1. No category

N RO 1 2011
SUOMI
7 • JJoulupostil
ti
merkki 2011 on
Helene Schmitzin
valokuvaama.
Hän on tunnettu
erikoisista kukkavalokuvistaan.
14 • Metsä on
tämän vuoden
Europapostimerkin
aihe. Ahvenanmaan merkki
on Anette
Gustafssonin
suunnittelema.
ARVOSTETTU
VALOKUVAAJA
HYASINTTI
HYASINTTI KESKIPISTEENÄ
KESKIPISTEENÄ
www.posten.ax
16 • Tämän vuo
1
vuoden postimerkkivihko tutustuttaa
meidät kolmeen
klassiseen supersankariin.
Samppanjahuumaa Ahvenanmaalla
Maailman luultavasti vanhin samppanja löytyy Ahvenanmaalta.
Harvoin on samppanja kuohunut niin korkealle, ja sen kallisarvoiset kuplat saaneet asiantuntijat ympäri maailmaa kääntämään katseensa pientä saarivaltakuntaamme kohti. Sukeltajat
ovat olleet tietoisia Ahvenanmaan lähistöllä uponneista useista
laivanhylyistä. Mutta että yksi näistä hylyistä kätkisi aarteen
melkein 200 vuoden ajan, se on sensaatio!
Posten Åland haluaa juhlistaa tätä ainutlaatuista löytöä
julkaisemalla samppanjapostimerkin. Kesäkuussa, samaan
aikaan kuin kolme löydetyistä pulloista huutokaupataan, ilmestyy
myös meidän postimerkkimme.
nita äggblom
T O I M I A L A J O H TA J A
POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN
TYÖNTEKIJÖITÄ
LILLEMOR SJÖSTRÖM
yötehtäväni ovat
vaihtelevia
GISELA ENROTH
Tuotanto
”Työtehtäväni ovat vaihtelevia.
Teen paljon erilaisia leimaustehtäviä, mutta myös suomenkielisten asiakkaittemme
tilauksia. Parasta työssäni on
sen vaihtelevaisuus.”
Tuotanto
”Työskentelen tuotanto-osastolla.
Työtehtäviini kuuluu lähinnä
yhteydenpito postimerkkikauppiaisiin. Vastaanotan heidän
tilaukset ja toimitan postimerkit heille ennen jokaista
postimerkkijulkaisua. Parasta
työssäni on sen monipuolisuus.
Teen myös leimaustehtäviä ja
osallistun erilaisten keräilytuotteiden valmistukseen.”
len postimerkkikauppiaiden
yhteyshenkilö
POSTEN ÅLAND AB
FRIMÄRKEN
PB 1100
22111 MARIEHAMN
7 • JJoulupostil
ti
merkki 2011 on
Helene Schmitzin
valokuvaama.
Hän on tunnettu
erikoisista kukkavalokuvistaan.
1•2011
PUHELIN
018 636 640
Tilaukset Suomesta:
020 340 020
Puhelinaika: ma–pe 9.00–16.00
018 636 608
Sisältö
ältö
INTERNET
Samppanjahuumaa Ahvenanmaalla 2
www.posten.ax
Työntekijöitä
2
Pohjola-postimerkit:
www.topoftheworld.nu
Kaunein postimerkki 2010
4
SÄHKÖPOSTI
Posten Åland Frimärken nyt
Facebookissa
4
Uusia työntekijöitä
5
Flygfältsvägen 10,
Sviby, Jomala
Kronikka: Annika Kullman
5
Luontomaisemapakkaus
6
TOIMITUS
Kukka keskipisteenä
7
FAKSI
[email protected]
KÄYNTIOSOITE
Anita Häggblom
Katja Rikberg
Heidemarie Eriksson
Björn Wennström
Cecilia Mattsson
TEKSTI
Katja Rikberg
KÄÄNNÖS
Virpi Isaksson
Anita Häggblom
LAYOUT
Cecilia Mattsson
TUOTANTO
Posten Åland Ab
Waasa Graphics
KANSIKUVA
Erika Gerdemark
Pidätämme oikeuden muutoksiin.
Ahvenanmaa melkein metsien
peitossa
14
Ahvenanmaalaistaustaisia
supersankareita
16
Ahvenanmaalaisia omenoita
20
Perunalastujen uranuurtajia
Suomessa
22
Amanda yhdistää Meksikon
Ahvenanmaahan
24
Ainutlaatuinen samppanjalöytö
postimerkissä
28
Rantalentopalloilua
maailmantähtien kanssa
30
Kökar ja Jomala
32
Kalenteri
35
14 • Metsä on
tämän vuoden
Europapostimerkin
aihe. Ahvenanmaan merkki
on Anette
Gustafssonin
suunnittelema.
16 • Tämän vuo
1
vuoden postimerkkivihko tutustuttaa
meidät kolmeen
klassiseen supersankariin.
4
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
UUTUUKSIA
Kobba klintar kaunein vuonna 2010
uoden 2010 kaunein ahvenanmaalainen postimerkki on valittu.
oittaja on ”ohjola – lämää rannikolla”-pienoisarkki, joka kuvaa
obba klintaria. aiteilija uha ykäläisen suunnittelema postimerkki
sai 779 ääntä annetuista 1 704 äänestä.
Toiseksi sijoittuivat ahvenanmaalaisia maisemia
kuvaavat Sundin ja Eckerön postimerkit (173
ääntä), ja kolmanneksi sijoittui Europapostimerkki
Sandvargen (123 ääntä). Onnittelemme seuraavia
henkilöitä, jotka saivat palkinnon kaikkien äänestykseen osallistuneiden joukosta:
J A A N A V I L K K I , Helsinki
A I M O A A LT O N E N , Salo
M AT S E R I K S S O N , Uppsala, Ruotsi
N O R B E R T A P E LT , Soltau, Saksa
A N D R E J N E U M A N N , Stadtallendorf, Saksa
J U L E S P I C A R D , Zoersel, Belgia
Posten Åland Frimärken nyt Facebookissa
Oletko Facebookin jäsen? Jos olet, niin voit käydä
sivuillamme. Saat tietoa uutuuksista, postimerkkijulkaisuista, tapahtumista, erikoistarjouksista ja
paljon muusta. Jos et vielä ole Facebookin käyttäjä,
niin palveluun liittyminen on helppoa ja ilmaista.
Kannattaa käyttää Posten Åland Frimärkenin
Tykkää-painiketta Facebookissa!
ÅÅLLAA
AN
N
NDD
DSSSPPPO
O
OSSSTTTEEEN
N
N FFFRRRIIM
IMM
ÄÄÄ
RRK
RKE
KEN
ENN
UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ:
•
5
KRONIKKA
Päivä, jolloin
rosvosin postimerkkikokoelman
ANNIKA KULLMAN
Journalisti
Alexandra Karlsson
Alexandra Karlsson, 26 vuotta, on työskennellyt
syksystä lähtien Frimärkenissä. Hän on Samuel
Miiroksen seuraaja myyntikoordinoijana.
Alexandra on suorittanut maisterintutkinnon
pääaineenaan kansainvälinen markkinointi Mälardalenin korkeakoulussa Västeråsissa Ruotsissa. Hän
työskenteli kahden viime vuoden ajan ostoassistenttina Rederiaktiebolaget Eckerön palveluksessa.
Nyt Alexandra vastaa Posten Ålandin osallistumisesta Manner-Suomessa järjestettäviin
postimerkkitapahtumiin. Lisäksi hän huolehtii
eri tapahtumien järjestämisestä Ahvenanmaalla
postimerkkijulkaisujen yhteydessä. Hän vastaa
myös tietyistä tuoteostoista, kuten keräilyautoista
ja kolikkopakkauksista.
Linda Eriksson
Linda Eriksson, 28 vuotta, työskentelee vuoden
2011 ajan Gunilla Häggblomin sijaisena. Lindan
työtehtäviin kuuluu saksankielisten asiakkaiden
palvelu. Lisäksi hän vastaa mm. Ålandsposten
Frimärken-asiakaslehden, kotisivujen, esitteiden ja
tuotepakkaustekstien saksankielisistä käännöksistä.
Linda on suorittanut Tukholman yliopistossa
saksankielisen filosofian maisterin tutkinnon
sivuaineena juridiikka.
– KUINKA VOIMME LÄHETTÄÄ KIRJEITÄ
ilman postimerkkejä? Lisa katsoo minuun
ihmeissään. Ystävyytemme kehittyi, kun
odottelimme koulukuljetusta. Hän houkutteli
minut syömään pihkaa, ja minä suostuttelin
hänet hyppäämään ojan yli ohuen puunoksan
varassa. Me olimme ainoat, jotka saivat lainata
kaksi kirjaa kirjastosta samalla kertaa. Mutta
ennen kaikkea meitä yhdisti rikas mielikuvitus.
kuinka hurmaantumisemme Kiribatiin alkoi. Ehkä se alkoi siitä, kun näimme pienen
saariryhmän lipun karttakirjassa. Lintu, joka lensi
kultaisen auringon yli. Punainen taivas ja sininen
meri. Pian olimme keksineet Kiribatiaakkoset,
jotka kaiversimme puunpalaseen. Minullahan oli
veli siellä kaukana, tosin epäselvää, kuinka se
oli mahdollista. Lisalla oli useita ystäviä, joilla oli
pitkät, mustat, kiiltävät hiukset. Olimme puhuvinamme kiribatia välitunneilla, ja uskon todella,
että ymmärsimme toisiamme. Tiedättehän, tavalla, jota vain lapset osaavat. Ja niin koitti päivä,
jolloin oli aika kytkeä yhteydet Tyyneenmereen.
