Yritysperhe 1 2012.PDF
1/2012 Pääkirjoitus Helsingissä 20.4.2012 YRITYSPERHE-lehti Ilmoitus YRITYSPERHE-lehdessä. Yritysperhe ry julkaisee jäsenlehteä, josta voi tilata ilmoitustilaa. Ilmoitusta varten tarvitaan seuraavat tiedot: 3 €/h Kun lähetimme työpaikat Intiaan ja Kiinaan, niin sieltä tulee meille paluukuormassa uusi ansiotaso. Useat yhtäpitävät lausunnot maatalouden ja muun yritystoiminnan piiristä kertovat, että yrittäjän tyypillinen tuntiansio tuotteiden ja palveluksien myyntitulojen ja kaikkien kulujen jälkeen on noin kolme euroa tunnissa, 750 kuukaudessa ja 9 000 vuodessa. Elettiinpä ennenkin Tilanne merkitsee lopullista siirtymistä jälkiteolliseen yhteiskuntaan eli paluuta usean vuosisadan taakse. Keskiajalla suomalaiset, joita oli alle miljoona, elivät luontais- ja omavaraistaloudessa. Ainoa pääoman muodostaja oli Turun piispa, jolle kertyi tuloja eri lähteistä alun toista miljoonaa euroa vastaava summa vuodessa. Kustaa Vaasa lopetti senkin lystin. Maatalousyhteiskunta ei juuri rahaa käyttänyt. Kirjoittajan esi-isät, talollisia Pohjois-Satakunnassa, ylpeilivät, ettei heidän tarvinnut ostaa muuta kuin suolaa Kristiinan markkinoilta. Sitä tarvittiin voihin, jota vietiin myyntiin Tampereelle. Asuminen ei maksanut mitään, koska talot tehtiin itse -jopa tiilitehdas kuului talon laitoksiin. Energiahuolto hoitui kotimetsistä, polttopuut ja päreet. Liikkumisen takasi hevoslauma tallissa. Virkamiesten lahjottiin valtavilla kutuhaukikaloilla. ”Onko viety?” kuului isännän lyhyt kysymys. Rahaa ilmestyi taloihin osuusmeijerien mukana. Maitotili meni emännälle, joka muutenkin piteli kukkaron nyörejä. Sitten sitä kaupunkilaistuttiin ja saatiin enemmän rahaa. Sosiologi Yona Friedman sanoo, etteivät kaupunkilaiset muuta osaa tehdäkään kuin rahaa. Lopulta sitä tuli liikaa, ja alettiin koettaa, kasvaisiko raha, mutta eihän se sitä osaa. Kasvu jää Luojan itsensä erikoisoikeudeksi. Kiinan malli Etusivu Takasivu koko sivu 1/2 " 1/3 " 1/4 " 4-värinen 4-värin en 650 EUR 550 EUR 480 EUR 280 EUR 240 EUR 150 EUR Palveluosoitesivut: 1 palsta 30 mm 1 palsta 60 mm 2 palstaa 30 mm 2 palstaa 60 mm 50 EUR 85 EUR 125 EUR 140 EUR Jos haluat Yritysperhelehteen ilmoituk sen, ota yhteys Pekka Kemppaiseen 0400-538 900. YRITYSPERHE RY:n JÄSENilmoitus yritys- tai henkilönimi lähiosoite paikkakunta Hyvä tietää, millaista siellä on, minne työpaikat menivät. Vanha tehokas maatalousyhteiskunta Kiina on vasta puolivälissä kohti kaupunkiasumista ja rahataloutta. Siellä on pienet palkat ja korkea elintaso. He syövät hyvin ja asuvat ekologisesti. Vieraan kuuluu jättää taloon vähän polttoainetta biokaasukäymälään. Kiina on myös edellisiä sukupolvia ja kaikkia ihmisiä kunnioittava yhteiskunta. Jopa niinkin huono aate kuin kommunismi on siellä menestynyt, koska Kung Fu-tsen oppi teroittaa kuuliaisuutta ja kohteliaisuutta. Kaikista yrittäjiä? Monelle kolmen euron yrittäjälle on ensimmäisen työntekijän palkkaaminen kaukainen unelma, koska se tuo mukanaan sopimusten mukaiset peruspalkat, lomapalkat ja työeläkkeet, kaikkiaan toinen mokoma maksettuun bruttopalkkaan. Kun rahansa symbolitalouteen tuhlanneet eurooppalaiset valittavat edessä olevaa pitkää sopeutumista, niin mitähän se käytännössä merkitsee? Ilmeisesti uudenlaista verkostoitumista, niin että jokainen tuo panoksensa yhteiseen yritykseen kohtuullisilla sopimuksilla. Ehkäpä keksimme uudestaan osuusmeijerin Pekka Rytilä logo ja yrityksen nimi lyhyt informaatio yrityksen päätuotteesta tai -palvelusta puhelinnumero ja osoitetiedot sähköposti + www sivut puh. fax tai sähköpostiosoite yrityksen toimialue Yhteisö- eli yritysjäsenmaksu 50 EUR/vuosi. Yksityinen henkilöjäsenmaksu 25 EUR/vuosi. Kannatus jäsenen jäsenmaksu 25 EUR/vuosi. Hallitus käsittelee jäsenanomuksen ja lähettää uudelle hyväksytylle jäsenelle tai yritykselle laskun jäsenmaksusta. jäsenanomuksen hakijan allekirjoitus Postita anomus osoitteelle: Yritysperhe ry. Jaakko Ansaharju 040-506 3022 Rautatienkatu 32, 13210 Hämeenlinna Puheenjohtajan palsta sähköpostin avulla jäsenkirjeiden ja muiden asiakirjojen lähetykseen, on hieno asia. Tästä lähin kaikki tieYritysperhe ry:n uudet kotisivut dotteet ja mahdollisesti jäsenmakovat vihdoin valmiit käyttöön. Nii- sulaskut tulevat sähköpostilla. den merkitys tiedotustoiminnassa, toiminnan avoimuudessa ja jäsen- Kotisivuilla on kolme kunnan keskinäisessä kommuni- käyttäjätasoa: koinnissa on tärkeä. 