Consultin g Peop le 1 • 2014 4 20 10 Tietoa terveydenhuollon kehittämiseksi Uusiutuvaa energiaa ja huippuautomatiikkaa Kuntien konserniohjausta kehittämässä FCG Consulting People 1/2014 1 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4Tietoa terveydenhuollon kehittämisen tueksi 6 PYLL terveyspolitiikan työkaluna 8 pDRG valmiina käyttöön 10 Kuntien konserniohjausta kehittämässä 11RAFAELAlla kysyntää Pohjoismaissa 12Tähtäin tulevaisuuteen 13Laaja johtamiskoulutus HUS:ssa 14 Kunnille yhtiöittämisvelvoite – miten eteenpäin? Riskit hallintaan 15Salo aikoo selviytyä 16Osaava ja kehittyvä FCG 17 Tampereen kaupungin liiketoimintajohtaja Kristiina Ammattimaista projektinjohtamista 18 Johtavat koulutusvientiyritykset yhteistyöhön 19 Ihmisoikeudet kehityksen keskiöön Michelssonin mielestä hyvä 20Uusiutuvaa energiaa ja huippuautomatiikkaa konserniohjaus on selkeää, 20 FCG osti insinööritoimisto Asplanin johdonmukaista ja ennakoitavaa. 22 Viisumivapauden plussat ja miinukset 23 FCG:n Pohjois-Suomen toimistot yhdistyivät Tilinpäätösoppia verkkokurssilta 24Älykästä vesiteknologiaa Kannen kuva: Jarmo Teinilä 6 Kolmen tuulivoimatoimijan yhteinen YVA 26Töissä FCG:llä Nimityksiä FCG:llä 19 FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmälehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Puhelin 010 4090, faksi 010 409 5001 [email protected], www.fcg.fi Päätoimittaja Eeva Kokki Toimittaja 2 FCG Consulting People 1/2014 Paula Böhling Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Valokuvat Jarmo Teinilä, Rami Aapasuo, Jouni Immonen, Timo Jalonen, Auli Keinänen, Eeva Kokki, Ville Suorsa Markus Thomenius, ja Pamela White Painopaikka Lönnberg Oy, Helsinki 2014 Osoitteenmuutokset www.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos 20 Pääkirjoitus FCG tiedolla johtamisen kärjessä FCG on asiakasyhteistyössä toteuttanut vuosikymmenten aikana hankkeita, jotka ovat tuottaneet välineitä johtaa ja kehittää erilaisia organisaatioita kohti laadukasta, asia kaslähtöistä ja tuottavaa toimintaa. Toimintaympäristön muutos on sekä velvoittanut että antanut mahdollisuuksia. Olemme seuranneet ja ennakoineet tulevia muutoksia, ja teemme sitä vastaisuudessakin – kuntahallinnon muutos kohti konsernirakentei ta, monipuolisempia tuotantorakenteita ja monipuolistuvan tietoyhteiskunnan tuomia mahdollisuuksia sekä yritysten roolin voimistumista palvelutuotannossa. Kuntahallinnon muutoksessa tärkeintä on suoriutua kuntien vastuulla olevista palvelutehtävistä. Tehtävät lisääntyvät ja käytettävissä olevat varat suhteellisesti pie nenevät. Tämä on arvioitu kokonaiskuva tulevaisuudelle. Asialla on kuitenkin onnek si toinenkin puoli, joka viestii siitä, että viisaasti toimimalla suomalainen hyvinvointi yhteiskunta selviytyy sekä kansallisissa että kansainvälisissä paineissa. Suomi on tietointensiivinen maa. Tietoa kyetään tuottamaan ja sitä on mahdol lista hyödyntää. Tietoa on runsaasti, se on hajallaan, eikä se kokoonnu itsestään jär keviksi, toiminnan kehittämistä ja johtamista kuvaaviksi kokonaisuuksiksi. Kaikille organisaatioissa toimiville on tärkeää tietää, selviydytäänkö uudistumalla suuremmas ta vastuusta ilman, että asiakkaiden saama palvelu kärsii. Onnistumisen edellytyk set ovat olemassa. Meidän kaikkien täytyy vain huolehtia omasta muuntautumises tamme, palvelujen järjestäjien ja rahoittajien omastaan ja samoin loppuasiakkaiden omastaan. Olemme vankkaan kokemukseen perustuen varmoja siitä, että FCG:n palvelu tarjonta tiedolla johtamisessa auttaa organisaatiota selviytymään välttämättömän tie don hallinnasta silloin, kun tavoitteena on ajantasaisen ja ennakoivan tiedon tuottami nen, analysointi ja soveltamisesta johtaminen ja kehittäminen jokapäiväisessä työssä. Pystymme myös auttamaan muutoksen suunnittelussa tai toteutuksessa, olipa ky seessä rakennemuutos, yhdyskuntasuunnittelu, toimitilasuunnittelu, tuottavuuden kehittäminen, henkilöstön kehittäminen tai sisäisen toiminnan kehittäminen. Asia kaspalautteiden perusteella olemme onnistuneet luomaan asiakkaille lisäarvoa ja vah va kokemuksemme auttaa meitä asiakastyössä myös tulevaisuudessa sekä kotimaas sa että ulkomailla. Tässä lehdessä kerromme uusimmista ja vakiintuneista tiedolla johtamisen tuotteistamme: – terveydenhuollossa luokitukset – vesihuollossa SmartWater – palvelutarpeiden ja kustannusten muutosten ennakointi ja rakennemuutosten vaikutusten analysointi (ARTE) – keskimääräisen elämänkaaren vaihtelujen ja syiden kuntaja kunnanosakohtaisessa arviointi (PYLL) – talojen ja yhdyskuntien suunnittelu 3D-tietomallinnusten avulla – aluesuunnittelun kustannus- ja ilmastovaikutusten arviointi (AVE) – etäopiskelun mahdollistaminen (verkkokoulutus, innoschool) ja – terveellisen elinympäristön suunnittelu (salutogeeniset ratkaisut). Kerromme mielellämme lisää tuotteistamme ja muusta tarjonnastamme. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu vähintään samassa laajuudessa kuin menneinä vuosikymmeninä. Toivotan hyvää alkanutta vuotta 2014 ja hyviä lukuhetkiä! Ari Kolehmainen FCG Consulting People 1/2014 3 Tietoa terveydenhuollon kehittämisen tueksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen on vaativaa ja monialaista yhteistyötä. Rakennemuutoksia ohjataan usein valtakunnallisesti, mutta kun on kyse taloudesta, toiminnan laadusta ja asiakkaiden hyvinvoinnista, ohjauksen ja johtamisen tueksi tarvitaan myös paikallistason tietoa. Luokitustuotteet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi näissä tilanteissa. FCG:n hallinnoimia luokitustuotteita ovat potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmät (pDRG ja NordDRG), avuntarpeen ja toi mintakyvyn mittarit (RAVATM, FIM ja TUVATM) sekä hoitoisuusluokitusjärjestelmä (RAFA ELATM). Niiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää toiminnan ja palvelujen kehittä misessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon luokitustuotteita Suomen Kuntaliiton omistamat ja FCG:n hallinnoimat NordDRG Erikoissairaanhoidon potilasluokitteluja tuotteistusjärjestelmä. pDRG Perusterveydenhuollon avohoidon potilasluokittelu- ja tuotteistus järjestelmä. RAFAELATM Luokitusjärjestelmä, jolla kerätään tietoa potilaiden hoitoisuudesta ja hoitotyöhön käytetyistä resursseista. RAVATM Ikäihmisen toimintakyvyn ja avun tarpeen mittari. FCG:n omistamat TUVATM Mielenterveysasiakkaiden toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. FIM ja WeeFIM Toimintakyvyn ja kuntoutuksen mittareita. 