Hyvä paha velka? - Finnish Consulting Group

Consultin g Peop le
2 • 2014
20
16
Uutta virtaa
vesihuollossa
Kaupunkisuunnittelua
kotona ja kaukomailla
4 Hyvä paha velka?
FCG Consulting People 2/2014
1
Sisältö
3
Pääkirjoitus
Vahvasti kotimaassa
ja kansainvälisesti
Pääkirjoitus
4Hyvä paha velka?
6Kunnat uuteen kuosiin
7
Vantaa, mainettaan parempi taloudenpitäjä
8Kohti asiakaskeskeistä tiedolla johtamista
10Terveydenhuollon laadunseuranta alkaa – tervetuloa mukaan!
13
FCG selvitti Kotkan lastensuojelun nykytilannetta
14Tiedonhallinnan vallankumous
16Kaupunkisuunnittelua kotona ja kaukomailla
19
FCG mukana koulutusvienti­sopimuksessa Qatariin
Yhteistyösopimus Kiina-projekteista
FCG:n kaupunkikehitysjohtaja
Arja Sippolan erityisosaamista
on kaupunkisuunnittelu.
Kannen kuva: Jarmo Teinilä
FCG sertifioi projektipäälliköitä
FCG:n nuoret suunnittelijat MyTech-sivustolla
Yhteistyösopimus pohjarakennesuunnittelussa
20Uutta virtaa vesihuollossa
23Älyratkaisut kehittämisen tukena
24
Uudistuva Lonna on Suomenlinnan “pikkuveli”
26Lahti panostaa kouluhankkeiden laatuun
28Kunta-alan ykköstapahtumat
29
Töissä FCG:llä: Jari Marttinen FCG:n suunnittelu ja tekniikka
-liiketoiminnan vetäjäksi
31
Nimityksiä FCG:llä
24
FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä­­lehti.
Julkaisija
FCG Finnish Consulting Group Oy
Osmontie 34, 00610 Helsinki
Puhelin 010 4090, faksi 010 409 5001
[email protected], www.fcg.fi
Ulkoasu ja taitto
Taina Kytöaho
Päätoimittaja
Eeva Kokki
Osoitteenmuutokset
www.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos
2
FCG Consulting People 2/2014
4
Kuntajohtajapäivillä puhuttiin äskettäin strategisen ketteryyden välttämättömyydestä
voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Suorituskyvyn parantamiseksi tutkijat kannustavat kehittämään organisaation älykkyyttä, lisäksi on oltava resurssiviisas.
Älykkäiksi luonnehditaan organisaatioita, jotka ymmärtävät toimintaympäristön muutokset, ymmärtävät niihin kohdistuvat vaatimukset ja haasteet ja osaavat tältä pohjalta
tehdä oikeita ratkaisuja. Ketterät organisaatiot ottavat viivyttelemättä kantaa tapahtuneisiin muutoksiin ja kykenevät myös riskinottoon. Resurssiviisaat yhteiskunnat ovat
tehokkaampia ja vähäpäästöisempiä.
FCG:n asiakkaita haastavat niin kotimainen kuin kansainvälinenkin muuttuva
toimintaympäristö. Digiaika mullistaa terveydenhuollon ja pelimaailma opetuksen.
FCG toimii kanavana innovatiivisille kehitys- ja pilottihankkeille. Yhdessä asiakkaidemme kanssa suunnittelemme uusia pilotteja; mm. älykästä mallikoulua, älykästä liikkuvaa terveysasemaa, älykkäitä toimitiloja ja älykästä vesi- ja energiahuoltoa.
Toivomme kiinnostuneita mukaan toteuttamaan maailman parhaita ratkaisuja.
FCG voi auttaa kotimaisia asiakkaita oman osaamisen kehittämisessä. Haluamme toimia myös siltana suomalaisen osaamisen viennissä, olla toteuttamassa yhteistä
kansallista tehtävää koulutusviennissä, terveydenhuollon viennissä, vesihuollossa ja
energiahuollossa. Osaamisen vienti toimii parhaimmillaan myös feed back–alustana;
parhaita kansainvälisiä esimerkkejä ja kansainvälistä osaamista voidaan kanavoida
takaisin kohentamaan suomalaista osaamista, suomalaisen toiminnan älykkyyttä.
FCG tarjoaa yhden katon alta kehittämispalvelun joko koko arvoketjun tai sen
osan: kunta-, sote-, tai yritysrakenne, toiminnan, prosessien ja palvelujen taikka tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden,
mukaan luettuna toimitilat. Autamme asiakkaitamme joko kokonaisuuksien tai osien
uudelleenmuotoilussa.
Tässä lehdessä valotetaan toimintaympäristön muutosvoimia. Lehti sisältää myös
useita kiinnostavia artikkeleita asiakkuuksista ja projekteista.
Olemme toimineet vuosikymmenien aikana kaikissa suomalaisissa kunnissa ja
toteuttaneet projekteja noin 150 maassa. Haluamme myös jatkossa toimia luotettavana yhteistyökumppaninanne, 65 vuoden kokemuksella.
Antoisia lukuhetkiä!
Ari Kolehmainen
Painopaikka
Lönnberg Oy, Helsinki 2014
FCG Consulting People 2/2014
3
28
28
26
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuva: Jarmo Teinilä
Kuntien tilinpitokäytäntö muuttui, kun se
yhtenäistettiin ja tuli voimaan vuonna 1997.
Silti julkisuudessa kuntataloudesta esitetään
edelleen arvioita, jotka eivät perustu tilin­
pitoon.
– Oikea tapa on tarkastella tunnus­
lukuja kuntien omasta kirjanpidosta. Sen
perusteella kunnille on kertynyt vuosina
1997–2013 ylijäämää yhteensä 7,38 miljardia euroa. Julkisuudessa puhutaan kuitenkin 2 miljardin alijäämästä esimerkiksi vuonna 2012, Niemeläinen hämmästelee.
Erilainen luku on peräisin kansantalouden tilinpidosta, jossa termiä “alijäämä”
käytetään kuvaamaan jonkin sektorin velkaantumista muille kansantalouden sektoreille. Paikallishallinnon nettoluotonotto olisi
vertailukelpoinen tunnusluku.
– Ylijäämän olemassaoloa ei saa kuitattua sillä, että summaa ei löydy kunnan
kassasta tai pankkitililtä. Eihän varallisuutta
määritellä muuallakaan vain tiliotetta lukemalla, hän huomauttaa.
Tervettä vai
epätervettä velkaa?
– Kunnilla on kahdenlaista velkaa, tervettä ja
epätervettä. Eikä kunnan pidäkään olla ve-
4
FCG Consulting People 2/2014
laton, arvioi Niemeläinen ja antaa esimerkkinä terveestä velanotosta Pelkosenniemen,
joka oli aiemmin kriisikuntien listalla. Kun­
tien takauskeskus kävi sen talouden tarkkaan läpi ja totesi, että uuden terveyskeskuksen rahoittaminen tuottavan omaisuuden
myynnillä olisi huono päätös. – Jos kunta
saa 250 000 euroa osinkotuottoja ja velanhoitoon menisi vain 60 000 euroa, ei tuottavaa omaisuuserää kannata myydä velanoton
välttämiseksi.
Ratkaisut pitää tehdä tapauskohtaisesti ja kunnan oma taloustilanne huomioon ot­taen, hän huomauttaa. Totuutta ei voi
määritellä ulkopuolelta tuntematta asiaa tar­
kemmin.
Pankkijärjestelmän
heikkoudet ja vahvuudet
– Yksityinen pankkijärjestelmä on Suomelle elintärkeä, vaikka suomalaiset rahamarkkinat eivät ole kovin kehittyneitä. Julkinen
valta on perinteisesti tukenut hiljaisesti varsinkin säästö- ja osuuspankkeja. Nyt ei tukielementtiä enää ole, vaan pankkien pitää
pääomittaa itsensä, jotta ne pystyvät toimimaan markkinaehtoisesti, sanoo Niemeläinen ja torjuu samalla väitteet siitä, että
22
20
20
18
18
16
16
14
14
12
12
10
10
8
8
6
6
4
4
2
2
1991
Yhden totuuden Suomessa kuntien huono talous­tilanne on yleistys, jota harvoin
kyseenalaistetaan. Mutta onko tilanne todella tällainen? Kuntien takauskeskuksen
toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen haluaa ravistella vakiintuneita käsityksiä ja
tarkastella niitä eri näkökulmasta.
24
Rahavarat
22
Hyvä paha velka?
26
Lainakanta
24
1994
1997
2000
2003
2006
2009
2012
2015
2018
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä
rahavarat1991–2018, mrd. € (käyvin hinnoin)
(arviot painelaskelman mukaan)
Lähde: Vuodet 1991–2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014–2018
arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014.
Kuntarahoitus ja Kuntien takauskeskus
vinouttaisivat kuntien velanottoa. – Ketään
ei pakoteta velkaantumaan. Tämä on viran­
omaisjärjestelmä, joka pudottaa oikeasti alijäämäiset kunnat kriisikuntien joukkoon,
hän muistuttaa.
“Katoavat” poistot?
Niemeläinen haluaa avata keskustelun
myös tavasta kirjata kuntien investointeihin
saamat valtionosuudet. Niitä ei kirjata kunnan taseeseen, joten ne näyttävät häviävän
savuna ilmaan, vaikka kyseessä on merkittävä menoerä valtiolle ja tulo kunnille, Niemeläinen ihmettelee. Vuosina 2002–2012
valtio tuki kuntien investointeja noin 2,4 miljardilla eurolla.
– Kunnilla on kahdenlaista velkaa, tervettä
ja epätervettä. Todellista tilaa ei voi
määritellä ulkopuolelta tuntematta asiaa
tarkemmin, toteaa Kuntien takauskeskuksen
toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen.
FCG Consulting People 2/2014
5
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: Jarmo Teinilä
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuva: Jarmo Teinilä
Reippaasti velkaantunut
Vantaa leimataan helposti
kriisikunnaksi. Jos sitä
mitataan omavaraisuuden,
velkaantuneisuuden ja
asukaskohtaisen velan
kriteereillä, määritelmä
pitääkin paikkansa. Mutta
tämä kertoo tilasta vasta
toisen puolen.
– Kuntien taseissa on paljon varallisuutta, mutta varsinainen ongelma on
kuntien tulojen ja menojen epäsuhta,
sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja
Timo Kietäväinen.