1. Kaikki kävijät (ei tarvita tunnukLisäksi yhdistyksen hallinto saa sia). Tämä osa on tarkoitettu kiinnosyhteisen toimintaympäristön, jossa tuneille vierailijoille. He saavat tietoa voidaan säilyttää tärkeät aineistot, Yritysperhe ry:stä monipuolisesti ja valmistella eri asioita ja tiedottaa voivat halutessaan täyttää verkkoerilaisista kokouksista. Kehittä- pohjaisen jäseneksi liittymislomakmistä kotisivuissa vielä on, mutta keen ja lähettää sen sähköisesti. Tältä ensimmäinen vaihe on kunnossa, tasolta ei pääse jäsentietoihin, mutta mikä tarkoittaa sitä, että sivut on jäsenyrityksen yleisille www-sivuille avattu www.yritysperhe.fi -osoit- pääsee, jos niihin muutenkin on teessa 13.3.2012 lähtien. Jos et ole vapaa pääsy. käynyt kurkistamassa, tee se nyt! 2. Jäsentaso (Jäsenhuone). Täällä Jäsenrekisteri on kirjattu uu- tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. delleen sivustoon. Jäsenrekisteri Jäsenelle on tarjolla tiedot yhdistykon siis verkkopohjainen. Hyviä sen kaikista palveluista ja oikeus (ja ominaisuuksia on esimerkiksi se, velvollisuus) omien jäsentietojensa että nyt jäsen voi itse päivittää ja ajan tasalla pitämiseen. Jäsen on siis ylläpitää jäsentietonsa ja varmis- itse vastuussa siitä, että nimi-, osoitetaa näin niiden oikeellisuud Myös ja muut tiedot ovat oikeat. ominaisuus, jonka mukaan jäsen3. Hallintotaso (Työhuone). Yhdisrekisteriä voidaan käyttää suoraan YHDISTYKSEN UUDET KOTISIVUT Yritysperhe ry Puh.joht. Jaakko Ansaharju puh. 040-506 3022, varapuh.joht. Kari Hintsala puh. 050-555 1283 Toimitus: Päätoimittaja Pekka Rytilä 040-503 8136 Toimitussihteeri Veikko Salminen 0400-926 927 IlmoituspäällikköPekka Kemppainen 0400-538 900 Toimituksen osoite: Ilmoitushinnat: 1 EUR/mm + lisäväri 0,3 EUR/mm Palveluosoiteilm. 50 EUR/vuosi Pekka Rytilä Jalaskuja 7, 00750 Helsinki Puh. 040- 503 8136 Lehden jakelu: Yrityksille 800 kpl. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Jäsenrekisteriasiat: Painopaikka: Kaarinan Tasopaino Oy PL 41, 20781 Kaarina Puh.02-412 5500 Fax 02-469 1291 [email protected] www.tasopaino.fi Petri Puuska 041-515 2444 [email protected] tyksen hallituksen jäsenillä ja hallituksen nimeämillä asiantuntijoilla on pääsy Työhuoneeseen, joka on tarkoitettu yhdistyksen hallintoasioiden hoitoa varten. Siellä on talletettuina kokousasiakirjat, kutsut, asialistat ja muut yhdistyksen hallintoasiat. Jäsenen käyttäjätunnus on sama kuin sähköpostiosoite. Jäsenellä tai jäsenyrityksellä tulee siis olla jäsenrekisteriin kirjattu sähköpostiosoite, jotta hän ylipäänsä pääsee jäsensivustolle. Koska sähköpostiosoite toimii käyttäjätunnuksena, on selvää, että jäsenrekisteri hyväksyy tietyn sähköpostiosoitteen vain yhdelle henkilölle. Jäsenkirjeessä kullekin jäsenelle lähetetyssä sähköpostissa on annettu aloittava salasana. Sen vaihtamista suositellaan välittömästi uudeksi omaksi salasanaksi. Jatkossa jäsen on itse vastuussa salasanan muistamisesta ja vaihtamisesta. Sivustossa on tietysti menettely, joka antaa sinulle mahdollisuuden uuteen salasanaan, jos olet kadottanut/unohtanut käytössä olleen salasanan. Jos et ole vielä tarkistanut tai päivittänyt omia tietoja jäsenrekisterissä, kannattaa viipymättä tehdä se samalla tutustuen kotisivuihin kokonaisuudessaan. Em. jäsenkirjeessä on ohjeistettu omien tietojen päivittäminen. Ensi syksyn yrittäjäpäivillä, joista on ennakkoilmoitus tässäkin lehdessä, esittelemme kotisivuja käyttäjille. Käyttäjät voivat antaa ja kehittämisehdotuksia kotisivuista sekä kotisivujen oman palautetoiminnon kautta tai suoraan sähköpostilla. Vireätä bisneskevättä kaikille jäsenille ja tervetuloa Yrittäjäpäiville! Jaakko Ansaharju Puola Yritysperheen opintom Tässä ennakkoluettava Puola kuuluu Euroopan suurvaltoihin. Kannattaa opetella kieltä sen verran, että tietää vinoviivan muuttavan l-kirjaimen muotoon wu, että yleinen yhdistelmä szcz lausutaan kuten keskiosa sanasta pushchair ja että koukku vokaalin alla merkitsee nasaalia. Muuten puola on normaali slaavilainen kieli. Puola Euroopan puutarha Puolassa oli maataloudesta toimeentulonsa saavaa väestöä oli vuonna 2008 vielä 14 % kaikista ammatissa toimivista. Teollisuusväkeä oli 31 ja palveluammateissa toimi 55 (Fisher Weltkatalog 2011). Työttömyysprosentti