4 FCG Consulting People 1/2014 Luokitustuotteilla on Suomessa pit kä ja monivaiheinen historia. Sen kuluessa suuri joukko suomalaisia huippuasiantun tijoita on osallistunut tuotteiden kehittämi seen. Eteneminen on tapahtunut aaltoi na, kuvailee FCG-konsernin toimitusjohtaja Ari Kolehmainen. – Ensimmäinen aalto oli se, kun Suo meen tuotiin kansainvälisesti käytettyjä vä lineitä, kuten DRG. Sitten alettiin kehittää omia versioita osittain ulkomaisista sieme nistä ja osittain kokonaan itse. Nyt olemme FCG:nä siirtyneet kolmanteen vaiheeseen, jossa viemme näitä tuotteita ulkomaille. – Viennin kautta saamme ennen pitkää vertailutietoa ja kehittämisideoita takaisin kotimaahan, jolloin opimme koko ajan uut ta. Se voisi olla neljäs aalto. Suomessa vahvaa osaamista FCG palvelutarjonnassa luokitustuotteet liit tyvät sekä konsultointiin että koulutukseen ja yhä enemmän myös vientiin. – Kaiken pe rustana ja ankkurina on kuitenkin kotimaan toiminta ja kotimaisen kehitystyön kautta syntyvä osaaminen, Kolehmainen korostaa. FCG:llä on julkisen sektorin kanssa pit käaikaiset, luottamukselliset yhteistyösuh teet, ja sen ansiosta tuotteita on ollut luonte vaa kehittää yhteisvoimin. Samalla, kun FCG on ottanut vastuulleen monen tuotteen hal linnoinnin, taloon on palkattu alan huippu ammattilaisia, jotka toimivat läheisessä yh teistyössä asiakkaiden kanssa. – Me autamme menetelmien käyttöön otossa, tarjoamme koulutusta ja ylläpidäm me kehitystä. Toisin sanoen sitoudumme pitkäkestoiseen yhteistyöhön asiakkaiden kanssa, toteaa konsultointiliiketoiminnan johtaja Aija Tuimala FCG:ltä. Luokituksia kehitetään jatkuvasti niin, että ne tukevat asiakkaiden kehittämistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon eri tasoilla. – Kokonaisuuden hallinnan kannal ta on tärkeää, että perusterveydenhuollon pDRG ja erikoissairaanhoidon NordDRG kytkeytyvät saumattomasti toisiinsa ja mah dollistavat terveydenhuollon ketjun tarkaste lemisen läpinäkyvästi. Luokitukset ovat apuna myös, kun ha lutaan tietää, saavatko sosiaali- ja tervey denhuollon asiakkaat tarpeitaan vastaavaa hoitoa ja kuinka hoidon laatua ja kustannus tehokkuutta voitaisiin kehittää. Luokitustuotteiden kehittämisessä FCG:n keskeisin yhteistyökumppani on Suo men Kuntaliitto, joka edistää tuotteiden ke hittämistä ja hyödyntämistä kansallisella tasolla. Lupaavat vientinäkymät Luokitustuotteiden osaamisen viennissä FCG on Kolehmaisen mukaan vielä ”aika alkumetreillä”, mutta kokemukset kannus tavat eteenpäin. RAFAELAn pilottihankkeista on sovit tu Islannin, Norjan, Ruotsin, Hollannin ja Vietnamin kanssa. Eräissä Euroopan maissa käydään keskusteluja. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden mit tari PYLL on otettu käyttöön Pietarissa, josta sen käyttö on laajenemassa koko Venäjälle. Kolehmainen muistuttaa, että luokitus tuotteet ja mittarit ovat terveydenhuollon viennissä vain yksi ulottuvuus. – Suomessa on monenlaista alan osaa mista, jota voidaan viedä kannattavasti. Par haimmillaan viennistä voidaan saada pieni puro myös suomalaisen hyvinvoinnin ylläpi tämiseen ja kasvattamiseen. Yllä: Aija Tuimala Luokitustuotteiden vienti pohjautuu Suomessa tapahtuvaan kehitystyöhön. Siksi on tärkeää säilyttää vuorovaikutus kotimaisen ja kansainvälisen toiminnan välillä, Kolehmainen painottaa. FCG Consulting People 1/2014 5 PYLL terveyspolitiikan työkaluna Millainen on väestön terveydentila ja miksi ihmiset kuolevat ennen aikojaan? Mitä on tehtävissä? Näitä asioita valottaa PYLL-menetelmä, jota hyödynnetään Suomessa jo yleisesti. Myös vientimarkkinat ovat avautumassa. Ilkka Vohlonen toi PYLLin Kanadasta Suomeen 2000-luvun vaihteessa. Sittemmin hän on kumppaneineen parannellut menetelmää ja kehittänyt tavan, jolla sitä käytetään terveys poliittiseen ohjaukseen. 6 FCG Consulting People 1/2014 Lahti 2007–2011, Menetetyt elinvuodet -indeksi varrattuna koko maan lukuihin PYLL 2007–2011 Molemmat Miehet Naiset Kaikki kuolinsyyt (A00–R99, V01–Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C00–C97) Verenkiertoelinten sairaudet (I00–I425, I427–I99) Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (F10, G312, G4051, G621, G721, I426, K292, K70, K860, O354, P043, X45) Tapaturmat ja myrkytykset (V01-X44, X46-Y89) Itsemurhat (X60-X84,Y870) = ±5 % = 5 % – 15 % parempi = 15 % – 25 % parempi = yli 25 % parempi = 5 % – 15 % huonompi = 15 % – 25 % huonompi = yli 25 % huonompi PYLL-tulokset esitetään ”liikennevaloina”, joista on helppo havaita ongelmakohdat. Esimerkkinä typistetty versio Lahden analyysistä. Menetelmästä enemmän: www.fcg.fi/pyll. PYLL (Potential Years of Life Lost) on kan sainvälinen hyvinvoinnin ja terveyden mit tari. Se kuvaa ennen 70 ikävuotta mene tettyjen elinvuosien määrää 100 000 asukasta kohti, eritellen 28 ehkäistävissä olevaa kuolinsyytä. – PYLL mittaa väestön ennenaikaisten kuolemien muutoksia, kun taas perinteisesti käytetty kuolleisuus kertoo vain, mihin ihmi set kuolivat kun kuolivat. Menetelmä antaa tietoa terveyspoliittisen suunnittelun ja pää töksenteon tueksi, toteaa Itä-Suomen yli opiston terveyspolitiikan professori ja FCG:n tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen. Pietari pilottina Venäjällä Vohlonen ryhmineen on tukenut PYLLin käyttöönottoa Suomen lisäksi Venäjällä, jos sa pilottina on Pietari. Vanhastaan Venäjällä on kiinnitetty huomiota tarttuviin tauteihin, kuten tuber kuloosiin ja polioon. Elämäntapasairauksista puhuminen on uudempaa; se on iso ja myös aika arka asia, hän sanoo esitellen Pietarin tuoreita tuloksia. – Ehkäistävissä olevat kuolinsyyt mer kitsivät vuonna 2010 Pietarissa 7 253 elin vuoden ennenaikaista menetystä 100 000 asukasta kohti, kun vastaava luku Suomes sa oli 3 818. Pietarissa suurimmat kuolin syyryhmät ovat verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja pahanlaatuiset kasvaimet. Suuri yksittäinen menetysten aiheuttaja oli alkoholi. PYLL-analyysin jälkeen Pietarin inter ventioalueeksi valittiin puolen miljoonan asukkaan Kalininin kaupunginosa. – PYLL-tuloksia käytettiin alueen ter veydenhuollon suunnittelun ja strategian pohjana. Ne antoivat vipuvoimaa, kun kes kusteltiin päättäjien kanssa tarvittavista toi menpiteistä. Voitiin osoittaa, ettei kyse ole pelkästään rahan menosta vaan myös inves toinnista tulevaisuuteen, kertoo erityisasian tuntija, tohtori Mikko Vienonen FCG:ltä. Tämä yhdessä EU:n ja Pohjoisen Ulot tuvuuden Kumppanuusohjelman kanssa toteutettu hanke on aukaissut venäläisten silmät menetelmän hyödyille ja sille, että väestön terveys on voimavara, hän arvioi. Vienonen on Vohlosen ja projektipääl likkö Arvo Nermanin ohella keskeinen hen kilö Venäjän PYLL-yhteistyössä. Vähitellen koko Venäjä mukaan Venäjän Terveysministeriössä valmistellaan hanketta, jonka mukaan PYLL otettaisiin lähitulevaisuudessa käyttöön koko maas sa, noin 80 hallintoalueella. Tarkoituksena on seurata, millaista terveystulosta Venä jän tasavallat, piirikunnat (oblastit) ja suur kaupungit tuottavat. – Tämä on meille valtaisa homma, mel kein kuin tekisi 80 maata, Vohlonen innos tuu. Parhaillaan etsitään kaupunkeja, jot ka lähtisivät ”keihäänkärkinä” kehittämään menetelmän sisäänajoa. Itä-Suomen yliopisto on vienyt maa han tietokoneohjelmat, ja Vohlonen on val mistellut yhdessä venäläisten asiantuntijoi den kanssa perusteelliset menetelmäohjeet Venäjän Terveysministeriön hyväksyttäviksi. Yhteistyössä ministeriön alaisen kansanter veyslaitoksen kanssa rakennetaan koulutus järjestelmä. FCG:llä on iso rooli PYLL-hankkeissa siinä vaiheessa, kun ryhdytään keskustele maan käytännön toteutuksesta. – FCG:llä on tähän ylivoimaisesti paremmat edellytykset kuin yliopistolla, koska kyse on enimmäk seen hallinnollisista ja poikkihallinnollisista asioista. Mahasyövän seulonta syyniin Elintapasairaudet ovat nopeasti kasvava on gelma myös Kiinassa, jossa ennenaikaisia kuolemia aiheuttaa lisäksi geenimuutoksesta johtuva mahasyöpä. Maassa on suunnitteilla mahasyövän seulontakokeilu perustuen syöpäriskin mit taamiseen verinäytteestä. Ja Vohlosella on innovaatio: seulontaohjelman tuloksellisuut ta ja kustannus-hyötyä voidaan arvioida PYLLillä. – Sellaista arviointia nyt suunnittelem me Kiinassa. Myös Venäjän ja Turkin kans sa olen neuvotellut vastaavasta