Maahanmuuttajanuorten
kriisit ja traumat
Päivän teemoja
• Perustietoa kriiseistä ja traumoista
• Kriisien ja traumojen ilmenemisestä
• Traumatisoituneen / kriisiytyneen ihmisen
kohtaamisesta ja auttamisesta
• Maahanmuuttajanuorten mielenterveyden
edellytyksistä ja riskitekijöistä
• Traumatisoituneiden parissa työskentelyn
vaikutuksista työntekijään (sekundaarinen
traumatisoituminen)
Koulutuksen tavoitteita
•
•
•
Antaa valmiuksia tunnistaa ja ymmärtää
kriisejä ja traumaa ilmiöinä
Antaa osallistujille käsitteellisiä ja
käytännöllisiä perusvalmiuksia työskennellä
omasta työtehtävästään käsin mahdollisesti
kriisiytyneiden ja/tai traumatisoituneiden
maahanmuuttajien parissa sekä tunnistaa
omat rajansa tässä työssä
Lisätä kykyä havaita, hallita ja ehkäistä
työnsä haitallisia vaikutuksia itsessään
KRIISIT
Kriisien määrittelyä
Uusi tilanne tai äkillinen muutos, jossa yksilön
aiemmat kokemukset tai voimavarat riitä
tilanteesta selviytymiseen sen ymmärtämiseen
tai sen hallintaan > KRIISI
Kriisit voidaan jakaa



Kehityksellisiin kriiseihin
Elämänkriiseihin
Traumaattisiin kriiseihin
Kehityskriisit
Jokaisen elämän kehitysvaiheen alku on
eräänlainen kriisi, joka edellyttää
psyykkistä työtä, itsearviointia,
tosiasioiden hyväksymistä, luopumista
menneisyydestä, identiteetin muutosta,
ajattelutapojen sekä toimintatapojen
muutosta
Jokaisessa kehitysvaiheessa voidaan
nähdä tavoitteita ja uhkia
Tavoitteet voidaan saavuttaa kokonaan tai
osittain tai kehityskriisi voi lukittua, ”jäädä
päälle”
Kehityskriisit eivät traumatisoi mutta voivat
ratkeamattomina johtaa
epätarkoituksenmukaiseen kehityskulkuun tai
laukaista mielenterveyden häiriöitä.
Ratkaisemattomaan kehityskriisiin liittyvät
ongelmat myös nousevat aina uudelleen pintaan
uusien kehityskriisien aikana
Ratkaisematon kehityskriisi tai samanaikainen
elämänkriisi vähentävät traumaattisesta
kokemuksesta toipumisessa tarvittavia
voimavaroja
Kehityskriisejä käsitellään usein psykoterapiassa
Elämänkriisit
Suuret muutokset omassa elämässä kuten
koulun aloittaminen, opiskelujen
loppuminen, työelämään siirtyminen,
työpaikan vaihtaminen tai menettäminen,
lapsen syntyminen, naimisiinmeno,
eläkkeelle jääminen
Tavallisia ihmisen elämänkulkuun kuuluvia
asioita > ”kasvun paikkoja”
Elämänkriiseihin on yleensä mahdollisuus
valmistautua psyykkisesti
TRAUMAATTISET
KRIISIT
MIKÄ ON TRAUMA?
(lähde: traumaterapiakeskus)
Trauma määritellään tässä yhteydessä
henkiseksi haavaksi. Sen aiheuttaa
traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan
traumaattista stressiä.
Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa
yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa
epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää
häiritseviä reaktioita.
REAKTIONA ON OLLUT VOIMAKAS PELKO,
KAUHU TAI AVUTTOMUUS
Stressi on rasitusta tai painetta. Voimakas
fyysinen ja psyykkinen rasitus aiheuttaa
ihmisessä fyysisen ja psyykkisen
sopeutumisreaktion.
Traumaattinen stressi koetaan
ahdistuksena, jonka aiheuttaa uhan
havaitseminen. Ahdistus voi ilmetä
muuttuneena käyttäytymisenä,
ruumiillisina oireina ja/tai tunnereaktioina.
Traumaattisen tapahtuman
tunnusmerkkejä ovat
Tapahtuman tai tilanteen ennustamattomuus
Tapahtuman kontrolloimattomuus; siihen ei
pysty vaikuttamaan omalla toiminnallaan
Tapahtuma koettelee ja muuttaa elämänarvoja
Ihminen tulee tietoiseksi omasta
haavoittuvuudestaan tai kuolevaisuudestaan
Maailmankuva ja elämänkatsomus muuttuvat
Elämänarvot muuttuvat
Esimerkkejä traumaattisista
tapahtumista
Suuronnettomuudet
Luonnonkatastrofit
Onnettomuuteen joutuminen
Väkivallan kohteeksi joutuminen
Läheisen väkivaltainen tai tapaturmainen
kuolema tai itsemurha
Väkivallan näkeminen
Läheisen tai oma äkillinen sairastuminen
TRAUMATILANNE