Kunnat uuteen kuosiin
– Kunnat pitäisi ainakin
osittain keksiä uudelleen,
jotta ne täyttäisivät
paremmin niille asetetut
tehtävät. Ei kunta ole
pelkkä palvelumarket,
vaan sen tulee olla sekä
demokraattinen vaikuttaja että elinvoiman edistäjä
omalla alueellaan, esittää
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Kunnalliset palvelut tuotetaan Kietäväisen
mielestä pääasiassa kilpailukykyisesti, mutta alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.
Kunnalla pitää olla myös selkeä käsitys siitä,
mitä se omistaa ja miksi.
Rikas vai köyhä kunta?
– Kuntien taseissa on paljon varallisuutta,
mutta varsinainen ongelma on kuntien tulojen ja menojen epäsuhta, sanoo Kietäväinen. Taseessa on useissa tapauksissa ali­
arvostettuja eriä, kuten energialaitokset sekä
vesi- ja viemärilaitokset. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on pyrkinyt poistoaikoja ly6
FCG Consulting People 2/2014
hentämällä tuomaan investoinnit lähemmäs
niiden todellisia pitoaikoja. Rahoituslaskelma kertoo selkeästi, mikä on kunnan tulojen
ja menojen suhde, Kietäväinen arvioi. Uusi
kuntalaki tekee kunnista selkeämmin konserneja korostamalla konserniohjauksen ja
hyvän hallinnon periaatteita.
– Kaikkien investointien haaliminen taseeseen ei ole enää perusteltua, koska uusiakin rahoitustapoja on tarjolla, hän toteaa.
– Elinkaarimallit ovat hyvä vaihtoehto yksityisen ja julkisen tahon yhteistyölle. Sitä paitsi kunnalliset varainhankintakustannukset
ovat edullisia matalan korkotason vuoksi.
Lainakanta kannattaa tietysti pitää järkevissä rajoissa. Eikä tuloja kannata vähentää myymällä parhaiten kannattavaa omai­
suutta.
Tärkeää on pitää huolta kunnan omaisuudesta ja peruskorjata sitä ajoissa, Kietäväinen suosittaa. Säästöjä kunnat voivat
saada aikaan esimerkiksi energiatehokkuuden lisäämisen kautta.
Elinvoimapolitiikkaa
– Elinkeinopolitiikka on liian kapea tapa katsoa kunnan tehtäviä. Pikemminkin pitää
puhua elinvoimapolitiikasta, joka elinkeino­
politiikan lisäksi kattaa myös osaamisen,
julkiset hankinnat ja kulttuuripalvelut, hän
arvioi. Kunnan tulee olla keskeinen verkostojen rakentaja, joka hallitsee oman kasvunsa ja omat kilpailukykytekijänsä.
– Kuntalaisen arjen sujuvuus on keskeinen kilpailukykytekijä, joka ratkaisee
asumisviihtyvyyden. Kansalaislähtöisyyden
pitää toteutua kunnan toimintoja järjestet­
täessä. Kunnallisen itsehallinnon ideaa on
uudistettava lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, hän linjaa.
Juustohöylät museoon
– Kuntien todellinen haaste on tuottavuus ja tuloksellisuus. Ei kustannusten
juusto­höyläämistä voi jatkaa ikuisesti, vaan
nyt tarvittaisiin poliittista rohkeutta kuntien
tehtävien priorisoimiseen. Tehtäviä ja kustannuksia piti hallituksen päätöksellä vähentää, mutta nyt niitä ollaan lisäämässä ainakin 300 miljoonalla eurolla ensi vuoden
alussa, hän arvioi.
Luettelo on haasteellinen ja kallis: oppi­
velvollisuuden pidennys vuodella, kuntien
vastuun lisääminen vaikeasti työllistyvien
aktivoimiseksi, kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken ja sosiaalihuoltolain uudistus.
Kaikki ne lisäävät kuntien taakkaa.
– Vantaa investoi tulevaisuuteen, eikä sitä voi
tehdä ottamatta lainaa, vakuuttaa kaupungin­johtaja Kari Nenonen.
Vantaa, mainettaan
parempi taloudenpitäjä
– Vantaa investoi tulevaisuuteen, eikä sitä
voi tehdä ottamatta lainaa, vakuuttaa kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Ulkopuolista
rahoitusta tarvitaan isoihin investointeihin,
jotka palvelevat koko Suomea. Uusi 700 miljoonan euron Kehärata yhdistää pääradan,
rantaradan ja Helsinki–Vantaan lentokentän. Etelä-Suomea hyödyttää Kehä III:n 150
miljoonan euron perusparannus, joka palvelee Vuosaaren satamaa mahdollisten laajennustenkin jälkeen.
Plussat esille
Vantaan vuosikate on hyvällä tasolla, käyttötalous plussalla ja verotulot asukasta
kohden 10 parhaan kaupungin joukossa,
Nenonen luettelee kolikon kääntöpuolia. Investoinneista huolimatta tasekin on kohtuullinen. Toimintakatteen kasvulla mitattuna
Vantaa oli vuonna 2013 suurten kaupunkien ykkönen.
– Valtionosuusjärjestelmä on kohdellut
meitä huonosti, mutta uusi laki muuttaa tilanteen. Ei pelkkä velan määrä kerro talouden tilaa. Talouden tasapainottaminen on
täällä kyllä kirkkaana mielessä, hän vakuuttaa.
Ison lainasalkun riskinä on mahdollinen koronnousu. Yleisen korkotason alhaisuus on kuitenkin pitänyt korkokulut viime
vuosina maltillisina. Pääosa lainarahasta
hankitaan jatkossakin kilpailuttamalla vapailta markkinoilta.
Aktiivista maapolitiikkaa
Vantaan asuntotuotanto ja uusi liikenneinfra
ovat vaatineet maanhankintaa, koska kaupunki ei ole Helsingin tavoin saanut lahjamaita kruunulta.
– Uusi maapolitiikka tekee mahdolliseksi myös maan lunastuksen, Nenonen
linjaa. Vastaavasti tuloja tulee myös maata myymällä. Investoiminen parempiin liikenneyhteyksiin lisää uusien asuinalueiden
kiinnostavuutta.
Nykyinen tavoite on 2 000 uutta asuntoa vuodessa. Eniten niitä syntyy täydentämällä Tikkurilaa. Kehäradan varrelle rakentuvat Kivistön ja Leinelän alueet.
Nenonen haluaisi vahvistaa pääkaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen
MAL-yhteistyötä metropolihallintoa kehittämällä. Kuntaliitokset eivät Vantaan valtuustoa ole innostaneet.
Vantaan
kaupunkikonsernina
Uusi kuntalaki edellyttää konserniohjauksen
tiivistämistä. Tällä sektorilla kunnilla on vielä
opiskeltavaa, Nenonen arvioi. Myös kunnan
osakeyhtiöiden tulisi muistaa, että toiminnan tarkoituksena on kunnallinen palveluajatus.
Nyt Vantaan kuntakonserniin kuuluvat
mm. Vantaan Energia Oy, joka on yhteisyritys Helsingin kanssa, sekä VAV Asunnot Oy
ja Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy.
Logistiikan ja
asukkaiden ykkönen
Kuntalaisten ja yritysten kannalta katsottuna Vantaan vahvuuksia ovat loistava sijainti,
koko ajan paranevat liikenneyhteydet ja 105
%:n työpaikkaomavaraisuus.
– Isoista kaupungeista Vantaa on yrittäjäystävällisin, ja esimerkiksi asiakastutkimuksista on saatu erittäin hyviä tuloksia.
Meillä tärkein asiakas on tyytyväinen veronmaksaja, Nenonen mainostaa.
Vantaalta puuttuu nykyään vain meri.
Mutta ihan kaikkea ei sentään voi saada...
FCG Consulting People 2/2014
7
Kohti
asiakaskeskeistä
tiedolla johtamista
Teksti: Paula Böhling
Kuva: Jarmo Teinilä
Tiedon hyödyntäminen toiminnan ohjauksessa ja suunnittelussa on vanha
teema, niin kuin johdon raportointikin. Silti vasta tämän päivän välineet
mahdollistavat todellisen tiedolla johtamisen. Avainsanoja ovat asiakkaan
tarpeet, reaaliaikaisuus ja läpinäkyvyys.
Tiedolla johtamisen ratkaisuja kehitetään
nyt joka kunnassa ja konsernissa sekä valtakunnan tasolla. Syyt ovat selkeät, sanoo
ICT-asiantuntijapalvelujen johtaja Markku
Köykkä FCG:ltä.
– Keskeinen muutostekijä on soterakenneuudistus ja siihen liittyvä tiedon tarve. Se pakottaa tietojärjestelmien, tiedon,
prosessien ja toimintojen tiiviimpään yhdistämiseen. Asiaan vaikuttavat myös väestön
ikääntyminen ja paine tuottavuuden lisäämiseen.
Sote, talous, henkilöstö – haasteita on,
mutta on myös mahdollisuuksia. Niihin on
tarttunut ensimmäisten joukossa Hamina.
Asteittain eteenpäin
Haminan kaupungin johdolle etsittiin noin
kymmenen vuoden ajan helppokäyttöistä
raportointiratkaisua, jolla voitaisiin tuottaa
myös muuta kuin talous- tai toimintatietoa.
Kokeiltavana ja tutkittavana oli useita
tunnettuja tuotteita, mutta ratkaisua ei löytynyt ennen kuin kaupunki vuonna 2013
lähti mukaan kansalliseen perusterveydenhuollon tuotteistushankkeeseen, kertoo Ha8
FCG Consulting People 2/2014
minan tietohallintopäällikkö Jouni Ristola.
Hankkeessa
työkaluksi
valikoitui
QlikView, jolla tehtyä pDRG-sovellusta kaupunki on juuri ottamassa käyttöön.
– Kun ohjelmiston ominaisuudet ja
mahdollisuudet tarkentuivat, kiinnostuimme sen laajemmasta hyödyntämisestä. Johtoryhmän tutustuminen Imatran kaupungin
pitkälle kehitettyyn QlikView-toteutukseen
varmisti, että olimme oikealla polulla.
Tällä hetkellä Haminassa on menossa
FCG:n tukema hanke, jossa toteutetaan johdon tarpeiden mukainen raportointijärjestelmä kuluvan vuoden loppuun mennessä.
– Tarkoituksena on yhdistää talouden
ja henkilöstöhallinnon tietoja eri hallinnonalojen toiminnallisiin tietoihin niin, että saadaan lähes reaaliaikaista tietoa toiminnasta
ja tavoitteiden toteutumisesta. Järjestelmän
halutaan toimivan myös analysointityökaluna, Ristola selostaa.
