Mäntykotilainen 1 - 2011 - Oulun Seudun Mäntykoti ry
Mäntykotilainen 15. vuosikerta Koskenkoti 20 vuotta No. 1/2011 2 MÄNTYKOTILAINEN Sisällys Mäntykotilaiset.................................................... 3 Elämän haitekki Koskenkodilta............................ 4 Vapaaehtoiset vauhdissa Mäntykodilla............... 6 Kevään tapahtumia............................................. 7 Pyörätuolipilkit............................................ 7 Katsele, kuuntele kevättä............................. 8 Vapputanssit................................................ 9 Liikuta minua............................................. 10 Muistot avaavat lukkoja..................................... 11 TOHO – Työssä On Hyvä Olla............................. 12 Ensimmäiset hoiva-avustajat valmistuivat........ 13 Uudet työntekijät esittäytyvät........................... 15 Vastaava toimittaja: Olli Juntura, viestintäassistentti Taitto: Tiina Pirkola, Oulun konttori, Painatuskeskus Painopaikka: Oulun Konttori, Painatuskeskus Painos: 300 kpl MÄNTYKOTILAINEN 3 Mäntykotilaiset Kesä on tullut kalenterin mukaan ja aivan konkreettisestikin. Ensimmäinen, miltei näännyttävä hellejaksokin on koettu. Lomat ovat alkaneet joillakin ja loputkin odottavat tulevaa kesälomaa ja mahdollisuutta rentoutumiseen. Lomakausihan totutusti hiljentää työelämää koko Suomessa joksikin aikaa. On hyvä hetki tarkastella työntäyteistä alkuvuotta. Vuodesta 2008 jatkuneessa Toho (Työssä On Hyvä Olla) -projektissa on tänä keväänä voitu iloita osallistujien työnsä ohessa suorittamista hoiva-avustajaopinnoista. Toukokuun lopussa Oulun Seudun Mäntykoti ry:ssä työllistetyistä viisi valmistui hoivaavustajiksi PSK -aikuiskoulutuskeskuksesta. Osa jatkaa välittömästi lähihoitajaopintoja. Kannustavat onnittelut teille, jotka palkkatyön ja perheen ohessa suorititte opintoja lähihoitajaopinnoista. Normaaleille työmarkkinoille siirtyminen on lähempänä nyt kuin ennen opintoja. Itseäni ilahduttaa, että Mäntykoti on voinut tarjota projektin puitteissa väylää opintoihin ja työelämään. Haasteenamme onkin löytää projektin puitteissa toimintaa, jonka avulla työttömien, korkeasti koulutettujen henkilöiden työmarkkinoille pääsyä voitaisiin edistää. Toivon, että moni heistä löytää tulevaisuudessa työpaikan hoitoalalta. Alan vetovoimaisuutta voidaan parantaa moniosaajien yhteistyöllä. Toivon, että jaamme kehittämisajatuksia ja parannamme hoidon sisältöjä yhdessä. Alkuvuoden merkittävin kehittämishaaste on sähköisen toiminta- ja laatukäsikirjan aikaansaaminen, joka on nyt viimeistelyvaiheessa. Kotihoidon osalta kehittämistä jatketaan ja tarkoituksena on laadun sertifiointi elokuun loppuun mennessä. Kiitos kaikille tekijöille ja erityisesti sairaanhoitaja Nina Kerttulalle, ilman hänen työpanostaan emme olisi edenneet nopeassa aikataulussa. Juhlaakin mahtuu kesälle, sillä Koskenkoti viettää 20-vuotisjuhlaansa kesäkuun lopussa. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella hankittu ja Oulun kaupungin vahvalla tuella dementiasairaiden päivähoitopaikkana Koskenkoti henkilökuntineen on mahdollistanut asiakkaiden toimintakyvyn edistämisen, vapaata omaishoitajille sekä monien omaisten mahdollisuuden jatkaa työssä, kun läheinen on ollut Koskenkodissa. Vuosi 2011 on Euroopan Unionin maissa vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Oulun Seudun Mäntykoti ry:ssä vapaaehtoistoiminta on jatkunut aiempaan tapaan ja jopa monipuolistunut, kiitos osaaville ja taitaville vapaaehtoisillemme. En liioittele, jos totean jokaisen vuoden olevan Mäntykodissa vapaaehtoisvuoden, sillä niin merkittävä on meidän vapaaehtoisten tekemä työpanos asukkaittemme ja koko yhteisön hyväksi. Toivotan asukkaille, omaisille, henkilökunnalle, vapaaehtoisille ja kaikille yhteistyökumppaneille oikein hyvää kesää ja rentouttavaa lomaa Tove Janssonin Juhannusrunon sanoin Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain. En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain. Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään. Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään. Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan. Mä peikko siihen uskoon jään, on maailmaa tää minkä nyt mä nään. Mäntykodissa 13.6.2011 Marja-Leena Timonen johtaja 4 MÄNTYKOTILAINEN Elämän haitekkia Koskenkodilta -Koskenkoti 20 vuotta 11.6.2011 20 vuotta on jo aika kunnioitettavan pitkä aika. Näinä vuosina on ehtinyt tapahtua paljon ja olla monenlaista kiistaa niin rahasta kuin rakkaudestakin. Moni ei varmaan tiedäkään miten Koskenkoti liittyy David Beckhamiin? – Koskenkodin edellinen omistaja oli ortopedi Sakari Orava, joka leikkasi jalkapalloilija David Beckhamin nilkan. Samoissa kuntouttavissa toiminnoissa on talo ollut aina Sakari Oravan ajoista asti ja kuntoutustyö jatkuu edelleen. Itse kiinteistö on kokenut monenlaista muodonmuutosta vuosien saatossa. Aivan alkuperäistä on jäljellä vielä jonkin verran mm sisäpuolen puuverhoiluna. Toissa kesänä oli viimeisin remontti. Piha avattiin kokonaan: hyvät sadevesisysteemit asennettiin ja uuden portin ansiosta pääsee autolla nyt pihaan asti. Nämä olivat tärkeitä muutoksia ja talosta tuli entistä toimivampi. Organisaatio on kokenut myös monenlaisia muutoksia vuosien saatossa. Kaikenlaisia muutoksia usein pelätään ja epäillään. Usein ne tuovat kuitenkin paljon hyvää tullessaan ja avaavat uusia ovia uusiin maailmoihin. Munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia, sanoo ranskalainen sananlasku. Koskenkodin perustamisvuonna 1991 työskentelin kesätöissä Mäntykodilla. Terveydenhoitajan opinnot Kemissä valmistuivat jouluna 1992. Kuulin kerrottavan paljon juuri avatun Koskenkodin toiminnasta. Taloa kehuttiin hyvin kauniiksi ja tyylikkääksi. Kerran tehtäväkseni tuli käydä kastelemassa Koskenkodin pihakukat helteisen viikonlopun aikana. Parin asukkaan kanssa lähdimme hommaa hoitamaan. Jotenkin olin käsittänyt ajo-ohjeet väärin ja päädyimme takapihan puolelle nokkosten keskelle. Silloin vähän ihmettelin kerrottuja kehuja. Päästyämme lopulta etupihan pihalle, minua alkoi naurattaa moinen sattuma. Koskenkodin perustamisen aikaan OSMK ry:n puheenjohtajana oli Siiri Saarinen. Yhtenä nimivaihtoehtona kerrotaan olleen myös Siirin koti. Koskenkoti vei voiton; sointuuhan luontoon liittyvä Koskenkoti hyvin isomman sisarkodin Mäntykodin rinnalle. Koskenkodin tietämissä Oulujoessa on myös ollut komeat kosket ennen voimalaitosten rakentamista. Oulujoki ranta tarjoaa kauniit puitteet ulkoiluun ja Tuira sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla; ovathan asiakkaamme ympäri Oulua. Koskenkodin aloittaessa toimintansa se oli lähes pioneerityötä. Vastaavaa toimintaa ei juuri ollut. Oulun kaupungin toimesta oli päiväsairaala ja Helmer-koti. Päiväsairaalan tehtyä alkukartoituksen, asiakkaat MÄNTYKOTILAINEN siirtyivät Helmer-kotiin ja Koskenkotiin. Kaupunki on ostanut alusta alkaen Koskenkodin tuottamat hoitopäivät. Yhteistyötä on tehty aina hyvässä hengessä. Ajan kuluessa olemme profiloituneet ja erikoistuneet vaikeiden tai keskivaikeiden muistisairaiden kuntouttamiseen. Asiakkaaksi pääseminen vaatii lähetteen ja kaupungin hyväksymisen. Asiakkaat ohjautuvat Helmer-kodin kautta. Asiakkaita on 13 per päivä. Keskimäärin asiakkaat käyvät 1-2 kertaa viikossa. Mutta myös useammin käyviä on useita. Käyntipäivät räätälöidään tarpeen mukaan yksilöllisesti. Jotkut omaiset käyvät töissäkin ja silloin tarvitaan päivätoimintaa 5 kertaa viikossa. Asiakkaiden keski-ikä on n 82,3 vuotta, mutta ikäjakauma 50 – 100 vuotta. Henkilökuntaa on neljä henkilöä: terveydenhoitaja, lähihoitaja, autonkuljettaja ja hoiva-avustaja. Olemme mukana yhteiskuntavastuussa myös monella muulla tavalla: tarjoamme harjoittelupaikkoja lähihoitaja- opiskelijoille, tukitöitä, oppisopimus-koulutuspaikkoja, työkokeilupaikkoja ja jaksoja maahanmuuttajille heidän kotouttamisjakson aikana. Eri-ikäiset ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevat rikastuttavat työyhteisöä ja lisäävät sen moninaisuutta. Ajan tuhlaaminen on tärkeä osa elämää ja kaikkien elämään tulee sisältyä aktiivista tekemistä. Asiakkaalle Koskenkoti tarjoaa kuntouttavaa päivätoimintaa. Ymmärrämme kuntoutuksen hyvin laajasti. Fyysinen kuntoutus on ulkoilua ja ryhmäfysioterapiaa ja porraskävelyä. Psyko-sosiaalinen kuntoutus kattaa kaiken muun. Asiakkaille tehdään MMSE-testit kerran vuodessa ja tilanteen mukaan useamminkin. Fysioterapeutit tekevät Toimiva-testin asiakkaille myös kerran vuodessa. Psyko-sosiaalinen toimintamme on hyvin vilkasta ja monipuolista: retkiä, käden töitä, laulua, posliinin maalausta yms. Jo toisien ihmisten tapaaminen ja kotipihaa kauempana käyminen ovat monelle päivän tai viikon huippuhetkiä. Toimintamme on kotihoitoa tukevaa ja yhteinen tavoitteemme on että asiakas voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Omainen saa vapaata ja omaa aikaa sillä välin kun asiakas on Koskenkodilla. Tämä on myös tärkeä nä- 5 kökulma työssämme ja tavoitteemme on myös tukea omaista tärkeässä ja voimia vaativassa tehtävässään. Tapaamme usein myös omaishoitajia arkisissa tilanteissaan, joissa syntyy hyviä keskusteluja. Omaishoitajille on tärkeää tavata myös muita samassa tilanteessa olevia. Kohtaamiset venyvät usein pitkiksikin, kun yhteistä puhumista näyttää olevan niin paljon. Asiakkaamme ovat toisaalta hyvin haastavia. Kaikki taidot ovat tarpeen, ja monenlaista pitää osatakin. Tähän haasteeseen olemme vastanneet opiskelemalla vanhustyötä niin kirjoista kuin käytännöstäkin. Opiskelu auttaa myös jaksamaan työssään. Erilaiset taloudelliset haasteet ja reunaehdot ovat tulleet osaksi hoitotyötä. Niiden kanssa painiskelu on varmaan tulevaisuuden yksi suuri haaste. Nähtäväksi jää mihin suuntaan ja milloin ympäröivä yhteiskuntakin vanhustyötä kuljettaa. Olisi