Roope Kankaanranta: Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat
Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat Päivän teemoja • Perustietoa kriiseistä ja traumoista • Kriisien ja traumojen ilmenemisestä • Traumatisoituneen / kriisiytyneen ihmisen kohtaamisesta ja auttamisesta • Maahanmuuttajanuorten mielenterveyden edellytyksistä ja riskitekijöistä • Traumatisoituneiden parissa työskentelyn vaikutuksista työntekijään (sekundaarinen traumatisoituminen) Koulutuksen tavoitteita • • • Antaa valmiuksia tunnistaa ja ymmärtää kriisejä ja traumaa ilmiöinä Antaa osallistujille käsitteellisiä ja käytännöllisiä perusvalmiuksia työskennellä omasta työtehtävästään käsin mahdollisesti kriisiytyneiden ja/tai traumatisoituneiden maahanmuuttajien parissa sekä tunnistaa omat rajansa tässä työssä Lisätä kykyä havaita, hallita ja ehkäistä työnsä haitallisia vaikutuksia itsessään KRIISIT Kriisien määrittelyä Uusi tilanne tai äkillinen muutos, jossa yksilön aiemmat kokemukset tai voimavarat riitä tilanteesta selviytymiseen sen ymmärtämiseen tai sen hallintaan > KRIISI Kriisit voidaan jakaa Kehityksellisiin kriiseihin Elämänkriiseihin Traumaattisiin kriiseihin Kehityskriisit Jokaisen elämän kehitysvaiheen alku on eräänlainen kriisi, joka edellyttää psyykkistä työtä, itsearviointia, tosiasioiden hyväksymistä, luopumista menneisyydestä, identiteetin muutosta, ajattelutapojen sekä toimintatapojen muutosta Jokaisessa kehitysvaiheessa voidaan nähdä tavoitteita ja uhkia Tavoitteet voidaan saavuttaa kokonaan tai osittain tai kehityskriisi voi lukittua, ”jäädä päälle” Kehityskriisit eivät traumatisoi mutta voivat ratkeamattomina johtaa epätarkoituksenmukaiseen kehityskulkuun tai laukaista mielenterveyden häiriöitä. Ratkaisemattomaan kehityskriisiin liittyvät ongelmat myös nousevat aina uudelleen pintaan uusien kehityskriisien aikana Ratkaisematon kehityskriisi tai samanaikainen elämänkriisi vähentävät traumaattisesta kokemuksesta toipumisessa tarvittavia voimavaroja Kehityskriisejä käsitellään usein psykoterapiassa Elämänkriisit Suuret muutokset omassa elämässä kuten koulun aloittaminen, opiskelujen loppuminen, työelämään siirtyminen, työpaikan vaihtaminen tai menettäminen, lapsen syntyminen, naimisiinmeno, eläkkeelle jääminen Tavallisia ihmisen elämänkulkuun kuuluvia asioita > ”kasvun paikkoja” Elämänkriiseihin on yleensä mahdollisuus valmistautua psyykkisesti TRAUMAATTISET KRIISIT MIKÄ ON TRAUMA? (lähde: traumaterapiakeskus) Trauma määritellään tässä yhteydessä henkiseksi haavaksi. Sen aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. REAKTIONA ON OLLUT VOIMAKAS PELKO, KAUHU TAI AVUTTOMUUS Stressi on rasitusta tai painetta. Voimakas fyysinen ja psyykkinen rasitus aiheuttaa ihmisessä fyysisen ja psyykkisen sopeutumisreaktion. Traumaattinen stressi koetaan ahdistuksena, jonka aiheuttaa uhan havaitseminen. Ahdistus voi ilmetä muuttuneena käyttäytymisenä, ruumiillisina oireina ja/tai tunnereaktioina. Traumaattisen tapahtuman tunnusmerkkejä ovat Tapahtuman tai tilanteen ennustamattomuus Tapahtuman kontrolloimattomuus; siihen ei pysty vaikuttamaan omalla toiminnallaan Tapahtuma koettelee ja muuttaa elämänarvoja Ihminen tulee tietoiseksi omasta haavoittuvuudestaan tai kuolevaisuudestaan Maailmankuva ja elämänkatsomus muuttuvat Elämänarvot muuttuvat Esimerkkejä traumaattisista tapahtumista Suuronnettomuudet Luonnonkatastrofit Onnettomuuteen joutuminen Väkivallan