Kirjoitimme molemmat muutamia kirjeitä. Vasta
kun olimme sulkeneet kirjeet, postitusmaksusta
heräsi arkaluonteinen kysymys. Rahaa meillä ei
ollut. Projektimme tuntui kariutuvan. Mutta sitten
Lisa keksi loistavan idean. Hänen isällään oli
postimerkkikokoelma! Pian olimme onnistuneet
irroittamaan muutamia ihastuttavia merkkejä,
ja otimme liimapuikon esille. Paikallisen kaupan
vieressä oli postilaatikko.
EN TIEDÄ,
M U U TA M A N P Ä I V Ä N K U L U T T U A odottelimme
tavalliseen tapaan koulukyytiä. Yhtäkkiä kauppias tuli luoksemme ja loi meihin tiukan katseen.
– Postinkantaja kertoi kummallisista kirjeistä.
Tekö ne olette pudottaneet laatikkoon?
En muista, mitä vastasimme tai mitä kirjeille
tapahtui. En tiedä, oliko rosvoamamme postimerkkikokoelma arvokas.
Mutta siitä olen varma, ettemme koskaan
saaneet vastausta Kiribatista.
6
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
UUTUUKSIA
Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavien
postimerkkien kysytty pakkaus
yyskuussa hvenanmaan kaikki 16 kuntaa on kuvattu ahvenanmaalaisia maisemia-sarjan postimerkeissä. ostimerkit on koottu
luonnonkauniiseen pakkaukseen.
Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavat postimerkit
Ahvenanmaan eri kunnista ovat olleet erittäin suosittuja. Keräilijämme ovat useana vuonna valinneet sarjan
merkeistä kauneimman ahvenanmaalaisen merkin.
Monet asiakkaat ovat myös kiinnostuneet pakkauksesta, joka sisältää kaikki 16 luontoaiheista postimerkkiä. Posten Åland julkaisee sellaisen pakkauksen 28.
syyskuuta. Pakkaus sisältää muovitaskuun sijoitetut
postimerkit, jotka on leimattu kyseisten postikonttoreiden leimoilla 28.9.2011 päiväyksellä. Lisäksi kahdeksansivuinen pakkaus sisältää Ahvenanmaan kartan
ja tietoa jokaisesta kunnasta neljällä kielellä (ruotsiksi,
suomeksi, englanniksi ja saksaksi). Pakkauksien valmistusmäärä on 2 000 kappaletta, ja sen hinta on 20 €.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
7
JOULU
kukka
ERIKA GERDEMARK
KESKIPISTEENÄ
– Palaan aina luontoon, sanoo Helene Schmitz. Hän on valokuvannut
tämän vuoden joulupostimerkin hyasintin. Helene on tunnettu
ottamistaan kukkien lähivalokuvista kaikkialla maailmassa. Mutta
juuri nyt muut aiheet kiinnostavat häntä enemmän.
8
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Jos googlaa Helene Schmitziä, saa 274 000 osumaa. Jos haluaa
googlata hänen kuviaan, osumia on yli 70 000. Kuten aina
Googlen suhteen, kaikilla näillä 70 000 kuvalla ei ole suoranaista
yhteyttä Heleneen. Mutta selviää nopeasti, että Helene on tullut
tunnetuksi kukkavalokuvistaan.
FILMI INSPIROI
”öydän inspiraatiota
eri filmeistä”
Valokuvaaminen on kuulunut Helenen elämään siitä lähtien, kun
hän 12-vuotiaana sai Kodak Instamatic-kameran.
– Olen opiskellut filmi- ja taideteoriaa, Helene kertoo.
Ennen sitä hän oli ehtinyt opiskella myös oikeustiedettä.
– Mutta se ei ollut minun alaani. Heti kun aloin opiskella filmi- ja
taideteoriaa, tunsin osuneeni oikeaan. Juuri sinne minä kuuluin.
Ja vielä tänäkin päivänä hän löytää inspiraatiota filmeistä.
EPÄTAVALLINEN AINEEN AIHE
Helene kirjoitti kandidaatin tutkintoa varten aineensa valokuvaaja
Georg Oddnerista.
– Taidetieteiden puitteissa ei ollut tavallista kirjoittaa valokuvaajista. Minun valitsemani aine oli ensimmäisiä aineita, joka käsitteli
juuri valokuvausta.
Tämän myötä yhtyes valokuvaamiseen selvisi Helenelle yhä enemmän, ja 23-vuotiaana hän piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä.
TÄRKEÄ NÄYTTELY
– Näyttelyn ansiosta sain kutsun Camera Obscuraan, joka halusi
huomioida ruotsalaisia naisvalokuvaajia.
Silloin, vuonna 1985, oli epätavallista tuoda esiin valokuvaavia naisia.
– Näin jälkeenpäin olen ymmärtänyt, kuinka tärkeä tuo
näyttely oli. Nykyään on toisin; enää ei ole yhtä harvinaista, että
nainen on valokuvaaja. Mutta edelleenkin valokuvaajan ammatti
on erittäin miesvaltainen.
Svenska Naturvårdsverket valitsi
Helenen vuoden luontovalokuvaajaksi. Tässä näemme kuvia hänen
kirjoistaan ”Blow up” (ylempi
kuva) ja ”System och passion”.
Vuoden 1985 tärkeän näyttelyn jälkeen Helene on vaikuttanut
useissa erilaisissa projekteissa, ja hän on pitänyt näyttelyitä ympäri
maailmaa. Vuonna 2003 ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa
”Blow up”, joka sisältää suunnattoman kauniita kasvien lähivalokuvia. Vuonna 2007 ilmestyi kirja ”System och passion”, joka
sekin sisältää kauniita kukkien lähikuvia. Svenska Naturvårdsverket
valitsi hänet vuoden luontovalokuvaajaksi juuri näiden kuvien
perusteella.
ERIKA GERDEMARK
VUODEN VALOKUVAAJA
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Juuri tällä hetkellä Helene valokuvaa maisemakuvia Etelä-Amerikassa.
•
9
10
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
ERIKA GERDEMARK
”aluan keskittyä
romanttiseen tyyliin
juuri nyt”
Joulupostimerkki on Helenen ensimmäinen
Posten Ålandille suunnittelema postimerkki.
LUONTO JA KULTTUURI
Juuri nyt Helene on jättänyt kukkien
valokuvaamisen.
– Nyt valokuvaan maisemakuvia
kukkakuvien sijaan, Helene kertoo ja
vertaa nykyistä projektia vuonna 1994
tekemäänsä Livingrooms-projektiin.
Mutta luonto on mukana myös
tässä projektissa.
– Keskityn luontoon erikoisesta
näkökulmasta katsottuna, ja otan
huomioon luonnon ja kulttuurin
välisen suhteen, hän selvittää.
LUONTO MUUTTUU
Projekti päättyy eteläamerikkalaisiin
maisemakuviin.
– Jatkan kukkakuvilla tulevaisuudessa, Helene vakuuttaa.
Eri valokuvausprojektien valmistelu ja toteuttaminen eroavat
toisistaan.
– Kukat ovat aina otettuja kokonaisuudestaan, ja siksi kuvista
tulee keinotekoisia. Kuvissa näkyvä valo ei ole luonnollinen.
Tarkoituksenani on, että aiheen voi kokea uudella tavalla tai mieluiten kuin ensimmäistä kertaa.
JOULUPOSTIMERKISSÄ HYASINTTI
Muutama vuosi sitten Helenen kukkavalokuvia oli näytteillä
Ålands museumissa, ja juuri silloin Posten Ålandin postimerkkiryhmä havaitsikin hänet. Kun vuoden 2011 joulupostimerkin aihe
oli päätetty, Heleneen otettiin yhteyttä, ja hän suostui tehtävään.
– Joulunvärit eivät kuulu mieliväriskaalaani. Ilahduin saadessani
tietää, että kysymyksessä on valkoinen hyasintti.
Hyasintti valokuvattiin syksyllä 2010. Ajankohta ei oikeastaan
ollut paras mahdollinen joulukukkien saannin kannalta.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
11
290 • JOULU 2011
Ensipäivänleimassa näemme
hyasintin kukan.
JULKAISUPÄIVÄ
7.10.2011
VA LO KU VA A J A
Helene Schmitz
PA I N O S M Ä Ä R Ä
360 000
MAKSUARVO
Julpost (0,60 €)
F D C : N H I N TA
1,20 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
36 x 24,8 mm
A R K K I KO KO
2 x 20 postimerkkiä
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA P E R I
102 g/m²
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
ERIKA GERDEMARK
Southern Colour Print
HELENE SCHMITZ
Postimerkkiarkin väliöparikeskilöä koristaa erilaiset hyasintin kukat.
Ensipäivänkuoressa näemme kauniin lähikuvan valkoisesta hyasintista.
Valokuvaaja Helene Schmitz
syntyi vuonna 1960. Hän asuu
ja työskentelee Tukholmassa.
Hän on suorittanut filosofian
kandidaatin tutkinnon pääaineenaan filmi- ja taideteoria. Hän on
opiskellut myös Konstfack-taidekoulussa sekä käynyt filmialan
kurssin New Yorkin yliopistossa.