Vuonna 2015 johdon raportointijärjestelmää ryhdytään laajentamaan esimiesten
ja luottamusorganisaation käyttöön. Lisäksi
ratkaisulla on tarkoitus korvata järjestelmäkohtaisia raportointiratkaisuja.
Oivaltavaa analytiikkaa
FCG on valinnut tiedon hyödyntämisen välineeksi monipuolisen QlikView’n – eikä pelkästään siksi, että se on käytetyin alan ohjelmisto Suomessa.
Välineen avulla on mahdollista rakentaa eri organisaatiotasoille toiminnallisia sovelluksia, joissa on visuaalisesti yhtenäinen
näkymä. Sovellukset toimivat ja näyttävät
samalta riippumatta siitä, millä laitteilla niitä käytetään.
Loppukäyttäjä voi analysoida tietoa ja
porautua siihen käyttövaltuuksiensa puitteissa. Väline soveltuu historiatietoon perustuvaan raportointiin, skenaarioanalyyseihin
ja ennakointiin sekä erityisesti asiakaskohtaiseen analytiikkaan, Köykkä listaa.
FCG käyttää QlikView-ohjelmistoa sosiaali- ja terveydenhuollon luokitustuotteiden
raportoinnissa. Se on käytössä myös yhtiön
omassa taloushallinnossa ja projektisalkun
hallinnassa.
QlikView’n jälleenmyyjänä FCG tarjoaa
kokonaispalvelua, joka sisältää ohjelmisto­
lisenssit sekä käyttöönotto-, tuki- ja ylläpitopalvelut.
Jouni Ristola uskoo, että Haminan kaupungin johdolle on löytynyt hyvä ja helppokäyttöinen raportointiratkaisu.
Luokitustuotteista liikkeelle
FCG on lähtenyt kehittämään tiedolla johtamisen palveluja vahvuusalueeltaan, sosiaali- ja terveydenhuollon luokitustuotteista.
Pisimmällä ollaan perusterveydenhuollon
pDRG:n kanssa.
– pDRG-ryhmittelijä on ensimmäinen
ratkaisu, jolla saadaan yhdistettyä toiminta ja talous helposti raportoitavaan muo-
toon potilaskohtaisesti. Rakentamillamme
ratkaisuilla voidaan tarkastella myös asiakkaan koko hoitopolkua julkisessa terveydenhuollossa, toteaa erityisasiantuntija Elina
Hermiö FCG:ltä.
– Terveydenhuollossa on valtavasti tietoa, ja se pitää valjastaa hyötykäyttöön.
QlikView’n avulla raportit voidaan räätälöidä
loppukäyttäjän haluamaan muotoon. Enää
ei siis tarvitse tyytyä vakioraportteihin.
Luokitustuotteet ovat riippumattomia
järjestelmiä, mutta QlikView tuo niihin lisäarvoa. – Eikä ole väliä, onko kyseessä pieni kunta tai pääkaupunki, julkinen tai yksityinen toimija. Samoin kuin luokitustuotteet,
väline sopii kaikille.
FCG Consulting People 2/2014
9
Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Jarmo Teinilä
ja FCG:n kuva-arkisto
Utilis Sanitas -hanke etenee rivakasti, kertoo hanketta vetävä Itä-Suomen yliopiston terveyspoltiikan professori
ja FCG:n tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen.
Terveydenhuollon
laadun seuranta alkaa
– tervetuloa mukaan!
Mitkä sairaalat onnistuvat parhaiten tekonivelleikkauksissa,
sydäninfarktin hoidossa, syöpähoidoissa? Entä missä hoito on kalleinta,
missä edullisinta? Tällaista tietoa löytyy pian julkisesta rekisteristä.
10
FCG Consulting People 2/2014
Utilis Sanitas -hankkeessa luodaan
kan­sallinen järjestelmä terveydenhuollon
laadun ja hinta-laatusuhteen seurantaan.
Rekisteriin kertyvä aineisto on tarkoitus tuoda tuoreeltaan kuntien, terveydenhuollon
toimijoiden ja kansalaisten saataville.
Aluksi seurannassa keskitytään terveyshyötyyn – toisin sanoen siihen, kuinka
hyvin toimenpide tai hoito kohentaa potilaan
terveyttä tai pidentää hänen elinikäänsä.
Tieto saavutetuista hyödyistä suhteutetaan
hoidon yksikkökustannuksiin sairaaloittain.
Ruotsissa on toimittu tähän tapaan jo
noin kymmenen vuotta. Terveyspalvelujen
tuottajat raportoivat hoitotuloksensa 80 sairausryhmää kattavaan valtakunnalliseen
rekisteriin.
Kehittämisen eväitä
sairaaloille
Suomessakin mittareita mietittiin jo 1990luvun alussa, jolloin alettiin luoda terveydenhuollon laatujärjestelmiä, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa
Kataja. Seuranta kohdistettiin kuitenkin
tuottavuuteen ja tehokkuuteen, sillä järjestelmistä oli siihen aikaan saatavissa toiminnan määrää, mutta ei hoidon laatua kuvaavaa tietoa.
– Tuottavuusajattelu yksinään on tullut
tiensä päähän, niin kuin siihen liittyvä mittaaminenkin, Kataja summaa. – Terveyshyötyjen mittaamiselle sitä vastoin on kova
tarve, laitetaanhan terveydenhuoltoon melkoisesti verovaroja.
Katajan mukaan mittareiden tulee olla
yksinkertaisia ja yksiselitteisiä ja niiden pitää
tuottaa myös ajallisesti vertailukelpoista tietoa. Silloin ne auttavat hoitoyksiköitä oman
toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä.
Myös hoitoyksiköiden välinen vertailu antaa eväitä hoidon kehittämiseen. – Jos
mittari näyttää jossain yksikössä heikompaa, asiaan voidaan paneutua ja korjata ongelma.
Hyvistä mittareista on muutakin hyötyä, Kataja lisää. Osataan valita parhaat hoitomenetelmät ja -käytännöt, jolloin niukkenevilla varoilla saadaan mahdollisimman
paljon aikaan.
– Terveydenhuollossa on valtava määrä
tietoa, se on saatava käyttökelpoiseen muotoon.
FCG Consulting People 2/2014
11
Mahdollisuus
vertailla ja valita
Laatuseurannan tärkeyttä painottaa myös
johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta. Hän on Katajan tavoin Utilis Sanitas
-ohjausryhmän jäsen.
– Me Sitrassa etsimme käytännön tekemisen avulla uusia toimintamalleja suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi, ja siksi
haluamme olla mukana tässä hankkeessa.
Yksi terveydenhuoltojärjestelmämme keskeisistä tavoitteistahan on tuottaa vaikuttavaa hoitoa eli tavoiteltua tai riittävää terveyshyötyä asiakkaalle.
Huurteen mukaan järjestelmällinen
terveyshyödyn mittaaminen ja seuranta
lisäävät terveydenhuollon läpinäkyvyyttä.
Läpinäkyvyys ja avoimuus puolestaan tuovat
asiakkaalle aidon mahdollisuuden vertailla
ja valita hoitoyksikkönsä.
– Uskon, että asiakkaan valinnan­va­
paus ja sen laajeneminen koko sotessa ovat
lähitulevaisuuden asioita. Meistä jokainen
haluaa valita itselleen parhaan palvelun, ja
terve kilpailu lisää palvelujen laatua ja pitää
kustannuksia kurissa, hän sanoo.
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveys­
yhtymän hallintoylilääkäri Maria Virkki,
hankkeen ohjausryhmän jäsen hänkin, on
samaa mieltä: on äärimmäisen tärkeää luoda järjestelmä, joka tuottaa reaaliaikaisesti tietoa potilaille, terveydenhuollon palvelutuottajille ja kuntapäättäjille. – Taloudelliset
paineet edellyttävät entistä enemmän myös
hoidon laadun suhteuttamista yksikkökustannuksiin, hän toteaa.
Sosiaalihallitus (Socialstyrelsen) on ohjannut mittariston kehittämistä Ruotsissa, ja
vastaavasti Virkki toivoo sosiaali- ja terveysministeriön aktiivista osallistumista työn kansalliseen ohjaukseen Suomessa.
– On tärkeää luoda hyvä valtakunnallinen mittaristo. Ministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja muiden asiantuntijalaitosten tuella hanke etenisi
koko maassa.
Rivakasti
eteenpäin
Utilis Sanitas -hankkeen ensimmäisen vaiheen (2014–2015) aikana ratkaistaan seurannan keskeiset organisointikysymykset.
Esimakua tulevasta
Utilis Snitas -hankkeessa tehdyn esitutkimuksen mukaan
lonkan tekonivelleikkausten kustannus oli Suomen yliopistoja keskussairaaloissa keskimäärin 7 273 euroa vuonna 2010.
Summa vaihteli sairaaloittain välillä 5 650 – 9 032 euroa ja
ennenaikaisen uusintaleikkauksen todennäköisyys välillä
0,5–4,7. Sairaalan suuri koko ei aina tarkoittanut parempaa
laatua ja pienempiä kustannuksia.
Vertailussa käytettiin THL:n PERFECT-tutkimuksen ja ItäSuomen yliopiston TUOTA-tutkimuksen aineistoja.
– Tulokset eivät ole lopullisia, mutta ne antavat kuvaa siitä,
mitä olemme tekemässä, Vohlonen sanoo.
– Tosiasia on, että Suomessa ei ole tähän mennessä tiedetty, mitä terveydenhuoltoon käytetyllä rahalla saadaan aikaan.
Hyviä tutkimuksia on kyllä tehty, mutta niiden tuloksia on ollut vaikea hyödyntää. Nyt toimijat laitetaan ensimmäistä kertaa laatu- ja kustannusvertailuun.
12
FCG Consulting People 2/2014
Konkreettisia askelia on jo otettu, kertoo hanketta vetävä Itä-Suomen yliopiston
terveyspoltiikan professori ja FCG:n tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen.
– Aluksi tarkasteluun otetaan kolme
merkitykseltään ja kustannuksiltaan suurta sairausryhmää. Seuraavaksi poimimme
Ruotsin mittareista ne, jotka kuvaavat näiden potilasryhmien hoidon tuloksia. Sitten
katsomme, mihin mittareihin löytyy aineistoa Suomesta.
Hankkeen ensimmäisen vaiheen ohjelmaan kuuluvat lisäksi aineiston käsittely ja
nettialustan luominen sekä selvitys siitä, miten eri tahot käyttävät tietoa sitten, kun sitä
on olemassa. Ensimmäisiä tuloksia saadaan
näillä näkymin syksyllä 2015.
