Uskontodialogi
Tule ja katso Raision seurakuntalehti 1/2013 Helmikuu ■ 23. vsk Uskontodialogi on tärkeää yhteiskunnan kehitykselle, s. 4 Hänessä me elämme, liikumme ja olemme…, s. 3 Yhteisvastuukeräyksellä yksinäisyyttä vastaan, s. 6 Tehoa toimintaan uusilla seurakuntamalleilla?, s. 12 Tule ja katso Pääkirjoitus ■ Suomalainen ja samalla myös raisiolainen uskontokartta muuttuu nopeasti. Islam kasvaa nopeasti, kun taas luterilaisen kirkon jäsenmäärä on noin 10 vuodessa laskenut lähes 12 prosenttia. Sen lisäksi yhä useammalla Suomessa elävällä on perinteisestä kristinuskosta poikkeava jumalakäsitys. Maassamme elää uskonnottomia, maailman vanhojen uskontojen ja uuden henkisyyden edustajia. ■ Yhteiselo vaatii joustavuutta ja suvaitsevuutta kaikilta tahoilta, sillä epäonnistuminen uskontojen ja kulttuurien rauhanomaisessa rinnakkaiselossa voi olla hyvin tuhoisaa. Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan keskustelun puute voi johtaa mustavalkoisen vastakkainasettelun ja viholliskuvien maailmaan, josta yhtenä esimerkkinä ovat Eurooppaakin raadelleet uskonsodat, rasismi ja fundamentalististen liikkeitten vahvistuminen. ■ Miten erilaisia maailmankuvia edustavien uskontojen kannattajat sitten voisivat elää rauhassa keskenään? Kullakin uskonnolla kun on oma totuutensa. Onko mahdollista ajatella, että ne kaikki puhuvat samasta asiasta, mutta kukin omalla tavallaan? Onko mahdollista, että eri uskontoihin ja kulttuuripiireihin kuuluvat ihmiset voisivat elää yhdessä rauhanomaisesti, toisiaan kunnioittaen? ■ Arki on ihmisyytemme ja hengellisyytemme uskottavuuden lahjomaton mittari. Arjessa ihmisten kanssa rauhassa eläminen on ehkä kaikkein tärkein uskontodialogin muoto. Se miten kohtaamme toisinuskovia päivittäin työssä, kadulla, bussissa ja kaupassa vaikuttavat yhteiseen hyvinvointiimme. Eri uskontojen ja kulttuurien välinen kohtaaminen vaatii avoimuutta, kärsivällisyyttä ja kunnioitusta. Tärkeintä sovinnollisessa yhteiselossa onkin edistää suvaitsevaisuusaatetta, rauhansanomaa ja uskonnonvapautta ruohonjuuritasolla. Se taas vaatii tutustumista puolin ja toisin, omien asenteiden tarkastelua sekä avointa keskustelua. ■ Dialogissa tarvitaan paljon uskoa ja luottamusta, joiden varassa erilaisuus ja oma muuttuminen eivät näy uhkana eivätkä edellytä puolustautumista. Jotta voi käydä keskustelua, on tunnettava se, mihin itse uskoo sekä se, mihin omat asenteet ja käsitykset perustuvat. Ilman oman perustan tuntemusta ei ole mahdollista kohdata tasaveroisena eri uskontojen ja kulttuurien edustajia. Vain omana itsenään voi oppia tuntemaan toisen. Kirkon jäsenille, kristinusko tarjoaa identiteetin, jonka varassa voi kohdata toisen. ■ Tässä lehdessä kansanedustaja Ilkka Kantola pohtii uskontojen välistä vuoropuhelua poliittiselta kannalta. Hänen mielestään yksi tärkeimpiä saavutuksia eri uskontojen välisessä yhteiselossa on uusi, vuonna… valmistunut Uskonvapauslaki, joka takaa kaikille oikeuden harjoittaa omaa uskontoa. Hiukan toisen näkökulman uskontojen väliseen yhteiseloon tuo raisiolainen maahanmuuttaja…, jonka mielestä… ■ Kaikkien kannalta olisikin parasta keskustella avoimesti, elää sovussa sekä itseään ja toisia kunnioittaen, kuten Paavalikin aikoinaan opetti: ”Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa”? 1 / 2013 Ajankohtaista Tasalan Kamari juhli 20-vuotista taivaltaan ■ Raision seurakunnan kahvila- ja kohtaamispaikka Tasalan Kamari täytti 20 vuotta 29.1.2013. Kamarin 20 -vuotista taivalta juhlittiin Tasalan Kamarissa torstaina 31.1 Vuonna 1993 perustettu Tasalan Kamari on kaikille avoin, Raision seurakunnan vapaaehtoisten hoitama kahvila ja kohtaamispaikka Raision keskustassa. Se on levähdys- ja pysähdyspaikka kiireiselle, yksinäiselle tai huolten taakoittamalle. Kamarissa voi istahtaa hetkeksi mukavalle sohvalle ja nauttia kodikkaasta ja viihtyisästä ilmapiiristä. Kahvilan yhteydessä toimii mm. lähetyssoppi, josta voi ostaa sinne lahjoitettuja käsitöitä seurakunnan lähetystyön hyväksi. Lisäksi Kamarissa toimii ns. Auttamiskeskus, joka Tiedottaja Kamarin kööri -laulukuoro esiintyi lähes täydelle salille vapaaehtoistyöntekijöitä. välittää apua asioiden hoitoon, ystävän tarpeeseen tai ulkoiluun. Tasalan Kamarissa toimii noin 100 vapaaehtoista erilaisissa tehtä- vissä. Kävijöitä kahvilassa on päivittäin 70-80. Iltaisin Kamarissa toimii seurakunnan eri piirejä. Lankanumerot poistuivat käytöstä ■ Raision seurakunnan lankapuhelimet ja 02-alkuiset nu- merot on poistettu käytöstä. Seurakunnan keskuksen numero (02) 4360 300 on edelleen käytössä. Työntekijät tavoittaa matkapuhelinnumeroista, jotka säilyvät ennallaan. Diakoniatyön päivystyksen numero on muuttunut. Uusi numero on 044-7160 325. Diakoniatyön puhelinpäivystys on avoinna maanantaisin klo 15-16. Seurakunnan puhelinnumerot löytyvät osoitteesta: www.raisionseurakunta.fi/yhteystiedot/ henkilokunta. Toivelaulut soivat Raisiossa ■ Sunnuntaina 24. helmikuuta kuullaan, mitkä hengelliset laulut ovat lähinnä raisiolaisten sydäntä. Hengellisiä toivelauluja tahdittavat Raision harmonikkakerho ja Raision seurakunnan kanttori Sini Nieminen. Seurakunnan kahvila- ja kohtaamispaikkaan Tasalan Kamariin sai tammikuun aikana jättää laulutoiveita. Toiveiden joukossa on paljon nykyisen virsikirjan virsiä. Konsertissa kuullaan myös uudempaa hengellistä musiikkia. Aiempina vuosina toivotuimpia lauluja ovat olleet mm. Jaakko Löytyn säveltämä Kahden maan kansalainen ja Jukka Salmisen Saviruukku. Pääosa ohjelmasta on yhteislauluja, vaikka myös sooloesityksiä kuullaan. Viiden euron käsiohjelmien myynnillä ja arpajaisilla kerätään tuloja Yhteisvastuukeräykselle, joka auttaa tänä vuonna syrjäytyneitä, yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodzhassa. Hengellisten toivelaulujen konsertti sunnuntaina 24.2. klo 15 Raision seurakuntatalossa Ennätystuotto lähetysmyyjäisistä ■ Lähetyksen adventtimyyjäiset täyttivät joulukuussa 100 vuotta Raisiossa. Juhlamyyjäisten tuotto oli 2 232 euroa, joka menee lyhentämättömänä seurakuntamme lähetystyön kohteisiin Angolassa, Thaimaassa, Hongkongissa, Etiopiassa ja Kiinassa. Juhlamyyjäiset koostuivat useiden tahojen yhteistyöstä. Paikalla olivat seurakunnan lennokkikerholaiset, jotka muokkaavat seurakuntasalin myyjäisiin sopivaan malliin. Tilansa löytävät myös lasten ja nuorten tekemät myyntiartikkelit. Perheiden lauantai -tapahtuman väki huolehti ihanan tuoksuisesta piparipajasta. Herrojen keittiön mainio lohisoppa, jouluiset leipomukset ja käsityöt ovat myyjäisten perinnettä. Erityisesti perinnettä jatkavat käsintehdyt villasukat, joiden myynnillä lähetysvaroja on aina kerätty ja tullaan vastakin keräämään. Suuri kiitos kuuluu vastuun kantajille, jotka erilaisin kädentaidoin valmistivat myyntituotteita. Yhtä suuri kiitos kuuluu heille, jotka näitä tuotteita kävivät ostamassa. Tiesitkö? Laskiaissunnuntaita vietetään tänä vuonna 14.2. ja laskiais Riikka Leskinen Sirpa-Liisa Tuominen Keskustelemalla kunnioitusta? 2 tiistaita 16.2. Sana laskiainen ei viittaa laskiaisen mäenlaskuun vaan siihen, että silloin laskeudutaan paastoon. Laskiaissunnuntai on aina seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, joten sen ajankohta vaihtelee pääsiäisen mukaan. Sana pääsiäinen viittaa siihen, että silloin päästään paastosta. Laskiaisen viettoon kuuluvat meillä suomalaisilla laskiaispullat ja hernekeitto. Koska katolisena aikana paasto merkitsi lihasta ja muista herkuista luopumista, laskiaisena syötiin mahat täyteen. Mitä rasvaisempi ruoka, sen parempi. Laskiaista on Suomessa vietetty myös riehakkaasti mäkeä laskien. Mäessä on huudettu: ”Pitkiä pellavia”. Mitä pidemmälle kelkka liu- kui, sen pidemmäksi pellavan uskottiin tulevana kesänä kasvavan. Laskiaissunnuntai osuu tänä vuonna ystävänpäivälle 14.2., joka on Voiton ja Valentinin nimipäivä. Laskiaisen iloon sopiikin hyvin ystävien muistaminen. Tule ja katso 3 1 / 2013 Hänessä me elämme, liikumme ja olemme… Virtaa ja yhteyksiä nuorten naisten toiminnasta ■ Raision seurakunnassa on tarjolla monipuolista ja kokonaisvaltaista toimintaa nuorille naisille. Toiminnan kohderyhmänä ovat nuoret ja elämän ruuhkavuosia elävät naiset, jotka eivät välttämättä muuten ole löytäneet omaa paikkaansa seurakunnassa. Tarjolla on kodeissa pidettäviä kut- suiltoja, pienryhmiä, gospellattariTM -tunteja sekä kerran vuodessa järjestettävä KokoNainen päivä sinulle -tapahtuma. Yhteistä kaikille tilaisuuksille on naisten välinen yhteys ja luottamuksen ilmapiiri. Nuorille naisille kohdennettua uutta toimintaa seurakunnassa voisi kuvailla joustavaksi verkostoksi. Elämän ruuhkavuosissa on vaikea sitoutua säännölliseen seurakuntatyöhön pitkäksi ajaksi, mutta yksittäisiin iltoihin tai lyhyempiin projekteihin on helpompi lähteä. Naistoimintaan voikin tulla mukaan voi silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Hannele Siltala Hyvänä esimerkkinä lyhyemmästä, naisten omista tarpeista syntynyt projekti on naisten kutsuiltojen antoisista alustuksista ja keskusteluista poikinut Toivon tarinoita -ryhmä, jota vetää Raision seurakunnan kappalainen Tiina