Uskontodialogi

Tule ja katso
Raision seurakuntalehti
1/2013 Helmikuu ■ 23. vsk
Uskontodialogi
on tärkeää yhteiskunnan kehitykselle, s. 4
Hänessä me elämme,
liikumme ja olemme…,
s. 3
Yhteisvastuukeräyksellä
yksinäisyyttä vastaan,
s. 6
Tehoa toimintaan
uusilla seurakuntamalleilla?,
s. 12
Tule ja katso
Pääkirjoitus
■ Suomalainen ja samalla myös raisiolainen uskontokartta muuttuu nopeasti. Islam kasvaa nopeasti, kun taas luterilaisen kirkon jäsenmäärä on noin 10 vuodessa laskenut
lähes 12 prosenttia. Sen lisäksi yhä useammalla Suomessa
elävällä on perinteisestä kristinuskosta poikkeava jumalakäsitys. Maassamme elää uskonnottomia, maailman vanhojen uskontojen ja uuden henkisyyden edustajia.
■ Yhteiselo vaatii joustavuutta ja suvaitsevuutta kaikilta
tahoilta, sillä epäonnistuminen uskontojen ja kulttuurien
rauhanomaisessa rinnakkaiselossa voi olla hyvin tuhoisaa.
Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan keskustelun puute voi
johtaa mustavalkoisen vastakkainasettelun ja viholliskuvien maailmaan, josta yhtenä esimerkkinä ovat Eurooppaakin raadelleet uskonsodat, rasismi ja fundamentalististen liikkeitten vahvistuminen.
■ Miten erilaisia maailmankuvia edustavien uskontojen
kannattajat sitten voisivat elää rauhassa keskenään? Kullakin uskonnolla kun on oma totuutensa. Onko mahdollista ajatella, että ne kaikki puhuvat samasta asiasta, mutta
kukin omalla tavallaan? Onko mahdollista, että eri uskontoihin ja kulttuuripiireihin kuuluvat ihmiset voisivat elää
yhdessä rauhanomaisesti, toisiaan kunnioittaen?
■ Arki on ihmisyytemme ja hengellisyytemme uskottavuuden lahjomaton mittari. Arjessa ihmisten kanssa rauhassa eläminen on ehkä kaikkein tärkein uskontodialogin muoto. Se miten kohtaamme toisinuskovia päivittäin
työssä, kadulla, bussissa ja kaupassa vaikuttavat yhteiseen hyvinvointiimme.
Eri uskontojen ja kulttuurien välinen kohtaaminen vaatii
avoimuutta, kärsivällisyyttä ja kunnioitusta. Tärkeintä sovinnollisessa yhteiselossa onkin edistää suvaitsevaisuusaatetta, rauhansanomaa ja uskonnonvapautta ruohonjuuritasolla. Se taas vaatii tutustumista puolin ja toisin,
omien asenteiden tarkastelua sekä avointa keskustelua.
■ Dialogissa tarvitaan paljon uskoa ja luottamusta, joiden varassa erilaisuus ja oma muuttuminen eivät näy uhkana eivätkä edellytä puolustautumista. Jotta voi käydä keskustelua, on tunnettava se, mihin itse uskoo sekä
se, mihin omat asenteet ja käsitykset perustuvat. Ilman
oman perustan tuntemusta ei ole mahdollista kohdata tasaveroisena eri uskontojen ja kulttuurien edustajia. Vain
omana itsenään voi oppia tuntemaan toisen. Kirkon jäsenille, kristinusko tarjoaa identiteetin, jonka varassa voi
kohdata toisen.
■ Tässä lehdessä kansanedustaja Ilkka Kantola pohtii uskontojen välistä vuoropuhelua poliittiselta kannalta. Hänen mielestään yksi tärkeimpiä saavutuksia eri uskontojen välisessä yhteiselossa on uusi, vuonna… valmistunut
Uskonvapauslaki, joka takaa kaikille oikeuden harjoittaa
omaa uskontoa.
Hiukan toisen näkökulman uskontojen väliseen yhteiseloon tuo raisiolainen maahanmuuttaja…, jonka mielestä…
■ Kaikkien kannalta olisikin
parasta keskustella avoimesti, elää sovussa sekä
itseään ja toisia kunnioittaen, kuten Paavalikin aikoinaan opetti: ”Jos on mahdollista
ja jos teistä riippuu,
eläkää
rauhassa
kaikkien kanssa”?
1 / 2013
Ajankohtaista
Tasalan Kamari juhli 20-vuotista taivaltaan
■ Raision seurakunnan kahvila- ja kohtaamispaikka Tasalan
Kamari täytti 20 vuotta 29.1.2013.
Kamarin 20 -vuotista taivalta juhlittiin Tasalan Kamarissa torstaina 31.1
Vuonna 1993 perustettu Tasalan
Kamari on kaikille avoin, Raision
seurakunnan vapaaehtoisten hoitama kahvila ja kohtaamispaikka Raision keskustassa. Se on levähdys- ja
pysähdyspaikka kiireiselle, yksinäiselle tai huolten taakoittamalle. Kamarissa voi istahtaa hetkeksi mukavalle sohvalle ja nauttia kodikkaasta ja viihtyisästä ilmapiiristä.
Kahvilan yhteydessä toimii mm.
lähetyssoppi, josta voi ostaa sinne
lahjoitettuja käsitöitä seurakunnan
lähetystyön hyväksi. Lisäksi Kamarissa toimii ns. Auttamiskeskus, joka
Tiedottaja
Kamarin kööri -laulukuoro esiintyi lähes täydelle salille vapaaehtoistyöntekijöitä.
välittää apua asioiden hoitoon, ystävän tarpeeseen tai ulkoiluun.
Tasalan Kamarissa toimii noin
100 vapaaehtoista erilaisissa tehtä-
vissä. Kävijöitä kahvilassa on päivittäin 70-80. Iltaisin Kamarissa toimii
seurakunnan eri piirejä.
Lankanumerot poistuivat käytöstä
■ Raision seurakunnan lankapuhelimet ja 02-alkuiset nu-
merot on poistettu käytöstä. Seurakunnan keskuksen numero (02)
4360 300 on edelleen käytössä.
Työntekijät tavoittaa matkapuhelinnumeroista, jotka säilyvät ennallaan.
Diakoniatyön
päivystyksen numero on muuttunut. Uusi numero
on 044-7160 325.
Diakoniatyön puhelinpäivystys on
avoinna maanantaisin klo 15-16.
Seurakunnan
puhelinnumerot
löytyvät osoitteesta:
www.raisionseurakunta.fi/yhteystiedot/
henkilokunta.
Toivelaulut soivat Raisiossa
■ Sunnuntaina 24. helmikuuta kuullaan, mitkä hengelliset laulut ovat lähinnä raisiolaisten sydäntä. Hengellisiä toivelauluja
tahdittavat Raision harmonikkakerho ja Raision seurakunnan kanttori
Sini Nieminen.
Seurakunnan kahvila- ja kohtaamispaikkaan Tasalan Kamariin
sai tammikuun aikana jättää laulutoiveita. Toiveiden joukossa on
paljon nykyisen virsikirjan virsiä.
Konsertissa kuullaan myös uudempaa hengellistä musiikkia. Aiempina vuosina toivotuimpia lauluja ovat
olleet mm. Jaakko Löytyn säveltämä Kahden maan kansalainen ja
Jukka Salmisen Saviruukku.
Pääosa ohjelmasta on yhteislauluja, vaikka myös sooloesityksiä kuullaan. Viiden euron käsiohjelmien
myynnillä ja arpajaisilla kerätään
tuloja Yhteisvastuukeräykselle,
joka auttaa tänä
vuonna syrjäytyneitä,
yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja
Kambodzhassa.
Hengellisten toivelaulujen
konsertti
sunnuntaina 24.2. klo 15
Raision seurakuntatalossa
Ennätystuotto lähetysmyyjäisistä
■ Lähetyksen adventtimyyjäiset täyttivät joulukuussa 100
vuotta Raisiossa. Juhlamyyjäisten
tuotto oli 2 232 euroa, joka menee
lyhentämättömänä seurakuntamme
lähetystyön kohteisiin Angolassa,
Thaimaassa, Hongkongissa, Etiopiassa ja Kiinassa.
Juhlamyyjäiset koostuivat useiden tahojen yhteistyöstä. Paikalla
olivat seurakunnan lennokkikerholaiset, jotka muokkaavat seurakuntasalin myyjäisiin sopivaan malliin.
Tilansa löytävät myös lasten ja nuorten tekemät myyntiartikkelit.
Perheiden lauantai -tapahtuman väki huolehti ihanan tuoksuisesta piparipajasta. Herrojen keittiön mainio lohisoppa, jouluiset leipomukset ja käsityöt ovat myyjäisten
perinnettä. Erityisesti perinnettä jatkavat käsintehdyt villasukat, joiden
myynnillä lähetysvaroja on aina kerätty ja tullaan vastakin keräämään.
Suuri kiitos kuuluu vastuun
kantajille, jotka erilaisin kädentaidoin valmistivat myyntituotteita. Yhtä suuri kiitos kuuluu heille, jotka
näitä tuotteita kävivät ostamassa.
Tiesitkö?
Laskiaissunnuntaita vietetään tänä vuonna 14.2. ja laskiais­
Riikka Leskinen
Sirpa-Liisa Tuominen
Keskustelemalla
kunnioitusta?
2
tiistaita 16.2. Sana laskiainen ei
viittaa laskiaisen mäenlaskuun
vaan siihen, että silloin laskeudutaan paastoon. Laskiaissunnuntai on aina seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, joten sen ajankohta
vaihtelee pääsiäisen mukaan. Sana
pääsiäinen viittaa siihen, että silloin päästään paastosta.
Laskiaisen viettoon kuuluvat
meillä suomalaisilla laskiaispullat ja hernekeitto. Koska katolisena aikana paasto merkitsi lihasta ja
muista herkuista luopumista, laskiaisena syötiin mahat täyteen. Mitä rasvaisempi ruoka, sen parempi.
Laskiaista on Suomessa vietetty
myös riehakkaasti mäkeä laskien.
Mäessä on huudettu: ”Pitkiä pellavia”. Mitä pidemmälle kelkka liu-
kui, sen pidemmäksi pellavan uskottiin tulevana kesänä kasvavan.
Laskiaissunnuntai osuu tänä
vuonna ystävänpäivälle 14.2., joka
on Voiton ja Valentinin nimipäivä.
Laskiaisen iloon sopiikin hyvin ystävien muistaminen.
Tule ja katso
3
1 / 2013
Hänessä me elämme, liikumme ja olemme…
Virtaa ja yhteyksiä
nuorten naisten toiminnasta
■ Raision seurakunnassa on tarjolla
monipuolista ja kokonaisvaltaista toimintaa nuorille naisille. Toiminnan
kohderyhmänä ovat nuoret ja elämän
ruuhkavuosia elävät naiset, jotka eivät välttämättä muuten ole löytäneet
omaa paikkaansa seurakunnassa.
Tarjolla on kodeissa pidettäviä kut-
suiltoja, pienryhmiä, gospellattariTM
-tunteja sekä kerran vuodessa järjestettävä KokoNainen päivä sinulle -tapahtuma. Yhteistä kaikille tilaisuuksille on naisten välinen yhteys ja luottamuksen ilmapiiri.
Nuorille naisille kohdennettua
uutta toimintaa seurakunnassa voisi
kuvailla joustavaksi verkostoksi. Elämän ruuhkavuosissa on vaikea sitoutua säännölliseen seurakuntatyöhön
pitkäksi ajaksi, mutta yksittäisiin iltoihin tai lyhyempiin projekteihin on
helpompi lähteä. Naistoimintaan voikin tulla mukaan voi silloin, kun se itselle parhaiten sopii.
Hannele Siltala
Hyvänä esimerkkinä lyhyemmästä, naisten omista tarpeista syntynyt
projekti on naisten kutsuiltojen antoisista alustuksista ja keskusteluista
poikinut Toivon tarinoita -ryhmä, jota vetää Raision seurakunnan kappalainen Tiina Rautiainen.
