Sisustusvinkkejä musiikin ystävälle
VERTAILU Lattiakaiuttimet 1 400–2 000 euroa/pari Sisustusvinkkejä musiikin H elpoin ja halvin tapa päästä kuuntelemaan hifitasoista ääntä on hankkia hyllyyn, tasolle tai mieluiten jalustalle sijoitettavat 500– 600 euron kaksitiekaiuttimet. Tästä luokasta mekin olemme vuosien saatossa tehneet suurimman osan Tekniikan Maailman kaiutinvertailuista, viimeksi numerossa TM 2/2013. Monista hyviksi havaituista jalustakaiuttimista saa myös lattiaversiot, joihin emme ole tutustuneet kovin usein. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että meillä olisi jotain lattiakaiuttimia vastaan. Pikemminkin päinvastoin, sillä kuten jo totesimme, lattialla seisovilla kaiuttimilla on omat kiistattomat etunsa. Yksi niistä on ulkonäkö, joka on 40 Lattiakaiuttimet hyödyntävät kaiken tarvitsemansa pinta-alan muun muassa ulottuvamman bassotoiston saavuttamiseen. Lisäksi se ne pysyvät vakaammin pystyssä ja näyttävät useimmissa olohuoneissa paremmilta kuin jalustakaiuttimet. HARRI SLIP TOMI HEINVUO ja HENRIK WECKSTRÖM, kuuntelukokeet AALTO-YLIOPISTO, SIGNAALINKÄSITTELYN JA AKUSTIIKAN LAITOS, mittaukset ARTO WIIKARI, kuvat tietenkin makuasia, mutta se vaikuttaa myös äänenlaatuun. Silmää miellyttävät kaiuttimet tulee helpommin sijoiteltua äänenlaatua edistävästi, eli kuuntelupaikkaan nähden symmetrisesti ja riittävän etäälle huoneen sivu- ja takaseinistä. Kuuntelukorkeus asettuu sekin automaattisesti oikeaksi, eikä ääntä voi turmella piilottamalla kaiuttimia esimerkiksi kirjahyllyn päälle tai syvän pöytätason takaosaan. Koska lattiakaiuttimen kotelo jatkuu alas asti, se muodostaa suuremman tilavuuden kuin saman lattiapinta-alan vievä jalustakaiutin. Isompi kotelo taas mahdollistaa alemmas ulottuvan bassotoiston ja suuremmat äänenpaineet matalilla taajuuksilla. T EK NIIK A N M A A IL M A 11/2013 Tulostetta ei saa käyttää markkinointi- ja myynninedistämistarkoituksiin Tässä valossa saattaa kuulostaa oudolta, että juuri bassotoisto on usein heikoin lenkki lattiakaiuttimien äänenlaadussa. Ongelmat nousevat esiin etenkin suomalaisissa olohuoneissa, joiden pinta-ala on yleensä vain 20–30 neliömetriä. Harhaluuloja bassotoistosta Usein kuvitellaan, ettei pieni kaiutin voi toistaa matalia ääniä kovin hyvin. Vaikka oletus ei pidäkään paikkaansa, moni valmistaja haluaa vakuuttaa ostajat siitä, ettei niiden pikkukaiuttimien ääni ole ainakaan liian ohut. Siksi yläbassoja on tapana korostaa kaupallisen sointitasapainon saavuttamiseksi. Isojen lattiakaiuttimien taas odotetaan tuottavan tuhtia ja jykevää ääntä, eikä asiakkaalle haluta tuot- ystävälle taa pettymystä. Niinpä myös lattiakaiuttimien bassotoistoa päätetään joskus korostaa, jotta ääni kuulostaisi varmasti riittävän vakuuttavalta. Nykymusiikissa matalat taajuudet näyttelevät yhä merkittävämpää osaa, mikä sekin houkuttelee valmistajia aina vain bassovoittoisempaan sointiin. Esimerkiksi monissa kannettavissa laitteissa, langattomissa kaiuttimissa ja iPod-telakoissa matalien äänten toisto on jo niin muhkea, että laulusta, soolosoittimista tai edes puheesta ei saa enää selvää. Tällainen keinotekoinen muhkeus on tapana toteuttaa tuomalla esiin jotain sopivaa ja samalla melko kapeaa taajuusaluetta. Bassotoistoa kutsutaan silloin yksinuottisek- si, koska matalien äänten korkeutta ei enää erota. Pahimmassa tapauksessa kuuntelija ei pysty sanomaan edes sitä, kulkeeko bassolinja ylösvai alaspäin! Samanlaista bassomössöä kuulee usein myös konserteissa ja klubeilla. Niinpä matalaäänisten instrumenttien todelliseen sointiin tutustuakseen