Numero 1-2012 - Posten Åland

N RO 1 2012
SUOMI
4• K
4
Kesäkuussa
äk
ilmestyy Minun
postimerkkinimerkkien uusi
kehys. Caroline
af Ugglas on
suunnitellut
ahvenaiheisen
postimerkin.
8 • Va
Valok
lokuva
uvaaja
aja
Valokuvaaja
Jacob Saurén on
ottanut Europapostimerkkiin
kesäisen kuvan.
Merkin aiheena
on Visit Åland.
MONIPUUHAI
NEN
MONIPUUHAINEN
CAROLIN
E
CAROLINE
ESITTELEE
ESITTELEE AHVENANMAANSA
AHVENANMAANSA
posten.ax
24 • Syys
S
yyskuu
kuussa
ssa
Syyskuussa
ilmestyy kaksi
linja-autoaiheista
postimerkkiä.
Linja-autot ovat
saaneet nimikseen
Smugglarbussen
ja Trötte Teodor.
2
•
Vaihtelu virkistää
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Ahvenanmaalaisten postimerkkiemme painotapa on useimmiten nelivärioffset. Toisinaan
on kuitenkin paikallaan käyttää muita painomenetelmiä tai erikoistehosteita siten, että
niin keräilijöiden, filatelistien kuin luonnollisesti myös ahvenanmaalaisten toivomukset
otetaan huomioon. Tänä vuonna kaiverrus on ajankohtainen. Kaiverretut postimerkit ovat
jokseenkin harvinaisia meille. Ainoastaan noin kymmenkunta Ahvenanmaan 295:stä
tähän asti ilmestyneestä postimerkistä on kaiverrettuja. Siksi voimmekin sanoa, että
vuoden komein postimerkki tulee olemaan Mannen vid ratten-postimerkki. Kaiverrustekniikan ansiosta meillä on mahdollisuus tarjota asiakkaillemme muitakin mielenkiintoisia
tuotteita, kuten mustapainamia ja erityisiä graafisia arkkeja. Nämä käsinpainetut arkit
painetaan erikoisvalmistetulle paperille, ja niiden valmistusmäärä on hyvin rajoitettu.
nita äggblom
T O I M I A L A J O H TA J A
POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN
1• 2012
POSTEN ÅLAND AB
FRIMÄRKEN
PB 1100
22111 MARIEHAMN
PUHELIN
TOIMITUS
018 636 640
Tilaukset Manner-Suomesta:
020 340 020
Puhelinaika:
ma–pe 9.00–16.00,
heinäkuussa ma–pe 9.00–15.00
Anita Häggblom
Katja Rikberg
Heidemarie Eriksson
Björn Wennström
Cecilia Mattsson
FAKSI
Katja Rikberg
018 636 608
KÄÄNNÖS
INTERNET
www.posten.ax
Pohjola-postimerkit:
www.topoftheworld.nu
TEKSTI
Virpi Isaksson
Anita Häggblom
LAYOUT
Cecilia Mattsson
SÄHKÖPOSTI
TUOTANTO
[email protected]
Posten Åland Ab
Waasa Graphics
KÄYNTIOSOITE
Flygfältsvägen10,
Sviby, Jomala
Pidätämme oikeuden muutoksiin.
KANSIKUVA
Kjell Söderlund
Sisältö
Vaihtelu virkistää
2
Uutisia
3
Caroline rentoutuu Ahvenanmaalla
4
Matkailu esille Europa-postimerkissä
8
Patsas merimiesten muistolle
10
Rakennustaiteellista nostalgiaa
vihkossa
13
Kirjoukonkorento ja verikorento
16
Hyvää tekevä roosa
nauha-postimerkki
18
Meren inspiroima joulu
20
Joulua viettävät eläimet
22
Salakuljetuslinja-auto ja
Trötte Teodor
24
Kalenteri
26
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
3
UUTISIA
YHTEISJULKAISU
BELGIAN KANSSA
Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta Titanicin
uppoamisesta. Huhtikuun 16. päivänä ilmestyi
tapahtuman muistoksi Titanic 100 vuotta-postimerkki. Myös Belgian posti julkaisi oman postimerkin. Samana päivänä ilmestyi muistokortti,
jonka kuvapuolella on Belgian ja Ahvenanmaan
postimerkit ensipäivänleimoilla leimattuina. Kortin
kääntöpuolella on tietoa Titanicista englanniksi,
ranskaksi ja hollanniksi. Kortin hinta on 5,50 €.
Kortin voi tilata tilausesitteen tilauslomakkeella,
verkkokaupasta tai ottamalla yhteyttä Posten
Åland Frimärkeniin.
Sudenkorento
rintakorussa
Sudenkorentoaiheisten postimerkkien julkaisun
yhteydessä, joista voit lukea lisää sivuilla 16 ja
17, on tehty kaunis hopeinen rintakoru. Sudenkorentokorua koristaa pieni kuula ahvenanmaalaista graniittia. Koru on noin 30 mm pitkä,
ja se toimitetaan lahjarasiassa. Aikaisempien
graniittikorujen tapaan, joita Posten Åland on
myynyt, tämäkin koru on ahvenanmaalaisen
Ele & Kele-yrityksen valmistama. Korun hinta on
24,50 €. Voit tilata korun tilauslomakkeella tai
Postin verkkokaupasta.
aarianhaminan postimerkki kaunein
Vuoden 2011 kaunein ahvenanmaalainen postimerkki on valittu. Voittaja on Maarianhamina
150 vuotta-pienoisarkki. Postimerkki sai 273
ääntä annetuista 607 äänestä. Toiseksi sijoittuivat
ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavat postimerkit
(144 ääntä), ja kolmanneksi sijoittui Samppanjalöytö-postimerkki (48 ääntä). Onnittelemme
seuraavia henkilöitä, jotka saivat palkinnon
kaikkien äänestykseen osallistuneiden joukosta:
Kauko Paananen, Helsinki
Riitta Vuorinen, Espoo
•
KJELL SÖDERLUND
4
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
CAROLINE
RENTOUTUU AHVENANMAALLA
uotsalainen artisti, muusikko, taiteilija, puheopettaja,
laulunopettaja ja kuoronjohtaja aroline af gglas löytää
rauhan kesäasunnollaan hvenanmaalla. inun
hvenanmaani-postimerkkisarjan taiteilijana hän esittää
henkilökohtaisen kuvansa hvenanmaasta.
Minun Ahvenanmaani on postimerkkisarjan
toistuva aihe. Tunnetut henkilöt, joilla on yhteys
Ahvenanmaahan, saavat tulkita näkemyksiään ja
kokemuksiaan Ahvenanmaalta. Aikaisempia sarjan
taiteilijoita ovat olleet Lill Lindfors, Mauno Koivisto,
Mark Levengood, Björn Borg, Martti Ahtisaari, Åke
Lindman ja Marcus Grönholm. Vuonna 2012 on
Caroline af Ugglasin vuoro.
AHVENANMAA = AHVEN
– Tunsin itseni imarrelluksi, kun minua pyydettiin
suunnittelemaan oma postimerkki. On kuin panisi
puumerkkinsä johonkin tai kuin jättäisi käyntikorttinsa. Kuninkaita kuvataan usein postimerkeissä. Nyt tunnen itseni melkein kuninkaalliseksi,
Caroline kuvailee.
Postimerkin, ensipäivänkuoren ja ensipäivänleiman aiheet poikkeavat täysin toisistaan ja osoittavat
Carolinen laajaa taiteellisuutta.
Postimerkissä näemme ahvenen.
– Yhdistän Ahvenanmaan ahveneen. Kun olen
Ahvenanmaalla, en syö muuta kuin ahvenia. Tai
kyllä, joskus syön myös haukia. Olen jopa maalannut
postimerkin kuvan Ahvenanmaalla.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
5
Viime kesänä Caroline af Ugglas omisti Ahvenanmaalla osan ajastaan tulevan taidenäyttelykiertueen taulujen maalaamiselle. Suosittu aihe oli kaikenlaiset kengät.
HERR SNUBBLAR MAN
Ensipäivänkuoressa näemme valkopohjalliset siniset
kengät, joihin on sijoitettu tulppaaneja.
– Ne ovat mielikenkäni ja ensipäivänkuoreen
sopiva iloinen ja mukava aihe. Ne, jotka tuntevat
minut, näkevät, että minä olen kuvan tekijä.
Myös kenkäaihe on maalattu Ahvenanmaalla
viime kesänä.
– Kuva sisältyy taidenäyttelykiertueeseen, joka
alkoi Ruotsissa viime syksynä ja jatkuu tämän vuoden
huhtikuuhun asti mm. Tukholmassa, Göteborgissa
ja Malmössä.