yhteistyöstä. FCG Consulting People 1/2014 7 pDRG valmiina käyttöön Perusterveydenhuollon tuotteistusjärjestelmä pDRG on nyt otettavissa käyttöön kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa. Lahden kaupunki on osallistunut aktiivisesti järjestelmän kehittämiseen ja pääsee pian analysoimaan ensimmäisiä tuloksia. pDRG (Primary Care Diagnosis Related Groups) on perusterveydenhuollon avohoi don tuotteistusjärjestelmä. Sen avulla tuote taan tietoa palveluiden ja resurssien käytöstä samaan tapaan kuin erikoissairaanhoidon NordDRG:llä. Tietoa voidaan hyödyntää muun muassa johtamisen tukena, tuotteis tuksen apuna, laskutuksen perustana sekä toiminnan tuottavuus- ja tehokkuusvertai luissa. pDRG-tuotteistus pohjautuu peruster veydenhuollossa muutoinkin tallennettaviin potilas- ja hoitotietoihin sekä taloushallinnon tietoihin. Järjestelmän käyttö edellyttää kir jausten tekemistä kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Tietoa moneen tarpeeseen Talouspäällikkö Anu Mäkelä Lahden kau pungilta kertoo, että hän pDRG-kehittämis hankkeen alkaessa ajatteli lähinnä kuntalas kutuksen ja budjetoinnin tarpeita. – Ne ovat edelleen olemassa, mutta matkan varrella mukaan on tullut myös muita tavoitteita. Ne liittyvät Lahdessa vuoden 2014 alussa käyt töön otettuun perusterveydenhuollon klinik kamalliin. Klinikkamallissa potilaat ohjataan sai rauden perusteella joko pääterveysasemal le tai jollekin kolmesta lähiklinikasta. Lähikli nikoiden on tarkoitus palvella suurinta osaa 8 FCG Consulting People 1/2014 perusterveydenhuollon asiakkaista. Ainoas taan vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat hoi detaan pääterveysasemalla. – Toivomme pDRG:stä työvälinettä, jon ka avulla pystymme seuraamaan ja arvioi maan klinikkamallin toimivuutta. – Järjestelmän avulla saamme tietoa siitä, millaisia potilaita meillä hoidetaan, mit kä ovat yleisimmät diagnoosit, paljonko jokin sairaus vaatii käyntejä lääkärillä, hoitajalla, laboratoriossa ja röntgenissä – ja mitkä ovat kustannukset. Mäkelää kiinnostaa myös päästä vertai lemaan kaupungin omaa ja ulkoistettua pal velua. Pääterveysasema ja yksi klinikka ovat kaupungin toimintaa, mutta kaksi klinikkaa on ulkoistettu. Vertailu tulee mahdolliseksi, sillä palvelutuottajan kanssa on sovittu, että potilaiden diagnoosit ja käyntisyyt kirjataan mahdollisimman huolellisesti kansallisen ohjeistuksen mukaan. Lahti ja muut kehittämishankkeeseen osallistuneet kaupungit, Hamina, Heinola, Hämeenlinna, Oulu, Sipoo ja Vantaa, pääse vät pian tarkastelemaan ensimmäisen vuo den aineistoja. – Vuoden 2013 tulokset kertovat ensik sikin sen, miltä vanha mallimme näyttää. Se on oleellinen tieto. Ja sitten, kun saamme muiden kuntien tiedot, on kiintoisaa näh dä, poikkeavatko kustannuksemme jossain diagnoosiryhmässä selkeästi muista. Vuo den kuluttua on jälleen tärkeä hetki, sillä sil loin pääsemme vertaamaan vanhaa ja uutta mallia. Näemme, miten klinikkauudistus on vaikuttanut. Mäkelä uskoo, että pDRG tuottaa hyö dyllistä tietoa suunnittelun ja johtamisen tueksi. – Ensiksi pitää kuitenkin varmistua siitä, että tiedot vastaavat riittävän hyvin to dellisuutta. Sen jälkeen on analyysin ja joh topäätösten aika. Yhdenmukaista ja vertailukelpoista pDRG-järjestelmän omistaa Suomen Kunta liitto, joka myös ohjaa sen kehittämistä. FCG:llä on vuoteen 2019 asti yksinoikeus järjestelmän hallintaan ja kaupalliseen hyö dyntämiseen. FCG myöntää käyttöoikeudet vuosittaisella lisenssillä. Kuntaliiton ja FCG:n yhteisenä tavoit teena on, että pDRG otetaan kunnissa laa jasti käyttöön. Se yhdenmukaistaisi tervey denhuollon tuotteistamista ja lisäisi tietojen vertailukelpoisuutta Järjestelmän käyttöönotosta kiinnos tuneet voivat ottaa yhteyttä FCG:n pDRG tuotevastaavaan, erityisasiantuntija Elina Hermiöön tai toimialajohtaja Petra Kokkoon. FCG tarjoaa erinomaiset mahdollisuu det tiedon hyödyntämiseen ja raportointiin. Tarjolla on myös järjestelmään liittyvää kou lutusta sekä valmennusta tiedon analysoin tiin ja tiedolla johtamiseen. On tärkeää, että päätökset tehdään luotettavaan tietoon perustuen, Anu Mäkelä sanoo. Kuva on otettu Ahtialan terveysasemalla, joka on nyt Itäinen lähiklinikka. FCG Consulting People 1/2014 9 Suomen Kuntaliiton, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ja FCG:n käynnistämään Toimintakykyiset kuntakonsernit -kehittämisohjelmaan osallistuu yli 20 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä sekä niiden tytäryhtiöitä eri puolilta maata. Ohjelmassa keskitytään konsernien johtamiseen. Konserniin kuuluvien yhtiöiden kannalta katsottuna hyvä konserniohjaus on selkeää, johdonmukaista ja ennakoitavaa, Kristiina Michelsson sanoo. 10 FCG Consulting People 1/2014 Kuntien konserniohjausta kehittämässä Kehittämisohjelman tavoitteena on varmis taa kuntalaissa jo uudistettujen valvonnan ja riskienhallinnan säännösten toimeenpa no sekä vaikuttaa kuntalain kokonaisuudis tukseen konsernijohtamisen näkökulmasta. Lisäksi laaditaan Kuntaliiton hyvän hallinnan ja johtamisen suositus, kertoo johtava kon sultti Markus Kiviaho FCG:ltä. Osallistujat saavat samalla tietoa ja ver kostoja oman toimintansa kehittämiseen. Kullekin organisaatiolle räätälöidään uuden lain vaatimusten mukaiset konserniohjauk sen ja riskienhallinnan toimintatavat. Toimintakykyiset kuntakonsernit -kehit tämisohjelma on osa Kuntaliiton strategian ja sen samannimisen kärjen toimeenpanoa. Sekä strategiaosion että ohjelman projekti päällikkönä toimii FCG Konsultointi Oy:n ke hitysjohtaja Jarmo Asikainen. Erilaisia yhteisöjä, erilaisia tarpeita Tampereen kaupungin liiketoimintajohta ja Kristiina Michelsson pitää tärkeänä, että menettelytapojen kehittämisessä otetaan huomioon kuntayhteisöjen erilaisuus. – Kuntakonsernit eroavat toisistaan kokonsa ja liiketoimintansa laajuuden suh teen. Etenkin suuret kaupungit muodostavat tytäryhtiöineen laajoja monitoimialakonser neja, joiden johtaminen edellyttää kehitty neitä omistajaohjauksen menettelyjä. Valtuustossa päätetyt omistajapoliitti set linjaukset antavat suunnan käytännön konserniohjaukselle, mutta tytäryhtiöille on tärkeää antaa myös selkeitä ohjeita ja tavoit teita, Michelsson korostaa. – Ohjeet ovat omistajan työkaluja omis tustensa ohjaamiseen. Niiden tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että kaupungin omai suutta hoidetaan tuottavasti, luotettavasti ja yhtenäisesti. – Omistajan on huolehdittava osal taan myös siitä, että omistuksille asetetaan riittävän vaativia toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia tavoitteita ja että ne saavutetaan. Omistajan on myös tehtävä tarpeelliseksi katsomiaan omistajajärjestelyjä. RAFAELAlla kysyntää Pohjoismaissa Suomen Kuntaliiton omistaman ja FCG:n hallinnoiman RAFAE LA™ -hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttö on viime vuosina laajentunut Norjaan, Islantiin ja Ruotsiin. Maissa on yhteensä neljä käyttäjäorganisaatiota. – RAFAELAlla saadaan tietoa muun muassa potilaiden hoidon tarpeesta ja henkilökun nan työpanoksesta. Näiden asioiden seuraa minen on tullut entistä ajankohtaisemmaksi taloustilanteen huonontumisen myötä, ar vioi järjestelmän kehittämiseen osallistunut professori Lisbeth Fagerström norjalaisesta Buskerud University Collegesta. Norjassa erikoissairaanhoidon kustan nukset ovat Fagerströmin mukaan kasva neet jyrkästi. Suuntauksena onkin hoitaa potilaita entistä enemmän perusterveyden huollossa. Hoidon laadusta kotisairaanhoi dossa ja vanhusten palvelukodeissa keskus tellaan vilkkaasti. Hoitajien koulutustaso ei ole riittävä, eikä hoitajien määrä vastaa poti laiden kasvavaa tarvetta, hän sanoo. – Luultavasti kiinnostus hoitoisuusjär jestelmää kohtaan kasvaa edelleen. FCG Consulting People 1/2014 11 Tekstit: Paula Böhling ja Stiina Vistbacka Kuvat: Eeva Kokki ja Jarmo Teinilä Ensimmäiseen Kuntajohtaja 2017 -valmennusohjelmaan osallistuneiden palaute on ollut myönteistä ja kannustavaa. ”Huippuohjelma, joka tulee tarpeeseen.” Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen arvosti Kuntajohtaja 2017 -valmennusohjelmassa erityisesti keskustelua ja vuoro vaikutusta. Tähtäin tulevaisuuteen – Ohjelma on suunniteltu siihen vaativaan murrosvaiheeseen, jossa kuntajohtajat tänä päivänä työskentelevät. Vahvaa ajankoh taista asiaa, joka antaa sisällöllistä valmiut ta kohdata ja ratkaista johtamisen haasteita. Yhteisen prosessin rinnalla kulkeva henkilö kohtainen valmennus tuo mahdollisuuden kasvaa, uudistua ja energisoitua johtajana, luonnehtii ohjelman vetäjä, toimialajohtaja Marita Lehikoinen FCG:ltä. Kannatti osallistua Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen piti ohjelmassa erityisen hyvänä sitä, että keskustelulle, vuorovaikutukselle ja toi nen toiselta oppimiselle oli riittävästi tilaa. – Verkostot ja vertaistuki ovat todella tarpeen, vaikea näistä on yksin selviytyä. 12 FCG Consulting People 1/2014 Kuntien tilanne on paljon monimutkaisempi ja vaikeampi kuin esimerkiksi 90-luvun la man jälkeen. – Myös asiasisältö oli hyvin oivallettu ja mukaan oli saatu korkeatasoisia alustajia. Englannin matka avasi osallistujille konk reettisesti eurooppalaisia paikallishallinnon kysymyksiä, jotka lienevät useimmille en nestään aika vieraita. Kukkonen kertoo jo hyödyntäneensä päivien antia työssään. – Ohjelma avasi sil miä ja antoi ajattelun aihetta. Seuraava mahdollisuus Seuraava Kuntajohtaja 2017 -kierros pyö rähtää käyntiin 14.–15.8.2014. – Kahden päivän lähijaksoja on neljä, ulkomaanmat ka optiona, yksilö- ja johtoryhmä-coaching halukkaille, kohderyhmänä kuntajohtajat ja kunnan toimialajohtajat, Lehikoinen tiivistää. FCG suunnittelee ja toteuttaa ohjelman yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Valmennuksen lopuksi osallistujilla on mah dollisuus saada Kuntaliiton KJ-sertifikaatti, ja ensimmäiseen Kuntajohtaja 2017 -ohjel maan osallistuneet voivat sertifioitua samas sa yhteydessä. ”Sisarohjelmana” on Kuntapuheenjoh tajan johtamiskoulutus, joka käynnistyy vuo den 2014 aikana. Tämä jo kolmatta kertaa järjestettävä ohjelma on tarkoitettu kunnan valtuustojen ja -hallitusten puheenjohtajille. Molemmissa ohjelmissa on kyse kun tajohtamiskyvykkyyden nostamisesta. – On tärkeää panostaa sekä ammatilliseen että poliittiseen johtamiseen. Johtamiskoulutuksen osallistujat ovat hyötyneet verkostoitumisesta muiden HUS:n esimiesten kanssa. Keskijohdon opinnot päättyvät keväällä 2014. Laaja johtamiskoulutus HUS:ssa FCG toteuttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito piirille (HUS) laajan yliopisto tasoisen johtamiskoulutuksen yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kolmessa ryhmässä on yhteensä 72 osallistujaa. – HUS:n tavoitteena on varmistaa laadukas johtaminen tukemalla ja kehittämällä esi miestyötä kaikilla organisaatiotasoilla. Nämä lähi- ja keskijohdon koulutukset ovat osa tätä kokonaisuutta ja samalla pilotteja, joilla haetaan pysyvää mallia pidempikestoiseen toimintaan, kertoo HUS:n henkilöstön kehit tämispäällikkö Salla Koivunen. Lisäksi koulutuksilla on täydennetty kliinisen henkilökunnan esimiesosaamista, sillä alan tutkintoihin ei ole aina kuulunut pakollisia johtamisopintoja. Kokonaisuuden laajuus on 30 opintopistettä, joka vastaa eri koistuvien lääkäreiden opintoihin ja sairaan hoitajien ammattikorkeakoulututkintoon si sältyvää hallinto- ja johtamisosiota. FCG:n ohjaama projektityö kytkee lä hipäivien teemat tiiviimmin osallistujien omaan työhön ja laajemmin HUS:n kehittä miseen. – Koulutuksen ja FCG:n avulla ke hittämisprojekteille saadaan selkeät raamit ja ulkopuolista tukea. Opintojen alkuun kuului valinnainen 360-johtajuusarviointi ja henkilökohtainen palautekeskustelu FCG:n 360-konsultin kanssa. Palautekeskustelussa osallistujat saivat evästystä henkilökohtaiseen kehitty miseensä esimiehenä ja johtajana, kertoo FCG:llä koulutuskokonaisuudesta vastaava toimialajohtaja Stiina Vistbacka. Opintonsa jo päättänyt lähijohdon ryh mä oli tyytyväinen: Hyvä sisältö, asiantunte vat puhujat, ystävällinen palvelu. Yhteistyö alkoi verkkokoulutuksesta FCG on vuodesta 2003 alkaen toteuttanut HUS:n esimiehille verkkokoulutuksia. Koi vusen mukaan ne sopivat jatkuvaan koulu tustarpeeseen laajalle esimiesjoukolle. – Tavoitteena on ollut vahvistaa ja sy ventää esimiesten ja henkilöstöasioiden parissa työskentelevien osaamista henki löstöhallinnon saralla, esimerkiksi palvelus suhteisiin, jaksotyöhön ja työehtosopimuk siin liittyvistä asioista. Verkko-opetus tukee näistä teemoista järjestettävää lähiopetus ta ja antaa pohjatiedot laajalle esimieskun nalle. – Yhteistyö on sujunut hyvin. Mutka tonta ja joustavaa, hyvää palautetta osallis tujilta. Toiminnasta vastaa FCG:llä koulutus päällikkö Tarja Heikkinen. FCG Consulting People 1/2014 13 Kunnille yhtiöittämisvelvoite – miten eteenpäin? Syyskuussa 2013 voimaan astunut kuntalain muutos toi kun nille ”yhtiöittämisvelvoitteen”. Lain mukaan sellainen toiminta, jota kunta harjoittaa kilpailluilla markkinoilla, tulee pääsääntöi sesti yhtiöittää eli siirtää osakeyhtiön, osuuskunnan tai säätiön hoidettavaksi. – Suoraan yhtiöitettäviä ovat energia- ja satamatoiminnot, mutta myös muu toiminta on tutkittava velvoitteen näkökulmasta, sanoo erityisasiantuntija Marjo Helin FCG:ltä. Kunnat joutuvat etenemään nopeassa tempossa, sillä siirty mäaika päättyy jo vuoden 2014 lopussa. – Kuntien tulee nyt siis selvittää, harjoittavatko ne sellais ta toimintaa, jonka voidaan tulkita tapahtuvan kilpailutilanteessa markkinoilla. Jos tällaista toimintaa on, niin seuraavaksi pitää päättää, yhtiöitetäänkö se vai vetäydytäänkö markkinoilta. FCG tarjoaa palveluja tilannekartoituksen ja suunnittelun avuksi. – Iskuryhmämme on kuntien apuna jo kartoitusvaihees sa. Avustamme rajapinnan tutkimisessa ja neuvomme, miten asiassa tulee edetä. Voimme olla apuna myös itse yhtiöittämis prosessissa, joko avustajana tai koko prosessin toteuttajana. Riskit hallintaan 3. Riskien arviointi A. Riskien tunnistaminen B. Riskianalyysi C. Riskien merkityksen arviointi 4. Riskien käsittely Prosessi, jolla sisäinen valvonta ja riskienhallinta voidaan liittää kunnan tai kuntayhtymän johtamisjärjestelmään. 