Sykkeessä_2013/10

7.12.2013 n:o 10
SYKE ry:n sykettä
ja vertaistukea s. 2
Haastattelussa
suurlähettiläs
Thomas Götz s. 4
Joulua kohti
sivut, 5, 13, 18
Yrityskuulumisia
sivut 8, 9, 16, 18
Tarinoiden Taulumäki
kävijäennätykseen s. 10
Elvistellään-musikaali
vie mukanaan s. 12
Uutisankkuri
Piia Pasanen s. 14
2
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Pääkirjoitus
Sosiaalinen
vastuu
S
uomalainen yhteiskunta on muutunut jakautuneeksi ja kylmäksi. Niin kuin kaikkia yleistyksiä
niin tätäkin vaivaa sen paikkansapitämätömyys
koko yhteisön läpiporaavana totuutena. Sen verran
paljon kuvaus kuitenkin vetää alleen, etä olemme
maailmassa, missä raha hallitsee liian monia elämän
osa-alueita. Forrest Gumpin tarina tuntuu mahdotomalta tässä hetkessä.
Näin joulun lähestyessä on ajankohtaista pohia sosiaalista vastuuta. Nyt emme puhu mainoskanavien
emmekä YLE:n rahankeräyksestä. Noiden hankkeiden
läpinäkymätömyys puhuu puolestaan. En ole rahoitamassa julkkisten ulkomaanmatkoja enkä eliiin rahankeräystä. Viitaan kirjoituksellani sydämensivistykseen.
Tästä tulee rajata sääli pois. Nyt puhutaan ihmisyydestä. Kun vähästä syntyy enemmän kuin tarve on.
Mai Mäkelä on käsitääkseni vapaa toimitaja. Nostan hatua, sillä hänen toimintaympäristönsä on ollut
vähintäänkin haastava, kun mieitään, mitä vapaan
toimitajan elämä on valintojen tasolla. Huikea mies,
Mai Wuoresta seuraava. Hän on edustanut kirjoituksillaan sydämensivistystä, kun on puolustanut paikallista kultuurihistoriaa. Hänet on ajetu nurkkaan. Vapaa loanheito on ollut käynnissä kaikki nämä vuodet,
kun olen seurannut hänen kirjoitamistaan. Tuo reakio kertoo käänteisesi totuuden paikallisten sivistystasosta, jossa sydämellä ei ole sijaa. Surullista – ja se
näkyy kaduilla.
Toinen tarina, on Helmen tarina. Helmi täytää pian
99 vuota ja hänellä on toive. Hän haluaa lempimekkonsa ylleen. Jokainen nainen ietää, mitä on pitää yllään lempileninkiä. Musta energia tulee väliin ja alamme tulkitsemaan holhoustoimilakia. Hankkikaa ihmiset
itsellenne edunvalvontavaltuutukset.
Missä on sosiaalinen demokraia? Kun katsoo kunnan
hallituksen ja valtuuston päätöksiä, ei niitä voi hyvällä omatunnollakaan kutsua kansantahdon ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden mukaisiksi. Kaukana on aika,
kun poliiikassa ajeiin kansan tasa-arvoista kohtelua.
Nykypäivänä pieni porukka päätää keskenään, mitä
hankkeita puolletaan. Kansalla on kuitenkin valta ja
koitaa aika, kun se alkaa myös käytämään sitä. Näin
on käynyt jo muutamassa maassa kuten suomalaisten
suosimassa Thaimaassa ja vähemmän suosimassa Ukrainassa.
Eriarvoisuus on tapissaan myös Suomessa ja sitä
kauta luotamus on hävinnyt päätäjiin. Suomalaisessa oikeushistorian tutkimuksessa on kyety osoitamaan, etä eriarvoisuus koko Suomen itsenäistymisen
jälkeisenä aikana on kasvanut suomalaisessa yhteiskunnassa nopeinta tahia 2000-luvun alusta lähien.
Voimme lukea tähän ilmiöön liityen viikoitain uusia
kohu-uuisia. Kuntatasolla tämä näkyy mm. koulujen
sulkemisena. Mitä tämä on sydämensivistyksen näkökulmasta? Harvainvallan mulihuipentuma.
Sosiaalinen demokraia alkoi köyhien asioidenhoidosta. Ympyrä sulkeutuu alkaakseen uudelleen, siltä
tämä vahvasi vaikutaa. Toivo on ainoa, mikä vie ihmisiä eteenpäin suurimpien vaikeuksien keskellä. Käsitääkseni joulun sanoma liityy juuri toivoon, joka on
peräisin sydämestä.
Voisimmeko toivoa koko sydämestä toisillemme hyvää ja näin nujertaa demonien aiheutamat kierot tunteet? Rakkaus on keskuudessamme, muta sitä tulee
vaalia rakkaudenteoin. Joulu on hyvä aika aloitaa, jos
et ole jo aloitanut. Unohdetaan lupaukset ja reagoidaan elämässä tekojen kauta. Metsä vastaa edelleen
niin kuin sinne huudetaan. Luonto on puhunut viime
ajat melko selvää kieltä. Antakaa sydämienne määrittää toimintaanne. Koitaa vielä aika, kun sydämenrohkeus palkitaan ja tuolloin vanhat demokraait hymyilevät. En kehota taistelemaan, kehotan rakastamaan.
Silloin kaikki voitavat.
Sykkeessä lehi kiitää kuluneesta vuodesta ja toivottaa eritäin rauhallista ja kaunista joulua kaikille lukijoilleen!
Jaakko Ikonen
SYKE ry on toiminnan
sykettä ja vertaistukea
S
ydän- ja keuhkosiirrot
ovat hoitomuotona
vakiintuneet osaksi
nykyaikaista lääkeiedettä. Niiden avulla pystytään
hoitamaan poilaita, joiden
ennuste aikaisemmin oli
toivoton.
Ensimmäisen
sydänsiirron suorii professori
Chrisiaan Barnard EteläAfrikassa 3.12.1967. Siirtoleikkausten silloin varsin
vaaimatomat
tulokset
alkoivat merkitäväsi parantua 1980-luvulla uusien
hylkimistä estävien lääkkeiden tultua kliiniseen
käytöön.
Pohjoismaiden ensimmäinen sydänsiirto tehiin
Norjassa vuonna 1983 ja
suomen ensimmäisen sydänsiirron teki professori
Severi Maila leikkausryhmineen Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa
vuonna 1985. Ensimmäisen keuhkosiirron suorii
professori Ari Harjula ryhmineen vuonna 1990.
Sydän- ja keuhkosiirtojen
tulokset ovat nykyään Suomessa hyvää kansainvälistä
tasoa. Sydän- ja keuhkosiirrot turvaavat siirtopoilaalle parhaimmillaan runsaasi lisää laadukkaita
elinvuosia.
Sydän- ja keuhkosiirrokkaat perusivat oman
poilasjärjestön
vuonna
1990. Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry on ollut
perustamisestaan lähien
yhteistyössä muiden alan
järjestöjen kanssa. Se on
edelleen ainoa sydän- ja
keuhko- sekä sydän-keuhkosiirrokkaiden asioita ja
etuja ajava poilasjärjestö
Suomessa. SYKE on Suomen sydänliito ry:n valtakunnallinen jäsenjärjestö
ja se on iiviissä yhteistyössä Munuais- ja maksaliito
ry:n, Sydänlapset ja aikuiset ry:n, Kardiomyopaiapoilaat Karpaiat ry:n ja
Hengitysliito ry:n kanssa.
Virkistystä ja
liikuntaa
SYKE ry:n kenies tärkein
toimintamuoto on vertaistuen antaminen sydän-,
keuhko- tai sydän-keuhkosiirtoa odotaville poilaille ja heidän läheisilleen.
Myös siirron kokeneille ja
heidän läheisilleen annetaan vertaistukea tarvitaessa.
Vertaistuki perustuu kokemusosaamiseen ja on
maallikkoautamista. Tämä
Toiminnan ydin on yhdessäolo ja vertaistuki. SYKE ry:n Varkauden kerhon lokakuun
kokouksessa Kommilan Apteekin apteekkari Mai Silvasi oli kertomassa
hylkimisestolääkkeiden yhteisvaikutuksesta muiden lääkkeiden kanssa.
tarkoitaa sitä, etä siirtoleikkauksen läpikäynyt
henkilö keskustelee siirtoleikkaukseen
ehdolla
olevan, siirtolistalle jo asetetun sydän- tai keuhkopoilaan tai siirtoleikkauksen
jo kokeneen poilaan kanssa ja ennen muuta kuuntelee, mitä poilaalla on
sydämellään. Yhtälailla siirrokkaan läheinen voi keskustella poilaan läheisten
kanssa ja kuunnella heidän
tuntojaan. Vertaistukihenkilö kertoo myös omista
kokemuksistaan.
elinsiirtotoimintaa kohtaan
kehityvät edelleen myönteiseen suuntaan.
SYKE järjestää vuositain
valtakunnallisia ja alueellisia jäsentapaamisia, joissa
asiaohjelman ja virkistäytymisen ohessa on ilaisuus
tavata tutuja, vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia sekä
siten antaa ja saada virikkeitä ja ajatuksia.
Terveys- ja kuntoliikunnan
tukemisella on merkitävä
asema toiminnassa. Myös
elinsiirtoväen kilpaurheilutapahtumiin osallistutaan
Kynä odotaa kirjoitamista. Elinluovutuskori
poistaa epävarmuusilanteet.
SYKE järjestää vertaistukitoimintaa koulutamalla
jäseniään toimimaan vertaistukihenkilöinä,
joille
vaiiolovelvollisuus on itsestään selvä asia. Vertaistukitoiminnan peruskivenä
on luotamuksellinen yhteistyö terveydenhuollon
ammailaisten kanssa.
SYKE seuraa yhteiskunnan kehitystä ja erityisesi
terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmissä tapahtuvia muutoksia. Se on
mukana kansanterveysjärjestöjen yhteisessä ”Lahja
elämälle”-projekissa, jonka tehtävänä on osaltaan
huolehia siitä, etä elinsiirtojen asema hoitomuotona
turvataan ja etä asenteet
koi- ja ulkomailla.
Liiton jäsentoiminta käsittää koulutusta ja iedotamista. Jäsentoiminnassa
on liikunnan lisäksi myös
muuta virkistystoimintaa.
Kokoontumisten
yhteyteen järjestetään esimerkiksi teateri-, konseri- ja
museokäyntejä.
Tuetun
lomatoiminnan avulla jäsenille on voitu tarjota
mahdollisuus rentoutua ja
virkistyä.
26 keuhkosiirtoa ja yksi
blokkisiirto (sydän-keuhkosiirto). Viime vuosi oli
harvinainen, koska keuhkosiirtoja tehiin sydänsiirtoja enemmän. Tänä vuonna syyskuulle mennessä
maassamme oli tehty 18
sydänsiirtoa ja 13 keuhkosiirtoa, kertoo SYKE ry:n
Varkauden kerhon jäsen
Seppo Solehmainen, joka
toimii liiton Keski-Savon ja
Etelä-Savon alueiden yhteyshenkilönä ja on myös
valtakunnallisen liiton hallituksen jäsen.
- Kaikki sydän- ja keuhkosiirrot tehdään Helsingissä
Meilahdessa, jossa on alan
asiantuntemus.
Siirron
jälkeinen hoito tehdään
alueellisissa keskussairaaloissa sekä yliopistollisissa
sairaaloissa, hän jatkaa.
SYKE ry:n Varkauden kerho
kokoontuu kerran kuukaudessa - vaihtamaan kuulumisia ja kuulemaan liitolta
tulevia viestejä ja uuisia.
Tapahtumia järjestetään,
esimerkiksi viime keväänä
tapahtuma pideiin Joroisissa Kukkamäessä.
- Siirto on mahdollisuus.
Kiinnitämme
erityisesi
huomiota elinluovutuskorin merkitykseen. Allekirjoitetu elinluovutuskori
on edelleen paras tapa ilmaista myönteinen kanta
elinluovutukselle. Samalla
on hyvä kertoa kantansa
läheisilleen.