Ensipäivänleimaksi Caroline on maalannut ”Herr
snubblar man” (kompasteleva herra), josta on tullut
hänen puumerkkinsä.
– Symboli on tatuoituna käsivarressani, kotona
kilvessä ja autossani. Minusta oli itsestään selvää,
että se olisi ensipäivänleimassa.
”Herr snubblar man” symboliikkaa Caroline
selittää näin:
– Yhteiskunnassa kilvet kertovat, kuinka saa
käyttäytyä.
”Herr snubblar man” on suojatietä osoittavan
liikennemerkin kaltainen.
6
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
KJELL SÖDERLUND
alastamme ja
kalastamme ja
kalastamme ollessamme
hvenanmaalla!
Carolinen puumerkki on hänen
tatuointinsa ”Herr snubblar man”,
joka hänellä on käsivarressa. Symboli
on myös ensipäivänleimassa.
– ”Herr snubblar man” voi joko tarkoittaa, että voi
tehdä virheen, mutta nousta ylös jälleen tai että
tietoisesti valitsee oman tiensä.
TAIDE ON MUUTTUNUT
Viime vuosien aikana Caroline on omistanut
suurimman osan ajastaan musiikille. Hän osallistui
muun muassa Ruotsissa järjestettyyn Melodifestivalen-laulukilpailuun, jossa hän sijoittui toiseksi
esittämällään laululla ”Snälla, snälla”.
– Eri syistä johtuen musiikkiin on kulunut uskomattoman paljon aikaa. Samanaikaisesti olen melkein voinut pahoin, kun en ole voinut omistaa aikaa
maalaamiselle. Mutta ennen taidenäyttelykiertuetta
minulla on ollut kaasu pohjassa ja olen maalannut
massoittain. I love it!
Sekä hänen taiteensa että musiikkinsa ovat muuttuneet vuosien mittaan.
– Huomaan mielenkiintoisen eron saatuani
lapsia. Kypsyin, jolloin musiikistani ja taiteestani tuli
siistimpää. Saavutin suuremman yleisön. Nyt olen
vakavampi ja pikkumaisempi, tarmokkaampi ja avoimempi. Aikaisemmin olin lapsellisempi ja enemmän
punkkari, Caroline kuvaa ja huomauttaa, että kehitys
ei hämmästytä hänta, vaan se on luonnollista.
KIELTÄYTYI SÄHKÖSTÄ
Caroline käy miehensä Heinz Liljedahlin ja lastensa
Eddie-Leen ja Otisin kanssa neljä-viisi kertaa vuodessa kesäasunnollaan Ahvenanmaalla. Paikka on
alunperin Heinzin mummon äidin koti.
– Talo sijaitsee tien päässä metsässä meren äärellä.
Kun olemme siellä, kalastamme alituiseen. Meillä
on ulkokäymälä ja vesipumppu pihalla, mutta ei
sähköä. Meiltä jopa kysyttiin kerran, haluaisimmeko sähköt, mutta kieltäydyimme. Syksyllä ja
talvella lämmitämme kaminalla ja elämme kuin
vanhat sukulaisemme aikoinaan.
VILJAVAA JA HARMONISTA
– Minulle Ahvenanmaa merkitsee rauhaa ja
luontoa. Olessamme siellä istun keinutuolissa
lueskellen kirjoja tai pelaan pelejä lasten kanssa.
Joskus maalaan ja kirjoitan myös tekstejä, Caroline
kertoo.
Carolinen mielestä on vaikeaa kuvata Ahvenanmaata kolmella sanalla. Hän haluaisi käyttää
useampia sanoja. Lopuksi hän valitsee kuitenkin
kolme sanaa tai oikeastaan neljä, joihin hän on
tyytyväinen: viljavaa, harmonista ja äärimmäisen
kaunista. ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
7
297 • MINUN POSTIMERKKINI
– MINUN AHVENANMAANI
JULKAISUPÄIVÄ
4.6.2012
TA I T E I L I J A
Caroline af Ugglas
MAKSUARVO
Inrikes (0,95 €)
A R K I N H I N TA
7,60 € (8 postimerkkiä)
F D C : N H I N TA
1,55 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
42 x 29 mm
A R K K I KO KO
145 x 105 mm
8 x 1 postimerkkiä
PA P E R I
135 g/m²
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
Joh. Enschedé Stamps
KJELL SÖDERLUND
Ensipäivänleimassa on
Carolinen tatuointi
”Herr snubblar man”.
Minun Ahvenanmaanipostimerkki ilmestyy tällä
kertaa miniarkkina, jossa
on Minun postimerkkinimerkin uusi kehys. Minun
postimerkkini-palvelun
avulla yksityishenkilöt voivat teettää postimerkkejä
valitsemallaan kuvalla.
CAROLINE AF UGGLAS
Ensipäivänkuoreen Caroline af Ugglas on maalannut kenkänsä, joissa on
tulppaaneja. Postimerkissä kuva esittää ahventa.
Artisti ja taiteilija Caroline af
Ugglas (s. 1972) on kotoisin
Tukholmasta. Hän on saanut
koulutuksen Calle Flygare-teatterikoulussa ja työskennellyt mm.
puheopettajana, laulunopettajana
ja kuoronjohtajana. Vuonna 1997
ilmestyi hänen ensimmäinen
albuminsa, ja viimeisin ilmestyi
vuonna 2010. Hän osallistui
vuonna 2009 Ruotsissa järjestettyyn Melodifestivalen-laulukilpailuun ja sijoittui toiseksi. Vuonna
2010 ilmestyi hänen kirjansa
”Hjälp, vem är jag?”(Apua, kuka
minä olen), joka sisältää terapiakeskustelujen muistiinpanoja. Hän
aloitti maalaamisen kymmenvuotiaana ja kehitti aikaa myöten
oman tyylinsä, jota hän kutsuu
antidepressionismiksi. Hän on
luonut myös Körslaget (Kuorosota)
tv-ohjelmakonseptin, josta on tullut
erittäin suosittu Yhdysvalloissa,
Ruotsissa ja muualla maailmaa.
8
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Matkailu esille Europa-postimerkissä
änä vuonna uropa-postimerkin aiheena on ierailu. ostimerkeissä eurooppalaiset postilaitokset kuvaavat maistaan valitsemiaan kohteita. ostimerkki isit
Åland ilmestyy 9. toukokuuta. erkissä on kesäinen kuva hvenanmaalta.
Visit Åland on myös Ahvenanmaan virallisen matkailu- ja jäsenjärjestön nimi. Järjestössä on noin 340
jäsentä. Sen pääasiallisina tehtävinä ovat Ahvenanmaan markkinointi matkailukohteena ja yhdessä
paikallisten matkailutoimijoiden kanssa Ahvenanmaan matkailun kehittäminen.
TAUSTALLA KOBBA KLINTAR
Visit Ålandin logo on Ahvenanmaan lippu, joka
nähdään myös ensipäivänleimassa, ensipäivänkuoren kääntöpuolella ja postimerkkiarkissa. Itse postimerkin kuva on otettu Maarianhaminan ulkopuolella sijaisevan vanhan Kobba klintarin luotsiaseman
läheisyydessä. Kobba klintar kuvattiin myös vuonna
2010 Pohjola-pienoisarkissa.
PALJON VENEILIJÖITÄ
Matkailu on tärkeä elinkeino Ahvenanmaalla.
Varsinkin kesäisin monet matkustavat Ahvenanmaalle nauttimaan kaikesta, mitä maakunnalla on
tarjottavanaan. Vuonna 2010 matkailijoiden määrä
oli 2 173 500 henkilöä. Lukumäärään sisältyy Ahvenanmaalle laivalla tai lentokoneella matkustaneet,
mutta ei veneilijät. Ahvenanmaa on veneilijöiden
suosima kohde paljolti riippuen sen sopivasta sijainnista niin Ruotsista kuin Manner-Suomesta veneiltäessä. Ahvenanmaata ympäröivillä kulkuväylillä on
runsaasti tilaa, ja veneilijät pääsevät läheltä nauttimaan luonnosta ja punaisista graniittikallioista.
HOTELLI- JA MÖKKIYÖPYMISET
Vuonna 2010 Ahvenanmaalla tehtyjen hotelliyöpymisten lukumäärä oli 169 800. Useimmat yöpyjät
saapuivat Manner-Suomesta ja Ruotsista ja vierailivat Ahvenanmaalla vapaa-ajallaan. Hotellin sijaan
monet matkailijat vuokraavat oman mökin viikoksi.
