ALFA-kurssilla mietitään mistä kristinuskossa oikein on kysymys.

Tule ja katso
Raision seurakuntalehti
3/2013 Syyskuu ■ 23. vsk
ALFA-kurssilla mietitään
mistä kristinuskossa
oikein on kysymys.
s. 4-5
Kisa virsitietoudesta
käynnistyy,
s. 3
Diakonityö on
seurakunnan perustehtävä,
s. 6
Kirkkomaakierroksella
mieli lepää,
s. 12
Tule ja katso
Pääkirjoitus
■ Kuulin vähän aikaa sitten erittäin ikävän uutisen. Hyvä ystäväni Salvadorissa, Keski-Amerikassa oli saanut kaksi veritulppaa aivoihin ja joutunut leikkaukseen. Kuulin asiasta leikkauksen jälkeen, kun hänet oli jo siirretty tehohoitoon.
– Hyvä Jumala, älä anna hänen kuolla, ajattelin ensimmäisenä, ja heti sen jälkeen: ”Miten he nyt selviävät taloudellisesti?”.
Vaikka ystäväni on opiskellut yliopistossa ja työskentelee
6 päivää viikossa radiotoimittajana, hänen palkkansa riittää
juuri ja juuri perheen ylläpitämiseen. Ja koska Salvadorissa ei
tunneta sairauspäivärahaa, eikä sairaslomaa ja koska hyvän
hoidon saaminen maksaa maltaita, tiedän ystäväni olevan pulassa. Vain ja ainoastaan siksi, että hän sattui sairastumaan.
■ Kun mietin ystävääni ja sitä, kuinka voisin häntä auttaa
täältä kaukaa muutenkin kuin rukouksin, tulivat mieleeni Jeesuksen sanat, ”tehkää, niin kuin haluaisitte teille tehtävän”.
Mietin, mitä itse tarvitsisin ja toivoisin hänen tilanteessaan
rukousten lisäksi.
Silloin ajatukseni kirkastui: vaikka en voi olla lähellä, enkä
voi auttaa konkreettisesti paikan päällä, tiedän, että ystäväni
perheineen tarvitsee rahallista apua selvitäkseen. He tarvitsevat hetken hengähdystauon taloudellisista ongelmista, voidakseen keskittyä ystäväni hoitamiseen ja hänen paranemiseensa.
Ihminen tarvitsee hengähdystauon ongelmistaan, ihminen tarvitsee toivoa. Näihin tarpeisiin pyrkii myös kirkon diakoniatyö vastaamaan. Se, että ihminen saa vuokransa maksettua, syysvaatteita lapselle tai ruokaa jääkaappiin, antaa
mahdollisuuden hengähtää hetkeksi ja keskittyä muihin asioihin, elämän muiden osa-alueiden järjestämiseen. Pienikin apu
voi jopa auttaa ihmistä pääsemään takaisin jaloilleen. Se, että ihminen tuntee konkreettisesti, ettei ole yksin, että on ihmisiä jotka välittävät ja jotka yrittävät auttaa, antaa voimia.
Kun yhteiskunnan turvaverkkoihin tulee ihmisen mentäviä reikiä, on yksi kirkon suuria haasteita estää ihmisiä putoamasta pohjalle saakka. Auttamisessa ja vastuunkantamisessa
konkretisoituvat Jeesuksen sanat: ”tehkää, niin kuin haluaisitte teille tehtävän”. Kirkon ja kristityn velvollisuus on siis
kantaa vastuuta myös lähimmäisistään sekä auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat
rukouksin tai konkreettisemmalla tasolla, sillä se
on Jumalan työtä.
Jumalan siunausta,
toivotti ystäväni vaimo minulle saatuaan
apuni ja niin minäkin
toivotan. Jumalan siunausta kaikille avuntarvitsijoille ja auttajille!
Riikka Leskinen
Tiedottaja
Ajankohtaista
Seurakuntavaalit
syksyllä 2014
■ Seuraavat seurakuntavaalit järjestetään syksyllä 2014.
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu
päättyy 15.9.2014, ennakkoäänestysaika on 27.–31.10.2014 ja vaalipäivä
on isänpäivä 9.11.2014.
Tulevien vaalien kampanjassa kerrotaan kasvojen ja tarinoiden kautta siitä, mitä hyvää kirkko tekee. Kampanjalla tuodaan esille kirkon perustyöstä sekä erilaisia
tarinoita siitä, miksi ihmiset kokevat
kirkon tärkeäksi, haluavat kirkkoon
kuulua ja sen elämään vaikuttaa.
Tärkeä osa kampanjaa on ehdokasasettelu. Vaaleihin toivotaan
luottamushenkilöitä, jotka vastaisivat kattavasti koko kirkon jäsenistön todellisuutta. Luottamushenkilöt
tulevat päättämään esimerkiksi siitä, mitä seurakuntarakenneuudistus
paikallisella tasolla tarkoittaa.
Ehdokkaille ja äänestäjille
suunnattu viestintä keskittyy seu-
Vuoden 2010 seurakunta­
vaaleissa 16 -vuotiaat
saivat äänestää ensimmäi­
sen kerran. Nuorten
16–17 -vuotiaiden äänestys­
prosentti oli 23,5 %.
rakuntavaalit.fi -sivustolle. Tulevissa vaaleissa kaikkien seurakuntien
käytössä on vaalikone sekä yhteinen
tieto- ja tulospalvelu.
Kirkkoherra täyttää tasavuosia
■ Kirkkoherra Pertti Ruotsalo täyttää 60 vuotta 1.11.2013. Turussa syntynyt Ruotsalo valmistui
ylioppilaaksi vuonna 1972 ja teologian maisteriksi Åbo Akademista
vuonna 1976. Hänet vihittiin papiksi 26.10.1976.
Uransa aikana Ruotsalo on toiminut pappina Porissa, Raision 2.
kappalaisena sekä Ruotsissa Göteborgin seudun suomalaisena pappina. Raision kirkkoherrana hän on
toiminut 1.8.2000 alkaen.
Kirkkoherran viran ohella Ruot-
Jussi Vierimaa
■ Suomessa on perinteisesti ollut hyvä ”turvaverkot” taloudellisen ahdingon varalle: on työttömyysturva, sosiaaliedut, oikeus sairaslomaan ja sairauspäivärahaan, ennen ilmainen, nykyisin melko halpa julkinen terveydenhuolto.
Kuitenkin nyt, tämän taloudellisen laman ja yhä kasvavan
oman edun tavoittelun aikana, jolloin ahneus on hyve ja köyhyys itse aiheutettu synti, aikana jolloin ihmiset on taas jaettu kasteihin tulotason mukaan, myös Suomessa voi käydä niin,
että ns. tavallinen, keskiluokkainen perhe joutuu todelliseen
taloudelliseen ahdinkoon työttömyyden, sairauden tai kuolemantapauksen vuoksi.
Taloudellinen ahdinko ei vaikuta ainoastaan perheen elintapoihin, vaan stressi selviämisestä, kyvyttömyys vaikuttaa
omaan tilanteeseen, huoli, ahdistus ja murhe valtaavat helposti mielen, kun toivoa ei näytä olevan. Kuinka jaksaa hoitaa itseään ja perhettään, jos huoli selviämisestä on jatkuvasti päällimmäisenä? Ihminen joutuu helposti kierteeseen, josta
on vaikea päästä pois.
Taloudellisen tilanteen huonontuessa ja suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkoja karsittaessa ja ihmisten hädän lisääntyessä, on kirkon diakoniatyöllä yhä kasvava merkitys.
Tässä lehdessä on kerrottu tämän hetken diakoniatyöstä ja
diakoniatyön asiakkaista. Avun tarvitsijoissa on mm. jatkuvasti enemmän hyvin koulutettuja nuoria aikuisia ja perheitä,
joiden taloudellinen tilanne on kestämätön.
3 / 2013
Riikka Leskinen
Teetkö mitä haluaisit
sinulle tehtävän?
2
salo on ehtinyt toimia Naantalin rovastikunnan lääninrovastina syyskuusta 2001 lähtien sekä Turun tuomiokapitulin pappisasessorina vuodesta 2010 alkaen.
Kirkkoherra Pertti Ruotsaloa voi
muistaa syntymäpäivän johdosta hyväntekeväisyyslahjoituksella Jerusalemin luterilaisen kirkon työlle. Saajana on Raision seurakunta, jonka
kautta lahjoitukset ohjataan Jerusalemin luterilaiselle kirkolle.
Vastaanottaja: Raision seurakunta
Pankkitili: Danske Bank FI78 8000
1200 4111 23
Viesti: PRLO 60
Ruotsalo jatkaa lääninrovastina
■ Turun tuomiokapituli on
määrännyt Raision kirkkoherra
Pertti Ruotsalon jatkamaan tehtäväänsä Naantalin rovastikunnan lääninrovastina. Lääninrovastin tehtävä
on määräaikainen ja siihen valitaan
kuudeksi vuodeksi kerrallaan.
Ruotsalo on toiminut Naantalin
rovastikunnan lääninrovastina vuo-
desta 2001 lähtien. Naantalin rovastikuntaan kuuluvat Raision, Naantalin, Merimaskun, Rymättylän, Nousiaisten, Maskun, Mynämäen ja Ruskon seurakunnat.
Lääninrovasti toimii rovastikunnassa piispan ja tuomiokapitulin apuna. Lääninrovasti valitaan rovastikuntaan kuuluvien seurakuntien
kirkkoherroista. Lääninrovastin tehtävänä on tukea ja valvoa seurakuntien työtä, johtaa seurakuntien yhteistyötä sekä kutsua papit ja lehtorit tarpeen mukaan keskustelemaan seurakuntien työhön liittyvistä asioista.
Lääninrovasti hoitaa lisäksi kirkollisia vaaleja sekä piispan ja tuomiokapitulin hänelle antamat asiat.
Kartta opastaa kirkkomaakierrokselle
■ Raision seurakunta on
tuottanut kirkkomaalla kävijöiden
avuksi ns. Kirkkomaakierroskartan. Karttaan on merkitty reitti, jonka avulla vierailijat pääsevät tutustumaan itsenäisesti hautausmaan historiaan ja arkkitehtuuriin.
Kirkkomaakierroksen reitille
on valittu yhteistyössä Raision ja
Lounaisrannikonoppaiden kanssa
21 mielenkiintoista kohdetta. Karttasivun toisella puolella on kerrottu
tarkemmin kohteista.
Kirkkomaakierroskartan polkua voi seurata tai kiertää oman
mielensä mukaan. Kierroksen voi
tehdä joko yhtenä päivänä tai jakaa
sen osiin, oman aikataulun mukaan.
Kierroksen pituus on kokonaisuudessaan noin 1,5 kilometriä.
Karttoja saa kirkolta sekä seurakuntatoimistosta. Raision kirkkomaan kierroskartta on tehty Raision seurakunnan ja Raision ja Lounaissuomen Matkaoppaiden välisenä yhteistyönä.
Nimikilpailu ratkesi
Raision kirkkomaalla sijaitsevan
ruumishuoneen uudesta nimestä järjestetty kilpailu on ratkennut.
Ruumishuoneen uudeksi nimeksi
tuli Rauhanlehto.
Uuden nimen löytämiseksi järjestettiin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kesken kilpailu, jossa parhaan ehdotuksen esitti
luottamushenkilö Anita Ruusuranta. Onnea nimikilpailun voittajalle!
Tiesitkö tätä? - Ekumeeninen vastuuviikko
Vastuuviikko on Suomen
kaikkien kirkkojen ja monien
kristillisten järjestöjen ihmisoikeuskampanja, jossa kirkot toimivat
oikeudenmukaisemman maailman
puolesta. Vastuuviikkoa vietetään
20.–27.10.
Maailmassa kuolee keskimäärin joka minuutti henkilö aseellisen
väkivallan seurauksena. Ainakin 60
% ihmisoikeusloukkauksissa käytetään pienasetta. Asekauppa ja sota ovat tuottoisaa bisnestä: vuosittain
asekauppaan käytetään moninkertai-
sesti enemmän varoja kuin mitä tarvittaisiin koko maailman väestön ihmisarvoisen elämän saavuttamiseksi.
YK:ssa hyväksyttiin historiallinen asekauppasopimus 2.4.2013.
Vastuuviikko oli mukana tukemassa sopimuksen syntymistä.