– Toivon tarinat on projektiryhmä. Viitenä peräkkäisenä torstai-iltana pienessä ryhmässä kirjoitetaan,
työstetään ja jaetaan elämänkokemuksia. Suljettu ryhmä luo turvallisen ja vaitiolovelvollisen, hoitavan ilmapiirin elämän kipeiden kysymysten käsittelylle, Rautiainen kuvailee.
KokoNainen päivä
hyvinvointia
Yksi naistoiminnan osa on kaikille naisille, ja miksei myös miehille
avoin KokoNainen päivä sinulle -tapahtuma. Toista kertaa järjestettävä KokoNainen päivä sinulle -tapahtumassa on tarjolla gospellattariTM
-tunteja, lihaskuntoharjoituksia se-
Gospellattarit
liikuttavat naisia
maanantaisin Vaisaaren
seurakuntakodissa.
kä venyttelyä. Lounaan jälkeen on
luvassa mielenkiintoisia alustuksia.
Päivä huipentuu Jukka Leppilammen ”Rakkaus on tila” -konserttiin
sekä ehtoollishetkeen. Tapahtuman
aikana on mahdollisuus sielunhoitoon ja osan aikaa myös lastenhoito
on järjestetty.
Gospellattarit
liikuttavat
Gospellattari -tunnit täyttävät Vaisaaren seurakuntatalon maanantaiiltaisin. Tuntien tavoitteena on tukea
ja vahvistaa naiseutta ja tervettä itsetuntoa, nauttia kokonaisvaltaisesta
ja kuntoa kohottavasta tanssista sekä
yhdistää Jumalan hyväksyvä rakkaus ja armollisuus virkistävään liikuntaan. GospellattariTM -tunnin aikana
soi mukaansatempaava latinogospelmusiikki ja tunti alkaa ja päättyy lyhyeen rukoukseen.
Miten mukaan?
Nuorten naisten toiminnan yhdyshenkilöinä toimivat Tiina Rautiainen sekä Hannele Siltala. Olemalla heihin
yhteydessä löytyy varmasti jokaiselle
mukaan kaipaavalle nuorelle naiselle
omannäköisensä paikka, joko tapahtumia järjestävässä naistyön tiimissä tai eri tilaisuuksien osallistujana.
Maallikot mukaan!
Vapaaehtoisia tarvitaan jumalanpalvelusten toimittamisessa
Häämusiikkikonsertissa
jotain uutta,
jotain vanhaa
■ Raision seurakunnan järjestämässä Häämusiikkikonsertissa kuullaan tuttuja hääsävellyksiä,
mutta luvassa on myös harvemmin
kuultuja häämarsseja. Konsertin
puheosuudessa tarjotaan vinkkejä
sekä opastusta tuleviin häihin että
avioelämään. Häämusiikkikonsertissa esiintyvät kanttorit Katarina
Engström, Jukka Saarinen ja Sini Nieminen. Kirkollisesta vihkimisestä on kertomassa pastori Tiina
Rautiainen.
Häämarssin valinta voi muodostua vaikeaksi, sillä nopeasti laskettuna niitä on kymmeniä. Tuttujen
häämarssien lisäksi kanttorit esittävät myös harvemmin kuultuja hääsävellyksiä vertailukohteiksi. Tilaisuudessa lauletaan myös yhdessä kirk-
koon sopivia häälauluja sekä vihkivirsiä.
Konsertin puheosuudessa pastori Tiina Rautiainen käy läpi vihkimisessä tärkeitä asioita kuten esimerkiksi mikä on sormusvala ja mitä
tarkoitetaan pitkällä kaavalla. Oikeilla sanoilla voi nostaa tunnelmaa
ja herkistää ajatukset omiin häihin.
Jos häiden musiikista ei ole vielä mitään käsitystä eikä häämarssia
ole vielä tuleviin häihin valittu tai jos
haluaa muistella vuosien takaisten
häiden tunnelmia, niin Raision seurakunnan järjestämä Häämusiikkikonsertti on tapahtuma, johon kannattaa saapua. Konserttiin on vapaa
pääsy.
Häämusiikkikonsertti lauantai­
na 23.3. klo 17 Raision kirkossa.
■ Raision seurakunnan työtapoja ja
-muotoja kehitetään jatkuvasti. Yksi tämän hetken kehittämiskohteista
on jumalanpalveluselämä. Tavoitteena on saada vapaaehtoisia mukaan
tuottamaan ja toteuttamaan seurakunnan jumalanpalveluksia sekä
opettaa lapsille kirkkokäyttäytymistä heitä kiinnostavilla tavoilla.
Vapaaehtoisten apua tarvitaan
muun muassa ehtoollisen jaossa sekä suntioiden avustajina. Jumalanpalveluksiin tarvitaankin lisää ns.
kirkkoväärtejä sekä ehtoollisavustajia.
Kirkkoväärtit toivottavat seurakuntalaiset tervetulleiksi jumalanpalveluksiin, keräävät kolehdin sekä avustavat suntioita. Tällä
hetkellä seurakunnassa on kolme
kirkkoväärtiä. Palveluvuoroja on
rippikouluilla ja yhdistyksillä, jolloin palveluvuorossa olevat toimittavat kirkkoväärtin tehtäviä.
Raision seurakunnassa on mahdollista, että pappien avustajana ehtoollisessa toimii koulutettu maallikko, joka jakaa viinin. Maallikkoavustajia tarvitaan konfirmaatioissa,
KirkonMenoissa, laitoshartauksissa
ja sunnuntain pääjumalanpalveluksissa.
Ehtoollisavustajakoulutukseen
kutsutaan seurakunnan toiminnassa aktiivisesti olevia seurakunnan jäseniä. Koulutuksia järjestetään noin
kerran vuodessa. Koulutuksen käyneille kirkkoherra myöntää ”ehtoollisenjakoluvan”, joka on voimassa
vain Raision seurakunnassa. Tällä
hetkellä lupia on noin 30.
Jumalanpalveluksia pyritään kehittämään myös ”lapsiystävällisemmiksi”. Suntioilla on jaettavana puuhapaketteja perheen pienimmille.
Puuhapaketti opastaa lasten ehtoolliselle ja muuhun kirkkokäytökseen.
Asehuoneessa on leikkimatto ja leluja. Virsikirjahyllystä löytyy myös
kirjoja ja pelejä. Tarkoituksena on,
että lapset oppivat mukavalla tavalla kirkkokäyttäytymistä ja aikuiset
saavat rauhassa seurata jumalanpalvelusta.
Lisätietoja
kirkkoväärtitoiminnasta sekä
ehtoollisavustajakoulutuksista:
pastori Tiina Rautiainen,
puh. 044 7160 323.
Tule ja katso
4
1 / 2013
Kansanedustaja Ilkka Kantola:
Uskontodialogi
on tärkeää yhteiskunnan kehitykselle
Kristinusko hyvä pohja
Sotiakin vakavampi haaste uskontodialogille ovat Kantolan mielestä tällä hetkellä ympäristökysymykset. Viime kädessä ne kytkeytyvät myös sotaan ja rauhaan.
– Jos ilmaston lämpeneminen
karkaa käsistä, jollakin aikavälillä
aseellisten konfliktien ja väkivallan
uhka kasvaa, kun tulee pulaa viljelysmaista ja vedestä. Voi olla, että mitä vakavammaksi tämä näköala käy,
sitä enemmän haetaan turvaa uskonnosta, Kantola sanoo.
Kestävän kehityksen näkökulmasta lähes kaikilla uskonnoilla on
hänen mielestään annettavaa – kristinuskon kohtuuden ja lähimmäisenrakkauden periaatteilla erityisesti.
– Kristilliset arvot ovat hyvä pohja
kestävälle yhteiskuntapolitiikalle. En
silti ajattele, että moraali on vain kristinuskon varassa - että vain ne, jotka
ovat saaneet kristillisen kasvatuksen
kykenevät moraaliseen vastuuseen
tai lähimmäisenrakkauteen. Etiikka
nousee paitsi opetuksesta ja kulttuurista, myös ihmisen kyvystä empatiaan, jonka pohja luodaan jo varhaislapsuuden huolenpidon kautta.
Uskontodialogia
jo opetukseen
Ruohonjuuritason uskontodialogin
mahdollisuuden Kantola näkee muun
muassa uskonnon opetuksessa. Hän
istuu puolueensa uutta koulutuspoliittista ohjelmaa valmistelevassa työryhmässä, joka pohtii kaiken muun
ohella uskonnon opetuksen muotoja
tulevaisuudessa. Työryhmässä on visioitu opetuksen yhdistämistä nykyisen eriyttämisen sijaan.
– Nyt eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus tapahtuu eri
ryhmissä. Olisiko kuitenkin parempi, että uskontodialogi toteutuisi jo
opetusjärjestelyissä ja opetus tapahtuisi yhdessä ryhmässä?
Uskonnon opetuksen ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa
on noussut esiin huoli kristinuskon ja
samalla oman kulttuurin kapenevasta tilasta kotimaassa. Eikö dialogista huolimatta maassa kuulu kuitenkin elää maan tavalla, kysyvät monet. Ja edelleen – voiko liian ymmärtävä suhtautuminen muita uskontoja
kohtaan johtaa jopa kristinuskon häviämiseen Suomesta?
Vapaus,
vaan ei pakko uskoa
Kantola sanoo ”maassa maan tavalla”
-sanonnan yhdistyvän hänen ikäisensä mielessä jyrkkään erotteluun. Hän
pitää rakentavampana lähestyä asiaa
lainsäädännön näkökulmasta.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa lait sitovat niin syntyperäistä kansalaista kuin maahanmuuttajaa, ja
kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti lain edessä. Uskonnonvapauslaki
antaa oikeuden harjoittaa uskontoa,
mutta ketään ei toisaalta voida pakottaa uskonnon harjoittamiseen – mistä johtuu se, ettei uskonnon opetus
enää ole tunnustuksellista.
Ajatus kristinuskon häviämisestä Suomesta vaikuttaa Kantolasta kovin kaukaiselta.
– Jäsenkadosta huolimatta Suomessa liittyi viime vuonna kirkkoon
enemmän ihmisiä kuin pitkään aikaan, hän huomauttaa.
Tiina Piha
Anu Nummelin
K
ansanedustaja Ilkka
Kantolan mielestä ym­päristökysymykset ovat
uskontojen välisen vuoropuhelun kiireisin
haaste. Kristillisellä perinteellä on tähän keskusteluun paljon annettavaa.
Uskontodialogi on keskustelua
jota käydään eri uskontokuntien välillä. Sitä voisi luonnehtia uskontojen
väliseksi diplomatiaksi, joka etsii eri
uskonnäkemyksille yhteisiä piirteitä ihmiskunnan suurten kysymysten
kuten ihmisoikeuksien, väkivallattomuuden, rauhan ja kestävän kehityksen edistämiseksi.
Kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola (sd) seuraa uskontojen välistä keskustelua nykyisin ensi sijassa poliitikon ja päättäjän näkökulmasta. Hänen mukaansa uskontodialogi on tarpeen, jotta voitaisiin
nähdä uskontoja ja kulttuureja yhdistävät tekijät.
– Myös uskontojen ja politiikan
välinen dialogi on erittäin tärkeää.
Osana kulttuuria uskonnot vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yhteiskunnat toimivat ja kehittyvät, Kantola tarkentaa.
Suomessa uskontodialogin tarve
ei nouse konflikteista kuten monien
kulttuurien ja uskontojen risteyskohdissa, mutta kansainvälisten yhteyksien tiivistymisen ja ilmaston lämpenemisen myötä myös Suomen on välttämätöntä osallistua vuoropuheluun
yhä aktiivisemmin.
Naisen asema on tuttu ja ajankohtainen esimerkki näkövinkkelistä, josta suomalainenkin poliitikko
tarkastelee uskontojen merkitystä yhteiskunnissa. Kantola tuo tuoreet ja
ilahduttavat terveiset ulkoasiainvaliokunnan opintomatkalta Marokosta:
yhä useampi paikallinen nainen liikkuu julkisesti ilman huivia.