Kolmivuotisessa
jatkohankkeessa
(2016–2018) lisätään mittareiden määrää ja
jalkautetaan seurantajärjestelmä jatkuvaan
kansalliseen käyttöön.
Vohlonen uskoo, että järjestelmän käyttöönottoon ei tarvita asetusta, ohjekirjaa tai
”ukaaseja”. – Jos käyttäjät kokevat sen hyödylliseksi, se otetaan käyttöön.
Yhteistyöverkosto
laajenee
Utilis Sanitas -verkostohanketta koordinoi FCG – avain­
henkilönä professori, tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen ja
työryhmän varajohtajana erityisasiantuntija Mika Keinänen.
Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Kuntaliiton
varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.
Hanketta rahoittavat (elokuun puolivälin tilanne) kahdeksan
sairaanhoitopiiriä, Kuntaliitto, Sitra ja Suomen Terveystalo Oy.
Terveyshyödyn mittarit tuotetaan ensivaiheessa näiden
sairaanhoitopiirien ja Terveystalon osalta.
Hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat Itä-Suomen
yliopisto, Suomen Lääkäriliitto sekä Suomalainen Lääkäri­
seura Duodecim, jonka asiantuntijoita käytetään mittareiden
valinnassa.
FCG selvitti
Kotkan lastensuojelun
nykytilannetta
Teksti: Eeva Kokki
Kuva: FCG:n kuva-arkisto
FCG selvitti Kotkan
kaupungin toimeksian­
nosta lastensuojelun ja
sijaishuollon nykytilannetta, organisointia ja kulu­
rakennetta. Kaupungin
lastensuojelun ja sijaishuollon kustan­nukset
ovat kasvaneet huomattavasti 2010-luvulla.
Lastensuojelumenojen
kasvu on ollut parissa
vuodessa 22 % ja sijaishuollon palvelut yli 40 %,
vaikka sijoitettujen lasten
määrä ei ole kasvanut.
FCG teki esiselvityksen toiminnan uudel­leen­
organisoinnista sekä selvittämällä toiminnan
kulurakennetta että haastattelemalla lastensuojelun ja sijaishuollon henkilöstöä. Lastensuojelun kustannustoteu­maa verrattiin
myös muiden kaupunkien vastaaviin kustannuksiin.
- Tässä toiminnassa ensisijaista on lasten ja nuorten etu. Kun panostamme ennal­
ta­­ehkäisevään työhön, kuten varhaiseen
tukeen, turvaverkkojen rakentamiseen ja
perheissä tehtävään työhön, se vaikuttaa
suoraan säästöinä korjaavan työn toimintakustannuksiin. Tämä tulee näkymään jatkossa myös lastensuojelutyön budjettivalmistelussa ja pystymme pienentämään
kalliiseen korjaavaan työhön varattuja summia merkittävästi, toteaa palvelujohtaja
Jorma Haapanen Kotkasta.
Selvitystyön
kehittämisehdotuksissa
pa­nostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan
lisäksi ostopalveluiden käytön asteittaiseen
lopettamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen tilankäyttöön. Lisäksi kehittämisehdotuksissa todettiin erikoistumisen ja
moni­ammatillisuuden näkökulmien selkiyt­
tämisen. Lastensuojelutyössä yhteistyötä tulisi lisätä laitos-, koulu- ja perhetiimien välillä. Viranomaisten, kuten koulutoimen,
lastensuojelun ja sosiaalitoimen ammattilaisten välisiä vastuita ja rooleja lastensuojelutyössä tulisi myös selventää. Olennaista
toiminnan tehostamisessa on suunnitelmallisuuden, yhteistyön ja vuoropuhelun lisäksi
myös esimiestoiminnan kehittäminen.
Esiselvityksen pohjalta on laadittu
myös pidemmän aikajänteen toimintaehdotus selvityksessä esille nostettujen asioitten
eteenpäinviemiseksi.
FCG Consulting People 2/2014
13
Tiedonhallinnan
vallankumous
Teksti: Paula Böhling
Kuva: Jarmo Teinilä
Berliini, München,
Hampuri, Wien, Bryssel,
Pariisi, Rotterdam...
Nämä ja monet muut
Euroopan kaupungit
ylläpitävät 3D-tietomallia.
Mistä on kysymys? Miksi
näin? Miten Suomessa?
Tapaamme kolme
alan avainhenkilöä.
Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö
Matti Holopainen havainnollistaa asiaa.
– Tämä ei tarkoita, että aletaan rakentaa
jotain kokonaan uutta, vaan nyt siirrytään
vanhasta, kaksiulotteisesta maailmasta kolmiulotteiseen. Se on melkein sama kuin
mennä mustavalkoisesta värilliseen maailmaan. Kun mukaan otetaan ”värit”, saadaan aito malli toimintaympäristöstä. Se tuo
paljon erilaisia mahdollisuuksia.
– Kaikki kaupungin kartat ja tietovarannot ovat yhtenä 3D-mallina, mukana myös
toiminnat ja palvelut. Tätä on tavoiteltu kauan,
toteaa johtava konsultti Anssi Savisalo
FCG:ltä.
Alueellinen tietomalli muodostuu kolmesta osasta, määrittelee Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston IT-päällikkö Jarmo
Suomisto. Ne ovat: visuaaliset komponentit, komponenttien sijainnin ja rakenteellisen hierarkian kokonaisuus sekä kolmantena tietokanta, joka sisältää kohteiden muut
ominaisuustiedot.
– Nyt ollaan ”teknisessä ytimessä”,
mutta vähitellen prosessit ja toimintatavat
kehittyvät. Kun saadaan sosiaalinen poten­
14
FCG Consulting People 2/2014
tiaali käyttöön, mallin päälle syntyy yhä uusia kerroksia eli sen tietosisältö rikastuu.
– Kaupungin tietomallia voi jalostaa
vaikka mihin ja ennen pitkää siihenkin, mitä
ei nyt voi edes kuvitella. Olemme hienon
kehityksen äärellä.
Suunnitteluväline ja
kaupunkien kehityksen
muovaaja
Mihin 3D-kaupunkimalleja sitten voi käyttää
jo tällä hetkellä tai lähivuosina?
Energiankäytön suunnittelu, maankäy­
tön suunnittelu, tulvakartoitukset, melulaskenta, ilmansaaste-ennusteet, turvalli­
suussovellukset,
vaikutusten
arviointi,
kiinteistönhallinta, viranomaistoiminnan hallinta, sijaintianalyysit, liikenteen simulointi ja
ohjaaminen, navigaatio... Sovelluskohteita
riittää.
Suomisto kertoo, kuinka kolmiulotteisuuden ansiosta päästään suunnittelemaan
asioita, jotka ennen jouduttiin toteamaan
jälkikäteen.
– Ajatellaan vaikka Helsingin yleiskaavassa olevia kaupunkibulevardeja. Korkeatasoisella tietomallilla voidaan arvioida jopa
ikkunakohtaisesti, miten kova melu väylältä kantautuu eri tilanteissa. Desibeli-ikkunat laitetaan sinne, missä niitä tarvitaan eikä
varmuuden vuoksi joka paikkaan. Tehdään
vain se, mitä tarvitaan, ja rahaa säästyy.
Entä elinkeinotoiminta? – Esimerkiksi
Berliinissä on tehty teknisen kaupunkimallin
päälle talousatlas. Jos suunnittelet bisnestä,
niin tottahan sinua kiinnostaa, mitä toimintaa ympärillä on. Mallista se selviää.
Savisalo tietää, että 3D-malli toimii
todella hyvin myös kaavoittajan työkaluna ja
viestintävälineenä.
– Perinteinen kaavakartta on vaikeaselkoinen, mutta 3D-mallia ymmärtää kuka
tahansa – ai tuollainen talo, minkä värinen?
Mallin avulla on helppo keskustella, hän tiivistää ja mainitsee vielä yhden hyödyn.
Se on tiedon uudelleenkäytettävyys.
Kun esimerkiksi suunnittelutiedot tallennetaan kaupunkimalliin, ne ovat siellä valmiina seuraavan suunnitteluvaiheen tarpeisiin.
– Tällä on iso merkitys ajatellen tekemisen
tuottavuutta ja mielekkyyttä.
Myös Suomessa
Holopainen muistuttaa, että 3D-kaupunki­
mallinnus ei ole Suomessa vain suurten
kaupunkien asia vaan se toimii yhtä lailla
pienille ja keskisuurille kaupungeille ja niin
kaupunkikeskustoissa kuin maaseudulla.
– Mallin yksityiskohtaisuus ja tarkkuus
toki elävät alueen ja käyttötarpeiden mukaan, hän täsmentää.
Keskustelussa nousee esiin myös mahdollisuus kuntien yhteistyön edistämiseen.
– Jos on kuntarajat ylittävä yhteinen työskentelyalusta, niin onhan se valtava etu.
Mallin käyttö ei pakota hallinnollisiin ratkaisuihin.
Sitten, kun mallinnuksesta on saatu kotimaassa hyviä näyttöjä, voidaan ottaa
seuraava askel, kolmikko visioi. – Lähdetään myymään osaamista maailmalle, vaikka opetuspelejä ja erilaisia simulaattoreita.
Holopaisen mukaan Suomessa on
poikkeuksellisen hyvä edistää kaupunkimallinnusta, koska ”julkisen hallinnon toimintaa on rakennettu kohtalaisen järjestelmällisesti”.
– Oleellista on saada kaikki toimijat
mukaan ja luoda yhteiset pelisäännöt. Mahdollisuudet avautuvat vain sen kautta.
Mitä olisikaan huipputuottelias arkkitehti Eliel Saarinen saanut aikaan nykyajan työvälineillä, miettivät Matti Holopainen (vasemmalla),
Jarmo Suomisto ja Anssi Savisalo. Taustalla Saarisen äärimmäisen yksityiskohtainen Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma vuodelta 1915.
Kansallinen ohjeistus
tulossa
Suomessa valmistellaan paraikaa kaupunkien tietomallinnuksen kansallista ohjeistusta
kuntien, suunnittelijoiden ja ohjelmistotalojen käyttöön.
Hankkeen (2014–2015) toteutuksesta vastaa kaksi tahoa: Rakennustietosäätiön piirissä toimivan buildingSMART Finland -yhteisön kaupunkisuunnitteluryhmä ja
Kuntaliiton koordinoima Kuntien Paikkatiedon Yhteistyöryhmä. Kokonaisuutta luotsaavat ryhmien puheenjohtajat, Anssi Savisalo
ja Matti Holopainen.