pitää käydä joko sinfoniakonsertissa tai sitten kirkossa kuuntelemassa urkuja. Myös sähköbassolla, bassorummulla, syntetisaattoreilla ja muilla matalaäänisillä nykysoittimilla on omat persoonalliset sointisävynsä. Niitä ei kuitenkaan saa esiin korostamalla ylettömästi bassotaajuuksia vaan toistamalla ääni mahdollisimman tarkasti alkuperäisen kaltaisena. ■■ Amphion Helium 520 ■■ Aurelia Ambera ■■ Chorus Compact 682 HQ ■■ Dali Ikon 6 MKII ■■ JBL Studio 580 ■■ Kef R500 ■■ Neat Acoustics Motive 2 ■■ OR-28 Hi T EK NIIK A N M A A IL M A 11/2013 Tulostetta ei saa käyttää markkinointi- ja myynninedistämistarkoituksiin 41 VERTAILU | Lattiakaiuttimet 1 400–2 000 euroa/pari Onneksi on vielä sellaisiakin hifikaiuttimien suunnittelijoita, joille bassojen tarkkuus ja luonnollisuus on tärkeää. � CHORUS Compact 682 on kehitetty mainion 662-jalustakaiuttimen pohjalta. Lattiamallin bassotoisto ulottuu alemmas, ja kapasiteettia on enemmän, mutta pienempi 662 toistaa matalat äänet tarkemmin ja sävykkäämmin. Hintaero on noin 600 €/pari. Siitä voi vähentää tukevien jalustojen hinnan, eli noin 200–300 €/pari. Kahdesta Chorus 682:sta ja kolmesta tai viidestä 662:sta syntyy mainio kotiteatterin kaiutinpaketti. � DALIN tavaramerkkejä ovat tekstiilikalotista ja nauhaelementistä koostuva diskanttiyksikkö sekä puukuitukartioiset basso/keskiääniset. Korkeiden äänten toisto ei ole eksoottisesta rakenteesta huolimatta erityisen tarkka tai jäsentynyt, mutta silti varsin miellyttävä. Bassotoisto on mitoitettu keskiverto suomalaisolkkaria suurempaan tilaan. Vaikka ilahduttavia poikkeuksia kuuleekin aina silloin tällöin, suuri osa julkisten tilojen kaiutinjärjestelmistä ja kannettavista laitteista tehdään tuottamaan omanlaisensa soundi eikä toistamaan alkuperäistä esitystä. Siinä mielessä monet pa-kaiuttimet ovat kuin jättikokoisia iPod-telakoita. Onneksi on vielä sellaisiakin hifikaiuttimien suunnittelijoita, joille bassojen tarkkuus ja luonnollisuus on tärkeää. Valmistaja ei kuitenkaan pysty yksin päättämään, miltä kaiuttimet kotona kuulostavat. Huone näet vaikuttaa ratkaisevasti äänenlaatuun etenkin matalilla taajuuksilla. Siksi kaiuttimia valitessaan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten niiden bassotoisto istuu omaan olohuoneeseen tai muuhun kuuntelutilaan. kin alas ilman, että herkkyys heikkenee liikaa. Toisin sanoen kookas kaiutin pystyy tuottamaan ulottuvan bassotoiston isoon tilaan suurella voimakkuudella. Lattiakaiuttimen ylimääräisestä kapasiteetista ei sinänsä ole haittaa pienessäkään huoneessa, mutta huoneen koko vaikuttaa bassotoistoon myös muulla tavoin. Mitä lähempänä kaiutin on huoneen seiniä ja muita rajapintoja, sitä enemmän matalat äänet korostuvat. Pieneen huoneeseen tehdyissä jalustakaiuttimissa tämä otetaan huomioon laskemalla koko bassoalueen yleistasoa. Vaikka taajuustoistoa vaimennetaan muutama desibeli parinsadan hertsin taajuudesta alaspäin, matalien äänten toisto voi silti ulottua vaikka kuinka alas. Toisin sanoen matalien äänten yleistason vaimentaminen vain parantaa bassotoistoa, koska syvin basso ei pienessäkään tilassa peity ikävältä kuulostavan yläbassojen kuminaan. Suureen tilaan tehdyissä lattiakaiuttimissa lähdetään siitä, että seinät jäävät kauas, joten basson yleistasoa ei juuri vaimenneta. Noin 20–30 neliön olohuoneessa tällainen kaiutin alkaa kumista ikävästi. Matalat äänet ja huone Pienten jalustakaiuttimien toisto voi ulottua alemmas kuin moni uskaltaa edes olettaa. Kaiuttimien herkkyys jää kuitenkin silloin alhaiseksi, eikä ääntä saa suureen tilaan kovin paljoa