Jotkut pyöräilevät tai ajavat omilla autoillaan ja
yöpyvät leirintäalueilla omissa asuntovaunuissaan,
asuntoautoissaan tai teltoissa. Lähteet: www.visitaland.com ja www.asub.ax.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Ensipäivänleimassa on
Visit Ålandin logo.
•
9
296 • EUROPA – VISIT ÅLAND
JULKAISUPÄIVÄ
9.5.2012
VA LO KU VA A J A
Jacob Saurén
PA I N O S M Ä Ä R Ä
180 000
MAKSUARVO
Europa (0,95 €)
F D C : N H I N TA
1,55 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
35 x 35 mm
A R K K I KO KO
2 x 15 postimerkkiä
HAMMASTE
1 3 per 2 cm
PA P E R I
102 g/m²
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
Joh. Enschedé Stamps
Ensipäivänkuorta koristavat erilaiset kuvat, joista näkyy Ahvenanmaan moninaisuus. Kuoren kääntöpuolella on Visit Ålandin logo.
JACOB SAURÉN
Valokuvaaja Jacob Saurén (s. 1980)
on kotoisin Ahvenanmaalta.
Hän on suorittanut sähköasentajan tutkinnon Ahvenanmaan
ammattikoulussa ja opiskellut
taloutta ja markkinointia
Ahvenanmaan korkeakoulussa.
Hän on työskennellyt Helsingissä
Stockmannin valokuvausosastolla ja Ålandstidningenin
valokuvaajana jo viisi vuotta.
Tämä on Jacobin ensimmäinen
Posten Ålandille suunnittelema
postimerkki.
Ensipäivänkuorta koristavat kuvat toistuvat postimerkkiarkissa sekä myös Visit
Ålandin logo.
10
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
2 9 5 • M A N N E N V I D R AT T E N
JULKAISUPÄIVÄ
26.4.2012
VA LO KU VA A J A
Robert Jansson
Ensipäivänleima kuvaa
Thomas Perry-parkkia, jolla
Johan Edvard Sundström
menehtyi.
K A I V E R TA J A
Lars Sjööblom
PA I N O S M Ä Ä R Ä
180 000
MAKSUARVO
3,00 €
F D C : N H I N TA
3,60 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
27 x 41,67 mm
A R K K I KO KO
2 x 16 postimerkkiä
PA P E R I
98 g/m²
HAMMASTE
13 per 2 cm
Postimerkkikaiverrus
toistuu mustapainamassa,
jota on tehty vain 2 000
kappaletta. Mustapainaman hinta on 15 €/kpl.
PA I N O M E N E T E L M Ä
Yhdistelmäpaino
4-värioffset
PA I N O
Posten Sverige
ROBERT JANSSON
Valokuvaaja Robert Jansson
(s. 1965) työskentelee omassa
yrityksessään, jonka nimi on
Roberts foto. Hän on vaikuttanut
valokuva- ja filmialalla 18 vuotta.
Hän on työskennellyt valokuvaajana, filmaajana ja tv:ssä
tehtävinään mainos-/tuotevalokuvat, lehdistö/uutiset ja valokuvadokumentointi. Hän on tehnyt
yhteistyötä Helsingin Sanomien,
Aftonbladetin ja New York Timesin
kanssa. Hän on tehnyt filmauksia
monille pohjoismaisille tv-kanaville ja Discovery Channelille.
Robert suunnitteli Ahvenanmaan
lippu-postimerkin vuonna 2004.
Lisäksi hän on valokuvannut
mallit useisiin muihin ahvenanmaalaisiin postimerkkeihin.
Väliöparikeskilössä on postimerkkikaiverruksen kuvia, ja ensipäivänkuorta
koristaa meri.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
11
atsas merimiesten muistolle
annen vid ratten-monumentti on aarianhaminan vanhin
taideteos ulkotiloissa. e pystytettiin vuonna 1936 kaikkien mereen
hukkuneiden merimiesten muistoksi. osten Åland julkaisee nyt
kaiverretun postimerkin, jossa on kuvattuna tämä hyvin tunnettu patsas.
Emil Cedercreutzin tekemä kipsipatsas valettiin
jo vuonna 1913. Alunperin patsas kuvasi TasalaVilkk nimistä kuvitteellista meribussia. Tarkoitus
oli sijoittaa patsas Raumalle, mutta asukkaiden
kritiikin takia se jouduttiin poistamaan paikalta ja
varastoimaan. Se jäi keräämään pölyä parinkymmenen
vuoden ajaksi, minkä jälkeen maanviljelysneuvos
Eliel Sundström osti veistoksen ja lahjoitti sen
Maarianhaminan kaupungille.
HALUSI KUNNIOITTAA ISÄÄNSÄ
Eliel Sundström teki lahjoituksen kunnioittaakseen
isänsä Johan Edvard Sundströmin (1843–1905) muistoa. Johan Edvard syntyi Sundissa vaatimattomissa
olosuhteissa ja jäi varhain orvoksi. Hän sai kuitenkin
mahdollisuuden käydä koulua Skarpansissa yhdessä
sotilaiden, korkeampien virkamiesten ja liikkeenharjoittajien lasten ja muutaman talollisen pojan kanssa.
KAPTEENI JA KAUPPIAS
Johan Edvardista tuli merimies jo 14-vuotiaana.
Hän työskenteli perämiehenä ja kapteenina vuoteen
1892 asti, jolloin hän jäi maihin. Vähitellen hänestä
tuli Maarianhaminassa johtava kauppias, jolla
oli monia luottamuksellisia ja poliittisia tehtäviä
valtuustoissa ja pankkien johtokunnissa. Hän oli
myös kylpylän toimitusjohtaja.
NOUTI THOMAS PERRYN
Mutta vuonna 1903 Johan Edvard teki konkurssin.
Hän oli jättänyt maksamatta laskujaan. Hänellä oli
velkaa liikekumppanilleen, ja hän oli ottanut takausvastuun kylpylän lainasta. Nyt Johan Edvardin oli
60 vuoden ikäisenä pakko lähteä jälleen merille.
Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli saada kumottua
Georgiassa Yhdysvalloissa olevan ahvenanmaalaisen
parkin Thomas Perryn takavarikko.
MENEHTYI VUONNA 1905
Hän onnistui tehtävässään. Mutta alus oli erittäin
huonossa kunnossa, ja se upposi Atlantilla 14.
marraskuuta 1905. Osa miehistöstä pelastettiin
dramaattisissa olosuhteissa, mutta viisi miestä
menehtyi. Yksi heistä oli päällikkö Johan Edvard.
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
KJELL SÖDERLUND
12
annen vid ratten-postimerkissä
on käytetty yhdistelmäpainatusta
perustuu Robert Janssonin ottamaan valokuvaan.
Lars teki myös yhden vuonna 2008 ilmestynyistä
majakka-aiheisista kaiverrettuista postimerkeistä.
AINUTLAATUINEN GRAAFINEN ARKKI
Lars Sjööblom näyttää kaiverrustaan toiselle tunnetulle postimerkkitaiteilijalle, nimittäin Juha Pykäläiselle.
SIJAITSEE LÄNSISATAMASSA
Mannen vid ratten-monumentti paljastettiin Maarianhaminan länsisatamssa heinäkuun 31. päivänä
vuonna 1936. Aina 1950-luvun puoliväliin asti patsas
oli sijoitettu Engelska parken-puistoon, mutta se sai
uuden paikan, koska juhannustanssien katsottiin
häpäisevän sitä. Nyt patsas on sijoitettu Merenkulkumuseon läheisyyteen. Joka vuosi pyhäinpäivänä on
tapana osoittaa kunnioitusta patsaan äärellä.
Mannen vid ratten-postimerkkijulkaisun yhteydessä
ilmestyy myös ainutlaatuinen graafinen arkki, jota
on painettu ainoastaan 300 kappaletta. Arkit on
numeroitu, ja ne ovat Lars Sjööblomin signeeraamat.
Arkit on painettu käsityönä yksitellen käsipainossa.
Paperi on erittäin korkealaatuista, ja se on valmistettu
erityisesti ainutlaatuisten graafisten lehtien painamiseen. Arkin koko on 151 x 205 mm. Graafisen arkin
hinta riippuu siitä, minkä tason asiakas olet Club
Ålandin asiakaskerhossa. Kultatason asiakkaille hinta
on 50 €, hopeatason asiakkaille 60 € ja pronssitason
asiakkaille 70 € (+ alv. 23 % Manner-Suomen toimituksiin, koska lähetyksen arvo on yli 43,44 €.)