Rautiainen. – Toivon tarinat on projektiryhmä. Viitenä peräkkäisenä torstai-iltana pienessä ryhmässä kirjoitetaan, työstetään ja jaetaan elämänkokemuksia. Suljettu ryhmä luo turvallisen ja vaitiolovelvollisen, hoitavan ilmapiirin elämän kipeiden kysymysten käsittelylle, Rautiainen kuvailee. KokoNainen päivä hyvinvointia Yksi naistoiminnan osa on kaikille naisille, ja miksei myös miehille avoin KokoNainen päivä sinulle -tapahtuma. Toista kertaa järjestettävä KokoNainen päivä sinulle -tapahtumassa on tarjolla gospellattariTM -tunteja, lihaskuntoharjoituksia se- Gospellattarit liikuttavat naisia maanantaisin Vaisaaren seurakuntakodissa. kä venyttelyä. Lounaan jälkeen on luvassa mielenkiintoisia alustuksia. Päivä huipentuu Jukka Leppilammen ”Rakkaus on tila” -konserttiin sekä ehtoollishetkeen. Tapahtuman aikana on mahdollisuus sielunhoitoon ja osan aikaa myös lastenhoito on järjestetty. Gospellattarit liikuttavat Gospellattari -tunnit täyttävät Vaisaaren seurakuntatalon maanantaiiltaisin. Tuntien tavoitteena on tukea ja vahvistaa naiseutta ja tervettä itsetuntoa, nauttia kokonaisvaltaisesta ja kuntoa kohottavasta tanssista sekä yhdistää Jumalan hyväksyvä rakkaus ja armollisuus virkistävään liikuntaan. GospellattariTM -tunnin aikana soi mukaansatempaava latinogospelmusiikki ja tunti alkaa ja päättyy lyhyeen rukoukseen. Miten mukaan? Nuorten naisten toiminnan yhdyshenkilöinä toimivat Tiina Rautiainen sekä Hannele Siltala. Olemalla heihin yhteydessä löytyy varmasti jokaiselle mukaan kaipaavalle nuorelle naiselle omannäköisensä paikka, joko tapahtumia järjestävässä naistyön tiimissä tai eri tilaisuuksien osallistujana. Maallikot mukaan! Vapaaehtoisia tarvitaan jumalanpalvelusten toimittamisessa Häämusiikkikonsertissa jotain uutta, jotain vanhaa ■ Raision seurakunnan järjestämässä Häämusiikkikonsertissa kuullaan tuttuja hääsävellyksiä, mutta luvassa on myös harvemmin kuultuja häämarsseja. Konsertin puheosuudessa tarjotaan vinkkejä sekä opastusta tuleviin häihin että avioelämään. Häämusiikkikonsertissa esiintyvät kanttorit Katarina Engström, Jukka Saarinen ja Sini Nieminen. Kirkollisesta vihkimisestä on kertomassa pastori Tiina Rautiainen. Häämarssin valinta voi muodostua vaikeaksi, sillä nopeasti laskettuna niitä on kymmeniä. Tuttujen häämarssien lisäksi kanttorit esittävät myös harvemmin kuultuja hääsävellyksiä vertailukohteiksi. Tilaisuudessa lauletaan myös yhdessä kirk- koon sopivia häälauluja sekä vihkivirsiä. Konsertin puheosuudessa pastori Tiina Rautiainen käy läpi vihkimisessä tärkeitä asioita kuten esimerkiksi mikä on sormusvala ja mitä tarkoitetaan pitkällä kaavalla. Oikeilla sanoilla voi nostaa tunnelmaa ja herkistää ajatukset omiin häihin. Jos häiden musiikista ei ole vielä mitään käsitystä eikä häämarssia ole vielä tuleviin häihin valittu tai jos haluaa muistella vuosien takaisten häiden tunnelmia, niin Raision seurakunnan järjestämä Häämusiikkikonsertti on tapahtuma, johon kannattaa saapua. Konserttiin on vapaa pääsy. Häämusiikkikonsertti lauantai na 23.3. klo 17 Raision kirkossa. ■ Raision seurakunnan työtapoja ja -muotoja kehitetään jatkuvasti. Yksi tämän hetken kehittämiskohteista on jumalanpalveluselämä. Tavoitteena on saada vapaaehtoisia mukaan tuottamaan ja toteuttamaan seurakunnan jumalanpalveluksia sekä opettaa lapsille kirkkokäyttäytymistä heitä kiinnostavilla tavoilla. Vapaaehtoisten apua tarvitaan muun muassa ehtoollisen jaossa sekä suntioiden avustajina. Jumalanpalveluksiin tarvitaankin lisää ns. kirkkoväärtejä sekä ehtoollisavustajia. Kirkkoväärtit toivottavat seurakuntalaiset tervetulleiksi jumalanpalveluksiin, keräävät kolehdin sekä avustavat suntioita. Tällä hetkellä seurakunnassa on kolme kirkkoväärtiä. Palveluvuoroja on rippikouluilla ja yhdistyksillä, jolloin palveluvuorossa olevat toimittavat kirkkoväärtin tehtäviä. Raision seurakunnassa on mahdollista, että pappien avustajana ehtoollisessa toimii koulutettu maallikko, joka jakaa viinin. Maallikkoavustajia tarvitaan konfirmaatioissa, KirkonMenoissa, laitoshartauksissa ja sunnuntain pääjumalanpalveluksissa. Ehtoollisavustajakoulutukseen kutsutaan seurakunnan toiminnassa aktiivisesti olevia seurakunnan jäseniä. Koulutuksia järjestetään noin kerran vuodessa. Koulutuksen käyneille kirkkoherra myöntää ”ehtoollisenjakoluvan”, joka on voimassa vain Raision seurakunnassa. Tällä hetkellä lupia on noin 30. Jumalanpalveluksia pyritään kehittämään myös ”lapsiystävällisemmiksi”. Suntioilla on jaettavana puuhapaketteja perheen pienimmille. Puuhapaketti opastaa lasten ehtoolliselle ja muuhun kirkkokäytökseen. Asehuoneessa on leikkimatto ja leluja. Virsikirjahyllystä löytyy myös kirjoja ja pelejä. Tarkoituksena on, että lapset oppivat mukavalla tavalla kirkkokäyttäytymistä ja aikuiset saavat rauhassa seurata jumalanpalvelusta. Lisätietoja kirkkoväärtitoiminnasta sekä ehtoollisavustajakoulutuksista: pastori Tiina Rautiainen, puh. 044 7160 323. Tule ja katso 4 1 / 2013 Kansanedustaja Ilkka Kantola: Uskontodialogi on tärkeää yhteiskunnan kehitykselle Kristinusko hyvä pohja Sotiakin vakavampi haaste uskontodialogille ovat Kantolan mielestä tällä hetkellä ympäristökysymykset. Viime kädessä ne kytkeytyvät myös sotaan ja rauhaan. – Jos ilmaston lämpeneminen karkaa käsistä, jollakin aikavälillä aseellisten konfliktien ja väkivallan uhka kasvaa, kun tulee pulaa viljelysmaista ja vedestä. Voi olla, että mitä vakavammaksi tämä näköala käy, sitä enemmän haetaan turvaa uskonnosta, Kantola sanoo. Kestävän kehityksen näkökulmasta lähes kaikilla uskonnoilla on hänen mielestään annettavaa – kristinuskon kohtuuden ja lähimmäisenrakkauden periaatteilla erityisesti. – Kristilliset arvot ovat hyvä pohja kestävälle yhteiskuntapolitiikalle. En silti ajattele, että moraali on vain kristinuskon varassa - että vain ne, jotka ovat saaneet kristillisen kasvatuksen kykenevät moraaliseen vastuuseen tai lähimmäisenrakkauteen. Etiikka nousee paitsi opetuksesta ja kulttuurista, myös ihmisen kyvystä empatiaan, jonka pohja luodaan jo varhaislapsuuden huolenpidon kautta. Uskontodialogia jo opetukseen Ruohonjuuritason uskontodialogin mahdollisuuden Kantola näkee muun muassa uskonnon opetuksessa. Hän istuu puolueensa uutta koulutuspoliittista ohjelmaa valmistelevassa työryhmässä, joka pohtii kaiken muun ohella uskonnon opetuksen muotoja tulevaisuudessa. Työryhmässä on visioitu opetuksen yhdistämistä nykyisen eriyttämisen sijaan. – Nyt eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus tapahtuu eri ryhmissä. Olisiko kuitenkin parempi, että uskontodialogi toteutuisi jo opetusjärjestelyissä ja opetus tapahtuisi yhdessä ryhmässä? Uskonnon opetuksen ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa on noussut esiin huoli kristinuskon ja samalla oman kulttuurin kapenevasta tilasta kotimaassa. Eikö dialogista huolimatta maassa kuulu kuitenkin elää maan tavalla, kysyvät monet. Ja edelleen – voiko liian ymmärtävä suhtautuminen muita uskontoja kohtaan johtaa jopa kristinuskon häviämiseen Suomesta? Vapaus, vaan ei pakko uskoa Kantola sanoo ”maassa maan tavalla” -sanonnan yhdistyvän hänen ikäisensä mielessä jyrkkään erotteluun. Hän pitää rakentavampana lähestyä asiaa lainsäädännön näkökulmasta. – Suomalaisessa yhteiskunnassa lait sitovat niin syntyperäistä kansalaista kuin maahanmuuttajaa, ja kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti lain edessä. Uskonnonvapauslaki antaa oikeuden harjoittaa uskontoa, mutta ketään ei toisaalta voida pakottaa uskonnon harjoittamiseen – mistä johtuu se, ettei uskonnon opetus enää ole tunnustuksellista. Ajatus kristinuskon häviämisestä Suomesta vaikuttaa Kantolasta kovin kaukaiselta. – Jäsenkadosta huolimatta Suomessa liittyi viime vuonna kirkkoon enemmän ihmisiä kuin pitkään aikaan, hän huomauttaa. Tiina Piha Anu Nummelin K ansanedustaja Ilkka Kantolan mielestä ympäristökysymykset ovat uskontojen välisen vuoropuhelun kiireisin haaste. Kristillisellä perinteellä on tähän keskusteluun paljon annettavaa. Uskontodialogi on keskustelua jota käydään eri uskontokuntien välillä. Sitä voisi luonnehtia uskontojen väliseksi diplomatiaksi, joka etsii eri uskonnäkemyksille yhteisiä piirteitä ihmiskunnan suurten kysymysten kuten ihmisoikeuksien, väkivallattomuuden, rauhan ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola (sd) seuraa uskontojen välistä keskustelua nykyisin ensi sijassa poliitikon ja päättäjän näkökulmasta. Hänen mukaansa uskontodialogi on tarpeen, jotta voitaisiin nähdä uskontoja ja kulttuureja yhdistävät tekijät. – Myös uskontojen ja politiikan välinen dialogi on erittäin tärkeää. Osana kulttuuria uskonnot vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yhteiskunnat toimivat ja kehittyvät, Kantola tarkentaa. Suomessa uskontodialogin tarve ei nouse konflikteista kuten monien kulttuurien ja uskontojen risteyskohdissa, mutta kansainvälisten yhteyksien tiivistymisen ja ilmaston lämpenemisen myötä myös Suomen on välttämätöntä osallistua vuoropuheluun yhä aktiivisemmin. Naisen asema on tuttu ja ajankohtainen esimerkki näkövinkkelistä, josta suomalainenkin poliitikko tarkastelee uskontojen merkitystä yhteiskunnissa. Kantola tuo tuoreet ja ilahduttavat terveiset ulkoasiainvaliokunnan opintomatkalta Marokosta: yhä useampi paikallinen nainen liikkuu julkisesti ilman huivia. – Poliittisella kentällä YK:n vuosituhattavoitteiden seksuaalioikeudet ovat vahvoja tavoitteita. Muun muassa niiden edistämiseksi tarvitaan uskontojen välistä vuoropuhelua. Myös aseelliset konfliktit eri puolilla maailmaa näkyvät ulkoasiainvaliokunnassa istuvan Kantolan työpöydällä, ja päätöksenteko vaatii ymmärrystä uskontojen osuudesta tapahtumiin. Tällä hetkellä Kantolaa huolettaa erityisesti Syyrian tilanne. – Mikä on tulevaisuus, jos Assadin hallitus kaatuu – kuinka löydetään tasapaino, kuinka voimakkaasti uskonnolliset rajalinjat sallivat tai estävät rauhanomaisen kehityksen mahdollisuuden? Löytyykö uskonnolliset rajat ylittävä yhteinen näkemys, jos uusi oppositio nousee valtaan? avaa Kantola päättäjän huolenaiheita. Kansanedustaja Ilkka Kantolan mukaan uskontodialogi on tarpeen, jotta voitaisiin nähdä uskontoja ja kulttuureja yhdistävät tekijät. Tilastojen kertomaa – mihin suomalainen uskoo? • Kirkon tutkimuskeskuksen mar- raskuussa 2011 teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain 27 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalaan. 