– Poliittisella kentällä YK:n vuosituhattavoitteiden seksuaalioikeudet
ovat vahvoja tavoitteita. Muun muassa niiden edistämiseksi tarvitaan uskontojen välistä vuoropuhelua.
Myös aseelliset konfliktit eri
puolilla maailmaa näkyvät ulkoasiainvaliokunnassa istuvan Kantolan
työpöydällä, ja päätöksenteko vaatii ymmärrystä uskontojen osuudesta
tapahtumiin. Tällä hetkellä Kantolaa
huolettaa erityisesti Syyrian tilanne.
– Mikä on tulevaisuus, jos Assadin hallitus kaatuu – kuinka löydetään tasapaino, kuinka voimakkaasti uskonnolliset rajalinjat sallivat tai
estävät rauhanomaisen kehityksen
mahdollisuuden? Löytyykö uskonnolliset rajat ylittävä yhteinen näkemys,
jos uusi oppositio nousee valtaan?
avaa Kantola päättäjän huolenaiheita.
Kansanedustaja Ilkka Kantolan mukaan uskontodialogi on tarpeen, jotta voitaisiin nähdä
uskontoja ja kulttuureja yhdistävät tekijät.
Tilastojen kertomaa – mihin suomalainen uskoo?
• Kirkon tutkimuskeskuksen mar-
raskuussa 2011 teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain 27 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalaan. 21 prosenttia
suomalaisista ei uskonut Jumalaan
ollenkaan. Samassa tutkimuksessa
myös suomalaisten usko kristinuskon keskeisiin opetuksiin romahti
neljän vuoden takaiseen verrattuna.
• Vuonna 2009 julkaistun Gallup
Internationalin mielipidekyselyn
mukaan suomalaiset olivat naapurikansojaan uskonnollisempia ollen vertailussa 14. vähiten uskonnollisia. Suomessa 29 prosenttia
vastaajista piti uskontoa tärkeänä
elämässään. Suomalaisista kahdeksan prosenttia pitää itseään hyvin
uskonnollisena ja alle viidennes ei
pidä itseään lainkaan uskonnollisia.
• Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa keskimääräistä
kriittisempiä voimakkaan uskonnollisuuden suhteen. Neljä viidestä suomalaisesta pitää voimakkaita uskonnollisia käsityksiä omaavia
ihmisiä suvaitsemattomina. Kolme
viidestä suomalaisesta ajattelee, että uskonnot aiheuttavat enemmän
konflikteja kun rauhaa. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole erityisen
ennakkoluuloisia toisia uskontoja
kohtaan.
• Kolme viidestä suomalaisesta uskoo perustotuuksien löytyvän
useista uskonnoista ja kymmenesosa ajattelee, ettei totuutta löydy
mistään uskonnosta.
• Vuoden 2011 lopussa suomalaisista 77,2 % oli evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Toiseksi suurin kirkkokunta on ortodoksinen
kirkko, johon kuuluvia on 1,1 prosenttia.
• Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on lisääntynyt viime vuo-
sina. Vuonna 2011 heitä oli 20,1
prosenttia väestöstä eli noin 1 085
000 henkilöä. Lisäksi noin 47 000
suomalaista eli vajaa prosentti väestöstä kuuluu yhdistysmuotoisiin
helluntaiseurakuntiin, jotka eivät
ole rekisteröityneet uskonnollisiksi yhdyskunniksi. Muslimeja Suomessa on kaikkiaan noin 40 000
henkeä, mutta heillä on useita toisistaan riippumattomia yhdyskuntia ja yhdistyksiä, joita ei kaikkia
ole rekisteröity.
Lähteet:
• Uskonto suomalaisten
elämässä – Uskonnollinen
kasvatus, moraali, onnellisuus
ja suvaitsevaisuus kansain­
välisessä vertailussa tutkimus,
Kirkon tutkimuskeskus 2011.
• http://fi.wikipedia.org/wiki/
Uskonto_Suomessa
Tule ja katso
5
1 / 2013
Tiina Piha
Puheenvuoro
Välttämätön ja
vaikea dialogi
Kamerunilaisen Gislain Fabrice Ngandjieun arvion mukaan peräti yhdeksän
kymmenestä kamerunilaisesta on johonkin uskontokuntaan kuuluvia hartaita
uskovia.
Suomalaisten usko on
maahanmuuttajalta piilossa
M
uuttaessaan teini-ikäisenä Suomeen kamerunilainen Gislain Fabrice
Ngandjieu oli aluksi ihmeissään.
Kamerunissa hän oli tottunut siihen,
että uskon asiat ovat yhtä luonnollinen ja näkyvä asia jokapäiväistä elämää kuin vaikkapa kaupassa käynti.
Uskonnosta riippumatta kamerunilaiset toivottelevat hyvien päivien lomassa kaikkivaltiaan apua.
Kahvilassa tai kadulla voi rukoilla
avoimesti yksin tai ystävien kesken.
Gislainin arvion mukaan peräti yhdeksän kymmenestä kamerunilaisesta on johonkin uskontokuntaan
kuuluvia hartaita uskovia.
– Suomalainen taas ei yleensä
puhu Jumalasta ellei hän ole uskova
kristitty. Se tuntui minusta tosi vieraalta, varsinkin alussa. Mutta nykyisin en itsekään lähde tuosta vain
kyselemään suomalaisilta heidän
uskostaan kuten voisin Kamerunissa tehdä, kristityksi tunnustautuva
Gislain kertoo.
Hyvinvointikysymys?
Kamerunia kutsutaan usein Afrikaksi pienoiskoossa sen maantieteellisen ja kulttuurin monimuotoi-
suuden ansiosta. Maan viralliset uskonnot ovat kristinusko, mutta myös
vanhat afrikkalaiset uskonnot ovat
Kamerunissa edelleen vahvasti voimissaan. Kristittyjä on noin 40 prosenttia väestöstä, samoin afrikkalaisten uskontojen kannattajia on
noin 40 prosenttia. Loput noin 20
prosenttia ovat muslimeja. Uskonnonvapauden tilanne on maassa
suhteellisen hyvä.
– Eri uskontokuntien edustajat
tulevat Kamerunissa hyvin toimeen
keskenään. Rukoilemme ja toimimme yhdessä ilman ongelmia. Se on
meillä aivan normaalia. Myös Suomessa asuvien kamerunilaisten tapaamisissa rukoilemme aina aluksi.
Gislain arvelee, että maiden väliset erot arkipäivän uskon harjoittamisessa heijastelevat hyvinvointieroja maiden välillä.
– Kotimaassani on paljon
enemmän ongelmia kuin Suomessa ja ehkä siksi kamerunilaisilla on
suurempi tarve uskoa Jumalaan.
Jalkapallo­
ammattilaisesta
hyväntekijäksi
Gislain on entinen Kamerunin maajoukkueessa pelannut jalkapalloammattilainen. Edellisissä kuntavaaleissa hän asettautui Raisios-
sa Vasemmistoliiton ehdokkaaksi,
mutta ei tullut sillä kertaa valituksi.
– Ääniä kyllä sain jonkin verran, hän sanoo.
Aikeitaan seuraavien vaalien
suhteen hän ei paljasta, ehkä ei vielä tiedä itsekään. Kristillisen vakaumuksensa pohjalta hän haluaa joka tapauksessa työskennellä lähimmäistensä hyväksi niin Suomessa
kuin kansainvälisesti.
– Haluaisin yhdistää maahanmuuttajat ja suomalaiset ja myös
jopa pelastaa henkiä. Käytännössä esimerkiksi kulttuurivaihto on
maahanmuuttajatyössä hyvä työväline. Toinen hyväksi kokemani työmuoto on jalkapallo. Itse järjestän
vastaanottokeskuksen asukkaille
otteluita. Ne antavat iloa ja terveyttä ja auttavat yksinäisiä. Kaikki vie
eteenpäin, Gislain sanoo.
Aktiivisen maahanmuuttajatyön
ohella Gislain pyörittää Afrikan orpoja ja kodittomia lapsia auttavaa
AHVASF-hyväntekeväisyysjärjestöä
(Association Humanitaire des Volontaires et Actions Sans Frontiéres)
kautta. Suomessa hän on hankkinut
sähkö- ja automaatioalan tutkinnon
ja on myös vuoden opiskelua vaille
valmis lähihoitaja.
Tiina Piha
■ Uskontojen välinen dialogi on tärkeä ja vaikea asia.
Ilman dialogia uskonnot ja niiden mukana yhteiskunnat joutuvat jopa aseellisiin riitoihin. Eikä vain kaukana,
vaan myös Euroopassa, kuten Pohjois-Irlannissa.
Länsimaisten, monesti myös väärin ymmärrettyjen,
ihmisoikeuksien kulmakivi on uskonnonvapaus. Se ei
käytännössä toimi, elleivät eri uskonnolliset ryhmät kykene olemaan yhteistyössä toisiaan kunnioittaen ja toistensa olemassaolon hyväksyen. Ainakin kolmen monoteistisen, samaan jumalaan uskovan, uskonnon pitäisi
jo syntyhistoriansa perusteella olla keskusteluyhteydessä toisiinsa.
Ehkä ihmiset ovat menneinä vuosisatoja kokeneet
uskonnon määräävän aseman yhteiskunnassa kahlitsevana, mutta maallistuminen ja uskontojen siirtäminen
jokaisen omaan vapaa-ajan kaappiin on viemässä vielä
huonompaan lopputulokseen. Se on johtamassa talouden, tieteen tai luonnon epäjumalamaiseen asemaan ja
dikatuuriin. Maallistuminen erityisesti juutalais-kristilliseen perintöön kuuluvassa maailman osassa vaatii uskontojen dialogia ja siitä lähtevää yhteistyötä.
Uskontojen välinen dialogi toimii Suomessa ainakin
johtotasolla hyvin. Uskontokuntien edustajat tietävät
toistensa ongelmat. Vaatimukset dialogin ja yhteistyö
viemiseksi ruohonjuuritasolle ovat periaatteesa oikeita. Mutta kun esimerkiksi Turussa ei ole kuin runsas sata juutalaista, ei heitä yksinkertaisesti riitä kaikkialle.
Monien selvitysten mukaan useimmat sekä äärioikeistolaista että islamilaisista antisemiiteistä, juutalaisvihaajista, ei koskaan ole tavannut juutalaista ihmistä.
Ihmisten kohtaaminen on tunnetusti voimakkain keino
ennakkoluulojen karsimiseen ja väärien kuvien oikomiseen. Historian kanssa on opittava elämään, mutta vielä tärkeämpää on nykypäivä. Monet saksalaiset juutalaiset ovat valittaneet saksalaisten tulevan toimeen hyvin
kuolleitten juutalaisten kanssa, mutta ongelmia on elävien kanssa. Kiivaan ja repivänkin keskustelun jälkeen
Saksa kuitenkin teki ennätysajassa lain, joka antaa juutalaisille ja muslimeille oikeiden poikien ympärileikkaukseen uskonnollisista syistä. Saksan päätös on näille uskonnollisille ryhmille maassa elämisen edellytys. Saksan
päätös estää käytännössä myös eräiden uskonnonvastaisten piirien pyrkimykset ympärileikkauksen kieltämiseksi koko EU:ssa.
Ympärileikkaus tai kohtuuhintaisen kosher-lihan
saatavuus ovat juutalaisille ja myös muslimeille asioita, joihin he uskonnollisessa dialogissa toivovat muiden
uskontokun­tien hyväksyntää ja tukea. Uskonnon vapaus
Suomessakaan toimi kunnolla, jos ihmisillä ei ole todellista oi­keutta osallistua uskonnon mukaisiin juhlpäiviin,
jolloin ainakin juutalaisuudessa työn teko on kielletty.
Moni ei edes uskalla pyytää työantajaltaan palkatonta
vapaata tai lomapäivää tällaisiksi pyhiksi irtisanomisen
pelossa. Dialogille on näin tarvetta uskontojen kesken
sekä uskontojen ja yhteiskunnan välillä.