kiva nähdä, ettei vanhustyötä nähdä vain taakkana ja rasitteena vaan myös mahdollisuutena. Koskenkoti on minulle henkilökohtaisestikin hyvin rakas. Tuira on minulle Toivonimentyttönä kuin kotipihaa. Mieheni kanssa ensimmäinen yhteinen kotimme sijaitsi jokisuulla Merijallin karkkitehdasta vastapäätä. Näihin liittyy tietysti paljon muistoja siitä rahasta ja rakkaudesta. Valmistuessani terveydenhoitajaksi v 1992 oli menossa edellinen lamaaika. Hoitajille ei juuri ollut työtä tarjolla: suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä vasta osattiin odottaa. Oma haaveeni oli työllistyä kotisairaanhoitoon tai työterveyshuoltoon. Monen sattumankin kautta sain hoitajan sijaisuuksia Mäntykodilta. (Minun onneksi suurten ikäluokkien sairastavuus alkoi nousta ja jokunen lapsikin vielä syntyi jollekin.) Tällä tiellä ollaan edelleen ja yhtään ei ole kaduttanut. Mielenkiintoisia töitä ja haasteita on riittänyt siitä asti. OSMK on tarjonnut tärkeää toimeentuloa minulle ja perheelleni noin 20 vuoden ajan, ja se ei ole mikään pikku juttu se! Oulussa 15.6.2011 Riitta Vesala Koskenkodin tiimivastaava 6 MÄNTYKOTILAINEN Vapaaehtoiset vauhdissa Mäntykodilla teemavuonna Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Teemavuosi toteutetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Lisäksi teemavuonna halutaan kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä merkittävästä työstä. Vapaaehtoistoiminta on vuoden aikana esillä tapahtumissa ja viestinnässä. Vuoden aikana kiitetään vapaaehtoisia sekä esitellään erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja ja tarinoita niiden takana. Oulun Seudun Mäntykodin vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on ollut toimelias kevätkausi. Erilaisia tapahtumia on järjestetty pitkin kevättä hyvällä menestyksellä. Ulkoilmatapahtumien onnistumiseen on mukavasti vaikuttanut onni säiden suhteen. Sekä Pyörätuolipilkit että Liikuta minua -tapahtuma vietettiin kauniissa kevätsäässä. Mäntykodin toiminnan kannalta vapaaehtoisten mukana olo on ollut aina erittäin tärkeää. Vakituisen henkilökunnan työmäärää keventämällä ja asukkaille virikkeitä tuomalla heidän panoksensa on korvaamattoman arvokasta. Erilaisten tapahtumien lisäksi osastoilla on kevään mittaan pidetty esim. tiedeuutisia, runopiiriä ja lehtipiirejä. Kiinteistötyöryhmän miehet ovat myös olleet usein Mäntykodilla touhuamassa, mistä heille suuri kiitos. Mäntykodilla ja yhteistyökumppaneiden kanssa on myös järjestetty erilaisia koulutuksia vapaaehtoisille. Vares-keskus järjesti hätä-ensiapukoulutuksen huhtikuussa, toukokuussa oli koulutusta muistisairauksista Mäntykodilla Oulun Seudun muistiyhdistyksen avustuksella. Kouluttajana oli Aila Rahtu. Lisäksi järjestettiin vapaaehtoisten työnohjauskoulutusta. Oulun Seudun Mäntykoti ry etsii uusia vapaaehtoisia ystäväksi vanhuksille kotiin ja tapahtuma-avustajaksi Mäntykotiin. Suunnittelemme yhdessä sinulle sopivan vapaaehtoistoimintamuodon, jossa voit olla avuksi ja iloksi vanhuksen elämässä. Ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Kaisa Öhman – 044 5504 808, . [email protected]. Olli Juntura MÄNTYKOTILAINEN 7 Kevään tapahtumia Pyörätuolipilkit Oulujoen uistelijat ry:n ja Mäntykodin yhteistoimin järjestämä Pyörätuolipilkki -tapahtuma oli tarmokkaan yhteistoiminnan taidonnäyte. Nallikarin kevätjäillä toteutettu tapahtuma onnistui komeasti uupumaan jääneestä kalansaaliista huolimatta. Kirpeän kaunis kevätsää suosi pilkkijöitä ulkoilumielessä. Kuvioon kuului luonnollisesti makkaranpaistoa ja eväiden nauttimista. Jäälle aurattu kulkureitti helpotti huomattavasti kulkua pilkkipaikalle, mistä kiitos Oulujoen uistelijoille. Jään kantavuus tuli testattua kahden pikkubussin voimin. Pyörätuolipilkeistä oli myös juttua radiossa sekä Yleisradion että Radio Pookin aalloilla. Pilkkitapahtuma onnistui mainiosti saaliin vähäisyydestä huolimatta. 8 MÄNTYKOTILAINEN Katsele, kuuntele kevättä Mäntykodin posliininmaalauskerho Kerttu Karjalaisen johdolla järjesti näyttelyn 19.4. talven saavutuksistaan ruokasalissa. Jari Suomalainen vastasi musiikista viulunsa kera. Tapahtuma oli avoin ulkopuolisellekin yleisölle. Kauniit posliiniteokset olivat esillä Mäntykodissa muutaman päivän. Pääsiäisen aikaan sopivasti mukana oli hienoja posliinimunia ja paljon muita kauniisti maalattuja posliiniesineitä. Posliinikerhon toiminta on toiminut suurelta osin omaishoitajien innostuksen pohjalta. Kerho toimii jäsenilleen henkireikänä ja jaksamisen edistäjänä. Ryhmässä on saanut vertaistukea ja ystävyyttä samassa elämäntilanteessa olevilta. Harrastus on monilla myös jatkunut omaishoidon päätyttyä ja tuo yhä mukavaa sisältöä elämään. Katsele, kuuntele kevättä tapahtumassa ihailtiin posliinimaalauskerhon töitä ja viulisti Jari Suomalainen esiintyi. MÄNTYKOTILAINEN Vapputanssit Mäntykodin perinteiset vappukekkerit järjestettiin perjantaina 29.4. Päivi Mattson fysioterapiasta piti jumppaa asukkaille ja Kalevi Ilkka tarjosi musiikilliset antimet. Vapputansseissa otettiin ensin kunnon lämmittelyjumppa Päivi Mattsonin johdolla. 9 10 MÄNTYKOTILAINEN Liikuta minua Mäntykoti osallistui myös kansalliseen Liikuta minua -tapahtumaan omalta osaltaan perjantaina 13.5. Tällä kertaa meitä oli avustamassa reipas opiskelijaporukka Oulun lyseon IB -luokalta sekä normaalikoulun opettajaharjoittelijat. Lenkki vedettiin läpi kiitettävällä vauhdilla, jonka jälkeen vielä jumpattiin fysioterapeutti Annika Pajarin johdolla Mäntykodin pihalla. Musiikista vastasi Haipolan Pertti. Ilmojen suosiessa oli mukava ulkoilla pihamaalla makkaranpaiston ja kahvittelun merkeissä. Nordea pankki kustansi tarjoilun. Kevään mittaan järjestettiin myös muutamia musiikkiesityksiä ruokasalissa ja osastoilla. Esiintyjinä olivat mm. Pertti Haipola ja Vasket -yhtye. Vakituiset vapaaehtoiset ja opiskelijat täyttivät pihan mukavalla meiningillä Liikuta minua -tapahtumassa. Mäntykodin porukka eteni vauhdilla aurinkoisessa säässä. MÄNTYKOTILAINEN 11 Muistot avaavat lukkoja ”Noita kukkia oli kotonani ruukkukasveina. Hortensia, sehän on äitienpäiväkukka!” Oulun Mäntykodin muistelupiiriläisten ajatukset palasivat seitsemänjopa yli kahdeksankymmenen vuoden taakse. Näytin tietokoneelta kuvia Brasilian matkaltani. Tunnistimme kuvista meille tuttuja kasveja. Kuten hortensioita, jotka maapallon toisella puolella kasvavat muhkeina pensaina. Olen kevään 2011 aikana pitänyt Mäntykodissa muistelupiiriä neljä kertaa, kerran kuukaudessa. Ensimmäisellä kerralla muistelimme ekaluokan opettajia, toisella sukelsimme