IHMINEN VALMISTAUTUU UHKAAN
TAISTELEMALLA TAI PAKENEMALLA, JOS SE
EI ONNISTU SEURAA LAMAANTUMINEN
Tämä tapahtuu tahdosta riippumattoman
hermoston / autonomisen hermoston
ohjaamana
Traumareaktiota ei siis voi valita!
TRAUMATILANNE
Autonomisen hermoston säätelemänä ihminen
ottaa käyttöön resursseja, jotka on tarkoitettu
selviämiseen / hengissä säilymiseen.
Tämä tapahtuu aivojen sisäosan eli limbisen
alueen ohjaamana, korteksin eli etulohkon alue,
siis ajattelun ja järjen alue ei ole juurikaan
käytössä.
Traumaattisen kriisin
vaiheittainen eteneminen:
1) Sokkivaihe
2) Reaktiovaihe
3) Korjaamisvaihe
4) Uudelleen suuntautumisen vaihe
(Cullberg)
Shokkivaihe
Shokkivaiheessa ihminen pitää todellisuutta
etäällä, tapahtumat voivat tuntua epätodellisiltaja
hänen tietoisuutensa on usein hämärtynyt.
Kestää muutamasta minuutista vuorokausiin.
Shokkivaiheen tarkoitus suojata mieltä ja auttaa
ihmistä selviytymään elävänä
hengenvaarallisissa tilanteissa.
Epätodellinen olo tapahtuneesta, ihminen voi
jumittua kieltämiseen
Shokkiin EI VOI itse vaikuttaa, se on autonomisen
hermoston käynnistämä suoja.
Shokkivaihe, jatkoa
Tunteet puuttuvat tai ovat voimakkaasti
vaimentuneet  pinnan alla kaaos
Myös kivun tunne puuttuu tai kipukynnys
on selvästi kohonnut
Aikakäsitys muuttuu
Päätöksentekokyky alenee
Osa ihmisistä (n.20%) käyttäytyy
shokkivaiheessa
epätarkoituksenmukaisesti


Paniikki, hysteria
lamaantuminen
Shokkivaihe, jatkoa
Informaation anto shokkivaiheessa lähes turhaa, koska
ihminen ei tällöin pysty juurikaan vastaanottamaan tietoa
Psyykkisessä shokissa mieli ottaa aikalisän (Saari
2000).
Aivojen kapasiteetista on käytössä suurempi osa kuin
normaalioloissa (Dyregrov 1994)
 Voimakkaat, tarkat aistivaikutelmat ja muistikuvat
 Kaikki tiedot ja taidot käyttöön
 Usein myös havaintokenttä kapeutuu > ”putkinäkö”
 Syntyy helposti voimakkaita aistivaikutelmia ja
muistikuvia
Reaktiovaihe
Kestää usein joitakin päiviä-kuukausia.
Reaktiovaiheessa ihminen alkaa kohdata
tapahtunutta, ja sen aiheuttamat tunteet
heräävät. ”Miksi” –kysymykset, syyllisyys ja
syyttely.
Tapahtuma alkaa realisoitua ihmisen mielessä >
psyykkisten puolustusmekanismien
käynnistyminen
Usein tässä vaiheessa hankkiudutaan hoitoon
voimakkaiden oireiden ja tunteiden vuoksi
Korjaamisvaihe
Kesto n. 1 kk – 12 kk
Traumaattisen kokemuksen
läpityöstämistä
Tapahtuneen vähittäinen hyväksyminen
Voi jumittua tuskallisten muistikuvien
torjumiseen
Uudelleen suuntautumisen
vaihe
Edellyttää, että traumaa on riittävästi
läpityöskennelty
Ajatukset tulevaisuudessa
Horjunut itsetunto tasapainottunut
Trauma tuntuu arpena elämänhistoriassa
> hetkellisiä tuskallisia muistoja voi
esiintyä
TRAUMAPERÄINEN
STRESSIHÄIRIÖ
= Post Traumatic Stress Disorder (PTSD)
HENKILÖ ON KOKENUT TILANTEEN, JOSSA ON OLLUT LÄHELLÄ
KUOLEMAA, LOUKKAANTUNUT, TAI OMAA KOSKEMATTOMUUTTA
ON LOUKATTU (TAI NÄIDEN UHKA)
REAKTIO TÄHÄN ON OLLUT VOIMAKAS PELKO, KAUHU TAI
AVUTTOMUUS
OIREET:
1. TRAUMAATTINEN KOKEMUS KOETAAN JATKUVASTI UUDELLEEN
 MIELEEN TUNKEUTUVAT AJATUKSET JA MIELIKUVAT
 FLASHBACKIT
 PAINAJAISUNET
 VOIMAKAS AHDISTUS TAPAHTUMASTA MUISTUTTAVIEN
ASIOIDEN HERÄTTÄMÄNÄ
2. VÄLTTÄMISKÄYTTÄYMINEN
 TAPAHTUMAA MUISTUTTAVAT TILANTEET, AJATUKSET,
KESKUSTELUT, IHMISET
 KYKENEMÄTTÖMYYS MUISTAA TAPAHTUMAAN LIITTYVIÄ
ASIOITA
3. TURTUMINEN
 VIERAANTUMISENTUNNE MUISTA IHMISISTÄ
 TUNTEIDEN LAIMENTUMINEN (ESIM. KIINTYMYS)
 TULEVAISUUDEN NÄKYMIEN KAPEUTUMINEN
4. JATKUVA KOHONNUT VIREYSTILA
 UNIVAIKEUDET
 ÄRTYNEISYYS, VIHANPURKAUKSET
 KESKITTYMISVAIKEUDET
 KOROSTUNUT VARUILLAANOLO
 SÄIKKYMINEN
Traumatyypit (Rotchild)
I Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma
II Toistuva trauma