Aharon
Tähtinen
Turun
juutalaisen
synagoogan
gabbe (esimies)
Tule ja katso
6
1 / 2013
Yhteisvastuukeräyksellä
torjutaan yksinäisyyttä
Y
li 300 000 suomalaisvanhusta kokee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisten ja syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Moni
jää vangiksi omaan kotiinsa, kun liikuntakyky heikkenee ja ulos ei enää
pääse ilman apua. Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen päättää
elämänsä oman käden kautta.
Suomessa Yhteisvastuuvaroin
käynnistetään etsivän vanhustyön projekti, jonka kohderyhmänä ovat kaik-
Ville A sikainen
Helmikuun 3. päivä alkaneella Yhteisvastuu­
keräyksellä autetaan syrjäytyneitä, yksinäisiä
vanhuksia Suomessa ja Kambodzhassa.
kein heikoimmassa asemassa olevat
yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset. Hanke käynnistyy ensin muutamilla paikkakunnalla, joissa tehtävän työn perustana on seurakunnan, kunnallisen terveydenhoidon
ja mahdollisten järjestöjen yhteistyöverkosto, jonka avulla selvitetään yksinäisten vanhusten elämäntilannetta
ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Lisäksi vanhusten tukihenkilöiksi koulutetaan vapaaehtoisia, muun muassa
aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat jakaa arkea ikäistensä kanssa.
Stefan Bremer
74 -vuotias An Sean huolehtii yksin neljästä lapsenlapsestaan.
Kuka tahansa voi olla arjen enkeli toiselle.
Kambodzha on yli 14 miljoonan
asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa. Kambodzhassa ei ole eläkejärjestelmää, eikä vanhusten tukipalveluja. Selviytyäkseen vanhukset joutuvat työskentelemään elämänsä viime
metreille. Moni vanhus huolehtii yksin myös lapsenlapsistaan.
Kambodzhassa Yhteisvastuu tukee köyhien maaseutualueiden kehityshanketta, jossa kyläyhteisöjä kou-
lutetaan monin tavoin parantamaan
elinolosuhteitaan, kuten kehittämään
vesi- ja jätehuoltoa, rakennustekniikkaa sekä viljelymenetelmiä. Yhteisöjen vahvistuminen helpottaa myös
vanhusten arkea. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.
Yhteisvastuukeräys on Suomen
evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon
tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa.
60% tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20% käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja 20% kirkon ja Seurakuntien tekemään avustustyöhön.
Päivi Leino
Diakoniatyöntekijä
Vanhuus ei ole uhka, yksinäisyys on
S
yrjäytyneiden vanhusten
todellista määrää ei tiedä kukaan. Neljän seinän sisälle voi kätkeytyä
mitä vain.
Kolmenkymmenen vuoden kuluttua lähes kolmasosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita – vanhusten
määrä on kaksinkertaistunut nykyiTiina Piha
Diakoniatyön kotikäynnit
ovat monelle vanhukselle
ainoa kontakti ulkomaailmaan. Diakoniatyöntekijä Erja Andersson vierailee
säännöllisesti Irma Ansion
luona.
sestä. Vanhuus ikäjaksona ei ole kaikilla samanlainen. Toinen harrastaa,
matkustaa ja tapaa ystäviään. Toinen
jää yksin kotinsa vangiksi, kun sairastuminen tai taloudellinen tilanne
rajoittaa liikkumista kodin ulkopuolella. Lapset saattavat asua eri puolilla maailmaa ja työkavereiden seura
jää, kun töihin ei enää tarvitsekaan
mennä.
Vanhustyön keskusliiton tutkimuksen mukaan yksinäisyys koettelee kolmannesta vanhuksista ja iän
myötä yksinäisyyden kokemus vain lisääntyy. Tilastokeskuksen synkkä tilasto puhuu karua kieltä: joka toinen
päivä yli 65-vuotias päättää elämänsä
oman käden kautta.
Vanhusten elinolosuhteet
ja palvelut vaihtelevat
Pienissä ja syrjäisissä kunnissa vanhustyön voimavarat ovat vähäiset,
kasvukeskuksissa kunnat kamppailevat pystyäkseen palvelemaan kasvavaa vanhusmäärää. Maaseudulla monen vanhuksen pelastaa naapuriapu.
Kaupungissa ei välttämättä edes tiedetä, kuka naapurissa asuu. Yksityisyyden kunnioitus on mennyt monesti liiallisuuksiin.
Jokaisella on oikeus inhimilliseen vanhuuteen. Vastuu huolenpidosta on muilla kuin vanhuksel-
la itsellään. Tarvitaan välittämistä,
ymmärrystä ja halua ottaa vastuuta. Ensimmäinen askel ulos yksinäisyydestä on auttaa eristäytyneitä vanhuksia kiinnostumaan jälleen elämästä. Vasta tämän jälkeen vanhus
voi uskaltautua ottamaan osaa yhteisöihin ja palveluihin.
Diakoniatyön
kotikäynnillä
kartoitetaan tarpeita
Raision seurakunnan diakoniatyöntekijä Erja Andersson on menossa kotikäynnille tapaamaan eläkeläinen Irma Ansiota. Irma on yksi
niistä kymmenistä raisiolaisista yksin asuvista ikäihmisistä, joiden luona diakoniatyöntekijät käyvät vähintään kerran kuukaudessa.
Diakoniatyöntekijän roolina on
kartoittaa vanhusten tilannetta ja pitää huolta, että he saavat tarvitsemiaan tukea ja palveluita. Kaikki käytännön arkinen apu pyritään järjestämään esimerkiksi vapaaehtoisten
avulla, diakonian voimavarat eivät
siihen riitä, vaikka tahtoa olisikin.
Kotikäyntejä tehdään tavallisesti
omaisten, viranomaisten tai vanhusten omasta pyynnöstä, ja niiden taustalla on lähes aina jonkinlainen kriisitilanne tai vähintään huoli vanhuksen yksinäisyydestä ja kotona pärjää-
misestä. Irmaa Erja käy tapaamassa
äitinsä yksinolosta huolta kantaneen
tyttärensä toiveesta.
Olohuoneeseen istahdettua Erja
kyselee Irman kuulumiset. Yhteinen
juttuhetki on kotikäynnin varsinainen tarkoitus. Sillä on ennen kaikkea
sosiaalinen ja virkistävä merkitys,
mutta samalla Erja kuuntelee herkällä korvalla, olisiko Irmalla muuta avun tai tuen tarvetta. Kotikäynti
kestää noin tunnin, ja aika kuluu sii-
villä. Lopuksi Erja käy vielä yhdessä Irman kanssa läpi käytännön asioita. Sitten vaihdetaan lämpimät halaukset ja Irma jää odottamaan seuraavaa tapaamista.
Mutta yksinäisten vanhusten löytäminen ja auttaminen ei ole vain
diakoniatyöntekijöiden tehtävä. Tiedätkö sinä, mitä sinun naapurillesi
kuuluu?
Jessi Luotola ja Tiina Piha
Tasalan Kamari välittää
vanhuksille vapaaehtoisten apua
Raisiolaiset ikäihmiset voivat saada arkipäiväänsä tukea ja vaihtelua
Raision seurakunnan ylläpitämän
ja Tasalan Kamarin yhteydessä toimivan Lähimmäis- ja auttamispalvelun kautta.
Palvelun vapaaehtoistyöntekijät auttavat monin erilaisin tavoin.
Vapaaehtoistyöntekijät käyvät mm.
ulkoilemassa vanhusten kanssa,
hoitavat kaupassakäynnit, asioivat
lääkärissä heidän kanssaan tai lukevat heille kirjoja ja lehtiä.
Vapaaehtoista apua voivat pyytää vanhukset itse, heidän omaisensa tai viranomaiset, kuten hoitohenkilökunta.
Lionsclubilaiset tarjoavat kyytiä YV-konserttiin
Kolme raisiolaista Lions Clubia on
ottanut Raision seurakunnan Yhteisvastuuhaasteen vastaan. Lionsclubilaiset osallistuvat keräyk­
seen tarjoamalla vanhuksille il­-
maisen kuljetuksen Raision kirkossa sunnuntaina 17.3. järjestettävään kuorojen Yhteisvastuukonserttiin.
Tule ja katso
7
1 / 2013
Tiina Piha
Työntekijän puheenvuoro
Töissä
■ Kun on töissä seurakunnassa, kohtaa paljon ihmisiä
eri elämäntilanteissa. Usein keskustelut ohjautuvat käsittelemään työtä. Monia kiinnostaa, millaista papin työ
on. Minusta puolestaan on mielenkiintoista kuulla, mitä ihmiset tekevät työkseen. Työasiat ovat luonteva keskustelunaihe. Suomalaisessa kulttuurissa ihmisillä tuntuu olevan tapana määrittää itsensä ja muut pitkälti
työn kautta. Joskus työasiat ovat keino tehdä itsestään
toisten kuullen tärkeä: ”Proggista pukkaa töissä.” Työ on
hyvä asia. Toimeentulon lisäksi työ merkitsee usein mielekästä tekemistä ja työyhteisöä, johon kuulua.
■ Mutta entäpä jos töitä ei ole? Turun seudun telakkateollisuuden kehitys ja yleinen työllisyystilanne huolettavat monia tänä vuonna. Säilyykö oma työ? Ei ole
helppoa olla ilman työtä. Moni kamppailee taloudellisen toimeentulon kanssa. Ihminen voi tuntea olevansa
tarpeeton, hänen voi olla tukala olla toisten ihmisten
seurassa, varsinkin jos suomalaiseen tapaan keskustellaan töistä.
Antti Pajuselle työ
aikuisten parissa
tarjoaa aitiopaikan
raisiolaisten arkeen
ja elämään.
Uusi seurakuntapastori Antti Pajunen:
”Jokainen
on arvokas”
T
uoreen seurakuntapastori Antti Pajusen
työ Raision seurakunnassa alkoi juhlavissa
merkeissä uuden vuoden saarnalla.
– Tuntuihan se hienolta päästä heti ensimmäisenä päivänä ydinosaamisensa pariin, hän hersyttelee.
Hän on vilpittömän iloinen uudesta työpaikastaan. Raisiossa olo
on ollut kotoisa alusta alkaen.
– Viihdyn todella hyvin. Eläkeikään saakka en uskalla luvata jatkavani, mutta pitkään kuitenkin. Sijaisuuksien jälkeen kaipaan pitkää
työsuhdetta.
Aikuistyö
on tärkeää
Saarnatuoli on ainoa paikka, missä pastori Pajunen suostuu katselemaan seurakuntaansa yläviistosta.
Hänelle mieluisinta ja luontevinta
on olla tasapäinen osa yhteisen sanan ja sakramentin ääreen kokoontuvaa joukkoa.
– Aikuistyössä, joka on osa uutta työtäni, on erittäin tärkeää olla
läsnä niin fyysisesti kuin henkisesti ja asettamatta itseään jalustalle,
hän sanoo.
Aikuisten kanssa työskentely on
aiemmin lapsityöhön ja diakoniaan
paneutuneelle Antille uutta, mutta
hän ottaa haasteen vastaan innokkaasti ja motivoituneena.
– On mielenkiintoista paneutua
uuteen työalaan ja tärkeää paneutua heihin, joita ei kirkossa juuri
näy. Raisiossa tämä työ tuntuu olevan hyvällä mallilla, kun pyritään
pitämään toiminnan kynnys matalalla ja annetaan ihmisten osallistua omien kykyjensä ja lahjojensa
mukaisesti.
Aikuistyö tarjoaa papille aitiopaikan raisiolaisten työikäisten arkeen. Laivatelakan tilanne tulee hakematta mieleen. Työttömäksi jäävien keskuuteen hän haluaisi viedä
viestiä ihmisarvon ehdottomuudesta ja tulevaisuuden toivosta.
– Minusta kirkon tulee pitää
selkeästi esillä, että jokainen on
arvokas.