edes vahvistintehoa kasvattamalla. Kookkaan lattiakaiuttimen toiston voi vastaavasti ulottaa hyvin42 � KEF tunnetaan koaksiaalisista UniQ-kaiutinelementeistä, joissa diskantti sijaitsee bassokartion keskellä. Kef R500 on jo kolmas kaiutin, jossa testaamme Uni-Q-elementin viimeisintä versiota. Parhaalta se kuulosti Q100jalustakaiuttimessa (TM 2/2013). Lattiakaiuttimissa Q500 (TM 21/2012) ja R500 sointia leimaa epämääräinen värittymä, joka saa diskantin kuulostamaan suttuiselta. Kaiuttimen koon, kapasiteetin ja bassotoiston ulottuvuuden välistä kolmiyhteyttä tärkeämpää onkin se, millaiseen tilaan matalien äänten toisto on suunniteltu. Monet kotimaiset lattiakaiuttimet soivat hyvin pienessä suomalaisessa olohuoneessa, kun taas ulkomaiset vaativat usein ympärilleen runsaasti tilaa. Lattiakaiuttimien kohdalla ongelmia saattaa aiheuttaa myös kotelon korkea ja kapea muoto. Kyseessä on niin sanottu urkupilliefekti, joka värittää etenkin bassoalueen toistoa. Suurista pinnoista koostuvassa lattiakaiuttimessa kotelon tukevuus on sekin ensiarvoisen tärkeää. Jos kotelo laulaa koko ajan musiikin mukana, lopputulos ei voi olla sitä, mitä levylle tai tiedostoon on tallennettu. Mitattua ja kuunneltua Vaikka bassot puhuttavat lattiakaiuttimien kohdalla tavallista enemmän ja pitempään, nautittavaan musiikintoistoon tarvitaan paljon muutakin. Tärkeintä on virittää taajuustoisto eli eri äänialueiden keskinäiset suhteet mahdollisimman tasaiseksi ihmisen koko kuuloalueella. Se tehdään ensin vapaassa kentässä eli T EK NIIK A N M A A IL M A 11/2013 Tulostetta ei saa käyttää markkinointi- ja myynninedistämistarkoituksiin Tulostetta ei saa käyttää markkinointi- ja myynninedistämistarkoituksiin VERTAILU | Lattiakaiuttimet 1 400–2 000 euroa/pari � AMPHION, Dali, Neat Acoustics JBL ja kuvan Kef toimittavat lattiakaiuttimiensa mukana piikit. Niiden on tarkoitus parantaa äänenlaatua kytkemällä kaiutin lattiaan. Piikkejä ei kuitenkaan ole pakko asentaa paikoilleen. Toinen etenkin brittiläisissä hifipiireissä suosittu suuntaus on kaiuttimien kaksoisjohdotus, jota tukevat Dali, JBL, Kef, Neat sekä kotimaiset Chorus ja OR. Amphion ja Aurelia uskovat sähkön kulkevan riittävän sujuvasti yhdessäkin kaapelissa. � AMPHION Helium 520 on siististi viimeistelty kaiutin niin edestä kuin takaakin. Bassotoiston virittämiseen käytetään peräti kolmea pientä refleksiputkea. Ratkaisun edut eivät meille avautuneet, mutta sen sijaan kiinnitimme huomiota siihen, että ylemmistä putkista kuuluu paljon muutakin kuin bassoääniä. Ilmiöllä saattaa olla yhteys Helium 520:n epämääräiseen sointiin ja häilyvään stereovaikutelmaan. � JBL Studio 580 sisältää kaksi 2 x 165 mm:n bassoelementtiä sekä bi-radial-torveen sijoitetun 25 mm:n kompressio elementin. Kuulostaa aivan rock-konsertin soundilta – niin paperilla kuin olohuoneessakin. Ison kaiuttimen sisällä ei ole poikittaistukia, joten valmistaja luottanee siihen, että viistetyt kyljet ja yläpinta pitävät kotelon riittävän jäykkänä. Jakosuotimen ferriittisydämiset kelat saattavat tuoda säröä voimakkaiden iskuäänten toistoon. 