Tule ja katso
3
3 / 2013
Riikka Leskinen
Työntekijät tavoittaa
matkapuhelimista
■ Raision seurakunnan lankapuhelimet ja
02-alkuiset numerot poistettiin käytöstä alkuvuodesta. Työntekijät tavoittaa nykyisin parhaiten suorista matkapuhelinnumeroista. Seurakunnan keskuksen numero (02) 4360 300 on
kuitenkin edelleen käytössä.
Koululaiset ovat visailleet virsitietoudessa jo vuosia. Ny pääsevät
myös aikuiset kisailemaan virsikirjankäytöstä, oppimaan uusia
virsiä ja kokeilemaan virsitietouttaan.
Tartu virteen!
Raision seurakunnan
yhteystiedot
Aikuisten virsikisa käynnistyy lokakuussa
■ Esittäisitkö mielelläsi lempivirtesi yleisölle? Haluaisitko tutustua uusiin virsiin?
Opettelisitko vielä tuntemattomia veisuja
yhdessä ystävien kanssa? Jos näin on, on
aikuisten virsikisa juuri sinua varten!
Suomen Kirkkomusiikkiliiton järjestämän Virsikisan tarkoituksena on innostaa
aikuisia laulamaan ja tutustumaan suomalaiseen virsiperinteeseen.
Kisaan voivat osallistua kaikki rippikoulun käyneet nuoret ja aikuiset. Virsikisassa kilpaillaan kolmen tai neljän hengen
joukkueissa.
Kilpailussa ei kilpailla laulutaidosta,
vaan virsientuntemuksesta ja kisan tehtävät liittyvät mukaan valittuihin virsiin. Seurakunta- ja piirikisaan Kiekkomusiikkiliitto on valinnut 40 virttä ja finaaliin 20 virttä lisää, eli yhteensä 60 virttä. Laulamisen
www.raisionseurakunta.fi
Puhelinvaihde (02) 4360 300
Faksit: (02) 4360 301 tai 302
Sähköpostiosoite: [email protected]
lisäksi kisassa tarvitaan siis virsien monipuolista tuntemista ja virsikirjan käytön
osaamista.
Kilpailuun kuuluvia virsiä ja virsikirjan
käyttöä harjoitellaan yhdessä joka toinen
keskiviikko alkaen 9.10. Tasalan Kamarissa. Harjoituksia johtavat kanttorit Sini Nieminen ja Jukka Saarinen. Harjoituksiin voivat osallistua kaikki joukkueet.
Kisa koostuu useasta osiosta. Helmikuussa 2014 joukkueet kisailevat virsitiedoista seurakunnittain ja seurakunnan
joukkueista valitaan joukkue maaliskuussa järjestettävään piirikisaan. Loppukilpailu järjestetään toukokuussa 2014 Turun tuomiokirkossa.
Kilpailuun ilmoittaudutaan 1.10.30.11.2013 välisenä aikana kanttori Sini
Niemiselle, [email protected].
PAPISTO
Ruotsalo Pertti
Ahlstrand Markku
Ala-Uotila Seija
Lummikko Teppo
Pajunen Antti
Rautiainen Ritva
Rautiainen Tiina
Winter Pyry Vuorio Hanna
040-5020 077
044-7 160354
044-7 160 372
044-7 160350
044-7 160358
044-7 160339
044-7 160323
044-7 160 373
044-7 160 377
KANTTORIT
Engström Katarina
Nieminen Sini
Saarinen Jukka
044-7 160333
044-7 160367
044-7 160 381
DIAKONIATOIMISTO
Nieminen Leena
044-7 160375
[email protected]
Andersson Erja
044-7 160326
Leino Päivi
044-7 160365
Pentti Mariitta
044-7 160352
Päivystysnumero
(ma klo 15-16)
044-7 160325
Kirkon yhteisöverotulot
supistuivat voimakkaasti
viime vuonna
044-7 160376
NUORISOTOIMISTO
Flemming Mia Lahti Eeva
Väänänen Ville
044-7 160 357
044-7 160 341
044-7 160 351
TIEDOTUS
Leskinen Riikka
044-7 160 331
Tuominen Sirpa-Liisa 044-7 160322
TALOUSHALLINTO
Haakana Kari Asikainen Minna
Siltala Hannele
Vikman Marita
0400- 533928
044-7 160355
044-7 160380
044-7 160383
SEURAKUNTATOIMISTO
päinen ja se päättyi vuoden 2011 lopussa.
Vuonna 2012 jako-osuus oli 2,3 prosenttia.
Evankelis-luterilaisen kirkon osuus yhteisöveron tuotosta on jaettu seurakuntien
kesken vuodesta 2006 alkaen siten, että
puolet tuotosta jaetaan seurakuntien kesken kuntien asukasmäärien mukaisessa
suhteessa ja puolet yhteisöveron maksajien
ja työpaikkojen alueellisen jaon mukaan.
Kirkon saaman yhteisöveron tuoton
supistumiseen vaikutti sekä jako-osuuden
pieneneminen että talouden taantuma.
Kokinvuori
044-7 160396
lastenohjaajat
044-7 160395
Aakula Arja
Mäntylä Mariitta
[email protected]
Vaisaari
044-7 160394
lastenohjaajat
044-7 160393
Tohka Marika
Hautaa Kati
[email protected]
Tikanmaa
044-7 160392
lastenohjaajat
044-7 160 391
Jokinen Sari
Kytölä Anna
[email protected]
PYHÄKOULU
Siivonen Irma
Välittäjä
Arvelin Auli Dahlgrén Taina
Henriksson Satu
Suominen Irene
044-7 160398
044-7 160328
044-7 160343
044-7 160399
044-7 160 327
LAPSITYÖ
Salonen Johanna
044-7 160370
Seurakuntatalo
044-7 160332
lastenohjaajat 044-7 160390
Lahdenperä Maj-Britt
Niemi Johanna
[email protected]
044-7 160 374
PERHETYÖ
Forsström Stefan
LÄHETYSTYÖ
Koskensalo Katja
LEIKKAA TALTEEN
■ Kirkon saamat verotulot supistuivat 2,8
prosenttia viime vuonna edellisvuoteen
verrattuna. Raision seurakunnan verotulos laskivat 3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.
Kirkollisverotilityksiä kertyi 862
(+0,8 %) miljoonaa euroa. Seurakuntien
osuus yhteisöveron tuotosta oli 98 miljoonaa euroa, jossa laskua on 26,3 prosenttia
edellisvuodesta. Raision seurakunnan yhteisövero putosi 28 prosenttia vuoteen 2011
verrattuna.
Seurakunnille tilitettiin kirkollisveroa
keskimäärin 208 euroa jäsentä kohti. Edellisvuonna määrä oli 205 euroa. Kirkollisverotulot vähenivät 123 seurakunnassa ja
kasvoivat 188 seurakunnassa.
Alin kirkollisveroprosentti 1,0 oli pääkaupunkiseudun sekä Turun ja Kaarinan
seurakuntayhtymissä. Raision seurakunnan kirkollisveroprosentti on 1,15. Kahdeksalla seurakunnalla oli korkein 2,0 prosentin suuruinen kirkollisveroprosentti.
37 seurakuntaa korotti kirkollisveroprosenttia. Määrä oli toiseksi suurin 30
vuoteen. Verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli koko kirkossa 1,4 prosenttia.
Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen
kirkon yhteinen osuus yhteisöveron tuotosta vuosina 2007 ja 2008 oli 1,75 prosenttia. Vuoden 2009 alusta alkaen jako-osuus
nostettiin 2,55 prosenttiin. Korotus oli tila-
Diakoniatyön päivystyksen numero on muuttunut. Uusi numero on 044-7160 325. Diakoniatyön puhelinpäivystys on avoinna maanantaisin
klo 15–16.
044-7 160369
KIINTEISTÖT
Ahtinen Päivi
044-7 160359
Leino Minna
044-7 160334
Peltonen Tiina
044-7 160309
Salonen Eija
044-7 160335
Selin Terhi
044-7 160320
[email protected]
Viherlahden
leirikeskus
(02) 4369111
Sula Anita ja Katja 040-7081 851
0400- 528524
[email protected]
HAUTAUSMAA
Jantonen Mikko
Karlsson Dick
Koskinen Jukka Salminen Tomi
Hautausmaan
päivystysnumero
044-7 160 361
044-7 160 317
044-7 160362
044-7 160368
044-7 160382
TASALAN KAMARI
(02)4385865
044-7 160347
PERHEASIAN NEUVOTTELU040-3417249
KESKUS Tule ja katso
4
3 / 2013
Tiina Piha
Alfa-kurssilla on
tarkoitus kysellä ja
ihmetellä sanovat
Alfa-kurssin
vapaaehtoiset
vetäjät. Vas. Anne
ja Ilkka Saarinen,
Hilkka ja Perttu
Terho, edessä
Laura ja Jaakko
Simonen.
No nyt saa kysyä ja
kummastella
Alfa-kurssi avaa kristinuskoa rennossa ilmapiirissä
Tulevan syksyn aikana kristinuskon perusteisiin
on mahdollista tutustua Raision seurakunnan
järjestämällä Alfa-kurssilla. Alfa-kurssi on tarkoitettu kaikille kristinuskosta kiinnostuneille.
E
nglannin anglikaanisessa kirkossa 1980-luvulla kehitettyjä kursseja järjestetään jo 150
maassa. Raision seurakunnassa edellinen kurssi järjestettiin vajaat 10 vuotta sitten. Suomessa Alfa-kursseja pitävät luterilaisten
seurakuntien lisäksi Kansan Raamattuseura ja vapaat kristilliset seurakunnat.
Kurssin ”isänä” Raisiossa toimii
pastori Pyry Winter, joka itse kävi
mini-Alfa-kurssin opiskeluaikanaan.
Silloin syttynyt innostuksen kipinä jäi
kytemään.
– Itselleni kurssi avasi yhteyden
seurakuntaan ja tutustutti sekä pastoriin että muihin seurakuntalaisiin.
Alfan kautta oli luonnikasta ja helppoa lähteä mukaan toimintaan. Huomasin saman monen muun kohdalla:
seurakuntayhteys löytyi ja uskonasiat
aukenivat. Hienoa oli sekin, että mukana oli hyvin monenlaisia ihmisiä,
myös ateisteja. Lisäksi pidin kurssin
rennosta ilmapiiristä ja hyvästä opetuksesta, hän perustelee.
Pyry Winter uskoo, että Raisiossa on selvästi ilmassa kiinnostusta
ja tarvetta tämän kaltaiselle toiminnalle. Esimerkiksi nuorille aikuisille
suunnattu toiminta on kantanut hedelmää ja monet hakevat nyt yhteyttä seurakuntaan ja lisää tietoa kristinuskosta.
Ruokailu ja lastenhoito
järjestetty
Lokakuun 3. päivänä Raision seurakuntatalolla alkava kurssi muodostuu kymmenestä kaksituntisesta kokoontumisesta sekä viikonlopusta.
Kurssilla käsitellään muun muassa
seuraavia aiheita: ”Kuka Jeesus on?
Miten ja miksi rukoilla? Parantaako
Jumala tänäänkin?”
Kurssille on helppo tulla vaikka
suoraan töistä, kun heti aluksi tarjoillaan lämmin ateria kahveineen.
Seurakuntatalolle on hyvät liikenneyhteydet. Lisäksi lasten hoito on
järjestetty kurssin aikana.
– Haluamme mahdollistaa osallistumisen myös lapsiperheille, Pyry
Winter mainitsee.
Ruokailun jälkeen seuraa alustus kulloisestakin aiheesta, minkä
jälkeen siitä keskustellaan pienryhmissä. Tarkoitus on, että kurssilaiset
saavat kysellä ja esittää omia mielipiteitään vapaasti.
– Ihmiset saavat tutustua seurakunnan toimintaan rennossa ilmapii-
rissä ilman että heitä jotenkin painostettaisiin tai tuomittaisiin, toteaa
Pyry Winter.
Kurssi järjestetään pitkälti vapaaehtoisin voimin ja tekijöitä tarvitaan
runsaasti. Tällä hetkellä vastuunkantajien joukkoon etsitään vielä lastenhoitajia ja keittiöavustajia, sitten porukka alkaa olla koossa.