Helene on tunnettu ottamistaan
kukkien lähivalokuvista kaikkialla
maailmassa. Vuonna 2003 ja
2007 julkaistiin kaksi hänen kukka-aiheista kirjaansa. ”System
och passion”-kirjassa (2007) on
valokuvia, jotka perustuvat Carl
von Linnén oppeihin kukkien
lisääntymisjärjestelmästä. Tämä
on Helenen ensimmäinen Posten
Ålandille tekemä postimerkki.
12
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
– Mutta olin yhteydessä taitavaan floristiin, joka auttoi minua
hankkimaan hienoja mallikappaleita.
Joulupostimerkkiin valokuvaaminen tapahtui samalla tavalla
kuin hänen muiden kukkakuviensa valokuvaaminen, ja hän on
tyytyväinen lopputulokseen.
VIIMEISIN ON PARAS
Helenestä on helppoa valita mieliprojekti tai mieliaihe.
– Pidän aina eniten viimeksi tekemästäni työstä, hän sanoo
vuorenvarmasti.
Mutta kaikkien aikaisempien projektien joukosta hän haluaa
tuoda esiin myös Livingrooms-projektin. Siinä hän valokuvasi
vanhempiensa huoneiston, joka oli joutunut tuhoisan tulipalon
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
13
Helene on valokuvannut lihansyöjäkasveja
National Geographics-lehden toimeksiannosta.
kouriin. Kuvista kehittyi vähitellen näyttely, joka oli esillä 1990luvun loppupuolella mm. Ruotsissa, Suomessa ja Ranskassa.
EI USKALTANUT UNELMOIDA
Vuonna 2010 Helene valokuvasi lihansyöjäkasveja kansainvälisen
National Geographics-lehden toimeksiannosta. Värikkäät, pelkistetyt kuvat kuvaavat kasveja uskomattoman kiehtovalla tavalla. On
vaikea tietää, ovatko kukat ja kasvit osa Helenen tulevaisuuden
unelmaprojektia.
– Haluan matkustaa autiomaahan, hän vastaa lyhyesti, nopeasti
ja salamyhkäisesti. Hän jättää meidät kaikki miettimään, mihin
seuraava valokuvausprojekti johtaa. 4
”idän aina eniten viimeksi
tekemästäni työstä”
14
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Ahvenanmaa melkein metsien peitossa
elkein 60 % hvenanmaasta on metsien peitossa. iinpä uropapostimerkin tämän vuoden aihe sopii osten Ålandille mainiosti!
aiteilija nette ustafsson on kuvannut kauniisti metsän reunaa.
Ahvenamaan metsissä kasvaa yli 40 eri puu- ja
pensaslajia. Karkeasti jaotettuna voi sanoa, että
havumetsät vallitsevat pohjois-Ahvenanmaalla, kun
taas etelä-Ahvenanmaa on enimmäkseen lehtimetsien peitossa. Mutta manner-Ahvenanmaalla
sekametsä on kuitenkin tavallisinta.
KOLME HAVUPUUTA
Ahvenanmaalla kasvaa luonnostaan kolme havupuulajia – kuusi, mänty ja marjakuusi. Mänty on tavallisin sekä tiheissä metsissä että karuilla kallioilla. Kuusi
puolestaan viihtyy parhaiten ravintorikkaassa maassa.
tavallisin niistä on saarni. Muita tavallisia lehtipuita
ovat koivu, leppä, haapa, pihlaja, ruotsinpihlaja,
tuomi ja suomenpihlaja. Pensaista mainittakoon
koiranheisi ja myrkyllinen näsiä.
HIRVIÄ JA METSÄKAURIITA
Hirvi on Ahvenanmaan metsissä viihtyvistä eläimistä suurin. Arvion mukaan Ahvenanmaalla on
noin 700 hirveä. Myös 1960-luvulla istutettuja
metsäkauriita esiintyy yleisesti. Niiden arvioitu
lukumäärä on 15 000.
LINTUJA METSISSÄ
PALJON MYÖS KATAJIA
Kataja, joka sekin on tavallinen Ahvenanmaalla, ei
ole puu, vaan pensas. Saaristossa katajat kasvavat
matalina ja peittävät kallioita. Hedelmällisillä mailla
ne kasvavat usein korkeiksi ja pylväsmäisiksi.
Muita eläimiä Ahvenanmaan metsissä ovat jänis,
orava, kettu ja erilaiset pienet jyrsijät sekä näätäeläimet. Lisäksi metsissä on lintuja kuten variksia,
närhiä, talitiaisia, korppeja, teeriä, lehtokurppia,
kana- ja hiirihaukkoja. Erilaiset rastaat ja kertut
viihtyvät lehtimetsissä. 4
PALJON ERI LEHTIPUITA
Jalot lehtipuut kuten saarni, tammi, jalava, vaahtera
ja lehmus ovat suhteellisen tavallisia ja kaikkein
Lähteet: www.naturum.ax ja www.ha.ax.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
15
281 • EUROPA – M E T S I Ä
JULKAISUPÄIVÄ
Ensipäivänleimassa
näemme kävyn.
9.5.2011
TA I T E I L I J A
Anette Gustafsson
PA I N O S M Ä Ä R Ä
180 000
MAKSUARVO
Europa (0,85 €)
F D C : N H I N TA
1,45 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
35,4 x 26 mm
A R K K I KO KO
2 x 20 postimerkkiä
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA P E R I
110 g/m²
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
Cartor Security Printing
A N E T T E G U S TA F S S O N
Myös ensipäivänkuoreen Anette Gustafsson on maalannut metsämaiseman
kuten maksimikorttiinkin. Maksimikortin erikoisleima kuvaa metsän reunaa.
Postimerkkiarkin väliöparikeskilössä on kuvattu metsän reunaa.
Taiteilija Anette Gustafsson
(s. 1966) on akvarellisti ja
merimaalari. Hän asuu ja
toimii Norrtäljessä Ruotsissa ja
puolet vuodesta Rödhamnissa,
joka sijaitsee Ahvenanmaan
ulkosaaristossa. Anette on
itseoppinut maalari, ja hän
on osallistunut useisiin sekä
yksityis- että yhteisnäyttelyihin.
Hänen vedenalaista taidettaan
on ollut näytteillä ”Mondial de
l’image sous-marine”-maailmannäyttelyssä Juan Les Pinsissä
Ranskassa. Tämä postimerkki on
toinen Anetten suunnittelema
postimerkki Posten Ålandille. Hän
suunnitteli ”Sukellus”-postimerkin
vuonna 2009.
16
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
282 • SUPERSANKAREITA
JULKAISUPÄIVÄ
9.5.2011
TA I T E I L I J A
Paul Gustafson
SUUNNITTELU
Cecilia Mattsson
PA I N O S M Ä Ä R Ä
95 000 vihkoa
Ensipäivänleima
kuvaa puhekuplaa.
MAKSUARVO
Världen ( 9 x 0,90 €)
F D C : N H I N TA
3,30 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
32 x 36,5 mm
V I H KO N KO KO
107,1 x 117 mm, 3 x 3 postimerkkiä
PA P E R I
98 g/m²
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
Posten Sverige
PA U L G U S TA F S O N
Sarjakuvapiirtäjä Paul Gustafson
(1916–1977) syntyi Saltvikissa
Ahvenanmaalla. Ollessaan
5-vuotias hänen perheensä
muutti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Opiskeltuaan Quentin High
School ja Manhattan´s Cooper
Union- oppilaitoksissa Paul alkoi
työskennellä oppipoikana sarjakuvapiirtäjä Frank Owenin luona.
Pian hän tuli tunnetuksi itsenäisenä sarjakuvapiirtäjänä. Uransa
aikana hän loi monia erilaisia
supersankareita, joista useammat
tulivat hyvin tunnetuiksi. 1950luvun loppupuolella hän lopetti
sarjakuvapiirtäjäuransa ja alkoi
sen sijaan työskennellä maanmittaustehtävissä New Yorkissa. Paul
oli naimisissa Gladyksen kanssa,
ja he saivat kolme lasta.
Postimerkkivihkossa on 3 x 3 erilaista postimerkkiä. Vihkon kannessa on
kuvattu samat supersankarit kuin postimerkeissäkin.
Ensipäivänkuori on kokonaan sarjakuvien peitossa. Näemme kuvan, jossa The
Fantom of the Fair pelastaa naisen.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
17
Ahvenanmaalaistaustaisia supersankareita
iesitkö, että monen tunnetun 1940- ja 1950-luvulla piirretyn supersankarin luoja on kotoisin altvikistä hvenanmaalta? yt kolme hänen
supersankareistaan on kuvattuna ahvenanmaalaisessa postimerkkivihkossa.
Paul Gustafson syntyi Saltvikissä vuonna 1916.
Ollessaan 5-vuotias hänen perheensä muutti monen
muun ahvenanmaalaisen perheen tavoin siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin.
OPPIPOIKANA
Opiskeltuaan Quentin High School ja Manhattan´s
Cooper Union-oppilaitoksissa Paul alkoi työskennellä
oppipoikana sarjakuvapiirtäjä Frank Owenin luona,
jonka vaimo Vera oli myös syntynyt Ahvenanmaalla.
1930-luvun loppupuolella Paul tuli tunnetuksi itsenäisenä sarjakuvapiirtäjänä. Hän loi monia hahmoja,
lähinnä supersankareita, Marvel Comicsille.
tullut yhtä menestyksekästä kuin Paulista. Sittemmin
Nils työskenteli valokuvaajana New Yorkissa.