lapsuuden tärkeisiin paikkoihin, laulujakin tuli käytyä läpi. Kolmannella kerralla tunnistimme 1930–50-lukujen musiikkia. Tässä tietokone ja sen Youtube osoittautui erinomaiseksi apuvälineeksi. Kuuntelehan (itsekin jo seniori) sieltä usein iki-ihanan Tauno Palon laulua. Ja tietokone oli apuna sitten kuvien katselussakin. Monelle piiriläisille on tärkeää vain läsnäolo ja kuuntelu. Muistelu ilman kommunikointia on sekin tärkeää työtä aivosoluillemme. Sitä paitsi kaikilla ei ole samanlaista ilmaisukykyä – tai se on heikentynyt, kuten myös kuulo tai näkö. Mutta koulumuistojen ”ihme” hämmästytti. Eräs piiriläinen kuin heräsi unesta vuolaasti kertomaan lapsuudenkokemuksiaan Suomesta ja Ruotsista. Menimme mukaan huimaan agenttitarinaan. Kaikkihan me kannamme mukanamme tarinoita. Nyt iän ja vaivojen kertyessä nuo muistot pyrkivät esiin, lohduttavatkin. Siksi tulisi kaivaa muistilokeroita, antaa aivoillemme töitä, toisten kanssa tai yksinkin, kaikilla niillä aisteilla ja toiminnoilla mitä meillä vielä on. Muistipiirin vetäjänä olen jo nyt saanut arvokkaita kokemuksia, mutta tunnen olevani vasta alussa. Miten ottaa kaikki ryhmäläiset tasapuolisesti huomioon? Ja samalla huomata yksittäisen henkilön tärkeät muistot. Miten itse olla olematta kuiva luennoitsija? Ja joskus voisi naurukin raikaa. Sen olen jo huomannut, että musiikki ja kuvat avaavat monia lukkoja. Riitta Mäkelän vetämässä muistelupiirissä tunnistettiin mm. kukkia ja lintuja Riitta Mäkelä 12 MÄNTYKOTILAINEN TOHO – Työssä On Hyvä Olla Onnistunut rekrytointi vanhustenhuoltoon -projekti Väestöennusteen mukaan ikäihmisten määrä kasvaa voimakkaasti ja samaan aikaan työikäisten osuus väestöstä pienenee. Ikääntyvien ihmisten hoitoon ja huolenpitoon tarvitsemme jo nyt uusia työntekijöitä. Hoivapaineet ovat voimakkaita ja suurimmillaan ne ovat jo 2020 ja 2030 –luvuilla. On hyvä miettiä työn uudelleen organisoimista, jotta voimme huolehtia hyvin vanhusten hoidosta. (Tilasto: Tilastokeskus ja Väestöennuste 2050) Mäntykodissa lokakuussa 2008 alkanut Työ- ja elinkeinokeskuksen rahoittama hanke vastaa osaltaan tähän haasteeseen. Olemme mukana työllistämässä ja kouluttamassa uusia vanhustyöntekijöitä ja lupautuneet työllistämään projektissa 20 henkilöä vuodessa. Projektissa etsitään vanhustenhoidon alalle soveltuvia ja sitoutuvia työnhakijoita yhteistyössä Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Työsuhteessa oleville työntekijöille järjestetään vanhustenhuoltoon työpaikkana liittyvää koulutusta sekä ohjataan hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen. Työnhakijoille järjestetään myös mahdollisuuksia tutustua vanhustyöhön myös muilla toimenpiteillä mm. työelämäharjoittelun, -valmennuksen ja –kokeilun avulla. Kaikki työnhakijat eivät ole työllistyneet tai ole harjoittelussa Mäntykodissa, vaan osa on vanhustyössä jossain toisessa työpaikassa. Vuoden 2011 aikana projektissa on työllistynyt 22 henkilöä palkkatuella, joista 13 on korkeimmalla korotetulla palkkatuella. Lisäksi työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa tai työkokeilussa on ollut 18 henkilöä. Eli jo tässä vaiheessa vuotta projektille asetetut tavoitteet ovat täyttyneet. Haasteena projektissa on ollut löytää vanhustyöstä kiinnostuneita sekä alalle