Merikosken - Oulujoki Rotaryklubi

www.oulujokirotaryklubi.fi
OULUJOKI ROTARYKLUBI R.Y.
Oulujoki Rotaryklubi r.y.
www.oulujokirotaryklubi.fi
Neljän
kysymyksen
koe
tähdentää sitä,
että me
haluamme
olla rehellisiä.
Ajatellessamme
asioita,
puhuessamme
niistä tai
tehdessämme
niitä, me
kysymme
itseltämme:
1) Onko tämä
TOTTA?
Aino Klintrup 6 lk
Sara Leinonen 5-6 lk
2) Onko tämä
OIKEUDENMUKAISTA
kaikkia
asianomaisia
kohtaan?
3) Luoko tämä
HYVÄÄ TAHTOA
ja parantaako
tämä
YSTÄVYYSSUHTEITA?
4) Onko tämä
kaikkien
osapuolten
EDUN
MUKAISTA?
Oulujoen
Rotaryklubin
ilmoitusliite
Kustantaja:
Oulujoen Rotaryklubi
Vastaava toimittaja:
Paavo Wasala
OULUJOKI ROTARYKLUBI R.Y.
www.oulujokirotaryklubi.fi
Timo Yrjänä
Rakennetaanko Oulujoella
lisää kalateitä?
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Leila Helaakoski kannustaa suosimaan ruokaa, joka on tuotettu ja jalostettu lähellä.
Maaseutu ja kaupunki, vastakohdat vai yhteistyökumppanit?
Suhtautuminen maaseutuun ja varsinkin maatalouteen on vuosien saatossa
vaihdellut. Joka muistaa
1960- ja 70-luvun , muistaa varmasti myös silloin
kaupungeissa aika yleisen
lähes vihapuheen ylituotantoa, tukiaisia, vientitukia ja montaa muuta asiaa
kohtaan. Noihin aikoihin
peltojen paketoinnin ja koneellistumisen seurauksena maaseudulta vapautui
myös runsaasti työvoimaa,
joka ei kaikki löytänyt tulevaisuuttaan Suomesta
vaan joutui lähtemään
nousukautta elävään ja
työvoimapulaa kärsivään
Ruotsiin.
Yleinen naureskelun aihe
oli, että maalle viljelemään
jäi sisarussarjasta se, jolla oli vähiten lukupäätä.
Harvemmin, jos koskaan,
on muistettu ottaa esille,
miten muualle muuttajat,
lukupäisemmät, hyötyivät kotitilalle jääneiden
a h kerasta t yönteosta.
Olisi mielenkiintoista löytää tutkimus, jossa olisi
selvitetty kuinka monta
kerrostaloasuntoa, omakotitaloa, kesämökkiä ja
uutta autoa on rahoitettu
ns sisarosuuksilla? Oulussa, maaseudun keskellä ja
sieltä suuren osan asukkaistaan saaneella lienee
melkoinen pääomavirta
tällä tavalla pyörimässä.
Ja virtaa tulee edelleen,
koska monet metsäalat
on pilkottu pienemmiksi,
kun kotitilalle jääneellä ei
ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia lunastaa koko
tilaa itselleen.
Ajat ja arvostukset ovat
kaikkien osapuolien onneksi muuttuneet ja on
havahduttu huomaamaan,
että myös kaupunkien läheinen maaseutu on mah-
dollisuuksien maaseutua.
Monen tilan pellot ”kasvavat” nyt omakotitaloja,
teollisuushalleja, huoltoasemia koska maan myynti tällaiseen käyttöön on
ollut tuottoisampaa kuin
suuruuden mittakaavaa
tavoitteleva viljely asvalttiteiden välimaastossa.
Suhtautumisemme
ruokaan on muuttunut
vuosien varrella. Ruoan
suhteen ei enää riitä, että
se on mahdollisimman
halpaa mahantäytettä ja
polttoainetta työnteolle.