Pyry Winter sanoo arvostavansa
suuresti vapaaehtoisten työpanosta.
– Minusta on vaikuttavaa, että
seurakuntalaiset antavat vapaaehtoisesti aikaansa ja haluavat tarjota muillekin tämän mahdollisuuden tutustua
seurakuntaan. Se kertoo paljon!
”Kannattaa itse selvittää,
mistä on kysymys”
Päivätyökseen majataloa Gasthouse
Henriä pitävät Ilkka ja Anne Saarinen ovat yksi Alfa-kurssilla avustavista vapaaehtoispariskunnista.
– Alfa ei ole työtä, vaan valtavan mielekäs tapa olla yhdessä toisten kanssa. Kurssille on olemattoman matala kynnys. Sinne saa juuri
semmoisena kuin on ihmettelemään
ja kyselemään. Se sytyttää meitä molempia, Saariset sanovat.
He arvelevat, että moni ei lopulta kovinkaan tarkkaan tiedä, mistä
kristinuskossa on kyse.
– Lehtien palstoilla kyllä keskustellaan nyt paljon, mutta taso ei
ole kovin korkea. Kannattaa tulla itse mukaan selvittämään, mistä on
kysymys. Porukan vähän tutustuttua
toisiinsa syntyy luottamus ja voi kysyä
tyhmiltäkin tuntuvia asioita kunnioituksen ilmapiirissä. Alfassa ei ole mitään painostusta, ihmisen täytyy saada vapaasti kysellä.
”Jokainen voi olla
vapaasti oma itsensä”
Raisioon pari vuotta sitten muuttaneet restonomiopiskelija Jaakko ja
fysioterapeutti Laura Simonen kuuluvat myös kurssin vapaaehtoisiin vetäjiin. He eivät ole itse käyneet kurssia, mutta seuranneet niitä läheltä ja
innostuneet ideasta hekin.
– Ensimmäiseksi tulee mieleen
vapautunut ilmapiiri. Jokainen voi vapaasti olla mitä on, tietämätön, etsivä, kiinnostunut. Uskon, että jokainen omalla tavallaan tarvitsee yhteyttä toisiin sekä ilmapiiriä, jossa saa
olla vapaasti itsensä ja esittää kysymyksiä, Laura hehkuttaa.
– Olen samaa mieltä ilmapiiristä. Lisäksi opetusmateriaali on hyvä, samoin illan rakenne: yhdessä
syöminen ja vapaamuotoinen oleminen toimivat hyvin yhdessä. Alfa sopii kaikille iästä, koulutustaustasta ja
muusta riippumatta. Jos vaikka rippileirin jälkeen asiat ovat jääneet mietityttämään, Alfaan kannattaa lähteä
mukaan, Jaakko lisää.
”Harvinaisen hyvä
tilaisuus”
Hilkka ja Perttu Terho ovat yksi Alfa-kurssin isäntäperheistä. Yli-
opistolla työskentelyn vastapainoksi
he toimivat aktiivisesti seurakunnan
vapaaehtoisina nuorille lapsiperheille suunnatussa toiminnassa ja pitävät Alfaa osuvana täydennyksenä tarjontaan.
– Aika moni tuntee kristinuskon
keskeiset pointit, mutta jutun juuri
voi olla hukassa. Alfa tarjoaa mahdollisuuden tulla avoimesti kyselemään, että mikä se homma oikein on.
Meille suomalaisille tämä on harvinaisen hyvä tilaisuus, koska meillä
ei yleensä puhuta uskonasioista avoimesti, he pohdiskelevat.
Terhot näkevät Alfan Pyry Winterin tavoin luontevaksi oveksi seurakuntayhteyteen.
– Varsinkaan ”jumiksessa” ei
pysty tutustumaan toisiin. Alfa-kurssilla sen sijaan on mahdollisuus jutella ja tutustua.
Terhot toivottavat kaikki tervetulleiksi kurssille skeptikoista hengellisiin etsijöihin.
– Asiat eivät ole ollenkaan helppoja sisäistää, tiedän kokemuksesta. Tämä on kirkon vaihtoehto niille, hengellisyyden kaipuussaan hakeutuvat vaikkapa mielekkään läsnäolon kursseille. Kristinusko ei ole
muodissa, mutta voisiko sittenkin olla aika ”cool”?
Tiina Piha
Tule ja katso
5
3 / 2013
ALFA-kurssilla
tutustutaan kristinuskon perusteisiin
T
änä syksynä seurakuntalaisilla on mahdollisuus lähteä mukaan kurssille, jossa otetaan selvää siitä, mitä kristinusko
todella on. Mediassa keskustelu käy kiivaana ja totuutta on vaikea rivien välistä
löytää. Alfassa tutustutaankin kristinuskon ytimeen ja
perusteisin keskustelun ja kysymysten kautta.
ALFA -kurssi on yhdeksän torstai-illan ja yhden
leiriviikonlopun kokonaisuus, jossa käsitellään kristinuskon keskeisiä kysymyksiä. Alfa on myös hengellisen etsinnän paikka ja mahdollisuus tutustua muihin samankaltaisia asioita pohtiviin ihmisiin. Kurssilla ei ole ylä- eikä alaikärajaa.
Jokaisessa tapaamisessa syödään yhdessä, kuunnellaan käytännönläheinen luento ja keskustellaan
pienryhmissä. Kaikki tämä tapahtuu rennossa ja avoimessa ilmapiirissä jossa saa olla eri mieltä ja myös ilmaista sen. Illan toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti seurakuntamme vapaaehtoiset.
Yhden illan voisi tiivistää kolmeen kohtaan:
1. Ateria, jonka jälkeen illan isäntäpari
yhteislaulun höystämänä
lausuu muutaman tervetulosanasen.
2. Käytännönläheinen alustus illan aiheesta.
3. Keskustelua pienryhmissä.
Alfa-kurssi onkin rantautunut Suomeen Englannista, jossa lontoolainen pappi teki huomion: moni
ihminen ei tunne kristinuskon perusteita eikä muutenkaan tunne seurakuntaa. Kuitenkin hengellinen
kaipuu on monen sisällä; onko Jumala olemassa, rakastaako Hän minua, mikä on elämäni tarkoitus,
kuinka voisin saada yhteyden Jumalan kanssa?
ALFA-kurssi
torstaisin klo 18–20, alkaen 3.10.
Raision seurakuntatalossa
Lastenhoito järjestetty illan
ajaksi seurakuntatalon tiloissa.
Ovet ovat auki 17.30 lähtien.
Torstai-iltojen lisäksi kurssiin
kuuluu leiriviikonloppu 2.–3.11.
seurakunnan leirikeskuksessa
Viherlahdessa.
Kurssi päättyy 12.12. jouluiseen
Alfa-juhlaan, jonne myös ystävät
ja sukulaiset ovat tervetulleita.
Kurssi ja oheismateriaali
ovat ilmaisia.
Leiri maksaa 30 €/henkilö.
Mahdollisuus hakea
leiriavustusta.
Tämä lontoolainen pappi sai sydämelleen kehitellä rennon illan jossa kirkollinen pönötys saisi väistyä ja jossa ihmiset pääsisivät ääneen kysymyksineen.
Pyry Winter
Pastori
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
pastori Pyry Winter, puh. 044 7160 373 tai
[email protected]
Papin puheenvuoro
Alfalaisuus
■ Yhä useampi suomalainen on käynyt ALFA-kurssin. Luin
äskettäin uutisen jossa kerrottiin Alfasta joka järjestettiin
Upinniemen varuskunnassa. n. 200 varusmiestä osallistui
viime kevään kurssille. Kuulin, että n. 100 osallistujaa kävi viime keväänä Turussa Alfa-kurssin. Pohjanmaalta kuulin pienestä seurakunnasta joka järjestää joka kevät ja syksy Alfa-kurssin.
Alfa-kursseja järjestetään tänä päivänä ympäri maailmaa
seurakuntien ohella baareissa, kahviloissa, kodeissa ja jopa
vankiloissa. Alfan kansainväliset sivut kertovat, että kursseja järjestetään 169 maassa ja osallistujia maailmanlaajuisesti on tähän mennessä ollut 22,5 miljoona ihmistä. Erään
englanninkielisen kyselynettisivuston kaksi suosituinta kysymystä ovat: ”Mikä on elämän tarkoitus” ja ”Onko Jumala
olemassa”. Ei siis ihme, että Alfa-kurssi on saavuttanut suuren kansainvälisen suosion sen avoimella ja lämpimällä rakenteella, mutta myös pelkäämättömällä tyylillä kertoa rehellisesti ja suoraan kristinuskosta.
Itse olen osallistunut Alfaan muutamia vuosia sitten ja
totesin sen hyväksi. Kurssi oli antoisa ja ilmapiiri lämmin.
Sain paljon uusia ystäviä. Muutettuamme Raisioon onkin
sydämelläni ollut tarjota tätä samaa mahdollisuutta Raisiolaisille.
Minkälaisia kokemuksia Alfan käynneillä ihmisillä sitten
on? Raisiolainen nuori perheenäiti kertoo seuraavasti:
”Olin aina ollut kiinnostunut hengellisyydestä, perheeni ei ollut
kristitty kuin nimellisesti. Alfa-kurssilla alkoi ensimmäistä kertaa tuntua siltä, että olin löytämässä vastauksia kysymyksiini – kristinuskosta! Oman Alfa-kurssini tiimin ihmiset saivat minut pyörtämään
monet ei-kovinkaan-mairittelevat ennakkokäsitykseni uskovista ja
seurakunnista. Suosittelisin Alfaa ihan kenelle tahansa etsijälle tai
epäilijälle, tai vain omien ajatustensa tuulettamisesta innostuneelle.”
Työelämässä oleva perheellinen pariskunta taas seuraavasti:
”Jos mietit ja pohdit, uskot tai ehket vielä oikein tiedä mihin ja
miten, mutta haluaisit tietää. Suosittelemme Sinulle Alfa-kurssia todella lämpimästi. Kävimme itse Alfan viisi vuotta sitten ja se vahvisti
uskoamme kolmiyhteiseen Jumalaan. Sitä kautta löysimme myös kaivatun seurakuntayhteyden.”
Ymmärtääkseni kurssien palaute on lähes poikkeuksetta
lähes 100% positiivista ja moni lähteekin mukaan seuraavan
Alfa-kurssin tekijäksi innostuneena omasta kokemuksestaan ja uusista ystävistä sekä alkaneesta tai syventyneestä
jumala-suhteestaan.
Onkin mielekästä puhua Jumalasta ja elämän tarkoituksesta arkisessa ja rennossa ilmapiirissä, sillä Jumala ja elämäntarkoitus ovat arkisia asioita.
Nähdään torstai-iltaisin seuriksella Alfan merkeissä!
Pyry Winter
Pastori
Tule ja katso
6
3 / 2013
Mariitta Pentti
Seniorit viihtyvät
Viherlahden
leirikeskuksessa.
Vanhustyö oli kirkon
diakoniatyön merkittävin
muoto 1990-luvulle asti.
20 vuoden takainen
lama toi tähän kuitenkin
muutoksen.
Globalisaation
vaikutukset näkyvät
selvästi diakoniatyön
arjessa ja muuttavat
sitä yhteiskunnan
mukana.
Tuloerot ja turvaverkkojen pettäminen
näkyvät diakoniatyössä
K
ansainvälinen markkinatalousmekanismi ja
siihen kytkeytyvä hyvinvointiyhteiskunnan
muuttuminen kilpailuyhteiskunnaksi sekä viimeaikainen
euroalueen taantuma ovat tuoneet
aiemmin loitolla pysyneet ongelmat
meillekin: Tuloerot ovat kasvaneet,
eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen lisääntyvät vauhdilla.
– Tuloerot ovat kasvaneet aivan
järkyttävästi, vahvistaa Raision seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä
Leena Nieminen. Hän sanoo olevansa huolissaan varsinkin nuorista sekä perheistä. Varakkailtakin vanhemmilta hän toivoisi kohtuutta varsinkin
lapsiin liittyvässä kulutuksessa.
Suomalaisen diakoniatyön arjessa ihmisten ahdinko on näkynyt
muun muassa työikäisten asiakkaiden määrän kasvuna. Leena Niemisen mukaan Raisiossa asiakkaiden
määrä ei ole 90-luvun alun kasvun
jälkeen merkittävästi lisääntynyt,
mutta ihmisten ongelmat ovat vaikeampia kuin ennen.