soveltuvia, tiimityötaitoisia työntekijöitä. Viimeisten kahden vuoden aikana projektissa on keskitytty löytämään työttömistä työnhakijoista niitä, jotka haluavat ja pystyvät opiskelemaan alalle. Työntekijöiden kanssa on solmittu oppisopimuksia mm. lähihoitajan opintoihin sekä hoiva-avustajan opintoihin. Tässä on tarvittu myös tiimien apua, jotta työssä oppiminen sekä työnohjaus työssä ja opinnoissa ovat onnistuneet. Tänä vuonna TOHO –työntekijät ovat osaltaan kehittäneet yhdistyksen toimintaa. Nyt on saatu valmiiksi asukkaiden elämätarinataulut, joita on tehty yhteistyössä niin vanhusten kuin omaistenkin kanssa. Jokaisella pitkäaikaisessa hoidossa olevalla vanhuksella on huoneessaan taulu, joka kertoo hänen elämänä tärkeimmistä asioista. Tämä auttaa hoitajia ymmärtämään ja kohtaamaan dementoituneita asukkaita. Lisäksi viriketoimintaa ja yleistä tiedottamista yhdistyksen toiminnasta on lisätty. Virikeohjauksesta on tehty myös tarkat tilastot toiminnasta ja osallistujista. Tällä hetkellä Mäntykodissa ei ole enää virikeohjaajaa, mutta toivottavasti syksyllä voisimme palkata uuden ja innovatiivisen työntekijän tähän työhön. Viestintäassistentti palkattiin keväällä kehittämään ja lisäämään toiminnan näkyvyyttä. Hänen työpanoksensa näkyy myös tässä lehdessä. Kiitos tiimeille, että olette jaksaneet ohjata niin harjoittelijoita kuin työllistettyjäkin työssään. Palaute ohjauksesta on ollut positiivista. Hyvää kesäaikaa! Toivottaa: Kaija Luukinen Projektiohjaaja 044 5504 836 kaija.luukinen(at)mantykoti.fi mantykoti.fi/projektit/toho MÄNTYKOTILAINEN 13 Ensimmäiset hoiva-avustajat valmistuivat 31.5.2011 Mäntykodissa ja Koskenkodissa harjoittelijoina aloittaneet ja työllistämistuella palkatut hoitoapulaiset valmistuivat kevään päätteeksi Pohjois-Suomen koulutuskeskuksesta. Päättäjäisjuhlassa oli lämmin ja iloinen tunnelma. Sekä kouluttajat että oppilaat kiittelivät toisiaan ja kurssia vuolain sanoin. Kouluttaja Katariina Haapakoski luonnehti kurssilaisten ryhmähenkeä mainioksi, eikä liikutuksen hetkiltäkään vältytty. Aino Tallgren piti opiskelijoiden puolesta kiitospuheen, jossa hän luonnehti koulutusta onnistuneeksi ja kiitteli Mäntykotia ja PSK:n kouluttajia hyvästä yhteistyöstä. Suurin osa opiskelijoista aikoi kurssin jälkeen hakeutua alalle lisäopintoihin tai jatkaa töitä harjoittelupaikoissaan. Johtaja Marja-Leena Timonen toi TOHO -projektin vetäjien Kaija Luukisen ja Eero Multasuon kera Mäntykodin tervehdykset ja onnittelut kukkien kera kurssilaisille. Tilaisuuden päätteeksi nautittiin kakkukahvit. mahdollisuudella, jotta avustajan työstä saataisiin suurempi hyöty. Lisäksi toivottiin enemmän opastusta erilaisten sairauskohtausten tunnistamiseen ja siihen, miten toimia sairauskohtaustilanteessa. Koulutus on myös saanut osakseen hieman laajempaa kritiikkiä, sillä sen on pelätty vievän töitä lähihoitajilta ja luovan uuden naisvaltaisen matala- TOHO -projektin Kaija Luukinen ja hänen sijaisensa Eero Multasuo tutkivat Katariina Haapakosken Hoiva-avustaja koulu- johdolla ”potilaan” vointia. Hoiva-avustajakoulutuksessa oli teorian lisäksi paljon käytännönlätus oli ensimmäinen heistä koulutusta. laatuaan Oulussa ja koulutus kesti 8 kuukautta. Jokaisella opiskelijalpalkka-alan. Yleisesti alalla kuitenkin