44 T EK NIIK A N M A A IL M A 11/2013 Tulostetta ei saa käyttää markkinointi- ja myynninedistämistarkoituksiin kaiuttomassa huoneessa, ja seuraavaksi yritetään huolehtia siitä, että kaiuttimen eri suuntiin säteilemä kokonaisenergia eli tehovaste on sekin mahdollisimman tasainen. Mittasimme kaiuttimien taajuustoiston Aalto-yliopiston eli entisen TKK:n kaiuttomassa huoneessa. Paikka on tuttu, koska teimme siellä TM:n ensimmäiset kaiutinmittaukset jo yli 30 vuotta sitten. Toistokäyriä tutkimalla saa selville syyt moniin kaiuttimien toistoa vaivaaviin puutteisiin, ja yhtä hyvin selityksen sille, miksi jokin kaiutin kuulostaa muita paremmalta. Perusteellisimmatkaan mittaukset eivät kuitenkaan kerro kaikkea, ja vaikka selvitimme kaiuttimista myös särön, vaihetoiston, herkkyyden, suuntaavuusindeksin ja muita parametreja, lopullinen arvio syntyy silti kuuntelemalla. Kuuntelukokeet jakautuvat TM:n testeissä yleensä kolmeen osaan. Aluksi käymme kaiuttimet läpi niin sanotussa a/b-vertailussa. Verrokkina toimii jokin testin kaiuttimista – yleensä sellainen, joka tunnetaan jo etukäteen – tai sitten jokin sopiva testiin kuulumaton kaiutin. Toisin kuin moni luulee, verrokin ei tarvitse olla muita parempi. Tärkeintä on, että sen sointi tunnetaan hyvin ja että verrokki on rakenteeltaan riittävän samantyyppinen kuin testattavat kaiuttimet. Kaiuttimia vertailtaessa niiden äänenvoimakkuudet pitää tasata tarkasti. Jos näin ei tehdä, hieman kovempaa soiva kaiutin alkaa helposti kuulostaa paremmalta. TM:n kuunteluhuoneessa ja parhaiten varustetussa hifikaupoissa on tasaamista varten niin sanottu komparaattori. Se mahdollistaa yleensä kahden tai useamman kaiutinparin valitsemisen kuunteluun vuorotellen nappia painamalla. Nopeiden vaihtojen kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana, koska erot tuntuvat usein todellista suuremmilta. Lisäksi pidempään soiva kaiutin alkaa helposti kuulostaa paremmalta, koska korva mukautuu nopeasti sen sointiin. Nämä asiat kannattaa pitää mielessä myös hifiliikkeessä tehtävissä kuuntelukokeissa. Nopean a/b-vertailun ansoja välttääksemme arvoimme kaiuttimia myös yksi kerrallaan. Testaaja haluaa silloin yleensä sulkeutua itsekseen TM:n kuunteluhuoneeseen, mutta kaiutinta saatetaan arvioida myös koko testiryhmän voimalla. Jotkut kaiuttimet päätyvät lopulta kotikuunteluun, jolloin huoneen Tulostetta ei saa käyttää markkinointi- ja myynninedistämistarkoituksiin VERTAILU | Lattiakaiuttimet 1 400–2 000 euroa/pari � PIENIIN ja hyviksi havaittuihin Aurelia Aniara -kaiuttimiin (TM 2/2013) saa nyt myös keinonahkaisen pinnan. Värit ovat valkoinen, musta, punainen ja sininen. Vaikka Aniaran sointi muistuttaakin jossain määrin vertailun Aurelia Ambera -lattiakaiutinta, vaativa kuuntelija valinnee keskikaiuttimeksi mieluummin kolmannen Amberan. Seinäkiinnityksellä varustetut, pienet ja kevyet Aniarat soveltuvat sen sijaan mainiosti kotiteatterin takakaiuttimiksi. � AMPHION Helium 520 ei ikävä kyllä muistuta soinniltaan numeron TM 2/2013 vertailussa menestynyttä Helium 3 -jalustakaiutinta (300 €/ kpl). Helium 520C -keskikaiutin (600 €/kpl) on sen sijaan sähköisiltä osiltaan sama tuote kuin Helium 520 -lattiakaiutin. Ääni on sekin samanlainen, mikäli keskikaiuttimen voi sijoittaa pystyasentoon. koko ja akustiikka poikkeavat TM:n tiloista. Kotiin vietävät kaiuttimet ovat yleensä vertailun parhaita, rakenteeltaan eksoottisia tai niin sanottuja rajatapauksia, joiden kohdalla testaajat ovat epävarmoja siitä, mihin tähtiryhmään kaiutin sijoitetaan. Mittaustulosten analysointi aloitetaan yleensä vasta kuuntelukokeiden jälkeen. Neljä vastaan neljä Vertailuun valittiin neljä kotimaista ja neljä ulkomaista lattiakaiutinta. Ensimmäisenä mukaan pääsivät edellisessä vertailussamme (TM 2/2013) menestyneiden jalustakaiuttimien lattiaversiot eli Amphion Helium 520, Aurelia Ambera ja Chorus Compact 682. Aurelian kohdalla ei ehkä pitäisi puhua saman kaiuttimen eri versioista. Vaikka Ambera jossain määrin muistuttaakin soinniltaan pientä, 46 Mittaustulosten analysointi