LOPETTI URANSA
Paul piti tauon sarjakuvien piirtämisestä 1942–
1945, jolloin hänet oli kutsuttu amerikkalaiseen
armeijaan toisen maailmansodan aikana. Hän
lopetti sarjakuvapiirtäjäuransa 1950-luvun loppupuolella ja alkoi työskennellä maanmittaustehtävissä
New Yorkissa. Mutta hän jatkoi kuitenkin sarjakuvien piirtämistä paikallislehdelle Warwickissä
New Yorkissa, missä perhe asui.
POSTIMERKKIVIHKO
USEITA SUPERSANKAREITA
Useimmat Paulin sarjoista syntyivät vuosina 1938–
1946. Näistä voimme mainita muun muassa The
Angel, The Arrow, Black Panter, A-man, Quicksilver,
Magno, The Human Bomb, Blackhawk, Jester, Rusty
Ryan ja Midnight. Sittemmin hän omistautui Will
Bragg-huumorisarjalle. Piirtäjänä hän käytti joskus
nimeä Paul Earrol. Myös Paulin veli Nils työskenteli
jonkin aikaa sarjakuvapiirtäjänä, mutta hänestä ei
Paul Gustafson on tunnettu monista eri supersankareistaan. Posten Åland julkaisee postimerkkivihkon, jonka merkeissä on kuvattu The Arrow, The
Fantom of the Fair ja Alias the Spider.
THE ARROW
Centaur Publications julkaisi The Arrowin ensimmäisen kerran vuonna 1938. Hänen tärkein aseensa oli
jousipyssy, mutta hän pystyi taistelemaan rikollisuutta
18
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
ja sabotoijia vastaan myös ilman
asettaan. Hän oli ensimmäisiä supersankareita, jotka käyttivät naamioita.
Kolme kuukautta aikaisemmin julkaistu Superman ja The Arrow olivat
ensimmäisiä supersankareita, jotka
käyttivät erikoistaitojaan taistelussa
rikollisuutta vastaan.
AGENTTI
Voisi luulla, että nuolen ja jousen
käyttö olisi vaikeaa sisätiloissa, mutta
The Arrow oli aivan yksinkertaisesti
niin taitava, että hän suoriutui siitä
erinomaisesti. Aluksi The Arrowilla ei
ollut yksityiselämää eikä edes nimeä.
Mutta vähitellen selvisi, että hän oli
agentti Ralph Payne.
The Arrow oli yksi Centaursin
pitkäikäisimmistä sankareista ja esiintyi omassa sarjakuvalehdessä Funny
Pagesissä sekä muissa sarjakuvalehdissä aina vuoteen 1941.
THE FANTOM OF THE FAIR
Centaur Publications julkaisi The
Fantom of the Fairin ensimmäisen
aul ustafson on tullut tunnetuksi
monista eri supersankareistaan.
kerran vuonna 1939. Ensimmäisten vuosien aikana hän omistautui
taistelemaan New Yorkin maailmannäyttelyyn kohdistettuja uhkia
vastaan. Hänen ensisijainen aseensa oli ihmismuistin manipulointi
esimerkiksi hypnoosin avulla. Hänen nyrkkinsä olivat erittäin vahvat, mutta muutoin hänellä ei ollut erityisiä supervoimia.
PÄÄMAJA NÄYTTELYPAIKAN ALLA
The Fantom of the Fair liitettiin vahvasti maailmannäyttelyyn.
Hänen päämajansa nykyaikaisine laboratorioineen sijaitsi näyttelyrakennuksen alla. Rakennuksesta oli yhteys maanalaiseen jokeen.
Hänen tehtävänään oli suojella kävijöitä kaikkia näyttelyn aikana
tapahtuvia rikollisiskuja vastaan. Hänen henkilöllisyytensä ei paljastunut koskaan. Ei myöskään syy, miksi hän oikeastaan työskenteli niin kovasti suojellakseen näyttelyä.
VAIHTOI NIMEÄ
New Yorkin maailmannäyttely oli tähän aikaan suuri tapahtuma,
ja Fantom of the Fair debutoi näyttelyn avajaisten yhteydessä.
Näyttelyn päätyttyä kustantamo yritti pitää sarjakuvahahmoa
hengissä, ja hänen nimeksi tuli Fantoman. Tosin hänen suosionsa
väheni. Hän hävisi sarjakuvalehdistä vuoden 1940 lopulla.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Postimerkkijulkaisun yhteydessä
ilmestyy myös kolme maksimikorttia.
Niissä näemme sarjakuvien lähikuvia,
joissa kuvataan samoja supersankareita kuin postimerkeissäkin.
ALIAS THE SPIDER
Quality Comics (sittemmin DC Comics) julkaisi Alias the Spiderin
ensimmäisen kerran vuonna 1940. Todellisuudessa hän oli Tom
Hallaway, playboy, joka oli kyllästynyt näkemään kriminallisten
kiusaavan ja tappavan syyttömiä ihmisiä. Alias the Spider taisteli
jousipyssyllä rikollisuutta ja epäoikeudenmukaisuuksia vastaan keltaiseen puseroon ja sinisiin shortseihin pukeutuneena. Jousipyssyn
lisäksi hänellä oli apunaan oma auto ”Svarta änkan” sekä avustajansa Chuck, joka auttoi Tomia sekä siviilissä että supersankarina.
ERIKOISNUOLI
Hänellä oli lisäksi erikoisnuoli, jolla hän osui gangsterin käteen,
niin että tästä tuli aseeton. Alias the Spider eli edelleen senkin
jälkeen, kun Paul Gustafson oli lopettanut hänen piirtämisensä ja
sai sitten aivan toisenlaisia minuuksia ja supervoimia. 4
Lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/Alias_the_Spider, http://www.toonopedia.
com/fantom.htm, http://www.toonopedia.com/arrow.htm ja Nya Åland.
Maksimikorttien leima
on tämän näköinen.
•
19
20
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
283 JA 284 •
AHVENANMAALAISIA
OMENOITA, STRÖMMA
Ensipäivänleima
kuvaa omenaa.
JULKAISUPÄIVÄ
7.6.2011
VA LO KU VA A J A
Andreas Dienert
PA I N O S M Ä Ä R Ä
2 x 200 000
MAKSUARVOT
0,05 € ja 4,00 €
F D C : N H I N TA
4,65 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
26,1 x 25,92 mm
A R K K I E N KO KO
2 x 20 postimerkkiä
PA P E R I
102 g/m²
HAMMASTE
13 per 2 cm
Ensipäivänkuorta koristaa kannon päälle sijoitettu ahvenanmaalainen omena.
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
Joh. Enschedé Stamps
ANDREAS DIENERT
Taiteilija, vapaa valokuvaaja ja
muusikko Andreas Dienert syntyi
vuonna 1970 Enskedessä, joka
sijaitsee Tukholman ulkopuolella
ja jakaa aikansa juuri nyt Tukholman ja Maarianhaminan välillä.
Muusikkona hän on työskennellyt muun muassa Göteborgin
oopperassa. Taiteilijana hän on
pitänyt useita yksityisnäyttelyitä.
Tällä hetkellä hän käyttää suurimman osan ajastaan valokuvaamiseen sekä Ahvenanmaalla
että Tukholmassa. Andreas teki
Posten Ålandille Europapostimerkin ”Integraatio” vuonna 2006.
Postimerkkiarkin väliöparikeskilöä kuvittavat ahvenanmaalaiset omenat.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
21
hvenanmaalaisia omenoita
yt ilmestyy uusi postimerkki, jonka maksuarvo on jälleen 0,05 € sekä yksi
postimerkki maksuarvolla 4,00 €. ostimerkeissä kuvataan ahvenanmaalaista
trömma-omenalajiketta, jolla on mielenkiintoinen historia.
Ahvenanmaalainen Fridolf Sundberg alkoi yli 100
vuotta sitten levittää omenalajikkeitaan ympäri
Ahvenanmaata ja Etelä-Suomea. Fridolf ymppäsi
omenalajit metsäomenapuitten kanssa Örnäsissä
Finströmissä, jonne hän asettui asumaan vaimonsa
Amandan kanssa. Strömma-lajikkeen hän löysi
eräältä tilalta Hammarlandista Strömman kylästä.
Örnäsissä. Lisäksi yksi puu on muutaman kilometrin päässä. Postimerkkien omenat on valokuvattu
Hammarlandissa. Fridolfin ja Amandan pojanpoika
Sven-Olof Sundberg asuu nykyään Hasselbossa
lähellä Örnäsiä. Hänellä on omenapuu, joka on
Strömma-lajiketta.
KESTÄVIÄ JA SÄILYVIÄ
HEDELMÄNVILJELIJÄPIONEEREJA
Amanda ja Fridolf Sundberg onnistuivat luomaan
esimerkillisen maanviljelyn alueille, joita ei ollut
koskaan aikaisemmin viljelty. Fridolfin voidaan
katsoa olleen myös hedelmänviljelyn uranuurtaja.
Hän viljeli itse hedelmäpuunsa ja harjoitti niiden
tuontia Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Puita
tuotiin noin 1 000 kappaletta vuosittain yli 20 vuoden ajan. Tämän lisäksi hän tuotti maahan muun
muassa marjapensaita.
Kaksi Fridolfin istuttamaa puuta on yhä jäljellä
Sotien välisenä aikana 1930-luvulla Strömma-lajiketta
viljeltiin Suomessa ammattimaisesti, mutta muutaman kylmän talven seurauksena viljelmät paleltuivat.