14 FCG Consulting People 1/2014 5. Seuranta ja katselmointi 1. Viestintä ja tiedonvaihto 2. Toimintaympäristön määritteleminen Kuntaliiton kyselytutkimuksen mukaan kuntaorganisaatioilla on riskienhallinnassa paljon parannettavaa. Kattava ja järjestel mällinen menettelytapa oli vuodenvaihtees sa 2012–2013 käytössä vain harvassa pai kassa. – Kyse ei ole paperibyrokratiasta vaan siitä, että riskien hallinta ja valvonta on vie ty kentälle koko organisaatioon. Lisäksi eri riskeille pitää osoittaa vastuuhenkilöt ja ra portointivelvoitteet, toteaa professori Lasse Oulasvirta Tampereen yliopiston johtamis korkeakoulusta. Kuten tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, hallituksen tulee voida toiminta kertomuksessa raportoida ”todennettavissa olevaan tietoon ja riittävän yksityiskohtai seen asiakirja-aineistoon perustuen” riskienhallinnan tuloksellisuudesta. – Keskeinen kehittämiskohde onkin riskienhallinnan systematisoiminen ja entis tä parempi resursoiminen esimerkiksi sisäi sen tarkastuksen avulla. Salo aikoo selviytyä Antti Rantakokko (vasemmalla) ja Jaakko Joensuu ovat käyneet monet keskustelut Salon tilanteesta. – Tämä maraton tähtää vuoteen 2017, viimeistään silloin pitää kaupungin talouden olla tasapainossa. Salo otti viiden vuoden takaisella kuntaliitoksellaan etumatkaa vasta liitoksia valmisteleviin kuntiin nähden. Kehitystä ovat jarruttaneet elin keinoelämän supistukset. Kaupungin talous on ahtaalla. – Taloustilanteen heikkeneminen alkoi elin keinoelämän ja erityisesti Nokian muutok sista. Työpaikat ovat vähentyneet viidessä vuodessa 6 000:lla, ja yhteisövero on pu donnut 60 miljoonasta eurosta alle 10 mil joonaan. Vuoden 2012 tilinpäätös oli yli 40 miljoonaa euroa alijäämäinen, tiivistää kau punginjohtaja Antti Rantakokko tilanteen. – Menojen kasvua rajoittavien päätös ten johdosta toimintamenot ovat nyt kään tyneet laskuun. Vuoden 2013 tilinpäätöksen alijäämä on noin 2,5 miljoonaa euroa, mutta tulos on selvästi budjettia parempi. Salon selviytymissuunnitelman tavoit teena on tasapainoinen kuntatalous vuon na 2017. Suunnitelmaan sisältyvät organi saation uudistaminen ja palvelurakenteen muutos. Vaativa prosessi Organisaatiouudistuksen tavoitteena on poistaa rajapintoja sekä vähentää esimies tasoja ja esimiesten määrää. – Poikkeuksellista on se, että työ aloi tettiin johtaja- ja esimiestasosta, joka usein jää tällaisissa tilanteissa ennalleen. Toimin nallisesti isoin muutos on siinä, että sivistys toimi ja sosiaali- ja terveystoimi ovat nyt yhtä kokonaisuutta, jolla on yksi johtaja, kaupun ginjohtaja toteaa. – Kaupungin päättäjät olivat muutos ten tarpeesta yksimielisiä. Mutta kun kaik ki päällikkötehtävät kyseenalaistetaan, niin kyllä se aiheuttaa jännitettä ja epätietoisuut ta. Tämä on rankka prosessi kaikille. Muutosten suunnitteluun on osallistu nut myös johtava konsultti Jaakko Joensuu FCG:ltä. FCG teki taustaselvitykset ja laati kolme mallia, joista yhtä lähdettiin jalosta maan eteenpäin. – Salo on edelläkävijä siinä, että orga nisaatiorakennetta on ryhdytty uudistamaan ennakkoluulottomasti, Joensuu sanoo. Vaiheittain eteenpäin Muutoksen ensimmäisen vaiheen eli joh taja- ja esimiestason ratkaisujen on tarkoi tus olla valmiina helmikuun lopussa. Pal veluverkkoon ja muuhun henkilöstöön liittyvät päätökset tehdään toukokuun lop puun mennessä. – Tämä on sarja päätöksiä, vaiheittain ja aikataulun mukaan edetään. Tavoitteena on tehdä sellaiset ratkaisut, ettei muutoksia tarvitse tehdä jatkuvasti, Rantakokko toteaa. FCG Consulting People 1/2014 15 Jatkuva osaamisen kehittäminen on oleellinen osa FCG:n toimintaa. Se on yhtiön menestymisen edellytys ja myös hyvä keino lisätä työhyvinvointia. Kehittämisen ytimenä on FCG Akatemia. Tavoitteellisuus lähtee siitä, että yrityksessä uskalletaan ajatella, mitä osaamisen ja asiantuntijuuden pitkäjänteinen kehittäminen on, Eeva Kokki sanoo. Osaava ja kehittyvä FCG FCG Akatemia on vuonna 2008 käynnistet ty yhtiön sisäinen johtamisohjelma, joka tu kee asiantuntija- ja esimiestyön kehittämistä vuosittaisilla koulutuksilla. Kuudes ohjelma kierros on juuri alkanut. – FCG Akatemian sisällöt ovat eläneet yhtiön muutoksen ja kehittymisen mukana. Alkuvaihessa tärkeää oli strategian, toimin tamallien ja tuote- ja palvelukokonaisuuk sien kehittäminen. Sittemmin ohjelma on keskittynyt projektijohtamiseen, jonka kou lutukseen on yhdistetty IPMA-sertifiointi, kertoo FCG:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja Eeva Kokki. Kaksi painopistettä FCG:n liiketoiminnan kehittämisen näkökul masta projektiliiketoimintaan ja sen johtami 16 FCG Consulting People 1/2014 seen liittyvä osaaminen ovat aivan keskeisiä. – Ottaen huomioon, miten markki nat kehittyvät, niin kyllä yrityksen tehok kuus on projektitoiminnan tuloksellisessa johtamisessa. Siinä, että projektitoiminta on tehokasta talouden, vuorovaikutuksen ja pro sessien näkökulmasta. Projektien vetäjien on myös tärkeää tietää, millaisia näkökulmia johtamiseen liittyy. Yhtä keskeinen kehittämisalue FCG:llä onkin esimiestyön ja johtamisen kehittämi nen. Kokin mukaan esimiehen ja johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa se, että ih misillä on kaikki edellytykset onnistua omis sa tehtävissään. – Esimiesten tulee tietää vastuunsa ja velvoitteensa sekä osata johtaa ihmisiä. Se luo edellytyksiä työhyvinvoinnille siinä kuin mielekkäät, oikein mitoitetut tehtävät ja asiantuntijoiden mahdollisuus kehittää osaamistaan ja edetä urallaan. Vuosikellossa tapahtumia Johtamisohjelman ohella henkilöstölle tarjo taan laaja-alaisesti muuta koulutusta. On ol lut niin sopimus- ja hankintajuridiikkaa, vuo rovaikutusta, kieliä kuin perehdytystä uusille projektipäälliköille. Perusasioita esimiehenä työskentele misestä käydään läpi vuotuisessa henkilös töjohtamisen kehittämispäivässä. FCG:llä kumppaneina työhyvinvoinnin suunnitel mallisessa kehittämisessä ovat työterveys huoltopalveluissa Diacor, työyhteisötutki muksissa Työterveyslaitos ja työhyvinvoinnin suunnittelussa vakuutusyhtiö Varma. Sertifioituminen suosittua Hyväksi projektin vetäjäksi tuleminen vaatii sekä teoriaa että käytäntöä, tietävät Jyry Louhisto (oikealla) ja Lauri Solin. Projektiyhdistys sertifioi yksittäisiä henki löitä, organisaatioita ja organisaatioiden osia kansainvälisten IPMA-sertifiointipro sessien mukaisesti. IPMA (International Project Ma nagement Association) toimii lähes 60 maassa, ja sillä on yli 120 000 jäsen tä. Suomessa on yhteensä lähes 3 400 IPMA-sertifikaattia, maailmassa niitä on yli 170 000. Ammattimaista projektinjohtamista Jo kolmas ryhmä FCG:n projektipäälliköitä on suorittamassa mittavaa johtamiskoulutusta, joka huipentuu IPMA-sertifiointiin. – Kouluttautuminen on yksi keino vastata tulevaisuuden haasteisiin. Näyttää siltä, että projektit kasvavat entisestään ja tulevat yhä moniulotteisemmiksi. Koko kenttä muut tuu syklisemmäksi ja nopeammaksi. Tämä kaikki korostaa projektipäällikön roolia ja osaamista, perustelee laatupäällikkö Lauri Solin FCG:ltä. Laadukkaaseen, koko kevään kestä vään opintokokonaisuuteen sisältyy lähipäi viä ja runsaasti kotitehtäviä. Koulutus päät tyy IPMA-sertifointikokeeseen, tavoitteena neliportaisen ohjelman C-sertifikaatti. Koulutus on osallistujille iso ja motivaa tiota vaativa ponnistus, mutta se antaa myös vahvaa pääomaa, eväitä tehokkaaseen joh tamiseen ja osaamisen edelleen laajenta miseen. – Toivomme, että tavoitteellinen kehit täminen näyttäytyy asiakkaillemme entistä parempana palveluna. Yhteistyökumppanina Projektiyhdistys ry Sertifioinnin tarjoaa FCG:n pitkäaikainen yh teistyökumppani, Projektiyhdistys ry (PRY). Yhdistys tarjoaa jäsenilleen myös valikoitua tietoa, monipuoliset mahdollisuudet osaami sen kehittämiseen sekä alan kotimaisen ja kansainvälisen verkoston suomat mahdolli suudet. – FCG on edistyksellinen organisaatio, sillä se kehittää henkilöstöään ja prosesse jaan hyvin pitkäjänteisesti. Toimintaympä ristöä