aloitetaan yleensä vasta kuuntelukokeiden jälkeen. biokomposiittikoteloon rakennettua Aniaraa, sen lähin sukulainen on kuitenkin numerossa TM 11/2007 testattu Magenta-jalustakaiutin. Tässä kohtaa pitää vielä palata bassotoistoon sen verran, että Ambera toistaa matalat äänet hillitymmin ja tarkemmin kuin Magenta. Toisin sanoen lattiakaiutin sopii Aurelian tapauksessa tyypilliseen suomalaiseen olohuoneeseen paremmin kuin jalustamalli. Chorus 682 vastaa soinniltaan 662-jalustakaiutinta. Bassotoisto ulottuu alemmas ja kapasiteettia on enemmän, mutta pienemmässä mallissa matalat äänet toistuvat tarkemmin ja sävykkäämmin. Amphion Helium 520 soi puolestaan aivan eri tavalla kuin edellisessä vertailussamme menestynyt Helium 3. Kaiutinparien hinnassa on noin 900 euron ero, ja halvempi Helium 3 soi hifikriteerein arvosteluna selvästi paremmin. Vertailun neljäs kotimainen kaiutin on viime syksynä esitelty OR28 Hi. Sen kiinnostavimpia ominaisuuksia lienee erittäin alas ulottuva bassotoisto, joka toimii yllättävän hyvin jopa 30 neliön olohuoneessa. Ulkomaisista yrittäjistä mukaan valittiin testimenetyksiä ja vuoden kaiutin -meriittejä kerännyt tanskalainen Dali Ikon 6 MKII, suuntaimella ja kompressioelementillä varustettu JBL Studio 580 sekä brittikaiuttimet Kef R500 ja Neat Acoustics Motive 2. Jalustakaiuttimien vertailuun T EK NIIK A N M A A IL M A 11/2013 Tulostetta ei saa käyttää markkinointi- ja myynninedistämistarkoituksiin osallistunut Kef Q100 sisältää saman Uni-Q-koaksiaalielementin kuin nyt testaamamme R500. Mainetta ja kunniaa Kaikkien kolmen kuuntelijamme suosikiksi nousi tällä kertaa Aurelia Ambera, jonka testasimme ensi kertaa jo numerossa TM 18/2008. Jaksoimme edelleen ihastua Amberan avoimeen, erottelevaan, tarkkaan sointiin sekä heleään diskanttiin. Lisäksi basson yleistaso sopii erinomaisesti 20–30 neliön olohuoneeseen, mikä on lattiakaiuttimille harvinaista. Soinnin tarkkuus ja erinomainen stereovaikutelma syntyvät Amberassa osittain keskialuetta korostamalla, eikä esimerkiksi lauluääntä ja soolosoittimia alleviivaava sävy ei ole kaikkien mieleen etenkään kovaa kuunneltaessa. Meidän arvioissamme keskialuepainotuksesta syntyvät edut koettiin kuitenkin selvästi haittoja suuremmiksi. LOPPUARVOSTELU Chorus Compact 682 kiinnostanee ennen muuta niitä, jotka ovat ihastuneet suosittuun 662-jalustakaiuttimeen mutta arvostavat bassovoittoisempaa ääntä ja lattiakaiuttimen ulkoista olemusta. Chorus Compact -kaiuttimia täytyy varautua kuuntelemaan ilman paksureunaisia kangaskehyksiä, koska ne heikentävät diskantin laatua. Kolmas neljän tähden kaiutin on sekin kotimainen. OR-28 Hi paransi asemiaan sitä mukaan, kun vertailu eteni, mikä on yleensä merkki siitä, että kaiuttimen sointi jaksaa innostaa vuodesta toiseen. Bassotoisto ulottuu selvästi alemmas kuin vertailun muissa kaiuttimissa, ja OR-28 Hi tuskin tarvitsee tuekseen subwooferia edes elokuvan äänitehosteisiin. Kolmen tähden ryhmään mahtuu kansainvälisiä testivoittajia ja vuoden kaiuttimeksi valittuja tuotteita arvostetuilta hifivalmistajilta. Kookas Dali ja muita pienempi Neat soivat rauhallisesti ja tasapainoisesti, mutta ääni ei ole yhtä tarkka kuin suuntaimella varustetuissa neljän tähden kaiuttimissa. Bassotoisto on sekin parhaimmillaan tyypillistä suomalaista olohuonetta suuremmissa tiloissa. Kef lienee vertailun näyttävin kaiutin etenkin kiiltävän mustana. Diskantin värittyneisyys koettiin suorassa vertailussa ongelmalliseksi, ja korkeiden äänten tarkkuus heikkenee joskus niin runsaasti, että tuntuu kuin aito diskantti puuttuisi