Syömisellä tuodaan esiin
myös omaa arvomaailmaa,
veganismi, vegetarismi,
lähiruoka, luomu, reilu
kauppa kertovat kaikki
käyttäjistään ja heidän
arvomaailmastaan.
Tämän arvomaailman
muutoksen myötä kaupunkien läheiselle maaseudu l le soisi ent istä
enemmän maankäytöllisiäkin mahdollisuuksia
pienimuotoiseen viljelyyn
ja - jalostukseen. KeskiEuroopassa juuri kaupunkien lähellä maaseutu on
hyvin eläväistä ja moni
kaupunkilaisperhe viettää
viikonloppunsa kiertelemällä lähiseudun tiloilla
hankkimassa ruokatarvikkeensa, katselemalla
kotieläinten touhuja ja
samalla jättämässä rahaa
aluetalouteen. Jonkinlaisesta asennemuutoksesta
kertoo myös, että monet
suurkaupungissa uraa tehneet alkavat palata koti- tai
ostetuille tiloilleen harjoittamaan monimuotoista
viljelystä ja elintarvikejalostusta, jolle nettikaupan
myötä on periaatteessa
maailmanlaajuiset markkinat.
Kaupungeista etäämmällä olevalla maaseudulla on
oma tulevaisuutensa, jota
voisi kuvata biotalouden
uudella tulemisella. Bioenergia sekä pelloilta että
metsistä on tehnyt tuloaan
jo jonkin aikaa ja hyötyy
uusista teknologisista keksinnöistä. Suurimuotoisen
kotieläintuotannon yksiköt
yleistyvät ja niillekin on sijansa, koska jo taloudellisista syistä kaikkien raha
ei riitä kalliimpaan, pienimuotoisesti tuotettuun
lähi- tai luomuruokaan.
Ilma ston muutok sen
vaikutukset ovat alkaneet
näkyä maailmassa ja niiden myötä ennuste omalle
alueellemme on suotuisa,
ainakaan kuivuus ei ole
uhkanamme. Kalottialueen elinkeinoelämän vilkastuessa suurhankkeiden
alkaessa vähitellen toteutua, meidän kaikkien, kuluttajien ja tuottajien olisi
pidettävä huoli, että meitä
pohjoisemmilla alueilla
syötäisiin ruokaa, joka on
tuotettu ja jalostettu lähellä, Pohjois-Pohjanmaalla,
K ainuussa ja Lapissa,
koska vastaavilla alueilla
Ruotsissa, Norjassa tai Venäjällä ei vastaavanlaista
tuotantoa enää ole.
Mitä enemmän ihmisiä
maapallolla on, sitä enemmän yksittäisten ihmisten
valinnoilla on vaikutusta
kokonaisuuteen. Tällä perusteella kannustankin
kaikkia näin joulun lähestyessä toimimaan siten,
että jokainen ostoksemme
ja valintamme vie eteenpäin tasapainoista alueellista kehitystä ja luo edellytyksiä tulevalle kasvulle
ja sopuisalle kaupungin ja
maaseudun rinnakkaiselolle.
Leila Helaakoski
ylijohtaja
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Oulujoen alimmassa voimalaitoksessa
Merikoskessa on toiminut kalatie vuodesta 2003 saakka. Kalatien rakennutti
Oulun kaupunki Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Kalatien alapää kulkee vanhassa uittorännissä, keskiosa
louhittuna kauneusaltaan pohjaan ja
yläosa kaivettuna Hupisaarten puiston
reunaan. Vettä Merikosken kalatiehen
johdetaan kesäaikana noin 1,2 m3/s ja
sen rakentaminen maksoi aikanaan
noin 1,2 miljoonaa euroa.