Kielenkääntäjästä
pappi
Antti tuli Raisioon Turusta, missä
hän vaimonsa kanssa asuu edelleen. Juuret johtavat kuitenkin Tampereelle, mikä jo varmasti on tarkkakorvaisimpien seurakuntalaisten tiedossa. Sen verran mureana
Mansen murre miehen puheissa
pyörähtelee. Mutta hänen voi kuulla suoltavan sujuvasti myös englantia, ruotsia ja ranskaa – kiitos ennen papinopintoja suoritetun kielenkääntäjäkoulutuksen.
– Kielitaidosta on ollut apua
myös nykyisessä työssä, ja on hienoa,
kun omille lahjoille on käyttöä. Ihmiset ilahtuvat kovasti, kun tärkeissä
tilanteissa kuulevat omaa kieltään.
En osaa soittaa, laulan lähinnä kohtuullisesti, mutta kieliä osaan.
Ammatinvaihtoajatuksia kirittivät hiljainen kausi työelämässä,
kiinnostus teologiaa kohtaan ja halu olla ihmisten kanssa. Lopullisesti Antti innostui ”näihin hommiin”
toimiessaan kesäteologina.
– Seurakuntatyössä näin, kuinka hienoa ja ihmisläheistä työtä tämä on, toivon välittämistä. Nyt takana on kolme vuotta pappeutta ja
koen tekeväni sitä, mihin minut on
tarkoitettu. Aikaisempi elämänkokemus on tässä työssä voimavara,
hän pohtii.
Kirjan ja elokuvan
ystävä
Siviilissä Anttia kiinnostaa kulttuuri eri muodoissaan, erityisesti kirjat ja elokuvat. Valinnat paljastavat hänessä piilevän romantikon ja
seikkailijan, joka viihtyy Waltarin
historiallisten eeposten maailmoissa ja villin lännen kavionkapseessa. Myös Hitchcockin mysteerit ja
James Bondin räjähtävät seikkailut kutkuttavat Antti-pastorin leffahermoa.
– Klassikoista esimerkiksi Hyvät, pahat ja rumat kolahtaa! Minulle se on visuaalinen ja musiikillinen elämys yhdistyneenä toimintaan.
Tiina Piha
■ Raamatussa näkyy laaja kirjo suhteessa työntekoon.
Jumala itse lepäsi luomistyönsä jälkeen ja halusi ihmisten seuraavan esimerkkiään säätämällä viikoittaisen vapaapäivän. Vanhassa testamentissa mainitaan sapattivuosi, jolloin orjat vapautettiin, velat annettiin anteeksi
ja itse maa sai levätä. Toisaalta Raamatussa varoitellaan
joutilaisuudesta ja kehotetaan mukavuudenhaluista ottamaan oppia eläinkunnasta: Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi (Sananlaskut
6:6). Uudessa testamentissa esiintyy varsinainen työnarkomaani, Paavali, joka elätti itsensä kutomalla telttoja öisin, kun päivät menivät evankeliointimatkoissa.
Omin avuin pärjääminen oli hänelle kunnia-asia, hänelle ei tullut mieleenkään periä orastavilta seurakunnilta
kulukorvauksia tai esiintymispalkkioita.
■ Eräs lempikohdistani Raamatussa on Markuksen
evankeliumissa, jossa Jeesus keskellä tärkeää julistustyötään kutsuu opetuslapsensa kanssaan pieneen hiljaisuuden retriittiin: Hän (Jeesus) sanoi heille: ”Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte
vähän levähtää.” Ihmisiä näet tuli ja meni koko ajan, eivätkä opetuslapset ehtineet edes syödä (Markus 6: 31).
Varmasti nykypäivänä tuttu tunne monille, joilla on työ.
Ajassamme on tällaista kärjistymistä: toiset eivät saa
töitä, toisilla on sitä kohtuuttomasti.
■ Tässä raamatunkohdassa Jeesus on Hyvä Työnantaja:
hän on antanut opetuslapsilleen tärkeän tehtävän, mutta hän huomioi myös levon ja rauhan tärkeyden. Jeesus
ei aja ketään loppuun, hän huomioi jokaisen. Jeesuksen
seurassa saat levätä. Hänen edessään ei omilla suorituksillamme ole merkitystä.
■ Kun Isä meidän –rukouksessa pyydämme jokapäiväistä leipäämme, pyydämme sitä, mitä tarvitsemme
kohtuulliseen hyvään elämään. Ei enempää eikä vähempää. Kristittyinä uskomme Jumalaan, joka kuulee rukouksemme ja vastaa niihin ajallaan ja tavallaan. Meidän Jumalamme tekee työtä 24/7, jotta meidän ihmisten
ei tarvitse: Ei hän väsy, ei hän uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa. Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikoille voimaa (Jesaja 40: 29-30).
Antti Pajunen
Pastori
Tule ja katso
8
1 / 2013
Sana
Rukoileva seurakunta
■ Mitä ihmettä otsikolla tarkoitetaan? Kun mietit sanaa seurakunta, syntyy siitä monenlaisia ajatuksia. Mitä seurakunnassa tehdään,
missä siellä kokoonnutaan. Monelle
saattaa tulla mieleen kirkkoherranvirasto. Sieltä saa tarvittavia asiakirjoja elämän eri tilanteisiin. Sinne otetaan yhteyttä kun suunnitellaan kastejuhlaa. Seurakunnan syvin olemus
ei kuitenkaan ole virastoissa tai rakennuksissa.
Seurakunta on hengellinen yhteisö. Yksi hengellisen yhteisön tehtävä
on rukous. Tämän oivalluksen myötä voimme todeta, että seurakunnan
tulisi aina olla rukoileva seurakunta.
Jos siis otamme seurakunnasta rukouksen ja Raamatun pois, mutta säilytämme virastot ja rakennukset ei seurakuntaa voi enää oikeutetusti kutsua
seurakunnaksi. Jos teemme toisinpäin ja otamme virastot ja rakennukset pois, mutta jätämme rukouksen,
on se edelleen seurakunta.
Itse asiassa juuri tällainen seurakunta oli maailman ensimmäinen seurakunta joka syntyi n.
2000 vuotta sitten Jerusalemissa. Ei virastoja, ei kirkkorakennuksia. Kokoonnuttiin kodeissa rukoilemaan ja tutkimaan Raamattua ja mentiin turuille ja toreille kertomaan muillekin evankeliumin ilosanoma syntien sovituksesta ja pelastuksesta Jeesuksen ristintyön tähden.
No kuka sitten rukoilee? Jumala kutsuu kaikkia seurakun-
jokaiselle kristitylle rukouksen. Voit
siis olla suorassa yhteydessä Kaikkivaltiaaseen, luottaen Raamatun lupauksiin ja jopa vedoten niihin rukouksessa. Jeesus on seurakunnan Herra
ja siksi onkin luontevaa olla puheväleissä Jeesuksen kanssa. Jeesus myös
opetti meitä rukoilemaan esimerkiksi Isä Meidän rukouksen. Se on hyvä
rukous, sen sanoin kannattaa rukoilla päivittäin. Rukous on siis jokaisen
seurakunnan jäsenen etuoikeus!
Tiesitkö, että Jeesus ei tullut maailmaan itseään varten. Häntä houkuteltiin auttamaan itseään. Moni taas
pyysi häneltä apua omaan hätäänsä.
Itseään Hän ei auttanut, mutta kaikkia jotka Häneltä apua pyysivät saivat
avun. Tämä mielenlaatu seurakunnan Herralla Jeesuksella on edelleen
tänäkin päivänä. Hän kuulee rukoukset ja Hän auttaa jokaista joka Hänen
puoleensa kääntyy. Kun tänä iltana
käyt nukkumaan, niin rukoile, kerro
huolesi Hänelle joka kuulee. Rukous
on Jeesuksen luo menemistä.
nan jäseniä rukoilemaan. Se on helppoa. Laitat vain kädet ristiin,
silmät kiinni ja alat puhumaan Jumalalle. Voit ottaa Raamatun
kaveriksi, aivan kuten ensimmäiset kristityt. Rukoilla voi myös
yhdessä esim. joka sunnuntai jumalanpalveluksissa, muissa tilanteissa sekä monessa kodissa. Voit myös pyytää esirukousta (esim.
nettisivujen kautta) johonkin erityiseen asiaan elämässäsi.
Mitä erityistä rukous oikein on? Jumala on antanut lahjaksi
Kuten Jeesus sanoi:
”Sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.”
Pyry Winter
Pastori
Luomakunta
(Joh. 6:37)
Henkilöstöuutiset
Teologian maisteri
Antti Pajunen on aloittanut
seurakuntapastorina
1.1.2013 alkaen.
”Pese minut lunta valkeammaksi.
Käännä katseesi pois synneistäni ja
pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän
ja uudista minut, anna vahva
henki.”
Seurakuntapastori
Jaakko Rainerma on
siirtynyt toisen seurakunnan
palvelukseen 31.12.2012.
Ps .51: 7, 9-10
Teologian kandidaatti
Ville Väänänen on aloittanut
Nuorisotyönohjaajan
sijaisena 1.1.2013.
Väänänen toimii nuorisotyön­
ohjaaja Heidi Kuokkasen
sijaisena.
Kevätauringon kirkkaus häikäisee talviseen hämärään tot-
tuneita silmiä. Auringonsäteiden kirkkaus paljastaa myös kaikki epäpuhtaudet ympärillä: ikkunoiden lian ja pölyt nurkissa.
Onko omassa elämässäsi jotain sellaista, jonka tarkastelu ei
kestä päivänvaloa? Jumala rakastavana Luojanamme tietää meistä kaiken, myös sen, mitä on kätkettynä.
Jeesus tarjoaa meille kevennettyä kuormaa: Hän tahtoo antaa anteeksi meitä painavat rikkomuksemme ja väärät tekomme
ja tilalle me saamme anteeksisaamisen myötä vapauden ja puhtaan sydämen. Ihana vaihtokauppa, joka on tarjolla joka päivä
meille kaikille.
Raision seurakuntalehti ■ ISSN 1457-8395 ■ 23. vuosikerta
Raision seurakunta
Julkaisija
Vastaava päätoimittaja
Kptimaa-Yhtiöt
Olli Seppälä
Postiosoite Raision seurakunta
PL 10, 21201 Raisio
Toimituksen käyntiosoite
Kirkkoherrankuja 2
Puhelin
(02) 436 0300
Internet
www.raisionseurakunta.fi
Päätoimittaja
Riikka Leskinen
puh. (02) 436 0331
[email protected]
Toimituskunta
Riikka Leskinen
Mariitta Pentti
Ritva Rautiainen
Tiina Rautiainen
Johanna Salonen
Sirpa-Liisa Tuominen
Levikki
Jakelu
Kannen kuvat
11 000
Itella posti oy
Hannele Siltala
Tiina Piha
Tule ja katso
9
1 / 2013
■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■
JUMALANPALVELUSELÄMÄ
YHTEISLAULUA
KONSERTTEJA
”AKKOJEN LATAUS”
Messu sunnuntaisin
ja pyhäpäivisin
klo 10 kirkossa.
ARKIAAMUN
EHTOOLLINEN
ke 6.3., 3.4., 8.5. klo 8
seurakuntatalossa
RAISIOMESSUT
sunnuntaisin
klo 17 seurakuntatalossa
24.2. Suuri on
sinun uskosi
(poikkeuksellisesti
Kokinvuoren
srk-kodissa,
ei ehtoollista)
24.3. Älä pelkää,
sinun Kuninkaasi
tulee
28.4. Hän kirkastaa minut
26.5. Hedelmistään puu tunnetaan
Seurakunnassa tapahtuu
KirkonMenot -MESSU
ke 6.3., 3.4., 15.5. klo 18 kirkossa
PERINNEKINKERIT
su 17.2. klo 16-18 Krookilassa
Tilaisuus alkaa ruokailulla klo 16.
Lippuja voi ostaa Aino Mäkiseltä,
puh. 040-740 5149.
Lummikko, Saarinen.
KIRKKOKULJETUKSET
Joka kuukauden ensimmäinen
sunnuntai. Lähtö klo 9.30. kodeista
kirkon ovelle. Jumalanpalveluksen
jälkeen autot kuljettavat kotiin.
Kirkkokuljetus on ilmainen.