seurataan ja omia prosesseja sopeutetaan muutoksiin, toteaa PRYn toi minnanjohtaja Jyry Louhisto. Sertifioitumista Louhisto pitää hyvänä valintana monestakin syystä. Henkilöille it selleen se on todistus projektinjohtamisen pätevyydestä ja yritykselle näyttö henkilös tön osaamisesta. Asiakkaille se kertoo, että he saavat huippuluokan palvelua. – Asiakkaat osaavat tänä päivänä arvostaa sertifiointia, joten se tuo yritykselle selvää kilpailuetua. PRY:n yhtenä tavoitteena on projekti päällikkyyden nostaminen oikeaksi am matiksi. Se on hyvä tavoite myös Solinin mielestä. FCG Consulting People 1/2014 17 FCG tuo allianssiin yli 25 vuoden kokemuksen koulutushankkeista. Toimintaa on ollut yli 50 maassa ja kaikilla koulutuksen aloilla. Johtavat koulutusvienti yritykset yhteistyöhön EduCluster Finland Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy ja Sanoma Oyj ovat muodostaneet uudenlaisen yhteen liittymän koulutusalan viennin edistämiseksi. Liittouman tarkoituksena on yhdistää kotimaiset voimat ja vahvistaa siten suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. – Suomalaiselle koulutusosaamiselle on maailmalla kysyntää, mutta siihen on yksit täisen toimijan haastavaa vastata. Siksi tar vitaan vahva veturiyritysten yhteenliittymä, joka kokoaa parhaan osaamisen kulloisen 18 FCG Consulting People 1/2014 kin asiakkaan tarpeisiin, toteaa projektipääl likkö Riikka Vuorela FCG:ltä. Liittouman vahvuutena on laaja ope tusalan osaaminen ja verkottuminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Vuorelan mukaan nyt kyetään tehostamaan tuoteke hitystä, markkinointia ja myyntiä ja myös toteuttamaan entistä vahvemmin koulutus viennin laajoja, monivuotisia projekteja. – Yhdessä nämä yritykset kykene vät tarjoamaan kokonaisvaltaisia ratkaisu ja, ulottuen koulutilojen suunnittelusta ope tussuunnitelmiin, opettajien koulutukseen ja modernien oppimisympäristöjen toteutuk seen – kattaen kouluasteet esiopetuksesta lukioon. FCG:llä on vuosikymmenten kokemus opetusalan kansainvälisestä konsultoin nista ja kehittämishankkeista. Sanoma on oppimateriaalien ja digitaalisten oppimis palvelujen tuottajana Suomen suurin kan sainvälinen toimija. EduCluster Finland ko koaa omistajiensa kautta yhteen laajan verkoston koulutusosaamista. Toiminta laajenee Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää eri tyisesti Gulfin alueella ja Aasiassa. Yhteen liittymän yritykset ovat jo toteuttaneet ensim mäisiä hankkeita Gulfin alueella, ja toiminta laajenee koko ajan. – Tärkeimpänä markkina-alueena on alkuvaiheessa Gulfin alue ja erityisesti Sau di-Arabia. Maan yksityiskoulumarkkinoiden voimakas kasvu jo sinällään tarjoaa huomat tavia mahdollisuuksia suomalaisille toimijoil le, Vuorela kertoo. – Monipuoliset ja laajat koulutustuot teet ja -palvelut edellyttävät suomalaisen yh teistyön ohella kumppanuuksien rakenta mista paikallisten tahojen kanssa. Ihmisoikeusnäkökulma merkitsee heikommassa asemassa olevien ryhmien voimaannuttamista ja yhteyksien luomista eri tahojen välille. FCG:n Sambiassa toteuttama hanke edistää naisten oikeuksia. Nepalissa avustamme köyhistä köyhimpiä. Pyrimme syrjimättömyyteen ja hyvään vesivarojen hallintaan. Ihmisoikeudet kehityksen keskiöön Hallituksen kehityspoliittinen toimintaohjelma (2012) velvoittaa ”ihmisoikeusperustaiseen lähestymistapaan” kaikessa Suomen harjoittamassa kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Lähestymistapa perustuu kansainvälisiin säädöksiin ja ihmisoikeusjulistuksiin, joihin useimmat YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet. – Käytännössä kyse on suunnitelmis ta, joilla varmistetaan, että kaikki ihmiset saavat ruokaa, vettä ja oikeutta. Eivät ehkä heti, mutta tällaista kehitystä sitoudutaan edistämään kaikkia osapuolia hyödyttävää win-win -tilannetta tavoitellen, tiivistää pro jektipäällikkö Pamela White FCG:ltä. Vastuita ja velvollisuuksia Aikaisempaan, ”tarveperustaiseen” lähesty mistapaan verrattuna oikeusperustainen on Whiten mukaan kauaskantoisempi, sillä köyhyys nähdään epäoikeudenmukaisuu tena. – Huomio kohdistuu syrjäytyneisiin ja köyhiin, jotka valtuutetaan vaatimaan heille kuuluvia oikeuksia. Kysymys on myös avoimmuudesta ja tiedon saatavuudesta. Tämä merkitsee vastuuta ja velvolli suuksia sekä monia haasteita, kuten ketkä ovat virallisia toimijoita ja ottavatko he vas tuun. Hyvä esimerkki ihmisoikeusnäkökul man huomioon ottamisesta on Nepalin maaseudun vesivarahanke, jota FCG toteut taa Suomen ulkoasiainministeriön rahoituk sella. – Nepalissa avustamme köyhistä köyhimpiä. Pyrimme syrjimättömyyteen ja hyvään, paikalliseen vesivarojen hallintaan samalla, kun parannamme vedensaantia, sanitaatiota ja ruokaturvallisuutta. Haas teena on se, ettei maassa ole paikallis hallintoa vastuuta ottamassa. Tutkimus edistää dialogia Maailmanpankin vanhempi asian tuntija Pirkko Poutiainen kertoo tutkimuksesta ”Incentivizing the market – Linking Women and the Priva te Sector: A Human Rights Approach”, jota Maailmanpankki toteuttaa Sambiassa yhdessä FCG:n kanssa. – Työ tulee tukemaan dialogia, jota käydään yksityisen sektorin osallistumises ta maatalouteen ja win-win -tilanteen saa vuttamisesta. Pääkohteena ovat naispuoliset maanviljelijät ja alalla käytettävä ulkopuoli nen työvoima. Hankkeessa analysoidaan yk sityisen sektorin kannustimia, jotka voisivat saada molemmin puolin ai kaan hyödyllisiä muutoksia. Tämän odotetaan edistävän naisten oikeuk sia kunnolliseen työhön sekä paran tavan heidän sosiaalisia valinnan mahdollisuuksiaan, sananvapaut taan ja toimeentuloaan. FCG Consulting People 1/2014 19 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä FCG osti insinööritoimisto Asplanin FCG osti LVIA-suunnitteluun erikoistuneen Asplan Oy Insinööritoimiston koko osakekan nan syyskuussa 2013 tehdyllä kaupalla. Kauppa vahvistaa FCG:n osaamista ja palvelu tarjontaa etenkin uudis- ja korjausrakentamisen toimialoilla. Asplanin erityisosaamista ovat vaativien kohteiden peruskorjaussuunnittelu, julkiset ja toimistorakennukset, elinkaarihankkeet ja geoenergiahankkeet. Kauppa astui voimaan 1. lokakuuta 2013. Asplanin henkilökunta siirtyi FCG:n palvelukseen, ja asiakassopimukset jatkuvat alkuperäisten ehtojensa mukaisina. Geoenergia on toiminut odotusten mukaan, Kimmo Savolainen ja Eveliina Kavander kertovat. 