesti tiesttön, tuulivo
oimala-alue
eiden ja ilm
majohtojen rakentamisen vaatimista
v
den raivaa
amisesta, rakentamise
een liittyvie
en kuljekasvillisuud
tusten liikennevaik
kutuksista sekä työm
maakoneide
en äänistä.. Tuulivoim
mapuiston
uttua vaiku
utukset aih eutuvat kä
äytössä ole
evista tuuliv
voimaloista
a. Käytön
valmistu
aikaisia vaikutuksia
a ovat mm . vaikutuks
set maisemaan ja linn
nustoon sek
kä voimaloiden pyöriviin
p
lapojen aihe
euttaman äänen
ä
vaikutukset. K
Käytön lope
ettamisen
aikaiset vaikutukse
et ovat ver rattavissa rakentamis
r
sen aikaisiin
n vaikutuks
siin, mutta vaiku
utukset ovat lievempiä
ä.
Tuulivoimahankkeiden keskeiisimpiä ympäristövaik
kutuksia ov
vat maisemaan kohet muutoksset sekä vaikutukset
v
luontoon, äänimaise
emaan ja
distuvatt visuaalise
ihmisten
n elinoloihin. Seuraav
vassa on lu
ueteltu täss
sä YVA-me nettelyssä arvioidut
vaikutuk
kset:
Hankkee
essa arvioittavat ympä
äristövaikuttukset ovat:

Elotton ympäris
stö
- Vaikutuk
kset äänima
aisemaan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
47
Maaliskuu 2014
- Vaikutukset valo-olosuhteisiin
- Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon
- Vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin

Elollinen ympäristö
- Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin
- Vaikutukset linnustoon
- Vaikutukset muuhun eläimistöön
- Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin

Ihmisen ympäristö
- Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön
- Vaikutukset liikenteeseen
- Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
- Vaikutukset muinaisjäännöksiin
- Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
Edellä mainittujen vaikutusten lisäksi on arvioitu vaikutukset turvallisuuteen kuten liikenneturvallisuuteen, tutka- ja viestiyhteyksiin, lentoliikenteeseen ja puolustusvoimien toimintaan.
8.2 Vaikutuksen luonnehdinta ja merkittävyyden määrittely
Vaikutukset ja niiden väliset erot kuvataan pääasiassa sanallisesti. Kuvausta havainnollistetaan kuvin ja taulukoin. Arvioinnissa kunkin vaikutuksen luonne ja
merkittävyys määritellään IEMA:n (2004) arviointioppaan avulla kehitettyjen
kriteerien perusteella (Kuva 8.2).
Kuva 8.2. Vaikutuksen luonteen ja merkittävyyden määritys.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
48
Maaliskuu 2014
8.3 Vaihtoehtojen vertailumenetelmät
Vaihtoehtojen vertailumenetelmänä käytetään ns. erittelevää menetelmää, jossa korostetaan eri arvolähtökohdista lähtevää päätöksentekoa. Vaihtoehtojen sisäisiä, erityyppisten vaikutusten keskinäisiä merkittävyysvertailuja ei tehdä,
koska kunkin vaikutustyypin painoarvo muuhun vaikutustyyppiin on useissa tapauksissa liian arvoperusteinen eikä ole positivistisin menetelmin määritettävissä. Tällöin esimerkiksi meluhaittaa ja sen merkittävyyttä ei tulla vertailemaan
maisemahaittaan.
Menetelmällä voidaan ottaa kantaa vaihtoehtojen ympäristölliseen toteuttamiskelpoisuuteen, mutta menetelmällä ei voida ratkaista parasta vaihtoehtoa. Päätöksen parhaasta vaihtoehdosta tekevät ko. hankkeen päätöksentekijät. Arvioidut vaikutukset ja erot vaihtoehtojen välillä kootaan taulukoksi vaihtoehtojen
keskinäisen vertailun helpottamiseksi.
8.4 Tarkasteltava vaikutusalue
Tarkasteltavalla vaikutusalueella tarkoitetaan aluetta, jolle hankkeen ympäristövaikutusten voidaan perustellusti katsoa ulottuvan. Tarkastelualue on pyritty
määrittelemään niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida
olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella.
Vaikutusalueen laajuus riippuu tarkasteltavan kohteen ominaisuuksista. Jotkut
vaikutukset rajoittuvat tuulivoimapuiston alueelle tai voimajohtoreitin alueelle,
kuten esimerkiksi rakentamistoimenpiteet ja jotkut levittäytyvät hyvin laajalle
alueelle, kuten esimerkiksi vaikutukset maisemaan.
Seuraavassa taulukossa (Taulukko 8.1) on esitetty eri vaikutusten ominaispiirteiden perusteella arvioidut ja ympäristövaikutusten arviointityössä käytetyt hankkeen vaikutusten tarkastelualueiden rajaukset. Vaikeasti rajattavat vaikutukset,
kuten vaikutukset ilmastoon, on tässä jätetty pois.
Taulukko 8.1 Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus vaikutustyypeittäin.
Vaikutustyyppi
Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus
Maankäyttö Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöi‐
neen (n. 5 km), voimajohtoalueet lähiympäristöineen (n. 500 m) Liikenne Tuulivoimapuiston pääliikennereitit sekä sähkönsiirtoreitin alueet Luonto Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja niiden lähiympäristö, sähkönsiirron alueet, lintujen muuttoreitit Linnusto Tuulivoimapuiston alue ja sähkönsiirtoreitit, lähialueen linnustollisesti merkittävät kohteet, muuttoreitit, mahdollinen vaikutusalue laaja Muinaisjäännökset Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella, uusilla teillä sekä sähkönsiirtoreiteillä. Maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, 20 km tuulivoima‐
puiston mahdollinen näkymäsektori Melu, varjostus, vilkkuminen Laskelmien ja mallinnusten mukaisella vaikutusalueella, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Vaikutuskohtainen arviointi enimmillään noin 20 km ja tarkemmin noin 5 kilometrin säteellä. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
49
Maaliskuu 2014
Sähkönsiirtoreittien ympäristövaikutusten tarkastelualueeseen lukeutuvat keskijännitekaapelien (20 kV) asentamista varten tehtävät kaivantolinjaukset sekä
110 kV ilmajohtojen rakentamista varten raivattavat maastokäytävät, joilla voi
olla vaikutusta sähkönsiirtoreittien luontoarvoihin, maisemaan tai elinkeinoihin
lähinnä kaapelin asennusvaiheessa sekä ilmajohtojen elinkaaren aikana.
Kuva 8.3. Etäisyysvyöhykkeet 1–20 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
50
Maaliskuu 2014
9
VAIKUTUKSET ELOTTOMAAN YMPÄRISTÖÖN
9.1 Vaikutukset äänimaisemaan
9.1.1 Vaikutusmekanismit
Meluvaikutuksia aiheutuu rakentamisvaiheen aikana mm. teiden, tuulivoimaloiden ja voimajohdon rakentamisesta. Hankkeen käyttövaiheen aikana tuulivoimaloiden lavat aiheuttavat pyöriessään aerodynaamista melua. Tuulivoimaloiden ominainen melu (vaihteleva ”humina”) syntyy lavan aerodynaamisesta melusta sekä lavan ohittaessa maston, jolloin siiven melu heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Melua aiheutuu vähäisesti myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta tämä melu peittyy lapojen huminan alle (Di Napoli 2007).
Melun leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. tuulen suunnasta sekä tuulen nopeudesta ja ilman lämpötilasta eri korkeuksilla.
Melun kuuluvuuden kannalta olennaista on taustamelun taso. Taustamelua aiheuttavat mm. liikenne ja tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina).
Voimajohdon rakentamisesta aiheutuva melu on laadultaan rinnastettava tuulivoimapuiston rakentamisen kanssa. Melu on paikallista ja ohimenevää, sillä
voimajohdon rakentamisen työmaa on jatkuvasti etenevä. Hankkeen toiminnan
aikana voimajohdosta saattaa kostealla ilmalla aiheutua ns. koronapurkausta.
Koronapurkaus aiheuttaa paikallista sirinää.
9.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamaa melua on arvioitu sanallisesti,
koska sen oletetaan olevan lyhytaikaista ja leviävän suppealle alueelle. Tuulivoimaloiden ylläpidon aiheuttamaa melua ei ole tarkasteltu, koska tuulivoimaloille tehdään vain yksittäisiä huoltokäyntejä vuodessa. Lapojen pyörimisestä aiheutuvat, toiminnan aikaiset meluvaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona
mallinnuksen pohjalta.
Toiminnan aikaisen melun mallinnus on tehty kansainvälisen standardin ISO
9613-2 sekä ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevien
ohjeiden 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014) mukaisesti käyttäen tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä WindPro 2.8-laskentaohjelmaa.
Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista kolmiulotteista
maastomallia ja pohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia. Tuulivoimapuiston melu on mallinnettu ilman taustamelua. Mallinnus kuvaa teoreettista tilannetta, jossa tuuli suuntautuu tarkasteltavaan pisteeseen jokaiselta voimalalta
yhtäaikaisesti. Kaikki tarkastelussa kulloinkin olevat voimalat ovat yhtäaikaisesti
toiminnassa. Tuulivoimaloiden melu mallinnetaan siten, että huomioidaan voimaloiden ominaisuudet, kokonaismäärä ja sijoittelu. Mallinnuksessa käytettävien tuulivoimaloiden ominaisuudet perustuvat hankkeesta vastaavan valitsemaan
voimalaitostyyppiin.
Laskennoissa napakorkeuksina käytettiin tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehdossa 2 korkeutta 141 m ja vaihtoehdossa 1 korkeuksia 137 m sekä 141 m.
Mallinnuksessa käytettyjen voimaloiden korkeus ei poikkea merkittävästi
YVA:ssa yleisesti käytetyn korkeuden kanssa (140 metriä) eikä muutaman metrin ero korkeuksissa vaikuta olennaisesti mallinnuksen lopputulokseen. Äänitehotasoina (LWA) käytettiin vaihtoehdossa 2 tasoa 105 dB ja vaihtoehdossa 1 ta-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
51
Maaliskuu 2014
soja 105 dB sekä 106,5 dB, jotka vastaavat laskennassa käytettyjen tuulivoimalatyyppien äänitehotasoja, kun tuulen nopeus on 7-25 m/s. Tuulivoimaloiden on
oletettu pyörivät jatkuvasti, jolloin äänitaso on sama sekä päivä- että yöaikana.
Tuulen nopeutena käytettiin 8,0 m/s, jolloin tuulivoimalan synnyttämä melu on
voimakkaimmillaan. Suuremmissa, yleensä yli 10 m/s nopeuksissa tuulen aiheuttama luontainen melu peittää tuulivoimaloiden melun alleen. Pienemmissä nopeuksissa sekä melun voimakkuus että vastaavasti taustamelu on vähäisempää.
Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät viiden desibelin välein. Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ympäristössä olevissa melulle herkissä kohteissa. Keskiäänitasoja (LAeq)
on verrattu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin ohjearvoihin melutasoista sekä YM:n luonnosvaiheessa olevassa tuulivoimaoppaassa esitettyihin
suunnitteluarvoihin. Mallinnustulokset on esitetty liitteessä 3 sekä kappaleessa
9.1.7 (Kuva 9.2 ja Kuva 9.3). Yksityiskohtaiset tulokset ovat rakennuksittain
tarkasteltavissa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta sähköisenä ladattavissa olevassa mallinnusraportissa.
Tuulivoimapuiston toiminnanaikainen melu on mallinnettu erikseen myös matalataajuiselle melulle VTT:n ehdotuksen VTT-R-04565-13 (Nykänen ym. 2013)
mukaisin menetelmin, joiden soveltuviin osiin ei ole esitetty muutoksia ympäristöhallinnon ohjeessa tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevassa ohjeessa
2/2014 (Ympäristöministeriö 2014). Menetelmä sisältää oletuksen rakennusten
ulkovaipan ääneneristävyydestä. Koska etenkin loma-asunnoissa on ääneneristävyydessä suuria vaihteluita, on arviointiin lisätty myös äänitason vertailu ohjearvoon rakennuksen ulkopuolella. Tuulivoimaloiden matalataajuisen melun
päästötiedot saatiin valmistajalta. Mallinnuslaskenta on tehty voimalalle, jonka
lähtömelutaso on 105 dB.
Hankealueen muiden nykyisten melulähteiden, tieväylien ja tuulivoimaloiden yhteismelua on arvioitu asiantuntijan toimesta sanallisesti laadittujen mallinnusten
sekä samankaltaisten projektien tuomien kokemusten perusteella. Arvioinnin tuloksena on esitetty arvio hankkeen aiheuttamasta suhteellisesta muutoksesta
nykyisiin melutasoihin.
Melumallinnukset on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektiinsinööri, ins. AMK Hans Vadbäck ja melusta aiheutuvia vaikutuksia arvioinut
projektipäällikkö, DI Heini Passoja.
9.1.3 Melun ohjearvot
Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992
mukaiset melutason ohjearvot. Kyseiset ohjearvot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 9.1).
Taulukko 9.1. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992).
Vaikutuskohde Klo 7‐22 Ulkona Klo 22‐7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito‐ tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma‐asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 55 dB 50 dB1) 2) 45 dB 40 dB 3) 4) Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Opetus ja kokoontumistilat 35 dB ‐ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
52
Maaliskuu 2014
Vaikutuskohde Liike ja toimistohuoneet Klo 7‐22 Klo 22‐7 45 dB ‐ 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB.
2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.
3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.
4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden
ohjearvoja.
Ympäristöhallinnon ohjeissa tuulivoimaloille on määritelty suunnitteluarvot päivä- ja yöajan keskiäänitasojen maksimiarvolle. Jos tuulivoimalan melu sisältää
tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi
amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin tulee ohjeen mukaan lisätä viisi desibeliä ennen ohjearvoon vertaamista. Koska ohjearvo sisältää jo tyypillisen tuulivoimamelun piirteet, edellä mainitut äänenpiirteiden tulee olla tuulivoimalalle
epätyypillisen voimakkaita, jotta mallinnustuloksissa täytyy huomioida viiden
desibelin lisä äänenvoimakkuuteen.
Eri lähteiden ristiriitaiset melutasojen raja-arvot sekä puutteelliset ohjeistukset
mallinnuksesta ja mittauksesta tekevät mallinnustulosten pohjalta tehtävistä
johtopäätöksistä tulkinnanvaraisia. Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen ohjeistus meluvaikutusten arviointiin ja mittaamiseen.
Taulukko 9.2. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (Ympäristöministeriö 2012).
Tuulivoimarakentamisen ulkomeluta‐
son suunnitteluohjearvot LAeq päivä klo 7‐22 LAeq yö klo 22‐7 Asumiseen käytettävillä alueilla, loma‐
asumiseen käytettävillä alueilla taaja‐
missa, virkistysalueilla 45 dB 40 dB Loma‐asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueil‐
la, luonnonsuojelualueilla* Muilla alueilla Huomautukset 40 dB 35 dB ei sovelleta
ei sovelleta
* yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne
on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin.
Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 dB suuremmat arvot. Mittaustai laskentatuloksia vertailtaessa näihin ohjearvoihin niihin ei tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin matalataajuista melua koskien.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
53
Maaliskuu 2014
Taulukko 9.3. Matalataajuisen melun ohjearvot asuinhuoneissa ilman taajuuspainotusta.
Terssikaista Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Keskiäänitaso LZeq,1h, dB 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Edellisestä laskettu keski‐
äänitaso A‐painotettuna LAeq,1h, dB 24 19 17 14 14 16 18 19 20 21 21 9.1.4 Äänen voimakkuus
Äänen voimakkuutta mitataan desibeliasteikolla (dB). Asteikko on logaritminen,
siten esimerkiksi äänitehon kymmenkertaistuminen kasvattaa aina äänitasoa 10
dB ja satakertaistuminen 20 dB. Ihminen ei juuri erota alle 3 dB vaihtelua äänen
voimakkuudessa ja 10 dB äänitason nosto koetaan useimmiten äänenvoimakkuuden kaksinkertaistumisena.
Taajuuspainotus desibeliasteikolla tehdään, koska ihmiskorva kuulee eri taajuisia ääniä eri tavoin eri voimakkuuksilla. Pienille äänenvoimakkuuksille tehtyä Apainotusta käytetään yleisesti ympäristömelun arvioimisessa ja ohjearvot on
annettu tällä taajuuspainotuksella.
Taulukko 9.4. Esimerkkejä eri äänenpainetasoista.
Äänenpainetaso (dB) Esimerkki 0 Kuulokynnys 5‐25 Pensaiden lehtien havina 20 Rannekello (1 m) 30 Kuiskaus (1 m) 40 Taustamelu kotona 50–70 Äänekäs puhuminen 70–85 Liikenne 85–90 Moottoripyörä 90–110 Yökerho tai disco 110–130 Kipukynnys 9.1.5 Tuulivoimalan äänen kokeminen
Tuulivoimaloiden tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttisia desibelirajoja,
vaan melun kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänen on
todettu häiritsevän vähemmän kuin vaihtelevan melun. Vaurioita kuulossa ääni
voi aiheuttaa, jos se ylittää 80 desibeliä. Pitkäaikainen altistumien melulle voi
aiheuttaa myös esimerkiksi uni- ja keskittymishäiriöitä.
Tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ole luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista. Äänen voimakkuus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Ääni on voimakkaimmillaan, kun tuuli puhaltaa tuulivoimaloiden suunnasta, vastatuuleen ääni
on paljon heikompi. Hyvin lähellä voimaloita voidaan äänestä erottaa yksittäisen
tuulivoimalan lavan aiheuttama ääni.
FCG SUUNNIITTELU JA TEK
KNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimap
puisto
Ympäristöva
aikutusten arv
viointiselostus
54
Maaliskuu 20
014
1970- ja
a 1990-luv
vuilla tehdy
yissä tutkim
muksissa on
n havaittu melun hyv
vin häiritseväksi kokevien ihmisten m
määrän ole
evan suhtee
essa äänita
asoon. 55 desibelin
melun kokee
k
hyvin
n häiritsevä
äksi noin 5–10 % ihm
misistä ja va
ain noin 5 % kokee
45 desib
belin melun
n hyvin hä iritsevänä. Yhä useam
mmat koke
evat melun häiritsevänä, ku
un äänen ta
aso nousee
e yli 60 desibelin.
Alla olev
vassa kuva
assa (Taulu
ukko 9.1) on esitetty
y melun hä
äiritsevyyde
en ja äänenpainetason suh
hdetta. Ään
nen paineta
aso on esite
etty desibelleinä ja häiiritsevyys
oitu asteiko
olla 0-10. Tutkimukse
essa 45 – 50 desibe
elin melu on
o saanut
on arvio
häiritsev
vyysasteelttaan arvon yksi (vähäinen).
Kuva 9.1 Melun ääne
enpainetason
n (dB) ja häiiritsevyyden suhde (Jauh
hiainen ym. 2007 cit.
Lambert & Maurin 19
988).
Ihmisko
orvan herkk
kyys äänelle
e vaihtelee
e taajuuden
n mukaan. V
Voimakkaillla äänillä
matalat äänet kuullaan suhte
eessa voimakkaampin
na mutta ta
aas hiljaiset matalat
äänet ku
uullaan heikosti.
kytila
9.1.6 Nyk
eitaan hank
kealueen ä
äänimaisem
maan vaiku
uttavia tekiijöitä ovat luonnon
Mikonke
omat ää
änet, alueellla liikkuvie
en ihmisten sekä ajoitttain käytösssä olevien metsätalouskone
eiden ääne
et. Näiden lisäksi alue
eelle kanta
autuu ympä
äristön teiltä liikenteen ään
niä. Melko tyynenä pä
äivänä äänitaso on täm
män tyyppiisillä metsä
äisillä alueilla ilman mainittu
uja liikentee
0 - 30 dB. Tuulisena
T
en ja koneiden ääniä luokkaa 20
voi nostaa äänitason
ä
40-50
4
dB tiienoille. Lin
nnunlaulu
päivänä lehtipuiden kahina v
voi voim
makkaimmillaan olla y
yli 50 dB. Tyynellä
T
sää
ällä talvella
a taas voi olla
o
hyvin
hiljaista. Maa- ja metsätalous
m
skoneet nostavat työs
skennellesssään ympärristön ääksi pellolla työskentellevä trakto
ori synnyttä
ää vielä muutaman
m
nitasoa. Esimerkik
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
55
Maaliskuu 2014
sadan metrin päähän 35-45 dB äänitason. Teiden lähellä yksittäisen ajoneuvon
ohiajo voi aiheuttaa hetkellisen 50-70 dB äänitason.
Lähellä kulkeva valtatie 8 muodostaa merkittävän osan Mikonkeitaan alueen
melusta. Hankealueella olevat loma-asunnot ja virkistystoiminta (etenkin metsästys) aiheuttavat osaltaan paikoittaista ohimenevää melua. Hankealueen koillis-, luoteis- ja länsipuolella asutusta on keskittynyt runsaammin teiden varsille.
Kärjenkosken, Kärjenjoen jokilaakson ja Peltomaan alueilla melua voi aiheutua
myös maataloudesta. Oman lisänsä hankealueen luonnonääniin tuo tuulisella
säällä aallokko hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevilla järvillä ja lammilla. Hankealueen keskiosiin Kaakkoolammen rannalle ja pohjoisosaan Tönijärven
läheisyyteen sijoittuvan loma-asutuksen äänitaso määräytyy luonnonäänistä sekä metsä- maatalouskoneiden ajoittaisista äänistä.
Hankealueelle ei sijoitu yhtään vakituista asuinrakennusta. Tuulivoimapuiston
hankealueella on kolme lomarakennusta, joista kaksi sijaitsee Kaakkoolammen
läheisyydessä (etäisyys lähimpiin voimaloihin yli 800 m) ja yksi Tönijärven rannalla (etäisyys lähimpiin voimaloihin yli 1000 m).
9.1.7 Tuulivoimapuiston vaikutukset äänimaisemaan
9.1.7.1
Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melua syntyy huoltoteiden, voimaloiden
perustusten ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen työvaiheista. Melun
kannalta merkittävimmät vaiheet ovat teiden ja perustusten rakentaminen, jolloin voi esiintyä myös vähäisissä määrin impulssimaista melua. Syntyvä melu on
normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaan liikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulivoimapuistoaluetta laajemmalle.
Työkoneiden äänitehotasot ovat suurimmillaan paikallisesti yhteensä noin 115
desibeliä, joka vaimenee avoimessakin maastossa 55 desibelin tasolle noin 400
metrin ja alle 40 desibelin tasolle alle kahden kilometrin etäisyydellä. Raskaan
liikenteen ajoneuvoista aiheutuu hetkellisesti enimmillään noin 60 dB äänitehotaso noin 100 metrin etäisyydellä kuljetusreitistä, mikä vastaa normaalin keskustelun äänitasoa.
Toteutusvaihtoehdon 1 pohjoisimpia tuulivoimaloita ja niille johtavaa tiestöä sekä voimajohtoa rakennettaessa voi rakentamisen aikainen melu ajoittain ylittää
ohjearvot hankealueella Kaakkoolammen rannalla sijaitsevassa lomaasutuksessa. Etäisyys lomarakennuksista lähimpiin huolto- ja rakennusteihin on
vähintään 1,5 km. Myös rakennettavan tuulivoimapuiston (hankealueen eteläosan) sekä kuljetusreitin läheisyydessä sijaitsevassa loma-asutuksessa ja vakituisessa asutuksessa melun ohjearvot voivat hetkellisesti tai ajoittain ylittyä
tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentamisvaiheessa. Melu tuulivoimapuiston
rakentamisen aikana on kuitenkin paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä
sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa.
Voimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat yli 1,0 km etäisyydelle lähimmistä vakituisista asuinrakennuksista ja yli 1,3 km etäisyydelle lähimmistä lomarakennuksista. Kuljetusreitin varrella ei Korpelankylää lähempänä hankealuetta sijaitse
asuinrakennuksia, joihin voisi kohdistua haittaa. Österbackantiellä Riskulassa
vaikutuksia syntyy lähinnä liikenteen väliaikaisesta lisääntymisestä (katso kappale 11.2.4 ”tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen”). Liikennemelun tois-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
56
Maaliskuu 2014
tumistiheys moninkertaistuu nykyisestä rakentamisen ajaksi. Vaihtoehdossa 1
tuulivoimapuisto rakennetaan kahdessa rakennuskaudessa.
Toiminnan aikaiset vaikutukset
Tuulivoimaloiden käyttöääni on rakennusmelua merkittävämpää, sillä käyttöääntä syntyy tuulisina aikoina koko hankkeen ajan.
Alue jossa tuulivoimaloiden ääni voi ylittää 45 desibelin rajan, jää noin 700 metrin etäisyydelle voimalapaikoista ja lähes täysin tuulivoimapuiston alueelle. Alueella ei ole asuinrakennuksia.
Mallinnustulosten mukaan alueella, jossa ääni voi ylittää 40 desibeliä ei sijaitse
asuin- tai vapaa-ajan rakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. Kyseinen melualue ulottuu enimmillään noin 1,2 kilometrin etäisyydelle voimaloista.
Tuulivoimapuiston meluvaikutusten alue, jossa keskiäänitaso voi ylittää 35 desibeliä, on pinta-alaltaan noin 30 neliökilometriä, eli se on noin neljänneksen Mikonkeitaan hankealuetta suurempi.
Alue, jossa äänitaso voi olla yli 35 desibeliä ulottuu enimmillään noin 1,9 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja alueella sijaitsee 17 asuinrakennusta ja yksi lomarakennus. Kyseinen loma-rakennus sijaitsee kaavoittamattomalla Bergvikin alueella, Sandvikin asuinpiirin lounaispuolella (katso kuva 9.2.).
Mallinnuksen mukaan vuorokauden keskimääräinen melutaso on kyseisessä
kohteessa noin 36 desibelin luokkaa, mikä ylittää Ympäristöministeriön esittämän tuulivoimalamelun suunnitteluohjearvon, 35 desibelin rajan. Valtioneuvoston ohjearvot eivät kuitenkaan tällä alueella ylity. Melumallinnus on karkea esitys tuulivoimaloiden melun levinneisyydestä ja koska alueen vallitseva tuulensuunta on koilliseen päin, on todennäköistä, ettei ohjearvo kuitenkaan tule ylittymään Bergvikin kohteessa. Bergvikin kohteen melutasoon vaikuttavat eniten
lähimmät voimalat 4, 3, ja 9. Lomarakennuksen ja lähimpien voimaloiden välinen maasto on pääosin metsää, joka vaimentaa melua paremmin kuin mallinnuksessa huomioitu pinta (rosoisuusarvo 0,4 eli ”keskikova”).
Hankkeen toteuttamisen vaihtoehdon 1 mukaan ei arvioida estävän Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista, sillä rantaosayleiskaava-alueet sijoittuvat melumallinnustulosten perusteella alle 35 dB:n
vyöhykkeelle aivan Lilla Sandjärven kaava-alueen eteläisintä kärkeä lukuun ottamatta. Kaava-alueiden ja suunniteltujen voimaloiden väliin jää metsäalueita.
Koska vallitseva tuulen suunta alueella lisäksi on kohti koillista, on todennäköistä, että tuulivoimaloiden melu on todellisuudessa mallinnettua vähäisempi.
Mikäli käytettäisiin meluisampaa voimalatyyppiä, jonka lähtömelutaso on 105
desibelin sijaan 106,5 desibeliä, laajenisi tuulivoimaloiden melun vaikutusalue
luonnollisesti jonkin verran, enimmillään noin 100-300 metrillä. Alueelle, jolla 35
desibeliä saattaa olla kuultavissa, sijoittuu yhteensä 17 asuinrakennusta. Tämä
on seitsemän asuinrakennusta enemmän kuin hiljaisemmalla tuulivoimalatyypillä. Lisäksi tuulivoimaloiden keskimääräinen äänitaso kasvaisi Bergvikin kohteessa noin desibelin verran.
Hankealueen nykyiset melulähteet huomioon ottaen arvioidaan tuulivoimapuiston muuttavan alueen äänimaisemaa nykytilasta lähinnä tyynellä säällä tuulivoimapuiston sisällä ja välittömässä läheisyydessä alueilla, joille ei kantaudu liikenteen tai metsä- tai maatalouskoneiden ääniä. On kuitenkin huomioitava, että
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
57
Maaliskuu 2014
tuulivoimaloiden melu voidaan kokea häiritsevänä tuulipuiston lähiympäristössä,
vaikka ohjearvot eivät ylity.
Kuva 9.2. Melumallinnuksen tulokset vaihtoehdon 1 eli suppeamman tuulivoimapuiston
tilanteessa (19 voimalaa). Meluvaikutukset on lähtökohtaisesti arvioitu tilantessa, jossa
tuulivoimapuiston käytössä on lähtömelutasoltaan 105 desibelin voimala. Kuva esittää
miten vaikutusalue laajenisi (katkoviivat), jos hankkeessa käytetään meluisampaa 106,5
desibelin voimalatyyppiä hiljaisemman sijaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
58
Maaliskuu 2014
Taulukko 9.5. Vaihtoehdon 1 eri meluvyöhykkeelle sijoittuvat kohteet sekä 105 desibelin
voimalan että 106,5 desibelin voimalan tilanteessa.
105 desibelin voimala
≥ 45 dB
45 - 40 dB
40 - 35 dB
Asuinrakennukset
0 kpl
0 kpl
10 kpl
Taajamien lomarakennukset
0 kpl
0 kpl
0 kpl
Lomarakennukset taajamien ulkopuolella
0 kpl
0 kpl
1kpl
≥ 45 dB
45 - 40 dB
40 - 35 dB
Asuinrakennukset
0 kpl
0 kpl
17 kpl
Taajamien lomarakennukset
0 kpl
0 kpl
0 kpl
Lomarakennukset taajamien ulkopuolella
0 kpl
0 kpl
1 kpl
106,5 desibelin voimala
Matalataajuinen melu
Esitetyllä voimalatyypillä ja voimaloiden sijoituksilla ei yhdessäkään asuinkiinteistössä asuinhuoneille asetettu matalien taajuuksien ohjearvo ylittynyt, vaan
kaikissa matalien taajuuksien äänitasot ovat selvästi, vähimmilläänkin noin 10
dB alle ohjearvon. Voimakkaimmin kaikissa rakennuksissa sisälle näiden laskelmien mukaan kuuluu 50 Hz terssi, jonka äänitaso jää pahimmillaankin noin 10
dB alle sille annetun ohjearvon.
Matalien äänien äänitaso on kaikissa rakennuksissa pahimmillaan sisällä kuulokynnyksen tasoa, voimakkaimmillaan näiden laskelmien mukaan 200 Hz taajuudella 1 dB alle kuulokynnyksen.
Jos matalien äänien voimakkuutta arvioidaan rakennusten ulkopuolella, ovat
matalien äänien äänitasot pahimmillaan alle 4 dB sisäohjearvon yläpuolella taajuudella 100 Hz ja äänekkäimmin kuuluu 200Hz terssi, sekin alle 20 dB äänenvoimakkuutta vastaavana.
9.1.7.2
Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Toteutusvaihtoehdon 2 eteläosan 19 tuulivoimalan rakentamisesta aiheutuvat
meluvaikutukset vastaavat vaihtoehdon 1 meluvaikutuksia. Vaihtoehdon 2 seitsemää pohjoista tuulivoimalaa ja niille johtavaa tiestöä sekä voimajohtoa rakennettaessa voi rakentamisen aikainen melu ylittää ohjearvot Kaakkoolammen
rannalla sekä Tönijärven tuntumassa sijaitsevassa loma-asutuksessa. Etäisyys
lomarakennuksista lähimpiin huolto- ja rakennusteihin on vähintään 700 m. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana ovat kuitenkin paikallista
ja kestoltaan melko lyhyitä, eikä melun arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa.
Vaihtoehdossa 2 hankealueen pohjoisosan voimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat 800 metrin etäisyydelle lähimmistä asuin- tai lomarakennuksista. Korpelankyläntiestä hankealueen pohjoisosaan haarautuvien metsäteiden välittömässä
läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia, joihin voisi kohdistua haittaa. Korpelankyläntiellä ja muilla suurempiluokkaisilla kuljetusreitin teillä vaikutuksia syntyy lähinnä liikenteen väliaikaisesta lisääntymisestä (katso kappale 11.2.4 ”tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen”). Liikennemelun toistumistiheys kas-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
59
Maaliskuu 2014
vaa rakentamisen ajaksi noin kolmanneksella nykyisestä. Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuisto rakennetaan kolmessa rakennuskaudessa.
Käytönaikaiset vaikutukset
Vaihtoehdon 2 käytönaikaisia vaikutuksia äänimaisemaan arvioidaan vain hiljaisemman, eli 105 desibelin voimalan osalta. Hankealueen eteläosan melu muistuttaa pitkälti vaihtoehdon 1 tilannetta, jossa käytetään 19 kappaletta 105 desibelin voimalaa. Hankealueen pohjoisosassa yli 45 desibelin melu jää tuulivoimapuiston alueelle, noin 500 metrin etäisyydelle voimalapaikoista.
Yli 40 desibelin melualueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia, urheilu- tai
virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. Kyseinen melualue ulottuu hankealueen eteläosassa noin 1,1 kilometrin etäisyydelle ja hankealueen pohjoisosassa noin 900 metrin etäisyydelle voimaloista. 35 - 40 desibelin vyöhyke ulottuu
enimmillään alle 1,7 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja alueella
sijaitsee seitsemän taajama-alueen ulkopuolelle sijoittuvaa lomarakennusta sekä 31 vakituista asuinrakennusta. Loma-rakennusten kohdalla melu saattaa ylittää YM:n ehdottaman yöajalle annetun suunnittelun ohjearvon (35 dB). Valtioneuvoston ohjearvot eivät kuitenkaan ylity. Lomarakennukset eivät sijoitu yleistai asemakaavoitetulle alueelle.
Hankealueen eteläosan luoteispuolelle, Bergvikin alueelle, sijoittuvan lomarakennuksen kohdalla äänentasoon vaikuttavat eniten sitä lähimmät voimalat, eli
voimalat 4, 3, ja 9. Koska vallitseva tuulen suunta alueella on kohti koillista, sijoittuu lomarakennus tuulivoimaloihin nähden edullisesti ja on todennäköistä,
että tuulivoimaloiden melu on todellisuudessa mallinnettua vähäisempi. Lomarakennuksen ja lähimpien voimaloiden välinen maasto on pääosin metsää.
Hankealueen keskiosaan, Kaakkoolammen rannalle, sijoittuvien lomarakennusten äänentasoon vaikuttaa eniten lähin voimala 26, johon nähden lomarakennukset kuitenkin sijoittuvat edullisesti vallitseva tuulen suunta huomioiden. Lähimpiin voimaloihin vallitsevan tuulensuunnan yläpuolella, eli lounaassa, on lomarakennuksista etäisyyttä yli 1,5 km.
Tönijärven tuntumassa, hankealueen pohjoisosan länsipuolella, sijaitsevien lomarakennusten äänentasoon vaikuttavat eniten hankealueen pohjoisosan voimalat tuulen suunnasta riippuen. Etäisyyttä lomarakennuksista lähimpään voimalaan on vähintään noin 800 m ja vallitsevaan tuulen suuntaan nähden lomarakennukset sijaitsevat edullisesti.
Tönijärven länsipuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys- ja matkailukohde, jonka etäisyys lähimmästä suunnitellusta voimalasta on
noin 1,6 km. Melumallinnustulosten mukaan tilan rakennukset sijoittuvat alle 35
desibelin vyöhykkeelle ja Tönijärven läheinen koillisnurkka 35-40 desibelin vyöhykkeelle. Virkistys- ja matkailukohteen ja suunniteltujen voimaloiden välisestä
puustosta ja vallitsevasta tuulensuunnasta johtuen tuulivoimapuiston meluvaikutusten arvioidaan todellisuudessa jäävän virkistys- ja matkailutilalla mallinnettua pienemmiksi. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan tilan virkistys- ja matkailutoiminnalle haittaa melun muodossa.
Hankkeen vaihtoehdosta 2 aiheutuvien meluvaikutusten ei arvioida estävän Lilla
Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista, sillä rantaosayleiskaava-alueet sijoittuvat melumallinnustulosten perusteella alle 35 desibelin vyöhykkeelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
60
Maaliskuu 2014
Tuulivoimapuiston meluvaikutusten alue (keskiäänitaso yli 35 desibeliä) on pinta-alaltaan noin 41 neliökilometriä, mikä on hieman vähemmän kuin kaksi kertaa hankealueen koko. Ottaen huomioon hankealueen nykyiset melulähteet, arvioidaan tuulivoimapuiston muuttavan alueen äänimaisemaa nykytilasta lähinnä
tyynellä säällä tuulivoimapuiston sisällä ja välittömässä läheisyydessä alueilla,
joille ei kantaudu liikenteen tai metsä- tai maatalouskoneiden ääniä. On kuitenkin huomioitava, että tuulivoimaloiden melu voidaan kokea häiritsevänä tuulipuiston lähiympäristössä, vaikka ohjearvot eivät ylity.
Kuva 9.3. Melumallinnuksen tulokset vaihtoehdon 2 eli laajemman tuulivoimapuiston tilanteessa (26 kappaletta 105 desibelin voimalaa). Karttaan on yhdistetty vaihtoehdon 1
melumallinnustulokset, joista käy ilmi, että voimaloista 1-19 aiheutuu yhtä paljon melua
riippumatta
siitä,
rakennetaanko
pohjoiset
voimalat
20-26
vai
ei.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
61
Maaliskuu 2014
Taulukko 9.6. Vaihtoehdon 2 melun vaikutusalueelle sijoittuvat kohteet.
105 desibelin voimala
≥ 45 dB
45 - 40 dB
40 - 35 dB
Asuinrakennukset
0 kpl
0 kpl
31 kpl
Taajamien lomarakennukset
0 kpl
0 kpl
0 kpl
Lomarakennukset taajamien ulkopuolella
0 kpl
0 kpl
7 kpl
Matalataajuinen melu
Esitetyllä voimalatyypillä ja voimaloiden sijoituksilla ei yhdessäkään asuinkiinteistössä asuinhuoneille asetettu matalien taajuuksien ohjearvo ylittynyt, vaan
kaikissa matalien taajuuksien äänitasot ovat selvästi, vähimmilläänkin noin 9 dB
alle ohjearvon. Voimakkaimmin kaikissa rakennuksissa sisälle näiden laskelmien
mukaan kuuluu 50 Hz terssi, jonka äänitaso jää pahimmillaankin noin 9 dB alle
sille annetun ohjearvon.
Matalien äänien äänitaso on kaikissa rakennuksissa pahimmillaan sisällä kuulokynnyksen tasoa, voimakkaimmillaan näiden laskelmien mukaan 200 Hz taajuudella 0,2 dB alle kuulokynnyksen.
Jos matalien äänien voimakkuutta arvioidaan rakennusten ulkopuolella, ovat
matalien äänien äänitasot pahimmillaan alle 5 dB sisäohjearvon yläpuolella taajuudella 100 Hz ja äänekkäimmin kuuluu 200Hz terssi, sekin alle 20 dB äänenvoimakkuutta vastaavana.
9.1.8 Sähkönsiirron vaikutukset äänimaisemaan
Voimajohtojen rakentamisen aikana melua aiheutuu kaivinkoneista, nostureista
(ilmajohtojen rakentamisessa), kaapelinvetokoneista, johtimien päiden yhteen
ampumisesta ja ajoneuvoliikenteestä. Voimajohtojen rakentamista voidaan kuvata ns. liikkuvaksi rakentamiseksi, jossa rakennustyömaa etenee jatkuvasti.
Voimajohtojen rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia voidaan pitää paikallisina
ja kestoltaan lyhytaikaisina, koska työmaa liikkuu varsin lyhyessä ajassa, keskimäärin muutamassa päivässä, häiriintyvän kohteen ohi.
Voimajohdon käytönaikaisessa vaiheessa tuulivoimapuistoalueella sijaitseva
muuntoasema synnyttää jonkin verran matalataajuista huminaa. Tämä on kuultavissa muuntamon välittömässä läheisyydessä, mutta puiston ulkopuolella humina vaimenee kuulumattomiin.
Korkeajännitevoimajohto saattaa synnyttää käytönaikaisessa vaiheessa ns. koronamelua, jonka voimakkuus riippuu jännitteestä. Koronan synnyttämä ääni on
voimakkaimmillaan kostealla säällä tai talvella, jolloin johtimiin muodostuu
huurretta. Koronamelua esiintyy pääosin 400 kilovoltin jännitetasolla. 110 kV
voimajohdoilla koronamelu on melko harvinaista ja esiintyessään vaimeaa. Koronamelu on luonteeltaan korkeataajuista sirinää, joka kuuluu selvimmin siirtolinjan alla pylväiden luona ollen siinä enimmillään 45 dB. Mahdollinen koronamelu vaimenee kuulumattomiin alle 100 metrin matkalla. Alueilla. joilla 110 kV
voimajohto sijoittuu suuremman luokan voimajohtojen viereen, koronamelu jää
niiden melun alle.
Sähkönsiirron meluvaikutukset ovat kokonaisuudessaan niin vähäiset, ettei sähkönsiirron eri toteutusvaihtoehtojen välillä ole melun kannalta merkittävää eroa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
62
Maaliskuu 2014
9.1.9 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimapuiston purku ja ympäristön ennallistaminen käsittää pääosin samoja
työvaiheita kuin rakentaminen. Näin ollen tuulivoimapuiston purkamisen aikaiset
meluhaitat vastaavat rakentamisesta aiheutuvia haittoja. Kokonaisuutena purkamisen aiheuttamat meluvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vaihtoehtojen välillä on eroa ainoastaan purettavien tuulivoimaloiden ja voimajohdon sijoittumisen, kuljetusreittien ja purkutöiden keston suhteen. Vaihtoehdossa 2 purkutyöt
ja kuljetukset tapahtuvat laajemmalla alueella ja ne kestävät kauemmin. Purkamisen jälkeen alueelle ei jää melulähteitä.
9.1.10 0-vaihtoehdon vaikutukset
0-vaihtoehdossa alueen äänimaisema säilyy nykyisenlaisena tai muuttuu muiden
maankäytön muutosten seurauksena.
9.1.11 Vaikutusten lieventäminen
Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisia meluhaittoja voidaan vähentää huolellisella työn suunnittelulla, työvaiheiden harkitulla ajoituksella sekä vähän melua
tuottavin konein ja työmenetelmin. Maanrakennustöiden aikana syntyviä ylijäämämassoja voidaan tarvittaessa käyttää meluesteinä töiden ajan.
Tuulivoimapuiston toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja voidaan vähentää myös
tehokkaimmin huolellisella tuulivoimaloiden valinnalla ja sijoittelulla, kuten Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeessa on tehty. Suunnittelussa tulee huomioida erityisesti asuin- ja loma-asuntokohteita sekä muita häiriintyviä kohteita
koskevat melun ohjearvot. Eri valmistajien saman tehoisissa tuulivoimaloissa on
eroja, mutta yleensä melu lisääntyy tuulivoimalan tehon kasvaessa. Nykyaikaisten tuulivoimalaitosten lähtöäänitasoa voidaan tarvittaessa rajoittaa laitoksen
säätö- ja ohjausjärjestelmän avulla siten, että äänitaso voidaan pitää alle ohjeja suositusraja-arvojen alatuulen puolen tilanteissa.
9.1.12 Arvioinnin epävarmuustekijät
Melun leviämislaskentojen epävarmuus muodostuu emission eli äänitehotason
epävarmuudesta, äänen etenemisen osalta pääosin ilman eri kerrosten lämpötilojen ja ilmavirran pyörteisyyden aiheuttamasta epävarmuudesta sekä vastaanottopisteen taustamelusta. Epävarmuustekijät on huomioitu melun laskennassa
käyttämällä parametreja, jotka on asetettu korkeimman melutason antaviksi.
Tällöin laskentatulokset ylittävä todellinen melutaso on huomattavasti epätodennäköisempi kuin tulokset alittava.
Melumallinnusta tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät sen mukaiset melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Mallinnuksen tulokset
vastaavat pääosin tilannetta myötätuulen vallitessa tuulivoimalalta tarkastelupistettä kohti. Melutasojen toteutuminen maastossa riippuu merkittävästi tuuliolosuhteista.
Melumallinnuksessa on käytetty voimalan lähtömelutasona (LWA) 105 desibeliä.
Vaihtoehdon 1 osalta mallinnukset on tehty lisäksi voimalatyypille, jonka lähtömelutaso on 106,5 desibeliä. Jälkimmäisessä tapauksessa melun vaikutusalue
on hieman laajempi. Käytettävän voimalan tyyppiä ei ole lopullisesti määritelty
ja siten on mahdollista, että valittavan voimalan lähtömelutaso poikkeaa arvioinnissa käytetystä tasosta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
63
Maaliskuu 2014
Tiedot hankealueella ja sen ympäristössä sijaitsevista rakennuksista ja niiden
käyttömuodoista on poimittu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta. Yksittäisten rakennusten tilaa ja käyttömuodon ajantasaisuutta tai rakennuslupien
olemassa oloa ei ole tarkistettu. Näin ollen kaikki melumallinnuksissa asutuiksi
oletetut rakennukset eivät esimerkiksi välttämättä ole nykyisin enää asuinkäytössä tai niiltä saattaa puuttua rakennuslupa.
9.1.13 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu

Tuulivoimaloiden rakentamisen aikainen melu on toiminnanaikaista melua
suurempaa, mutta vaikutukset jäävät paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi.

Tuulivoimaloiden pyörivistä lavoista aiheutuu pitkäaikaisempaa ja siten
merkittävämpää melua ja mallinnettu vaikutusalue ulottuu enimmillään
noin puolentoista kilometrin etäisyydelle hankealueesta.

Valtioneuvoston melun ohjearvot eivät mallinnuksen mukaan ylity kummassakaan toteutusvaihtoehdossa asuin- tai vapaa-ajan rakennusten kohdalla,
virkistysalueilla tai luonnonsuojelualueilla.

Vaihtoehdossa 1 tuulivoimaloiden melu saattaa ylittää YM:n yöajan suunnitteluohjearvon yhden lomarakennuksen kohdalla.

Vaihtoehdossa 2 tuulivoimaloiden melu saattaa ylittää YM:n yöajan suunnitteluohjearvon seitsemän lomarakennuksen kohdalla.

Vaihtoehdon 1 vaikutukset levittäytyvät tuulivoimapuiston pienemmän pinta-alan vuoksi suppeammalle alueelle kuin laajemman vaihtoehdon 2 vaikutukset.

Mikäli vaihtoehdossa 1 käytetään voimalaa, jonka lähtömelutaso on 105 desibelin sijaan 106,5 desibeliä, ulottuu melualue enimmillään 100-300 metrillä metriä etäämmäs tuulivoimaloista.

Melun ohjearvojen ei arvioida ylittyvän Tönijärven länsipuolelle sijoittuvassa
virkistys- ja matkailukohteessa.

Hankkeen meluvaikutusten ei arvioida estävän Lilla Sandjärven ja Stora
Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista.

Matalataajuinen melu ei ylitä annettuja ohjearvoja lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla.

Sähkönsiirron merkittävimmät meluvaikutukset liittyvät rakennusvaiheeseen, jossa melua aiheutuu paikallisesti hyvin lyhyellä aikavälillä.
9.2 Vaikutukset valo-olosuhteisiin
9.2.1 Vaikutusmekanismit
Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä.
Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä
pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen
riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen
suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen
osan, ettei välkettä enää havaita.
9.2.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Varjonmuodostuksen määrää on arvioitu asiantuntija-arviona WindPRO –
ohjelman Shadow-moduulilla suoritetun mallinnuksen pohjalta. Mallinnuksessa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
64
Maaliskuu 2014
otetaan huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain, eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella, sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika.
Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli kolme astetta horisontin
yläpuolella ja varjoksi lasketaan tilanne, jossa siipi peittää vähintään 20 prosentttia auringosta. Varjostuksen mallinnuksessa huomioidaan maaston korkeussuhteet, mutta ei metsän peitteisyyttä.
Varjostusmallinnus on tehty hankealueelle mahdollisimman hyvin todellisuutta
vastaavalle tilanteelle (”real case”). Todellisen tilanteen mallinnuksessa huomioidaan alueen todelliset auringonpaisteajat eri vuodenaikoina. Lisäksi tilanteessa
on huomioitu alueen tuulisuustietoja, jotka vaikuttavat tuulivoimaloiden käyttöasteeseen sekä vuorostaan varjon muodostumiseen. Tuulivoimaloiden vuotuinen
käyntiaika on määritetty hankealueella suoritettujen tuulimittaustulosten perusteella. Auringonpaisteen lähtötietoina hyödynnetään Jokioisen sääaseman pitkäaikaisseurannan mitattuja kuukausittaisia auringonpaisteen määriä.
Varjostusmallinnus on lisäksi tehty myös niin sanotulle teoreettiselle maksimitilanteelle (”worst case”), jossa tuulivoimaloiden oletetaan toimivan jatkuvasti ja
auringon oletetaan paistavan pilvettömältä taivaalta vuoden jokaisena päivänä.
Tällaiset sääolosuhteet eivät ole mahdollisia Suomessa, joten mallinnustuloksia
vastaavaa tai ylittävää määrää varjoja tai välkettä ei vaikutusalueella missään
tapauksessa muodostu.
Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartoilla, joissa esitetään alueittain hankevaihtoehtojen varjon muodostumisen kestot tunteina vuotta kohti.
Tuntivyöhykkeet merkitään eri väreillä kartoille, joissa näkyvät myös voimalaitokset ja niiden ympäristö vaikutusalueelta. Mallinnustulokset on esitetty liitteessä 4. Yksityiskohtaiset tulokset ovat rakennuksittain tarkasteltavissa EteläPohjanmaan ELY-keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta sähköisenä ladattavissa olevassa mallinnusraportissa.
Varjonmuodostuksen määrä on arvioitu eri hankevaihtoehdoissa tuulivoimaloiden käytön ajalta. Hankkeen muissa vaiheissa ei ilmene varjonmuodostusta.
Varjostusmallinnukset on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektiinsinööri, ins. AMK Hans Vadbäck ja varjon muodostumisesta aiheutuvia vaikutuksia arvioinut projektipäällikkö, DI Heini Passoja.
9.2.3 Ohje- ja raja-arvot
Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden
muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen
arviointiperusteista. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa esitetään käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkkeen
rajoittamisesta (Ympäristöministeriö 2012).
Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän
välkevaikutuksen määrästä. Esimerkiksi Tanskassa sovelletaan todellisen
tilanteen raja-arvona enintään kymmenen tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava
suositus on kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Teoreettisen
maksimitilanteen raja-arvona asuin- ja lomarakennuksille tontteineen käytetään
Ruotsissa saksalaisista suosituksista johdettua arvoa 30 tuntia vuodessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
65
Maaliskuu 2014
Arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia alueella, jossa varjoja tai välkettä
mallinnuksen mukaisessa todellisessa tilanteessa (”real case”) esiintyy
vähintään kahdeksan tuntia vuodessa.
9.2.4 Valaistusolosuhteet tarkastelualueella nykytilanteessa
Alueen ihmisperäiset valaistuksen lähteet ovat nykyinen asutus sekä tieliikenne.
Hankealueen ympäristön tiestöllä ei ole katuvalaistusta.
9.2.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset valo-olosuhteisiin
9.2.5.1
Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto
Hankkeessa tehtyjen varjostusmallinnusten mukaan varjostus (yli tunti vuodessa) ulottuu toteutusvaihtoehdossa 1 todellisuutta vastaavassa (”real case”) tilanteessa enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista (Kuva
9.4, liite 4). Yli 20 vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalue on pinta-alaltaan
noin 9,5 neliökilometriä ja se jää lähes kokonaisuudessaan hankealueen sisäpuolelle. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalueen laajuus on
noin 16 neliökilometriä, eli noin 2/3 tuulivoimapuiston koko hankealueesta, ja se
ulottuu enimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta. Yli
kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeellä sijaitsee yksi vakituinen
asuinrakennus. Vyöhykkeellä, jolla varjostustunteja on yli tunti vuodessa, sijaitsee kaikkiaan 15 vakituista asuinrakennusta ja neljä vapaa-ajan rakennusta.
Mallinnus ei muun muassa ota huomioon puustosta aiheutuvia katvevaikutuksia,
joten vaikutukset jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi.
Hankkeen vaihtoehdosta 1 aiheutuvien varjostus- ja välkevaikutusten ei arvioida
estävän Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista, sillä rantaosayleiskaava-alueet sijoittuvat varjostusmallinnusten perusteella
alle yhden vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeelle lukuun ottamatta Lilla
Sandjärven rantayleiskaava-alueen eteläkärkeä sekä pientä alaa Stora Sandjärven rantayleiskaava-alueen kaakkoiskulmassa. Kaava-alueiden ja suunniteltujen
tuulivoimaloiden välisen puuston katvevaikutuksesta johtuen varjostuksen arvioidaan jäävän mallinnustuloksia vähäisemmäksi.
Huomioiden puuston aiheuttama katvevaikutus ei hankkeen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa varjostuksen muodossa vaihtoehdossa 1. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä liikkuvat ihmiset kokea
lapojen liikkumisen aiheuttaman välkkymisen häiritsevänä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
66
Maaliskuu 2014
Kuva 9.4. Varjostusmallinnus vaihtoehdossa 1 todellisuutta vastaavassa tilanteessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
67
Maaliskuu 2014
Taulukko 9.7. Tuulivoimapuiston varjostusalueelle vaihtoehdoissa 1 sijoittuvat vakituiset
ja loma-asunnot.
≥ 20 h/a
8‐<20 h/a 1‐<8 h/a
Asuinrakennukset 0 1 14 Lomarakennukset 0 0 4 9.2.5.2
Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto
Toteutusvaihtoehdossa 2 todellisuutta vastaavassa (”real case”) tilanteessa
varjostus (yli tunti vuodessa) ulottuu hankkeessa tehtyjen varjostusmallinnusten mukaan enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista sekä
hankealueen etelä- että pohjoisosassa (Kuva 9.5, liite 4). Yli 20 vuosittaisen
varjostustunnin vaikutusalue on pinta-alaltaan noin 12 neliökilometriä ja se jää
lähes kokonaisuudessaan hankealueen sisäpuolelle. Vyöhykkeellä, jolla vuosittaisten varjostustuntien määrä ylittää 20 tuntia, ei sijaitse asuinrakennuksia.
Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalueen laajuus on noin 23
neliökilometriä, joka vastaa tuulivoimapuiston koko hankealueen laajuutta.
Alue ulottuu enimmillään noin 1,3 kilometrin etäisyydelle voimaloista hankealueen etelä- ja pohjoisosassa. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin
vyöhykkeellä sijaitsee kolme vapaa-ajan rakennusta Tönijärven itäpuolella ja
12 vakituista asuinrakennusta hankealueen itäpuolella. Vyöhykkeellä, jolla varjostustunteja on yli tunti vuodessa, sijaitsee kaikkiaan 37 vakituista asuinrakennusta ja viisi vapaa-ajan rakennusta. Mallinnus ei muun muassa ota huomioon puustosta aiheutuvia katvevaikutuksia, joten vaikutukset jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi.
Tönijärven länsipuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys- ja matkailukohde, jonka etäisyys lähimmästä suunnitellusta voimalasta
on noin 1,6 km. Varjostusmallinnusten mukaan tilan rakennukset sijoittuvat alle yhden vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeelle ja Tönijärven läheinen koillisnurkka 1-8 vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeelle. Hankkeen ei arvioida
aiheuttavan tilan virkistys- ja matkailutoiminnalle haittaa varjostuksen tai
välkkeen muodossa.
Hankkeen vaihtoehdosta 2 aiheutuvien varjostus- ja välkevaikutusten ei arvioida estävän Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista, sillä rantaosayleiskaava-alueet sijoittuvat varjostusmallinnusten
perusteella alle yhden vuosittaisen varjostustunnin vyöhykkeelle lukuun ottamatta pientä alaa Lilla Sandjärven rantayleiskaava-alueen eteläkärjessä.
Huomioiden puuston aiheuttama katvevaikutus ei hankkeen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa varjostuksen muodossa vaihtoehdossa 2. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä liikkuvat ihmiset voivat kokea lapojen liikkumisen aiheuttaman välkkymisen häiritsevänä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
68
Maaliskuu 2014
Kuva 9.5. Varjostusmallinnus vaihtoehdossa 2 todellisuutta vastaavassa tilanteessa.
Taulukko 9.8. Tuulivoimapuiston varjostusalueelle vaihtoehdoissa 2 sijoittuvat vakituiset
ja loma-asunnot.
> 20 h/a
8‐<20 h/a 1‐<8 h/a
Asuinrakennukset 0 12 25 Lomarakennukset 0 3 2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
69
Maaliskuu 2014
9.2.6 Sähkönsiirron vaikutukset valo-olosuhteisiin
Sähkönsiirrosta ei aiheudu välkettä tai varjostusvaikutuksia.
9.2.7 Lentoestevalaistuksen vaikutukset
Pimeällä tuulivoimaloista voidaan havaita vain punaiset/valkoiset vilkkuvat tai
punaiset kiinteät lentoestevalot. Valojen vilkkuminen voidaan kokea häiritsevänä. Lentoestevalot havaitaan niillä alueilla, joille näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on lähes yhtä laaja kuin koko voimalan
näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita. Mikäli voimala ei näy, ei yleensä
myöskään nähdä lentoestevaloja, koska niiden valaistussuunta on ylöspäin.
Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta erityisesti pimeällä ja kirkkaalla
säällä, jolloin valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa. Etenkin tuulivoimapuiston elinkaaren alkuaikana maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan varsinkin vilkkuvien valojen tilanteessa kokea levottomana. Näkyvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen
ja liikkuva. Lentoestevalojen maisemavaikutukset korostuvat pimeään aikaan.
9.2.8 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä voimalat puretaan, eikä varjoja tai välkettä enää aiheudu.
9.2.9 0-vaihtoehdon vaikutukset
Mikäli hanketta ei toteuteta, säilyvät valo-olosuhteet alueella nykyisellään tai
muuttuvat vähitellen esimerkiksi puuston kasvun tai kaatamisen seurauksena.
9.2.10 Vaikutusten lieventäminen
Varjostusvaikutuksia voidaan tarvittaessa lieventää esimerkiksi ohjelmoimalla
varjoa aiheuttavan voimalan roottori pysähtymään tiettyinä, eniten varjostushaittaa aiheuttavina, ajankohtina.
Lentoestevalaistuksen haitallisten vaikutusten lieventämisestä (valaistuksen teho, väri, lukumäärä, lähestymisteknologian käyttö) neuvotellaan ilmailuturvallisuudesta vastaavien viranomaisten kanssa. Tavoitteena on sekä riittävä lentoturvallisuus että valaistuksen aiheuttamien ympäristövaikutusten minimointi.
Suuritehoisten lentoestevalojen aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää esimerkiksi varustamalla ainoastaan tuulivoimapuiston ulommaiset tuulivoimalat
lentoestevaloilla, jolloin valon kokonaismäärä vähenee huomattavasti. Lentoestevalot on teknisesti myös mahdollista varustaa tutkateknologialla niin, että ne
syttyvät vasta silloin kun lentokone lähestyy tuulivoimapuistoa.
9.2.11 Arvioinnin epävarmuustekijät
Epävarmuutta varjonmuodostuksen leviämislaskentoihin aiheuttaa epävarmuus
auringonpaistetuntien määrästä ja voimaloiden vuosittaisesta käyttöasteesta.
Mallinnus huomioi maaston korkeusvaihteluita, mutta se ei huomioi esimerkiksi
metsän estevaikutusta tai roottorien suuntaa.
Tuulivoimalan roottorien pyörimistasot eivät jatkuvasti ole mihinkään vastaanottopisteeseen nähden kohtisuorassa, vaan pyyhkäisypinta on tuulensuunnasta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
70
Maaliskuu 2014
riippuen usein huomattavasti tätä pienempi. Myöskään asuinrakennuksen tuulivoimalan puoleinen seinä ja katto eivät ole kokonaan ikkunaa. Näin ollen mallinnustulos on aina liioiteltu.
Tiedot hankealueella ja sen ympäristössä sijaitsevista rakennuksista ja niiden
käyttömuodoista on poimittu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta. Yksittäisten rakennusten tilaa ja käyttömuodon ajantasaisuutta tai rakennuslupien
olemassa oloa ei ole tarkistettu. Näin ollen kaikki varjostusmallinnuksissa asutuiksi oletetut rakennukset eivät esimerkiksi välttämättä ole nykyisin enää
asuinkäytössä tai niiltä saattaa puuttua rakennuslupa.
9.2.12 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu

Mallinnuksen mukaan varjostus- ja välkevaikutukset jäävät pääosin tuulivoimapuiston hankealueelle.

Ruotsissa käytetyt raja-arvot ylittyvät todellisuuttava vastaavassa tilanteessa mallinnuksen mukaan vaihtoehdossa 1 yhden vakituisen asuinrakennuksen kohdalla. Vaihtoehdossa 2 raja-arvot ylittyvät 12 vakituisen asuinrakennuksen ja kolmen lomarakennusten kohdalla. Mallinnus on tehty ns. yliarviona ja vaikutukset jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi.

Varjostus- ja välkevaikutukset ovat laajemmat vaihtoehdossa 2, jossa tuulivoimapuisto rakennetaan kokonaisuudessaan.

Hankkeesta aiheutuvien varjostus- ja välkevaikutusten ei arvioida estävän
Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista.

Hankkeen ei arvioida aiheuttavan Tönijärven länsipuolelle sijoittuvan virkistys- ja matkailukohteen toiminnalle haittaa varjostuksen tai välkkeen muodossa.
9.3 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun
9.3.1 Vaikutusmekanismit
Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat
näiden osalta hyvin vähäisiä, eikä niitä käsitellä tarkemmin.
Välillisiä myönteisiä vaikutuksia aiheutuu tuulivoiman korvatessa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä. Toisaalta ilmapäästöjä saattaa aiheutua, kun tuulivoiman tuotannon epätasaisuudesta johtuen tarvitaan säätövoimaa, joka on
tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tästä syystä sen
vuosittaisia vaikutuksia sähköntuotantojärjestelmästä aiheutuviin päästöihin ei
ole mahdollista arvioida tuulivoimalaitoksen noin 25 vuoden käyttöiän aikana.
9.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Arvioitaessa tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehtojen vaikutusta ilmanlaatuun ja ilmastoon on laskettu, kuinka paljon vastaavan sähkön tuotanto jollakin
muulla tuotantomuodolla aiheuttaisi päästöjä. Ilmastovaikutukset määritetään
hiilidioksidipäästöinä, jotka jäävät toteutumatta tuulivoimapuiston vaihtoehtojen
1 tai 2 toteutuessa.
Tuulivoiman lisäämisen vaikutus päästöjen vähentymiseen sähköjärjestelmässä
riippuu siitä, mitä tuotantoa tuulivoimalla korvataan. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuu-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
71
Maaliskuu 2014
livoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ja Nordpoolin sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismeilla ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteilla hiilidioksidille on
laskettu päästökertoimeksi 680 tonnia/GWh (Holttinen 2004). Samaa laskentatapaa käyttävät myös IEA ja Euroopan Komissio arvioidessaan tuulivoiman avulla saavutettavissa olevia CO2-vähenemiä.
Arvioinnissa on laskettu myös muiden fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvien päästöjen määriä, kuten typenoksidit (NOx), rikkidioksidi (SO2) ja hiukkaset. Päästöjen laskennassa on hyödynnetty wpd Finland Oy:n Mielmukkavaaran
tuulivoimapuiston YVA-selostuksessa käytettyjä päästökertoimia (Taulukko 9.9).
Taulukko 9.9. Päästövähenemien laskennassa käytetyt päästökertoimet.
Päästökomponentti
Hiilidioksidi (CO2)
Päästökertoimet
kg / MWh sähköä
680
Typenoksidit (NOx)
0,70
Rikkidioksidi (SO2)
1,06
Hiukkaset
0,04
Hankkeen vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon on arvioinut FCG Suunnittelu ja
tekniikka Oy:n projektipäällikkö, DI Heini Passoja.
9.3.3 Ilmaston muutos
Ilmastonmuutokset ovat globaalissa tai paikallisessa ilmastossa pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia, jotka ovat aiheutuneet mm. erilaisista maapalloon
kohdistuvista tekijöistä (esim. muutokset auringon säteilyssä, maapallon liikeradan muutokset jne.). Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan nykyisin pääsääntöisesti
ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa nopeaa globaalia lämpenemistä. Kasvihuonekaasuja ovat
mm. hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O ja HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt) ja rikkiheksafluoridi SF6. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä estämällä auringon lämpösäteilyn
pääsyä ilmakehästä takaisin avaruuteen. Merkittävin ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, jonka osuuden ilmastonmuutoksesta on arvioitu
olevan noin 60 %.
Ihmisen toiminnasta johtuvaa ilmastonmuutosta pyritään pitämään kurissa erilaisilla päästörajoituksilla sekä ilmasto- ja energiapoliittisilla ohjelmilla. Päästöjen vähentämisen kannalta erittäin merkittäviä energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää energian kulutusta pienentämällä sekä lisäämällä vähäpäästöisten tai päästöttömien energianlähteiden osuutta tuotannossa. Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä.
Esimerkiksi Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on
edelleen lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja osuutta energian kulutuksesta. Tämä on energiansäästön ohella merkittävimpiä keinoja saavuttaa
Suomen ilmastotavoitteet. Energian tuotanto synnyttää Suomessa noin 65 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä ja noin 80 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
72
Maaliskuu 2014
9.3.4 Paikallinen ilmasto
Mikonkeitaan hankealue sijoittuu eteläboreaaliselle ilmastovyöhykkeelle, Pohjamaan rannikolle, jossa merellä on vahva vaikutus alueen ilmastoon. Vuoden
keskilämpötila on noin 3 – 4 °C ja tyypillinen sademäärä 500 – 550 millimetriä.
Vuoden keskituulennopeus sadan metrin korkeudella alueella on noin 6 metriä
sekunnissa. 150 metrin korkeudessa vuotuinen keskituulennopeus on noin 7-8
metriä sekunnissa (Tuuliatlas 2013). Tuulivoimapuiston alueella vallitseva tuulensuunta on etelälounas. Hankealueen tuuliolosuhteita on käsitelty tarkemmin
kappaleessa 3.1.2.
Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet ovat Pohjanmaalla energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat alueella
matalat, mutta typenoksidien pitoisuudet liikenteestä johtuen ajoittain korkeat
(Pohjanmaan Liitto 2010).
9.3.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset ilmanlaatuun
Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää nollavaihtoehtoon, eli
muuhun sähköntuotantoon verrattuna. Vaihtoehdossa 0 sähköntuotannosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin 120 000 tonnia vuodessa verrattuna vaihtoehtoon VE 1 ja noin 170 000 tonnia verrattuna vaihtoehtoon 2 (Taulukko 9.10).
Tuulivoimapuistohankkeen toteutuksesta aiheutuva hiilidioksidin vähennys
(vaihtoehdossa 2) on suuruudeltaan noin kaksi ja puolikertainen Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan yhteenlasketusta vuoden 2012 sähkönkulutuksesta
(66 GWh/a ja 33 GWh/a) aiheutuneisiin hiilidioksidipäästöihin (45 000 t ja 22
000 t) verrattuna. Tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehtojen välisillä eroilla sähköntuotannossa ei ole suurta käytännön merkitystä ilmaston tai ilman laadun
kannalta.
Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Tässä tarkasteltavan nollavaihtoehdon, eli muun
sähköntuotannon, aiheuttamat muut savukaasupäästöt ovat määrältään sen
verran pieniä, ettei niillä arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen ilmanlaatuun.
Taulukko 9.10. Hankevaihtoehtojen 1 ja 2 toteutuessa vältetyt korvaavan sähköntuotannon aiheuttamat päästöt.
Selite Voimaloiden lukumäärä Kokonaisteho (MW)~ Vuosittainen sähköntuotanto (GWh)
CO2 (t/a) NOX (t/a) SO2 (t/a) Hiukkaset (t/a) Vaihtoehto 1 ”Suppeampi tuulivoimapuisto” Vaihtoehto 2 ”Laajempi tuulivoimapuisto” 19
76
180
120 000
130
26 104 250 170 000 170 190
7,3
260 10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
73
Maaliskuu 2014
9.3.6 Sähkönsiirron vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun
Voimajohto ei aiheuta merkittävää vaikutusta ilmanlaadun tai ilmaston kannalta.
9.3.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Toiminnan päättyessä tuulivoimapuiston rakenteiden purkamisesta aiheutuu rakentamisvaihetta vastaavia päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat näiden osalta kuitenkin hyvin vähäisiä.
9.3.8 0-vaihtoehdon vaikutukset
0-vaihtoehdossa vastaava energia tuotetaan tuulivoiman sijaan jollakin muulla
energiantuotantomuodolla ja hankkeen positiiviset vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun jäävät toteutumatta. Vaihtoehtoisesti vastaavat positiiviset vaikutukset voidaan saavuttaa jonkin toisen, muualle toteutettavan, tuulivoimahankkeen kautta.
9.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät
Tuulivoimalaitosten käyttöönottohetken tai varsinkaan sen 25 vuoden käyttöiän
aikana keskimäärin vallitsevaa sähköntuotantorakennetta ei voida kovin tarkasti
määritellä. On hyvin mahdollista, että korkean päästökertoimen omaavan maakaasun käyttö energiantuotannon polttoaineena yhteiseurooppalaisella sähkömarkkina-alueella vähenee vero-ohjauksen ansiosta samaan aikaan kun uusiutuvien tuotantomuotojen osuus kasvaa. Tällöin tuulivoimatuotannon ei voida
ajatella korvaavan ainoastaan maakaasulla ja hiililauhteella tuotettua energiaa.
9.3.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu

Hanke ei aiheuta merkittävää haittaa paikalliseen ilmanlaatuun tai ilmastoon.

Hanke vähentää toteutuessaan kasvihuonepäästöjä ja hiukkaspäästöjä nollavaihtoehtoon eli korvaavaan sähköntuotantoon verrattuna.
9.4 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
9.4.1 Vaikutusmekanismit
Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin rajoittuvat pääasiassa voimaloiden ja niiden perustusten, huoltotiestön sekä voimajohtojen rakentamisvaiheeseen. Maalle rakennettaessa tuulivoimaloiden perustusten, tiestön ja sähköverkoston rakentamisen maanmuokkaustyöt lisäävät väliaikaisesti muokattavan maaperän eroosiota, mikä saattaa hieman lisätä pintavesiin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Tuulivoimapuiston rakentaminen voi teoriassa vaikuttaa väliaikaisesti myös pohjavesien laatuun.
Mikäli tuulivoimapuiston rakentamistoimenpiteitä tehdään happamilla sulfaattimailla, voi maaperässä luonnollisesti esiintyvistä rikkipitoisista sedimenteistä
(sulfidisedimenteistä) vapautua hapettumisen seurauksena happamuutta ja metalleja maaperään ja vesistöihin.
Rakennuskautta pidemmällä aikavälillä hankkeesta voi aiheutua vaikutuksia alueen vesitasapainoon. Merkittävimmät vaikutukset vesitasapainoon liittyvät vedenjakajissa ja virtausreiteissä mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin esimerkiksi
uuden tielinjan muuttaessa virtausreittejä. Valuma-alueelle rakentaminen lisää
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
74
Maaliskuu 2014
myös läpäisemättömän pinnan osuutta, mikä puolestaan vähentää sadeveden
imeytymistä maaperään ja lisää pintavalunnan määrää.
9.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Tuulivoimapuiston vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä pohja- ja pintaveteen
on arvioitu asiantuntija-arviona olemassa olevaan aineistoon perustuen. Lähtötietoina on käytetty GTK:n, kunnan, alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä konsultin käytössä olevia julkisia tietoja, kuten karttamateriaalia ja ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmästä (OIVA, Valtion ympäristöhallinto 2013b) saatuja tietoja. Suunnittelualueen pintavesiä on tarkasteltu
myös alueella tehdyn luontoselvityksen yhteydessä.
Arvioinnissa on tarkasteltu lähinnä maaperän muokkauksesta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä kiintoaineksen ja ravinteiden
mahdollista lisäystä ja happamista sulfaattimaista mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia hankkeen ympäristössä olevissa vesistöissä. Arvioinnissa on myös
huomioitu rakennus- ja huoltoteistä aiheutuvat pilaantumisriskit. Tuulivoimalakomponentit eivät sisällä veteen liukenevia haitallisia komponentteja, joten niiden osalta tarkastelua ei tehdä. Tuulivoimalan konehuoneen mahdollisia vuototilanteita ja niistä aiheutuvia riskejä maaperälle, pinta- ja pohjavesille tarkastellaan osana hankkeen ympäristöriskien arviointia (kappale 14.2).
Lisäksi on arvioitu hankkeen vaikutuksia hankealueen vesitalouteen ja sen lisäksi mahdollisia muutoksia valuma-alueen virtaussuunnissa pätevän asiantuntijan
(DI Lauri Harilainen ja Eric Wehner, FCG) toimesta. Työssä hyödynnettiin korkeusmallia jonka tarkkuus oli 2 metriä. Tuloksena maastokarttaan piirrettiin valuma-alueen virtaus-suuntia joita verrattiin hankkeen rakennuspaikoista aiheutuviin mahdollisiin muutoksiin valuma-alueen rakenteessa.
Vaikutusten laajuutta on arvioitu tarkastelemalla rakennuspaikkojen maaperän
laatua ja kantavuutta, vesistöjen esiintymistä suhteessa rakennuspaikkoihin,
pintavesien virtaussuuntia sekä rakentamisen ajallista kestoa ja fyysistä ulottuvuutta. Arvioinnissa on otettu kantaa hankkeen vaikutuksiin alueen pohjaveden
sekä maa- ja kallioperän hyödynnettävyyteen. Vaikutuksia on arvioitu niin rakentamisen kuin käytön ja käytöstä poistonkin aikana.
Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat mahdolliset yksityiset talousvesikaivot sijoittuvat todennäköisimmin asuin-, loma-, ja muiden rakennusten yhteyteen.
Työssä on selvitetty nykyisten rakennusten sijaintia suhteessa tuulivoimapuistohankkeeseen. Mikäli nähdään tarpeelliseksi, tullaan kaivoja selvittämään tarkemmin varsinaisella kaivokartoituksella YVA-menettelyn jälkeisessä rakennuslupavaiheessa.
Tuulivoimapuiston rakennettava pinta-ala eri toteutusvaihtoehdoissa ja rakentamisen vaatimat maamassojen määrät on esitetty seuraavassa taulukossa
(Taulukko 9.11). Tuulivoimaloiden ja niiden pystytysalueiden sijoittuminen sekä
suunniteltu tiestö käyvät ilmi liitteenä 2 olevassa tuulivoimapuiston teknisestä
suunnitelmasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
75
Maaliskuu 2014
Taulukko 9.11 Tuulivoimapuiston rakennettava pinta-ala ja rakentamisen vaatimat maamassojen määrät.
RAKENNETTAVA PINTA‐ALA VE1 ha VE2 ha Kokoamisalueet 19 26 Uudet huolto‐ ja kuljetustiet (sis. maakaapelin työalueen) 6,1 7,9 Parannettavat tiet (sis. maakaapelin työalueen) 1,4 2,2 5,5‐10,5 5,5‐10,5 0,5 1,0 Rakennettava pinta‐ala yhteensä (ha) RAKENTAMISEN VAATIMAT MAAMASSAT 27‐37 VE1 m3 37‐47 VE2 m3 Murskekerros tuulivoimaloiden perustusten alla 1 700 2 300 Tuulivoimaloiden perustusten routimaton maatäyttö 11 000 16 000 Nostoalueet, sora 60 000 82 000 Parannettavien tiealueiden mursketäyttö 21 000 33 000 Rakennettavien tiealueiden mursketäyttö 61 000 79 000 Muuntoasema (VEA TAI VEB) Muuntoasema (VEC) Maamassat yhteensä 154 700 212 300 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohja- ja pintaveteen ovat arvioineet FCG
Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektipäällikkö, DI Heini Passoja, projektipäällikkö, DI Lauri Harilainen sekä suunnitteluinsinööri Eric Wehner.
9.4.3 Nykytila
9.4.3.1
Maa- ja kallioperä sekä topografia
Mikonkeitaan hankealue sijoittuu Pohjanmaan svekofenniseen liuskejaksoon, joka on syntynyt noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Hankealueen pohjoisimmat
osat ovat kallioperältään graniittia ja granodioriittia (Kuva 9.6). Korpelankylän
eteläpuolelle mentäessä kallioperä vaihettuu tonaliitiksi. Hankealueen eteläisemmän osa-alueen kallioperä koostuu länsiosiltaan kiillegneissistä, keskiosaltaan pääosin intermediäärisestä metavulkaniiteistä ja itäosaltaan tonaliitista
(GTK 2010a).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
76
Maaliskuu 2014
Kuva 9.6. Kallioperä hankealueella (GTK 2010a).
Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoitsee Etelä-Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa
edellisen jääkauden aiheuttaman painumisen seurauksena maankohoaminen
jatkuu edelleen. Jääkauden ja maankohoamisen vaikutukset näkyvät mm. alueen topografiassa sekä maaperässä. Hankealue on maaperältään pääosin sekalajitteista moreenia ja kalliota (Kuva 9.8). Soistuneissa painanteissa esiintyy
turvetta. Laajojen soiden, kuten hankealueen länsiosaan sijoittuvan Stormossenin, alueella turvekerros on paksu.
Hankealue sijaitsee kokonaisuudessaan Litorina-meren korkeimman rannan alapuolisella alueella (GTK 2013). Näillä maankohoamisen seurauksena kuivaksi
maaksi muuttuneilla alueilla esiintyy happamia sulfaattimaita. Karkeasti ottaen
happamia sulfaattimaita esiintyy Suomen rannikkoalueilla Pohjois-Suomessa
noin 100 metrin ja Etelä-Suomessa noin 40 metrin korkeuskäyrän alapuolella,
Pohjanmaalla pääosin noin 60 metrin korkeuskäyrän alapuolella (Pohjanmaan
liitto 2010). Lapväärtinjoen-Isojoen alueella maaperän happamuuden aiheuttamia ongelmia esiintyy pääasiassa joen alaosalla ja Kärjenjoen alueella (LänsiSuomen ympäristökeskus 2009).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
77
Maaliskuu 2014
Hankealueella maanpinnan taso kohoaa lounaisosan alavimmalta alueelta kohti
koillisosaa vaihdellen välillä +52…+83 m mpy (Kuva 9.9). Happamien sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella on näin ollen mahdollista. Likimääräisen
karttatarkastelun (Kuva 9.7) perusteella hankealue sijaitsee alueella, jolla happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys vaihtelee kohtalaisesta hyvin
pieneen (GTK 2013, Ennakkotulkintakartta 1:1 000 000). Sähkönsiirtovaihtoehdossa B sähkönsiirtoreitti saattaa paikoin kulkea myös alueilla, joilla happamien
sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys on suuri.
Kuva 9.7. Hankealue sijaitsee Litorinarajan alapuolella alueella, jolla happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys vaihtelee kohtalaisesta hyvin pieneen (GTK 2013).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
Maaliskuu 2014
Kuva 9.8. Maaperä hankealueella (GTK 2010b).
78
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
79
Maaliskuu 2014
Kuva 9.9. Hankealueen topografia (Maanmittauslaitos 2013).
9.4.3.2
Pintavedet
Mikonkeitaan hankealue sijoittuu pääasiassa Selkämeren rannikkoalueen päävesistöalueelle (83) ja siellä tarkemmin Härkmeriån (83.081) sekä Vikbäckenin
(83.083) valuma-alueille. Hankealueen koillisimmat osat sijoittuvat Lapväärtinjoen päävesistöalueelle (37) ja siellä tarkemmin Kärjenjoen alaosan alueelle
(37.061) ja Siironjoen alaosan alueelle (37.062).
Hankealueen keskiosaan sijoittuu noin 8,5 hehtaarin laajuinen Kaakkoolammi,
jonka vedet laskevat pienen Mustajärven (Svartträsket) kautta länteen Stora
Sandjärveen. Hankealueella ei sijaitse muita merkittäviä pintavesimuodostumia
eikä hankealueella lähtötietojen ja maastoinventointien perusteella (kappale
10.1.3.1) esiinny arvokkaita pienvesiä (alle hehtaarin kokoisia lampia, luonnontilaisia puroja tai noroja tai lähteitä). Hankealueella esiintyvät vesiuomat ovat
metsätalouden ojia, jotka eivät ole ominaisuuksiltaan luonnontilaisia.
Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu kolme pienehköä järveä: Lilla Sandjärv,
Stora Sandjärv ja Tönijärvi. Perustiedot lähiympäristön järvistä on koottu alla
olevaan taulukkoon (Taulukko 9.12). Lähiympäristön järviä ei tarkastella ve-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
80
Maaliskuu 2014
sienhoidon toimenpideohjelmassa eikä niiden ekologista tilaa ole luokiteltu (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009, Valtion ympäristöhallinto 2013b).
Taulukko 9.12. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuvien järvien perustietoja
(Mh=matalat humusjärvet, MRh=matalat runsashumuksiset järvet, Vh=pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Valtion ympäristöhallinto 2013b).
Järven nimi Lilla Sandjärv
Sijoittuu valuma‐
alueelle 83.081 Stora Sandjärv 83.081 Tönijärvi 83.083 Luokka
Pinta‐ala
(ha) Rantaviiva
(km) Kemialli‐
nen tila 5,5
Järven valuma‐
alueen pinta‐
ala (km2) 56,2 Mh (MRh)
56,2
MRh
Vh
86,2
41
5,1
2,8
113,05 54,81 hyvä
hyvä
hyvä
Lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä hankealueen itäpuolella, noin 1,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta, virtaa Kärjenjoki-Siroonjoki. Jokien yhteispituus on 31 kilometriä ja valuma-alueen koko 267 neliökilometriä. Peltomaiden osuus valuma-alueesta on kuusi prosenttia ja turvemaiden osuus 32
prosenttia. Kärjenjoki luokitellaan keskisuuriin turvemaiden jokiin (Kt). Kärjenjoen-Siiroonjoen tilaan vaikuttavat hajakuormituksestä peräisin olevat ravinteet
ja maaperän happamuus. Jokiuomaa on vuosisatojen saatossa toistuvasti perattu ja järviä kuivatettu. Vuoden 2013 luokituksen mukaan Kärjenjoen-Siiroonjoen
ekologinen tila on tyydyttävä. Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien vesimuodostumien hyvä tila, jonka Kärjenjoen osalta arvioidaan toteutuvan vuoteen
2021 mennessä nykykäytännön lisäksi tehtävien toimenpiteiden avulla. Hyvän
tilan saavuttaminen edellyttää haitallisten happamuustilanteiden vähentämistä,
fosforipitoisuuden laskua sekä habitaattien lisäämistä vesirakentamisen avulla
(Valtion ympäristöhallinto 2013b ja c, Länsi-Suomen ympäristökeskus 2009).
Kärjenjoki-Siiroonjoki on osa koskiensuojeluohjelmaan kuuluvaa Lapväärtinjoen
ja Isojoen vesistöä ja sijaitsee suojellulla valuma-alueella (MUU100030) (Kuva
9.10). Lapväärtinjoki-Isojoki kuuluu Unescon alaiseen kansainväliseen Project
Aqua –vesistösuojeluohjelmaan, johon kuuluvat vesialueet on luokiteltu tieteellisesti arvokkaiksi ja merkittäviksi tutkimuskohteiksi. Lisäksi joki sisältyy ympäristöministeriön esitykseen erityissuojelua vaativista vesistöistä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
81
Maaliskuu 2014
Kuva 9.10. Valuma-aluejako ja pintavedet Mikonkeitaan hankealueen läheisyydessä (MML
2013, Valtion ympäristöhallinto 2013b).
Hankealueen länsiosassa sijaitseva Stormossenin suoalue kuuluu Härkmeriån
valuma-alueeseen, jonka pinta-ala on 112 neliökilometriä. Stormossen sijaitsee
aivan valuma-alueen kaakkoisosassa. Seuraavaan kuvaan (Kuva 9.11) on rajattu suoalueeseen liittyvät ja sen viereiset osavaluma-alueet sekä merkitty arvioidut valunnan päävirtaussuunnat peruskartan korkeuskäyrien perusteella. Suon
eteläpuolelta valunta kulkee suon ohi ojan (Pussinoja) kautta Lilla Sandjärveen.
Suon koillisosasta ja –puolelta vesi kulkee Lilla Sandjärveen Åkrokarna-nimistä
uomaa pitkin.
Suoalueen suuntaan tulee karttatarkastelun perusteella valuntaa kahdelta suon
kaakkoispuolen osavaluma-alueelta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 280
hehtaaria. Peruskartan korkeuskäyrien perusteella pintavalunta virtaa suoalueen
suuntaan nykyisten metsäteiden läpi, todennäköisesti rumpujen kautta. Maaston
tasaisuudesta johtuen tarkempien virtausreittien arvioiminen karttatarkastelun
perusteella ei ole mahdollista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
82
Maaliskuu 2014
Kuva 9.11. Stormossen ja siihen liittyvät valuma-alueet (sinisellä) ja arvioidut päävirtaussuunnat (siniset nuolet).
Hankkeen vaihtoehtoisille sähkönsiirtoreiteille tai niiden läheisyteen sijoittuu joitakin pintavesiä. Sähkönsiirtovaihtoehdossa A hankealueelle rakennettava ilmajohto ohittaa Kaakkoolammin luoteispuolelta noin 150 metrin etäisyydeltä. Vaihtoehdossa B olemassa olevan 440 kV voimajohdon rinnalle sijoittuva voimajohto
ylittää Kärjenjoen/Lillån noin neljä kilometriä hankealueen pohjoispuolella Träskändan kohdalla sekä Korsbäckissä. Dagsmarkissa johtolinja ylittää Lapväärtinjoen, pohjoisimmalla osuudellaan Kackorsjön-nimisen lammen ja Savilahden
alueella Tiukanjoen.
9.4.3.3
Pohjavesi
Mikonkeitaan hankealueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat vedenhankintaa varten tärkeä Kärjenkoski A:n (1015151 A) ja vedenhankintaan soveltuvat Kärjenkoski B:n (1015151 B) sekä Vesijärven (1015113)
pohjavesialueet. Kyseiset alueet sijoittuvat noin kilometrin etäisyydelle hankealueen itäpuolelle, Isojoen kunnan alueelle. Vedenhankintaa varten tärkeä Kallträskinkankaan (1028702) pohjavesialue sijaitsee Kristiinankaupungin alueella,
noin kaksi kilometriä hankealueen lounaispuolella. Hieman yli kuusi kilometriä
hankealueen kaakkoispuolelle sijoittuvat Korpipellonmäki A:n (1015152 A) ja
B:n (1015152 B) pohjavesialueet.
Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva
9.12) sekä taulukossa (Taulukko 9.13).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
83
Maaliskuu 2014
Kuva 9.12. Hankealueen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet.
Taulukko 9.13. Hankealueen läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet ja niiden etäisyys
hankealueesta.
Lk Koko‐
naispin‐
ta‐ala 2
(km ) Muodos‐
tumisalu‐
een pinta‐
2
ala (km ) Muodostu‐
van pohja‐
veden määrä 3
(m /d) Pohjavesialue nimi Kallträskinkangas tunnus Vede‐
denot‐
not‐
tamot (kpl) Riski‐
alue Etäi‐
syys hanke‐
aluees‐
ta (km) 1028702 I 3,48 2,43 800 1 kyllä 2,0 Korpipellonmäki A 1015152 A I 1,93 1,03 300 1 ei 5,6 Korpipellonmäki B 1015152 B II 2,06 0,65 200 0 ei 6,1 Kärjenkoski A 1015151 A I 1,6 0,72 400 1 ei 0,6 Kärjenkoski B 1015151 B II 0,79 0,34 100 0 ei 1,2 1015113 II 3,3 1,81 500 0 kyllä 1,4 Vesijärvi Sähkönsiirtovaihtoehdoissa B voimajohto kulkee Korsbäckin ja Dagsmarkin välillä Korsbäckin (1028703) ja Storåsenin (1028706) vierekkäisten vedenhankintaa
varten tärkeiden pohjavesialueiden kautta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
84
Maaliskuu 2014
Hankealueella sijaitsee kolme vapaa-ajan asuntoa, joiden yhteydessä voi olla talousvesikaivoja. YVA-menettelyn aikana tehdyissä luontoselvityksissä ei hankealueella havaittu lähteitä.
9.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
9.4.4.1
Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto
Vaikutukset maa- ja kallioperään
Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään ilmenevät rakennuspaikkojen maanpinnan poistona ja massanvaihtoina uuden tiestön ja voimalapaikkojen kohdalla. Vaikutusten suuruus riippuu pohjaolosuhteiden mukaan valittavasta perustamistavasta. Rakentamisen jälkeen, eli tuulivoimapuiston toiminnan aikana, ei aiheudu suoria vaikutuksia maa- ja kallioperään.
Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu arvokkaiksi luokiteltuja moreenimuodostumia tai kallioalueita (Valtion ympäristöhallinto 2013b), joihin hankkeella voisi olla vaikutuksia.
Hanke rajoittaa toiminnan aikana maa- ja kallioperän hyödynnettävyyttä tieverkoston alueella sekä tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä.
Tuulivoimaloiden perustusten ja nostoalueiden sekä uusien ja parannettavien
teiden rakentamisen yhteydessä suoritetaan massanvaihtoa, jossa rakentamiseen kelpaamattomat maamassat poistetaan rakennuspakoilta ja korvataan
hankealueelle tuotavilla massoilla. Vaihtoehdon 1 mukaisen tuulivoimapuiston
rakentamiseen tarvitaan arviolta noin 150 000 m3 rakennusmassoja (Taulukko
9.11). Lopulliset massamäärät määräytyvät mm. voimaloiden perustustavan sekä rakennuspaikkojen maaperän geoteknisten ominaisuuksien perusteella ja
selviävät tarkempien rakennuspaikkakohtaisten jatkotutkimuksien yhteydessä.
Rakennettaessa alueelle, jossa maakerros puuttuu tai on hyvin ohut, voidaan
tuulivoimala pystyttää kallioankkuroinnin avulla. Kallioperää ei perustuksia tehdessä tarvitse louhia tai poistaa, joten vaikutukset kallioperään jäävät hyvin vähäisiksi.
Rakentamisen jälkeen, tuulivoimapuiston toiminnan aikana, ei aiheudu vaikutuksia maa- ja kallioperään. Voimaloiden huollon aikana käsitellään koneistojen
öljyjä sekä muita kemikaaleja, mutta öljyvuotoriski on hyvin vähäinen. Rakentamisen ja toiminnan aikaista maaperän pilaantumisriskiä on tarkasteltu kappaleessa 14.2 ”Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit”.
Vaikutukset pintavesiin
Pintavesiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat voimalapaikkojen
ja tiestön rakentamisesta sekä voimajohtoalueen raivauksesta ja pylväiden perustamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä
saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on
varsin lyhytaikainen ja nopeasti palautuva, minkä vuoksi vaikutukset arvioidaan
vähäisiksi. Hankealueella ei myöskään sijaitse sellaisia arvokkaita kohteita, joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Etäisyys lähimmältä suunnitellulta tuulivoimalan rakennuspaikalta koskiensuojeluohjelmaan kuuluvaan Lapväärtinjoen
ja Isojoen vesistöön kuuluvaan, suojelulla valuma-alueella sijaitsevaan sekä
kansainväliseen Project Aqua –vesistösuojeluohjelmaan kuuluvaan Siiroonjokeen
on noin 1,3 kilometriä. Pitkän välimatkan vuoksi hankkeella ei arvioida olevan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
85
Maaliskuu 2014
vaikutuksia Siiroonjokeen. Hankealueen ja Siiroonjoen väliin sijoittuu mm. Korpelankyläntie sekä peltoalueita.
Tuulivoimapuiston komponenteissa ei käytetä sellaista materiaalia, joka voisi
haitallisesti liueta maaperään ja sen myötä joutua valunnan kautta vesistöihin.
Öljyn ja muiden kemikaalien käyttö on esitetty hankekuvauksen kappaleessa
5.2.2., jossa esitetyn perusteella voidaan todeta haitallisten aineiden vuotamisen ympäristöön olevan epätodennäköistä. Voimaloiden huoltojen yhteydessä
käsiteltävistä koneistojen öljyistä ja muista kemikaaleista ei arvioida aiheutuvan
pintaveden pilaantumisriskiä, koska käsiteltävät määrät ovat pieniä. Pilaantumisriskiä on tarkasteltu kappaleessa 14.2 ”Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit”.
Hankealueen sijainnista ja maanpinnan korkeustasosta johtuen happamien sulfaattimaiden esiintyminen hankealueella on mahdollista. Esiintymistodennäköisyyden arvioidaan olevan enintään kohtalainen (kappale 9.4.3.1). Happamat
sulfaattimaat ovat savea, hiesua tai hienoa hietaa ja usein myös liejupitoisia ja
niiden geotekniset ominaisuudet ovat yleensä heikot (GTK 2013). Tuulivoimalat
on sen sijaan suunniteltu rakennettaviksi hyvät geotekniset ominaisuudet
omaaville moreeni- ja kallioalueille, joten maanrakennustöiden kohdistuminen
sulfaattimaille on epätodennäköistä. Uusia huoltoteitä ja sähkönsiirtolinjaa joudutaan rakentamaan osin myös maaperältään hienojakeisemmille alueille, jolloin
on suoritettava massanvaihtoa. Koska sulfaattimaiden esiintymisestä hankealueella sekä rakennus- ja huoltoteiden ja sähkönsiirtoreitin alueella ei ole saatavissa tutkimustietoa, ei sulfaattimaista mahdollisesti aiheutuvia maaperän tai
pintavesien happamoitumisvaikutuksia voida tarkasti arvioida. Sulfaattimaista
aiheutuvaa happamoitumisriskiä voidaan kuitenkin pitää melko epätodennäköisenä.
Yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta annetussa lausunnssa ilmeni pyyntö selvittää tuulivoimahankkeen rakentieden vaikutuksia hankealueen valuma-alueisiin
ja etenkin Stormossenin vesitalouteen. Arviointityöhön sisällytettiin sen takia
tarkennettu arviointi sen suhteen. Arvioinnissa tehtyjen mittausten ja laskelmien
pohjalta todettiin mm. se, että hankealueen valuma-alueella rakentamisen aiheuttaman läpäisemättömän pinta-alan lisääntyminen (tiestö, tuulivoimalat ja niihin liittyvät rakenteet) on suhteessa pinta-alaan niin vähäinen, (alle 1 %), ettei
sillä ole vaikutusta maaperään imeytyvän veden kokonaismäärään tai pohjavedenpinnan tasoon. Stormossenin valuma-alueella uudet tielinjat sijoittuvat päävaluntasuuntien mukaisesti eivätkä näin ollen katkaise suon suuntaan kulkevia
valuntareittejä. Teoriassa hankealueen lounaisosassa olevan tien läpi menevän
virtauksen katkaiseminen katkaisisi pienen osan Stormossenin suuntaan kulkevia valuntareittejä. Muutos sellaisenaankin olisi Stormossenin kannalta hyvin
pieni, ottaen lisäksi huomioon että Stormossenin reunavyöhyke on ojitettu ja itse suon vedet virtaa keskiosasta reunoihin päin. Tiestön rakentamisessa on luvattu noudattaa hyviä rakennusperiaatteita jolloin pintavesien virtauksia ei
muuteta, vaan läpivirtauksen kapasiteettia, kuten tierumpuja mitoitetaan riittävän isoksi.
Vaikutukset pohjaveteen
Tuulivoimapuisto tai parannettavat ja rakennettavat rakennus- ja huoltotiet eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla ja etäisyyttä lähimpiin pohjavesialueisiin on noin kilometri. Näin ollen tuulivoimapuiston rakentamisella ei arvioida
olevan merkittäviä vaikutuksia veden laatuun, muodostuvan pohjaveden määrään tai virtaussuuntiin pohjavesialueilla. Ottaen huomion voimaloiden rakennusalueiden etäisyys mahdollisiin kaivoihin sekä rakennustoimenpiteiden luonne
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
86
Maaliskuu 2014
ja maaperän laatu, on epätodennäköistä, että hanke vaikuttaisi alueella mahdollisesti olevien yksityisten talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään. Näin ollen hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden hyödynnettävyyteen.
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Koska hankkeen vaikutukset pintavesiin arvioidaan vähäisiksi (katso edellä kappale ”vaikutukset pintavesiin”), ei hankkeella arvioida myöskään olevan vaikutuksia kalastoon tai kalastukseen.
9.4.4.2
Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto
Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuiston rakentamistoimenpiteet kohdistuvat laajemmalle alueelle kuin vaihtoehdossa 1, mutta muilta osin hankkeen vaikutukset
maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin sekä kalastoon ja kalastukseen sekä
niiden merkittävyys ovat vaihtoehdossa 2 yhtenevät vaihtoehdon 1 vaikutusten
kanssa.
9.4.5 Sähkönsiirron vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
Sähkönsiirron mahdolliset vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin
syntyvät voimajohdon rakentamisvaiheessa ja ne ovat hyvin paikallisia ja vähäisiä. Vaikutukset ajoittuvat pääosin voimajohdon perustamisvaiheeseen, jossa
pylväspaikoille asennetaan betoniset elementtiperustukset noin kahden metrin
syvyyteen. Tarvittaessa maapohjaa vahvistetaan paaluttamalla tai massanvaihdolla kantavaan kerrokseen saakka. Harustetulla pylväsrakenteella kaivuala on
yhteensä alle 200 neliömetriä pylvästä kohden. Pylvään maadoittamiseksi kaivetaan voimajohtoaukealle johtavuudeltaan huonossa maaperässä 1-4 kappaletta
noin 20-50 metrin pituisia maadoituselektrodeja (Fingrid Oyj 2008).
Vaihtoehdoissa A ja B voimajohtoreittien alueelle ei sijoitu arvokkaiksi luokiteltuja moreenimuodostumia tai kallioalueita (Valtion ympäristöhallinto 2013b),
joihin hankkeella voisi olla vaikutuksia. Sähkönsiirtovaihtoehdossa B voimajohto
kulkee kahdella pohjavesialueella. Voimajohdolla ei kuitenkaan arvioida olevan
vaikutuksia vedenhankintaan. Voimajohtoreitin läheisyydessä ei ole pohjavedenottamoita (Fingrid Oyj 2008). Pylväiden perustamisella pohjavesialueille ei
arvioida olevan pysyvää vaikutusta pohjaveden laatuun (Fingrid Oyj 2008).
Rakentamisen tai huoltotöiden aikana vaikutuksia maaperään, pinta- ja pohjavesiin voi poikkeustilanteessa aiheutua myös työkoneiden mahdollisista polttoainevuodoista. Pilaantumisriskiä on tarkasteltu kappaleessa 14.2 ”Kemikaaleista
aiheutuvat ympäristöriskit”. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia
aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan.
Rakentamisen jälkeen voimajohdosta ei em. epätodenäköisiä poikkeustilanteita
lukuun ottamatta aiheudu suoria vaikutuksia maa- ja kallioperään tai pintavesiin
ja pohjaveteen. Voimajohdon käytössäoloaikana maa- ja kallioperän hyödynnettävyys voimajohdon alueella on rajoittunutta.
9.4.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Toiminnan jälkeen tuulivoimapuiston rakenteiden purkamisesta voi maaperään,
pintavesiin ja pohjaveteen aiheutua samanlaisia vaikutuksia kuin rakentamisvaiheessa. Tuulivoimapuiston rakenteet puretaan lukuun ottamatta perustuksia
ja syvälle maahan upotettuja maakaapeleita, jotka voidaan jättää paikoilleen.
Kaapeleissa käytetyissä materiaaleista ei vapaudu haitta-aineita maaperään.
Purkamatta jättämisellä voidaan perustusten ja maakaapeleiden osalta vähentää
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
87
Maaliskuu 2014
ympäristövaikutuksia. Voimajohdon rakenteet voidaan tarpeen mukaan purkaa
tai jättää paikoilleen esimerkiksi täydentämää paikallista sähköverkkoa.
9.4.7 0-vaihtoehdon vaikutukset
Mikäli hanketta ei toteuteta, sitä varten tarvittavia rakentamistoimenpiteitä ei
suoriteta ja siten edellä kuvatut hankkeen aiheuttamat, vähäisiksi arvioidut,
maaperään sekä pohja- ja pintavesiin kohdistuvat vaikutukset jäävät toteutumatta.
0-vaihtoehdossa maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuu niitä vaikutuksia, joita alueen nykyinen ja tuleva maankäyttö aiheuttavat. Alue on nykyisellään metsätalouskäytössä, ja metsätaloustoimien yhteydessä suoritettavat
maaperän muokkaukset erityisesti päätehakkuiden jälkeen (mm. laikutus, äestys, kantojen poisto) voivat aiheuttaa maaperän eroosiota sekä kiintoaineksen
lisääntynyttä huuhtoutumista pintavesiin. Vaikutuksia voidaan ehkäistä erilaisin
työtekniikoin. Pohjavesiin nykyisellä metsätalouskäytöllä ei ole vaikutuksia. Metsätyökoneista aiheutuva polttoainevuotoriski jää etäälle sijoittuvien pohjavesialueiden kannalta hyvin vähäiseksi.
9.4.8 Vaikutusten lieventäminen
Vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä pohja- ja pintavesiin voidaan rakennusvaiheessa lieventää voimalaitosten optimaalisen perustamistavan valinnalla.
Vaikutuksia pintavesiin voidaan rakennusvaiheessa minimoida välttämällä turhaa maanpinnan rikkomista erityisesti vesistöjen läheisyydessä.
Ojitusten ja huoltoteiden rakentamisen mahdollinen vaikutus alueen hydrologiaan ja virtaamiin huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Erityistä huomiota
kiinnitetään Stormossenin suuntaan laskevien osavaluma-alueiden halkaisevan
tien parantamiseen.
Sulfaattimaista mahdollisesti aiheutuvaa happamoitumisriskiä voidaan pienentää
huomioimalla sulfaattimaiden mahdollinen esiintyminen jatkosuunnittelussa ja
tekemällä tarvittaessa maastotutkimuksia.
Voimajohdon rakentamisvaiheen vaikutuksia maaperään voidaan vähentää
ajoittamalla perustus- ja pystytysvaiheet routa-aikaan.
Pohjaveden pilaantumisriskiä (ympäristönsuojelulain 1 luvun 8§:n pohjaveden
pilaamiskielto) voidaan hallita säännöllisellä huoltotoiminnalla ja varautumissuunnitelmalla sekä muilla kappaleissa 5.2.2 ”Tuulivoimalan konehuone” ja 14.2
”Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit” kuvatuin laittein, menetelmin ja käytännöin.
9.4.9 Arvioinnin epävarmuustekijät
Tuulivoimapuiston rakentamisesta maa- ja kallioperään aiheutuvien vaikutusten
suuruus riippuu erityisesti pohjaolosuhteiden mukaan valittavasta perustamistavasta. Pohjaolosuhteita ei tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla ole
vielä selvitetty, joten perustusten rakentamisen vaikutuksia ei voida hankkeen
tässä vaiheessa tarkasti arvioida.
Hankkeen vaikutukset pintavesiin muodostuvat lähinnä vesistöihin kohdistuvasta kiintoaines- ja ravinnekuormituksesta. Kuormituksen suuruuteen vaikuttaa
olennaisesti valunnan määrä. Rakentamisen aikaisia sääolosuhteita ei voida ennakoida, mikä vaikeuttaa kuormituksen suuruuden arviointia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
88
Maaliskuu 2014
Sulfaattimaista mahdollisesti aiheutuvien maaperän tai pintavesien happamoitumisvaikutusten tarkempi arviointi ei olemassa olevan tiedon perusteella ole
mahdollista, koska sulfaattimaiden esiintymistä hankealueella sekä rakennus- ja
huoltoteiden ja sähkönsiirtoreitin alueella ei ole kartoitettu.
Hankealueella tai sen lähiympäristössä mahdollisesti sijaitsevia yksityisiä kaivoja
ei ole kartoitettu, mikä voidaan katsoa aiheuttavan jonkinasteista epävarmuutta
pohjavesivaikutusten arviointiin.
9.4.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu

Vaikutuksia maa- ja kallioperään aiheutuu rakentamisen aikana maanpinnan poistosta ja massanvaihdoista voimalanpaikoilla sekä uuden tiestön ja
voimajohdon alueella.

Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesialueisiin eikä hankealueen ympäristössä mahdollisesti sijaitseviin yksityisiin kaivoihin.

Pintavesissä voi rakentamisen aikana esiintyä pientä sameuden lisääntymistä. Hankkeen vaikutukset pintavesiin ja edelleen kalastoon ja kalastukseen
arvioidaan vähäisiksi.

Sulfaattimaiden mahdollisesta esiintymisestä aiheutuva maaperän tai pintavesien happamoitumisriski arvioidaan melko pieneksi.

Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisriksi on vähäinen.

Hankkeesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia hankealueen valumaalueeseen ja vesitalouteen eikä hankealueen vieressä sijaitsevaan Stormossenin suoalueeseen

Hankevaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutuksia maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen ei ole merkittäviä eroja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
89
Maaliskuu 2014
10 VAIKUTUKSET ELOLLISEEN YMPÄRISTÖÖN
10.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin
10.1.1 Vaikutusmekanismit
Tuulivoimahankkeen merkittävimmät vaikutukset kasvillisuuteen aiheutuvat
tuulivoimapuiston rakennusvaiheen aikana. Vaikutuksia syntyy pääasiassa puuston ja pintamaan raivaamisesta huoltotiestön ja voimaloiden perustusten alueilta. Suorat vaikutukset kohdistuvat noin yhden hehtaarin alueelle voimalaa kohden. Kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset tuulivoimaloiden lähiympäristössä
ovat lähinnä avohakkuun kaltaisia. Yksittäisiin lajeihin ja luontotyyppeihin kohdistuvien muutosten lisäksi hanke voi vaikuttaa alueen luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena. Rakentamisalueet luovat pysyvän reunavaikutusvyöhykkeen myös ympäröiville metsäalueille.
Huoltoteiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia muutoksia myös hankealueen vesitalouteen, jolloin rakentamisen aiheuttama maakerrosten tiivistyminen ja muutokset veden pintavalunnassa voivat vaikuttaa rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin luontotyyppeihin.
Puusto raivataan myös voimajohtoreittien alueelta, mutta reittien muu kasvillisuus ei tuhoudu. Sille aiheutuu kuitenkin vauriota voimajohtopylväiden pystyttämisessä käytettävien työkoneiden liikkumisesta alueella. Suorat vaikutukset
pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuuteen ovat lyhytaikaisia, mutta kasvillisuudessa tapahtuu muutoksia myös pidemmällä aikavälillä. Johtoaukean valtaavat
hakkuuaukean tapaan ns. primäärilajit kuten heinät ja kastikat ja metsälajisto
väistyy. Vastaavia, mutta lievempiä vaikutuksia syntyy reunavaikutuksen johdosta myös johtoaukeaa ympäröiville metsäalueille.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
90
Maaliskuu 2014
Kuva 10.1. Voimajohtoreitin rakentamisen kasvillisuusvaikutukset ovat avohakkuun vaikutusten kaltaisia. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
10.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Lähtöaineistona maastoinventointien kohdentamisessa sekä kasvillisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on käytetty ympäristöhallinnon uhanalaisrekisterin paikkatietoaineistoja (Hertta Eliölajit -tietokanta, Suomen Ympäristökeskus), UPM Kymmene Oyj:n metsäkuviotietoja sekä tietoja hankealueelle sijoittuvista metsälain 10 §:n mukaisista, erityisen arvokkaista elinympäristöistä.
Lisäksi on hyödynnetty tietoja hankealueen läheisyyteen sijoittuvista METSOohjelman kohteista (Metsäkeskus 2013). Arvioinnissa on hyödynnetty myös
muiden lähialueille sijoittuvien YVA-hankkeiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä
(mm. Enviro 2008, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013).
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston alueella on tehty alustavia kasvillisuusselvityksiä 3.-4.7.2012 sekä 2.-4.8.2012. Selvityksissä on kartoitettu esisuunnitteluvaiheen voimalapaikoilla ja niiden välittömässä ympäristössä esiintyvä kasvillisuus
ja metsätyypit. Selvityksissä on huomioitu luonnonsuojelulain 29 §:n sekä metsälain 10 §:n mukaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat kasvillisuuskohteet.
Huoltotie- ja sähkönsiirtoverkkosuunnitelman sijoittumista ei selvityksessä tarkasteltu. Selvityksen on toteuttanut Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut ja kasvillisuuskartoituksesta vastasi FM Tarja Marsh (Turun Yliopiston kasvimuseo). Vuonna 2012 toteutettujen kasvillisuusselvitysten kattama alue suhteessa myöhemmissä suunnitelmissa tarkentuneeseen hankealueeseen on esitetty kuvassa Kuva 10.2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
91
Maaliskuu 2014
Kuva 10.2. Vuoden 2012 kasvillisuusselvitysten kattama alue suhteessa YVA-ohjelma- ja
YVA-selostusvaiheen hankealueisiin.
Kasvillisuusselvityksiä on täydennetty 26.–28.6.2013 ja 8.-11.8.2013. Stormossenin suoalueen kasvillisuutta on tarkasteltu myös toukokuun-elokuun aikana
tehtyjen kalasääsken lentoreittiseurantojen yhteydessä (katso ”pesimälinnusto”
kappale 10.3.3.1).
Kartoitukset kohdennettiin koko hankealueelle ja ensisijaisesti myöhemmissä
suunnitelmissa tarkentuneille voimalapaikoille, huoltotiestön ja voimajohtoreittien alueille sekä lähtötietojen ja karttatarkastelun perusteella mahdollisille luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaille alueille (mm. hankealueen ojittamattomat suot, kalliometsät ja varttuneemmat metsäkuviot). Selvitykset ovat
toteuttaneet biologit FM Marja Nuottajärvi sekä FM Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu
ja Tekniikka Oy:stä.
Maastotöissä selvitettiin kasvillisuuden yleispiirteitä ja keskityttiin erityisesti
seuraavien luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden paikantamiseen:

Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit (LSL 29 §)

Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (MetsäL 10 §)

Vesilain mukaiset kohteet (VesiL 11§)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
92
Maaliskuu 2014

Erityisesti suojeltavien lajien esiintymät (LSL 47 § / LSA 21 §)

Muut arvokkaan lajiston esiintymät (uhanalaiset ja alueellisesti merkittävät)

Alueellisesti ja paikallisesti edustavat luontokohteet (mm. perinneympäristöjen luontotyypit, vanhan puuston kohteet, geologisesti arvokkaat muodostumat, luonnontilaiset metsiköt ja ojittamattomat suoalueet)

Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaisesti arvokkaimmat luontokohteet

Mahdolliset METSO-kohteet

Linnuston ja riistalajien kannalta arvokkaat elinympäristöt
Arkkukalliolta pohjoiseen suuntautuvan voimajohtovaihtoehdon B luontoa välillä
Arkkukallio - Kristiinankaupunki on tarkasteltu kesä-heinäkuussa vuonna 2012
(biologi, FM Tiina Mäkelä / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Johtoreitti tarkasteltiin maastossa kokonaisuudessaan sekä sen länsi- että itäpuolelta, noin 100
metrin etäisyydellä nykyisestä linjasta. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty myös
Fingrid Oyj:n 400kV voimajohdon (Pori-Kristiinankaupunki) YVA-menettelyn
luontoselvitystä (Enviro 2008).
Kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin kohdistuvassa arvioinnissa on arvioitu hankkeen vaikutuksia kasvillisuuteen sekä erityisesti kansallisten lakien
(LSL 29§, MetsäL 10§ ja VesiL 11§) mukaisiin, uhanalaisiin (Raunio ym. 2008)
tai alueellisesti muutoin arvokkaisiin luontotyyppeihin. Kasvilajiston osalta on
keskitytty suojelullisesti arvokkaisiin lajeihin, joita ovat esimerkiksi direktiivien
mukaiset lajit, uhanalaiset lajit (Rassi ym. 2010) sekä muuten arvokkaat ja alueellisesti harvinaiset lajit. Arviointityössä on tarkasteltu miten hankkeen toteuttaminen alueelle ominaisiin luontotyyppeihin ja niiden lajistoon, yksittäisiin arvokohteisiin sekä alueen luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena.
Arvioinnissa on huomioitu seuraavia näkökohtia:



Suorat menetykset arvokkaiden luontokohteiden ja lajiesiintymien pintaaloissa
Suorat ja välilliset vaikutukset kohteiden ja elinympäristöjen ominaispiirteissä
Vaikutusten merkittävyys suhteessa arvokohteen tai -lajin suojelubiologiseen
statukseen ja edustavuuteen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti
Metsälain mukaisiksi kohteiksi arvotetut luontokohteet on rajattu selvitysten
laatijan asiantuntija-arvion mukaisesti ja ko. kohteet ovat siten mahdollisia
metsälain 10 § mukaisia kohteita. Metsälain mukaisten kohteiden virallisesta rajaamisesta ja niiden valvonnasta vastaava taho on Metsäkeskus.
Luontovaikutusten tarkastelualue käsittää pääasiassa tuulivoimapuiston ja voimajohtojen alueet sekä niiden välittömän lähiympäristön. Kasvillisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista ovat vastanneet biologit FM Marja Nuottajärvi
ja FM Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
93
Maaliskuu 2014
10.1.3 Nykytila
10.1.3.1
Hankealueen ja sähkönsiirtoreittien kasvillisuus
Yleiskuvaus
Mikonkeitaan hankealue lukeutuu Etelä-Pohjanmaan eliömaakuntaan ja sijoittuu
metsäkasvillisuusvyöhykkeiden alajaossa eteläboreaalisen Pohjanmaan rannikkomaan ja keskiboreaalisen Pohjanmaan alueiden vaihettumisvyöhykkeelle.
Keskiboreaalisella vyöhykkeellä vallitsevat kuivahkot ja tuoreet kangasmetsät.
Soita esiintyy runsaasti. Pohjanmaan rannikkomaa on kasvillisuudeltaan rehevämpää kuin maakunnan muut osat. Se johtuu alueen merellisestä ilmastosta ja
myöhään merestä nousseen maan korkeasta ravinnepitoisuudesta.
Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu metsävaltaiselle selännealueelle noin viisitoista kilometriä Pohjanlahden rannikolta sisämaan suuntaan. Kivennäismaalle
sijoittuvat metsät, turvekankaat, kallioalueet ja vähäpuustoiset suoalueet vuorottelevat alueella mosaiikkimaisesti. Asumattoman alueen yhtenäisyyttä rikkoo
metsäautotieverkosto, joka kattaa lähes koko hankealueen. Metsät ovat tehokkaassa talouskäytössä ja niillä esiintyvä puusto on iältään pääasiassa melko
nuorta tai keski-ikäistä, tyypillisimmillään noin 30–50 vuotta vanhaa männikköä.
Sekapuuna esiintyy paikoin kuusta, hies- ja rauduskoivua, haapaa ja harmaaleppää sekä katajaa. Alueella on myös avohakkuualueita ja runsaasti nuoria,
lehtipuuvaltaisia taimikoita. Vanhaa metsää hankealueella ei laajemmassa mittakaavassa esiinny, mutta varttunutta puustoa on säilynyt paikoin hankealueelle
sijoittuvilla karuilla kallioalueilla, erityisesti Stormossenin suoalueen ympäristössä.
Kuva 10.3. Hankealueelle hyvin tyypillistä, harvennettua mäntykangasmetsää. (Kuva:
Tiina Mäkelä / FCG)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
94
Maaliskuu 2014
Hankealueella esiintyvät kasvupaikkatyypit ovat tyypillisimmillään kuivia kanervatyypin (CT), kuivahkoja puolukkatyypin (VT) sekä tuoreita mustikkatyypin
(MT) ja puolukka-mustikkatyypin (VMT) mänty- ja havupuukankaita. Lehtoja
hankealueella ei esiinny ja myös lehtomaisten (OMT) kuusikangasmetsien osuus
on vähäinen. Alueella on jonkin verran kallioita, joilla esiintyvä kasvillisuus on
kitumaiksi luokiteltavaa kalliometsää (Vr). Kallioalueilla esiintyvä puusto on suurimmaksi osaksi metsätalouden muokkaamaa ja luonnontilaltaan heikentynyttä.
Luonnontilaltaan edustavia alueita esiintyy suoalueiden ulkopuolella melko vähän. Vesikasvillisuus keskittyy hankealueen pohjoisosissa sijaitsevan Tönijärven
etelärannalle. Rannan tuntumassa esiintyy myös metsäluhtaa, joka on luokiteltu
luontotyyppinä vaarantuneeksi (VU) (Raunio ym. 2008). Kaakkolammen rantoja
kiertää neva- ja isovarpurämereunus.
Hankealueen puustoiset suotyypit eli korvet ja rämeet on pääasiassa ojitettu ja
otettu metsätalouskäyttöön, mutta vähäpuustoiset keidassuot ovat säilyttäneet
osittain luonnontilaisuutensa. Ojittamattomilla suoalueilla esiintyy monipuolista
suokasvillisuutta ja Etelä-Suomessa uhanalaisia suoluontotyyppejä. Hankealue
sijoittuu suokasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa kilpikeitaiden eli konsentristen
kermikeitaiden alueelle ja tarkemmin Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kilpikeidasalueelle. Kilpikeitaat koostuvat valtaosaltaan erilaisten keidasrämetyyppien (mm. ruoppakuljukeidasräme ja allikkokeidasräme) muodostamista kuvioista, jotka voivat usein olla hyvinkin laaja-alaisia. Niiden reuna-alueilla on usein
rahka- ja isovarpurämeitä ja toisinaan tupasvilla- ja sararämeitä. Kilpikeitaat on
arvioitu Suomessa silmälläpidettäväksi suoyhdistymätyypiksi (Raunio ym.
2008).
Lähtötietojen ja maastoinventointien perusteella hankealueella ei esiinny arvokkaita pienvesiä (alle hehtaarin kokoisia lampia, luonnontilaisia puroja tai noroja
tai lähteitä). Hankealueella esiintyvät vesiuomat ovat metsätalouden ojia, jotka
eivät ole ominaisuuksiltaan luonnontilaisia.
Hankealueen arvokkaat kasvillisuuskohteet ovat ojittamattomia suoalueita, vähäpuustoisia kallioalueita ja kivikoita sekä rantaluhtaa, joita on käsitelty tarkemmin kappaleessa 10.1.3.2 ”Arvokkaat kasvillisuuskohteet tuulivoimapuiston
ja sähkönsiirtoreittien alueella”.
Hankealueella ei sijaitse metsien monimuotoisuusohjelmaan (METSO) sisältyviä
kohteita. Mahdollinen METSO-kohde on hankealueen pohjoisosiin sijoittuvan Tönijärven eteläosan rantametsä (METSO-ohjelmassa määritelty merkittävä
elinympäristötyyppi ”pienvesien lähimetsä” tai ”luhtametsä”), jonka ominaisuuksia on kuvattu tarkemmin kappaleessa 10.1.3.2. Tönijärven rantametsä sijoittuu
jo metsätalouden ympäristötukijärjestelmässä mukana olevan kohteen yhteyteen.
Lähimmät metsätalouden ympäristötukijärjestelmässä jo mukana olevat METSO-kohteet sijoittuvat hankealueen pohjoisosiin Tönijärven ympäristöön. Tönijärven lounaisrannalle sijoittuu METSO-kohde, joka on luonnontilaista rämettä ja
rantaluhtaa. Kohde rajautuu hankealueeseen eteläosiltaan. Järven pohjoisrannoille sijoittuu kaksiosainen METSO-kohde, joka on luontotyypiltään vähäpuustoinen suo. Kohde rajautuu hankealueeseen itäosiltaan (Metsäkeskus 2013).
Tönijärven luoteispuolella sijaitsee METSO-ohjelman kohde Töniluoma, joka on
osittain luonnontilainen puro. Töniluoma saa alkunsa Tönijärvestä ja virtaa valtaosin vanhassa, luonnontilaisen kaltaisessa tuoreen kankaan (MT) kuusikossa.
Kyseisellä ympäristötukikohteella on myös luontopolku ja sitä tukevia opasteita
ja rakenteita, kuten siltoja ja pitkospuita. Rakenteet kuuluvat laajempaan ulkoi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
95
Maaliskuu 2014
lureittikokonaisuuteen, jotka on rakennettu Rannikon Metsäkeskuksen kanssa
yhteisprojektina (Ramboll 2012a). Kiinteistöt, joille sijoittuu METSO-ohjelman
kohteita, on esitetty kuvassa (Kuva 10.11).
Kuva 10.4. Mustikkatyypin (MT) kangasmetsää hankealueella Stormossenin kaakkoispuolella. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
Voimalapaikkojen kasvillisuus
Alustavilla tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla esiintyvää kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu kesällä 2013. Voimalat sijoittuvat pääasiassa iältään nuorille ja keski-ikäisille, harvennetuille mäntykankaille, jotka ovat kasvupaikkatypiltään kuivia kanervatyypin (CT), kuivahkoja puolukkatyypin (VT) ja tuoreita
mustikkatyypin (MT) kankaita. Lähes kaikki voimalat sijoittuvat metsätalouden
voimakkaasti muokkaamille metsäkuvioille, joiden luontoarvot ovat metsänhoidollisten toimenpiteiden johdosta selvästi muuttuneet. Rakennuspaikoilla esiintyvä puusto on nuorta, ikärakenteeltaan hyvin tasaikäistä ja lajistollisesti yksipuolista. Myös lahopuuaste on hyvin alhainen käsittäen lähinnä yksittäisiä tuulenkaatoja ja paikoin harvennushakkuista syntynyttä riukulahopuuta.
Viisi alustavista voimalapaikoista sijoittuu karummille kallioalueille, joilla esiintyy
vähäisiä luontoarvoja. Kyseisten kallioiden lakialueiden puusto on säilynyt osittain viimeaikaisilta metsänhakkuilta ja alueilla kasvaa muutamia varttuneita
mäntyjä. Kohteilla esiintyy myös jonkin verran lahoa maapuuta sekä muutamia
pystykeloja. Voimalapaikkojen luontotyyppien luonnontila ja edustavuus ovat
kohtalaisia, ja ne edustavat luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallista arvoluokkaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
96
Maaliskuu 2014
Kuva 10.5. Avohakkuualuetta hankealueella. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
Sähkönsiirtoreittien kasvillisuus
Vaihtoehdossa A hankealueen pohjoisosassa sijaitsevalle Arkkukallion alueelle
kulkevan voimajohtoreitin alue on lähes kauttaaltaan metsämaastoa, jossa vaihtelevat eri-ikäiset metsät. Peltoa johtoreitin varrelle sijoittuu vain noin 200 metrin matkalle Sandvikin alueella (Nyåkern). Puuston ikä on suurimmaksi osaksi
nuorta ja varttuvaa. Vanhaa metsää esiintyy hyvin vähän ja hajanaisesti. Vallitsevat metsäkasvillisuustyypit ovat tuore mustikkatyypin (MT) havupuukangas ja
kuivahko puolukkatyypin (VT) mäntykangas. Lehtoja johtoreitillä ei esiinny. Johtoreitti sivuaa hankealueen pohjoisemmalla osa-alueella Kaakkoolamminkeitaan
ojittamatonta suoaluetta ja eteläisemmän osa-alueen pohjoisosissa pientä kalliometsäaluetta sekä liito-oravan elinaluetta. Arkkukallion alueelle suunnitellun
sähköaseman alueella esiintyy kuivahkoja puolukkatyypin kangasmetsiä (VT) ja
mäntykankaita sekä pienialaisia kalliomänniköitä, joiden luonnontilaisuus on
voimakkaasti muuttunut metsätaloustoimenpiteiden vuoksi.
Vaihtoehdossa B tuulivoimapuiston 110 kV voimajohto jatketaan Arkkukalliolta
tulevan 400 kV ilmajohdon vieressä pohjoiseen. Pyhävuoren länsipuolelle sijoittuva voimajohtoreitti jatkuu Mjömossenin kohdalta lounaaseen ja edelleen Kristiinankaupungin taajaman pohjoispuolella sijaitsevalle 110/400 kV sähköasemalle. Johtoreitin alueelle sijoittuvat metsäalueet ovat pääasiassa nuoria, talouskäytössä olevia havu- ja havu-lehtipuukankaita, ojitettuja turvekankaita sekä
havu- ja sekapuutaimikoita. Aivan suunnitellun voimajohtoreitin pohjoisimmassa
osassa esiintyy hieman varttuneempaa mustikkatyypin sekä lehtomaista sekapuukangasta. Paikoin voimajohtoreitti sivuaa ja ylittää pieniä peltoalueita ja Merijärven alueella johtoreitti sijoittuu Merijärven peltoaukean itäreunalle. Reitin
alueelle sijoittuvat myös Lapväärtinjoki sekä Savilahden alueella Tiukanjoki, joiden rannoilla esiintyy tavanomaista ranta- ja vesikasvillisuutta. Tarkastellulla
voimajohtoreitillä ei ole havaittu kasvillisuudeltaan kannalta erityisen arvokkaita
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
97
Maaliskuu 2014
kohteita, mutta reitin läheisyydessä on tiedossa kaksi liito-oravan elinaluetta
(Enviro 2008, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013).
Kuva 10.6. Voimajohtoreitti B sijoittuu olemassa olevaan linja-aukeaan, jota levennetään
(Korpelankylä, Metsärannan pelto). (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
Kristinestad -sähkönsiirtoaseman itäpuolella johtoreittivaihtoehto B sijoittuu Tegelbruksbacken (SCI, FI0800140) ja Pohjoislahden Metsä (SCI, FI0800154) Natura-alueiden pohjoispuolelle. Alueet on liitetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin velvoitteiden perusteella (Valtion ympäristöhallinto 2013b).
Voimajohtoreittien alueella ei ole tiedossa arvokkaiden luontotyyppien (LSL 29§,
MetsäL 10§ tai VesiL 11§) ja uhanalaisten tai muutoin arvokkaan kasvilajiston
esiintymiä. Johtoreittien edustavuudeltaan ja luonnontilaltaan parhaat luontotyypit ja monipuolisin kasvillisuus keskittyvät kappaleessa 10.1.3.2. esiteltyjen
arvokkaiden luontokohteiden alueille. Näille alueille keskittyvät johtoreittien alueella esiintyvien luontotyyppien ja kasvillisuuden luonnonsuojelulliset arvot.
Näiden rajattujen kohteiden ulkopuolilla luonnonympäristö on luontotyypeiltään
ja kasvillisuudeltaan tavanomaista ja alueelle tyypillistä.
10.1.3.2
Arvokkaat kasvillisuuskohteet tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien alueilla
Suoalueet (yhteensä noin 4 km2)
Hankealueelle sijoittuu viisitoista luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta, osittain ojittamatonta ja vähäpuustoista suoaluetta. Suokohteet muodostavat
noin viidesosan koko hankealueen pinta-alasta. Osa suokohteista on pieniä,
hieman yli hehtaarin kokoisia ja suurin on noin 2,5 neliökilometrin laajuinen
Stormossenin keidassuokokonaisuus. On huomioitava että melkein kaikki suot
ovat vähintään osittain ojitettuja tai niiden reunavyöhykkeet ojitettuja ja jäljelle
jääneet ojitetut osuudet ovat sen takia menettäneet aikaisemmat tilansa ja/tai
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
98
Maaliskuu 2014
luonnontilaisuutensa. Laajoilla suoalueilla esiintyy kuitenkin monipuolisesti eri
suoluontotyyppejä ja suokasvilajistoa. Luonnontilaltaan edustavin on Stormossen (Kuva 10.11, kohteet 1a). Stormossenin suoalue arvioidaan maakunnallisesti arvokkaaksi, sillä alueella esiintyy useita uhanalaisia luontotyyppejä sekä silmälläpidettävää (NT) ja lintudirektiivin liitteen I lajistoa. Stormossenin reunavyöhyke on aikoinaan ojitettu.
Muita kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan edustavia suokohteita ovat Töyrenkeitaan eteläosat, Etelämäenkeidas, Maalmosankeidas, Långängsmossen ja Trindmossen (Kuva 10.11, kohteet 1a). Kyseiset suot ovat sellaiset, joiden osa-alueet
tai reunavyöhykkeet on ojitettu mutta keskiosat on jätetty ojittamatta. Suoalueiden keskiosissa on nähtävillä ruoppa- ja rimpipintojen vuorottelemaa keidasrämettä, jota ympäröivät rahkarämeet, ombotrofiset lyhytkorsinevat ja suon laiteilla isovarpurämeet. Puuttomilla suoalueilla esiintyy myös pieniä kivennäismaa-alueita, joilla kasvaa hyvin luonnontilaista, kitukasvuista mäntypuustoa.
Suoalueilla esiintyviä uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä ovat lyhytkorsirämeet (VU) ja -nevat (NT), saranevat (VU), isovarpurämeet (NT), kangasrämeet (NT) ja ombotrofiset lyhytkorsinevat (NT).
Myös hankealueen pienet suoalueet ovat paikallisesti arvokkaita (Kuva 10.11,
kohteet 1b), joskin ne ovat kärsineet edellä mainittuja 1a-kohteita vieläkin selvemmin ympäröivien metsätalousalueiden ojituksista ja niiden kasvillisuudessa
on havaittavissa kuivumista. Pienten soiden laiteet ovat monin paikoin metsittymässä, mutta niiden keskiosissa esiintyy vielä edustavaa suokasvillisuutta.
Pienialaiset ojittamattomat suoalueet voidaan lukea mahdollisiin Metsälain 10§
tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (kohta 2 d: ”suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous; vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; ja samoin myös niille
sijoittuvat kangasmetsäsaarekkeet (kohta 4: ” kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin
säilynyt muuttumattomana”) ja ne ovat paikallisesti arvokkaita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
99
Maaliskuu 2014
Kuva 10.7. Stormossenin suoaluetta. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
Mikonkeitaan kallioalueet (yhteensä noin 16 ha)
Mikonkeitaan hankealueelle sijoittuu kahdeksan ympäröivistä metsätalousalueista selvästi erottuvaa kallioaluetta, joilla esiintyy varttunutta ja paikoin luonnontilaisen kaltaista kalliomännikköä (Kuva 10.11, kohteet 2). Muita luonnontilaltaan edustavia kallioalueita sijoittuu edellä mainittujen arvokkaiden suokokonaisuuksien yhteyteen ja erityisesti Stormossenin arvokkaalle luonnonalueelle.
Kohteet ovat lisäksi pinta-alaltaan pieniä ja niiden merkitys alueellisen monimuotoisuuden kannalta on vähäinen. Mikonkeitaan hankealueella esiintyvien
kallioalueiden luonnontila on selvästi heikentynyt metsätaloustoimien seurauksena ja luonnonarvoiltaan arvokkaimpia ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina rajattujen alueiden lakiosat. Kallioalueilla puusto on kitukasvuista ja kasvipeite on pääasiassa jäkälää. Alueilla ei esiinny uhanalaista tai silmälläpidettävää kasvillisuutta tai sellaisia uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä, jotka olisivat luonnontilaltaan edustavia. Kallioalueiden irtomaalla
kasvaa paikon myös sammalia, varpuja, ruohoja ja heiniä.
Luonnontilaisina tai sen kaltaisina säilyneet kallioalueet ovat mahdollisia Metsälain 10§ tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (kohta 7: ” karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto”) ja ne ovat paikallisesti arvokkaita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
100
Maaliskuu 2014
Kuva 10.8. Hankealueella esiintyvät kalliometsät ovat hyvin pienialaisia ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat sijoittuvat aivan kallioiden lakialueille. (Kuva: Tiina
Mäkelä / FCG)
Tönijärven luhta (1,5 ha)
Tönijärven etelärannalla esiintyy koivuluhtaa, joka luetaan luontotyyppinä vaarantuneeksi (VU) (Raunio ym. 2008) (Kuva 10.11, kohde 3). Puusto on hieskoivuvaltaista, mutta sekapuuna esiintyy etenkin hieman kauempana rannasta
myös haapaa, kuusta ja mäntyä. Kasvillisuudessa esiintyy tyypillistä luhtalajistoa kuten kurjenjalkaa, vehkaa ja luhtakastikkaa. Alueella on jonkin verran lahoa maapuuta sekä pystypökkelöä, jotka lisäävät myös alueen linnustollisia arvoja. Alueella on vanhoja kiviaitoja.
Tönijärven rantoja kiertävä luhta-alue voidaan lukea Metsälain 10§ tarkoittamiin
erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (kohta 2 e: ”luhdat, joiden ominaispiirteenä
on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä
vaikutus”) ja se luokitellaan paikallisesti arvokkaaksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
101
Maaliskuu 2014
Kuva 10.9. Tönijärven etelärannan luhtaa. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
Kuva 10.10. Moreenilohkareikkoa Antinperkiönmäen läheisyydessä. (Kuva: Tiina Mäkelä /
FCG)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
102
Maaliskuu 2014
Antinperkiönmäen kivikko (0,3 ha)
Hankealueen pohjoisosaan, Kulmakallion ja Antinperkiön mäen väliin sijoittuu
mannerjäätikön kasaama moreenikivikkoalue (Kuva 10.11, kohde 4). Kivenlohkareet ovat metsäsammalten ja poronjäkälien peittämiä. Kivikko sijoittuu nuoreen, mustikkatyypin mäntysekametsään. Kivien väleissä kasvaa nuoria hieskoivuja ja varttuvaa mäntytaimikkoa. Kohteen luonnontila on metsätaloustoimien johdosta heikentynyt.
Kuva 10.11. Tuulivoimapuistoalueella esiintyvät arvokkaat luontokohteet (1a=edustavat,
ojittamattomat suot, 1b=muut ojittamattomat suot, 2=Mikonkeitaan kallioalueet,
3=Tönijärven luhta, 4=Antinperkiönmäen kivikko ja 5=liito-oravan elinalueet).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
103
Maaliskuu 2014
10.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin
10.1.4.1
Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto
Hankkeen myötä osa hankealueesta muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimaloiden rakennusalueilta kaadetaan puustoa yhteensä alle kahdenkymmenen hehtaarin alueelta (noin yksi hehtaari/voimalaitos). Kasvillisuutta raivataan
voimalapaikkojen ohella uusien ja levennettävien huoltoteiden sekä sähkönsiirtoreitin alueelta ja suorat kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat enintään noin
kolmen prosentin alueelle koko hankealueen pinta-alasta mikä vastaa noin 70
hehtaaria. Reunavaikutus muuttaa pidemmällä aikavälillä kasvillisuuden ominaispiirteitä myös hieman laajemmalta alueelta rakentamisalueiden lähiympäristössä. Reunavaikutus voi muuttaa metsän olosuhteita, jonka seurauksena lajisto
muuttuu. Valon ja kosteusolosuhteiden muuttuessa metsälajisto vähenee ja
avoimempien kasvupaikkojen lajit kuten kastikat ja heinät lisääntyvät. Reunavaikutusalueen laajuus on kasvillisuuden osalta muutamien metrien tai korkeintaan viidenkymmenen metrin levyinen. Suorat vaikutukset tavanomaiselle kasvillisuudelle jäävät metsätalousalueella kuitenkin vähäisiksi ja ovat verrattavissa
alueella tehtyihin ja tehtäviin avohakkuisiin.
Alustavissa suunnitelmissa voimalat 9, 10, 12 ja 18 sijoittuvat kuiville kankaille.
Luonnontilaltaan ja edustavuudeltaan kohtalaista kalliometsää menetetään voimaloiden perustusten ja huoltotiestön vaatiman pinta-alan verran. Voimala 14
sijoittuu vastaavan tyyppisen kallioalueen läheisyyteen ja sen rakentaminen voi
aiheuttaa muutoksia kallioalueen ominaispiirteisiin. Kalliokasvillisuutta menetetään myös kallioalueiden kautta voimaloille johtavien huoltoteiden alueilta.
Hankkeen arvioidaan kuitenkin vaikuttavan vain lievästi paikalliseen luonnon
monimuotoisuuteen, koska kallioalueilla esiintyvän kasvillisuuden luontoarvot
ovat nykytilassaan metsätaloustoimien vuoksi selvästi heikentyneet. Kohteet
ovat lisäksi pinta-alaltaan pieniä ja niiden merkitys alueellisen monimuotoisuuden kannalta on vähäinen. Alueilla ei myöskään esiinny uhanalaista tai silmälläpidettävää kasvillisuutta tai sellaisia uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä, jotka olisivat luonnontilaltaan edustavia. Hankealueen arvokkaimmat
kalliometsät sijoittuvat ojittamattomien suoalueiden yhteyteen, jotka säilyvät
hankkeen toteutuessa nykytilaisen kaltaisina. Useita luonnontilaltaan selvästi
edustavampia ja laajempia kalliometsiä säilyy mm. Stormossenin suoalueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
104
Maaliskuu 2014
Kuva 10.12. Kasvillisuus raivataan voimaloiden ja huoltotiestön alueelta. Vaikutukset rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen jäävät vähäisiksi. (Kuva: Tiina Mäkelä /
FCG)
Tuulivoimapuiston rakentaminen voi vaikuttaa rakentamisalueita lähellä olevien
luontotyyppien vesiolosuhteisiin. Muutoksille herkimpiä arvioidaan olevan alueelle sijoittuvat suoluontotyypit. Suoalueita lähin tuulivoimala numero 16 sijoittuu
noin seitsemänkymmenen metrin etäisyydelle ojittamattomasta Paalunevan
suoalueesta. Huoltotiestöä ei sijoiteta suokohteille tai niiden välittömään läheisyyteen. Voimaloiden ja huoltotiestön rakentamisen vaikutukset Paalunevan sekä kaikkien muiden suoalueiden vesitasapainoon arvioidaan vähäisiksi, koska
kaikkia suokohteita ympäröi jo nykyisellään metsäojitus, joka määrittelee ensisijaisesti suokohteiden vesitasapainon. Alustavissa suunnitelmissa rakentamisalueiden ja arvokkaiden luontotyyppien välissä säilyy myös riittävä puustoinen suojavyöhyke. Maakunnallisesti arvokkaalle Stormossenin suolle tai sen välittömään
läheisyyteen ei sijoitu tuulivoimaloita. Vaikutuksia Stormosseniin on tarkasteltu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pyynnöstä vielä erikseen kappaleessa 10.2.
Hanke vaikuttaa myös alueen luonnonympäristön eheyteen. Voimaloiden ja
huoltotiestön metsäkuvioita pirstovan vaikutuksen arvioidaan lisäävän vähäisessä määrin alueella harjoitettavan metsätalouden jo aiheuttamia vaikutuksia. Uusien, raivattavien huoltoteiden vaatima maapinta-ala on pieni olemassa olevaan
metsäautotieverkostoon verrattuna. Hankealueella esiintyvät kallio- ja suoluontotyypit ovat pääpiirteissään alueellisesti melko tavanomaisia ja yleisiä eikä
hankkeella katsota olevan merkittäviä vaikutuksia arvokkaiden luontokohteiden
alueelliseen edustavuuteen. Alueellista merkitystä on Stormossenin suoalueella,
johon ei kohdistu suoria kasvillisuusvaikutuksia ja johon kohdistuvat epäsuorat
kasvillisuusvaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
105
Maaliskuu 2014
10.1.4.2
Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto
Vaihtoehdon 2 vaikutukset hankealueen kasvillisuuteen arvioidaan hyvin samansuuntaisiksi kuin vaihtoehdossa 1, mutta hieman suuremmiksi voimaloiden suuremman määrän vuoksi. Tuulivoimaloiden rakennusalueilta kaadetaan puustoa
yhteensä noin 26 hehtaarin alueelta. Huoltotiestön ja sähkönsiirtoreittien kasvillisuusvaikutukset huomioiden suorat vaikutukset kohdistuvat yli 80 hehtaarin
alueelle, joka on enimmäkseen tavanomaista talousmetsäaluetta.
Vaikutukset arvokkaisiin kasvillisuuskohteisiin ovat samansuuntaisia kuin vaihtoehdossa 1. Alustavissa suunnitelmissa voimalat numero 9, 10, 12, 14 ja 18 sijoittuvat kallioalueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Kalliometsää menetetään voimaloiden perustusten ja huoltotiestön vaatiman pinta-alan verran. Voimala numero 24 sijoittuu Antinperkiönmäen kivikkoalueen läheisyyteen. Kivikkoalue sijoittuu osittain voimalan perustusten alueelta raivattavalle alueelle.
Hankkeen arvioidaan vaikuttavan vain vähäisesti paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena, koska kallio- ja kivikkoalueilla esiintyvän kasvillisuuden luonnontila on nykytilassaan metsätaloustoimien vuoksi selvästi muuttunut ja kohteiden koko ja merkitys alueellisen luonnon monimuotoisuuden
kannalta vähäinen. Hankealueen arvokkaimmat kalliometsät sijoittuvat osittain
ojittamattomien suoalueiden yhteyteen. Suoalueet säilyvät myös hankevaihtoehdon 2 toteutuessa nykytilaisen kaltaisina. Useita luonnontilaltaan selvästi
edustavampia kalliometsiä säilyy mm. Stormossenin suoalueella.
Tuulivoimapuiston rakentaminen voi vaikuttaa rakentamisalueita lähellä olevien
luontotyyppien vesiolosuhteisiin. Muutoksille herkimmiksi arvioidaan alueelle sijoittuvat suoluontotyypit, joihin kohdistuvat kasvillisuusvaikutukset arvioidaan
hankevaihtoehdon 1 tapaan vähäisiksi. Hankealueen pohjoisosaan sijoittuvalle
Tönijärven rantaluhdalle ei arvioida syntyvän vaikutuksia, koska lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle rannasta. Hankevaihtoehdossa 2
hankealueen pohjoisosaan suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat 250–700 metrin
etäisyydelle arvokkaista suoluontotyypeistä eikä suoria tai epäsuoria vaikutuksia
arvioida muodostuvan lähimpänäkään sijaitsevalle kohteelle. Paikallisesti arvokkaiden suoalueiden ja tuulivoimaloiden väliin jää riittävä puustoinen suojavyöhyke sekä useita metsätalouden ojia, joiden arvioidaan ensisijaisesti määrittelevän soiden vesitasapainon. Kivennäismaalle sijoittuvien tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset soiden vesitalouteen arvioidaan hyvin vähäisiksi.
Voimaloiden ja huoltotiestön metsäkuvioita pirstova vaikutus arvioidaan vaihtoehdon 1 tapaan lisäävän vähäisessä määrin alueella toteutettavan metsätalouden metsänrakennetta muuttavia vaikutuksia. Hankealueen pohjoisosa on intensiivisesti hoidettua metsätalousaluetta ja alueella risteilee useita metsäautoteitä.
Yhtenäisempää metsäaluetta sijoittuu Tönijärven lounaispuolelle, jonne ei suunnitelmien mukaan sijoiteta tuulivoimaloita. Kokonaisuudessaan hankevaihtoehdon 2 kasvillisuusvaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi.
10.1.5 Sähkönsiirron vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin
Tarkastelluilla voimajohtoreiteillä ei sijaitse kasvillisuuden kannalta erityisen arvokkaita kohteita, joihin kohdistuvat vaikutukset olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Puustoa raivataan vaihtoehdosta riippuen noin 34100 hehtaarin alueelta ja tavanomaisille talouskäytössä oleville metsäalueille ja
viljelykäytössä oleville peltoalueille kohdistuvat kasvillisuusvaikutukset arvioidaan lieviksi. Vaikutukset ovat verrannollisia alueilla harjoitettavan metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
106
Maaliskuu 2014
Sähkönsiirtoreitti A sivuaa luonnontilaltaan hieman muuttunutta kalliometsikköä
sekä pientä Kaakkoolamminkeitaan keidassuoaluetta (metsäluonnon erityisen
tärkeä elinympäristö). Etäisyyttä kallioalueeseen on noin 40 metriä. Maastonmuodoiltaan korkeammalle sijoittuvalle kallioalueelle ei arvioida aiheutuvan suoria tai epäsuoria kasvillisuusvaikutuksia mahdollisten vesitalouden muutosten
myötä. Voimajohtoreitin rakentamisen arvioidaan vaikuttavan vain vähän Kaakkoolamminkeitaan suoalueen vesitasapainoon, koska suoalue on voimajohtoreitin ympäristössä ojitettua. Rakentamisen aikaiset kasvillisuusvaikutukset (kasvillisuuden survoutuminen) suoalueella ovat väliaikaisia, ja niitä voidaan ehkäistä toteuttamalla rakentamistyöt talvella roudan kantavuutta hyödyntäen. Aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää myös voimajohtopylväiden sijoittelulla. Alueen luonnontilaisuutta heikentää jo alueella olemassa oleva 20 kV sähköjohto.
Sähkönsiirtoreitti B hankealueen pohjoisosasta pohjoiseen Kristiinankaupungin
sähköasemalle sijoittuu olemassa olevan, levennettävän voimajohtoaukean vierelle. Vaikutuksia kohdistuu jo reunavaikutuksen alaisena oleville metsäalueille,
joita joudutaan raivaamaan yhteensä noin 100 hehtaaria. Raivattavan puuston
määrä on selvästi vähäisempi kuin täysin uutta johtoaukeaa raivattaessa. Rakentaminen voi aiheuttaa metsäalueilla metsäojien liettymistä ja kiintoaineksen
kulkeutumista kokoomaojia pitkin vesistöihin.
Kokonaisuudessaan sähkönsiirtoreittien kasvillisuusvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Vaikutuksiltaan suurempi on vaihtoehto B, koska raivattava maa-ala on
vaihtoehtoa A suurempi. Arvokkaisiin kasvillisuuskohteisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kummassakin vaihtoehdoissa vähäisiä.
Kuva 10.13. Kaakkoolammin pohjoispuolelle sijoittuvan Kaakkoolamminkeitaan eteläosat
on ojitettu ja alueelle sijoittuu 20 kV sähköjohto. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
107
Maaliskuu 2014
10.1.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset ovat ominaisuuksiltaan jossain
määrin pysyviä, sillä suunnitellun maankäytön ja maisemoinnin jälkeen alueelle
tyypillinen lajisto ei täysin palaudu, johtuen muutoksista maaperän ominaisuuksissa ja vesitaloudessa. Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus voi kuitenkin kehittyä kohti luonnonmukaisempaa tilaa.
Alueet palautuvat ennen pitkää tavanomaiseksi metsätalousalueeksi.
10.1.7 0-vaihtoehdon vaikutukset
0-vaihtoehdossa hankealueen ja suunniteltujen sähkönsiirtoreittien kasvillisuus
jatkaa luontaista kehittymistään. Tuulivoimahankkeen toteuttamisen kaltaisia
muutoksia alueiden kasvillisuuteen syntyy muun muassa alueilla harjoitettavan
metsätalouden seurauksena.
10.1.8 Vaikutusten lieventäminen
Kasvillisuudelle aiheutuvia vaikutuksia voidaan lieventää ajoittamalla maaperää
voimakkaasti kuluttavat toimenpiteet talviaikaan. Rakennustyöt voidaan myös
suunnitella niin, että raskailla työkoneilla liikutaan varsinaisten rakennuspaikkojen lähiympäristössä mahdollisimman vähän.
10.1.9 Arvioinnin epävarmuustekijät
Kasvillisuusinventoinnit on kohdennettu tuulivoimaloiden alustaville rakennuspaikoille, huoltotiestön alueelle sekä karttatarkastelun perusteella todennäköisesti erityisiä luontoarvoja sisältäville alueille, jolloin osa hankealueella esiintyvästä kasvillisuudesta on jäänyt yleispiirteisemmälle tarkastelutasolle.
Lähtötietoina käytetyn uhanalaisrekisterin tiedot ovat puutteellisia, ja rekisterin
paikkatiedon tarkkuus on toisinaan heikko. On mahdollista, että tuulivoimapuistoalueille sijoittuu inventoinneissa huomioimatta jääneitä uhanalaisten tai harvinaisten kasvilajien kasvupaikkoja tai luontotyyppejä.
Selvitystyön epävarmuustekijät liittyvät myös luonnon vuotuiseen vaihteluun
sekä maastoinventointien rajalliseen kestoon. Inventointitulokset ilmentävät aina hetkellistä luonnon tilaa, joka voi jossain määrin vaihdella vuosittain. Yksittäisten lajien esiintyminen vaihtelee sekä vuodenajan että vuosien välillä, lajille
sopivan elinympäristön asettamissa rajoissa.
Ulottamalla kasvillisuustarkastelu voimaloiden varsinaisten rakennuspaikkojen
ympärillä riittävän etäälle on varmistettu, etteivät voimaloiden rakentamisesta
aiheutuvat välilliset vaikutukset ulotu luonnonympäristöltään arvokkaille alueille.
Lisäksi hankealueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on
paikannettu ja erityisen arvokkaiden kohteiden ympäristöön on jätetty riittävä
suojavyöhyke. Kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat varsinaisia rakentamisalueita ympäröivillä alueilla vähäisiä, joten kasvillisuustarkastelua voidaan
pitää tuulivoimahankkeen vaikutusten arviointiin varsin riittävänä.
10.1.10
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu


Alustavilla rakennuspaikoilla esiintyvä kasvillisuus on pääasiassa nuorta ja
varttuvaa, kuivahkoa ja tuoretta havupuuvaltaista kangasmetsää tai nuorta
taimikkoa.
Tuulivoimapuiston tai sähkönsiirtoreittien alueilla ei ole luonnonsuojelulain
mukaisia arvokkaita luontotyyppejä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
108
Maaliskuu 2014





Hankealueella ei ole tiedossa uhanalaisten kasvilajien kasvupaikkoja.
Hankealueiden arvokkaat luontotyypit ovat kitu- ja joutomaiden kallio-, kivikko- ja suokohteita sekä rantaluhtaa.
Vaikutukset tuulivoimapuistoalueen kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin arvioidaan molemmissa vaihtoehdoissa vähäisiksi, mutta vaihtoehdossa 2 hieman suuremmiksi tuulivoimaloiden ja huoltotiestön suuremman määrän vuoksi.
METSO-kohteisiin ei synny vaikutuksia kummassakaan vaihtoehdossa.
Voimajohdon rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen arvioidaan molemmissa toteutusvaihtoehdoissa vähäisiksi,
mutta vaihtoehdossa B hieman suuremmiksi johtoreitin pituuden vuoksi.
10.2 Vaikutukset Stormossenin suoalueeseen
10.2.1 Nykytila
Stormossen on tyypillinen Pohjanmaan keidassuo, joille luonteenomaista on se,
että turpeen kasvu on kohottanut suon keskiosaa reuna-alueita korkeammaksi.
Keidassoiden ravinne- ja vesitalous perustuu niille satavaan sadeveteen (Salonen 2006). Keidassoiden keskiosissa veden virtaussuunta on suolta poispäin.
Stormossenin keskiosat ovat luonteeltaan keidassoille hyvin tyypillisiä; niillä
esiintyy vetisiä kuljuja, joiden välissä on kuivempia mättäitä eli kermejä. Keskustassa on myös turvepohjaisia allikoita.
Stormossenin laitamilla esiintyy keidassoille tyypillisesti korpia ja nevoja, jotka
saavat ravinteita ja kosteutta myös ympäröivästä maaperästä. Stormossenin
laiteita ympäröi metsäojitus, jonka vaikutus näkyy jossain määrin suokasvillisuudessa. Suon reunoilla esiintyvät suoluontotyypit ovat jossain määrin luonnontilaltaan muuttuneita ojituksen aiheuttaman kuivumisen seurauksena. Sen
sijaan suon keskiosien luontotyyppeihin ympäröivällä ojituksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta ja laajan suoalueen keskiosat ovat yhä luonnontilaltaan
edustavia.
10.2.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset Stormossenin luontoarvoihin
Stormossenin suolle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu tuulivoimaloita.
Neljä lähintä voimalaa (voimalat numero 10, 15, 18 ja 19) sijoittuvat noin 100–
150 metrin etäisyydelle Stormossenin suoalueen reunaosista ja muut voimalat
selkeästi kauemmas. Suoria vaikutuksia suoalueen kasvillisuuteen ei muodostu.
Kaikki voimalat sijoittuvat siten, että niiden ja ojittamattoman suoalueen väliin
jää puustoinen suojavyöhyke, jolle sijoittuu useampia metsätalousojia.
Suon keskiosien kasvillisuudelle ei arvioida muodostuvan vaikutuksia, koska
keskiosat sijoittuvat laiteita korkeammalle eikä niillä esiintyvä kasvillisuus ole
ravinne- ja vesitaloudeltaan riippuvaista suota ympäröivistä alueista. Koska
voimaloiden ja huoltotiestön rakentamisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta suon vesitalouteen (katso kappale 9.4.4 ”Vaikutukset maaperään sekä
pinta- ja pohjavesiin”), ei vaikutuksia arvioida muodostuvan edes suon reunaalueilla esiintyvään kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin.
Tuulivoimalat sijoitetaan kivennäismaa-alueille, jolloin rakennusvaiheessa kiintoainesta kulkeutuu ympäröiviin metsätalousojiin vähemmän verrattuna turvemailla tehtäviin perustustöihin. Kiinto-ainesten suurimmat fraktiot liettyvät ojien
pohjiin nopeasti veteen sekoittumisen jälkeen ja pienimmät hiukkaset laimentuvat etäisyyden kasvaessa voimalasta poispäin. Suoalueen suuntaan pintavesiä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
109
Maaliskuu 2014
valuu vain suon kaakkoispuolisilta valuma-alueilta. Mahdollisten kiintoaineshuuhtoumien arvioidaan kulkeutuvan metsätalousojia pitkin Stormossenin suoalueen sivuitse eikä niillä arvioida olevan vaikutusta suon laiteiden ravinnetasapainoon.
Kokonaisuudessaan tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia laajan suokokonaisuuden kasvillisuuteen ja luontoarvoihin. Aiheutuvat
vaikutukset arvioidaan lähinnä maisemallisiksi.
10.3 Vaikutukset linnustoon
10.3.1 Vaikutusmekanismit
Tuulivoimaloilla, niiden huoltotiestöllä ja sähkönsiirtojärjestelmillä voi olla erityyppisiä vaikutuksia linnustoon ja lintujen pesimäalueisiin voimaloiden rakentamisen, toiminnan ja purkamisen aikana. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset
voidaan jakaa karkeasti kolmeen tyyppiin, joiden vaikutusmekanismit eroavat
oleellisesti toisistaan (Koistinen 2004):



rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon
häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä
alueilla ja muuttoreiteillä sekä
törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon sekä lintupopulaatioihin.
Merkittävin pesimälinnustoon vaikuttava tekijä on elinympäristöjen häviäminen
ja pirstoutuminen. Elinympäristön häviäminen on yksittäisen voimalan osalta
paikallista ja pienialaista. Elinympäristöjen häviäminen koskee myös muuttolintuja, jos tuulivoimapuistoa suunnitellaan lintujen suosimien levähdys- ja ruokailualueiden lähistölle (Koistinen 2004, BirdLife Suomi 2010).
Tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikaiset häiriö- ja este- sekä törmäysvaikutukset kohdistuvat sekä lähiympäristössä pesiviin että hankealueen
kautta muuttaviin lintuihin. Rakennusaikainen häiriö on lyhytaikaista, mutta
voimaloiden toiminnasta aiheutuva häiriö on luonteeltaan pitkäkestoista ja se
ajoittuu koko tuulivoimapuiston toiminta-ajalle. Vaihtelut eri lajien häiriöherkkyydessä ovat suuria.
Estevaikutus kohdistuu alueella pesiviin, levähtäviin ja ruokaileviin lintuihin, jotka liikkuvat jatkuvasti tuulivoimaloiden vaikutusalueella. Tällä voi olla merkitystä lintujen energiatalouden kannalta erityisesti silloin, kun laajat tuulivoimapuistot sijoittuvat lintujen pesimä- ja ruokailualueiden väliin. Muuttavilla linnuilla estevaikutus lienee vähäisempi, koska ne voivat todennäköisesti helpommin nostaa korkeutta ja ylittää tai kiertää muuttoreitilleen osuvat voimalat (Koistinen
2004).
Potentiaalisesti merkittäviä linnustovaikutuksia ovat myös voimaloihin tapahtuvat törmäykset, jotka todennäköisesti aiheuttavat linnun kuoleman.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
110
Maaliskuu 2014
Kuva 10.14. Linnuilla on riski törmätä tuulivoimalan pyöriviin lapoihin (kuvassa harmaahaikara). (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
Sähkönsiirron vaikutusmekanismit
Tuulivoimapuiston tuottaman energian siirtämiseksi on rakennettava myös sähkönsiirtoreitti voimajohtoineen. Sähkönsiirron linnustovaikutukset ilmenevät tuulivoimaloiden tapaan lähinnä elinympäristöjen muutosten kautta, ja vaikutusten
suuruus riippuu mm. voimajohtoreitin pituudesta, raivattavan johtoaukean leveydestä ja reitin varrelle sijoittuvien elinympäristöjen laadusta.
Ilmajohdot aiheuttavat linnuille myös riskin törmätä voimajohtoihin. Lintujen on
todettu törmäävän voimalinjoihin, teleliikennemastoihin ja korkeisiin rakennuksiin erityisesti peitteisessä ympäristössä, mutta toisaalta myös avoimilla alueilla
(Drewitt & Langston 2006). Törmäysten todennäköisyys kasvaa paikoissa, missä
lintuja liikkuu runsaasti, kuten lintujen suosimien kosteikoiden tai levähdys- ja
ruokailualueiden läheisyydessä. Törmäyksiä arvioidaan tapahtuvan lukumääräisesti eniten yöllä (Ellermaa 2011, Koistinen 2004).
10.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Pesimälinnusto
Lähtötietoja hankealueen linnustosta on kerätty mm. seuraavista lähteistä:

Ympäristöhallinnon OIVA – ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille
(ympäristönsuojelualueet ja linnustollisesti tärkeät alueet)

BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBAkohteet)

Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri 2012 (sääksen pesäpaikat)

Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto 2012 (suojelullisesti
arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot)

Valtakunnallinen lintuatlastietokanta 2011 (pesimälajiston yleispiirteet)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
111
Maaliskuu 2014

Lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen YVA-menettelyjen yhteydessä
tehdyt pesimä- ja muuttolinnustoselvitykset (mm. Metsälän tuulivoimapuisto,
sekä Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistot).
Kalasääsken käyttäytymisestä pesintäaikana ja tuulivoimahankkeen mahdollisista vaikutuksista lajiin on haastateltu Suomen sääksisäätiön erityisasiantuntija
Juhani Koivua (puhelinhaastattelu 21.10.2013).
Hankealueen pesimälinnustoa on kartoitettu kesällä 2012 kuudella laskentakerralla kiertäen alustavien voimalapaikkojen ympäristöä ja havainnoiden paikallista maalinnustoa. Selvityksessä tarkkailtiin myös paikallisia, pesiviä petolintuja ja
niiden ravinnonhakuliikehdintää. Kartoitukset painottuivat aikaisen aamun ja
aamupäivän tunteihin, mutta 16. kesäkuuta kartoitettiin ensisijaisesti yöaktiivista linnustoa aikavälillä klo 01-06. Hankealueiden suojelullisesti arvokkaita lintulajeja inventoitiin lisäksi kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella potentiaalisille elinympäristöille kohdennetun sovelletun kartoituslaskennan avulla. Kartoitus
kohdennettiin hieman nykyisestä hankealueesta poikkeavalle alueelle (Kuva
10.2), mutta kartoitettu alue kattaa pääpiirteissään myös myöhemmissä suunnitelmissa tarkentuneen hankealueen. Pesimälinnustokartoituksen on laatinut Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut Oy. Maastotöistä ovat vastanneet
luontokartoittajat Petteri Mäkelä, Markus Lampinen ja Marko Dahlman.
YVA -ohjelmavaiheen jälkeen hankealueeseen lisätyn, Tönijärven itäpuolelle sijoittuvan osa-alueen linnustoa ei ole erikseen kartoitettu, vaan tiedot alueen pesimälinnustosta ja lintujen elinympäristöistä perustuvat kesällä 2013 laadittujen
kasvillisuuskartoituksien aikana tehtyihin yleisiin havaintoihin.
Kalasääsken lentoreittiseuranta
Pesimälinnustokartoitusta on täydennetty vuonna 2013 kalasääsken ruokailulentoreittien seurannalla. Stormossenin suolla pesivän kalasääsken lentoreittejä
seurattiin toukokuun ja elokuun 2013 välisenä aikana yhteensä noin 45 tuntia.
Havaintoja tehtiin kuutena päivänä, kolmesta eri havainnointipisteestä. Seurantajaksot ajoitettiin pesimäkauden eri vaiheisiin (alkukevät, keskikesä ja loppukesä), jotta kesän aikana mahdollisesti muuttuvat ravinnonhankinta-alueet ja
muutokset lentoreiteissä tulisivat huomioiduiksi. Seuranta suoritettiin pesän lähistöltä paikasta, josta oli hyvä näkyväisyys pesälle ja eri ilmansuuntiin. Havainnointipaikat sijoittuivat kuitenkin riittävän etäälle pesästä (etäisyys 250–400
metriä), jotta lintujen normaali käyttäytyminen ei häiriintynyt.
Seurannan aikana havainnot lintujen liikehdinnästä ja lentosuunnista sekä lentokorkeuksista kirjattiin tarkasti ylös. Ravinnonhakulentojen tarkkailu keskittyi
koirassääksen seurantaan, sillä pesimäkauden aikana koiras huolehtii naaraan ja
poikasten ravinnonsaannista. Seurannan aikana tehtiin havaintoja myös naaraan ja myöhemmin kesällä lentopoikasten liikkeistä pesän lähialueella. Töyrenkeitaan alueelle sijoittuvalla sääksenpesällä lentoreittiseurantaa ei tehty, koska
pesä oli kesällä 2013 tehtyjen tarkistuskäyntien (10.5. ja 8.8.2013) perusteella
autio. Sääksiseurannasta on laadittu erillinen raportti, joka on toimitettu yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle.
Metsojen soidinpaikkakartoitus
Hankealueelle tehtiin keväällä 2013 metsojen soidinpaikkakartoitukset. Soidinpaikkakartoituksen maastopäivät olivat: 26.4., 27.4., 28.4. sekä 11.5.2013.
Kartoitukset tehtiin aamun tunteina noin klo 4.00 alkaen ja niihin käytettiin yhteensä noin 30 tuntia. Maastossa tarkistettiin ilmakuva- ja karttatulkinnan pe-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
112
Maaliskuu 2014
rusteella potentiaalisilta soidinpaikoilta vaikuttavia kohteita (mäntykankaat, kallioalueet, mäennyppylät varttuneemmilla metsäalueilla jne.). Kaikki havainnot
kanalinnuista ja mahdolliset merkit soidinpaikoista (uloste/jälkihavainnot) merkittiin ylös gps-paikantimella. Lisäksi haastateltiin alueella liikkuvia metsästäjiä
(Mikonkeitaan metsästäjät ry sekä Vesijärven metsästysyhdistys ry) sekä luontoharrastajia ja kyseltiin tietoja vanhoista soidinpaikoista. Myös haastattelujen
perusteella tietoon saadut vanhat soidinpaikat tarkistettiin maastossa. Soidinpaikoista on laadittu erillinen liitekartta, joka on toimitettu yhteysviranomaisena
toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Sääksen ruokailulentoreittiseurannasta ja metsojen soidinpaikkakartoituksesta on vastannut biologi, FM Tiina
Mäkelä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.
Käytännössä metson soidinpaikka muodostuu soidinkeskuksesta, jossa parittelu
tapahtuu, sekä sitä ympäröivistä kukkojen soidinreviireistä, joiden koko on jopa
2-3 hehtaaria (Myllymäki 2004). Metson soidinalueet rajattiin maastoinventointien sekä metsästysseurojen haastattelujen perusteella. Tarkistetut, mahdolliset
metson soidinpaikat arvotettiin seuraavalla luokituksella, tarkastelualueena noin
500 metrin halkaisija (luokitus: FCG, Minna Tuomala):
I: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää maastossa selkeästi erottuvan soidinkeskuksen. Alue voidaan tulkita havaintojen perusteella yli viiden
kukon soitimeksi. Soidinaikaisia havaintoja useista yksilöistä sekä ympäristössä runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä.
Alueella viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista.
II: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää selkeästi hahmotettavan
soidinkeskuksen. Soidinaikaisia havaintoja 1-4 kukosta sekä selkeitä merkkejä ympäristössä; runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai
höyheniä. Mahdollisesti myös viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista.
III: Ympäristön perusteella mahdollinen soidinpaikka. Alue on ilmoitettu aiempien havaintojen perusteella soidinpaikaksi, tarkistuksessa ei havaintoja
lajista ja selkeää soidinkeskusta ei hahmoteta. Ympäristössä hakomispuita
ja jätöksiä. Lähialueella havaittu yksittäisiä lintuja päiväreviireillä.
IV: Ympäristön perusteella tuhoutunut soidinpaikka. Aiemmin tiedossa ollut soidinkeskus, joka nykyisin metsätalouden vahvasti muuttama. Lähimaastosta ei hahmotettavissa selkeää uutta soidinpaikkaa. Ei havaintoja metsoista tai yksittäisiä havaintoja kauempana päiväreviireillä.
Muuttolinnusto
Hankealueen kautta ja sen lähialueilla kulkevaa lintujen kevätmuuttoa on tarkkailtu 19.3 – 28.5.2012 yhteensä neljänätoista päivänä (noin 70 h). Muutontarkkailua suoritettiin vaihtelevasti viiden eri havainnoijan toimesta pääasiassa
neljästä eri havainnointipisteestä (Kuva 10.15). Alueen kautta kulkevaa syysmuuttoa on tarkkailtu 7.8–10.11.2012 yhteensä 31 päivänä (noin 155 h). Havainnointia suoritettiin vaihtelevasti kahden eri henkilön toimesta pääasiassa
kolmesta eri havainnointipisteestä (samoja kuin keväällä). Lentävistä linnuista
kirjattiin lajin ja yksilömäärän lisäksi ohituspuoli, ohitusetäisyys, lentokorkeus,
lentosuunta ja suuremmilta linnuilta mahdollisuuksien mukaan puku todellisen
yksilömäärän selvittämiseksi. Lentokorkeuden arvioinnissa käytettiin hyväksi
puuston pituutta ja aiempaa kokemusta. Lentokorkeus merkittiin kolmiportaisella asteikolla: 1=suunniteltujen tuulivoimaloiden lapakorkeuden ali (alle 65 metriä), 2=lapojen korkeudelta (riskikorkeus) (65–175 metriä) ja 3=lapakorkeuden
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
113
Maaliskuu 2014
yli (yli 175 metriä). Ohitusetäisyys kirjattiin alueen rajoja silmällä pitäen kolmiportaisella asteikolla: 0=alle kilometrin päästä alueen ohi tai 1=kaukaa, yli kilometrin päästä alueen ohi.
Muuttolinnustoselvitysten avulla arvioitiin kulkeeko alueen kautta merkittäviä
lintujen muuttoreittejä, mitkä lajit muuttavat alueen kautta ja millä korkeudella
linnut ylittävät hankealueen. Muuttolintuselvityksen on laatinut VarsinaisSuomen luonto- ja ympäristöpalvelut Oy. Maastotöistä ovat vastanneet luontokartoittaja Petteri Mäkelä, Markus Lampinen sekä Marko Dahlman.
Kuva 10.15. Muutonseurannan havainnointipaikat.
Arviointi
Linnustovaikutusten arviointi perustuu hankealueen linnustosta saatavilla oleviin
lähtötietoihin sekä vuosina 2012 ja kesällä 2013 tehtyihin selvityksiin. Suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutuksia alueen pesimälinnustoon, alueella talvehtivaan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
114
Maaliskuu 2014
linnustoon sekä alueen kautta muuttavaan linnustoon on arvioitu hyödyntämällä
tuulivoiman linnustovaikutuksista julkaistua tuoreinta kirjallisuustietoa.
Linnustovaikutusten arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota Suomen uhanalaisiin lintulajeihin (Rassi ym. 2010), Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I
lajeihin (79/409/ETY) sekä Suomen luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) ja
luonnonsuojeluasetuksen (14.2.1997/160) perusteella uhanalaiseksi ja erityistä
suojelua vaativiksi säädettyihin lajeihin sekä alueellisesti ja paikallisesti harvinaisiin lajeihin. Erityishuomiota kiinnitettiin lajeihin, joita yleisesti pidetään tuulivoiman riskilajeina esimerkiksi törmäysvaikutusten vuoksi kuten kurki, joutsenet, hanhet, kuikkalinnut ja suuret petolinnut tai elinympäristövaikutusten vuoksi kuten kanalinnut.
Mikonkeitaan hankealueelta ei laadittu muuttolinnuston törmäysmallinnuksia.
Tuulivoimapuistojen YVA-menettelyjen yhteydessä laadittujen törmäyslaskelmien tulokset ovat usein melko alhaisia, mikäli hankealueella ei ole havaittu todella merkittävää muuttavien tai tuulivoima-alueen kautta ruokailualueilleen siirtyvien lintujen liikehdintää. Mikonkeitaan hankealueen kevät- ja syysmuuttoselvityksissä havaitun muuttolinnuston määrä ei ole erityisen suuri, joten mallinnusten ei näin ollen toisi lisäarvoa muuttolinnustovaikutusten arviointiin. Mallinnus
olisi lisäksi voitu laatia melko rajoitetulle lajistolle.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan yhteen tuulivoimalaan törmää keskimäärin 2,3 lintua vuodessa (Rydell ym. 2012). Kirjallisuudessa esitetyt törmäysluvut vaihtelevat kuitenkin hyvin paljon: 0,01 yksilöstä vuodessa jopa yli 60 yksilöön vuodessa voimalaa kohti (mm. Lucas ym. 2007,
BirdLife Suomi 2010). Siellä, missä lintuja on paljon ja voimalat on sijoitettu lintujen suosimien lentoreittien läheisyyteen, voi törmäyksiä tapahtua varsin usein.
Mikonkeitaan hankealueen tapauksessa on päädytty käyttämään oletusta, että
2,3 lintua törmää tuulivoimalaan vuodessa (Rydell ym. 2012). Arvio käsittää koko lintulajiston läpi vuoden tapahtuvan liikehdinnän ja on monessa tapauksessa
suurempi kuin voimalakohtaisen törmäysmallinnuksen tulos. Voimakkaiden länsituulten seurauksena lintujen muuttoreitit voivat siirtyä idemmäs, jolloin Mikonkeitaan tuulivoima-alueen kautta voi joinain vuosina muuttaa havaittua runsaammin lintuja. Linnuston törmäysvaikutuksia on käsitelty kappaleessa 10.3.4
”Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon” ja päämuuttoväylien siirtymistä yhteisvaikutusten yhteydessä kappaleessa 17.6.3.
Arvioinnissa on lisäksi on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia lähialueiden linnustollisesti arvokkaiden alueiden (mm. Natura- ja FINIBA -alueet) lajistoon ja suojeluperusteisiin (kappale 10.5). Lähistön muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset linnustoon on arvioitu sillä tarkkuudella kuin se käytettävissä olevan
aineiston perusteella on mahdollista (kappale 17.5 ”Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset”). Vaikutusarvioinnit on laadittu asiantuntija-arviona ja niistä on
vastannut biologi FM Tiina Mäkelä Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.
10.3.3 Nykytila
10.3.3.1
Pesimälinnusto
Pesimälinnuston yleiskuvaus
Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006–2010
(Valkama ym. 2011). Mikonkeitaan hankealue sijoittuu lintuatlaksessa Kristiinankaupungin Metsälän (ruutu 689:321, selvitysaste erinomainen) sekä Isojo-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
115
Maaliskuu 2014
en Vesijärven (Ruutu 689:322, selvitysaste erinomainen) atlasruuduille, joissa
havaittiin atlaksen aikana yhteensä 126 lintulajia, joista 117 lajia tulkittiin ruudun alueella varmasti tai todennäköisesti pesiviksi. Alueen pesivän maalinnuston
keskitiheydeksi on arvioitu noin 175–200 paria neliökilometrillä (Väisänen ym.
1998). Atlasruutujen kattama alue on tuulivoimapuiston suunnittelualuetta
huomattavasti laajempi ja elinympäristöiltään monipuolisempi, minkä vuoksi
suunnitellun tuulivoimapuiston alueella esiintyvien lajien määrä on atlasruudun
lajimäärää pienempi.
Hankealueelle tehdyissä pesimälinnustokartoituksissa havaittiin 67 varmasti tai
todennäköisesti pesivää lintulajia. Joidenkin lajien pesäpaikka sijaitsee todennäköisesti hankealueen ulkopuolella, mutta näiden lajien reviirit ulottuvat selvästi
myös hankealueelle (mm. mehiläishaukka). Kartoituksen perusteella alueella
esiintyvä lintulajisto edustaa pääasiassa Suomessa hyvin yleisinä ja runsaslukuisina esiintyviä havumetsälajeja. Lajiston yksipuolisuus johtunee siitä, että hankealueen elinympäristöt ovat pääpiirteissään melko intensiivisesti hoidettuja talousmetsäalueita, jotka eivät ylläpidä erityistä linnustollista monimuotoisuutta.
Alueen linnustoa monipuolistavat hieman harvapuustoiset suoalueet, joilla pesii
vähälukuisena huomionarvoisempaa suolintulajistoa. Kaikki pesimälinnustokartoituksissa havaitut lajit on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 10.1).
Hankealueella runsaimpina esiintyviä lintulajeja ovat tavanomaiset havumetsälajit kuten metsäkirvinen, punarinta, pajulintu, vihervarpunen ja peippo. Hieman
vähälukuisempina esiintyvät mm. käpytikka, kulorastas, harmaasieppo ja hippiänen. Lehtimetsien lajistoa kuten mustapääkerttua, lehtokurppaa ja sinitiaista
alueella esiintyy satunnaisemmin.
Taulukko 10.1. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston suunnittelualueella vuosina 2012 ja 2013
todennäköisesti ja varmasti pesivinä havaitut lintulajit (IUCN=uhanalaisuusluokka,
EVA=kansainvälinen vastuulaji, EU=lintudirektiivin liite I, Alue 2a=alueellisesti uhanalainen). Pesimälinnustokartoituksissa havaitut lajit, jotka pesivät hankkeen vaikutusalueella, mutta eivät todennäköisesti pesi hankealueen sisäpuolella on kursivoitu.
Alue
Laji
IUCN
EVA
EU
Biotooppi
2a
Hippiäinen
Havumetsät
Punarinta
Havumetsät
Pikkukäpylintu
Havumetsät
Pyy
EU
Havumetsät
Töyhtötiainen
Havumetsät
Vihervarpunen
Havumetsät
Metsäviklo
Havumetsät
Leppälintu
EVA
Havumetsät
Laulurastas
Havumetsät
Rautiainen
Havumetsät
Närhi
Havumetsät
Tiltaltti
Havumetsät
Viirupöllö
EU
Havumetsät
Kehrääjä
EU
RT
Havumetsät
Nuolihaukka
Havumetsät
Isokäpylintu
EVA
Havumetsät
Punatulkku
Havumetsät
Laulujoutsen
EU
Karut sisävedet
Sinisorsa
Karut sisävedet
Rantasipi
NT
EVA
Karut sisävedet
Tavi
EVA
Karut sisävedet
Telkkä
EVA
Karut sisävedet
Kalalokki
Karut sisävedet
Kuikka
EU
Karut sisävedet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
116
Maaliskuu 2014
Laji
IUCN
Kalasääski
Taivaanvuohi
Mustarastas
Lehtokurppa
Sinitiainen
Mehiläishaukka
Mustapääkerttu
Pyrstötiainen
Peippo
Pajulintu
Metsäkirvinen
Käki
Punakylkirastas
Talitiainen
Harmaasieppo
Hömötiainen
Käpytikka
Kirjosieppo
Korppi
Teeri
Käenpiika
Järripeippo
Urpiainen
Keltasirkku
Sepelkyyhky
Haarapääsky
Viherpeippo
Hiirihaukka
Kuovi
Pensastasku
räkättirastas
Varis
Hernekerttu
Pikkulepinkäinen
Kurki
Kapustarinta
Niittykirvinen
Liro
Isolepinkäinen
Riekko
Puukiipijä
Metso
Palokärki
kulorastas
NT
EU
VU
EU
NT
NT
EVA
EVA
EU
Alue
2a
EU
RT
VU
EU
EVA
NT
EU
EU
RT
NT
NT
EVA
NT
NT
RT
EU
EVA
EU
EU
RT
Biotooppi
Kosteikot
Kosteikot
Lehtimetsät
Lehtimetsät
Lehtimetsät
Lehtimetsät
Lehtimetsät
Lehtimetsät
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Metsien yleislajit
Pellot ja rakennetut maat
Pellot ja rakennetut maat
Pellot ja rakennetut maat
Pellot ja rakennetut maat
Pellot ja rakennetut maat
Pellot ja rakennetut maat
Pellot ja rakennetut maat
Pellot ja rakennetut maat
Pellot ja rakennetut maat
Pensaikot ja puoliavoimet maat
Pensaikot ja puoliavoimet maat
Suot
Suot
Suot
Suot
Suot
Suot
Vanhat metsät
Vanhat metsät
Vanhat metsät
Vanhat metsät
Suojelullisesti arvokas pesimälajisto
Mikonkeitaan hankealueella esiintyvät, suojelullisesti arvokkaat lintulajit edustavat lähinnä suoelinympäristöjen, mutta myös metsien lajistoa. Lähtötietojen ja
maastokartoitusten perusteella alueella ei pesi valtakunnallisesti uhanalaisiksi
määriteltyjä lajeja (Rassi ym. 2010), mutta alueellisesti uhanalaisiksi (eteläboreaalisen Pohjanmaan rannikkomaa) on luokiteltu järripeippo, kapustarinta, liro,
metso ja riekko. EU:n lintudirektiivin liitteen I (79/409/ETY) lajeja ovat kalasääski, pyy, teeri, metso, viirupöllö, kehrääjä, pikkulepinkäinen, kurki ja palokärki. Osa edellä mainituista lajeista on luokiteltu myös silmälläpidettäviksi. Silmälläpidettäviä pesimälajeja ovat myös niittykirvinen sekä käenpiika. Kansain-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
117
Maaliskuu 2014
välisiin erityisvastuulajeihin kuuluvat lisäksi leppälintu, isokäpylintu ja kuovi.
Hankkeen vaikutuspiirissä Tönijärvellä pesii karujen sisävesien lajeja kuten rantasipi (NT) sekä mahdollisesti myös kuikka (dir). Tönijärvellä pesivät myös kansainväliset vastuulajit tavi ja telkkä. Suojelullisesti arvokkaiden lajien havaintopaikat on esitetty kuvassa (Kuva 10.17).
Hankealueella tai sen vaikutusalueella on tiedossa myös hiirihaukan (VU), mehiläishaukan (VU), nuolihaukan, tuulihaukan ja kanahaukan reviirit. Mehiläishaukan ja hiirihaukan reviirit ulottuvat osittain hankealueelle, mutta pesäpaikat
sijoittuvat todennäköisesti hankealueen ulkopuolelle. WWF:n merikotkarekisterin
mukaan hankealueen läheisyydessä ei ole tiedossa merikotkan pesäpaikkoja.
Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan hankealueella on
tiedossa yksi kalasääsken pesä ja hankealueen lähiympäristössä 1-3 kilometrin
etäisyydellä kolme muuta sääksen pesäpaikkaa (Rengastustoimisto 2012). Suojelusyistä pesien sijaintia ei ole selostuksessa esitetty.
Stormossenin suoalue on hankealueen linnustollisesti arvokkain alue, jolla pesivät mm. kalasääski, kapustarinta, riekko, teeri, niittykirvinen ja liro. Muuta
Stormossenin alueella pesivää lajistoa edustava mm. tuulihaukka, nuolihaukka,
isolepinkäinen ja sinisorsa. Alueella levähtää myös jonkin verran muuttolinnustoa kuten pikkukuovi (RT) ja mustaviklo. Hankealueen pienemmillä soilla esiintyy vain vähän suolintulajistoa (mm. kapustarinta ja kurki) ja pienten soiden
merkitys suolinnuston elinympäristönä on alueellisesti melko vähäinen.
Hankealueen kanalintukannat ovat melko korkeat ja teeri ja metso esiintyvät
alueella runsaina. Pyy on hankealueella yleinen, mutta riekko esiintyy hyvin
harvinaisena (Stormossenin havainto koskee kahta yksilöä).
Kuva 10.16. Hankealueella esiintyy melko vahva metsokanta. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
Metsojen soidinpaikkakartoituksessa ei löydetty suuria (vähintään viiden metsokukon) soitimia. Hankealueen länsiosassa havaittiin II-luokan metson soidin-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
118
Maaliskuu 2014
alue, jossa oli soidinalueella soidintoimintaa ainakin kahtena inventointiaamuna.
Enimmällään kohteella soi kolme metsokukkoa ja soitimelle saapui viisi koppeloa. Soidinalue sijoittuu varttuvalle sekametsäalueelle ja soidinkeskus sijoittuu
hankealueelle johtavalle pienehkölle metsäautotielle.
Hankealueen pohjoisosista on tiedossa kaksi III-luokan metson soidinaluetta,
joilla on havaittu metsästysseuran edustajien mukaan soivia lintuja useina vuosina. III-luokan soidinalueiden läheisyydessä havaittiin maastokartoituksissa
yhdestä kahteen metsoa päiväreviirillä. III-luokan soidinalueet sijoittuvat iältään
melko nuorelle, mäntyvaltaiselle talousmetsäalueelle. Edellisten lisäksi hankealueen luoteispuolella, Sandvikintien läheisyydessä, havaittiin yksinäinen soiva
metsokukko.
Metson tiedossa olevat merkittävät soidinpaikat on esitetty suojeluperusteellisista syistä erillisellä liitekartalla (liite 9) joka esitetään vain yhteysviranomaisille.
Teeri on soidinpaikkansa suhteen joustavampi ja lajin soidinalueita sijoittuu
hankealueen soille ja avohakkuille sekä läheisille pelloille. Riistakanalintuja on
käsitelty myös kappaleessa 10.6 ”Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen”.
Kalasääsken lentoreitit
Rengastustoimiston tietokannan ja maastokartoitusten mukaan kalasääski on
pesinyt Mikonkeitaan suunnittelualueen eteläosissa, Stormossen -nimisellä suoalueella sijaitsevassa tekopesässä ainakin vuosina 2010, 2011 ja 2013. Töyrenkeitaan suoalueella (noin kilometri suunnittelualueen luoteispuolella) sijaitseva
pesä on ollut pesintäkäytössä vuosina 2006–2008 ja 2010–2012. Vuonna 2013
Töyrenkeitaan pesä oli autio. Sääksellä on käytössään yleensä useita vaihtopesiä, ja laji voi pesiä Töyrenkeitaan alueella jälleen tulevina vuosina.
Stormossenin suoalueella oleva pesä sijaitsee avoimen suoalueen reunaosissa,
matalahkossa suomännyssä. Lentoreittiseurannan aikana koiraan ravinnonhakumatkojen havaittiin suuntautuvan pääasiassa luoteeseen (NW) ja länsiluoteeseen (NWW). Kerran koiraan havaittiin lähtevän suoraan länteen ja kaksi kertaa
pohjoiseen. Lentoreittiseurannan aikana ei ollut kertaakaan viitteitä siitä, että
koiras olisi lähtenyt ravinnonhakulennolle etelään tai itään. Kesän eri vaiheissa
(alkukevät, keskikesä ja loppukesä) koiraan lentosuunnissa ei havaittu merkittäviä eroja, vaan ravinnonhakulennot suuntautuivat seurannan perusteella samoille alueille läpi kesän.
Naaras pysytteli kaikkina seurantapäivinä hyvin tiiviisti pesän lähituntumassa.
Ajoittain se kuitenkin teki lyhyitä partiolentoja pesän lähiympäristöön ja vieraili
tällöin myös seurantapisteiden läheisyydessä sekä pesän itäpuoleisella metsäalueella lentokykyiset poikaset kiertelivät elokuussa tiiviisti pesän välittömässä
läheisyydessä. Satunnaiset lentoharjoittelureitit ulottuivat enimmillään noin 300
metrin etäisyydelle pesäpuusta. Koiraan palatessa ravinnonhakumatkalta poikaset lensivät pesälle vastaanottamaan kalaa.
Lentoreittiseurannan tulosten perusteella sääksikoiraan pääasialliset ravinnonhakulennot suuntautuvat luoteeseen ja länsiluoteeseen sekä pohjoiseen. Edellä
mainituissa ilmansuunnissa, noin 2-4 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Pieni ja
Iso Santajärvi, jotka ovat rannoiltaan pääosin asumattomia, osittain ruovikkorantaisia ja hieman reheviä. Pieni ja Iso Santajärveä voidaan pitää siten sääkselle hyvin potentiaalisina saalistusalueina. Hieman yli kymmenen kilometriä pesäpuun luoteispuolelle sijoittuvat rehevät ”lintujärvet” Härkmerifjärden sekä
Syndersjön, jotka ovat tunnettuja sääksien suosimia saalistusalueita (Suupohjan
lintutieteellinen yhdistys 2002). On hyvin mahdollista, että Stormossenilla pesi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
119
Maaliskuu 2014
vä sääksikoiras käy saalistamassa ainakin toisinaan myös näillä järvillä. Pesäpaikalta Pohjanlahden rannikolle on etäisyyttä lyhimmillään noin 14 kilometriä.
Etäisyys on sääksen ravinnonhakumatkaksi vielä kohtuullinen ja osa sääksikoiraan länteen ja luoteeseen suuntautuvista ravinnonhakulennoista voi siten
kohdistua rannikon kalavesille. Tarkempi selvitys lentoreittiseurannan tuloksista
on esitetty seurannasta laaditussa erillisraportissa, joka on toimitettu yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle.
Kuva 10.17. Pesimälinnustokartoituksissa kesällä 2012 ja kesällä 2013 havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit.
Töyrenkeitaan alueella viimeksi vuonna 2012 pesineen sääksen lentoreittejä ja
ruokailualueita ei seurattu maastossa vuonna 2013. Linnun lentoreitteihin on
kiinnitetty huomiota Mikonkeitaan hankealueen pohjoispuolelle sijoittuvan tuulivoimahankkeen yhteydessä (Ramboll 2012a). Kalasääsken ruokailulentoseurannan perusteella pääasialliset ruokailualueet sijaitsevat rannikolla, mutta osa lennoista
kohdistuu
todennäköisesti
mm.
Isojoen
Vanhakylä-Villamokalankasvatusaltaille ja alueen pienimmille järville. Pääasialliset ravinnonhakulennot eivät seurantatulosten mukaan suuntautuneet suoraan Uttermossan tuulivoimapuiston hankealueelle vaan noudattelivat tiettyjä vakioreittejä esim. ran-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
120
Maaliskuu 2014
nikolle suuntautuneiden lentojen osalta (Ramboll 2012a). Tulosten perusteella
sääksen pääasialliset ruokailulentoreitit suuntautuvat siten myös Mikonkeitaan
hankealueesta poispäin.
10.3.3.2
Muuttolinnusto
Suupohjan rannikko on yksi Suomen tärkeimmistä muuttolintujen kauttakulkuväylistä. Alueen kautta muuttaa satoja tuhansia lintuja sekä keväisin että syksyisin. Muuttolintujen pääväylä seuraa Suupohjan rannikkoa ja useimpien lajien
muuttomäärät pienenevät nopeasti kauempana rannikosta. Joidenkin lajien
päämuutto kulkee kuitenkin pidemmällä sisämaassa ja esimerkiksi kurjen päämuuton tiedetään kulkevan lähellä valtatietä 8. Tästä itään päin muuttolintujen
määrien katsotaan keskimäärin vähenevän. Suupohjassa lintujen muuttoa ohjaavat etenkin viljellyt jokilaaksot ja laajat peltoalueet (Nousiainen 2013). Päämuuttoreittien sijoittumisessa voi olla suurtakin vuosittaista vaihtelua, sillä niihin vaikuttavat mm. vallitsevat tuuli- ja sääolosuhteet.
Kevät- ja syysmuuttoselvitysten perusteella hankealueen yli muuttaa kohtuullisesti lintuja, mutta muuton suurimmat päävirrat kulkevat johtolinjojen puuttuessa noin 10–15 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Pohjanlahden rannikon ohjaamina pääasiassa hankealueen länsipuolitse. Muuttolintuselvityksen jälkeen
hankealueen rajausta on supistettu, jolloin nykyisen hankealueen kautta muuttaneiden lintuyksilöiden määrä on todennäköisesti hieman selvityksessä havaittua vähäisempi.
Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita. Stormossenin suoalueella havaittiin loppukesällä 2013
muutamia syysmuutolla levähtäviä kahlaajalintuja kuten mustavikloja ja pikkukuoveja. Kristiinankaupungin alueella tärkeitä suurten lintujen levähdysalueita
sijoittuu Lapväärttiä ympäröiville peltoalueille kuten Lålbyn pelloille (FINIBA ja
IBA-alue). Pienimuotoisempia levähdysalueita sijoittuu Metsälän Pakankylän pelloille sekä Merijärven peltoalueelle hankealueen pohjoispuolelle. Lähimpien levähdysalueiden ja hankealueen välinen etäisyys on useita kilometrejä.
Kevätmuutto
Kevätmuutontarkkailun aikana havaittiin yhteensä noin 4 800 lintuyksilöä, joista
noin 84 prosentin havaittiin muuttavan hankealueen kautta. Hankealueen itä- ja
länsipuolitse muuttaneita lintuja kirjattiin siis melko vähän, koska havainnointi
keskitettiin ensisijaisesti hankealueen ylittävän muuton rekisteröimiseen.
Koko kevätseurannan aikana havaittiin yhteensä 125 eri lintulajia. Kaikista havaituista yksilöistä yli kolmasosa edusti pieniä varpuslintulajeja ja eniten havaittiin peippoja (noin 30 % kaikista muutonseurannassa havaituista lintuyksilöistä). Muita hankealueen kautta runsaimpina muuttaneita lajeja olivat sepelkyyhky (noin 390 yksilöä), metsähanhi (noin 270 yksilöä), räkättirastas (noin 240
yksilöä), naurulokki (noin 270 yksilöä) ja töyhtöhyyppä (noin 170 yksilöä). Petolintujen, vesilintujen ja kahlaajien muuttomäärät jäivät hyvin vähäisiksi. On
huomattava, että kaikkien muutonseurannassa havaittujen lintulajien yksilömäärät olivat hyvin pieniä suhteutettuna koko Pohjanlahden rannikon kautta
keväisin muuttaviin lintumassoihin.
Havaituista muuttolinnuista noin viidesosa (noin 830 yksilöä) lensi niin sanotulla
törmäysriskikorkeudella ja loput käytännössä sen alapuolella. Riskikorkeudella
lensivät useimmiten töyhtöhyypät, naurulokit ja metsähanhet. Runsaina muuttavat pienet varpuslintulajit muuttivat lähes kaikki riskikorkeuden alapuolella.
Tuulivoimalatörmäyksille alttiista lajeista riskikorkeudella muuttivat useimmiten
meri- ja metsähanhet ja eri petolintulajit (yli 50 % havaituista yksilöistä riski-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
121
Maaliskuu 2014
korkeudella). Riskikorkeuden yläpuolella havaittiin muuttavan hyvin vähän lintuja.
Syysmuutto
Syysmuutontarkkailussa havaittiin yhteensä 128 eri lintulajia ja noin 27 000 lintuyksilöä. Kaikista havaituista linnuista noin 84 prosenttia muutti hankealueen
kautta. Eniten havaittiin pieniä varpuslintulajeja, jotka muodostivat yli 60 %
(yhteensä noin 14 400 lintuyksilöä) kaikista syysmuutolla havaituista linnuista.
Suurin osa näistä oli peippoja ja järripeippoja. Suurikokoisemmista lintulajeista
runsaimpana alueen kautta muuttaa syksyisin kurki, joita havaittiin noin 1 760
yksilöä. Alueen kautta muuttaa syksyllä myös jonkin verran sepelkyyhkyjä ja
rastaita. Petolinnuista runsaimpina muuttavat varpus-, hiiri- ja mehiläishaukat
sekä merikotka, mutta kokonaisuudessaan alueen kautta muuttaneiden petolintujen määrät olivat vähäisiä.
Kaikista hankealueen kautta muuttaneista linnuista noin viidesosa (noin 5 140
yksilöä) lensi törmäysriskikorkeudella ja suurin osa lintuyksilöistä muutti kevään
tapaan riskikorkeuden alapuolella. Riskikorkeudella muuttivat runsaimpina sepelkyyhkyt, naakat ja peipot. Muutolla melko vähälukuisina havaituista, tuulivoimalatörmäyksille alttiista lajeista riskikorkeudella muuttivat useimmiten (yli
50 % havaituista yksilöistä) metsähanhet, merikotkat, kalasääsket sekä muut
petolintulajit.
Suojelullisesti arvokas muuttolinnusto
Hankealueen kautta muuttaneita suojelullisesti arvokkaita lintuja (valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai lintudirektiivin liitteen I
lajeja) havaittiin noin 4 000 yksilöä (31 eri lajia). Suurin osa havainnoista koskee silmälläpidettävää lajistoa (mm. metsähanhi ja naurulokki) sekä lintudirektiivilajeja (mm. kurki). Erittäin uhanalaisiksi määriteltyjen suokukon ja peltosirkun yksilömäärät jäivät seurannoissa hyvin vähäisiksi. Suojelullisesti arvokkaat
lajit, yksilömäärät ja hankealueen riskikorkeudella muuttaneiden yksilöiden
osuus on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 10.2).
Taulukko 10.2. Kevät- ja syysmuuttoseurannoissa havaittujen, suojelullisesti arvokkaiden
lajien yksilömäärät sekä törmäysriskikorkeudella muuttaneiden yksilöiden suhteelliset
osuudet (EN= erittäin uhanalainen, VU= vaarantunut, NT=silmälläpidettävä,
dir=lintudirektiivin liite I, RT=alueellisesti uhanalainen alueella 2a).
Laji
Suojelustatus
Kevät
2012
Riskikorkeudella
muuttaneiden
osuus (%)
Syksy
2012
Riskikorkeudella
muuttaneiden
osuus (%)
Suokukko
EN, dir
8
0
0
-
Peltosirkku
EN
1
0
0
-
Merikotka
VU, dir
59
58
10
60
Maakotka
VU, dir
1
100
0
-
sinisuohaukka
VU, dir
Hiirihaukka
VU
Mehiläishaukka
VU, dir
Hiiri/Mehiläishaukka
VU
Muuttohaukka
VU, dir, RT
Selkälokki
VU
Törmäpääsky
VU
Kivitasku
VU
16
38
2
100
116
68
26
62
72
35
25
56
1
0
0
-
2
100
1
100
0
-
2
0
1
0
0
-
3
0
0
-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
122
Maaliskuu 2014
Laji
Suojelustatus
Metsähanhi
NT
Kaakkuri
NT, dir
Isokoskelo
Tukkakoskelo
Kevät
2012
Riskikorkeudella
muuttaneiden
osuus (%)
Syksy
2012
Riskikorkeudella
muuttaneiden
osuus (%)
287
55
296
53
2
0
0
-
NT
34
53
18
61
NT
0
-
6
67
Kalasääski
NT, dir
14
64
9
78
Naurulokki
NT
3
100
268
68
Niittykirvinen
NT
378
19
0
-
Laulujoutsen
dir
60
30
141
28
Kuikka
dir
43
55
8
53
Ruskosuohaukka
dir
3
100
3
67
Kurki
dir
1761
34
154
27
Kapustarinta
dir, RT
66
70
1
0
Pikkulokki
dir
0
-
6
100
Hiiripöllö
dir
3
0
0
-
Kangaskiuru
dir
1
0
2
50
Punakuiri
dir
14
0
0
-
Pikkukuovi
RT
0
0
2
100
Valkoviklo
RT
1
0
0
-
Järripeippo
RT
97
0
0
-
Lajikohtainen tarkastelu
Lajikohtaisessa tarkastelussa on käsitelty erikseen vain suuret ja tuulivoiman
törmäysvaikutuksille alttiiksi arvioidut sekä hankealueen kautta hyvin runsaina
muuttavat lintulajit.
Kuikkalinnut: Kuikkalintuja eli kuikkia ja kaakkureita havaittiin muuttavan hankealueen kautta erittäin vähän. Kuikan kevätmuutto käsitti lähinnä yksittäisiä
lintuja ja syyspuolen havainnot (alle 50 havaintoa) koskivat suurimmaksi osaksi
hankealueen kautta ruokailualueilleen lentäviä (osittain samoja) lintuja. Noin
puolet havaituista kuikista lensi törmäysriskikorkeudella. Kaakkureista tehtiin
vain yksi havainto loppukesällä, joka koski todennäköisesti myös ruokailualueille
siirtyvää pariskuntaa.
Kuikkalinnut muuttavat Kristiinankaupungin alueella pääosin selvästi avomeren
puolella tai toisinaan myös rannikon tuntumassa, missä muuttavien yksilöiden
päiväsummat voivat nousta 2 000–3 000 yksilöön (Nousiainen 2008). Mikonkeitaan hankealueen kautta muuttaa kuikkalintuja todennäköisesti melko satunnaisesti.
Joutsenet: Hankealueen kautta muutti seurannoissa yhteensä hieman yli 200
laulujoutsenta. Havainnot koskivat suurelta osin paikallisten (osittain samojen)
yksilöiden liikehdintää eri järvien välillä. Pääosa linnuista lensi hyvin matalalla,
törmäysriskikorkeuden alapuolella. Joutsenten syysmuuttoa ei syysmuutonseurannan puitteissa pystytty kunnolla havainnoimaan, koska laulujoutsenet muuttavat tyypillisesti hyvin myöhään syksyllä ja alkutalvella, jolloin seurantaa ei
enää tehty. Kyhmy- tai pikkujoutsenia ei seurannassa havaittu lainkaan.
Joutsenten muutto jakautuu Kristiinankaupungin alueella leveälle sektorille ilman selkeitä päämuuttoväyliä. Pohjanlahden kautta arvioidaan syksyisin muut-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
123
Maaliskuu 2014
tavan noin 20 000 laulujoutsenta (Nousiainen & Tikkanen 2013). Kyhmyjoutsenet muuttavat meren puolella, mutta osa laulujoutsenista muuttaa myös mantereen päällä. Keväällä osa laulujoutsenista saapuu Kristiinan edustalle Ruotsissa
sijaitsevilta levähdyspaikoilta lentäen suoraan Selkämeren yli. Kristiinankaupungin pellot ovat lajille merkittävä levähdysalue (Nousiainen 2008).
Levähdysalueiden sijainti ohjaa osaltaan joutsenten liikehdintää. Tärkeimmät levähdysalueet sijoittuvat Kokonkylään, Kainastolle ja Hangaskylään, jotka sijaitsevat noin 50 kilometriä hankealueen koillispuolella (Nousiainen 2013). Myös
Myrkyn eteläosan pelloilla levähtää jonkin verran joutsenia (etäisyyttä noin 30
kilometriä) (Nousiainen 2013). Jonkin verran joutsenia levähtää toisinaan hankealueen itäpuolella Isojoen Vanhakylän ja Kortteenkylän pelloilla, jonne etäisyyttä on noin 15 kilometriä.
Kurki: Hankealueen kautta keväällä muuttaneiden kurkien määrä oli alle neljäsataa yksilöä ja laji onkin kevätmuutolla usein huomaamaton. Syksyllä kurkien
päämuutto kulki hankealueen länsipuolitse ja vain hajanaisia parvia muutti hankealueen ylitse. Kaikkiaan alueen kautta muutti noin 1 760 kurkea, joista kolmasosa lensi riskikorkeudella.
Kuva 10.18. Kurjen muuttoreitit lähialueen tuulivoimahankkeisiin liittyvien muuttolinnustoseirantojen ja mm. Ahlmanin ja Luoman 2013 mukaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
124
Maaliskuu 2014
Kurkien päämuutto huipentuu syksyisin tyypillisesti yhteen suureen muuttopäivään, jolloin päiväsummaksi kertyy Suupohjan alueella 3 000-7 000 muuttajaa
(Nousiainen 2008). Tämän lisäksi alueen kautta kulkee muutama pienempi
muuttoaalto, jossa muuttaa 1 000 – 3 000 kurkea (Nousiainen 2008). Pienempiä määriä kurkia muuttaa päämuuttopäivien ulkopuolella. Pohjois-Pohjanmaan
alueella etelään matkaavien kurkien yhteismääräksi on arvioitu noin 20 000 yksilöä vuodessa (Hölttä 2013), joista Mikonkeitaan hankealueen kautta muuttaneiden yksilöiden määrä on alle kymmenen prosenttia. Kurkimuutto keskittyy
Suupohjan alueella tyypillisesti valtatien 8 länsipuolelle. Päämuuttoreittien vuosittaiseen suuntautumiseen vaikuttavat kuitenkin vallitsevat tuulet ja länsituulen
vaikutuksesta muuttorintama voi joinakin vuosina siirtyä idemmäs.
Kesäisin Suupohjan alueella viihtyy suurehkojakin luppokurkiparvia, jotka liikkuvat yöpymissoiden ja ruokailupeltojen välillä. Lähin tunnettu luppokurkialue sijoittuu Karijoen Siltanevalle, jonne on etäisyyttä yli 20 kilometriä (Nousiainen
2013).
Hanhet: Muutonseurannassa hankealueen kautta muuttaneet hanhet olivat lähinnä harmaahanhia (ensisijaisesti metsä- ja merihanhia). Keväällä havaittiin
noin 300 ja syksyllä noin 500 muuttavaa hanhea. Noin puolet havaituista yksilöistä lensi törmäysriskikorkeudella. Arktisia hanhilajeja nähtiin hyvin vähän.
Kuva 10.19. Valkoposkihanhi on hankealueella harvalukuinen muuttolintu. (Kuva: Tiina
Mäkelä / FCG)
Lähialueilla toteutetuissa selvityksissä hanhien pääasiallisten muuttoreittien on
todettu sijoittuvan hankealueen ja valtatien 8 länsipuolelle (Torri & Urho 2010,
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Suuri osa metsähanhista muuttaa Ruotsissa olevilta ruokailualueilta suoraan Selkämeren yli Suupohjan alueelle ja jatkaa laajana rintamana rannikkoa seuraillen pohjoiseen (Nousiainen 2008). Metsähanhet levähtävät laulujoutsenten kanssa pitkälti samoilla peltoaukeilla ja ensimmäiset ruokailupellot löytyvät Kristiinankaupungista. Kauhajoen Kainastonjokivarren pelloille hanhet saapuvat enimmäkseen Päntäneen suunnasta (Nousiai-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
125
Maaliskuu 2014
nen 2013, Nousiainen & Taivalmäki 2013). Muuttovirran painopiste noudattelee
karkeasti jokilaaksojen suuntaa (Nousiainen 2013). Porin kautta saapuvista linnuista osa jatkaa suoraan pohjoiseen (Nousiainen 2013). Pohjanmaan ja KeskiPohjanmaan kautta on keväisin arvioitu muuttavan 10 000 – 20 000 metsähanhea (Nousiainen & Tikkanen 2013). Hankealueella havaittu metsähanhimuutto
vastaa 1-3 prosenttia rannikolla tapahtuvasta vuosittaisesta muuttoliikehdinnästä.
Kuva 10.20. Metsähanhien ja laulujoutsenten päämuuttoreitit sekä tärkeät levähdysalueet lähialueen tuulivoimahankkeisiin littyvien muuttolinnustoseurantojen ja mm. Nousiaisen 2013 mukaan.
Sorsalinnut: Muutonseurannassa havaittujen sorsalintujen ja koskeloiden määrät jäivät hyvin vähäisiksi. Hankealueen kautta muutti lähinnä telkkiä, haapanoita sekä isokoskeloita, joiden yhteissummat olivat keväällä muutamia kymmeniä
ja syksyllä noin 380. Sorsalintujen muuttoreitit keskittyvät Suupohjan alueella
lähemmäs rannikkoa. Ns. merilintujen kuten sotkien, allin, haahkan, pilkkasiiven
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
126
Maaliskuu 2014
ja mustalinnun muuttoväylät kulkevat selvästi ulkomeren puolella ja osittain
myös saaristossa (Nousiainen 2008).
Kahlaajat: Kahlaajalintuja muutti hankealueen ylitse keväällä hieman yli kolmesataa ja syksyllä vain noin kahdeksankymmentä yksilöä. Keväällä pääosassa olivat töyhtöhyypät ja kuovit, syksyllä myös kapustarinnat. Noin puolet linnuista
lensi törmäysriskikorkeudella.
Kristiinankaupungin edusta tunnetaan merkittävistä kahlaajamuuttomääristään.
Selvästi mantereen puolelle sijoittuvan hankealueen kautta kulkee kuitenkin
kahlaajamuutosta vain murto-osa, sillä mm. sirrien, viklojen, suokukkojen ja
kuirien päämuuttoväylät sijoittuvat lähemmäs merensaaristoa. Merkittäviä kahlaajien levähdysalueita sijoittuu mm. Kristiinankaupungin Lapväärtin peltoaukeille.
Lokkilinnut: Kevätmuutolla lokkeja havaittiin hankealueen yllä yhteensä noin
kolmesataa yksilöä, joista suurin osa oli naurulokkeja. Lokeista hieman alle puolet lensi törmäysriskikorkeudella. Syysmuutolla lokkeja muutti alueen kautta äärimmäisen vähän.
Naurulokit muuttavat tyypillisesti pieninä parvina ja leveällä rintamalla. Kristiinankaupungin edustalla muuttavia naurulokkeja havaitaan keväisin jopa
30 000 yksilöä (Nousiainen 2008). Suurimmat lokkimuuttomäärät sijoittuvat
usein ulkosaariston tuntumaan ja myös avomeren puolelle (Nousiainen 2008).
Hankealueen kautta kulkeva lokkimuutto vastaa korkeintaan muutamia prosentteja naurulokin koko vuosittaisesta muuttoliikehdinnästä Suupohjan alueella.
Sepelkyyhky: Sepelkyyhky kuuluu etenkin syksyisin hankealueen kautta suhteellisesti runsaana muuttaviin lajeihin. Keväällä lintuja havaittiin alle neljäsataa, syksyllä lähes seitsemänsataa.
Kyyhkyjen muutto sijoittuu pääosin mantereen ylle rannikon läheisyyteen. Keväisin Kristiinankaupungin rannikon muuttosummat ovat satunnaisen havainnoinnin perusteella noin 2 500 yksilöä. Syksyisin rannikon havainnointipisteillä
on havaittu jopa 25 000 yksilöä (Nousiainen 2008, Tenovuo 2013). Lähtötietojen perusteella hankealueen kautta keväällä muuttavien kyyhkyjen osuus koko
Suupohjan kautta muuttavista yksilöistä voi kohota yli 10 %, syksyllä vastaava
luku jää noin kolmeen prosenttiin.
Meri- ja maakotka: Keväällä hankealueen kautta havaittiin lentävän 59 merikotkaa ja yksi maakotka. Maakotka ja merikotkista noin 58 % muutti törmäysriskikorkeudella. Syksyllä havaittujen merikotkien määrä jäi kymmeneen. Suurin osa
seurannoissa havaituista merikotkista oli todennäköisesti paikallista kantaa, jotka kiertelevät tyypillisesti laajalla alueella.
Nuoret merikotkat liikkuvat laajasti niin merellä kuin sisämaan vesistöillä, mutta
pesivät parit pysyvät ravintotilanteen salliessa pesimäreviireillään ympäri vuoden (Nousiainen & Tikkanen 2013). Suomessa talvehtivien ja muuttavien merikotkien määräksi on arvioitu karkeasti 2 000 – 3000 yksilöä ja lentoliikenne on
runsainta tiheimmillä pesimiskeskittymillä kuten Merenkurkussa ja Saaristomerellä sekä Selkämeren avoimilla rantaosuuksilla (Nousiainen & Tikkanen 2013).
Kristiinankaupungin merialueella keväisin ja syksyisin liikkuvien merikotkien
määrä voi olla lähes 200 yksilöä (Nousiainen 2008). Maa-alueilla merikotkia on
nähty merkittäviä päiväkohtaisia määriä mm. Isojoen lounaisosaan sijoittuvan
Mustasaarenkeitaan tuntumassa, Kauhajoen Kainastonjokivarressa sekä Karijoen Myrkyssä (Nousiainen 2013). Maakotkaa alueella tavataan vähälukuisempana. Hankealue ei todennäköisesti sijoitu maa- ja merikotkien kannalta erityisen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
127
Maaliskuu 2014
merkittävälle liikehtimisalueelle, mutta alueella kiertelee säännöllisesti joitain
yksilöitä. Kotkien muuttoreittien määrittely on vaikeaa, koska lajit hyödyntävät
muuttaessaan lämpimien ilmojen nosteita, jolloin muuttoreitit voivat vaihdella
huomattavasti (Nousiainen 2013).
Hiirihaukka, piekana ja mehiläishaukka: Hankealueella havaittujen hiiri- ja mehiläishaukkojen sekä piekanojen määrä oli keväällä noin seitsemänkymmentä ja
syksyllä noin kaksisataa. Piekanojen määrä oli hyvin pieni ja lajin muutto keskittyykin todennäköisesti lähemmäs rannikkoa. Keväällä puolet hiiri- ja mehiläishaukoista nähtiin törmäysriskikorkeudella, mutta syksyllä monet mehiläishaukat
lensivät riskikorkeuden alapuolella. Monet havainnot koskivat paikallisia, alueella
kierteleviä yksilöitä ja todellisuudessa alueen kautta muuttavien olevien lintujen
määrät olivat hyvin vähäisiä.
Hiiri- ja mehiläishaukkojen muutto painottuu Suupohjan alueella sisämaan puolelle (Nousiainen 2008), eikä muuttomääristä ole saatavilla kunnollisia arvioita
muuton hajaantuessa laajalle alueelle. Piekanoista merkittävä osa muuttaa Merenkurkun yli luoteeseen, mutta piekanoja havaitaan syksyisin jonkin verran
myös Kristiinankaupungin edustalla. Pohjanmaan kautta muuttavien piekanojen
määräksi on arvioitu 1 000 – 2 000 yksilöä (Nousiainen & Tikkanen 2013), josta
muutonseurannassa havaittiin hyvin pieni osuus.
10.3.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon
10.3.4.1
Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto
Elinympäristövaikutukset
Tuulivoimahankkeen aiheuttamaa elinympäristöjen häviämistä ja pirstoutumista
sekä niiden aiheuttamia linnustovaikutuksia voidaan verrata voimakkaiden metsänkäsittelytoimien sekä muun rakennustoiminnan aiheuttamiin vaikutuksiin.
Voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat hyvin rajatulle alueelle. Hankealueen
kaltaisessa, melko tasalaatuisessa metsämaastossa vaikutukset ovat tavanomaiselle pesimälinnustolle yleensä melko lieviä (Rydell ym. 2012, Koistinen
2004).
Tuulivoimaloiden ja huoltotiestön alueilta raivattavan lintujen elinympäristön
pinta-ala on hankealueen kokoon suhteutettuna vähäinen (kts. kappale 10.1
”Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin”). Hankkeen toteutuessa yli 96 prosentin hankealueen elinympäristöistä voidaan katsoa säilyvän
nykytilansa kaltaisena. Suorat vaikutukset kohdistuvat melko vähäiseen määrään lintuja. Alueen keskimääräisen paritiheyden (175–200 paria neliökilometrillä) perusteella suorille elinympäristön menetyksille altistuu korkeintaan vain
noin sata lintuparia. On myös huomattava, että pesivät linnut eivät koskaan jakaudu metsämaastoon tasaisesti, vaan arvokkaimmilla elinympäristöillä paritiheys on aina suurin. Voimaloiden ja huoltotiestön alustavat rakennuspaikat ovat
pääasiassa intensiivisesti hoidettua metsätalousaluetta, joilla pesivien, suorille
vaikutuksille altistuvien lintujen määrä on todennäköisesti esitettyä arviota alhaisempi. Toisaalta tuulivoimarakentaminen voi myös luoda uusia elinympäristöjä joillekin avomaan ja rakennetun maan lajeille sekä reunavaikutuksesta hyötyville lajeille.
Hankealueella esiintyviin pieniin ja keskikokoisiin varpuslintulajeihin (esim.
peippo, pajulintu, vihervarpunen, punarinta, tavanomaiset rastaat sekä varislinnut) kohdistuvat vaikutukset on arvioitu vähäisiksi, koska tavanomaisten lajien
populaatioiden ei ole havaittu taantuvan tuulivoimaloiden läheisyydessä pitkälläkään aikavälillä (Langston & Pullan 2003, Pearce-Higgins ym. 2012). Kyseisten
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
128
Maaliskuu 2014
lajien voidaan olettaa jossain määrin sopeutuneen talousmetsissä tapahtuviin
elinympäristön muutoksiin. Ne ovat pesimäympäristönsä suhteen melko joustavia, jolloin niiden on mahdollista löytää vastaavia pesimäalueita myös rakentamisalueiden lähiympäristöstä. Yleisten lajien populaatiot ovat elinvoimaisia ja
niiden lisääntymiskierto on nopea. Lajikohtaisessa arvioinnissa onkin keskitytty
tuulivoimahankkeiden vaikutuksille herkiksi arvioituihin lintulajeihin.
Kuva 10.21. Tuulivoimapuistojen vaikutukset yleisinä ja runsaina esiintyviin varpuslintulajeihin ovat yleensä vähäisiä (kuvassa vihervarpunen). (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
Hankealueen arvokkain pesimäalue on Stormossen. Myös monilla pienemmillä
soilla on merkitystä suolinnustolle sekä muun muassa teerelle, jonka soitimia
niille sijoittuu. Arvokkaan suolinnuston pesimäympäristöihin ei kohdistu suoria
vaikutuksia, koska vähäpuustoiset suot ja soiden laiteet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle ja niiden ympärille on jätetty riittävät puustoiset suojavyöhykkeet (katso kappale 10.1.3.2).
Hankkeella on metsätalouden ohella metsien rakennetta muuttava vaikutus, joka kuitenkin arvioidaan suhteellisesti melko vähäiseksi (katso kappale 10.1).
Hankealueella yleisinä esiintyville metsäkanalinnuille eli teerelle, metsolle ja
pyylle elinympäristön muutosten vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, sillä kyseiset
lajit ovat sopeutuneen melko hyvin metsätalouden muuttamille metsäalueille ja
lajien kannat ovat alueellisesti vakaat. Hanke ei heikennä lajien kannalta tärkeiden elinalueiden kuten varttuneiden metsien ja vähäpuustoisten soiden säilymistä alueella. Tuulivoimaloita tai huoltotiestöä ei sijoiteta vähäpuustoisille soille, jotka ovat teeren suosimia soidinalueita. Soitimien ja tuulivoimaloiden väliin
jää kaikkien voimaloiden osalta vähintään sata metriä leveä puustoinen suojavyöhyke.
Metson II-luokan soitimen soidinkeskus sijoittuu melko häiriöherkälle alueelle
metsäautotielle. Hankkeen alustavissa suunnitelmissa tiealuetta hyödynnetään
tuulivoimapuiston huoltotienä, jolloin tien leventäminen muuttaa soidinalueen
ominaispiirteitä ja voi aiheuttaa soitimen siirtymisen muualle. Vaikutuksia ei kuitenkaan arvioida merkittäväksi lajille, jonka soidinkeskuksen siirtyminen satojakin metrejä vuodessa on Suomen olosuhteissa varsin tavallista (Valkeajärvi ym.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
129
Maaliskuu 2014
2007). Voimaperäinen metsätalous on viime vuosikymmeninä hävittänyt lukuisia
metsojen soidinpaikkoja ja soitimien tiedetään voivan siirtyä myös melko nuoriin, noin 30-vuotiaisiin kasvatusmetsiin (Valkeajärvi ym. 2007). Tällaisia riittävän rauhallisia alueita säilyy hankealueella myös tuulivoimapuistohankkeen toteutuessa. Soidinpaikka voi olla myös eri-ikäisten metsikkökuvioitten pirstomassa mosaiikissa (Valkeajärvi ym. 2007). Todettu soidin sijaitsee jo nykytilassa
epästabiililla alueella ja sen paikka saattaa vaihdella vuosittain.
Soidinpaikkojen siirtyminen osoittaa, että metso on jossain määrin sopeutunut
voimakkaisiin metsätaloustoimiin, joten sen arvioidaan kykenevän sopeutumaan
ajan myötä alueelle rakennettavan tuulivoimapuiston olosuhteisiin. Koska tuulivoimapuisto ei merkittävästi lisää hankealueen metsien pirstoutumista, arvioidaan hankkeen elinympäristövaikutukset metson soitimille, lisääntymismenestykselle ja kannan paikalliselle säilyvyydelle melko vähäisiksi.
Suurikokoisten lintujen, kuten haukkojen, reviirit ovat melko laajoja, jolloin
hankkeen suorat vaikutukset voivat kohdistua ainakin osaan niiden ravinnonhankinta-aluetta. Monien keskisuurten haukkojen populaatioita uhkaa nykyään
metsätalouden aiheuttama elinympäristöjen pirstoutuminen. Stormossenin pohjoispuolella pesivät mehiläishaukat arvioidaan metsien pirstoutumiselle herkiksi
lajeiksi, koska ne suosivat laajoja yhtenäisiä metsäalueita ja liikkuvat ensisijaisesti varttuneiden seka- ja havumetsien alueilla. Lajin reviirin laajuus on tyypillisesti yli kymmenen neliökilometriä (PKLTY 2006a). Mikonkeitaan tuulivoimapuisto sijoittuu kuitenkin pääasiassa nuorille, mäntyvaltaisille metsäalueille (katso kappale 10.1), jotka eivät ole mehiläishaukan ensisijaista elinympäristöä. Reviirin ydinalue on todennäköisesti pääasiassa hankealueen ulkopuolella, joten
vaikutukset kohdistuvat todennäköisesti laadullisesti ja määrällisesti vähäarvoiseen reviirin osaan.
Hiirihaukan ja kanahaukan osalta vaikutukset arvioidaan samansuuntaisiksi,
mutta koska lajit pesivät hieman mehiläishaukkaa rikkonaisemmissa ympäristöissä, ne eivät ehkä ole elinympäristön pirstoutumiselle yhtä herkkä. Hiirihaukan tiedetään menestyvän yhtä lailla melko avoimessa kuin metsäisessäkin
ympäristössä (PKLTY 2006b). Haukkalajeihin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat myös muut ympäristötekijät, kuten alueella harjoitettava
metsätalous. Mikäli voimakkaita hakkuita kohdistuu lintujen reviirien alueille
etenkin pesimäkauden aikana, voivat tuulivoimapuiston ja metsätalouden yhteisvaikutukset aiheuttaa reviirien autioitumisen ainakin väliaikaisesti.
Pienempien petolintujen (tuulihaukka ja nuolihaukka) arvioidaan olevan elinympäristönsä suhteen joustavampia, koska ne pesivät usein ihmisen muuttamissa
ympäristöissä ja myös ihmisasutuksen läheisyydessä. Metsäalueella pesivälle
viirupöllölle elinympäristön muutoksista arvioidaan muodostuvan vain vähäistä
haittaa, sillä laji on melko joustava pesimäympäristönsä suhteen, mikäli alueelta
vain löytyy sopiva pesäkolo. Viirupöllön tiedossa olevien pesimäalueiden läheisyyteen ei sijoitu tuulivoimapuiston rakenteita.
Muista suojelullisesti arvokkaista lajeista kehrääjän ja pikkulepinkäisen tiedossa
olevien reviirien läheisyyteen ei sijoitu tuulivoimapuiston rakenteita, joten
elinympäristövaikutukset jäävät näille lajeille vähäisiksi. Palokärjen reviiri on
puolestaan hyvin laaja, jolloin vaikutukset kohdistuvat vain osaan sen reviiriä,
eivätkä todennäköisesti nouse lajin elinympäristön laadun kannalta merkittäviksi. Vaikutuksia kalasääskeen on arvioitu erikseen kappaleen lopussa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
130
Maaliskuu 2014
Törmäysvaikutukset
Lintujen riskiin törmätä tuulivoimaloihin vaikuttavat mm. hankealueen sijainti,
linnuston tiheys sekä alueella esiintyvän lajiston ominaispiirteet. Kirjallisuuden
mukaan törmäyksille erityisen herkkiä lintuja ovat suurikokoiset lajit kuten kurjet, hanhet, joutsenet, isot petolinnut sekä vesi- ja lokkilinnut. Törmäysten vaikutus populaatiotasolla riippuu lajin yleisyydestä, kannan koosta sekä lajin elinkierrosta eli törmäyskuolleisuuden aiheuttamat populaatiovaikutukset ovat lopullinen linnustovaikutusten mittari. Isot, hitaasti lisääntyvät petolinnut ovat
törmäysvaikutuksille herkkiä. Tällöin pienelläkin törmäyksistä aiheutuvalla aikuiskuolleisuuden kasvulla voi olla huomattavan kielteinen vaikutus lajin populaatiokehitykseen.
Mikonkeitaan tuulivoimapuistoalueella lintujen kannalta tuulivoimalatörmäyksille
vaarallisin lentokorkeus sijoittuisi tuulivoimaloiden lapojen alueelle noin 80–200
metrin korkeuteen. Voimaloiden ei arvioida aiheuttavan merkittäviä törmäysriskejä suurimmalle osalle hankealueella tai sen läheisyydessä pesivistä lajeista,
koska pesivät linnut lentävät vain harvoin niin korkealla, että niillä olisi riski
törmätä tuulivoimalan lapoihin. Valtaosan pesimälajistosta muodostavat pienet
ja keskisuuret varpuslintulajit, joiden törmäysriskiä pienentävät myös niiden
fyysiset ominaisuudet kuten pieni koko ja kyky tehdä tarvittaessa nopeita väistöliikkeitä.
Kun huomioidaan hankealueella koko vuoden aikana tapahtuva lintujen liikehdintä (alueen kautta muuttavat linnut, pesimälinnut ja alueella talvehtivat linnut), voi hankkeen toteutuminen laskennallisesti aiheuttaa enimmillään noin 44
lintuyksilön kuoleman vuositasolla (Rydell ym. 2012 mukaan, katso kappaleen
10.3.2 kohta ”Arviointi”). Voimakkaiden länsituulten seurauksena lintujen muuttoreitit voivat siirtyä idemmäs, jolloin Mikonkeitaan tuulivoima-alueen kautta voi
joinain vuosina muuttaa havaittua runsaammin lintuja. Päämuuttoväylien siirtymistä yhteisvaikutusten yhteydessä kappaleessa 17.5. Arvioitu törmäyskuolleisuus on joka tapauksessa hyvin vähäinen verrattuna esimerkiksi Suomen tieliikenteen vuositasolla aiheuttamaan kuolleisuuteen joka on noin 4,3 miljoonaa
lintukuolemaa vuosittain (Manneri 2002). Kuolleisuuden ei arvioida näkyvän populaatiotason vaikutuksena millekään hankealueella esiintyvälle tavanomaiselle
varpuslintulajistolle. Lintutiheydeltään tavanomaisessa talousmetsämaastossa
tuulivoimaloihin törmäävien lintuyksilöiden määrä voi myös olla paljon esitettyä
arviota alhaisempi ja on mahdollista, ettei törmäyksiä tapahdu pitkälläkään aikavälillä.
Mahdollisten törmäysten populaatiovaikutukset arvioidaan suurimmaksi hankkeen vaikutuspiirissä pesiville petolintulajeille (hiiri- ja mehiläishaukka sekä kalasääski) sekä hankealueen ympäristössä toisinaan esiintyvälle merikotkalle.
Kaarrellessaan lajit voivat altistua tuulivoimalatörmäyksille ja pitkäikäisillä lajeilla aikuiskuolleisuuden lisääntyminen voi heijastua populaatiotasolle ainakin paikallisesti.
Merikotkien pääsaalistusalueet ja pesimäalueet sijaitsevat melko etäällä hankealueesta, joten lajin yksilöiden liikkumista alueella voidaan pitää melko satunnaisena ja törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan epätodennäköisiksi. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan eri petolintulajit myös välttävät melko tehokkaasti toiminnassa olevia tuulivoimaloita ja voimaloiden aiheuttama kuolleisuus
on kokonaisuudessaan hyvin vähäistä (Garvin ym. 2010). Uhanalaisten mehiläishaukkojen satelliittiseurannan perusteella mehiläishaukat liikkuvat pesintäkauden aikana keskimäärin tuulivoimaloiden roottoreiden alapuolella eikä lajin
riskiä törmätä suunniteltuihin tuulivoimaloihin pidetä erityisen merkittävänä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
131
Maaliskuu 2014
(Patrik Byholm, Ilman valtiaat -seminaari 26.3.2013). Hiirihaukan saalistuskäyttäytymiseen liittyy enemmän kaartelua suurissa korkeuksissa, mikä mahdollisesti altistaa lajin tuulivoimalatörmäyksille hieman mehiläishaukkaa enemmän.
Hankealueella pesivä viirupöllö saalistaa tyypillisesti puun latvuston alapuolella,
joten sen riski törmätä tuulivoimaloihin arvioidaan vähäiseksi.
Myös hankealueen soilla pesivää kurkea sekä alueen lähijärvillä pesiviä kuikkia,
kaakkureita ja laulujoutsenia voidaan pitää riskilajeina, koska linnut voivat toisinaan lentää hankealueen kautta ruokailualueilleen. Kurkien, laulujoutsenten ja
kuikkien pesimäkanta on Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla kuitenkin
elinvoimainen, joten mahdolliset yksittäiset törmäykset eivät tule aiheuttamaan
merkittäviä populaatiotason vaikutuksia kyseisille lajeille. Kaakkuripopulaatiot
ovat valtakunnallisesti taantuneet, jolloin lisääntyvällä aikuiskuolleisuudella voi
olla haitallisia vaikutuksia paikallispopulaatioihin. Laji havaittiin linnustoselvityksissä kuitenkin ainoastaan yhden kerran eikä tunnettuja pesimäalueita sijoitu
aivan tuulivoimapuiston läheisyyteen. On myös hyvin todennäköistä, että tuulivoimaloiden aiheuttama estevaikutus saa linnut kiertämään toiminnassa olevat
tuulivoimalat turvallisen etäisyyden päästä. Estevaikutuksen vuoksi linnut joutuvat kiertämään tuulivoimaloita tai nostamaan lentokorkeutta päästääkseen niiden yli. Voimaloiden kiertämisen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittäviä
energiataloudellisia vaikutuksia ainakaan kaakkurille, joka lentää päivittäin jopa
kymmeniä kilometrejä ruokailualueilleen (Eklöf & Ahola 2013).
Valtaosa suolinnustosta on pesimäaikana hyvin sidoksissa pesimäympäristöönsä, eikä esim. suoalueilla pesiville riekoille, kapustarinnoille tai niittykirvisille arvioida aiheutuvan merkittäviä törmäysriskejä tuulivoimaloihin.
Pesivillä linnuilla on mahdollisuus törmätä myös tuulivoimalan torniin. Esimerkiksi Norjassa avomaaympäristössä on todettu useita riekkojen törmäyksiä tuulivoimalan torniin (Bevanger ym. 2010), mutta ei ole täysin selvää, kuinka tämä
tulos on sovellettavissa suomalaiseen metsäympäristöön. Stormossenilla esiintyvien riekkojen törmääminen tuulivoimaloihin on epätodennäköistä, koska voimalat sijoittuvat kangasmetsäalueille riekkojen pääasiallisten elinympäristöjen
ulkopuolelle. Hankealueella pesivistä lajeista lentotaidoiltaan heikommat lajit
(kyyhkyt) tai metsän yläpuolella soidintavat lajit (lehtokurppa) saattavat törmätä voimaloiden torniin, mutta törmäykset ovat kuitenkin luultavasti harvinaisia
yksittäistapauksia, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien populaatioihin
alueella.
Häiriövaikutukset
Tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvat visuaaliset häiriöt ja melu, ja etenkin
rakennusaikainen häiriö, voivat karkottaa hankealueella ja lähialueilla esiintyviä
lintuja. Rakentamisaikana herkimmät pesimälajit saattavat siirtyä muualle, mutta niiden palaaminen alueelle on mahdollista rakennusvaiheen päätyttyä, koska
alueella säilyy (laadullisesti ja määrällisesti) riittävästi lajeille soveliasta elinympäristöä. Tutkimusten mukaan kuitenkin etenkin ruokailevat (mm. isojen lintujen levähdysalueet), muuttavat ja talvehtivat linnut voivat karttaa toiminnassa
olevaa tuulivoima-aluetta. Etenkin vesilintujen ja kahlaajien on todettu karttavan olemassa olevia tuulivoimaloita.
Voimaloiden toiminnasta aiheutuvan häiriön ei arvioida merkittävissä määrin
ulottuvan linnustollisesti tärkeille alueille. Voimaloiden ja arvokkaiden pesimäalueiden (vähäpuustoiset suot ja muut arvokkaiden lintulajien esiintymisalueet)
välinen matka on noin 100–200 metriä, jonka jälkeen häiriövaikutusten tiedetään oleellisesti vähenevän (Hötker ym. 2006). Vaikutukset eivät todennäköi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
132
Maaliskuu 2014
sesti ulotu myöskään tiedossa oleville metson soitimille, koska lähin tuulivoimala
sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle lähimmästä soidinpaikasta.
Tavanomaiselle pesimälajistolle voimaloiden häiriövaikutusetäisyyden ei ole havaittu olevan kovin pitkä (Rydell ym. 2012). Voimaloiden välisillä alueilla (etäisyys on noin 500 metriä) säilyy myös hieman herkemmälle metsälintulajistolle
riittävän rauhallisia elinalueita. Kirjallisuuden perusteella etenkin tuulisissa olosuhteissa linnut eivät myöskään välttämättä kuule voimaloiden lavoista lähtevää
melua yhtä hyvin kuin ihminen, koska niiden kuuloalue on kapeampi (Dooling
2002), mikä osaltaan voi vähentää voimaloista aiheutuvia vaikutuksia.
Suurikokoisemmat kanalinnut voivat olla aiheutuvalle häiriölle hieman herkempinä. Etenkin metson lisääntymismenestys voi ainakin hankkeen rakennusvaiheessa kärsiä ihmisten lisääntyvästä liikkumisesta ja muusta rakentamisesta aiheutuvasta häiriöstä ja melusta. Linnut saattavat myös siirtyä kauemmas aktiivisen rakentamisen alueilta. Vaikutuksia kohdistuu myös hankealueen länsireunalle, huoltotiestön alueelle sijoittuvalle metson soidinalueelle, joka voi hankkeen myötä heikentyä tai kadota, etenkin jos rakentamistoimet ajoittuvat soidinaikaan.
Mehiläishaukan pesintöjen onnistuminen vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydessä (jopa 20–50 metrin etäisyydellä) viittaa siihen, ettei laji ole erityisen
herkkä häiriötekijöille pesimäaikana (PKLTY 2006a). Hiirihaukan sen sijaan tiedetään olevan altis häiriölle etenkin haudontavaiheessa (PKLTY 2006b), jolloin
tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuvat häiriöt voivat pahimmillaan aiheuttaa pesinnän epäonnistumisen. Vaikutus on kuitenkin epätodennäköinen, koska
rakentamisalueiden ja pesäpaikan välinen etäisyys on melko pitkä. Lisäksi rakentamisvaiheen häiriöt kohdistuvat vain yhteen pesimäkauteen, jolla ei ole
merkittäviä vaikutuksia pitkäikäisen lajin koko elinajan lisääntymismenestykseen. Voimaloiden toiminnasta aiheutuva häiriö on luonteeltaan tasaisempaa,
jolloin linnut todennäköisesti tottuvat häiriöön melko pian. Hankkeen aiheuttamat häiriövaikutukset lähialueella pesivälle mehiläis- ja hiirihaukkaparille arvioida kokonaisuudessaan melko vähäisiksi.
Vaikutukset kalasääskeen
Kalasääskeä ei pidetä ihmistoiminnan aiheuttamalle häiriölle erityisen herkkänä
lajina, sillä moni pari pesii vain muutaman sadan ja lähimmillään jopa muutamien kymmenien metrien päässä asutuksesta ja teistä (Väisänen ym. 1998, Juhani
Koivu, suullinen tiedonanto 21.10.2013). Stormossenin ja Töyrenkeitaan suoalueilla pesivien lintujen voidaan myös jossain määrin olettaa tottuneen ihmistoimintaan, sillä pesät sijoittuvat soiden reuna-alueelle ja pesimäsoita ympäröivät metsäalueet ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä. Erityisesti haudontaaikaan (huhtikuu-kesäkuun puoliväli) tapahtuva häiriö voi kuitenkin aiheuttaa
pesinnän keskeytymisen, mikäli emo joutuu poistumaan pesältä liian pitkäksi aikaa. Munien jäähtyminen voi viileällä kelillä tapahtua jo haudonnan keskeytyessä noin tunniksi. Kalasääski häiriintyy erityisesti pesäpuun lähellä liikkuvista ihmisistä, mutta esimerkiksi konetyöskentely muutamien kymmenien metrien
etäisyydellä ei välttämättä pelota emoa pois pesältä (Juhani Koivu, suullinen
tiedonanto 21.10.2013).
Stormossenilla pesivään sääkseen kohdistuvat rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska lähimmät suunnitellut voimalat sijoittuvat yli
700 metrin etäisyydelle pesäpuusta. Metsäalueelle sijoittuvien voimaloiden rakentaminen ei merkittävästi muuta tai vähennä sääksen elinympäristöä eikä rakentamistoimista aiheutuvan melun, ihmisten liikkumisen ja muun häiriön arvi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
133
Maaliskuu 2014
oida ulottuvan pesäpuulle häiritsevän voimakkaana. Mikäli rakentamistoimet
ajoitetaan pesimäkauden ulkopuolelle, niistä ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia
kalasääskelle. Töyrenkeitaalla, Mikonkeitaan hankealueen luoteispuolella, pesiville sääksille ei arvioida aiheutuvan rakentamisen aikaisia häiriövaikutuksia, sillä etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on yli kuusi kilometriä.
Toiminnassa olevista tuulivoimaloista aiheutuva visuaalinen haitta (pyörivien lapojen liike ja välke) sekä mahdolliset meluhaitat arvioidaan molempien pesäpaikkojen osalta vähäisiksi, koska lähimmät voimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle pesäpuista. Yli viiden sadan metrin etäisyydellä tuulivoimaloista on todettu aiheutuvan vain harvoin merkittäviä häiriövaikutuksia pesivälle linnustolle.
Stormossenin pesällä voimaloiden ja pesäpuun välille jää noin seitsemänsadan
metrin levyinen puustoinen suojavyöhyke, joka lieventää aiheutuvia häiriövaikutuksia. Kalasääskeä voidaan myös pitää melko sopeutuvaisena lintulajina, jonka
arvioidaan melko nopeasti tottuvan tuulivoimaloiden toiminnasta mahdollisesti
aiheutuvaan lievään häiriöön. Töyrenkeitaan pesälle voimaloiden toiminnasta aiheutuvan häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan lainkaan, koska etäisyyttä lähimpien voimaloiden ja pesän välillä on yli kuusi kilometriä.
Hankkeesta voi aiheutua kalasääskelle törmäysvaikutuksia. Lajia voidaan pitää
muiden suurten ja keskisuurten petolintujen ohella jossain määrin alttiina tuulivoimalatörmäyksille ruumiinrakenteensa (pitkäsiipinen ja suurikokoinen lintulaji)
sekä kaartelevan lentotapansa perusteella (Rydell ym. 2012). Yksittäisiä kalasääskien törmäyksiä tuulivoimaloihin on havaittu ulkomailla, etupäässä rannikko- ja merialueille sijoittuvilla tuulivoimapuistoalueilla. Vesialueiden yllä saalistaessaan sääkset kaartelevat tyypillisesti ns. ”riskikorkeudella” eli noin 100–
300 metrissä (Poole 1989), mikä altistaa ne törmäyksille. Suomesta ei kuitenkaan ole varmuudella raportoitu yhtään tuulivoimalatörmäystä (Juhani Koivu,
suullinen tiedonanto 21.10.2013). Maa-alueilla aikuisten lintujen törmäysriski
arvioidaan pienemmäksi, sillä kaartelukäyttäytyminen keskittyy ensisijaisesti aivan pesän läheisyyteen, jonne tuulivoimaloita ei sijoiteta. Saalistusalueille siirtyvän sääksikoiraan lentoreitti on suoraviivaisempi, jolloin se todennäköisesti
havaitsee ja pystyy väistämään voimalat riittävän ajoissa.
Hankevaihtoehdossa 1 suurimman törmäysriskin muodostavat pesää lähimmät
tuulivoimaloiden rakennuspaikat 4 ja 9, jotka sijoittuvat Stormossenin pesään
nähden ohjearvona pidetyn (Rydell ym. 2012, SOF 2013) yhden kilometrin suojavyöhykkeen alueelle. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat pesän itäpuoliselle metsäalueelle, noin 700–750 metrin etäisyydelle pesästä. Lentoreittiseurannan perusteella voimalat eivät sijoitu emolintujen pääasiallisille liikkumisreiteille, mikä vähentää lintujen törmäysriskiä voimaloihin. Sääksinaaraan liikkuminen keskittyy selvemmin pesän läheisyyteen ja koiraan ravinnonhakulennot
puolestaan suuntautuvat seurannan perusteella voimaloista poispäin. Mikäli lintujen käyttäytyminen noudattelee lentoreittiseurannassa havaittua käyttäytymistä, arvioidaan aikuisten lintujen riskin törmätä tuulivoimaloihin olevan melko
pieni. Sääksisäätiön satelliittisääksiseurannan tulosten perusteella (Sääksisäätiö
2013) sääksen kesäisen elinpiirin laajuus voi olla muutamista kymmenistä neliökilometreistä lähes viiteensataan neliökilometriin ja ravinnonhakulentojen pituus
vaihtelee muutamista kilometreistä jopa yli neljäänkymmeneen kilometriin. Aikuisten lintujen käyttäytyminen on hyvin yksilöllistä. Koiraan lentoreitit saattavat muuttua ravintotilanteen mukaan. Törmäysriski kasvaa, mikäli ruokailulennot suuntautuvat seurannassa havaituista päinvastaisiin suuntiin.
Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan eri petolintulajit välttävät melko tehokkaasti toiminnassa olevia tuulivoimaloita ja voimaloiden aiheuttama kuolleisuus
on kokonaisuudessaan hyvin vähäistä (Garvin ym. 2010). Normaaliolosuhteissa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
134
Maaliskuu 2014
koiraan arvioidaankin havaitsevan ja kiertävän voimalat riittävän ajoissa. Sumussa tai sateisella säällä törmäysriskiä voi lisätä heikentynyt näkyväisyys,
mutta toisaalta myös lintujen lentoaktiivisuus kovalla sadesäällä on alhaisempi
(Juhani Koivu, sähköposti 23.10.2013). Voimaloista aiheutuvaa törmäysriskiä ja
niiden luomaa estevaikutusta lieventää myös pesän sijoittuminen suunnittelualueen luoteislaidalle, jolloin länteen- ja pohjoiseen suuntautuvien lentoreittien
varrelle ei sijoitu voimaloita. Pesä ei siis jää voimaloiden ympäröimäksi.
Lentokyvyn saavuttaneiden sääksenpoikasten riski törmätä tuulivoimaloiden lapoihin arvioidaan aikuisten lintujen törmäysriskiä suuremmaksi. Poikasten lentoharjoittelualue ulottuu aluksi vain muutamien kymmenien metrien etäisyydelle
pesäpuusta, mutta loppukesällä ne kiertelevät keskimäärin kahden kilometrin
säteellä pesästä (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto 21.10.2013). Poikasten
puutteelliset lentotaidot altistavat ne törmäyksille, sillä etenkin nopeiden käännösten tekeminen on nuorille linnuille vaikeampaa. Poikaset hyödyntävät harjoitellessaan vallitsevia tuulia, joten lentoharjoittelukauden liikkumisreittejä ei voida ennalta arvioida (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto 21.10.2013). Mikonkeitaan suunnittelualueella poikasten kannalta riskialttiimpia ovat Stormossenin
pesän läheisyyteen suunnitellut voimalat 4 ja 9, jotka sijoittuvat lentokyvyltään
puutteellisten, hyvin nuorten lentopoikasten harjoittelualueelle. Poikasten lentoharjoittelualueen laajetessa myös niiden lentotaidot kehittyvät, jolloin niiden kyky väistää tuulivoimaloita todennäköisesti paranee. Poikasten riski törmätä yli
yhden kilometrin etäisyydelle pesästä sijoittuviin voimaloihin arvioidaan selvästi
pienemmäksi.
Töyrenkeitaan alueella pesivien sääksien ruokailualueiden sijainnista ja lentoreittien suuntautumisesta ei ole saatavilla yksityiskohtaista tietoa, koska alueella
ei ole toteutettu lentoreittiseurantaa Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen puitteissa. Törmäysriskit pienenevät, mikäli lintujen ruokailualueet sijoittuvat aiempien
selvitysten mukaisesti hankealueesta poispäin merenrannikolle sekä Isojoen
Vanhakylä-Villamon kalankasvatusaltaille (Ramboll 2012a). Koska lähimmät
alustavat rakennuspaikat sijoittuvat yli kuuden kilometrin etäisyydelle pesäpuusta, niiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää törmäysriskiä aikuisille tai
nuorille linnuille. Töyrenkeitaalla pesivälle sääkselle hankevaihtoehdosta 1 ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia.
Sääksien pesimäkanta Suomessa on kasvussa ja parimäärä on nykyään noin
1200 paria (Väisänen ym. 2011). Vuonna 2012 pelkästään Suomen sääksiseurannan puitteissa tarkistettiin 845 poikaspesää ja asuttuja reviirejä todettiin
1 133 (Saurola 2012). Pohjanmaan maakunnan alueella todettiin vuonna 2013
yli 30 sääksireviiriä ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella hieman alle 30
(Linnustonseurannan tulospalvelu 2013). Tiedossa olevia, tarkistamattomia pesiä alueille sijoittui yli 30 (Linnustonseurannan tulospalvelu 2013). Maakuntien
alueilla elää karkean arvion perusteella noin 60–150 sääksiparia (Väisänen ym.
1998, Linnustonseurannan tulospalvelu 2013). Mikonkeitaan suunnittelualueella
ja sen luoteispuolella pesivät parit vastaavat maakuntien sääksipopulaatiosta
enimmillään noin 3-4 prosenttia ja koko maan kannasta noin 0,2 prosenttia.
Tuulivoimaloiden mahdollisesti aiheuttama kuolleisuus kohdistuu etupäässä nuoriin lintuihin, mikä on pitkäikäisen sääksen populaatiokehityksen kannalta vähemmän haitallista kuin aikuiskuolleisuuden kasvu. Tuulivoimalatörmäysten populaatiotason vaikutuksia pidetään petolintulajeilla yleisesti epätodennäköisinä
(Garvin ym. 2010, Braud ym. 2010), joskin yksittäiset kokemukset esim. Norjan
Smolasta osoittavat voimaloiden sijoitussuunnittelun tärkeyttä erityisesti tiheän
petolintupopulaation alueilla (Dahl ym. 2011).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
135
Maaliskuu 2014
Mikonkeitaan suunnittelualueella voimaloiden ja Stormossenin pesäpuun väliin
jää metsäinen suojavyöhyke, joka on useimpien voimaloiden kohdalla yli kilometrin levyinen. Mahdollisia vaikutuksia arvioidaan aiheutuvan lähinnä alle kilometrin etäisyydelle sijoittuvista voimaloista 4 ja 9, jotka aiheuttavat erityisesti
nuorille sääksille törmäysriskin. Riskin todellista suuruutta on vaikeaa arvioida,
sillä lintujen kykyyn väistää tuulivoimaloita vaikuttavat useat seikat kuten lentoharjoittelun aikana vallitsevat tuulet ja lintujen yksilölliset taidot. Petolintujen
törmäysten harvinaisuuden (mm. Garvin ym. 2010) ja pesän sijainnin (kohtuullinen etäisyys) perusteella törmäysriski lähimpiin voimaloihin arvioidaan kuitenkin korkeintaan kohtalaiseksi. Yli kilometrin etäisyydelle sijoittuvien voimaloiden
osalta törmäysriski arvioidaan pieneksi.
Hankkeen aiheuttamien, mahdollisten yksittäisten törmäysten vaikutukset (eli
kuolleisuuden lisääntyminen) sääksipopulaatioihin arvioidaan maakunnallisella
tasolla korkeintaan kohtalaiseksi ja valtakunnallisella tasolla pitkälläkin aikavälillä vähäisiksi. Vaikutuksia vähentää se, että kalasääksen populaatiokehitys on ollut viime vuosina suotuisa ja kanta on nykyisellään elinvoimainen (Väisänen ym.
2011).
Vaikutukset muuttolinnustoon
Muuttolinnustoselvitysten perusteella Mikonkeitaan hankealueen kautta kulkeva
lintujen kevät- ja syysmuutto oli intensiteetiltään melko tavanomaista eikä
suunniteltu tuulivoimapuisto sijoitu minkään lintulajin osalta selkeälle päämuuttoväylälle. Alueella ei myöskään ole sellaisia maastonmuotoja (harjuja, vesistöjä), joita linnut seurailisivat muuttomatkallaan eikä alueen läheisyyteen sijoitu
suurten lintujen suosimia levähdysalueita (Nousiainen 2013). Monet suuret, tuulivoimalatörmäyksille alttiit lintulajit muuttavat joko selkeästi lähempänä rannikkoa tai viuhkamaisesti koko Suupohjan alueen ylitse, jolloin muutto jakautuu
laajalle rintamalle. Suhteutettuna koko rannikon suuntaisesti muuttavien lintujen määrään suunnitelluista tuulivoimaloista aiheutuvat törmäys- ja estevaikutukset kohdistuvat hyvin vähäiseen määrään lintuja.
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto muodostaa noin viisi kilometriä leveän esteen lintujen luontaisia muuttosuuntia (etelä-pohjoinen ja lounas-koillinen) vastaan. Esteen havaitessaan linnut joutuvat päättämään lähtevätkö ne kiertämään, lentävätkö ne ylitse vai jatkavatko suoraan tuulivoimapuiston läpi, jolloin ne joutuvat
alttiiksi törmäyksille. Uusimpien tutkimusten mukaan esimerkiksi hanhista ja
joutsenista äärimmäisen pieni osa ei muuta käyttäytymistään tuulivoimapuiston
rakentamisen jälkeen vaan lentää edelleen tuulivoimapuiston läpi (Scottish Natural Heritage 2010).
Maisemassa hyvin näkyvän tuulivoimapuiston kohdalla suurin osa linnuista todennäköisesti kiertää sen ja välttää näin ollen törmäykset kuten useissa tutkimuksissa on havaittu (mm. Desholm ym. 2006, BirdLife Suomi 2010). Tuulivoimaloiden kiertämisestä seuraa korkeintaan muutamien kilometrien lisäys lintujen lentomatkaan, josta aiheutuva ylimääräinen energiakulutus ei muodostune
merkittäväksi muuttolintujen jopa tuhansia kilometrejä pitkällä muuttomatkalla.
Suojelullisesti arvokkaista lajeista alueen kautta muuttaa eniten silmälläpidettävää naurulokkia (NT) sekä lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluvaa kurkea,
joista jälkimmäistä voidaan pitää tuulivoimalatörmäyksille alttiina suuren kokonsa vuoksi. Noin kolmasosa havaituista kurjista muutti törmäysriskikorkeudella,
mutta käytännössä todennäköisesti suuri osa linnuista kykenee havaitsemaan
tuulivoimalat riittävän ajoissa ja lentämään niiden ylitse tai sivuitse. Kurjet
muuttavat tyypillisesti hyvin korkealla ja kirkkaalla säällä, jolloin näkyväisyys on
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
136
Maaliskuu 2014
hyvä. Tämä vähentää niiden riskiä törmätä voimaloihin. Yksittäisillä törmäyksillä
ei myöskään arvioida olevan populaatiotason vaikutuksia lajille, jonka kanta on
nykyisten kannanarvioiden mukaan elinvoimainen ja kasvussa. Naurulokkien
törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi, sillä laji on taitava lentäjä
ja kykenee todennäköisesti väistämään tuulivoimalat.
Potentiaalinen törmäysriski muodostuu hankealueen kautta muuttaville haukoille
kuten hiiri- ja mehiläishaukalle sekä maa- ja merikotkalle. Stora ja Lilla Sandjärven kautta on aiemmissa selvityksissä havaittu kulkevan petolintujen muuttoreitin (Ramboll 2010), joka sivuaa hankealueen läntisimpiä osia. Petolinnuille
mahdollisten törmäysvaikutusten merkitystä korostavat lajien pitkäikäisyys ja
pieni poikastuotto. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama petolintukuolleisuus on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin vähäistä
(Garvin ym. 2010). Todennäköisesti hankealueen kautta muuttavat petolinnut
tulevat kiertämään tuulivoimalat tai lentämään niiden yli.
Peltoalueilla lepäileville hanhille tuulivoimapuistoista aiheutuvien häiriövaikutusten tiedetään joissain tapauksissa voivan olla merkittäviä, mutta koska hankealueen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä suurten lintujen levähdysalueita, jäävät vaikutukset tältä osin melko vähäisiksi.
Pääosin lintujen päämuuttoreittien ulkopuolelle sijoittuvan tuulivoimapuiston
kohdalla muuttolinnuston törmäykset arvioidaan niin vähäisiksi, ettei niillä todennäköisesti yksistään ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen
kautta muuttavan lajin kannalta. 19 voimalayksiköstä koostuvan tuulivoimapuiston aiheuttaman estevaikutuksen ei myöskään arvioida vaikuttavan merkittävästi lintujen muuttoreitteihin Suupohjan alueella.
10.3.4.2
Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto
Vaikutukset pesimälinnustoon
Vaihtoehdon 2 vaikutukset pesimälinnustoon ovat hyvin samansuuntaisia kuin
vaihtoehdossa 1, mutta hieman suurempia tuulivoimapuiston vaatiman suuremman pinta-alan ja voimaloiden suuremman määrän vuoksi. Suorat elinympäristövaikutukset kohdistuvat pinta-alaltaan noin kolmasosan suuremmalle
alueelle (noin 750 hehtaaria) verrattuna hankevaihtoehtoon 1 ja siten ainakin
teoreettisesti hieman suurempaan määrään pesiviä lintuja. Huomioiden alueen
keskimääräinen paritiheys (175–200 paria neliökilometrillä), suorille elinympäristön menetyksille altistuu noin 150–180 lintuparia. Hankealueelle aiheutuvat
pesimälinnustovaikutukset ovat pääpiirteissään samantyyppisiä kuin vaihtoehdossa 1 ja ne arvioidaan tavanomaiselle pesimälajistolle melko lieviksi.
Hankevaihtoehdossa 2 myös alueen pohjoisosiin sijoittuu tuulivoimaloita. Pohjoisosassa esiintyvät lintujen elinympäristöt ovat hyvin eteläosan kaltaisia, pääasiassa tavanomaisia talousmetsäalueita, eikä alueelle sijoitu linnustollisesti erityisen arvokkaita alueita. Metsä- ja suoalueilla esiintyvä linnusto on keskimäärin
jopa eteläosan linnustoa hieman yksipuolisempaa. Etelämäenkeitaan alueelle sijoittuvalle kapustarinnan pesimäalueelle ei aiheudu suoria eikä välillisiä vaikutuksia, sillä etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan on 1,5 kilometriä.
Hankealueen pohjoisosa rajoittuu länsireunaltaan Tönijärveen, jonka pesimälinnustoon kuuluvat mahdollisesti ainakin kuikka sekä laulujoutsen. Tönijärven
rannalla on havaittu myös kurki. Hankkeesta voi teoreettisesti aiheutua häiriöja estevaikutuksia alueella pesivälle ja ruokailevalle vesi- ja rantalinnustolle.
Hankevaihtoehdon pohjoisimpien voimaloiden ja Tönijärven vesialueen välillä on
noin kilometrin leveä puustoinen suojavyöhyke, joten häiriövaikutusten ei arvi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
137
Maaliskuu 2014
oida ulottuvan järvialueelle niin voimakkaana, että vaikutukset lintujen elinympäristöjen laatuun olisivat merkittäviä. Voimaloiden aiheuttama estevaikutus arvioidaan vähäiseksi, koska voimalaitoksia sijoittuu vain järven itäpuolelle ja lentoreitit länteen ja pohjoiseen jäävät vapaiksi. Tuulivoimalat aiheuttavat törmäysriskin lintujen pesimäaikaisten ruokailulentojen matkalle, joka arvioidaan
voimaloiden ja pesimäalueen välisen etäisyyden vuoksi suuremmaksi kuin vaihtoehdossa 1.
Kun huomioidaan hankealueella koko vuoden aikana tapahtuva lintujen liikehdintä (alueen kautta muuttavat linnut, pesimälinnut ja alueella talvehtivat linnut), voi hankkeen toteutuminen laskennallisesti aiheuttaa enimmillään noin
kuudenkymmenen lintuyksilön kuoleman vuositasolla (Rydell ym. 2012 mukaan,
katso kappale 10.3.1 ”Vaikutusmekanismit”). Kuolleisuuden ei arvioida näkyvän
populaatiotason vaikutuksena millekään hankealueella esiintyvälle tavanomaiselle lintulajille.
Vaikutukset metson soidinalueille ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia mutta suurempia.
Voimala numero 22 hankealueen pohjoisosissa sijoittuu metson III-luokan soidinalueelle. Voimalan rakentamisen seurauksena soidinalue menetetään ja linnut joutuvat siirtymään muualle. Lisäksi voimala 23 sijoittuu noin 200 metrin
etäisyydelle toisesta III-luokan soidinalueen keskuksesta. Voimalan rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvan häiriön seurauksena on mahdollista, että metsot hylkäävät myös tämän soidinalueen. Hankealueen lounaisosaan sijoittuvalle
II-luokan soitimelle aiheutuvat vaikutukset ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia.
Alueelle sijoittuvien III-luokan soidinalueiden merkitystä ei arvioida alueen metsopopulaatiolle erityisen suureksi, koska ne eivät ole yli viiden metsokukon soidinalueita (Rydell ym. 2012). Soitimet ovat ”liikkuvia” eli metsot soivat Tönijärven läheisyydessä eri alueilla eri vuosina, mikä on yksittäisten kukkojen soitimille hyvin tyypillistä (Valkeajärvi ym. 2007). Alueella todetut soitimet sijoittuvat
nuoriin ja keski-ikäisiin (noin 40–50 vuotiaisiin), harvennettuihin mäntymetsiin,
jollaisia löytyy lähiympäristöstä hyvin runsaasti. Metsojen on mahdollista löytää
vastaavia soidinalueita kauempaa voimaloiden rakentamisalueista. Vaikutukset
metson soitimille ja lajin populaatiolle arvioidaan paikallisesti korkeintaan kohtalaisiksi.
Vaikutukset kalasääskeen
Rakentamisen ja voimaloiden toiminnan aikaiset häiriövaikutukset ovat Stormossenin ja Töyrenkeitaan alueille sijoittuville pesille hyvin samansuuntaisia
kuin vaihtoehdossa 1. Häiriövaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi ja mikäli rakentamistoimet ajoitetaan pesimäkauden ulkopuolelle, ei vaikutuksia arvioida aiheutuvan lainkaan.
Voimaloiden toiminnasta voi aiheutua häiriövaikutuksia sekä Stormossenin että
Töyrenkeitaan alueilla pesiville aikuisille sääksille. Stormossenin alueella lähimmät voimalat sijoittuvat yli 700 metrin etäisyydelle ja Töyrenkeitaan alueella
noin 1 200 metrin etäisyydelle pesäpuusta. Voimaloiden ja pesäpuiden välille jää
kuitenkin riittävän leveä puustoinen suojavyöhyke, joten häiriövaikutukset arvioidaan molemmilla pesäpaikoilla hyvin lieviksi.
Törmäysvaikutukset ovat Stormossenin pesällä pesiville linnuille hyvin samansuuntaisia kuin vaihtoehdossa 1. Hankevaihtoehdossa suunnittelualueen pohjoisosiin sijoitetut voimalat eivät merkittävästi lisää aikuisten tai poikasten törmäysriskiä pesäpuun ja voimaloiden välisen pitkän etäisyyden vuoksi. Voimalat
eivät myöskään sijoitu Stormossenin pesän ja sääksien todennäköisten ruokai-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
138
Maaliskuu 2014
lualueiden väliin. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat vaihtoehdon 1 tapaan voimaloista 4 ja 9, jotka sijoittuvat nuorten lentopoikasten harjoittelualueelle ja
ohjearvona pidetyn (Rydell ym. 2012, SOF 2013) yhden kilometrin suojavyöhykkeen alueelle.
Töyrenkeitaan alueella yhden kilometrin suojaetäisyyden (Rydell ym. 2012, SOF
2013) sisäpuolelle ei sijoitu voimaloiden alustavia rakennuspaikkoja. Lähimpien
voimaloiden 20 ja 21 rakennuspaikat sijoittuvat noin 1 200 ja 1 700 metrin etäisyydelle pesäpuusta. Hankkeesta aiheutuvat törmäysriskit arvioidaan hieman
suuremmiksi kuin vaihtoehdossa 1, koska poikasten noin kahden kilometrin lentoharjoittelualueelle sijoittuu kaksi alustavaa voimalan rakennuspaikkaa. Lintujen käyttäytymisestä pesän läheisyydessä, ruokailualueiden sijoittumisesta ja
lentoreiteistä tai lentopoikasten käyttäytymisestä ei ole saatavilla yksityiskohtaisempaa tietoa, joten lintujen törmäysriskiä ei voida yksilöllisemmin arvioida. Mikäli alueella pesivän koiraslinnun ruokailulentoreitit suuntautuvat aiempien selvitysten mukaisesti hankealueesta poispäin (Ramboll 2012a) on koiraslintuun
kohdistuva törmäysriski melko vähäinen. Poikasten törmäysriski arvioidaan niin
ikään melko vähäiseksi, sillä poikaset lentelevät yli kilometrin etäisyydellä pesästä vasta hieman varttuneempina, jolloin niiden lentotaidot ovat jo kehittyneempiä ja kyky väistää voimaloita arvioidaan paremmaksi.
Hankevaihtoehdon 2 vaikutukset kalasääskelle arvioidaan hieman suuremmiksi
kuin vaihtoehdossa 1, koska vaihtoehdosta voi aiheutua vähäisiä törmäysvaikutuksia myös Töyrenkeitaan alueella pesivälle sääkselle. Mahdollisten yksittäisten
törmäysten populaatiotason vaikutukset (kuolleisuuden lisääntyminen) arvioidaan maakunnallisesti korkeintaan kohtalaisiksi, sillä kalasääksen populaatiokehitys on ollut viime vuosina suotuisa ja kanta on elinvoimainen. Vaikutukset koko maan sääksikantaan ovat vähäisiä.
Vaikutukset muuttolinnustoon
Laajemman hankevaihtoehdon 2 vaikutuksia muuttolinnustoon ei arvioida merkittävästi suuremmaksi vaihtoehtoon 1 verrattuna, koska tuulivoimapuiston
pohjoisosiin suunnitellut voimalat sijoittuvat lintujen päämuuttosuunnan myötäisesti eivätkä kohtisuoraan sitä vastaan. Tuulivoimapuiston aiheuttama estevaikutus ja linnustolle aiheutuvat törmäysriskit eivät siten merkittävästi lisäänny
laajemmassakaan hankevaihtoehdossa.
Teoreettisesti suurempaan määrään voimaloita voi törmätä vuosittain useampia
lintuja. Toisaalta laajempi tuulivoimapuisto voi näkyä lintujen näkökentässä paremmin ja saada ne kiertämään tuulivoimapuiston jo kauempaa, jolloin törmäysriskit vähenevät.
Hankevaihtoehdon 2 muuttolinnustovaikutukset arvioidaan vähäisiksi, eikä niillä
todennäköisesti yksistään ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen
kautta muuttavan lajin kannalta. 26 voimalayksiköstä koostuvan tuulivoimapuiston aiheuttaman estevaikutuksen ei myöskään arvioida vaikuttavan merkittävästi lintujen muuttoreitteihin Suupohjan alueella.
10.3.5 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon
Sähkönsiirtoreittien alueelta menetetään tavanomaisia talousmetsän elinympäristöjä. Menetettävien metsäalueiden pinta-alat on esitetty reittivaihtoehdoittain
seuraavassa taulukossa. Uusi raivattava johtoaukea voi mahdollisesti vaikuttaa
alueen herkimpiin pesimälintuihin siten, että ne siirtyvät kauemmas voimajohdon läheisyydestä. Alueen yleisimpien varpuslintujen reviirien sijaintiin sillä ei
todennäköisesti ole suurta vaikutusta. Metsätalouskäytössä olevalla alueella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
139
Maaliskuu 2014
sähkönsiirtoreiteille sijoittuvien metsien tulevaisuus ei myöskään riipu tuulivoimapuistohankkeen toteutumisesta, vaan lintujen elinympäristöjä menetetään
myös avo- ja harvennushakkuissa. Peltoalueilla vaikutukset pesimälinnustoon
jäävät hyvin vähäisiksi, koska peltoympäristöissä pesivien lintulajien elinympäristöt säilyvät sähkönsiirtoreitin rakentamisesta huolimatta lähes ennallaan.
Suurin osa muuttolinnuista lentää selvästi metsäisessä ympäristössä kulkevien
voimajohtojen yläpuolella, mutta pesimälinnut saattavat liikkua myös voimajohdon korkeudella. Alueen pesimälinnuista suurin törmäysriski arvioidaan olevan
metsäkanalinnuilla, jotka on yleisesti mielletty voimajohtojen kannalta riskialttiiksi lajiryhmäksi. Metsäkanalinnut lentävät pesimäpaikoillaan etupäässä voimajohdon alapuolella, joten törmäykset lienevät kuitenkin melko harvinaisia yksittäistapauksia.
Peltoalueita ylittäessään lintujen riski törmätä voimajohtoon kasvaa. Riski kohdistuu ensisijaisesti pelloilla mahdollisesti levähtäviin lintuihin kuten joutseniin ja
hanhiin. Riskialttiita peltoalueita sijoittuu vaihtoehdon B kohdalle erityisesti Merijärven peltoaukean kohdalle.
Kuva 10.22. Sähkönsiirtoreittien voimajohtimet aiheuttavat linnuille vähäisen törmäysriskin. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
Suunniteltujen voimajohtojen mahdollisesti aiheuttamat lintutörmäykset voidaan
laskea karkeasti Koistisen (2004) esittämällä tavalla. Näin ollen sähkönsiirtovaihtoehtoon VE A törmäisi noin 7 lintua vuodessa ja vaihtoehtoon VE B noin 45
lintua vuodessa. Koistisen mallilla laskettaessa törmäysten lukumäärä riippuu
vain ja ainoastaan voimajohdon pituudesta, jolloin pisin vaihtoehto tuottaa eniten
törmäyksiä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
140
Maaliskuu 2014
Taulukko 10.3. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston suunniteltujen sähkönsiirtoreittien pituudet, arvioitujen lintutörmäysten lukumäärä, voimajohtoalueen laajuus.
Vaihtoehto
Pituus (km)
Törmäysten määrä
(yks./vuosi)
Johtoalueen laajuus
(ha)
VE A
7,3
7
34
VE B
45
45
100
10.3.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkaminen aiheuttaa lähistöllä pesivälle
linnustolle niiden rakentamisen kaltaista häiriötä. Häiriö on kuitenkin kestoltaan
lyhytaikaista eikä se ulotu kovin laajalle alueelle. Muuttolinnustolle tai alueiden
läheisyydessä lepäileville linnuille purkamistöistä aiheutuva häiriö on vähäistä ja
sitä ilmenee vain, mikäli voimajohdon purkaminen ajoitetaan lintujen muuttokaudelle.
Purkamistöiden jälkeen rakennusalueille ja johtoaukealle syntyy normaalien
sukkessiovaiheiden jälkeen puustoa ja alueet voivat kehittyä kohti tavanomaista
talousmetsää kuten metsän päätehakkuun jälkeen. Hankealueiden pesimälinnusto ei välttämättä palaudu aivan vastaavaan tilaan kuin se oli ennen tuulivoimapuiston rakentamista, koska linnustoon vaikuttavat useat luonnolliset ja ihmisen toimista aiheutuvat tekijät (mm. ilmastonmuutos, metsien käsittely sekä
lintukantojen yleinen kehitys).
10.3.7 0-vaihtoehdon vaikutukset
Tuulivoimaloiden ja voimalinjojen rakentamatta jättäminen ei aiheuta vaikutuksia pesimä- tai muuttolinnustolle. Hankealueen ja voimajohtoreittien varrella
esiintyviin elinympäristöihin ja lintukantoihin vaikuttavat kuitenkin hankkeen toteutumisesta riippumattomat tekijät kuten mm. alueilla harjoitettava maa- ja
metsätalous sekä luonnon omat prosessit. Hankealueiden kautta muuttavaan
linnustoon ja niiden läheisyydessä lepäilevään linnustoon vaikuttavat myös
mahdolliset lähialueen muut hankkeet.
10.3.8 Vaikutusten lieventäminen
Pesimälinnustoon kohdistuvia suoria vaikutuksia voidaan lieventää huomioimalla
linnuston kannalta arvokkaat elinympäristöt (esimerkiksi ojittamattomat suoalueet) myös hankkeen jatkosuunnittelussa siten, ettei niille tai niiden välittömään
läheisyyteen sijoiteta tuulivoimaloita tai huoltotiestöä. Tuulivoimapuiston rakentaminen niin tiiviiksi kuin se teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista, vähentää
elinympäristöön kohdistuvien muutosten laajuutta ja sitä kautta pesimälinnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Arvokkaiden elinympäristöjen ympärillä olevat
puustoiset suojavyöhykkeet tulee säilyttää.
Tuulivoimapuiston huoltotiestön suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisimman
pitkälle valmiina olevia tielinjauksia ja sisäiseen sähkönsiirtoon liittyvät voimajohdot kaivetaan maakaapeleina maan alle tielinjojen yhteyteen, jolloin ne eivät
aiheuta ylimääräisiä metsän hakkuita tai törmäysriskiä linnuille. Tuulivoimapuiston rakennustoimien yhteydessä voidaan huolellisella suunnittelulla välttää turhia maankäsittelytoimia ja rajata rakentamistoimet mahdollisimman pienelle
alueelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
141
Maaliskuu 2014
Pesimälinnustoon kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää siirtämällä kalasääsken reviirille sijoittuvat tuulivoimalat numero 4 ja 9 vähintään kilometrin
etäisyydelle pesäpuusta. Sääksille voidaan vaihtoehtoisesti myös rakentaa tekopesä tai pesälava vastaavaan elinympäristöön noin 1-3 kilometrin etäisyydelle
nykyisestä pesimäpaikasta. Noin 90 %:ssa tapauksista kalasääski hyväksyy sille
asetetun uuden pesäpaikan, mikäli se joutuu hylkäämään vanhan pesäpaikkansa hankkeesta aiheutuvan häiriön vuoksi (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto
2013). Sääksenpesien läheisyyteen sijoittuvien tuulivoimaloiden rakentaminen
tulisi ajoittaa sääksien pesimäkauden tai ainakin häiriöherkimmän haudontaajan (huhtikuu-kesäkuun puoliväli) ulkopuolelle.
Rakennustyöt, etenkin arvokkaiden pesimäalueiden lähellä, tulee ajoittaa mahdollisuuksien mukaan lintujen pääasiallisen pesimäkauden ulkopuolelle. Yleensä
pesimäkauden alkuvaiheiden, muninnan- ja haudonnan, aikaan (toukokuu –
heinäkuu) linnut hylkäävät pesintänsä kaikkein herkimmin. Rakentamisessa tulisi huomioida myös metson ja teeren keväinen ja syksyinen soidinaika.
Tuulivoimaloiden valaistuksen suunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää
etenkin yöllä ja esim. sumussa tapahtuvia törmäyksiä. Voimaloiden tarpeetonta
valaisua ja liian kirkkaita valoja tulisi välttää, koska yöllä muuttavien lintujen on
todettu joissain olosuhteissa hakeutuvan tällaisten valonlähteiden läheisyyteen
(Koistinen 2004).
Tuulivoimaloiden teknisellä suunnittelulla voidaan vähentää niiden aiheuttamia
linnustovaikutuksia, erityisesti lintujen riskiä törmätä voimaloihin. Tuulivoimapuistojen aiheuttamia linnustovaikutuksia on pyritty maailmalla vähentämään
monin eri tavoin, joskaan mitään yksiselitteistä ja kaikkialla toimivaa ratkaisua
ei ole olemassa. Voimaloiden lapoihin maalattavien eriväristen kuvioiden on todettu lisäävän niiden näkyvyyttä ja siten vähentävän lintujen törmäyksiä, mutta
tulosten osittaisen ristiriitaisuuden vuoksi tarkkoja ohjeita lapojen värityksestä
ja kuvioinnista ei voida esittää.
Tiettyjen lintulajien (esim. kurki) päämuuton ennustaminen on kohtuullisen luotettavaa säätilan ja lintutilanteen perusteella noin 1–2 vuorokautta etukäteen,
joten todennäköisesti tehokkain törmäyskuolleisuuden vähentämistoimenpiteistä
on voimaloiden väliaikainen sammuttaminen vilkkaimman muuttokauden ajaksi.
Tuulivoimapuiston sähkönsiirron vaikutuksia voidaan lieventää sijoittamalla uudet voimajohdot olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen ja raivaamalla uudet
johtoalueet mahdollisimman kapeina. Lintujen riskiä törmätä voimajohtimiin vähentää huomattavasti voimalinjojen merkitseminen esim. peltoalueiden kohdalla
kiinnittämällä niihin varotuspalloja tai UV-valoa heijastavia ja voimakaskontrastisia ”laattoja”, jotka lisäävät voimalinjojen näkyvyyttä linnuille myös yöllä.
Voimajohtojen merkitsemistä huomiopalloilla tai tuulessa heiluvilla, heijastavilla
ja voimakaskontrastisilla laatoilla tulee harkita etenkin Merijärven peltoalueen
ylittävällä ilmajohto-osuudella. Vaihtoehtoisesti ilmajohdon muuttamista maakaapeliksi voidaan harkita tällä osuudella. Sähköiskujen riskiä pylväitä tähystyspaikkoinaan käyttäville petolinnuille kuten huuhkajalle vähentävät pylväiden
päihin asennettavat erilliset istumaorret.
Kanalintuihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi metsästettäviin lajeihin
kuuluvan metson ja myös teeren kannankehitystä voidaan säädellä esimerkiksi
keventämällä lintuihin kohdistuvaa metsästyspainetta erityisesti hankkeen ensimmäisinä vuosina.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
142
Maaliskuu 2014
10.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät
Hankealueen rajaus ja tuulivoimaloiden alustavat rakennuspaikat ovat myöhemmässä suunnittelussa tarkentuneet, eikä vuoden 2012 pesimälinnustoselvityksen pistelaskenta-aineisto vastaa nykyisten voimaloiden tilannetta. Pesimälinnustoselvityksessä kartoitettu alue kattaa kuitenkin pääpiirteissään nykyisen
hankealueen ja menetelmillä on pystytty muodostamaan kattava kuva hankealueilla pesivästä lajistosta, lajien runsaussuhteista sekä suojelullisesti arvokkaiden lajien reviirien sijainneista. Selvitystä on pystytty täydentämään vuonna
2013 tehdyillä maastokartoituksilla. Ainoastaan YVA-ohjelmavaiheen jälkeen lisätyn osa-alueen (Töniijärven itäpuoli) linnustoa ei ole laajamittaisesti selvitetty.
Alueella esiintyvät lintujen elinympäristöt ovat kasvillisuuskartoitusten perusteella kuitenkin hyvin tavanomaisia eikä alueelle sijoitu linnustollisesti erityisen
arvokkaita alueita.
Lajistossa ja lintutiheyksissä on vuosien välistä vaihtelua, jota 1-2 vuoden aikana toteutetuilla kartoituksilla ei pystytä havaitsemaan. Tulokset arvioidaan kuitenkin riittäviksi hankkeen pesimälinnustovaikutusten arviointiin.
Arviot hankkeen linnustovaikutuksista perustuvat ensisijaisesti kansainvälisestä
kirjallisuudesta saatavaan tietoon tuulivoimahankkeiden linnustovaikutuksista,
koska kotimaisia tutkimustuloksia ei vielä ole saatavilla. Tiedon sovellettavuus
Suomen olosuhteisiin arvioidaan kuitenkin melko hyväksi, koska samankaltaisilla
metsävaltaisilla alueilla elävien lajien käyttäytyminen ei todennäköisesti merkittävästi poikkea Suomessa elävien ja samaan heimoon kuuluvien lajien kesken.
Muuttolinnustoselvitysten merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät muuttavien lintujen lukumäärissä, muuttoreiteissä ja lepäilyalueilla tapahtuvaan luontaiseen vuosittaisvaihteluun. Yhden vuoden kevät- ja syysmuuttokauden kattavat
selvitykset ovat usein vaikeasti yleistettävissä pidemmälle ajanjaksolle, koska
lintujen muuttoreitit ja lentokorkeudet riippuvat mm. vallitsevasta säätilasta.
Sääolosuhteet vaikuttavat vuosittain lintujen käyttämiin muuttoreitteihin ja
muuton ajoittumiseen. Esimerkiksi kevät 2012 oli erittäin sateinen ja kylmä, jolloin lintujen muutto tapahtui sykäyksissä, joita oli vaikea ennakoida. Muutontarkkailujen tuloksia tuleekin siis tulkita yhden vuoden mittaisena otoksena alueella tapahtuvasta lintujen muutosta. Muutontarkkailun kattavuus sekä tarkkailun tuloksena syntyneen havaintoaineiston laatu arvioitiin kuitenkin riittäväksi
luotettavaa vaikutusten arviointia varten.
Kevät- ja syysmuutonseurantajaksot kattoivat hyvin eri lajien päämuuttoajankohdat ja seurantojen perusteella voidaan muodostaa riittävä kuva alueen kautta vuonna 2012 tapahtuneesta lintumuutosta.
Hankkeen muuttolinnustoselvitysten aikana käytetty lentokorkeusluokittelu ei
täysin vastaa nyt suunnitteilla olevien voimalatyyppien törmäysriskikorkeuksia.
Tämä tuo selvitysten luotettavuuteen pientä epävarmuutta, mutta sitä ei kuitenkaan arvioida kokonaisuuden kannalta merkittäväksi.
Lintujen yömuuttoa ei ole havainnoitu muuttolintuselvitysten yhteydessä, eikä
siitä ole kunnollista käsitystä Pohjanlahden rannikkoa seuraavan muuttoreitin
osalta. On kuitenkin todennäköistä, että yömuutto kulkee hyvin korkealla, jopa
useiden satojen metrien korkeudessa, jolloin tuulivoimapuiston rakentamisella ei
ole merkittävää vaikutusta yöllä muuttaville linnuille. Kattavan yömuutonseurannan toteuttaminen on käytännössä hyvin haasteellista.
Muutontarkkailun ja lentokorkeuksien sekä etäisyyksien arvioiminen sisältää aina jonkin verran havainnoijasta johtuvia virhelähteitä, jolloin ne ovat havainnoi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
143
Maaliskuu 2014
jan subjektiivisia arvioita. Havaintojen tekeminen ja niiden kirjaaminen riippuu
myös havainnoijien muutontarkkailukokemuksesta, mutta kiivaimpina muuttopäivinä kaikkia havaittuja lajeja ei ehditä huomioida yhden ihmisen toimesta.
Tällöin on keskitytty vain hankkeen kannalta olennaisimpien lajien havainnointiin ja kirjaamiseen.
Tiedot Stormossenin alueella pesivien sääksien käyttäytymisestä ja lentoreiteistä perustuvat vain yhden pesimäkauden ajan havaintoihin ja koiraan lentoreitit
saattavat ravintotilanteen muuttuessa suuntautua seurannassa havaituista
päinvastaisiin suuntiin. Töyrenkeitaan alueella pesivien lintujen liikkeistä ei ole
saatavilla lainkaan seuranta-aineistoa. Päätelmien tekeminen luonnonvaraisten
lintujen käyttäytymisestä on kuitenkin kokonaisuudessaan aina epävarmaa ja
niitä voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavina.
10.3.10
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu

Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksina ja rakentamistöistä sekä tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvana
häiriönä sekä voimaloiden aiheuttamina este- ja törmäysvaikutuksina.

Hankealueella esiintyvä pesimälinnusto on pääasiassa Suomessa yleisenä ja
runsaana esiintyvää metsälintulajistoa, jonka ei arvioida olevan erityisen
herkkää tuulivoimahankkeen aiheuttamille vaikutuksille. Vaikutukset arvioidaan molemmissa hankevaihtoehdoissa vähäisiksi, mutta vaihtoehdossa 2
hieman suuremmiksi voimaloiden suuremman määrän vuoksi.

Suojelullisesti arvokkaan lintulajiston yksilömäärät hankealueilla ja sähkönsiirtoreittien varrella ovat alhaisia, eikä hankkeen eri toteutusvaihtoehdoilla
arvioida olevan populaatiotason vaikutuksia millekään hankealueella tai sähkönsiirtoreittien varrella esiintyvälle lajille

Hankealueella ja lähiympäristössä pesiviin petolintuihin arvioidaan kohdistuvan vähäisiä tai paikallisesti korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia molemmissa
hankevaihtoehdoissa

Lintujen kevät- ja syysmuuttoreitit sijoittuvat pääasiassa hankealueen länsipuolelle, mutta myös alueen kautta muuttaa jonkin verran lintuja. Alueen
kautta muuttavien suojelullisesti arvokkaiden lajien yksilömäärä on vähäinen.
Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita.

Hankealueen kautta ja sen läheisyydessä muuttavaan linnustoon arvioidaan
kohdistuvan vain lieviä este- ja törmäysvaikutuksia molemmissa hankevaihtoehdoissa.