on Puolassa noin 8 %, ei paha. Valtapuolue on Kansalaisfoorumi, presidenttinä Bronislaw Komorowski ja pääministerinä Donald Tusk. Puolan suuri maatalousväestö selittyy pikkutilojen suuresta luvusta. Puola onnistui säilyttämään yksityisen maanomistuksen myös kommunistijohtoisen aikakauden 1945-1989 läpi. Sanottiinkin, että maa on päältä punainen ja sisältä valkoinen kuin lippunsa värit. Tilojen pienestä koosta johtuen niiden koneellistaminen ja tuotteiden laatu oli vaatimatonta. Hevonajopelit ja karjan liekalaiduntaminen pientareilla ovat vieläkin tuttuja näkyjä Puolan maaseudulla. Suuret valtiontilat, joita perustettiin kommunistijohtoisena aikana Saksalta siirtyneiden alueiden aateliskartanoiden maille, joutuivat 1990-luvulla vaikeuksiin, koska seuraava omistusrakenne löytyi vaivoin. Lopulta kansainväliset elintarvikekonsernit alkoivat ostaa niitä 4 Puolan valtiolta tuottaakseen hyvälaatuista raaka-ainetta. Puolassa ei kasva kovin runsaasti viiniköynnöstä, mutta sitäkin enemmän muita hedelmiä ja vihanneksia ja viljaa. Suuret omenapuutarhat ovat maan eräs symboli. Tienvarsilla käydään kaikkialla torikauppaa. Seitsemän naapurin mannermaa Puola on Euroopan paljon tallattua keskilattiaa, jota ympäröi pohjoisesta luetellen seitsemän maanaapuria: Venäjä (Kaliningrad), Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Slovakia, Tshekki ja Saksa. Lisäsi on merentakaisia naapureita, joihin Suomikin kuuluu. Luontevin meriyhteys suuntautuu Ruotsiin. Puolan historia on lievästi ilmaistuna värikäs. Yli tuhatvuotinen vaalikuningaskunta sortui 1790-lvulla lopullisesti Puolan jakoihin, joissa Itävalta otti eteläisen Galitsian, Preussi länsi- ja pohjoisreunat ja Venäjä loput. Yhdeksi keskeiseksi syyksi mainitaan liberum veto -periaate, jonka mukaan yksikin ruhtinas saattoi vastalauseellaan estää uudistukseen. Vaalikuninkuus toi myös valtaistuimelle paljon ulkomaisia hallitsijoita ja myös heikkoja monarkkeja. Vahvin Puolan kuninkaista oli 1600-luvun lopun Jan III Sobieski, jonka ratsuväki löi Wieniä piirittävät turkkilaiset Kahlenbergin taistelussa 1683, yksi Euroopan pelastaja siis. Viime vuosisadalla Puola saavutti itsenäisyyden samaan aikaan kuin Suomi, mutta sortui toisen maailmansodan jalkoihin. Saksa hyökkäsi syyskuussa 1939 traagisen Ribbentropin-Molotovin sopimuksen pohjalta, kuten Neuvostoliitto Suomeen kolme kuukautta myöhemmin. Sodan loppuvaiheessa valtaan tuli neuvostomielinen Lublinin hallitus, eikä Lontooseen siirtynyt demokraattinen pakolaishallitus enää palannut Puolan johtoon. Länsiliittoutuneet pitivät tuolloin kommunisteja ystävinään. Silmät avautuivat vasta 1950-luvulla. 1980-luvulla Puola ponnisteli itsensä ensimmäisenä irti itäblokista. Gdanskin telakoilta alkanut Lech Walesan johtama Solidaarisuus-liike teki hienoa työtä, jota sopivasti tuki vanhakatolisen Puolan papiston piiristä noussut paavi Jan Pawel II, alun perin Karol Wojtyla Krakowan seudulta. Puola on suhteellisen tasainen mannermaa, joka ainoastaan etelärajallaan kohoaa yhden tai kahden kilometrin korkeuteen Sudeettien ja Karpaattien vuoristoissa AlaSleesiassa ja Pikku-Puolassa, kuten näitä osavaltioita (wojewódstwo) kutsutaan. Muututtuaan monipuoluedemokratiaksi, Puola järjesti hallintonsa 1990-luvulla kokonaan uudelleen neljälle aluetasolle. Kuntia (gmina) on kaikkiaan 2 489, piirikuntia (powiat) 308 ja osavaltioita 16. matka suuntautuu keväällä 2012 Etelä-Puolaan. aa. Matkaraportti tulee lehtemme toiseen numeroon syyskuussa Kukoistavat kaupungit, vaatimattomat yhteydet Maassa on runsaasti kukoistavia kaupunkeja, joista kansallissankari Walesa käyttää ilmaisua ”jälleenrakennettujen kaupunkiemme loisto”, eikä syyttä. Kymme- nen ensimmäistä ovat suuruusjärjestyksessä Warszawa 1,71, Krakow 0,75, Lodz 0,74, Wroclaw 0,63, Poznan 0,56, Gdansk 0,46, Szczecin 0,41, Budgoszcz 0,36, Lublin 0,35 ja Katowice 0,31 miljoonaa asukasta. Se, että Puolassa on paljon tasasuuria kaupunkeja, kuvaa hyvin maan luonnetta. Vaikka Puola, virallisesti Rzecspospolita Polska ja korostaa olevansa yhtenäisvaltio, maakuntien merkitys on hyvin samaa tasoa kuin Saksan osavaltioiden (Land). Itse asiassa Puola lienee käytännössä kehittymässä liittovaltion suuntaan. ”Suoritettuaan rasittavan ratsastuksen pohjattomia teitä kaartin ratsuväkiprikaati ennätti 1. lokakuuta määräpaikkaansa”, kirjoitti silloinen kenraalimajuri Mannerheim syksystä 1914. Puolan tiet olivat silloin huonoja ja niin ovat tänäänkin. Puolan tasainen aluerakenne merkitsee, että tieliikennettä tulvii kaikkialla. Tiestö on lähes mahdoton pitää tiptop kunnossa. Moottoritieohjelma ei ole vielä päässyt 700 kilometrin alkua pidemmälle. Radat ovat parempia. 