MUSTAPAINAMA
POSTIMERKISSÄ YHDISTELMÄPAINATUS
JAN-ERIK ANDERSSON
Kaiverrettuja postimerkkejä voidaan painaa joko
teräs- tai yhdistelmäpainatuksena. Mannen vid rattenpostimerkissä on käytetty yhdistelmäpainatusta. Tämä
tarkoittaa, että ainoastaan tietyt postimerkin kohdat on
kaiverrettu. Kaiverretut kohdat painetaan teräspainossa,
ja muu osa postimerkistä painetaan offsetpainatuksena.
Kaivertaja Lars Sjööblomin tekemä kaiverrus
Postimerkkijulkaisun yhteydessä ilmestyy myös niin
kutsuttu mustapainama, jonka painosmäärä on vain
2 000 kappaletta. Mustapainama on samankokoinen
kuin postimerkki, ja se kuvaa ainoastaan itse kaiverrusta ilman taustan valokuvaa. Mustapainaman hinta
on 15 €. Edellisellä kerralla kun Posten Åland tarjosi
kaiverretun postimerkin mustapainamia, tuote oli
erittäin suosittu, joten tee tilauksesi jo tänään! L A R S S J Ö Ö B LO M
Kaivertaja Lars Sjööblom (s. 1956) on ollut Posten Sverigen vakituinen työntekijä vuodesta
1983 lähtien. Sitä ennen hän kävi RMI Berghin ja Taidekorkeakoulun kaivertajille järjestetyn
erikoiskurssin. Lars on erikoistunut eläinaiheisiin ja työskennellyt paljon niiden parissa. Tämä
on Lars Sjööblomin toinen postimerkki Posten Ålandille.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
13
akennustaiteellista nostalgiaa vihkossa
ämän vuoden postimerkkivihko sisältää korkeatasoista nostalgiaa! ostimerkeissä
kuvataan kolmea nyt purettua muistorikasta ja ahvenanmaalaisten rakastamaa
rakennusta, jotka kaikki ovat sijainneet aarianhaminassa. iheet ovat entisen
kaupunginarkkitehtuuri olke ickströmin piirtämät.
Ensimmäisessä postimerkissä näemme kylpylähotellin. Maarianhaminaan perustettiin 1800-luvun
lopulla kylpylä, joka oli 1900-luvun taitteessa yksi
Euroopan nykyaikaisemmista. Ohjelmaan kuului:
päivät vietetään mukavasti joutilaina ja illalla osallistutaan iloiseen seuraelämään. Huveihin sisällytettiin
kylpylän lääkärin määräämiä terveyshoitoja.
misessa oli käytetty uutta cocolith-materiaalia, joka
oli nykyaikaisen kipsilevyn edelläkävijä. Hotelli oli
vetoinen ja kylmä, ja sen seinistä puuttuivat tiivisteet. Kuitenkin se oli nykyaikainen ja ylellinen ja
teki kävijöihin syvän vaikutuksen. Arkkitehdit Lars
Sonck, Bertel Jung ja Oscar Bomanson piirsivät
kolmikerroksisen rakennuksen, joka oli 50 metriä
pitkä ja 20 metriä leveä. Hotellissa oli 30 huonetta.
MAARIANHAMINAN SUURIN HOTELLI
1900-luvun taitteessa koko kylpylähotellikompleksi oli suurimmillaan. Siihen kuului lämmitetty
kylpylä, uimala, ravintolarakennus juhlasaleineen,
lääkärin vastaanotto, voimistelutilat, lääkärin
asunto ja hotelli. Kokonaisuudessaan kylpylälaitos
tuotti kuitenkin tappiota jo ensimmäisestä päivästä
alkaen. Valtavien puurakennusten kunnossapitoon
upposi paljon rahaa, ja korjattavaa löytyi jatkuvasti.
Kylpylähotelli vihittiin vuonna 1900, ja se oli silloin
Maarianhaminan suurin hotelli. Kävi kuitenkin
ilmi, että rakennus oli tehty hutiloiden. Rakenta-
PALOI VUONNA 1916
Kylpylän aikakausi päättyi vuoden 1914 sesongin jälkeen ensimmäisen maailmansodan syttymisen aikoihin. Kylpylähotelli paloi helmikuussa vuonna 1916.
Luultavasti palon syy oli kaminan ylikuumeneminen.
Tuolloin rakennukseen majoitettiin venäläissotilaita.
HOTELLI, RAVINTOLA JA RAATIHUONE
Seurahuone (Socis) oli alunperin koulurakennus,
joka purettiin ja siirrettiin Maarianhaminaan
vuonna 1870. Aluksi sillä oli monta käyttö-
14
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Myyntiin saadaan myös tuote,
jossa kuvataan painoprosessin
eri vaiheita. Vihkon postimerkit
esitellään kukin omalla lehdellään. Lehden kääntöpuolella
on tietoa postimerkin aiheesta.
Näiden kolmen lehden hinta
on yhteensä 30 €.
tarkoitusta. Se oli hotelli, raatihuone ja ravintola.
Suomessa seurahuoneiden käyttötarkoitus poikkesi
Ruotsin seurahuoneista. Vuoden 1809 jälkeen
Suomessa ylempi porvaristo järjesti seurahuoneilla
tanssi-iltoja. Samalla niitä käytettiin hotelleina.
Vuonna 1900 Seurahuone sai kaksi lääninarkkitehti
Helge Ranckenin piirtämää sivurakennusta. Eteläiseen siipeen sijoitettiin kaksikerroksinen hotellikompleksi. Pohjoiseen siipeen sijoitettiin raatihuone
ja juhlasalonki, missä itsehallintoviranomaiset
vaikuttivat vuosina 1922–1939.
KAHDESTI SOTILASKASINO
Miramar on arkkitehti Fritjof Strandellin piirtämä.
Se rakennettiin vuonna 1890 kesähuvilaksi Ahvenanmaalla tunnetulle Nicolai Sittkoffin vävylle Nicolai
Nyströmille. Huvilassa, jota Helsingissä asuva pari
Nicolai ja Elisabeth käytti ainoastaan kesäisin, oli
kaupungin ensimmäinen kylpyhuone. Sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana sotilaat,
ensin venäläiset ja sitten suomalaiset, käyttivät Miramaria omiin tarkoituksiinsa mm. sotilaskasinona.
TÄYSHOITOLA MIRAMAR
SOTILAIDEN ASUNTOLA
Yli sadan vuoden aikana Seurahuone koki useita
loistokausia ja useita eri omistajia. Siellä pidettiin
1930-luvun alussa naamiaisia, iltamia ja kahvilatoimintaa. Vuonna 1941 suomalaiset sotilaat ottivat
sen käyttöönsä. Rauhan sopimuksen jälkeen Seurahuone eli jälleen loistokauttaan. Siellä järjestettiin
erilaisia juhlia ympäri vuoden. Vuonna 1956 Ålands
Turistförening (Ahvenanmaan Matkailuyhdistys)
anoi saada rakentaa suuren hotellikompleksin Seurahuoneen paikalle. Samaan aikaan maakuntaviranomaiset suunnittelivat itsehallintotaloa tontille.
PURETTIIN VUONNA 1975
Vuonna 1970 kaupunki luovutti 28 800 neliömetriä
maata itsehallintorakennuksen, museon ja hotellin
rakentamista varten. Seurahuoneen purkamista
vastustettiin, mihin mm. silloinen kaupungin arkkitehti ja postimerkkien taiteilija Folke Wickströmkin osallistui. Kuitenkin talo purettiin kesäkuussa
vuonna 1975.
Vuonna 1919 Mathilda Rotz osti huvilan. Seuraavana vuonna hänen poikansa Runo ja miniänsä
Linda muuttivat taloon ja käyttivät sitä ympärivuotisena asuntonaan. Muutaman vuoden kuluttua Linda oli perustamassa jotain uutta. Nyt
Miramaria alettiin markkinoida. Huoneita välitettiin ja perheille tarjottiin täysihoitoa. Useiden
vuosien ajan matkailijat saattoivat asua Miramarissa
täysihoidossa. 1930-luvulla talosta tuli tanssi- ja
kokoontumispaikka ja sittemmin ravintola.
PURETTIIN VUONNA 1973
Linda Rotz kuoli vuonna 1962, ja ravintola vuokrattiin. Noin 10 vuoden kuluttua maakuntahallitus piti
tarkastuksen Miramarissa ja totesi, että paloturvallisuudessa ja sanitäärisissä olosuhteissa oli paljon suuria
puutteita. Joulukuussa 1972 viimeiset ravintolavieraat
jättivat Miramarin. Talo purettiin lokakuussa 1973.
Lähteet: www.mariehamn.ax ja "Boken om Mariehamn”, Folke
Wickström ja Jerker Örjans.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
15
3 0 0 • R A K E N N U S TA I T E E L L I S TA
N O S TA L G I A A
Ensipäivänkuoressa
näemme viivoittimen
ja harpin.