Elinluovutuskori
SYKE ry:llä on tällä hetkellä
280 varsinaista siirrokasjäsentä ja kannatajajäseniä
on 290.
- Viime vuonna Suomessa tehiin 18 sydänsiirtoa,
Teksi ja kuvat:
Vesa Moilanen
3
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Meiltä myös alkuperäiset
Husqvarna varaosat
ja huolto.
Joulutervehdys
Varkaudesta korteja!
TARJOUS
tuoksuva
suihkugeeli
500ml
TARJOUS:
Enkeli-nalle
kehykset vain
Laatumerkit
Perämoottorit
Piaggio Silera
vespat
mopot ja
skootterit
Meiltä kaikkien em.
merkkien huolto ja
varaosat!
AKKUSOLMU
Relanderinkatu 69
puh. 017-55 27 601
Saimme lisää suosituja
MEILTÄ LAHJAKORTIT
PUKINKONTTIIN!
i
Espirit, Beckham,
Davidof, Beyonce,
Katie Berry, Lagerfeld
(er uja)
ks
o
tu
6
95
9
90
Norm. hinta 14,90
Kauneushoitola
Heli Tuomisto
Vielä pieni erä sia-tuoteita
Kermantie 2
Heinävesi
Puh. 0407667907
IHANAT
MYYRÄ-tuoteet
saapuneet myymälään.
MAANANTAINA 9.12
ANNENPÄIVÄTARJOUS
Kahvi ja pulla
tai
kahvi ja torttu
.
yht
Palveleva
Muusan
kirjakauppa
Ma-pe 9-18, La 9-15
Puh. 017 552 2750
2,-
0
7.8
as s 6.60
n
Lou ouna
l
tto
Kei
Ruusuhovin rentouttavat
KAHVILA AARETTI
Aukiolo ajat: Ark. 7.30-16.30 La 8.30-14.00
pikkujoulut,
yhdistä pikkujouluun myös
virkistystä ja hemmottelua.
puh. 020 728 9800
[email protected] www.ruusuhovi.fi
Herkulliset
joululahjat
myymälästä!
HERKKUJA
KAIKILLE
AISTEILLE!
Kahvi-Tee-SuklaaIrtopähkinöiden ja
kuivattujen hedelmien
-Luomutuotteiden
erikoismyymälä
Kauppakatu 50,
Varkaus.
Käynti
Sandvikeninkadun
T
puolelta
TAKSI
ALPO
SAVOLAINEN
0400 193 100
Uudella tavalla ajateleville,
kehostaan ja mielestään huolehtiville
www.kauppasandvikenbutik.com
avataan kesäkuussa!!
Kauppakatu 50, Varkaus
AUTOJA, RENKAITA, VANTEITA
Kun llä
jä
tekion
stä!
y
t
i
k
mer
Tervetuloa jouluostoksille!
Varkaus,
Kauppakatu 17, 0440 162 246, ma - pe 10-17, la 10-14, su 12-16
Pieksämäki, Keskuskatu 16, 0440 162 244, ma - pe 9-18, la 9-15, su 12-15
Leppävirta,
Suomalanpurontie 20,
0440 162 242, ma - pe 10-17, la 10-13
www.taitoitasuomi.fi
Nyt myynnissä 30-40 katsastettua käyttöautoa 700 - 8000 € hintaan.
Autokauppoihin nopea rahoitus!
Tule koeajamaan ja neuvottelemaan kaupasta.
Vanteet- renkaat alehinnoin, nopea toimitus – joustavat ajat.
Rengastyöt ammattitaidolla, käytetyt vanteet
ja renkaat päivän hintaan.
AUTO-SOININEN
AUTOMYYNTI
MUSTONEN
Kaura-ahontie 31, Varkaus
puh. 040-506 3446
(katsastusasema)
puh. 0400-321 296
www.automyyntimustonen.i
4
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Suurlähettiläs Thomas Götz:
L
Matkailun eteen on
tehtävä lujasti töitä
okakuun lopulla Mekaanisen
Musiikin
Museolla Varkaudessa vieraillut Saksan suurläheiläs Thomas Götz
peräänkuulutaa palveluhenkisyytä. Hänelle tuli
yllätyksenä, etä ilastojen
mukaan saksalaisten osuus
Saimaan alueen matkailussa on merkitäväsi pudonnut.
- En iedä, ehkä saksalaisilla on uusia matkakohteita. Useimmat saksalaiset
turisit menevät etelään
- Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan, Turkkiin. Sili on heitäkin, jotka lähtevät pohjoiseen - eli heitä, jotka
rakastavat luontoa, tykkäävät metsissä vaeltelusta ja
sellaisesta. Kuitenkin se on
jokseenkin pieni segmeni
turismista. Turisit haluavat aurinkoon, kuumiin
maihin.
Suurläheiläs Götz painoti palvelun merkitystä.
- Suomi ei nyt ole mikään
halpa maa, eikä oikein palveluhenkinen. Työ on hyvin
kallista Suomessa. Esimerkiksi, kun menee hotelliin
aamiaiselle, salissa ei ole
tarjoilijaa, vaan ruoka pitää
hakea itse. Muualla asia on
toisin - sitä tarkoitan palveluhenkisyydellä. Kun ihminen lähtee lomalle, hän haluaa, etä hän saa palvelua.
- Saksalaiset ovat suhteellisen vaurasta kansaa, ihmisillä on rahaa ja he kuluttavat sitä lomillaan. Monet
saksalaiset lomailevat kaksi
kertaa vuodessa. Minä en
ole ollut lomalla kahteen
viime vuoteen - kai tämä
koko aika Suomessa on minun lomaani, sanoi suurläheiläs Götz, joka on ollut
Suomessa kaksi vuota. Ennen Suomeen tuloaan hän
toimi viimeksi yhdeksän
vuota eri tehtävissä suurlähetystön palveluksessa
Berliinissä.
Jatketaessa keskustelua
matkailuasioista, hän sanoi
ihmisten menevän esimerkiksi Kanadaan.
- He kertovat, miten siellä
on upeita metsiä ja kalavesiä. Niitä on myös täällä
Suomessa. Kun kysyn, miksi he eivät tule Suomeen,
he haluavat vain vaihteeksi
muualle.
- Jos Suomi haluaa olla turisimaa, sen täytyy tehdä
töitä, houkutella ihmisiä
tulemaan. Suomalaisten
pitää kertoa tarina, muta
en iedä, miten se tehdään,
sanoi Götz, jonka mukaan
kyse on kilpailusta. Sillä
toiset eivät nuku.
Suurläheiläs totesi ensi
vuoden Frankfurin kirjamessujen olevan maaperä
edistää turismia. Siellä ei
esitellä ainoastaan kirjoja,
vaan on muun muassa taidenäytelyjä. Frankfurin
kirjamessuilla Suomi on
teemamaana. Tänä syksynä Helsingin kirjamessujen
teemamaa oli Saksa.
- Suomalaisia kirjailijoita
on saksannetu jo vuosikausia. Nyt tapeilla on
ietysi esimerkiksi Soi Oksanen. Saksa on ietenkin
kirjailijoiden kannalta mielenkiintoinen maa, jossa on
asukkaita 80 miljoonaa.
sahan luonto on lähellä.
- Meillä on hieno lähetystö ja virka-asunto Helsingissä aivan meren rannalla
suuren puiston keskellä.
Meillä on oikein mukavaa
ja kesämökkiä emme tarvitse. On kaikki - koi meren rannalla, venelaituri
ja sauna. Ammaillisesi
Suomi on niin ikään mielenkiintoinen, koska se on
tärkeä kumppani Saksalle
ja ennen kaikkea EU:ssa.
- Suomi on Saksan toiseksi
tärkein kauppakumppani.
Venäjä on ietysi suurin,
siten tulevat Suomi ja
Ruotsi. Saksa on investoinut paljon Suomeen. Lidl
ja Bauhaus ovat täällä suosituja kauppoja. Ne ovat
sessa esitetään myös uusia
aloiteita. Näissä puiteissa
yhteistyötä on esimerkiksi Lyypekin ja Turun välillä
sekä Oulun ja Pietarin välillä.
- Tärkeää on myös se, etä
asiat pyörivät myös ruohonjuuritasolla eikä ainoastaan korkeissa poliiisissa piireissä. Kaupungeilla
voi olla paljonkin yhteistyötä ympäristö-, energia
ja
laivaliikenneasioissa.
Mahdollisuuksia on runsaasi.
Vihreä teknologia
Kaksi vuota siten Saksassa tehiin päätös luopua
ydinvoimarakentamisesta.
- Jokaisen maan pitää
Suurläheiläs Thomas Götz pohdiskeli salakuuntelujupakan ilanneta. Hän sanoi lähinnä olevansa petynyt.
saksalaiset tekevät, voisi
olla mielenkiintoista myös
Suomelle. Nykyään on siis
havaitavissa jo eräänlaista mielenmuutosta. Siinä
nähdään jotain posiiivista.
- Mitä tulee vihreään teknologiaan, olemme Saksassa ietysi suhteellisen pitkällä. Etenkin uusiutuvan
energian suhteen - meillä
on tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä biomassaa. Onhan
Suomessakin esimerkiksi
vesienergiaa ja biomassa
on kovasi käytössä.
Varkauden akkutehtaasta
puhutaessa suurläheiläs
Thomas Götz sanoi alan
olevan mielenkiintoinen.
- Myös tulevaisuudessa
tarvitaan akkuja, koska
mehän haluamme tuottaa autoja, jotka toimivat
sähköllä. Siihen tarvitaan
akkuja, tosin erilaisia. Se
on kuitenkin alue, joka on
tulevaisuudessakin tärkeä.
Vastaisuudessa valmistetaan akkuja, jotka ovat tehokkaampia, parempia ja
ympäristöystävällisempiä.
Salakuuntelu
Thomas ja Claudia Götz olivat ihastuneita Mekaanisen Musiikin Museoon,
jota heille esiteli Jürgen Kempf.
Tiiviit kauppasuhteet
Kaksi vuota siten Suomeen tulo oli Götzin mukaan kirjaimellisesi ”hyppy kylmään veteen”.
- Me viihdymme eritäin
hyvin. Enkä sano sitä vain
siksi, etä sellaista odotetaan suurläheiläältä. Niin
se todella on - Suomi on
ihana maa. Vaimoni Claudia ja minä olemme suuria
luonnonystäviä. Suomes-
investointeja, joista myös
Suomi hyötyy.
Kaksi vuosikymmentä sitten perustetun Itämeren
neuvoston osalta Götz näkee taloudellista poteniaalia. Tällä hetkellä Suomi
on neuvoston puheenjohtajamaa.
- Ensi vuonna Turussa on
kokous, johon osallistuvat
kaikki neuvoston maat ja
valionjohtajat.
Kokouk-
päätää se itse - Suomi
pääi pysyä ydinvoimassa.
Kun tulin Suomeen kaksi
vuota siten, uusiutuva
energia oli suuri puheenaihe. Kaksi vuota minusta
tuntui, etä kaikki suomalaiset ovat sitä vastaan.
Nyt minulla on sellainen
tunne, etä ihmiset ovat
alkaneet pohia asiaa. Presideninnekin sanoi joku
aika siten, etä se, mitä
Suurläheilään vieraillessa Varkaudessa kuumana
puheenaiheena oli Yhdysvaltojen suoritama puhelimien salakuuntelu.
- Ensimmäinen reakioni
oli - no tätähän tämä bisnes on. Ei se minua kovasi
yllätänyt. Jokaisella maalla
on organisaaionsa, joka
toimii tällä alueella. ja kaikki ietävät sen. Amerikkalaiset, venäläiset, kiinalaiset, israelilaiset, saksalaiset
- kaikki harrastavat sitä. Ei
se ole mikään salaisuus.
- Muta on eri asia, etä
amerikkalaiset salakuuntelivat myös kumppanimai-
taan. Amerikan ja Saksan
välisille suhteille se ei ole
hyvä asia. Kumppaneiden
välisten suhteiden pitää
olla luotamukselliset.
Thomas Götzin mukaan
salakuunteluun on teknisesi suojaudutu jo jonkin
aikaa.