1971–77 rakennettiin uusi Keskustan päärata, joka avattiin ensimmäisenä suurnopeusratana Euroopassa vuosia ennen kuuluisaa 197983 rakennettua Paris-Lyon suurnopeusrataa. Vieläkin Keskustan päärata tarjoaa nopean ja täsmällisen yhteyden Varsovasta Krakowaan ja Katowiceen. Huippunopeudeksi mitoitettiin 200 km/ h. Valitettavasti tämä rata ei ole saanut vielä jatkoja. Rail Balticaa Tallinnaan sentään jo valmistellaan vakavissaan. Toinen 1970-luvun uutuus oli idän raidevälillä 1520 mm toimiva 397 km:n pituinen LHS-rata (terästä ja rikkiä) Ukrainan rajalta Katowicen Huta-kaivosalueelle. Suomestakin olisi mahdollisuus ajaa omalla kalustolla Venäjän ja Ukrainan kautta Sleesiaan, Euroopan sydämeen. Puolasta löytyy kaksi samoilta etelän vuoristoalueilta lähtevää jättijokea, nimittäin Wisla (Veiksel) ja Oder. Wislaa kutsutaan Puolan auraksi, jossa on pitkä kaari ja sitten äkkimutka Bydgoszcz: n kohdalla. Molemilla oin runsaasta sivujokia ja ne ovat kuuluisia tulvistaan. Oder on nykyisin Saksan ja Puolan rajajoki ja laskee Sczceciniin. Wislan suulla ovat hienot kaupungit Gdansk ja Gdynia. Lentoasemia kehitellään jokaisen osavaltion pääkaupunkeihin. Krakowin asema kantaa paavi Jan Pawelin nimeä. Pekka Rytilä Puolan kaupungit ja päätiet. Pinta-alaa on 312 000 neliökm, vähän vähemmän kuin Suomessa, mutta asukkaita 38 miljoonaa. Tyypilliset lävistäjien läpimitat ovat 500-600 km. Kirjallisuutta Fisherin Weltkatalog 2011. Mannerheim, C. G. E 1954. Suomen Marsalkan muistelmat. Kansanpainos. Otava Rytilä, Pekka 2000. Puolan vuosi. Liikenne 4/2000. 5 Yrittäjäpäivät Teuvalla Orrelan kulttuurikeskus on toiminut monessa käytössä. Päätilaisuudet pidettiin Ingman-salissa. Esittäytymiset menossa. Teuvan yrittäjäpäivät kokosivat Orrelaan 3.-4.9.2011 kaikkiaan 55 henkeä. Opintoretket ja iltaohjelmat suuntautuivat lähiympäristöön. Teuvalla on yrittäjälle paljon nähtävää ja opittavaa. Puheenjohtaja Jaakko Ansaharju ja järjestelypäällikkö Lasse Tamsi juonsivat päivät tyylikkäästi ja täsmällisesti. Sananpalvelijana alkuhartaudessa ja kirkossa toimi Juuso Ahonen. Ruoka oli hyvää Tarkkaavaisia kuulijoita. Lasse Tamsi vasemmalla, rouvat Rytilä ja Häme oikealla. ja sitä riittävästi. Lauantain pääalustuksen piti Raimo Raittinen aiheesta Tehokas hallitustyöskentely. Sen tiivistelmä julkaistaan toisaalla tässä lehdessä. Yrittäjäpäivät 2012 kutsuttiin Joensuuhun. Perästä kuuluu. Pyhänä käytiin kirkossa. Juuso Ahonen saarnasi. 2011 Teuvan Mökki- ja Sorvituotetta esitteli Sukarien kaksi sukupolvea, vasemmalla Inkeri ja Taimo, keskellä Jaakko, oikealla Pertti ja Riitta Vainiola. 25-vuotiaan firman mökit ja aitat myydään pääasiassa Suomeen ja Ruotsiin. (Kuva oikealla ylhäällä) Suomen Lämpöpuuta esittelivät firman perustaja Teijo Toivonen ja käyttöpäällikkö Tommi Valkama (vasemmalla). Keskellä Jussi Toivonen, jolla on oma uuneja valmistava yritys JT Thermo Steel. ThermoWood on toisella kymmenellään ja harjoittaa jo laajaa vientiä. Puu menee pääasiassa keski-Eurooppaan, vain 5 % jää Suomeen. (Kuva vasemalla ylhäällä) Matti Tamsilla on menossa 46. vuosi yrittäjänä. Firma on pienestä alusta laajentunut merkittävästi. Päätuotteet ovat nykyisin salaatti, tilli ja persilja, joita kasvatetaan hehtaarihalleissa. Kesätöihin pääsevät monet opiskelijat, jopa monena vuotena peräkkäin. (Kuva vasemalla keskellä) Lopussa kiitos seisoo. Palmun alla pääjärjestelijä Lasse Tamsi. Pyörämuseosta löytyy mm paikkakunnan suuren pojan akateemikko Oiva Ketosen vuosimallia 1930 oleva SOK-polkupyörä. Luennot Yrittäjäpäivillä Teuva Tehokas hallitustyöskentely Hallitustyö Hallitustuksella tarkoitetaan omistajien valitsemaa elintä, joka valvoo heidän etujaan. Omistajien tulee antaa hallitukselle sille kuuluva toimivalta. Tässä on erilaisuutta yrittäjä- tai omistajavetoisissa yhtiöissä. Hallituksen tehtävät käytännössä Hallituksen tehtäviin kuuluu luoda yritykselle strategia sekä kehittää yhtiötä ja sen toimintaa sekä luoda liiketoimintasuunnitelma. Yhtiön arvojen määrittely