KÄPY- Lapsikuolemaperheet ry:n strategia 2011-2014 1 Tietoa KÄPY- Lapsikuolemaperheet ry:n toiminnasta KÄPY- Lapsikuolemaperheet ry:n ydintehtävä on vertaistuen tarjoaminen perheille, joista on kuollut lapsi. KÄPY ry on aatteellisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon vertaistukiyhdistys, jonka jäsenet ovat lapsen kuoleman kokeneita vanhempia, sisaruksia, isovanhempia ja perheiden ystäviä sekä työssään lapsikuolemia kohtaavia. Vertaistukea tarjotaan kaikille lapsensa kuoleman kokeneille, riippumatta lapsen kuolintavasta tai kuolleen lapsen iästä. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat tuki-, tiedotus- ja tutkimustoiminta. Tukitoiminta on yhdistyksen tärkein toimintamuoto. Tuen tarjoamisen muotoja ovat muun muassa ympäri Suomea kokoontuvat vertaistukiryhmät, tukihenkilötoiminta, perheviikonloput, kirjallinen tukimateriaali sekä auttava puhelin. Tiedotustoimintaan kuuluu kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä KÄPY- lehti, yhdistyksen www-sivut, jäsen- ja tiedotusposti sekä yhdistyksen järjestämät luennot, koulutukset ja seminaarit ammattilaisille ja perheille. Tutkimustoimikunta seuraa lapsen kuolemaan ja suruun liittyvää tutkimusta. Yhdistys on ollut muun muassa yhteistyökumppanina isien surua koskevassa väitöskirjatutkimuksessa. Yhdistyksen jäsenet ja työntekijät osallistuvat mahdollisuuksien mukaan alan konferensseihin Suomessa ja ulkomailla. Yhdistyksen yleiset kokoukset ovat kevät- ja syyskokous. Yhdistyksen hallitus koostuu yhdistyksen puheenjohtajasta ja neljästä varsinaisesta jäsenestä, sekä heidän henkilökohtaisista varajäsenistään. Yhdistyksen varapuheenjohtajan hallitus valitsee keskuudestaan. Hallituksen toimiaika on 2 vuotta. Yhdistyksen historiaa Yhdistys perustettiin vuonna 1991 tukemaan kätkytkuoleman kokeneita perheitä, ja nimeksi yhdistykselle annettiin KÄPY Kätkytkuolemaperheiden yhdistys ry. Yhteydenottojen lisääntyessä yhdistyksessä ryhdyttiin tarjoamaan tukea myös muille kuin kätkytkuoleman kautta lapsensa menettäneille, ja nimi muutettiin vuonna 2000 muotoon KÄPY Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys ry. Vuoden 2010 alusta yhdistyksen nimi muutettiin muotoon KÄPY- Lapsikuolemaperheet ry, sillä yhdistys haluaa lisätä ihmisten tietoisuutta siitä, että se tukee kaikkia lapsensa menettäneitä perheitä lapsen kuolintavasta tai lapsen iästä riippumatta. Yhdistyksen nykytilanne KÄPY ry:llä on vakiintunut asema surujärjestöjen joukossa. KÄPY ry haluaa tulla tunnetuksi tuen ja toivon antajana. Yhdistyksen toiminta on uskottavaa, luotettavaa sekä valvottua, ja yhdistyksessä toimitaan rohkeasti ikävän ja pelottavankin kuolema-asian esiin nostamisessa. Tukea tarvitsevat lapsensa kuoleman kokeneet perheet löytävät yhä helpommin yhdistyksen ja yhteydenotto on tehty mahdollisimman helpoksi perheille. Haasteellista lähitulevaisuudessa on vastata kasvavaan tuen tarpeeseen rajallisilla resursseilla, jotka liittyvät henkilöstön määrään, rahaan ja aikaan. Toimistolla työskentelee täysiaikainen toiminnanjohtaja ja osa-aikainen järjestösihteeri. Yhdistyksen toiminnassa alusta asti mukana ollut toiminnanjohtaja on lähivuosien aikana jäämässä eläkkeelle. 