Ylivelkaantuminen ja sairastuminen ovat yleisiä syitä turvautua diakonian apuun.
– Moni uskoo edelleen, että Suomessa on hyvä turvaverkko, mutta se
ei pidä paikkaansa, summaa Leena
Nieminen.
Suurin syy turvaverkon harvenemiseen on hänen mukaansa se, että sosiaalitoimella sekä muilla yhteiskunnan tukijärjestelmillä on liian pienet resurssit avuntarvitsijoiden
määrään nähden.
– Tuen saaminen voi kestää jopa kuukausia, ja ihmisten on saatava
ruokaa ja lääkkeitä silloinkin.
Nykyistä tilannetta on verrattu
1990-luvun lamavuosiin. Diakoniatyön kannalta yhteneväisyydet ovat
lähinnä siinä, että niin silloin kuin
nyt työmuotojen on pitänyt muuttua
yhteiskunnan mukana. Globalisaation ja euroalueen taantuman kaikkia
seurauksia ei kuitenkaan vielä tiedetä eikä pystytä ennustamaan.
Huoli nuorista
Kun julkinen valta on kaventanut vastuutaan kansalaisten hyvinvoinnista
ja selviämisestä ja kirkon kassa on
kärsinyt jäsenkadosta, diakoniatyö
kamppailee kasvavien asiakasmäärien ja haasteiden parissa pienevin
voimavaroin. On aivan mahdollista,
jopa todennäköistä, että tulevina vuosina diakoniatyössäkin on pakko valita asioiden tärkeysjärjestys.
– Raisiossa tästä ei onneksi ole
jouduttu edes keskustelemaan, vaikka toki tilanne näkyy meilläkin.
Meillä on diakonisesti ajattelevia
päättäjiä kirkkoherraa myöten. Luulen, että ihan ensimmäiseksi ei lähdetä karsimaan diakoniatyöstä, Leena Nieminen sanoo.
Jos asioita olisi pakko priorisoida, hän panostaisi nyt nuoriin ja sitä
kautta perheisiin.
– Tässä maailmantilanteessa olisi
tärkeää pitää huolta siitä, että nuoret
opiskelevat ja pääsevät kiinni työelämään. Se vaikuttaisi perheiden ja koko
yhteiskunnan elämään pitkällä aikavälillä ja sitä kautta moneen muuhun
asiaan. Tähän tarvitaan jokaisen suomalaisen panosta sekä ehdottomasti myös päätöksentekijöiden toimia ja
yhteiskunnan rakenteiden muutosta.
Linjaukset
etäällä arjesta
Diakoniatyön suuret linjat on määritelty Suomen evankelis-luterilaisen
kirkon diakonian ja yhteiskuntatyön
linjauksessa Meidän kirkko – välittävä yhteisö, joka ulottuu vuoteen 2015.
Globaaleihin muutostrendeihin
vastaamaan pyrkivän linjauksen mukaan diakoniatyö auttaa erityisesti niitä, joiden hätä on suurin, osallistuu suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen kipupisteitä etsien, vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria
ja edistää maailmanlaajuista lähimmäisyyttä.
Leena Nieminen pitää strategian
ajatuksia sinänsä hyvinä ja perusteltuina, mutta päivittäiseen työhön ja
sen edellytyksiin nähden melko etäisinä. Arjessa painottuu ihmisten välitön avun tarve.
– Ihmiset tulevat ensin ja sen
jälkeen linjaukset. Mutta toki ne on
hyvä pitää mielessä sen varalta, että
joskus pystyy toimimaan niiden mukaan, hän puntaroi.
Arjen keskellä käytännön diakoniatyötä voi jokainen tehdä. Leena Nieminen kannustaa raisiolaisia
aloittamaan naapurin kohtaamisesta. Jo kuulumisten kysyminen ja hymy voivat saada paljon aikaan.
– Mistään ei ihminen niin hyvää
mieltä saa eikä niin onnellista olotilaa kuin toisen auttamisesta. Annetaan siis apua toisillemme ja otetaan
sitä myös vastaan!
Tiina Piha
Faktoja kirkon
diakoniatyöstä
■ Diakonia on kristillisen uskon ja lähimmäisenrakkauden todeksi elämistä. Tavoitteena on auttaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia. Diakoniatyössä
autetaan apua tarvitsevia sekä toimitaan yhdessä järjestöjen ja kuntien kanssa suomalaisen yhteiskunnan
kehittämiseksi ja epäkohtien lieventämiseksi.
■ Viime vuonna evankelis-luterilainen kirkko jakoi Suomessa suoraa taloudellista apua 7,42 miljoonaa euroa.
Avustukset kohdentuivat pääasiassa yksin asuville, eläkeläisille ja yksinhuoltajaperheille. Avustusvarat koostuvat verovaroista sekä erilaisista lahjoituksista.
■ Avustusten lisäksi seurakunnat järjestivät 10 500 edullista tai ilmaista ruokailua, joissa aterioitiin 634 300 kertaa. Lisäksi jaettiin yli 102 000 ruokakassia lahjoituksina
sekä EU-avustuksena saatuja ruokatarvikkeita.
■ 2012 diakoniatyöntekijöiden asiakaskontakteja oli
yhteensä 635 000 kpl. Eri asiakkaita oli 156 000 henkilöä. Asiakkaista suurin osa asuu yksin (54 %), lapsiperheitä on 22 % asiakkaista. Noin puolet on työikäisiä
(30–64-vuotiaita), 13 % nuoria ja 38 % eläkeikäisiä. Asiakkaista puolella on eläkepäätös ja kolmannes on muista syistä työelämän ulkopuolella.
■ Yhteydenoton syinä olivat tavallisimmin taloudelliset huolet (27 %, 181 700 keskustelua ), terveys ja sairaus
(18 %, 123 400 keskustelua) sekä ihmissuhteet (16 %, 110
400 keskustelua). Usein pohdittiin myös hengellisiä kysymyksiä (11 %, 76 000 keskustelua).
■ Diakoniatyössä toimi yli 30 000 vapaaehtoista.
Kaikki luvut koskevat vuotta 2012.
Lähde: Kirkkohallituksen tilastot,
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/36F995A398A68CE5C225785
E004131AA/$FILE/Sakastin%20Tekstit%20A5%202012.pdf
Tule ja katso
7
3 / 2013
Stefan Bremer
Seniorin puheenvuoro
Mariitta Pentti
Sisältöä elämään
Raision seurakunnan senioripäivää vietettiin Yhteisvastuukeräyksen hengessä.
Tämän vuoden keräysvaroin pyritään lievittämään vanhusten yksinäisyyttä.
Senioripäivänä työntekijät ja osallistujat toimivat arjen enkeleinä toisilleen.
Virkistystä ja
yhteyttä
Viherlahdessa
Yhteinen vastuu
yksinäisyyttä vastaan
Idea päivän toteuttamiseen syntyi
tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen teeman pohjalta.
Vuoden 2013 keräyksen tuotolla pyritään ehkäisemään ja lievittämään vanhusten yksinäisyyttä Suomessa. Seurakunnat voivat käyttää
paikallistasolla Yhteisvastuukeräyksensä kokonaistuotosta 10 % parhaaksi katsomallaan tavalla.
Yksi osallistujista oli 84-vuotias Selma, joka asuu yksin Raision
keskustassa. Hänellä ei ollut seuraa, mutta jo bussissa vieruskaverin kanssa jutellessa, he huomasivat asuvansa samassa talossa. Selma
ei ole halunnut lähteä seurakunnan
järjestämille leireille, koska tottuneena yksinoloon, hän pelkää häiritsevänsä huonetoveria yöllä – huonosti kun nukkuu.
Virkistävät keitaat
Juhlavan lipunnoston jälkeen Selma
lähti yhdessä toisten kanssa katsomaan leirikirkkoa, joka oli kuulemma Raision keskustasta tuotu
Mariitta Pentti
V
iherlahden leirikeskus tarjosi mitä parhaimmat puitteet
seurakunnan järjestämälle senioreiden
virkistyspäivälle elokuun lopulla.
Senioripäivä tarjosi tilaisuuden tutustua seurakunnan työntekijöihin
sekä mahdollisuuden ulkoiluun,
saunomiseen, uusien asioiden ja yhteyden kokemiseen toisten kanssa.
Päivä oli avoin kaikille seniori-ikäisille raisiolaisille. Ajatuksena oli saada liikkeelle heitä, joilla
ei ole mahdollisuus osallistua seniorileireille tai jotka eivät ole aiemmin tutustuneet Viherlahden kauniiseen leirikeskukseen.
Hiljaisuuden keitaalla nautittiin voimaannuttavasta
musiikista, rukouksesta ja rauhasta.
entinen rukoushuone. Kaunis alttaritauluikkuna korkealta kalliolta
alas merelle pysähdytti pitkäksi aikaa ihailemaan luonnon kauneutta.
Päivän ohjelma koostui erilaisista ”keitaista”, joihin saattoi osallistua oman kiinnostuksensa mukaan. Selmaa kiinnosti eniten virsikaraoke. Virsiä hän on aina laulanut paljon, virsikirjan avulla. Nyt
ei kuitenkaan tarvittu virsikirjaa,
vaan sanat oli heijastettu leirikeskuksen olohuoneen seinälle.
Rantaan kahvikeitaalle piti
myös mennä. Siellä sai tavata seurakunnan papin ja Selmalla oli oikein mukava jutusteluhetki hänen
kanssaan. Saunomisen Selma jätti
väliin, mutta istui laiturilla katsoessa naapurin uimista.
Ulkoiluihmisenä Selmaa kiinnosti luontopolku, mutta hän tyytyi tekemään sen terassilla kuvien
ja opastuksen avulla. Hiljaisuuden
keitaalla pappilan alakerrassa Selmaa taas ihastutti kaunis, rauhallinen musiikki ja seinillä olevat rukoukset. Yksin asuessa hiljaisuutta saa
ihan riittämiin, mutta tämä oli erilainen, hyvä kokemus.
Yhteyden ateria
Selma on kertomansa mukaan tottunut syömään yksin eivätkä valmisruoat maistu, niitä kun on tullut eniten syötyä. Yhdessä naapurin hän
menikin mielellään valoisaan ruokasaliin, jonka noutopöydässä oli
runsas valikoima salaatteja ja lämpimiä ruokia. Ruoka maistui ja juttutuokio ihan vieraidenkin ihmisten
kanssa oli Selman mielestä mukava
kokemus. Yhteinen senioripäivä yhdisti eikä kenellekään ollut kiirettä.
Raision seurakunta halusi tarjota senioreille päivän, jolloin yhdenkään raisiolaisen seniorin ei
tarvitsisi tuntea itseään yksinäiseksi tai tarpeettomaksi.
Selman mukaan Viherlahdessa oli niin mukavaa, että ensi vuonna hän päätti lähteä Seniorileirille.
Päivi siis onnistui yli odotusten.
Mariitta Pentti
Diakoniatyöntekijä
■ Olen kotoisin Alajärveltä ja vaimoni oli syntynyt Kokemäellä. Yhteyden seurakuntaan koen saaneeni jo äidin maidossa, sillä vanhempieni suhde seurakuntaan oli
hyvin läheinen.
Nuoruuden huumassa seurakunta ja kirkko kuitenkin unohtuivat. Kun avioiduimme ja muutimme vaimoni Aunen kanssa Raisioon v. 1958, tuli seurakunta taas
tutummaksi lasten kastejuhlien ja jumalanpalveluksissa
käyntien kautta. Työn vuoksi muutimme Turkuun ja taas
takaisin Raisioon kolme kertaa ennen kuin asetuimme
tänne pysyvästi kuutisen vuotta sitten.
Iän karttuessa ja elämän kolhujen myötä, minulle tuli
tarve hakea jotain uutta sisältöä sen hetkiseen elämäntilanteeseeni. Samoihin aikoihin työkiireet jäivät sairaseläkkeelle siirtymisen vuoksi.
Tasalan Kamarin toimintaa oltiin silloin aloittamassa.