- Esimerkiksi minulla on
kännykkä, joka on turvatu,
sitä ei voi salakuunnella.
Muta toiselle henkilölle
soitaessani hänellä pitää
olla samanlainen kännykkä. Sellaista puhelua ei voi
salakuunnella. Jos soitan
teidän Nokia-puhelimeenne, se on avoin linja ja sitä
voidaan kuunnella.
- Se oli ongelma Saksassa, koska ihmiset ajatelivat, etei se ole vaarallista.
Kommunikaaio on avointa, on internet ja kännykät.
Tekniikka on kehitynyt nopeasi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.
Emme tajunneet kovinkaan
selväsi vaaroja, joita tähän
liityy. Vastaisuudessa meidän täytyy olla tarkempia.
- Saksan ja Amerikan suhteet ovat ulkopoliiikkamme peruspilari. Meillähän
on samat ideat ja arvot
- demokraia ja perusoikeudet. Jos perusoikeuksia
loukataan, silloin on ongelma. Loukkaus on vahva
sana. Sanoisin, eten ole
loukkaantunut, olen petynyt, hän kiteyi ilanneta
haastateluhetkellä lokakuun lopussa.
Teksi, Saara
Lappalainen-Parikan
käännöksen pohjalta,
Vesa Moilanen
Kuvat: Vesa Moilanen
5
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
YOU’LL NEVER
CHANGE!
P
Zalaegerszegin aukiolla ja Kauppakadulla oli monenmoista ohjelmaa,
muun muassa Joulupuu-hyväntekeväisyyskeräys.
Joulua kohden
körötellään...
A
dveniajan käynnistyessä eri puolilla
Varkauta järjestetiin viikonlopun aikana joulunavauksia - Forumissa,
Savoniellä, Kauppakadulla
ja Kangaslammilla. Kauppakadun
tapahtumassa
Zalaegerszegin aukiolle oli
pystytety joulutori monine oheisohjelmineen.
Yhtenä joulutorin osiona
oli Warkauden Nuorkauppakari ry:n toteutama,
lämmintä joulumieltä ja
jouluiloa tuova Joulupuuhyväntekeväisyyskeräys.
Joulupuu-keräyksen avulla tehdään lahjahaaveista
tota myös niille lapsille
ja nuorille, jotka muuten
uhkaavat jäädä ilman joulupukin tuomisia. Warkauden Nuorkauppakamari
saa keräystä varten Varkauden kaupungilta ja Varkauden ev.lut. seurakunnalta
anonyymit listat lapsista.
Keräyksen jälkeen lahjat
toimitetaan perhetukikoi Kinnulaan, Varkauden
ev.lut. seurakunnan diakoniatyölle,
Varkauden
kaupungin perhetyölle ja
Alvari-perhetyölle, joiden
henkilöstö huolehii edelleen lahjojen jakamisesta
oikeisiin osoiteisiin.
Joulupuu-keräys on Suomen Nuorkauppakamarien
valtakunnallinen projeki,
joka on järjestety eri paikkakunnilla jo yli kymmenen
vuoden ajan. Viime vuonna
Varkauden Joulupuu-keräyksessä saaiin kokoon yli
700 lahjaa.
Keräys on noussut ilmiöksi, joka tuotaa jouluiloa
lahjojen saajille ja antajille.
Yksityisten ihmisten ohella
myös yritykset ovat alkaneet innostua keräyksestä.
uoli vuota siten sai
kuuluisa ilosoi Edgar
von Hoppenstopf, Immanuel Kanin lapsenlapsenlapsi, Saksan hallitukselta
tehtävän selvitää Saksan
kansan nykyisen yhteiskunnallisen ilanteen. Siis vastausta kysymykseen, millainen on Saksan asukas
vuonna 2013 globalisoituneessa maailmassa.
Edgar von Hoppenstopf oli
elämänsä aikana kokenut jo
paljon. Hän joutui parantumatoman sairautensa takia
pyörätuoliin. Puhevikansa
takia hän ei tullut ymmärretyksi. Kuitenkin hänen henkinen lahjakkuutensa voii
hänen kilpailijansa, vastustajansa ja ystävänsä, jotka
eivät saavutaneet hänen tasoaan. Hän pystyi parhaiten
kuvaamaan nykysaksalaista.
Palkkaa hän ei vaainut, vaan
hän halusi avustaa inialaista
gurua. Jännityneenä odotet-
io. Olen pahoillani tai siten
en.”
Kolmen minuuin hiljaisuuden jälkeen meni Saksan presideni pienen pyörätuolissa
istuvan miehen luo ja syleili
häntä. Yleisö tapui puoli
tunia, muta silloin Edgar
von Hoppenstopf oli jo aikoja
siten mennyt.
Edgar von Hoppenstopin
avustaja luki johdannon:
”Hyvät saksalaiset! Mitä
minä olen saanut selville,
sitä saarnataan joka sunnuntai kirkossa ja siihen viitataan
koulussa, siis saksalaisten
kohtalo. Saksalainen vuosimallia 2013 on edelleen ylivoimainen ”Besserwisser”,
byrokraainen pilkunpyöritäjä ja vallanhimoinen.
Emoionaalisesi haavoituva
ja rasisinen. Ainoa mahdollisuus heidän kesytämisekseen on Euroopan integraa-
Jürgen Kempf
HAEMME
Ohjaajia ja mestarivalmentajia.
Tyttö- ja poika joukkueille salibandyyn ja jalkapalloon.
Hakemukset voi lähettää
seuraavaan osoitteeseen:
[email protected]
Teksi ja kuva:
Vesa Moilanen
Vaihtoehtoja on.
www.lakimajakka.fi
iin hänen työnsä tuloksia.
Juhlallisuuksissa, jotka pideiin Berliinissä. Jopa presideni oli läsnä, velvollisuudentuntoisena rullasi Edgar
von Hoppenstopin näytämölle ja ojensi ”pamleinsa” ietävän ja surullisen hymyn kera. Siinä oli 400 sivua
ja se tultaisiin kääntämään
kaikille kielille.
6
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Kiitämme Asiakkaitamme
hyvästä yhteistyöstä ja
Toivotamme Hauskaa Joulua
ja Onnea Vuodelle 2014
Osa
joulutervehdysten
tuotosta lahjoitetaan
Pohjois-Savon
vähävaraisille
lapsiperheille
Muusan Kirjakaupan
kauta.
Tervetuloa hakemaan
lahjapakei!
Koipalvelu
Riita Luukkonen ja Tuula lipponen
Joma-Store Oy
HUKKAPALLO
jomastore.i
Agri-market
Alusasuliike Nanni
Eläinruokatehdas
Lemmikki
Hammaslaboratorio
Posliinipaikka
Rauhallista Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta
2014
Toivottaa Hanx Suomi Oy
Kangaslammin Kauneushoitola
Terhi
Auto
Lounaskahvila
Eväskontti
Kimmon Kone
Kirvesranta
Kuvansi
Kokoukset, saunaillat, perhejuhlat!
Ravintola Kippola
Kylpylähotelli
Kuntoranta
Luonnon Apu
Lomapirtti
Kampaamo Emilia
Kaija Ruippo
Ahlstöminkatu 8, 78250 Varkaus
puh.017 5512 844 050 518 903
7
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Kiitämme Asiakkaitamme
hyvästä yhteistyöstä ja
Toivotamme Hauskaa Joulua
ja Onnea Vuodelle 2014
Kotileipomo
Seija Nyyssönen
Verhoilusalonki Päivi Kuronen
Kauppaie 3 77575 Jäppilä
puh. 040 823 1653
Kaura-ahon Kioski
lakiasiaintoimisto
majakka
Lähileipomo
Oma Maku
Parturi-Kampaamo
Inga
Ravintola
Tyyskänhovi
Tepin Tukkaluola
Vauvatar
Verhoilusalonki
Päivi Kuronen
Warkauden
Wanha Apteekki
VARKAUDEN ISÄNNÖINTI- JA KIINTEISTÖPALVELU
Vatuvuorenkatu 11 C, 78200 Varkaus
puh/fax. 017 551 4580
sähköposi [email protected]
Varkauden
Sisustuspalvelu
8
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
TT-Ilmastointi Oy on
menestyjäyritys Pohjois-Savossa
V
arkautelaisella
peli- ja ilmastoinialan yrityksellä TTIlmastoini Oy:llä täytyi
1.8.2013
neljännesvuosisadan mittainen yritäjätaival. Osoituksena
onnistuneesta
yritäjyydestä marraskuun
alkupuolella Kauppalehdestä voiiin lukea, etä TTIlmastoini Oy on listatu
Pohjois-Savon alueen
Menestyjäyritys
2013-joukkoon. Onnitelut!
Enisen työnantajan kannustamana sytyi kipinä
yritämiseen. 23-vuoias
Toni Karvonen aloii
yritäjänä 1988. Ensimmäiset toimiilat olivat Joroisten Tahkorannalla. Sen
jälkeen Varkaudessa kahden toimipaikan kauta yritys siirtyi Pajamiehenielle,
johon rakenneiin omat, n.
500 m² toimiilat.
Pajamiehenien hallissa
valmistetaan asennuksiin
L
eppävirtalainen Hanx
Oy on toiminut motoristen varusteiden parissa neljännesvuosisadan
ajan. Yritys on matkannut
eteenpäin kuunnellen motoristeja, etsien uusia ideoita ja innovaaioita, on
kehitänyt tuoteita ja toimintaansa. Viime vuosien
aikana yritys on erityisesi
paneutunut asujen istuvuuteen ja suojaavuuteen
sekä käytömukavuuteen muoivärejä unohtamata.
Tänä päivänä Hanx-asut
pukevat kaksipyöräisten
kuljetajia maanteillä ja
maastossa, kelkkailijoita
ja ”mönkkäristejä”. Yritys
suunnitelee ja valmistaa
ajoasuja eri alojen ammatilaisille - myös asiakkaan
omilla mitoilla.
Tuoteidenvalmistus teksiiliasujen osalta tapahtuu
pääsääntöisesi Leppävirran Oravikoskella. Saappaita teetetään muualla,
nahka-asuja, kypäriä ja
muita mootoripyöräilyyn
liityviä varusteita tuodaan
ulkomailta.
Ajovarusteita Hanxilta löytyy kypärän ja saappaiden
välille. Uutuutena motorisien vapaa-ajalle on olemassa laukkusarja ja suoja-
tarvitavat osat ja lisäksi iloissa on tarpeelliset
tuotevarastot. Nykyisellään yritys työllistää 7-10
työntekijää ja työmaat ovat
suurelta osin Varkaudessa
ja lähikunien alueella. Viime vuosina urakoinia on
ollut myös Etelä-Suomessa. Vuosi 2013 on ollut yritykselle työntäyteinen.
Yrityksen toimiala on ilmanvaihtoasennukset,
IV-laiteiden huoltotyöt,
rakennuspelityöt ja IVkanavistojen
nuohous.
Karvonen kertoo, etä ilmanvaihtokanavien nuohoukset ovat lisääntyneet
koko ajan.
- Pientaloilla IV-kanavien
nuohous ei ole pakollista,
muta suositeltavaa kymmenen vuoden välein.
Julkisissa rakennuksissa
sekä kerros- ja rivitaloissa
kanavien nuohous tulee
suoritaa kymmenen
vuoden välein lakimääräisesi, toimistoissa viiden
vuoden välein.
Yhteistyö alueen LVI-urakoitsijoiden ja -suunnitelijoiden sekä rakennusliikkeiden kanssa on iivistä.
Vuosien myötä on kehitynyt hyvä yhteistyöverkosto
alan toimijoiden kesken.
Kehitys ilmanvaihtoalalla
on ollut nopeaa. Ilmanvaihtoalaa koskevat vaaimukset ja säädökset iukkenevat koko ajan.
Ongelmana alalla on työvoimapula, koska ammaioppilaitoksissa ei juurikaan
ole ilmanvaihdon
opiskelulinjaa.
- Yrityksen vanhoille työntekijöille pitäisikin saada
oppipoikia oppimaan ”hallihommiin” työnteon
kauta.