II a Vakaa tausta, kykenee erottelemaan traumaattiset
tapahtumat toisistaan

II b Traumaattisten tapahtumien erottelu vaikeaa
KOMPLEKSINEN TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ
Syvä I-tyypin trauma tai II-tyypin trauma voi
käsittelemättömänä johtaa pysyvään
persoonallisuuden muutokseen
(=kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö)
1. Tunne- ja impulssisäätelyn muuttuminen






Tunnesäätely
Vihan säätely
Itsetuhoisuus
Itsetuhoajatukset
Vaikeus seksuaalisuhteen säätelyssä
Korostunut riskinotto
2. Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset


Amnesia (muistamattomuus)
Tilapäiset dissosiaatioepisodit ja depersonalisaatio
3. Muutokset minäkäsityksessä






Tehottomuus
Pysyvä vahingoittuminen
Syyllisyys ja vastuu
Häpeä
Kukaan ei voi ymmärtää
Vähättely
4. Muutokset rikoksentekijän havaitsemisessa



Vääristyneiden uskomusten omaksuminen (esim.
oma vika)
Rikoksentekijän ihannointi
Rikoksentekijän vahingoittamisen ajatteleminen
5. Muutokset suhteissa toisiin


Kyvyttömyys luottaa
Reviktimisaatio
6. Somatisointi





Ruuansulatusjärjestelmä
Krooninen kipu
Sydän- ja keuhko-oireita
Konversio-oireet (esim. halvausoireet, tic-oireet,
kouristukset, äänen menetys)
Seksuaaliset vaikeudet
7. Merkitysjärjestelmien muutokset