2 Yhdistyksen sidosryhmät Hallitus ja yhdistyksen jäsenet KÄPY ry:n hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi neljä varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Yhdistyksen jäsenmäärä on 802 (tilanne elokuussa 2011), heidän lisäkseen yhteyttä ottaneiden listalla on 141 henkilöä, yhteisöjäseniä 5, ystäväjäseniä 18, ja tiedotuspostia lähetetään 81 taholle. Lisäksi lehtitilauksen on tehnyt 17 tahoa. Yhdistyksen jäsenistössä on paljon vapaaehtoisia, jotka toimivat muun muassa tukihenkilöinä tai vertaistukiryhmien ohjaajina. Tukihenkilöitä on 83, ryhmänohjaajia 37. Ilman heidän ja hallituksen vapaaehtoista työpanosta yhdistyksen toiminta olisi mahdotonta. Rahoittajat KÄPY ry:n perustoiminta ei ole mahdollista ilman Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitusta. Muita tärkeitä rahoituslähteitä ovat jäsenmaksut ja mm. kaupunkien ja säätiöiden apurahat sekä lahjoitukset, joiden avulla voidaan rajoitetusti järjestää laajempaa toimintaa perustoiminnan lisäksi. Kansainvälinen yhteistyö KÄPY ry on ISPIDin (International Society for the Study and Prevention of Infant Death) jäsen. ISPID on organisaatio, joka tekee tutkimusta perinataali- ja imeväiskuolemiin sekä perheiden tukemiseen liittyen, sekä järjestää aiheeseen liittyviä seminaareja. KÄPY ry kuuluu myös Nordisk Forumiin, joka on pohjoismaissa toimivien lapsen kuolemaa käsittelevien vertaistukijärjestöjen verkosto. Valtakunnallinen yhteistyö KÄPY ry on Lastensuojelun Keskusliiton jäsen. Yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä muiden Suomessa toimivien surujärjestöjen kanssa, joita ovat Suomen nuoret lesket ry, Surunauha- Itsemurhan tehneiden läheiset ry sekä HUOMA- Henkirikoksen uhrien läheiset ry. Yhdistys kuuluu monimuotoiset perheet -verkostoon, joka on toiminnanjohtajien vertaistukiverkosto. Verkoston tärkeänä tehtävänä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta. Verkostoon kuuluu KÄPY ry:n lisäksi Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Adoptioperheet ry, Familia Club ry, Perhehoitoliitto ry, Sateenkaariperheet ry, Suomen Monikkoperheet ry, Suomen nuoret lesket ry, Suomen uusperheellisten liitto ry sekä Yhden vanhemman perheiden liitto ry. Muita valtakunnallisia yhteistyökumppaneita ovat Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten yhdistys Sylva ry, Sydänlapset ja -aikuiset ry, seurakunnat, sairaalat, Suomalaisen Kuolemantutkimuksen seura, Rinnekotisäätiön Lasten kuntoutuskoti, Suomen Mielenterveysseura sekä sen jäsenyhdistyksistä Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry ja Hyvinkään Seudun Mielenterveysseura ry. Paikallinen yhteistyö Pirkanmaalla Yhteistyötä tehdään Tampereen NNKY:n Itu –projektin kanssa, joka tukee kriisiraskaustilanteissa olevia, raskauttaan vaikeissa tilanteissa jatkavia, aborttia miettiviä sekä abortin läpikäyneitä tyttöjä ja naisia. Pirkanmaan Hoitokodin kanssa tehdään myös yhteistyötä mm. lasten sururyhmien järjestämiseen liittyen. 3 Yhdistyksen toiminnan keskeisimmät haasteet - Yhdistyksen tulee RAY:n rahoituksen lisäksi löytää uusia keinoja lisärahoituksen saamiseksi voidakseen kehittää toimintaansa. Yleinen kustannustason nousu sekä jäsenmäärän ja tuen tarvitsijoiden lisääntyminen ovat nykyisillä resursseilla yhdistykselle suuria haasteita. Kolmannen sektorin tarjoamien palvelujen merkitys lisääntyy yhteiskunnassa, ja tähän tarpeeseen vastaaminen vaatii lisää sekä henkilöstöresursseja että rahoitusta. - Minimipalkalla toimivan henkilökunnan palkkaus on tullut äärirajoilleen ja nykyiseen toiminnan laajuuteen vastaaminen edellyttäisi toisen kokopäiväisen työntekijän palkkaamista toiminnanjohtajan avuksi. - KÄPY ry:n piiriin löytää jo nyt enenevä joukko tukea tarvitsevia ihmisiä, mutta silti tunnettuutta tarvitaan. Sen avulla varmistetaan, että lapsensa kuoleman kokeneet voivat