kuuluu omistajille. Hallituksessa keskitytään myös tuotekehittelyyn, tuotannon ylläpitämiseen ja valvontaan, yhtiön markkinointiin sekä myyntistrategiaan. Hallituksen tehtävänä on myös luoda yritykselle kestävä henkilöstö- ja palkkapolitiikka ja turvata yhtiön varallisuus. Hallitus tekee yhtiölle vuosittaisen budjetin, seuraa raportointia kentältä ja luo tilinpäätöksen. Hallitus määrittelee yhtiön osinkopolitiikan, osallistuu vahvasti riskienhallintaan ja luo tietotekniikkaympäristön. Hyvä hallitustyötapa Hyvään ja tehokkaaseen hallitustyöskentelyyn kuuluu kokousmateriaalin toimittaminen ajoissa, kokouksissa esillä olleiden asioiden noudattaminen ja niihin perehtyminen. Hallituksessa tulee olla rakentavaa ja kriittistä keskustelua. Muiden jäsenten kuunteleminen onkin tärkeää yhteisymmärryksen aikaansaamiseksi. Keskustelun tulee olla avointa ja luottamuksellista sekä eteenpäin kannustavaa. Pikkuasioita ei kannata käsitellä. Vaikka hallituksella on yhtiön kokonaisvalvontavastuu, silti tulee keskittyä tulevaan. Hallituksen tehtävät Yhtiön hallinnosta huolehtiminen ja sen toiminnan järjestäminen kuuluvat hallituksen tehtäviin. Hallituksen tulee myös ohjata toimitusjohtajan toimintaa sekä huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta. Hallitus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimen. Hallitus ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta. Yhtiön hallituksen tulee edistää yhtiön etua kaikissa toimissaan. Raimo Raittinen Käytännön tehtävät Hallituksen pitää selvittää omistajien tahtotila kulloinkin esillä olevaan uuteen asiaan, luoda siihen strategia ja valvoa sen jalkauttamista. Hallituksessa luodaan ja päätetään myös organisaatiomallista sekä miehitetään sen keskeiset paikat. Hallitus myös luo itselleen työjärjestyksen ja määrittää johdon palkkaehdot. Käytännön tehtäviin kuuluu myös budjetin laatiminen ja sen hyväksyminen. Ympäristössä tapahtuvien muutosten seuraaminen on myös yksi olennainen osa hallituksen toimintaa. Hallituksen ollessa vahva osa yhtiötä, sen tulee tutustua ja perehtyä tarkoin yhtiön käytännön toimintaan. Hallitus on myös yhtiön äänitorvi, eli hoitaa sille kuuluvat tiedonantovelvoitteet. Hallituksen valvontatehtävät Hallitus on eräänlainen ”isoveli” yhtiössä, eli se ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja seuraa sen kehittymistä. Se myös seuraa budjetin toteutumista sekä arvioi johdon toimintaa ja tekee tarvittaessa johtopäätöksiä. Yhtiön edustaminen Hallitus on yhtiön edustaja ja sen toiminimen kirjoittaja. Yhtiöjärjestykseen kuuluu, että hallitus voi antaa toiminimen kirjoitusoikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle. Toiminimen kirjoittamista voidaan myös rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä vain yhdessä on oikeus kirjoittaa toiminimi. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhtiötä sellaisissa asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä. Hallitus on yhtiössä asemavaltuutettu. Hallituksen ja jäsenen vastuu On olemassa vastuita, jotka pätevät hallitukseen ja sen jäseniin. Näitä ovat oikeudellinen vastuu eli - - - Vahingonkorvaus vastuu Rikosoikeudellinen vastuu Sopimusoikeudellinen vastuu Lisäksi hallituksen jäsen voi joutua vastuuseen henkilökohtaisesti - - yhtiötä kohtaan osakkeenomistajaa tai ulkopuolista henkilöä kohtaan Mitä ominaisuuksia ulkopuolisella hallituksen jäsenellä on oltava? Ulkopuolisen jäsenen tulee olla rehellinen ja viisas sekä riippumaton. Hänellä tulee olla osaamista, josta on hyötyä ratkaistaessa yrityksen haasteita. valla 3.9.2011 Ulkopuolisen jäsenen tulee myös ymmärtää yrityksen periaatteet ja omata analyyttistä ja kriittistä mieltä. Hänen tulee olla rohkea ja kyvykäs ilmaisemaan itseään. Hänellä on hyvä olla tulevaisuuteen suuntautunutta näkökulmaa ja taitoa kyseenalaistaa ja innostaa johtoa. Halukkuus sitoutumiseen hallituksessa toimimiseen on tärkeää sekä näkemys yrityksen ansaintalogiikasta. Sopimus hallitustyöskentelystä Hallitustyöskentelystä sovittaessa tulee varmistaa, että hallitustyöskentely on aitoa. On suotavaa, keskustella ja sopia hallituksen toimintatavoista. Palkkioista on tärkeä sopia etukäteen ja ne - - tulee päättää yhtiökokouksessa ne sisältävät korvauksen paitsi tehdystä työstä myös toimeen liittyvästä vastuusta ja riskistä Hallituksella tulee olla