JULKAISUPÄIVÄ
23.8.2012
TA I T E I L I J A
Folke Wickström
Ehdotettiin, että
purkutuomion saanut
Seurahuone siirrettäisiin
Wirénska parken
-nimiseen puistoon.
Paikka on kuvattu
vihkon kannessa.
PA I N O S M Ä Ä R Ä
95 000 vihkoa
MAKSUARVO
Världen (9 x 1,00 €)
F D C : N H I N TA
3,60 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
52 x 23,83 mm
V I H KO N KO KO
176 x 56 mm
HAMMASTE
14 per 2 cm
PA P E R I
110 g/m2
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
Österreichische Staatsdruckerei
Kylpylähotellista, Seurahuoneesta
ja Miramarista julkaistaan myös
maksimikortit.
Ensipäivänkuoressa Kylpylähotelli on kuvattu toisesta näkökulmasta kuin
postimerkissä.
FOLKE WICKSTRÖM
Folke Wickström (s. 1939)
valmistui arkkitehdiksi Helsingin
Teknillisestä korkeakoulusta
vuonna 1966. Vuonna 1990 hän
suoritti myös restaurointitutkinnon.
Folke on työskennellyt yleiskaavaarkkitehtinä Helsingissä ja
kaupunginarkkitehtinä Maarianhaminassa vuosina 1974–2005.
Hänen töihinsä kuuluvat Lappon
saaristolaismuseo, Metsästys- ja
kalastusmuseo Eckerössä, hotelli
Brudhäll Kökarissa ja monet liiketalot, päiväkodit ja huvilat. Hän on
osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin ja julkaisi vuonna 2011 Jerker
Örjansin kanssa kirjan Maarianhaminasta. Folke suunnitteli vuonna
1989 Posten Ålandille Maarianhaminan kaupungintaloa kuvaavan
postimerkin ja vuonna 2000 kaksi
arkkitehtuuriaiheista postimerkkiä.
16
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
irjoukonkorento ja verikorento
osten Ålandille edellisellä kerralla orbjörn Östmanin suunnittelemat
postimerkit kuvasivat erilaisia hyönteisiä. ällä kertaa hän sai tehtäväkseen
kuvata verikorennon ja kirjoukonkorennon.
Sudenkorennoilla on pitkä ja usein hyvin kapea
takaruumis, hyvin liikkuva pää, suuret verkkosilmät,
voimakkaat ja purevat suuosat ja lyhyet tuntosarvet.
Keskiruumiiseen kiinnittyneet siipiparit ovat
hyvin liikkuvaisia toisiinsa nähden, mikä tekeekin
sudenkorennoista taitavia lentäjiä. Kolme jalkaparia
on kiinni keskiruumiin etuosassa lähellä päätä. Siksi
jalat eivät sovellukaan hyvin kävelemiseen. Mutta
raajat ovat erinomainen pyydystysväline sudenkorennon ollessa ilmassa.
VERIKORENTO
Verikorento (Sympetrum sanguineum) on saanut
ruotsalaisen nimensä Blodröd ängstrollslända koiraan takaruumiin voimakkaan punaisen värin takia.
Verikorennon jalat ovat mustat, mikä erottaakin
lajin muutoin hyvin samannäköisestä punasyyskorennosta. Verikorennon siipien kärkiväli on noin
60 millimetriä, takasiiven pituus 23–29 millimetriä
ja takaruumiin pituus 24–29 millimetriä. Siivet
ovat kirkkaat, ja siipitäplä on keskeltä tumma ja
reunoilta vaalean punaruskea. Verikorentoja esiintyy
suuressa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Afrikassa sekä
läntisessä Aasiassa.
KIRJOUKONKORENTO
Toisessa postimerkissä on kuvattu kirjoukonkorento
(Aeshna cyanea). Kuvasta voi tunnistaa, että kyseessä
on koirasyksilö, koska sen ruumiin perusväri on
tumma ja takaruumiissa on sinisiä ja vihreitä mosaiikkimaisia kuvioita. Siipien kärkiväli on noin 95
millimetriä ja takaruumiin pituus on 51–60 millimetriä. Siivet ovat kirkkaat ja siipitäplä on punaruskea. Kirjoukonkorentoa esiintyy suuressa osassa
Eurooppaa, Pohjois-Afrikkaa ja läntistä Aasiaa. Lähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Ensipäivänleimassa
näemme sudenkorennon.
•
17
2 9 8 J A 2 9 9 S U D E N KO R E N TO J A
• K I R J O U KO N KO R E N TO J A
V E R I KO R E N TO
JULKAISUPÄIVÄ
4.6.2012
TA I T E I L I J A
Torbjörn Östman
PA I N O S M Ä Ä R Ä
2 x 180 000
MAKSUARVOT
Lokalpost (0,75 €) (Kirjoukonkorento)
Europa (0,95 €) (Verikorento)
F D C : N H I N TA
2,30 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
36,5 x 31,92 mm
A R K K I KO KO
2 x 15 postimerkkiä
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA P E R I
110 g/m2
PA I N O M E N E T E L M Ä
5-värioffset
PA I N O
Cartor Security Printing
Väliöparikeskilöä koristavat sudenkorentojen nimet ja pitkin
arkkia lentelevät pienet sudenkorennot.
TORBJÖRN ÖSTMAN
Postimerkeistä julkaistaan myös maksimikortit. Korteissa sudenkorennot on
kuvattu toisesta näkökulmasta kuin postimerkeissä. Leima esittää parveilevia
sudenkorentoja.
Taiteilija Torbjörn Östman (s. 1948)
on kouluttautunut Konstfackoppilaitoksessa Tukholmassa ja
työskennellyt taiteilijana, kuvittajana IT-alalla ja tehnyt teollisuudelle ja puolustusvoimille koulutusmateriaalin kuvituksia. Nyt
hän tekee kuvituksia ruotsalaiseen Nationalnyckeln-julkaisuun
ja on tähän mennessä kuvittanut
perhosia (karva- ja villakehrääjiä)
ja kaksisiipisiä (kukkakärpäsia).
Hän tekee kuvitukset kokonaan
tietokoneella käyttäen pohjana
digitaalisia valokuvia. Hän
suunnitteli vuonna 2006 Posten
Ålandille kolme postimerkkiä,
jotka kuvaavat kuparikuoriaista,
leppäkerttua ja sarvikuonokasta.
18
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
303 • ROOSA NAUHA
JULKAISUPÄIVÄ
1.10.2012
TA I T E I L I J A
Carina Sommarström
PA I N O S M Ä Ä R Ä
180 000
MAKSUARVO
1,00 € + 0,20 €
F D C : N H I N TA
1,80 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
31,5 x 36,25 mm
A R K K I KO KO
2 x 15 postimerkkiä
PA P E R I
Arkissa toistuvat samat symbolit kuin naisen vartalon tatuoinnissa. Jokaisella
symbolilla on erityinen merkityksensä. Esimerkiksi käärmeen ja sigman merkin
symbolit tarkoittavat, että osien summa on suurempi kuin kokonaisuus.
102 g/m²
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
Joh. Enschedé Stamps
CARINA SOMMARSTRÖM
Graafinen muotoilija Carina
Sommarström (s. 1967) on
kouluttautunut Berghs School of
Communication-oppilaitoksessa
Tukholmassa, missä hän opiskeli
sanomalehtien muotoilua. Hän
on työskennellyt Ålandsbankenin
markkinointiosastolla ja eri
painotalojen mainostoimistoissa.
Vuodesta 1997 lähtien hänellä
on ollut oma mainosalan yritys
ja hän on aikaisemmin pitänyt
McArena nimistä toimistoa.
Nykyään hän pitää Samba media
nimistä toimistoa. Tämä on
Carinan ensimmäinen postimerkki
Posten Ålandille. Mutta hän on
aikaisemmin kokeillut oman
postimerkin suunnittelua Minun
postimerkkini-palvelun avulla.
Hän teki postimerkin robottikonferensille, joka järjestettiin
Ahvenanmaalla vuonna 2007.
Postimerkin kuvaan sisältyy paljon symboliikkaa. Ensipäivänkuori ja -leima eivät olleet valmiita tämän lehden mennessä
painoon. Ne esitellään Postin kotisivulla ja seuraavassa
Ålandsposten frimärken -asiakaslehdessä.
POSTEN ÅLAND JA ROOSA NAUHA
Ahvenanmaan syöpäyhdistys (Ålands cancerförening) osallistuu joka
vuosi kansainväliseen rahankeräyskampanjaan, jolle on tunnusomaista roosa nauha. Kaikki Ahvenanmaalla kerätyt rahat jäävät
Ahvenanmaalle ja käytetään syöpäpotilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuonna 2012 Posten Åland osallistuu aktiivisesti Roosa nauharahankeräyskampanjaan, mikä tulee näkymään monella eri tavalla.