21 prosenttia suomalaisista ei uskonut Jumalaan ollenkaan. Samassa tutkimuksessa myös suomalaisten usko kristinuskon keskeisiin opetuksiin romahti neljän vuoden takaiseen verrattuna. • Vuonna 2009 julkaistun Gallup Internationalin mielipidekyselyn mukaan suomalaiset olivat naapurikansojaan uskonnollisempia ollen vertailussa 14. vähiten uskonnollisia. Suomessa 29 prosenttia vastaajista piti uskontoa tärkeänä elämässään. Suomalaisista kahdeksan prosenttia pitää itseään hyvin uskonnollisena ja alle viidennes ei pidä itseään lainkaan uskonnollisia. • Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa keskimääräistä kriittisempiä voimakkaan uskonnollisuuden suhteen. Neljä viidestä suomalaisesta pitää voimakkaita uskonnollisia käsityksiä omaavia ihmisiä suvaitsemattomina. Kolme viidestä suomalaisesta ajattelee, että uskonnot aiheuttavat enemmän konflikteja kun rauhaa. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole erityisen ennakkoluuloisia toisia uskontoja kohtaan. • Kolme viidestä suomalaisesta uskoo perustotuuksien löytyvän useista uskonnoista ja kymmenesosa ajattelee, ettei totuutta löydy mistään uskonnosta. • Vuoden 2011 lopussa suomalaisista 77,2 % oli evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Toiseksi suurin kirkkokunta on ortodoksinen kirkko, johon kuuluvia on 1,1 prosenttia. • Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on lisääntynyt viime vuo- sina. Vuonna 2011 heitä oli 20,1 prosenttia väestöstä eli noin 1 085 000 henkilöä. Lisäksi noin 47 000 suomalaista eli vajaa prosentti väestöstä kuuluu yhdistysmuotoisiin helluntaiseurakuntiin, jotka eivät ole rekisteröityneet uskonnollisiksi yhdyskunniksi. Muslimeja Suomessa on kaikkiaan noin 40 000 henkeä, mutta heillä on useita toisistaan riippumattomia yhdyskuntia ja yhdistyksiä, joita ei kaikkia ole rekisteröity. Lähteet: • Uskonto suomalaisten elämässä – Uskonnollinen kasvatus, moraali, onnellisuus ja suvaitsevaisuus kansain välisessä vertailussa tutkimus, Kirkon tutkimuskeskus 2011. • http://fi.wikipedia.org/wiki/ Uskonto_Suomessa Tule ja katso 5 1 / 2013 Tiina Piha Puheenvuoro Välttämätön ja vaikea dialogi Kamerunilaisen Gislain Fabrice Ngandjieun arvion mukaan peräti yhdeksän kymmenestä kamerunilaisesta on johonkin uskontokuntaan kuuluvia hartaita uskovia. Suomalaisten usko on maahanmuuttajalta piilossa M uuttaessaan teini-ikäisenä Suomeen kamerunilainen Gislain Fabrice Ngandjieu oli aluksi ihmeissään. Kamerunissa hän oli tottunut siihen, että uskon asiat ovat yhtä luonnollinen ja näkyvä asia jokapäiväistä elämää kuin vaikkapa kaupassa käynti. Uskonnosta riippumatta kamerunilaiset toivottelevat hyvien päivien lomassa kaikkivaltiaan apua. Kahvilassa tai kadulla voi rukoilla avoimesti yksin tai ystävien kesken. Gislainin arvion mukaan peräti yhdeksän kymmenestä kamerunilaisesta on johonkin uskontokuntaan kuuluvia hartaita uskovia. – Suomalainen taas ei yleensä puhu Jumalasta ellei hän ole uskova kristitty. Se tuntui minusta tosi vieraalta, varsinkin alussa. Mutta nykyisin en itsekään lähde tuosta vain kyselemään suomalaisilta heidän uskostaan kuten voisin Kamerunissa tehdä, kristityksi tunnustautuva Gislain kertoo. Hyvinvointikysymys? Kamerunia kutsutaan usein Afrikaksi pienoiskoossa sen maantieteellisen ja kulttuurin monimuotoi- suuden ansiosta. Maan viralliset uskonnot ovat kristinusko, mutta myös vanhat afrikkalaiset uskonnot ovat Kamerunissa edelleen vahvasti voimissaan. Kristittyjä on noin 40 prosenttia väestöstä, samoin afrikkalaisten uskontojen kannattajia on noin 40 prosenttia. Loput noin 20 prosenttia ovat muslimeja. Uskonnonvapauden tilanne on maassa suhteellisen hyvä. – Eri uskontokuntien edustajat tulevat Kamerunissa hyvin toimeen keskenään. Rukoilemme ja toimimme yhdessä ilman ongelmia. Se on meillä aivan normaalia. Myös Suomessa asuvien kamerunilaisten tapaamisissa rukoilemme aina aluksi. Gislain arvelee, että maiden väliset erot arkipäivän uskon harjoittamisessa heijastelevat hyvinvointieroja maiden välillä. – Kotimaassani on paljon enemmän ongelmia kuin Suomessa ja ehkä siksi kamerunilaisilla on suurempi tarve uskoa Jumalaan. Jalkapallo ammattilaisesta hyväntekijäksi Gislain on entinen Kamerunin maajoukkueessa pelannut jalkapalloammattilainen. Edellisissä kuntavaaleissa hän asettautui Raisios- sa Vasemmistoliiton ehdokkaaksi, mutta ei tullut sillä kertaa valituksi. – Ääniä kyllä sain jonkin verran, hän sanoo. Aikeitaan seuraavien vaalien suhteen hän ei paljasta, ehkä ei vielä tiedä itsekään. Kristillisen vakaumuksensa pohjalta hän haluaa joka tapauksessa työskennellä lähimmäistensä hyväksi niin Suomessa kuin kansainvälisesti. – Haluaisin yhdistää maahanmuuttajat ja suomalaiset ja myös jopa pelastaa henkiä. Käytännössä esimerkiksi kulttuurivaihto on maahanmuuttajatyössä hyvä työväline. Toinen hyväksi kokemani työmuoto on jalkapallo. Itse järjestän vastaanottokeskuksen asukkaille otteluita. Ne antavat iloa ja terveyttä ja auttavat yksinäisiä. Kaikki vie eteenpäin, Gislain sanoo. Aktiivisen maahanmuuttajatyön ohella Gislain pyörittää Afrikan orpoja ja kodittomia lapsia auttavaa AHVASF-hyväntekeväisyysjärjestöä (Association Humanitaire des Volontaires et Actions Sans Frontiéres) kautta. Suomessa hän on hankkinut sähkö- ja automaatioalan tutkinnon ja on myös vuoden opiskelua vaille valmis lähihoitaja. Tiina Piha ■ Uskontojen välinen dialogi on tärkeä ja vaikea asia. Ilman dialogia uskonnot ja niiden mukana yhteiskunnat joutuvat jopa aseellisiin riitoihin. Eikä vain kaukana, vaan myös Euroopassa, kuten Pohjois-Irlannissa. Länsimaisten, monesti myös väärin ymmärrettyjen, ihmisoikeuksien kulmakivi on uskonnonvapaus. Se ei käytännössä toimi, elleivät eri uskonnolliset ryhmät kykene olemaan yhteistyössä toisiaan kunnioittaen ja toistensa olemassaolon hyväksyen. Ainakin kolmen monoteistisen, samaan jumalaan uskovan, uskonnon pitäisi jo syntyhistoriansa perusteella olla keskusteluyhteydessä toisiinsa. Ehkä ihmiset ovat menneinä vuosisatoja kokeneet uskonnon määräävän aseman yhteiskunnassa kahlitsevana, mutta maallistuminen ja uskontojen siirtäminen jokaisen omaan vapaa-ajan kaappiin on viemässä vielä huonompaan lopputulokseen. Se on johtamassa talouden, tieteen tai luonnon epäjumalamaiseen asemaan ja dikatuuriin. Maallistuminen erityisesti juutalais-kristilliseen perintöön kuuluvassa maailman osassa vaatii uskontojen dialogia ja siitä lähtevää yhteistyötä. Uskontojen välinen dialogi toimii Suomessa ainakin johtotasolla hyvin. Uskontokuntien edustajat tietävät toistensa ongelmat. Vaatimukset dialogin ja yhteistyö viemiseksi ruohonjuuritasolle ovat periaatteesa oikeita. Mutta kun esimerkiksi Turussa ei ole kuin runsas sata juutalaista, ei heitä yksinkertaisesti riitä kaikkialle. Monien selvitysten mukaan useimmat sekä äärioikeistolaista että islamilaisista antisemiiteistä, juutalaisvihaajista, ei koskaan ole tavannut juutalaista ihmistä. Ihmisten kohtaaminen on tunnetusti voimakkain keino ennakkoluulojen karsimiseen ja väärien kuvien oikomiseen. Historian kanssa on opittava elämään, mutta vielä tärkeämpää on nykypäivä. Monet saksalaiset juutalaiset ovat valittaneet saksalaisten tulevan toimeen hyvin kuolleitten juutalaisten kanssa, mutta ongelmia on elävien kanssa. Kiivaan ja repivänkin keskustelun jälkeen Saksa kuitenkin teki ennätysajassa lain, joka antaa juutalaisille ja muslimeille oikeiden poikien ympärileikkaukseen uskonnollisista syistä. Saksan päätös on näille uskonnollisille ryhmille maassa elämisen edellytys. Saksan päätös estää käytännössä myös eräiden uskonnonvastaisten piirien pyrkimykset ympärileikkauksen kieltämiseksi koko EU:ssa. Ympärileikkaus tai kohtuuhintaisen kosher-lihan saatavuus ovat juutalaisille ja myös muslimeille asioita, joihin he uskonnollisessa dialogissa toivovat muiden uskontokuntien hyväksyntää ja tukea. Uskonnon vapaus Suomessakaan toimi kunnolla, jos ihmisillä ei ole todellista oikeutta osallistua uskonnon mukaisiin juhlpäiviin, jolloin ainakin juutalaisuudessa työn teko on kielletty. Moni ei edes uskalla pyytää työantajaltaan palkatonta vapaata tai lomapäivää tällaisiksi pyhiksi irtisanomisen pelossa. Dialogille on näin tarvetta uskontojen kesken sekä uskontojen ja yhteiskunnan välillä. Aharon Tähtinen Turun juutalaisen synagoogan gabbe (esimies) Tule ja katso 6 1 / 2013 Yhteisvastuukeräyksellä torjutaan yksinäisyyttä Y li 300 000 suomalaisvanhusta kokee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisten ja syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Moni jää vangiksi omaan kotiinsa, kun liikuntakyky heikkenee ja ulos ei enää pääse ilman apua. Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen päättää elämänsä oman käden kautta. Suomessa Yhteisvastuuvaroin käynnistetään etsivän vanhustyön projekti, jonka kohderyhmänä ovat kaik- Ville A sikainen Helmikuun 3. päivä alkaneella Yhteisvastuu keräyksellä autetaan syrjäytyneitä, yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodzhassa. kein heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset. Hanke käynnistyy ensin muutamilla paikkakunnalla, joissa tehtävän työn perustana on seurakunnan, kunnallisen terveydenhoidon ja mahdollisten järjestöjen yhteistyöverkosto, jonka avulla selvitetään yksinäisten vanhusten elämäntilannetta ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Lisäksi vanhusten tukihenkilöiksi koulutetaan vapaaehtoisia, muun muassa aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat jakaa arkea ikäistensä kanssa. Stefan Bremer 74 -vuotias An Sean huolehtii yksin neljästä lapsenlapsestaan. Kuka tahansa voi olla arjen enkeli toiselle. Kambodzha on yli 14 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa. Kambodzhassa ei ole eläkejärjestelmää, eikä vanhusten tukipalveluja. Selviytyäkseen vanhukset joutuvat työskentelemään elämänsä viime metreille. Moni vanhus huolehtii yksin myös lapsenlapsistaan. Kambodzhassa Yhteisvastuu tukee köyhien maaseutualueiden kehityshanketta, jossa kyläyhteisöjä kou- lutetaan monin tavoin parantamaan elinolosuhteitaan, kuten kehittämään vesi- ja jätehuoltoa, rakennustekniikkaa sekä viljelymenetelmiä. Yhteisöjen vahvistuminen helpottaa myös vanhusten arkea. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60% tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20% käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja 20% kirkon ja Seurakuntien tekemään avustustyöhön. Päivi Leino Diakoniatyöntekijä Vanhuus ei ole uhka, yksinäisyys on S yrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Neljän seinän sisälle voi kätkeytyä mitä vain. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua lähes kolmasosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita – vanhusten määrä on kaksinkertaistunut nykyiTiina Piha Diakoniatyön kotikäynnit ovat monelle vanhukselle ainoa kontakti ulkomaailmaan. Diakoniatyöntekijä Erja Andersson vierailee säännöllisesti Irma Ansion luona. sestä. Vanhuus ikäjaksona ei ole kaikilla samanlainen. Toinen harrastaa, matkustaa ja tapaa ystäviään. Toinen jää yksin kotinsa vangiksi, kun sairastuminen tai taloudellinen tilanne rajoittaa liikkumista kodin ulkopuolella. Lapset saattavat asua eri puolilla maailmaa ja työkavereiden seura jää, kun töihin ei enää tarvitsekaan mennä. Vanhustyön keskusliiton tutkimuksen mukaan yksinäisyys koettelee kolmannesta vanhuksista ja iän myötä yksinäisyyden kokemus vain lisääntyy. Tilastokeskuksen synkkä tilasto puhuu karua kieltä: joka toinen päivä yli 65-vuotias päättää elämänsä oman käden kautta. Vanhusten elinolosuhteet ja palvelut vaihtelevat Pienissä ja syrjäisissä kunnissa vanhustyön voimavarat ovat vähäiset, kasvukeskuksissa kunnat kamppailevat pystyäkseen palvelemaan kasvavaa vanhusmäärää. Maaseudulla monen vanhuksen pelastaa naapuriapu. Kaupungissa ei välttämättä edes tiedetä, kuka naapurissa asuu. Yksityisyyden kunnioitus on mennyt monesti liiallisuuksiin. Jokaisella on oikeus inhimilliseen vanhuuteen. Vastuu huolenpidosta on muilla kuin vanhuksel- la itsellään. Tarvitaan välittämistä, ymmärrystä ja halua ottaa vastuuta. Ensimmäinen askel ulos yksinäisyydestä on auttaa eristäytyneitä vanhuksia kiinnostumaan jälleen elämästä. Vasta tämän jälkeen vanhus voi uskaltautua ottamaan osaa yhteisöihin ja palveluihin. Diakoniatyön kotikäynnillä kartoitetaan tarpeita Raision seurakunnan diakoniatyöntekijä Erja Andersson on menossa kotikäynnille tapaamaan eläkeläinen Irma Ansiota. Irma on yksi niistä kymmenistä raisiolaisista yksin asuvista ikäihmisistä, joiden luona diakoniatyöntekijät käyvät vähintään kerran kuukaudessa. Diakoniatyöntekijän roolina on kartoittaa vanhusten tilannetta ja pitää huolta, että he saavat tarvitsemiaan tukea ja palveluita. Kaikki käytännön arkinen apu pyritään järjestämään esimerkiksi vapaaehtoisten avulla, diakonian voimavarat eivät siihen riitä, vaikka tahtoa olisikin. Kotikäyntejä tehdään tavallisesti omaisten, viranomaisten tai vanhusten omasta pyynnöstä, ja niiden taustalla on lähes aina jonkinlainen kriisitilanne tai vähintään huoli vanhuksen yksinäisyydestä ja kotona pärjää- misestä. Irmaa Erja käy tapaamassa äitinsä yksinolosta huolta kantaneen tyttärensä toiveesta. Olohuoneeseen istahdettua Erja kyselee Irman kuulumiset. Yhteinen juttuhetki on kotikäynnin varsinainen tarkoitus. Sillä on ennen kaikkea sosiaalinen ja virkistävä merkitys, mutta samalla Erja kuuntelee herkällä korvalla, olisiko Irmalla muuta avun tai tuen tarvetta. Kotikäynti kestää noin tunnin, ja aika kuluu sii- villä. Lopuksi Erja käy vielä yhdessä Irman kanssa läpi käytännön asioita. Sitten vaihdetaan lämpimät halaukset ja Irma jää odottamaan seuraavaa tapaamista. Mutta yksinäisten vanhusten löytäminen ja auttaminen ei ole vain diakoniatyöntekijöiden tehtävä. Tiedätkö sinä, mitä sinun naapurillesi kuuluu? Jessi Luotola ja Tiina Piha Tasalan Kamari välittää vanhuksille vapaaehtoisten apua Raisiolaiset ikäihmiset voivat saada arkipäiväänsä tukea ja vaihtelua Raision seurakunnan ylläpitämän ja Tasalan Kamarin yhteydessä toimivan Lähimmäis- ja auttamispalvelun kautta. Palvelun vapaaehtoistyöntekijät auttavat monin erilaisin tavoin. Vapaaehtoistyöntekijät käyvät mm. ulkoilemassa vanhusten kanssa, hoitavat kaupassakäynnit, asioivat lääkärissä heidän kanssaan tai lukevat heille kirjoja ja lehtiä. Vapaaehtoista apua voivat pyytää vanhukset itse, heidän omaisensa tai viranomaiset, kuten hoitohenkilökunta. Lionsclubilaiset tarjoavat kyytiä YV-konserttiin Kolme raisiolaista Lions Clubia on ottanut Raision seurakunnan Yhteisvastuuhaasteen vastaan. Lionsclubilaiset osallistuvat keräyk seen tarjoamalla vanhuksille il- maisen kuljetuksen Raision kirkossa sunnuntaina 17.3. järjestettävään kuorojen Yhteisvastuukonserttiin. Tule ja katso 7 1 / 2013 Tiina Piha Työntekijän puheenvuoro Töissä ■ Kun on töissä seurakunnassa, kohtaa paljon ihmisiä eri elämäntilanteissa. Usein keskustelut ohjautuvat käsittelemään työtä. Monia kiinnostaa, millaista papin työ on. Minusta puolestaan on mielenkiintoista kuulla, mitä ihmiset tekevät työkseen. Työasiat ovat luonteva keskustelunaihe. Suomalaisessa kulttuurissa ihmisillä tuntuu olevan tapana määrittää itsensä ja muut pitkälti työn kautta. Joskus työasiat ovat keino tehdä itsestään toisten kuullen tärkeä: ”Proggista pukkaa töissä.” Työ on hyvä asia. Toimeentulon lisäksi työ merkitsee usein mielekästä tekemistä ja työyhteisöä, johon kuulua. ■ Mutta entäpä jos töitä ei ole? Turun seudun telakkateollisuuden kehitys ja yleinen työllisyystilanne huolettavat monia tänä vuonna. Säilyykö oma työ? Ei ole helppoa olla ilman työtä. Moni kamppailee taloudellisen toimeentulon kanssa. Ihminen voi tuntea olevansa tarpeeton, hänen voi olla tukala olla toisten ihmisten seurassa, varsinkin jos suomalaiseen tapaan keskustellaan töistä. Antti Pajuselle työ aikuisten parissa tarjoaa aitiopaikan raisiolaisten arkeen ja elämään. Uusi seurakuntapastori Antti Pajunen: ”Jokainen on arvokas” T uoreen seurakuntapastori Antti Pajusen työ Raision seurakunnassa alkoi juhlavissa merkeissä uuden vuoden saarnalla. – Tuntuihan se hienolta päästä heti ensimmäisenä päivänä ydinosaamisensa pariin, hän hersyttelee. Hän on vilpittömän iloinen uudesta työpaikastaan. Raisiossa olo on ollut kotoisa alusta alkaen. – Viihdyn todella hyvin. Eläkeikään saakka en uskalla luvata jatkavani, mutta pitkään kuitenkin. Sijaisuuksien jälkeen kaipaan pitkää työsuhdetta. Aikuistyö on tärkeää Saarnatuoli on ainoa paikka, missä pastori Pajunen suostuu katselemaan seurakuntaansa yläviistosta. Hänelle mieluisinta ja luontevinta on olla tasapäinen osa yhteisen sanan ja sakramentin ääreen kokoontuvaa joukkoa. – Aikuistyössä, joka on osa uutta työtäni, on erittäin tärkeää olla läsnä niin fyysisesti kuin henkisesti ja asettamatta itseään jalustalle, hän sanoo. Aikuisten kanssa työskentely on aiemmin lapsityöhön ja diakoniaan paneutuneelle Antille uutta, mutta hän ottaa haasteen vastaan