Kirkkokuljetusreitit:
1. (BUSSI): Kalkelankatu 8 – Vaisaaren R-kioski, Karrinkadun ja
Kunnaankadun kulma – kirkko
2. (BUSSI): Hulvelankatu 24, 22, 20
ja 16 – kirkko
3. (STD): Rauhalankatu 5 – kirkko
Muualta kyytiin tulevat voivat
tiedustella kuljetusta diakonia­
toimistosta.
Yhdyshenkilö diakonissa
Erja Andersson, p. 044-716 0326.
YHTEISVASTUUTAPAHTUMIA
Tietoa Yhteisvastuukeräyksestä
maanantaina 11.2.
klo 11–12 Tasalan Kamarissa
Diakoniatyöntekijä Päivi Leino
kertoo vuoden 2013 Yhteisvastuukeräyksestä ja sen kohteista.
Ohjelmatuokio
Yhteisvastuun merkeissä
maanantaina 18.2. klo 11–12
Tasalan Kamarissa
Raisionseudun lausujat esiintyvät.
Yhteisvastuulliset
KirkonMenot
keskiviikkona 6.3. klo 18 kirkossa
KirkonMenojen kolehti Yhteis­
vastuukeräyksen hyväksi. Jatkot
seurakuntatalon Nurkassa.
Lähetystyön
PÄÄSIÄISMYYJÄISET
lauantaina 23.3. klo 11–13
Tasalan Kamarissa
Tarjolla leivonnaisia,
käsitöitä,
askarteluja ja
pääsiäiskoristeita.
DIAKONIATOIMISTON
PÄIVYSTYSAJAT
Päivystys Diakoniatoimistossa
maanantaisin
klo 12–15.
Puhelinpäivystys
maanantaisin klo 15–16
puh. 044-7160 325
Työntekijöille voi soittaa myös
muina aikoina tai ottaa yhteyttä
sähköpostitse.
LEIREJÄ JA RETKIÄ
Hengellisten
TOIVELAULUJEN
KONSERTTI
sunnuntaina 24.2. klo 15
seurakuntatalossa
Yhteislaulun tahdittajina Raision
harmonikkakerho ja kanttori
Sini Nieminen.
Käsiohjelma 5 €, sisältää
kahvin ja arpajaiset
Yhteisvastuukeräyksen
hyväksi.
Leino, Ruotsalo.
.......................
Tasalan Kamarin
YHTEISLAULUHETKET
keskiviikkona 27.2., 20.3. ja 24.4.
klo 11-12
Laulattamassa kanttori
Sini Nieminen.
Toimintaa
Tasalan
Kamarissa
(Tasalanaukio 5)
Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma–to
klo 10–15, pe klo 10–13
MARIA, HERRAN ÄITI
-KUOROKONSERTTI
sunnuntaina 17.3. klo 15 kirkossa
Martinus-kuoro ja Pyhän Martin
Laulajat esittävät Katarina
Engströmin johdolla Marianpäivän
musiikkia Yhteisvastuukeräyksen
hyväksi. Raisiolaiset Lions Clubit
avustavat kuljetusjärjestelyissä.
Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.
.......................
HÄÄMUSIIKKIKONSERTTI
lauantaina 23.3. klo 17 kirkossa
Konsertissa esitetään erilaista häämusiikkia mm. marsseja ja virsiä
sekä tarjotaan vinkkejä, virikkeitä ja opastusta häihin ja tulevaan
avioelämään. Tilaisuudessa pohditaan myös sitä, millainen musiikki
sopii kirkkoon. Mukana kanttorit
Katarina Engström, Sini Nieminen
ja Jukka Saarinen sekä pastori
Tiina Rautiainen.
Vapaa pääsy.
.......................
Lähetyssoppi: Sopesta voit ostaa
esim. käsitöitä, kortteja, adresseja. Sieltä voi vuokrata myös kaste­
pukuja. Soppeen otetaan lahjoituksina vastaan mm. lankoja.
Joka kuukauden ensimmäinen maanantai koko Tasalan Kamarin tuotto menee Lähetysseuran
kautta Angolaan Kamarin kummiluokalle.
Hiljaisen viikon musiikkihartaus
Auttamiskeskuksen päivystys
torstaisin klo 10–14,
puh. 044-7160 374
Voit pyytää tilapäistä apua esim.
asioiden toimittamiseen, saattajaksi sairaalaan, lukemaan tai
juttelemaan. Apu on ilmaista.
sunnuntaina 7.4. klo 15
Kokinvuoren seurakuntakodissa.
Raision seurakunnan lapsikuoro
Chorus Juniorum, joht. Sini Nieminen esittävät keväisiä lauluja.
Vapaa pääsy.
Säännöllinen toiminta
Tuolijumppa maanantaisin
klo 11–12: 25.2., 4.3., 8.4., 29.4., 6.5.,
27.5.
Diakoniatyöntekijän vastaanotto
tiistaisin klo 10–12.
Nettikahvila tiistaisin klo 13–15.
Rummikub-pelituokio
keskiviikkoisin klo 12–15.
Yhteislauluhetki keskiviikkoisin
klo 11–12: 27.2., 20.3., 24.4. ja 15.5.
Pastori Markku Ahlstrand tavattavissa torstaisin klo 11–12.
Äiti Teresa -peittopiiri
torstaisin klo 10–13.
Ohjelmatuokiot ma klo 11–12:
11.2. Yhteisvastuukeräyksestä
v. 2013 kertoo Päivi Leino
18.2. Raisionseudun Lausujat
esiintyvät Yhteisvastuun hyväksi
14.3. Pyhiinvaeltajien lauluja ja
ajatuksia (huom. torstai!)
25.3. Pääsiäishartaus
20.5. Kevätlauluja
Kamarissa
kokoontuvat piirit: Runopiiri maanantaina 4.3., 8.4. ja
6.5. klo 15.30.–17
Raamattuilta maanantaina 25.2.,
11.3., 25.3., 8.4., 22.4., 6.5. ja 20.5.
klo 18–20
Naisten keskustelu- ja rukouspiiri keskiviikkona 20.2., 6.3., 20.3., 3.4.
ja 17.4. klo 18.30
Miestenpiiri perjantaina 15.2., 1.3.,
15.3., 5.4., 19.4., 3.5. ja 17.5 klo 18.30
Mieliryhmä perjantaisin 15.3., 19.4.
ja 17.5 klo 13–15
Kuukauden pappi:
Helmikuu Pyry Winter:
13.2. klo 11–12
Maaliskuu Teppo Lummikko
Huhtikuu Antti pajunen
Toukokuu Hanna Vuorio
PYHIINVAELTAJAN
LAULUJA
tiistaina 26.3. klo 18 kirkossa
Jukka Salminen
.......................
Chorus Juniorumin
KAHVIKONSERTTI
.......................
Wieniläissäveliä
KAMARIMUSIIKKI­
KONSERTTI
sunnuntaina 21.4. klo 18 kirkossa
Alexander Vinnitski taiteilija­
ystävineen konsertoi TYKS:n
os. 416 pienten potilaiden hyväksi.
Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.
Kaiken kansan
ULKOILULENKKI
Parittomien viikkojen
torstaisin klo 12
Lenkille lähdetään Tasalan Kamarin
ovelta ja lenkki päättyy Kamarille.
ILTA RAAMATUN ÄÄRELLÄ
Keskusteluillat uskonkysymyksiä
pohtiville torstaisin klo 18–20
seurakuntatalossa
14.2. Laulakaa Herralle, ylistäkää
Hänen nimeään!
28.2. Yksi on Herra, yksi usko,
yksi kaste!
14.3. Raamattu – aarteita ja löytöjä
11.4. Raha kristityn elämässä
25.4. Kuuliaisuus
2.5. Kuunteleva rukous – käytännön
harjoitusta
- nyt lähtevät naiset lataamaan
akkuja.
ke 20.3. klo 17-21 Viherlahden
leirikeskukseen
Keskustelua, kädentaitoja,
hiljentymistä ja herkuttelua.
Mukavaa illanviettoa rennolla
fiiliksellä.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset
(1.3. alkaen): Johanna Salonen
044-7160 370
.......................
PERUSTA SANASSA -leiri
la-su 20.–21.4.
Viherlahden leirikeskuksessa
Leirillä keskitytään Raamattuun,
yhdessäoloon ja rukoukseen.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
Pyry Winter puh. 044 7160 373
.......................
Kehitysvammaisten
perheiden ja läheisten
KEVÄTRETKI
lauantaina 4.5.
Viherlahden leirikeskukseen
Lähtö yhteiskyydein seurakuntatalon parkkipaikalta klo 10.
Paluu Raisioon noin klo 15.
Hinta 8 €, sisältäen lounaan ja
päiväkahvin.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset
viimeistään 25.4.: Päivi Leino,
puh. 044-7160 365.
.......................
Omaishoitajien
LOUNASHETKI
ke 20.3. klo 11–14
seurakuntatalossa
Ilmoittautumiset
viimeistään 13.3.
Tarja Astermo, puh. 044-7979 884
tai Mariitta Pentti,
puh. 044-7160 352
.......................
SENIORILEIRIT
Viherlahden leirikeskuksessa
20.-23.5. ja 27.-30.5. Jälkimmäinen
leiri on tarkoitettu erityisesti
veteraanimiehille ja heidän puolisoilleen.
Leirimaksu: 90 €. Veteraanit ja
lotat ilmaiseksi.
Hakemuksia saa Tasalan Kamarista, seurakuntatoimistosta ja
diakoniatoimistosta.
Hakuaika 1.3.–30.4.
ELÄMÄ
PELISSÄ
-seurakunta­
illat
parittomien
viikkojen
lauantaisin
klo 17–19
Kokinvuoren
seurakunta­kodissa
Illoissa pohditaan elämää ja uskoa
sekä lauletaan, rukoillaan ja nautitaan iltateetä yhdessä.
Lisätietoa tapaamisajankohdista
www.raisionseurakunta.fi.
Iltoja parisuhteen parhaaksi
PARISUHTEEN PALIKAT
-luennot keskiviikkoisin klo 18-20
seurakuntatalon kahviossa
6.3. Teot
10.4. Riidat
Mukaan voi tulla yksi tai yhdessä.
Ohjelmassa alustus, keskustelua ja
iltatee.
Isäntänä pastori Markku Ahlstrand
SOPPAA KAVERILLE
lauantaina
23.2., 16.3.,
27.4., 25.5.
klo 13–14.30
Tasalan
Kamarissa
Seurakunnan
tarjoama keittolounas työttömille
ja vähävaraisille raisiolaisille.
Lisätietoja kevätkauden 2013
tapahtumista löytyy
seurakunnan internet-sivuilta
www.raisionseurakunta.fi
sekä Rannikkoseudussa
joka kuukauden ensimmäisenä
perjantaina ilmestyvästä seura­
kunnan isosta ilmoituksesta.
Tule ja katso
1 / 2013
10
Lapsille ja perheille
PERHEKERHOT
Tytöille ja pojille
LASTENKIRKOT
LEIRIT
Ystävänpäivän puuhamessu
to 14.2. klo 18 seurakuntatalossa
Lasten kesäleiri
Viherlahden
leirikeskuksessa 3.–5.6.
Leiri on tarkoitettu alakoululaisille.
Leirille otetaan 30 lasta
ilmoittautumisjärjestyksessä.
Leirimaksu: 50 € (sisältää
täyshoidon, kuljetuksen ja vakuutuksen)
Ilmoittautuminen:
2.4. alkaen netti­
sivuillamme www.
raisionseurakunta.fi
Tiedustelut: Mia Flemming
p. 044 7160 357
Koko perheen puuhamessu
su 10.3. seurakuntatalossa
Pääsiäisen perhemessu
ma 1.4. klo 10 kirkossa
.......................