Merikosken kalatie on toiminut kohtalaisen hyvin, siitä on noussut vuosittain
noin 150 - 500 lohikalaa. Tänä vuonna
kalatiestä nousi 432 lohta ja 69 taimenta. Vertailuna voi todta, että Pohjanlahden toisella puolella sijaitsevan Uumajajoella Stornorrforsin kalatiestä nousi
tänä vuonna ilmeisesti 15 000 – 20 000
lohikalaa. Tällaisen kalamäärän saavuttaminen Oulujoella ei kuitenkaan
ole mahdollista, olosuhteet Uumaja -joella ovat joen koosta ja jäljellä olevien
koskialueiden määrästä alkaen aivan
niin toisenlaiset. Siitä huolimatta Oulujoellakin on yhtä ja toista tehtävissä.
Oulujoen keskeisin ongelma on se, että
käytännössä koko Oulujärven alapuolinen Oulujoki on rakennettu sarjaksi
patoaltaita, jotta joen koko putouskorkeus on saatu tuottamaan vesivoimaa.
Pääuomassa on jäljellä vain joitakin
virta-alueita, varsinaisia koskia on jäljellä vain sivujoissa. Vaikka nämä alueet
saataisiin kalateiden ja muiden toimenpiteiden avulla tehokkaaseen käyttöön,
tarvittaisiin luonnon lisääntymisen
rinnalla jatkuvia istutuksia, jotta lohikaloja riittäisi myös kalastajille. Huomion arvoista on myös se, että kalateitä
käyttävät lohikalojen lisäksi muutkin
kalalajit ja pohjaeläimet ja tätä kautta
vesistön ekologinen tila voi parantua.
Vesivoimantuottajilla on tälläkin hetkellä mittavat velvoitteet istuttaa kalaa
Oulujoelle ja sen edustalle. Velvoitteen
suuruutta ollaan parhaillaan arvioimassa uudelleen. Kemijoella on mietitty tällaisen kalanistutusvelvoitteen
muuttamista rahaksi ja tämän rahan
käyttämistä osana kalateiden rahoitusta. Oulujoella istutuksia tarvittaisiin
kalateiden jälkeenkin, näin ollen rakentamisrahoitus tulee löytyä ainakin pääosin muualta kuin istutusvelvoitteiden
muuttamisesta maksuvelvoitteeksi
Lisääntymisalueiden vähäisyys on pudottanut Oulujoen ”kakkosluokkaan”
padottujen jokien rankingissa. Oulujoen kalateillä nähdään valtakunnallisessa katsannossa olevan pääasiassa
muuta kuin suoraa kalataloudellista
merkitystä. Tällaisia muita arvoja ovat
mm. imagoarvo, ”vanhojen vääryyksien korjaaminen” ja matkailu. Edellä
mainittua valtakunnallista priorisointia on tehty valtioneuvoston vahvistamaan kalatiestrategiaan liittyen ja se
vaikuttaa valtion ja EU:n rahoituksen
saantiin..
Toisaalta Oulujoella on olemassa
valmiit ajanmukaiset - vuosina 20092011 - laaditut suunnitelmat kalatierakenteista kaikkiin pääuoman voimalaitoksiin ja voimassa olevat vesilain
mukaiset luvat kolmen kalatien rakentamiseen. Vaelluskalojen kotiutusta
Oulujoen sivujokiin on tehty jo vuosia
kuntien, voimayhtiön ja valtion yhteistyönä ja emokalojen ylisiirto on mahdollista aloittaa ensi kesänä. Lisäksi
kalateiden rakentamisella on Oulujokivarressa laaja kannatus. Kaiken edellä
kuvatun valossa on vaikea vastata otsikon kysymykseen. Uskon kuitenkin,
että kalatiet Oulujokeen rakennetaan
– aikaa se tosin vie.
Tilintarkastus ja
konsultointi
Päivi Laine
www.htm-tarkastaja.fi
www.oulujokirotaryklubi.fi
OULUJOKI ROTARYKLUBI R.Y.
Oulujoen kalahissien lyhyt historia
Teksti ja kuvat Riitta Kamula
M
erikosken vesivoimalaitoksen
ra kenta minen
alkoi pitkällisen suunnittelutyön jälkeen juuri toisen maailmansodan kynnyksellä. Voimalaitoksen
suunnittelussa ja rakentamisessa otettiin huomioon
ja käyttöön sen ajan paras
tietämys myös kalojen kulusta. Merikosken padon
yhteyteen suunniteltiin
kalahissi, samoin kahteen
sen kanssa yhtä aikaa rakenteilla olleeseen patoon,
Pyhäkoskeen ja Jylhämän.