innokkaasti ja motivoituneena. – On mielenkiintoista paneutua uuteen työalaan ja tärkeää paneutua heihin, joita ei kirkossa juuri näy. Raisiossa tämä työ tuntuu olevan hyvällä mallilla, kun pyritään pitämään toiminnan kynnys matalalla ja annetaan ihmisten osallistua omien kykyjensä ja lahjojensa mukaisesti. Aikuistyö tarjoaa papille aitiopaikan raisiolaisten työikäisten arkeen. Laivatelakan tilanne tulee hakematta mieleen. Työttömäksi jäävien keskuuteen hän haluaisi viedä viestiä ihmisarvon ehdottomuudesta ja tulevaisuuden toivosta. – Minusta kirkon tulee pitää selkeästi esillä, että jokainen on arvokas. Kielenkääntäjästä pappi Antti tuli Raisioon Turusta, missä hän vaimonsa kanssa asuu edelleen. Juuret johtavat kuitenkin Tampereelle, mikä jo varmasti on tarkkakorvaisimpien seurakuntalaisten tiedossa. Sen verran mureana Mansen murre miehen puheissa pyörähtelee. Mutta hänen voi kuulla suoltavan sujuvasti myös englantia, ruotsia ja ranskaa – kiitos ennen papinopintoja suoritetun kielenkääntäjäkoulutuksen. – Kielitaidosta on ollut apua myös nykyisessä työssä, ja on hienoa, kun omille lahjoille on käyttöä. Ihmiset ilahtuvat kovasti, kun tärkeissä tilanteissa kuulevat omaa kieltään. En osaa soittaa, laulan lähinnä kohtuullisesti, mutta kieliä osaan. Ammatinvaihtoajatuksia kirittivät hiljainen kausi työelämässä, kiinnostus teologiaa kohtaan ja halu olla ihmisten kanssa. Lopullisesti Antti innostui ”näihin hommiin” toimiessaan kesäteologina. – Seurakuntatyössä näin, kuinka hienoa ja ihmisläheistä työtä tämä on, toivon välittämistä. Nyt takana on kolme vuotta pappeutta ja koen tekeväni sitä, mihin minut on tarkoitettu. Aikaisempi elämänkokemus on tässä työssä voimavara, hän pohtii. Kirjan ja elokuvan ystävä Siviilissä Anttia kiinnostaa kulttuuri eri muodoissaan, erityisesti kirjat ja elokuvat. Valinnat paljastavat hänessä piilevän romantikon ja seikkailijan, joka viihtyy Waltarin historiallisten eeposten maailmoissa ja villin lännen kavionkapseessa. Myös Hitchcockin mysteerit ja James Bondin räjähtävät seikkailut kutkuttavat Antti-pastorin leffahermoa. – Klassikoista esimerkiksi Hyvät, pahat ja rumat kolahtaa! Minulle se on visuaalinen ja musiikillinen elämys yhdistyneenä toimintaan. Tiina Piha ■ Raamatussa näkyy laaja kirjo suhteessa työntekoon. Jumala itse lepäsi luomistyönsä jälkeen ja halusi ihmisten seuraavan esimerkkiään säätämällä viikoittaisen vapaapäivän. Vanhassa testamentissa mainitaan sapattivuosi, jolloin orjat vapautettiin, velat annettiin anteeksi ja itse maa sai levätä. Toisaalta Raamatussa varoitellaan joutilaisuudesta ja kehotetaan mukavuudenhaluista ottamaan oppia eläinkunnasta: Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi (Sananlaskut 6:6). Uudessa testamentissa esiintyy varsinainen työnarkomaani, Paavali, joka elätti itsensä kutomalla telttoja öisin, kun päivät menivät evankeliointimatkoissa. Omin avuin pärjääminen oli hänelle kunnia-asia, hänelle ei tullut mieleenkään periä orastavilta seurakunnilta kulukorvauksia tai esiintymispalkkioita. ■ Eräs lempikohdistani Raamatussa on Markuksen evankeliumissa, jossa Jeesus keskellä tärkeää julistustyötään kutsuu opetuslapsensa kanssaan pieneen hiljaisuuden retriittiin: Hän (Jeesus) sanoi heille: ”Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.” Ihmisiä näet tuli ja meni koko ajan, eivätkä opetuslapset ehtineet edes syödä (Markus 6: 31). Varmasti nykypäivänä tuttu tunne monille, joilla on työ. Ajassamme on tällaista kärjistymistä: toiset eivät saa töitä, toisilla on sitä kohtuuttomasti. ■ Tässä raamatunkohdassa Jeesus on Hyvä Työnantaja: hän on antanut opetuslapsilleen tärkeän tehtävän, mutta hän huomioi myös levon ja rauhan tärkeyden. Jeesus ei aja ketään loppuun, hän huomioi jokaisen. Jeesuksen seurassa saat levätä. Hänen edessään ei omilla suorituksillamme ole merkitystä. ■ Kun Isä meidän –rukouksessa pyydämme jokapäiväistä leipäämme, pyydämme sitä, mitä tarvitsemme kohtuulliseen hyvään elämään. Ei enempää eikä vähempää. Kristittyinä uskomme Jumalaan, joka kuulee rukouksemme ja vastaa niihin ajallaan ja tavallaan. Meidän Jumalamme tekee työtä 24/7, jotta meidän ihmisten ei tarvitse: Ei hän väsy, ei hän uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa. Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikoille voimaa (Jesaja 40: 29-30). Antti Pajunen Pastori Tule ja katso 8 1 / 2013 Sana Rukoileva seurakunta ■ Mitä ihmettä otsikolla tarkoitetaan? Kun mietit sanaa seurakunta, syntyy siitä monenlaisia ajatuksia. Mitä seurakunnassa tehdään, missä siellä kokoonnutaan. Monelle saattaa tulla mieleen kirkkoherranvirasto. Sieltä saa tarvittavia asiakirjoja elämän eri tilanteisiin. Sinne otetaan yhteyttä kun suunnitellaan kastejuhlaa. Seurakunnan syvin olemus ei kuitenkaan ole virastoissa tai rakennuksissa. Seurakunta on hengellinen yhteisö. Yksi hengellisen yhteisön tehtävä on rukous. Tämän oivalluksen myötä voimme todeta, että seurakunnan tulisi aina olla rukoileva seurakunta. Jos siis otamme seurakunnasta rukouksen ja Raamatun pois, mutta säilytämme virastot ja rakennukset ei seurakuntaa voi enää oikeutetusti kutsua seurakunnaksi. Jos teemme toisinpäin ja otamme virastot ja rakennukset pois, mutta jätämme rukouksen, on se edelleen seurakunta. Itse asiassa juuri tällainen seurakunta oli maailman ensimmäinen seurakunta joka syntyi n. 2000 vuotta sitten Jerusalemissa. Ei virastoja, ei kirkkorakennuksia. Kokoonnuttiin kodeissa rukoilemaan ja tutkimaan Raamattua ja mentiin turuille ja toreille kertomaan muillekin evankeliumin ilosanoma syntien sovituksesta ja pelastuksesta Jeesuksen ristintyön tähden. No kuka sitten rukoilee? Jumala kutsuu kaikkia seurakun- jokaiselle kristitylle rukouksen. Voit siis olla suorassa yhteydessä Kaikkivaltiaaseen, luottaen Raamatun lupauksiin ja jopa vedoten niihin rukouksessa. Jeesus on seurakunnan Herra ja siksi onkin luontevaa olla puheväleissä Jeesuksen kanssa. Jeesus myös opetti meitä rukoilemaan esimerkiksi Isä Meidän rukouksen. Se on hyvä rukous, sen sanoin kannattaa rukoilla päivittäin. Rukous on siis jokaisen seurakunnan jäsenen etuoikeus! Tiesitkö, että Jeesus ei tullut maailmaan itseään varten. Häntä houkuteltiin auttamaan itseään. Moni taas pyysi häneltä apua omaan hätäänsä. Itseään Hän ei auttanut, mutta kaikkia jotka Häneltä apua pyysivät saivat avun. Tämä mielenlaatu seurakunnan Herralla Jeesuksella on edelleen tänäkin päivänä. Hän kuulee rukoukset ja Hän auttaa jokaista joka Hänen puoleensa kääntyy. Kun tänä iltana käyt nukkumaan, niin rukoile, kerro huolesi Hänelle joka kuulee. Rukous on Jeesuksen luo menemistä. nan jäseniä rukoilemaan. Se on helppoa. Laitat vain kädet ristiin, silmät kiinni ja alat puhumaan Jumalalle. Voit ottaa Raamatun kaveriksi, aivan kuten ensimmäiset kristityt. Rukoilla voi myös yhdessä esim. joka sunnuntai jumalanpalveluksissa, muissa tilanteissa sekä monessa kodissa. Voit myös pyytää esirukousta (esim. nettisivujen kautta) johonkin erityiseen asiaan elämässäsi. Mitä erityistä rukous oikein on? Jumala on antanut lahjaksi Kuten Jeesus sanoi: ”Sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.” Pyry Winter Pastori Luomakunta (Joh. 6:37) Henkilöstöuutiset Teologian maisteri Antti Pajunen on aloittanut seurakuntapastorina 1.1.2013 alkaen. ”Pese minut lunta valkeammaksi. Käännä katseesi pois synneistäni ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki.” Seurakuntapastori Jaakko Rainerma on siirtynyt toisen seurakunnan palvelukseen 31.12.2012. Ps .51: 7, 9-10 Teologian kandidaatti Ville Väänänen on aloittanut Nuorisotyönohjaajan sijaisena 1.1.2013. Väänänen toimii nuorisotyön ohjaaja Heidi Kuokkasen sijaisena. Kevätauringon kirkkaus häikäisee talviseen hämärään tot- tuneita silmiä. Auringonsäteiden kirkkaus paljastaa myös kaikki epäpuhtaudet ympärillä: ikkunoiden lian ja pölyt nurkissa. Onko omassa elämässäsi jotain sellaista, jonka tarkastelu ei kestä päivänvaloa? Jumala rakastavana Luojanamme tietää meistä kaiken, myös sen, mitä on kätkettynä. Jeesus tarjoaa meille kevennettyä kuormaa: Hän tahtoo antaa anteeksi meitä painavat rikkomuksemme ja väärät tekomme ja tilalle me saamme anteeksisaamisen myötä vapauden ja puhtaan sydämen. Ihana vaihtokauppa, joka on tarjolla joka päivä meille kaikille. Raision seurakuntalehti ■ ISSN 1457-8395 ■ 23. vuosikerta Raision seurakunta Julkaisija Vastaava päätoimittaja Kptimaa-Yhtiöt Olli Seppälä Postiosoite Raision seurakunta PL 10, 21201 Raisio Toimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2 Puhelin (02) 436 0300 Internet www.raisionseurakunta.fi Päätoimittaja Riikka Leskinen puh. (02) 436 0331 [email protected] Toimituskunta Riikka Leskinen Mariitta Pentti Ritva Rautiainen Tiina Rautiainen Johanna Salonen Sirpa-Liisa Tuominen Levikki Jakelu Kannen kuvat 11 000 Itella posti oy Hannele Siltala Tiina Piha Tule ja katso 9 1 / 2013 ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ JUMALANPALVELUSELÄMÄ YHTEISLAULUA KONSERTTEJA ”AKKOJEN LATAUS” Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10 kirkossa. ARKIAAMUN EHTOOLLINEN ke 6.3., 3.4., 8.5. klo 8 seurakuntatalossa