Epätoivo ja toivottomuus
Aikaisempien uskomusten menetys
Kuinka traumatisoitunut kokee ja
kuvailee traumaansa?
”Päässä lähtee itsestään pyörimään levy/video,
jossa samat kauheat asiat toistuvat uudestaan ja
uudestaan.”
”En halua mennä nukkumaan, koska näen aina
painajaisia”
”Kun suljen silmäni näen uudelleen tilanteen x”
>Traumaattisen tapahtuman uudelleenkokeminen
”En halua miettiä/puhua minulle tapahtuneesta”
”En voi mennä paikkaan, jossa x tapahtui”
>Välttämiskäyttäytyminen
Kuinka traumatisoitunut kokee
ja kuvailee traumaansa
”Minusta on tullut robotti”
”Olen muuttumassa koneeksi”
”Olen sisältä ontto, olen pelkkä kuori”
”Olen kuplan sisällä”
>Turtuminen
Kuinka traumatisoitunut kokee
ja kuvailee traumaansa
”Äkilliset äänet nostattavat kylmän hien
otsalleni”
”En pysty nukahtamaan”
”Herään öisin, enkä saa enää unta”
”En voi hetkeksikään rentoutua, sillä jotain
pahaa voi tapahtua minä hetkenä tahansa”
>Jatkuva kohonnut vireystila
Kuinka traumatisoitunut kokee
ja kuvailee traumaansa
”Välillä tulee vihan punainen aalto, ja
silloin voisin tuhota kaiken”
”Olisi parempi jos olisin kuollut / voisin
tappaa itseni”
”En voi hillitä itseäni”
>Tunne- ja impulssisäätelyn häiriöt,
itsetuhoisuus
Kuinka traumatisoitunut kokee
ja kuvailee traumaansa
”En pysty keskittymään, muistamaan enkä
oppimaan enää mitään”
”Käteni eivät ole minun omat käteni”
”Havahdun paikoista joihin en muista
menneeni”
”Kaikki tuntuu vieraalta, minä en ole minä”
”Paha noita on varastanut sieluni”
”Joskus olen itseni ulkopuolella”
>Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset,
dissosiaatio ja depersonalisaatio
Kuinka traumatisoitunut kokee ja
kuvailee traumaansa?
”Olen aina hermostunut ja
päähän/vatsaan/rintaan sattuu jatkuvasti”
>Somatisointi
”Kaikki haluavat minulle pahaa”
>Kyvyttömyys luottaa muihin
”Millään ei ole mitään merkitystä”
”Tulevaisuudelta ei voi odottaa mitään hyvää”
>Merkitysjärjestelmien muutokset, toivottomuus
Kuinka traumatisoitunut kokee ja
kuvailee traumaansa?
”Olen paha ja siksi ansainnut kaiken
kokemani”
”En tiedä kuka oikeastaan olen, minne
olen menossa tai mitä haluan”
>Muutokset minäkäsityksessä
AMMATILLINEN
AUTTAMINEN
Ammatillinen kriisiauttamistyö
Kriisityön päämääränä on mahdollistaa kriisin
luonnollinen läpikäynti > oikea apu oikeaan aikaan
Työmenetelmät kriisin vaiheiden mukaan
Keinoja esim.:
>kriisi-interventiot
>kriisikeskustelut (yksilö, perhe, ryhmä)
>psykoedukaatio, ohjaus ja neuvonta
>altistusmenetelmät, EMDR
>voimavarakartoitus, elämäntilanteen kartoitus
>aktiivisten selviytymiskeinojen opettelu, rentoutumis- ja
rauhoittumisharjoitukset, kotitehtävät
>kriisin tai elämäntilanteen tarkasteleminen uusien
näkökulmien valossa
Auttaminen shokkivaiheessa (lähde:
traumaterapiakeskus)
Huolehtivan, turvallisen ja
rauhoittavan ilmapiirin luominen
tärkeää
Psyykkisessä ensiavussa on
olennaista, että uhrin reaktioille,
ajatuksille ja tunteille on tilaa
Hyväksy ja osoita että kestät
uhrin reaktiot
Huolehdi perustarpeista: ravinto,
lepo jne.
Anna uhrin puhua pahimmista
kokemuksistaan
- kuuntele keskeyttämättä, mutta ole
aktiivinen ja pidä yllä katsekontaktia
Ole selkeä, suora ja rehellinen > ei
katteettomia lupauksia tai tyhjiä fraaseja
Tarjoa apuasi aktiivisesti, anna tietoa
kirjallisesti
Auta uhria säilyttämään kontrolli, huolehdi
lapsista ja mahdollisista arkirutiineista
Uhrilla usein tarve puhua ja käydä
tapahtumia läpi yhä uudelleen; uhri
tarvitsee tässä vaiheessa ennen kaikkea
kuuntelijaa, ei niinkään keskustelijaa tai
kannanottajaa
Älä jätä uhria yksin >uhrin lähipiiri tueksi
Osoita kiinnostuksesi ja tarjoa aktiivisesti
konkreettista apuasi, ole läsnä ja
käytettävissä
Pidä lupauksesi
Koskettaminen rauhoittaa, tuo turvaa,
ilmaisee myötätuntoa ja välittämistä
Auttaminen reaktiovaiheessa
Kriisi-interventiot: neuvonta, psykologinen jälkipuinti
(debriefing) ja seuranta
Psykoedukaatio: tietoa, ohjausta ja neuvontaa
suullisesti tai kirjallisesti
>Tietoja kriisin eri vaiheista ja normaaleista reaktioista
niiden aikana.
>Tietoja ja neuvontaa siitä, miten uhrit voivat auttaa itseään
ja mistä voivat saada apua.
>Tietoa monista käytännön asioista: työhön tai kouluun
menemisestä, lääkityksen käytöstä, tapahtumapaikan
kohtaamisesta, arkielämästä selviytymisestä jne.
Auttaminen käsittelyvaiheessa
Keskitytään kriisiin tai traumaattiseen
tapahtumaan ja sen aiheuttamiin seuraamuksiin
ja reaktioihin > uhrin kokemusmaailman ja
muuttuneen tilanteen käsittelyä
Tasapaino: reagoimatonta aktivoidaan ja
ylireagoivaa autetaan rauhoittumaan
>tavoitteena on löytää sellainen kriisin/trauman
käsittelyn taso, jossa tapahtuneen käsittely
etenee luontevasti siten, ettei se aiheuta
sietämätöntä ahdistusta
Apuvälineinä erilaisia kriisi- ja
traumatyömenetelmiä esim. EMDR
Lyhytkestoista, istuntoja 1-2/vko
Auttajan sudenkuoppia
”Suurimmat virheet psyykkisessä
ensiavussa ovat seurausta siitä, että emme
kestä omia tunteitamme vaan lähdemme
ratkaisemaan niitä” (Saari, 2000)