kohteeksi joutuminen Läheisen väkivaltainen tai tapaturmainen kuolema tai itsemurha Väkivallan näkeminen Läheisen tai oma äkillinen sairastuminen TRAUMATILANNE IHMINEN VALMISTAUTUU UHKAAN TAISTELEMALLA TAI PAKENEMALLA, JOS SE EI ONNISTU SEURAA LAMAANTUMINEN Tämä tapahtuu tahdosta riippumattoman hermoston / autonomisen hermoston ohjaamana Traumareaktiota ei siis voi valita! TRAUMATILANNE Autonomisen hermoston säätelemänä ihminen ottaa käyttöön resursseja, jotka on tarkoitettu selviämiseen / hengissä säilymiseen. Tämä tapahtuu aivojen sisäosan eli limbisen alueen ohjaamana, korteksin eli etulohkon alue, siis ajattelun ja järjen alue ei ole juurikaan käytössä. Traumaattisen kriisin vaiheittainen eteneminen: 1) Sokkivaihe 2) Reaktiovaihe 3) Korjaamisvaihe 4) Uudelleen suuntautumisen vaihe (Cullberg) Shokkivaihe Shokkivaiheessa ihminen pitää todellisuutta etäällä, tapahtumat voivat tuntua epätodellisiltaja hänen tietoisuutensa on usein hämärtynyt. Kestää muutamasta minuutista vuorokausiin. Shokkivaiheen tarkoitus suojata mieltä ja auttaa ihmistä selviytymään elävänä hengenvaarallisissa tilanteissa. Epätodellinen olo tapahtuneesta, ihminen voi jumittua kieltämiseen Shokkiin EI VOI itse vaikuttaa, se on autonomisen hermoston käynnistämä suoja. Shokkivaihe, jatkoa Tunteet puuttuvat tai ovat voimakkaasti vaimentuneet pinnan alla kaaos Myös kivun tunne puuttuu tai kipukynnys on selvästi kohonnut Aikakäsitys muuttuu Päätöksentekokyky alenee Osa ihmisistä (n.20%) käyttäytyy shokkivaiheessa epätarkoituksenmukaisesti Paniikki, hysteria lamaantuminen Shokkivaihe, jatkoa Informaation anto shokkivaiheessa lähes turhaa, koska ihminen ei tällöin pysty juurikaan vastaanottamaan tietoa Psyykkisessä shokissa mieli ottaa aikalisän (Saari 2000). Aivojen kapasiteetista on käytössä suurempi osa kuin normaalioloissa (Dyregrov 1994) Voimakkaat, tarkat aistivaikutelmat ja muistikuvat Kaikki tiedot ja taidot käyttöön Usein myös havaintokenttä kapeutuu > ”putkinäkö” Syntyy helposti voimakkaita aistivaikutelmia ja muistikuvia Reaktiovaihe Kestää usein joitakin päiviä-kuukausia. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa kohdata tapahtunutta, ja sen aiheuttamat tunteet heräävät. ”Miksi” –kysymykset, syyllisyys ja syyttely. Tapahtuma alkaa realisoitua ihmisen mielessä > psyykkisten puolustusmekanismien käynnistyminen Usein tässä vaiheessa hankkiudutaan hoitoon voimakkaiden oireiden ja tunteiden vuoksi Korjaamisvaihe Kesto n. 1 kk – 12 kk Traumaattisen kokemuksen läpityöstämistä Tapahtuneen vähittäinen hyväksyminen Voi jumittua tuskallisten muistikuvien torjumiseen Uudelleen suuntautumisen vaihe Edellyttää, että traumaa on riittävästi läpityöskennelty Ajatukset tulevaisuudessa Horjunut itsetunto tasapainottunut Trauma tuntuu arpena elämänhistoriassa > hetkellisiä tuskallisia muistoja voi esiintyä TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ = Post Traumatic Stress Disorder (PTSD) HENKILÖ ON KOKENUT TILANTEEN, JOSSA ON OLLUT LÄHELLÄ KUOLEMAA, LOUKKAANTUNUT, TAI OMAA KOSKEMATTOMUUTTA ON LOUKATTU (TAI NÄIDEN UHKA) REAKTIO TÄHÄN ON OLLUT VOIMAKAS PELKO, KAUHU TAI AVUTTOMUUS OIREET: 1. TRAUMAATTINEN KOKEMUS KOETAAN JATKUVASTI UUDELLEEN MIELEEN TUNKEUTUVAT AJATUKSET JA MIELIKUVAT FLASHBACKIT PAINAJAISUNET VOIMAKAS AHDISTUS TAPAHTUMASTA MUISTUTTAVIEN ASIOIDEN HERÄTTÄMÄNÄ 2. VÄLTTÄMISKÄYTTÄYMINEN TAPAHTUMAA MUISTUTTAVAT TILANTEET, AJATUKSET, KESKUSTELUT, IHMISET