RAISIOMESSUT sunnuntaisin klo 17 seurakuntatalossa 24.2. Suuri on sinun uskosi (poikkeuksellisesti Kokinvuoren srk-kodissa, ei ehtoollista) 24.3. Älä pelkää, sinun Kuninkaasi tulee 28.4. Hän kirkastaa minut 26.5. Hedelmistään puu tunnetaan Seurakunnassa tapahtuu KirkonMenot -MESSU ke 6.3., 3.4., 15.5. klo 18 kirkossa PERINNEKINKERIT su 17.2. klo 16-18 Krookilassa Tilaisuus alkaa ruokailulla klo 16. Lippuja voi ostaa Aino Mäkiseltä, puh. 040-740 5149. Lummikko, Saarinen. KIRKKOKULJETUKSET Joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Lähtö klo 9.30. kodeista kirkon ovelle. Jumalanpalveluksen jälkeen autot kuljettavat kotiin. Kirkkokuljetus on ilmainen. Kirkkokuljetusreitit: 1. (BUSSI): Kalkelankatu 8 – Vaisaaren R-kioski, Karrinkadun ja Kunnaankadun kulma – kirkko 2. (BUSSI): Hulvelankatu 24, 22, 20 ja 16 – kirkko 3. (STD): Rauhalankatu 5 – kirkko Muualta kyytiin tulevat voivat tiedustella kuljetusta diakonia toimistosta. Yhdyshenkilö diakonissa Erja Andersson, p. 044-716 0326. YHTEISVASTUUTAPAHTUMIA Tietoa Yhteisvastuukeräyksestä maanantaina 11.2. klo 11–12 Tasalan Kamarissa Diakoniatyöntekijä Päivi Leino kertoo vuoden 2013 Yhteisvastuukeräyksestä ja sen kohteista. Ohjelmatuokio Yhteisvastuun merkeissä maanantaina 18.2. klo 11–12 Tasalan Kamarissa Raisionseudun lausujat esiintyvät. Yhteisvastuulliset KirkonMenot keskiviikkona 6.3. klo 18 kirkossa KirkonMenojen kolehti Yhteis vastuukeräyksen hyväksi. Jatkot seurakuntatalon Nurkassa. Lähetystyön PÄÄSIÄISMYYJÄISET lauantaina 23.3. klo 11–13 Tasalan Kamarissa Tarjolla leivonnaisia, käsitöitä, askarteluja ja pääsiäiskoristeita. DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAJAT Päivystys Diakoniatoimistossa maanantaisin klo 12–15. Puhelinpäivystys maanantaisin klo 15–16 puh. 044-7160 325 Työntekijöille voi soittaa myös muina aikoina tai ottaa yhteyttä sähköpostitse. LEIREJÄ JA RETKIÄ Hengellisten TOIVELAULUJEN KONSERTTI sunnuntaina 24.2. klo 15 seurakuntatalossa Yhteislaulun tahdittajina Raision harmonikkakerho ja kanttori Sini Nieminen. Käsiohjelma 5 €, sisältää kahvin ja arpajaiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Leino, Ruotsalo. ....................... Tasalan Kamarin YHTEISLAULUHETKET keskiviikkona 27.2., 20.3. ja 24.4. klo 11-12 Laulattamassa kanttori Sini Nieminen. Toimintaa Tasalan Kamarissa (Tasalanaukio 5) Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma–to klo 10–15, pe klo 10–13 MARIA, HERRAN ÄITI -KUOROKONSERTTI sunnuntaina 17.3. klo 15 kirkossa Martinus-kuoro ja Pyhän Martin Laulajat esittävät Katarina Engströmin johdolla Marianpäivän musiikkia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Raisiolaiset Lions Clubit avustavat kuljetusjärjestelyissä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. ....................... HÄÄMUSIIKKIKONSERTTI lauantaina 23.3. klo 17 kirkossa Konsertissa esitetään erilaista häämusiikkia mm. marsseja ja virsiä sekä tarjotaan vinkkejä, virikkeitä ja opastusta häihin ja tulevaan avioelämään. Tilaisuudessa pohditaan myös sitä, millainen musiikki sopii kirkkoon. Mukana kanttorit Katarina Engström, Sini Nieminen ja Jukka Saarinen sekä pastori Tiina Rautiainen. Vapaa pääsy. ....................... Lähetyssoppi: Sopesta voit ostaa esim. käsitöitä, kortteja, adresseja. Sieltä voi vuokrata myös kaste pukuja. Soppeen otetaan lahjoituksina vastaan mm. lankoja. Joka kuukauden ensimmäinen maanantai koko Tasalan Kamarin tuotto menee Lähetysseuran kautta Angolaan Kamarin kummiluokalle. Hiljaisen viikon musiikkihartaus Auttamiskeskuksen päivystys torstaisin klo 10–14, puh. 044-7160 374 Voit pyytää tilapäistä apua esim. asioiden toimittamiseen, saattajaksi sairaalaan, lukemaan tai juttelemaan. Apu on ilmaista. sunnuntaina 7.4. klo 15 Kokinvuoren seurakuntakodissa. Raision seurakunnan lapsikuoro Chorus Juniorum, joht. Sini Nieminen esittävät keväisiä lauluja. Vapaa pääsy. Säännöllinen toiminta Tuolijumppa maanantaisin klo 11–12: 25.2., 4.3., 8.4., 29.4., 6.5., 27.5. Diakoniatyöntekijän vastaanotto tiistaisin klo 10–12. Nettikahvila tiistaisin klo 13–15. Rummikub-pelituokio keskiviikkoisin klo 12–15. Yhteislauluhetki keskiviikkoisin klo 11–12: 27.2., 20.3., 24.4. ja 15.5. Pastori Markku Ahlstrand tavattavissa torstaisin klo 11–12. Äiti Teresa -peittopiiri torstaisin klo 10–13. Ohjelmatuokiot ma klo 11–12: 11.2. Yhteisvastuukeräyksestä v. 2013 kertoo Päivi Leino 18.2. Raisionseudun Lausujat esiintyvät Yhteisvastuun hyväksi 14.3. Pyhiinvaeltajien lauluja ja ajatuksia (huom. torstai!) 25.3. Pääsiäishartaus 20.5. Kevätlauluja Kamarissa kokoontuvat piirit: Runopiiri maanantaina 4.3., 8.4. ja 6.5. klo 15.30.–17 Raamattuilta maanantaina 25.2., 11.3., 25.3., 8.4., 22.4., 6.5. ja 20.5. klo 18–20 Naisten keskustelu- ja rukouspiiri keskiviikkona 20.2., 6.3., 20.3., 3.4. ja 17.4. klo 18.30 Miestenpiiri perjantaina 15.2., 1.3., 15.3., 5.4., 19.4., 3.5. ja 17.5 klo 18.30 Mieliryhmä perjantaisin 15.3., 19.4. ja 17.5 klo 13–15 Kuukauden pappi: Helmikuu Pyry Winter: 13.2. klo 11–12 Maaliskuu Teppo Lummikko Huhtikuu Antti pajunen Toukokuu Hanna Vuorio PYHIINVAELTAJAN LAULUJA tiistaina 26.3. klo 18 kirkossa Jukka Salminen ....................... Chorus Juniorumin KAHVIKONSERTTI ....................... Wieniläissäveliä KAMARIMUSIIKKI KONSERTTI sunnuntaina 21.4. klo 18 kirkossa Alexander Vinnitski taiteilija ystävineen konsertoi TYKS:n os. 416 pienten potilaiden hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Kaiken kansan ULKOILULENKKI Parittomien viikkojen torstaisin klo 12 Lenkille lähdetään Tasalan Kamarin ovelta ja lenkki päättyy Kamarille. ILTA RAAMATUN ÄÄRELLÄ Keskusteluillat uskonkysymyksiä pohtiville torstaisin klo 18–20 seurakuntatalossa 14.2. Laulakaa Herralle, ylistäkää Hänen nimeään! 28.2. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! 14.3. Raamattu – aarteita ja löytöjä 11.4. Raha kristityn elämässä 25.4. Kuuliaisuus 2.5. Kuunteleva rukous – käytännön harjoitusta - nyt lähtevät naiset lataamaan akkuja. ke 20.3. klo 17-21 Viherlahden leirikeskukseen Keskustelua, kädentaitoja, hiljentymistä ja herkuttelua. Mukavaa illanviettoa rennolla fiiliksellä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset (1.3. alkaen): Johanna Salonen 044-7160 370 ....................... PERUSTA SANASSA -leiri la-su 20.–21.4. Viherlahden leirikeskuksessa Leirillä keskitytään Raamattuun, yhdessäoloon ja rukoukseen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Pyry Winter puh. 044 7160 373 ....................... Kehitysvammaisten perheiden ja läheisten KEVÄTRETKI lauantaina 4.5. Viherlahden leirikeskukseen Lähtö yhteiskyydein seurakuntatalon parkkipaikalta klo 10. Paluu Raisioon noin klo 15. Hinta 8 €, sisältäen lounaan ja päiväkahvin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 25.4.: Päivi Leino, puh. 044-7160 365. ....................... Omaishoitajien LOUNASHETKI ke 20.3. klo 11–14 seurakuntatalossa Ilmoittautumiset viimeistään 13.3. Tarja Astermo, puh. 044-7979 884 tai Mariitta Pentti, puh. 044-7160 352 ....................... SENIORILEIRIT Viherlahden leirikeskuksessa 20.-23.5. ja 27.-30.5. Jälkimmäinen leiri on tarkoitettu erityisesti veteraanimiehille ja heidän puolisoilleen. Leirimaksu: 90 €. Veteraanit ja lotat ilmaiseksi. Hakemuksia saa Tasalan Kamarista, seurakuntatoimistosta ja diakoniatoimistosta. Hakuaika 1.3.–30.4. ELÄMÄ PELISSÄ -seurakunta illat parittomien viikkojen lauantaisin klo 17–19 Kokinvuoren seurakuntakodissa Illoissa pohditaan elämää ja uskoa sekä lauletaan, rukoillaan ja nautitaan iltateetä yhdessä. Lisätietoa tapaamisajankohdista www.raisionseurakunta.fi. Iltoja parisuhteen parhaaksi PARISUHTEEN PALIKAT -luennot keskiviikkoisin klo 18-20 seurakuntatalon kahviossa 6.3. Teot 10.4. Riidat Mukaan voi tulla yksi tai yhdessä. Ohjelmassa alustus, keskustelua ja iltatee. Isäntänä pastori Markku Ahlstrand SOPPAA KAVERILLE lauantaina 23.2., 16.3., 27.4., 25.5. klo 13–14.30 Tasalan Kamarissa Seurakunnan tarjoama keittolounas työttömille ja vähävaraisille raisiolaisille. Lisätietoja kevätkauden 2013 tapahtumista löytyy seurakunnan internet-sivuilta www.raisionseurakunta.fi sekä Rannikkoseudussa joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ilmestyvästä seura kunnan isosta ilmoituksesta. Tule ja katso 1 / 2013 10 Lapsille ja perheille PERHEKERHOT Tytöille ja pojille LASTENKIRKOT LEIRIT Ystävänpäivän puuhamessu to 14.2. klo 18 seurakuntatalossa Lasten kesäleiri Viherlahden leirikeskuksessa 3.–5.6. Leiri on tarkoitettu alakoululaisille. Leirille otetaan 30 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirimaksu: 50 € (sisältää täyshoidon, kuljetuksen ja vakuutuksen) Ilmoittautuminen: 2.4. alkaen netti sivuillamme www. raisionseurakunta.fi Tiedustelut: Mia Flemming p. 044 7160 357 Koko perheen puuhamessu su 10.3. seurakuntatalossa Pääsiäisen perhemessu ma 1.4. klo 10 kirkossa ....................... JUHLAT JA TAPAHTUMAT Kullannuput: Vanhemmuuttaan aloittelevien perheiden ryhmä Tikanmaan seurakuntakodissa, ma klo 13–14.30 Vetäjinä lastenohjaajat: Sari Jokinen ja Anna Kytölä Pappilan päiväkerhossa, ti klo 13–14.30 Vetäjinä lastenohjaajat: Johanna Niemi ja Maj-Britt Lahdenperä Perhekerhoryhmät kaikenikäisille Kokinvuoressa, Tikanmaalla ja Pappilassa ke klo 10.30–12 Vaisaaressa ke klo 10–11.30 ....................... Retki Puuhamaahan 7.8. Vietä hauska päivä Puuhamaassa. Retkelle otetaan 45 henk. ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen: 2.4. alkaen nettisivujen kautta Perheleiri I Viherlahden leirikeskuksessa 23.–25.8. Vietä elokuinen viikonloppu nauttien luonnosta, leikeistä ja peleistä yhdessä toisten perheiden kanssa. Leirimaksut: 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat 45 €, 7–17-vuotiaat 40 € ja alle 7 -vuotiaat lapset ilmaiseksi. Ilmoittautuminen: 6.5.–20.6. Ilmoittautua voi netissä tai palauttamalla ilmoittautumiskaavake. Kaavakkeita saa seurakuntatoimistosta, Tasalan Kamarista ja päiväkerhoista. Kaavakkeiden palautus joihinkin em. paikoista. Leirille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille päässeille lähetetään leirikirje ja lasku. Koko perheen sirkusseikkailu to 23.5. klo 18 Wanhan Pappilan pihassa. Koko perheen toiminnallinen pihaseikkailu. Ohjelmassa mm. rastirata, laulua ja leikkiä, hiljentymistä sekä mehu ja piparitarjoilu. ....................... PERHEKAHVILA tiistaisin klo 9.30-11.30 seurakuntatalossa Pappilan päiväkerhon tiloissa. Tarjolla kahvia, kavereita ja kuulumisten vaihtoa! Kahvilan emäntänä Johanna Niemi ....................... ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ RETKET Retki Korkeasaareen 12.6. Vietä iloinen päivä Korkeasaaressa. Retkelle otetaan 45 henk. ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen: 2.4. alkaen netti sivujen kautta Retkimaksut: Aikuiset 26 €, 6-17v. 18 € ja alle 6 v. 10 €. Ilmoittautuneille lähetetään retkikirje ja lasku. Retkimaksu sisältää matkat ja sisäänpääsylipun, ei ruokailuja. Lisätietoja: Eeva Lahti p. 044 7160 341 ”Akkojen lataus” - nyt lähtevät naiset lataamaan akkuja. ke 20.3. klo 17–21 Viherlahden leirikeskuksessa Merimaskussa. Jutustelua, yhteistä mukavaa tekemistä, hiljentymistä sekä iltapalaa (5 €). Lataukseen mennään kimppakyydein. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 1.3. alkaen: Johanna Salonen p.044-7160 370 ILTAPERHEKERHO 28.2., 14.3., 11.4., 25.4. ja 23.5. klo 18-19.30 seurakuntatalossa Pappilan päiväkerhon tiloissa. Ohjelmassa: laulua, leikkiä, askartelua, jutustelua, kahvihetki ja hiljentymistä. ■ ....................... Perheiden lauantait 16.3. ja 27.4. klo 10–13 Pappilan päiväkerhon tiloissa (Kirkkoherrankuja 2) Monenlaista mukavaa tekemistä koko perheelle! Ohjelmassa on mm. askartelua, musiikkia, leikkiä, laulua, hiljentymistä ja kahvi- mehuhetki. Muruset: musiikkipainotteinen 0-3v. ryhmä Pappilan päiväkerhossa to klo 13.30-15 Vetäjinä lastenohjaajat Sari Jokinen ja Anna Kytölä ■ Uutta! K-12 leiri syyskuussa! Lisätietoja seuraavassa lehdessä ja www.raisionseurakunta.fi/ tytöille ja pojille ....................... Piltit: Taaperoikäisten oma ryhmä Tikanmaan seurakuntakodissa ti klo 13–14.30. Vetäjinä lastenohjaajat: Sari Jokinen ja Anna Kytölä Pappilan päiväkerhossa, ti klo 13–14.30 Vetäjinä lastenohjaajat: Johanna Niemi ja Maj-Britt Lahdenperä ■ (7-14-vuotiaat) Retkimaksut: yli 3-vuotiaat 21,50 ja alle 3 v. 10 €. Ilmoittautuneille lähetetään retkikirje ja lasku. Retkimaksu sisältää matkat ja sisäänpääsylipun, ei ruokailuja. Lisätietoja: Eeva Lahti p. 044 7160341 ....................... ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Mukana arjessa ja juhlassa ■ Raision seurakunnan lapsityö ja työntekijät tahtovat olla mukana lasten ja perheiden arjessa ja juhlassa. Seurakunta tahtoo tarjota monipuolista ja tavoitteellista toimintaa koko perheelle. Toimintaa on tarjolla jo aivan pienten vauvojen perheille. Tikanmaan seurakuntakodissa toimii Kullannuput-ryhmä yhteistyössä neuvolan kanssa. Syksyllä 2012 perustettiin uusi Kullannuput ryhmä Pappilaan eli seurakuntatalolle. Kullannuput-ryhmiin kutsutaan ensimmäistä kertaa äideiksi tulleita naisia esikoistensa kanssa. Myös isät ovat tervetulleita mukaan. Kerhossa käsitellään erilaisia vauvaperheen arkeen ja juhlaan liittyviä asioita, parisuhdetta, naiseutta jne. Myös hiljentyminen on osa kerhon ohjelmaa. Taaperoikäisille on tarjolla Pilttikerho, jossa lapset ovat 0–3-vuotiaita. Piltti ryhmä toimii Tikanmaalla sekä tammikuun alusta lähtien myös seurakuntatalolla, Pappilan päiväkerhotiloissa. Ryhmässä pääsee tapaamaan muita samassa elämäntilanteessa olevia, ja jakamaan kokemuksia lapsiperheen iloista ja haasteista. Perheitä varten seurakunta järjestää ns. Perhekerhoja, jotka kokoontuvat jokaisessa seurakuntakodissa sekä seurakuntatalolla keskiviikko aamupäivisin. Perhekerhoissa pääsee niille perheille, joiden vanhemmat ovat työssä niin, ettei päivällä tarjottavaan toimintaan ole mahdollisuutta osallistua. Mukaan saavat toki tulla muutkin, joille ilta-aika on parempi perheen arjen pyörittämisen kannalta. Tavoitteena tavoittaa Seurakunnan lapsityön tavoitteena on tavoittaa kaikki alle kouluikäiset raisiolaiset lapset. Seurakunnan lastenohjaajat ovat jo vuosia käyneet pitämässä Pikkukirkko-hetkiä raisiolaisissa päiväkodeissa. Pikkukirkossa kuullaan, nähdään ja koetaan Raamatun kertomuksia, lauletaan ja rukoillaan. Päivähoidon lapset kutsutaan myös joulukirkkoon ja pääsiäisvaelluksille sekä eskarilaiset aistienkirkkoon. Perhepäivähoitajille on tarjottu omaa kerhotoimintaa jo muutaman toimintakauden ajan. Toiminta on täydentynyt tänä keväänä myös Tikanmaalla pidettävällä kerholla. Kerhoihin, jotka kokoontuvat jokaisella seurakuntakodilla sekä seurakuntatalossa, ovat tervetulleita niin kunnalliset kuin yksityisetkin perhepäivähoitajat. Kerhossa hiljennytään, lauletaan, leikitään, askarrellaan ja tavataan muita lapsia ja hoitajia. tapaamaan muita lapsiperheitä laulun, leikin, askartelun ja hiljentymisen merkeissä. Iltaperhekerho on suunnattu erityisesti Johanna Salonen Lapsityönohjaaja Tule ja katso 1 / 2013 11 Kohtaamisia Nu rten tapahtumat VIIKKOTOIMINTA KirkonMenot Nuorten toteuttama ehtoollisjumalanpalvelus Raision kirkossa. Mukana koko nuorisotiimi. Teejatkot Nurkassa. Menot Raision kirkossa klo 18 seuraavasti: ke 6.2. ke 6.3. ke 3.4. ke 15.5. SiunausMenot, jossa ensimmäisen vuoden isoset siunataan. Vanhemmat tervetulleita mukaan. KERHOT Sählykerho maanantaisin klo 16–17 lukion salissa Sählykerho on tarkoitettu yli 15-vuotiaille tytöille ja pojille. Lisätietoa tarvittaessa Mialta 044 7160 357. Yhteystiedot ■ ■ Nyttemmin olemme oppineet että Ville tykkää puhua paljon amerikkalaisesta jalkapallosta, jota hän harrastaa Raisiossa. Lisäksi Ville pitää myös kohtuullisen pituisia hartauksia, mutta tuo ajatuksensa hyvin esille kuuntelijoillensa. ■ Meitä kiinnosti tietää jotain Villestä, joten kyselimme häneltä muutamia kysymyksiä liittyen hänen mielipiteisiinsä ja hänen kokemuksiinsa. Ensimmäisenä kysyimme millainen ennakkokäsitys hänellä oli Raision seurakunnasta. Vastaukseksi saimme, että Raision seurakunta tuntui isolta verrattuna edellisiin pienempiin seurakuntiin Varsinais-Suomen alueella. Nopeasti hänellekin selvisi, että Raision seurakunnassa on iloinen ja tiivis ilmapiiri. Aluksi hän myöntää olleensa hukassa, mutta ihmiset olivat mukavia ja neuvoivat parhaansa mukaan asiassa kuin asiassa. ....................... Hengarit Nurkassa joka torstai klo 17–20. Nuorten avoimien ovien ilta, jonne voi tulla pelailemaan ja oleskelemaan. ■ ■ Raision seurakuntaan saapui uusi nuorisotyönohjaaja Ville Väänänen, joka esittäytyi meille ensimmäisen kerran joulujuhlassa. Ensikäsitykseksi jäi yllättävänkin rento esittely itsestään, etenkin kun ihmiset olivat ennalta tuntemattomia. Näin lyhyen tutustumisen jälkeen hän vaikutti hyvin avoimelta ja positiiviselta ihmiseltä, mikä sopii mainiosti nuorisotyönohjaajan ammattiin. ....................... Nuortenillat Nuortenillat keskiviikkoisin Nurkassa klo 18. Luvassa jos jonkinnäköistä nuorille suunnattua ohjelmaa ja yhdessäoloa. ■ Uusi työntekijä mukaan yhteyteen Bänditoiminta torstaisin 18-20.30 srk-talon alasalissa Bänditoimintaan tarvitaan kaikentasoisia ja minkä tahansa soittimen soittajia. Bändi säestää esimerkiksi KirkonMenoissa. Lisätietoja Stefanilta 044 7160 369. NUORTEN RETRIITTI 8.