”ymmärrän miltä sinusta tuntuu”
”muille on käynyt samoin/pahemmin ja kyllä
siitä on selvitty”
Uhrin lohduttaminen mahdotonta koska uhrilta
puuttuu tulevaisuuden perspektiivi
Yritykset viedä uhrin huomio muualle, unohtaa
tapahtunut
PTSD:n hoito
I tyypin traumat: EMDR, Kognitiivisbehavioraalinen psykoterapia, lääkitys tarv.
IIa: - kokemusten läpityöskentely kuten edellä
voimavarojen mukaan, lääkitys tarv.
IIb: - kompleksinen traumatisoituminen: Pitkä
monipuolinen hoito: yksilö-, perhe-, verkosto- ja
ryhmämenetelmät sekä lääkitys
KOMPLEKSISEN TRAUMAN
HOIDON VAIHEET
1) VAKAUTTAMINEN - ”opitaan jarruttamaan
ennen kiihdytystä”
2) TRAUMAATTISTEN KOKEMUSTEN
KÄSITTELY
- esim. EMDR, altistusmenetelmät
3) INTEGRAATIO – UUDELLEEN
SUUNTAUTUMINEN
- surutyö menetetystä, katse tulevaisuuteen
Traumatyön ja surutyön eroja
Esim. läheisen äkillinen kuolema voi
aiheuttaa traumaattisen surun. Tällöin
tehtävä sekä traumatyö että surutyö
Trauma on käsiteltävä, jotta surutyö on
mahdollista
Psyykkiset prosessit ovat melko
samanlaisia mutta myös eroja löytyy
Surutyö
Muistikuvat
menetetystä henkilöstä
Lohduttavien
muistojen etsintä
Halu puhua
menetetystä henkilöstä
Suru, kaipaus,
masennus
Lohduttavia unia
menetetystä henkilöstä
Traumatyö
Mieleentunkeutuvat
muistikuvat
traumaattisesta
tapahtumasta
Traumasta muistuttavien
tilanteiden ja asioiden
välttely
Vaikea puhua
tapahtumasta
Ahdistus, pelko, masennus
Painajaiset, kauhun
hetkien uudelleen
kokeminen
MIELENTERVEYS JA
MAAHANMUUTTAJAT
Mitä on mielenterveys?
psyykkisiä toimintoja ylläpitävä voimavara tai
elämäntaito, jota keräämme, käytämme ja jonka
avulla ohjaamme elämäämme
ei ole olemassa yksiselitteistä kulttuurista
riippumatonta määritelmää – normaalin ja
epänormaalin käytöksen raja vaihtelee ajallisesti ja
paikallisesti (vrt. lukeminen)
Turun kriisikeskus 2007
Mielenterveyden tuntomerkkejä:
kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen,
sosiaalinen itsenäisyys
kyky ja halu vuorovaikutukseen, sosiaaliseen
osallistumiseen ja itsensä ilmaisuun
kyky puolustaa itseään ja selvitellä vaikeuksiaan
ahdistuksen hallinta, menetysten sietäminen
Turun kriisikeskus 2007
kyky sopeutua muutoksiin
kyky olla luova
kyky työhön tai muuhun
mielekkääseen toimintaan
todellisuudentaju: kyky erottaa oma
ajatusmaailma ulkoisesta
todellisuudesta
hyvin kehittynyt identiteetti
Turun kriisikeskus 2007
Mitä on mielenterveyden
tukeminen?
Tietoa ja taitoa, jonka avulla
Vahvistetaan mielenterveyden
voimavaroja ja suojaavia tekijöitä
Poistetaan tai heikennetään
mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä
Ehkäistään ongelmia ja häiriöitä
Tuetaan omaa ja läheisten mielenterveyttä
Turun kriisikeskus 2007
Mitä on maahanmuuttajien
mielenterveysongelmien ongelmien taustalla? (esim.
Elina Vierikko 2005)
Yksilöllinen haavoittuvuus Persoonallisuustekijät,
perinnöllinen alttius, lapsuuden olosuhteet, opitut
käyttäytymismallit
Stressi- ja riskitekijät Yksittäiset tai pitkäaikaiset traumaattiset
kokemukset (sota, menetykset, väkivalta, rasismi jne.)
Ajankohtaiset stressitekijät (koulukiusaaminen, ihmissuhdevaikeudet,
syrjintä, oppimisvaikeudet jne.)
Puutteita suojaavissa tekijöissä
Suojaavat tekijät = tekijät ja prosessit, jotka tukevat myönteistä
kehitystä haavoittuvuustekijöistä ja stressitekijöistä huolimatta.
Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita mahdollisuuksien
mukaan vahvistettava
Fyysinen terveys ja perimä
Myönteiset varhaiset ihmissuhteet
Itsetunto, hyväksytyksi tulemisen tunne
Turun kriisikeskus 2007
Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita
mahdollisuuksien mukaan vahvistettava
Oppimiskyky, ristiriitojen- ja
ongelmanratkaisutaidot