– Keskeistä ohjeistuksessa on löytää
pienin yhteinen nimittäjä eri kaupunkien ja
organisaatioiden tuottaman tiedon järjestämiseen ja jakamiseen. Johtotähtenä on pelkistää ja yksinkertaistaa, ei vaikeuttaa tai
monimutkaistaa, Savisalo toteaa.
Ohjeistusta valmistellaan ympäristöministeriön, suurten ja keskisuurten kaupunkien sekä ohjelmistotalojen rahoituksella.
Ajan hermolla
FCG varautuu tietomallinnuksen kasvavaan kysyntään kehittämällä aktiivisesti alan
osaamistaan ja valmiuksiaan.
– Näen FCG:n pitkälti osana kuntien kokonaisuutta. Kunnat on saatava
ymmärtämään, mistä kaupunkimallinnuksessa on kyse, jotta asiasta voidaan
keskustella. Seuraavaksi voimme auttaa kuntia mallinnuksen perustan luomisessa
ja sitten tietovarantojen ja mallin ylläpitämisessä, Savisalo hahmottelee.
Tietomallintamisen johtavana asiantuntijana FCG:llä toimii Jarkko Räsänen.
Kultakin toimialalta on valittu kehitysinsinööri vastaamaan oman alansa tietomalli­
kehityksestä. Toimintaa ohjaa yhtiön sisäinen tietomalliohje. FCG auttaa myös
kaupunkeja ja muita organisaatioita laatimaan tietomallipohjaisen toiminnan ohjeita.
FCG:n laitossuunnittelussa on käytetty mallipohjaista 3D-työskentelyä jo vuosi­
kymmeniä. Muilla suunnittelualoilla on laadittu tietomallintamisen pilotteja vuodesta
2011 lähtien. Ne on tehty PRE-tutkimusohjelman BIMCity- ja InfraFINBIM-hankkeissa.
Tietomallit
Tietomalli on rakennuksen tai rakenteen koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus
digitaalisessa muodossa.
Kaupungin 3D-tietomalli (3D-kaupunkimalli) on kaupungin kolmiulotteinen kuva,
mutta myös paljon muuta, sillä malli on semanttinen: sen kohteet tietävät, missä ne sijaitsevat. 3D-visualisoinnin lisäksi mallilla voidaan tehdä kaupunkitasoisia analyysejä.
Kun analyysitulokset lisätään tietokantaan, malli rikastuu jatkuvasti.
FCG Consulting People 2/2014
15
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: Jarmo Teinilä ja Eeva Eitsi
Visualisoinnit: FCG Arkkitehdit ja 3D Render Oy
Kaupunkikehityksen
ajankohtaisia teemoja
ovat kaupunki­
keskusten kehittäminen ja tiivistäminen
sekä niihin liittyvä
täydennysrakentamisen tarve. Näitä
aiheita pohditaan eri
puolilla maailmaa, niin
myös FCG Arkkitehdit -tiimissä, jonka
hankkeita on käynnissä kotimaassa ja
kauempana.
FCG Arkkitehdit
Kaupunkisuunnittelua
kotona ja kaukomailla
– FCG Arkkitehdit -tiimi on kuin iso arkkitehti- ja suunnittelutoimisto, jonka palveluksessa on yli 50 suunnittelijaa ja asiantuntijaa,
kertoo kaupunkikehitysjohtaja, arkkitehti
SAFA Arja Sippola. Kun pienissä toimistoissa keskitytään usein rakennussuunnitteluun, FCG:llä suurinta liikevaihtoa tuo kaupunkisuunnittelu. Maisemasuunnittelunkin
osuus on kasvussa. Rakennus- ja sisustussuunnittelussa julkisen rakentamisen osuus
on merkittävä, ja asuntosuunnitteluakin tehdään entistä enemmän.
– Kaupunkikehityksen lähtökohdat
ovat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja tiukasti sidoksissa elinkeinoelämän,
maankäytön ja liikenteen tarpeisiin. Omat
haasteensa tarjoaa täysin uusien ja ekotehokkaiden alueiden suunnittelu, joille täytyisi löytää positiivinen imago, arvioi Sippola.
Täydennysrakentamista
Naantaliin
Manner-Naantaliin suunnitteilla oleva uusi
osayleiskaava tavoittelee uusia asukkaita nykyistä kaupunkirakennetta tiivistämällä. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan 3D-kaupunkimallissa, jolloin uuden
rakentamisen kaupunkikuvalliset vaikutukset voidaan paremmin arvioida.
– Täydennysrakentamisen suunnittelu Naantalin arvokkaassa kulttuuriympäristössä on erityisen haastavaa mutta samalla äärimmäisen kiintoisaa. Silloin liikutaan
kaupunkimaisemassa, jolla on suojeltavia
kulttuuri- ja luontoarvoja, toteaa Sippola.
– Naantalin suunnitelmat liittyvät
Turun-seudun rakennemalliin ja kaupungin
itsensä asettamiin tavoitteisiin. Samassa yhteydessä pohditaan kuntien itsenäisyyttä ja
mahdollisia kuntaliitoksia, kertoo Naantalin
maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen.
Naantalin väkilukua nostivat merkittävästi jo vuonna 2009 tehdyt vapaaehtoiset
kuntaliitokset, kun suomenkielinen Turunsaaristo yhdistettiin siihen. Nyt tavoitteena
on tiivistää ydinkeskustan asutusta vuoteen
2035 mennessä. Vanhaan puukaupunkiin
väestötavoitteet eivät liity.
– Jos kaupunki aikoo pysyä itsenäisenä, tarvitaan väestönkasvua, joka puolestaan lisää tuottavuutta. Yli 20 000 asukkaan
kaupunki täyttää paremmin nämä kriteerit,
arvioi Lehikoinen.
Asutusta ja
teollisuutta
Naantalin kaavoitukselle ja uusien asuntojen sijoitukselle asettavat omat rajoituksensa läheinen satama ja Fortumin voimalaitos.
Kaupunkiin ja nimenomaan sen mantereen
puolelle tavoitellaan 5 000 uutta asukasta,
mikä merkitsee melkoista lisäystä kaupunginosan nykyisiin 12 500 asukkaaseen.
Kaavoituksessa on tarkoitus tutkia teollisuuden asutukselle aiheuttamia meluym. haittoja. Tämänhetkinen voimassa oleva yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Sen
aluevaraukset ovat vanhentuneet, eikä se
tarjoa ratkaisuja näihin ongelmiin, joten tavoitteena on saada uusi yleiskaava voimaan
noin kahdessa vuodessa.
Tutkinnan kohteena on mm. se, voidaanko asutusta sijoittaa alueille, joilla on
ollut vain teollisuutta ja kuinka lähelle teollisuus- ja satama-alueita asutusta voidaan
viedä aiheuttamatta lisärajoitteita teollisuuden toiminnalle. Keskustaa pyritään kehittämään. Tapana on ollut, että kaupungin
maalle kaavoitetut asuntotontit valinnaisesti
joko myydään tai vuokrataan.
– Naantalissa on halukkuutta uuteen
ajatteluun ja toisaalta voimakasta omanarvontuntoa ja laatutietoisuutta. Tavoitteena
on elävä keskusta, joka palvelee kaupunkilaisia, vakuuttaa Lehikoinen.
Kansainvälistä
kaupunkikehitystä
Kiinaan
FCG Arkkitehdit on mukana FIAC-konsortiossa, joka suunnittelee Tianxin kaupunkiin
Keski-Kiinan eteläosaan kansainvälisen vihreän rakentamisen expo-alueen mallikorttelia. FCG:n osuus hankkeesta käsittää kuusi asuintornitaloa, joiden yhteispinta-ala on
noin 100 000 kerros-m2. Talojen pohjakerroksiin on suunniteltu mm. päiväkoti, kauppoja, tekniikkakeskus, pysäköinti- ja huoltotilat sekä robottipysäköintitalo.
Moduuliperiaatteella
muunneltaviin
asuintaloihin on ideoitu erilaisia ekologisia
ratkaisuja, kuten kattopuutarhoja, aurinkovarjoina ja julkisivuvalaisimina toimivia aurinkopaneeleja, imujätejärjestelmää sekä
paikallisiin materiaaleihin perustuvia sisustusratkaisuja. Hankkeella on viranomaisten
hyväksyntä, ja sen toteutusvaiheen suunnittelu alkaa loppuvuonna 2014.
Ryhmäkuvassa vasemmalta Pauli Santala,
Arja Sippola, Taina Tuominen, Mervi AlaLuusua ja Mikko Kaira FCG:ltä.
Keski-Kiinan Tinxin kaupunkiin on
suunnitteilla uusi vihreän rakentamisen
kaupunkikeskus, johon kuuluvat osana
FCG Arkkitehtien ekologiset asuintalot.
16
FCG Consulting People 2/2014
FCG Consulting People 2/2014
17
MyTech-sivustolla esittäytyvät Satu Taskinen,
Elina Salakari, Tuija Verho, Ville Suorsa ja
Lauri Laukkanen
Tekstit: Eeva Kokki
Kuvat: Jyrki Vesa
FCG mukana
koulutusvienti­
sopimuksessa
Qatariin
Näkymä Kalevanlahden yli Naantalin kirkon suuntaan. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot otetaan huomioon kaavoitusprosessissa. Kuva Eeva Eitsi
Kuka henkilö?
Kaupunkikehitysjohtaja Arja Sippola aloitti FCG:llä tämän vuoden alusta,
mutta itse asiassa hän on “paluumuuttaja”, sillä talo on tuttu jo aiemmilta
vuosilta. Välillä hän toimi kuuden vuoden ajan kahdessa eri arkkitehtitoimistossa johto- ja suunnittelutehtävissä. Nykyinen pesti viehättää,
koska kaupunkisuunnittelu eri mitta­kaavoissa on hänen erityisalueensa.
Sippolaa miellyttää FCG:n “poikki­tieteellinen” ja kansainvälinen
osaaminen, jota edustaa laaja asiantuntijajoukko.
Koulutusvientiin erikoistunut Jyväskylän yliopiston tytäryhtiö EduCluster Finland ja Qatarin opetusministeriö (Supreme Education
Council) ovat solmineet 5-vuotisen kauppasopimuksen 9.6.2014.
Koulutusyhteistyön tarkoituksena on
käynnistää Jyväskylän yliopiston normaali­
koulun mallin mukaisesti toimiva suomalainen, kaikille lapsille avoin alakoulu, QatarFinland International School Qatarin pääkaupunkiin Dohaan. Kauppa työllistää suomalaisia asiantuntijoita vuodessa alkuvaiheessa noin 15 ja vakiinnuttuaan noin 40
henkilötyövuoden verran.