Ne puut, jotka ovat Ahvenanmaalla tänään, ovat
kuitenkin karaistuneita ja ovat selviytyneet yli 100
vuotta. Strömma-omena sopii hyvin varastoitavaksi,
ja se säilyy pitkään. Ahvenanmaalaiset omenaintoilijat Sven-Olof eturivissä haaveilevat, että Strömmaomena saataisiin taas pian kauppoihin myyntiin. 4
Lähde: Sven-Olof Sundberg
22
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Perunalastujen uranuurtajia Suomessa
uonna 1969 hvenanmaalle perustettiin perunalastutehdas
hips b. erustajat eivät tienneet silloin, että yritys yli 30 vuotta
myöhemmin olisi kansainvälinen konserni, jossa on yli 1 300 työntekijää ohjoismaissa, altiassa ja enäjällä.
Kolme yksityistä aloitteentekijää perusti Chips
Ab:n. He halusivat luoda teollisuuden, joka estäisi
suurta muuttoliikettä Ahvenanmaalta. Maatalous,
kalastus ja kauppa olivat jo kauan olleet suuria
tulonlähteitä. Nyt aloitteentekijät halusivat luoda
teollisuuden, joka perustuisi sellaiseen raaka-aineeseen, jota jo oli saatavilla Ahvenanmaalla.
SUURIA PANOKSIA
Chipskonserni käynnistyi hieman horjuvasti
1970-luvulla, mutta 1980-luvulta alkaen tapahtui
paljon, jolloin muun muassa osa ruotsalaista OLWyritystä saatiin mukaan. 1990-luvun aikana tehtiin
satsauksia Baltian ja Venäjän markkinoilla. Vuonna
2005 norjalainen Orkla Asa osti kaikki Chips Abp:n
osakkeet.
PERUNA VAIN RUOKAA
Yksi aloitteentekijöistä oli törmännyt perunalastuihin opiskeluvuosinaan Yhdysvalloissa. Siihen aikaan
perunalastut olivat tunnettuja Ruotsissa ja Tanskassa,
mutta Ahvenanmaalla ja Suomessa peruna oli vain
ruokaa. Chips Ab:stä tuli ensimmäinen perunalastujen valmistaja Suomessa, ja tuotemerkki Taffel
on aina ollut johtavana Suomen markkinoilla.
HYVÄÄ PERUNALASTUPERUNAA AHVENANMAALLA
Osoittautuikin pian, että Ahvenanmaan viljelyalueet riittivät tehtaalle tarvittavaan perunamäärään.
Lisäksi meren suotuisa vaikutus lämpötiloihin tekee
kasvukaudesta pitkän, mikä onkin hyvän perunalastuperunan viljelyssä ratkaiseva tekijä.
POHJOISMAAT JA BALTIA
Nykyään Chips Ab:n kotimarkkina-aluetta ovat
Pohjoismaat ja Baltia paikallisine yhtiöineen ja
tuotemerkkeineen. Näiden joukossa ovat Chips
(Suomi), OLW (Ruotsi), Kims (Tanska ja Norja)
ja Latfood (Baltia). Suomessa Chips harjoittaa toimintaansa Ahvenanmaalla Haraldsbyssä sijaitsevassa
tehtaassa. Markkinointi- ja myyntikonttori ovat
Helsingissä. Lisäksi Ahvenanmaalla sijaitsevat myös
rahoitus- ja talousosasto.4
Lähteet: Jörgen Pettersson ja Anders Mattsson ”Från knölar i
marken till miljoner på banken” sekä www. chips.fi.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
23
285 • PERUNALASTU
Ensipäivänleima kuvaa
perunalastua.
JULKAISUPÄIVÄ
7.6.2011
VA LO KU VA A J A
Kjell Söderlund
PA I N O S M Ä Ä R Ä
180 000
MAKSUARVO
0,85 €
F D C : N H I N TA
1,45 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
35 x 35 mm
A R K K I KO KO
2 x 15 postimerkkiä
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA P E R I
102 g/m²
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
Joh. Enschedé Stamps
Ensipäivänkuoren kumpaakin puolta koristavat perunat – perunalastujen
raaka-aine.
KJELL SÖDERLUND
Postimerkkiarkin väliöparikeskilöä koristavat perunalastut. Postimerkissä
kuvatut perunalastut ovat nimeltään Sourcreme and onion.
Valokuvaaja Kjell Söderlund
(s. 1968) työskentelee mainosvalokuvaajana pääasiassa
studiossa. Hän kiinnostui valokuvauksesta ja etenkin luontovalokuvauksesta jo opiskeluaikoinaan. Kiinnostus on edennyt
harrastuksesta ammatiksi, ja nyt
hän on työskennellyt kokopäiväisenä valokuvaajana 14 vuotta.
Kjell on suunnitellut useita postimerkkejä Posten Ålandille mm.
Ahvenanmaalaisia maisemia
kuvaavaan postimerkkisarjaan,
Minun postimerkkini 2006,
Minun Ahvenanmaani 2008 ja
Ahvenanmaalaisia leikkikaluja
postimerkit vuonna 2010.
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
SOFIA CHANFREAU
24
Amanda asuu Meksikossa, mutta palaa aina kesällä Ahvenanmaalle.
Amanda Chanfreau saapui Meksikoon
syksyllä 2008 tarkoituksenaan matkustaa maan halki Keski-Amerikkaan.
– Mutta jo varhaisessa vaiheessa
tutustuin kauniiseen pieneen kylään
ihastuttavine laguuneineen. Jäin
sinne melkein vuodeksi, ja perustin
kahvilan kahden ystäväni ja silloisen
partnerini kanssa. Kun suljimme kahvilan, ei tuntunut enää luonnolliselta
matkustaa Meksikosta. Olin kesäisin
kotona, mutta palasin takaisin. Olen
ymmärtänyt nyt viimeisen vuoden aikana, että Meksiko on uusi
kotini. Nykyään asun suuremmassa kaupungissa Etelä-Meksikossa,
missä minulla on myös ateljeeni.
Uusi kotimaa tekee Amandasta onnellisen ja rauhallisen.
– Mutta en tiedä, mikä minuun vaikuttaa eniten – kulttuuri,
luonto, ruoka vai ihmiset. Rakastan tätä maata!
HALUAA MATKUSTAA YKSIN
Ennen kuin Amanda asettui asumaan Meksikoon, hän matkusteli
paljon muun muassa Euroopassa, Karibiassa, Pohjois-Afrikassa ja
Etelä-Amerikassa. Ja mieluiten hän matkustaa yksikseen.
– Minulle ihanteellisin tapa on matkustaa yksin, sillä silloin olen
•
25
AMANDA
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
YHDISTÄÄ
MEKSIKON
AHVENANMAAHAN
aiteilija manda hanfreau
sai tehtäväkseen maalata ahvenanmaalaista kesää kuvaavat ehiökortit,
mikä osoittautuikin oikeaksi valinnaksi!
hvenanmaalainen manda on
löytänyt uuden kotinsa an ristóbal
de as asasin kaupungista, joka
sijaitsee hiapasin vuoristoseudulla
telä-eksikossa. utta hän ei
pärjäisi koskaan ilman ahvenanmaalaista kesää ja palaakin kotisaarelleen
joka kesä.
paljon avoimempi kaikkea ja kaikkia kohtaan. Opin paljon enemmän kuin jos mukana olisi matkakumppani, johon turvautua.
KASVOT JA KEHOT HURMAAVAT
Juuri matkoillaan Amanda löytää inspiraatiota maalauksilleen.
– Olen työstänyt ulkomaankokemuksiani maalaamalla. Keskipisteenä ovat aina tapaamani ihmiset. Hurmaannun kasvoista ja
kehoista, erilaisista ilmaisuista, ihmiskohtaloista ja kuulemistani
kertomuksista.
Tällä hetkellä Amanda ei matkustele paljon, mutta inspiraation
hän saa edelleenkin vieraasta kulttuurista, minkä keskellä hän
elää.
AHVENANMAA ON TÄRKEÄ
Juuri nyt Amanda keskittyy luomaan
toimivan elämän Meksikossa niin
yksityisellä kuin ammattimaisella
tasolla.
– Kehitän ateljeetani ja luon kontakteja. Yhteyteni Suomeen ja Ahvenanmaalle ovat hyvin tärkeitä minulle.
Niistä en halua luopua. Kesäisin matkustan kotiin Ahvenanmaalle. Silloin
pyrin pitämään näyttelyitä mahdollisuuksien mukaan, ja samalla yritän
26
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
E H I Ö K O R T I T,
AHVENANMAALAINEN KESÄ
JULKAISUPÄIVÄ
9.5.2011
TA I T E I L I J A
Amanda Chanfreau
PA I N O S M Ä Ä R Ä
3 x 9 000
H I N TA
1,90 €/ehiökortti
5,70 € kolme ehiökorttia
KO KO
148 x 105 mm
PA P E R I
Carta Integra 235 g
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset + UV-lakkaaus
PA I N O
Waasa Graphics
SOFIA CHANFREAU
Leimassa näemme
kolme naishahmoa
hyppäämässä veteen.
AMANDA CHANFREAU
Amanda Chanfreau syntyi
vuonna 1983 Helsingissä. Perhe
muutti Maarianhaminaan, kun
Amanda aloitti peruskoulun.