Asennuspuolen
oppii kentällä, muta osienvalmistukseen halliin ei
tahdo löytyä nuoria.
Pelisepän ammai vaaii
kädentaitoa ja hyvää hahmotuskykyä, kun sileästä
pellistä aletaan valmistaa
TT-ilmastoini Oy:n toimiilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Varkaudessa pajamieheniellä, josta on hyvät liikenneyhteydet
tarvitavia osia.
Yritysvuosista puhutaessa Toni Karvonen sanoo,
etä yritäjyys vaaii jonkinlaista hulluuta, muta
mukana on oma viehätyksensä. Varsinaiset kesälomat ovat yritäjyyden aika-
na jääneet pitämätä,
muta nykyisin hän on yrittänyt otaa töistä vapaata
pidennetyjen viikonloppujen merkeissä. Kaksi
tärkeintä
harrastusta
hänellä ovat kesäaikaan
mootoripyöräily ja talvis-
aikaan kaukalopallo.
Harrastuksiin kuuluu myös
Lions-toiminta. Harrastukset toimivat hyvänä vastapainona pitkille työpäiville.
Teksi ja kuva:
Vesa Moilanen
Hanxin myymäläverkosto
kasvaa ensi vuonna
Teksiiliasut valmistetaan
pääsääntöisesi Oravikoskella. Työntouhussa
kuvassamme Henna
Kämäräinen.
pusseja tableteille.
Nykyisellään Hanx Oy:llä
on viisi myymälää - Leppävirran
Oravikoskella,
Humppilassa, Mäntsälässä,
Riihimäellä ja Helsingissä.
Kuudes myymälä avautuu
ensi vuoden puolella Imatralla. Koko maata palveleva jakelukanava on yrityksen neikauppa.
Yrityksen perustajat, Hannu ja Kyllikki Raaikainen
ovat matkanneet eteenpäin motorisien mukana.
Tänä päivänä matkaamassa on myös perheen tytär
Monna Raaikainen.
- Ensi kauden messut ovat
suunnitelmissa.
Kauden
avaus on MP 14-näytely
Helsingissä, siten on Jyväskylä, Kuopio ja Tampere. Huhikuu on iivis, koska jokaisena viikonloppuna
on jotakin.
- ”Surinaa sussuille” moottoripyöräaiheinen
tapahtuma
järjestetään
toukokuun viimeisenä viikonloppuna toista kertaa
Leppävirralla. Koko perheen tapahtuma toteutetaan hieman eri konsepilla. Luvassa on esiintyjiä,
piha- ja iltaohjelmaa Vesileppiksessä sekä ajelukierroksia, Monna paljastaa
ensi kevään tapahtumasta.
Muoia mukana
Oravikoskella Hanxin palveluksessa on tusinan verran työntekijöitä ja likimain
saman verran myymälöissä. Kesäsesongin aikana
työntekijämäärä kasvaa.
- Esimerkiksi viime keväänä myymälöissä ja Oravikoskella oli työllistetyinä
kymmenkunta
nuorta.
Lisäksi on ollut harjoitelijoita usean kuukauden
jaksoissa eli olemme hoitaneet nuorten työllisyystakuuta kohtuullisen hyvin.
Kyllikki, Hannu ja Monna Raaikainen haluavat jatkuvalla tuotekehityksellä pitää
Hanxin oikealla iellä. Kuvan tuoteina mootoripyöräilijän nahkainen retroasu ja
vedenpitävä Väinö-asu, joka sopii mootoripyöräilyyn ja kelkkailuun.
Oppilaitoksiin meillä on
paikkakunnilla hyvä kontakipinta ja yritämme järjestää harjoitelupaikkoja,
Hannu Raaikainen kertoo.
Hanxin mallimestari Kyllikki Raaikainen sanoo, etä
häneltä useasi kysytään
”ihmepukua”, joka soveltuisi jokaiselle säälle. Vaikka tuoteiden materiaalit
ovat kehityneet huimasi,
yhdellä puvulla ei pärjää
- on helletä, sadeta, kylmää...
- Myös muoi alkaa vaikutaa. Esimerkiksi farkut
on vuoritetu kevlarilla ja
niihin on lisäty polvisuojat
turvallisuuden vuoksi. Mittailaustöitä teemme aika
paljon, vaikkapa motorisin
koirakaverille takkeja.
- Asusteidenvalmistukses-
sa ei enää tarvitse käsin
tehdä kaavoja, vaan kaikki
on ietokoneella. Tekniikka on kehitynyt ja uusilla
koneilla pystyy tekemään
asuja moneen menoon,
Kyllikki Raaikainen toteaa.
Teksi ja kuvat:
Vesa Moilanen
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
9
FilmTown muutti
torin vierustalle
FilmTown-ketjun
Varkauden myymälä on muuttanut Kauppakadun ja
Sandvikeninkadun kulmaukseen, enistä toimivampiin iloihin, ihmisvirtojen
lähelle. Nykyään FilmTown-myymälöitä on seitsemisenkymmentä ympäri
Suomea.
- Valikoimissamme on tuhansia
vuokraelokuvia.
Ensi-iltaelokuvat ja karkit
näytelevät päärooleja. Nyt
meillä on uutuutena myynnissä kirjat, yhteistyökuviossa Kirjatorin kanssa.
Tarjolla on kirjallisuuta
vähän jokaiselle jotakin,
kertoo FilmTownin Varkauden myymälän myymäläpäällikkö Eeva Piitulainen,
jonka mukaan lefavuokrausmarkkinat ovat olleet
muutoksessa.
- Rinta rinnan mennään
toisten toimijoiden kanssa,
hän sanoo.
Teksi ja kuva:
Vesa Moilanen
Myymäläpäällikkö Eeva Piitulainen kertoo myymälän
tuhansien vuokraelokuvien lisäksi valikoimissa olevan
parisataa karkkivaihtoehtoa ja uutuutena ovat kirjat.
Kimmo Kallinen, Kimmon Soitin:
Huolto tärkeää puukitaralla
on sielu
M
usiikki- ja soiinalalla yli neljä
vuosikymmentä
toiminut Kimmo Kallinen
avasi alkukesästä Joensuun
Kirkkokadulla kauppaliikkeen nimeltään Kimmon
Soiin. Yrityksellä on käy-
tössään vajaat parisataa
neliötä, jotka mahdollistavat ilojen osastoinnin
mm. äänentoistolle ja puhalimille. Kimmon Soiin
on alansa ainoa liike Joensuussa.
Kallinen on aikoinaan keik-
kailut harrastuksena hyvien ystävien kanssa. Viimeisen keikkansa hän ”heii”
vuonna 1996 ja sen jälkeen
on keskitynyt soiinmyyniin ja -huoltoon.
Kimmon Soiin tekee yhteistyötä lähes kaikkien
soiinmerkkien maahantuojien kanssa.
- Kitara on jo pitkään ollut
kaikkein suosituin soiin.
Viime aikoina pintaan on
noussut ukulele, joka on
helpoiten opitava ja helpoiten soitetava kielisoiin. Tänä päivänä vastaavasi on hiipunut myyni
koskeinsoiimissa, jotka
olivat 70- ja 80-luvuilla todella kova sana. Tuolloin
niitä myyiin enemmän
kuin kitaroita. Nykyisin
myydään digipianoja eikä
paljoakaan akusisia pianoja, Kallinen kertoo.
Kimmon Soiin otaa vaihdossa soiimia ja myy niitä
eteenpäin. Asiakaskuntaa
hänelle on muotoutunut
Hulppeat ilat mahdollistavat osastoinnit mm. äänentoistolle ja
puhalimille. Yritäjä Kimmo Kallinen näppäilee ukulelea,
joka on tämän päivän yksi suosikkisoiin. (Kuva: Kimmon Soiin)
vuosikymmenien aikana
ympäri Suomea - paljoli
myös Etelä-Suomesta.
- Huolto on tärkeää ennen
kaikkea kitaroissa - puukitaralla on sielu. Kitaroissa
meillä on ehdotomana
etuna, etä säädämme soitimen ja annamme kaupan
mukana ylimääräisen huoltolapun - jälkihoito on tärkeää.
Kimmo Kallista huolestuttaa neikauppojen osuus
soiinmyynnissä.
- Asiakkaat katsovat nei-
kauppahintoja, joiden mukaan on myytävä - ja kate
ippuu. Hintavertailua kannataa aina tehdä kaikkien
soiimien osalta ja käydä
kysymässä hintaa paikallisessa liikkeessä. Tänä
päivänä hinnat ovat lähekkäin ja kannataa käytää
paikkakunnan palveluja muutoin palvelut loppuvat
Suomesta, sanoo Kallinen
muistutaen, etä soiin on
ihan ehdoton joululahja.
Teksi: Vesa Moilanen
10
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Tarinoiden Taulumäki saavutti
upean kävijäennätyksen
V
iidetätoista kertaa
järjestety Tarinoiden Taulumäki Isänpäivän aatona, lauantai-iltapuhteena, osoii jälleen
paikkansa varkautelaisessa
tapahtumatarjonnassa.
Monet yhteistyötahot ja
monipuolinen,
tasokas
ohjelmatarjonta
veivät
kirjastoon ennätykselliset
parituhata kävijää. Toivottavasi perinteinen tapahtuma saa jatkoa myös ensi
vuonna.
Teksi ja kuvat:
Vesa Moilanen
Kirjaston lehilukusalin oli ”vallannut” lähiruokatori, jossa mm. Könönpellon Martat olivat myynipuuhissa.
”Näköradion uuiskuulutaja” piipahi tapahtumapäivän aamupäivällä Suomalaisessa Kirjakaupassa kertomassa kirjastaan ”Ääneen eletyä”. Tarinoiden Taulumäki-illan aikana hän oli kirjailijavieraana kirjastolla.
Taito Shopin taitopajassa
ommeliin merinovillakankaasta
sydämiä.
Varkauden Teaterin valokuvanäytelyssä oli mukana
runsaasi teaterin valokuva-arkistosta löytyneitä
vanhoja valokuvia.
Hajamielisen professorin
labrassa sai nähdä, kokea ja
kuulla fysiikan- ja kemianlakien
ihmeellisyyksiä.
Esillä oli mm. salamapallo.
Jo ennen puolta viitä kirjaston oven edustalla odoteliin pääsyä
osallistumaan monipuoliseen tapahtumaan
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
11
Yksilöllistä ja monipuolista palvelua Rantasalmelta!
Laadukkaita merinovillaisia alusasuja ja
neuleita, villashaaleja, kynttilöitä, lyhtyjä,
ja lahjatavaroita.
Lapuan Kankurit ,Finnmari
,Finnmari
Paikallisia trikoovaatteita!
Trikootuotteita koko perheelle.
Käsitöitä ja koruja.
Ompelupalvelut,
ompelutarvikkeita,
kankaita.
Tuotteita myös
Joroisissa Jari-Pekassa.
Verkkokauppa 24 h.
Puh. 045 1379 183 www.ilonarantasalmi.com
Vaatteita ja varusteita metsästäjille ja
luontoharrastajille.
n
Malleja ja kokoja naisille sekä miehille.
Laadukkaita metsästysasuja,
nahkarukkasia ja sormikkaita,
sukkia, päähineitä.
HellyHansen,
HellyHansen, Sasta,
Sasta, Seeland
Verkkokauppa 24 h. www.metsavaruste.fi
Kauneutta
arkeen ja juhlaan!
Monipuolinen valikoima upeita naisten
vaatteita. Puseroita, tunikoita, mekkoja,
housuja, yöpukuja ym. (koot 36-54).
Talvi- ja nahkatakit, kelsiturkit
-15% 7.- 15.12. 2013
Joululahjaksi lahjakortti KatinUnelmiin!
KatinUnelmiin!
Ihonhoitotuotteet, juhla- ja häämeikit sekä kotiesittelyt.
Puh. 040 6870 700 www.unelmapirtti.palvelee.fi
Avoinna: joka päivä klo 99-17. Ohitustie 7 (Rinssi-Everstin vieressä) Rantasalmi. Tervetuloa!