KYKENEMÄTTÖMYYS MUISTAA TAPAHTUMAAN LIITTYVIÄ ASIOITA 3. TURTUMINEN VIERAANTUMISENTUNNE MUISTA IHMISISTÄ TUNTEIDEN LAIMENTUMINEN (ESIM. KIINTYMYS) TULEVAISUUDEN NÄKYMIEN KAPEUTUMINEN 4. JATKUVA KOHONNUT VIREYSTILA UNIVAIKEUDET ÄRTYNEISYYS, VIHANPURKAUKSET KESKITTYMISVAIKEUDET KOROSTUNUT VARUILLAANOLO SÄIKKYMINEN Traumatyypit (Rotchild) I Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma II Toistuva trauma II a Vakaa tausta, kykenee erottelemaan traumaattiset tapahtumat toisistaan II b Traumaattisten tapahtumien erottelu vaikeaa KOMPLEKSINEN TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ Syvä I-tyypin trauma tai II-tyypin trauma voi käsittelemättömänä johtaa pysyvään persoonallisuuden muutokseen (=kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö) 1. Tunne- ja impulssisäätelyn muuttuminen Tunnesäätely Vihan säätely Itsetuhoisuus Itsetuhoajatukset Vaikeus seksuaalisuhteen säätelyssä Korostunut riskinotto 2. Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset Amnesia (muistamattomuus) Tilapäiset dissosiaatioepisodit ja depersonalisaatio 3. Muutokset minäkäsityksessä Tehottomuus Pysyvä vahingoittuminen Syyllisyys ja vastuu Häpeä Kukaan ei voi ymmärtää Vähättely 4. Muutokset rikoksentekijän havaitsemisessa Vääristyneiden uskomusten omaksuminen (esim. oma vika) Rikoksentekijän ihannointi Rikoksentekijän vahingoittamisen ajatteleminen 5. Muutokset suhteissa toisiin Kyvyttömyys luottaa Reviktimisaatio 6. Somatisointi Ruuansulatusjärjestelmä Krooninen kipu Sydän- ja keuhko-oireita Konversio-oireet (esim. halvausoireet, tic-oireet, kouristukset, äänen menetys) Seksuaaliset vaikeudet 7. Merkitysjärjestelmien muutokset Epätoivo ja toivottomuus Aikaisempien uskomusten menetys Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? ”Päässä lähtee itsestään pyörimään levy/video, jossa samat kauheat asiat toistuvat uudestaan ja uudestaan.” ”En halua mennä nukkumaan, koska näen aina painajaisia” ”Kun suljen silmäni näen uudelleen tilanteen x” >Traumaattisen tapahtuman uudelleenkokeminen ”En halua miettiä/puhua minulle tapahtuneesta” ”En voi mennä paikkaan, jossa x tapahtui” >Välttämiskäyttäytyminen Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa ”Minusta on tullut robotti” ”Olen muuttumassa koneeksi” ”Olen sisältä ontto, olen pelkkä kuori” ”Olen kuplan sisällä” >Turtuminen Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa ”Äkilliset äänet nostattavat kylmän hien otsalleni” ”En pysty nukahtamaan” ”Herään öisin, enkä saa enää unta” ”En voi hetkeksikään rentoutua, sillä jotain pahaa voi tapahtua minä hetkenä tahansa” >Jatkuva kohonnut vireystila Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa ”Välillä tulee vihan punainen aalto, ja silloin voisin tuhota kaiken” ”Olisi parempi jos olisin kuollut / voisin tappaa itseni” ”En voi hillitä itseäni” >Tunne- ja impulssisäätelyn häiriöt, itsetuhoisuus Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa ”En pysty keskittymään, muistamaan enkä oppimaan enää mitään” ”Käteni eivät ole minun omat käteni” ”Havahdun paikoista joihin en muista menneeni” ”Kaikki tuntuu vieraalta, minä en ole minä” ”Paha noita on varastanut sieluni” ”Joskus olen itseni ulkopuolella” >Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset, dissosiaatio ja depersonalisaatio Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? ”Olen aina hermostunut ja päähän/vatsaan/rintaan sattuu jatkuvasti” >Somatisointi ”Kaikki