ongelmien ratkaisujen (esim. tiedon, tuen ja
vaihtoehtoisten toimintamuotojen) aktiivinen
etsiminen
tunteiden säätely (esim. tunteiden aktiivinen käsittely,
mielikuvat, lepo, luovuus, huumori, liikunta, itku,
jäsentely, jakaminen, rentoutuminen)
merkityksen arviointi (looginen analyysi, henkisyys,
oma arvomaailma ja uskonto, tapahtuneen liittäminen
omaan elämäntarinaan)
Turun kriisikeskus 2007
Suojaavia sisäisiä tekijöitä, joita
mahdollisuuksien mukaan vahvistettava
Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot



joustavuus ja lannistumattomuus (voi vaihdella
ajankohdasta ja elämänalueesta toiseen)
prososiaalisuus (=myönteinen, aktiivinen sosiaalinen
toimintatapa)
tunteiden hallinta, vuorovaikutuksen sujuvuus,
minäkuvan suhde ihanneminään, reflektointikyky
(tärkein) ja ”minän vahvuus”
Turun kriisikeskus 2007
Suojaavia ulkoisia tekijöitä
Ruoka, suoja, työ ja sosiaalinen tuki
Turvallinen ympäristö ja yhteiskunta
Myönteiset mallit
Koulutusmahdollisuudet
Turun kriisikeskus 2007
Suojaavat tekijät lapsilla ja nuorilla
Sosiaalinen verkosto:
läheiset ja turvalliset ihmissuhteet (perhe,
ystävät)
vähintään yhden huolehtivan aikuisen
olemassaolo
ikätoverien vertaistuki
ammattiapu
Turun kriisikeskus 2007
Suojaavat tekijät lapsilla ja nuorilla
Koulu, työ ja harrastukset:
onnistuminen ja muut positiiviset kokemukset =>
vaikutus itsetuntoon
sitoutuminen kouluun, kiinnostus ja motivaatio
kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista
sosiaalisen verkoston ylläpitäminen, vuorovaikutus
säännöllinen elämänrytmi, turvallisuus ja rakenteet
itsetuntemuksen lisääntyminen
aikuisen läsnäolo
vanhempien kanssa tehtävä aikuisten välinen
yhteistyö
Turun kriisikeskus 2007
Riskitekijöitä maahanmuuttajilla:
Pakolaisten traumatisoivat tapahtumat










Sota (mahdollisesti monella tavalla)
Vaino, syrjintä
Kidutus
Aliravitsemus
Sairaudet
Luonnon katastrofit
Läheisten kuolemat
Läheisten katoamiset (jatkuva)
Omat läheltä-piti-tilanteet
Muut väkivaltakokemukset, esim. seksuaaliväkivalta
Turun kriisikeskus 2007
Pakolaisten traumatisoivat tapahtumat,
jatkuu..






Sisäinen pakolaisuus, kodin tuhoutuminen
Pakopäätös, syyllisyys omaisten jättämisestä
Pakolaisleiri (olosuhteet, toivottomuus jne.)
Pakomatkan kokemukset
Turvapaikanhakuprosessi – jatkuva pelko
palautuksesta katastrofiolosuhteisiin
Sosio-ekonomisen tason lasku
Turun kriisikeskus 2007
Pakolaisuus kriisinä
3. Kuherruskuukausi
4. Realiteettien
kohtaaminen
6. Kriisistä
mahdollisuus
2. Pako
1. Katastrofi(t)
Turun kriisikeskus 2007
5. Apatian
ja depression
vaihe
PTSD lapsilla ja nuorilla
(U.S. Veteran Affairs)
PTSD-oireita trauman kokeneilla
 3-15%:lla tytöistä, 1-6%:lla pojista
Riskitekijöitä
 Aiempi traumatisoituminen
 Tapahtuman vakavuus
 Vanhemman voimakkaat reaktiot ja kyvyttömyys tukea
lasta
 Tapahtuman fyysinen läheisyys
 Sukupuoli, tytöillä yleisempää kuin pojilla
 Ihmisten aiheuttamat traumat
 Iän merkitys epäselvä
Turun kriisikeskus 2007
PTSD lapsilla ja nuorilla
─ ilmeneminen
Pienet lapset

Yleistyneet pelot, eroahdistus, traumasta
muistuttavien tilanteiden välttely,
univaikeudet, sanojen ja kuvien
mieleentunkeutuminen, trauman
toistuminen leikeissä, taantuminen
Turun kriisikeskus 2007
Kouluikäiset

Flashbackit, trauman yksityiskohtien muistamattomuus,
trauman tai sen piirteiden toistuminen leikeissä, uusista
traumoista varoittavien merkkien etsiminen
Nuoret