kokonaan. Itsekseen kuunneltuna Kef kuitenkin lunasti paikkansa kolmen tähden ryhmässä, ja se on mielestämme tutustumisen arvoinen kaiutin. Kahden tähden kaiuttimiin on valmistajien kuvailujen perusteella yritetty tuoda jotain sellaista, mikä ei kuulu perinteisiin hifikriteereihin. JBL Studio 580:n kohdalla kyse on elämää suuremmasta rock-soundista. Amphion Helium 520:ssa ylenpalttinen levollisuuden ja rauhallisuuden tavoittelu on saattanut tehdä kaiuttimen äänestä epämääräisen ja hyvin erilaisen kuin aiemmin testaamissamme Amphion-kaiuttimissa. Lattiakaiuttimet Aurelia Ambera Chorus Compact 682 HQ Hintaluokka: 1 580 €/pari Pääedustaja: Aurelia Loudspeakers, www.aurelia.fi Mitat: 15 x 102 x 22 cm Hintaluokka: 1 400 €/pari Pääedustaja: Olavi Räsänen Oy, www.chorus.fi Mitat: 18 x 90 x 22 cm ■■ AURELIA Ambera kuulostaa useimmilla tal- ■■ CHORUS Compact 682 on lattialla seisova lenteilla erittäin tarkalta ja analyyttiseltä. Korkeat taajuudet toistuvat kuulaina, ja ääni irtoaa kaiuttimista ilmavasti ja vapautuneesti. Diskantin metallisuudesta tai pistävyydestä ei ole merkkiäkään, joten musiikkia jaksaa kuunnella vaikka kuinka pitkään. Heleää diskanttia täydentää erotteleva keskiäänialue, joka tuo mieleen studioiden tarkkailukaiuttimet. Joidenkin mielestä laulu tai soolosoittimet nousevat pintaan liiankin selkeästi, mutta mistään nasaalisuudesta tai honotuksesta ei silti ole kyse. Amberan kohdalla tarkkuus ja jäsentynyt tilavaikutelma painavat vaa’assa enemmän kuin keskialuekorostuksen tuomat lievät sävyvirheet. Napakka bassotoisto on viritetty toimimaan parhaiten 20–30 neliömetrin huoneessa. Suurilla voimakkuuksilla kotelovärittymät verottavat hieman matalien äänten tarkkuutta. Kotelon väriksi voi valita mustan, valkoisen tai pähkinäpuun. Etulevyssä ei ole kangaskehystä. versio 662-jalustakaiuttimesta. Siihen on lisätty toinen bassoelementti, ja kotelo on jaettu kahteen TransFlex-periaatteella toteutettuun osaan. TransFlex-rakenne keventää bassoelementtien kuormitusta, joten matalimmatkaan äänet eivät saa kartiota liikkumaan hallitsemattomasti. Bassotoisto ulottuu alemmas kuin 662:ssa. Vaikka kapasiteettia on enemmän, napakkuus ja tarkkuus eivät yllä aivan jalustamallin tasolle. Lattiakaiuttimille ominainen bassojumputus on silti erittäin maltillista. Chorus 682 kuulostaa tasapainoiselta ja luonnolliselta, mutta yleissävy kallistuu kirkkaanpuoleiseksi. Diskanttitoisto on jäsentyneen tarkka, värittymätön ja kauttaaltaan läpikuultava. Etenkin energiseksi miksattu nykymusiikki saattaa silti kuulostaa ylivaloisalta, paikoin suorastaan rasittavalta. Musta, valkoinen tai puunvärinen 682-kaiutinpari maksaa vain 1 000 € ja korkeakiiltoinen musta tai valkoinen HQ-versio 1 400 €. HYVÄÄ HYVÄÄ •Tarkkuus ja erottelu •Puhdas ja kuulas diskantti •Jäsentynyt tilavaikutelma •Tasapainoinen sointi •Napakka bassotoisto •Hinnan ja laadun suhde HUONOA HUONOA •Alleviivaava sointisävy •Ylikirkkaus joillain äänitteillä ★★★★ ★★★★ ■■ TÄSSÄ vertailussa etsimme luonnollisen äänentoiston vaatimukset täyttäviä lattiakaiuttimia tyypilliseen suomalaiseen olohuoneeseen. Niitä myös löydettiin, ja jopa enemmän kuin aluksi oletimme. Yllätyksiäkin saimme vertailun aikana kokea, sekä myönteisiä että kielteisiä. T EK NIIK A N M A A IL M A 11/2013 Tulostetta ei saa käyttää markkinointi- ja myynninedistämistarkoituksiin 47 LOPPUARVOSTELU Lattiakaiuttimet OR-28 Hi Dali Ikon 6 MKII Hintaluokka: 1 380 €/pari Pääedustaja: Olavi Räsänen Oy, www.or-loudspeakers.fi Mitat: 22 x 38 x 32 cm Hintaluokka: 1 590 € Pääedustaja: JJHiFi