haluavat minulle pahaa” >Kyvyttömyys luottaa muihin ”Millään ei ole mitään merkitystä” ”Tulevaisuudelta ei voi odottaa mitään hyvää” >Merkitysjärjestelmien muutokset, toivottomuus Kuinka traumatisoitunut kokee ja kuvailee traumaansa? ”Olen paha ja siksi ansainnut kaiken kokemani” ”En tiedä kuka oikeastaan olen, minne olen menossa tai mitä haluan” >Muutokset minäkäsityksessä AMMATILLINEN AUTTAMINEN Ammatillinen kriisiauttamistyö Kriisityön päämääränä on mahdollistaa kriisin luonnollinen läpikäynti > oikea apu oikeaan aikaan Työmenetelmät kriisin vaiheiden mukaan Keinoja esim.: >kriisi-interventiot >kriisikeskustelut (yksilö, perhe, ryhmä) >psykoedukaatio, ohjaus ja neuvonta >altistusmenetelmät, EMDR >voimavarakartoitus, elämäntilanteen kartoitus >aktiivisten selviytymiskeinojen opettelu, rentoutumis- ja rauhoittumisharjoitukset, kotitehtävät >kriisin tai elämäntilanteen tarkasteleminen uusien näkökulmien valossa Auttaminen shokkivaiheessa (lähde: traumaterapiakeskus) Huolehtivan, turvallisen ja rauhoittavan ilmapiirin luominen tärkeää Psyykkisessä ensiavussa on olennaista, että uhrin reaktioille, ajatuksille ja tunteille on tilaa Hyväksy ja osoita että kestät uhrin reaktiot Huolehdi perustarpeista: ravinto, lepo jne. Anna uhrin puhua pahimmista kokemuksistaan - kuuntele keskeyttämättä, mutta ole aktiivinen ja pidä yllä katsekontaktia Ole selkeä, suora ja rehellinen > ei katteettomia lupauksia tai tyhjiä fraaseja Tarjoa apuasi aktiivisesti, anna tietoa kirjallisesti Auta uhria säilyttämään kontrolli, huolehdi lapsista ja mahdollisista arkirutiineista Uhrilla usein tarve puhua ja käydä tapahtumia läpi yhä uudelleen; uhri tarvitsee tässä vaiheessa ennen kaikkea kuuntelijaa, ei niinkään keskustelijaa tai kannanottajaa Älä jätä uhria yksin >uhrin lähipiiri tueksi Osoita kiinnostuksesi ja tarjoa aktiivisesti konkreettista apuasi, ole läsnä ja käytettävissä Pidä lupauksesi Koskettaminen rauhoittaa, tuo turvaa, ilmaisee myötätuntoa ja välittämistä Auttaminen reaktiovaiheessa Kriisi-interventiot: neuvonta, psykologinen jälkipuinti (debriefing) ja seuranta Psykoedukaatio: tietoa, ohjausta ja neuvontaa suullisesti tai kirjallisesti >Tietoja kriisin eri vaiheista ja normaaleista reaktioista niiden aikana. >Tietoja ja neuvontaa siitä, miten uhrit voivat auttaa itseään ja mistä voivat saada apua. >Tietoa monista käytännön asioista: työhön tai kouluun menemisestä, lääkityksen käytöstä, tapahtumapaikan kohtaamisesta, arkielämästä selviytymisestä jne. Auttaminen käsittelyvaiheessa Keskitytään kriisiin tai traumaattiseen tapahtumaan ja sen aiheuttamiin seuraamuksiin ja reaktioihin > uhrin kokemusmaailman ja muuttuneen tilanteen käsittelyä Tasapaino: reagoimatonta aktivoidaan ja ylireagoivaa autetaan rauhoittumaan >tavoitteena on löytää sellainen kriisin/trauman käsittelyn taso, jossa tapahtuneen käsittely etenee luontevasti siten, ettei se aiheuta sietämätöntä ahdistusta Apuvälineinä erilaisia kriisi- ja traumatyömenetelmiä esim. EMDR Lyhytkestoista, istuntoja 1-2/vko Auttajan sudenkuoppia ”Suurimmat virheet psyykkisessä ensiavussa ovat seurausta siitä, että emme kestä omia tunteitamme vaan lähdemme ratkaisemaan niitä” (Saari, 2000) ”ymmärrän miltä sinusta tuntuu” ”muille on käynyt samoin/pahemmin ja kyllä siitä on selvitty” Uhrin lohduttaminen mahdotonta koska uhrilta puuttuu tulevaisuuden perspektiivi Yritykset viedä uhrin huomio muualle, unohtaa tapahtunut PTSD:n hoito