Alimmainen pato, Merikoski ja sen rakentamisaikataulu kuitenkin olivat
ratkaisevassa asemassa
kalojen nousun onnistumisen kannalta.
Merikosken rakentamista
hidasti huomattavasti sota
ja mukanaan tuoma huutava puute työvoimasta ja
rakennusmateriaaleista.
Kalan kulku Merikoskessa
vaikeutui jo vuodesta 1939
alkaen, kun ensimmäiset
työpadot rakennettiin joen
poikki. Työpatoihin rakennettiin erilaisia kalateitä
kalastusv iranomaisten
ohjeiden mukaan. Kalat
eivät kuitenkin pyrkineet
kalaportaita pitkin ylös,
vaikka niitä oli rakentamisen aikana padon alla ’erikoisen runsaasti’. Lopulta
lohet kalastettiin ja osa
niistä päästettiin padon
yläpuolelle.
Vaikka jonkun verran
lohia pääsikin padon yli,
käytännössä joen poikastuotanto alkoi vähentyä
huomattavasti. Jokisuulle
palaavien kalojen määrät
pienenivät arviolta jo vuodesta 1946 alkaen, kun ensimmäiset rakennustöiden
aloittamisen jälkeen syntyneet lohet olivat palaamassa takaisin syntysijoilleen.
Merikosken vesivoimalaitos ja kalahissi otettiin
käyttöön vuonna 1948.
Voimalaitoksen käyttöpäiväkirjojen mukaan kalahississä nousi vuosina
1951-54 yhteensä runsas
tuhat kalaa. Niistä suurin
osa oli mateita. Lohia oli yli
300, vaellussiikaa yli 100
ja taimenta yli 60. Vuoden
1951 jälkeen kalamäärät romahtivat ja vuonna
1954 enää muutama kala
käytti hissiä. Lohi- ja taimenmäärien hiipuminen
johtui lajien luontaisen
poikastuotannon loppumisesta ja johti Oulujoen
alkuperäisen lohi- ja tai-
menkannan häviämiseen.
Sitä edisti myös voimakas
kalastus padon alapuolella.
Kalahissit otettiin
käy ttöön Suomessa jo
1900-luvun alkupuolella.
Merikoskessa oli käytössä
kalastusneuvos Brofeldtin
patentin mukainen, laajasti Suomessa käytetty malli.
Monet varhaisista kalahisseistä toimivat huonosti,
mikä on usein herättänyt
hilpeitä kommentteja siitä että ’ne eivät toimineet,
sillä kalat eivät oppineet
painamaan nappia’. Syynä
mainintaan saattaa olla
Brofeldtin itsensä esittämä
visio kalahissien varustamisesta ’napilla’ eli kalan
havaitsevalla herkällä vipulaitteella.
Brofeldtin kalahissin
toimintaperiaatteena oli
koota kalat mertamaiseen
hissikoriin, joka nostettiin yläveden tasalle. Moniin kalahisseihin johti
lyhy t kalaporras, jotta
kalat saataisiin sisälle hissiin. Hissikori sijoitettiin
useimmiten kalaportaan
ylimpään altaaseen. Aika
ajoin se nostettiin yläveden
tasolle, missä korin pohja
tai joku sivu avautui ja kala
luisui joko suoraan yläve-
Jylhämään rakennettiin varaus kalahissille, kuvassa näkyy kalahissille johtava kanava portaiden alla vasemmalla.
Jylhämään ei koskaan laitettu varsinaisia kalahissirakenteita.