Hankkeen sähkönsiirron vaihtoehdolla A arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia linnustoon. Pesimä- ja muuttolinnuston kannalta vaihtoehdosta B
aiheutuu selvästi suurempia vaihtoehtoja reitin pituuden vuoksi. Reitti sijoittuu myös muuttolintujen tärkeiden levähdysalueiden läheisyyteen. Reitin vaikutuksia vähentää sen sijoittuminen jo olemassa olevaan johtoaukeaan.
10.4 Vaikutukset muuhun eläimistöön
10.4.1 Vaikutusmekanismit
Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät pääosin tuulivoimaloiden, tiestön
ja sähkönsiirron rakentamispaikoilla ja niiden lähiympäristössä suorina elinympäristön pinta-alan menetyksinä, elinympäristöjen laadun heikkenemisenä sekä
rakentamisen aikaisena häiriövaikutuksena. Rakentamisen aikaiset vaikutukset
ovat tilapäisiä ja aiheutuvat lähinnä lisääntyneen ihmistoiminnan ja työkoneiden
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
144
Maaliskuu 2014
aiheuttamasta melusta ja muusta häiriöstä. Elinympäristöjen muutokset ovat
pidempiaikaisia, mutta kohdistuvat melko rajatulle alueelle. Vaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa mm. alueella esiintyvän eläimistön herkkyys elinympäristön
muutoksille ja hankkeen muille vaikutuksille. Elinympäristöjen pinta-alan menetyksellä voi lisäksi olla välillisiä, toissijaisia vaikutuksia eläinten ekologisiin
käytäviin, jotka voivat heikentyä.
Tuulivoimalat aiheuttavat törmäysriskin lepakoille samaan tapaan kuin linnuillekin. Riski on arvioitu suurimmaksi muuttavilla yksilöillä, joiden on havaittu lentävän korkealla ja törmäävän lapoihin tai menehtyvän lapojen pyörimisestä aiheutuviin ilmanpainemuutoksiin. Osa lepakkolajeista luokitellaan ns. törmäysriskilajeiksi, jotka voivat myös lisääntymisaikana ruokailla voimaloiden lapojen
korkeudella (mm. pohjanlepakko Suomessa). Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
on havaittu, että lepakoiden törmäyskuolleisuus vaihtelee suuresti eri alueilla ja
mm. metsämaastoon sijoittuvilla tuulivoimapuistoilla sen on havaittu olevan 0-4
lepakkoyksilöä vuodessa voimalaa kohden (Endl ym. 2004). Riskin suuruuteen
vaikuttavat mm. tuulivoimapuiston sijoituspaikan topografia ja kasvillisuus (Rydell ym. 2012). Eniten törmäyksiä sattuu rannikon läheisyyteen sijoittuvilla,
ympäröivää maastoa selvästi korkeammilla harju- ja ylänköalueilla, riippumatta
siitä ovatko alueet lehti- vai havupuuvaltaisia.
10.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Lähtötietoja hankealueen eläimistöstä on kerätty muun muassa Ympäristöhallinnon Hertta eliölajit -tietojärjestelmästä sekä haastattelemalla paikallisten metsästysseurojen edustajia.
Alueilla esiintyvää eläimistöä on havainnoitu vuosina 2012 ja 2013 tehtyjen
luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Kesällä 2012 hankealueella tehtiin
alustavat lepakko- ja liito-oravaselvitykset (Petteri Mäkelä, Markus Lampinen,
Marko Dahlman, Pekka Alho sekä Ville Vasko, Varsinais-Suomen Luonto- ja Ympäristöpalvelut Oy).
Lepakkokartoitus kohdennettiin kartta- ja ilmakuva- sekä maastotarkastelun perusteella potentiaalisille kohteille. Kartoitus kohdennettiin hieman nykyisestä
hankealueesta poikkeavalle alueelle (Kuva 10.2), mutta kartoitettu alue kattaa
pääpiirteissään myös myöhemmissä suunnitelmissa tarkentuneen hankealueen.
Lepakoita kartoitettiin alueelta aktiivisesti yhteensä 12 yönä kesän eri ajankohtina (kesä-, heinä- ja elokuu). Kartoituksissa käytettiin lepakkodetektoria Pettersson D240X. Tönijärven rantametsään sijoitettiin lepakoiden ääniä automaattisesti rekisteröivä detektori (Songmeter SM2Bat+), joka nauhoitti lepakoiden
ääniä toukokuusta syyskuuhun. Automaattidetektorin nauhoittama aineisto analysoitiin seurantakauden jälkeen.
Liito-oravan esiintymistä selvitettiin alustavasti vuoden 2012 pesimälinnustolaskentojen yhteydessä. Kartoitus kohdennettiin alustavissa suunnitelmissa esitetylle hankealueelle, mutta painotettiin lajille soveliaisiin elinympäristöihin. Lajin
ulostepapanoita etsittiin potentiaalisilta elinympäristöiltä suurten kuusten, haapojen ja erityisesti kolopuiden tyviltä. Kartoituksista vastasi kartoittaja Petteri
Mäkelä Varsinais-Suomen ympäristö- ja luontopalvelut Oy:stä. Liitooravakartoitusta täydennettiin 26.–28.6.2013, jolloin lajille soveliaat elinympäristöt inventoitiin tuulipuiston alueella ja sähkönsiirron reitillä A. Lisäksi tarkistettiin lähialueilla tiedossa olevat elinalueet. Täydentävästä kartoituksesta on
vastannut biologi, FM Marja Nuottajärvi FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
145
Maaliskuu 2014
YVA-ohjelmavaiheen jälkeen hankealueeseen lisätyn, Tönijärven itäpuolelle sijoittuvan osa-alueen eläimistöä ei ole erikseen kartoitettu, vaan tiedot alueella
esiintyvästä eläimistöstä ja eläinten elinympäristöistä perustuvat alueella tehdyn
kasvillisuuskartoituksen aikana tehtyihin yleisiin havaintoihin.
Arkkukalliolta pohjoiseen suuntautuvan sähkönsiirtoreitin B luontoa välillä Arkkukallio Kristiinankaupunki on tarkasteltu kesä-heinäkuussa vuonna 2012 (biologi, FM Tiina Mäkelä / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Johtoreitti tarkasteltiin maastossa kokonaisuudessaan sekä sen länsi- että itäpuolelta, noin
100 metrin etäisyydellä nykyisestä linjasta. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty
myös Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohdon (Pori-Kristiinankaupunki) YVAmenettelyn luontoselvitystä (Enviro 2008).
Eläimistöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu tuulivoimapuistohankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaisia häiriövaikutuksia sekä vaikutuksia alueella esiintyvien eläinlajien elinympäristöjen laatuun ja pinta-alaan. Lisäksi on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia eläinten mahdollisuuksiin liikkua tuulivoimapuistoalueella. Lepakkoselvityksen perusteella on muodostettu kuva hankealueilla esiintyvästä lepakkolajistosta ja alueiden merkityksestä eri lepakkolajien lisääntymis- ja elinalueena. Hankealueen merkitystä lepakoiden muutonaikaisena kauttakulkualueena on arvioitu maasto- ja karttatarkasteluun perustuvana tulkintana sekä automaattidetektorin nauhoittaman aineiston perusteella.
Eläimistövaikutusten arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota Suomen
uhanalaisiin eläinlajeihin (Rassi ym. 2010), Euroopan Unionin luontodirektiivin
liitteiden II ja IV(a) lajeihin sekä Suomen luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096)
ja luonnonsuojeluasetuksen (14.2.1997/160) perusteella uhanalaiseksi ja erityistä suojelua vaativiksi säädettyihin lajeihin sekä alueellisesti ja paikallisesti
harvinaisiin lajeihin.
10.4.3 Hankealueen eläimistö
Koko Etelä-Pohjanmaan alueella yleisenä esiintyviä nisäkäslajeja ovat muun
muassa hirvi, ilves, kettu, metsäjänis ja supikoira. Susia esiintyy säännöllisesti
erityisesti Suupohjan rannikkoseudulla. Myös karhukanta on vakiintunut, ja karhujen levinneisyys ulottuu Suupohjan rannikkoseudun eteläosiin. Ilveksen
asuinalueet ovat rannikon tuntumassa Suupohjan rannikkoseudulta Vaasan seudulle (Pohjanmaan liitto 2010).
Hankealueella tavattavan nisäkäslajiston voidaan olettaa edustavan seudulle
tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa. Maastoselvityksissä alueella ei havaittu uhanalaista nisäkäslajistoa.
Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit
Lähtötietojen perusteella hankealueen eteläisemmän osa-alueen pohjoisreunalla
on 2000 -luvulla havaittu liito-oravaa (SYKE 2012). Elinalueet kuitenkin todettiin
vuonna 2013 autioiksi. Kohteiden alueella on yhä liito-oravan elinalueeksi soveltuvaa metsää ja laji voi palata alueille tulevina vuosina. Hankealueen tuntumassa elää liito-oravapopulaatio, jonka tunnettuja elinalueita sijoittuu hankealueen länsipuolelle (Kuva 10.11) (Ramboll 2010).
Lepakkokartoituksissa havaittiin melko vähän lepakoita. Kesällä 2012 havaintoja
tehtiin nykyisen hankealueen sisäpuolella noin neljäkymmentä ja osa havainnoista voi koskea samoja yksilöitä. Alueella esiintyvät maamme yleisimmät lepakkolajit pohjanlepakko, viiksi/isoviiksisiippa sekä vesisiippa, joista pohjanlepakko on selkeästi runsaimpana. Viiksiippalajeja ei voida erottaa toisistaan kuin
anatomisten rakenteidensa perusteella, joten lajeja käsitellään lajiparina ”viik-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
146
Maaliskuu 2014
sisiipat”. Alueen lepakkotiheys on arvioitu selvitysten perusteella hyvin tavanomaiseksi.
Alustavien tuulivoimaloiden rakennusalueiden läheisyydessä ei havaittu lepakoita kesän 2012 kartoituksissa eikä rakennusalueilla myöskään kesän 2013 luontoselvitysten perusteella havaittu lajeille soveltuvia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (kolopuita, kallionkoloja tai kivikoita). Rakentamisalueet sijoittuvat ensisijaisesti nuorille metsätyypeille (kappale 8910.1. ”Vaikutukset kasvillisuuteen
ja arvokkaisiin luontokohteisiin”), jotka eivät ole lepakoiden elinympäristöinä
erityisen arvokkaita.
Suuri osa alueella tehdyistä lepakkohavainnoista koski hankealueen tiealueilla
ravinnonhaussa kierteleviä pohjanlepakoita. Eniten havaintoja tehtiin heinäkuussa. Alku- ja loppukesällä lepakoita esiintyi alueella huomattavasti vähemmän.
Lepakkolajistoltaan monimuotoisempi alue on Sandvikin kylän eteläpuoleinen,
lehtipuuvaltainen metsä- ja kosteikkoalue. Tällä alueella havaintoja tehtiin myös
tasaisemmin pitkin havaintokautta. Toinen lepakoiden kannalta tärkeämpi alue
sijoittuu hankealueen länsiosiin, Furumossenin pohjoispuolelle, missä havaittiin
sekä pohjanlepakkoa että viiksisiippoja. Alueet voidaan luokitella lepakoiden
tärkeiksi ruokailualueiksi, joille mahdollisesti voi sijoittua myös lisääntymis- ja
levähdyspaikkoja.
Passiividetektorin aineisto käsitti lähinnä paikallisista siippayksilöistä kertynyttä
havaintoaineistoa eikä detektorin tallentamassa aineistossa esiintynyt varsinaisia muuttavia lepakkolajeja (kuten ripsisiippaa ja pikku-, iso-, kääpiö- tai vaivaislepakkoa).
Maastoselvitysten sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelujen perusteella hankealue
ei todennäköisesti sijoitu tärkeälle lepakoiden muuttoväylälle, koska alueella ei
maastonmuotojen perusteella ole merkittäviä muuton johtolinjoja (mm. vesistöjä tai harjuja) muuttaville lepakoille. Lepakoiden muuton tiedetään keskittyvän
rannikkolinjan tuntumaan ja heikkenevän jo 500 metrin etäisyydellä rannikosta.
Hankealueelta on etäisyyttä rannikolle noin seitsemän kilometriä.
Hankealueella ei lähtötietojen tai maastokartoitusten perusteella ole havaittu viitasammakkoa. Lajille potentiaalista elinympäristöä esiintyy lähinnä hankealueen
ulkopuolella mm. Tönijärven alueella.
Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, jonka susitiheys on arvioiden perusteella noin 2,1-4 yksilöä / 1000 km2 ja karhukanta 0-2 yksilöä/ 1000 km2 eli
lajien esiintyminen hankealueella on melko satunnaista (RKTL 2013). Ilves esiintyy ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirien alueella suurpedoista yleisimpänä (RKTL 2013).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
147
Maaliskuu 2014
Kuva 10.23. Lepakkokartoituksissa tehdyt lepakkohavainnot ja hankealueelle sijoittuvat
lepakoiden kannalta arvokkaat alueet.
10.4.4 Sähkönsiirtoreittien eläimistö
Sähkönsiirtoreittien alueilla esiintyvät elinympäristöt ovat hyvin samantyyppisiä
kuin hankealueella. Alueilla esiintyvän eläimistön voidaan olettaa olevan ensisijaisesti tavanomaista havumetsälajistoa. Maastokartoituksissa sähkönsiirtoreitillä A ei havaittu uhanalaisia tai luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Reitin varrelle sijoittuu kuitenkin vanha liito-oravan elinalue Sandvikin läheisyydessä,
Nyåkern -peltoalueen kohdalla. Reitti sivuaa elinaluetta sen pohjoispuolelta.
Vuonna 2013 tehdyissä kartoituksissa elinalue todettiin toistaiseksi autioksi.
Toinen liito-oravan elinalue sijoittuu noin 350 metriä sähkönsiirtoreitin luoteispuolelle (sähkönsiirtoreitti sijoittuu elinalueiden väliin). Sähkönsiirtoreitin B varrelle sijoittuu kaksi liito-oravan elinaluetta Savilahden ja Kristinestad sähkönsiirtoaseman läheisyyteen, missä voimajohdot sijoittuvat olemassa olevaan johtoaukeaan elinalueiden pohjoispuolille (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
2013, Enviro 2008).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
148
Maaliskuu 2014
10.4.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset eläimistöön
10.4.5.1
Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto
Eläinten elinympäristönä menetetään tavanomaista metsätalousaluetta suhteellisesti melko vähän (katso kappale 10.1 ”Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin”) ja reunavaikutus huomioiden yli 97 prosentin hankealueesta (lähes 2300 hehtaaria arvioidaan säilyvän nykytilansa kaltaisena tuulivoimapuiston rakentamisesta huolimatta. Etenkin suurempien ja liikkuvaisempien eläinlajien kuten hirvieläinten ja suurpetojen kohdalla vaikutukset kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan eläinten elinympäristöä.
Tuulivoimapuiston rakentamisen suorat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska
valtaosan tavanomaisesta eläimistöstä tiedetään sopeutuvan ja jopa pystyvän
myös hyödyntämään ihmisen aiheuttamia muutoksia elinympäristössään (Helldin ym. 2012). Hankealueen metsät ovat nykytilassaan metsätalouden melko
voimakkaasti pirstomia, minkä lisäksi alueella risteilee taaja metsäautotieverkosto. Alueella esiintyvien eläinlajien voidaan olettaa jo jossain määrin sopeutuneen metsätalouden aiheuttamiin elinympäristönmuutoksiin. Tuulivoimapuiston
metsäalueita pirstovan vaikutuksen arvioidaan lisäävän vain vähän metsätalouden alueella jo aiheuttamia vaikutuksia. Muutokset ovat hyvin paikallisia rajoittuen lähinnä rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Euroopassa tehdyt
laajat selvitykset viittaavat lisäksi siihen, että tuulivoimalat yhdysteineen eivät
merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin (Rydell ym. 2012)
Huoltotiestön pientareille ja muiden raivattavien alueiden reunoille syntyvä lehtipuuvaltainen vesakko tarjoaa ravintoa hirvi- ja jäniseläimille sekä uutta
elinympäristöä pikkujyrsijöille kuten myyrille ja hiirille, joiden kannat voivat paikallisesti kasvaa. Pikkujyrsijöiden kannan kasvusta voivat hyötyä ravintotilanteeseen nopeasti reagoivat pienpedot kuten pöllöt, kettu ja kärppä. Elinympäristön muutoksia silmällä pitäen suojelullisesti merkittäviä lajeja hankealueella lepakot, joihin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty kappaleen lopussa. Vaikutuksia
riistaeläimiin on käsitelty myös kappaleessa 10.6 ”Vaikutukset riistalajistoon ja
metsästykseen”.
Rakentamisaikana lisääntyvä ihmisten liikkuminen ja rakentamistoimien aiheuttama melu ja muu häiriö ei luultavasti kasva merkittävän suureksi alueen tavalliselle nisäkäslajistolle kuten metsäjänikselle, ketulle tai hirvelle, jotka ovat metsätalousalueilla jossain määrin tottuneet myös ihmistoiminnan aiheuttamaan
häiriöön. Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää enimmillään noin kolme vuotta. Rakennusaikana eläimet voivat tarpeen tullen siirtyä hankealueen rauhallisempiin osiin tai hankealueen ulkopuolelle ja palata elinalueilleen rakennusvaiheen jälkeen. Erityisesti aremmat ja luontaisesti ihmistä karttavat lajit, kuten
suurpedot (karhu, susi, ilves) todennäköisesti karttavat tuulivoimapuistoaluetta
rakentamisaikana. Vaikutukset suurpetoihin arvioidaan kuitenkin vähäisiksi,
koska hankealueella liikkuvat suurpedot ovat lähinnä satunnaisia kiertelijöitä,
joiden reviiri on hyvin laaja. Uudet huoltotiet voivat aiheuttaa estevaikutuksen
pienimmille lajeille, mutta osan eläimistöstä (mm. suurpedot ja hirvet) tiedetään
myös hyödyntävän tiestöä liikkuessaan elinalueiden välillä (ns. käytävävaikutus)
(Martin ym. 2010).
Tuulivoimapuistojen toiminnan aikaiset vaikutukset eläinten populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin ovat ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella olleet useimmille lajeille suhteellisen vähäisiä. Tutkimusten mukaan ainakaan pienempien nisäkkäiden (mm. jänis ja kettu) esiintymisessä ja käyttäytymisessä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
149
Maaliskuu 2014
tuulivoimapuisto- ja referenssialueilla ei ole havaittu eroa (Menzel & Pohlmeyer
1999). Tuulivoimapuistoja ei myöskään aidata, jolloin eläinten on jatkossakin
mahdollista kulkea tuulivoimapuistoalueen kautta. Herkimmät eläinlajit kuitenkin mahdollisesti välttelevät tuulivoimapuistoaluetta.
Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon jäävät
kokonaisuudessaan vähäisiksi, sillä voimaloiden toiminnasta syntyvä ääni ei
kantaudu kauas eikä lapojen pyörimisliikkeestä syntyvä välke erotu metsämaastossa liikkuvien eläinten näkökentässä. Lisäksi useimpien eläinlajien (mm. hirvieläimet, ketut, jäniseläimet ja muut pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkää
tottuvan voimaloiden toiminnasta häiriöön, kuten ne tottuvat mm. liikenteeseen
ja metsätyökoneisiin.
Helldinin ym. (2010) mukaan tuulivoimapuistoa varten parannetut tai uutena
rakennetut tiet voivat teoriassa aiheuttaa paikalliseläimistölle häiriöitä lisääntyneen liikenteen myötä, esimerkiksi tilanteessa, jossa tuulivoimalat houkuttelevat
matkailijoita alueelle. Vaikutuksia eläimistöön syntyy tutkimusten mukaan kuitenkin vasta, jos vuorokausiliikenne on useita satoja autoja päivässä (Helldin
ym. 2010). Liikenteen määrä tulee tässä hankkeessa rakennusvaiheen jälkeen
olemaan kuitenkin vähäinen, sillä voimaloiden huoltoon tarvittavia käyntejä tehdään harvoin. Huoltoliikenteen vaikutukset eläimistöön arvioidaan siten vähäisiksi.
Tuulivoimaloiden toiminnasta ja huoltoliikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat jossain määrin lisätä tuulivoimapuistoalueella elävien eläinten stressiä, jolla voi olla
vähäisiä vaikutuksia alueella elävien eläinten lisääntymismenestykseen (Barja
ym. 2007). Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä alueella esiintyville lajeille, joiden kannat ovat alueellisesti vakaita.
Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja vesieliöstöön on käsitelty kappaleessa 9.4.4.
pintavesivaikutusten yhteydessä.
Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin
Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia liito-oravaan, koska lajia ei kartoitusten perusteella esiinny hankealueella eikä tuulivoimapuiston rakenteita sijoiteta
tiedossa oleville vanhoille elinalueille. Hankealueella on verrattain vähän liitooravan elinympäristöksi soveltuvia metsäalueita, mutta varttuvat, lajin elinympäristöksi mahdollisesti tulevaisuudessa soveltuvat metsäalueet säilyvät hankkeen toteutuessa nykytilansa kaltaisina. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen ei
heikennä liito-oravan kulkuyhteyksiä tuulivoimapuistoalueen halki eri elinalueiden välillä.
Hankkeen vaikutukset alueella esiintyvälle lepakkopopulaatiolle arvioidaan vähäisiksi, koska hankealueelle sijoittuvat arvokkaat ruokailualueet säilyvät nykytilassaan. Hankkeen toteuttaminen ei myöskään lisää lepakoille arvokkaiden,
varttuneiden metsäalueiden pirstoutumista ja viiksisiipoille tärkeät varttuneiden
kuusikangasmetsien alueet säilyvät hankkeesta huolimatta nykyisellään. Alueella esiintyvien lepakoiden elinympäristöt ovat nykyisellään metsätalouden muokkaamia, eri-ikäisiä talousmetsiä. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella intensiivisen metsätalouden alueella tuulivoimapuistolla on havaittu olevan vain
rajallisia vaikutuksia lepakoihin verrattuna metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin (Rydell ym. 2012).
Alueella esiintyvät lepakot ovat pääasiassa pohjanlepakoita, jotka eivät ole erityisen herkkiä rakentamisen aikaiselle ja lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamalle häiriölle. Pohjanlepakon lisääntymis- ja levähdysalueet sijoittuvat usein
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
150
Maaliskuu 2014
ihmisen muuttamiin elinympäristöihin ja laji on yleinen myös kaupungeissa, mikä kertoo osaltaan sen häiriönsietokyvystä. Pohjanlepakon kannalta hankkeen
toteutuminen saattaa jopa parantaa alueen soveltuvuutta saalistusalueena, koska laji saalistaa etupäässä reuna-alueilla kuten hankealueen metsäautoteiden
varsilla ja hakkuiden laitamilla. Voimaloiden rakennuspaikat ja uusien raivattavien huoltoteiden alueet tulevat näin lisäämään pohjanlepakoille soveliaiden
puoliavoimien alueiden ja reunavyöhykkeiden määrää.
Yli 90 % tuulivoimalan aiheuttamista lepakkokuolemista aiheutuu syksyllä (Rydell ym. 2012). Törmäysten lisääntyminen syksyllä johtuu paitsi voimaloiden
roottoreiden korkeudella esiintyviä hyönteisiä saalistavista yksilöistä, myös lepakoiden syysmuutosta, joka tapahtuu melko korkealla. Suomen olosuhteissa
lepakoiden muutto on vähemmän intensiivistä verrattuna mm. Euroopassa tapahtuvaan muuttoon ja Suomessa muuttavina esiintyvien lajien määrä on vähäinen. Syysmuuton tiedetään keskittyvän rannikolle ja heikkenevän merkittävästi jo 500 metrin etäisyydellä rantaviivasta (Rydell ym. 2012), jolloin kauempana rannikosta sijaitsevien tuulivoimaloiden törmäysvaikutukset ovat keskimäärin vähäisempiä, kuin rannikon tuntumassa sijaitsevien voimaloiden vaikutukset.
Törmäysriski kohdistuu lähinnä alueella esiintyvään pohjanlepakkoon, joka suurikokoisena ja vahvana lentäjänä voi saalistaa myös voimaloiden roottoreiden
korkeudella. Ominaisuuksiensa vuoksi pohjanlepakko luetaan suomalaisista lepakoista ns. ”törmäysriskilajiksi”. Teoriassa metsäalueelle sijoittuvan tuulivoimapuiston voimaloihin voisi törmätä yhteensä korkeintaan muutamia kymmeniä
lepakoita vuositasolla (Endl ym. 2004 mukaan). Törmäysten kannalta suurimmat vaikutukset arvioidaan aiheutuvan voimaloista 3, 4 ja 19. Kyseiset voimalat
sijoittuvat lähimmäs metsäalueita, joilla lepakkoaktiivisuus on todettu hieman
korkeammaksi.
Suurimman törmäysarvion (koko tuulivoimapuiston alueella yhteensä joitakin
kymmeniä lepakoita vuodessa) toteutuessa vaikutukset paikalliseen pohjanlepakkopopulaatioon olisivat todennäköisesti vähintään kohtalaisia. Maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla vaikutukset jäävät vähäisemmiksi, koska laji
esiintyy Suomessa melko yleisenä ja runsaana. Törmäysten todennäköisyyttä
vähentää se, että hankealueelle suunnitellut voimalat sijoittuvat melko yhtenäiselle metsätalousalueelle, jolla korkeussuhteiden vaihtelut ovat melko pieniä.
Topografialtaan tasaisella alueella lepakoiden liikkumisaktiivisuus ja sitä kautta
törmäysriski arvioidaan pienemmäksi verrattuna alueisiin, jolla korkeusvaihtelut
ovat suurempia (mm. Endl ym. 2004). Kuolleisuusarviot perustuvat lisäksi Euroopassa tehtyihin tutkimuksiin, missä lepakkotiheydet (ja myös törmäyskuolleisuus) ovat selvästi Suomen olosuhteita suurempia. Onkin todennäköistä, että
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston tuulivoimaloihin tapahtuvien törmäysten määrä
jäisi esitettyjä arvioita selvästi alhaisemmaksi ja voimaloiden toiminnan aikaiset
vaikutukset olisivat myös paikallistasolla vähäisiä. Kokonaisuutena tuulivoimahankkeen vaikutukset eri lepakkolajien elinympäristöihin ja säilyvyyteen hankealueella arvioidaan lieviksi.
Viitasammakkoa ei havaittu hankealueilla, eikä tuulivoimapuistojen ja voimajohtojen rakentamisella ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia viitasammakon mahdolliseen esiintymiseen, koska rakenteita ei sijoiteta lajille potentiaalisiin
elinympäristöihin. Hankkeen toteuttaminen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella hävitä tai heikennä viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
151
Maaliskuu 2014
10.4.5.2
Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto
Hankevaihtoehdon 2 vaikutukset eläimistöön ovat hyvin samantyyppisiä kuin
vaihtoehdossa 1, mutta ulottuvat laajemmalle alueelle voimaloiden suuremman
määrään ja tuulivoimapuiston vaatiman suuremman pinta-alan vuoksi. Vaikutukset kohdistuvat myös suurempaan määrään eläinyksilöitä. Hankealueen pohjoisosiin ei sijoitu eläinten kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, joihin
hankkeella olisi merkittäviä vaikutuksia.
Suurempi määrä voimaloita aiheuttaa lepakoille suuremman törmäysriskin ja
vuositasolla keskimääräinen törmäyskuolleisuus voi olla jopa sata lepakkoyksilöä
(Endl ym. 2004 mukaan). Suurimmat vaikutukset aiheutuvat voimaloista 3, 4 ja
19, jotka sijoittuvat lähimmäs lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Todellinen
törmäyskuolleisuus arvioidaan vaihtoehdon 1 tapaan kuitenkin alhaisemmaksi
alueella esiintyvän melko vähäisen lepakkopopulaation, lepakoiden muutonvähäisyyden ja hankealueella esiintyvien elinympäristöjen ominaisuuksien vuoksi.
10.4.6 Sähkönsiirron vaikutukset eläimistöön
Sähkönsiirron vaikutukset eläimistöön ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksina sekä elinalueiden lievänä pirstoutumisena. Alueen tavanomaisille nisäkkäille sähkönsiirron rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia, koska
elinympäristöjä menetetään vain vähän, rakentaminen on kestoltaan lyhytaikaista ja se ulottuu vain rajatulle alueelle. Voimajohtoaukeat lisäävät osaltaan
taimikoita hirven laidunalueina ja tarjoavat uutta elinympäristöä myös monille
muille pienemmille kasvinsyöjille kuten jäniseläimille ja pienjyrsijöille. Petonisäkkäät ja -linnut hyötyvät saaliseläinten runsastumisesta sähkönsiirtoreitin
alueella. Sähkönsiirtoreitit voivat tarjota uutta elinympäristöä myös monille
paahdealueita suosiville hyönteislajeille, koska voimajohtokäytävä pidetään
avoimena toistuvilla raivauksilla.
Uuteen johtokäytävään sijoittuvien sähkönsiirtoreittien alueella ei havaittu liitooravan lisääntymis- ja levähdysalueita. Raivattavien johtoaukeiden leveys on
30–40 metriä, jonka liito-orava pystyy helposti ylittämään. Uudet johtoaukeat
eivät näin ollen katkaise liito-oravien kulkuyhteyksiä metsäalueilla.
Vaihtoehdossa A voimajohto sivuaa liito-oravametsikköä ja sijoittuu liito-oravan
todennäköisen liikkumissuunnan vastaisesti. Liito-orava pystyy kuitenkin ylittämään johto-aukean, joten elinalueelle kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä.
Vaihtoehdossa B Fingridin 400 kV Kristinestad – Ulvila ja Kristinestad -Tuovila
voimajohtojen kanssa samaan johtoaukeaan sijoittuvalla osuudella suunniteltu
sähkönsiirtoreitti katkaisee liito-oravan pohjois-etelä -suuntaiset kulkuyhteydet
reitin varrella. Metsäalueella kulkuyhteydet ovat kuitenkin todennäköisesti katkenneet jo nykytilassaan, koska johtoaukea on lähes 80 metriä leveä ja ympäröivä puusto on pääasiassa nuorta tai keski-ikäistä ja melko matalakasvuista.
Sähkönsiirtoreitti Kristiinankaupunkiin heikentää liito-oravan kulkuyhteyksiä
alueella. Kulkuyhteydet ovat kuitenkin jo nykyisellään heikentyneet olemassa
olevien sähkönsiirtoreittien vuoksi. Sähkönsiirtoreittien vaikutukset liito-oravalle
arvioidaan kokonaisuudessaan lieviksi, koska liito-oravan tunnettuja elinalueita
ei jää sähkönsiirtoreittien alueelle. Vaikutukset kulkuyhteyksien nykytilaan ovat
lieviä. Lisäksi syntyvät vaikutukset liito-oravapopulaatioon jäävät paikallisiksi.
10.4.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkaminen aiheuttaa eläimistölle niiden
rakentamisen aikaisen kaltaista häiriötä. Häiriö on kuitenkin kestoltaan lyhytai-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
152
Maaliskuu 2014
kaista eikä se ulotu kovin laajalle. Tuulivoimaloiden ja voimalinjojen purkamisen
jälkeen rakennusalueille ja johtoaukealle syntyy normaalien sukkessiovaiheiden
jälkeen puustoa ja alueet voivat kehittyä kohti tavanomaista talousmetsää.
Toiminnan jälkeen eläinten elinympäristöt voivat ajan myötä palautua lähes nykytilansa kaltaisiksi.
10.4.8 0-vaihtoehdon vaikutukset
Tuulivoimaloiden ja voimalinjojen rakentamatta jättäminen ei aiheuta vaikutuksia eläimistölle. Hankealueiden ja voimajohtoreittien varrella esiintyviin elinympäristöihin ja eläinpopulaatioihin vaikuttavat kuitenkin hankkeesta riippumatta
mm. alueilla harjoitettavat maa- ja metsätalous sekä luonnon omat prosessit.
10.4.9 Vaikutusten lieventäminen
Eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää pyrkimällä rajaamaan rakentamistoimet mahdollisimman pienelle alueelle, jotta eläinten elinympäristöihin aiheutuvat muutokset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Uudet voimajohtoaukeat tulee raivata mahdollisimman kapeina.
Hankkeen vaikutuksia luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeille voidaan vähentää
huomioimalla eläinten kannalta tärkeät elinympäristöt myös voimaloiden jatkosuunnittelussa.
Rakennettaessa sähkönsiirtoreittiä A, Nyåkenin liito-oravan elinalueelle kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää jättämällä voimajohdon ympäristöön liitooravan liikkumisen mahdollistavia puita.
10.4.10
Arvioinnin epävarmuustekijät
Hankealueilla vuonna 2012 ja 2013 tehdyillä kartoituksilla on pystytty muodostamaan riittävä kuva hankealueella pesivästä eläinlajistosta ja luontodirektiivin
liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdysalueista. Alueen suuresta koosta johtuen on kuitenkin mahdollista, että joitakin luontodirektiivilajien elinympäristöjä
on jäänyt kartoituksissa havaitsematta. Kartoituksissa on kuitenkin pystytty
varmistamaan, ettei lisääntymis- ja levähdysalueita sijoitu alustaville voimaloiden ja huoltotiestön alueille, jolloin lajeihin kohdistuvat vaikutukset eivät muodostu merkittäviksi.
10.4.11
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu







Alueen eläimistö koostuu tavanomaisesta Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan
eliömaakunnalle tyypillisestä nisäkäslajistosta.
Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät elinympäristöjen muutoksena
sekä ajoittaisena ihmistoiminnasta aiheutuvana häiriönä.
Vaikutukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa pieni-alaisia ja paikallisia, muutoksia kohdistuu vain muutamaan prosenttiin hankealueesta.
Vaikutukset eläimistöön ovat suurempia vaihtoehdossa 2, koska tuulivoimapuisto ulottuu laajemmalle alueelle, voimaloiden määrä on suurempi ja
elinympäristöjä menetetään hieman enemmän verrattuna vaihtoehtoon 1.
Vaikutukset liito-oravalle arvioidaan vähäisiksi kaikissa toteutusvaihtoehdoissa, koska elinympäristöjä ei sijoitu rakennusalueelle eivätkä lajin liikkumismahdollisuudet merkittävästi heikenny.
Vaikutukset lepakoille arvioidaan vähäisiksi tai paikallisesti korkeintaan kohtalaisiksi.
Vaikutukset muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille arvioidaan vähäisiksi
kaikissa toteutusvaihtoehdoissa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
153
Maaliskuu 2014



Sähkönsiirtoreittien vaikutukset eläimistöön ovat vähäisiä, koska muutokset
elinympäristöissä ovat pieniä ja rakentamisen aikainen häiriö lyhytaikaista.
Suuremmat vaikutukset aiheutuvat sähkönsiirtoreitistä VE B, koska muutokset elinympäristöissä ovat suurempia
Riistalajeihin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu kappaleessa 10.6.
10.5 Vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien alueisiin
10.5.1 Vaikutusmekanismit
Natura- ja luonnonsuojelualueiden luontoarvoihin ei kohdistua suoria vaikutuksia, koska tuulivoimapuiston rakenteita ei tyypillisesti sijoiteta suojelualueille.
Alueisiin voi kuitenkin kohdistua epäsuoria vaikutuksia, mikäli voimaloiden,
huoltotiestön tai sähkönsiirtoreittien rakentamistoimet vaikuttavat esimerkiksi
lähimpien kohteiden pinta- tai pohjavesiolosuhteisiin. Rakentamistöistä ja voimaloiden toiminnasta aiheutuvat häiriöt voivat heikentää suojelualueilla esiintyvän linnuston ja eläimistön elinympäristöjen laatua. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös este- ja törmäysvaikutuksia suojelualueilla pesivälle ja ruokailevalle
linnustolle. Mikäli Natura-alueiden suojeluperusteena olevien lintulajien muuttoreitit kulkevat hankealueen kautta, voi este- ja törmäysvaikutuksia muodostua
myös tätä kautta. Eläimistöön ja linnustoon kohdistuvia yleisiä vaikutusmekanismeja on käsitelty tarkemmin kappaleissa 10.1 ”Vaikutukset linnustoon” ja
10.4 ”Vaikutukset muuhun eläimistöön”.
10.5.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu niin sanottu Natura-arvioinnin tarveharkinta niille hankealueen ympäristössä sijaitseville Natura-alueille, joihin hankkeella saattaa olla vaikutuksia. Luontodirektiivin (SCI) perusteella Natura 2000verkostoon sisällytettyjen kohteiden osalta tarkastelu on suppeampi, koska
luontodirektiivin mukaisiin kasvilajeihin, luontotyyppeihin tai eläinlajistoon kohdistuvat vaikutukset eivät tuulivoimapuistojen osalta ulotu kovin laajalle alueelle. Lintudirektiivin (SPA) mukaisina kohteina Natura 2000-verkostoon sisällytettyjen kohteiden osalta vaikutusten tarkastelualue on laajempi (alle 10 kilometriä).
Natura-tarveharkinta perustuu virallisten Natura-tietolomakkeiden tietoihin (Valtion ympäristöhallinto 2013d, Natura 2000 Network Viewer). Lisäksi arvioinnissa
on hyödynnetty seuraavia ohjeistuksia, aineistoja ja selvityksiä:





Natura 2000 -luontotyyppiopas (Airaksinen & Karttunen 2001)
Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa 2001–2006 (Ympäristöministeriö 2011)
Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa (Söderman 2009)
OIVA -ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille (Valtion ympäristöhallinto 2013d)
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston YVA-menettelyn aikana tehdyt luontoselvitykset (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut Oy 2012)
Natura-arvioinnin tarveharkinnassa on selvitetty, heikentääkö suunniteltu tuulivoimahanke yksin tai yhdessä lähialueen muiden hankkeiden kanssa Naturaalueiden suojeluperusteita eli niitä luontoarvoja, joiden perusteella alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000 -verkostoon siinä määrin, että varsinaisen luonnonsuojelulain (LSL 65 §) mukaisen Natura-arvioinnin kynnys ylittyy. Luontodi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
154
Maaliskuu 2014
rektiivin liitteessä I mainittujen luontotyyppien ja liitteessä II mainittujen lajien
osalta luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos:





Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen
jälkeen ole suotuisa.
Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin,
ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista.
Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta.
Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen
johdosta.
Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan.
Lopullisen päätöksen Natura-tarveharkinnan riittävyydestä ja Natura-arvioinnin
soveltamisesta tekee yhteysviranomaisena toimiva Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus.
Muiden luonnonsuojelualueiden ja suojeluohjelmien kohteiden osalta vaikutusten arviointi perustuu niiden suojeluarvoihin kohdistuviin vaikutuksiin. Vaikutusten arvioinnista on vastannut FM, biologi Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.
10.5.3 Nykytila
10.5.3.1
Natura-alueet
Yleistä
Tuulivoimapuistoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura 2000
– verkostoon kuuluvia kohteita. Lähin Natura-alue, Hanhikeidas (FI0800026), sijoittuu noin neljä kilometriä hankealueen koillispuolelle. Muut Natura-alueet sijoittuvat yli viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sähkönsiirtoreittivaihtoehdon B läheisyyteen sijoittuvat Natura-alueet Pyhävuori (FI0800077), Tegelbruksbacken (FI0800140) ja Pohjoislahden metsä (FI0800154). Natura-alueet
on esitetty seuraavissa kahdessa kuvassa (Kuva 10.24 ja Kuva 10.25) ja niiden
etäisyys hankealueesta tai sähkönsiirron reiteistä seuraavassa taulukossa
(Taulukko 10.4). Natura-alueet, joille kohdistuu potentiaalisia vaikutuksia, on
esitelty tarkemmin myöhemmin tässä kappaleessa.
Taulukko 10.4. Natura-alueiden etäisyys hankealueesta.
Natura-alue
Numero
Suojeluperuste
Etäisyys hankealueesta
Etäisyys sähkönsiirtoreitistä
Hanhikeidas
FI0800026
SPA/SCI
4 km
Kukilankeidas
FI0200017
SCI
8 km
Mankaneva
FI0200018
SCI
9 km
Lapväärtin
kosteikot
FI0800112
SPA/SCI
8 km
Haapakeidas
FI0200021
SPA/SCI
9 km
Pyhävuori
FI0800077
SCI
0,5 km
Tegelbruksbacken
FI0800140
SCI
0,2 km
Pohjoislahden
metsä
FI0800154
SCI
0,1 km
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
155
Maaliskuu 2014
Kuva 10.24 Noin 20 kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsevat Natura-alueet ja muut
suojelualueet (Valtion ympäristöhallinto 2013b, Maanmittauslaitos 2013.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
156
Maaliskuu 2014
Kuva 10.25.Natura-alueiden ja muiden suojelualueiden sijoittuminen hankealueen ja
sähkönsiirtovaihtoehtojen A ja B voimajohtoreittien läheisyydessä (Valtion ympäristöhallinto 2013b, Maanmittaulaitos 2013).
Hanhikeidas (FI0800026)
Hanhikeitaan Natura-alue on sisällytetty Natura 2000–verkostoon sekä luonto(SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukaisena kohteena. Alue sijoittuu noin neljä
kilometriä hankealueen koillispuolelle.
Hanhikeidas on tyypiltään valtakunnallisesti merkittävä ja edustava keidassuo,
jonka pohjoisosaa luonnehtivat laajat rahkanevapinnat ja lyhytkortiset nevat.
Alueella on myös useita isoja allikoita ja vähän ruoppakuljuja. Suon eteläosassa
on erittäin jyrkkä reunalaide, jonka alapuolella on rehevää kasvillisuutta. Hanhi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
157
Maaliskuu 2014
keidas on soidensuojelun perusohjelman kohde, joka on kokonaan suojelun ulkopuolella. Natura-alueen suojeluperusteena olevat luontotyypit ja lajit on esitetty alla.
Luontodirektiivin luontotyypit (* priorisoitu luontotyyppi)
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:
Koodi
Natura-luontotyyppi
7110
Keidassuot *
9010
Boreaaliset luonnonmetsät*
Peitto (%)
4
29
Luontodirektiivin liitteen II lajit (* priorisoitu laji)
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen II lajit:

liito-orava (Pteromys volans)*
Lintudirektiivin liitteen I lajit
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit:
Laji
palokärki
Pesivä
(paria)
1
kuikka
2
kaakkuri
2
kurki
5
pikkulokki
5
suokukko
kapustarinta
kalatiira
Levähtävä
(yksilöä)
R
25
6-10
21
teeri
1
pyy
1
liro
1
R= harvinainen
Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut
Natura-tietolomakkeen mukaan alueella tavataan lintudirektiivin liitteessä I
mainitsemattomista säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista seuraavia lajeja:
 jouhisorsa (Anas acuta)
 naurulokki (Larus ridibundus)
 jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)
 tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola)
 mustaviklo (Tringa erythropus)
 punajalkaviklo (Tringa totanus)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
158
Maaliskuu 2014
Lapväärtin kosteikot (FI0800112)
Lapväärtin kosteikoiden Natura-alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon
sekä luonto- (SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukaisena kohteena. Natura-alue
koostuu Lapväärtinjokisuiston alueesta sekä sen läheisyyteen sijoittuvista
Härkmerifjärdenin, Syndersjön ja Blomträsketin järvistä, jotka muodostavat yhdessä arvokkaan lintuvesien kokonaisuuden Vaasan rannikkoseudulla. Alue sijoittuu noin kahdeksan kilometriä hankealueen luoteispuolelle.
Kosteikot kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan. Lapväärtinjokisuisto kuuluu
kansainväliseen Project Aqua -vesistösuojeluohjelmaan. Härkmerifjärdenin itäja eteläosat sisältyvät valtakunnallisesti arvokkaaseen Härkmeren maisemaalueeseen. Koko alue esitetään liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsar-kohteet). Natura-alueen suojeluperusteena olevat
luontotyypit ja lajit on esitetty alla.
Luontodirektiivin luontotyypit (* = priorisoitu luontotyyppi)
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:
Koodi
1130
3150
3160
6430
7140
9010
9050
Natura-luontotyyppi
Peitto (%)
Jokisuistot
13
Magnopotamion ja Hydrocharition -kasvustoiset
l
i
i
i
i
jä järvet
Humuspitoiset
lammet
ja
29
29
Kostea suurruohokasvillisuus
0
Vaihettumissuot ja rantasuot
2
Boreaaliset luonnonmetsät*
0
Boreaaliset lehdot
0
Luontodirektiivin liitteen II lajit (* = priorisoitu laji)
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen II lajit:



saukko (Lutra lutra)
liito-orava (Pteromys volans) *
lietetatar (Polygonum foliosum)
Lintudirektiivin liitteen I lajit
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit:
Laji
Pesivä
(paria)
Levähtävä
(yksilöä)
kuikka (Gavia arctica)
1
mustakurkku-uikku (Podiceps auritus)
5
P
kaulushaikara (Botaurus stellaris)
2
1-3
laulujoutsen (Cygnus cygnus)
4
haarahaukka (Milvus migrans)
ruskosuohaukka (Circus aeruginosus)
P
V
4
2-5
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
159
Maaliskuu 2014
sinisuohaukka (Circus cyaneus)
sääksi (Pandion haliaetus)
pyy (Bonasa bonasia)
P
P
1
2-3
2-4
luhtahuitti (Porzana porzana)
1
ruisrääkkä (Crex crex)
2
kurki (Grus grus)
6
2-10
suokukko (Philomachus pugnax)
P
50–200
heinäkurppa (Gallinago media)
liro (Tringa glareola)
V
3
5-50
pikkulokki (Larus minutus)
40
räyskä (Sterna caspia)
1-5
kalatiira (Sterna hirundo)
6
P
lapintiira (Sterna paradisaea)
P
5-20
mustatiira (Chlidonias niger)
huuhkaja (Bubo bubo)
V
1-2
helmipöllö (Aegolius funereus)
P
pikkulepinkäinen (Lanius collurio)
2
P= esiintyy alueella, R= harvinainen, V= hyvin harvinainen.
Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut
Natura-tietolomakkeen mukaan alueella tavataan lintudirektiivin liitteessä I
mainitsemattomista säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista seuraavia lajeja:










jouhisorsa (Anas acuta)
lapasorsa (Anas clypeata)
metsähanhi (Anser fabalis)
harmaahaikara (Ardea cinerea)
nuolihaukka (Falco subbuteo)
tuulihaukka (Falco tinnunculus)
naurulokki (Larus ridibundus)
härkälintu (Podiceps grisegena)
mustaviklo (Tringa erythropus)
punajalkaviklo (Tringa totanus)
Haapakeidas (FI0200021)
Haapakeitaan Natura-alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon sekä luonto(SCI) että lintudirektiivin (SPA) mukaisena kohteena. Alue sijoittuu noin yhdeksän kilometriä hankealueen itäpuolelle.
Haapakeitaan alue on laaja ja erämainen kokonaisuus, joka käsittää kymmenkunta erillistä suurta ja lukuisia pienempiä soita. Alueella esiintyvät kaikki seudulle ominaiset suoyhdistymät ja suotyypit. Kasvillisuudessa on sekä eteläistä
että pohjoista lajistoa. Eläimistö on erittäin monipuolinen ja lajirikas.
Mustasaarenkeitaan pohjoisosa ja pääosa Kivikeitaasta, Haapakeitaasta, Huidankeitaasta, Rynkäkeitaasta ja Kuuskeitaasta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Seutukaavassa Rynkäkeidas, osa Pohjaskeitaasta, suurin osa Haapa-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
160
Maaliskuu 2014
keitaasta, Kuuskeitaasta ja Huidankeitaasta, Kivikeitaan eteläosa sekä Karhuluodon itäpuolinen suoalue kuuluvat luonnonsuojelu-alueisiin. Honkajoen puolelta on Haapakeitaasta noin 620 ha, Huidankeitaasta noin 390 ha ja Rynkäkeitaasta noin 200 ha valtion soidensuojelualueena. Siikaisten puolelta on Haapakeitaasta 111 ha suojeltu. Natura-alueen suojeluperusteena olevat luontotyypit
ja lajit on esitetty alla.
Luontodirektiivin luontotyypit (* = priorisoitu luontotyyppi)
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:
Koodi
Natura-luontotyyppi
Peitto (%)
3160
Humuspitoiset järvet ja lammet
2%
3260
Pikkujoet ja purot
<1%
7110
Keidassuot*
85%
7160
Lähteet ja lähdesuot
<1%
9010
Luonnonmetsät*
9010
Luonnonmetsät* kuusivaltaiset vanhat metsät
<1%
9010
Luonnonmetsät* mäntyvaltaiset vanhat metsät
<1%
9010
Luonnonmetsät*, vanhat havupuusekametsät
<1%
9010
Luonnonmetsät* , vanhat havu-lehtipuusekametsät
<1%
9010
Luonnonmetsät* , vanhat lehtipuuvaltaiset metsät
<1%
9010
Luonnonmetsät* , Palon jälkeen luonnontilaisina kehit-
<1%
9060
Harjumetsät
<1%
91D0
Puustoiset suot*
<1%
1%
Lintudirektiivin liitteen I lajit
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteen I lajit:
Laji
Pesivä (paria)
kuikka
1-5
kaakkuri
1-5
mustakurkku-uikku
1-5
kurki
laulujoutsen
suokukko
11-50
2
1-5
kapustarinta
11-50
liro
11-50
kalatiira
pyy
1-5
11-50
metso
P
sinisuohaukka
2
varpuspöllö
P
palokärki
P= esiintyy alueella
Levähtävä (yksilöä)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
161
Maaliskuu 2014
Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut
Natura-tietolomakkeen mukaan alueella tavataan lintudirektiivin liitteessä I
mainitsemattomista säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista seuraavia lajeja:



punajalkaviklo (Tringa totanus)
jouhisorsa (Anas acuta)
pikkulokki (Hydrocoleus minutus)
Pyhävuoren Natura-alue (FI0800077)
Pyhävuoren Natura-alue on sisällytetty Natura 2000–verkostoon luontodirektiivin
(SCI) mukaisena kohteena. Natura-alue sijoittuu Mikonkeitaan hankealueiden
pohjoispuolelle noin 16 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Tuulivoimapuistojen pohjoiseen kulkeva sähkönsiirtovaihtoehto B kulkee lähimmillään noin 300
metriä Natura-alueeseen kuuluvan Etelävuoren länsipuolelta.
Pyhävuoren Natura-alue koostuu viidestä erillisestä osasta: Storgräspottenin
lehto, Puskavuoren lehto, Pyhävuoren lehdot, Etelävuoren kalliomuodostuma ja
osa Santaheininrämäkän rehevästä suoalueesta.
Pyhävuoren lehdot, Storgräspotten ja Norrbergetin lehto kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Santaheininrämäkkä sisältyy soidensuojelun perusohjelman täydennysehdotukseen. Pieni osa Gräspottenista on rauhoitettu
lääninhallituksen päätöksellä (1%).
Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ( * priorisoitu luontotyyppi )
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:
Koodi
Natura-luontotyyppi
Peitto
(%)
2
7160
Fennoskandian lähteet ja lähdesuot
7230
Letot
8220
Kasvipeitteiset silikaattikalliot
10
9010
Boreaaliset luonnonmetsät *
20
9050
Boreaaliset lehdot
3
2
Luontodirektiivin liitteen II lajit
Alueella mainitaan Natura-tietolomakkeella seuraava alueella esiintyvä lintudirektiivin liitteen I laji:

metso (Tetrao urogallus)
Tegelbruksbacken (FI0800140)
Tegelbruksbackenin Natura-alue on sisällytetty Natura 2000–verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Natura-alue sijoittuu Mikonkeitaan hankealueen luoteispuolelle noin 21 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista.
Tuulivoimapuistojen pohjoiseen kulkeva sähkönsiirtovaihtoehto B kulkee lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä Natura-alueen pohjoispuolella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
162
Maaliskuu 2014
Tegelbruksbacken on laaja ja monipuolinen Natura-alue, joka muodostaa arvokkaan perinnemaisemakokonaisuuden. Tiilitehtaanmäen aluetta luonnehtivat aukeat pellot ja niityt, runsaat pensastot sekä rehevät lehti- ja sekametsät. Osa
alueesta on ollut pitkään laidunnuksen piirissä ja perinnemaiseman erityispiirteet ovat vielä selvästi havaittavissa. Natura-alue on kokonaan suojelun ulkopuolella. Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä Tiilitehtaanmäki on luokiteltu arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Arvokkaiden perinnebiotooppien ja luonnonympäristön säilyminen turvataan kaavallisin keinoin sekä hoitotoimin.
Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ( * priorisoitu luontotyyppi )
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:
Koodi Natura‐luontotyyppi
6270 6510 6520 9010 9050 Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt *
Alavat niitetyt niityt (Alopecurus pratensis, Sanguisorba officinalis) Vuoristojen niitetyt niityt
Boreaaliset luonnonmetsät *
Boreaaliset lehdot Peit‐
to (%) 5
10
5
5
25
Pohjoislahden metsän Natura-alue (FI0800154)
Pohjoislahden metsän Natura-alue on sisällytetty Natura 2000–verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Natura-alue sijoittuu Mikonkeitaan hankealueen luoteispuolelle noin 22 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista.
Tuulivoimapuiston pohjoiseen kulkeva sähkönsiirtovaihtoehto B kulkee lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä Natura-alueen pohjoispuolella.
Pohjoislahden metsän Natura-alue käsittää Kristiinankaupungin keskustan itäpuolella sijaitsevan matalaan merenlahteen rajoittuvan metsäalueen, joka on
suurimmaksi osaksi boreaalista luonnonmetsää. Alue on enimmäkseen varttunutta kuusivaltaista tuoretta kangasta, mutta alueeseen kuuluu myös maankohoamisrannikolle tyypillistä primäärisukkessiovaiheen lehtipuuvaltaista metsää,
jossa on lehtoa sekä merenrantaniittyä ja rantasuota.
Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit
Alueen suojeluperusteissa mainitaan Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavat
alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:
Koodi Natura‐luontotyyppi
Peitto (%)
1630 7140 9030 Itämeren boreaaliset rantaniityt *
Vaihettumissuot ja rantasuot
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät * 1
20
10
9010 9050 Boreaaliset luonnonmetsät *
Boreaaliset lehdot 29
2
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
163
Maaliskuu 2014
Lintudirektiivin liitteen I lajit
Natura-tietolomakkeella mainitaan seuraavat alueella esiintyvät lintudirektiivin
liitteen I lintulajit:

10.5.3.2
luhtahuitti (Porzana porzana)
IBA- ja FINIBA–alueet
IBA-alueet eli kansainvälisesti tärkeät lintualueet on BirdLife Internationalin
hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. Suomessa
sijaitsee 97 IBA-aluetta (Heath & Evans 2000).
FINIBA-alueet ovat Suomen tärkeitä lintualueita, jotka on valittu Suomen
Ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen suorittamassa kartoituksessa (Leivo
ym. 2001). FINIBA-hanke ei ole suojeluohjelma, mutta suuri osa FINIBAalueista kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan tai Natura 2000 -verkostoon.
Kymmenen
kilometrin
etäisyydellä
hankealueesta
ei
sijaitse
yhtään
valtakunnallisesti tai kansallisesti arvokkaaksi määriteltyä IBA- tai FINIBA –
aluetta. Pohjoiseen suuntautuvan sähkönsiirtoreitin B alueelle tai välittömään
läheisyyteen sijoittuvat seuraavat FINIBA-alueet:
Suupohjan metsät (FINIBA, 720069)
Yleiskuvaus ja kriteerilajit
Suupohjan metsien FINIBA-alue on sijoittuu lähimmillään noin 17 km etäisyydelle Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeen lähimmistä tuulivoimaloista ja
noin 200 metrin etäisyydelle sähkönsiirtoreitistä B. Suupohjan metsien FINIBAalue on laajojen, yhtenäisten, havupuuvaltaisten metsäalueiden kokonaisuus
Suupohjan rannikkoalueella. Alueen kokonaispinta-ala on 51,8 neliökilometriä.
Alueen valintaperusteena on mainittu kolme lajia, jotka ylittävät FINIBAkriteerirajat (Leivo ym. 2001).

Metso: pesimä 200–400 paria

Pohjantikka: pesimä 10–30 paria

Kuukkeli: pesimä >63 paria
Kristiinankaupungin ympäristön merenlahdet (FINIBA, 720068)
Yleiskuvaus ja kriteerilajit
Kristiinankaupungin ympäristön merenlahtien FINIBA-alueen pinta-ala on 1,6
km2 ja se sijoittuu noin 22 kilometrin etäisyydelle Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeen lähimmistä tuulivoimaloista. Pohjoislahden alueella FINIBA-alue sijoittuu lähimmillään noin 200 metriä tuulivoimapuistojen pohjoiseen kulkevan
sähkönsiirtovaihtoehdon eteläpuolelle. Alue on useiden lähekkäisten, matalien,
rehevien merenlahtien ketju Suupohjan rannikolla, Kristiinankaupungin ympäristössä. Alue sisältää myös IBA-alueen Lapväärtin kosteikot (FI047).
Alueen valintaperusteena on
kriteerirajat (Leivo ym. 2001):
mainittu
18
lajia,
jotka
ylittävät
FINIBA-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
Maaliskuu 2014


















Harmaahaikara: syksy 21–40 yksilöä
Kyhmyjoutsen: kevät 100–150 yksilöä, syksy 400–700 yksilöä
Joutsen: kevät 300–500 yksilöä, syksy 400–700 yksilöä
Merihanhi: kevät 200–300 yksilöä, syksy 500–1000 yksilöä
Kanadanhanhi: kevät 100–200 yksilöä, syksy 200–300 yksilöä
Ristisorsa: kevät 20–40 yksilöä
Lapasotka: kevät 10–50 yksilöä, syksy > 80 yksilöä
Isokoskelo: kevät >1300 yksilöä
Ruskosuohaukka: pesimä >3 yksilöä
Lapinsirri: kevät >100 yksilöä
Suokukko: kevät >3000 yksilöä, syksy 800–1000 yksilöä
Mustaviklo: kevät >280 yksilöä, syksy >100 yksilöä
Valkoviklo: kevät 150–200 yksilöä, syksy 200–250 yksilöä
Liro: kevät 500–1000 yksilöä
Naurulokki: kevät >7500 yksilöä
Harmaalokki: atl >2500 yksilöä
Merilokki: atl >300 yksilöä
Räyskä: syksy 15–20 yksilöä
164
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
165
Maaliskuu 2014
Kuva 10.26. IBA- ja FINIBA -alueiden sijoittuminen tuulivoimapuistoon nähden.
10.5.3.3
Suojelualueet ja muut merkittävät luontokohteet
Tuulivoimapuistoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita.
Lähin
luonnonsuojelualue,
Haapakeitaan
soidensuojelualue
(SSA020007) sijoittuu hieman alle viisi kilometriä hankealueen itäpuolelle. Yksityiset suojelualueet Lapväärtin kosteikot (YSA204562) sekä Härkmeren kosteikot ja saaristo (YSA202596) sijoittuvat noin kahdeksan kilometriä alueen luoteispuolelle. Muut suojelualueet sijaitsevat yli kymmenen kilometrin etäisyydellä
hankealueesta (Kuva 8.18).
Soidensuojeluohjelman kohteet Hanhikeidas (SSO100272), Kukilankeidas
(SSO020061),
Haapakeitaan-Huidankeitaan-Mustasaarenkeitaan
alue
(SSO020076) sekä Mankaneva-Kaakkurinneva (SSO020060) sijoittuvat noin 4-8
kilometrin etäisyydelle hankealueesta.
Lintuvesiensuojeluohjelman kohde Härkmerifjärden-Lapväärtinjokisuisto-Norra
Fjärden-Syndersjön-Blomträsk (LVO100213) sijoittuu noin kahdeksan kilometriä
hankealueen luoteispuolelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
166
Maaliskuu 2014
Kuva 10.27. Haapakeitaan Natura-alueeseen ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvaa Mustasaarenkeitaan aluetta. (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG)
10.5.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien
kohteisiin
10.5.4.1
Vaikutukset Natura-alueisiin
Hankealue sijoittuu niin etäälle kaikista Natura-alueista, että vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa esitettyihin luontotyyppeihin tai kasvi- ja nisäkäslajeihin ei arvioida syntyvän kummassakaan toteutusvaihtoehdossa. Koska
Natura-alueilla esiintyvien luontotyyppien levinneisyyden ja edustavuuden ei arvioida muuttuvan, ei myöskään Natura-alueiden eheydelle arvioida aiheutuvan
merkittäviä vaikutuksia.
Suuri osa tarkastelun kohteena olevien Natura-alueiden kriteerilajeista on kosteikkoympäristöihin sitoutuneita lintulajeja (mm. sorsalinnut, uikut ja kahlaajat)
tai metsäympäristöihin sijoittuvilla reviireillään ympärivuotisesti esiintyviä paikkalintulajeja (mm. kanalinnut, pöllöt ja tikat), joiden ei arvioida merkittävissä
määrin liikkuvan suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Pesimälajien ekologia
ja käyttäytymispiirteet sekä tuulivoimapuiston ja Natura-alueiden välinen etäisyys huomioiden hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia suurimmalle osalle Natura-alueiden pesimälinnustosta.
Potentiaalisia vaikutuksia Hanhikeitaan, Haapakeitaan sekä Lapväärtin kosteikkojen Natura-alueiden pesimälinnustolle voi muodostua niiden kriteerilajeista
kurjelle, laulujoutsenelle, kaakkurille ja kuikalle, joiden ruokailulennot voivat satunnaisesti kulkea hankealueen ylitse. Lintujen suorimmat lentoreitit esim. merenrannikolle eivät kuitenkaan merkittävästi risteä hankealueen kanssa. Hanhikeitaan Natura-alue sijoittuu hankealueen koillis-/itäpuolelle, jolloin hankevaihtoehdon 2 pohjoisimmat voimalat aiheuttavat Natura-alueen pesimälajeille (lähinnä kuikalle ja kaakkurille) potentiaalisesti hieman vaihtoehtoa 1 suuremman
törmäysriskin, mikäli lintujen lentoreitit suuntautuvat rannikolle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
167
Maaliskuu 2014
Luontoselvitysten aikana tehtyjen havaintojen perusteella edellä mainittujen lajien ylilentoja tapahtuu hankealueen kohdalla melko harvoin. Mahdolliset törmäykset arvioidaan harvinaisiksi satunnaistapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole
vaikutusta lajien esiintymiseen Natura-alueella. On myös mahdollista, että tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen lintujen käyttäytyminen muuttuu siten, että
ne eivät liiku tuulivoimaloiden alueella. Tuulivoimaloiden aiheuttama karkottava
häiriövaikutus vähentää lintujen riskiä törmätä tuulivoimaloihin. Natura-alueilla
pesiville linnuille riittää jatkossakin runsaasti korvaavia ruokailualueita Naturaalueen ympäristössä ja mm. kuikka ja kaakkuri pystyvät kulkemaan ruokailulennoillaan merelle myös tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Tuulivoimapuiston kiertämisestä ei aiheudu linnuille merkittävää energianhukkaa, koska
kiertämiseen tarvittava lentomatka on hyvin pieni.
Natura-alueilla lepäilevän ja hankealueen kautta muuttavan linnuston osalta
hanke voi vähäisessä määrin lisätä lintujen törmäyskuolleisuutta sekä aiheuttaa
estevaikutuksia lintujen muuttoreiteille. Törmäysvaikutukset kohdistuvat etupäässä Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittuihin suurikokoisiin lajeihin
kuten joutseneen, metsä- ja merihanheen, kurkeen sekä petolinnuista lähinnä
kalasääskeen. Estevaikutukset kohdistuvat kaikkiin hankealueiden kautta liikehtiviin lajeihin. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu kuitenkin suurimmaksi
osaksi Kristiinankaupungin rannikkoalueen kautta kulkevan lintujen päämuuttoreitin itäpuolelle, mikä vähentää aiheutuvia vaikutuksia. Merkittävimmät lepäilyalueet sijoittuvat päämuuttoreittien varrelle, eikä tuulivoimapuisto aiheuta erityistä törmäysriskiä niillä esiintyvälle linnustolle.
Potentiaalisesti suurimmat vaikutukset kohdistuvat hankealuetta lähimmälle
Hanhikeitaan Natura-alueelle, jolla pesivät ja levähtävät muuttolinnut saattavat
muuttaa osittain hankealueen kautta. Kuitenkin ainakin osa linnuista voi saapua
alueelle hankealueen pohjoispuolitse tai hankealueen kaakkoispuolelle sijoittuvien pelto- ja suoalueiden muodostamaa johtolinjaa seuraillen. Kriteerilajeista
vaikutuksia voi kohdistua lähinnä kurkeen ja naurulokkiin, joiden on havaittu
muuttavan vähäisessä määrin hankealueen kautta. Koska lajien päämuuttoväylä
ei kuitenkaan sijoitu hankealueen kohdalle ja lajien kannat ovat elinvoimaisia,
tuulivoimapuiston ei arvioida vaikuttavan lajien esiintymiseen Hanhikeitaan Natura-alueella.
Lapväärtin kosteikkojen Natura-alueen kriteerilajeista este- ja törmäysvaikutuksia voi aiheutua hankealueen kautta osittain muuttaville laulujoutsenelle, kurjelle, metsähanhelle sekä naurulokille. Natura-alueella kalastavat kalasääsket voivat pesiä tuulivoimahankkeen vaikutusalueella, jolloin myös niihin kohdistuu potentiaalisia törmäys- ja estevaikutuksia. Lapväärtin kosteikkojen Naturaalueeseen sisältyvät kohteet sijoittuvat useita kilometrejä hankealueen länsipuolelle. Muuttavien ja levähtävien lintujen pääasialliset lentoreitit Natura-alueelle
eivät todennäköisesti risteä päämuuttoreitistä selvästi itään olevan hankealueen
kautta. Kalasääskien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi yksittäistapauksiksi. Tuulivoimapuiston vaikutukset edellä mainittujen lajien esiintymiseen Natura-alueella arvioidaan vähäisiksi.
Törmäysvaikutusten osalta Mikonkeitaan tuulivoimapuiston mahdollisesti aiheuttama törmäyskuolleisuus ja siitä mahdollisesti johtuvat populaatiovaikutukset
lähimpien Natura-alueiden suojeluperusteissa esitettyyn lajistoon arvioidaan vähäisiksi. Tuulivoimapuiston aiheuttama estevaikutus ja paikalliset muutokset lintujen muuttoreiteissä arvioidaan lieviksi. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan merkittäviä häiriövaikutuksia Hanhikeitaan tai kauempana sijaitsevien Natura-alueiden muutto- tai pesimälinnustolle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
168
Maaliskuu 2014
Edellä esitetyn perusteella suunnitellulla tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan
merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen luontotyyppien levinneisyyteen tai edustavuuteen, eläin- ja lintulajien esiintymiseen Natura-alueella, niiden suotuisan suojelun tasoon tai Natura-alueen
eheyteen.
Tuulivoimapuiston rakentaminen tulee muuttamaan lähimpien Natura-alueiden
maisemaa, kun alueiden läheisyyteen rakennetaan moderneja tuulivoimaloita.
Vaikutus on melko pitkän etäisyyden vuoksi vähäinen. Tuulivoimaloiden aiheuttamat melu- ja varjostusvaikutukset eivät ulotu Natura-alueille saakka. Hankkeen ei arvioida muuttavan Natura-alueiden luonnonmaisemaa eikä vaikuttavan
alueiden virkistyskäyttöön. Johtopäätöksenä todetaan, että edellä esitetyn perusteella luonnonsuojelulain 65§:n mukainen Natura-arviointi Hanhikeitaan,
Lapväärtin kosteikoiden ja Haapakeitaan Natura-alueille ei ole tarpeen. Vaikutuksia Pyhävuoren, Tegelbruksbackenin ja Pohjoislahden metsän Naturaalueisiin on käsitelty sähkönsiirtoreittien yhteydessä kappaleessa 10.5.5.
10.5.4.2
Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin
Tuulivoimapuiston ja lähimpien suojelualueiden ja suojeluohjelmien kohteiden
välinen etäisyys on niin suuri (yli viisi kilometriä), että tuulivoimapuiston rakentamisen ei arvioida muuttavan maaperän vesitasapainoa luonnonsuojelualueiden
alueella eikä vaarantavan alueiden suojeluperusteena olevaa kasvillisuutta tai
luontotyyppejä.
Tuulivoimapuisto rakenteineen sijoittuu niin etäälle, että suojelualueilla Haapakeitaan soidensuojelualue, Lapväärtin kosteikot sekä Härkmeren kosteikot ja
saaristo esiintyvien lintujen ja muiden eläinlajien ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunniteltujen tuulivoimapuistojen alueella. Tuulivoimahankkeella
ei arvioida olevan vaikutuksia luonnonsuojelualueiden suojeluperusteena tai
suojeluohjelmakohteiden valinnan perusteena olevaan lajistoon tai luontotyyppeihin.
10.5.4.3
Vaikutukset FINIBA-alueisiin
FINIBA-alueet sijoittuvat niin etäälle tuulivoimapuiston hankealueesta, että niillä
esiintyvälle linnustolle ei arvioida aiheutuvan merkittäviä häiriövaikutuksia tuulivoimapuiston rakentamis- tai toimintavaiheessa. Lisäksi suurin osa alueen kriteerilajeista on sellaisia kosteikko- ja metsäelinympäristöihin sitoutuneita lajeja,
että niiden ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunnitellun tuulivoimapuiston alueella. Lapväärtin
alueen pellot tunnetaan hanhien lepäilyalueena (kappale 10.3.3.2), mutta lepäilyalueelle ei arvioida kohdistuvan merkittäviä häiriövaikutuksia pitkän etäisyyden vuoksi.
Lieviä törmäysvaikutuksia voi muodostua Lapväärtin kosteikot FINIBA-alueiden
kriteerilajeista metsä- ja merihanhille erityisesti muuttoaikana. Kristiinankaupungin rannikkoalueella hanhien muutto kulkee kuitenkin rantavyöhykkeen läheisyydessä ja noudattelee merkittäviä lepäilyalueita. Hankkeen kevät- ja
syysmuutontarkkailun aikana lintumuutto kulki pääosin länsipuolelta hankealueen ohi, joten mahdolliset törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi
yksittäistapauksiksi, joilla ei ole populaatiotason vaikutuksia FINIBA-alueiden
kriteerilajistoon. Kristiinankaupungin alueella pesivät merihanhet liikkuvat pesimäaikana etupäässä pesimäpaikkansa läheisyyteen sijoittuvilla kosteikoilla ja
peltoalueilla, jolloin niiden ei arvioida merkittävissä määrin liikkuvan suunnitellun tuulivoimapuiston alueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
169
Maaliskuu 2014
Vaikutuksia FINIBA-alueisiin Suupohjan metsät sekä Kristiinankaupungin ympäristön merenlahdet on arvioitu sähkönsiirtoreittien yhteydessä seuraavassa kappaleessa 10.5.5.
10.5.5 Sähkönsiirron vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin
Sähkönsiirtoreitti B sijoittuu Pyhävuoren Natura-alueeseen kuuluvan Etelävuoren alapuoliseen maastoon, minkä vuoksi rakentamisella ei arvioida olevan vaikutuksia Etelävuoren suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin tai koko Pyhävuoren Natura-alueeseen. Voimalinjan rakentaminen ilmajohtona lisää voimajohtimia olemassa olevaan johtokäytävään ja kasvattaa siten metson riskiä törmätä voimajohtoihin. Sähkönsiirron vaikutukset metsoon arvioidaan kuitenkin
vähäisiksi, koska voimajohto sijoittuu jo olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen.
Sähkönsiirtoreitti B sijoittuu Tegelbruksbackenin ja Pohjoislahden metsät Natura-alueiden pohjoispuolelle. Voimajohtojen ja Natura-alueiden väliin jää jo olemassa oleva sähkönsiirtoreitti. Tämän vuoksi voimajohdon rakentamisella ei
arvioida olevan vähäistä suurempia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin tai koko Natura-alueisiin.
Sähkönsiirtovaihtoehdoilla A ja B ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen luontotyyppien levinneisyyteen tai edustavuuteen, eläin- ja lintulajien esiintymiseen Natura-alueella,
niiden suotuisan suojelun tasoon tai Natura-alueen eheyteen.
Tuulivoimapuiston sähkönsiirtoreitti B sijoittuu Suupohjan Metsät –FINIBAalueelle noin kahdeksan kilometrin matkalla. Reitti sijoittuu olemassa olevaan
johtokäytävään. Sähkönsiirtoreitti kaventaa hieman FINIBA-alueen kriteerilajien
elinympäristöjä sekä heikentää lajien liikkumismahdollisuuksia alueen eteläosissa voimajohdon läheisyydessä vain vähän. Johdinten määrä lisääntyy olemassa
olevassa voimajohtokäytävässä, mikä kasvattaa kriteerilajeista lähinnä metson
riskiä törmätä voimajohtoihin. Kriteerilajien elinympäristöjen kaventuminen arvioidaan vähäiseksi FINIBA-alueen koko laajuuteen verrattuna. Uusi voimajohto
vain kaventaa elinympäristöjä sijoittuessaan olemassa olevan johtokäytävän
viereen eikä pirsto alueen elinympäristöjä lisää. Kriteerilajien törmäykset voimajohtoon arvioidaan harvinaisiksi yksittäistapauksiksi, minkä lisäksi törmäysriskiä
voidaan lieventää tarvittaessa asettamalla voimajohdon johtimiin esim. huomiopalloja. Ilmajohdon törmäysriskiä lisäävä vaikutus arvioidaan nykytilanne
huomioiden vähäiseksi.
Pohjoislahden alueella sähkönsiirtoreitti B aiheuttaa lievän törmäysriskin FINIBA-alueen Kristiinankaupungin merenlahdet kriteerilajeista lähinnä joutsenille ja
hanhille. Voimajohto sijoittuu kuitenkin jo olemassa olevaan voimajohtokäytävään, missä ilmajohtojen määrä lisääntyy. Lintujen riski törmätä ilmajohtoihin
arvioidaan kasvavan vain vähän. Törmäysriskiä voidaan lieventää asettamalla
voimajohdon johtimiin esim. huomiopalloja. Ilmajohdon törmäysriskiä lisäävä
vaikutus arvioidaan nykytilanne huomioiden vähäiseksi.
Sähkönsiirtoreiteillä A ja B ei arvioida olevan vaikutuksia muihin Natura-, luonnonsuojelu- tai suojeluohjelmien kohteisiin.
10.5.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimapuiston rakenteiden ja sähkönsiirtoreittien purkaminen voi aiheuttaa
vähäistä kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutumista metsäojia pitkin. Vaikutus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
170
Maaliskuu 2014
arvioidaan kuitenkin rakentamisvaiheen tapaan hyvin vähäiseksi. Lähimmät Natura- ja luonnonsuojelualueet sijaitsevat niin kaukana tuulivoimapuistosta, ettei
vaikutusten arvioida ulottuvan niille saakka. Purkamistöiden jälkeen vaikutuksia
ei enää synny.
10.5.7 0-vaihtoehdon vaikutukset
Mikäli hanketta ei toteuteta, Natura-alueet ja muut suojelualueet säilyvät nykyisen kaltaisina. Alueiden luonnontilaan saattavat vaikuttaa lähialueiden muu
maankäyttö (mm. metsätalous) sekä luonnon omat prosessit.
10.5.8 Vaikutusten lieventäminen
Natura- ja suojelualueet sijoittuvat niin etäälle hankealueesta, että erityisiä lieventäviä toimenpiteitä ei ole tarpeen esittää. Humuksen ja ravinteiden valumista ojavesiin on kuitenkin suositeltavaa vähentää sijoittamalla tuulivoimalaitokset, voimajohdot ja tiet mahdollisuuksien mukaan kivennäismaalle, jolloin ravinteiden ja humuksen pääsy ojavesiin estyy. Huuhtoutumista voidaan vähentää
myös ajoittamalla pintamaan poistoa vaativat toimet vuodenaikaan, jolloin virtaamat ovat vähäisiä (ei kevättulvien tai syyssateiden aikaan). Myös haitallisten
aineiden käsittelyssä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja huolehtia, että
saatavilla on tarvittava vesien- ja ympäristönsuojeluun liittyvä välineistö mahdollisissa onnettomuustapauksissa.
Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittuun lintulajistoon kohdistuvien mahdollisten vaikutusten merkittävin ja tehokkain lieventämistoimenpide on tiettyjen tuulivoimaloiden ajoittainen ja kohdennettu pysäyttäminen. Pysäyttäminen
voi tulla kyseeseen, jos hankkeen linnustovaikutusten seurannan aikana todetaan, että Natura-alueilla esiintyvät ja suojeluperusteissa mainitut lajit liikkuvat
jonain tiettynä aikana tuulivoimaloiden läheisyydessä ja ovat vaarassa törmätä
niihin. Törmäysten vähentämiseksi sähkönsiirtoreittien voimajohtimiin voidaan
asentaa esim. huomiopalloja Natura-alueiden ja muiden linnustollisesti arvokkaiden suojelualueiden läheisyydessä.
10.5.9 Arvioinnin epävarmuustekijät
Natura- ja suojelualueet sijoittuvat niin etäälle hankealueesta, että niiden suojeluperusteissa mainittuun kasvi- ja eläinlajistoon (pl. linnut) ei kohdistu edes potentiaalisia vaikutuksia, jolloin niiden arviointiin ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Linnuston osalta merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät lintujen
käyttäytymiseen ja liikkumiseen Natura-alueiden ja tuulivoimapuistoalueen välillä ja niiden ympäristössä.
10.5.10
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu





Lähimmät Natura-alueet sijoittuvat 4-9 kilometrin etäisyydelle hankealueesta.
Tuulivoimahankkeen vaikutukset Natura-alueilla esiintyviin pesimä- ja muuttolintuihin arvioidaan hyvin lieviksi.
Hankevaihtoehto 2 aiheuttaa Haapakeitaan pesimälinnuista kuikalle ja kaakkurille hieman suuremman törmäysriskin.
Sähkönsiirtoreittien vaikutukset Natura-, luonnonsuojelu- ja FINIBA-alueisiin
ovat vähäisiä.
Sähkönsiirtoreittien törmäysvaikutuksia voidaan vähentää asentamalla voimajohtimiin huomiopalloja linnustollisesti arvokkaiden alueiden läheisyydessä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
171
Maaliskuu 2014
10.6 Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen
10.6.1 Vaikutusmekanismit
Riistalajeihin kohdistuvat vaikutukset ovat samantyyppisiä, kuin muuhunkin
eläimistöön ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset (kappale 10.4 ”Vaikutukset
eläimistöön” ja 10.1 ”Vaikutukset linnustoon”). Pääasiallisia vaikutusmekanismeja ovat tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikainen häiriövaikutus,
voimaloiden, huoltotiestön ja sähkönsiirtoreittien rakentamisesta johtuva elinalueiden pinta-alan väheneminen, elinympäristöjen pirstoutuminen ja niiden
laadun muuttuminen. Huoltotiestöllä saattaa olla ns. estevaikutus, joka kohdistuu kuitenkin lähinnä piennisäkkäisiin. Toisaalta tiestöllä voi olla suurempien
eläinten (mm. hirvet ja suurpedot) liikkumista ohjaava ja helpottava käytävävaikutus (Martin ym. 2010).
Tuulivoimapuiston toiminnan aikaisia vaikutuksia ovat voimaloiden toiminnasta
aiheutuva häiriö (lapojen liike ja pyörimisliikkeestä aiheutuva ääni) sekä mahdollisesti lisääntyvästä ihmisten liikkumisesta aiheutuvat häiriöt (voimaloiden
huoltoliikenne ja mm. hankealueen virkistyskäytön lisääntyminen). Riistalintuihin kohdistuu myös törmäysriski tuulivoimaloiden rakenteisiin sekä tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettaviin sähkönsiirtoreittien voimajohtimiin.
10.6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Lähtötietoja hankealueen riistalajistosta on kerätty avoimista tietolähteistä kuten lähiympäristössä tehdyistä selvityksistä ja muun muassa haastattelemalla
alueella toimivien metsästysseurojen edustajia (Jarmo Huhtala/Vesijärven Metsästysseura ja Kalevi Koivumäki/Mikonkeitaan metsästäjät ry). Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastotietoja
alueellisista riistakannoista.
Alueilla esiintyvää eläimistöä havainnoitiin vuosien 2012 ja 2013 aikana tehtyjen
luontokartoitusten yhteydessä. Riistaeläimistöön kohdennetut inventoinnit keskitettiin lähinnä huhti- ja toukokuussa tehtyihin metson soidinpaikkojen kartoituksiin. Luontoselvitysten maastokartoituksissa kirjattiin ylös myös kaikki muut riistaeläimistä tehdyt havainnot (pien- ja suurpedot, hirvieläimet sekä muu pienriista kuten metsäjänis).
Riistalajistoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu tuulivoimapuistohankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaisia vaikutuksia alueella esiintyvien eläinlajien elinympäristöjen laatuun ja pinta-alaan. Lisäksi on tarkasteltu
hankkeen vaikutuksia riistaeläinten mahdollisuuksiin liikkua tuulivoimapuistoalueella. Tutkimustietoa tai aiempaa kokemusta laajemmista maatuulivoimapuistoista ei Suomessa vielä ole, joten esimerkiksi hirven viihtymistä voimaloiden lähellä on arvioitu lähinnä muita riistalajeja käsittelevien tutkimusten sekä
hirven yleisen käyttäytymisen ja sopeutumiskyvyn perusteella. Metsästykseen
kohdistuvina vaikutuksina on arvioitu sitä, miten metsästyskäytännöt ja metsästyksen kokeminen hankealueella tulevat mahdollisesti hankkeen toteutuessa
muuttumaan.
10.6.3 Nykytila
Metsästys alueella
Mikonkeitaan hankealue sijoittuu eteläosaltaan Lapväärtinseudun riistanhoitoyhdistyksen alueelle ja pohjoisosiltaan Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistyksen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
172
Maaliskuu 2014
alueelle. Alueella toimivia metsästysseuroja ovat Mikonkeitaan metsästäjät ry
sekä alueen pohjoisosissa toimiva Vesijärven metsästysseura ry.
Pääasialliset metsästysmuodot seurojen alueilla ovat hirven- ja peuranmetsästys
sekä kanalinnustus, jossa noudatetaan vuosittaista kiintiömenettelyä. Mikonkeitaan metsästäjät ry:n jäsenet keskittyvät alueella lähinnä hirvenmetsästykseen,
sillä seuran jäsenet ovat pääasiallisesti ulkopaikkakuntalaisia.
Riistakantojen nykytila
Hankealueella esiintyviä riistakanalintuja ovat metso, teeri, pyy ja riekko, joista
runsaimpina esiintyvät metso ja teeri. Lapväärtinseudun ja Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistysten kanalintukantojen tiheydet on esitetty alla (Taulukko 10.5).
Tiheydet perustuvat riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen riistakolmiolaskentoihin, jotka yhdistystasolle jaettuna saattavat osittain hieman vääristää lintukantojen todellisia tiheyksiä. Tulokset antavat kuitenkin karkean yleiskuvan alueella esiintyvien riistakanalintujen keskinäisistä runsaussuhteista. Esimerkiksi
riekko esiintyy alueilla niin harvalukuisena, ettei laji esiinny riistakolmiolaskentojen tulostilastoissa.
Taulukko 10.5. Metsäkanalintujen tiheydet riistakolmiolaskentojen perusteella vuonna
2013 (RKTL 2012a)
Metso
Teeri
Pyy
Riekko
Riistakolmioiden lukumäärä 50
kilometrin etäisyydellä
Lapväärtinseudun rhy
3,6
6,5
8,1
0
16
Isojoen-Karijoen rhy
3,9
7,2
7,9
0
19
Riistanhoito-yhdistys
Maastokartoitusten ja metsästysseurojen haastattelujen perusteella hankkeen
vaikutusalueelle sijoittuu kolme metson soidinaluetta (kappale 10.3.3.1). Metson tiedossa olevat merkittävät soidinpaikat on esitetty erillisellä liitekartalla (liite 9), joka esitetään vain yhteysviranomaisille suojeluperusteisista syistä.
Teeren soidinalueita sijoittuu eri puolille hankealuetta, tyypillisesti avoimille soille, hakkuuaukoille ja läheisille peltoalueille. Riekon soidin ei ole yhtä keskittynyttä kuin metson ja teeren soidin. Koiraat valtaavat keväällä reviirin avosuon
tuntumasta, jota ne puolustavat muita koiraita vastaan. Reviiri on usein melko
pieni sijoittuen noin 3-4 hehtaarina alueelle ja malliltaan usein pitkänomainen
seuraten suon laitaa (Ilpo Lahtinen suullinen tiedonanto 17.6.2011 julkaisussa
Osmala 2012). Naaraat pesivät lähellä suota, jonne ne johdattavat poikaset
ruokailemaan (Osmala 2012). Avosoilla on siten tärkeä merkitys riekoille keväisenä elinympäristönä. Laji viihtyy samoilla alueilla myöhälle syksyyn eivätkä riekot liiku talvisinkaan paria kilometriä enempää, jos sopivia ravintokohteita on
riittävästi tarjolla (Väyrynen 1986). Hankealueilla riekon tärkeimmät elinympäristöt sijoittuvat Stormossenin suoalueelle ja suon laiteiden alueille (katso kappale 10.1.3.2 ”Arvokkaat kasvillisuuskohteet tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien alueilla”), jossa laji esiintyy melko harvalukuisena. Hankealueella soiden
ojitukset ja metsien hakkuut ovat jossain määrin heikentäneet ja vähentäneet
riekon ja myös muiden metsäkanalintujen elinympäristöjä suunnitellun tuulivoimapuiston alueella.
Hirvieläimistä alueella esiintyy hirveä, valkohäntäpeuraa sekä metsäkaurista.
RKTL:n keräämien tilastojen perusteella Rannikko-Pohjanmaan riistakeskuksen
alue on Suomen tiheimmän hirvikannan aluetta. Alueen laskennallinen hirviti-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
173
Maaliskuu 2014
heys oli vuonna 2010 noin 4,7 hirveä 1000 hehtaarilla. Pohjanmaan riistakeskuksen alueella hirvikanta noudatteli valtakunnallisia tiheyksiä, joka oli noin
3,2–3,9 hirveä 1000 hehtaarilla (RKTL 2012a). Arvioiden mukaan hankealueella
voi elää keskimäärin noin 6–7 hirveä. Hirvien esiintyminen alueella vaihtelee
suuresti vuodenajan ja vuosien välillä.
Maastokartoitusten yhteydessä tehtiin runsaasti näkö- ja jälkihavaintoja hirvestä, valkohäntäpeuraa sekä metsäkauriista. Havaintojen perusteella hirvieläimet
käyttävät kesäisin elinalueinaan suunnitellun tuulivoimapuiston aluetta melko
laajasti. Kristiinankaupungin seudulla hirvieläinten tihein kanta keskittyy rannikkoon. Myös kettu ja metsäjänis ovat hankealueella tyypillisiä riistalajeja, joiden
lisäksi alueella esiintyy rusakko.
Suurpetoja eli sutta, karhua ja ilvestä hankealueella esiintyy satunnaisemmin
(RKTL 2012b). Hankealueen länsipuolelle sijoittuvalla Metsälän tuulivoimapuistohankkeen alueella on aiemmin oleillut susipariskunta, joista toinen susi oli
seurattava pantasusi. Tällä hetkellä alueella ei ole vakinaista susikantaa, mutta
läpikulkijoita esiintyy ajoittain (Ramboll 2010).
10.6.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen
10.6.4.1
Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto
Riistan elinympäristöihin kohdistuvat, tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset
suorat muutokset arvioidaan vähäisiksi, koska voimaloiden ja huoltotiestön alle
jäävät elinympäristöt ovat tavanomaista talouskäytössä olevaa metsämaata ja
menetettävän elinympäristön pinta-ala on melko vähäinen (enimmillään noin 40
hehtaaria). Hankkeen myötä vain noin 2-3 prosenttia hankealueesta muuttuu
rakennetuksi ympäristöksi. Etenkin suurikokoisille ja laajalla alueella liikkuville
lajeille (mm. hirvieläimet ja suurpedot) tuulivoimapuiston vaikutukset jäävät lieviksi, koska muutoksia ilmenee vain hyvin pienellä osalla eläinten elinympäristöä (Arnett ym. 2007). Hankkeen elinalueita pirstova vaikutus lisää metsätalouden alueella jo aiheuttamia muutoksia vain vähän.
Useimpien eläinlajien tiedetään pystyvän hyötymään ihmisen aiheuttamista
elinympäristön muutoksista (Andersen ym. 1996). Raivattavien alueiden reunoille syntyy lehtipuustoa, joka tarjoaa uutta elinympäristöä ja ravintoa mm. jänikselle, hirvelle ja peuroille, joiden kannat voivat jopa alueellisesti kasvaa.
Pientareilla lisääntyvät pikkujyrsijäkannat voivat tuoda alueelle ravintotilanteeseen nopeasti reagoivia pienpetoja kuten kettuja ja kärppiä. Vaikutukset vaihtelevat lajeittain.
Rakennettava huoltotiestö voi joissakin tapauksissa aiheuttaa eläimistölle estevaikutuksen. Vaikutus kohdistuu lähinnä pienikokoisiin eläinlajeihin (mm. hiiret
ja myyrät) eikä se ole riistalajiston kannalta merkittävä. Suurikokoisille eläimille
tiet voivat toimia myös kulkureitteinä. Etenkin hirvien, peurojen ja susien tiedetään hyödyntävän aurattuja teitä alueiden välillä siirtymiseen erityisesti talviaikaan, kun paksu lumipeite hankaloittaa liikkumista metsäalueilla (ns. käytävävaikutus) (Martin ym. 2010).
Hankkeen aiheuttamalla kanalintujen elinympäristöjen pirstoutumisella on yhdessä metsätalouden kanssa lajien paikallisia populaatiokokoja heikentävä vaikutus. Hankkeen kokonaisuutena aiheuttamaa vaikutusta ei arvioida kuitenkaan
merkittävyydeltään suureksi lajeilla, joihin kohdistuu myös metsästyspainetta.
Metsäkanalintupoikueet viihtyvät soiden ja kosteikkopainaumien reunavyöhykkeillä, missä mikroilmasto ja kasvillisuus ovat suotuisat poikasille tärkeän hyönteisravinnon tuottamiseksi. Tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset poikueympä-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
174
Maaliskuu 2014
ristöille ovat vähäisiä, sillä hankealueella kanalinnuille arvokkaita alueita ovat
mm. ojittamattomien nevojen laitamat, joille ei alustavien suunnitelmien mukaan sijoitu tuulivoimaloita (kappale 10.1.3.2 ”Arvokkaat kasvillisuuskohteet
tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien alueilla”). Kohteiden ympärille on myös
jätetty riittävä puustoinen suojavyöhyke.
Hankealueen lounaisosissa todettu metson soidinalue sijoittuu melko häiriöherkälle metsäautotielle. Hankkeen alustavissa suunnitelmissa tiealuetta hyödynnetään tuulivoimapuiston huoltotienä, jolloin tien leventäminen muuttaa väistämättä soidinalueen ominaispiirteitä ja voi aiheuttaa soitimen siirtymisen muualle. Sen sijaan tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset vaikutukset eivät todennäköisesti ulotu soitimen alueelle, koska lähin tuulivoimala sijoittuu yli kilometrin
etäisyydelle soidinpaikasta. Vaikutuksia ei arvioida merkittäväksi lajille, jonka
soidinkeskuksen siirtyminen satojakin metrejä vuodessa on Suomen olosuhteissa varsin tavallista (Valkeajärvi ym. 2007). Voimaperäinen metsätalous on viime
vuosikymmeninä hävittänyt lukuisia metsojen soidinpaikkoja ja soitimien tiedetään voivan siirtyä myös melko nuoriin, noin 30 -vuotiaisiin kasvatusmetsiin
(Valkeajärvi ym. 2007). Tällaisia, riittävän rauhallisia alueita säilyy hankealueella myös tuulivoimapuistohankkeen toteutuessa. Soidinpaikka voi olla myös eriikäisten metsikkökuvioitten pirstomassa mosaiikissa (Valkeajärvi ym. 2007).
Vaikutuksia metsoon on arvioitu myös kappaleessa 10.1. ”Vaikutukset linnustoon”.
Soidinpaikkojen siirtyminen osoittaa, että metso on jossain määrin sopeutunut
voimakkaisiin metsätaloustoimiin. Lajin arvioidaan kykenevän sopeutumaan
ajan myötä myös alueelle rakennettavan tuulivoimapuiston olosuhteisiin, koska
alueella tulee säilymään riittävästi lajille soveltuvia ruokailu-, pesimä- ja talvehtimisympäristöjä. Koska tuulivoimapuiston ei arvioida merkittävästi lisäävän
hankealueen metsien pirstoutumista (katso kappale 10.1 ”Vaikutukset kasvillisuuteen”), arvioidaan hankkeen vaikutukset metson soitimille, lisääntymismenestykselle ja kannan paikalliselle säilyvyydelle rakentamisvaiheen jälkeen korkeintaan kohtalaisiksi.
Teeren ja pyyn arvioidaan sietävän häiriötä metsoa paremmin, koska lajit ovat
paremmin sopeutuneet metsätalouden aiheuttamiin elinympäristön muutoksiin.
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella teeri- ja pyykannat ovat vakaita eikä
mahdollinen lievä lisääntymismenestyksen heikentyminen heikennä lajien alueellista säilyvyyttä.
Tuulivoimalat aiheuttavat kanalinnuille törmäysriskin. Riski arvioidaan kuitenkin
hyvin pieneksi, sillä kanalintulajit lentävät harvoin sillä korkeudella, jossa voimaloiden lavat pyörivät. Riekkojen tiedetään joissain tapauksissa voivan törmätä myös tuulivoimalan torniin (Bevanger ym. 2010). Mahdollisten törmäysten
arvioidaan olevan lähinnä harvinaisia yksittäistapauksia etenkin, koska tuulivoimaloita ei sijoiteta riekon pääasiallisiin elinympäristöihin ojittamattomille soille
ja soiden laiteille. Kanalintuja on käsitelty myös linnustoon kohdistuvien vaikutusten yhteydessä (kappale 10.1).
Tuulivoimapuiston rakentamisen aikainen aikaiset häiriöt todennäköisesti jossain
määrin karkottavat suurriistaa hankealueelta, mutta häiriö on luonteeltaan lyhytkestoista eikä sen vaikutus ulotu laajalle alueelle. Rakentaminen toteutetaan
asteittain, jolloin osa hankealueesta säilyy aina rauhallisempana eläimistön elinalueena ja eläinten on mahdollista siirtyä aktiivisilta rakentamisalueilta etäämmälle. Hirvieläinten tiedetään myös tottuvan melko nopeasti uusiin häiriötekijöihin, joista ei aiheudu niille välitöntä vaaraa (Grandin 1997). Pohjanmaan- ja
Etelä-Pohjanmaan alueilla haastateltujen metsästysseurojen edustajien mukaan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
175
Maaliskuu 2014
hirvien on havaittu tottuvan mm. metsätyökoneisiin hyvin nopeasti, jolloin koneiden läheisyydessä hirviyksilöiden pakoetäisyys saattaa olla vain muutamia
metrejä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Tutkimusten mukaan hirvien
on havaittu tottuvan nopeasti myös uusiin teihin tai ihmisten liikkumiseen esimerkiksi vaellusreiteillä (Reimers & Colman 2006, Stankowich 2008). Rakentamisen aikainen häiriö ei välttämättä karkota hirviä varsinaisia rakentamisalueita
merkittävästi laajemmalta alueelta.
Riistaeläimistä rakentamisen aikaiselle häiriölle herkimpiä ovat suuret petoeläimet (karhu, ahma ja susi) (Berger 2007). Etenkin karhujen ja susien tiedetään
välttelevän alueita, joilla ihmisiä liikkuu säännöllisesti (George & Crooks 2006).
Mikonkeitaan hankealueella satunnaisesti esiintyvät suurpedot todennäköisesti
välttävät aluetta tuulivoimapuiston rakentamisaikana. Keskikokoisiin petoeläimiin (mm. kettu) häiriövaikutus on vähäinen, sillä ne ovat sopeutuneempia
ihmisen läsnäoloon ja niiden elinalueet sijoittuvat usein ihmisen muuttamiin
elinympäristöihin (Ordenana ym. 2010).
Rakennusvaiheen on arvioitu kestävän enimmillään vuoteen 2015 asti. Häiriö on
siten väliaikaista ja sen merkitys riistalajiston kannalta arvioidaan kokonaisuudessaan melko vähäiseksi.
Tehtyjen tutkimusten mukaan riistaeläinten ei ole todettu laajamittaisesti karttavan toiminnassa olevia tuulivoimapuistoalueita (Helldin ym. 2012). Esimerkiksi
rusakon, ketun ja poron esiintymisessä ja käyttäytymisessä tuulivoimaloiden läheisyydessä ei ole havaittu muutoksia (Menzel & Pohlmeyer 1999). Suomessa
on havaittu, että räkkäaikaan porot erityisesti hakeutuvat tuulivoimaloiden läheisyyteen, koska voimaloita ympäröivät avoimet alueet ovat tuulisempia.
Joissain tapauksissa voimaloiden aiheuttama ääni voi vaikeuttaa eläinten välistä
kommunikointia ja petoeläinten havaitsemista, jolloin muun muassa hirvieläimet
joutuvat olemaan valppaampia ja niiden pakoetäisyys saattaa kasvaa (Helldin
ym. 2012). Lisääntyvä stressi voi vaikuttaa mm. eläinten lisääntymismenestykseen (Persson ym. 2000). Tuulivoimaloista aiheutuvan äänen vaikutukset arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska syntyvä ääni on melko vaimea (noin 50–60
dB voimalan juurella). Hankealueen riistakannat ovat elinvoimaisia, joten lisääntymismenestyksen lievällä heikentymisellä ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia millekään alueella esiintyvälle riistalajille.
Huoltotiestön liikenteen vaikutukset eläimiin vaihtelevat ja ne riippuvat mm.
eläinlajista, vuorokauden- ja vuodenajasta sekä liikenteen intensiteetistä. Lisääntymisajankohtana eläimet välttelevät tieverkoston aluetta selvemmin (Martin ym. 2010). Huoltotiestö on ominaisuuksiltaan lähinnä metsäautotiestön kaltaista ja sillä tapahtuva tuulivoimapuiston toiminnanaikainen huoltoliikenne on
hyvin vähäistä (yksittäisiä käyntejä vuodessa). Huoltotiestö voi tarjota paremmat mahdollisuudet metsäalueiden virkistyskäyttöön, jolloin alueen parempi
saavutettavuus voi lisätä ihmisten liikkumista hankealueella (mm. marjastus,
sienestys, metsästys ja ”huviajelu”). Hankkeen myötä virkistyskäytön arvioidaan lisääntyvän kuitenkin vain vähän, koska hankealueella on jo nykyisellään
hyvin kattava metsäautotieverkosto eivätkä raivattavat, uudet huoltotiet lisää
hankealueen saavutettavuutta merkittävästi. Liikenteen vaikutukset arvioidaan
vähäisiksi, koska keskimäärin tieliikenteestä arvioidaan syntyvän häiriötä eläimistölle vasta, kun teillä liikkuu satoja autoja päivässä (Helldin ym. 2010).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
176
Maaliskuu 2014
Vaikutukset metsästykseen
Tuulivoimapuistoaluetta ei aidata eikä jokamiehen oikeudella kulkemista alueella
rajoiteta aidattua muuntoasemaa lukuun ottamatta. Tuulivoimapuiston käytönaikainen vaikutus metsästäjille, kuten alueen muillekin virkistyskäyttäjille, aiheutuu talviaikaisesta lapoihin kerääntyvän jään muodostamasta turvallisuusriskistä. Turvallisuusriskiä voidaan lieventää tiedottamisella sekä riskistä varoittavilla kylteillä. Jäänmuodostusta on käsitelty kappaleessa 14.1.1 ja sen vaikutuksia virkistyskäyttöön kappaleessa 11.1.4.
Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään kun se hirvenmetsästyksessä tapahtuu matalalla ja luodin lentorata on lähinnä vaakatasossa tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Metsästyksen aiheuttamat vauriomahdollisuudet voimaloiden rakenteille on arvioitu niin epätodennäköisiksi, että tuulivoimapuiston alueella ei sen
vuoksi rajoiteta metsästämistä.
Hirvenmetsästys on hirviporukan jäsenille lihan arvon kannalta merkittävää ja
se koetaan yhteiskunnallisesti tärkeäksi metsästysmuodoksi. Hirvenmetsästys
on hyvin organisoitua ja myös kiireistä silloin kun kaatolupia on paljon. Eri
hankkeissa hirvenmetsästäjien haastatteluissa esille tulleet näkökulmat ovat
vaihdelleet ja osa metsästäjistä kokee voimaloiden välisen huoltotiestön helpottavan hirvisaaliin kuljetusta maastosta ja uusien huoltoteiden lisäävän potentiaalisten passipaikkojen määrää (FCG Finnish Consulting Group Oy 2012).
Suurin osa eri hankkeissa haastatelluista metsästäjistä kokee hirvien ennen pitkää tottuvan voimaloiden lapojen liikkeeseen ja edelleen liikkuvan myös tuulivoimapuistojen alueilla, sillä voimaloiden välinen etäisyys on noin puoli kilometriä. Hankkeen toteutuessa hirvien liikkumisreitit hankealueella saattavat kuitenkin jossain määrin muuttua. Eräiden tulkintojen mukaan vaikutus hirvelle saattaa olla rakentamisen aikaisen häirinnän loputtua jopa edullinen, sillä avoimet
alueet eli tienpientareet ja johtoalueet lisäävät hirville soveliasta ravintoa alueella (Helldin ym. 2012).
10.6.4.2
Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto
Vaikutukset riistalajistoon
Vaikutukset riistalajistoon ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia, mutta hieman suurempia voimaloiden suuremman määrän ja tuulivoimapuiston vaatiman suuremman
pinta-alan vuoksi. Suorat elinympäristönmuutokset kohdistuvat noin kolmasosan laajemmalle alueelle verrattuna hankevaihtoehtoon 1 ja raivattavan pintaalan määrä on noin 50 hehtaaria. Vaikutukset kohdistuvat myös suurempaan
riistaeläinten yksilömäärään. Hankealueen pohjoisosiin ei sijoitu riistalajiston
kannalta erityisen arvokkaita alueita lukuun ottamatta alueelle sijoittuvia metson soidinalueita, joihin kohdistuvat vaikutukset ovat lajin paikallispopulaation
kannalta korkeintaan kohtalaisia. Soitimiin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty
tarkemmin pesimälinnustoon kohdistuvien vaikutusten yhteydessä (katso kappale 10.1 ”Vaikutukset linnustoon”).
Tuulivoimapuistojen vaikutukset metsästykseen ovat samantyyppisiä molemmissa hankevaihtoehdoissa, mutta vaihtoehdossa 2 ne koetaan todennäköisesti
suurimpina, koska rakennettavien voimaloiden määrä on suurin. Tuulivoimapuiston kokemisen vaikutuksia on käsitelty myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten yhteydessä (katso kappale 11.5 ”Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen”).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
177
Maaliskuu 2014
10.6.5 Sähkönsiirron vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen
Sähkönsiirtoreittien aiheuttamat vaikutukset riistalajistoon ilmenevät lähinnä
elinympäristön muutoksena sekä elinalueen pirstoutumisena. Alueen tavanomaisille nisäkkäille sähkönsiirron rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä kielteisiä
vaikutuksia. Voimajohtoaukea saattaa houkutella pienjyrsijöitä (hiiret ja myyrät), jotka puolestaan tarjoavat ravinnonlähteen pienpedoille kuten mm. ketulle,
näädälle ja kärpälle, joiden kanta voi alueellisesti kasvaa. Voimajohtoaukeat
osaltaan lisäävät taimikoita hirven laidunalueina.
Kanalintujen törmäysriski voimajohtimiin arvioidaan kaikissa vaihtoehdoissa
korkeintaan kohtalaiseksi. Mikonkeitaan hankealueella peitteiseen maastoon sijoittuva sähkönsiirtoreitti A on kanalintujen kannalta eniten törmäyksiä aiheuttava tekijä ja mahdollisesti reitin sijoittuessa soidinpaikkojen ja ruokailualueiden
väliseen maastoon, voi voimajohdon aiheuttama törmäyskuolleisuus näkyä paikallisissa teeri- ja metsokannoissa. Riekon kannat ovat alhaiset ja laji liikkuu
suppeammalla alueella, jolloin riekkokannalle ei arvioida koituvan vaikutuksia
hankkeen sähkönsiirtoreiteistä.
Vaihtoehdossa B linja-aukean leventyessä voimalinjan havaittavuus kanalinnuille
saattaa jopa parantua, mikä voi vähentää lintujen riskiä törmätä voimajohtimiin.
Voimajohtojen pesimälinnustolle aiheuttamia vaikutuksia on käsitelty myös kappaleessa 10.3.5. ”Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon”.
10.6.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Toiminnan jälkeen aiheutuvat vaikutukset ovat samankaltaisia, kuin rakentamisvaiheessa. Alueelle syntyy väliaikaista häiriötä, joka saattaa karkottaa riistaa
alueelta. Purkutöiden jälkeen voimaloiden rakennuspaikat metsittyvät ja riistan
elinympäristöt voivat kehittyä kohti luonnonmukaisempaa tilaa.
10.6.7 0-vaihtoehdon vaikutukset
Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei vaikuta paikallisiin riistakantoihin. Hankealueilla esiintyvään riistaan vaikuttavat kuitenkin mm. alueella harjoitettava
metsätalous ja metsästys sekä luonnon omat prosessit. Metsätalouden aiheuttaman metsien rakenteessa tapahtuvien muutosten seurauksena riistan elinympäristöt muuttuvat jatkuvasti, millä voi olla vaikutusta etenkin metsäkanalintujen kannan kehitykseen. Riistaeläimistöön vaikuttavat myös monet muut tekijät
kuten taudit, loiset ja vuotuiset sääolosuhteet.
10.6.8 Vaikutusten lieventäminen
Lieventäviin toimenpiteisiin voidaan lukea rakentamisen aikaisen häirinnän lieventäminen sijoittamalla tietyt toimenpiteet, kuten puuston kaato, riistaeläinten
ja riistalintujen lisääntymisajan ulkopuolelle.
Etenkin rakentamisen aikaisen häiriön vaikutuksia riistaeläinkantoihin voidaan
lieventää myös pienentämällä riistaeläimiin kohdistuvaa metsästyspainetta hanke- ja lähialueilla.
10.6.9 Arvioinnin epävarmuustekijät
Riistatalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin epävarmuuksiin sisältyvät
tyypilliset vaikutustenarvioinnin epävarmuudet. Riista- ja saalistilastot ovat
suuntaa-antavia, haastattelun otos on pieni ja se antaa viitteellisen kuvan metsästyksestä alueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
178
Maaliskuu 2014
10.6.10
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu

Hirvi on hankealueilla metsästettävästä riistasta merkittävin.

Tuulivoimapuiston rakentamisen aikainen häiriö todennäköisesti karkottaa riistaa,
mutta vaikutus ei ulotu laajalle alueelle ja on väliaikainen.

Rakentamisen aiheuttama metsäkanalintujen elinympäristön pirstoutuminen saattaa heikentää lajien paikallisten populaatioiden kokoa, mutta vaikutukset jäävät
metsolla korkeintaan kohtalaisiksi ja muilla kanalintulajeilla vähäisiksi.

Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsäkanalintuihin,
jotka voivat peitteisessä mastossa törmätä voimalinjoihin.

Hirvieläimet todennäköisesti tottuvat tuulivoimaloiden aiheuttamaan ääneen.

Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat lieviä.

Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueen käyttöä metsästykseen.