Tutustuimme sen toiminnanjohtajaan, joka kutsui meidät mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Aloitimme Kamarilla kahvinkeitolla ja siitä tehtävät
lisääntyivät. Kävimme mm. avustamassa sairaalahartauksissa, jolloin tehtäviimme kuului potilaiden vieminen hartaustilaisuuteen sairaalan ruokasalissa. Toisenlaista palvelutehtävää suoritimme kerran kuukaudessa
Kerttulakodissa, jossa tanssitimme talon asukkaita elävän musiikin tahdissa. Kamarin toiminnan laajetessa,
myös itselle tuli lisää tehtäviä: auttamiskeskuksen puhelinpäivystys sekä kolmisen vuotta ohjelmavastaavana toimiminen.
Vapaaehtoistyö seurakunnassa toi kirkon ja seurakunnan hyvin läheiseksi ja kirkon kynnys tuli matalammaksi. Muutettuamme kolmannen kerran Raisioon,
aloimme käydä vaimoni kanssa seurakuntatalon varttuneiden kerhossa ja aion jatkaa sitä taas, kun toimintakausi syksyllä alkaa.
Yhdessä ehdimme vetää kahden vuoden ajan ideoimaani seniorikävelyä joka toinen torstai. Minä olin pidemmällä lenkillä ja vaimoni Aune lyhyemmällä, mutta
molemmat lenkit päättyivät Tasalan Kamariin ja kahville. Kesäiset seniorileirit lähensivät meitä sekä seurakuntaan, että ystäviin.
Seurakunnassa toimiminen vaikutti myös perhe-elämäämme tuomalla mm. kotiimme yhteiset aamu- ja iltarukoukset.
Lähtemällä mukaan seurakunnan toimintaan, elämään tuli uutta sisältöä ja merkitystä. Toimiminen
muiden kanssa on tuonut vuosien aikana paljon uusia
ystäviä ja hyviä kohtaamisia myös seurakunnan työntekijöiden kanssa.
Kiitos suurelle ystäväjoukolle ja seurakunnan työntekijöille kaikesta tuestanne suruni keskellä, vaimoni Aunen pois nukkumisen jälkeen.
Lopuksi äitini opettama lapsen iltarukous: Rakas Jumala, taasen on ilta, yö joutuu ja nukutaan. Surut lievitä vanhemmilta, ovat joskus he murheissaan. Koko maailman kansoja siunaa. Kotieläimet läävässä makaa, nuo
lempeät, kiltit niin. Rakas Jumala, tähtein takaa näet
niidenkin vuoteisiin. Uni rauhaisa kaikille anna. Aamen.
Matti Lahtela
Vapaaehtoistyöntekijä
Tule ja katso
8
3 / 2013
Sana
Jumala on rakkaus
ja uskon keskellä.
Mutta taulu pysyi ehjänä myös, kun leirikirkko näki riitoja ja surun kyyneliä, kiukkua
ja jalkojen töminää. Jumala on rakkaus -taulu
pysyi ylhäällä epäonnistumisen hetkinä. Niinäkin päivinä, kun aamun aloittaminen oli vaikeaa, katsahdus tuohon tauluun antoi minulle
rohkeutta elää. Vaikka kirjoitus olikin vinossa, sanat ja sanoma pysyivät samana: Jumala
on rakkaus, tänäänkin.
Eikö Jumalan rakkaus toimi juuri näin?
Jumalan rakkaus ei ikinä lopu, se ei kulu käytössä, se ei mene rikki elämän kovissakaan
vaiheissa. Se on totta ilossa, surussa, elämän
arjessa. Jumala on aina läsnä elämässämme –
ja hän rakastaa meitä aina, ja antaa anteeksi.
Taulu oli vinossa, mutta enemmän ’vinossa’ on usein oma elämämme. Mitä ’vinommassa’ meidän elämämme on, sitä lähemmäksi Jumalan rakkaus tulee meitä. Armo ja anteeksianto tulevat meidän ’vinoon’ elämäämme ja sanovat: tänäänkin minä rakastan sinua, tänään
annan sinulle anteeksi. Tämä ajatus antoi ja
antaa minulle voimaa elää eteenpäin.
Viime työkseni, lähtiessäni tämän kesän
viimeiseltä rippileiriltä, kävin oikaisemassa
taulun uudestaan. Mutta melkein jätin sen vinoon, muistuttamaan minua ja muitakin ihmisiä: Jumala on rakkaus – tänään,
huomenna ja joka päivä.
Hanna Vuorio
■ Viherlahden leirikeskuksen leirikirkon seinällä on vanha, kirjailtu raamatunlausetaulu. Jumala on rakkaus, siinä sanotaan. Se on leirikirkon etuosassa, lähellä alttari-ikkunaa, niin, että jokainen kirkossa oleva
näkee sen ja sen sanoman.
Tämän kesän rippileirillä huomasin, että
joka aamu taulu oli vinossa. Hyvin monena aamuna ja iltanakin kävin oikaisemassa taulun
suoraan. Mutta silti seuraavana päivänä sama
työ oli edessä: kirjoitus ja taulu oli jälleen vinossa. Miksi?
Siksi, että leirikirkko oli ollut kovassa
käytössä, se oli nähnyt elämää. Se oli nähnyt
iloa ja surua, se oli nähnyt uskoa. Sen lattioilla oli hypitty ja tömistelty intoa piukassa rippileirien iltaohjelmien aikana. Siellä oli välillä
jopa astahdeltu kiukkuisesti, kun leiriväsymys
tai joku muu asia oli polttanut päreet. Siellä oli
siirrelty pöytiä, tuoleja, alttaria yhä uudelleen
ja uudelleen – rippikoulun oppitunteja, leirijumalanpalveluksia, hartauksia varten. Paikalla oli ollut 30-40 nuorta ja vähän vanhempaa ihmistä, paljon ääntä ja liikettä ja siksi
taulu oli, aina uudelleen, vinossa.
Ensin ärsyynnyin – mutta sitten tuo aina vinossa oleva taulu
alkoi puhutella minua syvemmällä tasolla. Vaikka taulu oli vinossa, jonakin aamuna niin vinksallaan kuin voi, se ei ikinä leirien
aikana tippunut alas lattialle, se ei mennyt rikki.
Jumala on rakkaus -taulu ei mennyt rikki suuren ilon kes-
kellä. Se ei mennyt rikki, kun leiri löysi yhteisen sävelen ja uskon siemenen musiikista, kun leirijumalanpalvelusten aikana
laulettiin ja soitettiin niin suurella antaumuksella ja volyymillä,
että ikkunat melkein helisivät. Silloin elämä oli täynnä iloa ja Jumalan läheisyyttä. Jumala on rakkaus —taulu pysyi seinällä ilon
Hanna Vuorio
Pastori
Luomakunta
Henkilöstöuutiset
Kirkkoherran sihteeri
Sirpa-Liisa Tuominen on virkavapaalla 19.8.–13.10.2013. Hänen sijaisenaan
toimii Hannele Siltala.
”Katso minä luon uutta.
Nyt se puhkeaa esiin –
ettekö huomaa? Minä teen
Johtava nuorisotyönohjaaja
Kimmo Keskinen on eronnut
virastaan 8.7.2013 lukien.
tien autiomaahan ja joet
Ville Väänänen jatkaa
nuorisotyönohjaajan sijaisuutta
50 % virantoimitusvelvollisuudella
31.12.2013 saakka.
kuivuuden keskelle.”
Jes. 43:19
Mika Tunturi aloitti 19.8.2013
nuorisotyönohjaajan viransijaisena.
Syksy on luomakunnassa luopumisen aikaa.
Muuttolinnut lentävät kylmältä suojaan ja lehtipuut sekä kukat varistavat värikkäät lehtensä.
Monesti luopuminen jostain vanhasta ja totutusta mahdollistaa uuden kasvun. Ja luopumisen kynnyksellä on lohdullista tietää, että Jumala Luojana luo kuitenkin jatkuvasti uutta - myös
syksyllä ja meissä.
Mitä virvoitusta ja uudistusta kaipaisit Luojaltasi omaan elämääsi tämän syksyn aikana?
Hannele Siltala
Ympäristöasiantuntija
Raision seurakuntalehti ■ ISSN 1457-8395 ■ 23. vuosikerta
Raision seurakunta
Julkaisija
Vastaava päätoimittaja
Kotimaa-Yhtiöt
Olli Seppälä
Postiosoite Raision seurakunta
PL 10, 21201 Raisio
Toimituksen käyntiosoite
Kirkkoherrankuja 2
Puhelin
(02) 436 0300
Internet
www.raisionseurakunta.fi
Päätoimittaja
Riikka Leskinen
puh. (02) 436 0331
[email protected]
Toimituskunta
Riikka Leskinen
Mariitta Pentti
Ritva Rautiainen
Tiina Rautiainen
Johanna Salonen
Sirpa-Liisa Tuominen
Levikki
Jakelu
Kannen kuvat
11 000
Itella posti oy
KuvaKotimaa/ Martti Santakari
Riikka Leskinen
Tiina Piha
Tule ja katso
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
JUMALANPALVELUSELÄMÄ
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
3 / 2013
9
■
■
■
■
■
KONSERTTEJA
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
AIKUISTEN KUOROT
ARKIAAMUN
EHTOOLLINEN
ke 4.9., 2.10. ja
6.11. klo 8
seurakuntatalossa
KirkonMenot -MESSU
ke 4.9., 2.10. ja 30.10. klo 18 kirkossa
Seurakunnassa tapahtuu
KIRKKOKULJETUS
1.9., 6.10. ja 3.11. lähtö klo 9.30
Reitit:
1. Kalkelankatu 8 – Vaisaaren
R-kioski, Karrinkadun ja Kunnaankadun kulma – kirkko
2. Hulvelankatu 24,
22, 20 ja 16 – kirkko
3. Rauhalankatu 5 - kirkko
Muualta kyytiin tulevat voivat
tiedustella kuljetusta diakoniatoimistosta.
Yhteyshenkilö: diakonissa
Erja Andersson, p. 044-716 0326.
HERÄNNÄISSEURAT
su 20.10. klo 16 seurakuntatalossa
Puhujina: Erkki Marttinen,
Raija Söder ja Marjut Ostermaa.
Lummikko, Engström.
VANHUSTEN KIRKKOPYHÄ
su 6.10. klo 10 messu kirkossa
Jumalanpalveluksen jälkeen juhla
seurakuntatalolla.
Kirkkokuljetus. Muut kuljetusta
tarvitsevat voivat ottaa yhteyttä
diakoniatoimistoon Erja Andersson
puh. 044-716 0326.
Rovastikunnallinen
LÄHETYSPYHÄ
su 13.10. klo 10 Maskussa.
Yhteinen messu, jonka jälkeen
keittolounas ja juhla.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset
kuljetusta ja lounasta varten Katja
Koskensalolle. puh. 044-716 0376.
Rovastikunnallinen
KEHITYSVAMMAISTEN
KIRKKOPYHÄ
su 13.10. klo 12 Vahdon kirkossa
Lisätiedot ja ilmoittautumiset
viimeistään 30.9. Päivi Leinolle,
puh. 044-716 0365
Miten naisen arvo lasketaan?
TASAUSTAPAHTUMA
lauantaina 28.9. klo 10-14
Kauppakeskus Myllyssä.
Tasataan yhdessä ihmiskauppaa
vastaan.
SENIOREILLE
Seniorikerho
parillisten viikkojen keskiviikkona
alkaen 18.9. klo 12.
Kokinvuoren seurakuntakoti,
Murroskuja 3
Kerhoisäntä:
pastori Teppo Lummikko
.......................
Varttuneiden kerhot
Seurakuntatalon kerho
parillisen viikon torstaina alkaen
19.9. klo 12.
Vaisaaren seurakuntakodin kerho
parittoman viikon torstaina alkaen
12.9. klo 12.
Kerhoemäntä:
diakonissa Erja Andersson
Mahdollisuus kerhotaksikuljetukseen, tiedustelut kerhoemännältä.
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
PIIRIT JA RYHMÄT
Mieli-ryhmä
vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujille
pe 20.9. ja 18.10. klo 13–15
Tasalan Kamarissa
Messu sunnuntaisin ja
pyhäpäivisin
klo 10 kirkossa.
RAISIOMESSUT
su 29.9., 27.10.
ja 24.11. klo 17
seurakuntatalossa
■
Afrikkalaisen musiikin uranuurtaja
JAKARANDA
lauantaina 5.10. klo 17 kirkossa
Jakaranda, johtajanaan Pekka
Nyman, tuo konsertissaan tuulahduksen afrikkalaisia säveliä, rytmejä
ja tansseja Raision kirkkoon.