-10.3. Viherlahdessa Mukaan mahtuu 11 nuorta. Ilmoittautuminen alkaa netissä 6.2. klo 20:30. Hinta 40 euroa. Lisätietoja Ritvalta 044 7160 339 tai Kimmolta 044 7160 330. Mia Flemming nuorisotyönohjaaja 044-7160 357 Eeva Lahti nuorisotyönohjaaja 044-7160 341 Kimmo Keskinen nuorisotyönohjaaja 044-7160 330 ■ Nuortenillassa mietimme seurakuntayhteyttä. Ville kertoi meille kirkon nettisivuilta löytyvästä sanakirjasta, josta ei löytynyt sanaselitystä sanalle seurakuntayhteys. Hän kuitenkin sai meidät kaikki ymmärtämään mitä sana tarkoittaa. ■ Seurakuntayhteys on todella tärkeä asia, ja ilman elävää seurakuntayhteyttä elävää ja hyvää suhdetta Jumalaan on hyvin vaikea ylläpitää. Seurakuntayhteys on yksinkertaisesti kaikkea uskovien yhteistoimintaa, jossa Jumala on mukana. Ritva Rautiainen 044-7160 339 rippikoulu- ja nuorisopastori Ville Väänänen 044-7160 351 vs. nuorisotyönohjaaja ■ Isostoiminta ja Nurkassa hengailu ovat nuorten tapoja ylläpitää seurakuntayhteyttä, eikä siellä tarvitse olla yksin. sähköpostiosoitteet: [email protected] www.raisionseurakunta.fi ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Petri Vainio & Valtteri Hautamäki Ensimmäisen vuoden isoskoulutettavia ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Ville esittäytyy ■ Hei vaan kaikille. Nimeni on Ville Väänänen ja aloitin nuorisotyönohjaajan sijaisena vuodenvaihteessa. Kohta olenkin ollut täällä Raisiossa jo yli kuukauden ja olen alkanut päästä jyvälle tämän seurakunnan kujeista sekä tavannut suuren määrän uusia tuttavuuksia. Vielä löytyy kuitenkin useita joita en ole vielä tavannut, niinpä kerron jotakin itsestäni. ■ Olen 24-vuotias teologian kandidaatti Åbo Akademista. Lähtöisin olen Halikosta, nykyisen Salon alueelta, joten Raisio on minulle paikkakuntana vielä aika vieras. Viimeiset neljä vuotta olen asunut opiskeluiden vuoksi Turussa, ja samalla on tullut tehtyä kesäteologin hommia useammassa eri seurakunnassa. ■ Tämä vuosi on minulle eräänlainen välivuosi opiskeluista, mutta tarkoitus olisi jatkaa vielä maisteriksi. Juuri nyt panostan kuitenkin täysillä työhöni nuorisotyönohjaajana. Minun tehtäviini nuorisotyössä kuuluvat muun muassa viikkotoiminta, ensimmäisen vuoden isoskoulutus ja nuorisotyön tiedotus. Oleskelen siis paljon Nurkassa, jossa minuun voi törmätä nuortenilloissa ja Hengareissa. Tuon varmasti oman leimani kyseisiin iltoihin. ■ Jos minun tarvitsisi valita yksi sana joka kuvastaa minua, valitsisin sanan jenkkifutis. Amerikkalainen jalkapallo eli tuttavallisemmin jefu on minulle hyvin tärkeä harrastus, minkä huomaa varmasti kun oleskelee kanssa- ni. Aloitin lajin harrastamisen aikoinaan yliopistoni joukkueessa ja edustan edelleen Åbo Akademi 09ersia korkeakoulujen SM-sarjassa. Lisäksi – jottei pelaaminen vaan jäisi kevääseen – pelaan myös kesäkaudella II-divisioonassa paikallisessa Raisio Oakmenissa. ■ Jenkkifutarin ulkokuoresta huolimatta, olen kuitenkin rauhallinen ja kenties jopa syvällinen ajattelija, mikä saattaa unohtua herkästi, sillä samaan aikaan pidän ihmisten kohtaamisesta ja heidän kanssaan keskustelemisesta. ■ Lähestyn usein asioita huumorin kautta. Mielikuvat hiljaisesta ja harkitsevasta miehestä karisevat etenkin kun saan pistää parastani nuorten kanssa. Puolustuksekseni totean vain sen, etten näytä olevan ainoa tällainen olento täällä seurakuntatalon alakerrassa. Kaikelle on kuitenkin aikansa, ja tarvittaessa pistän jarrut pohjaan ja hiljennyn aloittamaan hartautta tai kuuntelemaan toista ihmistä. ■ Tulevalta vuodelta odotan hauskoja hetkiä ja hyviä kokemuksia sekä ihan rehtiä työntekoa. Alkanut tammikuu on ollut hauska ja opettava. Pyrin tietenkin parhaani mukaan kehittämään nuorten toimintaa entisestään, jotta jo toimivasta konseptista tulisi vieläkin parempi. Seurakunnan nuorisotyön tiimi sekä raisiolainen nuoriso ovat aivan mahtavia, ja tästä vuodesta tulee aivan varmasti loistava. Ville Väänänen ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Tule ja katso 12 1 / 2013 Kirkkoherra Pertti Ruotsalon mielestä yhdistymisien syynä on seurakuntien taloudellinen tilanne. ”Varsinkin pienimmät seurakunnat ovat tiukoilla taloudellisesti, mutta myös toiminnan näkökulmasta. Esimerkiksi alle 2 000 hengen seurakunnilla on vaikeuksia selvitä käyttötaloudesta”, toteaa Ruotsalo. Raision seurakunta voi lähivuosina olla osa yhtymää R aision seurakunta saattaa kaikkien muiden Suomen seurakuntien tapaan vielä tällä vuosikymmenellä liittyä osaksi seurakuntayhtymää, jos kirkkohallituksen laatima Uusi seurakuntayhtymä 2015 -malli toteutuu. Kirkolliskokous hyväksyi ja lähetti mallin jatkokäsittelyyn marraskuussa. Keiden kanssa hynttyyt lyödään yhteen, riippuu tulevista kuntaliitoksista. Lähtökohtana on, että yhden kunnan rajojen sisällä toimivat seurakunnat kuuluisivat niin ikään yhteen seurakuntayhtymään. Raision vaihtoehdot ovat vielä auki. – Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on jo nyt niin iso, ettei liene järkeä laajentaa sitä, elleivät kuntarakennemuutokset pakota siihen. Naantalissakin on jo yhtymä. Sen sijaan Ruskon, Nousiaisten, Mynämäen, Maskun ja Raision seurakuntayhtymää pitäisin järkevän tuntuisena, pohtii Raision seurakunnan kirkkoherra Pertti Ruotsalo. Vaikka hankkeella näyttää nyt olevan tuulta purjeissaan, rakennemuutoksen läpi viemiseen menee hänen arvionsa mukaan vielä vuosia. – Vaikka mallin nimi on ”Seurakuntayhtymä 2015”, pidän ilmeisenä, että – jos se toteutuu – vuosi on vaikkapa 2017. Pienten parhaaksi Mallin tärkeimpiä lähtökohtia ovat väestön ikääntyminen, muuttoliike ja kirkon jäsenkato. Paljolti on kyse siitä, kuinka seurakuntien rahat saadaan riittämään. – Varsinkin pienimmät seurakunnat ovat tiukoilla taloudellisesti, mutta myös toiminnan näkökulmasta. Esimerkiksi alle 2 000 hengen seurakunnilla on vaikeuksia selvitä käyttötaloudesta. Myös sijaisjärjestelyt aiheuttavat ongelmia, tulkitsee Ruotsalo. Ruotsalo painottaa, ettei rakennemuutos ole Raision seurakunnalle muista syistä mitenkään ajankohtainen. Seurakunnalla on laskusuhdanteesta huolimatta vakaa talous, erinomainen työntekijätilanne ja sopivasti toimitiloja. – Rakenteita ja työn tekemistä ajatellen juuri meidän tilanteemme on tällaisenaan erinomainen. Olemme varsin omavaraisia. Kulut tasan Pertti Ruotsalo oli mukana synnyttämässä Salon uutta seurakuntayhtymää vuoden 2009 alussa. Salosta saatujen kokemusten pohjalta hän toteaa, että seurakuntalaisen perspektiivistä ainoa varsinainen muutos tapahtuu kirkollisveroprosentissa, kun kuluja tasataan seurakuntien kesken. – Muuten seurakuntalaisten mielestä rakennemuutoksella ei ole ollut suurtakaan vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Lapset edelleen kastettu, naimisiin on päästy ja hautajaisiakin järjestetty, rauhoittelee Ruotsalo. Uutta veroprosenttia ja muutoksen suuntaa Ruotsalo ei lähde edes arvailemaan, koska se riippuu kokonaan yhtymän kokoonpanosta. Lisää joustoa Työntekijöiden arkeen ja tulevaisuuteen rakennemuutos vaikuttaisi selvästi seurakuntalaisia enemmän. Liitoksissa seurakuntien talous, hallinto sekä kiinteistö- ja hautaustoimi yhdistettäisiin, samoin viestintä ja henkilöstöhallinto. Myönteistä mallissa on työntekijän ja työnantajan kannalta se, että seurakuntayhtymä antaisi pientä seurakuntaa paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen henkilöstöpolitiikkaan ja mielekkäiden tehtävänkuvien rakentamiseen. Lisäksi suuremmassa yksikössä olisi enemmän jouston varaa esimerkiksi sijaisuuksien hoitamista ajatellen. – Tämä ei tarkoita tietenkään sitä että työpaikka vaihtuisi mielivaltaisesti, vaan kyse on seurakuntatyön kannalta järkevästä voimavarojen tasaamisesta. Asian kaikkia puolia kyllä tarkastellaan pitkään ja hartaasti juuri työn tekemisen kannalta, Ruotsalo lupaa. Seurakuntayhtymä 2015 – mallin pääkohdat: Irtisanomisia maltilla Jos uusi malli antaa, se myös ottaa. – Työntekijöiden määrä tulisi meilläkin varmasti pienenemään, ikävä kyllä. Mutta jos talouden kehitys maassamme jatkaa heikkenemistään, väkeä on vähennettävä seurakuntarakenneratkaisuista riippumatta, arvioi Ruotsalo. – Lähtökohtana on, että irtisanottavien määrä olisi mahdollisimman pieni ja heistäkin mahdollisimman moni voisi siirtyä suoraan eläkkeelle. Irtisanomisten lähtökohtana on toiminnan luonteesta nouseva periaate: ydintoimintojen kannalta keskeiset henkilöt lähtevät viimeisinä. Lisäksi seurakunnan työntekijöiden joukossa on pappeja ja kanttoreita, joita ei voida nykylainsäädännön valossa irtisanoa taloudellisista ja tuotannollisista syistä, koska heillä on valtakirja virkaansa. Suhteellisen selkeistä lähtökohdista huolimatta ratkaisut eivät ole helppoja. – Irtisanomiset vaatisivat huolellisen pohdinnan siitä, mitä tehdään ja mikä viime kädessä on tärkeää. Seurakuntayhtymä 2015 -mallin käsittelyä jatketaan toukokuun kirkolliskokouksessa. Uusi seurakuntayhtymä 2015 -mallin mukaan jokainen seurakunta liittyy johonkin seurakuntayhtymään, nykyiseen tai perustettavaan kuntauudistuksen toteutumisen aikataulussa. • Seurakuntayhtymien rajat myötäilisivät käynnissä olevan kuntauudistuksen mukaisia kuntarajoja. • Yhtymä ottaisi vastuulleen seurakuntien hallinnon, talouden, kiinteistö- ja hautaustoimen sekä viestinnän. Yhtymästä tulisi kaikkien työntekijöiden työnantaja seurakuntien sijaan. • Päällekkäisten toimintojen karsimisesta seuraisi myös työntekijöiden irtisanomisia. • Seurakuntalaisiin muutosten vaikutus olisi todennäköisesti vähäinen. Kirkollisveroprosentti muuttuisi. • Enemmistö edustajia hyväksyi esityksen marraskuun 2012 kirkolliskokouksessa. Esitys lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustevaliokunta ja tulevaisuusvaliokunta antavat lausuntonsa. Valiokuntien mietintöä käsitellään alustavan aikataulun mukaisesti seuraavassa, toukokuun 2013 kirkolliskokouksessa. • Esityksen taustalla ovat yhteiskunnan muutosten aiheuttamat muutokset seurakuntien taloudessa Tiina Piha • Kirkkohallituksen esittämän
© Copyright 2024