Pyhäkosken kalahissin betoniset rakenteet ovat yhä paikoillaan. Suuaukko sijaitsee kalojen nousun kannalta
hyvässä paikassa, voimakkaan virtauksen ja seisovan veden rajapinnassa keskellä jokea.
teen tai sinne johtavaan vesikouruun. Tämän jälkeen
hissikori painui alkuasentoon sulkeutuen samalla.
Noston aikana vesi valui
pois hissikorista, jotta se
ei olisi ollut liian painava.
Brofeldtin mukaan kalat
eivät tästä sanottavammin kärsineet, sillä nosto
kesti vain muutamia kymmeniä sekunteja. Hissikori
oli yleensä niin harva, että
pienet ahvenet, särjet salakat ja muut pikkukalat
eivät pysyneet siinä, eikä
niitä ollut tarkoituskaan
siirtää esteen yläpuolelle.
Merikosken kalahissin
edessä olevan aputurpiinikanavan suulla oli
muistitiedon mukaan oli
säädettävät luukut, joiden
avulla voitiin hakea parhaat olosuhteet kalojen
nousulle kanavaan. Suuaukon houkuttavuuden parantamisessa voitiin hyödyntää jatkuvassa käytössä
olevan aputurpiinin 5 m3/s
virtaamaa. Ylhäällä kalat
on laskettu hissikorista
kalahissin uloskäyntinä
toimivaan pitkään lähes
vaakasuoraan tunneliin,
joka avautui yläkanavaan,
tosin aivan liian lähelle kolmoskoneiston välppiä.
Koska Merikosken kalahissillä lohi ei osoittautunut nousevan, Oulun
kaupunki oli esittänyt kalanviljelytoiminnan aloittamista Ruotsin mallin
mukaan. Kalahissi poistettiin käytöstä ja lohikantaa
alettiin pitää yllä pelkästään viljelytoiminnalla.
LÄHTEET:
Autio, E. A., 1951. Merikosken
voimalaitos. 225 s.
Brofeldt, P., 1948. Kalateistä ja
kalojen nousumahdollisuuksista voimalaitospatojen ohi.
Suomen Kalastuslehti 1948(55):
28-34
Kesti Y., 1949. Missä syy lohikannan häviämiseen? Suomen
Kalastuslehti 1949(56): 8-10
Käyttöpäiväkirjat. Oulun Energia/Oulun kaupungin sähkölaitos, Merikosken voima-asema
Merikosken kalahissin metalliset rakenteet näkyvät voimalaitoksen oikealla sivustalla. Nykyään ne on jo poistettu.
OULUJOKI ROTARYKLUBI R.Y.
www.oulujokirotaryklubi.fi
Oulujoen koulun oppilaiden pi
Ellen Koskelo 1-2 lk
Juho + M. 4a
Ainomaija Luukkonen 6a
Annika Karjalainen 4a
Elina Luukkanen 5a
Mikael Seppä 3-4 lk
Toivotamme kaikille haus
www.oulujokirotaryklubi.fi
OULUJOKI ROTARYKLUBI R.Y.
iirroksia Oulujoesta
Inka Karjalainen 2 lk
Alexandra Leinonen 5a
Emma Paavonperä 4a
Viestinnän ja
tiedottamisen
palvelu ja
työkalut.
Eero Klintrup 4a
skaa joulua!
www.epressi.com
[email protected] 040 5282 670
OULUJOKI ROTARYKLUBI R.Y.
www.oulujokirotaryklubi.fi
Kirje
Kanadasta
Ottawa Senators -fanit ennen ottelua
Tuon otsikon vois kyllä
hyvinkin muuttaa nimeksi otteluita Ottawasta, siksi
useasti on tullut jääkiekkootteluissa tällä vierailullani
käytyä. Ennen tätä Ottawa
ja Kanadan matkaa kävin
kerran jääkiekko-ottelussa
Umeåssa eli Uumajassa
Ruotsissa joskus vuonna
1981 tai niillä main ja silloinkin puolipakotettuna
koska ei ollut varaa kieltäytyä. Liikekumppanin
silloisen ABV rakennusyhtiön porukka antoi ymmärtää että nyt otteluun
tai kauppoja ei synny. Minkäs siinä silloin mahdoit.