nähdään, että la on ollut henkilökohtainen ohjaaja työpaikalla. hoiva-avustajakoulutus on muuta hoitotyötä tukeva Koulutuksella pyritään monipuolistamaan työlliskurssi, joka mahdollistaa alalla työskentelyn hieman tymismahdollisuuksia työvoimapulasta monin paivähäisemmillä vaatimuksilla kuin varsinainen lähikoin kärsivällä hoiva-alalla. Hoiva-avustaja auttaa hoitajan koulutus. Hoiva-avustajakoulutus antaa työpaikallaan hoitajien työtä ja vapauttaa hoitajia silti hyvän pohjan jatko-opiskelulle, esimerkiksi juuri keskittymään hoitotyöhön kun avustaja auttaa asiaklähihoitajakoulutukseen tai sosiaali- ja terveysalan kaita syömisessä ja pukemisessa ynnä muissa arjen perustutkintoon. Tervehdyspuheessaan Mäntykodin askareissa ja työtehtävissä, joihin ei tarvita lähihoijohtaja Timonen korosti koulutuksen työllistävyyden tajan tai sairaanhoitajan koulutusta. Vanhustyössä merkitystä ja uuden ammattitaitoisen työvoiman hoiva-avustaja voi olla vanhukselle jutteluseurana saamista eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle. ja koulutuksessa korostuu myös sosiaalinen puoli. Lisäksi kahvipöytäkeskusteluissa nousi esiin vanhusTosin opiskelijoiden taholta toivottiin tehtäväkuvan tenhoidossa yleisestä palkkatuella työllistämisestä laajentuvan tulevaisuudessa mm. lääkkeiden antoeroon pääseminen. 14 MÄNTYKOTILAINEN Hoiva-avustajakoulutusta on kehitetty talven aikana ja nyt koulutus sisältää lähihoitajan tutkinnosta kasvun tukemisen ja ohjauksen sekä kuntoutumisen tukemisen osiot. Lisäksi sisältönä oli kotityöpalveluammattitutkinnosta avustamis- ja asioimispalvelut. Kurssia kehitetään mahdollisesti tulevaisuudessa tut- kinnon suuntaan. Oulussa Oulun Osaamiskeskus Oy kouluttaa syksyllä alkavalla kurssilla 20 uutta hoivaavustajaa. Haku koulutukseen on 19.8.asti ja se on työvoimapoliittinen koulutus. Olli Juntura Mäntykodin edustusto ja vastavalmistuneet hoiva-avustajat: Eero Multasuo, Kaija Luukinen, Ritva Keskimmäinen-Koskela, Laura Karvonen, Marja-Leena Timonen, Aino Tallgren ja Jari Ehovuo. Kuvasta puuttuu Satu Keski-Kuha. MÄNTYKOTILAINEN Uusia työntekijöitä Jenni Martimo, Mari Tuppi, Terhi Kumpula, Merja Posio Arvoisa kannatusjäsenyydestä kiinnostunut Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi Oulun Seudun Mäntykoti ry:n kannatusjäseneksi. Yhdistyksen sääntöjen mukaan kannattajajäseneksi voivat liittyä henkilöt tai oikeuskelpoiset yhteisöt. Hallitus hyväksyy kannatusjäsenet hakemuksen perusteella. Yhdistyksen syyskokous hyväksyi 30.11.2010 jäsenmaksun suuruudeksi henkilöjäseniltä 20€/vuosi ja yhteisöjäseniltä 100€/vuosi. Toimitamme pankkisiirtolomakkeen kannatusjäseneksi liittyneelle. Yhdistys pitää kannatusjäsenistä yhdistyslain vaatimaa luetteloa. Yhdistys käyttää kannatusjäsenmaksutuotot vapaaehtois- ja tukihenkilötoimintaan ja sen kehittämiseen. Maksu ei velvoita teitä maksamaan sitä seuraavina vuosina. Lisätietoja saa puh. 044-5504 801/Marja-Leena Timonen. 15 Elämän virta Vuolas on elämän virta, pyörteitä, mutkia mutaista vettä, Purojen poljento tulla mukaan, tarttua suurempaan. Kulkea kolhujen halki, tyynessä tyyntyä hiljentymään. Pian on edessä karikot, kivet. Vinhasti viettävä virta, kiireellä kohtalo, satamaan saapuu. Meri jo näkyy ja meressä -syliAnja Kustaava
© Copyright 2024