Hankkeen tehtävä on suomalaisen koulumallin ja parhaiden suomalaisten käytänteiden yhdistäminen Qatarin koulujärjestelmään. Hankkeesta vastaavassa, EduCluster
Finlandin koordinoimassa yhteenliittymässä
toteuttajina ovat mukana myös Sanoma Oyj
ja FCG Finnish Consulting Group Oy.
Yhteistyösopimus
Kiina-projekteista
FCG Finnish Consulting Group Oy ja FIAC
Invest Oy – Finnish Innovative Architecture
18
FCG Consulting People 2/2014
and Consulting allekirjoittivat 30.4.2014
puitesopimuksen, jossa sovittiin yhteistyöstä Kiinassa mm. kaupunkisuunnitteluhankkeissa.
Aiemmin keväällä FCG ja FIAC toteuttivat yhteistyössä Changzhoun kaupungissa
Wujinin alueella kaupunkisuunnitteluhankkeen, jonka asiakkaana oli Administration
Committee of the Green Building Industry
Cluster Demonstration Zone of Wujin, joka
on Housing, and Urban-Rural Development
– ministeriön (MoHURD) alainen organisaatio. Kohteen kokonaisrakennusoikeus
on noin 350 000 km2 ja investointiarvo 500
miljoonaa euroa.
FCG:n nuoret
suunnittelijat
MyTech-sivustolla
FCG:n nuoret suunnittelijat esittäytyvät Teknologiateollisuuden ammatteja ja työtehtäviä
tutuksi tekevällä, nuorille suunnatulla MyTech-sivustolla. Suunnittelijoihin ja heidän
tehtävänkuviinsa voi tutustua osoitteessa:
http://www.mytech.fi/yritykset/suunnitteluja-konsultointi/fcg
Teknologiateollisuuden MyTech-sivustolla esitellään kaikkineen 260 nuorta ammattilaista teknologia-alojen yrityksistä. FCG
on mukana suunnittelu- ja konsultointialoja
esittelevässä osiossa.
FCG sertifioi
projektipäälliköitä Yhteistyösopimus
FCG:n oman johtamisohjelman, FCG Aka- pohjarakennetemian kuudes vuosikurssi päättyi keväällä.
Tämänkertainen ohjelma keskittyi projekti- suunnittelussa
liiketoiminnan johtamiseen ja sen päätteeksi koulutukseen osallistuneilla oli mahdollisuus suorittaa IPMA C-tason pätevyystaso
sertifiointi.
IPMA-sertifikaatti on vaativa, kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu todistus
henkilön projektinjohdollisesta pätevyydestä. Sertifiointi on osa FCG:n projektipäälliköiden urapolkua. Tällä kerralla sertifioituja
projektipäälliköitä ovat Tuuli Aaltonen, Heini
Passoja, Emmi Sihvonen ja Leila Väyrynen.
Onneksi olkoon!
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy tekivät keväällä
yhteistyösopimuksen infrasuunnitteluhankkeissa, erityisesti pohjarakennussuunnittelussa. Yhteistyön tavoitteena on parantaa
mm. geoteknisen suunnittelun resursseja.
Tällä toimenpiteellä on tarkoitus parantaa
mm. geoteknisen suunnittelun resursseja.
Yhteistyötä on ollut aiemminkin, joten on
luontevaa jatkaa sitä jatkossakin.
FCG Consulting People 2/2014
19
Uutta virtaa
vesihuollossa
FCG:n osaaminen
kattaa koko vesihuolto­kentän tarpeet
suunnittelusta rakennuttamiseen, käyttöön­
ottoon ja käyttö­tukeen.
Perinteistä palvelua
tukevat uuden­laiset,
älykkäät työkalut ja
järjes­telmät. Asiakkaiden tarpeisiin löytyy
entistä kustannus­
tehokkaampia ja
toimintavarmempia
ratkaisuja.
20
FCG Consulting People 2/2014
– Vesihuollossa on tapahtumassa monia
muutoksia, jotka heijastuvat palvelujen kysyntään ja siten myös meidän painotuksiimme, toteaa FCG:n Vesihuolto-tulosalueen
johtaja Jani Sillanpää.
Siirtoviemäröintihankkeet vähenevät.
Samoin laitosten uudisrakentaminen ja laajennukset vähenevät, kun merkittävin jätevedenkäsittelyn keskittäminen tulee tehdyksi. Painopiste siirtyy uuden rakentamisesta
saneerauksiin sekä laitos- että verkostopuolella, Sillanpää listaa näkymiä.
Tärkeitä tulevaisuuden alueita ovat
myös prosessien ja toiminnan optimointi
sekä omaisuuden hallinta. Hulevesien määrällisen hallinnan rinnalle nousee voimakkaasti laadullinen hallinta.
Erityisen merkittävänä muutossuuntana Sillanpää näkee älykkäiden automaatioja tietojärjestelmien voimakkaan tulemisen.
– FCG satsaa alaan määrätietoisesti. Kehitämme älyratkaisuja vesihuollolle ja
myös muille aloille, kuten kaavoitukseen,
kaivostoimintaan ja teollisuuteen.
Suurpuhdistamo – hajautettu suunnittelu­malli
HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamon
suunnittelu etenee. Espooseen sijoittuva,
pääosin maan alle rakennettava laitos käsittelee 2020-luvulta alkaen ainakin Espoon,
Kauniaisten, Kirkkonummen, Siuntion ja
Länsi-Vantaan jätevedet.
Suunnittelu tapahtuu talopuolella yleiseen tapaan, pääsuunnittelijavetoisesti.
Pääsuunnittelijana toimii FCG:n ja Ramboll
Finland Oy:n yhteenliittymä. Toteutussuunnittelijoista on valittu vasta kalliorakennus- ja
geosuunnittelija, Pöyry Finland Oy.
Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Jarmo Teinilä
FCG:n uutta
Vesihuoltotulosaluetta
johtaa alaa
monipuolisesti
tunteva filosofian
maisteri, AMKinsinööri Jani
Sillanpää.
– Päädyimme meille
uuteen projektimalliin, koska
hanke on Suomen mitassa hyvin
suuri; pelkäsimme kerralla kilpailutettavaa kokonaisvastuullista suunnittelupakettia. Halusimme kuitenkin, että
pääsuunnittelija on mukana projektissa puhdistamon käyttöönottoon saakka. Näin muun muassa siksi, että
alkuvaiheessa syntyneet ratkaisut
välittyvät tehokkaasti toteutukseen
saakka, perustelee projektipäällikkö
Jukka Yli-Kuivila HSY:ltä.
Pääsuunnittelun ensimmäinen
vaihe saadaan päätökseen syksyn aikana. Yli-Kuivilan sanoin: tässä vaiheessa on pääsuunnittelijan oma
suunnittelupanos korostunut ja HSY:n
tarpeiden ja ideoiden sisäistäminen ollut keskiössä.
FCG Consulting People 2/2014
21
FCGsmart
Älyratkaisut kehittämisen tukena
Smart water eli älyvesi tarkoittaa tekniikoita, jotka mahdollistavat vesihuollon älykkään
toiminnan ja kehittämisen. Energiatehokkuus, ongelmien ehkäisy, vedenlaadun parantaminen, vuotojen vähentäminen, asiakaspalvelun parantaminen – kaikkiin näihin avautuu uusia näkymiä.
– On tavallista, että tehdään paljon mittauksia ja tallennetaan valtavasti tietoa, mutta
aineistoa ei käytetä. Jos hyödynnetään datankäsittelyn, visualisoinnin, mobiilitekniikan ja
paikkatiedon mahdollisuudet, niin saadaan arvokasta informaatiota toiminnan kehittämiseen, sanoo tiimipäällikkö Markus Sunela FCG:ltä.
Tehokkuutta ja toimintavarmuutta
Keskuspuisto altaineen
antaa uskoa, että
Vuorekseen rakentuu
hieno kaupunginosa,
miettivät Eeva-Riikka
Bossmann, Pertti
Tamminen ja Kirsti
Toivonen elokuisesta
hellepäivästä nauttien.
– Laadimme laitoksesta 3D-maailmassa tietomallinnuksella tila- ja layout-suunnitelman, jota kalliorakennussuunnittelija ja
myöhemmin valittavat toteutussuunnittelijat
voivat käyttää oman suunnittelunsa lähtö­
tietona, tarkentaa Blominmäen projektipäällikkö Kalle Kiisto FCG:ltä.
Pääsuunnitteluun on sisältynyt laajasti myös muita tehtäviä, kuten prosessisuunnittelua ja maanalaisen puhdistamon tilojen
mitoitusta.
Toteutussuunnittelun aikana pääsuunnittelija vastaa eri tahojen laatimien suunnitelmien yhteensovittamisesta.
– Tässä projektimallissa suunnittelupaketit ovat inhimillisen kokoisia ja pituisia,
joten toivomme suunnitelmilta hyvää hintalaatusuhdetta ja ennen kaikkea laatua, jonka pohjalta urakoiden kilpailuttaminen on
selkeää ja urakat sujuvat ilman suunnitelmista johtuvia ongelmia, Yli-Kuivila sanoo.
22
FCG Consulting People 2/2014
Huomio hulevesien
laatuun
Tampereen Vuorekseen rakennetaan korkeatasoista asuinaluetta, jonka yhtenä erityispiirteenä on hulevesien eli sade- ja valumavesien luonnonmukainen käsittely.
Hulevesiä viivytetään ja imeytetään tulvaniityillä, painanteissa ja kaivannoissa niin, että
niiden vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähiin.
– 1990-luvun lopulla, kun alueen
suunnittelu alkoi, ihmiset huolestuivat rakentamisen vaikutuksista lähistön hienoihin järviin. Asia otettiin vakavasti ja jo alueen
osayleiskaavaan tuli hulevesimääräys, selostaa hankkeessa alusta pitäen mukana ollut
projektijohtaja Pertti Tamminen Tampereen
kaupungilta.
Vuoreskeskuksen kortteleiden rakentaminen on vasta alkanut, mutta keskuspuiston hulevesijärjestelmän keskeiset osat valmistuivat keväällä.
Saksalaisen toimiston suunnittelema
keskuspuisto ja sen keskusallas ovat järjes-
telmän näyttävä sydän. – Mutta paljon on
myös piilossa, sillä tonteilta lähtien on kaikki
otettu huomioon. Korttelit liitetään järjestelmään sitä mukaa kuin ne valmistuvat, kertoo projektipäällikkö Kirsti Toivonen Tampereen kaupungilta.
FCG on ollut tekemässä Vuorekseen
lukuisia asema- että yleiskaavatasoisia hule­
vesiselvityksiä ja -suunnitelmia. Koko alueesta on lisäksi laadittu monipuolinen hulevesimalli.