I tyypin traumat: EMDR, Kognitiivisbehavioraalinen psykoterapia, lääkitys tarv. IIa: - kokemusten läpityöskentely kuten edellä voimavarojen mukaan, lääkitys tarv. IIb: - kompleksinen traumatisoituminen: Pitkä monipuolinen hoito: yksilö-, perhe-, verkosto- ja ryhmämenetelmät sekä lääkitys KOMPLEKSISEN TRAUMAN HOIDON VAIHEET 1) VAKAUTTAMINEN - ”opitaan jarruttamaan ennen kiihdytystä” 2) TRAUMAATTISTEN KOKEMUSTEN KÄSITTELY - esim. EMDR, altistusmenetelmät 3) INTEGRAATIO – UUDELLEEN SUUNTAUTUMINEN - surutyö menetetystä, katse tulevaisuuteen Traumatyön ja surutyön eroja Esim. läheisen äkillinen kuolema voi aiheuttaa traumaattisen surun. Tällöin tehtävä sekä traumatyö että surutyö Trauma on käsiteltävä, jotta surutyö on mahdollista Psyykkiset prosessit ovat melko samanlaisia mutta myös eroja löytyy Surutyö Muistikuvat menetetystä henkilöstä Lohduttavien muistojen etsintä Halu puhua menetetystä henkilöstä Suru, kaipaus, masennus Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä Traumatyö Mieleentunkeutuvat muistikuvat traumaattisesta tapahtumasta Traumasta muistuttavien tilanteiden ja asioiden välttely Vaikea puhua tapahtumasta Ahdistus, pelko, masennus Painajaiset, kauhun hetkien uudelleen kokeminen MIELENTERVEYS JA MAAHANMUUTTAJAT Mitä on mielenterveys? psyykkisiä toimintoja ylläpitävä voimavara tai elämäntaito, jota keräämme, käytämme ja jonka avulla ohjaamme elämäämme ei ole olemassa yksiselitteistä kulttuurista riippumatonta määritelmää – normaalin ja epänormaalin käytöksen raja vaihtelee ajallisesti ja paikallisesti (vrt. lukeminen) Turun kriisikeskus 2007 Mielenterveyden tuntomerkkejä: kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen, sosiaalinen itsenäisyys kyky ja halu vuorovaikutukseen, sosiaaliseen osallistumiseen ja itsensä ilmaisuun kyky puolustaa itseään ja selvitellä vaikeuksiaan ahdistuksen hallinta, menetysten sietäminen Turun kriisikeskus 2007 kyky sopeutua muutoksiin kyky olla luova kyky työhön tai muuhun mielekkääseen toimintaan todellisuudentaju: kyky erottaa oma ajatusmaailma ulkoisesta todellisuudesta hyvin kehittynyt identiteetti Turun kriisikeskus 2007 Mitä on mielenterveyden tukeminen? Tietoa ja taitoa, jonka avulla Vahvistetaan mielenterveyden voimavaroja ja suojaavia tekijöitä Poistetaan tai heikennetään mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä Ehkäistään ongelmia ja häiriöitä Tuetaan omaa ja läheisten mielenterveyttä Turun kriisikeskus 2007 Mitä on maahanmuuttajien mielenterveysongelmien ongelmien taustalla? (esim. Elina Vierikko 2005) Yksilöllinen haavoittuvuus Persoonallisuustekijät, perinnöllinen alttius, lapsuuden olosuhteet, opitut käyttäytymismallit Stressi- ja riskitekijät Yksittäiset tai pitkäaikaiset traumaattiset kokemukset (sota, menetykset, väkivalta, rasismi jne.) Ajankohtaiset stressitekijät (koulukiusaaminen, ihmissuhdevaikeudet, syrjintä, oppimisvaikeudet jne.) Puutteita suojaavissa tekijöissä Suojaavat tekijät = tekijät ja prosessit, jotka tukevat myönteistä kehitystä haavoittuvuustekijöistä ja stressitekijöistä huolimatta. Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita mahdollisuuksien mukaan vahvistettava Fyysinen terveys ja perimä Myönteiset varhaiset ihmissuhteet Itsetunto, hyväksytyksi tulemisen tunne Turun kriisikeskus 2007 Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita mahdollisuuksien mukaan vahvistettava Oppimiskyky, ristiriitojen- ja ongelmanratkaisutaidot ongelmien ratkaisujen (esim. tiedon, tuen ja vaihtoehtoisten toimintamuotojen) aktiivinen etsiminen tunteiden säätely (esim. tunteiden aktiivinen käsittely, mielikuvat, lepo, luovuus, huumori, liikunta, itku, jäsentely, jakaminen, rentoutuminen) merkityksen arviointi (looginen analyysi, henkisyys, oma arvomaailma ja uskonto, tapahtuneen liittäminen omaan elämäntarinaan) Turun kriisikeskus 2007 Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita mahdollisuuksien mukaan vahvistettava Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot joustavuus ja lannistumattomuus (voi vaihdella ajankohdasta ja elämänalueesta toiseen) prososiaalisuus (=myönteinen, aktiivinen sosiaalinen toimintatapa) tunteiden hallinta, vuorovaikutuksen sujuvuus, minäkuvan suhde ihanneminään, reflektointikyky (tärkein) ja ”minän vahvuus” Turun kriisikeskus 2007 Suojaavia ulkoisia tekijöitä Ruoka, suoja, työ ja sosiaalinen tuki Turvallinen ympäristö ja yhteiskunta Myönteiset mallit Koulutusmahdollisuudet Turun kriisikeskus 2007 Suojaavat tekijät lapsilla ja nuorilla Sosiaalinen verkosto: läheiset ja turvalliset ihmissuhteet (perhe, ystävät) vähintään yhden huolehtivan aikuisen olemassaolo ikätoverien vertaistuki ammattiapu Turun kriisikeskus 2007 Suojaavat tekijät lapsilla ja nuorilla Koulu, työ ja harrastukset: onnistuminen ja muut positiiviset kokemukset => vaikutus itsetuntoon sitoutuminen kouluun, kiinnostus ja motivaatio kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista sosiaalisen verkoston ylläpitäminen, vuorovaikutus säännöllinen elämänrytmi, turvallisuus ja rakenteet itsetuntemuksen lisääntyminen aikuisen läsnäolo vanhempien kanssa tehtävä aikuisten välinen yhteistyö Turun kriisikeskus 2007 Riskitekijöitä maahanmuuttajilla: Pakolaisten traumatisoivat tapahtumat Sota (mahdollisesti monella tavalla) Vaino, syrjintä Kidutus Aliravitsemus Sairaudet Luonnon katastrofit Läheisten kuolemat Läheisten katoamiset (jatkuva) Omat läheltä-piti-tilanteet Muut väkivaltakokemukset, esim. seksuaaliväkivalta Turun kriisikeskus 2007 Pakolaisten traumatisoivat tapahtumat, jatkuu.. Sisäinen pakolaisuus, kodin tuhoutuminen Pakopäätös, syyllisyys omaisten jättämisestä Pakolaisleiri (olosuhteet, toivottomuus jne.) Pakomatkan kokemukset Turvapaikanhakuprosessi – jatkuva pelko palautuksesta katastrofiolosuhteisiin Sosio-ekonomisen tason lasku Turun kriisikeskus 2007 Pakolaisuus kriisinä 3. Kuherruskuukausi 4. Realiteettien kohtaaminen 6. Kriisistä mahdollisuus 2. Pako 1. Katastrofi(t) Turun kriisikeskus 2007 5. Apatian ja depression vaihe PTSD lapsilla ja nuorilla (U.S. Veteran Affairs) PTSD-oireita trauman kokeneilla 3-15%:lla tytöistä, 1-6%:lla pojista Riskitekijöitä Aiempi traumatisoituminen Tapahtuman vakavuus Vanhemman voimakkaat reaktiot ja kyvyttömyys tukea lasta Tapahtuman fyysinen läheisyys Sukupuoli, tytöillä yleisempää kuin pojilla Ihmisten aiheuttamat traumat Iän merkitys epäselvä Turun kriisikeskus 2007 PTSD lapsilla ja nuorilla ─ ilmeneminen Pienet lapset Yleistyneet pelot, eroahdistus, traumasta muistuttavien tilanteiden välttely, univaikeudet, sanojen ja kuvien mieleentunkeutuminen, trauman toistuminen leikeissä, taantuminen Turun kriisikeskus 2007 Kouluikäiset Flashbackit, trauman yksityiskohtien muistamattomuus, trauman tai sen piirteiden toistuminen leikeissä, uusista traumoista varoittavien merkkien etsiminen Nuoret Ilmenee pääosin kuten aikuisilla, aggressiivisuuden