Hänen taiteellinen koulutuksensa
alkoi Ahvenanmaalla Ålands
Folkhögskolanissa (Nordiska
konstlinje 1 vuosi). Sen jälkeen
hän jatkoi opintojaan Uppsalassa
Wiks Folkhögskola-oppilaitoksessa
(Bild- och Formlinjen 2 vuotta),
Tukholmassa (Konstskolan Idun
Lovén Skulptur 1 vuosi) ja HV
Skolan-oppilaitoksessa (Textil
Hantverkslinje 3 vuotta). Hän
omistautuu lähinnä maalaamiselle,
mutta on tehnyt myös pukuja
tanssi- ja performanssiesityksiin,
lavasteita, tekstiilitauluja ja savija betoniveistoksia. Nykyään hän
työskentelee paljon valokuvauksen ja videon sekä piirustuksen
parissa. Amanda on pitänyt kymmeniä näyttelyitä, lähinnä Ahvenanmaalla mutta myös Ruotsissa.
Tämä on Amandan ensimmäinen
työ Posten Ålandille.
Kaikkien kolmen ehiökortin aiheena on ahvenanmaalainen kesä.
Amanda Chanfreau on tulkinnut aihetta surrealistisella tavalla, missä
todellisuus kohtaa mielikuvituksen. Siitä huolimatta hän on kuitenkin
onnisutnut vangitsemaan sen tyypillisen ahvenanmaalaisuuden.
SOFIA CHANFREAU
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
27
ӊen ahvenanmaalaisissa
jonkinlaista hellää häikäilemättömyytta kesäisin”
Juuri nyt Amanda keskittyy luomaan ateljeensa ja hankkimaan kontakteja uudessa kotimaassaan Meksikossa.
laajentaa yhteistyötä. Tarkoituksenani on jatkossakin työskennellä
taiteeni parissa ainakin osittain kotiväkeä varten, mutta niin, että
voin tehdä sen täällä Meksikossa. Internetin avulla on helppoa
pitää läheisiä yhteyksiä kotiin Suomeen, ja ainahan voi postittaa
töitään.
PAIKKANI ON MEKSIKOSSA
Hän palaa Ahvenanmaalle joka kesä.
– En voi elää ilman ahvenanmaalaista kesää. Kaikki on niin
kaunista, ja ihmiset ovat paljon iloisempia. Lisäksi monet tulevat
kotiin opiskelupaikkakunniltaan, ja matkailijoita tulee joka suunnalta. Ahvennamaalta löytyy paljon luovuutta ja tahtoa. Nautin
täysin siemauksin oleskelustani siellä, ja lataan pattereita.
Mutta Amandasta olisi vaikeaa asua kokoaikaisesti Ahvenanmaalla.
– Minun tarvitsee liikkua enemmän, ja haluan enemmän vaihtelua. Rakastan Ahvenanmaata, mutta tunnen sydämessäni, että
paikkani on Meksikossa.
VAPAUS JA ILO
Amandan mielestä oli haaste saada tehtäväksi ahvenanmaalaisen
kesän kuuvaaminen kolmessa ehiökortissa. Hän on tottunut hakemaan inspiraatiota ulkomaanmatkoiltaan ja vieraista kulttuureista,
ja nyt hän saikin ajatella aivan toisella tavalla.
– Halusin hahmottaa vähän sitä vapautta ja iloa, mitä itse tunnen ollessani kotona kesäisin ja tietenkin kaunista luontoa.
Hän tarttui kolmeen tyypilliseen asiaan: mereen, kallioon ja
taivaaseen. Mutta tehdäkseen siitä
leikillisempää hän lisäsi vähän huumoria jokaiseen kuvaan.
– Vihreä kuva on peilikuva vedessä.
Siinä näkyy ison aluksen varjokuva,
ehkä Pommernin, mutta mastossa
on selvä ihmishahmo ripustamassa
pyykkiä! Sininen kuva kuvaa yötaivasta. Siinä näkyy joukko alastomia
hahmoja juoksemassa laituria pitkin
hypätäkseen veteen, aivan kuin saunan jälkeen. Mutta veteen joutumisen sijaan ne lentävät kohti pilviä!
HELLÄÄ HÄIKÄILEMÄTTÖMYYTTÄ
Kolmas kuva esittää kalliomaisemaa,
jossa on ahvenanmaalaista punaista
graniittia auringonlaskun valossa.
– Kalliota vasten näkyy miehen
varjo, ehkä kalastajan, joka tanssii
iloisesti ja jongleeraa kaloillaan.
Missään kuvassa ei näy ihmisiä selvästi. Hahmot ovat joko peilikuvina,
varjokuvina tai varjoina.
– Mutta hahmot ilmaisevat iloa
ja elämöintiä, mitä itsekin tunnen ja
mitä mielestäni näen ahvenanmaalaisissa kesäisin. Ne ilmaisevat jonkinlaista hellää häikäilemättömyyttä. 4
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
ALEX DAWSON
28
inutlaatuinen samppanjalöytö
postimerkissä
einäkuussa 2010 sukeltajat tekivät uskomattoman löydön, kun
he sukelsivat vanhalle hylylle hvenanmaan saaristossa. ylystä
löytyi useita pulloja, jotka sisälsivät erittäin vanhaa samppanjaa!
Löytö herätti heti suurta kiinnostusta ympäri maailmaa. Yhtäkkiä Ahvenanmaasta oli tullut paikka, mistä
oli löydetty ehkä maailman vanhimmat samppanjapullot! Samppanjapulloja oli 145 kappaletta noin
1840 vuoden tienoolta. Ne ovat peräisin tunneltulta
valmistajalta Veuve Clicquotilta, nyttemmin lakkautetulta Juglarin samppanjatalolta ja kuuluisan samppanjamerkin Heidsieckin valmistajalta. Samppanjanvalmistaja Jacquesson toimii nykyään Juglarin mailla.
maalla toistuvasti järjestettävissä huutokaupoissa.
Ensimmäinen huutokauppa pidetään kesäkuussa
2011, jolloin samana päivänä ilmestyy ahvenanmaalainen samppanja-aiheinen postimerkki. Vielä
ei ole ilmoitettu, kuinka monta samppanjapulloa
huutokaupataan kaiken kaikkiaan. Asiantuntijoiden
mukaan samppanjapullojen markkina-arvo on mitä
korkein. Maailman johtava samppanja-asiantuntija
Richard Juhlin arvioi yhden pullon myyntihinnaksi
vähintään 50 000 €.
PULLOJA HUUTOKAUPATAAN
Hylky ja samppanjalöytö ovat Ahvenanmaan maakuntahallituksen omaisuutta. On käyty kuumia keskusteluja, mitä pulloille pitäisi tehdä. Nyt on päätetty, että osa pulloista huutokaupataan Ahvenan-
KORKEALUOKKAISTA SAMPPANJAA
Vaikka samppanja on pari sataa vuotta vanhaa ja
maannut meren pohjassa, niin ne jotka ovat saaneet
maistaa sitä, sanovat sen olevan erinomaisen hyvää.
ANDERS NÄSMAN
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
29
2 8 7 • S A M P PA N J A L Ö Y T Ö
JULKAISUPÄIVÄ
Kesäkuu 2011
VA LO KU VA A J A
Kjell Söderlund
SUUNNITTELU
Cecilia Mattsson
PA I N O S M Ä Ä R Ä
180 000
MAKSUARVO
Världen (0,90 €)
F D C : N H I N TA
ALEX DAWSON
1,50 €
Kukaan ei osannut aavistaa, että ehkä
maailman vanhin samppanja on
maannut meren pohjassa Ahvenanmaan saaristossa pari sataa vuotta.
P O S T I M E R K K I E N KO KO
36 x 36 mm
A R K K I KO KO
2 x 15 postimerkkiä
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA P E R I
105 g/m2
Meren pohjasta nostettu samppanja on hyvin korkealuokkaista ja
ainutlaatuista. Laaduille yhteistä on hyvä raikkaus ja maun pituus,
Richard Juhlin sanoo.
RAHAA YMPÄRISTÖÖN
Kaikkien pullojen sisältö ei ole huippulaatua. Niiden pullojen sisältöä
sekoitetaan uudempaan samppanjaan, joka sitten myydään. Yhdestä
pullosta voi saada 70 samppanjapulloa, jotka myydään kalliilla hinnalla.
Myynnistä saatu nettotulo käytetään ympäristö- ja meriarkeologisiin
tarkoituksiin Itämeri erityisenä kiinnostuksen kohteena. Samppanjalöydön päätarkoituksena on markkinoida Ahvenanmaata tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
The Lowe Martin Group
Postimerkin ulkonäköä, yksityiskohtia eikä julkaisupäivää ollut
vahvistettu tätä lehteä kirjoitettaessa. Lisätietoja löytyy Postin
kotisivulta osoitteesta
www.posten.ax sekä Ålandsposten Frimärken-asiakaslehden
seuraavasta numerosta.
A L U K S E S TA
MYÖS OLUTTA
Hylystä löytyi myös olutpulloja. Nyt eletään toivossa, että eri analyysimenetelmillä pystyttäisiin luomaan uudestaan tuo 200 vuotta vanha
olut. Asiantuntijat uskovat, että alkuperäisten olutpullojen myynnistä
saataisiin runsaasti tuloja, vaikka olut ei edes maistu hyvältä.
ÖLJYRUUKKU JA LAUTASIA
Juomien lisäksi vanhasta kaljaasista löytyi paljon muuta mielenkiintoista. Jotkut esineistä otettiin talteen. Niiden joukossa oli oliiviöljyä
sisältävä ruukku, kaksi oktanttia ja kolme posliinilautasta. Hylystä
löytyi myös ainutlaatuinen liesi. 4
Lähteitä: www.museum.ax ja www.nyan.ax.