– Mallilla on tarkasteltu hulevesijärjestelmän toimintaa kokonaisuutena ja sovitettu sen osia toisiinsa. Aina, kun uutta aluetta suunnitellaan, se liitetään malliin. Mallin
avulla saadaan arvioitua esimerkiksi virtaamat ja virtaamapiikit eri tilanteissa ja voidaan mitoittaa suunnitellut järjestelmät.
Myös veden laatu on liitettävissä mukaan,
kuvailee projektipäällikkö Eeva-Riikka Bossmann FCG:ltä.
Hulevesimallin jatkosovelluksena FCG
on kehittänyt ohjelman, joka soveltuu kaivosten vesi- ja massataseiden hallintaan.
Verkostosaneeraukset
ajankohtaista
FCG:n uusi, ketterä tapa tehdä vuotovesiselvityksiä perustuu mallinnuksen ja mittaustiedon yhdistämiseen.
Verkosto- ja hulevesisuunnittelun toimialajohtaja Jouni Hyypiä ottaa esimerkiksi jätevesiverkoston saneeraustarpeen määrittelyn.
– Kun viemäriverkko mallinnetaan
FCGswmm-ohjelmalla, saadaan saneerausta varten perustietoa, kuten verkoston kapasiteetti ja kapasiteetin tarve tulevaisuudessa.
Verkostojen vuotavuus alueittain selvitetään
analysoimalla laitoksen omia automaatiotietoja ja täydentämällä niitä tarvittaessa
kenttämittauksin. Kun näihin tietoihin yhdistetään paikkatietoanalyysin avulla vielä
vikahavainnot, tukostiedot sekä viemäreiden ikä ja materiaali, voidaan koko viemäriverkostolle määritellä saneeraustarve johto-osittain.
Suunnittelupäällikkö Antti Smolander
FCG:ltä on tehnyt tällaisen selvityksen äskettäin Jyväskylän Energia Oy:lle.
Tampereen Veden teknisen päällikön Heikki Syrjälän mukaan vesihuollon haasteet ovat
yleensä kahdenlaisia, teknisiä ja taloudellisia.
– Teknisesti on oleellista, että vettä on joka hetki jakelussa riittävästi ja riittävällä paineella ja se on hyvänlaatuista. Käytännössä veden ominaisuudet ja riittävyys kuitenkin
vaihtelevat jakeluverkostossa esimerkiksi putkiston kunnon ja raakaveden laadun mukaan.
Mutta otetaanpa käyttöön älyvesimenetelmät, hän sanoo. Jaellun veden ikä voidaan
laskea, ja desinfioinnin vaikutusta voidaan arvioida jopa jokaisessa kulutuspisteessä.
Vedenjakelua on mahdollista muuttaa niin, että veden laatu ja riittävyys paranevat. Ennakoitaviin poikkeustilanteisiin voidaan valmistautua riittävän tarkasti, eikä jouduta arvailemaan tilanteen kehitystä.
Tuotantopuolen haasteena ja mahdollisuutena on Syrjälän mukaan kapasiteetin
älykkäämpi taloudellinen hyödyntäminen. Esimerkiksi, jos tiedetään, mitä kullakin laitoksella tuotettu vesi maksaa kussakin pohjavesi- ja kulutustilanteessa, voidaan tuottaa
optimimäärä vettä siellä, missä se on edullisinta veden laatua vaarantamatta.
Tampereen Vesi on ryhtynyt ratkomaan näitä teknisiä ja taloudellisia haasteita
online-mallinnuksen avulla, yhteistyökumppaninaan FCG.
– Nykyisten mittausten ja laskennallisen tiedon avulla voimme tehdä vaikka erilaisia aikatarkasteluja. Tieto lisääntyy ja sen automaattinen tulkinta näyttää, mitä parannettavaa toiminnoissa ja toimintatavoissa on. Samalla voimme lisätä täsmätiedotusta asiakkaille, Syrjälä tiivistää.
Palvelua vankalta pohjalta
FCGsmart-palveluissa yhdistyvät monialainen osaaminen, pitkä kokemus sovelluskehityksestä, uusin ohjelmistotekniikan osaaminen ja tieteellinen tutkimus.
– Lähdemme aina liikkeelle asiakkaan tilanteesta ja teemme tarvittaessa tutkimusja kehitystyötä niin, että sopiva ratkaisu löytyy, lupaa tiimiä vetävä Sunela.
Hän tekee Tallinnan teknillisessä yliopistossa väitöskirjaa vedenjakelun ja -tuotannon energia- ja kustannusoptimoinnista, mikä varmistaa että asiakkaille tarjottava tieto ja
ratkaisut vastaavat viimeisimpiä tutkimustuloksia.
FCGsmart-tuotteita ovat esimerkiksi vesihuollon käyttöpäiväkirjasovellus Vera, dataanalyysiin sekä tuotannon- ja toiminnanohjaukseen sovellettava Mahti, verkostomallinnusohjelmat FCGnet ja -swmm sekä paikkatietopohjainen tiedonkeruusovellus FCGgis.
FCG Consulting People 2/2014
23
– Lonnan saaren peruskorjaus vanhasta sotilassaaresta matkailukohteeksi on innostava haaste, arvioivat rakennuttaja-arkkitehti Tiina
Koskenniemi ja kulttuuriympäristökoordinaattori Iina Johansson Suomenlinnan hoitokunnasta. Projektipäällikkö Sari Hämäläinen FCG:n
Ympäristö ja energia -yksiköstä on vastannut maaperätutkimuksista ja -kunnostuksista. Lonnalle tyypillinen maisema on sileää kalliota,
tervaleppiä rantaviivassa ja erilaisia merenrantakasveja.
Uudistuva Lonna on
Suomenlinnan ”pikkuveli”
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: Jarmo Teinilä
Helsingin suosituimman matkailukohteen Suomenlinnan meri­
linnoituksen kupeessa sijaitsee kaunis Lonnan saari. Entinen
suljettu sotilassaari avautui vasta tänä vuonna ensimmäistä
kertaa suurelle yleisölle ja päätyi heti melkoisen mielenkiinnon
kohteeksi.
24
FCG Consulting People 2/2014
Lonnan saarella on toiminut venäläinen
ruuti- ja miinavarasto, Suomen armeijan miinanraivausasema ja jatkosodan aikainen saksalaisten demagnetisointilaitos.
Sen tie uudeksi vapaa-ajankohteeksi kertoo
pienois­koossa Suomen historian käänteistä.
Kun saari vapautui armeijan käytöstä vuonna 1999, oli tavoitteena, että kulttuuriperintökohteena se avataan suurelle yleisölle. Sitä
ennen on tarvittu pitkällinen peruskorjausprojekti maaperätutkimuksineen ja -kunnostuksineen.
Maanparannushanke
FCG:lle Lonnan saari on ollut ympäristötekninen hanke, jota on toteutettu saaren
perus­korjauksen tahdissa usean vuoden
ajan. – FCG:llä ja Lonnaa hallinnoivalla opetusministeriön alaisella Suomenlinnan hoito­
kunnalla on ollut yhteistyötä jo vuodesta
2000 lähtien, ja FCG on ollut mukana vastaavissa hankkeissa myös merilinnoituksen
puolella, kertoo projektipäällikkö Sari Hämäläinen Ympäristö ja energia -yksiköstä.
– Lonnan historia näkyy kalliopohjaisen
saaren ohuissa maakerroksissa mm. kohonneina haitta-ainepitoisuuksina, kertoo kulttuuriympäristökoordinaattori Iina Johansson
Suomenlinnan hoitokunnasta.
Pääosin metallien kuten lyijyn ja sinkin pilaama maa-aines on toimitettu pois
lautalla ja maakuljetuksin Ekokem Oy Ab:n
jätteenkäsittelykeskukseen. Paikoitellen on
uusittu myös maavaraista lattiaa ja lattiarakenteita niiden kunnosta riippuen.
Kiinteistö kiinteistöltä
– Lonnan kiinteistökantaa peruskorjataan
vähitellen kohde kerrallaan hoitokunnan perusparannusrahoituksella ja museoviraston
valvonnassa. Samalla tutkitaan myös maaperän mahdollisia arkeologisia arvoja, kertoo rakennuttaja-arkkitehti Tiina Koskenniemi Suomenlinnan hoitokunnasta.
Yksittäisten rakennusten uusi käyttö
matkailun ja vapaa-ajan kohteina määräytyy
niiden luonteen perusteella. Korjattavia rakennuksia on kaikkiaan kuusi, ja ne siirtyvät
vaiheittain määräaikaisella sopimuksella tilat
vuokranneen Fregatti Oy:n käyttöön .
Tarkoituksena on myös päivittää Lonnalle vuonna 2003 tehty maisemanhoitosuunnitelma saaren merellisen kasvilajiston
säilyttämiseksi.
FCG Consulting People 2/2014
25
Teksti: Anna-Maija Gruber
Visualisoinnit: Arkkitehtitoimisto Aarne
von Boehm Oy ja Arkkitehtitoimisto
Hannu Jaakkola Oy
Yllä ja oikealla: Liipolan (yllä ja oikealla)
ja Jalkarannan koulun (viereinen sivu)
aulatilat palvelevat sujuvasti eri käyttäjäryhmiä.
Lahti panostaa
Suomen moninaiset
home­koulut ovat saaneet paljon huomiota
osakseen ja asettaneet
tilat omistavat kunnat
melkoisten haasteiden
eteen. Lahdessa ongelmiin on paneuduttu
tosissaan. Siellä ratkaisua etsitään nyt panostamalla parempaan
laatuun läpi koko rakentamisprosessin.
26
FCG Consulting People 2/2014
Pitkällisen julkisuus- ja päätösprosessin
jälkeen Lahden kaksi tunnettua ongelmakoulua eli Liipolan ja Jalkarannan koulut
päätettiin purkaa perustuksiaan myöten, ja
tilalle ovat nyt rakentumassa uudenuutukaiset monitoimitalot. FCG on ollut hankkeessa
mukana sen alkumetreistä lähtien.
Muuntojoustava
monitoimitila
– Näistä 1970-luvun kiinteistöistä haluttiin
luopua kokonaan, koska niiden korjausaste
olisi kuntoarvioiden perusteella noussut erittäin korkeaksi. Niistä ei olisi myöskään saanut riittävän energiatehokkaita nykyisillä mittareilla mitattuna, kertoo projektipäällikkö
Tomi Tenhunen Lahden Tilakeskuksesta.