ja impulsiivisuuden lisääntyminen Turun kriisikeskus 2007 PTSD pakolaisilla (U.S. Veteran Affairs) Yli 7 traumaattista tapahtumaa 40%:lla (Cardozo ym., 2000) Pakolaisten raportoimia traumaattisia tapahtumia (Kleijn, Hovens & Rodenburg, 2001) Kidutus 37%, hengenvaara 37%, ystävän tai sukulaisen kuolema 35% Maanpaon aiheuttamat ongelmat: pakolaisleiri, sairaudet, menetykset, väkivalta ja rasismi, sosioekonomisen tason lasku 45%:lla diagnosoiduista masennus- ja/tai PTSD-oireita vielä 3 vuoden kuluttua Turun kriisikeskus 2007 PTSD riskitekijät Aiemmat traumaattiset kokemukset Kielteinen kasvuympäristö, köyhyys Varhainen ero vanhemmista Alhainen koulutustaso Psykiatriset sairaudet Persoonallisuustekijät: neuroottisuus, introversio Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita Vaikeat tapahtumat menneisyydessä (sota, pakomatka) Kotimaahan jääneiden sukulaisten ja ystävien tilanne (epävarmuus ja ikävä) Kotimaan ja suomen kulttuurien ja uskonnon samankaltaisuus (mitä lähempänä toisiaan, sen helpompaa) Kotimaasta lähdön syy (vapaaehtoisuus /pakko) Tuloikä (murrosiässä ja seniori-iässä vaikeinta) Turun kriisikeskus 2007 Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita Kielen oppiminen (mahdollisuus saada suomalaisia ystäviä) Koulunkäyntitausta (koulunkäynti kotimaassa helpottaa sopeutumista) Lasten ja nuorten kohdalla vanhempien tuki (ongelmien selvittäminen yhdessä tärkeää) Etnisen ryhmän tuki (omaa kieltä puhuvat ystävät tärkeitä, oman ryhmän asenne sopeutumiseen) Turun kriisikeskus 2007 Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia asioita Lasten ja nuorten kohdalla koulunkäynti ja suhde opettajaan (koulu luo säännöllisyyttä elämään, kannustava opettaja tärkeä) Suomalaisten suvaitsevaisuus (mahdollinen rasismi) Olot kotona/vastaanottokeskuksessa Lapsilla turvalliset ja säännölliset rutiinit (läksyt, kerhot, muut aktiviteetit) Oma asenne sopeutumiseen (molempien kulttuurien kunnioittaminen tärkeää) Turun kriisikeskus 2007 Maahanmuuttajanuorten kriisit Nuoruus kehityskriisinä: Itsetunto: miten paljon ja mistä asioista pidän itsessäni? Minäkuva: millainen minä olen? Identiteetti: mihin ryhmään minä kuulun? Elämäntilannekriisit Ihmissuhteet, perhekriisit, maahanmuutto kriisinä, sopeutuminen uuteen kulttuuriin jne. Traumaattiset kriisit Turun kriisikeskus 2007 Vakavan riskin hälytysmerkkejä SUHDE ITSEEN Nuori vahingoittaa itseään, piittaamaton, ottaa riskejä, nuorella vakavasti vääristynyt kuva itsestään, nuori ei kykene huolehtimaan perustarpeistaan SUHDE VANHEMPIIN Vakavat riidat, fyysiset yhteenotot, täydellinen eristäytyminen perheen vuorovaikutuksesta, kaikki vapaa-aika kotona / käy vain nukkumassa kotona SUHDE IKÄTOVEREIHIN Vetäytyminen kaverisuhteista, ei ikätovereita, puuttuva kiinnostus ikätoverisuhteisiin, kehitysvaiheelle liian varhaiset seurustelu/seksisuhteet, väkivaltaisuus KOULUTYÖ Toistuvat, pitkittyvät poissaolot ilman ilmeistä syytä, yllättävä romahdus suoriutumisessa, keskittymisvaikeudet, vetäytyminen luokkayhteisöstä ja vuorovaikutuksesta, ongelmat suhteessa auktoriteetteihin (uhka väkivallasta) (Klaus Ranta, 2006) Turun kriisikeskus 2007 Menetyskokemukset kriisien taustalla Turvapaikanhakijan / pakolaisen kriisi syntyy osittain menetysten takia Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Näitä haitallisia vaikutuksia on mahdollista vähentää toimimalla Turun kriisikeskus 2007 Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Turvallisuuden ja varmuuden menetys: Kansalaisen asema, passi, tulevaisuuteen liittyvä varmuus menetetään Tulevaisuuden pelko, voimattomuus, viha ja häpeä Turun kriisikeskus 2007 Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Tuttujen ja turvallisten asioiden menetys: Kulttuurin, kielen, sosiaalisen aseman, omaisuuden, sosiaalisten suhteiden menetys Suru ja koti-ikävä, huoli, muutokset perheen rooleissa, rasismiin liittyvät vaikutukset, eristäytyminen, passiivisuus keskittymisvaikeudet Turun kriisikeskus 2007 Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia elämään Menetetään tunne omasta itsestä – kuka minä olen? Liittyy traumaattisiin kokemuksiin kotimaassa (sota, vaino, väkivalta) pelot, painajaiset, takaumat, keskittymis- ja muistivaikeudet, turtuminen, univaikeudet, ruumiilliset vaivat, masentuneisuus, ärtyneisyys, vaikutukset käsitykseen itsestä Turun kriisikeskus 2007 Haitallisia vaikutuksia on mahdollista vähentää toimimalla Tiedon hankkiminen (turvapaikkaprosessista, omista oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa) => lisää omaa hallinnantunnetta ja vähentää pelkoa Opiskelu, sosiaaliset kontaktit (suomalaisiin ja muihin maahanmuuttajiin), työ, liikunta, taide, pienet arkiset nautinnot ja rituaalit, ympäristöön tutustuminen, oman kulttuurin tapojen ylläpitäminen, uskonto, suomen kielen opiskelu => Omien arvojen ja merkityksellisten asioiden ylläpitäminen Turun kriisikeskus 2007 Haitallisia vaikutuksia on mahdollista vähentää toimimalla Psykososiaalisen tuen hakeminen (ammattiauttajien tuki: tietoa traumaattisten kokemusten normaaleista vaikutuksista, tukea antavat keskustelut, rentoutuskeinot, lääkitys, toimeentuloturvan järjestely jne.) Omien tavoitteiden ja suunnitelmien ylläpitäminen, itselle arvokkaiden asioiden, muistojen ja arvojen vaaliminen => toipuminen uhrin identiteetistä, mahdollisuus rakentaa uudenlainen käsitys itsestä, muista ja maailmasta Turun kriisikeskus 2007 Maahanmuuttajanuori koulussa Koulumaailma on kaikille nuorille vaativa ympäristö Tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset vaatimukset Kieliongelmat oppiminen vaikeaa, raskasta ryhmään liittyminen vaikeutuu välttämiskäyttäytyminen, suojautuminen Koulukiusaaminen kaikissa kouluissa on kiusaamista joukosta erottuvalla suurempi riski joutua kiusatuksi heikon itsetunnon omaavilla suurempi riski tulla kiusatuksi kiusaamiselta suojaa: hyvä itsetunto, kaveripiiri, sosiaaliset taidot suojautuminen kiusaamiselta voi johtaa kiusaajan roolin omaksumiseen Turun kriisikeskus 2007 Maahanmuuttajanuori koulussa Rasismi oppilaiden taholta opettajien taholta jengiytyminen reaktiona rasismiin Kulttuuriin ja tapoihin liittyvät erot esim. yhteisöllisyys vs. yksilökeskeisyys Ikätoverit vs. perhe tarve kuulua joukkoon perheen asenne, pelot valtakulttuuria kohtaan sopeutuminen eri tahdissa (lapset ja nuoret vanhempiaan nopeammin) ”tulkkina” kahden kulttuurin välissä Turun kriisikeskus 2007 Sopeutumisen nelikenttä (akkulturaatio, Berry ym. 1992) Oma kultt.+ Oma kultt. - Vieras kulttuuri+ KOTOUTUMINEN / INTEGRAATIO SULAUTUMINEN / ASSIMILAATIO Turun kriisikeskus 2007 Vieras kulttuuri ERISTÄYTYMINEN / ISOLAATIO SYRJÄYTYMINEN Maahanmuuttajanuoren tukeminen ja auttaminen Auttamisfilosofia Ei ole samantekevää millaiselta arvopohjalta tukea tai hoitoa annetaan Moraalinen relativismi vs. moraalinen realismi
© Copyright 2024