Lopputulosta en muista
mutta katsoin kuitenkin
parhaimmaksi kannustaa
Uumajalaisia että senkin
puolesta kauppoja syntyisi
ja syntyihän niitä.
Nyt ei ole ollut puolipakotusta vaan liput NHL otteluihin. Tyttären perheellä
on kausiliput otteluihin
ja kiireellisinä eivät tahdo joutaa. Siis kiirettä on
myös täällä Atlantin takana vaikka Kanadalla talous
on kunnossa toisin kuin
Euroopassa ja vois olettaa
heidän voivan ottaa vähän
leppoisammin. Tai ehkä
juuri sen vuoksi, rautaa
on taottava kun se on kuumaa eikä sitten kun se on
vain enää vähän lämmintä. Täällä Kanadassahan
tuo tuntuu aina kuumaa
rauta olevan varsinkin nyt
kun ovat öljynkin puolesta
omavaraisia. Niin muuten
Kanada ja EU solmivat
vastikään vapaakauppa
sopimuksen joten kaupan
tulliesteet eivät rajoita
kumpaistakaan enää.
Niin vielä siitä jääkiekosta, ollaan tosi innostuneita,
tämäniltainen ottelu Ottawa Senators vastaan Boston, sitä odotellaan mielenkiinnolla. On vaan niin
nopeita nämä matsit täällä
ettei puhettakaan että katse ehtisi kiekon mukana
liukua. Monesti kun oma
tuijotus vielä harhaillen
Kanadan kansallislaulu ennen ottelua
seuraa kähinää Ottawan
maalilla kiekko on jo toisessa päässä kenttää vastustajan maalissa. Näin
on myös useasti käynyt
vaikka toki toisinkin päin.
Ottawa on tuloslistan puolessavälissä. Pienempikin
tuo kaukalo kertomusten
mukaan on kuin Euroopassa ja uskomattoman
nopeita nämä maailman
mailamiehet.
Ajoissa vaan pitää aina
otteluun lähteä ettei joudu
ruuhkaan kun halli ja katsomo vetää 20 000 katsojaa, lähes jokainen tietysti
omalla autollaan. Halli
on aina tupaten täynnä ja
meteli siellä sen mukainen.
Onneksi voi vaikka ajaa
mutkan kautta kun bensa
ei täällä maksa kuin 0,85
euroa litralta. Muutenkin
täällä hinnat ovat edullisempia kuin koto Suomessa, varsinkin ravintolaruoan hinnat joten katsomon
ravintoloissa voi hyvällä
omallatunnolla nauttia
lounasta tai päivällistä ottelun lomassa.
No nyt teistä varmaan
tuntuu siltä, ettei täällä ole
muuta tehtykään kuin seurattu NHL matseja tämän
puolentoistakuukauden
täälläolon aikana mutta on
toki. Tauluja on maalattu
ja pyöräiltykin on. Pyörällä ajaja täällä on tosi kummajainen. Kahden käden
sormissa on luettavissa ne
pyöräilijät joita on vastaani
miljoonakaupungissa tullut. Ensinnäkään täällä ei
ole pyöräteitä ja jokaisella perheellä näkyy olevan
vähintään kaksi autoa ja
tuo bensan alhainen hinta
jota kaikki tosin valittelevat järkyttävän korkeaksi.
Toiseksi se että juuri kenelläkään ei ole pyörää joka
heidän mielestään se varmaan vain häiritsee autoilua. Meidän lähikaupassa
Soubiksessa joka on noin
Raksilan City marketin kokoinen ja jossa puolivapaaehtoisesti lähes joka päivä
pyöräilen milloin mitäkin
ihmejauhoa tai mausteyrttiä erikseen ostamassa, en
ole tavannut vielä ketään
pyöräilevää kaupassakävijää, eli olen siellä tosi
kummajainen jota kaikki
tuijottaa, vähintäänkin
tuntuu siltä.