12
I
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Elvistellään-musikaali
vie mukanaan 50- ja 60-luvuille
hmiset osaavat odotaa
musikaalia ja saavansa
hyvää Varkauden Teatterilta. Odotuksille ei tuota
minkäänlaista petymystä
Isänpäivän aatona ensiiltansa saanut musikaali
Elvistellään - All Shook Up.
Kannat lentävät katoon ja
rock´n roll on rajaton riemu.
Juoni etenee 24 Elvis Presleyn tunnetuksi tekemän
laulun myötä. Kun Jailhouse Rock lähtee vyörymään,
musiikillinen ilotulitus jatkuu parin tunnin verran.
Joe Dipietron kirjoitama,
musiikin tahdissa etenevä rakkauskomedia on
täysimitainen broadwaymusikaali, jonka on Varkauden Teaterille ohjannut
Rauli Jokelin. Viikon verran ennen ensi-iltaa, esitellessään parrasvaloihin
tulevaa musikaalia, Jokelin
kiiteli produkion kaikkia
osapuolia iiviistä harjoittelupanoksesta lyhyessä
ajassa. Musikaaleja Jokelin
on ohjannut aiemminkin
ja hänen mukaansa työssä
ohjaaja tarvitsee aina kaksi
”kainalosauvaa” eli kapellimestarin ja koreograin.
Varkaudessa koreograina
on Noora Rinne ja kapellimestarina Sami Ruuiainen.
Musikaalin ovat suomentaneet Heikki Sankari sekä
Jussi ja Krisiina Vahva-
Paholainen valepuvussa - tuhoaako lanteidenvetkutaja ja levoton musiikki pikkupaikkakunnan moraalin?
(Kuva: Varkauden Teateri)
selkä. Musikaalissa rakkaudenpakka
sotketaan
moneen kertaan uusiksi.
Taustalla on kaukaisesi
Shakespearen Loppiaisaatto, josta on otetu juonenkäänteitä.
Eletään vuota 1955. Kulkurijätkä James (Ville-Veikko Valtanen) astellessa autokorjaamolle, poikatytö
Natalie (Marja Sundgren)
kokee salamarakkauden.
Hän on aiemmin rassannut koneita, muta nyt on
tunteiden vuoro. Slogan miksi käytää hameta kun
voi käytää koneita - joutuu
aikamoisen ravistelun kohteeksi. Epätoivoisesi Natalieta jo kouluajoista rakastanut Tate (Petri Hervanto)
kärsii katsoessaan ihastuksensa etääntyvän yhä
kauemmas itsestään. Tämä
kirvoitaa hänessä monta
kosketavaa laulua, mm.
Heartbreak Hotel, Suspicious Minds ja It Hurts Me.
Kulkurijätkään kuitenkin
kolahtaa
museonhoitaja Sandran (Mirja Ryyty)
kohtalokas, vamppimainen
olemus. Ja sen edessä Ja-
meskin on pelkkää nallekarhu (Teddy Bear). Myös
Natalien isä Paul (JukkaPekka Löhönen) hullaantuu
Sandraan, eikä huomaa,
etä kapakoitsija Sylvia
(Kaisa Mäntymaa) on rakastunut häneen.
Paikkakunnan moraalista
vastuussa oleva kunnanjohtaja Matson (Annikka
Kaisinen) ja konstaapeli
Iisakson (Markku Ryytty) ovat helisemässä, kun
lanteidenvetkutus ja rokkimusiikki
turmelevat
kaupungin ihmiset. Jopa
kunnanjohtajan kultapoju
Marin (Jussi Immonen)
joutuu vaaraan ja rakastuu kapakoitsijan tytäreen
Lauraan (Sanna Nykänen).
Muta kaikki ei kuitenkaan
ole itsestään selvää. Lopussa rakkaudenpakka järjestyy ihan uudella tavalla.
Joku jää lehdellä soitelemaan, joku löytää uuden
rakkauden, joku huomaa
vanhan rakkauden ja joku
löytää sen kaikkein tärkeimmän - itsensä. Sateenkaaren tuolla puolen on se
oma itse.
Koko perheen
musikaali
James (Ville-Veikko Valtanen) ja Natalie (Marja Sundgren) kokevat
monivaiheisen rakkaustarinan.
(Kuva: Varkauden Teateri)
Musikaali vie eitämätä
50- ja 60-luvuille. Harkitusta lavastuksesta vastaa
Sami Härkönen, itarihenkisestä puvustuksesta
Taina Peltomäki, valomaailman loihii Marko Etelärinne ja äänimaailmasta
vastaa Jussi Heiskanen.
Laulujen sovitamisessa
Sami Ruuiainen on tehnyt
ison urakan saataessaan
broadway-versiot rytmitetyksi suomenkieleen ja
korkeat sävellajit madal-
letuksi. Mielenkiintoinen
vuoropuhelu
käydään
myös yhteen sovitetuissa lauluissa Teddy Bear ja
Hound Dog.
Ei voi muta kuin ihastella
musikaalin laulu- ja tanssi-
joka lähtee lentoon laulujen myötä. Lentoon oli lähdössä myös ensi-iltayleisö
kappaleessa Devin in Disguise, viimeistään musikaalin
päätöskappaleen
Burning Love raikuessa
rytmikkäiden kätentaputusten kera.
Suuressa maailmassa samanlaiseen musiikkiprodukioon voi liityä satakunta henkilöä. Varkauden
Teaterin tulkinnassa on
kolmisenkymmentä, kun
mukaan luetaan kaikki
kampaajat, assistenit, tarpeistot ja muut toteutukseen tarvitavat henkilöt.
Näytämö on täynnä musiikkia ja liiketä. Mootoripyörä lavastuselemeninä
tuo mukaan katu-uskotavuuta.
Varkauden Teateri on pinnistänyt voimansa tarjoten
katsojille
täysipainoisen
musikaaliesityksen. Elviksen kuolematomiksi tekemät laulut jäävät soimaan
koko perheen musikaalista, joka tarjoaa myös visuaalisesi tanssinumeroiden
All Shook Up tarkoitaa, etä levoton musiikki ja kulkurijätkän tuoma vapaudenkaipuu saa pienen paikkakunnan ihmissuhteet järähtämään sijoiltaan ja jokaisen
on tunnustetava oikeat tunteet itselleen ja toiselle,
kiteytää musikaalin sisältöä ohjaaja Rauli Jokelin.
voimaa Varkauden Teaterin näytämöllä. Nelihenkinen bändi Sami and The
Jailbreakers ovat sananmukaisesi ”lauteilla” eli
näytämön yläilassa koko
esityksen ajan. Bändi hoitaa homman koiin - ei tarvita viitä vaskipuhaltajaa,
kahta rumpuseiä, kolmea
kitarisia sekä paljon muita
soitajia - kuten Elviksen
musiikissa yleensä. Myös
kuoro-osuudet
hoituvat
komeasi
musikaalissa,
kauta 50- ja 60-lukujen
henkeä - on poninhäniä,
kellohameita, tytöbuutseja...
Musikaali takaa huumorin
ja liikutuksen hetkiä. Musiikki menee sisään sielun
syövereihin, ja ainakin allekirjoitaneella oli esityksen aikana useasi ”ippa
linssissä”. Silloin homma
toimii.
Teksi ja kuva:
Vesa Moilanen
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
13
Keramiikkaveistokset johdattavat
jouluajatuksiin museossa
”O
lipa
kerran
vanha,
romaninen ja
sadunomainen joulukaupunki. Se sijaitsi laaksossa
korkean vuoren vieressä.
Soitaja oli menossa kaupunkiin, hän katseli korkealta vuorelta lumista
joulukaupunkia lumihiutaleiden leijaillessa. Oli jo
hämärää, taloista tuikkivat
valot. Soitaja ajateli, siitä on jo kauan, muta nyt
minä palaan koiin ja ohjasi ratsunsa rinnetä alas.”
Tämä tarina johdataa
Varkauden taidemuseossa
joulunodotukseen ja jouluisiin ajatuksiin. Pieksämäkeläisen kuvanveistäjä
ja keramiikkataiteilija Merja Nykänen-Naukkarisen
näytely Keramiikkaveistoksia on koetavissa tammikuun viidenteen päivään
saakka.
Nykänen-Naukkarinen
käytää uniikeissa teoksissaan keraamista savea.
Materiaali
mahdollistaa
runsaan
värimaailman-
Näytelyssä kävijä voi ikään
kuin kulkea porien läpi pimeässä huoneessa sijaitsevaan joulukirkkoon. Pelkistety joulukirkko johdataa
hiljentymiseen ja joulunsanomaan. Porit ovat
avoinna - samoin sydän
avoinna
adveniaikaan.
Joulu on rauhan aikaa ja
porit ovat ilman varijoita.
Nykänen-Naukkarinen sanoo, etä katsojille ei haluta antaa mitään ohjeita.
Oman kokemusmaailmansa kauta näytelyssä kävijä
saa katsoa - myös oman itsensä lävitse.
Merja
Nykänen-Naukkarinen on valmistunut
savenvalaja-artesaaniksi
Varkauden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta
vuonna 1997. Hän on osallistunut lukuisiin yhteisnäytelyihin ja on pitänyt
useita omia näytelyitä.
Varkauden taidemuseossa
hän on ollut viimeksi Beeryhmän yhteisnäytelyssä
vuonna 2000. Hänellä on
ollut myös yksityisnäytely
Keramiikkaveistoksia-näytelyssä on mukana
myös rintakuvia. Tässä katselee teos nimeltään
”Tirehtööri”.
Soitaja on korkealla vuorella palaamassa laaksossa
olevaan joulukaupunkiin. Porit ovat avoinna. Kuvanveistäjä, keramiikkataiteilija Merja Nykänen-Naukkarisen keramiikkatyöt vievät ajatukset jouluun.
MUKAVIN TAPA
HUOLTAA AUTO?
Ohjauskulmien tarkastus 30€
Säädöt veloitetaan erikseen.
Öljynvaihto 49€
Hinta sisältää asennustyöt ja 4 l 5W-40 täyssynteettistä öljyä (ei Longlife) ja öljynvaihtotyön.
Lisälitrat 7,50 eur/l.
Ilmastoinnin täyttöhuolto 49€
Sisältää R134 kylmäaineen sekä öljyn. (norm.89€)
VOIT HOITAA RENGASASIAT MYÖS NETISSÄ!
www.vianor.f i
Vianor
Kuopio:Varkaus
Kallantie 8, p. 010 401 3640
Väliköntie
4, p. 010
401 3520
Käsityökatu
37, 78210
Varkaus
Matkapuhelimesta
soitettaessa
0,0835 e/puh. + 0,1717 e/min (alv.. 24
24 %)
%)
puh.
010
401
3680
Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,06 e/min (alv. 24 %)
Member of Nokian Tyres
Joulukaupunki-teeman värikästä näkymää - lumisen
pellon keskellä.
käytön lasiteiden kautta. Näytelyn kaikki työt
ovat valmistuneet tämän
vuoden aikana, tuoreimmat juuri ennen näytelyn
avautumista marraskuun
alussa.
Uusimmissa teoksissa korostuu hauskuus, ilotelu ja tarinoini. Näytelyn
Joulukaupunki-teema levittäytyy Varkauden taidemuseon näytelyilojen lisäksi
myös Kerroksien kaupunkinäytelyn lomaan toiseen
kerrokseen.
Varkaudessa vuonna 1994
Taipaleen kanavamuseossa. Nykänen- Naukkarisen
veistoksia oli viime kesänä
laajali Naivisit Iitalassanäytelyssä. Myös Naivisit
Iitalassa Joulu 2013-näyttelyssä hän on mukana.
Teksi ja
kuvat: Vesa Moilanen
Scandic Oscar toivottaa asiakkailleen
hyvää ja rauhallista joulua
sekä onnellista
vuotta 2014 !
14
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Piia Pasanen
Uutisankkuri sielullaan
H
än on usein meidän
olohuoneissa, mutta kun sanoo hänen
nimensä, suuri yleisö ei
vältämätä hei aavistakaan, kenestä on kyse.
Uuistyö ja uuisankkurina
oleminen Yleisradiossa, ei
ole sen luonteen takia niin
huomiota herätävää, kuin
ehkä kaupallisilla kanavilla.