Vapaa pääsy. Kolehti Angolan musiikkityölle Suomen Lähetysseuran
kautta.
LOHDUTUKSEN SÄVELIÄ
-KONSERTTI
sunnuntaina 3.11. klo 18 kirkossa
kanttorit Katarina Engström,
Sini Nieminen ja Jukka Saarinen
johdattavat sävelillään ja pastori
Tiina Rautiainen sanoillaan matkaa
surun ja lohdutuksen maisemissa.
Vapaa pääsy.
KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI
Sunnuntaina 17.11. klo 18 kirkossa
Sellotaiteilija Olli Varonen ja
pianotaiteilija Risto Lauriala.
Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 €.
KOLMEN KERRAN
LAULUKOULU
17.9. klo 18.30, 18.9. klo 18.30 ja
22.9. klo 10
Kaikille laulamisesta ja oman
äänen­k äytön kehittämisestä
kiinnostuneille tarkoitettu laulu­
koulu kokoontuu kolme kertaa
kanttori Katarina Engströmin
johdolla. Tiistaina 17.9. klo 18.30 ja
keskiviikkona 18.9. klo 18.30 seurakuntatalossa. Erilaisten äänen­
käytön harjoitteiden lisäksi illoissa
valmistellaan musiikkia sunnuntain
22.9. klo 10.00 alkavaa jumalan­
palvelusta varten.
Lisätietoja Katarina Engströmiltä
044-716 0333.
TOIMINTAA
TASALAN
KAMARISSA)
(Tasalanaukio 5)
Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma-to klo 10–15,
pe klo 10–13
Auttamiskeskuksen päivystys
torstaisin klo 10–14,
puh. 044-716 0347
Voit pyytää tilapäistä apua
esim. asioiden toimittamiseen,
saattajaksi sairaalaan, lukemaan
tai juttelemaan. Apu on ilmaista.
Säännöllinen toiminta
Diakoniatyöntekijän vastaanotto
tiistaisin klo 10–12.
Nettikahvila tiistaisin klo 10–12.
Rummikub -pelituokio
keskiviikkoisin klo 12–15.
Pappi tavattavissa
torstaisin klo 11–12.
Äiti Teresa- peittopiiri torstaisin
klo 10– 12.
Sukkakerho torstaisin klo 12–14
Tuolijumppa maanantaisin
2. ja 23.9., 7. ja 28.10. klo 11–12
Yhteislauluhetki keskiviikkona
11.9., 9.10. ja 13.11. klo 11–12 kanttori
Sini Niemisen johdolla
Soppaa kavereille
la 28.9. ja 26.10. klo 13–14.30
Tasalan Kamarissa
Keittolounas on tarkoitettu
vähävaraisille ja työttömille
raisiolaisille.
Tasaushetki
ti 1.10. klo 11 Tasalan Kamarissa
Kuukauden pappi
syyskuu Seija Ala-Uotila
lokakuu Pyry Winter
Martinus-kuoro
sekakuoro nuorille ja nuorekkaille aikuisille, maanantaisin klo 19–21
seurakuntatalossa kanttori
Katarina Engströmin johdolla.
Syksyn ensimmäiset harjoitukset
maanantaina 9.9. Lisätietoja
Katarina Engströmiltä 044-716 0333.
Laulukammari
sekakuoro seniori-ikäisille,
torstaisin klo 9.30–11seurakunta­
talossa kanttori Jukka Saarisen
johdolla.
Syksyn ensimmäiset harjoitukset
12.9. Lisätietoja Jukka Saariselta
044-716 0381.
Omaishoitajien
SYYSRETKIPÄIVÄ
ke 4.9. klo 9.30-16
Viherlahden leirikeskukseen
Ilmoittautumiset viimeistään 26.8.,
Mariitta Pentti p. 044-716 0352
.......................
Runopiiri
joka kuukauden ensimmäinen
maanantai klo 15.30, alkaen 2.9.
Tasalan Kamarissa
.......................
Raamattuilta
parittoman viikon maanantaisin
klo 18, alkaen 9.9. Tasalan
Kamarissa.
.......................
Miestenpiiri
parittoman viikon pe
klo 18.30–20.30, alkaen 13.9.
Tasalan Kamarissa
.......................
Naisten keskustelu- ja rukouspiiri
parillisen viikon ke klo 18.30, alkaen
18.9. Tasalan Kamarissa
.......................
ALFA-kurssi
torstaisin klo 18-20, alkaen 3.10.
seurakuntatalossa
Alfa -kurssi on yhdeksän torstaiillan ja yhden leiriviikonlopun
kokonaisuus, jossa käsitellään
kristinuskon keskeisiä kysymyksiä.
Jokaisessa tapaamisessa syödään
yhdessä, kuunnellaan käytännönläheinen luento ja keskustellaan
pienryhmissä. Illan toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti seurakuntamme vapaaehtoiset. Lastenhoito järjestetty iltojen ajaksi.
Kurssi ja oheismateriaali ovat
ilmaisia. Leiri maksaa 30 € / henkilö. (Mahdollisuus hakea avustusta).
Ilmoittautuminen www.raisionseurakunta.fi -nettisivujen kautta.
Tiedustelut pastorit:
Pyry Winter, 044-716 0373,
[email protected]
Antti Pajunen 044-716 0358,
[email protected]
LUONTOPOLKULEIRI
5.-6.10. Viherlahden
leirikeskuksessa Ohjelmassa mm. luontoretkeilyä,
sienestystä, gospel-lattareita,
rentoa yhdessäoloa, käden­t aito­
pajoja sekä mahdolli­suus hiljentymiseen hartaushetkissä metsä­
alttarilla sekä saunomiseen. Ohjelmasta jokainen voi valita
mieleisensä palaset ja rakentaa
viikonlopusta juuri mieleisensä.
Lapsille järjestetään osan aikaa
omaa ohjattua tekemistä lasten­
ohjaajan johdolla.
Leirin hinta: aikuisille 30 euroa,
7-17-vuotiaille 25 euroa. Alle kouluikäiset ilmaiseksi.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset
viimeistään 17.9. Hannele Siltalalle,
[email protected].
Elämä pelissä
–nuorten aikuisten illat
parillisten viikkojen lauantaisin
klo 17, alkaen 21.9. Kokinvuoren
seurakuntakodissa
.......................
Lähetyksen askartelupiiri
to 19.9., 3.10., 17.10. ja 31.10. klo 13
seurakuntatalossa
.......................
Kaanaan lähetyspiiri
ke 2.10. klo 13 seurakuntatalossa
.......................
Kenian lähetyspiiri
ti 15.10. klo 14 seurakuntatalossa
.......................
Naisten piiri
lisätietoja: Marianne Sjöberg,
050-337 3433
.......................
Heijastus-lauluryhmä
Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä!
Marja Saviranta, 050-303 0699
Lähetysnäyttely
ILO SULLE JA MULLE
Näyttelyn avaus su 1.9.
messun jälkeen n. 11.30
seurakuntatalossa.
Näyttely avoinna yleisölle la 7.9.
Kierrokset alkavat klo 10, 11 ja 12.
Ryhmille sopivia iltaesitysaikoja voi kysellä Katja Koskensalolta,
puh. 044-716 0376.
PELIKERHO
Kehitysvammaisille
Kokinvuoren seurakuntakodilla
Pelikerho alkaa
lauantaina 12.10. klo 12.
Syksyn muut pelipäivät
16.11. ja 30.11.
Lisätiedot Päivi Leino,
p. 044-716 0365
DIAKONIATOIMISTON
PÄIVYSTYSAIKA
maanantaisin klo 12-15
Tapaamisajan voi sopia muulle
päivälle numerosta
044-716 0325
maanantaisin
klo 15–16.
Voit myös ottaa
yhteyttä
sähköpostitse.
■
Tule ja katso
3 / 2013
10
Lapsille ja perheille
Tytöille ja pojille
(7-14-vuotiaat)
Perheiden lauantait
Perheseikkailu
–Ilmojen halki
käy lentäjän tie
Ke 29.8. klo 18
Wanhan Pappilan pihassa.
Kokoperheen toiminnallinen
piha­seikkailu. Ohjelmassa
monenlaisia mukavia toiminta­pisteitä. Leijoja, lennokkeja ja
hiljentymistä sekä mehu ja pipari­
tarjoilu (omat mukit mukaan).
Päiväkerhot 4–6 -vuotiaiden ryhmät:
Vaisaaressa ma–to ja ti–pe
klo 8.30–11.30
Kokinvuoressa ja Tikanmaalla
ti–to klo 8.30–11.30
Tikanmaalla pe klo 10–12
Vanhemmuuttaan aloittelevien
perheiden
ryhmät
Tikanmaan
Kullannuput
ma klo 13–14.30
Tikanmaan
srk-kodissa.
Lisätietoja:
puh. 438 3015,
[email protected]
– puuhamessun tapaan
to 14.11. klo 18 seurakuntatalossa
Ohjelmassa mm. lyhtypaja,
kulkue kirkolle, lyhyt iltahartaus sekä
mehu ja pipari tarjoilu.
.......................
PERHELEIRI II
18.–20.10. Viherlahden
leirikeskuksessa Merimaskussa
Tule viettämään lokakuinen viikon­
loppu nauttien luonnosta, leikeistä
ja peleistä yhdessä toisten perheiden
kanssa.
Leirimaksut: Aikuiset 45 €, 7–17 -vuotiaat 40 € ja alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.
Ilmoittautua voi netissä tai palautta­
malla ilmoittautumiskaavake, jonka
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
ti klo 16.30–17.30
Vaisaaren seurakuntakoti
HARRASTEKERHOT
Taideklubi yli 10 -vuotiaille
ti klo 16–17.30 Seurakunta­talon rippikoulusali
Sählykerho
ti klo 16 –17
Ihalan koulun sali
KERHOT JA RYHMÄT
PERHEILLE
Pyhän Martin lyhtyjuhla
■
ti klo 16.30–17.30
Tikanmaan seurakuntakoti
MUSKARIT
Kerran viikossa kokoontuvan ryhmän
maksu on 15 € lukukausi ja
kaksi kertaa viikossa kokoontuvan
ryhmän maksu on 25 € lukukausi
Tiedustelut: Johanna Salonen
p. 044-7160 370
.......................
Perhekahvila seurakuntatalossa
Pappilan päiväkerhon tiloissa
maanantaisin klo 14.30–16.30, alk.9.9.
tiistaisin klo 9.30–11.30.
■
ma klo 17.30–18.30
Vaisaaren seurakuntakoti Uusi kerho!
- kokoontuu yhtä aikaa gospel-lattareiden
kanssa
Perhekerhojen toiminta on ilmaista,
eikä siihen tarvitse ilmoittautua
etukäteen.
.......................
Hiput-ryhmä (v.2010 synt.):
Vaisaaressa ma klo 13.30–15.30
to 26.9. klo 18
seurakuntatalossa
Ohjelmassa mm. lauluja, runoja ja
lastentöiden näyttely.
■
PUUHAKERHOT
Muruset
– taaperoikäisten
(2–3v.) musiikkipainotteinen
ryhmä kokoontuu ma klo 10–11.30
seurakuntatalon alakerrassa,
rippikoulusalissa.
Pappilassa
ma–to klo 8.30–11.30
Enkeli-ilta
puuhamessun
tapaan
■
Kuoro 7–12 –vuotiaille
tytöille ja pojille
torstaisin klo 16–17.30
Wanhassa Pappilassa
kanttori Sini Niemisen
johdolla.
Syksyn ensimmäiset
harjoitukset 22.8.
Lisätietoja Sini Niemiseltä 044-716 0367.
Vauvaperheiden
perhekerho
Piltit
Tikanmaalla
ti klo 13–14.30
Pappilassa
to klo 13–14.30
KERHOT LAPSILLE
”Akkojen lataus”
– nyt lähtevät naiset
lataamaan akkuja.
ke 9.10. klo 17–21
Viherlahden leirikeskuksessa.
Mukavaa yhdessä tekemistä,
saunomista, jutustelua ja
hiljentymistä sekä iltapalaa.
Iltapalamaksu 5 €.
Lataukseen mennään kimppakyydein.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset
23.9.–4.10.