Alus, jolta samppanja löytyi, on
kaksimastoinen kaljaasi. Sen
runko on noin 21,5 metriä pitkä
ja 6,5 metriä leveä. Alus on alustavien tietojen mukaan peräisin
1800-luvun alkupuolelta. Laiva
oli pohjoismainen, ja arvioidaan,
että se lastattiin jossain Bremenin
ja Rostockin välillä. Samppanjalastin lopullinen päämäärä on
saattanut olla jokin kauppatalo
tai jopa Pietarin keisarillinen hovi.
30
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
286 • MINUN POSTIMERKKINI –
RANTALENTOPALLOILU
Ensipäivänleima kuvaa
tietenkin rantalentopalloa.
JULKAISUPÄIVÄ
16.8.2011
TA I T E I L I J A
Catharina Nygård
MAKSUARVO
Världen (0,90 €)
A R K I N H I N TA
7,20 € (8 postimerkkiä)
F D C : N H I N TA
1,50 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
29 x 42 mm
A R K K I KO KO
Maksimikortissa näemme
kaksi miespelaajaa. Erikoisleima kuvaa verkkoa.
145 x 105 mm
8 x 1 postimerkkiä
PA P E R I
135 g/m²
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
ANDREAS DIENERT
Joh. Enschedé Stamps
C AT H A R I N A N Y G Å R D
Kuvittaja Catharina Nygård syntyi
vuonna 1966 ja varttui Pietarsaaressa. Hän kävi kaksi vuotta
taidekoulua Uudessakaupungissa
(1983–1985) ja sen jälkeen piirustuskoulua Turussa (1985–1988).
Tukholmaan muuton jälkeen
hän opiskeli valokuvausta.
Nykyään Catharina työskentelee
kokopäiväisenä kuvittajana eri
lehdille kuten lastenlehdille Eos
ja Kamratposten ja aikuistenlehdille Journalisten, Kosmetik ja
Familjedaghem. Hän tekee töitä
myös eri kustantamoille ja kuvittaa oppi- ja lastenkirjoja. Tämän
lisäksi Catharina on julkaissut
lastenkirjoja muun muassa
yhdessä kirjailija Solja Krapun
kanssa. Tämä on Catharinan
ensimmäinen Posten Ålandille
suunnittelema postimerkki.
Miniarkkia kuvittaa verkko.
Catharinan kuvittamassa ensipäivänkuoressa näemme miespuolisen lentopallon pelaajan. Kuoren kääntöpuolella pelaaja antaa merkin kanssapelaajalleen.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
31
Rantalentopalloilua maailmantähtien kanssa
lokuussa hvenanmaalla järjestetään neljännen kerran af penrantalentopalloilutapahtuma. osti julkaisee tapahtuman yhteydessä
postimerkin, joka on tehty inun postimerkkini-menetelmällä.
Paf Open on kansainvälinen naisten ja miesten
rantalentopalloiluturnauksen osakilpailu – Swatch
FIVB World Tour. Paf Open järjestettiin ensimmäisen kerran elokuussa 2007. Vuonna 2008 järjestäjät
luopuivat kilpailuista, koska Pekingin olypialaiset
järjestettiin juuri elokuun kolmannella viikolla.
Tämän jälkeen Paf Open on järjestetty Ahvenanmaalla aina elokuussa.
oidaan Ruotsiin ja Suomeen sekä kansainvälisesti.
Pelaajat kilpailevat 380 000 dollarin palkintorahoista ja arvokkaista ranking-pisteistä. Pisteet
ovat maailman rankingin ja MM kilpailuihin sekä
olympialaisiin selviytymisen perustana. Rantalentopalloilu on maailman tasa-arvoisin urheilulaji
– palkintorahat ja tv-aika on jaettu aivan tasan
miesten ja naisten kesken vuodesta 1998 alkaen.
MAAILMAN ELIITTI PAIKALLA
TEE OMIA POSTIMERKKEJÄ
Paf Open on kehittynyt todelliseksi kansanjuhlaksi.
Monet kävijät, niin ahvenanmaalaiset kuin matkailijatkin, hakeutuvat areena-alueelle, joka sijaitsee
Ravintola Arkipelagin vieressä Maarianhaminan
keskustassa. Tapahtumaan osallistuu rantalentopalloilun ehdotonta sekä nais- että mieseliittiä.
TASA-ARVOINEN URHEILU
Rantalentopalloilu-postimerkki on tehty Minun
postimerkkini-menetelmällä. Voit tilata ahvenanmaalaisia postimerkkejä valitsemallasi omalla
kuvalla. Kuvasi sijoitetaan kehyksen keskelle ja
sitten voit käyttää postimerkkejä tavalliseen tapaan.
Lue lisää Minun postimerkkini-merkeistä Postin
kotisivulta osoitteessa www.posten.ax. Siellä voit
myös tilata postimerkkejä verkkokaupasta. 4
Paf Open on ainutlaatuinen, koska se on ainoa
World Tour-kilpailu, jonka järjestää kaksi isäntämaata, nimittäin Ruotsi ja Suomi. Kilpailu televisi-
Lähde: www.pafopen.com
32
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
ökar ja omala
hvenanmaalaisia maisemia kuvaava postimerkkisarja päättyy
tänä vuonna. aksi viimeistä postimerkeissä kuvattavaa kuntaa
ovat ökarin saaristokunta ja Ahvenanmaan suurin kunta omala.
Kökar on saari, joka sijaitsee Ahvenanmaan ulkosaaristossa. Se on Ahvenanmaan eteläisin kunta. Kökarin pinta-ala on 804 km², josta maata on 57 km².
Kunta muodostuu seitsemästä kylästä, joissa asuu
260 henkilöä.
saaristossa. Toimintaa voidaan jäljittää varhaiseen keskiaikaan, mutta se koki kohokohtansa
1400-luvulla fransiskaanien johdolla, jolloin
paikalla sijaitsi myös fransiskaaniluostari.
POSTIMERKIN KUVA HAMNÖSTÄ
KIRKOSSA MERIROSVOLAIVA
Muiden ahvenanmaalaisten kuntien tapaan myös
Kökar on suosittu matkailukohde. Monet matkustavat sinne käydäkseen Otterbötessä, joka oli pronssikaudella hylkeenpyytäjien vanha asuinpaikka. Sen
läheisyydessä Hamnössä sijaitsee Pyhälle Annalle
pyhitetty Kökarin kirkko. Kirkossa on votiivilaivana
erikoinen merirosvolaiva, jota koristaa 64 kanuunaa.
KULTTUURIN KESKUS
Nykyään Kökarin sijainti on hieman syrjäinen,
mutta keskiajalla tärkeä purjehdusreitti Ruotsin ja
Suomen välillä sekä reitti Baltiaan kulki Kökarin
ohitse. Siksi merenkulku loi perustan niin kirkolle
kuin luostarillekin. Hamnö kehittyi vähitellen
kirkollisen ja kulttuurillisen elämän keskukseksi
Luostarikellarissa on nykyään Hamnössä tehtyjen arkeologisten löytöjen ja muinasjäännösten näyttely. Niiden
sanotaan olevan jännittävimpiä, mitä Ahvenanmaan
saaristosta on löytynyt. Valokuvaaja Andy Horner on
ottanut juuri Hamnössä postimerkissä nähtävän kuvan.
KIVIMUODOSTELMIA KÄLLSKÄRISSÄ
Kökarin tunnetuin matkailukohde on kuitenkin
Källskär. Epätasaisesta maastostaan ja syrjäisestä
sijainnistaan huolimatta saarelle on rakennettu
satama, useita taloja ja suunnaton puutarha.
Vuonna 2007 postimerkissä kuvattu Tove Janssonin
taulu riippui juuri Källskärissä sijaitsevan rakennuksen seinällä. Täältä löytyy myös Källskärin kannu.
Kivimuodostelma syntyi, kun suuret kivilohkareet
pyörivät mannerjäätikön sulamisveden pyörteissä.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
33
288 JA 289 •
AHVENANMAALAISIA
MAISEMIA,
KÖKAR JA JOMALA
JULKAISUPÄIVÄ
28.9.2011
V A L O K U V A A J AT
Andy Horner (Kökar)
Kjell Söderlund (Jomala)
PA I N O S M Ä Ä R Ä
2 x 180 000
MAKSUARVOT
Inrikes (0,75 €) (Kökar)
Europa (0,85 €) (Jomala) (Sepac)
F D C : N H I N N AT
1,35 € (Kökar)
1,45 € (Jomala)
P O S T I M E R K K I E N KO KO
31,75 x 36,51 mm
A R K K I E N KO KO
Ensipäivänkuorissa kuvataan kauniita rantamaisemia kallioineen
ja kivineen.
2 x 15 postimerkkiä
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA P E R I
135 g/m²
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värisoffset
PA I N O
The Lowe Martin Group
A N DY H O R N E R
Postimerkkiarkkien keskilöitä koristavat kuivatut kukat (Kökar) ja lokit (Jomala).
Valokuvaaja Andy Horner syntyi
ja varttui Pohjois-Englannissa.
Hän on koulutukseltaan tekstiilitaiteilija ja kielitieteilijä. Hän
muutti Ahvenanmaalle vuonna
1991 ja toimii nyt Folkhögskolanin
valokuvauslinjan pääopettajana.