Siitä kerromme lisää Postin kotisivulla osoitteessa www.posten.ax ja
seuraavassa Ålandsposten frimärken asiakaslehdessä.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
19
Hyvää tekevä roosa nauha-postimerkki
okakuu on roosa kuukausi eri puolilla maailmaa. illoin järjestetään erilaisia
keräyksiä rintasyöpätutkimuksen hyväksi ja levitetään tietoa sairaudesta. änä
vuonna osten Åland julkaisee ensimmäisen kerran hyväntekeväisyyspostimerkin,
jonka myyntituloista osa lahjoitetaan hvenanmaan syöpäyhdistykselle.
Postimerkki ilmestyy Roosa nauha-kuukauden
käynnistyessä lokakuussa. Postimerkin on suunnitellut ahvenanmaalainen graafinen muotoilija Carina
Sommarström, joka itse on sairastanut rintasyövän.
Hänestä voit lukea lisää osoitteessa www.posten.ax.
ROOSA TUOTTEITA MYYTÄVÄNÄ
Posten Ålandin hyväntekeväisyyspostimerkin hinta
on 1,20 €. Summasta lahjoitetaan 0,20 € lyhentämättömänä Ahvenanmaan syöpäyhdistykselle.
Roosa nauha-aiheisen postimerkin lisäksi tarjolla on
mm. postikortteja, erikoisvalmisteisia pinssejä, roosa
keräilyauto ja postimerkkikello. Lokakuun aikana
Postin verkkokaupassa osoitteessa www.posten.ax
on myynnissä useita muitakin tuotteita. Näiden
tuotteiden myynnistä lahjoitetaan aina tietty osuus
Ahvenanmaan syöpäyhdistykselle.
LAHJOITUS USEANA VUONNA
Vuoden 2012 lopussa Posten Åland tilittää kertyneen tuoton Ahvenanmaan syöpäyhdistykselle.
Mutta koska postimerkkejä myydään myös vuonna
2013, kertynyt tuotto tilitetään myös ensi vuoden
lopussa. Hyväntekeväisyyspostimerkkisarja jatkuu
ensi vuonna, ja silloin lahjoituksen saaja on Sininen
nauha (eturauhassyöpäpotilaat).
VAHVA NAISSOTURI
Carinan postimerkissä on paljon symboliikkaa. Kuva
esittää taistelijaa, naissoturia, joka on menettänyt
toisen rintansa. Se on Carinan itselleen maalaama
vertauskuva, kun hän oli saanut tiedon syövästä.
Kuva on auttanut häntä ja antanut hänelle voimaa.
Keihäs, jota nainen pitää ylhäällä, on oikeastaan
keppi, jota rintasyöpäpotilaat saavat käyttää kuntoutuksessa. Keihään kärki on symboli, jolla Carina tuo
esille tukiryhmänsä Ljusets krigare (Valon sotilaat).
RUOKAA, RAKKAUTTA JA UNTA
Naisen poistetun rinnan kohdalla on nyt tatuointi,
jossa on useita symboleja. Niiden ajatteleminen on
tärkeää syöpähoidosta selviytymiselle. Näemme muun
muassa ruoan, musiikin, tanssin, eläinten, naurun,
kanssakäymisen, rakkauden, auringon ja unen symboleja. Kaikkien symbolien erityisten merkityksien
luettelon löydät osoitteesta www.posten.ax.
20
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
304 • JOULU 2012
Ensipäivänleima
kuvaa luistinta.
JULKAISUPÄIVÄ
9.10.2012
TA I T E I L I J A
Minna L. Immonen
PA I N O S M Ä Ä R Ä
350 000
MAKSUARVO
Julpost (0,60 €)
F D C : N H I N TA
1,20 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
35,4 x 26 mm
A R K K I KO KO
2 x 20 postimerkkiä
PA P E R I
110 g/m²
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
Cartor Security Printing
Ensipäivänkuoreen Minna on maalannut kolme punatulkkua, jotka istuvat
pakettikasan päällä. Aihe symbolisoi joulupostin saapumista.
MINNA L. IMMONEN
Taiteilija Minna L. Immonen
(s. 1964) Oulunsalosta on saanut
graafisen muotoilijan koulutuksen
Rovaniemellä. Hän on käynyt eri
taidekouluja Lapissa ja Limingalla. Hän työskentelee omassa
yrityksessään, jonka nimi on
Minna-Kortti. Hän julkaisee mm.
kortteja, kalentereita ja tauluja.
Tämä on Minnan ensimmäinen
postimerkki Posten Ålandille. Hän
suunnittelee myös tämän vuoden
joulumerkit.
Väliöparikeskilöä koristavat Minna L. Immosen suunnittelemat jouluiset kuvat.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
21
eren inspiroima joulu
ämän vuoden joulupostimerkin on suunnitellut suomalainen
taiteilija inna . mmonen. än on yhdistänyt tyypillistä
ahvenanmaalaisuutta perinteisiin jouluaiheisiin.
Minna L. Immonen on piirtänyt jo lapsesta asti ja
maalannut laajemmin yläasteen ajoilta lähtien. Valmistuttuaan graafiseksi suunnittelijaksi ja käytyään eri
taidekouluja hän perusti 1980-luvulla oman yrityksen, jonka nimi on Minna-Kortti. Nykyään Minnan
akvarellikuvat ovat tunnettuja lähes kaikkialla
Manner-Suomessa. Hänen kuvituksensa tunnistaa
usein siitä, että jokainen kuva on kertomus sinänsä.
MINNAN JOULUPOSTIMERKKINÄYTTELY
Minna suunnitteli ystävänpäiväpostimerkit vuonna
2000 ja joulupostimerkit vuonna 2009 Suomen
Postille. Hän on osallistunut myös lukuisiin näyttelyihin ympäri Manner-Suomea vuodesta 1980
lähtien.
– Erityisesti mieleenpainuva oli joulupostimerkkinäyttely vuonna 2009, Minna kertoo.
POSLIINIA JA SUKLAARASIOITA
Korttien, postimerkkien ja taulujen lisäksi Minna
on suunnitellut posliinia Arabialle, mm. nalleaiheisen
lastensarjan ja joulumukeja ja -purkkeja, joissa on
perinteisiä jouluaiheita kuten tonttuja, omenoita
ja piparikakkuja. Vuonna 2008 hän suunnitteli
Fazerin suklaarasian kuvituksen. Lisäksi hän on
kuvittanut useita kirjoja.
PITÄÄ JOULUAIHEISTA
Ahvenanmaalaista postimerkkiä Minna kuvailee näin:
– Aihe on meren inspiroima, mutta samalla
joulupainotteinen. Kuva ensipäivänkuoressa kertoo
joulupostin saapumisesta.
Minna maalaa monia eri aiheita, mutta pitää itse
eniten juuri jouluaiheista.
– Mielestäni kuvassa pitää olla tunnelmaa.
Itse hän viettää joulua perinteiseen suomalaiseen
tapaan kotona perheensä kanssa.
KESTOTILAA POSTIKORTTEJA
Minna L. Immonen suunnittelee myös tämän
vuoden joulumerkit. Niistä kerromme asiakaslehtemme seuraavassa numerossa. Joulupostimerkistä
tehdään myös postikortti. Tästä vuodesta lähtien
voit kestotilata ahvenanmaalaisia postikortteja ja
saada ne suoraan kotiisi. Kestotilauksen voit tehdä
tilausesitteellä. 22
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Joulua viettävät eläimet
hiökortit 2012 ilmestyvät ennen joulua ja siksi sopivatkin mainiosti joulukorteiksi
tai talvitervehdyksiksi. aiteilija lexander indén sai tehtäväkseen suunnitella
jouluaiheisia kortteja. ulos oli hauska ja toisenlainen.
Alexander halusi maalata neljä eläintä, jotka viettävät
joulua eri tavoilla. Ensimmäisessä kortissa villapaitaan pukeutunut kauris istuu nojatuolissa ja nauttii
kahvia tai ehkä glögiä lukiessaan kirjaa. Sen vieressä
istuu pieni kettu, ja taustalla paistaa kaunis kuu.
JÄNIS KYLPYTYNNYRISSÄ
Neljännessä kortissa jänis on loikannut lumihangesta kylpytynnyriin ja nautiskelee olostaan lämpimässä vedessä. Vieressään sillä on laatikollinen
porkkanoita. Taustalla näkyy merta ja saaristoa sekä
joulukuusi pienellä saarella.