20 FCG Consulting People 1/2014 Uusiutuvaa energiaa ja huippuautomatiikkaa FCG:n ostama Asplan Oy Insinööri toimisto on suunnitellut useita vaativia geoenergiakohteita. Niistä tuoreimpia ovat S-ryhmän jättimäinen logistiikkakeskus Sipoossa ja uudenlainen seniorikeskus Espoossa. – Kallioperästä, maaperästä ja vesistöistä saatava geoenergia on mahdollinen vaihto ehto silloin, kun rakennusta pitää sekä läm mittää että jäähdyttää. Myös sijainnilla on merkitystä ja tasainen energian lähde on kallio, kertoo Asplan-kaupan myötä FCG:lle talotekniikan toimialajohtajaksi siirtynyt Eveliina Kavander. S-ryhmän logistiikkakeskuksessa ener giasuunnittelu alkoi vaihtoehtoisten ratkaisujen kartoittamisella. Selvitysten ja kus tannuslaskelmien jälkeen päädyttiin hybri diratkaisuun, jossa ensimmäisenä käyttö energiana on geoenergia, toisena pelletti ja vara- ja huippuenergiana öljy. Suomen suurin geoenergialaitos Noin kymmenen eduskuntatalon kokoinen logistiikkakeskus valmistui vuonna 2012, ja se työllistää noin 600 henkilöä. Kiinteistön lämmitys ja viilennys tapahtuu lähes yksin omaan geoenergialla ja pelletillä. – Tämän kokoluokan laitoksissa ei tiet tävästi ole aiemmin käytetty uusiutuvaa energiaa, toteaa Inex Partners Oy:n logistiik kapäällikkö Kimmo Savolainen. – Valinnassa vaikutti vahvasti vas tuullisuus. Yhtiö haki ratkaisua, joka oli si ympäristön kannalta hyvä ja myös liike taloudellisesti järkevä. Tämä yhdistelmä on molempia. Hankkeelle saatiin oikeasti järke vä takaisinmaksuaika. Savolaisen mukaan projektivaihe sujui ongelmitta ja myös käyttökokemukset ovat olleet myönteiset. Ilkka Saari (vasemmalla) ja Juhani Järvinen Kauklahden seniorikeskuksen kotoisassa olohuoneessa. Tekniikkaa ei juuri näy, mutta sitä on paljon. Kiinteistön rakennuttaja ja omistaja on Espoon Asunnot Oy. – Lämpöä ja jäähdytystä on saatu ta saisesti, ei ole ollut katkoja eikä muita häiri öitä. Silloin järjestelmä toimii, kun se ei näy käyttäjälle eikä vaikuta laitoksen toimintaan. Geoenergian osuus lämmityksessä on ollut tavoitteen mukaisesti noin 50 prosent tia. Tarvitaan kuitenkin muutaman vuoden tarkkailu, ennen kuin järjestelmä saadaan parhaaseen mahdolliseen tasapainoon. Mit tauksista huolehtii Geologian tutkimuskes kus (GTK) ja kentän ylläpidosta Adven Oy. Tulevaisuus näyttää, onko järjestelmä vieläkin parempi kuin tällä hetkellä näyttää. Viihtyisää asumista ikäihmisille Keväällä 2012 valmistunut Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus on lajinsa ensimmäi nen Espoossa. Energian peruslämmitykseen ja jääh dytykseen tuottavat kallioon poratut geo energiakaivot. Täydennysenergiana on kau kolämpö, jolla lämmitetään käyttövesi ja myös rakennusta, jos geoenergia ei esimer kiksi huippupakkasilla riitä. Varsinainen in novaatio liittyy kuitenkin lattialämmitysjärjes telmään. – Lattialämmityksessä ei sinällään ole mitään erityistä, mutta uutta on lattian käyt täminen myös viilennykseen, kiteyttää Es poon Asunnot Oy:n rakennuttamisjohtaja Ilkka Saari. – Hyvältä näyttää. Asukkaat eivät ole valittaneet kuumuutta eivätkä kylmiä jalkoja. Mihinkään ei myöskään ole tiivistynyt kos teutta. Tekniikka on toiminut ja geoenergia on riittänyt, kertaakaan ei ole tarvinnut ottaa lisäpotkua kaukolämpöverkosta. Hankkeessa suunnittelijana toiminut Juhani Järvinen – silloinen Asplanin asian tuntija ja nykyinen FCG:n projektipäällikkö – kertoo, että lämpöä ja viilennystä tuova ”kolmeputkijärjestelmä” kehitettiin nimen omaan tähän kohteeseen. Järjestelmällä voidaan lämmittää tai jäähdyttää huoneita toisistaan riippumatta. – Kiinteistöautomaatiojärjestelmä on kattava. Asukkailla on mahdollisuus säätää lämpötiloja valvontajärjestelmään määrite tyissä rajoissa. Huoneiden ja lattioiden läm pötiloja voidaan seurata ja ohjata kiinteistö valvomosta tai internetin välityksellä. FCG Consulting People 1/2014 21 Viisumivapauden arvioidaan lisäävän ostosmatkoja ja muita lyhyitä käyntejä Pohjois-Karjalassa. Viisumivapauden plussat ja Matkailu Venäjältä Pohjois-Karjalaan on kasvanut 2000-luvulla, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Miten mahdollinen EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus vaikuttaisi alueella? FCG selvitti asiaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimeksiannosta. 22 FCG Consulting People 1/2014 Marraskuussa 2013 julkaistun selvityksen mukaan viisumivapaus lisäisi selvästi venä läisten matkailijoiden määrää ja siten mat kailun rahallista kokonaishyötyä PohjoisKarjalassa. Viisumivapauden myötä venäläisten matkailijoiden määrä voisi vuoteen 2025 mennessä nousta jopa 1,36 miljoonaan, kun ilman sitä luku olisi 850 000. Yöpyjien määrä kasvaisi, mutta vielä suurempaa oli si kasvu päiväkävijöiden määrässä, tiivistää johtava konsultti Hanna Baas FCG:ltä. Vuonna 2012 venäläisten matkailun tuoma välitön ja välillinen kokonaishyöty Pohjois-Karjalassa oli 154 miljoonaa euroa. Ilman viisumivapautta summan arvioidaan olevan vuonna 2025 noin 480 miljoonaa ja viisumivapauden toteutuessa lähes 700 miljoonaa. Palvelujen kysyntä kasvaa Viisumivapaus tuo toteutuessaan muka naan monenlaisat kasvua. Pohjois-Karja laan tarvitaan merkittävästi enemmän ma joitus- ja ravitsemuskapasiteettia. Matkailun oheispalvelujen ja kulttuuritarjonnan tar ve lisääntyy. Myös kaupan palveluille sekä hyvinvointi- ja terveyspalveluille tulee enem män tarvetta ja vapaa-ajan asuntojen kysyntä kasvaa. Viranomaistoimintaan, tiestön kehittämi seen ja joukkoliikenteeseen tarvitaan lisää resursseja, ja kuntien sosiaali- ja terveysme not kasvavat. Työvoiman liikkuvuus kasvaa. Odotettavissa on myös lieveilmiöitä, kuten yleisen turvattomuuden ja epävar muuden lisääntymistä, liikenneturvallisuu den heikkenemistä ja kiinteistöjen hinnan nousua. FCG:n Pohjois-Suomen toimistot yhdistyivät FCG:n Rovaniemen ja Oulun toimistot yhdistyivät Pohjois-Suomen aluetoimistoksi. Palvelua on jatkossakin saatavissa sekä Rovaniemeltä että Oulusta. miinukset Kehitystyötä tarvitaan Selvitys antaa kuvan mahdollisesta kehityk sestä Pohjois-Karjalassa viisumivapauden toteuduttua. Kuvatun kasvun saavuttami seksi on kuitenkin tehtävä mittavaa kehitys työtä, Baas korostaa. – Nyt mahdollisuudet on kartoitettu ja asetettu mittakaavaan, mikä auttaa varautu maan tuleviin muutoksiin. Erityisesti palvelu konseptien ja kapasiteetin kehittämiseen sekä markkinointiin on panostettava, jotta mahdollisesta viisumivapaudesta saadaan täysi hyöty maakuntaan. Varautuminen auttaa myös minimoimaan kielteiset vaiku tukset. Selvitys tehtiin asiantuntijahaastatte luihin, yrityskyselyyn ja olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen. – Tavoitteena on vastata kysyntään laajalta asiantuntijapohjalta. Nyt se onnistuu entistä paremmin, koska käytössä on heti noin 35 omien alojensa parasta asiantuntijaa ja projektipäällikköä, sanoo aluepäällikkö Kai Tolonen. Maankäytön suunnittelu, vesihuolto hankkeet ja erilaiset matkailuhankkeet ovat perinteisesti olleet FCG:n vahvuus PohjoisSuomessa. Tarjolla on myös tuulivoimasel vityksiä, vaikutusten arviointia, maankäyttö selvityksiä, kaavoitusta, hulevesiselvityksiä, rakennuttamispalveluja sekä uutena aluee na kiinteistöpalveluja. Jatkossa panostetaan myös kaivoshankkeisiin. – Pyrimme vastaamaan PohjoisSuomen kysyntään joustavasti ja ketterästi. Meidän kauttamme ovat saatavissa kaikki FCG:n palvelut ja osaaminen. Tilinpäätösoppia verkkokurssilta Mitä tilinpäätöslaskelmat ja -tunnusluvut kertovat organisaation taloudesta? Miten tilinpäätöksiä voi hyödyntää hankinnoissa ja kilpailutuksessa? Muun muassa näitä asioita avattiin FCG:n Tilinpäätöksen lukutaito -verkkokurssilla. – Moni pitää kirjanpitoa ja tilinpäätöstä aika vaikeina asioina, joten kokeilimme uusia menetelmiä. Havainnollistimme prosessia animaatioiden ja äänen avulla, kertoo koulu tuspäällikkö Pekka Etelälahti FCG:ltä. Arja Puronen Espoon kaupungilta ana lysoi työssään yhdistysten tilinpäätöksiä, ja koulutuksesta hän sai tukea osaamiseen sa. Heli Tonteri, niin ikään Espoon henkilö kuntaa, halusi varmistaa, että lukee tilinpää töksiä oikein ja osaa katsoa niistä oleelliset asiat. Molemmat pitivät opiskelumuodosta. – Verkkokoulutus sopii parhaiten, koska työstä on hankala olla pitkään poissa. Päh käilyapua ei saa suoraan, mutta mielipiteitä voi vaihtaa netissä. Aktiivista otetta tarvitaan. – Voin päättää, milloin opiskelen, se sopii minulle. Materiaaliin saa tutustua