Niinpä Lahti lähti toteuttamaan kouluhankkeita aivan uudella konseptilla, jossa
satsataan tosissaan sekä rakennuksen että
rakentamisen laatuun. Hankkeet käynnistyivät kilpailullisella neuvottelumenettelyllä
yhteistyössä FCG:n kanssa. Luonnosten perusteella valittu pääurakoitsija ja arkkitehti
tekivät ehdotuksensa tarkkojen suunnittelu­
ohjeiden pohjalta, ja KVR-hanke jatkui perusteellisella yksityiskohtien suunnittelulla.
Vanhoissa koulurakennuksissa oli jo
ennestään päiväkoti ja kirjasto. Niiden lisäksi uusiin kiinteistöihin tulee myös hammashoitola sekä erilaisia iltakäyttöön soveltuvia
tiloja. – Esimerkiksi kirjastot ovat nykyään
aivan erilaisia kuin 70-luvulla, joten moni
asia on suunniteltu uudelta kantilta, huomauttaa Tenhunen, joka arvostaa FCG:n
panosta hankkeen eri vaiheissa.
kouluhankkeiden laatuun
Pieniä ja isompia
innovaatioita
Hankkeille kertyy hintaa 17 ja 21 miljoonaa
euroa.
Myös uusien monitoimitilojen käyttäjäryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana tilojen
suunnitteluvaiheessa. – Lopputuloksena on
lukuisia pieniä innovaatioita helpottamaan
arkkikäyttöä. Energiatehokasta käyttöä silmällä pitäen kiinteistöihin tulee käytön
mukaan alueittain säädettävä valaistus ja
ilmanvaihto. Joustavaa käyttöä turvataan
rajaamalla tilat toisistaan erillisillä aikaohjelmilla, kulkuoikeuksilla ja sähkölukoilla.
Tilojen käyttötarkoituksia ovat myöhemmin
helppo muunnella pilarirungon sekä kaapelointi- ja konekuiluvarausten ansiosta, kertoo
Tenhunen.
Energiatehokkuutta aletaan tarkkailla tehostetusti sisäänajovaiheen jälkeen.
Tehostettua valvontaa
– FCG sai Lahden kouluhankkeet hoidettavakseen julkisen kilpailutuksen kautta ja
on toiminut niissä käytännön rakennuttajakonsulttina, kertoo projektipäällikkö Nina
Lamberg-Vuorinen FCG Suunnittelu ja tekniikan Rakennuttamisen ja ylläpidon palveluista. Urakkasopimukset solmittiin vuonna
2013, työt käynnistyivät alkuvuodesta 2014,
ja oppilaat muuttavat sisälle koulujen alkaessa syksyllä 2015. Sen jälkeen korjauksen
kohteiksi joutuvat vielä koulurakennusten
pihapiirit, joissa sijaitsevat tällä hetkellä väli­
aikaiset väistötilat.
Rakennusaikana koulutyömailla pa­
nos­tetaan erityisesti tehokkaaseen valvon­
taan, ja niissä onkin käytännössä koko­
päiväinen valvonta. – Betonivalujen
kuivumista seurataan internetpohjaisella
kosteuden­mittausanturitekniikalla. Myös rakentamisen aikaista työmaan kosteudenhallintaa seurataan tehostetusti. FCG toimii
myös hankkeen turvallisuuskoordinaattorina, kuvailee Lamberg-Vuorinen hankkeiden
erityispiirteitä.
Työmaan päävalvonta on FCG:llä. Projektinjohtajana toimii Pasi Ruhanen, LVIvalvojana Kyösti Kukkohovi, sähkövalvojana
Herkko Nieminen ja turvallisuuskoordinaattorina Mika Kaakkomäki, kaikki FCG:ltä. Lisäksi Lahden Tilakeskuksen omat valvojat
käyvät säännöllisesti paikan päällä.
FCG Consulting People 2/2014
27
töissä FCG:llä
Kunta-alan ykköstapahtumat
Laskentafoorumi 2014
1.–2.10.
Vantaa
Valtakunnallinen työllisyysfoorumi
2.–3.10.Oulu
Kuntaliiton valtakunnalliset sivistystoimen
neuvottelupäivät 2014
2.–3.10.Helsinki
Asuminen, maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu 2014
22.–23.10.Helsinki
Kunnanhallitusten koulutuspäivät
23.–24.10.Helsinki
Kuntajohdon kiinteistöfoorumi
28.–29.10.Helsinki
Kuntakonsernin johtamisen huippuseminaari
18.11. Helsinki
Sairaalapäivät 2014
18.–19.11.Seinäjoki
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari
19.–20.11.Tampere
Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 2015
11.–13.2.Helsinki–Tukholma
28
FCG Consulting People 2/2014
Jari Marttinen
FCG:n suunnittelu
ja tekniikka
–liiketoiminnan
vetäjäksi
Teksti: Eeva Kokki
Kuva: FCG:n kuva-arkisto
DI, MBA Jari Marttinen aloitti elokuussa FCG Suunnittelu ja tekniikka
–liiketoimintaryhmän vetäjän ja samalla FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimitusjohtajan tehtävissä.
Marttinen tuli FCG:lle ÅF Consult Oy:ltä, jossa hän on toiminut
vuodesta 2008 alkaen johtotehtävissä, viimeksi Energiamarkkinat
-liiketoimintayksikön johtajana. Marttinen on peruskoulutukseltaan
prosessitekniikan diplomi-insinööri. Tämän lisäksi hän on suorittanut USA:ssa MBA-tutkinnon muutosjohtamisesta ja kansainvälisestä markkinoinnista.
Marttisen työhistoria sisältää konsulttiliiketoiminnan lisäksi
metsä-, paperi ja konepajateollisuuden myynti-, markkinointi- ja johtotehtäviä sekä kansainvälisillä että kotimaan markkinoilla.
– Siirtyminen FCG:lle tuntui luonnolliselta, koska yhtiön moni­
puolisessa osaamisessa on joitain alueita jotka jo tunnen, mutta myös paljon uutta opittavaa. FCG toimii energia-, vesihuolto- ja
infra­suunnittelussa aloilla, joissa konsulttiapua tarvitaan jatkuvasti.
Kolme tukijalkaa
Marttinen näkee FCG:n suunnittelu- ja konsultointiosaamisen rakentuvat kolmelle tekijälle: kunnat, yksityinen sektori ja kansain­
välistyminen.
– Kunnissa tapahtuu koko ajan paljon ja vaikka taloudellinen
tilanne hillitsee kehittämistä, tarpeet hyvälle suunnitteluosaamiselle
ovat olemassa. Kunnat ovat todella tärkeä perusta FCG:n toiminnalle
ja olemme kunnissa tunnettu ja arvostettu toimija, Marttinen toteaa.
– Myös yksityisellä sektorilla tapahtuu muutoksia, joissa tarvitaan jatkossakin suunnittelijoita. FCG:llä on valtava osaamispohja,
joten näen suunnittelutoiminnan tulevaisuuden tästäkin näkökulmasta valoisana. FCG:n edeltäjiin kuuluvalla Suunnittelukeskuksella
oli hyvä maine kansainvälisenä osaajana. Tähän suuntaan haluan
kehittää myös Suunnittelu ja tekniikka –liiketoimintaa jatkossa.
FCG:n vahvuutena ovat Marttisen mukaan monipuoliset toimialat ja vahva osaaminen:
– FCG:n suunnittelijoilla on eri toimialoilla käytettävissään hyvät
työkalut, viimeisimmät suunnitteluohjelmistot ja osaamista näitten
käyttöön. Tietotekniikka on olennainen osa myös uusien palvelukonseptien kehittämisessä, esimerkkinä vesihuollon Smartwater-järjestelmät.
– Näen tämän niin, että FCG:n ehdoton voimavara on tämä
kokonaisuus.
FCG Consulting People 2/2014
29
nimityksiä FCG:llä
FCG Suunnittelu ja tekniikka
SILJA
SYMPHONY
UUDISTUU.
Lue lisää: silja.fi/uutta
30
FCG Consulting People 2/2014
DI Tuomas Miettinen on nimitetty
FCG:n Tampereen aluepäälliköksi.
Arkkitehti Maritta Heinilä on nimitetty suunnittelupäälliköksi Alueidenkäytön konsultointiin Tampereelle.
FM, ins. (AMK) Jani Sillanpää on nimitetty
Vesihuolto-tulosalueen johtajaksi Tampereelle.
Insinööri (AMK) Jani Levonen on nimitetty
suunnitteluinsinööriksi Verkosto ja yleis­
suunnitteluun Tampereelle.
DI Jouni Hyypiä on nimitetty Verkosto- ja
hulevesisuunnittelun toimialajohtajaksi
Tampereelle.
M.Sc. (Adv.) Karoliina Salonen on nimitetty
hankekehityspäälliköksi Kiinteistöt ja talo­
tekniikkaan Helsinkiin.
DI Markus Sunela on nimitetty FCGsmart
-järjestelmien tiimipäälliköksi Tampereelle.
Rkm Juha Ikonen on nimitetty projekti­
päälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpito­
palveluihin Helsinkiin.
DI Eeva-Riikka Bossmann on nimitetty
Verkosto- ja hulevesisuunnittelun projekti­
päälliköksi Tampereelle.
Insinööri (AMK) Riki Sundberg on nimitetty
suunnittelijaksi Katu-, tie- ja liikenne­
suunnitteluun Helsinkiin.
DI Kalle Kiisto on nimitetty
Laitossuunnittelun toimialajohtajaksi
Helsinkiin.
Tekn.yo Isto Juntunen on nimitetty projekti­
päälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpito­
palveluihin Helsinkiin.
FCG Konsultointi
KTM Kimmo Haapasalo on nimitetty projektijohtajaksi Strategiat ja johtaminen -toimialalle
Turkuun.
HTM Heikki Pesonen on nimitetty erityis­
asiantuntijaksi Kansalliseen DRG-keskukseen.
ESH Sanna Kautto on nimitetty asiantuntijaksi
Sosiaali- ja terveysalan luokitustuotteisiin.
FT, RI Esko Korhonen on nimitetty erityis­
asiantuntijaksi Strategiat ja johtaminen
-toimialalle Helsinkiin.
FCG Consulting People 2/2014
31
Kerro, mitä mieltä olet lehdestämme
osoitteessa www.fcg.fi/lehti > kysely.
Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kameran,
jonka voit ottaa mukanasi vaikka vuorikiipeilyyn tai sukellusretkelle.
(Nikon COOLPIX AW120 digikamera, oranssi).
Kuva Itämerestä: Jukka Nurminen
32
FCG Consulting People 2/2014