Vaikutukset riistalajistolle ovat suurempia vaihtoehdossa 2, koska rakennettavan
tuulivoimapuiston laajuus ja voimaloiden määrä on suurempi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
179
Maaliskuu 2014
11 VAIKUTUKSET IHMISEN YMPÄRISTÖÖN
11.1 Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön
11.1.1 Vaikutusmekanismit
Hankkeen välittömät vaikutukset maankäyttöön ilmenevät tuulivoimapuiston ja
voimajohtoreitin fyysisessä ympäristössä. Tuulivoimapuiston rakennuspaikkojen
kohdalla alue muuttuu metsätalousalueesta energiatuotannon alueeksi. Koska
tuulivoimaloita ei tulla aitaamaan, tulee alueella liikkuminen rajoittumaan vain
hyvin paikallisesti. Muualla tuulivoimapuiston alueella maankäyttö jatkuu entisellään.
Maa- ja metsätalouden harjoittamista tulee rajoittamaan myös tuulivoimapuistoalueen yhteyteen rakennettava rakennus- ja huoltotiestö sekä sähkön siirtoon
vaadittava voimajohto. Toisaalta alueelle rakennettava tiestö voi myös helpottaa
alueella liikkumista.
Välillisiä vaikutuksia sekä tuulivoimapuistoalueella että sen lähiympäristössä voi
aiheutua toiminnan aikaisesta melusta ja välkkeestä, jotka voivat rajoittaa tiettyjen maankäyttömuotojen, kuten asuinalueiden, suunnittelua tuulivoimapuiston
välittömässä ympäristössä. Lisäksi tuulivoimaloiden ohjeelliset suojaetäisyydet
voivat rajoittaa liikkumista tuulivoimaloiden läheisyydessä, vaikuttaen siten
muun muassa virkistyskäyttömahdollisuuksiin.
11.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Hankkeen soveltuvuutta sekä vaikutuksia hankealueen maankäyttöön on arvioitu alueen nykyisen ja suunnitellun maankäytön vertailun pohjalta. Vaikutuksia
maankäyttöön on tarkasteltu erikseen tuulivoimapuiston ja molempien voimajohdon reittivaihtoehtojen osalta rakentamis- ja käyttövaiheessa sekä käytön
lopettamisen jälkeen. Erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeen toteuttamisen
aiheuttamiin maankäyttörajoituksiin hankealueella ja sen lähiympäristössä. Vaikutuksen merkittävyyden arvioinnissa on kiinnitetty huomiota hankealueelle
kohdistuvien maankäyttömuotojen seudulliseen arvoon ja harvinaisuuteen.
Hankkeen soveltuvuutta sekä vaikutuksia nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja
infrastruktuuriin on arvioitu hankealuetta laajempana kokonaisuutena. Lisäksi
on tarkasteltu hankkeen sijoittumista suhteessa maakunnallisiin kaavoihin ja
valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.
Hankealueen ja sen lähiympäristön nykyinen ja kaavoitettu maankäyttö on selvitetty ja kuvailtu saatavilla olevan lähtöaineiston pohjalta. Aineistona on käytetty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistuksineen, hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä ohjeita ja oppaita, hankealuetta koskevia,
voimassa ja vireillä olevia maankäytön suunnitelmia sekä niihin liittyviä ympäristöselvityksiä, paikkatietoaineistoa, karttatarkasteluja, valo- ja ilmakuvia sekä
tuulivoimapuiston ja voimajohdon reittivaihtoehtojen alustavaa sijoitussuunnitelmaa, hankkeessa tehtyjä melu-, varjostus- ja näkyvyysmallinnuksia sekä
YVA–ohjelmasta saatua palautetta. Hankealuetta koskevan, eri kaavatasoilla
esitetyn maankäytön tiedot on koottu Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen
sekä Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan kaava-asiakirjoista. Lisäksi on haastateltu paikallisia maankäytön suunnittelijoita.
Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on arvioinut
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektipäällikkö, DI Heini Passoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
180
Maaliskuu 2014
11.1.3 Nykytila
11.1.3.1
Maankäyttö ja elinkeinotoiminta
Hankealueen merkittävin elinkeinotoiminnan muoto on metsätalous. Valtaosa
Kristiinankaupungin ja Isojoen työpaikoista sijoittuu keskustaajaman läheisyyteen (Tilastokeskus 2013a, 2013b). Hankealueen koillisosa sijoittuu EteläPohjanmaan maakuntakaavassa turvetuotantovyöhykkeelle. Hankealueelle tai
sen läheisyyteen ei ole tiettävästi suunnitteilla turvetuotantoa. Hankealueen eteläosassa sijaitseva Stormossbergetin alue on Pohjanmaan maakuntakaavassa
merkitty kalliokiviaineksen ottamisalueeksi. Kalliokiviaineksen ottotoiminnalle ei
toistaiseksi ole suunnitelmia.
Metsätaloustoiminnasta johtuen metsä ei hankealueella pääasiallisesti ole luonnontilassa. Alueella esiintyy vaihtelevasti avohakkuita, pensaikkoja sekä nuorta
ja hieman varttuneempaa metsää. Paikoittain esiintyy suomaisia painanteita ja
kallioisia alueita. Suurin osa hankealueella olevista soista on aikoinaan ojitettu
ojitettu metsätaloudellisin perustein. Hankealueen lounaisosassa sijaitsee noin
23 hehtaarin laajuinen ojittamaton Stormossenin suo. Vaikka suo ei itsessään
ole ojitettu, on sen reunamailla ojitettu runsaasti. Kaikki suunnitellut Mikonkeitaan tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijaitsevat metsätalousalueella, joko puustoisella alueella tai hakkuualalla.
Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu merkittäviä pelto- tai muita maatalousalueita. Lähimmät viljelykäytössä olevat peltoalueet sijaitsevat olemassa olevien tietojen mukaan Korpelankylän alueella, hankealueen pohjoisosan itäreunalla ja
sen tuntumassa. Mosaiikkimaisia maatalousmaita, sijoittuu Kärjenjoen jokilaakson molemmin puolin. Pienialaisia peltoalueita sijaitsee myös hankealueen rajan
tuntumassa kaakon suunnassa, Peltomaan alueella. Hankealueen keskiosassa
sijaitsee lisäksi pienimuotoisia peltolaikkuja Märralidenin ja Storbäckenin alueilla.
Hankealueen
koillisosassa,
Arkkukallion
alueella,
sijaitsee
pohjoiseteläsuunnassa kulkeva 220 kV suurjännitelinja, jota ollaan lähitulevaisuudessa
korvaamassa 400 kV voimajohdolla. Hankealuetta risteää lisäksi joitakin 20 kV
voimajohtoja. Yksi 20 kV voimajohto halkaisee hankealueen luoteiskaakkoissuunnassa hankealueen pohjoisosassa, Tönijärven eteläpuolelta. Toinen
20 kV voimajohto halkaisee hankealuetta lounais-koillissuunnassa sen kapeimmassa kohdassa. Hankealueen eteläisimmän kärjen halkaisee myös 20 kV voimajohto luoteis-kaakkoissuunnassa.
Sähkönsiirtovaihtoehdossa A hankealueelle rakennettavan 110 kV ilmajohdon
pituus on 7,3 kilometriä ja se sijoittuu lähes kokonaan metsämaastoon. Peltoa
johtoreitin varrella on vain noin 200 metrin matkalla Sandvikin alueella (Nyåkern). Hankealueen pohjoisemmalla osa-alueella johtoreitti sivuaa Kaakkoolamminkeitaan ojittamatonta suoaluetta (katso kappale 10.1.3).
Sähkönsiirtovaihtoehdossa B rakennettavan uuden 110 kV ilmajohdon pituus on
kaikkiaan 45 kilometriä. Hankealueen eteläiseltä sähköasemalta Arkkukallion
sähköasemalle rakennettava ilmajohto noudattaa vaihtoehdon A linjausta. Arkkukallion sähköasemalta Kristiinankaupunkiin saakka rakennettava ilmajohto sijoittuu nykyisten suurjännitelinjojen kanssa samalle johtoalueelle, jota levennetään hankkeen toteutuessa. Suurin osa voimajohtoreitistä kulkee maa- ja metsätalousvaltaisessa ympäristössä. Pari kilometriä hankealueen pohjoispuolella
voimajohto ohittaa Lappfjärd Björnåsenin kivikautisen asuinpaikan länsipuolelta
lähimmillään noin 30 metrin etäisyydeltä. Voimajohdon reitille tai sen läheisyy-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
181
Maaliskuu 2014
teen sijoittuu myös useita muita muinaisjäännöksiä tai muinaisjäännösalueita.
Korsbäckin ja Dagsmarkin välillä johtoreitti kulkee Risåsenin maa-aineksen ottoalueen kautta. Dagsmarkin kylän kohdalla voimajohto ylittää Lapväärtinjoen ja
Dagsmarkintien (seututie 664). Pyhävuoren lounaispuolella voimajohto kulkee
noin 300 metrin etäisyydellä luonnonsuojelualueesta. Voimajohdon etäisyys Pyhävuoren Natura-alueeseen, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluviin alueisiin sekä
arvokkaisiin kallioalueisiin noin 300-500 metriä. Sähkönsiirtoreitin pohjoisimmassa kulmassa voimajohto ylittää Palometsän kallioalueen ja myöhemmin lännenpänä noin neljän hehtaarin laajuisen Kackorsjön lammen. Ennen Kristinestadin sähköasemaa johtoreitti ylittää mm. valtatien 8, Tiukantien (yhdystie 6651)
sekä Teuvanjoen (Tjock å).
Alueella on jo nykyisin varsin laaja metsätieverkosto. Tiestöä tullaan parantamaan ja täydentämään siten, että se palvelee sekä tuulivoimapuiston rakentamista että ylläpitoa. Tieverkosto on huomioitu esisuunnittelussa ja tuulivoimalat
on pyritty sijoittamaan mahdollisimman lähelle nykyisiä metsäautoteitä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
182
Maaliskuu 2014
Kuva 11.1. Rakennettu ympäristö hankealueen läheisyydessä (Maanmittauslaitos 2013).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
183
Maaliskuu 2014
11.1.3.2
Virkistyskäyttö
Muiden metsätalousalueiden tavoin Mikonkeitaan hankealuetta voidaan käyttää
ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Virkistyskäyttö
voi kohdistua niin metsämaastoon kuin myös alueella oleville teille ja poluille.
YVA-menettelyssä pidetyssä seurantaryhmäkokouksessa (17.4.2013 Uttermossa
UF) Kärjenkosken kyläseuran edustaja huomautti Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sijoittuvan alueelle, jota Kärjenkosken kyläläiset ovat käyttäneet säännöllisesti virkistysmielessä. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsee yhdistyksen mukaan lisäksi latureitti (katso Kuva 11.3). Reitti on yhdistyksen mukaan ollut aktiivisessa käytössä ja sitä on tarkoitus parantaa lähivuosina EU-rahoituksella.
Latureittiin viitattiin myös asukaskyselyvastauksissa (katso kappale 11.5.4).
Suunnitelluista voimaloista kolme sijoittuu reitin varrelle. Uttermossassa nuorisoseuran tiloissa 23.1.2014 käydyssä 2. seurantaryhmäkokouksessa kyläläisten
edustaja kertoi, että hankkeesta on toistaiseksi luovuttu.
Keväällä metsäkanalintukartoitusten (Tiina Mäkelä/FCG, 26.-28.4.2013) yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan metsäpolut ovat alueella harvassa ja osittain kadonneet mm. hakkuiden seurauksena. Maastokarttaan merkityt polut
ovat ilmeisesti vanhoja ja näyttäisivät kuntonsa puolesta olevan nykyisin vähäisessä käytössä.
Mikonkeitaan hankealue sijoittuu Lapväärtinseudun riistanhoitoyhdistyksen sekä
Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistyksen alueille. Mikonkeitaan kiinteistöllä metsästystä harrastavat Mikonkeitaan metsästäjät ry., joka on UPM:n metsästysseura. Sen lisäksi Isojoen puolella oleva hankealueen pohjoisosa on Vesijärven
metsästysseuran metsästysaluetta. Tuulivoimapuiston läheisyydessä toimii
myös Uttermossan metsästysseura. Pääasialliset metsästysmuodot ovat metsästysseurojen alueilla hirven- ja peuranmetsästys sekä kanalinnustus.
Hankealueen länsipuolella, lähimmillään noin 1,6 kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta, sijaitsee majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluita tarjoava
Torppa-kahvila Soldat (Kuva 11.3), joka on merkitty Pohjanmaan maakuntakaavaan virkistys- ja matkailukohteena. Kahvila sijoittuu Tönijärven luoteispuolella kulkevan Uttermossan ulkoilureitin ja luontopolun (katso kappale 10.1.3)
varteen.
Hankealueen itäpuolella, lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä Sarvijärven itäpuolella, kulkee Sarvijärven luontopolku (Kuva 11.2), jonka yhteydessä
on yleisessä käytössä oleva sauna.
Mikonkeitaan länsipuolella sijaitseva Lilla Sandjärven koillisranta on Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan merkittyä retkeily- ja ulkoilualuetta. Järven pohjoisosassa sijaitsee uimaranta, joka sekin on merkitty rantayleiskaavaan. Etäisyys uimarannalta lähimpään Mikonkeitaalle suunniteltuun tuulivoimalaan on
noin 3,5 kilometriä.
Sähkönsiirtovaihtoehdon B voimajohtoreitin varrella ei ole merkittyjä virkistyskohteita tai ulkoilureittejä lukuun ottamatta noin 500 metrin etäisyydellä reitin
itäpuolella sijaitsevaa Pyhävuoren hiihtokeskusta ja retkeilualuetta (OIVA).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
184
Maaliskuu 2014
Kuva 11.2. Hankealueelle sekä sen ja sähkönsiirtoreittien läheisyyteen sijoittuvat virkistyskäyttörakenteet (Valtion ympäristöhallinto 2013b, Maanmittauslaitos 2013, Suojoenseudun kyläyhdistys ry 2014, Suupohjan kehittämisyhdistys 2014).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
185
Maaliskuu 2014
Kuva 11.3 Hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat virkistyskäyttörakenteet (Valtion ympäristöhallinto 2013b, Maanmittauslaitos 2013, Suojoenseudun kyläyhdistys ry 2014, Suupohjan kehittämisyhdistys 2014). Hankealueen pohjoisosassa sijaitsee latureitti, jonka kehittämishankkeesta on 23.1.2014 seurantaryhmäkokouksessa saatujen tietojen perusteella luovuttu.
11.1.3.3
Asutus ja väestö
Suunnitelluista tuulivoimaloista alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee yhteensä 87 vakituista asuinrakennusta. Näistä suurin osa on keskittynyt hankealueen koillispuolelle Kärjenkosken alueelle.
Vakituisten asuinrakennuksia on keskittynyt myös hankealueen eteläpuolelle
Ruusulan- ja Peltomaantien varrelle. Hankealueen keskiosan läntisellä puolella
sijaitsee pieni Sandvikin kyläalue. Sandvikin alueelta asukkaat pääsevät Ruusulantielle Österbackantietä pitkin tai pohjoiseen Uttermossan suuntaan Sandvikintietä pitkin.
Voimaloita lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat hankealueen itäpuolella Korpelankylässä noin 800 metrin etäisyydellä voimaloista. Noin kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista sijaitsee kymmenkunta asuinrakennusta
niin ikään hankealueen itäpuolella Kärjenjoen peltomaiseman tuntumassa. Muilta osin Kärjenkosken kyläasutus sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä lähimmistä
voimaloista.
Alle kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista sijaitsee kuusi lomarakennusta, joista lähin sijoittuu 790 metrin etäisyydelle, Tönijärven itärannalle. Tönijärven rannalla sijaitsee yhteensä kolme vapaa-ajan rakennusta, joista etäisyys suunniteltujen tuulivoimaloiden rakennuspaikoille on 790 – 990 metriä. Kaakkoolammin
tuntumassa on kolme lomarakennusta, jotka sijoittuvat 820-940 metrin etäisyydelle lähimmästä voimalapaikasta. Etäisyys suunnitelluista voimalapaikoista
muihin lähiympäristön lomarakennuksiin on yli kilometri. Alle kahden kilometrin
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
186
Maaliskuu 2014
etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista on yhteensä 22 vapaa-ajan asuntoa,
jotka sijoittuvat pääosin hankealueen länsipuolisten järvien ympäristöön.
Kuva 11.4. Vakituinen asutus ja vapaa-ajan asunnot tuulivoimapuiston lähialueella
(Maanmittauslaitos 2013). Lilla Sandjärven eteläpään itärannalla sijaitsevan rakennuksen
luokittelu lomarakennukseksi ei perustu Maastotietokantaan.
Sähkönsiirtovaihtoehdossa B neljä asuinrakennusta sijoittuu noin alle 100
metrin (noin 60-90 metrin) etäisyydelle voimajohdosta Kärjenkoskella.
Korsbäckin kylässä on viisi asuinrakennusta voimajohtoreitin välittömässä
läheisyydessä (noin 60-100 metrin etäisyydellä) eri kohdissa. Etäämmällä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
187
Maaliskuu 2014
näkemäalueella
on
melko
tiivistä
tienvarsiasutusta.
Lapväärtinjoen
Dagsmarkissa on kuusi asuintaloa voimajohtoretiin välittömässä läheisyydessä
(noin 35-100 metrin etäisyydellä). Savilahdessa voimajohtoreitin lähialueelle
(noin 80-90 m etäisyydelle) sijoittuu kaksi asuinrakennusta. Valtakunnalliset
alueiden käyttötavoitteet
Taulukko 11.1. Asuin- ja vapaa-ajan rakennuksien määrä alle yhden ja kahden kilometrin
etäisyydellä tuulivoimaloista (Lähde: MML maastotietokanta).
Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan (VE1) Asuinrakennuksia
Lomarakennuksia
Yhteensä asuin‐ ja lomarakennuksia <1 km 0
0
0 <2 km 22
11
33 Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan (VE2) Asuinrakennuksia
Lomarakennuksia
Yhteensä asuin‐ ja lomarakennuksia <1 km 15
6
21 <2 km 87
22
109 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisista alueidenkäytöntavoitteista
päättää valtioneuvosto, joka päätti 13.11.2008 tarkistetuista valtakunnallisista
alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat
alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Tavoitteet
on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin asiasisällön perusteella.
Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa ja sen kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet:
Toimiva aluerakenne
Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä
mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.
Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa.
Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä.
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön
sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
188
Maaliskuu 2014
Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden
ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä.
Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.
Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että
turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville.
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet.
Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.
Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet, sekä maiseman erityispiirteet.
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena.
11.1.3.4
Kaavoitus
Maakuntakaavat
Hankealueen Isojoen kunnan alueelle sijoittuvalla pohjoisosalla on voimassa
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjoisosan itäosassa on maakuntakaavassa
pohjois-eteläsuuntaiset 220 kV voimajohtoa sekä 400 kV voimajohdon johtovarausta koskevat merkinnät. Lisäksi hankealueen pohjoisosan itäpuolisko sijoittuu
Isojoen valuma-alueen turvetuotantovyöhykkeelle (tt-3). Muita hankealuetta
koskevia maankäytön rajoituksia ei Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ole.
Koillisessa hankealue rajautuu maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön/kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen. Muutaman
sadan metrin etäisyydelle hankealueen pohjoispuolelle Somerokalliolle on merkitty maakunnallisesti merkittävä kalliokiviainesten ottamisalue.
Hankealueen Kristiinankaupungin puolelle sijoittuvalla eteläosalla voimassa olevassa Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueen eteläosan keskiosiin on
merkitty kalliokiviaineksen ottamisalue (eo-4), jolla on voimassa MRL 33§:n
mukainen rakentamisrajoitus. Alueelle ei saa myöntää lupaa rakentamiseen niin,
että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Hankealueen ja Tönijärven
länsipuolelle, lähimmillään noin 710 metrin etäisyydelle hankealueesta, on Pohjanmaan maakuntakaavassa merkitty virkistys- ja matkailukohde. Suunnittelu-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
189
Maaliskuu 2014
määräyksen mukaan aluetta suunniteltaessa tulee erityisesti kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvot ottaa huomioon. Alueella ei ole voimassa rakentamisrajoitusta.
Sähkönsiirtovaihtoehdossa B voimajohtoreitti sivuaa Isojoen kunnan puolella
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan kaavaan merkityn olemassa olevan 220 kV
voimajohdon ja 440 kV voimajohdon yhteystarvemerkinnän rinnalla kiviainesten
ottoaluetta ja Kärjenkosken kylää sekä maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta ja sijoittuu turvetuotantovyöhykkeelle. Kristiinankaupungin eli Pohjanmaan maakunnan alueella voimajohtoreitit sijoittuvat kahdelle kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaalle alueelle (Korsbäckin kulttuurimaisema ja Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä) ja kahdelle
tärkeälle pohjavesialueelle. Johtoreitti ylittää Pohjanmaan maakuntakaavassa
Project aqua-vesistöksi osoitetun ja Natura 2000-verkostoon kuuluvan Lapväärtinjoen-Isojoen. Joki on lisäksi merkitty melontareittinä ja joen pohjoispuolinen
tie pyöräilyreittinä. Johtoreitti risteää vielä useamman kerran ohjeellisen ulkoilureitin kanssa ennen Savilahtea. Savilahdessa johtoreitti ylittää Tiukanjoen melontareitin ja sivuaa eteläpuolitse maakunnallisesti tai seudullisesti arvokasta
kulttuurimaisemaa (Butsbacken-Sårbacken) ja pohjoispuolitse Tiilitehtaanmäen
ympäristöä sekä Natura-aluetta. Voimajohtoreitti sijoittuu lisäksi maakuntakaavan matkailun vetovoima-alueelle (mv-1 Kaskinen-Kristiinankaupunki) ja Jokilaaksojen kehittämisen alueelle (mk-1 Lapväärtin jokilaakso).
Kuva 11.5. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta (Etelä-Pohjanmaan liitto 2013).
Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
190
Maaliskuu 2014
Kuva 11.6. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjanmaan liitto 2013a). Hankealueen
sijainti on lisätty kaavakartalle.
Sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan maakunnassa laaditaan parhaillaan
uusiutuvia energiavaroja ja niiden sijoittumista koskevia vaihemaakuntakaavoja.
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston eteläosa sijoittuu suurelta osin Pohjanmaan 2.
vaihemaakuntakaavaehdotuksen Metsälä-Norrvikenin tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen (tv-1) sisäpuolelle (Kuva 11.8). Etelä-Pohjanmaan tämänhetkisessä vaihemaakuntakaavan 1 luonnoksessa hankealuetta ei ole osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi alueeksi (Kuva 11.7).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
191
Maaliskuu 2014
Kuva 11.7. Ote Etelä-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 28.5.2012
(Etelä-Pohjanmaan liitto 2013). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle.
Kuva 11.8. Ote Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (Pohjanmaan liitto
2013b). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle.
Yleiskaavat
Hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Kristiinankaupungin puolella Lilla
Sandjärvelle ja Stora Sandjärvelle on laadittu rantaosayleiskaava (Kuva 11.9).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
192
Maaliskuu 2014
Isojoen kunnan puolella ei ole hankealueelle tai sen läheisyyteen laadittu yleiskaavoja.
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston länsipuolelle on suunnitteilla kaksi tuulivoimahanketta, jotka edellyttävät alueen kaavoittamista. Molemmat kaava-alueet rajautuvat
Mikonkeitaan
hankealueeseen.
Uttermossan
tuulivoimapuiston
osayleiskaavan laatiminen on käynnissä ja edennyt luonnosvaiheeseen (Kuva
11.10). Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava (Kuva 11.11) on hyväksytty
Kristiinankaupungin kaupunginvaltuustossa syksyllä 2012 lukuun ottamatta
kolmen pohjoisimman voimalan rakennuspaikkoja, joista oli valitettu Vaasan
hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksessä valitusta ei ole hylätty.
Kuva 11.9 Ote Lilla Sandjärveä ja Stora Sandjärveä koskevasta Kristiinankaupungin rantaosayleiskaavasta (Kristiinankaupunki). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
193
Maaliskuu 2014
Kuva 11.10. Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavanluonnos (Kristiinankaupunki
2012). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
194
Maaliskuu 2014
Kuva 11.11. Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava (Kristiinankaupunki, 2012). Hankealueen sijainti on lisätty kaavakartalle.
Asemakaavat
Hankealueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja.
11.1.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön
Tuulivoimapuiston rakentamisen ajaksi vapaata liikkumista joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan rakennettavana olevalla tuulivoimapuistoalueella sekä
rakennus- ja huoltotiestöllä. Tällöin rajoittuu myös kyseisten alueiden käyttö
metsästykseen ja virkistykseen. Rajoitus koskee kuitenkin suhteellisen pienialaista aluetta ja se poistuu heti rakentamisen päätyttyä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
195
Maaliskuu 2014
Tuulivoimapuiston toiminnan aikana nykyinen maankäyttö, pääasiallisesti metsätalouskäyttö, voi jatkua alueella normaalisti tuulivoimaloiden, rakennus- ja
huoltoteiden ja sähkönsiirtorakenteiden alueita lukuun ottamatta. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä tullaan hankkeen rakentamisaikaisessa vaiheessa raivaamaan puusto noin hehtaarin alueelta. Tämä tarkoittaa sitä, että raivattavilta
alueilta häviää vaihtoehdossa 1 noin 19 ja vaihtoehdossa 2 noin 26 hehtaaria
metsää (Taulukko 11.2). On huomioitava, että kokoamisalueiden annetaan rakentamisen jälkeen palautua ennalleen.
Tuulivoimapuiston uuden tieverkoston alta häviää vaihtoehdossa 1 noin kuusi ja
vaihtoehdossa 2 noin kahdeksan hehtaaria metsäalaa. Uusien teiden rakentamisella ja olemassa olevien teiden parantamistoimenpiteillä on myös myönteisiä
välillisiä vaikutuksia, koska tiet helpottavat alueella liikkumista.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että voimaloiden ja teiden rakentamisen takia metsää häviää hankealueelta vaihtoehdosta riippumatta korkeintaan muutaman prosentin verran, joten vaikutus, eli maankäytön rajoittuminen, tulee
olemaan hyvin paikallinen.
Taulukko 11.2. Tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehdoissa rakennettavat maa-alat.
Rakennuskohde Pinta‐ala Osuus koko hankealu‐
eesta VE2 ( %) VE1 (ha) VE2 (ha) VE1 (%) 0,8 1,1 0,3 0,3 2,2 <0,1 <0,1 5,5‐10,5 5,5‐10,5 0,2‐0,4 0,2‐0,4 0,5 1,0 <0,1 0,1 27‐37 37‐47 1,1‐1,5 1,5‐2,0 Kokoamisalueet Uudet huolto‐ ja kuljetustiet (sis. maakaapelin työalu‐
een) 6,1 7,9 Parannettavat tiet (sis. maakaapelin työalueen) 1,4 Muuntoasema (VEA TAI VEB) Muuntoasema (VEC) yhteensä 19 26 Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueella sijaitseviin asuin- ja vapaaajanrakennuksiin ja kiinteistöihin on käsitelty erikseen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia koskevassa kappaleessa 11.5, jossa arvioidaan niin voimaloista aiheutuvia melu-, varjo- kuin maisemavaikutuksiakin.
Tuulivoimapuiston alueella voi yleensä liikkua vapaasti. On yleisesti suositeltu
(Suomen tuulivoimayhdistys 2014), että alueella liikkuvat pysyvät talvella jään
aikaan jään sinkoutumisvaaran takia noin 1,5 x tuulivoimalan enimmäiskorkeutta vastaavalla etäisyydellä tuulivoimaloista. Suositus koskee voimaloita, joille ei
ole asennettu jäänesto- tai tunnistuslaitetta. Tuulivoimaloita voidaan jään aikaan esimerkiksi pysäyttää etävalvonnan kautta. On kuitenkin huomioitava että
jään muodostumisesta aiheutuva vaara on viranomaisten viime aikoijen tehtyjen
selvitysten perusteella arvioitu. Jäänmuodostusta on käsitelty tarkemmin kappaleessa 14.1.1.
Tuulivoimapuiston keskeisimmät maankäyttöön liittyvät vaikutukset koskevat
rakentamattomien metsätalousalueiden ja virkistykseen käytettyjen alueiden
muuttumista energiatuotantoalueiksi. Vaikutuksia riistakantaan ja metsästykseen on käsitelty kappaleessa 10.6 ja vaikutuksia virkistykseen tarkemmin ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia käsittelevässä kappaleessa 11.5. Vaikutukset ovat
hankkeen elinkaarta ajatellen hyvin pitkäkestoiset, mutta koska maankäyttö rajoittuu hyvin pienelle alalle, voidaan vaikutuksia pitää merkittävyydeltään vähäi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
196
Maaliskuu 2014
sinä. Vaihtoehtojen välillä ei ole vaikutusten kannalta merkittäviä eroja siitä
huolimatta, että raivattavan metsä-ala vaihtelee hieman vaihtoehtojen välillä.
11.1.5 Sähkönsiirron vaikutukset nykyiseen maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön
Sähkönsiirron suorat vaikutukset maankäyttöön liittyvät voimajohtojen aiheuttamiin maankäytön muutoksiin ja voimajohdon maankäytölle asettamiin rajoituksiin. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa,
josta saattaa koitua sähköturvallisuuden vaarantumista tai haittaa voimajohdon
käytölle tai kunnossa pysymiselle. Toisaalta voimajohtojen lähiympäristön
maankäytölle ei Suomessa ole virallisia rajoituksia, eikä johtoalueen ympärille
vaadita suoja-alueen jättämistä.
Johtoaukealle ei ilman erityistä lupaa saa pitää rakennuksia tai kahta metriä
korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita. Rakennuksia ei myöskään saa rakentaa johtoaukean välittömään läheisyyteen. Myös maanrakennustöihin yms.
pylvään tai voimajohdon läheisyydessä on hankittava johdon omistajan lupa tai
lausunto. Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolme metriä niitä lähemmäksi ei
saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea
metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita.
Pylväiden ja voimajohtojen alle jäävät alueet pysyvät maanomistajan omistuksessa ja hallinnassa. Johtoalueen käyttöoikeus on kuitenkin rajoitettua siten, että johtoaukealla puita ei voi kasvattaa ja reunavyöhykkeillä puiden kasvupituus
on rajoitettu. Pelloilla johtoaukeaa saa viljellä ja johtojen alla voi liikkua tavanomaisin maatalouskonein. Pylväiden läheisyydessä työskenneltäessä on noudatettava varovaisuutta. Joissakin tapauksissa voimajohtoalueen hyötykäyttö
esim. joulukuusien kasvatukseen, riistakäyttöön tai perinneniittyjä korvaavina
avoimina ja puoliavoimina ympäristöinä voi olla mahdollista.
Voimajohdon aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan maanomistajille
lunastustoimituksessa. Maksettava lunastuskorvaus määrätään lunastustoimituksessa, jota johtaa Pohjanmaan maanmittaustoimiston toimitusinsinööri.
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan vaihtoehdossa A tulevaa 400 kV voimajohtoa hyödyntäen ja vaihtoehdossa B tulevan 400 kV voimajohdon viereen rakennettavan 110 kV ilmajohdon välityksellä Kristiinankaupungissa sijaitsevalle Kristinestadin sähköasemalle. Reittivaihtoehdot on kuvattu
kappaleessa 4.2.2. Vaihtoehdossa A rakennetaan noin seitsemän kilometriä uutta ilmajohtoa hankealueelle. Vaihtoehdossa B rakennetaan tämän lisäksi lähes
40 kilometriä uutta ilmajohtoa tulevan 400 kV voimajohdon viereen.
Voimajohtoalueen laajuuteen vaikuttaa johtoaukean leveys, joka voi vaihdella
26-30 metrin välillä. Reunavyöhykkeen leveys on lähes aina 10 metriä. Koko
voimajohtoalueen leveys voi siis vaihdella 46-50 metrin välillä. Sijoitettaessa
uusi 110 kV voimajohto olemassa olevan 440 kV johdon viereen (VEB), on johtoalue levennettävä noin 19-35 metriä (katso kappale 5.3.2 ”Tuulivoimapuiston
ulkoinen sähkönsiirto”). Voimajohdon johtoalue vaatima maa-ala olisi vaihtoehdossa VEA noin 34 hehtaaria ja vaihtoehdossa B noin 100 hehtaaria (
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
197
Maaliskuu 2014
Taulukko 4.1). Hankealueelle rakennettavan ilmajohdon linjauksen varrelle sijoittuu jonkin verran avohakkuualueita ja taimikoita ja näiltä osin johtokäytävää
ei tarvitse hakata.
Voimajohtojen vaikutuksia sähkönsiirtoreitin läheisyyteen sijoittuvaan asutukseen on käsitelty ihmisiin kohdistuvien vaikutusten yhteydessä kappaleessa
11.5.6.
Koska Mikonkeitaan tuulivoimapuisto on suunniteltu joko liitettäväksi nykyiseen
kantaverkkoon hankealueella tai tulevan 400 kV voimajohdon viereen rakennettavan voimajohdon välityksellä, arvioidaan sähkönsiirron vaikutukset nykyiseen
maankäyttöön vähäisiksi. Sähkönsiirron rakenteet rajoittavat maankäyttöä johtoalueella, mutta vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat pinta-alaltaan melko
pienelle alueelle. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsätalouteen, kun johtoalueelta raivataan puustoa. Vaihtoehdon B mukaisen voimajohtoreitin suunnittelun
osalta haastavia osuuksia on mm. Dagsmarkintien ja Tiukanjoen tuntumassa,
missä tilaa tulevan 400 kV vieressä sijoittuvalla reitillä on varsin vähän.
11.1.6 Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen
Mikonkeitaan tuulivoimapuistohanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukainen ja tukee erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä
koskevien tavoitteiden toteutumista.
Maakuntakaava kuvaa maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Hanke ei ole ristiriidassa EteläPohjanmaan maakuntakaavassa hankealueelle sijoittuvien 220 kV voimajohdon
ja 400 kV voimajohdon johtovarauksen merkintöjen kanssa. Sähkönsiirtovaihtoehdossa B hankkeen sähkönsiirtoa varten rakennettava uusi 110 kV ilmajohto
seuraisi 400 kV voimajohdon linjausta. Hankealueen koillisosan sijoittuminen
turvetuotantovyöhykkeelle ei rajoita tuulivoimapuiston rakentamista, sillä merkintä ohjaa turvetuotantoa eikä sulje pois muita maankäyttömuotoja. Hankealueelle tai sen läheisyyteen ole tiettävästi suunniteltu turvetuotantoa. Maakuntakaavaan merkittyyn, hankealueeseen koillisessa rajautuvaan maakunnallisesti
merkittävään Kärjenkosken-Kankaanpään kulttuurimaisemaan hanke vaikuttaa
lähinnä maisemassa tapahtuvan muutoksen osalta. Hankkeen vaikutukset kohteeseen arvioidaan vähintään kohtalaisiksi, joidenkin alueen osien osalta merkittäviksi (katso kappale 11.3). Hankkeen ei arvioida vaikuttavan hankealueen
pohjoispuolelle Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa sijoittuvaan maakunnallisesti merkittävän kalliokiviainesten ottamisaluemerkintään.
Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueen eteläosan keskiosiin sijoittuvalla
kalliokiviaineksen ottamisalueella on voimassa MRL 33§:n mukainen rakentamisrajoitus. Kaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa myöntää lupaa rakentamiseen niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Alueelle ei kuitenkaan tiettävästi ole tehty suunnitelmia kiviaineksen ottamiseksi.
Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueen länsipuolelle sijoittuva virkistys- ja
matkailukohde on huomioitu hankkeen suunnittelussa ja näin ollen hankkeena ei
arvioida estävän kaavamerkinnän mukaista toimintaa kohteessa. Vaikutuksia on
käsitelty tarkemmin melun osalta kappaleessa 9.1.7, varjostuksen osalta kappaleessa 9.2.5 sekä virkistyskäytön osalta kappaleessa 11.5.
Hanke on pitkälti Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukainen,
sillä hankealueen eteläosa sijoittuu suurelta osin Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen Metsälä-Norrvikenin tuulivoimatuotantoon soveltuvan alu-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
198
Maaliskuu 2014
een sisäpuolelle. Etelä-Pohjanmaan tämänhetkisessä 1. vaihemaakuntakaavan
luonnoksessa hankealuetta ei sen sijaan ole osoitettu tuulivoiman tuotantoon
soveltuvaksi alueeksi. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto on kuitenkin lausunut,
ettei kyseinen seikka estä suunnittelemasta hanketta Mikonkeitaan hankealueella.
Sähkönsiirtovaihtoehdon B voimajohtoreitti ei ole ristiriidassa Etelä-Pohjanmaan
maakuntakaavan kanssa noudattaessaan 400 kV voimajohtovarauksen linjausta.
Maakuntakaavan lisäksi tuulivoimapuistoalueella ei ole muita voimassa olevia
kaavoja. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan läheisten Lilla Sandjärven ja Stora
Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumiseen (katso kappaleet 9.1.7 ja
9.2.5).
Tuulivoimapuiston toteuttamiseksi hankealueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty ja sitä tehdään osittain samanaikaisesti YVAmenettelyn kanssa (katso kappale 2.3.7).
Tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu
merkittävissä osin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Yhdyskuntarakenne ei hajaudu, sillä hanke ei edellytä uusien asuin-, työpaikka- tai palvelualueiden rakentamista. Toiminnassa hyödynnetään pääosin olemassa olevaa tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. Tuulivoimapuistoalue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Mikonkeitaan tuulivoimapuiston toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä
yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia.
11.1.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja maa-alue vapautuu maanomistajien käyttöön. Myös alueen maisema ja maankäyttö palautuu hitaasti ennalleen, mikäli alueella ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia hankkeen elinkaaren aikana (noin 25 – 50 vuotta).
Hankkeen päätyttyä voimajohtoja ei välttämättä tarvitse purkaa, vaan rakennetulla ilmajohdolla voidaan mm. täydentää paikallista sähköverkkoa ja parantaa
sähköjakelua. Maakaapeleiden jättäminen maaperään vähentää toiminnan lopettamisen suoria vaikutuksia.
11.1.8 0-vaihtoehdon vaikutukset
0-vaihtoehdossa hanketta ei toteuteta, joten sen vaikutukset alueen nykyiseen
ja suunniteltuun maankäyttöön jäävät toteutumatta. Myös Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Metsälä-Norrvikenin alueelle esitetty tuulivoimatuotanto jää Mikonkeitaan tuulivoimapuiston osalta toteutumatta.
11.1.9 Vaikutusten lieventäminen
Tuulivoimapuistohankkeen mahdollisia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää
kaavoituksen, suunnittelun ja lupamenettelyjen avulla. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida eri maankäyttömuotojen sijoittaminen suhteessa toisiinsa
sekä niiden yhteensovittaminen. Mikonkeitaan alueen tuulivoimapuiston sijoituksessa on lähtökohtaisesti otettu huomioon alueen suotuisa sijainti mm. suhteessa olemassa oleviin teihin ja tulevaan 400 kV voimajohtoon. Sijoitussuunnittelussa on myös pyritty minimoimaan tuulivoimapuiston käytönaikaiset haitat
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
199
Maaliskuu 2014
alueen vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle. Tuulivoimaloiden aiheuttaman
melun ja varjostuksen vaikutusten lieventämistä käsitellään kappaleissa (9.1 ja
9.2).
Tuulivoimapuiston sekä voimajohdon reitin ja pylväiden sijainnin yksityiskohtaisella suunnittelulla voidaan ehkäistä ja lieventää mahdollisia haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi maataloudelle pellolla sijaitsevista pylväistä aiheutuvaa haittaa.
Voimajohdon aiheuttamista taloudellisista menetyksistä maanomistajat saavat
korvauksen, joka määritellään voimajohdon lunastustoimituksen yhteydessä.
Tuulivoimapuiston toiminnan jälkeisiä vaikutuksia voidaan vähentää maisemoinnilla.
11.1.10
Arvioinnin epävarmuustekijät
Hankkeen aiheuttamat vaikutukset on pyritty huomioimaan mahdollisimman
laajasti. Arviointityössä on pyritty käyttämään uusinta mahdollista kartta- ja
paikkatietoaineistoa, mutta on kuitenkin mahdollista, että aineistot eivät ole
täysin ajan tasalla tai niissä on pieniä puutteita. Vaikutusten arviointiin ei liity
merkittäviä epävarmuustekijöitä.
Maankäyttöä voidaan säädellä kaavoituksella, suunnittelulla ja lupamenettelyillä.
Maankäytön kehityksen ennustamiseen liittyy kuitenkin aina epävarmuutta.
Kaavojen maankäytön aluevaraukset voivat toteutua eri tavoin, vaikka pääkäyttötarkoitus ja mittakaava säilyisivätkin. Hankealuetta koskevia, tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet osoittavia, Pohjanmaan ja EteläPohjanmaan tuulivoimavaihemaakuntakaavoja ei ole lisäksi vielä vahvistettu.
Epävarmuutta vaikutusten arviointiin luo osaltaan myös se, että arvioinnissa
käytetty tuulivoimapuiston sijoitussuunnitelma sekä voimajohtoreitit ovat alustavia. Tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, sähköasemien koot ja paikat, kaapelien, liittymisjohdon ja uusien huoltoteiden linjaukset sekä muut yksityiskohdat tarkentuvat hankkeen myöhemmissä suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.
11.1.11
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu

Hanke sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu pääosin
olemassa olevaan infrastruktuuriin.

Hanke edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joihin sisältyy uusiutuvien energiamuotojen lisääminen

Hanke ei ole ristiriidassa voimassa olevien aluetta koskevien kaavojen
kanssa lukuun ottamatta Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueelle sijoittuvaa kalliokiviaineksen ottamisalueen merkintää.

Hanke on pitkälti Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukainen hankealueen eteläosan sijoittuessa suurelta osin vaihemaakuntakaavaehdotuksen tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Etelä-Pohjanmaan
tämänhetkisessä 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa hankealuetta ei ole
osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi alueeksi.

Merkittävin vaikutus on metsätalouskäytössä olevan alueen muuttuminen
energiantuotantoalueeksi, mikä kuitenkin koskee suhteellisen pientä maaalaa. Muutos nykytilaan nähden ei siten ole merkittävä. Alueen käyttö asumiseen ja loma-asumiseen rajoittuu.

Alueen nykyinen käyttö, kuten metsästys ja virkistystoiminta, voi jatkua
alueella ennallaan tuulivoimapuiston rakennusalueita lukuun ottamatta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
200
Maaliskuu 2014

Toteutusvaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ei ole maankäyttöön kohdistuvissa vaikutuksissa ole merkittäviä eroja.

Rakennettava voimajohto asettaa maankäytölle rajoituksia johtoaukealla ja
sen läheisyydessä. Voimajohdon vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsätalouteen, kun johtoalueelta raivataan puustoa.
11.2 Vaikutukset liikenteeseen
11.2.1 Vaikutusmekanismit
Vaikutuksia liikenteeseen aiheutuu hankkeen rakentamisen aikana tuulivoimalaja voimajohtokomponenttien kuljetuksista. Merkittävä osa kuljetuksista syntyy
rakennus- ja huoltoteiden rakentamiseen tarvittavan kiviaineksen sekä perustuksiin tarvittavan betonin kuljetuksesta. Raskaan liikenteen kasvu saattaa aiheuttaa vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Raskaiden kuljetusten kääntymiset
yleisiltä teiltä risteäville huoltoteille lisäävät liikenneonnettomuuksien, kuten peräänajon riskiä. Voimaloiden rakenteita joudutaan mahdollisesti kuljettamaan
niin sanottuina erikoiskuljetuksina, mikä voi vaikuttaa paikallisen liikenteen sujuvuuteen. Vaikutuksen laajuus riippuu muun muassa siitä, missä määrin hanke
lisää nykyisten teiden liikennemääriä ja mikä on kyseisten teiden sietokyky liikennekuormituksen suhteen. Hankkeen toiminnan aikana tuulivoimaloiden ylläpitoa varten tehdään vuosittain yksittäisiä huoltokäyntejä, joista ei aiheudu vaikutuksia liikenteeseen.
Tuulivoimalat itsessään voivat vaikuttaa teiden liikenneturvallisuuteen muodostaessaan haittaavia elementtejä tienkäyttäjien näkemissä. Tuulivoimaloiden lavoista voi myös äärimmäisen harvinaisissa poikkeustilanteissa talvisaikaan sinkoutua
jäätä. Tämän estämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi on asettanut minimietäisyydet voimaloiden sijoittamisessa teiden varsille. Nykyaikaiset voimalat
varustetaan lisäksi jäänesto- tai tunnistusjärjestelmällä.
11.2.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Tuulivoimaloiden sekä niiden perustusten ja asennuskentän rakentamisen aiheuttamat kuljetukset on arvioitu tuulivoimaloiden määrän ja tyypin perusteella.
Tarvittavien erikoiskuljetusten määrä on arvioitu erikseen. Yksityisteiden rakentamiseen ja parantamiseen tarvittavien kuljetusten määrä on arvioitu teiden pituuden perusteella. Arvio tuulivoimapuiston eri toteutusvaihtoehdoista syntyvistä liikennemääristä on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 11.3).
Hankkeen aiheuttaman liikenteen vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu vertaamalla hankkeen aiheuttamia kuljetusmääriä teiden nykyisiin liikennemääriin.
Liikenteen lisäystä on tarkasteltu sekä absoluuttisesti että suhteellisesti verrattuna nykyiseen liikennemäärään. Liikenteen kokonaislisääntymistä ja raskaan
liikenteen lisääntymistä on tarkasteltu erikseen. Liikenteen lisääntymisen sekä
kuljetusten tyypin perusteella on arvioitu vaikutuksia kuljetusreittien liikenteen
toimivuuteen ja turvallisuuteen. Tieverkoston vaarallisia kohtia on selvitetty tarkastelemalla liikenneonnettomuustilastoja. Tuulivoimapuistoa koskevan vaikutusten arvioinnin tarkastelualueena ovat olleet tuulivoimapuistoalueelle tulevat
yksityistiet, lähiympäristön maantiet sekä kuljetusten käyttämä reitti hankealueelta valtatielle 8 saakka.
Suunnitellut voimalat sijaitsevat kauempana kuin mitä Liikenneviraston ohjeessa 8/2012 ”Tuulivoimalaohje - Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenne-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
201
Maaliskuu 2014
väylien läheisyyteen” on esitetty tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyydeksi maanteistä.
Suunniteltujen voimajohtojen osalta on tarkasteltu niiden vaikutuksia maanteihin erityisesti erikoiskuljetusten ja liikenneverkon kehittämisen kannalta.
Hankkeen vaikutukset liikenteeseen on arvioinut FCG Suunnittelu ja tekniikka
Oy:stä projektipäällikkö, DI Heini Passoja.
Taulukko 11.3. Yhden tuulivoimalan rakentamisen edellyttämät raskaan liikenteen kuljetukset sekä tieverkoston täydentämisen edellyttämät sorakuljetukset voimalaa kohden.
Kohde Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä Nostoalue, sorakuljetukset 200 Perustus, murske‐ ja sorakuljetukset 70 Perustus, teräskuljetukset 2 Perustus, betonikuljetukset 100 3
Rakennettava tie, 6 metriä leveä, sora 6 m /m 320 3
Parannettava tie, nykyisellään 2 metriä leveä, sora 3 m /m 110 Voimalakomponenttien erikoiskuljetukset 12‐14 Muu liikenne 13 Yhteensä noin 800 Taulukko 11.4. Tuulivoimapuiston vaihtoehtojen rakentamisen tuottamat liikennemäärät
rakennusaikana.
Selite Voimaloiden lukumäärä Raskaan liikenteen kuljetusten määrä Erikoiskuljetusten määrä Vaihtoehto 1 Suppeampi tuu‐
livoimapuisto 19 Vaihtoehto 2 Laajempi tuuli‐
voimapuisto 26 15 000 21 000 250 340 11.2.3 Nykyinen liikenne
Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu valtatien 8 (Porintie) itäpuolelle. Pohjoispuolella kulkee Uttermossantie, joka muuttuu Etelä-Pohjanmaan alueella Pöllistön metsätieksi (Uttermossa-Isojoki 17017). Pöllistöntiehen liittyy Kärjenkoskentie (Vanhakylä-Kärjenkoski 17027) ja se jatkuu hankealueen itäpuolella etelän suuntaan Vesijärventienä Suojoentielle (Merikarvia – Kauhajoki 661) asti.
Vesijärven ja Suojoen kylät yhdistää Tarmaantie (yhdystie 17013). Hankealueen
eteläpuolella kulkee Porintien (valtatie 8) ja Suojoentien (Merikarvia-Kauhajoki
661) välinen Ruusulantie/Peuralantie.
Ajo tuulivoimapuiston eteläosaan (toteutusvaihtoehdot 1 ja 2) tulee suunnitelmien mukaan tapahtumaan valtatieltä 8 Riskulan kautta Stormossenin eteläpuolitse kulkevaa olemassa olevaa ja vahvistettavaa metsäautotietä (Österbackantie) pitkin. Hankealueen pohjoisosaan suuntautuvat kuljetukset (vaihtoehto 2)
ohjataan valtatieltä 8 hankealueelle joko pohjoiskautta Uttermossantietä, Pöllistön metsätietä ja Vesijärventietä pitkin tai etelän kautta Isojoentietä, Suojoentietä, Tarmaantietä ja Vesijärventietä pitkin. Hankealueen pohjoisosan kuljetus-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
202
Maaliskuu 2014
reitin viimeisen osuuden muodostavat molemmissa tapauksissa Vesijärventieltä
haarautuva Korpelankyläntie ja olemassa olevat metsäautotiet.
Taulukko 11.5. Maanteiden liikennemäärät tuulivoimapuiston läheisyydessä vuonna 2012
(Liikennevirasto 2013).
Tie Numero Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL, ajon./vrk) Osuus Ajoneuvoja Raskaita ajoneuvoja Metsälä ‐ Uttermossa 1889 371‐448 17017 Uttermossa ‐ Kärjenkoski 130 17017 Kärjenkoski – Vesijärvi 96 17013 Vesijärvi‐Suojoki 76 Suojoki ‐ vt 8 351 57‐59 8 661 Kuva 11.12. Hankkeen pääkuljetusreitit sekä liikennemäärät hankealueen läheisyydessä
vuonna 2011 (Liikennevirasto 2013). Kvl=keskimääräinen vuorokausiliikenne, kvl ras =
raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenne.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
203
Maaliskuu 2014
Valtatien 8 liikennemäärä hankealueen kohdalla oli vuonna 2012 noin 1900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaanliikenteen määrä oli noin 450 ajoneuvoa vuorokaudessa eli noin neljännes kokonaisliikennemäärästä. Uttermossantiellä kokonaisliikennemäärä oli vuonna 2012 130, Vesijärventiellä 96 ja Vesijärventiestä
etelään haarautuvalla Tarmaantiellä 76 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suojoentiellä/Isojoentiellä kokonaisliikennemäärä oli vuonna 2012 noin 350 ja raskaan liikenteen määrä noin 60 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskas liikenne muodosti vajaan viidenneksen kokonaisliikennemäärästä (Kuva 11.12, Liikennevirasto
2013).
Vuosien 1997-2013 onnettomuustilastojen (Tierekisteri 2013) mukaan valtatiellä
8 hankealueen kohdalla, eli Uttermossantien (17017) ja Isojoentien (661) välisellä osuudella, ei tarkasteluajanjaksona ole sattunut henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia on sattunut kaikkiaan kuusi. Onnettomuuksista kaksi on ollut risteysonnettomuuksia,
yksi kohtaamisonnettomuus, yksi peurakolari ja loput kaksi yhden osapuolen
onnettomuuksia. Hankealuetta ympäröiviltä pienempiluokkaisilta teiltä ei ole kirjattu liikenneonnettomuuksia. Onnettomuustilastojen valossa hankealueelle johtavassa tieverkostossa ei nykyisellä liikenteellä arvioida olevan erityisen vaarallisia kohtia. Asutuksen lisäksi tuulivoimapuiston lähiympäristön teiden varrella ei
ole muita herkkiä kohteita.
Kuva 11.13. Uttermossantie (Ellfolkin kohdalla). (Kuva: Riikka Ger / FCG).
Hankealueen lähistön maanteillä, Uttermossantiellä, Pöllistön metsätiellä, Tarmaantiellä tai Vesijärventiellä ei ole kevyen liikenteen väyliä. Uttermossantiellä
tai Pöllistön metsätiellä ei ole myöskään tievalaistusta. Uttermossantie on asvalttipäällysteinen noin kuuden kilometrin matkalla valtatieltä 8 Sandvikintien
risteykseen saakka ja jatkuu sitten sorapintaisena Pöllistön metsätienä. Pöllistön
metsätien, Kärjenkoskentien ja Vesijärventien risteysalue on asvaltoitu ja valaistu. Vesijärventien pohjoispäässä tievalaistus jatkuu kahden kilometrin matkan ja asvalttipäällyste reilun kilometrin matkan risteysalueesta etelään. Tar-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
204
Maaliskuu 2014
maantie on sorapintainen ja osittain valaistu. Suojoentie/Isojoentie on asvalttipäällysteinen ja osalla sitä on valaistus ja kevyenliikenteen väylä.
Kuva 11.14. Vesijärventien ja Tarmaantien risteys. (Kuva: Riikka Ger / FCG).
11.2.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen
Kuljetukset alueelle arvioidaan tapahtuvan valtatien 8 kautta. Rakentamisen aikainen rekkaliikenne lisää valtatien 8 liikenteen määrää toteutusvaihtoehdosta
riippuen 2-3 rakennuskauden aikana noin 100 raskaan liikenteen ajoneuvolla
vuorokaudessa, kun sekä meno- että paluuliikenne huomioidaan (Taulukko
11.6). Tämä vastaa noin kuutta prosenttia tien nykyisestä kokonaisliikennemäärästä ja noin neljännestä raskaasta liikenteestä. Verrattain pienen kokonaisliikennemäärän lisäyksen suhteellisen osuuden vuoksi hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen valtatiellä
8 lukuun ottamatta Österbackantien, Uttermossantien ja/tai Isojärventien liittymiä. Näissä risteyksissä liikenteen sujuvuus voi heikentyä vilkkaina aikoina
kääntyvien erikoiskuljetusten vuoksi. Haitta on lyhytaikainen ja merkittävyydeltään vähäinen ja kanavoinnin järjestäminen ole sen takia perusteltua.
Tuulivoimapuiston lähitiestöllä liikennemäärä voi lisääntyä hankkeen maksimaalisen vaihtoehdon 2 johdosta noin 40 ajoneuvolla vuorokaudessa. Liikennemäärän lisäyksen osuus teiden nykyisistä kokonaisliikennemääristä vaihtelee tiestä
riippuen enimmillään noin kahdeksasosasta puoleen. Mikäli kaikki kuljetukset toteutettaisiin hankealueelle yksinomaan pohjois- tai eteläkautta, olisi liikennemäärän suhteellinen lisäys valitulla reitillä varsin merkittävä. Kokonaisliikennemäärät jäävät kuitenkin melko mataliksi. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle
erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja ja lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden
kannalta. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa (katso kappale
11.5 ”Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen”). Koettua
haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
205
Maaliskuu 2014
Taulukko 11.6. Taulukossa on esitetty tuulivoimapuiston rakentamisen aikainen suurin
mahdollinen liikennetuotto ympäristön tiestöön kun tuulivoimapuisto rakennetaan kokonaisuudessaan (VE2, kolme rakennuskautta). Lopulliset tiekohtaiset liikennetuotot (ajoneuvoa vuorokaudessa) riippuvat siitä, kuinka kuljetukset tulevat jakautumaan eri kuljetusreiteille. Taulukon liikennemäärissä on huomioitut sekä meno- että paluuliikenne.
Tie KVL 2012 ajon/vrk Hankkeesta aiheutuva liikenne ajon/vrk Osuus KVL2012 kokonaislii‐ raskas liikenne
kenteestä % ajon/vrk Vt 8 1889 115 6,1 Yt 17017, Uttermossantie / Pöllistön metsätie 130 42 32 Hankkeesta aiheu‐
tuva raskas liiken‐
ne ajon/vrk Osuus tien raskaasta liikenteestä % 450 102 23 29 Yt 17017, Vesijärventie 96 42 44 29 Yt 17013, Tarmaantie 76 42 55 29 St 661, Suojoentie / Isojoentie 351 42 12 58 29 50 Liikennevaikutusten kannalta hankkeen eri vaihtoehdot poikkeavat toisistaan
hankkeesta aiheutuvan kokonaisliikennemäärän, rakennusvaiheen keston sekä
kuljetusreittien osalta. Raskaan liikenteen kuljetuksista aiheutuvat vaikutukset
liikenteeseen ajoittuvat vaihtoehdossa 1 noin kahdelle rakennuskaudelle (toukosyyskuu) ja vaihtoehdossa 2 noin kolmelle rakennuskaudelle. Rakentamisen jälkeen tilanne hankkeen kuljetusreitillä palautuu ennalleen. Vaihtoehdossa 1 vaikutukset liikenteeseen kohdistuvat vain valtatielle 8 ja siltä hankealueelle johtavalle metsäautotielle. Vaihtoehdossa 2 vaikutukset kohdistuvat yleisistä teistä
valtatien 8 lisäksi joko Uttermossantielle, Pöllistön metsätielle ja Vesijärventielle
tai Isojoentielle/Suojoentielle, Tarmaantielle ja Vesijärventielle tai jakautuvat
kaikille näistä teistä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan,
mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakentannusmateriaalit tuodaan.
Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole
pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille.
Merkittävimmät tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteen
sujuvuuteen aiheutuvat alueelle tulevista erikoiskuljetuksista, erityisesti tuulivoimaloiden lavoista, jotka tuodaan paikalle enimmillään yli 50 metriä pitkinä
erikoiskuljetuksina. Yhtä tuulivoimalaa kohti tarvitaan yhteensä vähintään 12 14 erikoiskuljetusta tehtaalta rakennuspaikalle. Tuulivoimalan pystytyskaluston
kuljetus voimalan nostopaikalla vaatii voimalatypistä riippuen noin 20 raskaan
ajoneuvon kuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat koko kuljetusreitillä merkittävän, mutta lyhytkestoisen ja ohimenevän haitan liikenteelle. Pitkien kuljetusten takia voidaan esimerkiksi joutua rajoittamaan liittymien liikennettä kuljetuksen kääntyessä liittymästä. Erikoiskuljetusluvassa määritellään kuljetusreitti sekä sen liikenneturvallisuutta ylläpitävät turvajärjestelyt. oikein toteutettuina erikoiskuljetuksilla ei ole vaikutusta liikenneturvallisuuteen.
Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa
kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
206
Maaliskuu 2014
Suunnitellut tuulivoimalat sijoitetaan Liikennevirasto Trafin ohjeiden mukaan siten, ettei niistä muodostu erityisen haittaavia elementtejä tienkäyttäjien näkemissä.
11.2.5
Sähkönsiirron vaikutukset liikenteeseen
Voimajohdosta ei aiheudu tienylitys- eikä muissakaan kohdissa tiealueilla rajoitteita liikenteelle, koska johdot joudutaan turvallisuussyistä rakentamaan niin
korkealle, etteivät ne rajoita edes korkeita kuljetuksia. Näin ollen voimajohtojen
vaikutukset myös liikenneverkon kehittämisen kannalta ovat vähäiset.
11.2.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia
kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet
kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän.
11.2.7 0-vaihtoehdon vaikutukset
Vaihtoehdossa 0 hankkeen vaatimaa liikennettä ja vaikutuksia alueen nykyiseen
liikenteeseen ei synny.
11.2.8 Vaikutusten lieventäminen
Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle
liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista
joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset
muulle liikenteelle saadaan minimoitua.
Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset
tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan.
Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi.
Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu.
11.2.9 Arvioinnin epävarmuustekijät
Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät kuljetusten käyttämiin reitteihin, hankkeen rakentamisaikatauluun sekä rakentamisessa tarvittaviin massamääriin ja niiden vaatimiin kuljetusmääriin. Tästä huolimatta arvioinnin tulokset antavat hyvän kuvan kuljetusliikenteen vaikutuksista, eivätkä arvioinnissa olevat epävarmuudet vaikuta arvioinnin johtopättökseen.
Hankkeessa hankittavien materiaalien, kuten soran ja betonin lähde selviää tarkemmin YVA-menettelyn jälkeen. Täten on teoriassa mahdollista, että jotkut
kuljetukset kulkevat lyhyempiä matkoja kuin on arvioinnissa oletettu. Näin voi
tapahtua esimerkiksi, jos hankkeessa tarvittavat kiviainekset saadaan paikallisil-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
207
Maaliskuu 2014
ta ottoalueilta. Tämä epävarmuus ei kuitenkaan vaikuta negatiivisesti arvioinnin
johtopäätöksiin vaan arviointia voidaan pitää hyväksyttävänä yliarviona.
Hankkeen aikataulu voi muuttua hankkeen suunnittelun edetessä. Liikenteelliset
vaikutukset vähenevät, jos rakentamisaika pitenee arvioidusta, eli kuljetusten
keskimääräinen ajoneuvomäärä vuorokaudessa vähenee. Toisaalta vaikutukset
kestävät tällöin kokonaisuudessaan pitempään. Tästä huolimatta arvio tuo hyvin
esiin liikennevaikutusten suurusluokan ja arvion pohjalta tehtyä vaikutusten
merkittävyyden arviota voidaan pitää riittävänä.
11.2.10
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu
 Hankkeen merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset syntyvät rakentamisvaiheessa.
 Liikennevaikutukset kohdistuvat pääasiassa valtatielle 8 sekä lopullisesta kuljetusreitistä riippuen yhdystielle 17017 (Uttermossantie/Pöllistön metsätie/Vesijärventie) ja/tai seututielle 661 (Isojoentie/Suojoentie) sekä yhdystielle 17013 (Tarmaantie).
 Valtatieliittymissä raskaan liikenteen lisääntyminen voi ajoittain heikentää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuuden koettua tasoa.
 Erikoiskuljetukset aiheuttavat viivytyksiä muulle liikenteelle. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti liittymiin, joissa erikoiskuljetus joutuu kääntymään.
 Tuulivoimapuiston huoltoliikenne on vuositasolla erittäin vähäistä, eikä sillä
ole merkitystä liikenteelle.
 Molemmat toteutusvaihtoehdot 1 ja 2 tuottavat yhtä paljon tasaista vuorokausiliikennettä, mutta vaihtoehdossa 2 liikenteen vaikutus on ajallisesti pitempi. Vaihtoehdon 1 liikenteelliset vaikutukset vastaavat hankealueen eteläosan rakentamisen vaikutuksia vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdossa 2 vaikutuksia
kohdistuu lisäksi laajemmin lähitiestöön hankealueen pohjoisosan rakentamisesta.
 Voimajohdolla ei ole erityisiä vaikutuksia liikenteeseen.
11.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön
11.3.1 Vaikutusmekanismit
Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan liittyvät olennaisesti voimaloiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan
esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä
tai aiheuttamalla häiriön maisemaan yksittäisen kohteen läheisyydessä.
Tuulivoimaloiden korkeudesta johtuen niiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Laitosten suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa
olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Lentoestevalojen voimakkuus, väri
ja toimintatapa ovat sidoksissa tuulivoimaloiden korkeuteen. Myös ilmajohdon
rakenteet ja sähköasemat sekä alueelle johtavat uudet ja parannettavat tieyhteydet muuttavat maisemaa. Voimajohtojen osalta maisemavaurioita aiheuttavat erityisesti suuret johtolinjat ja niiden maiseman reunavyöhykkeitä rikkovat
leveät johtokadut (Ympäristöministeriö 1993a).
Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti
tuulivoimaloiden ja voimajohdon rakenteet hallitsevat maisemakuvaa tai miten
merkittäviä vaikutuksen kohteena olevat yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
208
Maaliskuu 2014
merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus.
Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys, rakenteiden
koko ja ympäröivän maiseman piirteet. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi
vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman
selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006).
Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön, tuulivoimaloihin ja voimajohtoihin.
11.3.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Arvioitaessa tuulivoimapuiston aiheuttamia visuaalisia vaikutuksia ja niiden
merkittävyyttä on lähtökohdaksi otettu seuraavat tarkastelunäkökulmat:

Kuinka kauas tuulivoimalat näkyvät

Kuinka laajasti uusi tuulivoimapuisto muuttaa vaikutusalueella sijaitsevan
maiseman luonnetta

Kuinka laajasti tuulivoimapuisto vaikuttaa, eli näkyy maiseman kannalta arvokkaissa tai herkissä kohteissa, kuten asuin- ja virkistysalueilla sekä kulttuuriympäristöissä.
Arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja
paikallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin sekä kulttuuriympäristökohteisiin.
Maiseman ja kulttuuriympäristön arvojen osalta työssä on tukeuduttu olemassa
oleviin selvityksiin: vaikutuksia on arvioitu pääsääntöisesti Museoviraston ja
Ympäristöministeriön lähteissä sekä maakuntakaavassa mainittujen arvokohteiden tai -alueiden osalta. Lisäksi on kiinnitetty erityistä huomiota kylämiljöisiin
jokimaisemissa.
Kartta- ja ilmakuvatarkastelujen sekä 18.9.2013 suoritetun maastokäynnin lisäksi maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten arviointi perustuu YVAprosessin yhteydessä laadittuun havainnekuvamateriaaliin ja näkymäanalyyseihin sekä hankkeen suunnitelma-aineistoon. Maiseman sietokykyä on tutkittu
maisema-analyysin avulla. Maisema-analyysissä on otettu huomioon maisemakuvan kannalta merkittävimmät näkymäsuunnat ja -alueet, maiseman suuntautuneisuus, maisematilat, maiseman solmukohdat, kulttuurihistorialliset ympäristöt sekä maisemakuvaltaan herkimmät alueet.
Näkymäanalyysissä on mallinnettu ne alueet, joille tuulivoimalat näkyvät. Analyysin lähtöaineistona on käytetty voimaloiden sijoittelua ja maksimikorkeutta,
peruskartan korkokäyriä ja maankäyttömuotoja. Puuston esiintyminen on arvioitu Corine-datan perusteella. Puuston korkeuden on oletettu olevan kaikkialla viisitoista metriä. Analyysissä on mallinnettu pisteet, joihin yksittäiset voimalat
näkyvät ja tuloksena saatu karttakuva kertoo, montako voimalaa kuhunkin pisteeseen näkyy. Sitä, kuinka suuressa määrin voimalat kuhunkin pisteeseen näkyvät, analyysi ei kerro. Monin paikoin voimaloista näkyvät vain lavan kärjet,
joissakin tapauksissa lähes koko voimala. Koska tuulivoimapuistossa käytettävät
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
T
OY
Y
Mikonkeita
aan tuulivoimapuisto
Ympäristö
övaikutusten arviointiselostu
a
us
209
Maaliskuu 2014
lentoestevalot as
sennetaan voimalan konehuone
k
en päälle, edustavat näkyvyys-okset hyvin
n myös lenttoestevaloje
en näkyvyy
yttä.
mallinnuksen tulo
Kuva 11.15. Näkym
mämallin perriaatteet. Nä
äkyvyysanaly
yysissä este voi olla esim
merkiksi
metsä tai rakennus
s.
Maisem
mavaikutuk
ksia on hav
vainnollistettu myös eri
e suunnistta laadittujen havain-nekuvien avulla. Havainnek
allintamalla
a tuulivoimalat Wind-kuvat on laadittu ma
ohjelmalla lähiympärisstöstä otetttuihin valok
kuviin maasstomallinnu
ustarkaste-PRO-o
lun po
ohjalta. Malllinnusta va
arten valok
kuvia on py
yritty ottam
maan kohteista, joissa
a
tuulivo
oimalat olisivat hava
aittavissa. Näkymäsektoreita m
muodostuu tavallisestii
pelloiltta, hakkuu
uaukeilta ja
a ympäristöään huom
mattavasti korkeamm
milta maas-tonkoh
hdilta. Laad
ditut havain
nnekuvat on esitetty liiitteessä 6.
Arvioittaessa uuden voimajo
ohdon maisemavaikutuksia ja n
niiden merrkittävyyttä
ä
on lähtökohdaksi otettu seu
uraavat tark
kastelunäkö
ökulmat:



kuinka paljon uusi voima
ajohto muuttaa alueen
n nykyistä lluonnetta
mis
ssä voimajo
ohto sijoitt uu maisem
makuvan ka
annalta erittyisen herk
kille alueille
e
(viljelyaukeat))
kuinka paljon uusi voim
majohto vaikuttaa maisemaan n s. herkissä
ä kohteissa
a
(esim. asutus,, virkistysa lue, kulttuu
uriympäristtö, tärkeä n
näkymä).
en arvioinn
nissa maisemavaikutu
uksia on ttarkasteltu suhteessa
a
Tässä vaikutuste
seuraa
aviin kolme
een etäisyy
ysvyöhykke
eeseen otttaen kuiten
nkin huomioon myös
s
maisem
matilojen lu
uonteen ja rajautumis
sen:
Vyöhy
yke 1. Pylv
vään välitö
ön ympäristö, etäisyys johdon k
keskilinjasta
a enimmil-lään noin 60 mettriä.
Vyöhy
yke 2. Pylv
vään lähiva ikutusalue,, etäisyys johdon kesk
kilinjasta noin 60-200
0
metriä
ä.
Vyöhy
yke 3. Pylv
väs osana kaukomais
semaa, etä
äisyys johd
don keskilin
njasta noin
n
200 metriä
m
– kak
ksi kilometrriä.
Vaikuttusten arviointityön p
pohjana on
n käytetty ympäristöm
ministeriön julkaisuja
a
"Tuuliv
voimalat ja maisem
ma” (Weckman 2006
6) sekä "M
aisemassa""
Mastot ma
(Weck
kman & Ylii-Jama 200
03). Kulttu
uuriympäris
stön vaikuttustenarvio
oinnissa on
n
käytettty apuna teosta
t
"Kullttuuriympä
äristö ympä
äristövaiku tusten arvioinnissa –
opas pohjoismais
p
seen käytän
ntöön" (Poh
hjoismaiden
n ministerin
neuvosto 2002).
Maisem
mavaikutus
sten tarkasttelualue
Ympärristöministe
eriön oppaa
assa (Weckman 2006) on tode
ettu tuulivoimaloiden
n
näkym
misestä seu
uraavaa: ”Y
Yleistäen voidaan
v
tod
deta, että selkeällä ja kuivalla
a
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
210
Maaliskuu 2014
säällä tuulivoimaloista erottaa paljaalla silmällä 5–10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa. 15–20 kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa
oloissa 20–30 kilometrin päähän. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivien roottorien lavoista heijastuvat pienet valonsäteet. Tämä niin sanottu ”vilkkumisefekti” korostaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä.”
Maisemavaikutusten ja erityisesti visuaalisten vaikutusten arvioimiseksi on tässä
työssä karkeasti määritelty viisi etäisyysvyöhykettä, joilla tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ovat merkittävyydeltään erilaisia.
Vaikutusten arvioinnissa on käytetty edelliseen perustuen seuraavia etäisyysvyöhykkeitä:
”välitön vaikutusalue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 0–200 metriä
 Lähinnä varjostus, melu, rakentamisen aikaiset vaikutukset.
”lähialue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 0–5 kilometriä
 Voimala on kaikentyyppisillä alueilla hallitseva elementti.
”välialue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 5–12 kilometriä
 Voimala näkyy hyvin ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä saattaa
olla vaikea hahmottaa.
” kaukoalue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 12–25 kilometriä
 Voimala näkyy, mutta maiseman muut elementit vähentävät sen hallitsevuutta etäisyyden kasvaessa. Tuulivoimapuiston rakenteet ”sulautuvat” kaukomaisemaan.
”teoreettinen maksiminäkyvyysalue”, etäisyys tuulivoimaloilta noin 25–
35 kilometriä
 Torni saattaa erottua hyvissä olosuhteissa.
Vaikutusten arvioinnissa on painotettu lähialuetta (0–5 kilometriä) ja välialuetta
(5–12 kilometriä). Kaukoaluetta (12-25 kilometriä) on tarkasteltu vähän yleispiirteisemmällä tasolla. Teoreettisen maksiminäkyvyysalueen (25–35 kilometriä)
osalta on tehty hyvin yleispiirteinen tarkastelu.
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioinut FCG
Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä maisema-arkkitehti Riikka Ger.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
211
Maaliskuu 2014
Kuva 11.16. Tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia on tarkasteltu etäisyysvyöhykkeittäin (etäisyys hankealueelta noin 5,12, 25 ja 35 kilometriä).
11.3.3 Nykytila
Hankealueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet
Mikonkeitaan alue kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993a) mukaan maisemamaakuntajaossa Lounaismaahan ja tarkemmin Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä.
Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä
koko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset.
Etelä-Pohjanmaan kulttuurimaiseman tunnusomaisimmat piirteet ovat jokilaaksojen ympäristöön keskittyneet tasaiset ja viljavat savikkoalueet. Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä. Etelä-Pohjanmaalla on nähtävissä tyypillisiä ja voimakkaita
rakentamisperinteeseen liittyviä kulttuuripiirteitä: raittikylien ja nauhamaisten
joenvarsikylien asumusnauhat ovat perinteisesti sijainneet jokien töyräillä. Pel-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
212
Maaliskuu 2014
toaukioiden yksi tärkeimmistä maisemaelementeistä ovat ladot, jotka tosin ovat
ränsistymässä (Ympäristöministeriö 1993a).
Hankealue on pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasaista aluetta. Maisemassa vuorottelevat suljetut metsämaat avohakkuukohtineen sekä avoimet suoalueet.
Laaja-alaisen Stormossenin lisäksi on useita pienempiä soita tai soistumia. Metsäalueet koostuvat talousmetsistä ja ovat osin hakattuja, osin taimikkovaiheessa. Pääpuulajina on pääsääntöisesti mänty. Hankealueella on jonkin verran pieniä teitä ja pari pientä peltoaluetta.
Hankealue on talousmetsien ja suoalueiden ympäröimä. Lähelle hankealuetta sijoittuu muutamia pienehköjä järviä ja lampia. Pienehköjä peltoalueita sijoittuu
hankealueen lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelle. Suuremmat viljelyalueet sijoittuvat hankealueen itäpuolelle Siiroonjokilaaksoon sekä hankealueen länsipuolelle valtatien 8 lähettyville. Jokilaakson peltoalueet viettävät selvästi joen suuntaan. Maisemallisesti lähivyöhykkeen viehättävimmät alueet sijoittuvat Siiroonjokivarteen. Myös Uttermossassa maisemakuva on miellyttävä.
Kuva 11.17. Vesijärven kylä Siiroonjokilaaksosta. (Kuva: Riikka Ger / FCG)
Hankealueen itäpuolelle Siiroonjokilaaksoon sijoittuu useita pieniä kyläalueita,
joista mainittakoon muun muassa Kärjenkoski, Kankaanpäänkulma, Kuokkurinkulma, Siiroo, Vesijärvi, Tarmaankylä ja Suojoki. Osa kyläalueista on pienipiirteisiä ja viehättäviä. Kärjenkosken – Kankaanpäänkulman alue sekä Vesijärven
kyläalue lukeutuvat maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Ne erottuvatkin selvästi edukseen. Kärjenkosken ja Kankaanpäänkulman alueella tieltä avautuvista näkymistä viehättävimmät ja laaja-alaisimmat
avautuvat koilliseen ja itään päin jokea ympäröiville viljelyalueille eli hankealueesta poispäin. Myös hankealueen pohjoisosan suuntaan avautuu joitakin tärkeitä näkymiä, mutta ne ovat selvästi lyhyempiä ja kapea-alaisempia. Myös Tarmaankylästä löytyy viehättäviä piirteitä: kiviaitoja ja hakamaisia avotiloja. Hankealueen suuntaan avautuu pari tärkeää pitkää näkymää, niin mäen laelta kuin
alhaalta tieltäkin käsin. Asutus on kyläalueilla sijoittunut melko pitkälti kylätien
varteen, osin pienempien teiden varteen. Metsälässä, hankealueen länsipuolella,
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
213
Maaliskuu 2014
kyläalueiden asutus sijoittuu nauhamaisesti kylätien varteen. Näitä kyläalueita
ovat muun muassa Västervik, Heden, Koskenkulma ja Kallträsk. Myös Uttermossassa, hankealueen pohjoispuolella, asutus on sijoittunut alueen halki kulkevan
tien varteen. Lähialueen kylistä Suojoella asutus on eniten hajaantunut – päätien ohella useiden päätiestä erkanevien pikkuteiden varteen.
Kuva 11.18. Tarmaankylä Siiroonjokilaaksosta. (Kuva: Riikka Ger / FCG)
11.3.3.1
Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet
Tuulivoimapuistoalueen läheisyydessä sijaitsevat maisemalliset ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on lueteltu seuraavassa taulukossa (Taulukko 11.7)
ja esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 11.19).
Taulukko 11.7. Tuulivoimapuistoalueen läheisyyteen sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti kohteet.
Status
Kohde
Etäisyys lähimmästä
tuulivoimalasta
Valtakunnallisesti
maisema-alue
merkittävä
Härkmeri
12 km
Maakunnalllisesti
RKY-kohde 1993
merkittävä
Härkmeren kylä
12 km
Maakunnallisesti tai seudullisesti
arvokas maisema-alue
Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman
kulttuurimaisema
>1 km
Maakunnallisesti tai seudullisesti
arvokas maisema-alue
Vesijärven kylä
4 km
Maakunnallisesti tai seudullisesti
arvokas maisema-alue
Korsbäckin kulttuurimaisema
4 km
Maakunnallisesti tai seudullisesti
arvokas maisema-alue
Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema
5 km
Maakunnalllisesti
Honkajärven kylä ja kulttuurimai-
5 km
merkittävä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
214
Maaliskuu 2014
Status
Kohde
RKY-kohde 1993
sema
Maakunnallisesti tai seudullisesti
arvokas maisema-alue
Valtakunnallisesti
merkittävä
kohde RKY-kohde 2009
Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä
Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema
11 km
Maakunnalllisesti
RKY-kohde 1993
merkittävä
Isojoen kirkko ympäristöineen,
Isojokilaakson kulttuurimaisema
13 km
Maakunnalllisesti
RKY-kohde 1993
merkittävä
Isojokilaakson kulttuurimaisema
13 km
Maakunnallisesti tai seudullisesti
arvokas maisema-alue
Isojoen kulttuurimaisema
13 km
Maakunnalllisesti
RKY-kohde 1993
merkittävä
Polvenkylän
Kodesjärvi
20 km
Valtakunnallisesti
RKY-kohde 2009
merkittävä
Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama
13 km
Maakunnalllisesti
RKY-kohde 1993
merkittävä
Siipyyn kulttuurimaisema
13 km
Maakunnalllisesti
RKY-kohde 1993
merkittävä
Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema
12 km
Valtakunnallisesti
RKY-kohde 2009
merkittävä
Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta
17 km
Valtakunnallisesti
RKY-kohde 2009
merkittävä
Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri
15 km
Valtakunnallisesti
RKY-kohde 2009
merkittävä
Leppijärven kylän kulttuurimaisema
15 km
Valtakunnallisesti
RKY-kohde 2009
merkittävä
Trolssin kylä ja kiviaidat
14 km
Maakunnalllisesti
RKY-kohde 1993
merkittävä
Trolssin kulttuurimaisema
14 km
Maakunnallisesti tai seudullisesti
arvokas kulttuuriympäristö
Korvenkangas
9,5 km
Maakunnallisesti tai seudullisesti
arvokas kulttuuriympäristö
Kasalan kylä ja kulttuurimaisema
13 km
Maakunnallisesti tai seudullisesti
arvokas kulttuuriympäristö
Lauttijärven kylä
13 km
Maakunnallisesti tai seudullisesti
arvokas kulttuuriympäristö
Kasalan kalasatama
16 km
Etäisyys lähimmästä
tuulivoimalasta
kulttuurimaisema,
13 km
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
215
Maaliskuu 2014
Kuva 11.19. Hankkeen ja voimajohtoreittien lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti
ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet (valtion ympäristöhallinto 2013b, Maanmittauslaitos 2013).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
216
Maaliskuu 2014
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun
kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993b).
Hankealue ei sijaitse valtakunnallisilla maisema-alueilla. Lähin valtakunnallisesti
arvokas maisema-alue, Härkmeri, sijaitsee lähimmillään noin 12 kilometrin etäisyydellä hankealueesta luoteeseen (Kuva 11.19).
Härkmeri (MAO100108)
Kristiinankaupungissa Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulla sijaitseva 800 hehtaarin laajuinen Härkmeri on merenlahden ympärille noussut edustava rannikkokylä, jossa rantaniittyjä ja -viljelyksiä reunustaa hyvin säilynyt vanha rakennuskanta. Härkmerifjärden kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueella on sekä avoimia että umpeenkasvavia perinnebiotooppeja (Ympäristöministeriö 2013).
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat
alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) -luettelo on päivitys vuoden
1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä on käytetty pääsääntöisesti uudempaa kohdeluetteloa, mutta RKY 1993 -kohteet on myös huomioitu, koska ne
sisältyvät osin uusiin RKY 2009-kohteisiin. Niiltä osin kun RKY 1993 kohteet eivät ole enää RKY 2009 -listauksessa mukana, ovat kohteet säilyneet kuitenkin
maakunnallisesti merkittävinä kohteina.
Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät kohteet sijaitsevat noin 13 kilometrin etäisyydellä hankealueen lähimmistä tuulivoimaloista. Lähimpiä kohteita ovat Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, Koppelonmäki, Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama, Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta, Trolssin kylä ja kiviaidat sekä
Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri (Leppijärven kylä). Lähimpien kohteiden sijainti on esitetty edellä olevassa kuvassa (Kuva 11.19). Alla esitetyt tiedot kohteista on tarkistettu museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut
kulttuuriympäristöt RKY –sivustolta (Museovirasto 2013).
Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema
RKY 2009 -kohteeseen ”Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema” sisältyvät agraarimaisemassa sijaitsevat kellotapuli, kirkko, kylä, lainamakasiini,
pappila ja pihapiiri.
Isojoen kookas hirsinen ristikirkko kuuluu 1800-luvun alkupuolen ristikirkkoihin.
Vanhan hautausmaan ympäröimä kirkko noudattaa C.L. Engelin Alajärvelle ja
Lapualle kehittelemää kirkkotyyppiä. Kirkon vierellä on puinen kellotapuli.
Isojokilaakson kirkonkylän ympärillä sekä joen yläjuoksulla Koppelonkylässä on
säilynyt perinteistä jokilaakson viereisille mäenharjanteille syntynyttä asutusta.
Isojokilaakson vanhoille talonpoikaistaloille ominaista ovat puolitoistakerroksiset
pitkät päärakennukset ja niiden suljetut neliömäiset pihapiirit. Alueella on säilynyt runsaasti vanhoja maanteitä reunustavia kiviaitoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
217
Maaliskuu 2014
Isojoen länsirannalta avautuu laaja näkymä kirkolle yli jokivarren avoimen viljelymaiseman.
Kuva 11.20. Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, Isojoki. Koppelonkylä
Isojoella. (Kuva: MV / RHO Johanna Forsius 2006. Museovirasto 2013)
Siipyyn kylä ja kalasatama
RKY 2009 -kohteeseen ”Siipyyn kylä ja kalasatama” sisältyvät agraarimaisemassa sijaitsevat kausiasunto, kylä, museo ja piensatama. Siipyyn kirkonkylän
rakenne on säilynyt perinteisenä, ja sen länsipuolella sijaitseva Kiili on yhä käytössä oleva kalaranta ja vierassatama. Sen lukuisat verkko- ja venevajat muodostavat pitkän, rantaviivaa seuraavan rivistön.
Siipyyn asutus on sijoittunut maantien varsille ja erityisesti vanhan Kiilin kalasatamaan johtavan tien raitilla on vanhaa, hyvin säilynyttä rakennuskantaa 1800luvun loppupuolelta 1900-luvulle.
Kiilin satamarannan metsikköön ja rantakedolle on koottu alueen talonpoikaista
ja kalastukseen liittyvää rakennuskantaa. Kalarannan vajat ja ulkomuseon rakennukset sekä pienet kausiasumukset yhdistyvät luontevaksi kokonaisuudeksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
218
Maaliskuu 2014
Kuva 11.21. Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama, Kristiinankaupunki. Siipyyn kylän satama
Kiili. (Kuva: MV / RHO Maria Kurtén 2006. Museovirasto 2013)
Yttergrundin majakka ja luotsiyhdyskunta
RKY 2009 -kohteeseen Yttergrundin majakka ja luotsiyhdyskunta sisältyvät luotsiasema, majakka sekä pihapiiri. Yttergrundin majakka on sekä ulkoasultaan, interiööreiltään että tekniikaltaan maamme parhaiten säilyneitä historiallisia majakkarakennuksia.
Majakkatorni kuuluu 1800-luvun lopulla rakennettujen rautamajakoiden joukkoon.
Södra Yttergrund -nimisellä kalliosaarella graniittijalustalla seisova teräsrunkoinen,
rautalevyillä päällystetty torni on 43,6 metriä korkea.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
219
Maaliskuu 2014
Kuva 11.22. Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta, Kristiinankaupunki. Yttergrundin
majakka oli valmistuessaan Pohjoismaiden korkein. (Kuva: MV / RHO 125016:1 Harri
Nyman 1999. Museovirasto 2013)
Trolssin kylä ja kiviaidat
RKY 2009 -kohteeseen Trolssin kylä ja kiviaidat sisältyvät agraarimaisemassa sijaitsevat kylä, talonpoikaistalo ja tie. Lähellä merenrantaa, pienen Trolssinjoen varrelle
perustetun Trolssin kylän erityispiirteenä ovat laajat kiviaidat, kivikasat sekä kaksi
haltijakiveä.
Trolssin kylän talot sijaitsevat vanhan, mutkittelevan kylätien molemmin puolin harvana nauhana. Perinteistä rakennuskantaa edustavat Erkkilän ja Viertolan rakennusryhmät. Pellot ovat pieniä kappaleina eri puolilla kylää. Peltojen ympärillä sijaitsee
uudisravaajien aikoinaan rakentamia leveitä kiviaitoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
220
Maaliskuu 2014
Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri
RKY 2009 -kohteeseen ”Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri” sisältyy agraarimaisemassa talonpoikaistaloja.
Satakuntalaisesta talonpoikaisarkkitehtuurista löytyy esimerkkejä Otamon, Vuorijärven ja Leppijärven kylissä. Tilojen päärakennuksille on leimallista pitkä ja kapea
runko sekä erittäin koristeellisesti listoitetut, moni-ikkunaiset ja kulmistaan viistetyt
kuistit ja leikkauskoristellut vellikellot.
Leppijärven ympärille hajaantuneiden Starckin, Isotalon ja Hirsimäen tiloilla on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. Siikaislaisen leiman rakennuksille antavat kaksoiskuisti ja vellikello.
Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt
Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Kärjenkosken - Kankaanpäänkulman alue sijoittuu välittömästi hankealueen pohjoisosan koillispuolelle. Siiroonjoen-Kärjenjoen varrelle sijoittuvat sen lisäksi Vesijärven kylä noin neljä kilometriä hankealueen itäpuolella ja Korsbäckin kulttuurimaisema noin neljä kilometriä hankealueesta pohjoiseen. Edellä mainittujen lisäksi alle 12 kilometrin etäisyydelle Mikonkeitaan lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuvat Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema, Korvenkangas sekä Isojoen
kulttuurimaisema Lapväärtissä. Lähimpien kohteiden sijainti on esitetty kuvassa
(Kuva 11.19).
Kuva 11.23. Näkymä Kärjenkosken maakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta. (Kuva: Riikka Ger / FCG)
Maakunnallisella tasolla merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993kohteita)
Hanke-alueelle ei sijoitu maakunnallisella tasolla merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähin maakunnallisella tasolla merkittävä rakennettu kulttuu-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
221
Maaliskuu 2014
riympäristö on noin viisi kilometriä suunniteltujen voimaloiden eteläpuolella sijaitseva Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema. Lähimpien RKY 1993-kohteiden
sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 11.19) ja ne on kuvattu seuraavassa.
Isojoen kirkko ympäristöineen (Isojoki)
Isojoen puukirkko on rakennettu Heikki Kuorikosken johdolla 1831-33 (1828, C.
L. Engel, A. W. Arppe). Muodoltaan se on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko,
jonka korkea ristikeskiö päättyy kupoliin ja sen päällä olevaan lanterniiniin. Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta 1859. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa.
Kirkon kaakkoispuolella on vanha kirkonpaikka. Kirkon läheisyydessä on Isojoen
pappila, jonka päärakennus on osin 1700-luvun lopulta, osin 1850- ja 1890luvuilta. Vanha renkitupa on museokäytössä.
Isojokilaakson kulttuurimaisema (Isojoki)
Isojokilaakson kulttuurimaisemassa on säilynyt perinteistä rakentamista koko
suurella alueella: Koppelonkylä-Kirkonkylä-Villamo-Vanhakylä. Oman lisänsä
maisemakokemukselle antaa Isojoen rakentamattomuus. Koppelonkylässä joen
ylittää vanha silta. Villamon Haaron pihapiirin päärakennus on 1700-luvulta ja
toinen asuinrakennus 1860-luvulta.
Härkmeren kylä (Kristiinankaupunki)
Lauhan ja Öströmin tilojen muodostama rakennusryhmä avoimen viljelymaiseman keskellä vanhan rantatien varressa edustaa seudun talonpoikaista rakennuskulttuuria 1800-luvulla.
Polvenkylän kulttuurimaisema, Kodesjärvi (Isojoki)
Kodesjoen Polvenkylässä ovat Isojoen laajan kulttuurimaiseman osana Kiviniemen ja Sakarin vanhat ehyenä säilyneet pihapiirit.
Siipyyn kulttuurimaisema (Kristiinankaupunki)
Siipyyn kirkonkylä on säilyttänyt perinteisen leimansa. Kylän talot sijaitsevat
idyllisten raittien varsilla. Siipyyn vanha puukirkko paloi 1969 ja uusi kirkko
valmistui 1972 (E. Kråkström). Sen vieressä on vanhaan kirkkoon liittynyt puinen kellotapuli vuodelta 1831. Vanhassa kalarannassa sijaitsee Kilenin kotiseutumuseo, joka on muodostettu 1968. Alueella on 1700-luvulta periytyvä talonpoikaistalo, Fransgården sekä suuri joukko muita paikalle siirrettyjä rakennuksia.
Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema (Merikarvia)
Honkajärven kylässä on perinteistä rakennuskantaa Vanhatalon, PohjolaMattilan ja Kallelan (ent. Erkkilä) tiloilla. Talojen arkkitehtuuri on hyvin koristeellista, erityisesti mitä tulee kuisteihin ja vellikelloihin. Kyläasutusta ympäröivät pienialaiset pellot ja hakamaat.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
222
Maaliskuu 2014
Kuva 11.24. Honkajärven kylä. (Kuva: Riikka Ger / FCG)
Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema (Merikarvia)
Riispyyn kylän rakennuskanta on lähes kauttaaltaan vanhaa. Edustavimpia rakennusryhmiä ovat Heikkilä, Vanhatalo, Nygård ja Norrgård, jonka molemmat
paritupatyyppiset asuinrivit ovat 1820-luvulta. Kylässä on säilynyt seurantalo
vuosisadan alusta. Riispyyn kansakoulu on rakennettu 1907. Alueen peltokuviot
ovat pieniä ja paikoin on säilynyt olkikattoisia latoja.
Trolssin kulttuurimaisema (Merikarvia)
Trolssin kyläkuvalle ovat ominaisia pelloilta raivatut kivet, joista on ladottu suuria kasoja sekä aitoja. Trolssissa on säilynyt myös maassamme ainutlaatuiset
pellonhaltijakivet eli kivitontut. Perinteistä rakennuskantaa Trolssissa edustavat
mm. Erkkilän ja Viertolan rakennusryhmät sekä Koosourassa vanhat rakennukset, kaunis luhtirivi ja matalat aitat. Peltosen torpan pihapiirissä ovat pienet hirsirakenteiset asuin- ja talousrakennukset alkuperäisinä.
Leppijärven kylän kulttuurimaisema (Siikainen)
Leppijärven kylässä on säilynyt joukko edustavia talonpoikaisia päärakennuksia,
joille on ominaista kuistien ja vellikellojen koristeellisuus. Merkittävimpiä yksittäiskohteita ovat Isotalo, Hirsimäki ja Starck.
11.3.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön
Tuulivoimapuisto muuttaa laajahkolla alueella näkymiä kohti hankealuetta. Koska maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi tapahtuu tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä muutoksia paikallisesti tarkasteltuna metsäalueella, vähäisessä määrin kallioalueilla sekä tuulivoimapuiston lähiympäristössä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
223
Maaliskuu 2014
Kuva 11.25. Näkymäanalyysitulokset tilanteessa, jossa tuulivoimapuisto toteutetaan
maksimaalisen vaihtoehdon (VE2) mukaan.
11.3.4.1
Tuulivoimapuiston vaikutukset tuulivoimaloiden alueella (”välitön vaikutusalue”,
etäisyys tuulivoimaloilta noin 0–200 m)
Kummassakin vaihtoehdossa hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Nykyisiä tuulivoimapuiston alueella olevia metsäautoteitä joudutaan parantamaan
ja lisäksi joudutaan rakentamaan uusia tieyhteyksiä, osin myös kallioselänteen
päälle. Kunkin tuulivoimalaitoksen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja
pinta tasoitetaan. Voimalalle rakennetaan kookas betoniperustus. Roottorin kokoonpanotekniikka voi edellyttää puuston raivaamista lähes koko roottoripintaalan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava. Rakentamisvaiheen jälkeen voimalaitosten ympärillä ollut työmaa-alue maisemoidaan.
Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulivoimapuiston omalle sähköasemalle,
josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Muilta osin voimaloiden väli-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
224
Maaliskuu 2014
set alueet säilyvät nykytilassaan. Tuulivoimapuiston välittömällä vaikutusalueella visuaalisten tekijöiden lisäksi maiseman kokemiseen vaikuttaa tuulivoimaloiden aiheuttama varjostus.
Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä kulttuuriympäristökohteita.
Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu asuinkiinteistöjä eikä loma-asutusta.
11.3.4.2
Tuulivoimapuiston vaikutukset ”lähialueelta” tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 0–5 kilometriä)
Näkymäanalyysin (Kuva 11.25 ja liite 5) mukaan kummassakin vaihtoehdossa
eniten tuulivoimaloita näkyy Stormossenin suoalueen, Peurainnevan ja Stora
Sandjärven ohella Metsälän ja Västervikin viljelysaukeille hankealueen länsipuolella, Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman viljelyalueen itäreunalle hankealueen
koillispuolella sekä Kuokkurinkulmalle ja Tarmaankylälle hankealueen itäpuolella.
Vaihtoehdossa 1 asutusta sijoittuu ”lähialue” –vyöhykkeellä lähinnä Metsälän ja
Kallträskin alueille. Myös etelässä on jonkin verran asutusta hajallaan. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy useisiin Kallträskin alueen pihapiireihin.
Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on runsaat kolme kilometriä. Pihapuusto sekä
pellolla olevien metsäsaarekkeiden ja reunametsien puusto estävät tai rajaavat
näkymiä monin paikoin. Voimaloita näkyy kerralla vain muutama ja niistäkin
vain voimalatornin huippu ja roottorin lavat tai ainoastaan lavan kärjet. Havainnekuva 9 (liite 6) on tehty Kallträskintieltä, jonne voimaloita näkyy jonkin verran paremmin kuin asuinrakennuksista tai pihapiireistä käsin. Vaikutukset jäävät
suhteellisen vähäisiksi. Näkymäanalyysin mukaan Metsälän peltoaukealle näkyy
runsaasti voimaloita. Havainnekuvaluonnos (Kuva 11.26) osoittaa, että voimalatornit jäävät suurimmaksi osaksi reunametsän taakse piiloon, roottorien lapoja
vain vähän pilkottaa. Vain muutamasta lähimmästä voimalasta näkyy vähän
huippua ja roottorien lavat kunnolla. Liitteen 6 havainnekuvat 10 ja 11 osoittavat samaa.
Kuva 11.26. Havainnekuvaluonnos Metsälän peltoaukealta. (Kuva: FCG)
Hankealueen kaakkoispuolella yksi asuinkiinteistö (Peltomaan tila) sijoittuu runsaan kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja näkymäanalyysin mukaan
kyseiseltä asuinkiinteistöltä näkyy 5-10 voimalaa. Havainnekuva 8 (liite 6)
osoittaa, että voimaloita näkyy pihapiiriin yhdeksän kappaletta, osasta tosin ai-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
225
Maaliskuu 2014
noastaan roottorien lavat. Kahdesta voimalasta näkyy yli puolet voimalatornin
pituudesta. Lähietäisyydestä ja lähinnä voimalasta numero 7 johtuen Peltomaan
tilan osalta vaikutus lähentelee pitkälti merkittävää. Voimaloiden ja pellon väliin
jäävällä suojametsällä on todella tärkeä rooli. Ilman sitä vaikutukset olisivat paljon merkittävämmät.
Kuva 11.27. Havainnekuvaluonnos Tarmaankylästä mäen päältä (Kuva: FCG)
Vaihtoehdossa 2 asutusta sijoittuu ”lähialue” –vyöhykkeellä pohjoisessa Uttermossaan, idässä Siiroonjokivarren kyläalueille, lännessä Metsälän ja Kallträskin
alueille sekä valtatien 8 varteen. Etelässä on jonkin verran asutusta hajallaan.
Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy Siiroonjokivarren pihapiireihin muun
muassa Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alueella, Siiroossa ja Tarmaankylällä. Kallträskin asuinkiinteistöiltä on myös näköyhteys tuulivoimaloille. Kuten
vaihtoehdossa 1 hankealueen kaakkoispuolella yksi asuinkiinteistö (Peltomaan
tila) sijoittuu runsaan kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja näkymäanalyysin mukaan kyseiseltä asuinkiinteistöltä on näköyhteys 5-10 voimalalle.
Peltomaan tilan osalta vaikutus on lähes merkittävä. Siiroonjokilaaksossa Kärjenkosken, Kankaanpäänkulman ja Kivimäen alueilla vaikutus on tuntuvin lyhyestä etäisyydestä johtuen. Voimaloista neljä sijoittuu vain noin 1,2-2 kilometrin
etäisyydelle näkymäaluevyöhykkeen reunasta eli alueelta, jonne voimaloita tämänhetkisessä tilanteessa näkyy. Lähimmät voimaloista dominoivat maisemakuvaa. Metsänreuna peittää kuitenkin suuren osan voimalatorneista ja lieventää
näin vaikutusta. Pihapuusto katkoo paikoin näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan
ja lieventää osaltaan vaikutuksia. Lähimmille asuinrakennuksille ja Vesijärventielle näkyy kerralla usein vain 1-3 voimalaa, eivätkä nekään siis koko pituudessaan. Eniten voimaloita näkyy viljelyalueen itäreunalle sijoittuville asuinrakennuksille. Peltoalueen itäreunalta etäisyyttä lähimpiin voimaloihin kertyy kuitenkin jo enemmän - noin 2,4-3 kilometriä. Havainnekuva 3 (liitteessä 6) osoittaa,
että kolme voimaloista näkyy varsin hallitsevina johtuen siitä, että yli puolet
voimalatornien pituudesta on näkyvissä. Voimaloista dominoivin on numero 21.
Muutos pienipiirteisessä maisemakuvassa on tuntuva ja haittavaikutus vähintään kohtalainen. Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alueella asutuksen maisemakuvaan kohdistuva haittavaikutus on kokonaisuudessaan kohtalainen. Joissakin yksittäisissä tapauksissa vaikutukset saattavat lähennellä merkittävää.
Vaihtoehdossa 2 Tarmaankylän asutus sijoittuu noin 3,5-4,5 kilometrin päähän
lähimmistä voimaloista. Valtaosalle aluetta näkyy näkymäanalyysin mukaan 510 voimalaa. Mäen päälle näkyy 15-20 voimalaa ja tietylle sektorille saattavat
näkyä kaikki. Tarmaankylän alueella on melko paljon puustoa rakennusten läheisyydessä ja se rajoittaa merkittävästi voimaloiden näkyvyyttä. Asiaa voi tarkastella havainnekuvaluonnoksesta (Kuva 11.27). Muutenkin useimmat voimalat
jäävät suurimmaksi osaksi metsän reunan taakse katveeseen. Mäen päällekään
ei lähimmistä voimaloista näy kuin korkeintaan vajaa puolet voimalatornin pituudesta. Voimalat eivät erityisemmin korostu maisemakuvassa. Vaikutus on
korkeintaan kohtalainen vaihtoehdossa 2. Kallträskin näkymäalueelle sijoittuvien
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
226
Maaliskuu 2014
asuinrakennusten kannalta vaikutus on vaihtoehdon 1 tapaan suhteellisen vähäinen.
Liitteessä 6 on useita havainnekuvia Lilla Sandjärvin ja Stora Sandjärvin rannoilta sekä yksi Tönijärven rannalta. Lilla Sandjärvin rannalta käsin (havainnekuvat
12-13) yli kymmenen voimalaa näkyy metsänreunan takaa. Seesteisen maisemakuvan luonne muuttuu varsin paljon voimaloiden myötä. Voimalat eivät kuitenkaan näy koko pituudessaan eivätkä 2,6 kilometrinkään etäisyydeltä erityisemmin hallitse maisemaa. Haittavaikutukset ovat korkeintaan kohtalaiset molemmissa vaihtoehdoissa. Stora Sandjärvillä voimalat aiheuttavat enemmän levottomuutta kuin Lilla Sandjärvillä. Niitä näkyy kerralla runsaslukuisesti pohjoisrannalta etelään katsottaessa (havainnekuva 14) ja monien voimalatornien pituudesta näkyy yli puolet. Koilliseen katsottaessa voimaloita ei juuri näy. Pohjoisrannalta käsin vaikutukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa kohtalaiset. Tönijärven pohjoisosasta etelään katsottaessa yksi voimala (numero 26) nousee
todella hallitsevasti esiin noin kymmenen muun jäädessä melko huomaamattomasti taka-alalle. Levolliseen suojärvimaisemaan kohdistuva vaikutus on vähintään kohtalainen vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdossa 1 vaikutus jää melko vähäiseksi.
”Lähialue” –vyöhykkeelle sijoittuu useita arvokohteita.
Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue
Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman kulttuurimaisema
Vaihtoehdossa 1 Kärjenkosken-Kankaanpään kulttuurimaisema ei sijoitu ”lähialue” –vyöhykkeelle.
Vaihtoehdossa 2 viehättävimpiin Vesijärventieltä avautuviin näkymiin tuulivoimapuistolla ei ole vaikutusta, sillä tärkeimmät näkymät avautuvat itään ja koilliseen. Lounaaseen avautuu myös melko tärkeitä näkymiä, mutta ne ovat huomattavasti lyhyempiä. Metsänreuna ja pihapuusto rajoittavat osin näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Lännen ja lounaan suuntaan katsottaessa alueen maisemakuvan luonne muuttuu kuitenkin paikoitellen tuntuvasti saaden teknologisia piirteitä. Maisemakuvaa dominoivia tuulivoimaloita on eri alueilta katsottaessa 1-4 kappaletta (numerot 20, 21, 22 ja 23). Lähimmillään voimalat näkyvät
runsaan kilometrin etäisyydeltä. Noin parin kilometrin etäisyydeltä katsottaessa
näyttäisi yli puolet voimalatornien pituudesta jäävän metsänreunan taakse katveeseen ja monesti katselupisteeseen näkyy kerralla vain 1-3 voimalaa. Asia ilmenee muun muassa havainnekuvaluonnoksesta (Kuva 11.28) ja havainnekuvasta 2 (liitteessä 6). Kulttuurimaisema-alueen itäreunalla vaikutukset ovat tuntuvimmat, vähintään kohtalaiset. Asiaa on käsitelty edellä asutukseen kohdistuvien maisemavaikutusten yhteydessä. Kulttuurimaisemaan kohdistuva haittavaikutus on kokonaisuudessaan kohtalainen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
227
Maaliskuu 2014
Kuva 11.28. Havainnekuvaluonnos Kärjenkosken alueelta. (Kuva: FCG)
Vesijärven kylä
Vaihtoehdossa 1 ainoastaan yksi voimala sijoittuu vajaan viiden kilometrin päähän arvoaluerajauksesta ja loput tätä kauemmaksi, kauimmaiset 8-9 kilometrin
päähän. Voimalatornit eivät näy koko pituudessaan vaan valtaosa niistä jää
metsänreunan taakse piiloon. Maisema saa jonkin verran teknologisia piirteitä.
Vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Vaihtoehdossa 2 Vesijärven kylälle näkyy näkymäanalyysin mukaan 5-10 voimalaa. Lähimmät pari voimalaa sijoittuvat lähimmillään noin kolmen kilometrin
päähän. Voimalat jäävät osittain metsänreunan taakse piiloon. Myös muu kasvillisuus rajoittaa voimaloiden näkymistä maisemassa. Kerralla ei useinkaan näy
kuin muutama voimala. Asia ilmenee havainnekuvaluonnoksesta (Kuva 11.29)
ja havainnekuvasta 5 (liitteessä 6). Maiseman luonne muuttuu viljelymaisemasta teknologiseksi maisemaksi. Kulttuurimaisemaan kohdistuva haittavaikutus on
korkeintaan kohtalainen.
Kuva 11.29. Havainnekuvaluonnos Vesijärven kulttuurimaisemast. (Kuva: FCG).
Korsbäckin kulttuurimaisema
Vaihtoehdossa 1 lähin voimala sijoittuu noin 10 kilometrin päähän arvoalueen
rajasta eikä kulttuurimaisema-alue näin ollen kuulu ”lähialue” –vyöhykkeeseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
228
Maaliskuu 2014
Vaihtoehdossa 2 valtaosa kulttuurimaisemasta jää ”lähialue” -vyöhykkeen ulkopuolelle. Ainoastaan kulttuurimaisema-alueen eteläosasta etäisyyttä lähimpiin
voimaloihin on alle viisi kilometriä. Eteläisimpään kärkeen tuulivoimalat eivät
näy.
Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema
Alue lukeutuu myös RKY 1993 –kohteisiin. Kummassakin vaihtoehdossa valtaosa kulttuurimaisemasta jää ”lähialue” -vyöhykkeen ulkopuolelle. Näkymäanalyysin mukaan muutama voimala näkyy ainoastaan hyvin pieneen osaan kulttuurimaisema-aluetta ja mahdollisesti yhdelle asuinrakennukselle. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on runsaat viisi kilometriä. Kulttuurimaisemaan kohdistuva
vaikutus jää vähäiseksi.
11.3.4.3
Tuulivoimapuiston vaikutukset ”välialueelta” tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 5-12 kilometriä)
Näkymäanalyysin mukaan kummassakin vaihtoehdossa eniten tuulivoimaloita
näkyy Suojoelle, Storsjöhön, Metsälään ja Henriksdalin pohjois- ja koillispuoliselle viljelyalueelle sekä seuraaville suoalueille: Hanhikeidas, Mustasaarenkeidas
ja Iso Rydistönkeidas.
Kuva 11.30. Havainnekuvaluonnos Suojoen peltoaukealta. (Kuva: FCG)
Asutuksen kannalta keskeisiä alueita ovat Suojoki, Storsjön kylä ja Tarmaankylä. Tarmaankylä sijoittuu edellä mainituista lähimmäksi tuulivoimapuistoa. Rakennukset sijoittuvat vaihtoehdossa 1 5-6 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Vaihtoehtoa 2 on käsitelty ”lähialue” –vyöhykkeen yhteydessä. Vaihtoehdossa 1 voimaloita näkyy selvästi vähemmän kuin vaihtoehdossa 2 eikä luoteeseen katsottaessa laisinkaan. Tarmaankylän alueella on melko paljon puustoa
rakennusten läheisyydessä ja se rajoittaa voimaloiden näkyvyyttä. Haittavaikutus on suhteellisen vähäinen vaihtoehdossa 1. Näkymäanalyysin (Kuva 11.25,
liite 5) mukaan Suojoella näkyvyys on todella hyvä. Valtaosa kylän taloista sijoittuu näkymäalueelle. Pihapuusto, ulkorakennukset ja tien varren puusto katkovat kuitenkin näkymiä monin paikoin. Lisäksi alueelta tehty havainnekuvaluonnos (Kuva 11.30) osoittaa, ettei voimaloita näy yhtä laajalle alueelle kuin
näkymäanalyysi antaa olettaa. Havainnekuvaluonnoskohtaan voimaloita ei esimerkiksi näy lainkaan. Myöskään liitteen 6 havainnekuvissa 6 ja 7 voimaloita ei
joko näy lainkaan tai hyvin vähäisessä määrin pari. Lisäksi kummassakin vaihtoehdossa etäisyyttä lähimpiin voimaloihin alkaa olla monin paikoin vähintään
kahdeksan kilometriä. Myös Storsjön kylällä näkyvyys on näkymäanalyysin mu-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
229
Maaliskuu 2014
kaan todella hyvä. Kummassakin vaihtoehdossa etäisyyttä lähimpiin voimaloihin
on monin paikoin runsaat yhdeksän kilometriä. Etäisyyksistä johtuen voimalat
sulautuvat ympäristöönsä varsin hyvin ja vaikutukset jäävät vähäisiksi.
”Välialue” –vyöhykkeelle sijoittuu muutamia arvokohteita.
Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
Härkmeri
Vaihtoehdossa 1 lähin voimala sijoittuu yli 13 kilometrin päähän maisemaalueen rajasta eikä arvoalue näin ollen kuulu ”välialue” –vyöhykkeeseen.
Vaihtoehdossa 2 Härkmeren maisema-alue sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta. Alueet, joille osa voimaloista näkyy, sijoittuvat kuitenkin huomattavasti kauemmaksi, vähintään 12 kilometrin päähän.
Arvoalueen se rakennuskanta, jolta on näköyhteys tuulivoimaloille, sijoittuu vielä tätäkin kauemmaksi. Maisema-alueeseen kohdistuva haittavaikutus jää etäisyydestä johtuen vähäiseksi.
Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas maisema-alue tai kulttuuriympäristö
Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman kulttuurimaisema
Vaihtoehdossa 1 etäisyyttä lähimpään voimalaan kertyy runsaat viisi kilometriä.
Kulttuurimaisema-alueen lounaiskulmaan voimalat eivät kuitenkaan näy, joten
etäisyyttä lähimpään näkyvään voimalaan kertyy tätä enemmän. Lisäksi valtaosa voimaloista sijoittuu huomattavasti kauemmaksi kulttuurimaisema-alueesta,
eivätkä ne näin ollen dominoi maisemakuvassa. Voimaloita näkyy lähinnä kulttuurimaisema-alueen itäreunalle. Näkyvät voimalat jäävät nekin suurelta osin
metsän reunan taakse piiloon, mikä vähentää niiden aiheuttamaa haittavaikutusta. Kuten vaihtoehtoa 2 arvioitaessa on edellä todettu, tuulivoimapuistolla ei
ole vaikutusta Vesijärventieltä avautuviin viehättävimpiin näkymiin, sillä tärkeimmät näkymät avautuvat itään ja koilliseen. Haittavaikutus jää vähäiseksi.
Korsbäckin kulttuurimaisema
Vaihtoehdossa 1 etäisyyttä lähimpään voimalaan kertyy yli 10 kilometriä. Valtaosa voimaloista sijoittuu huomattavasti tätä kauemmaksi. Kulttuurimaisemaalueen pitkänomaisesta muodosta johtuen vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen eteläosaan ja nekin jäävät etäisyydestä johtuen vähäisiksi. Vaihtoehdossa 2
etäisyyttä lähimpään voimalaan kertyy yli viisi kilometriä alueelta, jonne tuulivoimaloita näkyy. Tuulivoimapuiston pitkänomaisesta muodosta johtuen ainoastaan viidestä lähimmästä voimalasta koituu vaikutuksia. Kulttuurimaisemaalueen pitkänomaisesta muodosta johtuen enimmät vaikutukset kohdistuvat
alueen eteläosaan ja nekin jäävät melko vähäisiksi.
Korvenkangas
Alueelta ei ole kummassakaan vaihtoehdossa näköyhteyttä voimaloille.
Isojoen kulttuurimaisema Lapväärtissä
Vaihtoehdossa 1 lähin voimala sijoittuu noin 17 kilometrin päähän maisemaalueen rajasta eikä arvoalue näin ollen kuulu ”välialue” –vyöhykkeeseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
230
Maaliskuu 2014
Vaihtoehdossa 2 etäisyyttä lähimpään voimalaan kertyy runsaat 11 kilometriä.
Valtaosa voimaloista sijoittuu huomattavasti kauemmaksi. Osa voimaloista tulee
todennäköisesti näkymään jossain määrin kohteen tietyille osa-alueille. Etäisyyttä on sen verran paljon, etteivät voimalat enää hallitse maisemakuvaa ja vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY 1993 -kohde
Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema
Kummassakin vaihtoehdossa etäisyys lähimpään voimalaan on 12 kilometriä.
Valtaosa voimaloista sijoittuu huomattavasti kauemmaksi. Näkymäanalyysin
mukaan alueelta ei ole näköyhteyttä voimaloille.
Härkmeren kylä
Vaikutuksia on käsitelty valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Härkmeren yhteydessä.
Tuulivoimapuiston vaikutukset ”kaukoalueelta” tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 12-25 kilometriä)
Kummassakin vaihtoehdossa tuulivoimaloita näkyy merelle sekä todennäköisesti
paikoitellen Lapväärtin, Karijoen, Isojokilaakson ja Alakylän viljelyalueille. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, etteivät voimalat enää hallitse maisemakuvaa vaan sulautuvat taustaansa. Vaikutukset jäävät näin ollen hyvin vähäisiksi.
Alle 20 kilometrin säteelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu useita arvokohteita. Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista
mainittakoon Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema; Siikaisten talonpoikaisarkkitehtuuri; Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama; Leppijärven kylän
kulttuurimaisema; Trolssin kylä ja kiviaidat sekä Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta. Näkymäanalyysin (Kuva 11.25, liite 5) mukaan valtaosasta kohteita ei ole näköyhteyttä voimaloille. Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunnasta meren ääreltä saattaa olla jonkinlainen näköyhteys voimaloille. Mahdolliset arvoalueisiin kohdistuvat vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi jo pelkästään
etäisyydestä johtuen.
Maakunnallisesti merkittäviä kohteita on alle 20 kilometrin säteellä lähimmistä
tuulivoimaloista seuraavasti: Isojoen kirkko ympäristöineen; Isojokilaakson kulttuurimaisema; Alakylän viljelyaukea; Siipyyn kulttuurimaisema; Kasalan kylä ja
kulttuurimaisema; Lauttijärven kylä; Trolssin kulttuurimaisema; Kasalan kalasatama ja Polvenkylän kulttuurimaisema, Kodesjärvi. Näkymäanalyysin mukaan
paras näköyhteys voimaloille on Alakylän viljelyaukealta sekä pieniltä alueilta
Isojokilaakson kulttuurimaisema-aluetta. Mahdolliset arvoalueisiin kohdistuvat
vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi jo pelkästään etäisyydestä johtuen.
11.3.4.4
Tuulivoimapuiston vaikutukset ”teoreettiselta maksimietäisyysalueelta” tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 25-35 kilometriä)
Tässä etäisyysvyöhykkeessä voimalatornit saattavat ihanteellisissa sääolosuhteissa näkyä lähinnä mereltä käsin. Mahdolliset haittavaikutukset jäävät lähes
olemattomiksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
231
Maaliskuu 2014
11.3.5 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön
Vaihtoehdon A toteutuessa sähköverkkoon liittyminen tapahtuu hankealueen
pohjoisosaan Arkkukallion alueelle rakennettavalla 110/400 kilovoltin sähköasemalla. Stormossenin itäpuolelle rakennetaan 20/110 kilovoltin sähköasema
ja siitä hankealueen halki lounais-koillissuunnassa 110 kilovoltin ilmajohto.
Hankealueen kautta rakennettavalle ilmajohdolle joudutaan raivaamaan johtokäytävä voimajohdon sijoittuessa pääasiallisesti metsätalousalueelle. Linjauksen
varrelle sijoittuu jonkin verran avohakkuualueita ja taimikoita ja näiltä osin johtokäytävää ei tarvitse hakata. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja
jäävät melko vähäisiksi.
Sähköasemat rakennetaan metsäiselle alueelle, etäälle asutuksesta, eikä niistä
aiheudu erityisiä maisemallisia haittavaikutuksia.
Vaihtoehdon B toteutuessa sähköverkkoon liittyminen tapahtuu Kristinestadin
sähköasemalla Kristiinankaupungin pohjoispuolella. Hankealueelle Arkkukallion
alueelle rakennetaan 20/110 kilovoltin sähköasema ja siitä pohjoiseen 110 kilovoltin ilmajohto Fingridin 400 kilovoltin Ulvila-Kristinestad voimajohdon rinnalle.
Etäisyys Kristinestadin sähköasemalle on varsin pitkä. Reitti sijoittuu kuitenkin
valtaosalla matkaa olemassa olevan tai olevien voimajohtojen rinnalle samaan
johtokäytävään. Vain Lapväärtin kylän pohjoispuolella joudutaan runsaan viiden
kilometrin matkalle rakentamaan täysin uusi johtokäytävä, josta kuitenkin yli
puolet sijoittuu metsäautotien yhteyteen. Osuus sijoittuu metsäiseen maastoon,
jossa kaukomaisemavaikutuksia ei pääse syntymään.
Maiseman kannalta tärkeä kohta sijoittuu reitin eteläpäähän. Siinä voimajohto
halkoo noin 1,5 kilometrin matkalla maakunnallisesti arvokkaan Korsbäckin kulttuurimaisema-alueen peltoaukeaa. Voimajohtolinja sijoittuu olemassa olevan,
suuremman voimajohtorakenteen viereen ja sen rakenteet ovat maltillisen kokoisia tähän verrattuna. Maisemalliset haittavaikutukset ovat tästä syystä suhteellisen vähäisiä tai korkeintaan kohtalaisia.
Toinen voimajohtoreitin merkillepantava osuus sijaitsee Dagsmarkin kylän alueella, jossa voimajohto siirtyy 700 metrin osuudella Fingridin johdon länsipuolelle. Osuus on näkyvä Dagsmarkin alueella, mutta koska se sijoittuu olemassa
olevan, suuremman voimajohtorakenteen viereen, vaikutuksia voidaan pitää
paikallisesti merkittävyydeltään kohtalaisina.
Tiukan kylän eteläpuolisessa kohdassa uusi voimajohto sijoitetaan kahden 400
kilovoltin voimajohdon rinnalle. Kohta, jossa linjaus ylittää Tiukantien ja joen,
on avomaisemaa ja varsin näkyvä. Kaksi asuinrakennusta sijoittuu linjauksen
lähelle. Asuinrakennusten maisemakuvan kannalta vaikutus on yhdessä muiden
voimajohtojen kanssa merkittävyydeltään kohtalainen. Paikoitellen myös metsäisillä osuuksilla johtokäytävästä tulee todella leveä, sillä voimajohtoja saattaa
olla rinnakkain neljä tai viisi. Vaikutukset ovat kuitenkin lähinnä paikallisia ja lähimaisemaan kohdistuvia.
Sähköasemat rakennetaan metsäiselle alueelle, etäälle asutuksesta, eikä niistä
aiheudu erityisiä maisemallisia haittavaikutuksia.
11.3.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Toiminnan loputtua voimalatornit häviävät maisemasta, mikä on maisemakuvan
kannalta myönteistä. Sisäiset maakaapelit jätetään maahan ja sisäiset sähkö-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
232
Maaliskuu 2014
asemat poistetaan. Tuulivoimaloiden perustukset jäävät paikoilleen. Kaukomaiseman kannalta perustuksilla ei ole merkitystä, mutta lähimaisemassa ne saattavat herättää ihmetystä. Perustukset sijoittuvat kuitenkin pääsääntöisesti suljettuun maisematilaan metsämaastoon, joten maisemallinen haittavaikutus jää
vähäiseksi. Tuulivoimapuiston ulkoinen, 110 kV voimajohto saattaa jäädä palvelemaan muuta tarkoitusta.
11.3.7 0-vaihtoehdon vaikutukset
0-vaihtoehdon toteutuessa voimaloita ei rakenneta. Näin ollen maisemaan ja
kulttuuriperintöön ei kohdistu haittavaikutuksia.
11.3.8 Vaikutusten lieventäminen
Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jonkin verran lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat
eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten.
Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää sammutettavilla lentoestevaloilla. Tuulivoimaloihin sijoitettaisiin tällöin tutka, joka sytyttää varoitusvalot ainoastaan havaitessaan lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Lentoestevalojen ratkaisuista päättä Trafi.
Voimajohtojen osalta haitallisia vaikutuksia voidaan jonkin verran vähentää tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisimman hyvin ympäristöön sulautuvan pylvästyypin valinnalla sekä pylväiden sijoittelulla. Voimajohdot tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen tai
alueille, joilta löytyy ennestään maisemavaurioita.
11.3.9 Arvioinnin epävarmuustekijät
Maisemavaikutusten arvioinnissa ei pystytä tarkasti ottamaan huomioon rakenteista tai pihapuustosta syntyviä estevaikutuksia eikä metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia tuulivoimaloiden näkyvyyteen. Näkymäanalyysiä voidaankin pitää ainoastaan suuntaa-antavana, mitä tulee tuulivoimaloiden näkymiseen ympäristöönsä.
Valokuvasovitteiden avulla voidaan havainnollistaa tuleva tilanne melko tarkasti.
Valokuvasovite ei kuitenkaan vastaa ihmissilmin havaittavaa näkymää ja tarkkuutta. Valokuvissa taustamaisema hälvenee tavallisesti normaalia katsetta sumeammaksi. Valokuvasovitteilla on myös mahdollista tahallisesti tai tahattomasti hieman manipuloida katsojaa riippuen siitä, kuinka epätarkkana tai vaihtoehtoisesti voimakkaan värisenä tuulivoimala esitetään.
11.3.10
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu

Hankealueelle tai sen lähelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita.

Tuulivoimapuistoalueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu valtakunnallisesti
eikä maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.

Hankealueen koilliskulma eli vaihtoehdon 2 mukainen tuulivoimapuistoalue
sivuaa maakunnallisesti arvokasta Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman kulttuurimaisemaa. Muita, ainakin osittain, ”lähialue” –vyöhykkeelle sijoittuvia
arvoalueita ovat Vesijärven kylä, Korsbäckin kulttuurimaisema sekä Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema. Niillä on kaikilla maakunnallinen status.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
233
Maaliskuu 2014

Hankealueella eniten haittaa aiheutuu voimalapaikkojen lähiympäristölle, jossa puustoa joudutaan raivaamaan. Vaikutukset ovat voimakkaimmat ”lähialue” –vyöhykkeen niissä osissa, jonne voimalat näkyvät. Näkymäanalyysin
mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy kummassakin vaihtoehdossa läheisten
suoalueiden sekä Stora Sandjärven ohella hankealueen länsipuolelle Metsälän
ja Västervikin viljelysaukeille; Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman viljelyalueen itäreunalle hankealueen koillispuolella sekä Kuokkurinkulmalle ja Tarmaankylälle hankealueen itäpuolella.

Peltomaan tilalta, joka sijoittuu noin 1,2 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta, on näköyhteys voimaloille kummassakin vaihtoehdossa. Vaikutus on
lähes merkittävä.

Peltomaan tilan lisäksi vaihtoehdossa 2 ”lähialue” –vyöhykkeellä voimaloita
näkyy
Siiroonjokivarren
pihapiireihin
muun
muassa
KärjenkoskenKankaanpäänkulman alueella, Siiroossa ja Tarmaankylällä. Siiroonjokilaaksossa Kärjenkosken, Kankaanpäänkulman ja Kivimäen alueilla vaikutus on
tuntuvin lyhyestä etäisyydestä johtuen. Haittavaikutus on kokonaisuudessaan
kohtalainen. Tarmaankylässä asutuksen kannalta maisemalliset haittavaikutukset ovat korkeintaan kohtalaisia vaihtoehdossa 2.

Tuulivoimapuiston länsipuolisilta järviltä käsin (pohjois- ja länsirannoilta) vaikutukset vaihtelevat pääsääntöisesti enintään kohtalaisesta vähintään kohtalaiseen vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdossa 1 ainoastaan Lilla ja Stora Sandjärviin kohdistuvat vaikutukset ovat enintään kohtalaisia tai kohtalaisia.

”Lähialue” -vyöhykkeen arvokohteista eniten haittaa kohdistuu Kärjenkosken-Kankaanpään kulttuurimaisemaan, kuitenkin vain vaihtoehdossa 2. Haittavaikutus on kokonaisuudessaan kohtalainen. Vaihtoehdossa 2 Vesijärven
kylän kulttuurimaisemaan kohdistuva haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen. Vaihtoehdossa 1 vaikutus jää vähäiseksi.

Näkymäanalyysin mukaan ”välialue” -vyöhykkeellä eniten tuulivoimaloita näkyy kummassakin vaihtoehdossa Suojoelle, Storsjöhön, Metsälään ja Henriksdalin pohjois- ja koillispuoliselle viljelyalueelle sekä muutamille suoalueille. Vaikutukset jäävät melko vähäisiksi.

”Kaukoalue” -vyöhykkeellä tuulivoimaloita näkyy kummassakin vaihtoehdossa merelle sekä todennäköisesti paikoitellen Lapväärtin, Karijoen, Isojokilaakson ja Alakylän viljelyalueille. Etäisyyttä on sen verran paljon, etteivät
voimalatornit enää hallitse maisemakuvaa vaan sulautuvat taustaansa ja vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi.

”Teoreettisella maksiminäkyvyys” -vyöhykkeellä voimalatorneja saattaa näkyä lähinnä mereltä käsin ihanteellisissa näkyvyysolosuhteissa. Mahdolliset
haittavaikutukset ovat kuitenkin lähes olemattomia.

Sähkönsiirtovaihtoehdossa A rakennettava, runsaan seitsemän kilometrin pituinen 110 kilovoltin ilmajohto sijoittuu pääasiallisesti metsätalousalueelle ja
sitä varten joudutaan raivaamaan johtokäytävä. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi.

Sähkönsiirtovaihtoehdon B toteutuessa 110 kilovoltin ilmajohto sijoittuu valtaosalla matkaa olevan tai olevien voimajohtojen rinnalle samaan johtokäytävään. Maiseman kannalta huomionarvoisia tai kriittisiä kohtia on muutama:
johto-osuus Korsbäckin kulttuurimaisema-alueen pellolla, Dagsmarkin kylässä ja Tiukan kylän eteläpuolella. Näissä tapauksissa haittavaikutus on kohtalainen tai korkeintaan kohtalainen. Muulta osin vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
234
Maaliskuu 2014
11.4 Vaikutukset muinaisjäännöksiin
11.4.1 Vaikutusmekanismit
Kiinteät muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista, aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Kiinteät muinaisjäännökset ovat Suomessa rauhoitettuja muinaismuistolain (295/63) nojalla. Jos
kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen on määrätty maanmittaustoimituksessa
tai pakkolunastettu, on siinä määrättyjä rajoja noudatettava. Muutoin suojaalueen leveydeksi tulee kaksi metriä luettuna jäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista.
Hankealueen ympäristöön on vaikuttanut maankohoamisilmiö, jonka seurauksena ihmistoiminnan kannalta otolliset ranta-alueet sijaitsevat nykyisin sisämaassa. Ajanlaskun alussa, noin 2000 vuotta sitten, meren pinta oli noin 10 metriä
nykyistä korkeammalla. On kuitenkin huomattava, että virhe todellisten ja laskettujen merenpinnantasojen välillä kasvaa siirryttäessä ajassa kauemmas
taaksepäin (Lounaispaikka 2012).
Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin liittyvät pääasiassa tuulivoimapuiston, rakennus- ja huoltotiestön sekä voimajohdon rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi
syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle
vaikutusalueelle. Tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvien rakenteiden perustaminen aiheuttaa työskentelyalueilla riskin muinaisjäännösten vahingoittumisesta
tai peittymisestä. Vaikutuksen merkittävyys riippuu kohteen merkittävyydestä.
Lisäksi tuulivoimapuiston käytön aikana huoltotöiden yhteydessä tai käytöstä
poiston aikana saattaa aiheutua riskitilanteita muinaisjäännöksille, mikäli kohteita ei tunnisteta tai osata välttää maastossa.
11.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Muinaisjäännösten vaikutusten arviointi perustuu olemassa oleviin tietoihin (aiemmat arkeologiset inventoinnit), YVA-menettelyyn liittyen syksyllä 2013 hankealueella tehdyn muinaisjäännösinventoinnin tuloksiin sekä maankäyttösuunnitelmiin. Tiedot hankealueen tunnetuista muinaisjäännöskohteista koottiin olemassa olevista lähteistä, kuten Museoviraston tietokannoista ja alueelle aiemmin laadittujen selvitysten raporteista.
Syksyllä 2013 tehdyn inventoinnin esiselvityksessä käytettiin kirjallisuutta, Museoviraston rekisteriportaalin tietoja, isojakokarttoja sekä pitäjänkarttoja. Inventoinnin taustaksi tarkasteltiin historiallisia karttoja. Maastotarkastuksessa
käytiin läpi muuttuvan maankäytön alueita, erityisesti kaikki alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden paikat sekä tie- ja voimalinjoja. Tarkempi kuvaus inventoinnin toteuttamisesta on esitetty raportissa ”Mikonkeitaan tuulivoimapuisto,
arkeloginen inventointi 2013” (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy
2013, saatavissa www.ely-keskus.fi).
Vaikutusten arvioinnissa on selvitetty hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen sijoittuminen suhteessa muinaismuistoihin sekä pohdittu mahdollisuuksia estää tai
vähentää mahdollisesti syntyviä haitallisia vaikutuksia.
Muinaisjäännösinventoinnin ovat suorittaneet arkeologi, FM Kalle Luoto sekä FM
Tapani Rostedt ja raportoinut arkeologi, FM Kalle Luoto Kulttuuriympäristöpalve-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
235
Maaliskuu 2014
lut Heiskanen & Luoto Oy:stä. Vaikutukset muinaisjäännöksiin on arvioinut muinaisjäännösinventoinnin tulosten pohjalta projektipäällikkö, DI Heini Passoja
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.
11.4.3 Nykytila
Muinaisjäännösinventoinnin esiselvityksessä tutkituista aluetta kuvaavista pitäjänkartoista kävi ilmi alueen luonne metsäisenä alueena asutuksen liepeillä.
Hankealueella ei ole ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä. Myöskään syksyn
2013 muinaisjäännösinventoinnissa ei hankealueelta löydetty muinaisjäännöksiä. Alueella harjoitettu metsätalous on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut
muinaisjäännöskohteiden säilyttämiseen ja havaitsemiseen. On kuitenkin todennäköistä, että alueella ei ole alkujaankaan sijainnut merkittäviä muinaisjäännöskohteita. Sen sijaan aluetta lienee aina käytetty elinkeinojen harjoittamiseen,
kuten metsästykseen tai metsätalouteen. Aiemmasta maankäytöstä kertoo alueella havaittu kivilouhos, joka täyttää muinaisjäännöksen kriteerien sijasta lähinnä muun kulttuuriperintökohteen kriteerit. Kuvaus kivilouhoksesta on esitetty
”Mikonkeitaan tuulivoimapuisto, arkeloginen inventointi 2013” (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2013, saatavissa www.ely-keskus.fi). Kivilouhoksen sijainti on merkitty alla olevaan karttakuvaan (Kuva 11.31).
Kuva 11.31. Muinaisjäännökset hankealueen läheisyydessä (Museovirasto 2010). Hankealueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä
havaittu louhos on merkitty karttaan muuna kohteena.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
236
Maaliskuu 2014
Museovirasto on vuonna 2008 teettänyt inventoinnin Pomarkun ja Kristiinankaupungin välisellä voimajohtoreitillä. Inventoinnissa voimajohtoreitiltä ei Isojoen kunnan alueella löytynyt muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kristiinankaupungissa voimajohtoreitti sijoittuu neljän kivikautisen
asuinpaikan kohdalle tai niiden välittömään läheisyyteen: Lappfjärd-Björnåsen,
Lappfjärd-Risåsen N, Kyttåkersbacken 2 sekä Lappfjärd-Träskända. Inventoinnin
yhteydessä tunnistettiin voimajohtolinjalta Korsbäckissä uusi kivikautinen irtolöytöpaikka, Stenbacka, joka saattaa olla laajempi asuinpaikka (Seppä 2008).
Sähkönsiirtovaihtoehdon B voimajohtoreitti sivuaa hankealueen pohjoispuolella
Lappfjärd-Björnåsenin kivikautista muinaisjäännösaluetta länsipuolelta ja pohjoisempana Lappfärd-Träskändan kivikautista asuinpaikkaa itäpuolelta. Museoviraston vuonna 2008 suorittamassa inventoinnissa Korsbäckistä löytynyt kivikautinen irtolöytöpaikka, Stenbacka, sijoittuu voimajohtoreitille (Fingrid Oyj
2008). (Kuva 11.32).
Kuva 11.32. Muinaisjäännökset sähkönsiirtoreitin VEB läheisyydessä (Museovirasto 2010,
Seppä 2008).
Korsbäckin pohjoispuolella voimajohtoreitti B ylittää Kytåkersbackenin kivikautisen asuinpaikan. Varmuutta asuinpaikan laajuudesta ei vuoden 2008 inventoinnissa saatu. Risåsenin maa-ainesten ottoalueen pohjoisreunaan sijoittuva Lappfjärd-Risåsen N-muinaisjäännösalue jää vuoden 2008 inventoinnin perusteella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
237
Maaliskuu 2014
olemassa olevan voimajohdon itäpuolelle ja muinaisjäännös sijoittuu pylväiden
väliin (Fingrid Oyj 2008).
Pohjoisimmalla osuudellaan Lidenin ja Savilahden välillä voimajohtoreitti B kulkee kahden pronssikautisen muinaisjäännöksen, Tjöck-Rajavuori ja LappfjärdKakursjön, välistä. Näistä pohjoisempi sijoittuu aivan olemassa olevan voimajohtoreitin tuntumaan (Museovirasto 2010).
11.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin
Mikonkeitaan tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia muinaisjäännöksiin, koska hankealueella ei sijaitse ennestään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä
eikä alueilla, joiden maankäyttö hankkeen myötä muuttuu, havaittu muinaisjäännöksiä muinaisjäännösinventoinnissa. Inventoinnin yhteydessä havaittu, lähinnä muuksi kulttuuriperintökohteeksi luokiteltava, louhos sijaitsee melko
etäällä suunnitellusta rakentamisesta, joten siihen ei kohdistune rakentamisen
vaikutuksia.
11.4.5 Sähkönsiirron vaikutukset muinaisjäännöksiin
Uuden ilmajohdon rakentamisella hankealueelle ei arvioida olevan vaikutuksia
muinaisjäännöksiin, koska hankealueella ei sijaitse ennestään tiedossa olevia
muinaisjäännöksiä eikä muinaisjäännösinventoinnissa tutkituilla alueilla havaittu
muinaisjäännöksiä. Rakennettavan uuden ilmajohdon reittiä ei ole kokonaisuudessaan inventoitu, mutta merkittävien muinaisjäännösten esiintymistä hankealueella ei pidetä todennäköisenä.
Edellä nykytilakuvauksessa (kappale 11.4.3) mainitut sähkönsiirtovaihtoehdon B
voimajohtoreitille tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat muinaisjäännöskohteet tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa kuten pylväiden sijoitussuunnittelussa, jotta voimajohdon rakentamisen vaikutukset muinaisjäännöksiin voidaan minimoida.
11.4.6 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimaloiden rakenteiden purkamisella ja purkujätteiden kuljetuksella toiminnan päätyttyä ei arvioida olevan vaikutuksia muinaisjäännöksiin, koska hankealueella ei sijaitse ennestään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä eikä alueilla,
joiden maankäyttö hankkeen myötä muuttuu, havaittu muinaisjäännöksiä muinaisjäännösinventoinnissa.
11.4.7 0-vaihtoehdon vaikutukset
Mikäli hanketta ei toteuteta voi muinaisjäännöksiin kohdistua vaikutuksia vain
alueen muusta maankäytöstä.
11.4.8 Vaikutusten lieventäminen
Koska hankealueella ei sijaitse ennestään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä eikä
alueilla, joiden maankäyttö hankkeen myötä muuttuu, havaittu muinaisjäännöksiä muinaisjäännösinventoinnissa, ei tuulivoimapuiston osalta ole tarpeen suunnitella vaikutusten lieventämistoimenpiteitä.
Voimajohtoreitin osalta vaikutuksia muinaisjäännöksiin voidaan estää tai lieventää pylväiden sijoitussuunnittelulla. Tarvittaessa, Museoviraston edellyttäessä,
tehdään uusien johtokäytävien osalta täydentäviä inventointeja voimajohtojen
vaikutusalueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
238
Maaliskuu 2014
11.4.9 Arvioinnin epävarmuustekijät
Inventoinnissa keskityttiin muuttuvan maankäytön alueisiin, joten on mahdollista, että tutkimattomilla alueilla sijaitsee ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Hankealueelle rakennettavan uuden ilmajohdon reittiä ei ole kokonaisuudessaan inventoitu.
11.4.10
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu
 Tuulivoimapuiston tai sähkönsiirron millään toteutusvaihtoehdolla ei ole vaikutuksia muinaisjäännöksiin.
11.5 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
11.5.1 Vaikutusmekanismit
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käsitellään hankkeen vaikutuksia
ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Vaikutuksilla elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkoitetaan ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten päivittäisessä elämässä ja asuinympäristön viihtyisyydessä (ns. sosiaaliset vaikutukset). Hankkeen mahdollisia
terveysvaikutuksia on tarkasteltu muun muassa voimajohtojen sekä liikenne-,
melu- sekä varjo- ja välkevaikutusten yhteydessä.
Hankkeen vaikutukset voivat olla suoraan ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen
kohdistuvia, mutta myös hankkeen aiheuttamat vaikutukset esimerkiksi luontoon ja maisemaan voivat aiheuttaa välillisiä vaikutuksia ihmisiin. Alustavasti
hankkeen merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset ovat asumisviihtyvyyteen ja
virkistykseen (metsästys, marjastus, ulkoilu) kohdistuvia. Lisäksi ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä tuulivoimalaitosten melun ja välkkeen kokemisesta, maiseman muutoksesta, tuulivoimalaitokseen kertyvän jään mahdollisesti
aiheuttamista turvallisuusriskeistä sekä voimajohtojen lähinnä koetuista terveysvaikutuksista. Sosiaalisia vaikutuksia syntyy sekä tuulivoimapuiston rakentamisen että sen käytön aikana.
Käytännössä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kiinteästi sidoksissa hankkeen muihin vaikutuksiin ja muodostavat yhteenvedon kaikesta siitä, miten
asukkaat kokevat hankkeen aiheuttamat muutokset.
Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi ilmetä jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheessa mm. asukkaiden huolena tai epävarmuutena tulevaisuudesta. Huoli ja
epävarmuus voivat liittyä sekä tuntemattomaksi koettuun uhkaan että tietoon
mahdollisista tai todennäköisistä vaikutuksista. Siten asukkaiden pelko ja muutosvastarinta eivät välttämättä liity vain oman edun puolustamiseen, vaan taustalla voi olla myös monipuolinen tieto paikallisista olosuhteista, riskeistä ja
mahdollisuuksista. Myös huolen seuraukset yksilöön ja yhteisöön ovat riippumattomia siitä, onko pelkoon objektiivisen tarkastelun perusteella aihetta vai ei.
11.5.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen on arvioitu asiantuntija-arviona olemassa olevien lähtötietojen ja arviointiprosessin aikana kerättyjen tietojen perusteella.
Arvioinnin lähtötietoina on käytetty tietoja hankkeen lähialueen asutuksesta ja
loma-asutuksesta sekä muiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä tuotettuja tie-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
239
Maaliskuu 2014
toja. Vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty muissa vaikutusosioissa syntyneitä laskennallisia ja laadullisia arvioita. Mahdolliset ihmisiin kohdistuvat terveyshaitat on arvioitu vertaamalla terveyteen vaikuttavia ympäristövaikutuksia säädettyihin ohjearvoihin ja tunnuslukuihin. Arvioinnissa on otettu huomioon, että
ohjearvoa alempikin arvo voi olla häiritsevä, jos tilanne muuttuu ratkaisevasti
nykytilanteesta. Arvioinnissa on hyödynnetty myös YVA-prosessin aikana saatuja lausuntoja ja mielipiteitä sekä kirjoittelua alueen sanomalehdissä ja internetin
keskustelupalstoilla.
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tueksi toteutettiin asukaskysely
syksyllä 2013. Asukaskysely lähetettiin postitse 400 kotitaloudelle hankkeen
keskeisellä vaikutusalueella (seitsemän kilometrin säteellä). Kyselyssä selvitettiin hankealueen nykyistä käyttöä sekä asukkaiden ja loma-asukkaiden suhtautumista hankkeeseen ja arvioita hankkeen aiheuttamista vaikutuksista mm. virkistykseen ja maisemaan. Asukaskyselylomakkeet ovat liitteenä 6 ja kyselyn tulokset on kuvattu kappaleessa 11.5.4.
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on pyritty selvittämään ne alueet
ja väestöryhmät, joihin vaikutusten voidaan arvioida kohdistuvan voimakkaimmin. Vaikutusten arvioinnissa on painotettu hankealueen lähialuetta. Ihmisiin
kohdistuvien vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa ja vertailussa on otettu
huomioon yleisinä kriteereinä vaikutuksen suuruus ja alueellinen laajuus, vaikutuksen kohteena olevan asutuksen määrä sekä vaikutuksen kesto. Erityisen
merkittäviä ovat pysyvät vaikutukset, joista aiheutuu huomattavia muutoksia
laajalle alueelle ja/tai suurelle asukasmäärälle.
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tukena on käytetty sosiaali- ja terveysministeriön ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin opasta (Sosiaali- ja
terveysministeriö 1999) sekä terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käsikirjaa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
2001). Vaikutusten tunnistamisessa on hyödynnetty erilaisia edellä mainituissa
oppaissa olevia tunnistuslistoja sekä voimajohtohankkeiden arviointiin laaditun
oppaan vaikutusmatriisia (Reinikainen & Karjalainen 2005).
Virkistys
Virkistyskäyttövaikutusten arvioinnin lähtötietoina on käytetty tietoja lähialueen
asutuksesta, loma-asutuksesta sekä hankealueelle ja sen lähialueelle sijoittuvista virkistyskäyttökohteista. Virkistyskäyttövaikutusten arviointityön yhteydessä
on haastateltu alueella toimivien metsästysseurojen edustajia (Mikonkeitaan
metsästäjät ry ja Vesijärven Metsästysseura ry) sekä luontoharrastajia. Asukaskyselyssä selvitettiin, miten usein ja mihin käyttötarkoitukseen asukkaat ja loma-asukkaat käyttävät hankealuetta sekä asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista virkistyskäytölle. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty YVAprosessin aikana saatuja lausuntoja ja mielipiteitä sekä kirjoittelua alueen sanomalehdissä ja internetin keskustelupalstoilla.
Melu
Tuulivoimapuistosta aiheutuvaa melua ja sen vaikutuksia ihmiseen on arvioitu
kappaleessa 9.1 esitettyjen melumallinnusten pohjalta. Samassa kappaleessa
on esitetty myös arvioinnissa käytetyt melun ohjearvotaulukot. Melun merkittävyyttä on arvioitu hankkeen lähialueen asuin- ja vapaa-ajan rakennusten osalta.
Lisäksi on selvitetty kirjallisuuden avulla sitä, miten ihmiset kokevat tuulivoimalaitosten aiheuttaman melun elinympäristössään. Tuulivoimaloiden melun ohjearvona on käytetty Suomessa Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
240
Maaliskuu 2014
mukaisia melutason ohjearvoja. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi ohjeessa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä.
Varjostus
Varjostuksen vaikutukset ihmiseen on arvioitu ottaen huomioon vaikutusalueella
sijaitsevat herkät kohteet eli vapaa-ajan ja vakituinen asutus sekä kappaleessa
9.2 esitetyt varjostusvaikutusten arvioinnin tulokset. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Varjostusvaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty Ruotsissa käytössä olevia ohjearvoja.
Ruotsin ohjearvot ovat varjostuksen osalta 8 tuntia varjostusta vuodessa, jos
varjostusmallinnus on tehty ns. normaalintilanteen mukaan ja 30 tuntia, jos
mallinnus on tehty ns. pahimman tilanteen mukaan.
11.5.3 Nykytila
Hankealueen nykytila asutuksen, virkistyskäytön ja maankäytön osalta on kuvattu tarkemmin kappaleessa 11.1.3.
Hankealue sijaitsee Kristiinankaupungin ja Isojoen kunnan alueella noin 25 kilometrin etäisyydellä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon ja noin 15 kilometrin etäisyydellä Isojoen kuntakeskuksesta länteen.
Vakituisia asuinrakennuksia sijaitsee alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista yhteensä 87 kappaleetta. Suurin osa vakituisesta asumisesta on keskittynyt hankealueen koillispuolelle Kärjenkosken kyläalueelle.
Vakituisten asuinrakennusten ryhmiä on sijoittunut myös hankealueen eteläpuolelle Ruusulantien ja Peltomaantien varrelle sekä hankealueen länsipuolelle
Sandvikin alueelle. Voimaloita lähin asuinrakennus sijaitsee noin 800 metrin
etäisyydellä Korpelankylässä. Noin kilometrin etäisyydellä voimaloista sijaitsee
vakituisia asuinrakennuksia hankealueen itäpuolella Kärjenjoen peltomaiseman
tuntumassa.
Lomarakennuksia sijaitsee alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista
tuulivoimaloista 22 kappaletta pääosin hankealueen länsipuolella olevien järvien
rannoilla ja läheisyydessä. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista on kuusi lomarakennusta, jotka sijaitsevat Tönijärven ja Kaakkoolammin rannalla. Muut lähiympäristön lomarakennukset sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista.
Sähkönsiirtovaihtoehdossa B voimajohdon välittömään läheisyyteen sijoittuu
asuinrakennuksia Kärjenkoskella (4 rakennusta), Korsbäckin kylässä (5 rakennusta), Dagsmarkin kylässä (5 rakennusta) sekä Lervikenissä/Savilahdessa (2
rakennusta).
Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä ja muiden metsätalousalueiden tavoin hankealuetta voidaan käyttää ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen,
metsästykseen ja luonnon tarkkailuun. Virkistyskäyttö voi kohdistua niin metsämaastoon kuin myös alueella oleville teille ja poluille sekä erityisiin virkistyskäyttökohteisiin. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsee Kärjenkosken kyläseuran
vanha latureitti. Hankealueen länsipuolella, noin 1,6 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta, on majoitus-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluita tarjoava
Torppa-kahvila Soldat, joka sijoittuu Tönijärven luoteispuolella kulkevan Utter-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
241
Maaliskuu 2014
mossan ulkoilureitin ja luontopolun varteen. Lilla Sandjärven pohjoisrannalla,
hankealueen länsipuolella, noin 3,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta on uimaranta, joka on merkitty Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan.
Hankealueen itäpuolella, lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä, on Sarvijärven luontopolku ja sen yhteydessä yleisessä käytössä oleva sauna. Mikonkeitaan hankealueella harrastavat metsästystä Mikonkeitaan metsästäjät ry ja Vesijärven metsästysseura. Hankealueen läheisyydessä toimii myös Uttermossan
metsästysseura.
Voimajohtoreitin varrella ei ole merkittyjä virkistyskohteita tai ulkoilureittejä.
Reitin itäpuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Pyhävuoren hiihtokeskus
ja retkeilyalue.
11.5.4 Asukaskysely tuulivoimapuiston vaikutuksista
Asukaskyselyn toteutus
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointityön tueksi ja lähialueen asukkaiden
ja loma-asukkaiden hankkeeseen suhtautumisen selvittämiseksi toteutettiin
asukaskysely syksyllä 2013. Kyselyn toteuttamisesta vastasi FCG Suunnittelu ja
tekniikka Oy. Asukaskyselyn otoksen suuruus oli 400 kotitaloutta. Kyselyyn saatiin yhteensä 95 vastausta, joten kyselyn vastausaktiivisuus oli 24 prosenttia.
Asukaskyselyn kysymykset liittyivät vastaajien taustatietojen lisäksi hankealueen nykyiseen käyttöön, näkemyksiin tuulivoimapuistohankkeen vaikutuksista,
hankkeeseen suhtautumiseen sekä tiedottamiseen. Kyselyssä käytettiin monivalintakysymyksien lisäksi avoimia kysymyksiä, joihin asukkaat vastasivat vapaamuotoisesti. Kyselyn mukana asukkaille lähetettiin tiivis kuvaus hankkeesta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
242
Maaliskuu 2014
Kuva 11.33. Asukaskyselykartta ja kyselyn otoksen muodostamisessa käytetyt 2-7 kilometrin alueet
Asukaskyselyyn vastanneet
Asukaskyselyyn vastanneista 62 % oli vakituisia asukkaita ja 36 % vapaa-ajan
asukkaita. Kyselyyn vastanneista 49 % asui tai omisti loma-asunnon Kristiinankaupungissa, 44 % Isojoella ja 2 % Merikarvialla. Alle kilometrin etäisyydellä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
T
OY
Y
Mikonkeita
aan tuulivoimapuisto
Ympäristö
övaikutusten arviointiselostu
a
us
243
Maaliskuu 2014
hankealueesta as
sui 4 %, 1 -2 kilometrrin etäisyyd
dellä 19 %
%, 2-5 kilom
metrin etäi-metrin etäisy
yydellä 35 % kyselyyn
n vastanne
eista. Kyse-syydelllä 36 % ja yli 5 kilom
lyyn vastanneet olivat asun
neet tai om
mistaneet loma-asunno
on alueella keskimää-oma-asunnon alueella
a
rin 28 vuotta. Vastanneista 15 % oli asunut tai omistanut lo
yli 50 vuotta ja 15
1 % alle viiisi vuotta.
yyn vastann
neista 57 % ilmoitti tu
untevansa alueen, jollle Mikonkeitaan tuuli-Kysely
voimapuistoa suu
unnitellaan,, joko erittä
äin hyvin ta
ai melko hy
yvin. Suosituin virkis-yttömuoto suunnitellu
ulla tuulivoiimapuiston alueella o
on marjastu
us. Aluetta
a
tyskäy
käyttä
ää marjastu
ukseen 63 % kyselyyn vastann
neista. Ulko
koiluun ja lenkkeilyyn
l
n
aluetta
a käyttää 55
5 %, luon
nnon tarkka
ailuun 43 % ja sienesstykseen 38 % kyse-lyyn vastanneista
v
a. Metsästy
ykseen aluetta käyttä
ää 22 % ky
yselyyn vastanneista.
Lähellä
ä hankealu
uetta asuv
vat tunsiva
at alueen paremmin ja käyttiv
vät aluetta
a
enemm
män kuin kauempana asuvat.
Asukka
aiden näkemykset ha nkkeen vaikutuksista
Asukaskyselyssä selvitettiin
n asukkaiden näkemy
yksiä tuuliv
voimapuistohankkeen
n
uista vaikuttuksista mo
onivalintak
kysymyksillä
ä ja avoimiilla kysymy
yksillä. Mo-oletetu
nivalin
ntakysymyk
ksissä asuk
kkaat arvioivat tuulivo
oimapuistoh
hankkeen vaikutuksia
v
a
yhteen
nsä 20 eri tekijään, jjotka jakau
utuivat neljjään kokon
naisuuteen: virkistys-käyttö
ö, ympäristö
ön laatu, a
asuinalueen
n arvostus sekä
s
talouss ja työllisy
yys. Lisäksii
pyydetttiin arvioim
maan vaiku
utuksia eri toimijoihin
n. Monivalin
ntakysymyk
ksissä vas-taajat arvioivat, ovatko va
aikutukset kielteisiä vai myönteiisiä. Avoim
missa kysy-myksis
ssä asukka
aita pyydetttiin mainits
semaan tuu
ulivoimapu istohankke
een merkit-tävimp
piä myönteisiä ja kieltteisiä vaikutuksia.
Kysely
yyn vastann
neista 34 % oli sitä mieltä, että tuulivoim
mapuistohankkeella eii
ole vaikutusta om
man asuina
alueen tai vapaa-ajan
v
asunnon y
ympäristön viihtyisyy-sta 25 % a
arvioi tuuliv
voimapuiston vaikutu
ukset joko erittäin taii
teen. Vastanneis
ksi ja 34 % joko erittäin tai melko kielteisi ksi. Vastaa
ajien asuin-melko myönteisik
paikan
n etäisyys hankealuee
esta vaikutttaa merkittävästi siih
hen, millais
siksi vaiku-tuksett arvioidaan
n. Alle kahd
den kilomettrin etäisyy
ydellä hank
kealueesta asuvista
a
ylii
puolett (53 %) ja yli viiden kilometrin etäisyydellä asuvista noin 13 % arvioi vai-kutuks
set joko me
elko tai eritttäin kielteisiksi.
Kuva 11.34. Vastaa
ajien näkem
mykset tuuliv
voimapuistoh
hankkeen vaiikutuksista asuinympäa
v
en.
ristön viihtyisyytee
Tuulivo
oimapuisto
on vaikutussten kokem
minen on yk
ksilöllistä, mikä tuli esille
e
myös
s
tehdyn
n kyselyn tuloksissa. V
Vaikutusten
n arvioiminen voi joid enkin tekijö
öiden osal-ta olla myös vaik
keaa, mitä k
kuvaa ”en osaa
o
sanoa
a” vastauste
en suuri mä
äärä.
FCG SUUNNIITTELU JA TEK
KNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimap
puisto
Ympäristöva
aikutusten arv
viointiselostus
244
Maaliskuu 20
014
Asukask
kyselyn pe
erusteella ttuulivoimap
puistohankk
keella koetttiin olevan eniten
kielteisiä
ä vaikutuks
sia ympärisstön laatuu
un ja asuin
nalueen arv
vostukseen
n liittyviin
tekijöihin. Kielteisimmin han
nkkeen arv
vioitiin vaik
kuttavan allueen hiljaisuuteen,
suuteen ja maisemaa
an. Myönte
eisimmin ha
ankkeen arrvioitiin vaikuttavan
rauhallis
alueen työllisyytee
t
en ja taloutteen. Suurin osa kyse
elyyn vasta
anneista arv
vioi, ettei
tuulivoim
mapuistoha
ankkeella o le merkittäviä vaikutu
uksia.
Kuva 11.35. Vastaajiien näkemyk
kset tuulivoim
mapuistohan
nkkeen vaiku
utuksista erii toimintoihin.
Asukask
kyselyn mu
ukaan tuuliivoimapuisttohanke va
aikuttaa ki elteisimmin
n luontoharrasta
ajiin, ulkoilijoihin, asu
ukkaisiin ja loma-asuk
kkaisiin. My
yönteisimm
min hankkeen arrvioitiin vaikuttavan metsänomiistajiin, mu
uihin elinke
einonharjoiittajiin ja
maatalo
ousyrittäjiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
T
OY
Y
Mikonkeita
aan tuulivoimapuisto
Ympäristö
övaikutusten arviointiselostu
a
us
245
Maaliskuu 2014
Kuva 11.36. Vastaa
ajien näkem
mykset tuuliv
voimapuistoh
hankkeen vaiikutuksista eri
e toimijoihin.
Avoimissa kysym
myksissä assukkailta ky
ysyttiin, millaisia myö
önteisiä vaik
kutuksia ja
a
vaikutuksia
a tuulivoima
apuistohankkeesta voi aiheutua. Noin 7 % vastaajista
a
haittav
vastas
si avoimeen
n kysymyksseen, ettei tuulivoima
apuistosta aiheudu mitään
m
hait-tavaikutuksia ja noin 6 %, ettei tuulivoimapuisttosta ole m
mitään hyöttyjä. Asuk-n mainitsem
mia merkitttävimpiä ha
aitallisia vaikutuksia o
olivat luonn
non häiriin-kaiden
tymine
en, meluhaitat, muuto
okset maise
emassa sek
kä eläimistö
ön ja erityiisesti lintu-jen hä
äiriintymine
en. Merkittä
ävimpinä myönteisinä
m
vaikutuksi na mainittiin työpaik-kojen lisääntymin
nen, verotu
ulot ja muu
ut aluetalou
udelliset hy
yödyt paikk
kakunnalle,,
das energia
a sekä uudet ja paran
nnettavat tiieyhteydet.
ympärristöystävälllinen, puhd
Useiss
sa vastauks
sissa tuotiiin esille myös
m
huoli alueelle su
uunniteltuje
en useiden
n
tuulivo
oimahankke
eiden yhtei sistä haitta
avaikutuksista.
Taulukk
ko 11.8. Kys
selyyn vasta
anneiden mainitsemia tuulivoimapuisstohankkeen
n hyötyjä ja
haittoja
a (suluissa mainintojen
m
m
määrä).
Hyöty
yjä
Haittoja
Luonnon
Työpaikkojen lisää
äntyminen (2
20)
n häiriintym inen / tuhou
utuminen (12
2)
Verotu
ulot ym. hyö
ödyt paikkak
kunnalle (15))
Melun lisääntyminen
n (12)
Ympärristöystävällinen, puhdass energia (14) Vaikutukset maisem
maan (11)
Uhka eläimistölle ja
Uudet ja parannetttavat tieyhtteydet (9)
a erityisesti linnuille (8)
Virkistyskäytön rajo
Tulot maanm
/ mettsänomistajiille (4)
oittuminen (6)
Kiinteisttöjen arvon aleneminen (6)
Alueen
n kehittymin
nen retkeilyk
kohteena (2)
Ei mitä
ään myönteisiä vaikutuk
ksia (6)
Asumisv
viihtyisyyden
n vähenemin
nen (4)
Haitat metsästyksel
m
lle (2)
Valo ja välke (2)
Lavoista
a putoavat jä
äät (2)
Terveys
shaitat (2)
Ei mitää
än haittoja ( 7)
Suhtau
utuminen hankkeesee
h
en ja toivee
et jatkosuun
nnittelulle
Kysely
yssä asukkaiden suhttautumista hankkeese
een selvitetttiin väittämämuotoi-sella kysymyksel
k
lä. Lisäksi vastaajia pyydettiin
p
arvioimaan,
a
kasteltavis-, mikä tark
ta vaihtoehdoistta on vasstaajan nä
äkemyksen mukaan toteuttamiskelpoisin.
ailla oli my
yös mahdol lisuus esitttää avoimis
ssa kysymy
yksissä toiv
veita jatko-Asukka
suunnittelulle ja ympäristöv
y
vaikutusten arvioinnille
e.
FCG SUUNNIITTELU JA TEK
KNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimap
puisto
Ympäristöva
aikutusten arv
viointiselostus
246
Maaliskuu 20
014
Väittämän ”Mikonk
keitaan alue
e soveltuu tuulivoima
aloiden rake
entamiseen
n” kanssa
seen vasta nneista täy
ysin samaa mieltä. Yh
hteensä 60 % kysyoli 30 % kysymyks
mykseen vastanne
eista oli jok
ko melko ta
ai täysin samaa mieltä
ä väittämän
n kanssa.
sista asukka
aista 58 % ja loma-a
asukkaista 62
6 % oli sa
amaa mielttä väittäVakituis
män kanssa. Alle kahden kilo
ometrin etä
äisyydellä asuvista
a
44
4 % ja yli viiden
v
kin etäisyyde
ellä asuvista
a 75 % oli samaa mie
eltä väittäm
män kanssa
a. Väittälometrin
mään eri mieltä suhtautunei ta oli 25 % vastaajis
sta, vakituiisista asukk
kaista 29
a-asukkaistta 28 %, a lle kahden kilometrin etäisyydel lä asuvista
a 39 % ja
%, loma
yli viiden kilometriin etäisyyd ellä asuvista 12 %. Väittämää
V
””Mikonkeita
aan tuuliuiston rake
entaminen o
on kannate
ettava hank
ke” koskeva
at vastaukset olivat
voimapu
samansuuntaiset väittämän
v
1 kanssa.
oimapuisto hanketta ei
e tulisi tote
euttaa, vaa
an vastaava
a energia
Väittämän ”Tuulivo
ottaa muilla
a tavoilla” kanssa täy
ysin tai mellko samaa mieltä oli 23
2 % kytulisi tuo
symykse
een vastan
nneista. Sam
maa mieltä
ä oli vakituisista asuk
kkaista 29 %,
% lomaasukkais
sta 16 %, alle
a
kahden
n kilometrin
n etäisyyde
ellä asuvista
a 30 % ja yli viiden
kilometrrin etäisyydellä asuv ista 14 % kysymyks
seen vasta
anneista. Täysin
T
tai
melko eri
e mieltä vä
äittämän ka
anssa oli 61
1 % kysym
mykseen vasstanneista. Eri mieltä oli va
akituisista asukkaista
a
54 %, loma-asukkaista 69 %, a
alle kahden kilometrin etäis
syydellä asu
uvista 56 % ja yli viid
den kilomettrin etäisyy
ydellä asuvista 69 %
kysymykseen vastanneista.
Kuva 11.37. Vastaajiien näkemyk
kset väitteisiiin Mikonkeittaan alueen soveltuvuud
desta tuulivoimalo
oiden rakenta
amiseen ja ttuulivoimapu
uiston rakenttamisen kan
nnattavuudes
sta.
Kysymy
ykseen tote
euttamiske lpoisimmas
sta tuulivoimapuistoh
hankkeen vaihtoehv
dosta 53
3 % vastan
nneista oli ssitä mieltä,, että vaihtoehto 2 (La
aajempi tuulivoimapuisto, 26 tuulivoimalaa) on
n toteuttam
miskelpoisin
n. Vaihtoeh
htoa 1 (Su
uppeampi
hto, 19 tuulivoimalaa)) kannatti 25
2 % kysym
mykseen va
astanneista
a ja vaihvaihtoeh
toehtoa 0 (Uusia tu
uulivoimalo
oita ei rakenneta, vasttaava energ
gia tuotetaan muilla
tavoilla)) 22 % kysymykseen
n vastanne
eista. Kysym
mykseen v
vastasi yhte
eensä 89
vakituistta tai vapaa-ajan asuk
kasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
T
OY
Y
Mikonkeita
aan tuulivoimapuisto
Ympäristö
övaikutusten arviointiselostu
a
us
247
Maaliskuu 2014
Kuva 11.38. Vastaa
ajien näkem
mykset toteutttamiskelpois
simmasta tu
uulivoimapuiiston vaihtoehdosta.
Kysym
mykseen totteuttamiske
elpoisimma
asta sähkös
siirron vaih
htoehdosta 73 % vas-tanneista oli sitä
ä mieltä, etttä vaihtoehto A (Tuu
ulivoimapuissto kytketä
ään Arkku-n sähköasem
maan) on ttoteuttamis
skelpoisin. Vaihtoehtoa
V
a B (Tuulivoimapuisto
o
kallion
kytkettään Kristiin
nankaupung
gin sähköasemaan) kannatti 27 % kysymykseen vas-tanneista. Kysym
mykseen va stasi yhtee
ensä 64 vak
kituista tai v
vapaa-ajan
n asukasta.
oteutuksen jälkeen YV
VA-menette
elyyn on ottettu tarka
asteltavaksii
Asukaskyselyn to
mukaan tuu
ulivoimapuisto kytketä
ään Leväsjo
oen sähkö-kolmas vaihtoehtto, jonka m
aan (vaihtoehto C). S ähkönsiirro
on osalta asukkaiden mielipiteet eivät näin
n
asema
ollen kata
k
kaikkia
a tarkastelttavia vaihto
oehtoja.
Kuva 11.39. Vastaa
ajien näkem
mykset toteutttamiskelpois
simmasta sä
ähkösiirron vaihtoehv
dosta.
Vastaa
ajat esittivä
ät avoimisssa vastauk
ksissaan toiiveita hank
kkeen jatko
osuunnitte-lulle ja
a ympäristövaikutuste
en arvioinn
nille. Vastauksissa toiivottiin, etttä tuulivoi-mapuiston suunn
nittelussa o
otetaan huo
omioon luonto, asukka
aat ja maa
anomistajatt
e
haitat ovat
o
mahdo
ollisimman vähäiset. Erityisen
E
tä
ärkeänä asu
ukkaat piti-niin, että
vät sittä, että vaik
kutukset lin
nnustoon se
elvitetään.
Asukka
aat toivoiv
vat, että tu
uulivoimalat sijoitetaa
an riittävän
n kauas as
sutuksesta,,
huolto
o- ja kuljetu
ustiet mahd
dollisimman
n suurelta osin olema
assa olevien
n metsäau--
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
248
Maaliskuu 2014
toteiden paikalle ja voimajohdot maakaapeleihin. Asukkaiden mukaan osa voimaloista on liian lähellä asuinrakennuksia ja useassa vastauksessa viitattiin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeeseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön Varsinais-Suomen maakuntakaavasta antamaan lausuntoon, jonka mukaan maakuntakaavoituksessa tuulivoimala-alueiden suojavyöhykkeen lähimpään asutukseen tulisi olla kaksi kilometriä.
Asukkaiden vastauksissa nousi esille myös huoli lähiympäristöön suunniteltujen
lukuisten tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutuksista ja tarve yhteistyölle
eri tuulivoimapuistotoimijoiden kesken. Kyselyyn vastanneiden mukaan tuulivoimapuistohankkeiden toimijat tulisi velvoittaa yhteistyöhön niin, että hankkeiden toteutuksessa käytettäisiin mahdollisimman paljon yhteisiä muuntoasemia
ja voimalinjoja.
Yksittäisinä huomioon otettavina kohteina/asioina mainittiin muun muassa seuraavat:
 kaksi loma-asuntoa puuttuu kartoilta: Lilla Sandjärven eteläpäässä itärannalla ja Sarvijärvellä

Torppa-Kahvila Soldat, luontomatkailukohde: Tönijärven seitsemän tuulivoimalaa eivät sovi yrityksen ja vaellusreittien välittömään läheisyyteen, heikentävät yrityksen toimintaedellytyksiä ja asiakkaiden viihtyisyyttä

Kärjenkosken kyläseuran kansanhiihtoreitti: reitin käyttökelpoisuus ja kehittäminen tulisi turvata

Stormossen suoalue: erityisen arvokas, alueella on metson ja teeren soidinalueita

Korpelankylän yksityistie: vaatii peruskunnostusta pitkiä ja raskaita kuljetuksia varten
11.5.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
11.5.5.1
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Tuulivoimapuiston rakentamisen seurauksena ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia
syntyy tuulivoimaloiden perustusten, tieyhteyksien ja sähkönsiirtoyhteyksien rakentamisesta, rakennusmateriaalien kuljettamisesta sekä voimalan osien kuljettamisesta ja pystytyksestä. Rakentaminen aiheuttaa lähiympäristöön melua ja
lisää liikennettä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset ovat
paikallisia ja kestoltaan melko lyhytaikaisia. Eniten rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia kohdistuu lähimpänä suunniteltuja tuulivoimaloita sijaitseviin lomaja asuinrakennuksiin. Rakentamisen aikaisten vaikutusten tilapäisen luonteen
vuoksi rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa.
11.5.5.2
Toiminnan aikaiset vaikutukset asumisviihtyisyyteen
Asumisviihtyisyyteen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Tuulivoimapuistojen asumisviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema-,
melu- ja varjostusvaikutukset. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin, joille vaikutusten voidaan arvioida olevan merkittäviä. Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee 87 vakituista asuinrakennusta ja 22 lomarakennusta vaihtoehdossa 2 ”Laajempi tuulivoimapuisto”. Vaihtoehdossa 1 tuulivoimaloiden lähelle sijoittuvia asuinrakennuksia ja loma-rakennuksia on vähemmän kuin vaihtoehdossa 2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
249
Maaliskuu 2014
Maisemassa tapahtuvat muutokset ovat konkreettisia vaikuttaessaan alueen lähi- ja kaukomaisemaan sekä ihmisten maisemakokemuksiin paikoin merkittävästi. Maisemavaikutukset voivat tuulivoimaloiden näkyvyydestä riippuen kohdistua laajalle alueelle. Maisemassa tapahtuvat muutokset voivat myös heikentää läheisten asuinalueiden houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Hankealue muuttuu
tuulivoimapuiston toteutuksen myötä molemmissa vaihtoehdoissa metsätalousvaltaisesta alueesta energiantuotantoalueeksi, jolloin paikallisesti maisemassa
tapahtuvat muutokset ovat alueella asuville ja liikkuville merkittäviä. Tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan on arvioitu kappaleessa 11.3.
Maisemavaikutusten arvioinnin tulosten mukaan hankealueella eniten haittaa aiheutuu voimalapaikoilla, jossa puustoa joudutaan raivaamaan. Koska voimalapaikkojen lähiympäristössä ei ole asuinrakennuksia eikä lomarakennuksia, vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen virkistyskäyttäjiin.
”Lähialueella” (etäisyys tuulivoimalasta 0-5 kilometriä) maisemavaikutukset
ovat voimakkaimmat niissä osissa, jonne voimalat näkyvät. Näkymäanalyysin
mukaan eniten voimaloita näkyy kummassakin vaihtoehdossa läheisten suoalueiden ja Stora Sandjärven ohella hankealueen länsipuolelle Metsälän ja Västervikin
viljelysaukeille,
hankealueen
koillispuolella
KärjenkoskenKankaanpäänkulman viljelyalueen itäreunalle sekä hankealueen itäpuolella
Kuokkarinkulmalle ja Tarmaankylälle. Noin 1,2 kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta sijoittuvalta Peltomaan tilalta on näköyhteys voimaloille molemmissa vaihtoehdoissa. Kyseisen tilan asukkaille tuulivoimaloiden vaikutus on
merkittävä. Myös Peuralahden tilan asukkaiden kannalta vaikutus lähentelee
merkittävää. Kallträskissä noin kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista on asutusta, josta on näköyhteys voimaloille molemmissa vaihtoehdoissa. Kyseisten alueiden asukkaille ja loma-asukkaille haittavaikutus on kohtalainen. Näiden lisäksi vaihtoehdossa 2 ”lähialueella” voimaloita näkyy Siiroonjokivarren pihapiireihin muun muassa Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alueella,
Siiroossa ja Tarmaankylässä. Siiroonjokilaaksossa Kärjenkosken, Kankaanpäänkulman ja Kivimäen alueiden asukkaille ja loma-asukkaille vaikutus on merkittävin lyhyestä etäisyydestä johtuen. Haittavaikutus vaihtelee kohtalaisesta merkittävään.
”Välialueella” (etäisyys tuulivoimalasta 5-12 kilometriä) eniten tuulivoimaloita
näkyy näkymäanalyysin mukaan molemmissa vaihtoehdoissa Suojoelle, Storsbyhyn, Metsälään ja Henriksdalin viljelyalueelle sekä muutamille suoalueille.
Tarmaalankylässä asutuksen kannalta maisemalliset haittavaikutukset ovat kohtalaisia vaihtoehdossa 2. Muilta osin vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. ”Kaukoalue”-vyöhykkeellä (etäisyys tuulivoimalasta 12-25 kilometriä) tuulivoimaloita
näkyy molemmissa vaihtoehdoissa merelle sekä todennäköisesti paikoitellen
Lapväärtin, Karijoen ja Isojokilaakson viljelyalueille. Etäisyyttä on kuitenkin niin
paljon, etteivät voimalatornit enää hallitse maisemakuvaa vaan sulautuvat taustaansa ja vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi.
Tuulivoimaloiden vaikutuksia äänimaisemaan on arvioitu kappaleessa 9.1. Tuulivoimaloiden tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttisia desibelirajoja ja melun
kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänen on todettu häiritsevän vähemmän kuin vaihtelevan melun. Vaurioita kuulossa ääni voi aiheuttaa, jos se ylittää 80 desibeliä. Pitkäaikainen altistumien melulle voi aiheuttaa
myös esimerkiksi uni- ja keskittymishäiriöitä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
250
Maaliskuu 2014
Meluvaikutukset voivat heikentää asumisviihtyisyyttä hankealueen lähiympäristön asuinalueilla. Mallinnustulosten mukaan vaihtoehdossa 1 alueella, jossa tuulivoimaloiden ääni ylittää 40 desibelin rajan, ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. Alueella, jossa äänitaso on yli 35 desibeliä, sijaitsee meluisamman voimalatyypin mallinnuksessa 17
asuinrakennusta ja yksi lomarakennus ja hiljaisemman voimalatyypin mallinnuksessa 10 asuinrakennusta ja yksi lomarakennus. Kyseinen lomarakennus sijaitsee Sandvikin asuinpiirin lounaispuolella ja mallinnuksen mukaan vuorokauden keskimääräinen melutaso on hiljaisemmalla voimalatyypillä noin 36 desibeliä ja meluisammalla voimalatyypillä mitattuna noin 37 desibeliä. Mallinnetut
melutasot ylittävät ympäristöministeriön antaman tuulivoimalamelun suunnitteluohjearvon, mutta alittavat valtioneuvoston ohjearvon.
Vaihtoehdossa 2 hankealueen eteläosan melu vastaa pitkälti vaihtoehdon 1 tilannetta. Vaihtoehdossa 2 yli 40 desibelin melualueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. 35 - 40
desibelin vyöhykkeellä sijaitsee seitsemän taajama-alueen ulkopuolelle sijoittuvaa lomarakennusta sekä 31 vakituista asuinrakennusta. Loma-rakennusten
kohdalla melu saattaa ylittää YM:n ehdottaman yöajalle annetun suunnittelun
ohjearvon (35 dB), mutta alittaa kuitenkin valtioneuvoston ohjearvon. Lomarakennukset sijoittuvat hankealueen eteläosan luoteispuolelle, hankealueen keskiosaan Kaakkoolammen rannalle ja hankealueen pohjoisosan länsipuolella Tönijärven tuntumaan. Lisäksi osa Tönijärven länsipuolella sijaitsevan virkistys- ja
matkailukohteen rakennuksista sijoittuu 35-40 desibelin vyöhykkeelle ja osa alle
35 desibelin vyöhykkeelle. Melun ohjearvojen ei kuitenkaan arvioida ylittyvän.
Tuulivoimaloiden toiminnan aikana melu lisääntyy nykytilaan nähden, mutta ottaen huomioon hankealueen nykyiset melulähteet, arvioidaan tuulivoimapuiston
muuttavan alueen äänimaisemaa nykytilasta lähinnä tyynellä säällä tuulivoimapuiston sisällä ja välittömässä läheisyydessä alueilla, joille ei kantaudu liikenteen tai metsä- ja maatalouskoneiden ääniä. On kuitenkin huomioitava, että
tuulivoimaloiden melu voidaan kokea häiritsevänä tuulipuiston lähiympäristössä,
vaikka ohjearvot eivät ylity.
Tuulivoimaloiden vaikutuksia valo-olosuhteisiin on arvioitu kappaleessa 9.2.
Tuulivoimalan lavat muodostavat kirkkaalla säällä liikkuvia varjoja, minkä asukkaat voivat havaita valon voimakkuuden äkillisenä vaihteluna, vilkkumisena tai
nopeasti vilahtavana varjona. Varjostusmallinnusten mukaan varjostus ulottuu
vaihtoehdossa 1 enimmillään noin 1,7 kilometrin etäisyydelle ja vaihtoehdossa 2
noin 1,4 kilometrin etäisyydelle tuulivoimapuistosta. Yli kahdeksan vuosittaisen
varjostustunnin vyöhykkeellä sijaitsee vaihtoehdossa 1 yksi vakituinen asuinrakennus (Peltomaan tila) sekä vaihtoehdossa 2 kolme vapaa-ajan rakennusta
Tönijärven itäpuolella ja 12 vakituista asuinrakennusta hankealueen itäpuolella.
Varjostuksen vaikutusalueelle jäävien asuin- ja lomarakennusten määrä on esitetty valo-olosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Vaikutusten arvioinnin mukaan puuston katvevaikutus huomioon ottaen hankkeen ei
arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa varjostuksen muodossa. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä asuvat ja liikkuvat ihmiset voivat kokea lapojen liikkumisen aiheuttaman varjostuksen ja välkkymisen häiritsevänä.
Tuulivoimapuiston asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat
koettuja. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten tuulivoimaloiden lähellä
asuviin ja niihin asukkaisiin, jotka kokevat maisemavaikutukset tai tuulivoimaloiden äänen ja välkkeen häiritseväksi. Asukkaat kokevat vaikutukset yksilöllisesti, mikä käy ilmi myös asukaskyselyn tuloksista. Esimerkiksi kaikki lähellä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
251
Maaliskuu 2014
asuvat eivät välttämättä arvioi hankkeen vaikutuksia kielteisiksi, mutta toisaalta
varsin kaukanakin asuvat voivat arvioida vaikutukset kielteisiksi. Asukaskyselyn
mukaan 54 % kyselyyn vastanneista arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan maisemaan ja 60 % vastanneista hiljaisuuteen kielteisesti tai erittäin kielteisesti.
Asumisviihtyisyyteen yleisesti tuulivoimapuistohankkeen arvioi vaikuttavan melko tai erittäin kielteisesti 34 % asukaskyselyyn vastanneista. Vastanneista 34 %
arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Asukaskyselyn tulosten mukaan hankealueen lähiympäristössä asuvat ja erityisesti hankealueen
pohjoisosan läheisyydessä asuvat suhtautuvat tuulivoimapuiston toteuttamiseen
kriittisesti.
11.5.5.3
Toiminnan aikaiset vaikutukset virkistyskäyttöön
Muiden metsätalousalueiden tavoin Mikonkeitaan hankealuetta voidaan käyttää
virkistykseen, ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun.
Asukaskyselyn vastaajista noin 57 % tunsi hankealueen ja oli liikkunut alueella.
Yli puolet vastaajista käyttää hankealuetta marjastukseen sekä ulkoiluun tai
lenkkeilyyn. Metsästykseen aluetta käyttää noin viidennes vastanneista.
Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöön ovat kokonaisuutena varsin vähäiset. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei
estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä. Virkistyskäyttömahdollisuudet
poistuvat rakennettavilta alueilta, mutta näiden alueiden osuus hankealueen kokonaispinta-alasta on varsin pieni. Tuulivoimapuiston toteuttaminen muuttaa
kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä ja maisemassa tapahtuvat muutokset
sekä voimaloiden ääni ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Myös mahdolliset terveysriskeihin liittyvät pelot voivat heikentää alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä. Alueen virkistyskäyttäjien ympäristö muuttuu tuulivoimarakentamisen seurauksena, mutta kokonaisuutena vaikutukset ovat vähäisiä. Asukaskyselyn vastaajista 55 % arvioi, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta hankealueen virkistyskäyttöön, mutta toisaalta vastaajista
29 % arvioi tuulivoimapuiston heikentävän ja vain 6 % parantavan hankealueen
virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Vaihtoehdossa 2, jossa hankealue on suurempi kuin vaihtoehdossa 1, vaikutukset virkistyskäyttöön kohdistuvat laajemmalle alueelle. Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuiston alueelle sijoittuu Kärjenkosken kyläseuran aktiivisessa käytössä
oleva latureitti, jota on tarkoitus parantaa lähivuosina. Lisäksi tuulivoimapuiston
vaikutuspiiriin sijoittuu vaihtoehdossa 2 hankealueen länsipuolella oleva Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys- ja matkailukohde, jonka kävijät
käyttävät Mikonkeitaan aluetta luonnossa liikkumiseen. Muilta osin vaihtoehtojen vaikutuksissa virkistyskäyttöön ei ole merkittäviä eroja.
11.5.5.4
Toiminnan aikaiset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen
Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Terveysvaikutuksia voi syntyä pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta.
Melun häiritsevyyden kokeminen ja meluherkkyys vaihtelevat yksilökohtaisesti,
jolloin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Melun lisäksi pelko ja epävarmuus tuulivoimapuiston mahdollisista terveys- ja turvallisuusriskeistä voi aiheuttaa ahdistusta hankealueella ja sen läheisyydessä asuville ihmisille.
Tuulivoimapuiston meluvaikutuksia on käsitelty kappaleessa 9.1. Samassa yhteydessä on tarkasteltu melun leviämistä asuin- ja vapaa-ajan asuntojen alueille
sekä verrattu tuulivoimapuiston aiheuttamaa melua valtioneuvoston hyväksymiin melutason ohjearvioihin sekä ympäristöministeriön suosittelemiin yöajan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
252
Maaliskuu 2014
suunnitteluarvoihin. Melumallinnuksen mukaan tuulivoimaloiden melu ei ylitä
valtioneuvoston melua koskevia ohjearvoja. Ympäristöministeriön suosittelema
yöajan suunnitteluarvo saattaa ylittyä vaihtoehdossa 1 yhden lomarakennuksen
ja vaihtoehdossa 2 seitsemän lomarakennuksen kohdalla. Toisaalta, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään, voidaan tuulivoimapuistolla silti kokea olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen tuulivoimaloiden melu- ja varjostusvaikutusten sekä
asukkaiden terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen kautta. Pelkojen
merkittävyys on sidoksissa tuulivoimapuiston laajuuteen ja rakennettavien tuulivoimaloiden määrään sekä siihen, miten lähellä asuinrakennuksia tuulivoimalat
sijaitsevat. Laajemmassa tuulivoimapuistovaihtoehdossa 2 hankealueen läheisyydessä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten määrä on suurempi, joten
myös vaikutusten kohteena olevien asukkaiden ja loma-asukkaiden määrä on
suurempi.
Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön terveellisyyteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyn avoimien vastausten perusteella erityisesti tuulivoimaloiden meluun liittyvät vaikutukset koettiin
epävarmuutta ja myös mahdollisia terveysriskejä synnyttäviksi. Asukaskyselyn
vastaajista 23 prosenttia arvioi tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset ympäristön terveellisyyteen kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi. Kyselyyn vastanneista
vain 6 % piti vaikutuksia myönteisinä ja 57 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei
tuulivoimapuiston toteuttaminen vaikuta ympäristön terveellisyyteen.
Tuulivoimaloihin ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset
turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä. Ainoastaan talviaikaan tietyissä sääoloissa
tuulivoimaloiden rakenteisiin ja lapoihin kertyvä lumi ja jää voivat irrotessaan
aiheuttaa vaaraa tuulivoimapuiston alueella liikkuville, kuten virkistyskäyttäjille.
Vaarasta ilmoitetaan tuulivoimapuiston alueella varoituskyltein. Asukkaat voivat
kuitenkin kokea tuulivoimaloiden vaikuttavan turvallisuutta heikentävästi. Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön turvallisuuteen
selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyyn vastanneista 30 % arvioi
tuulivoimapuiston vaikuttavan ympäristön turvallisuuteen kielteisesti tai erittäin
kielteisesti. Vastaajista vain 1 % arvioi hankkeen vaikutukset turvallisuuteen
myönteisiksi. 59 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta ympäristön turvallisuuteen.
11.5.5.5
Muut sosiaaliset vaikutukset
Tuulivoimapuiston rakentamisen voidaan kokea heikentävän hankealueen lähiympäristön arvostusta asuinalueena ja vapaa-ajan asuntoalueena sekä alentavan kiinteistöjen arvoa. Asukaskyselyn vastaajista 46 % arvioi, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti lähialueen kiinteistöjen
arvoihin. Asukaskyselyn vastaajista 42 % arvioi tuulivoimapuistohankkeen heikentävän alueen arvostusta asuinalueena ja 48 % arvostusta vapaa-ajan asuntoalueena. Tutkimustietoa tuulivoimapuistojen vaikutuksista alueiden arvostukseen tai kiinteistöjen arvon alenemiseen ei ole saatavilla, mutta asukkaiden kokemana vaikutuksena asia on kuitenkin merkittävä.
11.5.6 Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tuulivoimapuistosta rakennettavien sähkönsiirtoyhteyksien keskeiset sosiaaliset
vaikutukset syntyvät niiden aiheuttamista muutoksista asumisviihtyvyydessä ja
virkistyskäytössä. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti niille
alueille, joilla vakituista ja loma-asutusta sijoittuu rakennettavien voimalinjojen
välittämään läheisyyteen. Lisäksi voimajohdoista aiheutuvan magneettikentän
mahdollisia terveysvaikutuksia ihmisiin ei ole tutkimustuloksin voitu sulkea pois.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
253
Maaliskuu 2014
Sähkönsiirtovaihtoehdossa A rakennettava, noin seitsemän kilometrin pituinen
110 kilovoltin ilmajohto sijoittuu pääasiallisesti metsätalousalueelle ja sitä varten joudutaan raivaamaan johtokäytävä. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. Vaihtoehdossa A tuulivoimapuiston uuden sähkönsiirtoreitin johtoalueen läheisyyteen ei sijoitu asuin- ja lomarakennuksia, joten sähkönsiirrosta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia asumisviihtyisyyteen.
Sähkönsiirtovaihtoehdon B toteutuessa 110 kilovoltin ilmajohto sijoittuu valtaosalla matkaa olevan tai olevien voimajohtojen rinnalle samaan johtokäytävään.
Vaihtoehdoissa B neljän asuinrakennuksen keskittymä sijoittuu alle 100 metrin
etäisyydelle voimajohdosta Kärjenkoskella. Korsbäckin kylässä on viisi
asuinrakennusta voimajohtoreitin välittömässä läheisyydessä eri kohdissa.
Etäämmällä
maisemavaikutusten
arvioiinnin
yhteydessä
määritellyllä
näkemäalueella
on
melko
tiivistä
tienvarsiasutusta.
Lapväärtinjoen
Dagsmarkissa on viisi asuintaloa voimajohtoretiin välittömässä läheisyydessä
(alle 100 m). Lervikenissä/Savilahdessa voimajohtoreitin lähialueella on kaksi
asuintaloa (Fingrid Oyj 2008). Maiseman kannalta huomion arvoisia tai kriittisiä
kohtia ovat johto-osuus Korsbäckin kulttuurimaisema-alueen pellolla Dagsmarkin kylässä ja Tiukan kylän eteläpuolella. Näissä tapauksissa haittavaikutus on
kohtalainen. Muilta osin maisemavaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan
ja jäävät melko vähäisiksi. Vaihtoehdoissa B rakennettava uusi ilmajohto on pitempi (44 kilometriä) kuin vaihtoehdossa A (noin seitsemän kilometriä) ja reitin
varrelle sijoittuu vakituista ja loma-asutusta, jolloin vaikutukset asumisviihtyisyyteen ulottuvat laajemmalle alueelle. Toisaalta uusi voimajohto sijoittuu pääosin tulevan 400 kV voimajohdon rinnalle samaan johtokäytävään, jolloin voimajohdosta ei aiheudu uusia vaikutuksia. Voimajohto kuitenkin voimistaa olemassa olevan johdon haitallisia vaikutuksia.
Säteilyturvakeskuksen (STUK 2013) suosittelee mahdollisten terveysriskien välttämiseksi, että voimajohdon kuormituksen ja rakenteen tarkempaa arviointia
tapauksissa, joissa asuinrakennuksia tai muita lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettuja tiloja sijoittuu alle 40 m etäisyydelle 110 kV voimajohdosta. Voimajohtoreitin B varrella alle 100 metrin etäisyydellä sijaitsee 18 asuinrakennusta.
Näitä tulisi huomioida jatkosuunnittelussa siten, ettei voimajohtoa sijoiteta 40 m
lähemmäs asuinrakennuksia.
Voimajohto ei estä alueen virkistyskäyttöä, joten siitä ei aiheudu merkittäviä
haittoja ulkoilijoille, marjastajille, luontoharrastajille tai muille luonnossa liikkuville. Johtoalueella liikkuvat voivat kuitenkin kokea voimajohdon heikentävän
alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä lähinnä maisemassa tapahtuvien muutosten sekä mahdollisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen seurauksena. Toisaalta voimajohto voi myös lisätä virkistysmahdollisuuksia tarjoamalla esimerkiksi ulkoilijoille uusia kulkureittejä, metsästäjille uusia passipaikkoja ja suunnistajille maamerkkejä suunnistamista helpottamaan. Koska hankealueelle suunniteltu uusi sähkönsiirtoreitti on lyhyt ja johtoaukean vaatima maaala pieni, sähkönsiirron vaikutukset hankealueen virkistyskäyttöön ovat vähäiset.
11.5.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan. Myös alueen maisema ja maankäyttö palautuvat hitaasti ennalleen ja sekä myönteiset että haitallisiksi koetut vaikutukset poistuvat vähitellen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
254
Maaliskuu 2014
11.5.8 0-vaihtoehdon vaikutukset
Vaihtoehdossa 0 tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta ja vastaava energiamäärä tuotetaan muulla tavalla. Jos hanketta ei toteuteta, sekä kielteiset että myönteiset vaikutukset jäävät toteutumatta. Hankkeeseen liitetyt uhkakuvat (asuinympäristön muutos, vaikutus virkistyskäyttöön, vaikutus luontoon) samoin kuin
toiveet ja odotukset (taloudelliset hyödyt maanomistajille ja kunnille, tuulivoiman lisääminen) jäävät toteutumatta. Hankealueiden virkistys- ja muu käyttö
voi jatkua entisellään.
11.5.9 Vaikutusten lieventäminen
Tuulivoimapuiston ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia on mahdollista lieventää tiedottamalla avoimesti hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnittelusta
lähialueen asukkaille ja vapaa-ajan asuntojen omistajille. Tiedottamisella voidaan lieventää myös tuulivoimapuiston aiheuttamia huolia, pelkoja ja epävarmuutta. Erityisesti rakentamisen aikana tiedottamisen merkitys korostuu, jotta
asukkaat ovat tietoisia sekä liikenteen ajoittumisesta että rakentamisen häiriöiden kestoajasta.
Ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon asukkaiden, loma-asukkaiden, maanomistajien ja
metsästysseurojen näkemykset siitä, mihin tuulivoimalaitokset ja voimalinjat
olisi hyvä sijoittaa ja mitkä alueet tulisi jättää rakentamatta. Jatkosuunnittelussa
pyritään ympäristön kannalta hyväksyttäviin ja yleiseen etuun sovitettuihin, taloudellisesti järkeviin ratkaisuihin.
Hankealueen ja sen lähiympäristön luonnon toiminnan häiriöttömyyden varmistamiseksi seurantamittausten tekeminen säännöllisin väliajoin tuottaa tutkittua
tietoa tuulivoimapuiston vaikutuksista hankealueella ja sen lähiympäristössä ja
vähentää aiheeseen liittyviä pelkoja. Myös asukkaiden ja loma-asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston suunnittelun, rakentamisen ja toiminnan aikaisista
kokemuksista tulisi selvittää tuulivoimapuiston käyttöönoton jälkeen.
11.5.10
Arvioinnin epävarmuustekijät
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat moniulotteisia ja erityisesti koettujen vaikutuksien arviointi on haastavaa, koska vaikutuksien kokeminen on subjektiivista. Eri henkilöt kokevat vaikutukset eri tavoin ja myös hankealueen merkitys
asukkaiden elinympäristössä on erilainen. Tästä johtuen yleistävään vaikutusten
arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Tehdyn asukaskyselyn avulla on saatu esille, millaisia näkemyksiä lähialueen asukkailla ja loma-asuntojen omistajilla on
tuulivoimapuiston vaikutuksista.
Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi vaikutusarviointien tulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan.
Arvioinnin ajankohta vaikuttaa myös vaikutusten kokemiseen. Suunnitteluvaiheessa tuulivoimapuiston synnyttämät muutokset elinympäristössä ovat vielä
epäselviä, eikä tuulivoimaloista ole välttämättä aikaisempaa vertailevaa kokemusta. Esimerkiksi tuulivoimaloista aiheutuva ääni voi olla monille asukkaille
vieras ja vaikeasti arvioitavissa.
Koska hankkeen ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja niiden arviointi perustuvat
pääosin hankkeen muihin vaikutuksiin ja vaikutusarviointeihin, myös niiden
epävarmuustekijät vaikuttavat ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
255
Maaliskuu 2014
11.5.11
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu
• Tuulivoimapuisto vaikuttaa hankealueella ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten ympäristöön ja asumisviihtyisyyteen pääosin maisema-, melu- ja varjostusvaikutusten kautta. Vaihtoehdossa 2, jossa hankealue on laajempi, ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävämmät ja vaikutusten kohteena
olevien vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden määrä on suurempi kuin suppeammassa vaihtoehdossa 1.
• Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä jatkossakaan, mutta tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, lapojen liike
ja varjostus voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä.
• Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisen terveyden kannalta vaarallisia päästöjä.
Ympäristöministeriön suosittelema yöajan suunnitteluarvo saattaa ylittyä
vaihtoehdossa 1 yhden lomarakennuksen ja vaihtoehdossa 2 seitsemän lomarakennuksen kohdalla. Valtioneuvoston melun ohjearvot eivät kuitenkaan
ylity.
• Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset
turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tästä huolimatta asukkaat voivat kokea tuulivoimapuiston heikentävän turvallisuutta hankealueella ja lisäävän pelkoa
hankealueella liikkuvien keskuudessa.
• Hankealueelle rakennettava uusi ilmajohto sijoittuu pääasiallisesti metsätalousalueelle. Johtoalueen läheisyyteen ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia, joten sähkönsiirrosta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Vaihtoehdossa B hankealueelta Kristiinankaupungin keskustan
pohjoispuolelle rakennettava uusi ilmajohto sijoittuu tulevan 400 kV voimajohdon rinnalle samaan johtokäytävään. Uusi voimajohto voimistaa voimajohdon haitallisia vaikutuksia reitin varrella asuvien vakituisten ja lomaasukkaiden keskuudessa.
11.6 Vaikutukset elinkeinotoimintaan
11.6.1 Vaikutusmekanismit
Tuulivoimapuiston vaikutus elinkeinoihin kohdentuu paikallisesti maa- ja metsätalouteen sekä hankealueella toteutettavaan muuhun toimintaan kuten maaainesten ottoon. Aluetalouden näkökulmasta tuulivoimapuiston toteuttaminen
vaikuttaa monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Työllisyysvaikutukset ulottuvat monelle eri sektorille. Tuulivoimapuisto työllistää
etenkin rakentamisvaiheessa, mutta myös käytön aikana kunnossapito- ja huoltotöiden kautta. Työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta
tuulivoimapuisto lisää myös kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja.
11.6.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Hankkeen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on arvioitu asiantuntija-arviona olemassa olevien lähtötietojen ja arviointiprosessin aikana kerättyjen tietojen perusteella. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty tietoja hankkeen vaikutusalueen
taloudesta, työllisyydestä ja elinkeinoista sekä muiden vaikutusten arvioinnin
yhteydessä tuotettuja tietoja. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty myös YVAprosessin aikana saatuja lausuntoja ja mielipiteitä sekä vakituisille ja lomaasukkaille suunnatun asukaskyselyn tuloksia. Asukaskyselyn tulokset on esitetty
kappaleessa 11.5.4.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
256
Maaliskuu 2014
11.6.3 Nykytila
Isojoella oli vuoden 2011 lopussa 807 työpaikkaa. Isojoen työpaikoista 49,9 %
oli palvelualoilla, 24,6 % maa-, metsä- ja kalataloudessa, 16,2 % teollisuudessa
ja 5,5 % rakennusalalla. Kristiinankaupungissa oli vuoden 2011 lopussa 2 661
työpaikkaa. Kristiinankaupungin työpaikoista 68,1 % oli palvelualoilla, 13,2 %
maa-, metsä- ja kalataloudessa, 9,2 % teollisuudessa ja 5,6 % rakennusalalla.
Valtaosa työpaikoista sijoittuu kuntien keskustaajamiin. Maa- ja metsätalouden
merkitys tulonlähteenä on sekä Isojoella että Kristiinankaupungissa huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset) oli Isojoella ja Kristiinankaupungissa molemmissa 91 % vuonna
2011. Työttömien osuus työvoimasta oli Isojoella 8 % ja Kristiinankaupungissa
7 % vuonna 2011 (Tilastokeskus 2014).
Taulukko 11.9. Työpaikkamäärä ja työpaikkarakenne 31.12.2011 (Tilastokeskus 2014).
Työpaikat 2010 Isojoki Kristiinan‐
Koko maa kaupunki Maa‐, metsä‐ ja kalatalous 24,9 % 13,2 % 3,5 % Kaivostoiminta; Sähkö‐, kaasu‐ ja lämpöhuolto; Vesi‐, viemäri‐ ja jätehuolto 0,6 % 2,4 % 1,2 % Teollisuus 16,2 % 9,2 % 14,2 % Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Työpaikat yhteensä 5,5 % 49,9 %
2,9 %
807
5,6 % 68,1 % 1,5% 2 661 6,6 % 73,1 %
1,3 %
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston hankealueella harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta merkittävin on metsätalous. Hankealueen koillisosa on Etelä-Pohjanmaan
maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantovyöhykkeenä, mutta hankealueelle
tai sen läheisyyteen ei ole tämän hetken tietojen mukaan suunnitteilla turvetuotantoa. Hankealueen eteläosassa sijaitseva Stormossbergetin alue on Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu kalliokiviaineksen ottamisalueeksi, mutta
kalliokiviaineksen ottamiselle ei ole tällä hetkellä suunnitelmia.
Hankealueelle ei sijoitu merkittäviä pelto- tai muita maatalousalueita, joten
maatalouden osuus hankealueen elinkeinotoiminnasta on vähäinen. Lähimmät
viljelykäytössä olevat peltoalueet sijaitsevat Korpelankylän alueella hankealueen
pohjoisosan itäreunalla ja sen tuntumassa. Muita maatalousalueita sijoittuu Kärjenjoen jokilaaksoon sekä pienialaisia peltoalueita mm. Peltomaan, Märralidenin
ja Storbäckenin alueille.
Hankealueen koillisosassa, Arkkukallion alueella on pohjois-eteläsuunnassa kulkeva 220 kV suurjännitelinja, jota ollaan lähitulevaisuudessa korvaamassa 400
kV voimajohdolla. Hankealuetta risteää lisäksi 20 kV voimajohtoja Tönijärven
eteläpuolella, hankealueen kapeimmassa kohdassa sekä hankealueen eteläisimmässä kärjessä.
Sähkönsiirtovaihtoehdossa B rakennettava uusi 110 kV ilmajohto sijoittuu nykyisten suurjännitelinjojen kanssa samalle johtoalueelle, joka kulkee pääosin
maa- ja metsätalousvaltaisessa ympäristössä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
257
Maaliskuu 2014
11.6.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset elinkeinotoimintaan
Tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, joten myös tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin metsätalouden harjoittamiseen. Tuulivoimapuistohankkeen toteutuksen myötä tuulivoimaloiden ja rakennettavan tiestön alueilla oleva metsäpinta-ala poistuu metsätalouden käytöstä. Edellä mainituilla alueilla metsätalouden harjoittaminen estyy
tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Muualla hankealueella voidaan harjoittaa maa- ja metsätaloutta kuten ennenkin. Vaihtoehdossa 2 hankealue on laajempi, joten myös metsätalouden käytöstä poistuva maa-ala on suurempi ja sitä kautta myös vaikutukset metsätalouden harjoittamiseen suuremmat kuin vaihtoehdossa 1.
Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen myötä metsätalouden käytöstä poistuvat pinta-alat on kuvattu maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä kappaleessa 11.1.4.
Vaihtoehdon 2 mukaisen hankealueen pohjoisosan länsipuolella on Pohjanmaan
maakuntakaavaan merkitty virkistys- ja matkailukohde, jossa toimii matkailualan yritys. Yritys järjestää asiakkailleen ohjelmapalveluita muun muassa Mikonkeitaan alueella. Vaihtoehdon 2 mukaisen tuulivoimapuiston toteuttaminen
voi jossain määrin haitata yrityksen asiakkaiden viihtyvyyttä ja sitä kautta välillisesti myös yrityksen toimintaedellytyksiä. Toisaalta tuulivoimapuiston rakennus- ja huoltotiet voivat helpottaa liikkumista alueella. Muilta osin elinkeinojen
harjoittamiseen kohdistuvien vaikutukset osalta vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja.
Asukaskyselyyn vastanneista 40 % arvioi, ettei tuulivoimapuistohankkeella ole
vaikutusta metsätalouden harjoittamiseen. Vastaajista 32 % oli sitä mieltä, että
tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 13 % sitä
mieltä, että hanke vaikuttaa myönteisesti tai erittäin myönteisesti metsätalouden harjoittamiseen. Maatalouden harjoittamiseen tuulivoimapuistohankkeella ei
67 prosentin mielestä ole vaikutusta. Vastaajista 13 % oli sitä mieltä, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 5 % sitä mieltä,
että hanke vaikuttaa myönteisesti tai erittäin myönteisesti maatalouden harjoittamiseen.
Kyselyssä pyydettiin arvioimaan tuulivoimapuiston vaikutuksia myös eri toimijoiden näkökulmasta. Vaikutukset maatalousyrittäjille arvioi myönteisiksi tai
erittäin myönteisiksi 20 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi 10
% vastanneista. 53 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia maatalousyrittäjille. Vaikutukset metsänomistajille arvioi myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi 27
% vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi 35 % vastanneista. 22 %
arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia metsänomistajille. Vaikutukset muille
alueella toimiville elinkeinonharjoittajille arvioi myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi 26 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi 13 % vastanneista.
43 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia muille alueella toimiville elinkeinonharjoittajille.
Avoimissa vastauksissa merkittävänä tuulivoimapuistohankkeen hyötynä vastaajat mainitsivat työpaikkojen lisääntymisen ja sen kautta syntyvät muut aluetalouden hyödyt.
11.6.5 Tuulivoimapuiston työllisyys- ja aluetalousvaikutukset
Tuulivoimapuisto vaikuttaa toteutuessaan monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaiku-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
258
Maaliskuu 2014
tukset syntyvät rakentamisen aikana. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa
työtilaisuuksia tarjoutuu mm. raivaus-, maanrakennus- ja perustustöissä sekä
työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa. Tällaisia
ovat esimerkiksi majoitus-, ravitsemus-, kauppa- ja virkistyspalvelut sekä vartiointi ja kuljetukset. Toimintavaiheessa tuulivoimapuisto tarjoaa töitä suoraan
huolto- ja kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluissa sekä vähittäiskaupassa. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin rakentaminen.
Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa välittömiin työllisyysvaikutuksiin sekä välillisiin työllisyysvaikutuksiin, jotka aiheutuvat välituotepanosten tuotannon ja kerrannaisvaikutuksien myötä. Etenkin rakentamisvaiheessa käytetään myös runsaasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja. Näitä ovat muun
muassa koneet ja laitteet, rakennusmateriaalit sekä kuljetus-, huolto ja muut
palvelut. Osa rakentamisvaiheen työstä tehdään alueella lyhytaikaisesti oleskelevan työvoiman toimesta, mikä ei vaikuta lähialueen työllisyyteen.
Suomessa tuulivoimarakentamisen hankkeen sijaintialueelle kohdistuvia työllisyysvaikutuksia ei ole juurikaan arvioitu tai selvitetty. Arviointiin liittyy myös
epävarmuutta, koska tuulivoimapuistorakentamisen alueelliset työllisyysvaikutukset ovat vahvasti sidoksissa hankkeen investointi- ja rakentamisvaiheessa
tehtäviin hankinta-, urakka- ja muihin päätöksiin.
Teknologiateollisuus ry:n arvioiden mukaan tuulivoima-alan työpaikat syntyvät
jatkossakin pääosin teknologiateollisuuteen. Yhdistyksen arvioiden mukaan 100
MW:n tuulivoimapuistosta syntyvä Suomeen kohdistuva työllisyysvaikutus rakentamisen ja 20 vuoden käytön aikana olisi 1 180 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutus kohdistuu projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin (10 htv), infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen (70 htv), voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, komponentteihin ja järjestelmiin (300 htv) sekä voimaloiden elinkaaren käyttö- ja kunnossapitoon (800 htv) (Teknologiateollisuus ry
2009)
Teknologiateollisuus ry:n ja tuulivoimapuiston kokonaistehoa koskevaan arvioon
perustuen Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeen Suomeen kohdistuvan työllisyysvaikutuksen voidaan karkealla tasolla arvioida olevan tuulivoimapuiston kokonaistehosta riippuen 590 - 1 180 henkilötyövuotta. Arvioiduista työllisyysvaikutuksista vain osa kohdistuu tuulivoimapuiston sijaintikuntiin ja lähiseudulle.
Sijaintikuntiin ja lähiseudulle kohdistuvia työllisyysvaikutuksia voidaan karkealla
tasolla arvioida muualla tehtyjen selvitysten pohjalta.
Esimerkiksi Muonion Mielmukkavaaran (10-15 tuulivoimalaa) tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä arvioitiin panos-tuotosmalleihin, työllisyyskertoimiin ja
olemassa oleviin selvityksiin perustuen, että hankkeen synnyttämistä työllisyysvaikutuksista rakentamisvaiheessa noin 10 prosenttia ja toimintavaiheessa noin
20 prosenttia kohdistuu lähiseudulle (Metsähallitus Laatumaa 2010). Rakennusvaiheessa sijaintikuntaan ja seudulle kohdistuvien vaikutusten on arvioitu olevan eri tuulivoimapuistohankkeissa 24-50 % hankkeen työllisyysvaikutuksesta
(Empower 2012).
Mikäli oletetaan, että rakennusvaiheen työllisyysvaikutuksesta noin 50 % ja
toimintavaiheen työllisyysvaikutuksista noin 20 % kohdistuisi Mikonkeitaan tuulivoimapuiston lähiseudulle, olisi sijaintikuntiin ja seudulle kohdistuva työllisyysvaikutus 175 - 280 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 1 ja 210 - 350 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 2 (Taulukko 11.10).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
259
Maaliskuu 2014
Taulukko 11.10. Tuulivoimapuiston työllisyysvaikutus.
Työllisyysvaikutus, htv Vaihtoehto 1: Suppeampi tuulivoimapuisto (19 voimalaa), kokonaisteho 50‐80 MW Työllisyysvaikutus Suomessa yhteensä Vaihtoehto 2: Laajempi tuulivoimapuisto (26 voimalaa), kokonaisteho 60‐100 MW 590 ‐ 945 705 ‐ 1 180 -
projektikehitys ja asiantuntijapalvelut 5 – 10 5 ‐ 10 -
infran rakentaminen ja asentaminen 35 – 55 40 ‐ 70 -
voimaloiden valmistus, materiaalit yms. -
voimaloiden käyttö ja kunnossapito 150 – 240 400 – 640
180 ‐ 300 480 ‐ 800
210 ‐ 350
110 ‐ 190
100 ‐ 160
Työllisyysvaikutus sijaintikunnissa / seudulla
-
rakentamisvaihe (50 %) 175 ‐ 280
95 ‐ 150
-
toimintavaihe (20 %) 80 ‐ 130
Työllisyyden ja yritystoiminnan kasvun kautta tuulivoimapuistohankkeen toteuttaminen lisää seudun kuntien kunnallis- ja yhteisöverotuloja sekä sijaintikuntien
kiinteistöverotuloa.
11.6.6 Sähkönsiirron vaikutukset elinkeinotoimintaan
Sähkösiirtoon tarvittavan voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maataloudelle aiheutuu haittoja pelloilla
olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla.
Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä
saatavan tuoton. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsäalueita,
mikä vaikeuttaa peltojen käyttöä ja metsän hoitoa. Metsäalueilla haitta on pysyvä, koska voimajohtoalueella ei voi kasvattaa metsää joulukuusia lukuun ottamatta.
Tarkemmin sähkönsiirron reittivaihtoehtojen pinta-alamuutokset on kuvattu
maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten yhteydessä kappaleessa 11.1.4.
11.6.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja maa-alue vapautuu maanomistajien käyttöön. Metsätalouden käytöstä poistuneet maa-alueet
palautuvat metsätalouden käyttöön. Voimajohto saatetaan kuitenkin jättää täydentämään paikallista sähköverkkoa ja parantamaan sähkönjakelua.
11.6.8 0-vaihtoehdon vaikutukset
Vaihtoehdossa 0 tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta ja vastaava energiamäärä tuotetaan muulla tavalla. Alueen nykyinen maankäyttö ei muutu ja elinkeinojen harjoittaminen voi jatkua entisellään. Myös hankkeen positiiviset vaikutukset
työllisyyteen ja aluetalouteen jäävät toteutumatta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
260
Maaliskuu 2014
11.6.9 Vaikutusten lieventäminen
Tuulivoimapuistohankkeen haitallisia vaikutuksia on mahdollista lieventää tiedottamalla avoimesti hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnittelusta lähialueen
elinkeinonharjoittajia. Erityisesti rakentamisen aikana tiedottamisen merkitys
korostuu, jotta paikalliset yrittäjät ovat tietoisia sekä liikenteen ajoittumisesta
että rakentamisen häiriöiden kestoajasta.
Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ottamalla mahdollisuuksien mukaan
huomioon maan- ja metsänomistajien näkemykset siitä, mihin tuulivoimalaitokset ja voimalinjat olisi hyvä sijoittaa ja mitkä alueet tulisi jättää rakentamatta.
Sähkönsiirtoon tarvittavan voimajohdon maanviljelylle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää käyttämällä peltojen suorilla johto-osuuksilla ilman tukivaijereita
seisovaa pylvästyyppiä, joka vaikeuttaa harustettua pylvästyyppiä vähemmän
maatalouskoneiden liikkumista. Maa- ja metsätalousyrittäjille aiheutuvia haittoja
voidaan vähentää myös sijoittamalla uudet voimajohdot maakaapeliin ja/tai
olemassa oleviin johtoalueisiin.
11.6.10
Arvioinnin epävarmuustekijät
Tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset elinkeinoihin ja niiden arviointi ovat sidoksissa hankkeen muihin, erityisesti maankäyttöön kohdistuviin, vaikutuksiin
ja vaikutusarviointeihin, joten myös niiden epävarmuustekijät vaikuttavat elinkeinoihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin.
Hankkeen lähiseudulle kohdistuvien työllisyysvaikutusten suuruuteen vaikuttaa
oleellisesti se, miten seudun yritykset pystyvät tarjoamaan tuotteitaan ja palvelujaan tuulivoimapuiston rakentamiseen sekä käyttöön ja kunnossapitoon. Lähiseudun yritystoiminnan kehittyminen on sidoksissa moniin yhteiskunnallisiin
muutostekijöihin, joiden arviointi pitkällä tähtäimellä on vaikeaa.
11.6.11
Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu

Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana, mutta työllisyysvaikutukset ovat kohtalaisia myös tuulivoimapuiston toiminnan aikana; tuulivoimapuiston sijaintikuntiin ja seudulle kohdistuvat työllisyysvaikutukset ovat 175 - 280 henkilötyövuotta vaihtoehdossa
1 ja 210 - 350 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 2.

Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä nykyisin metsätalouskäytössä olevaa
maata poistuu vähäisessä määrin metsätalouden käytöstä. Tuulivoimapuiston
toteuttamisella ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia metsätalouden harjoittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen hankealueella tai sen lähialueella.

Sähkönsiirtoon tarvittavan voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan
kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maataloudelle aiheutuu haittoja
pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla.
Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä saatavan tuoton. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsäalueita, mikä vaikeuttaa peltojen käyttöä ja metsän hoitoa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
261
Maaliskuu 2014
12 MUUT VAIKUTUKSET
12.1 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen
Finavia on tuottanut paikkatietoaineiston (http://www.finavia.fi/ tietoafinaviasta/lentoesteet /esteeton-ilmatila), jossa on määritetty suurin sallittu rakenteiden
korkeus merenpinnasta eri osissa maata. Aineisto sisältää monia erityyppisiä rakenteiden korkeutta rajoittavia tekijöitä, jotka perustuvat erilaisiin lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta koskeviin määräyksiin.
Tuulivoimalat voivat aiheuttaa turvallisuusriskin lentoliikenteelle, mikäli ne sijoittuvat lentoasemien tai muiden lentopaikkojen korkeusrajoitusalueelle.
Tuulivoimapuisto voi aiheuttaa riskejä lentoliikenteelle, mikäli se sijaitsee lähellä
lentokenttää. Mikonkeidasta lähimmät lentokentät ovat Porin lentokenttä noin
60 kilometriä hankealueesta etelään, Seinäjoen lentokenttä noin 90 kilometriä
koilliseen ja Vaasan lentokenttä noin 100 kilometriä pohjoiseen. Hankealue ei sijaitse lentoaseman ympärillä olevalla esterajoituspinnalla eikä Finavian korkeusrajoitusalueella. Lähimmät minimisektorikorkeusalueet sijaitsevat noin yhdeksän
kilometrin etäisyydellä hankealueen eteläpuolella ja noin 32 kilometrien etäisyydeällä hankealueen koillispuolella. Näillä alueilla suurin sallittu huipun korkeus
on 370 metriä (N60) (Finavia 2013).
Finavian paikkatietoaineistossa Mikonkeitaan hanke sijoittuu siis alueelle, jolle ei
kohdistu minkäänlaisia rakenteiden korkeutta rajoittavia tekijöitä. Näin ollen
lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta koskevat määräykset eivät rajoita
hankkeen toteuttamista eivätkä voimaloiden korkeutta, lukumäärää tai sijoittelua. Tuulivoimapuisto on kuitenkin varustettava lentoestevaloin. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Lentoestelupaa haetaan vasta lopulliseen toteutussuunnitelmaan kaavan valmistumisen jälkeen. Lentoestevalaistusvaatimuksia on käsitelty kappaleessa 5.2.4. Alueella toimivat tuulivoimakehittäjät
neuvottelevat Finavian ja ilmailuviranomaisten kanssa mahdollisuudesta lieventää valaistusvaatimuksia. Lisäksi valojen oikealla suuntaamisella minimoidaan
aiheutuva visuaalinen haitta.
12.2 Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan
Tuulivoimapuistosta saattaa aiheutua vaikutuksia tutkille. Vaikutusten suuruus
riippuu voimaloiden sijainnista ja geometriasta suhteessa ilma- ja merivalvontatutkiin. Hankkeesta vastaava on pyytänyt jaa saanut puolustusvoimilta lausunnon hankkeen vaikutuksista puolustusvoimien eri toimintoihin. Pääesikunnan
mukaan suunnitelluilla voimaloilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia
puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja
järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Näin ollen puolustusvoimat ei vastusta tuulivoimaloiden rakentamista Mikonkeitaan hankealueelle.
12.3 Vaikutukset säätutkiin
Ilmatieteen laitoksen ohjeiden mukaan useamman voimalan tuulivoimahankkeissa suojaetäisyys säätutkiin tulee olla vähintään 20 kilometriä. Mikonkeitaan
tuulivoimapuiston lähimpänä sijaitseva säätutka sijaitsee Ikaalisissa yli 60 kilometrin etäisyydellä. Näin ollen säätutkiin liittyvät ohjeet eivät rajoita hankkeen
toteuttamista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
262
Maaliskuu 2014
12.4 Vaikutukset viestintäyhteyksiin
Teleoperaattoreiden radiolinkkiyhteyksiä käytetään matkapuhelin- ja tiedonsiirtoyhteyksien välittämisessä. Linkkijänne muodostuu lähettimen ja vastaanottimen välille. Mikäli tuulivoimala on lähettimen ja vastaanottimen välissä, voi
linkki katketa ja tiedonsiirto häiriintyä.
Radiolinkkiluvat Suomessa myöntää viestintävirasto Ficora, jolla on tarkat tiedot
kaikista linkkiyhteyksistä. Hankkeessa on pyydetty Ficoralta lausunto mahdollisia häiriövaikutuksia koskien.
Tuulivoimaloiden on joissain tapauksissa todettu aiheuttavan häiriötä TVsignaaliin voimaloiden lähialueilla. Häiriöiden esiintyminen riippuu mm. voimaloiden sijainnista suhteessa lähetinmastoon ja TV-vastaanottimiin, lähettimen
signaalin voimakkuudesta ja suuntauksesta, sekä maastonmuodoista ja muista
mahdollisista esteistä lähettimen ja vastaanottimen välillä. Digitaalisissa lähetyksissä häiriöitä on esiintynyt vähemmän kuin analogisissa.
Valtakunnallisista lähetys- ja siirtoverkoista sekä radio- ja televisioasemista vastaavalta Digita Oy:ltä on 8.1.2014 saatu lausunto Mikonkeitaan hankkeen mahdollisista vaikutuksista TV-signaaliin. Lausunnon mukaan antenniTV-vastaanotto
tapahtuu suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä Pyhävuoren pääasemalta. Lausunnossa esitetyn arvion mukaan on hyvin todennäköistä, että Mikonkeitaan tuulivoimalat aiheuttavat häiriötä antenni-TV-vastaanottoon välittömästi
hankealueen eteläpuolelle, Honkajärven kylän ympäristöön, sijoittuvalla alueella, jolla asuu noin 75 asukasta. Tuulivoimalat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä.
Mikäli häiriövaikutuksia on odotettavissa, voidaan suunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla välttää ongelmat. Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi voimaloiden sijoittelun pienimuotoiset muutokset tai muutosinvestoinnit linkkiyhteyksien rakenteissa.
12.5 Lentoestevalojen vaikutukset
Kaikki yli 30 metriä korkeat rakenteet tulee merkitä lentoestevalolla Finavian
lentoestelausunnon ja Trafin lentoesteluvan määräämällä tavalla. Rakennettavan tuulivoimalan korkeus määrittää sen, millaisella valolla lentoeste tulee varustaa. Lentoestevalovaatimuksia on käsitelty hankekuvauksen yhteydessä kappaleessa 5.2.4.
Lentoestevalot sijoitetaan tornin huipulle ja niiden tulee näkyä joka suuntaan.
Maan tasosta valot havaitaan niillä alueilla, jonne tuulivoimalan tornin korkein
kohta näkyy, pääosin yöaikana. Näin ollen näkyvyys alueen voidaan arvioida
olevan lähes yhtä laaja kuin tuulivoimaloilla. Lentoestevalojen vaikutukset ovat
merkittävimpiä kirkkaalla säällä pimeään aikaan, jolloin valot näkyvät parhaiten.
Vaikutukset kohdistuvat pääosin maisemaan ja paikalliset asukkaat saattavat
kokea valot häiritsevinä, etenkin tuulivoimapuiston käytön alkaessa. Sumuisella
tai utuisella säällä vaikutukset ovat huomattavasti vähäisempiä, koska valot
ovat heikosti havaittavissa. Lentoestevalojen vaikutuksia on arvioitu valoolosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä kappaleessa 9.2.7
sekä maisemavaikutuksia käsittelevässä kappaleessa 11.3.
Suuritehoisten valkoisten valojen on todettu houkuttelevan tuulivoimapuistojen
alueelle hyönteisiä saalistavia lepakoita ja lintuja. Matalatehoisemmalla punaisella valolla vaikutukset ovat vähäisempiä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
263
Maaliskuu 2014
Lentoestevalaistuksen lopullinen toteutus tulee selviämään lentoestelupahakemuksen käsittelyn yhteydessä, mikäli hanke toteutetaan.
13 TUULIVOIMAPUISTON KÄYTÖSTÄ POISTAMISEN VAIKUTUKSET JA VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN
Tuulivoimapuiston tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Tämän jälkeen tuulivoimalat voidaan vaihtaa uusiin ja tuulivoimapuisto peruskorjata tai vaihtoehtoisesti poistaa puisto kokonaan käytöstä.
Tuulivoimapuiston purku ja ympäristön ennallistaminen käsittävät pääosin samoja työvaiheita kuin rakentaminen. Toiminnan päätyttyä tuulivoimaloiden rakenteet puretaan lukuun ottamatta perustuksia, jotka voidaan jättää paikoilleen.
Voimajohdon rakenteet voidaan tarpeen mukaan purkaa tai jättää paikalleen.
Rakennetulla ilmajohdolla voidaan esimerkiksi täydentää paikallista sähköverkkoa ja parantaa sähkönjakelua sen hetkisen tilanteen mukaisesti. Käytetyistä
materiaaleista valtaosa voidaan kierrättää kokonaan. Syvälle maahan upotettujen maakaapeleiden ympäristövaikutukset jäävät vähäisemmiksi, mikäli ne jätetään purkamatta. Kaapelien materiaalit on valittu niin, ettei niistä vapaudu haitta-aineita maaperään.
Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen aiheuttaa samanlaisia ympäristövaikutuksia kuin hankkeen rakentamisvaihe. Purkutöistä aiheutuu lyhytaikaisia ja
paikallisia meluvaikutuksia ja purkumateriaalien poiskuljettamisesta syntyy jonkin verran liikennettä. Koska perustukset ja kaapelit jätetään maahan, tarvitaan
kuljetuksia vähemmän kuin rakennusvaiheessa. Myönteisenä vaikutuksena on
purkutöiden työllistävä vaikutus, joka välillisesti myös tukee aluetaloutta. Hankkeen päätyttyä maa-alueet vapautuvat kokonaan muuhun käyttöön, esim. takaisin metsätalouden käyttöön.
Tuulivoimapuiston purkaminen aiheuttaa maisemakuvassa muutoksen, kun tuulivoimalaryhmä häviää maisemasta. Kaukomaiseman kannalta paikalleen jätettävillä perustuksilla ei ole merkitystä. Lähimaisemassa perustukset saattavat herättää ihmetystä. Ne sijoittuvat kuitenkin pääsääntöisesti suljettuun maisematilaan metsämaastoon, joten maisemallinen haittavaikutus jää vähäiseksi. Maisema palautuu toiminnan päätyttyä vähitellen pitkälti samaan tilaan, joka on vallinnut ennen tuulivoimapuiston rakentamista, mikäli ympäristössä ei ole tapahtunut muita merkittäviä muutoksia tuulivoimapuiston toiminnan aikana.
Tuulivoimaloiden ja voimalinjojen purkamisen jälkeen rakennusalueille ja johtoaukealle syntyy normaalien sukkessiovaiheiden jälkeen puustoa ja alueet voivat
kehittyä kohti tavanomaista talousmetsää kuten tavallisen päätehakkuun jälkeen. Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkamisesta eläimistölle aiheutuva häiriö on kestoltaan lyhytaikaista eikä se ulotu kovin laajalle. Purkutöiden aiheuttama väliaikainen häiriö saattaa karkottaa eläimiä, mukaan lukien riistaa,
alueelta. Muuttolinnustolle tai alueiden läheisyydessä lepäileville linnuille aiheutuu purkamistöistä aiheutuva häiriötä vain jos voimajohdon purkaminen ajoitetaan lintujen muuttokaudelle. Hankealueen pesimälinnusto ei välttämättä palaudu aivan vastaavaan tilaan kuin se oli ennen tuulivoimapuiston rakentamista,
koska linnustoon vaikuttavat useat luonnolliset ja ihmisen toimista aiheutuvat
tekijät, kuten ilmastonmuutos, metsien käsittely paikallisesti ja alueellisesti sekä
lintukantojen yleinen kehitys.
Tuulivoimapuiston tuotannon lopettaminen vaikuttaa myös suoraan Suomessa
tuulivoimalla tuotettavan energian määrään, ellei vastaavan tehoista tuulivoimapuistoa perusteta samanaikaisesti toisaalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
264
Maaliskuu 2014
14 ARVIO TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKEISTÄ
14.1 Tuulivoimaloiden ja voimajohdon turvallisuusriskit
Tuulivoimapuiston turvallisuusvaikutukset liittyvät muun muassa lapojen rikkoutumisesta ja talviaikaisesta jään irtoamisesta aiheutuviin vaaratilanteisiin suhteessa alueen muuhun käyttöön. Sen lisäksi tuulivoimapuisto voi aiheuttaa turvallisuusriskejä lentoliikenteelle. Tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakentamiseen ei liity merkittäviä riskejä, kunhan työssä noudatetaan turvallisuusmääräyksien mukaisia työmenetelmiä.
Riskien arvioinnissa on hyödynnetty aikaisempia kokemuksia tuulivoimapuistohankkeista. Arvioinnin epävarmuustekijät liittyvät tuulivoimapuistoihin liittyvien
kokemusperäisten tietojen niukkuuteen.
14.1.1 Talviaikainen jään muodostuminen
Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä
lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva
jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista
irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle.
Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään
erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän
ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta
on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että
alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Alueelle tulee
varoituskylttejä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä
että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun
muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M 3735-09) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat ”häviävän pienet”. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan
EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on.
Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka
ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi.
14.1.2 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille
Tuulivoimapuiston kaikki voimalat ovat maanteistä kauempana kuin mitä Liikenneviraston ohjeessa 1816/065/2012 ”Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen” on esitetty tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyydeksi
maanteistä. Lisäksi tuulivoimapuisto sijoittuu siten, ettei se muodosta erityisen
haittaavaa elementtiä tienkäyttäjien näkemissä.
Jään muodostumista on käsitelty edellä kappaleessa 14.1.1.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
265
Maaliskuu 2014
14.1.3 Rakentamisen aiheuttamat onnettomuusriskit
Tuulivoimaloiden pystytystöissä ja muissa rakennustöissä noudatetaan rakentamis- ja työsuojelumääräyksiä, millä ehkäistään onnettomuuksia.
14.2 Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit
Tuulivoimaloissa käytettävien kemikaalien eli öljyn, jäähdytysnesteen ja voitelurasvan vuodon aiheuttama maaperän sekä pinta- tai pohjaveden pilaantumisriski on pieni lukuisien turvarakenteiden, asianmukaisten työkäytäntöjen, tarkan
valvonnan ja pitkälle automatisoidun toiminnan ansiosta. Hätätilassa voimala
pysäyttää roottorin kääntömekanismeineen sekä kaikki konehuoneen moottorit
ja pumput (katso kappale 5.2.2).
Tuulivoimapuiston rakentamisen ja purkamisen aikana kuljetuskalustosta ja
työkoneista voi onnettomuustilanteessa aiheutua maaperän ja edelleen pinta- ja
pohjaveden pilaantumista öljy- tai polttoainevuodon seurauksena. Kuljetuksessa
ja rakennustöissä käytetään kuitenkin asianmukaista ja huollettua kalustoa, eikä
huoltotöitä tai polttoaineenjakelua tehdä tuulivoimapuiston tai rakennus- ja
huoltoteiden alueella. Tuulivoimapuisto ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueelle
eivätkä rakennus- tai huoltotiet kulje pohjavesialueella tai vesistöjen välittömässä läheisyydessä.
Myös voimajohdon rakentamisen yhteydessä polttoainevuoto työkoneista on
mahdollinen. Herkille alueille, kuten luonnontilaisille soille ja pohjavesialueille
rakennettaessa vuotoihin varaudutaan työmaalla imeytysturpeella tai vastaavalla imeytysmateriaalilla (Fingrid Oyj 2008).
14.3 Lintujen törmäysriskit
Lintujen törmäysriskit on arvioitu ja esitetty kappaleessa 10.3.4 ”Tuulivoimapuiston vaikutukset linnustoon”.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
266
Maaliskuu 2014
15 SÄHKÖNSIIRTOVAIHTOEHTO C: LIITTYMISPISTE LEVÄSJOEN SÄHKÖASEMALLA
15.1 Taustaa
YVA-menettelyssä on tarkasteltu kahta eri sähkönsiirron vaihtoehtoa, joissa rakennetaan 110 kV ilmajohto joko Arkkukallion alueelle sijoitettavalle uudelle
110/400 kV sähköasemalle (vaihtoehto A) tai sitten samaa voimajohtoa jatketaan Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettavalle, ”Kristinestadin” sähköasemalle asti (vaihtoehto B). Edellä mainittujen sähkönsiirtovaihtoehtojen lisäksi YVA-selostuksen laadinnan loppuvaiheessa, lokakuussa 2013 on tullut tietoon uusi liityntämahdollisuus 110/400 kV sähköasemalle Leväsjoen alueella.
Asia on ilmennyt Fingrid Oyj:n ja Otsotuuli Oy:n yhteisissä palavereissa ja Fingrid Oyj on alustavasti myöntänyt, että Leväsjoen liittymispiste, eli voimajohdon
vaihtoehto C vaikuttaa teknisestä näkökulmasta mahdolliselta.
Kuva 16.1. Sähkönsiirtovaihtoehdossa C hankealueen eteläisestä 20/110 kV sähköasemasta rakennetaan 110 kV ilmajohto kaakkoon, tulevaan Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon saakka ja voimajohtoa jatketaan edelleen sen rinnalla Leväsjoen sähköasemalle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
267
Maaliskuu 2014
Leväsjoen voimajohto-osuus on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.2.2: arvioidut
sähkönsiirtovaihtoehdot. Eteläisestä 20/110 kV sähköasemasta rakennetaan 110
kV ilmajohto kaakkoon, tulevan Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohtoon saakka, josta voimajohtoa jatketaan edelleen sen länsipuolella Leväsjoen sähköasemalle
saakka. Uutta 110 kV ilmajohtoa rakennetaan sekä hankealueella että 400 kV
voimajohdon rinnalla yhteensä noin 40 kilometriä. Vaihtoehdon C 110 kV ilmajohto sijoittuisi hankealueen eteläosan sähköasemasta tulevalle 400 kV voimajohdolle asti 7,6 kilometrin pituudella täysin uudelle 46 metrin levyiselle johtoalueelle. Tulevan 400 kV voimajohdon vieressä voimajohto edellyttää alustavan
arvion mukaan noin 19 metrin (voi vaihdella 19-23 metrin välillä) laajennusta
400 kV voimajohdon johtoalueeseen. 110 kV ilmajohto sijoittuisi 400 kV voimajohdon länsipuolelle Leväsjoen sähköasemalle asti.
Leväsjoen, eli sähkönsiirtovaihtoehdon C ympäristövaikutuksia on käsitelty tässä kappaleessa erillisenä muista vaihtoehdoista, koska sen toteutuminen on
epävarmaa ja lähtötiedot eivät ole täysin samantasoiset sähkönsiirron vaihtoehtojen A ja B kanssa. On huomioitava lisäksi, että voimajohdon suunnitelma oli
YVA-selostuksen laadinnan aikoihin yleispiirteinen. Leväsjoen vaihtoehdon arvioinnilla on kuitenkin pystytty selvittämään vaihtoehdon C kaltaisen sähkönsiirtolinjan suunnittelumahdollisuudet ja kartoittamaan sen ympäristövaikutusten
suuruusluokkaa ja sen ympäristön herkkyyttä. Voimajohdon lähtötietoja voidaan
tarvittaessa täydentää, etenkin alueella, jossa voimajohto sijoittuu täysin uuteen voimajohtokäytävään.
Kuva 15.1. Vaihtoehdon C 110 kV voimajohto edellyttää täysin uudessa johtoalueessa
noin 46 metrin levyistä johtoaluetta, josta 26 metriä on ns. puustosta vapaata johtoaukeaa. Kun hyödynnetään 400 kV johtoaluetta, edellyttää 110 kV voimajohto noin 20 %
laajennusta noin 85 metrin levyisestä johtoalueesta. Hyödyntämällä olemassa olevaa johtoaluetta säästetään mm. metsäalueita ja vähennetään niiden pirstoutumista. Sähkönsiirtovaihtoehto C sijoittuisi Kristiinankaupunki-Ulvila 400 kV voimajohdon viereen noin 32
kilometrin
matkalla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
268
Maaliskuu 2014
15.2 Maankäyttö
Leväsjoen 110 kV reittivaihtoehto edellyttää uuden, leveydeltään noin 46 metrin
voimajohtoalueen perustamista noin 7,6 kilometrin matkalta Mikonkeitaan hankealueen eteläosan sähköasemasta tulevalle 400 kV voimajohdolle asti. Johtoalueen alta raivataan metsää noin 40 hehtaarin edestä. Tulevan 400 kV voimajohdon vieressä 110 kV voimajohdolle laajennetaan voimajohtoalueen länsipuolella tilaa noin 19 metriä. Vaihtoehdon C voimajohto on 400 kV voimajohdon
vieressä noin 32 kilometrin matkalla. 110 kV edellyttää yhteensä noin 65 hehtaaria tilaa 400 kV voimajohdon vieressä, eli kokonaisuudessaan Leväsjoen sähkönsiirtovaihtoehtoehto edellyttää noin 105 hehtaaria sellaista pinta-alaa, jossa
maankäyttöä joudutaan rajoittamaan. Vertailun vuoksi todettakoon, että voimajohtoalue on vaihtoehdossa C kolme kertaa laajempi kuin vaihtoehdossa A ja
puolet pienempi kuin vaihtoehdossa B.
Kokonaan uuteen voimajohtoalueeseen sijoittuvan voimajohto-osuuden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia. Mäntylänkulman alueella voimajohdon läheisyydessä sijaitsee noin kymmenen vakituista asuinrakennusta ja
kolme lomarakennusta (katso kuva 16.2). Rajanevan, Nevalan ja Mäntylän alueiden tuntumassa rakennukset sijaitsevat muutaman sadan metrin etäisyydellä,
lähin jopa 150 metrin etäisyydellä voimajohdosta. Etäisyyden ja maaston olosuhteiden takia näihin ei kuitenkaan koituisi merkittävää haittaa. Voimajohto on
korkeudeltaan noin 20 metriä ja mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsäalueille sijoittuvat rakenteet eivät näy lähimmissä asuinkiinteistöissä. Muutaman
peltolaikun kohdalla voimajohto voidaan rakentaa siten, ettei viljelykäytölle aiheudu käytännöllistä haittaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
269
Maaliskuu 2014
Kuva 15.2. Vaihtoehto C sijoittuu hankealueen eteläosan sähköaseman ja tulevan 400 kV
voimajohdon välillä noin 7,6 kilometrin matkalla uuteen voimajohtoalueeseen, jonka leveys on noin 46 metriä.
Voimajohdon sijoittuessa pian purettavan 220 kV voimajohdon ja tulevan 400
kV voimajohdon viereen täytyy muistaa, että vaihtoehdon C voimajohto ei tuo
uusia vaikutuksia koskemattomaan alueeseen, vaan kyse on 400 kV voimajohdon vaikutusten laajentumisesta. Lisäksi olennaista on 400 kV ja 110 kV voimajohtojen yhteisen voimajohtoalueen sijoittaminen maastoon sekä se, miten voimajohto sijoittuu suhteessa ympäristön kannalta herkkiin kohteisiin, kuten
asuin- ja lomarakennuksiin. Ahtaimmat suunnittelutilat sijaitsevat arvioinnin
mukaan Leppijärven, Korpusen ja Vettenrannan alueilla. Jatkosuunnittelussa
nämä kohteet tulisi huomioida siten, ettei niihin kohdistu merkittävää haittaa.
Sähkönsiirtovaihtoehdon C sijoittaminen tulevan 400 kV ilmajohdon viereen tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, koska tällöin hyödynnetään ole-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
270
Maaliskuu 2014
massa olevaa johtokäytävää. Maa-alan tarve olisi tällöin noin puolet vähäisempi
kuin tilanteessa, jossa voimajohtoa rakennetaan kokonaan uudessa johtokäytävässä. Olemassa olevan johtokäytävän hyödyntäminen ei myöskään lisää peltoja metsäalueiden rikkonaisuutta, eikä näin ollen heikennä niiden käytettävyyttä.
Kuva 15.3. Mäntylänkulman yhdistymiskohdan eteläpuolella vaihtoehdon C 110 kV voimajohto sijoittuu tulevan 400 kV voimajohdon länsipuolelle, samaan johtoalueeseen. 110
kV voimajohto hyödyntää siten 400 kV voimajohdon johtoaukeaa, kuitenkin laajentaen
tätä 19 metrillä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
271
Maaliskuu 2014
Kuva 15.4. Vaihtoehdon C 110 kV voimajohto yhdistetään Leväsjoen 110/400 kV sähköasemaan. Kaiken kaikkiaan vaihtoehdon pituus on noin 40 kilometriä Hankealueen eteläosaan rakennettavasta sähköasemasta Leväsjokeen asti.
Luomansuun ja Korpusen alueella voimajohtolinjan lähellä sijaitsee asuin- ja lomarakennuksia ja voimajohto halkaisee peltoalueita. Yksi lomarakennus sijaitsee vain noin 50 metrin etäisyydellä linjan länsipuolella. Jatkosuunnittelussa tulisi huomioida, ettei alueiden käytölle ja asuinrakennuksille aiheudu kohtuutonta
haittaa esimerkiksi sijoittamalla voimajohtolinja etäämmälle tulevasta 400 kV
voimajohdosta tai Korpusen itäpuolella olevalle metsäalueelle. Näin ollen uusi
voimajohtolinja risteäisi 400 kV voimajohdon kanssa, siirtyen lyhyehköllä matkalla 400 kV voimajohdon itäpuolelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
272
Maaliskuu 2014
Kuva 15.5. Korpusen alueella Leväsjoen vaihtoehdon C voimalinja sijoittuisi ahtaaseen tilaan (tulevan 400 kV voimajohdon, eli kartassa Z-merkityn linjan länsipuolelle). Luomansuun alueella sijaitsee loma-rakennus (sinisellä värillä) vain noin 50 metrin etäisyydellä.
Jatkosuunnittelussa tulisi vaikutusten vähentämiseksi huomioida vaihtoehdon C voimajohtolinjan mahdollisen siirtämisen, esimerkiksi Rounun metsäalueelle.
Kuva 15.6. Mahlamäen kohdalla voimalinjan tuntumassa, noin 50 metrin etäisyydellä sijaitsee asuinrakennuksia (punaisella värillä).
Mahlamäen alueella noin 50 metrin etäisyydellä 400 kV voimajohtolinjan molemmin puolin sijaitsee asuinrakennuksia. Vaikutuksia voitaisiin välttää kokonaan sijoittamalla 110 kV voimajohto erikseen, lännemmäksi 400 kV voimajoh-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
273
Maaliskuu 2014
dosta, esimerkiksi Mahlamäen ja Koivumäen välisen metsäalueen halki riittävän
etäältä asutuksesta. Voimalinjan itäpuolella suunnittelutilaa ei sen sijaan ole.
Vettenrannan alueella voimalinjan länsipuolella noin 50 metrin etäisyydellä sijaitsee Heinäjoen tilakeskuksen päärakennus. Haittojen välttämiseksi voimajohto voitaisiin suunnitella siirrettäväksi erikseen 400 kV voimajohdosta esimerkiksi
siten, että se sijoittuisi 400 kV voimajohdon länsipuolelle Vuorenmaan peltoalueiden väliin, etäälle asuinrakennuksista. Toinen vaihtoehto olisi voimajohdon sijoittaminen 400 kV itäpuolelle siten, että se kulkisi Vettenrannan peltoalueen ja
Pohjaslahden välisessä metsämaastossa. Tällöin voimajohto sijoittuisi osittain
Siikaisten rantaosayleiskaava-alueen länsiosaan.
Kuva 15.7. Vettenrannan länsipuolella, noin 30 metrin etäisyydellä voimajohtolinjasta sijaitsee asuinrakennus (punaisella värillä).
Myös Keskukylän alueella 400 kV voimajohtolinjan molemmin puolin sijaitsee
asuin- ja lomarakennuksia. Vaikutuksia voitaisiin välttää kokonaan sijoittamalla
110 kV voimajohto riittävälle etäisyydelle asutuksesta.
Leväsjoella rakennettavan 400 kV sähköaseman edellyttämä puustosta raivattava pinta-ala on suhteellisen laaja korkeajännitteen komponenttien edellyttämien
turvaetäisyyksien vuoksi. Turvallisuussyistä sähköasema tullaan aitaamaan, jolloin maa-alan tarve on kokonaisuudessaan noin 2-4 hehtaaria. Lisäksi tulee
huomioida mahdolliset laajenemistarpeet tulevaisuudessa, jolloin maa-alan tarve voi kasvaa jopa 5-10 hehtaariin. Sähköaseman vieressä sijaitsee lomaasunnoksi merkitty rakennus, joka tulisi huomioida jatkosuunnittelussa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
274
Maaliskuu 2014
Kuva 15.8. Voimajohtolinjan läheisyydessä Keskukylässä sijaitsee suunnittelussa huomioitavia rakennuksia.
Kuva 15.9. Leväsjoen sähköaseman tuntumassa sijaitsee loma-asunnoksi merkitty rakennus.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
275
Maaliskuu 2014
15.3 Vaikutukset luontoon
Sähkönsiirtoreitin C alueelta ei ole laadittu luontoinventointeja lukuun ottamatta
hankealueelle sijoittuvaa osuutta, jonka arvokohteet on kartoitettu tuulivoimapuiston kasvillisuuskartoitusten yhteydessä. Sähkönsiirtoreitin C kasvillisuuteen
ja eläimistöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääasiassa olemassa
olevaan aineistoon (mm. Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohdon luontoselvitykset,
Enviro 2008) sekä kartta- ja ilmakuvatulkintaan. Aineisto on kattava, mutta
hieman vanhentunut.
Mikonkeitaan hankealueen eteläosan sähköasemasta tulevalle 400 kV voimajohdolle asti raivattavan uuden johtoaukean alueelle sijoittuu havupuuvaltaisia kangasmetsiä sekä ojitettuja turvekankaita mutta myös hakkuuaukeita ja pieniä
peltoalueita. Välillä Mäntylänkulma – Leväsjoki sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisen 220 kV ja tulevan 400 kV voimajohdon rinnalle. Johtoaukean ympäristöön
sijoittuu tavanomaisia, eri-ikäisiä talousmetsiä, joiden kasvillisuustyypit vaihtelevat tuoreista kuivahkoihin kankaisiin (Vauhkonen & Routasuo 2008). Kaikki
metsäiset suopainanteet ja soistumat on ojitettu (Vauhkonen & Routasuo 2008).
Alueella ei käytettävissä olevan tiedon perusteella esiinny luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita kasvillisuuskohteita.
Sähkönsiirtoreitin varrelle sijoittuu muutamia pienvesiä. Peuralantien itäpuolella
virtaava Koskenoja sekä Peuralankylän eteläpuolella virtaava Sarvijoki ovat todennäköisesti ruoppausten johdosta luonnontilaltaan jossain määrin muuttuneita
(katso kuva 16.2). Heinästönluoma sijoittuu sähkönsiirtoreitin varrelle juurin ennen sen yhtymistä olemassa olevan 220 kV:n voimajohtoaukeaan. Ennen Leväsjokea sähkönsiirtoreitin varrelle sijoittuvat myös Alinenjoki, Leppijoki, Tunturijoki
ja Heinijoki. Siikaisjärven alueella reitti sijoittuu osittain vesialueelle Itälahden
itäosiin.
Sähkönsiirtoreitin varrella esiintyvän eläimistön voidaan olettaa edustavan Pohjanmaan ja Satakunnan alueille tyypillistä metsä- ja kulttuuriympäristöjen lajistoa. Vähä Leppijärven lounaispuolella, Papinnevan peltoalueen pohjoispuolella on
todettu vuosina 2007–2008 tehdyissä luontokartoituksissa luontodirektiivin liitteen IV(a) liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue (Vauhkonen & Routasuo
2008). Reitin varrelle sijoittuu yhä jonkin verran lajille soveltuvaa elinympäristöä. Sähkönsiirtoreitin alueella tai sen läheisyydessä ei ole tunnettuja suurten
petolintujen pesäpaikkoja. Lähin merikotkan tiedossa oleva pesä sijaitsee yli
kymmenen kilometrin etäisyydellä ja kalasääsken pesä noin 1,4 kilometrin etäisyydellä sähkönsiirtoreitistä (Rengastustoimisto 2012).
Lähin Natura-alue on Niemijärvi-Itäjärvi (FI0200039, SPA) Natura-alue, jota
sähkönsiirtoreitti sivuaa metsäisellä alueella Siikaisten kunnan puolella. Niemijärvi-Itäjärvi Natura-alue on monipuolinen ja monimuotoinen useista järvistä ja
Siikaisjoen järvimäisistä laajentumista aikanaan laskemalla syntynyt lintujärvikompleksi (Ympäristöhallinto 2013). Alue on rauhoitettu yksityisenä luonnonsuojelualueena (Niemijärvi-Itäjärven luonnonsuojelualue, YSA203573). Haapakeitaan (FI0200021, SPA/SCI) Natura-alue sijoittuu hieman alle kilometrin etäisyydelle reitin itäpuolelle. Haapakeitaan soidensuojelualue (SSA020007) sijoittuu
Peuralankylän alueella noin 2,4 kilometriä sähkönsiirtoreitin pohjoispuolelle.
Sähkönsiirtoreitin läheisyyteen sijoittuu myös muutamia paikallisesti arvokkaita
perinnemaisemakohteita (Vauhkonen & Routasuo 2008).
Sähkönsiirtoreitin alueelta joudutaan raivaamaan kasvillisuutta noin 60 hehtaarin alueelta jonka lisäksi reunavyöhykkeillä puustoa joudutaan lyhentämään.
Vaikutukset ovat suurimmillaan täysin uuden johtoaukean alueella. Tulevan 400
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
276
Maaliskuu 2014
kV:n voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään sijoittuvalla osuudella kasvillisuutta joudutaan raivaamaan suhteellisesti vähemmän ja hankkeen arvioidaan
lisäävän vain vähän 400 kV:n voimajohdon rakentamisen vaikutuksia. Suorat
vaikutukset kohdistuvat kasvillisuuteen, jonka luonnontilaisuus on johtoaukean
reunavaikutuksen ja metsätaloustoimien vuoksi luonnontilaltaan muuttunutta.
Vaikutukset tavanomaiselle metsäkasvillisuudelle arvioidaan paikallisesti vähäisiksi, koska vastaavaa kasvillisuustyyppiä esiintyy alueella hyvin runsaasti. Sähkönsiirtoreitti myös muuttaa hieman yhtenäisen metsäalueen luonnetta uuden
johtoaukean alueella. Vaikutukset arvioidaan melko lieviksi, koska ne kohdistuvat metsätalouden vuoksi rakenteeltaan ja luonnontilaltaan jo muuttuneille alueille. Olemassa olevaan johtoaukeaan sijoittuvalla osuudella sähkönsiirtoreitin
arvioidaan lisäävän vain vähän nykyisen 220 kV:n ja tulevan 400kV:n voimajohtojen vaikutuksia. Johtoaukea levenee suhteellisesti melko vähän, eikä aukean
levenemisellä arvioida olevan merkittävää vaikutusta metsäalueen rakenteeseen
tai luonnon monimuotoisuuteen.
Vaikutuksia arvokkaille luontokohteille muodostuu uuden johtokäytävän alueella
Maal-mosankeitaan suoalueen pohjoisosille, missä sähkönsiirtoreitin rakennustöistä johtuen suokasvillisuutta survoutuu työkoneiden alle ja suon vesitasapainoon voi aiheutua vähäisiä ja väliaikaisia muutoksia. Sähkönsiirtoreitin varrelle
sijoittuville pienvesille voi aiheutua vähäisiä vaikutuksia rantojen läheisyyteen sijoittuvien voimajohtopylväiden rakennustöistä. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin
lähinnä maisemallisiksi.
Sähkönsiirron vaikutukset eläimistöön ja linnustoon ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksina sekä elinalueiden lievänä pirstoutumisena. Vaikutukset eläinten elinympä-ristöihin ovat suurimmillaan uuden johtoaukean alueella, missä ne
kohdistuvat nykyti-laltaan ainakin paikoin yhtenäisemmälle metsäalueelle. Olemassa olevan johtoaukean alueella hankkeen arvioidaan lisäävän vain hieman
tulevan 400 kV:n voimajohdon vaikutuksia. Johtoaukea levenee hankkeen myötä suhteellisen vähän ja alueella esiintyvä eläimistö on todennäköisesti jo jossain
määrin sopeutunut elämään rakenteeltaan muuttuneella metsäalueella. Voimajohtoaukea lisää osaltaan taimikoita hirven laidun-alueina ja tarjoaa uutta
elinympäristöä myös monille muille pienemmille kasvinsyöjille kuten jäniseläimille ja pienjyrsijöille. Vähä Leppijärven alueella sähkönsiirtoreitti pirstoo tiedossa
olevaa liito-oravan elinaluetta ja yhdessä 400 kV:n voimajohtohankkeen myötä
heikentää tai saattaa jopa katkaista lajin kulkuyhteydet itään. Kulkuyhteyksien
säilymiseen voidaan kiinnittää huomiota sähkönsiirtoreitin rakentamisvaiheessa
säilyttämällä lajin liikkumista edesauttavia puita reitin läheisyydessä. Suomessa
yleisinä ja runsaina esiintyville nisäkäs- ja lintulajeille sähkönsiirtoreitin rakentamisesta ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä elinympäristövaikutuksia, koska elinympäristöjä menetetään melko vähän, rakentaminen on kestoltaan lyhytaikaista ja se ulottuu vain rajatulle alueelle.
Sähkönsiirtoreitti aiheuttaa törmäysriskin linnuille. Karkean arvion perusteella
sähkönsiirtoreitin voimajohtoihin voi törmätä enimmillään noin 40 lintuyksilöä
vuodessa (Koistisen 2004 mukaan). Alueen pesimälinnuista törmäysriski arvioidaan suurimmaksi metsäkanalinnuilla, jotka on yleisesti mielletty voimajohtojen
kannalta riskialttiiksi lajiryhmäksi. Hanke lisää kuitenkin vain vähän tulevan 400
kV:n voimajohtojen aiheuttamaa törmäysriskiä, sillä 400 kV:n sähkönsiirtoreitillä
voimajohtimet sijoittuvat selvästi korkeammalle. Metsäkanalinnut lentävät pesimäpaikoillaan etupäässä molempien voimajohtojen alapuolella, joten törmäykset
lienevät melko harvinaisia yksittäistapauksia eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta lajien populaatioihin alueella. Törmäysriski kohdistuu myös muuttolinnustoon, josta suurin osa kuitenkin lentää selvästi metsäisessä ympäristössä
kulkevien voimajohtojen yläpuolella. Muuttolintujen törmäyksiä vähentää myös
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
277
Maaliskuu 2014
sähkönsiirtoreitin sijoittuminen lintujen luontaisen muuttosuunnan myötäisesti
(pohjois-eteläsuunnassa) eikä sitä vastaan. Reitin varrelle ei myöskään sijoitu
tunnettuja tai potentiaalisia suurten muuttolintujen levähdysalueita kuten laajoja
peltoaukeita.
Kuva 15.8. Vaihtoehdon C reitin varrella olevat luontokohteet.
Vaikutuksia läheisiin Natura-alueisiin voi muodostua lähinnä Natura-alueiden
suojelun perusteina olevien lintujen törmäysvaikutusten kautta. Potentiaalisia
törmäysvaikutuksia voi aiheutua Niemijärvi-Itäjärven Natura-alueella pesiville ja
levähtäville laulujoutsenille. Koska muuttavat linnut lentävät tyypillisesti metsän
keskelle sijoittuvien voimajohtojen yläpuolella, törmäysten arvioidaan olevan
harvinaisia yksittäistapauksia eikä hankkeella todennäköisesti ole merkittäviä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
278
Maaliskuu 2014
vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Törmäyksiä voidaan myös
vähentää asentamalla Natura-alueen kohdalla voimajohtojen näkyvyyttä parantavia huomiopalloja. Haapakeitaan Natura-alueella pesivän ja levähtävän linnuston törmäykset voimajohtimiin arvioidaan epätodennäköisiksi, koska sähkönsiirtoreitin ja Natura-alueen välinen etäisyys on riittävän pitkä. Lisäksi sähkönsiirtoreitti sijoittuu Natura-alueiden läheisyydessä olemassa olevaan johtokäytävään eikä sen arvioida merkittävästi lisäävän linnustolle jo nykyisellään aiheutuvia vaikutuksia. Vaikutuksia Haapakeitaan Natura-alueiden suojelun perusteena oleville luontotyypeille ei muodostu riittävän etäisyyden vuoksi. Haapakeitaan soidensuojelualueen eteläpuolella sähkönsiirtoreitti sijoittuu peitteiseen
maastoon, eikä voimajohtimista arvioida muodostuvan törmäysriskiä suolla potentiaalisesti pesivälle tai levähtävälle suo- ja kosteikkolinnustolle.
15.4 Vaikutukset maisemaan
Hankealueella sekä muilla metsäisillä osuuksilla Mäntylänkulmaan asti vaikutukset ovat hyvin paikallisia kohdistuen lähinnä lähimaisemaan ja jäävät näin ollen
vähäisiksi. Hankealueen ja tulevan Fingrid Oyj:n 400 kilovoltin voimajohdon välisellä osuudella vaikutukset ovat kokonaisuudessaan melko vähäisiä. Peltomaan
tilan kohdalla voimalinjan ja tilan väliin jäänee kapea suojavyöhyke. Lisäksi
asuinrakennus on tilan rakennuksista pohjoisin ja väliin jää useita muita rakennuksia. Voimajohto ei todennäköisesti näy edes tilan pääviljelyalueelle, ainoastaan kahdelle pienemmälle sivupellolle. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tulevan
Fingrid Oyj:n 400 kilovoltin voimajohdon länsipuolelle, Mäntylänkulman alueelle,
yhtymäkohdan tuntumaan sijoittuviin asuin- ja lomarakennuksiin, jotka jäävät
noin 150-200 metrin päähän hankealueelta tulevasta voimajohdosta, ei myöskään kohdistu merkittäviä vaikutuksia väliin jäävästä metsävyöhykkeestä johtuen (katso kuva 16.2).
Osuudella, jossa voimajohto tulee sijoittumaan tulevan 400 kilovoltin voimajohdon rinnalla, eniten vaikutuksia tulee kohdistumaan muutamiin asuinrakennuksiin, viljelyalueisiin ja Siikaisjärven pohjukkaan. Mahlamäen alueella muutamia
asuinrakennuksia jää uuden voimalinjan vaikutuspiiriin (katso kuva 16.6). Yhden asuinrakennuksen ja tulevan voimajohtolinjan väliin jää näkösuojaksi kaksi
ulkorakennusta. Toista nykyisen voimajohtolinjan viereen sijoittuvaa asuinrakennusta häiritsee enemmän olemassa oleva, 400 kilovoltin voimajohdolla korvattava voimalinja. Uusi voimajohto voimistaa haitallisia vaikutuksia ainoastaan
jonkin verran. Kolmas rakennus sijoittuu lähietäisyydelle, mutta puusto estää
näkymiä voimajohdon suuntaan melko tehokkaasti.
Leppijärven kylän kulttuurimaisemaan ei kohdistu haittavaikutuksia väliin jäävästä, lähes puolen kilometrin levyisestä metsävyöhykkeestä johtuen. Uusi voimajohto tulee näkymään Siikaisjärven pohjukkaan lyhyen etäisyyden vuoksi.
Koska alueelle näkyy jo ennestään oleva 220 kilovoltin voimajohto, joka tullaan
vielä korvaamaan rakenteellisesti huomattavasti kookkaammalla 400 kilovoltin
voimajohdolla, 110 kilovoltin voimajohdon vaikutus jää melko vähäiseksi.
Vettenrannassa Heinäjoen tilakeskuksen päärakennus sijaitsee noin 50 metrin
etäisyydellä nykyisestä voimalinjasta. Tilakeskus sijoittuu pienelle mäelle. Näkyvyys voimajohdolle on hyvä. Uudesta voimajohdosta aiheutuisi yhdessä 400 kV
voimajohdon kanssa merkittävää haittaa Heinäjoen tilakeskukselle. Tilakeskuksen itäpuolella avautuvalle viljelyaukealla ei aiheudu erityisiä maisemavaikutuksia, sillä voimajohto sivuaa aukeaa sen kapeimmasta kohdasta. Katso ehdotukset voimajohdon siirtämisestä kappaleessa 16.2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
279
Maaliskuu 2014
Kuva 15.9. Vaihtoehdon C reitin varrella olevat maisema- ja kulttuuriympäristkohteet sekä muinaisjäännökset.
Tuomiluomantien ja Itäjärven välissä Juholan tilakeskus sijoittuu lähimmäksi
voimalinjaa. Päärakennuksen ja nykyisen voimalinjan väliin jää kuitenkin ulkorakennuksia ja etäisyyttä on yli 100 metriä. Tilakeskuksen eteläpuoliseen pel-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
280
Maaliskuu 2014
toon kohdistuisi vähäisiä maisemavaikutuksia. Noin puoli kilometriä etelämpänä
Juholan tilakeskuksen päärakennus sijoittuu noin 100 metrin päähän olevasta
voimalinjasta. Yksi ulkorakennus on osittain näköesteenä. Nykyisestä voimalinjasta on enemmän haittaa kuin tulevasta. Vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi.
Kuten vaihtoehdoissa A ja B sähköasemat rakennetaan metsäiselle alueelle,
etäälle asutuksesta, eikä niistä aiheudu erityisiä maisemallisia haittavaikutuksia.
15.5 Melu
Tuulivoimahankkeen sähkönsiirtovaihtoehdosta C Leväsjoen sähköasemalle aiheutuu melua rakentamisen aikana. Rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia voidaan pitää paikallisina ja kestoltaan lyhytaikaisina, koska voimajohdon työmaa
liikkuu varsin lyhyessä ajassa, keskimäärin muutamassa päivässä, meluhaitalle
herkän kohteen ohi. Merkittävimmät vaikutukset ovat kohdissa, joissa asuinrakennuksia sijoittuu voimajohdon viereen. Sähköaseman rakentamisesta aiheutuu tyypillistä rakennustyömaan melua ja se on paikallisesti voimajohdon rakentamista merkittävämpää ja pitkäkestoisempaa. Sähköaseman välittömässä läheisyydessä ei kuitenkin sijaitse asutusta.
Vaihtoehdon C voimajohdon käytön aikana merkittäviä meluvaikutuksia ei juuri
synny. Voimajohto voi tosin kostealla säällä synnyttää ääntä, mutta se jää todennäköisesti viereisen 400 kV voimajohdon äänen alle. Kaiken kaikkiaan molempien voimajohtojen äänet vaimenevat kuulumattomiin enimmillään alle 100
metrin matkalla.
15.6 Liikenne
Tuulivoimahankkeen sähkönsiirtovaihtoehdon C toteuttamisen merkittävimmät
vaikutukset liikenteeseen aiheutuisivat voimajohdon rakentamisen aikana ja
koostuisivat lähinnä voimajohdon laitteiston, rakennusmateriaalin ja kaapeleiden
yksittäisistä kuljetuksista. Itse asennustyömaa on maastossa jatkuvasti eteenpäin kulkeva, eikä vaikuta merkittävästi liikenteeseen voimajohtoa lähellä olevilla teillä.
15.7 Vaikutukset ihmisiin
Sähkönsiirtovaihtoehdossa C uuden 110 kV voimajohdon pituus on noin 40 kilometriä. Voimajohdosta noin 20 % sijoittuu uuteen johtokäytävään hankealueen ja Mäntyläkulman välillä ja loput Fingrid Oyj:n tulevan 400 kV voimajohdon
kanssa samaan johtokäytävään. Uusi johtokäytävä sijoittuisi pääosin metsätalousalueelle. Voimajohdon varrelle sijoittuu jonkin verran avohakkuualueita ja
taimikoita sekä yksi pelto ja pienehköjä suoalueita. Eteläisen sähköaseman ja
Fingrid Oyj:n voimajohdon välisen uuden johtokäytävän varrelle sijoittuu Peltomaan tila viljelyksineen. Lisäksi johtokäytävä ylittää muutamia teitä sekä sivuaa
tai leikkaa muutamia pieniä peltoja. Fingrid Oyj:n voimajohdon rinnalle sijoittuvan johtokäytävän varrella on runsaasti metsäisiä alueita. Johtokäytävä sivuaa
ja ylittää useita peltoalueita ja sen lähialueelle sijoittuu muutama tilakeskus ja
joitakin asuinrakennuksia.
Tuulivoimapuistosta rakennettavien sähkönsiirtoyhteyksien keskeiset ihmisiin
kohdistuvat vaikutukset syntyvät niiden aiheuttamista muutoksista asumisviihtyvyydessä ja virkistyskäytössä. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat
erityisesti niille alueille, joilla vakituista ja loma-asutusta sijoittuu rakennettavien voimalinjojen välittömään läheisyyteen ja joilla ei ennestään ole voimajohtoa. Koska voimajohdon suunnitelma oli YVA-selostuksen aikana vielä suhteelli-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
281
Maaliskuu 2014
sen yleispiirteinen, tulisi herkät asuinkohteet huomioida tarkemmin jatkosuunnittelussa siten, ettei niihin kohdistu merkittävää haittaa.
Hankealueella ja muilla metsäisillä osuuksilla vaikutukset kohdistuvat pääosin
lähimaisemaan ja ne ovat melko vähäisiä. Johtokäytävän läheisyyteen ei hankealueella sijoitu asuin- ja lomarakennuksia, joten voimajohdon rakentamisesta ei
aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Myös hankealueen ulkopuolella uuden johtokäytävän vaikutukset jäävät todennäköisesti kokonaisuudessaan vähäisiksi. Osuudella, jossa voimajohto kulkee Fingrid Oyj:n
voimajohdon rinnalla, eniten vaikutuksia tulee kohdistumaan asuinrakennuksiin,
tilakeskuksiin ja viljelyalueisiin, jotka sijoittuvat voimajohdon vaikutuspiiriin
muun muassa Mahlamäen ja Vettenrannan alueilla. Uusi voimajohto voimistaa
olemassa olevan voimajohdon haitallisia vaikutuksia.
Voimajohdon vaikutukset virkistyskäyttöön ovat kokonaisuutena varsin vähäiset. Voimajohto ei estä alueen virkistyskäyttöä, joten siitä ei aiheudu merkittäviä haittoja ulkoilijoille, marjastajille, luontoharrastajille tai muille luonnossa
liikkuville. Johtoalueella liikkuvat voivat kuitenkin kokea voimajohdon heikentävän alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja virkistyskäytön miellyttävyyttä lähinnä maisemassa tapahtuvien muutosten sekä mahdollisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen seurauksena. Toisaalta voimajohto voi myös lisätä virkistysmahdollisuuksia tarjoamalla esimerkiksi ulkoilijoille uusia kulkureittejä, metsästäjille uusia passipaikkoja ja suunnistajille maamerkkejä suunnistamista helpottamaan. Osuuksilla, jotka sijoittuvat olemassa olevan voimajohdon rinnalle, voimajohto ei aiheuta uusia virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia, mutta voimistaa olemassa olevan voimajohdon vaikutuksia.
Säteilyturvakeskus on tutkinut 110 kV voimajohdon sähkö- tai magneettikentästä aiheutuvat mahdolliset terveysriskit ja todennut riskin tutkimisen olevan hankalaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 294/2002 annetun enimmäisarvojen perusteella voidaan todeta, että sähkökentän enimmäisarvo ei ylity
400 kV voimajohdon alla. Sen sijaan sähkön enimmäisarvo saattaa ylittyä. Magneettikentästä mahdollisesti aiheutuvien riskien takia vaikutuksia esitetään
STUK:in toimesta arvioitavaksi tarkemmin, jos asuinrakennus sijaitsee 40 metriä lähempänä 110 kV tai 100 metriä lähemmin 400 kV voimajohtoa.
15.1 Vaikutukset elinkeinotoimintaan
Voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maatalousyrittäjille aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja
erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla. Niille maatalousyrittäjille, joiden pelloille voimajohto sijoittuu, aiheutuva haitta on jatkuvaa ja merkittävää.
Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä
saatavan tuoton. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsäalueita,
mikä vaikeuttaa peltojen käyttöä ja metsän hoitoa. Metsäalueilla haitta on pysyvä, koska voimajohtoalueella ei voi kasvattaa metsää joulukuusia lukuun ottamatta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
282
Maaliskuu 2014
16 VAIHTOEHTO 0: HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN VAIKUTUKSET
Nollavaihtoehtona on tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa Mikonkeitaan tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta. Tällöin vastaava energiamäärä tuotetaan muilla
tuotantokeinoilla tai tarvittava energia ostetaan muualta.
Nollavaihtoehdossa alueen maankäyttö ja yhdysrakenne pysyisivät nykyisen kaltaisina. Hankealuetta koskevia tuulivoimapuiston osayleiskaavoja ei laadittaisi.
Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreitin alueiden maankäyttö jatkuisi nykyisen
kaltaisena metsätaloudessa sekä virkistyskäytössä ja kehittyy muun suunnitellun tai alueelle tulevaisuudessa kohdistuvan uuden maankäytön mukaisesti.
Nollavaihtoehdossa myös alueen luonto ja maisema jatkaisivat luontaista kehitystään. Muutoksia nykytilaan voi tapahtua muiden hankkeiden tai toimintojen
seurauksena. Alueella metsähakkuut ovat mahdollisia ja näiden seurauksena
suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle kohdistuisi samankaltaisia vaikutuksia
kuin tuulivoimapuiston rakentamisen aikana tehtävistä raivauksista.
Nollavaihtoehdossa tuulivoimapuisto ei aiheuta vaikutuksia linnustoon tai muuhun eläimistöön. Hankealueella metsänkäsittelytoimet tulisivat luultavasti jatkumaan nykyisellään ja vaikuttamaan alueen pesimälinnustoon rakenteeseen
jatkossakin. Muuttolinnuston osalta alueen nykytila todennäköisesti säilyisi, koska lintujen törmäysriski ei kasva. Alueen kautta muuttavaan linnustoon ja sen
läheisyydessä lepäilevään linnustoon vaikuttavat kuitenkin myös mahdolliset lähialueen muut hankkeet.
Nollavaihtoehdossa eivät toteudu hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiset
haitalliset tai myönteiset ympäristövaikutukset, eivätkä positiiviset vaikutukset
aluetalouteen. Nollavaihtoehdossa jäävät toteutumatta tämän hankkeen osalta
pyrkimykset Suomen tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa sekä
vähentää
siten
haitallisia
päästöjä
ja
ilmastovaikutuksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
283
Maaliskuu 2014
17 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA
17.1 Muiden hankkeiden, ohjelmien ja suunnitelmien huomioiminen YVA- menettelyssä
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee YVA-asetuksen (268/1999, 9 §) mukaan
kertoa tiedot arvioitavan hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. Hankealueella, sen läheisyydessä tai koko Suomen laajuisesti on meneillään hankkeita,
ohjelmia tai suunnitelmia, jotka jollain tavalla liittyvät hankkeeseen ja ne tulee
huomioida Mikonkeitaan tuulivoimapuiston suunnittelussa.
Seuraavassa on koottu merkittävimpiä hankkeita, tutkimuksia ja ohjelmia, jotka
huomioidaan osaltaan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Koska Mikonkeitaan
tuulivoimapuistohankkeesta voi aiheutua mahdollisia merkittäviä yhteisvaikutuksia lähialueella olevien muiden tuulivoimapuistojen kanssa, on keskitytty
pääasiallisesti suunnitteilla oleviin tuulivoimahankkeisiin.
17.2 Lähiseudun toiminnassa olevat tuulivoimapuistot
Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin käytössä oleva tuulivoimapuisto on Innopower Oy:n Kristiinankaupungin Furuvikenin tuulivoimapuisto, joka sijaitsee noin 25 kilometrin
säteellä Mikonkeitaan hankealueesta luoteeseen. Tuulivoimapuisto käsittää kolme noin 1 MW tuulivoimalaa, jotka ovat valmistuneet vuonna 2004.
17.3 Lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot
Noin 25 kilometrin säteellä Mikonkeitaan tuulivoimahankkeesta on tämän hetkisten tietojen perusteella suunnitteilla yli kymmenen tuulivoimapuistoa. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 17.1) on esitetty hankkeet ja niiden tila. Taulukossa
esitettyjen hankkeiden lisäksi alueella toimii paikallisten tahojen mukaan myös
muita hankekehittäjiä. Näiden hankkeiden tietoja, sijainteja ym. ei kuitenkaan
vielä tarkasti tunneta.
Taulukko 17.1 Mikonkeitaan tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevat muut tuulivoimahankkeet. Etäisyydet on mitattu hankkeiden rajauksista eivätkä näin ollen vastaa
voimaloiden välistä etäisyyttä. Vaalean vihreällä on merkitty ne hankkeet, jotka ovat yhteisvaikutusten osalta selvitetty tarkemmin.
Tuulivoimahanke
Kunta
Toimija
Voimaloita
Etäisyys,
kilometriä
Tilanne
Metsälän tuulivoimapuisto
Kristiinankaupunki
EPV Tuulivoima Oy
37
0
YVA-menettely
päättynyt 2011.
Kaavoitus päättynyt
syksyllä 2012.
Merikarvia
Merikarvia
O2 Finland
Oy
50-60
4,6
Esiselvitys ja maanvuokraus.
Härkmeri
Kristiinankaupunki
O2 Finland
Oy
31
6,3
YVA-menettely ja
kaavoitus käynnistymässä.
Uttermossan
tuulivoimapuisto
Kristiinankaupunki
Oy Uttermossan
Tuulivoimapuisto
8
0
YVA-menettely ja
kaavoitus ovat meneillään.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
284
Maaliskuu 2014
Tuulivoimahanke
Kunta
Toimija
Voimaloita
Etäisyys,
kilometriä
Tilanne
Lappfjärdin ja
Lakiakankaan
tuulivoimapuisto
Kristiinankaupunki
CPC Finland
Oy
103
1,8
YVA-menettely
päättynyt. Lakiakankaan kaavoitus meneillään.
Västervikin tuulivoimapuisto
Kristiinankaupunki
Triventus
Wind Power
Ab
30-50
4,2
YVA-menettely ja
kaavoitus ovat meneillään.
Lappfjärd Dagsmark
Kristiinankaupunki
O2 Finland
Oy
76
12,8
YVA-menettely ja
kaavoitus ovat meneillään.
Kristinestad Norr
Kristiinankaupunki
Triventus
Wind Power
Ab
30-35
23,9
YVA-menettely ja
kaavoitus ovat meneillään.
Vanha Närpiöntie
Kristiinankaupunki
Innopower
6
24,0
Kaavoitus päättynyt.
Kakkori
Karijoki
O2 Finland
Oy
9
27
Kaavoitus meneillään.
Perkiö
Karijoki
O2 Finland
Oy
9
30,5
Kaavoitus meneillään.
Korvennevan
tuulivoimpuisto
Merikarvia
Otsotuuli Oy
12
7,9
YVA-menettely ja
kaavoitus ovat meneillään.
Korpi-Matin tuulivoimapuisto
Merikarvia
EPV Tuulivoima Oy,
Suomen
Hyötytuuli
Oy ja TuuliWatti Oy
36
10,3
YVA-menettely on
päättynyt marraskuussa 2012. Kaavoitus on meneillään.
Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuisto
Siikainen
TuuliWatti
Oy
8
19,3
Kaavoitus on meneillään.
Siipyyn tuulivoimapuisto
Kristiinankaupunki
Suomen
Merituuli Oy
80
20,8
YVA-menettely on
päättynyt syyskuussa 2010. Kaavoitus
on meneillään.
Merituulivoimapuisto ja Karhusaaren voimalaitosalueen tuulivoimapuisto
Kristiinankaupunki
PVOInnopower
80
23,0
YVA-menettely on
päättynyt keväällä
2010.
Svalskulla
Närpiö
5
27
Kaskisten tuulivoimayleiskaava
Karijoki ja Isojoki
(Rajamäenkylä)
Kaskinen
Vindin Oy
Ab
Kaskisten
kaupunki
O2 Finland
Oy
3-6
32,5
noin
80-120
11,7
Rakennuslupa
myönnetty.
Kaavoitus käynnissä.
YVA-menettely ja
kaavoitus käynnistymässä.
Leppijärvi
Siikainen
Tuuliwatti
Oy
7
6
Karijoki ja Isojoki
Kaavoitus käynnissä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
285
Maaliskuu 2014
Kuva 17.1. Hankkeen läheisyydessä sijaitsevat toiminnassa olevat tuulivoimapuistot sekä
suunnitellut hankkeet (Suomen tuulivoimayhdistys ry 2013). Kuvassa esitetty myös Mikonkeitaan hankkeessa arvioidut sähkönsiirtovaihtoehdot (VEA, VEB ja VEC).
17.4 Suunnitteilla olevat voimajohdot
17.4.1 Kristinestad – Ulvila 400 kV voimajohto
Fingrid Oyj:n tarkoituksena on rakentaa Kristiinankaupunkiin suunnitellun uuden
muuntoaseman ja Ulvilan muuntoaseman välille uusi 400 kV voimajohto. Johdon
pituus on noin 115 kilometriä ja se sijoittuu olemassa olevan, purettavan 220 kV
johdon paikalle. Voimajohtoalue laajenee molemmin puolin nykyistä johtoaluetta
kolmella metrillä. Hankealueiden kohdalla johtoalue kulkee pohjois-etelä – suuntaisesti pääasiassa hankealueiden välisellä alueella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
286
Maaliskuu 2014
Johtohankkeesta on tehty lakiin perustuva ympäristövaikutusten arviointiselostus (Fingrid Oyj 2008), josta yhteysviranomaisena toiminut Lounais-Suomen
ympäristökeskus on antanut lausuntonsa 3.4.2009. Varsinainen rakentaminen
on tarkoitus ajoittaa vuodelle 2014, jolloin johto saadaan käyttöön vuoden 2015
aikana.
17.4.2 Muiden hankkeiden voimajohdot
Otsotuuli Oy:n suunnitteilla olevassa toisessa, Korvennevan tuulivoimahankkeessa tarkastellaan osana YVA-menettelyä sähkönsiirron vaihtoehtoa, jossa
sähkönsiirto tapahtuisi 110 kV ilmajohdolla Korvennevan hankealueelta koilliseen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston eteläosan sähköasemalle. Rakennettavan
ilmajohdon pituus olisi noin 15 kilometriä.
Kuva 17.2. Otsotuuli Oy:n Korvennevan tuulivoimapuiston YVA-ohjelmassa yhtenä vaihtoehtona esitetty sähkönsiirtoreitti yhdistyy Mikonkeitaan eteläiseen sähköasemaan.
Viime aikoina mediassa on ollut paljon esillä se, että moni tuulivoimatoimija
suunnittelee yhtenä vaihtoehtona yhdistävänsä suunnitteilla olevia tuulivoima-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
287
Maaliskuu 2014
puistojaan Kristiinankaupungin keskustan pohjoispuolelle rakennettavalle 400
kV sähköasemalle. Tämä tarkoittaisi sitä, että monen hankkeen sähkönsiirto toteutuisi yksittäisinä vierekkäisinä 110 kV ilmajohtoina tulevan 400 kV Kristinestad – Ulvila voimajohdon vieressä, etenkin Mikonkeitaan pohjoispuolella olevalla osuudella. Jos kaikkien hankkeiden suunnitelmat siltä osin toteutuvat, tarkoittaisi tämä nykyisen voimajohtokäytävän huomattavaa levenemistä, mikä osaltaan aiheuttaisi merkittävän haitan luonnossa, maisemassa ja maankäytössä.
Sen lisäksi useita hankkeiden voimajohtoja jouduttaisiin paikoittain sijoittamaan
suhteellisen lähelle olemassa olevia asuinrakennuksia tai niille ei mahdollisesti
löydy tilaa ollenkaan. Maankäytön näkökulmasta ongelmana on erityisesti se,
että ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka pakottaisi eri toimijoita rakentamaan
yhteisen voimajohdon. Lisäksi hankkeet ovat aikataulullisesti eri vaiheissa eikä
kaikkien hankkeiden toteutuminen kokonaan tai edes osittain ole täysin varmaa.
17.4.3 Muut hankkeet hankealueella
Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueen eteläosan keskiosiin on merkitty
kalliokiviaineksen ottamisalue. Kohdetta ei ole otettu käyttöön eikä sille ole tiettävästi kaavailtu toimintaa.
Hankkeen ympäristövaikutusten kannalta ei ole tunnistettu muita merkittäviä
hankkeita, ohjelmia tai suunnitelmia.
17.5 Arvioidut yhteisvaikutukset
Tuulivoimapuistohankkeiden keskeisimmät selvitettävät yhteisvaikutukset ovat
tuulivoimapuistojen:









vaikutukset äänimaisemaan
varjovaikutukset
vaikutuksen maankäyttöön
vaikutukset maisemaan
vaikutukset liikenteeseen
vaikutukset linnustoon
vaikutukset luontoon
vaikutukset riistaeläimistöön
vaikutukset ihmisten elinoloihin
Maankäyttöä sekä kasvillisuutta ja paikallista eläimistöä koskeva vaikutustarkastelu rajoittuu hankealueelle. Luontovaikutusten osalta lähialueiden muiden
tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia on tarkasteltu erityisesti linnuston kannalta. Melun ja varjostuksen tarkastelu rajoittuu noin 3-4 kilometrin säteelle lähimmistä voimaloista. Maisemaa on tarkasteltu tarkemmin viiden kilometrin
etäisyydellä, mutta tarkastelu on olennaisilta osin ulotettu jopa 15-20 kilometrin
etäisyydelle. Ihmisen elinoloja koskeva tarkastelu on yhteisvaikutusten kannalta
ulotettu pääosin viiden kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista.
Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia
muiden lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa, mikäli hankkeiden
rakentaminen ajoittuu samaan aikaan. Arvioinnissa on selvitetty mahdollisuuksien mukaan muiden hankkeiden rakentamisaikataulut ja kuljetusreitit.
Yhteisvaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona olemassa olevan tiedon pohjalta. Raportin liitteissä on esitetty yhteisvaikutusten mallinnuskuvia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
288
Maaliskuu 2014
17.6 Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset
17.6.1 Yhteisvaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön
Mikonkeitaan lähiympäristöön suunniteltujen tuulivoimapuistojen vaikutuksia
yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön tarkastellaan erikseen kunkin hankkeen YVA- tai lupamenettelyjen yhteydessä.
Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijoittuvat yleensä pääosin maa- ja metsätalousalueille, joihin ei kohdistu erityisiä maankäyttötavoitteita. Kuten Mikonkeitaan hankekin pääasiassa, sijoittuvat esimerkiksi Metsälän ja Uttermossan hankkeetkin metsätalousvaltaisille alueille. Tuulivoimapuistojen alueet tulevat pysymään pääosin nykyisessä käytössään maa- ja metsätalousalueena ja muutokset
rajoittuvat lähinnä tuulivoimapuistojen rakenteiden ja yhdysteiden alueille, mikä
vastaa muutamaa prosenttia molempien hankealueiden yhteenlasketusta pintaalasta.
Hankkeet yhdessä laajentavat aluetta, johon kohdistuu maankäytön suunnittelua rajoittavaa tuulivoimalan melua. Asuinalueiden yöajan ohjearvo on Valtioneuvoston päätöksen mukaan 45 dB ja lomarakennusten alueilla 40 dB. Ympäristöministeriön suosittelema suunnittelun ohjearvo on valtioneuvoston ohjearvoa pienempi; toistaiseksi ei kuitenkaan ole käytännön kokemusta tai ohjeita
kyseisen suunnitteluohjearvojen soveltamisesta maankäytön suunnittelussa.
Mikonkeitaan hankkeen myönteisiä vaikutuksia olisi siinä, että se toteuttaisi Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteita energiantuotannossa. Lisäksi hankkeen myönteisenä vaikutuksena olisi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen sekä paikallisen energiaomavaraisuuden vahvistaminen. Alue sisältyy
vaihemaakuntakaavassa ehdotuksessa olevan Metsälän tuulivoimatuotantoon
soveltuvaan alueeseen. Hankealueen Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitseva pohjoinen osa ei sisälly tulevan Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueisiin, mutta Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto on lausunut, että kyseinen
seikka ei kuitenkaan estä suunnittelemasta hanketta Mikonkeitaan hankealueella.
Mikonkeitaan hanketta varten laaditaan osayleiskaava rinnan hankkeen YVAmenettelyn kanssa. Koska hanke sijaitsee sekä Kristiinankaupungin että Isojoen
kunnan alueilla, laaditaan hankkeelle kaksi osayleiskaavaa. Metsälän hankkeella
on Kristiinankaupungin vahvistama osayleiskaava, Uttermossan hankkeella ei.
Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankkeelle laaditaan paraikaa Lakiakankaan pohjoisosaa koskevaa Lakiakangas I-kaavaa.
17.6.2 Yhteisvaikutukset luonnon monimuotoisuuteen
Luonnon monimuotoisuuden osalta useiden seudulle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus voi ilmetä luontotyyppien ja elinympäristöjen tasolla sekä
näiden kautta lajistollisella tasolla. Tuulivoimahankkeiden suunnittelussa on pyritty sijoittamaan tuulivoimalat tunnettujen ja hankkeiden luontoselvityksissä
määritettyjen arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle siten, ettei arvokohteille
aiheudu suoria eikä välillisiä vaikutuksia. Hankkeissa on pääsääntöisesti tässä
onnistuttu, joten voidaan todeta, että alueellinen ja seudullinen luonnon monimuotoisuus on kohtalaisella tasolla turvattu hankkeista huolimatta, koska luonnon arvoalueet on tunnistettu ja hankesuunnittelussa huomioitu. Luonnon arvoalueet ovat lajistollisen ja elinympäristöllisen monimuotoisuuden ytimiä, mistä
eliölajit voivat levittyä ympäristöön uusille elinalueille tai siirtyä monimuotoisuusytimien välillä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
289
Maaliskuu 2014
Tuulivoimalat sijoittuvat edellä mainitun hankesuunnittelutavan myötä ympäristöllisesti samantyyppisille alueille. Voimalat sijoitetaan yleensä maastonmuotojen kohoumille, paikoille, joissa tuulisuus- ja perustamisolot ovat hyvät ja jonne
ei sijoitu luonnon arvoalueita. Näin ollen voimaloiden sijoittuminen painottuu
alueellisesti aina samantyyppiselle luontotyypille eli kivennäismaapohjaisiin kangasmetsiin, maaston kohokohdille. Tämä johtaa elinympäristöllisten menetyksien painottumiseen näille luontotyypeille ja niiden lajistolle. Lajisto on kuitenkin
talousmetsäympäristöjen tavanomaista ja tyypillistä peruslajistoa, jota esiintyy
yleisesti myös hankealueiden ulkopuolella. Voidaankin arvioida, että vaikka
elinympäristömenetykset koituvat pääsääntöisesti samantyyppisille luontotyypeille ja lajistolle seudun tuulivoimahankkeissa, ei alueellinen luonnon monimuotoisuus ole hankkeiden yhteisvaikutuksena uhattuna.
Mikonkeitaan tuulivoimahankkeella tai muilla tuulivoimahankkeilla ei ole haitallisia vaikutuksia Mikonkeitaan luontotyyppien arvoille (pl. linnustolliset arvot).
17.6.3 Yhteisvaikutukset linnustoon
Yhteisvaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti suuriin ja tuulivoimapuistojen vaikutuksille alttiisiin muuttolintulajeihin kuten kurkiin, joutseniin, hanhiin,
kuikkalintuihin, metsäkanalintuihin sekä petolintuihin kohdistuvia vaikutuksia.
Arvioinnissa on hyödynnetty lähimpien tuulivoimahankkeiden, Lappfjärdin ja Lakiakankaan, Metsälän, Jäneskeitaan, Mikonkeitaan ja Korvennevan tuulivoimahankkeiden muutto- ja pesimälinnustoselvityksiä sekä Pohjanmaan ja Satakunnan alueilta on laadittuja muita lintujen muuttoreittejä ja tärkeitä levähdysalueita tarkastelevia selvityksiä (mm. Nousiainen & Tikkanen 2013, Nousiainen 2013,
Vilén ym. 2012, Ahlman & Luoma 2013).
Useat Selkämeren rannikkoalueelle suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijoittuvat osittain tai kokonaan rantalinjaa seuraavalle, kansainvälisesti tärkeälle lintujen muuttoreitille (mm. Nousiainen 2013, Peltonen & Saarteenoja 2013, Satakuntaliitto 2008, Tikkanen ym. 2013). Selvitysten perusteella monien suurikokoisten lintulajien kevätmuutto kulkee melko keskittyneesti Pohjanlahden rannikon läheisyydessä ja muuttolintumäärät alkavat vähetä jo noin kymmenen kilometrin etäisyydellä rannikosta sisämaahan päin. Suurimmillaan lintuvirtojen tiheys on avoimilla rannikko-osuuksilla (Nousiainen & Tikkanen 2013). Lintujen
muuttoreitti jatkuu Satakunnan ja Pohjanmaan alueilta pohjoiseen, missä valmisteilla on myös useita eri tuulivoimahankkeita.
Suupohjan alueella mantereen päällä muuttavien lintujen muuttoa ohjaavat jokilaaksot ja ruokailu- ja lepäilyalueiksi sopivat suot ja kosteikot (Nousiainen
2013), jotka on pyritty huomioimaan eri tuulivoimahankkeiden suunnittelussa.
Hanhien, kurkien ja joutsenten muutto painottuu Kristiinankaupungin alueella
valtatien 8 kohdalle ja sen länsipuolelle. Hajanaisempaa lintumuuttoa tapahtuu
vuosittain myös valtatien 8 tuntumaan sijoittuvien tuulivoimapuistojen itäpuolisella alueella, mutta muuttajamäärät eivät ole yhtä suuria ja muuttoreitit yhtä
keskittyneitä kuin valtatien 8 ja rannikon välisellä alueella. Kauempana rannikkolinjasta muuttavat mm. kurki ja monet petolinnut, jotka hyödyntävät muutollaan lämpimien ilmavirtausten aiheuttamia nosteita. Näitä lajeja muuttaa todennäköisesti jonkin verran kaikkien rannikon läheisyyteen suunniteltujen tuulivoimapuistojen kautta.
Useat samalle muuttoreitille sijoittuvat tuulivoimapuistot saattavat aiheuttaa kasautuvia (kumuloituvia) vaikutuksia rannikkoalueen kautta muuttavaan linnustoon ja lintupopulaatioihin. Vaikutukset ilmenevät lähinnä lintujen muuttoreiteissä tapahtuvien muutosten sekä mahdollisten törmäysten muodossa. Metsälän ja
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
290
Maaliskuu 2014
Uttermossan tuulivoimapuistohankkeet ovat Mikonkeidasta lähimmät ja merkittävimmät yhteisvaikutuksia aiheuttavat hankkeet. Muuttolinnuston kannalta vaikutuksia aiheuttavat myös hieman pohjoisempana sijaitsevat Lappfjärdin, Lakiakankaan sekä Lappjärd-Dagsmarkin sekä Västervikin tuulivoimapuistohanke
valtatien 8 länsipuolella. Edellä mainitut puistot muodostavat yhdessä vähintään
15 kilometriä leveän esteen pohjois-etelä-suunnassa lintujen luontaista muuttosuuntaa vastaan. Esimerkiksi Västervikin ja Metsälän hankealueiden kohdalla
tuulivoimapuistojen väliin valtatien 8 tuntumaan jää vain noin kilometrin levyinen lentoväylä, joka voi olla suurille muuttolintulajeille liian ”ahdas”. Tällöin
muuttolinnut joutuvat kiertämään suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot joko
lännen tai idän puolelta. Mikäli kaikki suunnitteilla olevat hankkeet toteutuvat,
jää Selkämeren rannikon ja läntisimpien tuulivoimapuistojen väliin vaihtelevan
levyinen (noin 3,5-7 kilometriä leveä) ”tuulivoimapuistoista vapaa” vyöhyke.
Rannikko- ja merialueella muuttaa osittain eri lajeja ja eri yksilöitä kuin mantereelle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden alueella, minkä vuoksi Selkämeren alueelle suunniteltujen merituulivoimapuistojen yhteisvaikutusten ei arvioida kohoavan merkittäviksi rannikkoalueelle suunniteltujen maatuulivoimapuistojen
kanssa. Suoraan Ruotsista Selkämeren yli saapuville muuttolinnuille, kuten osalle metsähanhista ja laulujoutsenista, yhteisvaikutuksia muodostuu kuitenkin
myös Kristiinankaupungin-Närpiön sekä Siipyyn merituulivoimapuistoista. Edellä
luetellut maa- ja merituulivoimapuistot muodostavat yhdessä Merikarvian, Korvennevan, Korpi-Matin sekä Jäneskeitaan tuulivoimapuistohankkeiden kanssa
lähes yhtenäisen, noin 35 kilometriä leveän esteen lintujen koillinen-lounas suuntaiselle lentoreitille.
Mikonkeitaan tuulivoimahanke ei välttämättä merkittävästi lisää muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia, koska hanke sijoittuu useiden lintulajien nykyisten päämuuttoväylien itäosiin tai kokonaan niiden itäpuolelle (Nousiainen &
Tikkanen 2013). Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot saattavat kuitenkin siirtää mm. kurkien ja metsähanhien muuttoreittejä idemmäksi, jolloin myös Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset voivat lisääntyä. Muuttoreitin siirtymistä voi tapahtua ainakin länsi-lounaistuulten vallitessa, jolloin
muutto sijoittuu muutenkin keskimääristä idemmäksi. Muuttoreittien siirtyessä
saattaa mm. Kristiinankaupungin levähdysalueiden merkitys kerääntymisalueena
heikentyä ja vastaavasti idempänä sijaitsevien peltoalueiden merkitys lisääntyä
(Tikkanen ym. 2013). Koillis- ja itätuulten vallitessa muuttoreitit voivat tiivistyä
tuulivoimapuistojen länsipuolelle, jolloin rannikon läheisten kerääntymisalueiden
merkitys korostuu (Tikkanen ym. 2013). Muuttoreittien mahdollisella siirtymisellä ei kuitenkaan välttämättä ole erityisen suurta merkitystä, koska tuulivoimapuistojen kiertämisestä aiheutuva ylimääräinen lentomatka on melko pieni verrattuna lintujen tuhansia kilometrejä pitkään muuttomatkaan. Lentomatkan pidentymisellä ei yleisesti arvioida olevan suurta vaikutusta lintujen energiatalouteen. Lisäksi lepäilyyn ja ruokailuun soveltuvia, korvaavia peltoalueita on todennäköisesti riittävästi tarjolla myös uusien muuttoreittien varsilla (mm. Tikkanen
ym. 2013). Mikonkeitaan tuulivoimapuisto lisää kuitenkin aiheutuvia törmäysvaikutuksia niiden lintujen osalta, jotka eivät mahdollisesti väistäkään tuulivoimapuistoja.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakaavoihin merkittyjen tuulivoimapuistojen on toteutuessaan arvioitu karkeasti aiheuttavan muutamien satojen
lintujen törmäyskuoleman vuosittain (Peltonen & Saarteenoja 2013, Tikkanen
ym. 2013). Mallinnusten mukaan törmäyskuolleisuus on suurella osalla tarkastelluista tuulipuistoalueista suhteellisen pieni käsittäen korkeintaan yksittäisiä
lintuja voimalaa kohti vuodessa (Tikkanen ym . 2013). Jopa 98–99 % linnuista
teoreettisesti väistää roottoreita (mm. Desholm ym. 2006, Scottish Natural Heri-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
291
Maaliskuu 2014
tage 2010). Mahdollisen törmäyskuolleisuuden populaatiotason vaikutus tulisi
vaihtelemaan lajeittain, mutta kokonaisuutena törmäyksillä tuskin on merkittävää vaikutusta minkään muuttolintulajin kantaan. Suurimmat riskit ovat taantuvilla ja alueiden kautta yleisesti muuttavilla lajeilla kuten metsähanhella.
Pohjanmeren ja Itämeren eteläosien rannikkoalueilla talvehtivat linnut kuten osa
hanhista ja joutsenista kohtaavat tuulivoimaloita nykyisin jo monessa vaiheessa
niiden muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla. Tämän myötä linnut ovat todennäköisesti ainakin osittain tottuneet tuulivoimaloihin ja oppineet väistämään niitä,
mikä lieventää lintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Lintujen muuttoreiteissä tapahtuvat muutokset ja mahdolliset tömäykset tuulivoimaloihin tulisi todentaa hankkeiden seurantojen yhteydessä, jotka olisi hyvä järjestää yhteistyössä useiden
samalle muuttoreitille sijoittuvien hankkeiden kanssa.
Yhteisvaikutuksia voi syntyä myös paikalliseen pesimälajistoon elinympäristömuutosten sekä tuulivoimaloiden aiheuttamien este- ja törmäysvaikutusten
kautta. Suurten petolintujen reviirit ovat yleensä hyvin laajoja, jolloin niiden reviireille saattaa olla suunnitteilla useampiakin tuulivoimahankkeita. Useat hankkeet saattavat yhdessä aiheuttaa jopa kohtalaisia elinympäristö-, este- ja törmäysvaikutuksia hankealueiden rajaseuduilla pesiville petolinnuille. Törmäysalttiita lajeja tuulivoimaloihin nähden ovat suuret päiväpetolinnut (esim. merikotka,
maakotka ja sääksi), jotka eivät aina havaitse suuria lapoja. Petolintujen törmäykset tuulivoimaloihin on kuitenkin yleisesti todettu melko harvinaisiksi, mikäli
voimalat eivät sijoitu petolintujen erityisesti suosimille alueille. Tällaiset alueet
on pyritty huomioimaan yksittäisten tuulivoimapuistojen suunnittelussa. Lisäksi
laajoille reviireille mahtuu myös rauhallisempia alueita, mikäli tuulivoimaloista
aiheutuvat häiriöt karkottavat petolintuja tuulipuistojen alueilta.
Myös hankealueiden kautta ruokailualueilleen lentäville kuikkalinnuille (kuikka ja
kaakkuri) voi aiheutua este- ja törmäysvaikutuksia. Metsälän ja Mikonkeitaan
pesimälinnustoselvitysten perusteella alueiden kautta kulkee kuikkalintujen ravinnonhakulentoja, mutta havaittujen lentojen määrä on niin vähäinen, ettei
tuulivoimapuistojen aiheuttamista este- ja törmäysvaikutuksista arvioida muodostuvan populaatiotason vaikutuksia paikallisille pesimäkannoille.
Mikonkeitaan ja Metsälän tuulivoimapuistojen alueilla esiintyy kohtalaisen runsas
kanalintukanta, joista yhteisvaikutuksia voi muodostua lähinnä metsolle, jota pidetään metsien rakenteen muutoksille herkimpänä. Metsojen tunnettuja soidinalueita sijoittuu molempien tuulivoimapuistojen alueille ja niille aiheutuvat häiriöt voivat vaikuttaa lajin paikallispopulaatioita heikentävästi. Yhteisvaikutuksia
aiheutuu lisääntyvän häiriön myötä myös Stormossenin alueella pesivälle suolajistolle, mutta vaikutusten ei arvioida vaarantavan suolinnuston esiintymistä
alueella.
17.6.4 Yhteisvaikutukset Natura-alueisiin
Potentiaalisia yhteisvaikutuksia lähiseudulle suunnitelluista muista hankkeista
voi kohdistua lähinnä Natura-alueilla levähtäville tai niillä pesiville muuttolinnuille, joiden on todettu muuttavan näiden hankealueiden kautta. Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeesta ei muodostu yhteisvaikutuksia lähimpien Naturaalueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille pitkän etäisyyden vuoksi. Eri
tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset voisivat ilmetä lähinnä mahdollisina
pinta- ja pohjavesivaikutuksina, jotka on arvioitu Mikonkeitaan ja lähiseudun
muiden tuulivoimahankkeen osalta vähäisiksi. Luontodirektiivilajeista liitooravaan kohdistuvat yhteisvaikutukset jäävät vähäisiksi, koska liito-oravan elinalueet on pyritty kaikissa hankkeissa huomioimaan siten, ettei lajin esiintyminen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
292
Maaliskuu 2014
alueilla vaarannu. Tuulivoimahankkeet eivät yksin tai yhdessä merkittävästi heikennä liito-oravan kulkuyhteyksiä Natura-alueiden välillä.
Mikonkeidasta lähimmät, potentiaalisia yhteisvaikutuksia muodostavat hankkeet
ovat Metsälän, Västervikin sekä Uttermossan tuulivoimapuistohankkeet. Välittömästi näiden pohjoispuolelle sijoittuvat Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueet. Hankkeet muodostavat yhdessä vähäisiä tai kohtalaisia este- ja törmäysvaikutuksia alueiden kautta muuttavalle linnustolle. Lähimpien Natura-alueiden
suojeluperusteina olevista lajeista alueiden kautta muuttaa jonkin verran tuulivoimalatörmäyksille alttiiksi arvioituja metsähanhia, kurkia ja laulujoutsenia sekä törmäysvaikutuksille herkistä petolintulajeista kalasääskeä. Sääksien reviirit
ovat laajoja ja voivat ulottua useiden tuulivoimapuistojen alueille. Hanhien ja
joutsenten levähdysalueita sijoittuu mm. Metsälän hankealueen länsipuolelle,
Pakankylän pelloille. Hankkeista ei arvioida muodostuvan merkittäviä häiriövaikutuksia levähtäville linnuille. Lisäksi hankealueiden kautta muuttaa jonkin verran nauru- ja pikkulokkeja. Hankkeiden muuttolintuseurannoissa havaitut yksilömäärät ovat melko alhaisia, joten este- ja törmäysvaikutusten ei arvioida vaarantavan kyseisten lajien esiintymistä lähimmillä Natura-alueilla.
Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen ei arvioida merkittävästi lisäävän muiden lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutuksia.
Linnustoon
kohdistuvia yhteisvaikutuksia on käsitelty myös edellisessä kappaleessa (kappale 17.6.3).
Luonnonsuojelulain 65 § mukainen Natura-arviointi hankkeen vaikutuspiirissä
oleville Natura-alueille ei käytettävissä olevan tiedon perusteella ole tarpeen.
17.6.5 Yhteisvaikutukset riistalajeihin ja metsästykseen
Mikonkeitaan lähialueelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen aiheuttamat riistan
elinympäristöihin, hirven liikkumiseen ja hirvenmetsästyksen käytännön järjestelyihin kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan yksittäisiä hankkeita merkittävämmiksi. Tuulivoimapuistojen vaikutukset jakautuvat useiden metsästysseurojen metsästysalueille. Toisaalta joidenkin seurojen metsästysvuokramaille voi sijoittua useampia tuulivoimahankkeita ja etenkin pienempien seurojen metsästysmaista voi tulevaisuudessa merkittävä osa sijoittua tuulivoima-alueille. Useiden tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten vuoksi aiemmin laajemmat yhtenäiset metsästysalueet pirstoutuvat tuulivoimaloiden sekä huoltotiestön ja rakentamisen myötä. Lisäksi hankkeiden suunnitelmissa on runsaasti uutta, sähkönsiirtoon tarkoitettua, 110 kV voimajohtoa, joka pirstoo yhtenäisiä metsäalueita ja lisää kanalintuihin kohdistuvaa törmäysriskiä. Tuulivoimapuistojen rakentamisvaiheessa aiheutuvat häiriöt ovat riistalajistolle merkittävimpiä. Koska eri
hankkeiden rakentaminen käynnistyy todennäköisesti hieman eriaikaisesti, arvioidaan riistalle muutoin melko laajalla alueella syntyvän häiriön yhteisvaikutukset vähäisemmiksi.
Kaikkien hankkeiden arvioidaan hieman heikentävän alueellisia riistakantoja ja
muuttavan tärkeimmän riistalajin eli hirven esiintymistä ja käyttäytymistä ainakin väliaikaisesti. Metsästyksen riskitilanteiden arvioidaan kasvavan mahdollisesti lisääntyvän liikenteen ja muun virkistyskäytön vuoksi. Toiminnassa olevien
puistojen lopulliset vaikutukset alueellisiin riistakantoihin riippuvat riistaeläimistön sopeutumiskyvystä elinympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Riistaeläimistä ainakin hirvieläinten sopeutumiskyky arvioidaan melko hyväksi eikä tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arvioida pitkällä aikavälillä merkittävästi heikentävän hirvipopulaatioita tai metsästysmahdollisuuksia tuulivoimapuistoalueilla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
293
Maaliskuu 2014
17.6.6 Yhteisvaikutukset liikenteeseen
Mikonkeitaan ja sen lähiympäristön hankkeilla voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia valtatien 8 liikenteeseen, mikäli tuulivoimapuistojen rakentaminen ajoittuu samaan ajankohtaan. Muilla yleisillä teillä ei juuri aiheudu merkittäviä yhteisvaikutuksia, sillä hankkeet käyttävät pääosin eri reittejä kuljetuksiin. Merkittäviä yhteisvaikutuksia voi aiheutua ainoastaan Uttermossantiellä Uttermossan
hankkeen kanssa ja mahdollisesti Metsälän hankkeen kanssa sekä Österbackanettä Uttermossantiellä. Metsälän hankkeen YVA-dokumenteissa on osoitettu lisäksi Santajärventie mahdollisena kulkureittinä hankealueelta valtatielle 8, joten
Metsälän hankkeen rakentamisen aikainen liikenne hajautuu jonkin verran.
Jos Mikonkeitaan seitsemän pohjoisen voimalan rakentamisessa hyödynnetään
Uttermossanintietä väylänä ennen valtatietä 8 ja oletetaan sen lisäksi, että Uttermossan hankkeen liikenne sekä kolmasosa Metsälän hankkeen liikenteestä
hyödyntää Uttermossantietä samanaikaisesti, tulisi hankkeiden kokonaisliikenne
kolminkertaistumaan Uttermossantiellä Lillträskintien ja valtatien 8 välisellä
osuudella, sekä kaksinkertaistumaan Lillträskin- ja Sandvikintien välillä.
Jos oletetaan että kolmasosa Metsälän kuljetuksista tapahtuisi Österbackantien
tien kautta ja Mikonkeitaan eteläosan 19 voimalan rakentamisen aikainen liikenne tapahtuu kokonaan Österbackantien kautta valtatielle 8, tulisi liikenne kasvamaan 60-70% verrattuna Metsälän hankkeen liikenteeseen.
Liikenteen lisääntyminen heikentäisi valtatien 8 liikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Tällöin raskas liikenne kulkisi henkilöautoliikennettä hitaammin
ja lisäisi ohittamistarvetta tiellä. Vaikutukset ajoittuvat rakentamisvaiheeseen,
jonka jälkeen liikennemäärät palautuvat ennalleen. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki puistot rakennetaan täysin samanaikaisesti, joten yhteisvaikutus liikenteeseen muiden tuulivoimapuistohankkeiden kanssa olisi tällöin edellä arvioitua lievempi.
17.6.7 Yhteisvaikutukset maisemaan
Maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia yhteisvaikutuksia voidaan katsoa
olevan eniten Lappfjärdiin ja Lakiakankaalle sekä Uttermossaan ja Metsälään
kaavailluilla tuulivoimapuistohankkeilla. Uttermossan tuulivoimahanke kokonaisuudessaan ja Metsälä suurelta osin sijoittuvat Mikonkeitaan ”lähialueelle” tuulivoimaloiden maisemallisessa vyöhykejaossa. Lappfjärd ja Lakiakangas sijoittuvat eteläosiltaan Mikonkeitaan ”lähialueelle”, valtaosaltaan ”välialueelle” ja pohjoisimmilta osiltaan ”kaukoalueelle”. Kaikki viisi aluetta, Mikonkeitaan tuulivoimapuiston lisäksi siis nuo neljä, voisivat näkyä osin samassa maisemassa tietystä pisteestä katsottuna.
Mikonkeitaan, Metsälän, Uttermossan, Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistot näkyisivät lähialueen avoimiin tiloihin. Erityisesti kaavailtujen tuulivoimapuistojen väliin jäävällä Kärjenkosken alueella vaikutukset voimistuisivat selvästi. Lounaassa ja lännessä voimaloiden määrä lisääntyisi ja lisäksi voimaloita
näkyisi luoteessa ja erityisesti pohjoisessa. Pohjoisessa voimalat tulisivat lähelle
ja osa niistä näkyisi todella kookkaina. Alueelle näkyvien voimaloiden kokonaismäärä lisääntyisi huomattavasti, joskin valtaosa jäisi kauas taka-alalle. Kärjenkoskelta (kohde 3) laaditussa yhteismallinnushavainnekuvassa (liitteessä 6) näkyvät Mikonkeitaan voimaloiden lisäksi Uttermossan ja Metsälän voimalat. Kärjenkosken viljelyaukean itäreunalle näkyvien voimaloiden määrä lähes kolminkertaistuu. Mikonkeitaan lähimmät voimalat dominoisivat eniten. Useiden tuulivoimapuistojen myötä maisema muuttuisi levottomammaksi. Myös Siiroonjokilaaksoon, Korsbäckin kulttuurimaisemaan, Uttermossaan, Kallträskiin ja Metsä-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
294
Maaliskuu 2014
lään kohdistuvat vaikutukset voimistuisivat. Korsbäckin kulttuurimaisema olisi
joka ilmansuunnassa tuulivoimaloiden saartama. Eniten haittavaikutuksia koituisi Lappfjärdin ja Lakiakankaan voimaloista. Myös Uttermossa ja Metsälä sijoittuisivat useiden tuulivoimapuistojen välimaastoon. Uttermossasta (kohde 1)
tehty yhteismallinnushavainnekuva (liitteessä 6) osoittaa, kuinka lähes olematon haittavaikutus muuttuisi hyvinkin merkittäväksi yhteisvaikutusten myötä.
Uttermossan tuulivoimapuiston voimaloista koituisivat selvästi merkittävimmät
haittavaikutukset Uttermossan alueelle. Yhteismallinnushavainnekuvat kohteista
9 ja 10 (liitteessä 6) osoittavat, että Kallträskissä ja Metsälässä suhteellisen vähäiset tai vähäiset haittavaikutukset muuttuisivat kohtalaisiksi tai lähes kohtalaisiksi.
Selkeissä sääolosuhteissa, riittävän etäältä mereltä käsin katsottuna, myös Västervikiin kaavaillun tuulivoimapuiston voimalat voisivat näkyä samaan aikaan
edellä mainittujen tuulivoimapuistojen voimaloiden kanssa. Pitkän etäisyyden
vuoksi kaikki tuulivoimapuistojen voimalat eivät näkyisi. Västervikin tuulivoimapuiston voimalat olisivat lähimpänä ja Mikonkeitaan lähimpiin voimaloihin olisi
katselupaikasta riippuen vähintään 15 kilometrin matka. Pitkästä välimatkasta
johtuen maisemakuvaa hallitsisivat ainoastaan mahdollisesti Västervikin lähimmät voimalat.
Korvennevan tuulivoimapuisto sijoittuu lähimmillään noin kahdeksan kilometrin
päähän Mikonkeitaasta. Vähäisiä yhteisvaikutuksia saattaisi olla lähinnä mereltä
käsin tuulivoimapuistojen suuntaan katsottaessa.
Muut tuulivoimahankkeet sijoittuvat reilusti yli kymmenen kilometrin päähän Mikonkeitaan lähimmistä tuulivoimaloista ja mahdolliset yhteisvaikutukset jäisivät
hyvin vähäisiksi.
17.6.8
Melun ja varjostuksen yhteisvaikutukset
Melu
Mikonkeitaan hankealueen läheisyyteen suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen
yhteismelu on arvioitu pohjautuen samaan mallinnusmenetelmään ja samoihin
laskentaparametreihin kuin Mikonkeitaan tuulivoimapuiston meluvaikutusten arvioinnissa (kappale 9.1.2). Mallinnus on ts. tehty kansainvälisen standardin ISO
9613-2 sekä ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevien
ohjeiden 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014) mukaisesti käyttäen tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä WindPro 2.8-laskentaohjelmaa.
Lisäksi on mallinnettu myös matalataajuusmelu VTT:n ehdotuksen VTT-R04565-13 ja ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin.
Matalien äänien tarkastelu tehdään ilman A-painotusta, sillä Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003:1 matalien äänien ohjearvot asuinhuoneissa on annettu painottamattomille äänitasoille.
Mallinnuksessa on huomioitu Mikonkeitaan hanketta lähimmät tuulivoimahankkeet, eli Metsälä, Uttermossa, Lappfjärd, Lakiakangas sekä Västervik. Seuraavassa taulukossa on esitetty mallinnuksessa käytetyt voimalamäärät ja –tyypit
sekä lähtömelutasot. Mallinnettujen voimaloiden kokonaismäärä oli yhteensä
185 kpl. Mallinnustulokset on esitetty liitteessä 3 sekä tarkemmin EteläPohjanmaan ELY-keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta sähköisesti ladattavissa olevissa raporteissa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
295
Maaliskuu 2014
Taulukko 17.2. Melun yhteismallinnuksissa ja laskelmissa käytetyt voimalatyypit ja –
määrät sekä lähtömelutasot
Tuulivoimapuisto
voimaloiden
lukumäärä
26
34
Uttermossa
8
Lappfjärd ja
Lakiakangas
Västervik
88
Mikonkeidas
Metsälä
29
Voimalatyyppi
Napakorkeus
Lähtömelutaso
Nordex N117/2400
141 m
105 dB
Nordex N117/3000
141 m
106 dB
Nordex N117/3000
141 m
106 dB
Vestas 126-3.3
GridStreame-3300
E.n.o. 114 3500
114.9
137 m
107,5 dB
142 m
105 dB
Melumallinnukset ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektiinsinöörit ins. AMK Hans Vadbäck ja ins. Mauno Aho.
Merkittävimmät melun yhteisvaikutukset voidaan havaita Mikonkeitaan ja Metsälän tuulivoimapuistojen eteläisempien alueiden 45 dB ja 40 dB käyrien yhdistymisenä sekä Mikonkeitaan pohjoisemman alueen ja Uttermossan tuulivoimapuiston 45 dB käyrien yhdistymisenä. Kaikkien tarkasteltujen tuulivoimapuistojen 35 dB käyrä on yhtenäinen ja alueelle jää runsaasti loma-asutusta. Mikonkeitaan ja Metsälän eteläisempiä alueita lukuun ottamatta myös tarkasteltujen
tuulivoimapuistojen 40 dB käyrä on yhtenäinen (Kuva 17.3).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
296
Maaliskuu 2014
Kuva 17.3. Melun yhteisvaikutus.
Verrattuna ainoastaan Mikonkeitaan tuulivoimapuiston melun mallinnustuloksiin,
uusia asuinrakennuksia sijoittuu 40 dB melualueelle ja uusia lomarakennuksia
35 dB melualueelle Mikonkeitaan hankealueen läheisyydessä. Alla olevassa taulukossa on Mikonkeidasta lähimpien asuin- ja lomarakennusten äänitasot laskettuna kaikkien alueen hankkeiden yhteensä tuottamana, yksin Mikonkeitaan
hankkeen tuottamana sekä ainoastaan muiden hankkeiden tuottamana. Viimeisessä sarakkeessa on laskettu sarakkeiden ”Kaikki hankkeet” ja ”Muut hankkeet” erotus, eli Mikonkeitaan hankkeen äänitasoa korottava vaikutus.
Ihminen aistii 10 dB äänitason lisäyksen voimakkuuden kaksinkertaistumisena
ja yleensä alle 1 dB muutoksia on jo vaikea havaita. Merkittäväksi vaikutukseksi
arvioitiin 3 dB eli äänitason kaksinkertaistuminen. Vähäiseksi vaikutukseksi äänitason lisääntyminen 1-3 dB ja merkityksettömäksi alle 1 dB lisäys. Siten Mi-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
297
Maaliskuu 2014
konkeitaan hankkeesta on muiden hankkeiden tuottamaan meluun verrattuna
merkittävää vaikutusta 13 kohteessa ja vähäistä 8 kohteessa. Kolmessa kohteessa Mikonkeitaan hankkeen vaikutus on merkityksetön. Kolmessa kohteessa
40 dB ylittyy ilman Mikonkeidasta, ja kahdessa kohteessa melu nousee yhteisvaikutusten takia yli 40 dB.
Taulukko 17.3. Mikonkeitaan hankealuetta lähimpien asuin- ja lomarakennusten äänitasot.(Oranssi pohja=Mikonkeitaan hankkeella merkittävä vaikutus, keltainen pohja = Mikonkeitaan hankkeella vähäinen vaikutus, valkoinen pohja= Mikonkeitaan hankkeella
merkityksetön vaikutus). Rakennusten kirjaintunnukset viittaavat kuvassa 17.4 esitettyihin kirjaintunnuksiin.
Kaikki
hankkeet
Mikonkeidas
yksin
Muut
hankkeet
ero dB
Lomarakennus A (Tönijärvi)
44,26
38,28
42,99
1,3
Lomarakennus B (Tönijärvi)
42,59
39,32
39,84
2,8
Lomarakennus C (Tönijärvi)
41,31
39,31
36,97
4,3
Asuinrakennus D (Rantamäki)
42,67
34,21
42,01
0,7
Lomarakennus E (Stora Sandjärv)
40,39
29,17
40,05
0,3
Lomarakennus F (Stora Sandjärv)
39,89
30,82
39,31
0,6
Lomarakennus G (Stora Sandjärv)
38,33
32,13
37,14
1,2
Lomarakennus H (Stora Sandjärv)
37,87
32,61
36,34
1,5
Lomarakennus I (Stora Sandjärv)
37,59
33,21
35,61
2,0
Asuinrakennus J (Sandvik)
37,56
34,75
34,34
3,2
Lomarakennus K (Kaakkoolammi)
38,65
37,03
33,57
5,1
Lomarakennus L (Kaakkoolammi)
38,75
37,40
33,02
5,7
Lomarakennus M (Kaakkoolammi)
38,22
36,76
32,75
5,5
Asuinrakennus N (Gransten)
38,14
36,25
33,62
4,5
Asuinrakennus O (Bergvik)
37,87
35,75
33,73
4,1
Lomarakennus P (Lilla Sandjärv)
36,86
31,87
35,21
1,7
Lomarakennus Q (Lilla Sandjärv)
37,13
32,15
35,47
1,7
Lomarakennus R (Lilla Sandjärv)
38,21
33,10
36,61
1,6
Asuinrakennus S (Kallioniemi)
38,39
37,44
31,37
7,0
Asuinrakennus T (Kivistö)
38,04
37,36
29,64
8,4
Asuinrakennus U (Peltomaa)
37,95
37,51
27,81
10,1
Asuinrakennus V (Vaarainkorpi)
37,01
36,46
27,79
9,2
Asuinrakennus W (Korpela)
39,16
38,14
32,33
6,8
39
37,43
33,84
5,2
Kohde
Asuinrakennus X (Korkiaharju)
Yhteismelumallinnuksessa käytetyt voimaloiden tyypit perustuvat kaavoitusprosesseista saatuihin tietoihin ja melumallinnusten tekijöiden tietoihin paikallisiin
olosuhteisiin sopivista turbiinityypeistä. Toteutettavaksi valittu voimalatyyppi voi
olla meluvaikutukseltaan erilainen. Hankkeiden luvitus on myös eri vaiheessa ja
aiemmin esitetyissä eri laskennoissa on käytetty erilaisia melumallinnusmenetelmiä, sillä Ympäristöministeriön mallinnusohje on julkaistu vasta vuonna 2014.
Hankkeiden jatkosuunnittelussa viimeistään rakennuslupa- tai mahdollisessa
ympäristölupavaiheessa on syytä tehdä melumallinnukset hankkeiden toteutukseen valituilla voimalatyypeillä, mikäli ne poikkeavat tässä mallinnuksessa käytettävistä voimalatyypeistä. Ympäristölupamenettely lienee hankkeessa yhteismeluvaikutusten vuoksi tarpeellinen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
298
Maaliskuu 2014
Tarkemmassa melumallinnuksessa, joka tehdään ympäristöministeriön ohjeen
2/2014 mukaan Nord2000-menetelmällä, voidaan ottaa tarpeen mukaan myös
huomioon melun vähentäminen rajoittamalla tuulivoimalan tietyissä sääoloissa
(ns. noise mode eli turbiineihin ennalta ohjelmoitu melunrajoitusajotapa).
Kuva 17.4. Mallinnuksissa tarkastellut Mikonkeitaan hankealueen läheisyydessä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset (ympyröity punaisella) sekä niille mallinnuksissa käytetyt
kirjaintunnukset. Vakituiset asuinrakennukset on merkitty kartalle punaisilla ja lomarakennukset sinisillä pisteillä.
Matalataajuinen melu
Edellä esitetyillä voimalatyypeillä (Taulukko 17.2) ja voimaloiden sijoituksilla
(Kuva 17.3) ei yhdessäkään loma- tai asuinrakennuksissa asuinhuoneille asetettu
matalien taajuuksien ohjearvo ylittynyt, mutta muutamassa rakennuksessa äänitaso oli ohjearvon tasoa. Voimakkaimmin kaikissa rakennuksissa sisälle näiden
laskelmien mukaan kuuluu 50 Hz terssi, jonka äänitaso on lomarakennuksessa A
(sijainti, katso Kuva 17.4) 0,5 dB alle sille annetun ohjearvon.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
299
Maaliskuu 2014
Matalien äänien äänitaso on kaikissa rakennuksissa sisällä voimakkaimmillaan
näiden laskelmien mukaan 200 Hz taajuudella 14 dB yli kuulokynnyksen. Jos
matalien äänien voimakkuutta arvioidaan rakennusten ulkopuolella, ovat matalien äänten äänitasot pahimmillaan 18 dB sisäohjearvon yläpuolella taajuudella
200 Hz. Tällä taajuudella rakennuksen ääneneristävyys yleensä on jo matalimpia taajuuksia parempi eikä tämä taajuus ole kriittisin.
Jos matalien äänien voimakkuutta arvioidaan rakennusten ulkopuolella, ovat
matalien äänien äänitasot pahimmillaan alle 4 dB sisäohjearvon yläpuolella taajuudella 100 Hz ja äänekkäimmin kuuluu 200Hz terssi, sekin alle 20 dB äänenvoimakkuutta vastaavana.
Yksityiskohtaiset
tulokset
ovat
rakennuksittain
tarkasteltavissa
EteläPohjanmaan ELY-keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta sähköisenä ladattavissa olevissa kohdekorteissa.
Varjostus
Tuulivoimahankkeiden (Taulukko 17.2) aiheuttamia varjostuksen yhteisvaikutusten tarkastelua varten hankkeiden tuulivoimalat mallinnettiin yhdessä (Kuva
17.5).
Yhteisvaikutukset aiheuttavat hieman yli 8 h/a varjostusalueen laajenemista Mikonkeitaan pohjoisen osan ja Uttermossan hankealueen välissä sekä Mikonkeitaan eteläisen alueen ja Metsälän hankealueen välissä. Mikonkeitaan läheisyydessä yli 8 h/a vyöhyke ei laajene siten, että sille sijoittuisi ainoastaan Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttaman varjostuksen mallinnuksiin nähden uusia
asuin- tai lomarakennuksia. Tosin Tönijärven pohjois- ja koillisrannalla sijaitsevat lomarakennukset altistuisivat varjostukselle jonkin verran enemmän ainoastaan Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttaman varjostuksen mallinnuksiin
nähden.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
300
Maaliskuu 2014
Kuva 17.5. Varjostuksen yhteisvaikutus.
17.6.9
Yhteisvaikutukset ihmisten elinoloihin
Tuulivoimapuistojen merkittävimmät yhteisvaikutukset ihmisten elinoloihin liittyvät melun ja varjostuksen lisäksi maisemassa tapahtuviin muutoksiin. Eniten yhteisvaikutuksia on lähimpänä Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa sijaitsevilla tuulivoimapuistohankkeilla, joista Lappfjärdin ja Lakiakankaan sekä Uttermossan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
301
Maaliskuu 2014
hankkeet sijaitsevat Mikonkeitaan hankealueen pohjoispuolella ja Metsälän hanke länsipuolella. Kaikkien tuulivoimapuistohankkeiden toteutuminen muuttaisi
laajan alueen maisemakuvaa ja tuulivoimalat olisivat havaittavissa useasta
suunnasta. Erityisen merkittäviä yhteisvaikutukset olisivat Kärjenkosken asuntoalueilla sekä Mikonkeitaan ja Metsälän hankealueiden välissä olevalla alueella,
joissa tuulivoimaloita näkyisi useasta ilmansuunnasta. Myös Siiroonjokilaakson,
Uttermossan, Metsälän ja Kallträskin alueilla vaikutukset voimistuisivat selvästi.
Kaikkien tuulivoimapuistojen toteuttaminen vaikuttaisi välillisesti myös hankealueiden ja niiden lähiympäristön virkistyskäyttöön. Tuulivoimalat eivät estä virkistyskäyttöä, mutta niiden rakentaminen muuttaa hankealueiden metsäistä
ympäristöä ja maisemaa, mikä voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä hankealueella ja niiden lähiympäristössä. Kaikkien tuulivoimapuistojen toteuttamisen seurauksena ympäristössä ja maisemassa tapahtuvat muutokset kohdistuvat laajemmalle alueelle kuin yksittäisen tuulivoimapuiston toteuttamisen seurauksena. Merkittävimpiä vaikutukset ovat tuulivoimapuistojen väliin jäävien alueiden asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille.
Huoli Mikonkeitaan tuulivoimapuiston lähiympäristöön suunniteltujen lukuisten
tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutuksista nousi esille myös asukaskyselyssä. Asukaskyselyyn vastanneiden mukaan tuulivoimapuistohankkeiden
toimijat tulisi velvoittaa yhteistyöhön hankkeiden vaikutusten arvioinnissa,
suunnittelussa ja toteutuksessa.
17.7 Sähkönsiirron vaikutukset
17.7.1 Maisema
Fingrid Oyj:n Tahkoluoto-Kristiinankaupunki välille sijoittuvasta 400 kilovoltin
voimajohdosta aiheutuu yhteisvaikutuksia Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sähkönsiirtovaihtoehtojen kanssa muutamissa avomaisemakohdissa. Haitallisia maisemakuvaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia aiheutuu Korsbäckin kulttuurimaisemassa, Dagsmarkissa peltoalueiden sekä joen ja Dagsmarkintien ylityksen kohdassa, Tiukan eteläpuolella kohdassa, jossa voimajohdot ylittävät Tiukantien ja
Tiukanjoen sekä Savilahden peltoaukealla. Fingridin voimajohdosta aiheutuu
edellä mainituilla alueilla enemmän maisemakuvallista haittaa kuin Mikonkeitaan
tuulivoimapuistohankkeeseen liittyvistä sähkönsiirtovaihtoehdoista. Kärjenkosken kylämiljöön alueella voimajohdot sijoittuisivat suljettuun metsämaastoon,
eikä Mikonkeitaan 110 kV ilmajohto olisi näkyvä viljelymaisemassa.
On huomioitavaa, että useamman tuulivoimapuistohankkeen 110 kV voimajohdon toteutuessa samalla alueella tai jopa vierekkäin tulevan 400 kV voimajohdon rinnalla yhteisvaikutukset olisivat huomattavasti merkittävämmät kuin
hankkeiden vaikutukset irrallisina.
17.7.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteiden mukaan voimajohtolinjauksissa on
ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavan
suunnittelumääräyksissä todetaan, että suunnittelussa on turvattava hyvien ja
yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä sekä tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta.
Tuulivoimapuistojen 110 kV ilmajohdon toteuttaminen tulevan Fingrid Oyj:n 400
kV voimajohdon vierellä toteuttaa näitä suosituksia hyvin verrattuna siihen, että
hankkeesta vastaava toteuttaisi voimajohtonsa uudessa käytävässä. Voimajoh-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
302
Maaliskuu 2014
don toteuttaminen yhteisellä johtoalueella vähentää uutta johtoaluetta varten
raivattavan metsän määrää ja maa-alan tarve vähenee. Näin lievennetään yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvia vaikutuksia.
On huomioitavaa, että useamman tuulivoimapuistohankkeen 110 kV voimajohdon toteutuessa samalla alueella tai jopa vierekkäin tulevan 400 kV voimajohdon rinnalla yhteisvaikutukset olisivat huomattavasti merkittävämmät kuin tilanteessa, jossa vain yksi tai osa hankkeista toteutuu.
17.7.3 Liikenne
Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat voimajohdon rakentamisen
aikana ja koostuvat lähinnä voimajohdon laitteiston, rakennusmateriaalin ja
kaapeleiden yksittäisistä kuljetuksista. Itse asennustyömaa on maastossa jatkuvasti eteenpäin kulkeva, eikä vaikuta merkittävästi liikenteeseen voimajohtoa
lähellä olevilla teillä.
17.7.4 Luonto
110 kV ja 400 kV yhteisen voimajohtoalueen toteuttaminen osaltaan vähentäisi
tarvittavien voimajohtojen määrää ja näin lieventäisi luontoon aiheutuvia haittavaikutuksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
303
Maaliskuu 2014
18 VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS
18.1 Yhteenveto hankkeen vaikutuksista ja vaihtoehtojen vertailu
Tässä kappaleessa esitetään hankkeen vaikutukset eri toteuttamisvaihtoehtojen
osalta ja vaikutustyypeittäin tiivistetysti taulukkomuodossa. Taulukossa on pyritty tuomaan esille keskeisimmät vaikutukset vaikutustyypeittäin sekä arvio
niiden merkittävyydestä. Laajemmin vaikutuksia on käsitelty kunkin aihealueen
omassa kappaleessa. Vaikutusten merkittävyys on ilmaistu seuraavssa esiotetyllä neliportaisella asteikolla värikoodein.
EI VAIKUTUKSIA
LIEVIÄ VAIKUTUKSIA
KOHTALAISIA VAIKUTUKSIA
MERKITTÄVIÄ VAIKUTUKSIA
Taulukko 18.1. Arvioitujen tuulivoimapuistovaihtoehtojen (vaihtoehdot 1 ja 2) merkittävimmät vaikutukset verrattuna nykytilanteeseen ja hankkeen toteuttamatta jättämiseen
(nollavaihtoehto).
TUULIVOIMAPUISTO
Melu
VAIHTOEHTO 1
VAIHTOEHTO 2
Suppeampi tuulivoimapuisto
Laajempi tuulivoimapuisto
Rakentamisesta aiheutuu
paikoittain lyhytaikaista
melua.
Rakentamisesta aiheutuu
paikoittain lyhytaikaista
melua.
Voimaloiden käyttöääni
ylittää 40 dB keskiäänitason enimmillään noin kilometrin säteellä voimaloista.
Voimaloiden käyttöääni
ylittää 40 dB keskiäänitason enimmillään noin kilometrin säteellä voimaloista.
Valtioneuvoston melun ohjearvot eivät ylity asuintai vapaa-ajan rakennusten kohdalla.
Valtioneuvoston melun ohjearvot eivät ylity asuintai vapaa-ajan rakennusten kohdalla.
YM:n ehdottama yöajan
suunnitteluohjearvo voi
mallinnuksen perusteella
ylittyä yhden vapaa-ajan
rakennuksen kohdalla.
YM:n ehdottama yöajan
suunnitteluohjearvo voi
mallinnuksen perusteella
ylittyä seitsemän vapaaajan rakennuksen kohdalla.
Mikäli käytetään voimalaa,
jonka lähtömelutaso on
105 desibelin sijaan 106,5
desibeliä, ulottuu melualue
enimmillään 200-250 metriä etäämmäs tuulivoimaloista.
Ohjearvot eivät ylity Tönijärven länsipuolelle sijoittuvassa virkistys- ja matkailukohteessa.
Hankkeen meluvaikutukset
eivät estä Lilla Sandjärven
ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista.
Ohjearvot eivät ylity Tönijärven länsipuolelle sijoittuvassa virkistys- ja matkailukohteessa.
Hankkeen meluvaikutukset
eivät estä Lilla Sandjärven
ja Stora Sandjärven rantaosayleiskaavojen toteutumista.
Vaikutukset kohdistuvat
vaihtoehdossa 2 suuremman voimalamäärän takia
laajemmalle alueelle kuin
vaihtoehdossa 1.
VAIHTOEHTO 0
Hanketta ei
toteuteta
Vaikutuksia ei
aiheudu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
304
Maaliskuu 2014
TUULIVOIMAPUISTO
VAIHTOEHTO 1
Suppeampi tuulivoimapuisto
Varjostus ja vilkkuminen
VAIHTOEHTO 2
Laajempi tuulivoimapuisto
VAIHTOEHTO 0
Hanketta ei
toteuteta
Lapojen pyörimisestä kirkkaalla säällä aiheutuva varjostus ja vilkkuminen ulottuvat mallinnuksen mukaan
enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista.
Lapojen pyörimisestä kirk- Vaikutuksia ei
kaalla säällä aiheutuva var- aiheudu.
jostus ja vilkkuminen ulottuvat mallinnuksen mukaan
enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista.
Yli kahdeksan vuosittaisen
varjostustunnin vaikutusalueelle sijoittuu yksi vakituinen asuinrakennus.
Yli kahdeksan vuosittaisen
varjostustunnin vaikutusalueelle sijoittuu kolme
loma-asuntoa ja 12 vakituista asuinrakennusta.
Huomioiden puuston katvevaikutus ei hankkeen
arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa varjostuksen muodossa.
Hanke ei estä Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven
rantayleiskaavojen toteutumista.
Hanke ei aiheuta Tönijärven länsipuolella sijaitsevan tilan virkistys- ja matkailutoiminnalle haittaa
varjostuksen ja välkkeen
muodossa.
Huomioiden puuston katvevaikutus ei hankkeen
arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa varjostuksen muodossa.
Hanke ei estä Lilla Sandjärven ja Stora Sandjärven
rantayleiskaavojen toteutumista.
Hanke ei aiheuta Tönijärven länsipuolella sijaitsevan tilan virkistys- ja matkailutoiminnalle haittaa
varjostuksen ja välkkeen
muodossa.
Ilmasto ja ilmanlaatu Rakentamisen aikaiset vaikutukset eivät ole merkittäviä.
Rakentamisen aikaiset vaikutukset eivät ole merkittäviä.
Hanke toteuttaa Suomen
pyrkimyksiä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa.
Hanke toteuttaa Suomen
pyrkimyksiä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa.
Hanke ei toteuta
Suomen tavoitteita
uusiutuvan energiantuotannon
lisäämiseksi.
Vastaava sähkömäärä tuotetaan
Tuulivoimapuiston sähkön- Tuulivoimapuiston sähkönpääosin fossiililla
tuotanto vähentää kasvituotanto vähentää kasvipolttoaineilla, jolhuonepäästöjä nollavaihhuonepäästöjä nollavaihloin esim. vuosittoehtoon verrattuna.
toehtoon verrattuna.
taiset hiilidioksidiHiilidioksidipäästöt vähene- Hiilidioksidipäästöt vähene- päästöt verrattuna
vät vaihtoehdossa 1 vuosit- vät vaihtoehdossa 2 vuosit- vaihtoehtoon 1
tain noin 120 000 tonnia
tain noin 170 000 tonnia
olisivat noin
verrattuna nollavaihtoehverrattuna nollavaihtoeh120 000 tonnia ja
toon.
toon.
verrattuna vaihtoehtoon 2 noin
170 000 tonnia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
305
Maaliskuu 2014
TUULIVOIMAPUISTO
VAIHTOEHTO 1
Suppeampi tuulivoimapuisto
Maa- ja kallioperä
Pinta- ja pohjavesi
VAIHTOEHTO 2
Laajempi tuulivoimapuisto
VAIHTOEHTO 0
Hanketta ei
toteuteta
Vaikutukset kohdistuvat
tuulivoimaloiden rakentamispaikoille, rakennettavan
tiestön alueelle sekä sähkösiirtoreitille, joilla tehdään maarakennustöitä.
Vaikutukset kohdistuvat
Vaikutuksia ei
tuulivoimaloiden rakentaaiheudu.
mispaikoille, rakennettavan
tiestön alueelle sekä sähkösiirtoreitille, joilla tehdään maarakennustöitä.
Vaikutusalueella ei sijaitse
geologisesti arvokkaita
kohteita.
Vaikutusalueella ei sijaitse
geologisesti arvokkaita
kohteita.
Maaperän pilaantumisriski
toiminnan aikana on vähäisen kemikaalinkäytön, valvonnan ja säännöllisten
huoltojen johdosta hyvin
vähäinen.
Maaperän pilaantumisriski
toiminnan aikana on vähäisen kemikaalinkäytön, valvonnan ja säännöllisten
huoltojen johdosta hyvin
vähäinen.
Kiintoaines- ja ravinnekuormitus vesistöön voi
hieman lisääntyä rakentamispaikkojen rakentamisen
yhteydessä.
Kiintoaines- ja ravinneVaikutuksia ei
kuormitus vesistöön voi
aiheudu.
hieman lisääntyä rakentamispaikkojen rakentamisen
yhteydessä.
Rakentaminen suhteessa
valuma-alueisiin on pientä.
Olemassa olevaa tiestöä
laajennetaan hieman. Ojien
asianmukaisella suunnittelulla varmistetaan, ettei
merkittäviä muutoksia valunnan määrään ja virtaussuuntiin aiheudu.
Rakentaminen suhteessa
valuma-alueisiin on pientä.
Olemassa olevaa tiestöä
laajennetaan hieman. Ojien
asianmukaisella suunnittelulla varmistetaan, ettei
merkittäviä muutoksia valunnan määrään ja virtaussuuntiin aiheudu.
Pinta- ja pohjaveden pilaantumisriski toiminnan
aikana on vähäisen kemikaalinkäytön, valvonnan ja
säännöllisten huoltojen
johdosta hyvin vähäinen.
Pinta- ja pohjaveden pilaantumisriski toiminnan
aikana on vähäisen kemikaalinkäytön, valvonnan ja
säännöllisten huoltojen
johdosta hyvin vähäinen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
306
Maaliskuu 2014
TUULIVOIMAPUISTO
VAIHTOEHTO 1
Suppeampi tuulivoimapuisto
Kasvillisuus
Tuulivoimapuiston rakentaminen pirstoo vähäisessä
määrin luonnonympäristöä
ja lisää reunavaikutusta.
Tavanomaista metsätalousaluetta raivataan enintään 70 hehtaaria.
Suoria vaikutuksia ei kohdistu arvokkaille luontokohteille, lukuun ottamatta
pienialaisia kalliometsiköitä. Välilliset vaikutukset
luontokohteisiin ovat merkittävyydeltään vähäisiä.
VAIHTOEHTO 2
Laajempi tuulivoimapuisto
Vaikutukset tavanomaiseen
kasvillisuuteen ovat vaihtoehtoon 1 verrattuna hieman suurempia tuulivoimapuiston suuremman
koon vuoksi.
VAIHTOEHTO 0
Hanketta ei
toteuteta
Vaikutuksia ei
aiheudu.
Vaikutukset arvokkaisiin
luontokohteisiin ovat samansuuruisia kuin vaihtoehdossa 1.
Vaikutukset kasvillisuuteen
arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi.
Linnusto
Rakentaminen muuttaa ja
pirstoo vähäisessä määrin
pesimälinnuston elinympäristöjä ja aiheuttaa väliaikaista häiriötä.
Suojelullisesti arvokkaan
lintulajiston elinalueisiin ei
kohdistu suoria vaikutuksia
ja häiriövaikutukset kohdistuvat lajeihin, joiden kannat ovat alueellisesti vakaita.
Törmäysriski alueen tavanomaiselle pesimälinnustolle
on vähäinen.
Kalasääskelle törmäysvaikutukset ovat vähäisiä tai
maakunnallisesti korkeintaan kohtalaisia. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat
voimaloista 4 ja 9.
Hanke voi heikentää metsokantaa paikallisesti.
Hankealueen kautta ei kulje merkittävää muuttolintujen kauttakulkureittiä eikä
alueen läheisyyteen sijoitu
tärkeitä lintujen levähdysalueita.
Muuttolinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan
vähäisiksi.
Vaikutukset pesimälinnustoon ovat vaihtoehdon 1
kaltaisia, mutta hieman
suurempia tuulivoimapuiston suuremman koon
vuoksi.
Vaikutukset kalasääskeen
ovat hieman vaihtoehtoa 1
suurempia. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat voimaloista 4, 9 ja 20.
Vaikutukset metsoon ovat
hieman vaihtoehtoa 1 suurempia. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat voimaloista 22 ja 23.
Vaikutukset muuttolinnustoon ovat hyvin vaihtoehdon 1 kaltaisia ja ne arvioidaan vähäisiksi.
Vaikutuksia ei
aiheudu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
307
Maaliskuu 2014
TUULIVOIMAPUISTO
VAIHTOEHTO 1
Suppeampi tuulivoimapuisto
Muu eläimistö
Hanke muuttaa vähäisessä
määrin eläinten elinympäristöjä ja aiheuttaa eläimistölle väliaikaista häiriötä.
Suojelullisesti arvokkaan
eläinlajiston tärkeisiin elinalueisiin ei kohdistu suoria
vaikutuksia.
Tuulivoimalaitokset aiheuttavat vähäisen törmäysriskin lepakoille, mutta vaikutukset eivät ole populaatiotasolla merkittäviä.
VAIHTOEHTO 2
Laajempi tuulivoimapuisto
VAIHTOEHTO 0
Hanketta ei
toteuteta
Vaikutukset eläimistöön
Vaikutuksia ei
ovat vaihtoehdon 1 kaltai- aiheudu.
sia, mutta hieman suurempia tuulivoimapuiston suuremman koon vuoksi.
Useammat voimalat aiheuttavat hieman suuremman
törmäysriskin lepakoille.
Kokonaisuudessaan eläimistöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi.
Eniten vaikutuksia voi aiheutua lepakoiden ruokailualueiden läheisyyteen
sijoittuvista voimaloista 3,
4 ja 9.
Kokonaisuudessaan eläimistöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi.
Natura-alueet ja
muut suojelualueet
Luontodirektiivien luontotyyppeihin tai eläinlajeihin
ei aiheudu vaikutuksia.
Lieviä vaikutuksia voi aiheutua Natura-alueilla pesiville ja niillä levähtäville
muuttolinnuille.
Hanhikeitaan Naturaalueen pesimälinnuista
mm. kuikalle ja kaakkurille
aiheutuu lievä törmäysriski.
Vaikutukset Naturaalueisiin eivät ole merkittäviä.
Vaikutukset ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia.
Hanhikeitaan Naturaalueen pesimälinnuista kuikalle ja kaakkurille aiheutuvat törmäysriskit ovat
hieman suurempia.
Vaikutuksia ei
aiheudu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
308
Maaliskuu 2014
TUULIVOIMAPUISTO
VAIHTOEHTO 1
Suppeampi tuulivoimapuisto
Riistatalous ja metsästys
Riistaeläinten elinympäristöihin kohdistuvat vaikutukset ovat kokonaisuudessaan melko vähäisiä.
VAIHTOEHTO 2
Laajempi tuulivoimapuisto
VAIHTOEHTO 0
Hanketta ei
toteuteta
Vaikutukset ovat vaihtoehdon 1 kaltaisia, mutta hieman suurempia tuulivoimapuiston suuremman
koon vuoksi.
Vaikutuksia ei
aiheudu.
Hanke sijoittuu toiminnan
kannalta sopivalle alueelle
ja tukeutuu pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin.
Hanke sijoittuu toiminnan
kannalta sopivalle alueelle
ja tukeutuu pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin.
Vaikutuksia ei
aiheudu.
Suhteellisen pieni osa pääasiallisesti metsätalouskäytössä olevasta tuulivoimapuistoalueesta muuttuu
energiantuotantoalueeksi.
Suhteellisen pieni osa pääasiallisesti metsätalouskäytössä olevasta tuulivoimapuistoalueesta muuttuu
energiantuotantoalueeksi.
Alueen nykyinen käyttö voi
jatkua pääosin ennallaan.
Alueen nykyinen käyttö voi
jatkua pääosin ennallaan.
Ei merkittäviä ristiriitoja
aluetta koskevien kaavojen
kanssa.
Ei merkittäviä ristiriitoja
aluetta koskevien kaavojen
kanssa.
Rakentamisen aikainen
häiriö on väliaikaista ja sen
merkitys riistalajistolle korkeintaan kohtalainen.
Hanke heikentää metsopopulaation elinympäristöä
rakennusvaiheessa sekä
voimajohdon aiheuttaman
törmäysriskin osalta myös
toimintavaiheessa.
Muiden riistalajien osalta
vaikutukset tuulivoimapuiston toimintavaiheessa jäävät vähäisiksi.
Metsästysmahdollisuudet
eivät heikenny merkittävästi.
Maankäyttö ja rakennettu ympäristö
Alue on maankäytöltään
samanarvoinen vaihtoehdon 1 kanssa, mutta rakennettava maa-ala on
hieman suurempi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
309
Maaliskuu 2014
TUULIVOIMAPUISTO
VAIHTOEHTO 1
Suppeampi tuulivoimapuisto
Liikenne
Liikenne lisääntyy valtatiellä 8 noin 100 raskaan liikenteen ajoneuvolla vuorokaudessa.
Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat erikoiskuljetuksista, jotka saattavat
hetkellisesti hidastaa liikennettä kuljetusreitillä.
Vaikutukset kestävät enintään kahden rakennuskauden ajan ja ovat merkittävyydeltään vähäisiä.
VAIHTOEHTO 2
Laajempi tuulivoimapuisto
VAIHTOEHTO 0
Hanketta ei
toteuteta
Liikenne lisääntyy rakenVaikutuksia ei
nusaikana valtatiellä 8 kes- aiheudu.
kimäärin noin 100 ja hankealueen lähiympäristön
pienempiluokkaisilla teillä
kuljetusreiteillä noin 30
raskaan liikenteen ajoneuvolla vuorokaudessa.
Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat erikoiskuljetuksista, jotka saattavat
hetkellisesti hidastaa liikennettä kuljetusreitillä.
Vaikutukset kestävät enintään kolmen rakennuskauden ajan ja ovat merkittävyydeltään varsin vähäisiä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
310
Maaliskuu 2014
TUULIVOIMAPUISTO
Maisema ja kulttuuriympäristö
VAIHTOEHTO 1
VAIHTOEHTO 2
Suppeampi tuulivoimapuisto
Laajempi tuulivoimapuisto
Tuulivoimapuisto muuttaa
maisemakuvaa etenkin
hanke-alueen lähialuevyöhykkeellä.
Tuulivoimapuisto muuttaa
maisemakuvaa etenkin
hanke-alueen lähialuevyöhykkeellä.
Yhteen noin 1,2 kilometrin
etäisyydelle sijoittuvaan
asuinrakennukseen kohdistuu lähes merkittävää haittaa.
Yhteen noin 1,2 kilometrin
etäisyydelle sijoittuvaan
asuinrakennukseen kohdistuu lähes merkittävää haittaa.
Lilla ja Stora Sandjärviltä
käsin (pohjois- ja länsirannalta) vaikutukset vaihtelevat enimmillään korkeintaan kohtalaisista kohtalaisiin.
Siiroonjokilaaksossa Kärjenkosken, Kankaanpäänkulman ja Kivimäen alueilla
maisemallinen haittavaikutus on tuntuvin lyhyestä
välimatkasta johtuen. Vaikutukset ovat kokonaisuudessaan kohtalaisia.
TÄSTÄ POISTETTU TEKSTIÄ
Mereltä katsottuna tuulivoimalat sulautuvat ympäristöönsä etäisyydestä johtuen.
VAIHTOEHTO 0
Hanketta ei
toteuteta
Vaikutuksia ei
aiheudu.
Tarmaankylällä haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen.
Yhteen ”lähialue” vyöhykkeen maisemaja/tai kulttuuriympäristön
kannalta arvokkaaseen
kohteeseen kohdistuu kohtalaisia ja toiseen enintään
kohtalaisia haitallisia vaikutuksia. Eniten vaikutuksia
kohdistuu KärjenkoskenKankaanpäänkulman kulttuurimaisemaan.
Hankealueen länsipuolisilta
järviltä käsin (pohjois- ja
länsirannalta) vaikutukset
vaihtelevat pääsääntöisesti
korkeintaan kohtalaisista
vähintään kohtalaisiin.
Mereltä katsottuna tuulivoimalat sulautuvat ympäristöönsä etäisyydestä johtuen.
Muinaisjäännökset
Vaikutuksia ei aiheudu.
Vaikutuksia ei aiheudu.
Vaikutuksia ei
aiheudu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
311
Maaliskuu 2014
TUULIVOIMAPUISTO
VAIHTOEHTO 1
Suppeampi tuulivoimapuisto
Ihmiset
Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin asukkaisiin ja loma-asukkaisiin.
Merkittävimmät vaikutukset syntyvät maisema-,
melu- ja varjostusvaikutusten kautta. Vaihtoehdossa
1 tuulivoimaloiden lähelle
sijoittuvia asuinrakennuksia ja lomarakennuksia on
vähemmän kuin vaihtoehdossa 2, joten myös vaikutusten kohteena olevien
asukkaiden ja lomaasukkaiden määrä on pienempi.
Tuulivoimapuisto ei estä
alueella liikkumista tai virkistyskäyttöä, mutta maisemassa tapahtuvat muutokset, voimaloiden ääni ja
varjostus voidaan kokea
virkistyskäyttöä häiritsevänä.
Asukaskyselyn perusteella
hankkeeseen suhtaudutaan
varsin kriittisesti. Kyselyyn
vastanneista 25 % piti
vaihtoehtoa 1 toteuttamiskelpoisimpana vaihtoehtona.
VAIHTOEHTO 2
Laajempi tuulivoimapuisto
Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin asukkaisiin ja loma-asukkaisiin.
Merkittävimmät vaikutukset syntyvät maisema-,
melu- ja varjostusvaikutusten kautta. Vaihtoehdossa
2 tuulivoimaloiden lähelle
sijoittuvia asuinrakennuksia ja lomarakennuksia on
enemmän kuin vaihtoehdossa 1, joten myös vaikutusten kohteena olevia
asukkaita ja lomaasukkaita on enemmän.
Tuulivoimapuisto ei estä
alueella liikkumista tai virkistyskäyttöä, mutta maisemassa tapahtuvat muutokset, voimaloiden ääni ja
varjostus voidaan kokea
virkistyskäyttöä häiritsevänä.
Asukaskyselyn perusteella
hankkeeseen suhtaudutaan
varsin kriittisesti. Kyselyyn
vastanneista 53 % piti
vaihtoehtoa 2 toteuttamiskelpoisimpana vaihtoehtona.
VAIHTOEHTO 0
Hanketta ei
toteuteta
Sekä kielteiset
että myönteiset
vaikutukset jäävät
toteutumatta.
Asukaskyselyn perusteella hankkeeseen suhtaudutaan
varsin kriittisesti.
Asukaskyselyyn
vastanneista 22 %
piti vaihtoehtoa 0
toteuttamiskelpoisimpana.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
312
Maaliskuu 2014
TUULIVOIMAPUISTO
VAIHTOEHTO 1
Suppeampi tuulivoimapuisto
Elinkeinotoiminta
Vaikutukset kohdistuvat
pääosin metsätalouden
harjoittamiseen. Rakennusalueella metsätalouden
harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen
ja toiminnan ajaksi.
Metsätalouden käytöstä
poistuva maa-ala on varsin
pieni, joten kokonaisuutena
hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia
metsätalouden harjoittamiseen.
Vaihtoehto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta
kuntien verotuloja.
Vaihtoehdon työllisyysvaikutus sijaintikunnissa ja
seudulla on suuruusluokaltaan 175 - 280 henkilötyövuotta.
VAIHTOEHTO 2
Laajempi tuulivoimapuisto
Vaikutukset kohdistuvat
pääosin metsätalouden
harjoittamiseen. Rakennusalueella metsätalouden
harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen
ja toiminnan ajaksi.
VAIHTOEHTO 0
Hanketta ei
toteuteta
Alueen nykyinen
maankäyttö ei
muutu ja metsätalous alueella voi
jatkua entisellään.
Vaikutukset aluetalouteen (työlliVaihtoehdossa 2 rakenne- syyden paranemitaan enemmän tuulivoima- nen, kuntien veroloita kuin vaihtoehdossa 1, tulot) jäävät tojoten metsätalouden käyteutumatta.
töstä poistuva maa-ala on
suurempi ja sitä kautta
myös vaikutukset metsätalouden harjoittamiseen
ovat suuremmat kuin vaihtoehdossa 1.
Vaihtoehdon toteuttaminen
voi jossain määrin haitata
hankealueen pohjoisosan
länsipuolella olevan matkailualan yrityksen asiakkaiden viihtyisyyttä ja sitä
kautta välillisesti myös yrityksen toimintaa.
Vaihtoehto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta
kuntien verotuloja.
Vaihtoehdon työllisyysvaikutus sijaintikunnissa ja
seudulla on suuruusluokaltaan 210 - 350 henkilötyövuotta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
313
Maaliskuu 2014
Taulukko 18.1. Arvioitujen tuulivoimapuistovaihtoehtojen (vaihtoehdot 1 ja 2) merkittävimmät vaikutukset verrattuna nykytilanteeseen ja hankkeen toteuttamatta jättämiseen
(nollavaihtoehto).
SÄHKÖNSIIRTO
VAIHTOEHTO A
VAIHTOEHTO B
Tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto
kytketään Arkkukal- kytketään Krislion sähköasemaan tinestadin rakenteilla olevaan
sähköasemaan
Melu
Rakentamisen aikaiset
Vaikutukset ovat
vaikutukset paikallisia ja samanlaiset kuin
lyhytaikaisia.
vaihtoehdossa A.
VAIHTOEHTO C
Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan
Vaikutukset ovat samat
kuin vaihtoehdossa A.
Käytönaikaiset vaikutukset hyvin vähäiset.
Varjostus ja vilkkuminen
Ei vaikutuksia.
Ei vaikutuksia.
Ei vaikutuksia.
Ilmasto ja ilmanlaatu Ei vaikutuksia.
Ei vaikutuksia.
Ei vaikutuksia.
Maa- ja kallioperä
Rakentamisen aikaiset
Vaikutukset ovat
vaikutukset paikallisia ja samanlaiset kuin
vähäisiä.
vaihtoehdossa A.
Vaikutukset ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa A.
Vaikutusalueella ei sijaitse geologisesti arvokkaita kohteita.
Maa- ja kallioperän
hyödynnettävyys
voimajohdon alueella
on toiminnan aikana
rajoittunutta. Ei muista toiminnanaikaisia
vaikutuksia.
Pinta- ja pohjaveden
pilaantumisriski rakentamisen ja toiminnan
aikana on vähäinen.
Pinta- ja pohjavesi
Rakentamisen aikaiset
vaikutukset hyvin vähäisiä.
Ei toiminnanaikaisia
vaikutuksia.
Pinta- ja pohjaveden
pilaantumisriski rakentamisen ja toiminnan
aikana on vähäinen.
Vaikutukset ovat
samanlaiset kuin
vaihtoehdossa A.
Vaikutukset ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa A.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
314
Maaliskuu 2014
SÄHKÖNSIIRTO
VAIHTOEHTO A
VAIHTOEHTO B
Tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto
kytketään Arkkukal- kytketään Krislion sähköasemaan tinestadin rakenteilla olevaan
sähköasemaan
Kasvillisuus
Voimajohtojen rakentaminen pirstoo vähäisessä määrin luonnonympäristöä ja lisää
reunavaikutusta.
Tavanomaista metsätalousaluetta raivataan
enintään noin 34 hehtaaria.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä vaikutuksia ei
kohdistu kasvillisuudeltaan erityisen arvokkaille luontokohteille. Välilliset vaikutukset luontokohteisiin ovat merkittävyydeltään vähäisiä.
Sähkönsiirtoreitin sivuamalle kallioalueelle
ei arvioida aiheutuvan
vaikutuksia. Voimajohtoreitin rakentamisen
arvioidaan vaikuttavan
vain vähän Kaakkoolamminkeitaan suoalueen vesitasapainoon.
Rakentamisen aikaiset
kasvillisuusvaikutukset
suoalueella ovat väliaikaisia.
Vaikutukset kasvillisuuteen ovat verrattavissa
metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin ja ne
arvioidaan kokonaisuudessaan lieviksi.
Vaikutukset ovat
samanlaiset kuin
vaihtoehdossa A,
mutta suuremmasta
raivattavasta maaalasta (noin 100
hehtaaria) johtuen
jonkin verran suurempia.
Olemassa olevaan
johtoaukeaan sijoittuvalla osuudella
sähkönsiirtoreitin
arvioidaan lisäävän
vain vähän nykyisen
220 kV ja tulevan
400 kV voimajohdon
vaikutuksia.
VAIHTOEHTO C
Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan
Vaikutukset ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa A,
mutta suuremmasta raivattavasta maa-alasta (noin
90 hehtaaria) johtuen jonkin verran suurempia.
Olemassa olevaan johtoaukeaan sijoittuvalla osuudella sähkönsiirtoreitin arvioidaan lisäävän vain vähän
nykyisen 220 kV ja tulevan
400 kV voimajohdon vaikutuksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
315
Maaliskuu 2014
SÄHKÖNSIIRTO
VAIHTOEHTO A
VAIHTOEHTO B
Tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto
kytketään Arkkukal- kytketään Krislion sähköasemaan tinestadin rakenteilla olevaan
sähköasemaan
Linnusto
Vain vähäisiä vaikutuksia pesimä- ja muuttolinnustoon.
Sähkönsiirtoreitin
pituuden (45 km)
vuoksi vaikutukset
pesimä- ja muuttolinnustoon suuremmat kuin vaihtoehdossa A (pituus 7,3
km). Sähkönsiirtoreitti sijoittuu lisäksi
muuttolintujen tärkeiden levähdysalueiden läheisyyteen.
VAIHTOEHTO C
Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan
Sähkönsiirtoreitin pituuden
(35 km) vuoksi vaikutukset
pesimä- ja muuttolinnustoon suuremmat kuin vaihtoehdossa A (7,3 km).
Vaikutuksia vähentää voimajohdon sijoittuminen jo
olemassa olevaan johtoaukeaan.
Vaikutuksia vähentää
voimajohdon sijoittuminen jo olemassa
olevaan johtoaukeaan.
Muu eläimistö
Vaikutukset eläimistöön
ovat vähäisiä, koska
muutokset elinympäristöissä ovat pieniä ja
rakentamisen aikainen
häiriö lyhytaikaista.
Voimajohtoaukeat tarjoavat uutta elinympäristöä monille lajeille.
Johtoaukea ei katkaise
liito-oravan kulkuyhteyksiä metsäalueilla.
Natura-alueet ja
muut suojelualueet
Vaikutukset Natura-,
luonnonsuojelu- ja FINIBA-alueisiin ovat vähäisiä.
Vaikutukset ovat
pääosin samanlaiset
kuin vaihtoehdossa
A.
Lieviä heikentäviä
vaikutuksia liitooravan kulkuyhteyksien nykytilaan. Vaikutukset liitooravapopulaatioon
paikallisia.
Vähä-Leppijärven alueella
sähkönsiirtoreitti pirstoo
tiedossa olevaa liito-oravan
elinaluetta ja yhdessä 400
kV:n voimajohtohankkeen
myötä heikentää tai saattaa
jopa katkaista lajin kulkuyhteydet itään. Kulkuyhteyksien säilymiseen voidaan
kiinnittää huomiota sähkönsiirtoreitin rakentamisvaiheessa säilyttämällä lajin
liikkumista edesauttavia
puita reitin läheisyydessä.
Vaikutukset ovat
Vaikutukset ovat samanlaipääosin samanlaiset
set kuin vaihtoehdossa A.
kuin vaihtoehdossa A.
Suupohjan metsät ja
Kristiinankaupungin
voidaan vähentää asen- merenlahdet FINIBAtamalla voi-majohtimiin alueille aiheutuvat
huomiopalloja linnustolli- vaikutukset ovat liesesti arvokkaiden aluei- viä.
den läheisyydessä.
Törmäysvaikutuksia
Vaikutukset ovat pääosin
samanlaiset kuin vaihtoehdossa A.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
316
Maaliskuu 2014
SÄHKÖNSIIRTO
VAIHTOEHTO A
VAIHTOEHTO B
Tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto
kytketään Arkkukal- kytketään Krislion sähköasemaan tinestadin rakenteilla olevaan
sähköasemaan
Riistatalous ja metsästys
Maankäyttö ja rakennettu ympäristö
Liikenne
VAIHTOEHTO C
Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan
Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset
tavanomaisille nisäkkäille vähäiset.
Voimajohtojen raVaikutukset ovat samanlaikentamisen vaikuset kuin vaihtoehdossa B.
tukset tavanomaisille
nisäkkäille vähäiset.
Voimajohdon aiheuttama törmäyskuolleisuus
voi näkyä paikallisissa
teeri- ja metsokannoissa. Törmäysriski arvioidaan enintään kohtalaiseksi.
Olemassa olevan
johtoaukean leventyessä kanalintujen
tömäysriski voimajohtoihin voi vähentyä nykyisestä.
Rakennettava voimajoh- Vaikutukset ovat
to asettaa maankäytölle samanlaiset kuin
rajoituksia johtoaukealla vaihtoehdossa A.
ja sen läheisyydessä.
Suunnittelun kannalVoimajohdon vaikutukta haastavia osuukset kohdistuvat lähinnä
sia on mm. Dagsmetsätalouteen, kun
markintien ja Tiukanjohtoalueelta raivataan
joen tuntumassa,
puustoa.
missä tilaa tulevan
400 kV vieressä sijoittuvalla reitillä on
varsin vähän.
Vaikutukset ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa A.
Ei vaikutuksia
Ei vaikutuksia
Ei vaikutuksia
Ahtaimmat suunnittelutilat
sijaitsevat arvioinnin mukaan Leppijärven, Korpusen
ja Vettenrannan alueilla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
317
Maaliskuu 2014
SÄHKÖNSIIRTO
VAIHTOEHTO A
VAIHTOEHTO B
Tuulivoimapuisto Tuulivoimapuisto
kytketään Arkkukal- kytketään Krislion sähköasemaan tinestadin rakenteilla olevaan
sähköasemaan
Maisema ja kulttuuriympäristö
Hankealueelle raivattavasta johtokäytävästä
aiheutuu melko vähäisiä
haittavaikutuksia.
Suora vaikutus kahteen maiseman/
kulttuuriympäristön
arvokohteeseen .
Kahdesta sähköasemasta aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä.
Voimajohto halkoo
noin 1,5 kilometrin
matkan peltoaukeaa,
joka on osa maakunnallisesti arvokasta
Korsbäckin kulttuurimaisemaa - haittavaikutus korkeintaan
kohtalainen.
VAIHTOEHTO C
Tuulivoimapuisto kytketään Leväsjoen sähköasemaan
Vaikutuksia ei aiheudu.
Dagsmarkin kylän
kohdalla (osa maakunnallisesti arvokasta aluetta) kriittinen kohta, jossa
haittavaikutus on
kohtalainen.
Tiukan kylän eteläpuolella avomaisemakohdassa haittavaikutus on parin
asuinrakennuksen
kannalta kohtalainen.
Metsäisillä osuuksilla
uuden tai leventyneen johtoaukean
vaikutukset maisemaan jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi.
Sähköaseman rakentamisesta aiheutuvat
haittavaikutukset
ovat vähäisiä.
Muinaisjäännökset
Ei vaikutuksia.
Ihmiset
Rakentamisen aikaiset
Vaikutukset samanvaikutukset paikallisia ja laiset kuin vaihtoehlyhytaikaisia.
dossa A.
Ei vaikutuksia.
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset samanlaiset
kuin vaihtoehdossa A.
Käytönaikaiset vaikutukset hyvin vähäiset.
Elinkeinotoiminta
Ei vaikutuksia
Ei vaikutuksia
Ei vaikutuksia
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
318
Maaliskuu 2014
18.2 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus
YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointiraportissa on esitettävä
riittävä selvitys hankkeen vaihtoehdoista ja niiden toteuttamiskelpoisuudesta.
Ympäristön kannalta olennaista on tällöin se, aiheutuuko hankkeesta merkittävää kielteistä vaikutusta jollekin ympäristön kohteelle, esimerkiksi luonnolle tai
ihmisille.
YVA-menettelyssä tarkastellun suunnitellun tuulivoimapuiston voimaloiden lukumäärä on prosessin aikana tarkentunut pienemmäksi. Sen lisäksi on tarkasteltu uutta suppeampaa vaihtoehtoa, jossa toteutetaan ainoastaan hankkeen eteläosan voimalat, yhteensä 19 kappaletta. Hanke olisi teknistaloudellisesti kannattava, jos se toteutettaisiin 26 voimalan laajuudessa. Jos hanke toteutetaan
19 voimalan suppeamman vaihtoehdon mukaisesti, olisi se Otsotuuli Oy:n tuulimittauksiin, rakentamiskustannuksiin, sekä sähkön markkinahintoihin perustuvien laskelmien perusteella jokseenkin kannattava. Investointipäätöksen aikaista
tilannetta on kuitenkin vaikea ennustaa. Alustavien laskelmien mukaan vaihtoehtoa 1 pienempää hankekokonaisuutta ei Mikonkeitaan alueella kannata toteuttaa.
Ympäristön näkökulmasta toteuttamiskelpoisin vaihtoehto Mikonkeitaan hankkeessa olisi vaihtoehto 1, koska siitä aiheutuu vähemmän haittaa mm. lähimmissä kiinteistöissä. Vaihtoehto 2 aiheuttaisi enemmän vaikutuksia vapaa-ajan
kiinteistöille pohjoisessa toteutettavien voimaloiden läheisyydessä. Mikäli hanke
päädytään toteuttamaan vaihtoehdon 2 mukaisena, tulisi jatkosuunnittelussa
tarkentaa sijoitussuunnitelmaa ja/tai ottaa käyttöön sellaista voimalatekniikka,
joka aiheuttaa lähimmille herkille kohteille mahdollisimman vähän haittaa, esimerkiksi melun osalta.
Hankkeen muut keskeisimmät vaikutukset liittyvät luontoon ja linnustoon. Hankealue ei kuitenkaan sijoitu erityisen tärkeälle muuttoreitille, eikä alueen linnusto ole kalasääksen pesäpaikka lukuun ottamatta kovin merkittävä. Stormossenin
alueella sijaitseva pesä tulisi huomioida jatkosuunnittelussa. Lisäksi hankealueen
metsokanta on muutamassa paikassa jokseenkin merkittävä, mutta alueet eivät
täytä yli viiden kukon soidinalueen kriteeriä.
Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan ulottuvat luonnollisesti suhteellisen
laajalle. Muun muassa metsien ja muiden estevaikutusten ansiosta tuulivoimapuiston näkyvyys jää monin paikoin avoimia pelto-, suo-, metsähakkuu- ja tiealueita lukuun ottamatta suhteellisen vähäiseksi. On kuitenkin huomioitava, että avoimilla alueilla kuten Kärjenkosken alueella vaikutukset ovat selvästi suljettuja tiloja merkittävämmät.
Tuulivoimapuiston maankäyttöön ja metsästykseen kohdistuvat vaikutukset jäävät arvioinnin mukaan vähäisiksi, eikä vaihtoehtojen välillä tunnistettu näiden
osalta merkittävää eroa. Asutus sijaitsee suhteellisen kaukana voimaloista, mutta voimaloista aiheutuvan melun ulottuvuus pitää tarkentaa ja huomioida riittävästi jatkosuunnittelussa.
Voimajohtojen osalta olisi pyrittävä minimoimaan niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja rakennettava mahdollisimman lyhyttä ja siten vähiten tilaa edellyttävää vaihtoehtoa. Näin ollen voidaan todeta, että YVA:n vaihtoehto A olisi
kaikkein edullisin. Vaihtoehto B olisi pisin ja hankala toteuttaa, etenkin jos tulevan Kristiinankaupungin 400 kV voimajohdon viereen rakennetaan useamman
tuulivoimahankkeen voimajohdot.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
319
Maaliskuu 2014
Jatkosuunnittelun aikana on syytä jatkaa vuoropuhelua hankkeen eri sidosryhmien ja asianosaisten kanssa sekä pohtia vaikutusten estämis- ja lieventämiskeinoja.
Taulukko 18.1. Yhteenveto hankkeen eri voimaloiden tai niihin liittyvien rakenteiden
merkityksestä keskeisiin vaikutuksiin. Yhteenvedossa on huomioitu kaikki voimalat maksimaalisen, eli vaihtoehdon 2 sijoitussuunnitelman mukaan. Taulukkoon on otettu lisäksi
prosessin aikana tärkeiksi koettuja vaikutustyyppejä, vaikka niiden kokonaismerkittävyys
olisi arvioinnissa todettu vähäisiksi.
Vaikutustyyppi Merkittävyys Vaikutuskohteet Rakenteet Seuraukset Pohdittavia lieven‐
tämistapoja Kap‐
pale Melu Kohtalainen 7 loma‐asuntoa 35 desibelin alueella Voimalat 3, 4, 23, 24 ja 25 YM:n esittämän yöajan suunnitteluoh‐
jearvon mahdollinen ylittyminen Loma‐asutuksen ja ohjearvojen huomiointi hankkeen jatkosuunnit‐
telussa voimaloiden sijoittelussa ja voimala‐
tyypin valinnassa. Äänitason rajoittaminen säätö‐ ja ohjausjärjes‐
telmän avulla alatuulen puolen tilanteissa. 9.1.7 Maisema Kohtalainen Maakunnallisesti arvokas Kärjenkos‐
ken‐ Kankaanpään kulttuurimaisema Voimalat 20, 21,22 ja 23 Voimalat sijoittuvat lähimmillään runsaan kilometrin päähän kohteen reuna‐
vyöhykkeestä, jonne ne näkyvät. Voimaloiden värjäys harmaansävyisellä valkoisella. Voimaloiden poisto tai siirtäminen huomioiden kuitenkin hankkeen teknistalou‐
delliset kriteerit. 11.3.4 Maisema Enintään kohta‐
lainen Maakunnallisesti arvokas Vesijärven kylä Voimalat 24 ja 25 Voimalat sijoittuvat lähimmillään runsaan kolmen kilometrin päähän kohteesta. Voimaloiden värjäys harmaansävyisellä valkoisella. Voimaloiden poisto tai siirtäminen huomioiden kuitenkin hankkeen teknistalou‐
delliset kriteerit 11.3.4 Maisema Enintään koh‐
talainen Paikallisesti arvokas Tarmaankylä Voimalat 24 ja 25 Voimalat sijoittuvat lähimmillään runsaan 3,5 kilometrin päähän alueesta. Voimaloiden värjäys harmaansävyisellä valkoisella. Voimaloiden poisto tai siirtäminen huomioiden kuitenkin hankkeen teknistalou‐
delliset kriteerit 11.3.4 Linnusto Kohtalainen Maakunnallisesti kohtalaisen arvokas Stormossenin Kalasääsken pesä Voimalat 2, 4 ja 9 Voimaloista voi aiheu‐
tua törmäysriskejä, sillä ne sijoittuvat alle kilometrin etäisyydel‐
le pesästä. Voimaloiden poisto tai siirtäminen huomioiden kuitenkin hankkeen teknistaloudelliset kriteerit 10.3.4.
1 Ihmisten elinolot Kohtalainen 7 loma‐asuntoa melun vaikutusalu‐
eella Voimalat 3, 4, 23, 24, 25 ja 26 Voimaloista aiheutuva melu voi heikentää asukkaiden viihtyi‐
syyttä ja elinoloja hankealueen ympäris‐
tössä. Loma‐asutuksen ja ohjearvojen huomiointi hankkeen jatkosuunnit‐
telussa voimaloiden sijoittelussa ja voimala‐
tyypin valinnassa. Äänitason rajoittaminen säätö‐ ja ohjausjärjes‐
telmän avulla alatuulen puolen tilanteissa. 11.5.5.
2 Ihmisten elinolot Kohtalainen Kärjenkosken kylä Voimalat 20, 21, 22 ja 23 Voimalat muuttavat maisemakuvaa, josta voi mahdollisesti aiheutua välillisiä vaikutuksia kylän asukkaiden viihtyisyy‐
Voimaloiden poisto tai siirtäminen huomioiden kuitenkin hankkeen teknistaloudelliset kriteerit 11.5.5.
2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
320
Maaliskuu 2014
Vaikutustyyppi Merkittävyys Vaikutuskohteet Rakenteet Seuraukset teen ja elinoloihin
hankealueen ympäris‐
tössä. Pohdittavia lieven‐
tämistapoja Kap‐
pale FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
321
Maaliskuu 2014
19 ESITYS VAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI
19.1 Linnusto
19.1.1 Pesimälinnusto
Mikonkeitaan tuulivoimapuiston pesimälinnustoa voidaan harkita seurattavaksi
hankkeen rakentamisvaiheen yhteydessä sekä tuulivoimapuiston toiminnan aluvaiheenaikana aina tarpeen mukaan. Tuulivoimapuiston YVA-menettelyn aikana
toteutetut linnustoselvitykset kuvaavat tilannetta ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Pesimälinnuston osalta voidaan seurata suojelullisesti arvokkaiden
lajien pesimäkantaa ja niissä tapahtuvia muutoksia hankealueella. Huomiota
voidaan kiinnittää alueella esiintyvään lajistoon ja lintujen reviirien sijoittumiseen ja etäisyyksiin suhteessa tuulivoimaloihin.
19.1.2 Kalasääski
Mikonkeitaan tuulivoimapuistoalueella ja sen läheisyydessä pesivien kalasääksien käyttäytymistä voidaan seurata hankkeen rakentamisvaiheen yhteydessä sekä tuulivoimapuiston toiminnan alkuvaiheessa tarpeen mukaan.
Sääksien lentoreittejä voidaan esittää toteutettavaksi esimerkiksi seurattavan
kymmenen päivän ajan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jota toistetaan
vuosittain tuulivoimapuiston toiminnan alkuvaiheessa. Seurantaa voidaan tarpeen mukaan jatkaa. Seurantaan käytettävästä ajasta puolet tulee käyttää poikasten lentoharjoitteluajan käyttäytymisen tarkkailuun. Seurannan tulosten perusteella tulee suunnitella mahdolliset törmäysriskin lieventämistoimet esim.
voimaloiden kohdennettu pysäyttäminen sääksen pesäpoikasajaksi, jolloin ravinnonhankinta on aktiivisinta ja sinä aikana, jolloin poikaset opettelevat lentämään. Viisivuotisjakson jälkeen seuranta tulee toistaa samansisältöisenä joka
viides vuosi.
19.1.3 Muuttolinnusto
Lintujen muutto tapahtuu laajalla rintamalla ja käytettävät muuttoväylät vaihtelevat vuosittain jossain määrin mm. säätilojen ja tuulensuuntien vaikutuksesta.
Tuulivoimapuiston sijainti lintujen muuttoreittien vieressä mahdollistaa lintujen
käyttäytymisen seuraamisen tuulivoimapuiston kohtaamistilanteissa sekä mahdollisten törmäystilanteiden tarkkailun. Alueen kautta muuttavien lintujen (esim.
hanhet, joutsen, kurki, petolinnut) kohdennettu ja asianmukainen tarkkailu antaa arvokasta tietoa törmäysten todennäköisyydestä ja lintujen väistöliikkeistä
paikassa, missä lintuja muuttaa riittäviä määriä ja niitä voidaan havainnoida
suhteellisen helposti. Kevät- ja syysmuutonseurannan tulee olla työmäärältään
riittävää ja ajallisesti kattavaa, jotta seurannan aikana saadaan riittävä kuva
alueen kautta kulkevasta lintujen muutosta ja lintujen käyttäytymisestä tuulivoimaloiden läheisyydessä.
Muuttolinnuston seuranta olisi suositeltavaa toteuttaa yhteistyössä lähiympäristön muiden tuulivoimapuistojen kanssa, koska näin mahdollisista muuttoreiteissä tapahtuvista muutoksista saadaan tehokkaimmin kattava kuva.
19.2 Lepakot
Tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueella elävälle lepakkokannalle voidaan seurata hankkeen rakentamisvaiheessa sekä tuulivoimapuiston toiminnan aikana
kahtena vuotena tuulivoimapuiston käyttöön oton jälkeen. Seurantavuosina lepakoiden esiintymistä alueella voidaan kartoittaa detektorikartoituksena ainakin
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
322
Maaliskuu 2014
viitenä yönä (kesäkuu-heinäkuu) Muuttolinnustoseurannan yhteydessä tehtävän
raatojenetsinnän yhteydessä voidaan etsiä myös mahdollisia kuolleita lepakoita
tuulivoimaloiden lähiympäristöstä. Seurannan tulokset raportoidaan seurantavuoden jälkeisen vuoden tammikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen
ELY-keskukselle.
19.3 Riistalajisto ja metsästys
Tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueen metsästyskäytäntöihin voidaan seurata
hankkeen rakennusvaiheessa ja tarvittaessa 1-2 vuotena puiston käyttöön oton
haastattelemalla alueella toimivan metsästysseuran jäseniä.
19.4 Melu
Tuulivoimapuiston toiminnanaikaista melua voidaan tarvittaessa seurata mittauksilla. Mittaukset suositellaan tehtäväksi tilanteessa, jossa tuulen suunta on
kohti lähintä asutusta, jossa arvion mukaan esiintyy eniten tuulivoimapuiston
aiheuttamaa melua. Mittauksia tehdään melun laajuudesta riippuen enintään
kolme kertaa vuodessa.
Mittaukset suoritetaan ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 “Ympäristömelun
mittaaminen” mukaisesti huomioiden VTT:n ohjeluonnos ”Liite 2. Tuulivoimamelun mittaaminen - melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa (immissiomittaukset)” (Eurasto ja Nykänen 2013).
19.5 Muu seuranta
Virkistyskäyttöön ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan seurata tuulivoimapuistosta ja sen mahdollisista häiriöistä annettavien palautteiden perusteella.
Aiheellisten palautteiden mukaisia todellisia ongelmia pyritään mahdollisuuksien
mukaan poistamaan. Tuulivoimapuiston oltua toiminnassa kahden vuoden ajan
toteutetaan lähialueen asukkaille suunnattu asukaskysely. Virkistyskäyttöön
kohdistuvista vaikutuksista voidaan myös saada tietoja metsästysseurojen edustajien haastatteluilla (katso kappale 19.3).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
323
Maaliskuu 2014
LÄHTEET
Ahlman, S. & Luoma, S. (2013a). Isojen lintujen muuttoreitit Satakunnassa –
havaintokatsaus. Turun Yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus.
117 s.
Ahlman, S. & Luoma, S. (2013b). Siikaisten jäneskeitaan tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys. Ahlman group Oy.
Airaksinen, O. & Karttunen, K. (2001). Natura 2000 -luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. – Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus.
Andersen R., Linell J.D.C., Langvatn R. (1996). Short term behavioural and
physiological response of moose (Alces alces) to military disturbance in Norway.
Biological Conservation 77:169–176.
Arnett E.B., Inkley D.B., Johnson D.H., Larkin R.P., Manes S., Manville, A.M.,
Mason R., Morrison M., Strickland M.D. & Thresher R. (2007). Impacts of wind
energy facilities on wildlife and wildlife habitat. Special issue by The Wildlife Society. Technical Review 07-2.
Barja I., Silvan G., Rosellini S., Pineiro A., Gonzalez-Gil A., Camacho L. & Illera
J.C. (2007). Stress physiological responses to tourist pressure in a wild population of Eurpoean pine marten. Journal of Steroid Biochemistry and Molecular Biology 104:136–142.
Berger, J. (2007). Fear, human shields and the redistribution of prey and predators in protected areas. Biology Letters 3:620–623.
Bevanger, K., Berntsen, F., Clausen, S., Dahl, E.L., Flagstad, O. Follestad, A.,
Halley, D.,Hanssen, F., Johnsen, L., Kvaloy, P., Lund-Hoel, P., May, R., Nygard,
T., Pedersen, H.C., Reitan, O., Roskaft, E., Steinheim, Y., Stokke, B. & Vang, R.
(2010). Pre- and postconstruction studies of conflicts between birds and wind
turbines in coastal Norway (Bird-Wind). Report on findings 2007-2010. NINA
Report 620. 152 s.
BirdLife Suomi (2010). Tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön vaikutuksista
lintuihin Suomessa. Verkkosivusto. <www. birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml> (viitattu 10.9.2012).
BirdLife Suomi (2013). Suomen tärkeät lintualueet, FINIBA-suupohja, Suupohjan lintutieteellinen yhdistys ry. www-sivusto.
http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-72-alueet.shtml#720068 (viitattu 8.12.2013)
Byholm P. (2013). Ilman valtiaat –seminaari, Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannassa. Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa (LTSS) Seminaari. Porin yliopistokeskus,
Seminaariesitys 23.3.2013.
Dahl, E.L., Bevanger, K., Nygård, T., Røskaft, E., Stokke, B.G. (2011). Reduced
breeding success in white-tailed eagles at Smøla windfarm, western Norway, is
caused by mortality and displacement. Biological conservation. Vol.145/1, s.
79–85.
Desholm, M., Fox, A.D., Beasley, P.D.L. & Kahlert, J. (2006). Remote techniques
for counting and estimating the number of bird–wind turbine collisions at sea: a
review. Ibis, 148, 76–89.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
324
Maaliskuu 2014
Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen.
Ympäristöministeriö. 31 s.
Dooling, R. (2002). Avian Hearing and the Avoidance of Wind Turbines. Report
prepared for the National Renewable Energy Laboratory.
<http://www.nrel.gov/wind/pdfs/30844.pdf>
Drewitt, A.L. & Langston, R.H.W. (2006). Assessing the impacts of wind farms
on birds. Ibis 148: S29-S42.
Eklöf, K. & Ahola, M. (2013) Movements of Finnish red-throated divers during
breeding and post-breeding periods. Loon & Diver Workshop, Tvärminne 20.22.9.2013.
Ellermaa, M. (2011). Sähkönjakeluverkoston vaarat linnuille edelleen merkittävät. TIIRA-lehti 3/2011. s. 8.
Empower (2012). Tuulivoimarakentaminen, 5.6.2012 Muonio. Julkaisematon
seminaariesitys.
Enviro (2008). Tahkoluoto-Kristiinankaupunki 400 kV voimajohto, Luontoselvitykset ja Natura-arviointi. Raportti. 51 s.
Etelä-Pohjanmaan liitto (2013). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, Ympäristöministeriö 23.5.2005 ja Vaihekaava I – tuulivoima, luonnos 28.5.2012.
<http://www.epliitto.fi/?page=maakuntakaava> (viitattu 31.12.2013).
Eurasto, R. ja Nykänen, H. (2013). Tuulivoimamelun mittausmetodiikan kehittäminen. VTT:n tutkimusraportti VTT-R-04680-13.
Fingrid Oyj (2008). Ympäristövaikutusten arviointiselostus 400 kV voimajohtohankkeessa Tahkoluoto (Pori) – Kristiinankaupunki.
Fingrid Oyj (2010). Naapurina voimajohto (saatavissa:
www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut/ymparistojavoimajohdot/Sivut/default.a
spx)
FCG Finnish Consulting Group Oy (2013a). Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettely, luontoselvitykset. 92 s.
FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy (2013b). Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulipuistojen YVA-selostus. 376 s.
FCG Finnish Consulting Group Oy (2012). wpd Finland Oy, Jokelan tuulipuisto,
YVA-selostus. 254 s.
Finavia (2013). Korkeusrajoitukset paikkatietoaineistona. Päivitetty 14.11.2013.
<http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/lentoesteet/korkeusrajoituksetpaikkatietoaineistona/> (viitattu 12.1.2014)
Garvin, J.C., Jennelle, C.S., Drake, D. & Grodsky, S. (2011). Response of raptors to a windfarm. Journal of applied ecology. 2011: 48. s. 199-209.
George S.L. & Crooks K.R. (2006). Recreation and large mammal activity in an
urban nature reserve. Biological Conservation 133:107–117.
Grandin T. (1997). Assessment of stress during handling and transport. Journal
of Animal Science 75:249–257.
GTK (2010a). Digitaalinen kallioperäkartta 1:200 000. Geologian tutkimuskeskus.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
325
Maaliskuu 2014
GTK (2010b). Digitaalinen maaperäkartta 1:200 000. Geologian tutkimuskeskus.
GTK (2013). Happamat sulfaattimaat – riskit ja kartoitus ja karttapalvelu.
<http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/happamat_sulfaattimaat.htm
l> (viitattu 23.10.2013).
Göransson (2012). Winter wind seminar publication www.
Heath M.F. & Evans M.I. (toim.) (2000). Important Bird Areas in Europe. Priority
sites for conservation. BirdLife International 2000.
Helldin J.O. & Alvares F. (2011). Large terrestrial mammals and wind power – is
there a problem? Summary of workshop at the Conference on Wind Energy and
Wildlife Impacts, Trondheim, Norway.
<http://www.cww2011.nina.no/LinkClick.aspx?fileticket=eX87Ui8L9rg%3d&tabi
d=3995> (viitattu 4.12.2013)
Helldin, J.O., Jung, J., Neumann, W., Olsson, M., Skarin, A., Widemo, F. (2012).
The impacats of wind power on terrestrial mammals. A synthesis. Vindval, 53 s.
Helldin J.O., Seiler A., Olsson M. (2010). Vägar och järnvägar – barriärer i landskapet. CBM:s skriftserie 42 (saatavissa: www.triekol.se).
Hytönen K., Harju M., Piispanen J. & Haulos S. (2012). Tuulivoimaloiden vaikutukset liikenneturvallisuuteen Selvitys etäisyysvaatimuksista tie-, rautatie-, meri- ja lentoliikenteen osalta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 20/2012.
Hölttä H. (2013). Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet PohjoisPohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta.
Hötker, H., Thomsen, K.-M., Jeromin, H. (2006). Impacts on biodiversity of exploitation of renewable energy sources: the example of birds and bats - facts,
gaps in knowledge, demands for further research, and ornithological guidelines
for the development of renewable energy exploitation. Michael-Otto-Institut in
NABU, Bergenhusen.
Institute for Environmental Management and Assessment (IEMA) (2004). Guidelines for Environmental Impact Assessment. IEMA, Lincoln.
Jauhiainen, T., Vuorinen, H.S., Heinonen-Guzejev, M. (2007). Ympäristömelun
vaikutukset. Suomen ympäristö 3:2007. Ympäristöministeriö, Helsinki. Cit.
Lambert & Maurin 1988.
Koistinen, J. (2004). Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö
721. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki. 42 s.
Koivu Juhani (2013). Suomen Sääksisäätiö. Puhelinhaastattelu 21.10.2013.
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy (2013). Isojoki ja Kristiinankaupunki. Mikonkeitaan tuulivoimapuisto. Arkeologinen inventointi 2013.
1.11.2013.
Langston, R.H.W. & Pullan, J.D. (2003). Windfarms and birds: an analysis of the
effects of wind farms on birds, and guidance on environmental assessment criteria and site selection issues. Report T-PVS/Inf (2003) 12, by BirdLife International to the Council of Europe, Bern.
Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Lehtiniemi, T.,
Mikkola-Roos, M., Virolainen, E. (2001). Suomen tärkeät lintualueet FINIBA.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
326
Maaliskuu 2014
BirdLife Suomen julkaisuja (No 4.). BirdLife Suomi ja SYKE. Suomen graafiset
palvelut, Kuopio. 142 s.
Liikennevirasto (2012). Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikenneviraston ohjeita 8/2012. 24.5.2012. Dnro
1816/065/2012.
Liikennevirasto (2013). Liikennemääräkartat.
<http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/lii
kennemaarakartat> (viitattu 13.11.2013).
Linnustonseurannan tulospalvelu (2013). Luonnontieteellinen keskusmuseo.
<https://rengastus.helsinki.fi/tuloksia/> (viitattu 10.12.2013 ja 27.11.2013).
Länsi-Suomen ympäristökeskus (2009). Isojoen-Teuvanjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015.
Maanmittauslaitos (2013). Maastotietokanta (avoimien aineistojen karttapalvelu) <https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta>.
Manneri, A. (2002). Pienten ja keskikokoisten selkärankaisten liikennekuolleisuus Suomessa. Tiehallinnon selvityksiä 26/2002. Edita Prima Oy, Helsinki.
Martin J., Basille M., Van Moorter B., Kindberg J., Allainé D., Swenson J.E.
(2010). Coping with human disturbance: spatial and temporal tactics of the
brown bear (Ursus arctos). Canadian Journal of Zoology 88:875–883.
Menzel C. & Pohlmeyer K. (1999). Proof of habitat utilization of small game species by means of feces control with “dropping markers” in areas with winddriven power generators. Zeitschrift für Jagdwissenschaft 45:223–229.
Metsähallitus Laatumaa (2010). Tuulivoimarakentamisen kunta- ja aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa, esimerkkinä Mielmukkavaaran tuulivoimahanke. Metsähallitus Laatumaa ja FCG Finnish Consulting Group Oy.
Metsäkeskus (2013). Tiedot lähimmistä METSO-ohjelman kohteista, aineistopyyntö 15.11.2013.
Museovirasto (2010). Muinaisjäännökset muinaisjäännösrekisterissä.
<http://www.paikkatietohakemisto.fi/catalogue/ui/metadata.html?lang=fi&meta
dataresourceuuid=e5265f1a-48f2-4353-970e-aab2cf57a98f> (Viitattu
30.12.2013)
Museovirasto (2013). Kulttuuriympäristö rekisteriportaali. WWW-dokumentti:
<http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.asp
x> (19.3.2013)
Myllymäki, S. (2004). Missä metso soi. Lusto 2/2004.
Nousiainen, I. (2008). Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto. Suupohjan lintutieteellinen yhdistys. Raportti. 29 s.
Nousiainen, I. (2013). Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa
(Suupohjan lintutieteellinen yhdistys). Raportti. 6 s.
Nousiainen, I. & Taivalmäki, J-P. (2013). Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla, Kuahajoki-Mustaisneva ja Vöyrinkangas. Raportti. 13 s.
Nousiainen, I. & Tikkanen, H. (2013). Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Raportti. 19 s.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
327
Maaliskuu 2014
Nykänen, H., Uosukainen, S. ja Siponen, D. VTT, Di Napoli, C. Pöyry Finland Oy,
Yli-Kätkä, V.-M. ja Ristolainen, J. Ramboll Finland Oy (2013). Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan. VTT:n tutkimusraportti VTT-R-04565-13.
Ordenana M.A., Crooks K.R., Boydston E.E., Fisher R.N., Lyren L.M., Siudyla S.,
Haas C.D., Harris S., Hathaway S.A., Turschak G.M., Miles K., Van Vuren D.H.
(2010). Effects of urbanization on carnivore species distributionand richness.
Journal of Mammalogy 91:1322–1331.
Osmala, E. (2012). Riekon (Lagopus l. lagopus) reviirin muodostus havumetsäalueella. Progradu – tutkielma, 37 s.
Pearce-Higgins, J. W., Stephen, L., Douse, A., Langston, R. H. W. (2012).
Greater impacts of wind farms on bird populations during construction than subsequent operation: results of a multi-site and multi-species analysis. Journal of
Applied Ecology, 49, 386-394.
Peltonen, K. & Saarteenoja, A. (2013). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaava I, linnustovaikutukset. Etelä-Pohjanmaan liitto.
Persson I.L., Danell K., Bergstrom R. (2000). Disturbance by large herbivores in
boreal forests with special reference to moose. Annales Zoologici Fennici
37:251– 263.
PKLTY (2006a). Petolinnut ja metsätalous. (mehiläishaukka)
<http://www.metsakeskus.fi/es-petolintuhanke> (viitattu 4.12.2013)
PKLTY (2006b) Petolinnut ja metsätalous. (hiirihaukka)
<http://www.metsakeskus.fi/es-petolintuhanke> (viitattu 4.12.2013)
Pohjanmaan liitto (2010). Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011–2014 ympäristöselostus.
Pohjanmaan liitto (2013a). Pohjanmaan maakuntakaava. Ympäristöministeriö
21.12.2010. <http://www.obotnia.fi/fi/d-Toiminta-ja-teht%C3%A4v%C3%A4tMaakuntakaavoitus-Pohjanmaan-maakuntakaava.aspx?docID=4399> (viitattu
31.12.2013)
Pohjanmaan liitto (2013b). http://www.obotnia.fi/fi/d-Toiminta-ja-tehtävätMaakuntakaavoitus-Vaihemaakuntakaava-2.aspx?docID=6270&TocID=13 (viitattu 31.12.2013).
Pohjoismaiden ministerineuvosto (2002). Kulttuuriympäristö ympäristövaikutusten arvioinnissa –opas pohjoismaiseen käytäntöön.
Poole, A.F. (1989). Osprey: A Natural and Unnatural History. Cambridge University Press, Cambridge.
Ramboll (2010). Metsälän tuulivoimapuiston YVA-selostus.
Ramboll (2012a). Uttermossan tuulivoimapuiston YVA-ohjelma.
Ramboll (2012b). Korpi-Matin tuulivoimapuiston YVA-selostus
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A., Mannerkoski, I. (toim.) (2010). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja (2010). Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
328
Maaliskuu 2014
Raunio, A., Schulman, A., Kontula, T. (toim.) (2008). Suomen luontotyyppien
uhanalaisuus – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet ja osa 2: Luontotyyppien
kuvaukset. – Suomen ympäristö 8/2008.
Reimers E. & Colman J.E. (2006). Reindeer and caribou (Rangifer tarandus) repsonse towards human activities. Rangifer 26:55–71.
Reinikainen, K. & Karjainen, T. (2005). Sosiaalisten vaikutusten arviointi voimajohtohankkeissa. STAKES. työpapereita 2/2005.
Rengastustoimisto (2012). Rekisteritiedot uhanalaisista ja EU:n lintudirektiivin
liitteen I lajeista (aineistopyyntö 18.11.2012).
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) (2012a). Riistantutkimus. wwwsivusto. <http://www.rktl.fi/riista/> (viitattu 9.12.2013).
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) (2012b). Petoyhdyshenkilöiden ilmoittamat
suurpetohavainnot
vuonna
2012.
www-sivusto:
<http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/suurpetohavainnot/petoyhdyshenkiloiden_il
moittamat_havainnot.html> (viitattu 8.12.2013),
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (2013). Suurpetohavainnot. Www-sivusto:
http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/suurpetohavainnot/petoyhdyshenkiloiden_ilm
oittamat_havainnot.html.
Rydell, J., Engström, H., Hedenström, J.K.L., Pettersson, J. & Green, M. (2012).
The effect of wind power on birds and bats. A synthesis. Vindval, 150 s.
Salonen, V-P. , Eronen, M. & Saarnisto, M. (2006). Käytännön maaperägeologia.
Turun yliopisto. 237 s.
Satakuntaliitto (2008) Satakunnan vaihemaakuntakaava I, ehdotusvaihe. Vaikutusten arviointi.
Saurola, P. (2012). Suomen sääkset 2012. Linnut vuosikirja 2012: 17-23. Helsinki 2013.
Scottish Natural Heritage (2010). Use of A voidance Rates in the SNH Wind
Farm Collision Risk Model. SNH Avoidance Rate Information & Guidance Note.
10 s.
Seppä, J. (2008). Pomarkku-Kristiinankaupunki 400 kV voimajohdon kiinteiden
muinaisjäännösten arkeologinen inventointi. Pomarkku, Siikainen, Merkikarvia,
Isojoki, Kristiinankaupunki. Museovirasto.
Sosiaali- ja terveysministeriö (1999). Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin
kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1999:1.
Stankowich, T. (2008). Ungulate flight responses to human disturbance: A review and meta-analysis. Biological Conservation 141:2159–2173.
STUK (2013). Lausunto Toholammin-Lestijärven tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 47/0210/2013 10.12.2013.
Suojoenseudun kyläyhdistys ry (2014). Internet-sivut. Sarvijärven luontopolku.
<http://suojoki.blogspot.fi/2013/07/sarvijarven-luontopolku.html> ja linkki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
329
Maaliskuu 2014
<https://docs.google.com/file/d/0B0mr01Ug1Zg9NVhtcmtwanVyeUk/edit?usp=
sharing&pli=1>(viitattu 9.1.2014)
Suomen tuuliatlas (2013). www.tuuliatlas.fi
Suomen
tuulivoimayhdistys
ry
(2014).
Tuulivoimatieto-sivusto
<http://www.tuulivoimatieto.fi/turvallisuus> (Viitattu 6.3.2014).
Suomen tuulivoimayhdistys ry. (2012). Suomen tuulivoimayhdistys ry. –STY.
<http://www.tuulivoimayhdistys.fi> (viitattu 7.11.2011).
Suomen Ympäristökeskus (2012). Hertta -tietojärjestelmän tiedot uhanalaisten
eliölajien havaintopaikoista.
Suupohjan kehittämisyhdistys (2014). Internet-sivut. Uttermossan vaellusreitti.
<http://seikkailesuupohjassa.blogspot.fi/2013/05/mustasaarenkeitaaltasoldatin-torpalle.html> (viitattu 9.1.2014)
Sveriges ornitologiska förening (SOF) (2013). Sveriges Ornitologiska Förenings
policy om vindkraft.
Sääksisäätiö (2013). Satelliittisääkset. www-sivusto:
<http://www.saaksisaatio.fi/tutkimus2/tutkimus.htm> (viitattu 7.12.2013).
Teknologiateollisuus ry (2009). Tuulivoima-tiekartta 2009.
Tenovuo (2013). Uudenkaupungin linnusto. www-sivusto.
<http://www.ollitenovuo.com/27> (viitattu 6.12.2013).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2001). Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi – käsikirja <http://www.info.stakes.fi/iva/FI/index.htm> (viitattu
2.1.2014).
Tikkanen, H., Tuohimaa, H. & Hölttä, H. 2013: Pohjanmaan uusiutuvat energiavarat, 2.vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura 2000 –
alueisiin. Raportti. 119 s.
Tilastokeskus (2013a). Kristiinankaupunki – Kristinestad.
<http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/287.html>
Tilastokeskus (2013b). Isojoki- Storå.
<http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/151.html>
Tilastokeskus (2014). Työssäkäyntitilasto >www.stat.fi -> tilastotietokannat>
(viitattu 2.1.2014).
Torri, K. & Urho, K. (2010). Metsälän tuulivoimapuiston pesimä- ja muuttolinnustoselvitys.
Valkama, J., Vepsäläinen, V., Lehikoinen, A. (2011). Suomen III Lintuatlas. –
Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö.
<http://atlas3.lintuatlas.fi> (viitattu 7.11.2011).
Valkeajärvi, P., Ijäs, L., Lamberg, T. (2007). Metson soidinpaikat vaihtuvat – lyhyen ja pitkän aikavälin havaintoja. Ruomen riista 50: 104 -120.
Valtion ympäristöhallinto (2013a). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
valtioneuvoston periaatepäätöksessä. WWW-dokumentti.
<http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1739&lan=fi>(viitattu 19.3.2013).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
Mikonkeitaan tuulivoimapuisto
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
330
Maaliskuu 2014
Valtion ympäristöhallinto (2013b). OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. <http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp> (viitattu
1.11.2013-9.1.2014).
Valtion ympäristöhallinto (2013c). Vesien tila-karttakäyttöliittymä (pilotti).
<http://wwwp3.ymparisto.fi/silverlightviewer/?Viewer=VemuPilotti> (viitattu
1.11.2013).
Valtion ympäristöhallinto (2013d). Natura 2000-alueet. www-sivusto.
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet (viitattu 8.12.2013).
Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut (2012). Mikonkeitaan luontoselvitys. 90 s.
Vilén R., Luoma S. & Ijäs A. 2012: Suurien lintulajien kerääntymä-alueet Satakunnassa vuosina 2000−2011 – Havaintokatsaus. Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry ja Rauman Seudun Lintuharrastajat ry. 53 s. + liitteet.
VTT (2013). Suomen tuulivoimatilastot. WWW-dokumentti:
<http://www.vtt.fi/proj/windenergystatistics/> (31.12.2013).
Väisänen, R. A., Lammi, E., Koskimies, P. (1998). Muuttuva pesimälinnusto
(Summary: Distribution, numbers and population changes of Finnish breeding
birds). - Otava, Helsinki. 567 s.
Väyrynen, E. (1986). Riekon reissut – Tutkimuksellista tietoa riekon liikkumisesta keskitalvella. Metsästäjä 1: 16–18.
Weckman, E. (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006.
Ympäristöministeriö.
Weckman & Yli-Jama (2003). Mastot maisemassa. Ympäristöopas 107, Alueiden
käyttö.
Ympäristöministeriö (2014). Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014.
Ympäristöministeriö (2013). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Härkmeri.
<http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=111193&lan=FI> (viitattu
21.3.2013).
Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012.
Ympäristöministeriö (1993a). Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö
1, osa 1. Ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 66/1992.
Ympäristöministeriö
(1993b).
Arvokkaat
maisema-alueet.
Maisemaaluetyöryhmän mietintö II. Ympäristönsuojeluosasto mietintö 66/1992.