Siksi me emme osaa yhdistää viehätävää ”uuisfriikkiä” Piia Pasasta siihen
aivan Suomen Tv-julkkiskasvojen kärkeen.
Takana on Piialla kuitenkin
jo reilut 15 vuota työtä TV
– ruudussa juontajana ja
uuisankkurina.
Piia ei ole perso naistenlehien haastateluille vaan
asetaa työnsä etusijalle.
Neutraalin varmaan tyyliin
uuiset illasta toiseen lukeva Piia ei herätä katsojissaan mitään ylimääräisiä
”jipiielämyksiä”. Hän tekee
kuitenkin työnsä aivan ”kypällä” ja rautaisella ammaitaidolla. Taas vapaalla
hän omistautuu perheelleen.
”Inhosin
aamuherätyksiä”
Pia on savolaistytö, joka
koulun jälkeen 90 – luvulla
lähi Tampereen yliopistoon lukemaan iedotusoppia.
Yliopistolla hän tapasi
myös nykyisen miehensä
- niin ikään uuisankkurin
Tomi Einosen.
Opiskeluaikana he tulivat
toimitajiksi TV - kakkosella
pyörivään rikosohjelmaan
Poliisi - TV, josta pari muutaman vuoden vierailun jälkeen jatkoi uraa Helsinkiin
– Piia pääsi Ylelle Pasilaan
ja Tomi Maikkarille.
He tekivät yhdessä lopputyönsä huippu-urheilun
suhteesta
julkisuuteen,
seuraamalla nuoren mäkikotkan Toni Niemisen
elämää Albertvillen talviolympialaisten vauhditamana. Toni voii silloin 16
– vuoiaana mäkihyppääjänä olympiakultaa. Aihe oli
mielenkiintoinen, muistelee Piia.
Ensimmäinen Yle pesi
TV1:ssä veikin Piian Urheiluruutuun.
Nopeasi Piia pyydeiin
Aamu – TV:hen ja sieltä sitten Ylen uuisiin, jossa hän
on viihtynyt näihin päiviin
saakka.
– Aamut oli minulle pahoja aikaisten herätysten takia, toteaa Piia. Kello soii
jo kolmelta ja töissä pii
Tasavallan presidenin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoto näyteiin Tampere-talolta suorana lähetyksenä televisiossa ja interneissä.
Lähetyksen selosivat Piia Pasanen (kesk.) ja Jussi-Pekka Rantanen (oik.), muoiasiantunijana toimi Jaakko Selin (vas.).
Kuvaaja: Ilmari Fabriius/Yle Kuvapalvelu
olla jo klo. 3.30.
– Mieluummin minulle sopii tämä uuisrytmi. En voisi
kuvitellakaan oikein muuta
tekeväni, sanoo Piia.
Hän on kuitenkin iloinen
siitä, etä on saanut Ylellä
tehdä myös keikkaa Tangomarkkinoilla ja Itsenäisyyspäivän juhlissa juontaen.
– En usko, etä minusta
olisi koomikoksi tai viihdetaiteilijaksikaan.
Se miten kuopiolaistytön
tuli valitua Tampereen
Tiedotusopinlaitos, ei Piia
oikein muista. Työ Savon
Sanomien kesätoimitajana
nuorena tuntui mukavalta
ja ehkä tämä perfekionisinen luonne ja kontrollifriikkisyys, joka minussa
piilee, edesautoivat näihin
hommiin, hän muistelee.
Piia tykkää tehdä uuisia.
Työvuoron jälkeen voi laittaa illalla koneet kiinni ja
todeta, etä tämä oli tässä
ja huomenna on uusi päivä
ja uudet uuiset, hän painotaa.
Erilaiset presidenin
juhlat
Kun presideninlinna on
remonissa, juhlitaan Itsenäisyyspäivää 6.12 tänä
vuonna poikkeuksellisesi
Tampereella.
Presideni Sauli Niinistön
ja hänen adjutaniensa
rakentama juhla tulee suorana klo 17.10 alkaen Tampere -talosta. Juhlaa on
aikaistetu ja Tampereella
pidetävä Keskustorin ilotulituskin paukutetaan jo
ennen Tampere-talon juhlallisuuksia. Perinteisesihän Tampereella on suurenmoinen ilotulitus aina
itsenäisyyspäivänä.
Presidenin kutsut ovat
tänä vuonna konseripitoiset ja Tampere Fiharmonia
saa kunnian olla pääesiintyjänä. Juontajina nähdään
tutut uuiskasvot – Piia Pasanen ja Jussi – Pekka Rantanen. Piia on juontamassa
jo kahdetatoista kertaa.
Kutsuvieraslista on aikaisempiin vuosiin verratuna
muutunut oleellisesi ja
Sauli Niinistö on halunnut
tapahtumasta maakuntahenkisen. Tämä tarkoitaa
sitä, etä suuri osa vieraista
on tavallisia ja vähemmän
tunnetuja henkilöitä eri
puolilta Suomea. Piia ja Jussi-Pekka joutuvatkin tukeutumaan erilaisiin avustaviin
toimiin, jota vieraslistan
henkilöiden tunnistaminen
onnistuisi jouhevasi lähe-
tyksen edetessä.
– Meillä on avustavia toimitajia jo kätelyvaiheessa
seuraamassa, ketä kulloinkin on tulossa presideniparin tervehdykseen. Myös
kollegani Jussi – Pekka on
minulle oikea ja vasen käsi,
sillä hän on hyvä tunnistaja
ja luotan häneen, vakuuttaa Piia.
– Saavathan ihmiset taas
aiheta naureskelle, etä
ei nuo juontajat tuntenut
noitakaan vieraita, kuitaa
Piia.
Pukukoodi on löysempi ja
tänä vuonnakin kommentteja asuista, koruista ja
kokonaistyylistä tulee jakamaan juontajaparin kanssa tyyliasiantunija Jaakko
Selin.
Piian päällä nähdään Katri Niskasen suunnitelema
puku. Niskanen on suunnitellut puvut Piialle aikaisemmin myös Tangomarkkinoille.
Sovitellaan
ja säädetään
Kun kaksi uuisankkuria
on epäsäännöllisessä vuorotyössä, on lasten hoitaminen kova haaste. Tomin
ja Piian 6 ja 9 – vuoiaat
lapset on vietävä jalkapal-
lo- ja sirkustreeneihin lähes
päivitäin. Silloin on katsottava työvuorolistat mahdollisimman sopiviksi lastenhoidon kannalta, muta
aina ei voi olla vanhemmat
viemässä. Isovanhemmat
tulevat joskus häiin, muta
hekin asuvat niin kaukana.
– Hienoa kun autajia –
oma sisko ja naapurit ovat
lähellä, toteaa Piia.
Yhteistä aikaakin välillä on
kun on pitempiä vapaita.
Silloin ei paljon uuisista
jaksa puhua, kuitaa Piia.
Hän rentoutuu matkustamalla, lukemalla ja musiikkia kuuntelemalla. Intohimona on nyt italiankielen
opiskelu ja italialaisen ruuan laito. Myös itämainen
keiiö vetää puoleensa.
Piia on kuitenkin hyvin
kaikkiruokainen sekä ruuan etä musiikin suhteen.
Hän pitää myös klassisesta
musiikista. Onhan takana
vankka musiikillinen opiskelu - viulutunnit, joilla Piia
kävi 16 vuota. Myös Piano
kuului repertuaariin.
– Joskus lapset vielä pyytävät äiiä soitamaan, muta
ei sitä kestä kukaan, toteaa
Piia vaaimatomasi.
Teksi:
Teppo Välimäki
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
15
16
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Finnlamelli on lamellihirsirakentamisen uranuurtaja Suomessa
A
lajärvi on jo usean
vuosikymmenen
ajan tunnetu hirsirakentamisesta. Lamellihirrenvalmistus teollisesi
alkoi paikkakunnalla kolme
vuosikymmentä siten silloisessa Perälän Höyläämössä.
Usko lamellihirren ylivertaisuuteen hirsirakentamisessa kyi alajärveläisten
hirsitaloalan ja sahateollisuuden osaajien keskuudessa. Sytyi halu saataa
laadukas materiaali täyteen poteniaaliinsa aikaansa seuraavalla tuotekehityksellä ja asiaansa
uskovalla markkinoinnilla.
Syntyi Finnlamelli Oy vuonna 1995.
Nyt vajaa kaksi vuosikymmentä myöhemmin yritys
kuuluu maamme hirsitalotehtaiden kärkikolmikkoon
ja työllistää n. 120 henkilöä. Tuotantoiloja yrityksellä on n. 18.000 m².
Viime vuonna Finnlamellin
liikevaihto oli 31 milj. euroa ja markkinaosuus oli
11,8 prosenia. Sahatavaraa yritys käytää vuodessa
n. 40.000 m³.
- Hirsitaloala on paljoli
siirtynyt lamellihirsirakentamiseen. Tänä päivänä
Relanderinkadun varrella sijaitseva esitelytalo antaa käsityksen lopputuoteesta ja nousee
näytäväsi esille muusta rakennuskannasta.
ta. Nykyisellään vienimaita on alun toistakymmentä
- suurimpina Keski-Euroopan maat, Venäjä ja Japani.
- Hirsitalovalmistajia on
maassamme toistasataa,
muta 10 suurimman val-
ivaa. Asiakkaan omalta
kannalta hyvä vastaava mestari on asiakkaan
edunvalvoja rakentamisprosessissa. Hän osaa pitää
hommaa aisoissa. Varsinkin sellaisessa projekissa,
jossa asiakas itsekin osallistuu paljon rakentamiseen,
jatkaa Perälä ja myös muistutaa liian iukaksi tehdyn
budjein vaaroista.
- Taloprojeki on yhteistyötä. Asiakkaan mieltymykset
ovat perusta, jonka päälle
lähdetään rakentamaan.
voidaan toteutaa myös
täysin yksilöllisten toiveiden mukaiseksi. Nykyajan
lamellihirsitalo antaa mahdollisuuden arkkitehtuurin
huikeisiin taidonnäyteisiin.
Päiväkoi hirrestä
Kehitysjohtaja Esko Perälä
odotaa, etä julkisen rakentamisen kauta on odotetavissa hirsitalorakentamisen kasvua. Muutama
vuosi siten Finnlamelli
toimii Raaheen yksityisen
Finnlamellin toteutamaan
Pappilanien päiväkodin
hirsiurakan.
Kooltaan rakennus on yksi
Suomen suurimpia hirrestä toteutetuja rakennuksia. Kokoa päiväkodilla on
1.194 m², rakennuksen
mitojen ollessa ulkoseinien osalta 71 x 23,6 metriä.
Tilaa päiväkoiin tulee 100
lapselle.
Hirsitalo hengitää
Finnlamelli Oy:llä on tällä
hetkellä 24 myynipistetä
varrella on komea, 140 neliömetrin esitelytalo, jossa on kiinteä myynipiste
Finnlamelli-tuoteille.
- Keski-Savon alueella ollaan vesistöjen keskellä.
On todella paljon 60-70-luvuilla rakennetuja kesämökkejä, joita puretaan
ja uusitaan nykyaikaisin
varustuksin. Rannalla sijaitseva hirsirakennus ”satuu
maisemaan” eritäin hyvin, kertoo Taskinen, jonka
myynnistä likimain neljännes on omakoitaloja ja loput vapaa-ajanrakennuksia
- saunarakennuksista alkaen 120 neliön talviasutaviin huviloihin saakka.
- Vapaa-ajanrakennuksiin
tehdään hyvä varustus ja
ne tehdään paljoli ”kakkoskodiksi”. Hirsirakennus
hengitää ja esimerkiksi astmaaikoille on hyvä
asuinympäristö.
Hirsitalo hengitää samaa ilmaa
kanssasi, jatkaa Taskinen,
jonka mukaan nuoret ovat
kiinnostuneita ekologisista
asioista ja hirsitaloista.
Finnlamellin
Varkauden
myynipisteessä asiakkaita
palvelee myös luonnospiirtäjä.