No olen minä ajanut muuallakin ja jo yli 500 km
täälläoloaikana. Rotari ja
”End polio now” mainoksena olen toiminut noilla
pyöräilyretkilläni Ottawan lähialueella. Mainostaminen ja business ovat
muuten täällä tosi tärkeitä
toki lukuun ottamatta jääkiekkoa. Lähtiessäni lainasin klubin heijastavat ”End
polio now” liivit pyöräretkille huomio asukseni kun
joutuu aina autoliikenteen
seassa henkensä kaupalla
sukkuloimaan. Niinpä rotarit ja meidän poliokampanja on tullut todennäköisesti aika tutuksi alueen
asukkaille ja muillekin autoilijoille. Jo aivan alkuaikoina eräs vanhempi täkäläinen Norjan-Kanadalainen rotaripariskunta tuli
puhuttelemaan Starbrucks
kahvilan patiolla että mistäs klubista te olette kun
ei ole ennen tavattu eikä
tuollaisia liiviäkään aiemmin nähty. Hienosti täällä
muuten autoilijat kuitenkin
väistävät outoa kaksipyöräisellä liikkujaa.
Niin Ottawahan on yli
miljoonan asukkaan kaupunki ja Kanadan hallinnollinen pääkaupunki ja
autotiheys varmaankin
vähintään puolta suurempi Helsinkiin verrattuna.
Liikenne ruuhka aikoina
on järkyttävän hidas
joten täälläkin aletaan
tänä vuonna rakentamaan
metroa, tosin erillisistä
pyöräteistä ei ole päätöstä
tekeilläkään ellei sellai-
siksi lueta puolen metrin
pyörille varattua kaistaa
joidenkin harvojen vasta
rakennettujen ajoteiden
reunoilla. Pyöräilijän tulevaisuus ei Ottawassa näinollen ole ruusuinen mutta
kuten edellä olen antanut
ymmärtää, ei täällä juuri
ole pyöräilijöitäkään.
Muuten ensi keskiviikkona on matsi Ottawa Senators vastaan Minnesota
Wild. Minnesotassa pelaa jotenkin tutunoloinen
Suomalainen nimeltään
Mikael Granlund ja häntä
täytyy mennä katsomaan.
Kanadalaisille muuten mikään muu ei tunnu olevan
niin tärkeää kuin jääkiekko joten olen vieraskoreana Suomalaisena tässäkin
kertomuksessa seuraillut
otteluteemaa. Meidänkin
klubikokousten alkukeskusteluissa olen joskus
vähän samaa Kanadalaista ”Kärpät voittaa aina”
vaikka tulisivatkin joskus
harvoin toiseksi, tunnelmaa aistivani.
Täällä Ottawassa on muuten vain kahdeksan rotariklubia joista suurimmassa
on seitsemisenkymmentä
jäsentä. Tässä lähiklubissa, jossa itse olen useimmin
vieraillut, on 23 jäsentä.
Isänmaallisia ja periteitä
kunnioittavia Kanadalaiset ovat. Jokaisen klubikokouksen ja jääkiekkoottelun alussa noustaan
seisomaan ja lauletaan
Kanadan kansallislaulu.
Siihen on hienoa ja tunteita ylentävää yhtyä näin
Suomalaisenakin.
Ottawassa 15.11.2013
veli Erkki Halvari
www.oulujokirotaryklubi.fi
OULUJOKI ROTARYKLUBI R.Y.
+
=
Mitä silmät ei nää...
Tämänkin lehden kulku taittajalta painokoneelle hoidetaan oululaisella
Flowman pilvipalvelulla. Samoin kuin kolmasosa muistakin Suomen lehdistä.
Yhteistyössä:
Oulujoen Rotaryklubi
kiittää ilmoittajiaan
Rokua Geopark
Paikallista ja kansainvälistä
yhteistyötäalueen hyväksi
Oulujokilaakson, Rokuan
ja Oulujärven muodostama Rokua Geopark kuuluu maailmanlaajuiseen
ainutlaatuisten geologisten kohteiden geopark
–ve rko s to on . R ok u a
Geoparkin taustalla ovat
Muhoksen, Utajärven ja
Vaalan kunnat, Rokuan
Terveys- ja Kuntouttamissäätiö sekä Metsähallitus.