VILLATAKKIIN PUKEUTUNUT HAUKI
Toisessa kortissa jään alla uiskentelee iloinen hauki,
joka on pukenut päälleen lämpimän, vihreän villatakin. Etäämpänä näkyy hieman pulleampi kala,
jolla on yllään myös lämmin villapaita. Pilkkireiästä on laskettu veteen kalastussiimaan kiinnitetty
joulutähti.
KOLME ORAVAA TANSSII PIIRITANSSIA
Kolmannessa kortissa kolme iloista oravaa tanssii
piiritanssia kuusen ympärillä. Kuusi on koristeltu
joulukuusenpalloilla, kimaltevilla nauhoilla, ja
kuusen latvaa koristaa tähti. Iloisen ja tyytväisen
näköiset oravat ovat pukeutuneet lämpimiin villapaitoihin.
KAIKKI ELÄIMET OVAT ILOISIA
Yhteistä kaikille neljälle kortille on, että joulua
viettävät eläimet näyttävät hyvin iloisilta ja tyytyväisiltä. Siksi kortit sopivatkin erinomaisesti iloiseksi
joulutervehdykseksi ystävillesi ja tuttavillesi muinakin
vuodenaikoina kuin jouluna! Ehiökorteissa on Porto
betalt-postitetunnus, joten kortit voi postittaa Ahvenanmaalta ilman postimerkkiä kaikkialle maailmaan.
KESTOTILAA EHIÖITÄ
Jos et vielä ole ehiökorttien kestotilaaja, voit tehdä
kestotilauksen tämän lehden mukana saamallasi
tilausesitteellä. Vuosittain ilmestyy 3–4 ehiökorttia,
joiden aiheet vaihtelevat vuodesta toiseen. ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
Porto betalt-postitetunnus
kuvaa lumilyhtyä.
•
23
E H I Ö K O R T I T,
JOULUA VIETTÄVÄT ELÄIMET
JULKAISUPÄIVÄ
9.10.2012
TA I T E I L I J A
Alexander Lindén
PA I N O S M Ä Ä R Ä
4 x 8 000
H I N TA
1,90 €/kpl
7,60 € / 4 ehiökorttia
KO KO
105 x148 mm
PA P E R I
Chromocard 240 g
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
J O H N H Ä G G B LO M
Arkmedia
ALEXANDER LINDÉN
Alexander Lindén halusi maalata
eri tavalla joulua viettäviä eläimiä.
Yhteistä neljälle kortille on, että
kaikki eläimet näyttävät iloisilta ja
tyytyväisiltä.
Alexander (s. 1980) varttui
Vårdössä, mutta asuu nykyään
Sollefteåssa Ruotsissa. Hän on
opiskellut kreatiivista ohjelmointia
Gävlen korkeakoulussa, opiskellut
Basis-taidekoulussa ja suorittanut
Bildberättar-ohjelman, senkin
Gävlen korkeakoulussa. Hän on
työskennellyt Tukholmassa Grinnimisessä firmassa, joka kehitteli
tietokonepelejä ja Ahvenanmaalla
Paf:in palveluksessa, missä hän
teki peleille grafiikkaa. Vuodesta
2008 lähtien hän on toiminut
vapaana taiteilijana eri toimeksiantajille. Posten Åland Frimärkenille
hän suunnitteli viime vuonna
joulukoristeet ja näyttelykortit.
Tänä vuonna ilmestyvät hänen
suunnittelemansa kaksi linjaautoaiheista postimerkkiä ehiökorttien lisäksi.
24
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
301 JA 302 • LINJA-AUTOJA
V O LV O L 2 2 4 J A F O R D T T
JULKAISUPÄIVÄ
Ensipäivänleima kuvaa
Ford TT:n rengasta.
19.9.2012
TA I T E I L I J A
Alexander Lindén
PA I N O S M Ä Ä R Ä
2 x 180 000
MAKSUARVO
Inrikes (0,95 €) (Volvo L224)
Europa (0,95 €) (Ford TT)
F D C : N H I N TA
2,50 €
P O S T I M E R K K I E N KO KO
38,5 x 30 mm
A R K K I KO KO
2 x 15 postimerkkiä
PA P E R I
102 g/m²
HAMMASTE
13 per 2 cm
PA I N O M E N E T E L M Ä
4-värioffset
PA I N O
J O H N H Ä G G B LO M
Southern Colour print
ALEXANDER LINDÉN
Alexander (s. 1980) varttui
Vårdössä, mutta asuu nykyään
Sollefteåssa Ruotsissa. Hän on
opiskellut kreatiivista ohjelmointia
Gävlen korkeakoulussa, opiskellut
Basis-taidekoulussa ja suorittanut
Bildberättar-ohjelman, senkin
Gävlen korkeakoulussa. Hän on
työskennellyt Tukholmassa Grinnimisessä firmassa, joka kehitteli tietokonepelejä ja Ahvenanmaalla Paf:in palveluksessa,
missä hän teki peleille grafiikkaa.
Vuodesta 2008 lähtien hän on
toiminut vapaana taiteilijana eri
toimeksiantajille. Posten Åland
Frimärkenille hän suunnitteli viime
vuonna joulukoristeet ja näyttelykortit. Tänä vuonna ilmestyvät
hänen suunnittelemansa kaksi
linja-autoaiheista postimerkkiä ja
jouluaiheiset ehiökortit.
Postimerkin kuvassa Ford TT on pysäköitynä Eckerössä Tullilaiturin viereen,
ja taustalla näkyy Posti- ja tullitalo. Postimerkki perustuu kuvaan, jossa
Itä-Saltvikin martat ovat retkellä.
Ensipäivänkuorta koristaa Scania Vabis B55 vuodelta 1962.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
•
25
Salakuljetuslinja-auto ja Trötte Teodor
oukkoliikenteen historia alkoi ahvenanmaalla noin 90 vuotta sitten. iitä
alkaen hvenanmaan teitä pitkin on kulkenut lukemattomia linja-autoja.
ostimerkeissä on kuvattu niistä kaksi – ord TT ja olvo L224.
Ford TT vuodelta 1924 oli aluksi saltvikiläisen
Rafael Virtasen omistuksessa. Hän rakensi kahden
ystävänsä kanssa itse korin ja hankki runkorakenteen
ja moottorin Turusta. Fordin hinta kuomuineen oli
28 000 markkaa siihen aikaan. Tidningen Ålandin
lehtileikkeestä 16. kesäkuuta 1924 voi lukea, että
Saltviks Trafikautomobil liikennöi kolmena aamupäivänä viikossa eri puolilta pohjois-Ahvenanmaata
Maarianhaminaan. Paluumatka tapahtui iltapäivällä.
onnistui pääsemään linja-autoon ja sai pysäytettyä
sen. Virtanen kertoi kuljettavansa rapuja. Poliisi takavarikoi linja-auton ”rapuineen”, jotka osoittautuivat
olevan viinakanistereita. Asiaa käsiteltiin kihlakunnanoikeudessa kaksi kertaa. Rafael Virtanen ja hänen
kumppaninsa tuomittiin maksamaan päiväsakkoja
alkoholipitoisten aineiden salakuljettamisesta. Lisäksi
sekä viina että linja-auto takavarikoitiin.
LINJA-AUTOSTA KUORMA-AUTO
RAVUT OLIVAT ITSE ASIASSA VIINAA
Nimi Salakuljetuslinja-auto perustuu tapahtumaan,
joka sattui elokuussa 1925 kieltolain aikana, jolloin
viinan osto oli laitonta Suomessa. Poliisikonstaapeli,
kruununvouti ja kruununnimismies pysäyttivät
Rafael Virtasen ohjaaman linja-auton yöllä pienellä
tiellä Saltvikissä. He olivat saaneet vihjeen, että kuuluisa viinan salakuljettaja Algoth Niska oleskeli seudulla. Rafael Virtanen, jolla oli myös yksi matkustaja
mukanaan, yritti paeta, mutta kruununnimismies
Päätös linja-auton takavarikoinnista kumottiin
kuitenkin Turun hovioikeudessa huhtikuussa 1929,
mutta silloin linja-auto oli jo loppuunajettu ja
poistettu liikenteestä. Muistiinpanojen mukaan
se oli muutettu ja rekisteröity kuorma-autoksi jo
heinäkuussa 1926.
RENKAIDEN VAIHTO
Toinen postimerkeissä kuvattu linja-auto on Volvo
L224 vuodelta 1954. Siinä oli 29 + 1 istumapaikkaa,
26
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
inja-auto sai nimen rötte eodor,
koska sen moottori oli niin heikko
ja sen omisti vuosina 1954–1967 Toivo Williams
Lumparlandista. Aina vuoteen 1978 asti linja-auto
seisoi käyttämättömänä vajassa Lumparlandissa.