Oy, www.dali-speakers.com Mitat: 22 x 103 x 35 cm Hintaluokka: 2 000 €/pari Pääedustaja: Highend Studio Finland Oy, www.kef.com Mitat: 18 x 107 x 31 cm ■■ OR-28 Hi esiteltiin viime syksynä. Väriksi voi ■■ DALI on 30 vuotta vanha tanskalainen kaiu- ■■ KEF R500 on vuonna 1961 perustetun eng- valita mustan tai valkoisen. Bassoelementti on sijoitettu passiivisäteilijällä viritettyyn, poikittaistuilla varustettuun koteloon, ja matalien äänten toisto ulottuu selvästi alemmas kuin vertailun muissa kaiuttimissa. Bassotoisto on muhkea, mutta se ei jumputa häiritsevästi kuin kaikkein pienimmissä huoneissa. Bassoallergikot saattavat silti panna merkille tietynlaisen hidasiskuisuuden, joka hiipii esiin voimakkuutta nostettaessa. Vaikka etulevy on leveä, OR-28 Hi toistaa korkeat äänet erottelevasti ja jopa hieman ylikirkkaasti. Äänen heleyttä ja lämpimyyttä korostaa sekin, että keskialue jää hieman takaalalle. Diskantin eteen lisätty suuntain on bassoelementin halkaisijaa pienempi, mikä vähentää keskiäänialueen tarkkuutta. Pienistä puutteistaan ja hieman rujosta ulkonäöstään huolimatta OR-28 Hi on tasapainoisesti soiva hifikaiutin, jonka soinnista pidettiin vertailun edetessä aina vain enemmän. tinvalmistaja. Ikon 6 MKII ja sen edeltäjä Ikon 6 ovat menestyneet testeissä, ja niille on myönnetty Vuoden kaiutin -arvonimiä. Musta tai pähkinäpuunvärinen pari maksaa 1 400 € ja korkeakiiltoinen musta tai valkoinen 1 590 €. Matalien äänten yleistaso sopii suurehkoon tilaan, jossa kaiuttimet voi sijoitta kauas seinistä. Tyypillisessä 20–30 neliön olohuoneessa basso kuulostaa helposti puuroiselta, ja iskuäänet syttyvät ja sammuvat hitaasti. Tekstiilikalotin ja nauhadiskantin yhdistelmä näyttää eksoottiselta, ja siinä on kieltämättä yritystä. Korkeiden äänten toisto ei silti ole yhtä tarkka ja jäsentynyt kuin suuntaimella varustetuissa neljän tähden kaiuttimissa. Sointitasapainossa ei ole pahoja virheitä, joten Dalin miellyttävän rauhallinen sointi kelpaa hyvin musiikin kuunteluun ja jopa siitä nautiskeluun. Huipputarkkaa tilivaikutelmaa tai käsin kosketeltavaa läsnäolontuntua ei kuitenkaan kannata odottaa. HYVÄÄ HYVÄÄ •Tasapainoinen ääni •Rauhallinen sointi •Laadukas viimeistely •Soinnin yleistasapaino HUONOA HUONOA HUONOA •Tarkkuuden puute •Bassotoiston hitaus •Äänen värittymät lantilaisvalmistajan viimeisin lattiakaiutin. Halusimme sen mukaan vertailuun huolimatta hieman muita korkeammasta hinnasta. Hienosti viimeistellyn kolmitiekaiuttimen väriksi voi valita pähkinän, ruusupuun sekä korkeakiiltoisen mustan tai valkoisen. Kef tunnetaan koaksiaalisista Uni-Q-kaiutinelementeistä, joissa diskantti sijaitsee bassokartion keskellä. Rakenteen kuuluvin etu on jäsentynyt ja kolmiulotteinen stereovaikutelma, mutta vastapainoksi kartion liike saattaa värittää korkeita ääniä. Kef R500:n kohdalla diskanttitoiston likaisuus nousee esiin ikävämmin kuin saman elementin sisältävässä Q100-jalustakaiuttimessa (TM 2/2013). Diskantin värittymät pitävät myös äänen kiinni kaiuttimissa ja laimentavat äänikuvan kolmiulotteisuutta. Bassojen tarkkuus ei sekään yllä testin parhaiden kaiuttimien tasolle. Suorassa a/b-vertailussa korostuvista virheistä huolimatta Kef R500 asettuu yksin kuunneltuna kolmen tähden ryhmään. HYVÄÄ •Basson ulottuvuus •Tasapainoinen ääni •Lämmin ja kirkas sointi 48 Kef R500 ★★★★ •Likainen diskantti •Bassojen erottelu ★★★ T EK NIIK A N M A A IL M A 11/2013 Tulostetta ei saa käyttää markkinointi- ja myynninedistämistarkoituksiin ★★★ Neat Acoustics Motive 2 Amphion Helium 520 JBL Studio 580 Hintaluokka: 1 500 €/pari