vastuuvakuutus. Palkkio on korvaus hallitustyöskentelystä, ei muusta. Palkkio koostuu joko kuukausipalkkiosta tai kokouspalkkiosta, nykyisin usein näiden kahden yhdistelmästä. Hallituksen kulut laskutetaan erikseen, muun mahdollisen laskutuksen periaatteet on syytä sopia erikseen. Toimitusjohtaja Yhtiön toimitusjohtaja on yhtiöoikeudellinen toimielin, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön. Toimitusjohtaja on myös toimeenpaneva elin ja omaa itsenäistä päätösvaltaa juoksevan hallinnon ja liiketoiminnan osalta. Johtajasopimus suositellaan tekemään aina kirjallisena. Heikki Häme Ajatuksia ja kokemuksia yrittämisestä Heikki Häme käsitteli Yrittäjäpäivien 2011 hienossa päätösesitelmässään Hämeen kehräämöä kolmen sukupolven Anders Holmin, Esko Hämeen ja itsensä aikana. Anders oli merimies, joka putosi Hullissa laivasta laiturille ja siirtyi maamyyräksi perustaen kehräämön Arrakoskelle 1908. Huippuvuonna 1975 tehtaassa työskenteli 30 henkeä kolmessa vuorossa. Hämeen Kehräämö palveli paljolti mattoteollisuutta. Lankojen raaka-aineet tulivat Etelä-Amerikasta ja tuotteet myytiin Keski-Eurooppaan. Mitäpä ne Padasjoella kävisivät. Sitten mattoteollisuus hävisi Euroopasta työvaltaisuutensa vuoksi. Loppuvaiheessa pidettiin vielä tehdasta Pärnussa ennen kuin koko laitos meni myyntiin ja katosi. ”Konsulttityöt toiminnan kehittämiseksi menivät täysin hukkaan”, Heikki kuittasi. Heikki Häme listasi myös hyvän yrittäjän muotokuvaa: * Ennakkoluuloton * Rohkea * Tuotannon tunteva * Tehokkuusajattelija * Delegoija ja tiimityöhön taipuva Huipputekniikkaa kotikylältä Tamsin Sähköpalvelu Oy on Äystöllä, Etelä-Pohjanmaalla toimiva yritys, joka tarjoaa kattavat sähköalan palvelut varmalla ammattiosaamisella ja kokemuksella Yhteystiedot Lasse Tamsi Puh. 050-3728814 . Millainen kylä Ensimmäiset sähkövalot saatiin Äystölle 1918, jolloin perustettiin Äystön sähkö-osakeyhtiö. Sähkö tuotettiin kylässä toimivalla saha-myllyllä. Äystöllä oli myös Teuvan ensimmäinen painovesi (vesijohto). Meijeri perustettiin Äystölle jo vuonna 1881. Äystöllä on ollut laajamittaista turvetoimintaa. Sammalkuivike -niminen yritys perustettiin 1910. Tämän jälkeen turpeennostoa harjoitti Tarhiala -niminen yritys. Polttoturpeen nostoon tuli kylän ulkopuolelta runsaasti työvoimaa (n.200 henkilöä).1900-luvun alussa oli Äystöllä kaksi laivanvarustajaa (laivat Aamurusko ja Ranstakka). Laivanvarustajina toimi osa kylän talollisista, ja he veivät puutavaraa ja tervaa ulkomaille. Kylässä oli vahvaa maanviljelystä. Talollinen Sylvester Harjula raivasi vuosisadan vaihteessa yli 100 hehtaaria peltoja, jotka ovat kylän keskeisellä paikalla. Kylässä toimineita tehtaita ovat olleet Arolinin Lakkitehdas ja Aleksi Riihimäen Lakkitehdas (1898). Nikolai Peltonen valmisti sotilassaappaita Venäjän armeijalle. Kenkälestitehdas tuli 1910, ja se valmisti jossakin vaiheessa myös häkäpönttöautoissa käytettäviä pilkkeitä. Päreitä valmistettiin laajamittaisesti kylän sahalla. Pyykkipoikatehdas oli toiminnassa 1930 -50luvuilla. Teuvan Sälekaihdin toimi 1960 – luvulta 1980- luvun alkuun. Kylän historiaan merkittävästi vaikuttaneita asioita oli kirjaston perustaminen 1901. Maija Tall piti kylässä kiertokoulua, kansakoulu aloitti v.1903 ja koulurakennus valmistui 1906 Äystön talon maille. Harjulan koulu aloitti toimintansa 1925, ja oma koulurakennus valmistui syksyyn 1926 mennessä. Lisäksi oli toiminnassa Piikkilän koulu 1929 - 1967. Nuorisoseuran perustaminen v.1910 ja maamiesseuran perustaminen olivat myös tärkeitä tapahtumia. Yritysperhe haastatteli alkuvuodesta 2012 Sähköpalvelun toimitusjohtaja Lasse Tamsia. Kysymykset on esitetty aluksi lihavoidulla tekstillä ja heti perässä ovat Lassen vastaukset. Lasse Tamsi päättämässä vuoden 2011 Yrittäjäpäiviä Teuvan Orrelassa. väännetty suomalaisittain Äystö. Teuvahan sijaitsee rannikon ruotsinkielisen alueen itäpuolella ja sen ruotsinkielinen nimi on Östermark, joten lienee loogista, että Äystö olisi vastaavasti Itäkylä. No, Teuvahan on pienehkö maaseutukunta, asukkaita vähän alle 6000 ja Äystöllä ( huom! ei Äystössä ) 550. Olen syntynyt 1952 Äystöllä maanviljelijäperheeseen. Perheeseen syntyi yhteensä 16 lasta, joista minä olen vanhin poika ja 7: ksi vanhin lapsista. Isä ja äiti viljelivät pienehköä maatilaa ja kasvattivat karjaa. Molemmat vanhempani