JUHLAT JA TAPAHTUMAT
Kullannuput: Vanhemmuuttaan aloittelevien perheiden ryhmä
Tikanmaan seurakuntakodissa,
ma klo 13–14.30
Vetäjinä lastenohjaajat: Sari Jokinen ja
Anna Kytölä
Pappilan päiväkerhossa, ti klo 13–14.30
Vetäjinä lastenohjaajat: Johanna Niemi ja
Maj-Britt Lahdenperä
Perhekerhoryhmät kaikenikäisille
Kokinvuoressa, Tikanmaalla ja
Pappilassa
ke klo 10.30–12
Vaisaaressa
ke klo 10–11.30
.......................
Retki Puuhamaahan 7.8.
Vietä hauska päivä Puuhamaassa.
Retkelle otetaan 45 henk. ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ilmoittautuminen:
2.4. alkaen nettisivujen kautta
Perheleiri I
Viherlahden leirikeskuksessa
23.–25.8.
Vietä elokuinen viikonloppu nauttien
luonnosta, leikeistä ja peleistä yhdessä
toisten perheiden kanssa.
Leirimaksut: 18-vuotiaat ja sitä
vanhemmat 45 €, 7–17-vuotiaat 40 €
ja alle 7 -vuotiaat lapset ilmaiseksi.
Ilmoittautuminen: 6.5.–20.6. Ilmoittautua voi netissä tai palauttamalla ilmoittautumiskaavake.
Kaavakkeita saa seurakuntatoimistosta,
Tasalan Kamarista ja päiväkerhoista.
Kaavakkeiden palautus joihinkin
em. paikoista. Leirille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille päässeille lähetetään leirikirje ja lasku.
Koko perheen sirkusseikkailu
to 23.5. klo 18 Wanhan Pappilan pihassa.
Koko perheen
toiminnallinen
pihaseikkailu.
Ohjelmassa
mm. rastirata,
laulua ja
leikkiä,
hiljentymistä
sekä mehu ja
piparitarjoilu.
.......................
PERHEKAHVILA
tiistaisin klo 9.30-11.30 seurakuntatalossa
Pappilan päiväkerhon tiloissa.
Tarjolla kahvia, kavereita ja kuulumisten
vaihtoa!
Kahvilan emäntänä Johanna Niemi
.......................
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
RETKET
Retki Korkeasaareen 12.6.
Vietä iloinen päivä Korkeasaaressa.
Retkelle otetaan 45 henk. ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ilmoittautuminen: 2.4. alkaen netti­
sivujen kautta
Retkimaksut: Aikuiset 26 €, 6-17v. 18 €
ja alle 6 v. 10 €. Ilmoittautuneille lähetetään retkikirje ja lasku. Retkimaksu sisältää matkat ja sisäänpääsylipun,
ei ruokailuja.
Lisätietoja: Eeva Lahti p. 044 7160 341
”Akkojen lataus”
- nyt lähtevät naiset
lataamaan akkuja.
ke 20.3. klo 17–21 Viherlahden
leirikeskuksessa Merimaskussa.
Jutustelua, yhteistä mukavaa tekemistä,
hiljentymistä sekä iltapalaa (5 €).
Lataukseen mennään kimppakyydein.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset 1.3. alkaen:
Johanna Salonen p.044-7160 370
ILTAPERHEKERHO
28.2., 14.3., 11.4., 25.4.
ja 23.5. klo 18-19.30
seurakuntatalossa
Pappilan päiväkerhon tiloissa.
Ohjelmassa: laulua,
leikkiä, askartelua,
jutustelua, kahvihetki ja hiljentymistä.
■
.......................
Perheiden lauantait
16.3. ja 27.4. klo 10–13
Pappilan päiväkerhon tiloissa
(Kirkkoherrankuja 2)
Monenlaista mukavaa tekemistä koko
perheelle!
Ohjelmassa on mm. askartelua,
musiikkia, leikkiä, laulua, hiljentymistä ja
kahvi- mehuhetki.
Muruset:
musiikkipainotteinen 0-3v. ryhmä
Pappilan päiväkerhossa to klo 13.30-15
Vetäjinä lastenohjaajat Sari Jokinen ja
Anna Kytölä
■
Uutta!
K-12 leiri syyskuussa!
Lisätietoja seuraavassa lehdessä
ja www.raisionseurakunta.fi/
tytöille ja pojille
.......................
Piltit: Taaperoikäisten oma ryhmä
Tikanmaan seurakuntakodissa
ti klo 13–14.30.
Vetäjinä lastenohjaajat: Sari Jokinen ja
Anna Kytölä
Pappilan päiväkerhossa, ti klo 13–14.30
Vetäjinä lastenohjaajat: Johanna Niemi ja
Maj-Britt Lahdenperä
■
(7-14-vuotiaat)
Retkimaksut: yli 3-vuotiaat 21,50 ja
alle 3 v. 10 €. Ilmoittautuneille lähetetään
retkikirje ja lasku. Retkimaksu sisältää
matkat ja sisäänpääsylipun,
ei ruokailuja.
Lisätietoja: Eeva Lahti
p. 044 7160341
.......................
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Mukana arjessa ja juhlassa
■ Raision seurakunnan lapsityö ja työntekijät
tahtovat olla mukana lasten ja perheiden arjessa
ja juhlassa. Seurakunta tahtoo tarjota monipuolista ja tavoitteellista toimintaa koko perheelle.
Toimintaa on tarjolla jo aivan pienten vauvojen perheille. Tikanmaan seurakuntakodissa toimii Kullannuput-ryhmä yhteistyössä neuvolan kanssa. Syksyllä 2012 perustettiin uusi
Kullannuput ryhmä Pappilaan eli seurakuntatalolle.
Kullannuput-ryhmiin kutsutaan ensimmäistä kertaa äideiksi tulleita naisia esikoistensa kanssa. Myös isät ovat tervetulleita mukaan. Kerhossa käsitellään erilaisia vauvaperheen arkeen ja juhlaan liittyviä asioita, parisuhdetta, naiseutta jne. Myös hiljentyminen on osa
kerhon ohjelmaa.
Taaperoikäisille on tarjolla Pilttikerho, jossa lapset ovat 0–3-vuotiaita. Piltti ryhmä toimii Tikanmaalla sekä tammikuun alusta lähtien myös seurakuntatalolla, Pappilan päiväkerhotiloissa. Ryhmässä pääsee tapaamaan muita
samassa elämäntilanteessa olevia, ja jakamaan
kokemuksia lapsiperheen iloista ja haasteista.
Perheitä varten seurakunta järjestää ns.
Perhekerhoja, jotka kokoontuvat jokaisessa
seurakuntakodissa sekä seurakuntatalolla keskiviikko aamupäivisin. Perhekerhoissa pääsee
niille perheille, joiden vanhemmat ovat työssä
niin, ettei päivällä tarjottavaan toimintaan ole
mahdollisuutta osallistua. Mukaan saavat toki
tulla muutkin, joille ilta-aika on parempi perheen arjen pyörittämisen kannalta.
Tavoitteena tavoittaa
Seurakunnan lapsityön tavoitteena on tavoittaa
kaikki alle kouluikäiset raisiolaiset lapset.
Seurakunnan lastenohjaajat ovat jo vuosia käyneet pitämässä Pikkukirkko-hetkiä raisiolaisissa päiväkodeissa. Pikkukirkossa kuullaan, nähdään ja koetaan Raamatun kertomuksia, lauletaan ja rukoillaan. Päivähoidon lapset
kutsutaan myös joulukirkkoon ja pääsiäisvaelluksille sekä eskarilaiset aistienkirkkoon.
Perhepäivähoitajille on tarjottu omaa kerhotoimintaa jo muutaman toimintakauden ajan.
Toiminta on täydentynyt tänä keväänä myös Tikanmaalla pidettävällä kerholla. Kerhoihin, jotka kokoontuvat jokaisella seurakuntakodilla
sekä seurakuntatalossa, ovat tervetulleita niin
kunnalliset kuin yksityisetkin perhepäivähoitajat. Kerhossa hiljennytään, lauletaan, leikitään,
askarrellaan ja tavataan muita lapsia ja hoitajia.
tapaamaan muita lapsiperheitä laulun, leikin,
askartelun ja hiljentymisen merkeissä.
Iltaperhekerho on suunnattu erityisesti
Johanna Salonen
Lapsityönohjaaja
Tule ja katso
1 / 2013
11
Kohtaamisia
Nu rten tapahtumat
VIIKKOTOIMINTA
KirkonMenot
Nuorten toteuttama ehtoollisjumalanpalvelus
Raision kirkossa.
Mukana koko
nuorisotiimi. Teejatkot Nurkassa.
Menot Raision
kirkossa klo 18 seuraavasti:
ke 6.2.
ke 6.3.
ke 3.4.
ke 15.5. SiunausMenot, jossa ensimmäisen vuoden isoset siunataan. Vanhemmat tervetulleita mukaan.
KERHOT
Sählykerho
maanantaisin klo 16–17
lukion salissa
Sählykerho on tarkoitettu
yli 15-vuotiaille tytöille
ja pojille.
Lisätietoa tarvittaessa
Mialta 044 7160 357.
Yhteystiedot
■
■ Nyttemmin olemme oppineet että Ville tykkää puhua paljon amerikkalaisesta jalkapallosta, jota hän harrastaa Raisiossa. Lisäksi Ville pitää myös kohtuullisen pituisia hartauksia, mutta tuo ajatuksensa hyvin esille kuuntelijoillensa.
■ Meitä kiinnosti tietää jotain Villestä, joten kyselimme häneltä muutamia kysymyksiä liittyen hänen mielipiteisiinsä ja hänen kokemuksiinsa. Ensimmäisenä kysyimme millainen ennakkokäsitys hänellä oli
Raision seurakunnasta. Vastaukseksi saimme, että Raision seurakunta tuntui isolta verrattuna edellisiin pienempiin seurakuntiin Varsinais-Suomen alueella. Nopeasti hänellekin selvisi, että Raision seurakunnassa on iloinen ja tiivis ilmapiiri. Aluksi hän myöntää olleensa
hukassa, mutta ihmiset olivat mukavia ja neuvoivat parhaansa mukaan asiassa kuin asiassa.
.......................
Hengarit
Nurkassa
joka torstai
klo 17–20.
Nuorten
avoimien ovien
ilta, jonne
voi tulla
pelailemaan ja
oleskelemaan.
■
■ Raision seurakuntaan saapui uusi nuorisotyönohjaaja Ville Väänänen, joka esittäytyi meille ensimmäisen kerran joulujuhlassa. Ensikäsitykseksi jäi yllättävänkin rento esittely itsestään, etenkin kun ihmiset olivat ennalta tuntemattomia. Näin lyhyen tutustumisen jälkeen
hän vaikutti hyvin avoimelta ja positiiviselta ihmiseltä, mikä sopii mainiosti nuorisotyönohjaajan ammattiin.
.......................
Nuortenillat
Nuortenillat keskiviikkoisin
Nurkassa klo 18.
Luvassa jos jonkinnäköistä nuorille
suunnattua ohjelmaa ja yhdessäoloa.
■
Uusi työntekijä
mukaan yhteyteen
Bänditoiminta
torstaisin 18-20.30
srk-talon alasalissa
Bänditoimintaan
tarvitaan kaikentasoisia ja minkä
tahansa soittimen
soittajia. Bändi
säestää esimerkiksi KirkonMenoissa.
Lisätietoja Stefanilta 044 7160 369.
NUORTEN RETRIITTI
8.-10.3. Viherlahdessa
Mukaan mahtuu 11 nuorta. Ilmoittautuminen alkaa netissä 6.2. klo 20:30.
Hinta 40 euroa.
Lisätietoja Ritvalta
044 7160 339 tai Kimmolta 044 7160 330.
Mia Flemming
nuorisotyönohjaaja
044-7160 357
Eeva Lahti
nuorisotyönohjaaja
044-7160 341
Kimmo Keskinen
nuorisotyönohjaaja
044-7160 330
■ Nuortenillassa mietimme seurakuntayhteyttä. Ville kertoi meille kirkon nettisivuilta löytyvästä sanakirjasta, josta ei löytynyt sanaselitystä sanalle seurakuntayhteys. Hän kuitenkin sai meidät kaikki ymmärtämään mitä sana tarkoittaa.