löytää vertaistuen. Toisaalta tunnettuuden lisäämisen aiheuttama jäsenmäärän ja yhteydenottojen kasvu asettavat haasteita työntekijöille rajallisten resurssien vuoksi. Tunnettuuden parantamisella kuitenkin vahvistetaan KÄPY ry:n asemaa toimijana myös rahoituksen varmistamiseksi. - Uuden toiminnanjohtajan löytäminen on yksi merkittävimmistä lähiajan haasteista yhdistykselle, nykyisen toiminnanjohtajan jäädessä eläkkeelle. - Enimmäkseen vapaaehtoistyöhön perustuvassa toiminnassa on kriittistä saada riittävä määrä aktiivista jäsenistöä toimintaan mukaan. Varsinkin tukitoiminnassa mukana olevien aktiivisten jäsenten määrä ja kyky vastata perheiden moninaisiin tarpeisiin on jatkuva haaste. - Yhdistyksen toiminnan pariin hakeutuu perheitä erilaisilla taustoilla, muun muassa kokemusten erilaisuus ja kulttuuri- ja kielierot asettavat haasteita sekä työntekijöille että vapaaehtoisille. - Moniongelmaisten ihmisten tarpeiden arvioiminen, tarpeisiin vastaaminen ja heidän ohjaamisensa tarvittavan avun pariin on haasteellista enimmäkseen vapaaehtoistyöntekijöistä koostuvalle järjestölle. - Eriarvoisuus (taloudellinen, terveydellinen, hyvinvoinnillinen) lisääntyy Suomessa. On löydettävä uusia keinoja olla apuna hyvin erilaisissa tilanteissa oleville ihmisille. On mietittävä, mistä tukimuodoista yhdistys ottaa maksun, keneltä maksu otetaan ja keneltä ei. 4 Mahdollisuudet yhdistyksen toiminnassa - Toivon tarjoaminen yhteisöllisyyden kautta on positiivinen ja tärkeä viesti kohderyhmillemme. Yhdistyksen toiminta on tärkeää ja merkityksellistä myös yhteiskunnallisesti. - Hyvän ensivaikutelman luominen yhdistyksestä, tiedon helppo löydettävyys, uskottavuus sekä tyyli, jolla KÄPY ry esiintyy madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä. - Aktiivinen esilläolo mediassa ja suruun liittyvien tahojen suuntaan vie viestiä toiminnasta tehokkaasti eteenpäin. - Vapaaehtoistyöstä saa paljon myös itselleen – tätä tulee korostaa entistä enemmän jäsenistön aktivoimisessa. - Yhteistyötä tehdään enenevässä määrin muiden surujärjestöjen kanssa. Päällekkäisiä toimintoja pyritään karsimaan yhteistyötä tekemällä. Yhteistyön avulla voidaan myös tarjota enemmän mahdollisuuksia erilaisiin tukimuotoihin jäsenistölle. - Varainhankinnan mahdollisuuksia ovat mm. omakustanteiset viikonloput, jotka ovat herättäneet selvää mielenkiintoa; niissä ohjelma ostetaan ulkoa ja majoitus hoidetaan itse tai Käpy ry:n kautta. Tanskassa toteutettu varainhankintamalli on myös yksi mahdollisuus. Siinä haetaan avustuksia noin kymmenen ison yrityksen kautta (tämä edellyttää sitoutuneen ja osaavan resurssin jäsenistöstä). Visio Tavoitamme ja tuemme lapsensa kuoleman kokeneita perheitä lisäämällä sekä perheiden että ammattilaisten tietoisuutta yhdistyksen toiminnasta. Tarjoamme valtakunnallista ja laadukasta vertaistukea lapsen kuoleman kokeneille perheille ja heidän läheisilleen yhdistyksen vertaistukijoiden sekä kahden kokoaikaisen työntekijän voimin vuoteen 2014 mennessä. 5 Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite 1. Vertaistukitoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen valtakunnallisella tasolla Toimenpiteet: - Toiminnanjohtajan lisäksi palkataan toinen kokoaikainen työntekijä. Toiminnan kannalta on vahvuus, jos toisella työntekijöistä on omakohtainen kokemus lapsen kuolemasta. Kahden kokoaikaisen työntekijän voimin pystytään vastaamaan lapsensa menettäneiden tuen tarpeeseen sekä kehittämään yhdistyksen toimintaa edelleen. - Jäsenet, erityisesti itse lapsen