ovat jo kuolleet ja nuorin veljeni pitää kotitilaa. Äystö kehuu olevansa edistyksellinen ja kylän historiikki vahvistaa sen. Mutta onko nyt uusia avauksia ja jos niin millä aloilla? Olet syntynyt ja pidät firmaa Äystössä. Mistä moinen nimi? Äystö on itäisin Teuvan kylistä 10 Äystö on Teuvan kunnan kylä, joka sijaitsee pitäjän itäpuolella Kauhajoen rajalla kantatie 67 varrella. Matkaa Teuvalle 10 km ja Kauhajoelle 17 km. Äystö lienee saanut nimensä ruotsinkielisestä sanasta Österby - Öster joka Äystö on vireä maaseutukylä. Se on yrittäjäkylä, jossa maanviljelyksen ohella harjoitetaan monia eri ammattialoja. Maanviljelyksen liitännäiselinkeinoja ovat mm. turvetuotanto ja kasvihuoneviljelykset. Tamsin kasvihuoneet ovat merkittävin työllistäjä. n. 60 henkeä Lisäksi on pieniä metallialan, maansiirtoalan, keittiöym kalusteiden valmistuksen ja sähköurakoinnin yrityksiä, arkkitehtitoimisto ja muita palvelualan yrittäjiä. Kylässä on peruskoulun ala-aste, kyläkauppa ja kunnan päivähoito, jota varten kunta rakentaa tänä vuonna kylälle uuden päiväkodin. Kyläyhdistys toimii aktiivisesti kylän kehittämisen edistämiseksi. Meillä on runsaasti nuoria perheitä, jotka myös rakentavat Äystölle. Kyläyhdistyksen toimesta saatiin joitakin vuosia sitten uusi tonttialue, joten myös tonttitarjontaa on. Toimin itse myös kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Kannattaa tutustua yhdistyksen kotisivuille. Matrikkelin mukaan olet valmistunut sähkö DI:ksi TTKK:sta 1978. Sähköpalvelu on aloittanut 2000. Mitä siinä välissä teit? Pääsin ylioppilaaksi Teuvan lukiosta v. 1971, jonka jälkeen suoritin asepalvelukseni Oulussa ja Haminassa. Lukioaikana ei ollut vielä selvää kuvaa, mitä tekisin isona. Vahvoja aineitani koulussa olivat matematiikka ja luonnontieteet, joten pyrin sitten teknilliselle alalle. Aloitin opinnot Tampereen teknillisessä korkeakoulussa v. 1972 pääaineena sähkövoimatekniikka ja valmistuin -78. Diplomityöni tein Oy Strömberg Ab:llä (nykyään ABB ) Vaasassa. Valmistumisen jälkeen jäin töihin Strömbergille, jossa toimin aluksi tutkimuslaitoksella laboratorioinsinöörinä ja myöhemmin kojeistotehtaalla suunnitteluinsinöörinä .Vaikka minulla oli hyvä työpaikka, jostakin syystä kuitenkin veri veti takaisin Teuvalle. Oliko syynä pohjalaiselle tyypillinen yrittäjähenki, kotiseuturakkaus vai kaupunkielämisen tunteminen vieraaksi. Ehkä osaksi näitä kaikkiakin Niinpä v. -83 tein lopulta vaikealtakin tuntuneen ratkaisun ja lähdin mukaan sukulaismieheni kanssa yritystoimintaan. Perustimme Teuvalle sähköalan yrityksen, jonka toimialana oli sähköurakointi, -suunnittelu sekä sähkötarvike- ja kodinkonemyynti. Toimitilat meillä oli Teuvan keskustassa. 1980-luku oli Teuvalla vilkasta rakentamisen aikaa. Töitä riitti ja työllistimme parhaimmillaan 10-15 henkeä. 1990-luvun taantuma vaikeutti yritystoimintaa, ja v. 1999 jouduin lopettamaan yrityksen siinä muodossaan, mitä se oli aikaisemmin. Tamsin Sähköpalvelu Oy:n perustin v.2000. Ketkä ovat Sähköpalvelun osakkaat ja toimivatko he firmassa? Yhtiö on perheyritys, josta perheemme omistaa enemmistöosuuden. Yrityksen vähemmistöosakkaina toimivat serkkuni Tapani Tamsi, joka on myös yrityksemme työntekijä sekä Esa Tamsi, joka on yksi Äystön kasvihuoneyrittäjistä. Esalla on omassa firmassaan riittävästi työtä eikä osallistu sähköfirman töihin, joskin on kyllä hyvä asiakas meille kuten muutkin Tamsin kasvihuoneyrittäjät. Mikä on firmanne vahvin toimintamuoto? Mistä se ensi sijassa tunnetaan? Teemme kaikkia sähköalan töitä kotitalouksille ja firmoille. Myös kunnalle teemme töitä aina kun onnistumme tarjouskilpailuissa. Meillä on laaja asiakaskunta teuvalaisten yritysten piirissä ja useat yritykset ovat olleet vakioasiakkaitamme vuosien ajan. Niinpä työkohteemme ovatkin pääasiassa Teuvalla ja lähiympäristössä. Kauemmaksi ei ole tarvinnut kovin usein lähteä. Tavoitteemme on tyytyväinen asiakas oli se sitten pieni tai suurempi. Vahvuutemme on, että voimme olla mukana asiakkaan projektissa jo suunnittelusta lähtien. Asiakas saa sekä suunnittelun että asennukset samasta yrityksestä. Lisäksi joustavat ja nopeat toimitusajat toteutuksessa ovat vahvuutemme. Myös työn laatu ja laadunvarmistus ovat avainasioita. Erityisosaamistamme ovat sähkölaitteiden testaukset. Nykystandardit vaativat sähkölaitteiden toiminnan ja