Pääedustaja: Kruunuradio Oy, www.neat.co.uk Mitat: 16 x 77 x 20 cm Hintaluokka: 1 500 €/pari Pääedustaja: Amphion Loudspeakers Oy, www.amphion.fi Mitat: 16 x 104 x 22 cm Hintaluokka: 1 800 € Pääedustaja: Oy One-Pro Ab, www.jbl.com Mitat: 25 x 107 x 35 cm ■■ NEAT Acoustics on valmistanut kaiuttimia ■■ AMPHION Helium 520 näyttää hyvältä, ja se ■■ JBL Studio 580 sisältää kaksi 2 x 165 mm:n Pohjois-Englannissa jo yli 20 vuotta. Vaikka merkki ei ole kovin tunnettu ainakaan Suomessa, Motive 2 -kaiuttimet osoittautuivat tutustumisen arvoisiksi. Motive 2 on testin pienin ja yksinkertaisin kaiutin. Alle 80 cm korkeat pilarit kallistuvat taaksepäin, jolloin diskantti osoittaa kohti kuuntelijaa. Väriksi voi valita mustan, valkoisen, tammen, kirsikan tai pähkinän. Kaiutin ihastuttaa tasapainoisella ja lämpimällä soinnillaan – etenkin ensi kuulemalta. Mikään toiston osa-alue ei lyö korville, ja musiikki soi leppoisan iloisesti. Tarkemmin kuunneltaessa huomio kiinnittyy diskantin epätarkkuuteen, mutta mitään riipaisevan rikkinäistä äänessä ei ole. Myös bassojen erottelussa on toivomisen varaa, ja matalien äänten yleistaso on pieneen huoneeseen suurehko. Isossa tilassa ja kovaa kuunneltaessa ääni alkaa kuulostaa ahdistuneelta. Neat Motive 2 on miellyttävästi soiva lattiakaiutin rauhalliseen kuunteluun. sulautuu kauniisti sisustukseen. Väriksi voi valita mustan, valkoisen, kokovalkoisen sekä koivu-, kirsikka- tai pähkinäviilun. Kotimainen Amphion on vuosien saatossa menestynyt erinomaisesti TM:n testeissä, viimeksi jalustakaiuttimien vertailussa TM 2/2013. Helium 520 soi kuitenkin aivan eri tavalla kuin esimerkiksi mainio Helium 3 -jalustakaiutin. Amphion levittää äänen tasaisen tuntuisesti koko huoneeseen, ja taustamusiikkia kuuntelee muuallakin kuin kaiuttimien keskilinjalla. Parhaalle kuuntelupaikalle siirryttäessä ääni muuttuu kuitenkin epämääräiseksi, ja stereovaikutelma häilyy ja kaatuilee ikään kuin vahvistimesta olisi unohtunut päälle jokin kehno tilatehoste. Bassotoistosta puuttuu napakkuutta, ja äänet syttyvät hitaasti. Lisäksi hidasliikkeisyys vain korostuu voimakkuutta lisättäessä. Refleksiaukkoja on kaiuttimen takana peräti kolme, ja kahdesta ylimmästä kuuluu kaikkea muutakin kuin bassoja. HYVÄÄ HYVÄÄ •Miellyttävä sointi •Pieni koko HYVÄÄ •Sulautuu sisustukseen •Tekee minkä lupaa HUONOA HUONOA HUONOA •Epämääräinen ääni •Epävakaa stereokuva •Hidas basso •Tarkkuuden puute •Niukahkot äänivarat bassoelementtiä sekä bi-radial-torveen sijoitetun 25 mm:n kompressioelementin. Valmistajan mukaan tavoitteena on tuoda kotiin liveesiintymisen dynamiikka ja tilantuntu. Tässä on tietyllä tapaa myös onnistuttu, koska JBL 580:n ääni muistuttaa monella tavoin rock-konserttien pa-kaiuttimia. Bassotoisto tuo mieleen suuren stadionin, jossa matalat taajuudet jyräävät kuuntelijat alleen. Bassoäänet heräävät ja pysähtyvät yhtä sähäkästi kuin tavarajuna, ja keskialueen piikki nostaa lauluäänen sopivasti pintaan. Raakasävyisen rockin terävimmät särmät verhotaan lämpimään diskanttiin, josta kuitenkin puuttuu erottelua. Joskus kuulee sanottava, miten jokin kaiutin sopii tietynlaiselle musiikille ja jokin muu taas toisenlaiselle. Jos tavoittelee yksinomaan rockkonsertin sointia, JBL Studio 580 saattaa olla kelpo valinta. Tasapainoisesti soiva hifikaiutin sopii sen sijaan kaikenlaisen musiikin kuunteluun – myös rockin. ★★★ •Epämääräinen basso •Ylilämmin diskantti •Kaksiulotteinen äänikuva ★★ ★★ T EK NIIK A N M A A IL M A 11/2013 Tulostetta ei saa käyttää markkinointi- ja myynninedistämistarkoituksiin 49
© Copyright 2024