Ilmenee pääosin kuten aikuisilla, aggressiivisuuden ja
impulsiivisuuden lisääntyminen
Turun kriisikeskus 2007
PTSD pakolaisilla
(U.S. Veteran Affairs)
Yli 7 traumaattista tapahtumaa 40%:lla (Cardozo ym.,
2000)
Pakolaisten raportoimia traumaattisia tapahtumia
(Kleijn, Hovens & Rodenburg, 2001)
 Kidutus 37%, hengenvaara 37%, ystävän tai
sukulaisen kuolema 35%
Maanpaon aiheuttamat ongelmat: pakolaisleiri,
sairaudet, menetykset, väkivalta ja rasismi, sosioekonomisen tason lasku
45%:lla diagnosoiduista masennus- ja/tai PTSD-oireita
vielä 3 vuoden kuluttua
Turun kriisikeskus 2007
PTSD riskitekijät
Aiemmat traumaattiset kokemukset
Kielteinen kasvuympäristö, köyhyys
Varhainen ero vanhemmista
Alhainen koulutustaso
Psykiatriset sairaudet
Persoonallisuustekijät: neuroottisuus,
introversio
Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin
vaikuttavia asioita

Vaikeat tapahtumat menneisyydessä (sota, pakomatka)

Kotimaahan jääneiden sukulaisten ja ystävien tilanne
(epävarmuus ja ikävä)

Kotimaan ja suomen kulttuurien ja uskonnon samankaltaisuus
(mitä lähempänä toisiaan, sen helpompaa)

Kotimaasta lähdön syy (vapaaehtoisuus /pakko)

Tuloikä (murrosiässä ja seniori-iässä vaikeinta)
Turun kriisikeskus 2007
Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin
vaikuttavia asioita

Kielen oppiminen (mahdollisuus saada suomalaisia ystäviä)

Koulunkäyntitausta (koulunkäynti kotimaassa helpottaa
sopeutumista)

Lasten ja nuorten kohdalla vanhempien tuki (ongelmien
selvittäminen yhdessä tärkeää)

Etnisen ryhmän tuki (omaa kieltä puhuvat ystävät tärkeitä,
oman ryhmän asenne sopeutumiseen)
Turun kriisikeskus 2007
Maahanmuuttajan psyykkiseen hyvinvointiin
vaikuttavia asioita

Lasten ja nuorten kohdalla koulunkäynti ja suhde opettajaan
(koulu luo säännöllisyyttä elämään, kannustava opettaja
tärkeä)

Suomalaisten suvaitsevaisuus (mahdollinen rasismi)

Olot kotona/vastaanottokeskuksessa

Lapsilla turvalliset ja säännölliset rutiinit (läksyt, kerhot, muut
aktiviteetit)

Oma asenne sopeutumiseen (molempien kulttuurien
kunnioittaminen tärkeää)
Turun kriisikeskus 2007
Maahanmuuttajanuorten kriisit
Nuoruus kehityskriisinä:



Itsetunto: miten paljon ja mistä asioista pidän
itsessäni?
Minäkuva: millainen minä olen?
Identiteetti: mihin ryhmään minä kuulun?
Elämäntilannekriisit