- Asiakkaan omien tarpeiden mukaan pystytään
luomaan yksilöllisiä ratkaisuja. Mallikirjan malleista lähdetään liikkeelle ja
ietokoneella olevan Hei
tarjous-ohjelmalla saadaan
asiakkaalle
välitömäsi
tarjous hirsitalon puuosista, eristeistä ja katomateriaaleista.
Finnlamellilla on yli 30 vuoden kokemus ja ietotaito
puuntyöstötekniikasta ja lamellihirsitalojen valmistuksesta. Yhiön päätuoteena on edelleen lamellihirsi,
toteaa kehitysjohtaja Esko Perälä.
yksipuista höylähirtä tai
pyöröhirtä käytetään marginaalisesi - ehkä pienempiin rakennuksiin ja pyöröhirsilaajennuksiin, sanoo
Finnlamellin kehitysjohtaja
Esko Perälä, joka on koko
ikänsä ollut tekemisissä
puun kanssa ja hirsialalla
koko työhistoriansa ajan.
Hän on myös yksi Finnlamelli Oy:n omistajista.
Finnlamellin viennin osuus
on ollut 40 prosenin luokkaa - alkuvaiheessa jopa
enemmän vienipainoteis-
mistajan käsissä on n. 80
prosenia
tuotannosta.
Hirsitalojen suosio on ollut pienessä kasvussa ja
hirsitalot ovat yleensäkin
pitäneet aina osuutensa,
sanoo Perälä.
Hirsitaloprojeki
Hirsitaloprojekin toteuttamisesta
puhutaessa
Esko Perälä tähdentää vastaavan mestarin roolia jo
suunniteluvaiheesta lähien.
- Rakentaminen on vaa-
Keski-Savon alueen Finnlamelli-myyjä Tuomo Taskinen esitelee hirsivalikoimaa.
Toteutamme mielellämme
asiakkaan talon suoraan
esiteen pohjalta, muta
mahdollisuudet ovat rajattomat. Unelmien hirsitalo
päiväkodin. Tämän vuoden
loppuun mennessä toteutuu Finnlamellin valmistama kunnallinen päiväkoi
Haapavedelle, joka valitsi
eri puolella Suomea. KeskiSavon alueella Finnlamellihirsitalomyyjänä
toimii
Tuomo Taskinen. Varkaudessa
Relanderinkadun
Teksi ja
kuvat: Vesa Moilanen
17
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Jouluun Talouskulmasta
HIUSKIINTEET
5-veistä telineessä
-lila, -pun.
extra ja ultra
750 ml
30€
SHOKKIHINTA!
90
7
90
14
Kampanjatarjous 31.12 asti
TEKO JOULUKUUSET
Leluosastolta
TARRAHELMISETIT
11-eri mallia
useita
malleja
alk.
12€
VALMIIT
LAHJAKORIT
340
690
Joulupukin asusteet,
nyt uutuus samettinen
joulupukin asu
kork. 40 cm
ip 44 (ulkomuuntaja)
90
27
UUTUUS LIUKURIT
setti
PIPARIMUOTIT
LIUKURI 130 cm
FOAM
KAHVOILLA
12
30€
TAKKAPUUTELINE
Kampanja 31.12 asti
LEIVOTAALUSTE
RELANDERINKATU 57
PUH. 044 366 77991 - 793
ARK- 9 - 18 LA 9 - 14
SU 12 - 16
Halkomakone 6T
3000w pystymalli
Handai
499€
Klapisirkkeli
400mm 1500w
Handai
219€
Klapisirkkeli
700mm 13hp
Handai
839€
6€
8 kpl
90
5
6-12 v.
15€
90
PEHMEÄ
TUUBIHUIVI
39 650
MANTELI- JA
RUSINA
KIPOT
UUTUUS LIUKURIT
90
Myös
tytöille
15
PEHMEÄT
AAMUTAKIT
PINGVIINI
790
alk.
Kiroileva siili
Koristevalo led
JOULUSTETSONI
90
Naisten
Metalliset uudet
LYHDYT
LIUKURI
FOAM
OHUT
sellofaanissa
790
ULKOVALOSARJAT 80 led. Lapsille
Lämmin valk., YÖOLO- vihreä, ASUT
Kemppariosastolta
Fiskars PRIMO
VEITSITUKKI
PEHMEÄT PAKETIT
250
620
Miesten
OLOYÖHOUSUT
Flanelli
8
90
IHANA JOULUKAUPPA!
Lumilinko
6,5hp
sähköstartilla
Handai
599€
Lumilinko
11hp
sähköstartilla
Handai
1190€
Koirankoppi
eristetty,
eteinen+huone
290€
Dieselaggregaatti
4500/5000w
230/400v
Handai
890€
Höyläpenkki kahdella
puristimella ja 1 laatikko
koko 1520 x 620 x 855 mm
239€
Tapetointipöytä
alumiinirungolla
39€
18
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Hyvä Olo Minna lisää
palvelutarjontaansa
H
yvä Olo Minna-yrityksen toiminnoissa
tapahtuu muutoksia
vuodenvaihteessa. Henna
Damskin palatua äiiyslomalta töihin, sijaisena
toiminut Minna Kaulamo
keskityy enempi liikunnanohjaukseen.
Henna
jatkaa hieronnoilla sekä
jalkahoidoilla uimahallilla
sijaitsevissa toimiiloissa.
Minna Kaulamo on liikuntaneuvoja, hieroja ja
personal trainer. Liikuntaohjauksia hän on tehnyt
kymmenkunta vuota. Ryhmäliikunnanohjauksia hän
on tehnyt mm. Vesileppiksessä Leppävirralla - aamuisin ja päivisin eläkeläis-
ryhmille ja erityisryhmille
- esimerkiksi vesijumppaa
ja kuntosaliohjausta. Iltaisin kohderyhmänä ovat
työikäiset, joille hän ohjaa
mm. Zumbaa ja Les Millstunteja.
Keskiviikkoisin
Minna ohjaa myös tanssia
tanssiseura Tankoojien riveissä. Myös hieronta kuuluu Minnan työnkuvaan.
- Nyt alan tehdä Personal
Trainer-jutuja enemmän.
Olen ns. henkilökohtainen
valmentaja ja tapaamisten
aikana voimme esimerkiksi lähteä lenkille, tehdä
kahvakuulaharjoiteita tai
venytellä. Kaikki riippuu
asiakkaan tavoiteista. Tulen autamaan ylitämään
kynnystä liikkumaan lähtemisessä, sanoo Minna
kertoen pystyvänsä autamaan myös enemmän liikkuvia/harrastavia ihmisiä.
Henna Damski kertoo, etä
hieronta-aikoja tulee lisää
uimahallille. Minna Kaulamo jatkaa edelleen muutaman tunnin viikkovauhdilla
hierontapalveluissa.
Minna ja Henna muistuttavat ihmisiä itsestään
huolta pitämisestä - päästä
varpaisiin. Liikkuessa henkinen puoli ja pää pysyvät
kunnossa.
Teksi ja kuva:
Vesa Moilanen
Minna Kaulamo (kuvassa oik.) ja Henna Damski jatkavat vuodenvaihteen jälkeen
liikunta- ja hierontapalveluiden tarjonnassaan uusin kuvioin. Hennan reipas Aatupoika on iältään vuosi ja kaksi kuukauta.
Kiireettömyys ja rentoutuminen
Haltiapuun perusajatuksina
H
etki lepoa, uuta
energiaa ja rentoutumista luontaisten
hoitojen parissa - ja matka
jatkuu omalla polulla.
Warkauden Ruukissa toimiva Haliapuu antaa vierailijalle kiireetömän vaikutelman. Yritys tarjoaa
muotoisuuden kunnioitaminen. Tämä näkyy mm.
tarjotavissa tuoteissa ja
hoidoissa käytetävissä öljyissä, jotka ovat aina luonnonmukaisia.
(Haliapuu-perinne ulotuu
kauas menneisyyteemme,
jossa puilla on ollut tärkeä
- kuulostaako tutulta?)
Haliapuu-yritäjä Sini Saari
kiinnostui kymmenkunta
vuota siten luontaishoidoista
kansalaisopiston
järjestämällä
itämaisen
hoidon kurssilla.
- Minulle on tärkeää kohdata asiakas yksilönä ja
tavoiteeni on tehdä hoidoista
kokonaisvaltaisia
- hoitaen sekä kehoa etä
mieltä. Siksi asiakkaalle on
varatu aikaa hengähtämiseen ja jutusteluun hänen
niin halutessaan.
- Koulutan itseäni jatkuvas-
T
Luonto omine kasvoineen merkitsee paljon Sini Saarelle. Kuumakivihieronnassa käytetään vulkaanisia, luonnon hiomia kiviä. Hoito kestää puolisentoista tunia.
reikihoitoja, ayurvedistä
kuumakivihierontaa, rumpuhierontoja ja erilaisia inialaisia hoitoja.
Haliapuun
ideologiaan
kuuluu olennaisena osana luonnon ja sen moni-
rooli niin arjessa kuin juhlassakin. Ja koska rakkaalla
lapsella on monta nimeä,
haliapuukin
tunnetaan
monilla eri nimillä - pyhäpuu, uhripuu, koipuu, sukupuu, lyylipuu tai kyläpuu
i, saadakseni tarjoamiini
hoitoihin uusia ulotuvuuksia ja oppiakseni uusia, hemmotelevia hoitoja
asiakkaiden iloksi. Tietoa
pitää koko ajan hakea lisää.
Elinikäinen oppiminen on
koko ajan päällä, hän toteaa.
Haliapuun jokaisella hoidolla on omat vaikutuksensa, muta perustavaa
laatua oleva seikka on kiireetömyys ja stressinpoistaminen. Tavoiteena on,
etä asiakas lähtee hoitolasta rentoutuneena ja hy-
vinvoivana.
- Ihminen on kokonaisuus,
johon kuuluu sekä psyykkinen etä fyysinen puoli.
Hoidoissa pyrin hoitamaan
molempia puolia. Tämän
vuoksi on hoitoympäristöstäkin tehty mahdollisimman tunnelmallinen ja
rauhoitava.
Sini Saari kertoo otavansa
vastaan päivitäin enintään
kolme asiakasta. Jokaiselle asiakkaalle jää aikaa ja
myös hänelle itselleen jota hän pystyy rauhoitumaan ja keskitymään seu-
raavaan asiakkaaseen.
- Nykyelämä on hekistä ja
stressaavaa. Tarvitsemme
arkeemme pieniä rentoutumishetkiä, jolloin voimme ”nollautua” stressistä.
Psyykkisesi ja fyysisesi
hyvinvoivan kehon vastustuskyky on parempi ja se
selviää arjen haasteista,
hän sanoo.
Teksi ja kuva:
Vesa Moilanen
Ovi avautuu
jouluun Väinölässä
aidekeskus Väinölässä voi hiljentyä hetkeksi
lempeiden
teosten
äärellä. ”Avaa ovi
Jouluun”-taidenäytelyssä 9.-30.12. on esillä kuvataiteilija Pirjo
Wariksen maalauksia
ja taidegraaikko Ritva
Kososen teoksia.
Väinölän Jouluun kuuluu myös paperinukke-esityksinä ”Pienen
tytön
jouluevankeliumi”, jonka on sovitanut, lavastanut ja
esitää Marja-Muusa
Hämäläinen.
”Pienen tytön lapsuu-
dessa ei ollut radioita
monessakaan kodissa,
ei vielä televisiota ja
puhelinkin oli harvassa paikassa. Myöskään
kirjoja ei ollut paljoa
- muta oli Raamatu.
Siitä jouluna lueiin
Luukkaan evankeliumista
Jouluevankeliumi.
Pieni tytö on kasvanut ja kertoo omalla
tavallaan sen edelleen omalle lapsenlapselleen ja muille,
jotka haluavat kuulla
ihmeellisen kertomuksen. Ja sinä voit kertoa
sen edelleen...”
Pirjo Wariksen maalaus ”Taivaan enkeli”.