Kun se sitten jälleen käynnistettiin, kumma kyllä,
käynnistäminen ei tuottanut lainkaan vaikeuksia.
Oli vain vaihdettava kaksi rengasta. Niiden hankkiminen osoittautui hankalaksi, koska kyseisiä
rengaskokoja ei ollut enää saatavilla.
Nykyisin linja-autoa käytetään eri yhteyksissä. Sen
vanhat nahkaistuimet on vaihdettu. Kuitenkin
selkänojat ja muu osa sisustuksesta on alkuperäiskunnossa.
HEIKKO MOOTTORI
Linja-auto sai nimen Trötte Teodor (väsynyt Teodor),
koska sen moottori oli niin heikko. Kulkuneuvon
moottori oli alunperin 90 hevosvoimainen. Otaksuttavasti tarkoituksena ei ollut käyttää linja-autoa niin
raskaiden kuormien kuljettamiseen kuin mitä sitä
käytettiin. Trötte Teodorissa oli aluksi kuorma-auton
alusta, jonka päälle rakennettiin linja-auton kori.
VANHIN AJOKUNTOINEN LINJA-AUTO
ISTUIMET VAIHDETTU
Ensipäivänkuorta koristaa taiteilija Alexander
Lindénin kuvaama Scania Vabis B55 Kutter 5
vuodelta 1962. Linja-autossa oli 36 + 1 istumapaikkaa. Aluksi sen omistaja oli Georg Wilhelmsson.
Vuosina 1976–1978 sen omisti vastaperustettu
linja-autoyhtiö Vårdö Busstrafik Ab. Nykyään
linja-auton omistaa Bo Meklin Sundissa. Linja-auto
on väriltään vihreä ja keltainen, niin kuin aikaisemminkin. Linja-auto on seissyt katon alla Sundissa
yli 30 vuotta. Omistaja tarkistaa vuosittain öljyn ja
renkaat sekä käynnistää moottorin. Linja-autoa ei
ole rekisteröity, mutta se on vanhin ajokuntoinen
linja-auto Ahvenanmaalla. Linja-auton myynnin yhteydessä vuonna 2000 se
sai jälleen alkuperäisen rekisterinumeronsa ÅL-419.
Lähteet: Vidar Williams ja ”Ålands busshistoria”, Bo Ahlnäs.
VETERAANIKATSASTETTU
Linja-auto maalattiin Turun lähellä sijainneella koritehtaalla. Se oli näytteillä eri näyttelyissä Tukholmassa
ja Helsingissä. Vuosina 1978–1994 linja-autoyhtiö
Williams & Co omisti sen. Sitten sen omistajaksi tuli
Williams Buss Ab aina vuoteen 1999, jolloin sille tehtiin veteraanikatsastus. Linja-auto on yhä jäljellä, ja sen
omistajia ovat Roland ja Rolf Lundström Inkoossa.
Valmiin postimerkin tapahtumasarja alkaa aina taiteilijan tekemästä luonnoksesta, jota sitten muokataan edelleen ja
josta lopulta tehdään valmis postimerkki. Kuvissa Trötte Teodor-postimerkin luonnoksia.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
KALENTERI
Julkaisuohjelma 2012
1.2.
Vanhoja, puisia houkutuslintuja, Haahka
Postimaksulipuke
1.2.
Matkustajalauttoja
2 postimerkkiä, 2 postikorttia
21.3.
Pohjola – Elämää merellä
1 pienoisarkki, 1 postikortti
16.4.
Titanic 100 vuotta
1 postimerkki
26.4.
Mannen vid ratten-monumentti
1 postimerkki
9.5.
Europa – Visit Åland
1 postimerkki, 1 postikortti
4.6.
Minun postimerkkini,
Minun Ahvenanmaani
Miniarkki, jossa 8 postimerkkiä, 1 aihe,
1 postikortti
4.6.
Sudenkorentoja
2 postimerkkiä, 2 maksimikorttia
23.8.
Rakennustaiteellista
nostalgiaa
Vihko, 9 postimerkkiä, 3 eri aihetta
3 maksimikorttia
19.9.
Linja-autoja
2 postimerkkiä, 2 postikorttia
1.10.
Roosa nauha
1 postimerkki
9.10.
Joulu
1 postimerkki, 1 postikortti
9.10.
Ehiökortit, Joulu
4 ehiökorttia
9.10.
Joulumerkit
Arkki, jossa 20 tarramerkkiä
Toimitukset ja muutospäivät
(HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT)
TOIMITUSNUMERO
VIIMEINEN
MUUTOSPÄIVÄ
TOIMITUSAIKA
SISÄLTÖ
1-2012
29.2.
huhtikuu
Postimaksulipuke, Matkustajalauttoja, Pohjola –
Elämää merellä (pienoisarkki), Titanic 100 vuotta,
3 postikorttia
2-2012
2.5.
heinäkuu
Mannen vid ratten, Europa – Visit Åland, Minun postimerkkini – Minun Ahvenanmaani, Sudenkorentoja,
2 maksimikorttia, 2 postikorttia
3-2012
5.9.
lokakuu
Rakennustaiteellista nostalgiaa (vihko), Linja-autoja,
Roosa nauha, Joulu, 3 maksimikorttia, 4 ehiökorttia,
3 postikorttia
4-2012
24.10.
marraskuu
Vuosilajitelma, joulumerkit, pakkaukset, joulukoristeet,
vuosilehdet y.m.
Muut kestotilaustoimitukset
(HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT)
TUOTE
TOIMITUSAIKA
TUOTE
TOIMITUSAIKA
Maakuntaraha 2011
tammikuu
Eurokolikkopakkaus 2012
toukokuu
Keräilylehdet, matkustajalauttoja
helmikuu
Postimerkkikello nro 10
kesäkuu
Pohjolapakkaus
maaliskuu
Keräilyauto nro 26
syyskuu
Keräilyauto nro 25
huhtikuu
Postimerkkikello nro 11
lokakuu
•
27
28
•
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN
KALENTERI
Messuja 2012
Posten Åland osallistuu alustavien tietojen mukaan alla mainittuihin postimerkkitapahtumiin. Tiedot
saattavat muuttua. Muutoksista ilmoitamme Postin kotisivulla osoitteessa www.posten.ax.
HUDDEX/FRIMUNG 2012
TAVASTEX 2012
STAMPS IN SVEDALA
NORDIA 2012
Huddinge, Ruotsi
3.–4.3.
Hämeenlinna
27.–29.4.
Svedala, Ruotsi
8.–9.9.
Roskilde, Tanska
2.–4.11.
TURUN KEVÄT
DIE LIBA 2012
NORDPOST
BEIJING 2012
Turku
10.–11.3.
Schaan, Liechtenstein
16.–19.8.
Hampuri, Saksa
28.–30.9.
Peking, Kiina
päivämäärä ei tiedossa
INT. BRIEFMARKENMESSE
FRIMÄRKETS DAG
INT. BRIEFMARKENBÖRSE
Essen, Saksa
12.–14.4.
Tukholma, Ruotsi
Sindelfingen, Saksa,
päivämäärä ei tiedossa 28.–30.10.
Kaikille näille messuille valmistetaan näyttelykortti, -postimerkki ja -leima. Aiheena vuonna 2012
ovat kaupunkien vaakunat, ja taiteilija on Jonas Wilén.
Erikoisleimat 2012
Seuraaville tapahtumille on tähän mennessä myönnetty erikoisleima vuonna 2012:
30.3.
ÅLANDS FREDSINSTITUT 20 ÅR
6.10.
4.6.
SUDENKORENTOJA (MAKSIMIKORTIT)
9.6.
SJÄLVSTYRELSEN 90 ÅR
9.10.
12.10.
16.6.
POSTRODDEN
9.11.
23.8.
RAKENNUSTAITEELLISTA NOSTALGIAA
(MAKSIMIKORTIT)
ROSA BANDET-GALAN
FRIMÄRKETS DAG
ÅLANDS MARTHADISTRIKT 100 ÅR
DEMENSFÖRENINGEN PÅ ÅLAND R.F. 20 ÅR
Erikoisleimojen mahdollisista lisäyksistä ilmoitamme lehden seuraavassa numerossa ja Postin kotisivulla osoitteessa www.posten.ax. Kotisivulla on myös erikoisleimojen kuvat.
Pyhien aukioloajat
Posten Åland Frimärken on suljettu seuraavina pyhäpäivinä:
HELATORSTAINA
JUHANNUSAATTONA
17.5.
22.6.
Seuraava asiakaslehti
Seuraava Ålandsposten Frimärken-asiakaslehti ilmestyy marraskuussa 2012.