Ihmissuhteet, perhekriisit, maahanmuutto
kriisinä, sopeutuminen uuteen kulttuuriin jne.
Traumaattiset kriisit
Turun kriisikeskus 2007
Vakavan riskin hälytysmerkkejä
SUHDE ITSEEN
Nuori vahingoittaa itseään, piittaamaton, ottaa riskejä, nuorella
vakavasti vääristynyt kuva itsestään, nuori ei kykene huolehtimaan
perustarpeistaan
SUHDE VANHEMPIIN
Vakavat riidat, fyysiset yhteenotot, täydellinen eristäytyminen
perheen vuorovaikutuksesta, kaikki vapaa-aika kotona / käy vain
nukkumassa kotona
SUHDE IKÄTOVEREIHIN
Vetäytyminen kaverisuhteista, ei ikätovereita, puuttuva kiinnostus
ikätoverisuhteisiin, kehitysvaiheelle liian varhaiset seurustelu/seksisuhteet, väkivaltaisuus
KOULUTYÖ
Toistuvat, pitkittyvät poissaolot ilman ilmeistä syytä, yllättävä
romahdus suoriutumisessa, keskittymisvaikeudet, vetäytyminen
luokkayhteisöstä ja vuorovaikutuksesta, ongelmat suhteessa
auktoriteetteihin (uhka väkivallasta)
(Klaus Ranta, 2006)
Turun kriisikeskus 2007
Menetyskokemukset kriisien
taustalla
Turvapaikanhakijan / pakolaisen kriisi
syntyy osittain menetysten takia
Menetyskokemuksilla on haitallisia
vaikutuksia elämään
Näitä haitallisia vaikutuksia on
mahdollista vähentää toimimalla
Turun kriisikeskus 2007
Menetyskokemuksilla on
haitallisia vaikutuksia elämään
Turvallisuuden ja varmuuden menetys:
Kansalaisen asema, passi,
tulevaisuuteen liittyvä varmuus
menetetään
Tulevaisuuden pelko, voimattomuus,
viha ja häpeä
Turun kriisikeskus 2007
Menetyskokemuksilla on
haitallisia vaikutuksia elämään
Tuttujen ja turvallisten asioiden menetys:
Kulttuurin, kielen, sosiaalisen aseman,
omaisuuden, sosiaalisten suhteiden
menetys
Suru ja koti-ikävä, huoli, muutokset
perheen rooleissa, rasismiin liittyvät
vaikutukset, eristäytyminen,
passiivisuus
keskittymisvaikeudet
Turun kriisikeskus 2007
Menetyskokemuksilla on haitallisia vaikutuksia
elämään
Menetetään tunne omasta itsestä – kuka minä
olen?
Liittyy traumaattisiin kokemuksiin kotimaassa
(sota, vaino, väkivalta)
pelot, painajaiset, takaumat, keskittymis- ja
muistivaikeudet, turtuminen, univaikeudet,
ruumiilliset vaivat, masentuneisuus,
ärtyneisyys, vaikutukset käsitykseen itsestä
Turun kriisikeskus 2007
Haitallisia vaikutuksia on
mahdollista vähentää toimimalla
Tiedon hankkiminen (turvapaikkaprosessista,
omista oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa)
=> lisää omaa hallinnantunnetta ja vähentää
pelkoa
Opiskelu, sosiaaliset kontaktit (suomalaisiin ja
muihin maahanmuuttajiin), työ, liikunta, taide,
pienet arkiset nautinnot ja rituaalit, ympäristöön
tutustuminen, oman kulttuurin tapojen
ylläpitäminen, uskonto, suomen kielen opiskelu
=> Omien arvojen ja merkityksellisten asioiden
ylläpitäminen
Turun kriisikeskus 2007
Haitallisia vaikutuksia on
mahdollista vähentää toimimalla
Psykososiaalisen tuen hakeminen
(ammattiauttajien tuki: tietoa traumaattisten
kokemusten normaaleista vaikutuksista, tukea
antavat keskustelut, rentoutuskeinot, lääkitys,
toimeentuloturvan järjestely jne.)
Omien tavoitteiden ja suunnitelmien ylläpitäminen,
itselle arvokkaiden asioiden, muistojen ja arvojen
vaaliminen
=> toipuminen uhrin identiteetistä, mahdollisuus
rakentaa uudenlainen käsitys itsestä, muista ja
maailmasta
Turun kriisikeskus 2007
Maahanmuuttajanuori koulussa
Koulumaailma on kaikille nuorille vaativa ympäristö
Tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset vaatimukset
Kieliongelmat



oppiminen vaikeaa, raskasta
ryhmään liittyminen vaikeutuu
välttämiskäyttäytyminen, suojautuminen
Koulukiusaaminen





kaikissa kouluissa on kiusaamista
joukosta erottuvalla suurempi riski joutua kiusatuksi
heikon itsetunnon omaavilla suurempi riski tulla kiusatuksi
kiusaamiselta suojaa: hyvä itsetunto, kaveripiiri, sosiaaliset
taidot
suojautuminen kiusaamiselta voi johtaa kiusaajan roolin
omaksumiseen
Turun kriisikeskus 2007
Maahanmuuttajanuori koulussa
Rasismi



oppilaiden taholta
opettajien taholta
jengiytyminen reaktiona rasismiin
Kulttuuriin ja tapoihin liittyvät erot

esim. yhteisöllisyys vs. yksilökeskeisyys
Ikätoverit vs. perhe




tarve kuulua joukkoon
perheen asenne, pelot valtakulttuuria kohtaan
sopeutuminen eri tahdissa (lapset ja nuoret vanhempiaan
nopeammin)
”tulkkina” kahden kulttuurin välissä
Turun kriisikeskus 2007
Sopeutumisen nelikenttä
(akkulturaatio, Berry ym. 1992)
Oma
kultt.+
Oma
kultt. -
Vieras kulttuuri+
KOTOUTUMINEN /
INTEGRAATIO
SULAUTUMINEN /
ASSIMILAATIO
Turun kriisikeskus 2007
Vieras kulttuuri ERISTÄYTYMINEN /
ISOLAATIO
SYRJÄYTYMINEN
Maahanmuuttajanuoren
tukeminen ja auttaminen
Auttamisfilosofia
Ei ole samantekevää millaiselta
arvopohjalta tukea tai hoitoa annetaan
Moraalinen relativismi vs. moraalinen
realismi