Geoparkin tavoitteena on
nostaa alueen tunnettavuutta matkailukohteena
ja sitä kautta saada uusia
kävijöitä alueelle ja asiakkaita paikallisiin yrityksiin. Lisäksi tavoitteena
on lisätä asukkaiden ympäristö- ja kotiseututuntemusta kertomalla alu-
een geologian, luonnon ja
kulttuurin arvoista.
Geopark tekee jatkuvaa
yhteistyötä alueen yritysten ja koulujen kanssa.
Geopark logoa käyttää
tällä hetkellä 13 paikallista yritystä tuotteidensa
markkinoinnissa. Yritykset tarjoavat mm. opastettuja retkiä, majoitusta,
ruokaa ja paikallisia käsitöitä. Koulujen kanssa
tehtävää yhteistyötä kehitetään Rokua Geopark
-y mpä r i s tök a s v at u s hankkeessa, joka auttaa
kouluja hyödyntämään
paremmin alueen ainutlaatuisia luontoarvoja.
Yhteistyö ja verkostoituminen ovat Geopark toiminnan perusta. Maail-
manlaajuisen verkoston
kaut ta kansainvälinen
yhteistyö toimii luontevasti ja se auttaa löytämään
hy viä kumppaneita eri
puolilta maailmaa. Rokua
ja Schwäbische alb (Saksa) – Geoparkit solmivat
alkuvuodesta 2013 yhteistyösopimuksen jonka ensimmäisenä toimenpiteenä Muhoksen ja Aalenin
lukiot käynnistivät yhteisen
Comenius –hankkeen.
Rokua Geopark järjestää
syyskuussa 2015 Euroopan Geopark –verkoston
kokouksen ja seminaarin, verkostoituminen on
myös tämän tapahtuman
järjestämisen avainsana.
Konferenssiin odotetaan
noin 400-600 osallistujaa
eri puolilta Eurooppaa ja
maailmaa. Yksin Geopark
ei voi järjestää näin laajaa
tapahtumaa vaan siinä tarvitaan tueksi laajaa yhteistyöverkostoa. Konferenssi
kokouksineen kestää kuusi
päivää joiden aikana osallistujat osallistuvat kokouksiin ja luennoille sekä tutustuvat Geopark –alueen
kohteisiin ja palveluihin.
OULUJOKI ROTARYKLUBI R.Y.
www.oulujokirotaryklubi.fi
www.oulunseudunsahko.fi
PEGORION
KYSY APTEEKISTA
vapauttaa vatsasi ummetuksesta
tehokkaasti ja vaivattomasti
Ummetus on yleistä kaikenikäisillä, ja sen syntyyn vaikuttavat usein arkiset
asiat kuten ruokailutottumukset, stressi ja ympäristön muutokset.
Annospusseihin pakattu lääke kulkee kätevästi mukana ja on helppo annostella.
Pegorion, jauhe oraaliliuosta varten on ummetuksen hoitoon tarkoitettu lääke. Vaikuttava aine: makrogoli. Annostus: Aikuiset
ja yli 8-vuotiaat lapset: 1 annospussi (12 g) 1–2 kertaa päivässä. 4–7-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) 1–2 kertaa päivässä.
2–3-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) kerran päivässä. Pakkauskoot 20 x 6g, 20 x 12 g ja 50 x 12 g. Jos olet raskaana tai
imetät, neuvottele käytöstä lääkärin kanssa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Apteekista.
Oulun Seudun Uusyrityskeskus
Aloittavien yrittäjien neuvontapalvelu
www.oulunseudunyrityspalvelu.fi
Oulu
Orion on
suomalainen
avainlippuyritys
Lisätiedot: puh. 010 426 2928 (ark. 8–16).