Johanna Salonen 044-7160 370
CHORUS
JUNIORUM
Perhekerhoryhmät
Kokinvuoressa, Tikanmaalla ja
Pappilasssa ke klo 10.30–12
Vaisaaressa ke klo 10–11.30
saa saa seurakuntatoimistosta,
Tasalan Kamarista ja päiväkerhoista.
Kaavakkeiden palautus joihinkin em.
paikoista. Leirille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille päässeille
lähetetään leirikirje ja lasku.
Lisätietoja: nuorisotyönohjaaja Eeva
Lahti p. 044 7160 341 tai perhetyöntekijä Stefan Forsström p. 044 7160 369
.......................
21.9., 26.10. ja 30.11. klo 10–13
Pappilan päiväkerhon tiloissa
(Kirkkoherrankuja 2)
Monenlaista mukavaa tekemistä koko
perheelle: mm. askartelua, musiikkia,
leikkiä, laulua, hiljentymistä ja pientä
purtavaa.
■
■
■
■
■
Lapsen ja vanhemman yhteinen
löytöretkin musiikin maailmaan
kanttori Katarina Engströmin johdolla.
Syksyn ryhmiin ilmoittaudutaan
puhelimitse keskiviikkona 4.9.
klo 10 alkaen Katarina Engströmille
044-716 0333.
Ryhmät kokoontuvat seurakuntatalon
alakerran rippikoulusalissa alkaen
maanantaina 9.9. tai tiistaina 10.9.
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Näytelmäkerho 7.-luokkalaisille Uusi kerho!
ti klo 18–19
Kokinvuoren seurakuntakoti
Lennokkikerho
la klo 10–12
Navetan kerhotila
Lisätietoja:
Timo Koskensalo
p. 050 529 1083
Vauvamuskarit
(4 kk–n. 10 kk -ikäiset)
maanantaina klo 14.30–15
tiistaina klo 9.30–10
RC- autokerho su klo 12–16
Raision lukion sali
Lisätietoja:
Jyri Pausio
p. 0440 291 144
Taaperomuskarit
(n. 10 kk–18 kk -ikäiset)
maanantaina klo 15.15–15.45
tiistaina klo 10.15–10.45
Tenavamuskarit (1,5 v.–alle 3 vuotiaat)
maanantaina klo 16–16.30
tiistaina klo 11–11.30
Pappilan Kullannuput
ti klo 13–14.30
Seurakuntatalossa
Pappilan päiväkerhon tiloissa.
Lisätietoja: puh. 4360 332,
[email protected]
■
Näytelmäkerho 4.-6. -luokkalaisille
ti klo 17–18
Kokinvuoren seurakuntakoti
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Kaikista kerhoista lisätietoja nuorisotyönohjaaja
Mia Flemming p. 044 7160 357
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Pyhäkoulussa ollaan
Jumalan kämmenellä
■ Syksy saapuu hiljalleen ja niiden myötä alkavat myös Raision seurakunnan pyhäkoulut. Pyhäkoulut aloittavat syykauden 8.9. seurakuntatalolla järjestettävässä Lasten lähetysnäyttelyssä,
jonka jälkeen ne kokoontuvat 15.9. alkaen joka
sunnuntai kahdeksassa toimipisteessä.
Pyhäkoulu on lasten oma hartaushetki, jossa kerrotaan Raamatun kertomuksia, lauletaan,
rukoillaan, askarrellaan ja leikitään. Lapsille
lahjoitetaan myös oma pyhäkoulukassi sekä
osallistumistaulu, johon kerätään tarroja.
Tunnin kestävään lasten omaan hartaushetkeen kutsutaan erityisesti 4–12 -vuotiaita tyttöjä ja poikia. Aikuiset ovat tervetulleita mukaan
saattajiksi ja avustajiksi.
Pyhäkoulua pitävät vapaaehtoiset
pyhäkoulunopettajat. Seurakunta
järjestää opettajille erilaisia
koulutuksia ja retkiä. Tässä
tutustutaan Viherlahden
leirikeskuksen luontopolkuun.
Kerhokokoontumisten lisäksi pyhäkoululaiset käyvät syksyn aikana myös luontoretkellä Viherlahden leirikeskuksessa, jossa mm.
kierretään ajatuksia herättävä luontopolku sekä nautitaan hyvästä ruuasta ja kivoista esityksistä. Pyhäkoulut päättyvät joulukuussa yhteiseen joulujuhlaan, johon koko perhe on tervetullut mukaan.
Pyhäkouluja pitävät seurakunnan vapaaehtoiset pyhäkoulun opettajat. Pyhäkoulusihteeri
Irma Siivosen mukaan, vapaaehtoisia vastuunkantajia tarvittaisiinkin lisää.
Pyhäkouluja järjestetään kaikissa seurakuntakodeissa, Kuloisten ja Konsan kouluilla,
Petäsmäen päiväkodissa ja Metsäaron kerhotilassa. Pyhäkouluun voi ilmoittautua paikanpäällä toimipisteessä sunnuntaisin klo 12–13.
Pyhäkoulu on ilmainen.
Lisätietoja: pyhäkoulusihteeri Irma Siivonen,
puh. 044-716 0374.
Tule ja katso
Nu
Kohtaamisia
rten tapahtumat
ISOSTOIMINTA
Riparitunnelmia
kentasoisia ja minkä tahansa soittimen
soittajia.
Isosillat rippikoulusalissa tiistaisin
klo 18–19 ja ke klo 17–18. Uudet isoset!
■ Pari viikkoa sitten palasin rippileiriltä, jolla olin ollut isosena, ja ajattelin mielessäni onnistunutta leiriä. Riparilta palatessa olo on samaan
aikaan väsynyt ja onnellinen: takana on monta työntäyteistä leiripäivää, jotka ovat kuitenkin yleensä niin mukavia, etteivät ne edes tunnu
työltä. On hauska seurata, kuinka aluksi hiljainen ja ujo ryhmä muuttuu leirin kuluessa yllättävän rohkeaksi ja energiseksi. Ryhmässä hyvä
yhteishenki on isosen paras työkaveri.
On hienoa ja palkitsevaa nähdä, kuinka riparilaiset viihtyvät leirillä.
Koska ripari on jokaisella vain kerran elämässä, minulle on isosena hyvin tärkeää, että se jää mieleen mukavana kokemuksena, josta ammentaa iloa vielä vuosikymmenten päästä. Lisäksi toivon, että rippileiri on
nuorille mahdollisuus kasvaa sekä mietiskellä omaa elämää ja uskoa.
Neljännen vuoden isosena alan olla jo aika konkari isostehtävissä.
Vuosien varrella olen nähnyt monenlaisia rippiryhmiä, joista jokainen
on ollut ainutlaatuinen: joka kerta on ihana huomata, kuinka erilaisia
rippikoululaisia ryhmään mahtuukaan ja kuinka korvaamaton kukin
heistä on omalla paikallaan. On myös palkitsevaa huomata, miten isosena voin itsekin vaikuttaa leirin yhteishenkeen innostamalla ja näyttämällä esimerkkiä. Iltahartaudessa syntyvä yhteinen rauhan tunne tai
rippikoululaisen iloinen nauru onnistuneen sketsin jälkeen on paras kiitos tehdystä työstä.
Myös tämän kesän riparilla ohikiitävät onnenhetket syntyivät pienistä, kauniista yhteistuokioista: musiikista, leikeistä, rauhoittumisesta sekä innostuksen sävyttämistä ryhmätöistä. Yhdessä saimme kokea
myös luonnon monimuotoisuuden luontopolulla ja Raamatun lukemisesta syntyneet syvälliset pohdinnat jokapäiväisillä raamiksilla.
Jokainen hyvä riparimuisto saa mieleni siintämään viime vuosien
ihanissa kesissä, jolloin olen saanut tuntea, että Viherlahtihan on minulle kuin toinen koti. Luonnonkaunis paikka tuo mieleeni ilta-auringossa välkkyvän meren, satoja kertoja lauletut veisukirjan ihanat laulut
ja ennen kaikkea hiljentymisen elämän suurimpien kysymysten äärelle.
Isostaipaleeni varrella olen huomannut, että joillekin ripari on hyppy
tuntemattomaan, kun taas joillekin se on tuttujen uskonasioiden kertausta. Riippumatta siitä, mitkä lähtökohdat
leiriläisellä on riparille tullessaan, toivon
aina sydämessäni, että viimeistään riparin
jälkeen nuori kokisi
olevansa osa seurakuntaa, osa suurta Jumalan perhettä.
Nuorten Gospelkuoro
torstaisin klo 18 seurakuntatalon ala­s alissa
kanttori Sini Niemisen
johdolla.
Kuoro laulaa
mm. ripareilta tuttuja
Nuoren seurakunnan
veisuja bändin
säestyksellä nuorten
KirkonMenoissa.
Syksyn ensimmäiset harjoitukset 22.8.
Lisätietoja Siniltä 044-716 0367.
Jatkis ja X-ryhmä
kts. www.raisionseurakunta.fi
VIIKKOTOIMINTA
Kirkonmenot
Nuorten toteuttama ehtoollisjumalan­
palvelus Raision kirkossa.
Mukana koko nuorisotyön tiimi.
Musiikista vastaa gospelkuoro ja
nuorten bändi.
4.9.
2.10.
30.10.
4.12.
Sählykerho 14–18 -vuotiaille
maanantaisin klo 16–17 Raision lukion sali
LEIRITOIMINTA
Hengarit
torstaisin klo 17–20 Nurkassa
Nuorten avoimien ovien ilta, jonne voi
tulla pelailemaan ja oleskelemaan.
Jatkisleiri Viherlahdessa 20.–22.9.
Kaikille isosena toimineille tarkoitettu
yhteinen leiri.
Ilmoittautuminen
ja lisätietoja
www.raisionseurakunta.fi/nuorille
Nuortenillat
Keskiviikkoisin klo 18–20 Nurkassa
alkaen 11.9.
Luvassa jos jonkinnäköistä nuorille
suunnattua ohjelmaa ja yhdessäoloa.
Lisätietoja kaikesta
nuortentoiminnasta
nuorisotyön
ihmisiltä
kts. yhteystiedot!
Musiikkitoiminta
Bändi
torstaisin klo 18–20.30
seurakuntatalon alasalissa. Bändiin tarvitaan kai-
Yhteystiedot
3 / 2013
11
Mia Flemming
nuorisotyönohjaaja
044-7160 357
Eeva Lahti
nuorisotyönohjaaja
044-7160 341
Mika Tunturi
nuorisotyönohjaaja
044-7160 330
Ritva Rautiainen
044-7160 339
rippikoulu- ja nuorisopastori
Ville Väänänen
vs. nuorisotyönohjaaja
044-7160 351
sähköpostiosoitteet:
[email protected]
www.raisionseurakunta.fi
Emilia Vainisto
Isonen
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
■
Tervehdys!
■ Olen 47-vuotias nuorimies. Tuo sanonta saattaa ärsyttää joitakin, pahoittelen, mutta kun
olen mieleltäni edelleen se innostunut nuori
poika. Kuvastavaa kai on naapurin kommentti
minulle: ”Mistä sä nyt et innostuisi?”.
Kotona minulla on vaimo, jonka kanssa
olemme kasvattaneet viisi lasta maailmalle.
Nuorimmaiset kohta 20 -vuotiaita. Pari maailmalta pelastettua koiraakin löytyy.
Ennen nuorisotyöohjaajaksi valmistumista
olin tehnyt töitä jo ainakin kolmen sijaisuuden
verran. Sitä ennen toimin luottohenkilönä seurakuntanuorissa useampia vuosia 16-vuotiaasta saakka.
Vuosien saatossa nuorisotyössä on tullut
tehtyä yhtä ja toista. Projektia projektin perään.
Ollessani itse nuorena Turun Tuomiokirkkoseurakunnassa -80 luvun alussa, sain kipinän nuorisotyöhön. Pari kesää sitten nykyään
Brysselissä toimiva ystäväni tuuletti minulle,
kuinka hienoa aikaa oli tuo seurakuntanuoren
aika. Hänen ystävänsä ovat kateellisia hänelle.
Meidän toiminta oli aktiivista toimintaa.