19
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Joulukuun
Menovinkit
9.-30.12
Väinölän Joulu,
maalauksia ja teoksia sekä
to 5.12 klo 17, to 12.12 klo 14, to 19.12 klo 14 ja su 22.12 klo 14
”pienen tytön jouluevankeliumi”
paperinukketeateriesitykset
10.12 klo 18
Musiikkiluokkien joulukonseri Varkauden pääkirkossa
12.12 klo 18
Eläinten joulurauhan julistus Laivanrakentajien
patsaalla, mukana Minna Karasi
13.12 klo 18
Ruotsinkielisen koulun Lucia juhla
Varkauden pääkirkossa
14.12 klo 17
Lasten pikkujoulut ja puurotarjoilu Kuntorannassa
järj. Soisalon Perussuomalaiset ry
15.12
klo 9-14.00
Perinteinen Joulutori Varkauden liikuntatalolla
järj. Varkauden Sydännaiset
20.12
*21.12
Sykkeessä-lehi on
visuaalinen ja dynaaminen
paikallismedia
Keski-Savon alueella.
Y: 2206498
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Pieksämäen teateri Poleenissa ajankohtaisena
”Täydelliset häät” ja ”Liian lyhyt hame”
SATU
KOSKELA
Pieksämäen keskustassa on avatu kaksi
uuta ravintolaa, Ravintola Taica Kaxin kujalla
ja Ravintola Atmosfer Keskuskadun varrella.
AJANVARAUS
Talvipäivänseisaus aatotapahtuma
Warkauden Ruukilla klo 17–21.00 joulumyyjäiset
& puurotarjoilua jär. Elämän taito ry
040 835 1401
22.12 klo 15
Joulurauhan julistus Harjurannan luontokirkolla
24.12 klo 14
Joulurauhan julistus Ahlströminkadulla
seurakuntaviraston parvekkeelta,
kirkkoherra Olli Tynkkynen
Kiitämme asiakkaitamme ja
yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta!
Internet: www.sykkeessa.i
Julkaisija: VM-lehdet Oy
ISSN 2341-8605
(painetu)
ISSN 2341-8613
(verkkojulkaisu)
Päätoimitaja:
Jaakko Ikonen
Toimitus:
Vesa Moilanen, 044 013 9205,
[email protected]
Teppo Välimäki, 045 111 7055
Myyni:
Arja Lehtosalmi, 050 341 5339
Talvipäivänseisaus tapahtuma
klo 17–20.00 Taipaleen kanavalla,
kanavamuseo avoinna
Savon Kinon ensi-illat Varkaudessa
11.12 Hobii: Smaugin auioitama maa
20.12 Walking With Dinosaurs sekä Frozen (Disneyn)
Osoite:
Ahlströminkatu 10 B,
78250 Varkaus
Ilmoitus- ja sivunvalmistus:
PIRNANKATU 4, FORUM
VARKAUS
Paul’s Special
[email protected]
www.spesial.i
Painatus: Savon Paino Oy
Sykkeessä 1/2014
ilmestyy la 11.1.2014
Nyt koruvalikoima parhaimmillaan.
Meiltä aidot Nomination korut!
Erityiskiitos Varkauden kaupungin tekniselle virastolle ja sen
työntekijöille jotka tekivät suurenmoisen työn museossamme.
Tänä vuonna
Mekaanisen Musiikin Museo
lahjoittaa
joulutervehdysten
varat uuden lastensairaalan
perustamiseen.
www.mekaanisenmusiikinmuseo.i
Löydät meidät myös facebookista.
Tule meille su 15.12 timanttikorunäyttelyyn
20
Näköislehti verkossa: www.sanomapaino.i/DIGIJULKAISU/Sykkeessa
Vieläkö on
villinuohoojia?
V
elvollisuuteni
yrittäjänä,
palvelujen
tarjoajana sekä kuntapäätäjänä on kommentoida jo tovin käynnissä olluta
nuohous-keskustelua. Samalla korjaan valheellisia ietoja,
joita
pelastusviranomaiset
sekä useat piirinuohoojat
koitavat esitää faktoina sabotoiden samalla mm. allekirjoitaneen yritäjyytä kaikin
mahdollisin keinoin.
Sisäministeriö, sen alaisuudessa toimivat pelastuslaitokset sekä niissä toimivat
viranomaiset toimivat veronmaksajien varoilla. Jos jonkinlaisia säädöksiä, määryksiä tai
velvoteita he asetavat kuntalaisille, tulee heidän pitää
huolta siitä, etä jokaista kuntalaista kohdellaan tasapuolisesi ilman alueellista eriarvoisuuta. Pelastusviranomaiset
eivät toiminnallaan saa suosia tai vahingoitaa yksitäisiä
kuntalaisia, yritäjiä tai yrityksiä. Heidän tehtävä on valistaa, ohjata ja valvoa yleistä
turvallisuuta. Kuitenkin usean kunnan kuten mm. PohjoisSavon pelastusviranomainen
on toiminut niin, etä mm. yksitäisten nuohous ammain-
harjoitajien yritystoimintaa
on vahingoitetu pysyväsi ja
kulutajia on harhaanjohdetu
väärillä iedoilla.
Tällä hetkellä lakisääteisiä
nuohouspalveluja
toteutetaan Suomessa kolmella eri
järjestelmällä. Nämä ovat kilpailutetu piirinuohous, kilpailutamaton piirinuohous sekä
vapaa ammainharjoitaminen, jossa kuka tahansa alaan
koulutautunut saa tarjota
lakisääteisiä nuohouspalveluja kuntalaisille. Näin kirjavat
toimintamallit kunnitain sekä
pelastusviranomaisten eriävät
näkemykset ja toteutukset
palvelujen hankinnassa rikkovat perustuslaissa asetetuja
säädöksiä, eli yhdenvertaisuuslakia, tasa-arvoisuuslakia,
sekä kilpailutuslakeja. Tämän vuoksi kyseenalaistan
jatkossakin
perusteellisesi
Pohjois-Savon pelastusviranomaisten moiivit toteutaa
lakisääteiset nuohouspalvelut
ilman kilpailutuksia. Nuohous
asioissa eritäin kyseenalainen monopolisoini konkreisoituu Pohjois-Savon alueella
viimeistään vuonna 2015, jos
Etelä- Savo vapautaa nuohoustoiminnat vapaan kilpai-
lun piiriin! Eri laki Kuvansinjoen molemmilla puolilla!
Suomen lain mukaan jokaisella ammaiinsa koulutautuneella henkilöllä on oikeus
harjoitaa ammaiaan koikunnassaan. Eli vaikka kunnassa kuitenkin olisi voimassa
kilpailutetu tai kilpailutamaton piirinuohousjärjestelmä
niin pelastusviranomaisella
ei ole minkäänlaista oikeuta
tai edes mahdollisuuta estää
muita nuohousalan ammailaisia harjoitamasta ja tarjoamasta palvelujaan? Kulutaja
on taho, joka palveluja ostaa.
Näin ollen valinta on heidän
nyt ja jatkossakin.
Warkauden lehdessä 13.10
piirinuohoojat
puolusivat
asemaansa sillä, etä kilpailun
vapautuessa hintojen pelätään nousevan ja palvelujen
tarjonnan heikkenevän. Se
etä monopolia puolustavat
siitä taloudellisesi eniten
hyötyvät piirinuohoojat syö
pohjan kaikilta näiltä väiteiltä.
Kysynkin nyt suoraan, millä
perusteilla normaali kilpailuilanne heikentäisi kulutajan
asemaa? Normaali kilpailuilanne luo yritäjille pakollisen
haasteen tehdä työnsä mahdollisimman laadukkaasi ja
asiakkaan kukkaroa kunnioittaen. Jos palvelu ei toimi tai
se on liian kallista, asiakkaalla
on mahdollisuus valita toinen
palveluntarjoaja. Näin toimivat kaikki muutkin liiketoiminnat. Monopolisoidussa piirinuohousjärjestelmässä sen
sijaan haasteita tai velvoteita
ei koskaan ole ollut, etenkin
kun pelastuviranomaiset eivät
konkreeisesi ole koskaan
valvoneet sitä, miten piirinuohoojat toimintaansa pyöritävät tai millä hinnoilla palveluja myydään. Tämän olen
todennut 12 vuoden työurani
aikana.
Syy monopolisoidun piirinuohouksen puolesta puhumiseen johtuu yksinkertaisesi siitä, etä piirinuohoojat
pelkäävät kilpailun vapautumista sillä heidän nykyinen taloudellinen etulyöniasemansa muihin yritäjiin murenee
täysin kilpailun vapautuessa.
Piirinuohous tarjoaa epäreilun etulyöniaseman myös
muiden palvelujen myyniin
kiinteistöissä. Sillä nykyäänhän nuohooja tarjoaa kiinteistöön myös muita huoltotöitä
kuten
ilmastoinikanavien
puhdistuksia ja polinhuoltoa.
Mikäpä tämän vaivatomampaa yritäjyytä, kun ei ole
tarveta kehitää palvelujaan,
panostaa markkinoiniin tai
kokea normaalia yritäjäriskiä
omassa toiminnassaan. Usko
oman asiakaskannan säilymiseen kilpailun vapautuessa on
siis ilmeisen heikko.
Keskustelu
piirinuohouksen erinomaisuudesta tai vapaan kilpailun aiheutamista
mahdollisista haitoista on jo
itsessään täysi farssi. Jos asiaan haetaan vastauksia muilta
kuin piirinuohoojilta tai lobatuilta pelastusviranomaisilta
niin vastaus on aina sama.
Monopoliasemaa ei tule sallia yksitäisille yritäjille, ja
kulutajalla tulee olla oikeus
valita
palveluntarjoajansa.
Tätä mieltä ovat etenkin kiinteistönomistajat. Nuohousta
ei myöskään tulisi rinnastaa
kansallisesi suuriin valion
monopoleihin kuten Alkoon,
Veikkaukseen tai VR:ään.
Nykyajan ihmisten tulisi boikotoida hyvä-veli kerhoja, ja
nykyisissä taloudellisissa haasteissa olevien viranomaistenkin tulisi vältää turhaa, kallista ja aikaa vievää byrokraiaa.
Viranomaisen eikä etenkään
kilpailevien yritäjien pitäisi
luoda vääristyneitä ennakkoasenteita kulutajien ja palveluntarjoajien välille. Lopuksi
vastaus otsikon kysymykseen:
Villinuohoojia ei ikävä kyllä
ole. On vain itsenäisiä yritäjiä jotka jatkossakin haluavat
saada elantonsa ammaitaidollaan ja palvella kiinteistönomistajia ilman turhia kiistoja.
Villiksi se meno muutuu vasta
siten, jos nuohooja vaikkapa
lurautaa laulun piipun-nokassa. Turvallisia lämmityshetkiä
joulua odotellessa!
Syylliset kiistoihin löytyvätkin lain asetajista sekä Nuohousalan Keskusliitosta, joka
on vuosikymmeniä lobannut
valheellisilla
argumenteilla
jäsentensä talouta turvaavaa
piirinuohoustoimintaa pelastusviranomaisille sekä Sisäministeriölle.
Jeremias Rantanen
Nuohooja Kaupunginvaltuutetu ( sd )
kuntoranta.fi
p
Kyl
ylä & h
e m m ot
telu
ho
id
ot
Tule hyvälle
tuulelle!
LAHJAKSI HYVÄ OLO 1 VRK
alk. 45 € /hlö /2hh
Majoituslahjakortti, johon voi ostaa lisäksi hoito- ja
ravintolapalveluita. Kysy lisää myyntipalvelusta.
KAIKILLE AVOIMET PIKKUJOULUT
lauantaina 14.12. klo 19.00. alkaen
Vapaa pääsy esiintyjänä Gorkit Pois
JOULULOMA 3 VRK
Puolihoidolla, alk. 289 € /hlö /2hh
Sis. joulun ajan ohjelman. Kysy lisää!
2 VRK LOMANEN PE-SU
Voimassa 6.-22.12.2013
Alk. 33 € /hlö /2hh /vrk
Hyvää
joulua ja
onnea
vuodelle
2014!
Kuntorannantie 14, Varkaus
myyntipalvelu (017) 560 1403 • [email protected]
www.kuntoranta.fi • Facebook.com/kuntoranta