Lisäksi hän toimii vapaana
luontovalokuvaajana. Andya kutsutaan usein pitämään esitelmiä
eri puolille Pohjolaa, ja hän on
myös julkaissut kolme kirjaa. Hän
on yksi kolmesta valokuvaajasta,
jotka ovat ottaneet valokuvia
Ahvenanmaalaisia maisemia
kuvaavaan postimerkkisarjaan.
34
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
ERILAISIA LUONTOELÄMYKSIÄ
Leimoissa kuvataan
kuivattua kasvia (Kökar)
ja lokkeja (Jomala).
Jomalan kunnan 32 kylässä asuu 4 000 henkilöä. Kunnan pintaalasta on 142 km² maata ja 589 km² vettä. Kunta sijaitsee keskellä
manner-Ahvenanmaata ja tarjoaa laajan kirjon luontoelämyksiä. Kjell
Söderlund on ottanut postimerkkiin valokuvan Hammaruddassa, joka
sijaitsee Ahvenanmeren tuntumassa. Mutta Jomalasta löytyy myös
avaria peltoja, lehtoniittyjä ja jääkauden muodostumia.
LÖYTÖRIKAS ASUINPAIKKA
Varmuudella ei tiedetä, mistä nimi Jomala on lähtöisin. On teorioita, joiden mukaan nimen kolme ensimmäistä kirjainta on peräisin
viikinkijumalasta Jom ja että kolme viimeistä kirjainta ”ala” tarkoittaa paikkaa. Nimi merkitsisi silloin ”pyhää paikkaa, jossa palvottiin
Jom-jumalaa”. Kökarin tapaan Jomalastakin löytyy muinaisjäännöksiä. Tunnetuin niistä on Jettböle, joka on yksi Pohjolan tunnetuimmista kivikauden aikaisista asuinpaikoista (2500–2000 eKr.) ja
löytörikkain paikka, mitä Suomessa on tavattu.
KJELL SÖDERLUND
Valokuvaaja Kjell Söderlund
(s. 1968) työskentelee mainosvalokuvaajana pääasiassa
studiossa. Hän kiinnostui valokuvauksesta ja etenkin luontovalokuvauksesta jo opiskeluaikoinaan. Kiinnostus on edennyt
harrastuksesta ammatiksi, ja nyt
hän on työskennellyt kokopäiväisenä valokuvaajana 14 vuotta.
Kjell on suunnitellut useita postimerkkejä Posten Ålandille mm.
Ahvenanmaalaisia maisemia
kuvaavaan postimerkkisarjaan,
Minun postimerkkini 2006,
Minun Ahvenanmaani 2008 ja
Ahvenanmaalaisia leikkikaluja
postimerkit vuonna 2010.
ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN AIKAINEN PATTERISTO
Toinen Jomalan nähtävyyksistä on Kungsössä sijaitseva patteristo.
Se on yksi niistä kymmenestä rannikkopatteristosta, jotka venäläiset
rakensivat Ahvenanmaalla ensimmäisen maailmansodan aikana.
Patteristo sijoitettiin Dalsbergin korkeimpaan kohtaan, joka on 32
metriä meren pinnan yläpuolella. Patteristoon kuului myös noin 100
hengen miehistölle tarkoitettu kasarmikompleksi. Maaliskuun alussa
vuonna 1918 patteristo tyhjennettiin, kun suomalaiset, ruotsalaiset ja
saksalaiset joukot saapuivat Ahvenanmaalle. Saksalaiset sotilasvoimat
ja suomalaiset yksityiset työläiset tuhosivat patteriston vuonna 1919.
Mutta edelleenkin rannikkopatteristosta on monta jälkeä jäljellä; tie,
rakennusten perusta ja räjäytetyn patteriston jäännöksiä. Paikalla on
nykyään pienoismalli, millaiselta patteristo näytti. 4
Lähteet: www.kokar.ax, www.jomala.ax ja www.regeringen.ax/museum.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Julkaisuohjelma 2011
KALENTERI
1.2.
Reimareita, poijuja
Postimaksulipuke
1.2.
Matkustajalauttoja
2 postimerkkiä
21.2.
Maarianhamina 150 vuotta
1 pienoisarkki
1.4.
Ahvenanmaalaisia kosmopoliitteja
1 postimerkki
9.5.
Europa – Metsiä
1 postimerkki
9.5.
Metsiä
1 maksimikortti
9.5.
Ahvenanmaalainen kesä
3 ehiökorttia
9.5.
Supersankareita
Vihko, 3 x 3 erilaista postimerkkiä
9.5.
Supersankareita
3 maksimikorttia
7.6.
Ahvenanmaalaisia omenoita
2 postimerkkiä
7.6.
Perunalastu
1 postimerkki
16.8.
Minun postimerkkini, Rantalentopalloilu
Miniarkki, jossa 8 merkkiä, 1 aihe
16.8.
Rantalentopalloilu
1 maksimikortti
kesäkuu
Samppanjalöytö
1 postimerkki
28.9.
Ahvenanmaalaisia maisemia,
Kökar ja Jomala
2 postimerkkiä
7.10.
Joulu 2011
1 postimerkki
7.10.
Joulumerkit
Arkki, jossa 20 tarramerkkiä
Toimitukset ja muutospäivät
TOIMITUSNUMERO
VIIMEINEN
MUUTOSPÄIVÄ
TOIMITUSAIKA
SISÄLTÖ
1-2011
1.3.
huhtikuu
Postimaksulipuke, Matkustajalauttoja,
Maarianhamina150 vuotta (pienoisarkki),
Ahvenanmaalaisia kosmopoliitteja
2-2011
2.5.
kesäkuu
Europa-Metsiä, ehiökortit, Supersankareita
(vihko), Ahvenanmaalaisia omenoita,
Perunalastu, 4 maksimikorttia
3-2011
5.9.
lokakuu
Minun postimerkkini (miniarkki), Samppanjalöytö, Ahvenanmaalaisia maisemia – Kökar
ja Jomala, Joulu, 1 maksimikortti
4-2011
24.10.
marraskuu
Vuosilajitelma, joulumerkit, pakkaukset,
joulukoristeet, vuosilehdet mm.
Muut kestotilaustoimitukset
(HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT)
TUOTE
TOIMITUSAIKA
TUOTE
TOIMITUSAIKA
Keräilylehdet,
matkustajalauttoja
helmikuu
Taidelautanen nro 15
kesäkuu
Eurokolikkopakkaus 2011 helmikuu
Ålands frimärken berättar 2010–2011 marraskuu
Keräilyauto nro 24
toukokuu
Sepac-pakkaus
marraskuu
Postimerkkikello nro 9
kesäkuu
Taidelautanen nro 16
joulukuu
•
35
36
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
KALENTERI
Messuja 2011
Posten Åland osallistuu alustavien tietojen mukaan seuraaviin postimerkkitapahtumiin. Tiedot saattavat muuttua. Muutoksista ilmoitamme Postin kotisivulla osoitteessa www.posten.ax.
TURUN KEVÄT
INT. BRIEFMARKENMESSE
HOFI 2011
INT. BRIEFMARKENBÖRSE
Turku
5.–6.3.
Essen, Saksa
5.–7.5.
Horsens, Tanska
10.–11.9.
Sindelfingen, Saksa
27.–29.10.
NORDIA 2011
FRIMÄRKETS DAG
FRIMÄRKS- OCH
VYKORTSMÄSSA
MONACOPHIL 2011
Jyväskylä
1.–3.4.
Tukholma, Ruotsi
27.8.
Norrtälje, Ruotsi
3.10.
Monaco
2.–4.12.
FRIMYNT
STAMPS IN SVEDALA
JF50V.
Helsingborg, Ruotsi
16.4.
Svedala, Ruotsi
10.–11.9.
Järvenpää
7.–9.10.
Kaikille näille messuille valmistetaan näyttelykortti, -postimerkki ja -leima. Aiheena ovat leivonnaiset,
ja taiteilija on Alexander Lindén.
Erikoisleimat 2011
Seuraaville tapahtumille on tähän mennessä myönnetty erikoisleima:
17.3.
ÅLANDS CANCERFÖRENING 25 ÅR
5.8.
STEINERPEDAGOGIKENS VÄNNER PÅ ÅLAND
R.F. 20 ÅR
9.5.
SUPERSANKAREITA (MAKSIMIKORTTI)
11.8.
MARIEHAMN 150 ÅR
9.5.
METSIÄ (MAKSIMIKORTTI)
12.8.
MARIEHAMN 150 ÅR
9.6.
NYA ÅLAND 30 ÅR
13.8.
MARIEHAMN 150 ÅR
16.6.
HILDA ERIKSSON 120 ÅR
16.8.
RANTALENTOPALLOILU (MAKSIMIKORTTI)
18.6.
POSTRODDEN
7.10.
FRIMÄRKETS DAG
Erikoisleimojen lisäyksistä ilmoitamme lehden seuraavassa numerossa ja Postin kotisivulla osoitteessa www.posten.ax. Kotisuvulla on myös erikoisleimojen kuvat.
Pyhien aukioloajat
Posten Åland Frimärken on suljettu seuraavina pyhäpäivinä:
HELATORSTAINA
AHVENANMAAN ITSEHALLINTOPÄIVÄNÄNÄ
JUHANNUSAATTONA
2. kesäkuuta
9. kesäkuuta
24. kesäkuuta
Seuraava asiakaslehti
Seuraava Ålandsposten Frimärken-asiakaslehti ilmestyy marraskuussa 2011.