■ Seurakuntayhteys on todella tärkeä asia, ja ilman elävää seurakuntayhteyttä elävää ja hyvää suhdetta Jumalaan on hyvin vaikea ylläpitää. Seurakuntayhteys on yksinkertaisesti kaikkea uskovien yhteistoimintaa, jossa Jumala on mukana.
Ritva Rautiainen
044-7160 339
rippikoulu- ja nuorisopastori
Ville Väänänen
044-7160 351
vs. nuorisotyönohjaaja
■ Isostoiminta ja Nurkassa hengailu ovat nuorten tapoja ylläpitää seurakuntayhteyttä, eikä siellä tarvitse olla yksin.
sähköpostiosoitteet:
[email protected]
www.raisionseurakunta.fi
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Petri Vainio & Valtteri Hautamäki
Ensimmäisen vuoden isoskoulutettavia
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Ville esittäytyy
■ Hei vaan kaikille. Nimeni on Ville Väänänen ja aloitin nuorisotyönohjaajan sijaisena vuodenvaihteessa. Kohta olenkin ollut täällä Raisiossa jo yli kuukauden ja olen
alkanut päästä jyvälle tämän seurakunnan kujeista sekä
tavannut suuren määrän uusia tuttavuuksia. Vielä löytyy
kuitenkin useita joita en ole vielä tavannut, niinpä kerron jotakin itsestäni.
■ Olen 24-vuotias teologian kandidaatti Åbo Akademista. Lähtöisin olen Halikosta, nykyisen Salon alueelta, joten Raisio on minulle paikkakuntana vielä aika vieras. Viimeiset neljä vuotta olen asunut opiskeluiden vuoksi Turussa, ja samalla on tullut tehtyä kesäteologin hommia useammassa eri seurakunnassa.
■ Tämä vuosi on minulle eräänlainen välivuosi opiskeluista, mutta tarkoitus olisi jatkaa vielä maisteriksi. Juuri
nyt panostan kuitenkin täysillä työhöni nuorisotyönohjaajana. Minun tehtäviini nuorisotyössä kuuluvat muun muassa viikkotoiminta, ensimmäisen vuoden isoskoulutus ja
nuorisotyön tiedotus. Oleskelen siis paljon Nurkassa, jossa
minuun voi törmätä nuortenilloissa ja Hengareissa. Tuon
varmasti oman leimani kyseisiin iltoihin.
■ Jos minun tarvitsisi valita yksi sana joka kuvastaa minua, valitsisin sanan jenkkifutis. Amerikkalainen jalkapallo eli tuttavallisemmin jefu on minulle hyvin tärkeä
harrastus, minkä huomaa varmasti kun oleskelee kanssa-
ni. Aloitin lajin harrastamisen aikoinaan yliopistoni joukkueessa ja edustan edelleen Åbo Akademi 09ersia korkeakoulujen SM-sarjassa. Lisäksi – jottei pelaaminen vaan jäisi kevääseen – pelaan myös kesäkaudella II-divisioonassa
paikallisessa Raisio Oakmenissa.
■ Jenkkifutarin ulkokuoresta huolimatta, olen kuitenkin
rauhallinen ja kenties jopa syvällinen ajattelija, mikä saattaa unohtua herkästi, sillä samaan aikaan pidän ihmisten kohtaamisesta ja heidän kanssaan keskustelemisesta.
■ Lähestyn usein asioita huumorin kautta. Mielikuvat hiljaisesta ja harkitsevasta miehestä karisevat etenkin kun
saan pistää parastani nuorten kanssa. Puolustuksekseni
totean vain sen, etten näytä olevan ainoa tällainen olento
täällä seurakuntatalon alakerrassa. Kaikelle on kuitenkin
aikansa, ja tarvittaessa pistän jarrut pohjaan ja hiljennyn
aloittamaan hartautta tai kuuntelemaan toista ihmistä.
■ Tulevalta vuodelta odotan hauskoja hetkiä ja hyviä kokemuksia sekä ihan rehtiä työntekoa. Alkanut tammikuu
on ollut hauska ja opettava. Pyrin tietenkin parhaani mukaan kehittämään nuorten toimintaa entisestään, jotta jo
toimivasta konseptista tulisi vieläkin parempi. Seurakunnan nuorisotyön tiimi sekä raisiolainen nuoriso ovat aivan
mahtavia, ja tästä vuodesta tulee aivan varmasti loistava.
Ville Väänänen
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Tule ja katso
12
1 / 2013
Kirkkoherra Pertti Ruotsalon mielestä
yhdistymisien syynä on seurakuntien
taloudellinen tilanne. ”Varsinkin pienimmät
seurakunnat ovat tiukoilla taloudellisesti,
mutta myös toiminnan näkökulmasta.
Esimerkiksi alle 2 000 hengen seurakunnilla
on vaikeuksia selvitä käyttötaloudesta”,
toteaa Ruotsalo.
Raision seurakunta voi lähivuosina olla
osa yhtymää
R
aision seurakunta
saattaa kaikkien muiden Suomen seurakuntien tapaan vielä
tällä vuosikymmenellä liittyä osaksi seurakuntayhtymää, jos kirkkohallituksen laatima
Uusi seurakuntayhtymä 2015 -malli
toteutuu. Kirkolliskokous hyväksyi ja
lähetti mallin jatkokäsittelyyn marraskuussa.
Keiden kanssa hynttyyt lyödään
yhteen, riippuu tulevista kuntaliitoksista. Lähtökohtana on, että yhden kunnan rajojen sisällä toimivat
seurakunnat kuuluisivat niin ikään
yhteen seurakuntayhtymään. Raision
vaihtoehdot ovat vielä auki.
– Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on jo nyt niin iso, ettei liene järkeä laajentaa sitä, elleivät kuntarakennemuutokset pakota siihen.
Naantalissakin on jo yhtymä. Sen sijaan Ruskon, Nousiaisten, Mynämäen, Maskun ja Raision seurakuntayhtymää pitäisin järkevän tuntuisena,
pohtii Raision seurakunnan kirkkoherra Pertti Ruotsalo.
Vaikka hankkeella näyttää nyt
olevan tuulta purjeissaan, rakennemuutoksen läpi viemiseen menee hänen arvionsa mukaan vielä vuosia.
– Vaikka mallin nimi on ”Seurakuntayhtymä 2015”, pidän ilmeisenä,
että – jos se toteutuu – vuosi on vaikkapa 2017.
Pienten parhaaksi
Mallin tärkeimpiä lähtökohtia ovat
väestön ikääntyminen, muuttoliike
ja kirkon jäsenkato. Paljolti on kyse
siitä, kuinka seurakuntien rahat saadaan riittämään.
– Varsinkin pienimmät seurakunnat ovat tiukoilla taloudellisesti,
mutta myös toiminnan näkökulmasta. Esimerkiksi alle 2 000 hengen
seurakunnilla on vaikeuksia selvitä
käyttötaloudesta. Myös sijaisjärjestelyt aiheuttavat ongelmia, tulkitsee
Ruotsalo.
Ruotsalo painottaa, ettei rakennemuutos ole Raision seurakunnalle
muista syistä mitenkään ajankohtainen. Seurakunnalla on laskusuhdanteesta huolimatta vakaa talous, erinomainen työntekijätilanne ja sopivasti toimitiloja.
– Rakenteita ja työn tekemistä
ajatellen juuri meidän tilanteemme
on tällaisenaan erinomainen. Olemme varsin omavaraisia.
Kulut tasan
Pertti Ruotsalo oli mukana synnyttämässä Salon uutta seurakuntayhtymää vuoden 2009 alussa. Salosta
saatujen kokemusten pohjalta hän toteaa, että seurakuntalaisen perspektiivistä ainoa varsinainen muutos tapahtuu kirkollisveroprosentissa, kun
kuluja tasataan seurakuntien kesken.
– Muuten seurakuntalaisten mielestä rakennemuutoksella ei ole ollut suurtakaan vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Lapset edelleen kastettu, naimisiin on päästy ja hautajaisiakin järjestetty, rauhoittelee Ruotsalo.
Uutta veroprosenttia ja muutoksen suuntaa Ruotsalo ei lähde edes
arvailemaan, koska se riippuu kokonaan yhtymän kokoonpanosta.
Lisää joustoa
Työntekijöiden arkeen ja tulevaisuuteen rakennemuutos vaikuttaisi selvästi seurakuntalaisia enemmän. Liitoksissa seurakuntien talous, hallinto sekä kiinteistö- ja hautaustoimi yhdistettäisiin, samoin viestintä ja
henkilöstöhallinto.
Myönteistä mallissa on työntekijän ja työnantajan kannalta se, että
seurakuntayhtymä antaisi pientä seurakuntaa paremmat mahdollisuudet
laadukkaaseen henkilöstöpolitiikkaan ja mielekkäiden tehtävänkuvien
rakentamiseen. Lisäksi suuremmassa yksikössä olisi enemmän jouston
varaa esimerkiksi sijaisuuksien hoitamista ajatellen.
– Tämä ei tarkoita tietenkään sitä että työpaikka vaihtuisi mielivaltaisesti, vaan kyse on seurakuntatyön
kannalta järkevästä voimavarojen tasaamisesta. Asian kaikkia puolia kyllä tarkastellaan pitkään ja hartaasti
juuri työn tekemisen kannalta, Ruotsalo lupaa.
Seurakuntayhtymä 2015
– mallin pääkohdat:
Irtisanomisia maltilla
Jos uusi malli antaa, se myös ottaa.
– Työntekijöiden määrä tulisi meilläkin varmasti pienenemään,
ikävä kyllä. Mutta jos talouden kehitys maassamme jatkaa heikkenemistään, väkeä on vähennettävä seurakuntarakenneratkaisuista riippumatta, arvioi Ruotsalo.
– Lähtökohtana on, että irtisanottavien määrä olisi mahdollisimman
pieni ja heistäkin mahdollisimman
moni voisi siirtyä suoraan eläkkeelle.
Irtisanomisten lähtökohtana on
toiminnan luonteesta nouseva periaate: ydintoimintojen kannalta keskeiset henkilöt lähtevät viimeisinä.
Lisäksi seurakunnan työntekijöiden
joukossa on pappeja ja kanttoreita,
joita ei voida nykylainsäädännön valossa irtisanoa taloudellisista ja tuotannollisista syistä, koska heillä on
valtakirja virkaansa.
Suhteellisen selkeistä lähtökohdista huolimatta ratkaisut eivät ole
helppoja.
– Irtisanomiset vaatisivat huolellisen pohdinnan siitä, mitä tehdään ja
mikä viime kädessä on tärkeää.
Seurakuntayhtymä 2015 -mallin
käsittelyä jatketaan toukokuun kirkolliskokouksessa.
Uusi seurakuntayhtymä 2015
-mallin mukaan jokainen seurakunta liittyy johonkin seurakuntayhtymään, nykyiseen
tai perustettavaan kuntauudistuksen toteutumisen aikataulussa.
• Seurakuntayhtymien rajat
myötäilisivät käynnissä olevan kuntauudistuksen mukaisia kuntarajoja.
• Yhtymä ottaisi vastuulleen seurakuntien hallinnon, talouden, kiinteistö- ja
hautaustoimen sekä viestinnän. Yhtymästä tulisi kaikkien työntekijöiden työnantaja
seurakuntien sijaan.
• Päällekkäisten toimintojen
karsimisesta seuraisi myös
työntekijöiden irtisanomisia.
• Seurakuntalaisiin muutosten vaikutus olisi todennäköisesti vähäinen. Kirkollisveroprosentti muuttuisi.
• Enemmistö edustajia hyväksyi esityksen marraskuun 2012
kirkolliskokouksessa. Esitys
lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustevaliokunta
ja tulevaisuusvaliokunta antavat lausuntonsa. Valiokuntien mietintöä käsitellään alustavan aikataulun mukaisesti
seuraavassa, toukokuun 2013
kirkolliskokouksessa.
• Esityksen taustalla ovat yhteiskunnan muutosten aiheuttamat muutokset seurakuntien taloudessa
Tiina Piha
• Kirkkohallituksen esittämän