kuoleman kokeneet perheet ovat tärkein kohderyhmämme myös tulevaisuudessa. Heihin kohdistetaan merkittävin osa yhdistyksen toiminnasta. - Isovanhemmat ovat kasvussa oleva tukea tarvitsevien joukko, joissa on myös paljon jäsenpotentiaalia. Myös sisarusten tukemiseen kiinnitetään huomiota. Isovanhempien ja sisarusten tukitoimintaan haetaan aktiivisesti rahoitusta. - Auttamisen muotoja kehitetään tulevaisuudessa edelleen huomioiden avuntarvitsijoiden tarpeet ja mm. tekniikan tarjoamat mahdollisuudet. - Tukimuodoista kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään sen mukaan. - Vertaistukihenkilöille ja ryhmänohjaajille tarjotaan koulutusta, tukea ja työnohjausta. - Uusia vertaistukiryhmiä pyritään perustamaan paikkakunnille, joissa ilmenee tarvetta mutta joissa ei vielä ole yhdistyksen toimintaa. - Selvitetään mahdollisuutta tuettuihin lomiin yhdistyksen jäsenistölle. - Jatkamme kansainvälistä yhteistyötä ISPIDin ja Nordisk Forumin kanssa, osallistumme alan kansainvälisiin seminaareihin ja jaamme muiden järjestöjen kanssa tietoa hyvistä käytänteistä. Tavoite 2. Toiminnan rahoituksen varmistaminen eri kanavien kautta Toimenpiteet: - Suurimman rahoittajan RAYn lisäksi rahoitusta on tärkeä saada myös kaupungeilta, säätiöiltä sekä yrityksiltä. Etsitään uusia rahoitustahoja aktiivisesti. - Lisätään jäsenmäärää yhdistyksen näkyvyyttä lisäämällä ja toiminnasta tiedottamalla. - Lapsensa kuoleman kokeneiden perheiden läheiset ja ystävät ovat myös kohderyhmäämme ja usein myös mahdollisia ystäväjäseniä. Yhteisö- ja ystäväjäsenten määrää pyritään lisäämään. - Kehitetään maksullisia koulutuspalveluja. Jäsenille ja yrityksille markkinoidaan mahdollisuutta ohjata lahjoituksia yhdistykselle Smartumin lahjoitus.fi – palvelun kautta. 6 Tavoite 3. Tunnettuuden edelleen lisääminen ja helppo lähestyttävyys Toimenpiteet: - Ammatillisesti surevia perheitä kohtaavat henkilöt ja tahot ovat tärkeä kohderyhmä tiedon levittämisen näkökulmasta – lisätään mm. seurakuntien, päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja poliisin tietoisuutta yhdistyksen toiminnasta. - Tehdään tutkimusyhteistyötä mm. sosiaali- ja terveysalan tutkijoiden kanssa sekä oppilaitosten kanssa ja tiedotetaan tutkimustuloksista. - Järjestetään seminaareja ja koulutusta. - Tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista teemoista mediassa - Hyödynnetään yhteistyöverkostoja toiminnasta tiedottamisessa. - Tuotetaan tiedotusmateriaalia. - Tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta www-sivuilla, jäsenpostin kautta sekä yhdistyksen lehdessä. Hyödynnetään myös sosiaalista mediaa tiedotuksessa. Tavoite 4. Yhteistyön kehittäminen sidosryhmien kanssa Toimenpiteet: - Uudistetaan yhteistyöverkostoa eri tahojen parissa (mm. lääkärit, psykologit, muut asiantuntijat). Yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa: - Järjestetään yhteistyökoulutuksia jäsenistölle ja ammattilaisille. - Kehitetään tukimuotoja yhteistyössä. - Osallistutaan messuille ja koulutustilaisuuksiin. - Osallistutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mm. monimuotoiset perheet –verkoston kautta. Strategian toteutumisen arviointi Strategiassa mainittujen tavoitteiden toteutumista seurataan puolivuosittain hallituksen kokouksissa sekä yhdistyksen kevät- ja syyskokouksissa. Lisäksi seurantaa voidaan tehdä ideariihitapaamisissa, joissa kehitetään yhdistyksen toimintaa. Lisäksi yhdistyksen operatiivista toimintaa ja valintoja peilataan jatkuvasti strategisiin tavoitteisiin.