Teatteria, musiikkia, retkiä, leirejä, urheilua ja
niin edespäin. Oli mahtavaa, kun joukko tiivistyi yhdeksi ja kaikki mahtuivat joukkoon. Seurakunta on varmasti ainoa paikka, johon mahtuvat kaiken näköiset ja kokoiset.
Innostukseni keskellä olin nostamassa
Maata Näkyvissä -festareita ylös. Sain olla ”vasempana kätenä” juuri nuo nousuvuodet, kunnes siirryimme Turkuhalliin, kun mikään muu
paikka ei enää kooltaan riittänyt.
Tein etsivää työtä ollessani Mikaelin seurakunnassa -90 luvulla. Suikkilan kaduilta
nuorten porukka lähti ensin pelaamaan sählyä kanssani. Siitä siirryimme salibandyä pelaamaan ja perustimme seurakuntien salibandyjoukkueen. Kohta olimmekin jo perustamassa
salibandyseuraa ja sen
seurauksena syntyi FBC
Turku. Taitaa olla Turun alueen toiseksi suurin seura ollut jo reilun
vuosikymmenen. Silloin
pelasin itse, valmensin ja
toimin liiton virallisena
tuomarinakin.
Musiikki on ollut iso
osa elämääni aina. Pikkupoikana Bay City Rollersia lauleskelin ja urkujakin tuli soiteltua,
pappani kun oli Piikkiön kanttorina 39 vuotta.
Olen keikkaillut laulajana Imago Dei ja Simson nimisten orkesterien
kanssa -80 ja -90 luvuilla. Komppailen kitaralla
kyllä nuorten veisuja, mutta en pidä itseäni kuitenkaan kitaristina. Käsitys musiikki- ja bänditoiminnasta on kyllä muuten vahva.
Perustin Mikaelin seurakunnalle -90 luvulla ensimmäisen alueella toimivan Nuorten
hallituksen. Kasvoin nuorena siihen, että nuorten täytyy saada toteuttaa itseään ja ajatuksiaan.
Hallitus on mitä parhain juttu siihen. Ihan turha
tässä työssä on sellaista toimintaa synnyttää, joka ei nuorta kiinnosta. Hallitustoiminnan kautta syntyy myös, kuunnelkaa nyt tarkkaan nuoret, tulevia kirkon ja yhteiskunnan vaikuttajia
ja toimijoita!
Edellisessä työpaikassani syntyi jono erilaisia juttuja, kuten Nuorten heimokäräjät toimikuntineen. Nenäpäiväkeräykseen osallistuminen, jossa Raision porukkakin oli mukana.
Bänditoiminta, Fotokisa, mediakurssi jne…
Niistä lisää sitten aikanaan.
Toivon, että kokemuksestani ja innostani
olisi hyötyä nuorisotyössä nyt Raisiossa. Intoa
kyllä ainakin on. Toivottavasti otatte nopeasti porukkaanne mukaan tällaisen omituisen
otuksen.
Mika ”Tuntsa” Tunturi
Nuorisotyönohjaaja
Tule ja katso
12
3 / 2013
Kirkkomaakierros
herättää historiaa henkiin
R
aision kauniilla kirkkomaalla vanha ja uusi kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Modernia hautausmaasuunnittelua edustavat elementit
– rakennukset, alueet ja veistokset –
jäsentävät upeasti vuosisataisia historian ja perinteiden kerroksia.
Kirkkomaan nykyisestä ilmeestä
on kiittäminen arkkitehti Bey Hengiä, joka halusi tehdä siitä paikan
erityisesti meitä eläviä varten. Onnistunut ja toimiva kokonaisuus onkin herättänyt laajaa mielenkiintoa,
ja sitä tullaan katsomaan myös matkan takaa.
Kirkkomaahan voi nyt tutustua
itsenäisesti Raision seurakunnan ja
ammattilaisoppaiden yhteistyössä
tekemän kirkkomaakierroskartan
avulla. Karttaan valitut 21 kohdetta
elävöittävät hautausmaan arkkitehtuuria ja historiaa ja niiden avulla saa
hyvän käsityksen kokonaisuudesta.
Kierroksen mitta on noin puolitoista kilometriä ja sen voi tehdä joko
yhtenä päivänä tai jakaa osiin. Kohteelta toiselle voi edetä joko karttaa
seuraillen mielensä mukaan.
taasen kertoo toisenlaisesta sodasta,
jossa tuskin oli sankareita. Hän oli
punaisten edustaja, joka kuoli ”työväenluokan asian puolesta” 22-vuotiaana sisällissodassa, muistokiven mukaan ”valkoisten raakalaisten murhaamana” toukokuussa 1918. Viereen
on haudattu Inkeri Elisabeth, luultavasti vaimo? Hän eli yli 60 vuotta pidempään. Mahtoiko hän elää päivääkään ajattelematta kevään 1918 tapahtumia, pystyikö antamaan anteeksi, voittamaan vihan ja katkeruuden?
Menestyneet miehet,
ihanteellinen äiti
Kirkkomaalla, kuten kirjoissa, historia on näkyvästi miesten historiaa. Hautapaadet seisovat viimeisenä näkyvänä muistona arvostetuista miehistä. Aivan Gustafssonin
haudan tuntumassa on Turun Akatemiassa vaikuttaneen professori Juhana Bilmarkin vaikuttava muistomerkki, jossa kehotetaan kiveen hakatuin sanoin ”bevara hans minne”
vaalimaan ansioituneen suurmiehen
muistoa. Tässä kirkon tuntumassa sijaitsevat myös vapaaherra ja Suomen
Keisarillisen Senaatin varapuheenjohtajan, salaneuvoksen ja ritarin ja
useiden kartanoiden omistaja Carl
Edvard Gyldenstolpen hautapaasi sekä kauppias, kartanonomistaja
Matias Cavenin kappeli.
Naisten ansioita ja elämänaikaisia mainetekoja hehkutellaan sen sijaan kovin kitsaasti jopa uudemmissa
haudoissa. Elämänsä eläneinä heidät
on haudattu puolisoidensa viereen tai
sukuhautoihin ilman enempiä selvityksiä. Tästä näkövinkkelistä onkin
riemastuttavaa, että kierroskartta pysäyttää kulkijan myös vuonna 1836
kuolleen raisiolaisen Ristimäen tilan
emännän Anna Geitlinin haudalle. 66 vuoden ja 4 kuukauden iässä
poisnukkunutta rouva Geitliniä ylistetään laakakiviristissä latinankielisin sanoin ”matri optimae” eli ihanteellinen äiti.
Muistosanat kertoivat ehkä aikalaisille kaiken olennaisen, mutta facebook-ajan ihmisen näkökulmasta
Tiina Piha
Sotien kaikuja
Kierros alkaa Pyhän Martin kirkosta, joka on yksi maamme vanhimmista harmaakivikirkoista. Sisälle ensi
kertaa astuva yllättyy kirkon kodikkaasta pienuudesta. Perimätiedon
mukaan kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1305 kirkkoherra Elavus de Reson aikana. Rakentajina
toimi vanhan tarun mukaan kaksi jättiläistä, Killi ja Nalli – mene ja
tiedä.
Alun perin kirkko oli puinen,
mutta puuosat korvattiin kivellä seuraavien kahden vuosisadan aikana.
Alttarilla naksuttelee äänekkäästi kirkkoon 1780-luvulla lahjoitettu
kaappikello. Siitä on jo useampi sukupolvi voinut seurata päivän kulkua
ja saarnan pituutta.
Kartan mukaan kulkien kierros jatkuu kirkon etelänpuoleiselle
rinteelle, jääkärieversti ja filosofian
maisteri Heikki Nurmion haudalle. Hän oli yksi seitsemästä raisiolaisjääkäristä. Musiikinharrastajat tuntevat hänet luultavasti parhaiten Sibeliuksen Jääkärimarssin sanoittajana,
kirjallisuudesta kiinnostuneet taas
saattavat tunnistaa hänen kirjailijanimensä Aarne Mustasalon. Mustasalona Nurmio kirjoitti muun muassa kolme romaania Jokikylän pojista. Opettajan koulutuksen saanut
Nurmio toimi pitkään kadettikoulun
johtajana.
Tälläkin kirkkomaalla historia
kuuluu monin paikoin sotien kaikuina. Seuraavassa kohteessa, Pyhän Martin kirkon etelänpuoleisen
pitkän sivun suojassa lepäävät sankarivainajat. Heitä on ensi katsomalta hämmästyttävän pieni määrä,
vain 37 kaatunutta. Kuitenkaan sota ei kohdellut rintamalle lähteneitä
raisiolaisia muita lempeämmin. Pieni lukumäärä selittyy sillä, että sotien
aikaan Raisio oli pieni, parin tuhannen asukkaan maalaiskunta.
Teodor Gustafssonin hauta
Hautausmaakierroksella
aikaisempien sukupolvien
vaiheet ja kohtalot,
ihmisen suuruus ja
pienuus avautuvat uusina
näkökulmina, joiden
valossa myös oman elämän
mittasuhteet tulevat
tarkistetuiksi.
Kertoman mukaan, nämä kaksi koivua on eräs köyhä isä istuttanut kuolleiden
tytärtensä muistoksi. Isä sai erikoisluvan puiden pystyttä­miseen, sillä hänellä ei ollut
varaa ”kunnon” muisto­merkkiin.
ne vaikenevat paljosta. Millainen oli
1800-luvun ihanteellisen äidin ”profiili”? Oliko hänen kotinsa aina siisti,
ruoka maukasta ja talo vieraanvarainen? Aamun virkku ja ehkä vielä illankin? Käyttäytyivätkö hänen lapsensa
aina moitteettomasti? Oliko hän taitava käsistään, taisi myös uusimmat
viljelyopit, tunsi karjanhoidon niksit?
Ja oliko kampauskin aina kunnossa?
Kirkkomaan vanhan portin tuntumassa sijaitseva Menneitten sukupolvien muistomerkki ottaa omalla
tavallaan kantaa kysymyksiin, joita
hautoja katselevan mielessä helposti
herää. Muistomerkin alla lepää noin
800 kirkon alta restauroinnin yhteydessä siirretyn vainajan luut. Muistoteksti ”Kerran he elivät. Tekivät
työtä. Uskoivat. Toivoivat.” esittää
ihmiselämän koko lailla pikakelauksella ja ilman värejä. Mutta jos haluamme, me voimme kuvitella kaikki yksityiskohdat ja värit.
Elämää
kahden puolen aitaa
Kierroksen puolivälissä Uurnapolku
kulkee uusimmalle uurnahautausmaalle ohi Ristikiven perhehautojen
ja Kivikkopuutarhan hautojen. Alueen
elokuinen kauneus on silmiinpistävää. Omenapuut ovat täynnä hedelmiä ja pihlajat loistavat marjoista punaisina. Alueen vehreys ja harmonia
rentouttaa mielen ja ruokkii sielua.
Arkkitehti Bey Hengin suunnittelemalle Kallioristille kuljettaessa toisaalta myös ohi kulkevan tieliikenteen äänet tunkeutuvat aisteihin. Elämä se siellä metelöi. Täällä kiviaidan
toisella puolella puhuu hiljaisuus.
Hautausmaan kaakkoisnurkasta
kierros jatkuu kohti pohjoisen pään
uudemman alueen hautakammioita Kirkkauden kappelin, kukkakivien, vanhan hautausmaan ja alakappelin kautta. Reitin varrella ohittaa vielä
erään isän kaksostensa haudalle istut-
tamat koivut, rikkailta köyhille varastaneen ”raision robinhoodin”, SikaKyöstin haudan sekä pitkäperjantain
tapahtumista muistuttavan kolmen
tammen Tammikummun. Kirkkomaan pohjoispuolen avarat näkymät
poikkeavat matalan kasvuston johdosta selvästi vehmaammasta eteläosasta.
Reitin loppuosassa kirkon ja pääportin välimaastossa polveilee pieni
mietiskelypolku, jonka varrelle sijoitetut mietelmät ja kysymykset on tarkoitettu pohdinnan tueksi. Itse asiassa koko kirkkomaakierroksen voi
nähdä mietiskelypolkuna. Aikaisempien sukupolvien vaiheet ja kohtalot,
ihmisen suuruus ja pienuus avautuvat uusina näkökulmina, joiden valossa myös oman elämän mittasuhteet tulevat tarkistetuiksi. Siinä on
jotakin hyvin viisasta, inhimillistä ja
lohdullista.
Tiina Piha