rauhassa ja lisätietoa voi hakea netistä tai kirjastosta. Seuraava kurssi alkaa 10.3.2014, ja ilmoittautua voi 3.3. asti. FCG Consulting People 1/2014 23 Älykästä vesiteknologiaa FCG kartoitti Finnish Water Forumin (FWF) toimeksiannosta suomalaisten vesihuoltoalan yritysten osaamista ja vienti mahdollisuuksia smart water -teknologian alalla. – Kyse on datalähteiden älykkäästä hyödyntämisestä ja analysoinnista, joka aut taa tehostamaan tai automatisoimaan vesi huoltoa, veden käyttöä ja veden hallintaa. Se ei ole älyä älyn vuoksi, vaan hyödyn pitää olla selkeästi mitattavissa ja osoitettavissa ta loudellisina vaikutuksina, luonnehtii ohjaus ryhmän puheenjohtaja, Vaisalan aluepäällik kö Kimmo Ristolainen. Vaisalasta hän sanoo esimerkkinä sa detiedon ja -ennusteiden hyödyntämisen eräissä tulvaennusteisiin, vedenpuhdistuk seen, maatalouteen ja vesivoimaan liittyvis sä sovelluksissa. – Suomessa on rakennettu tehokkaita vesihuoltoalan ratkaisuja, joita voisi hyvinkin monistaa vientiprojekteiksi, summaa Risto lainen kartoituksen pohjalta. – Maailmanlaajuisesti yksi pääsovel luksista lienee vedenkäytön optimointi vesi pulasta kärsivillä alueilla. Tutkimuksen tekijä, FCG:n suunnit telupäällikkö Jarmo Antikainen mainit see FCG:ltä kolme smart water -ratkaisua: Tampereen vedenjakeluverkoston onlineautomaatiomalli, Sahti-tietojärjestelmä ja äskettäin päivitetty Vera-järjestelmä. Kolmen tuulivoima toimijan yhteinen YVA Raahen itäisten tuulipuistojen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on päättynyt. Kyseessä on kolmen toimijan erillisistä tuulivoimapuistoista muodostuva kokonaisuus, jossa YVA-menettelyt yhdistettiin Tämä on ensimmäinen kerta, kun usean tuulivoimahankkeen vaikutuksia tarkastel tiin yhteisen YVA-menettelyn kautta. – Näin haluttiin luoda asukkaille ja kaupungille ko konaisnäkemys siitä, mitä on tulossa, kertoo 24 FCG Consulting People 1/2014 hankkeessa YVA-konsulttina toiminut toimi alajohtaja Jakob Kjellman FCG:ltä. YVA-selostuksen mukaan kaikki kuu si tuulivoimapuistoa hankevaihtoehtoineen ovat toteuttamiskelpoisia, kun otetaan huo mioon keinot haitallisten vaikutusten lieven tämiseen. – Arviointien yhdistäminen osoitti kui tenkin sen, ettei nykyinen tuulivoimaraken tamisen normisto riitä takaaman kansalaisil le riittävää rauhaa, Kjellman sanoo. – Vaikka hankkeet olisivat säädösten mukaisia, ihmi set kokevat, ettei se riitä. Haluttaisiin rau hoittaa laajempia alueita. Huolta kannetaan etenkin melu-, maisema- ja virkistyskäyttö haitoista. Yhteen hiileen puhaltaminen alkaa hetkistä, jolloin työkaveruus kasvaa ystävyydeksi ja ihmiset kohtaavat toisensa. Meillä on siihen paikka. Eikä maisemakaan satuta silmää. www.tallink.fi/kokous www.silja.fi/kokous FCG Consulting People 1/2014 25 töissä FCG:llä FCG Suunnittelu ja tekniikka nimityksiä FCG:llä Arkkitehti SAFA, LuK Kai Tolonen on nimitetty FCG:n Pohjois-Suomen aluepäälliköksi. 26 DI Sirpa Kiiski on nimitetty suunnittelijaksi Talotekniikkatoimialalle Helsinkiin. DI Eveliina Kavander on nimitetty Talotekniikan toimialapäälliköksi. Insinööri Simo Lahti on nimitetty suunnittelijaksi Talotekniikka-toimialalle Helsinkiin. Insinööri, SNIL, Fise AA Reijo Auvinen on nimitetty johtavaksi konsultiksi Talotekniikka-toimialalle Helsinkiin. Insinööri (AMK) Mika Lehtisalo on nimitetty suunnittelijaksi Talotekniikka-toimialalle Helsinkiin. Teija Honkanen on nimitetty projektiassistentiksi Talotekniikkatoimialalle Helsinkiin. Insinööri, SNIL Harry Stenvall on nimitetty johtavaksi konsultiksi Talotekniikka-toimialalle Helsinkiin. Insinööri (AMK) Jaakko Huotari on nimitetty suunnittelijaksi Talotekniikka-toimialalle Helsinkiin. Insinööri (AMK) Kristian Törnblom on nimitetty suunnittelijaksi Talotekniikka-toimialalle Helsinkiin. Insinööri, SNIL, Fise AA Juhani Järvinen on nimitetty projektipäälliköksi Talotekniikka-toimialalle Helsinkiin. Insinööri (AMK) Tuija Verho on nimitetty suunnittelijaksi Talotekniikka-toimialalle Helsinkiin. FCG Consulting People 1/2014 Teltta voittaa hotellin Markus Thomenius on koneistosuunnitte lijana FCG:n Laitossuunnittelu-toimialalla. Mikä suunnittelijan työssä kiehtoo? – Paikan päällä laitoksissa tehdyt mit taukset ja otetut valokuvat auttavat mal linnettaessa putkistojen laajennuksia 3Dsuunnitelmissa, mietittäessä miten yhdis tää jo rakennettu ympäristö suunnitelmiin. Tämä työ on monipuolista ja mielenkiin toista. – Veden puhdistaminen on myös eräänlaista ympäristönsuojelua. Esimerkiksi siirtopumppaamoissa suunnittelemme, mi ten vesi saadaan kulkemaan laitoksissa mahdollisimman vähällä energiankäytöllä. Työstä mukavan tekee hyvä tukiverkosto: aina ei kaikkea tarvitse itse tietää, vaan voi käydä seinän takana työkaverilta kysymässä. Markus harrastaa vapaa-aikanaan valokuvausta ja monipuolista liikuntaa: – Hiihtoa, vaellusta, keväästä syksyyn pyöräilyä, melontaa ja kesällä myös kallioja vuorikiipeilyä, hän luettelee. – Työnantaja on ollut joustava työaikojen järjestelyn kans sa ja olen päässyt reissaamaan. Takanaan hänellä on useiden tuhan sien metrien huippuja Euroopassa ja EteläAmerikassa. Ensi kesänä Andeilla tavoittee na on kiivetä useammallekin 5 000 – 6 000 metrin huipulle kaveriporukan kanssa. Insinööri Nina Lamberg-Vuorinen on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut -toimialalle Helsinkiin. – Mukana on kokki tekemässä ruokaa ja katsomassa kamojen perään. Itse kan namme perusleiristä ylös asti teltat ja varus teet. Kun kiipeilyporukka on hyvä ja koke nut, riskit pienevät. Mikä kiipeilyssä palkitsee? – Yksi on valokuvaus, minulla on aina järk käri mukana matkoilla ja perusleiriin asti myös jalusta. Myös maisemat, ulkoileminen, tekeminen, omatoimisuus ja itsensä haasta minen: tuolta tultiin ja tänne asti päästiin. Sama on myös melonnassa ja hiihtovael luksessa. Teltta voittaa kyllä hotellin men nen tullen. FCG Konsultointi Insinööri Juha Sallmén on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut -toimialalle Helsinkiin. Tradenomi Miika Martikainen on nimitetty asiantuntijaksi ICT-palveluihin. Arkkitehti SAFA Arja Sippola on nimitetty kaupunkikehitysjohtajaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Helsinkiin. HTM Taina Ketola on nimitetty johtavaksi konsultiksi Toimintamallit ja rakenteet -toimialalle Helsinkiin. Tekn. kand. Maria Auranen on nimitetty suunnitteluavustajaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Helsinkiin. Arkkitehti Janne Tolppanen on nimitetty maankäytön suunnittelijaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Ouluun. FCG Koulutus Reija Rimpilä on nimitetty johdon assistentiksi FCG Koulutus -liiketoimintaan. Arkkitehti Minttu Kervinen on nimitetty suunnittelijaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Tampereelle. Arkkit. yo Outi Järvinen on nimitetty suunnittelijaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Ouluun. FCG Consulting People 1/2014 27 Kunta-alan ykköstapahtumat 3.–5.4. Lautakuntapäivät 8.–9.5. laivaseminaari Kuntien 7. ilmastokonferenssiTampere 20.–21.5. Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 22.5.Osallisuusfoorumi Helsinki 5.–6.6. Hankinta-alan neuvottelupäivät Helsinki 11.–13.6. Sihteereiden ja toimistotyön koulutusfoorumi laivaseminaari 28.–29.8. Kuntajohtajapäivät Pori 4.–5.9. Talous-, hallinto- ja henkilöstöjohdon konferenssitHelsinki 28 FCG Consulting People 1/2014