turvallisuuden kannalta mitä erilaisimpia testauksia. Niinpä olemmekin panostaneet huomattavasti nykyaikaisiin testilaitteisiin ATKverkkojen mittauslaitteista verkkoanalysaattoreihin, lämpökameroihin ja konetestereihin. Tällä hetkellä osallistumme Teuvan Keitintehdas Oy:n kanssa projektiin, jossa Ruotsin armeija on tilaamassa huomattavan määrän kenttämuonitusjärjestelmiä kyseiseltä teuvalaiselta yritykseltä. Osallistuminen tuotekehitykseen on ollut työllistävää ja mielenkiintoista. Samalla on voinut kehittää ruostunutta kielitaitoaan. Saman yrityksen puitteissa olemme olleet yhteistyössä myös Suomen ja joidenkin muidenkin maiden puolustusvoimien kanssa. Muita pitkäaikaisia tärkeitä asiakkuussuhteita ovat olleet Tamsin kasvihuoneyrittäjät, joihin olemme toimittaneet useampia 20kV:n muuntamoita ja automatisoineet kasvihuoneiden kasvuratalogistiikan logiikkaohjatuksi. Logiikkaohjelmoinnin teemme alihankintana teuvalaiselta alan yritykseltä. Muita tärkeitä yhteistyökumppanuuksia ovat Suomen Lämpöpuu Oy, Thermo-Apu Oy ja JTThermo Steel Oy, joille olemme sähköistäneet lämpökäsittelylaitoksia. Viimeisin niistä toimitettiin viime kesänä Pieksämäelle. Teuvan Mökki- ja Sorvituote Oy, joka tekee pihapiirin pienrakennuksia, on ollut asiakkaamme perustamisestaan lähtien. Laajennuksien sähköistyk- set ja korjaus- ja huoltotyöt ovat hoituneet toimestamme. Suurimpia urakkoja asuntopuolella on ollut viime syksynä valmistunut Teuvan vanhustenkotiyhdistys ry:n rivitalot ja huoltorakennus käsittäen 47 huoneistoa ja yhteiset tilat. Teemme myös omakoti- ja rivitalojen sähkötöitä sekä pienempiä saneeraus- korjaus- ja huoltotöitä. Henkilökuntaa meillä on vakituisesti kolme henkilöä, joista kaksi asentajaa. Itse teen ehkä puoliksi asennuksia ja puoleksi suunnittelua ja yrityksen kaikkia muita tehtäviä. Toisinaan työllistämme myös alan opiskelijoita. Miten kauan aiot jatkaa yrittäjänä, jos Luoja suo? Nuorempana ajattelin, että eläkkeelle jääminen on ihmisen elämässä katastrofi - siihen loppuu elämä ja että minä ainakin teen työtä niin kauan kuin pysyn tolpillani. Nyt kun ikää on tullut jo vähän liikaakin (60 v) on alkanut ajatella eläkeajastakin hivenen myönteisesti. Voisihan sitä olla jotakin mielekästä tekemistä silloinkin. Mutta kyllä kai nyt vielä vähintään viisi vuotta jaksetaan, jos Luoja vain suo. Tarkastellaan sitten uudelleen tilannetta. Vaimo on nähty Yrittäjäpäivillä. Minkä verran jälkikasvua ja mitä touhuavat? Perheeseeni kuuluu vaimo EijaRiitta, joka on syntyisin Mäntyharjulta (os. Blom ) ja asunut kohtapuolin 20 vuotta täällä Pohjanmaalla. Rakensimme omakotitalomme Äystölle, ja olemme asuneet siinä vuodesta -96 saakka. Eija-Riitta on töissä Teuvan kunnalla ryhmäperhepäivähoitajana Norinkylän ryhmiksessä .Meillä on yksi tytär, Emilia nimeltään ja 16-vuotias. Emilia aloitti opintonsa viime syksynä Seinäjoella, jossa hän suorittaa lähihoitajan kaksoistutkintoa Seinäjoen SEDU:ssa ja lukiossa ainakin tämän hetken tähtäimessään mielenterveystyö. Näköjään tyttärestä polvi paranee. Emilialla oli heti selvillä mihin kouluttautua -itselläni oli kovin epäselvää vielä armeija-aikana mitä tekisi isona. Oman tyttären lisäksi meillä on kaksi sijaislasta, jotka ovat kuuluneet perheeseemme jo kohta neljä vuotta. Sisarukset Noora 7v. ja Heini 4v. Noora oli 3-vuotias ja Heini 7kk ikäinen tullessaan meille. Nyt Noora käy koulua Äystöllä ekaluokkalaisena ja Heini on ryhmäperhepäivähoidossa koulun vieressä sijaitsevassa ryhmiksessä. Mitä muuta mielessä? Terveisiä lukijoille? Yrittäjyys on elämäntapa, johon kasvaa kiinni. Se on mielenkiintoista ja itsenäistä työtä ja siinä saa olla itsensä herra. Yrittämisessä on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvää on oma vapaus, joskin usein se voi olla näennäistä. Yrittäminen vaatii monipuolista osaamista. Täytyy tietää useista asioista ainakin jotakin, että pystyy pyörittämään yritystä. Tyydytystä antaa onnistuminen työssä, ja voipa joskus saada taloudellistakin hyötyä. Haittapuolia taas ovat vapaaajan vähyys. Ainakaan pienyrittäjä ei yleensä pysty pitämään kuukauden kesälomaa, jonkun pitää hoitaa firmaa myös lomien aikana. Joskus tuntuu, että yrittäminen vie liikaa aikaa perhe-elämältä ja siitä voi kantaa jonkinlaista syyllisyyttä. Osallistumisen Yritysperheen toimintaan olen kokenut mukavaksi yhteydenpitomuodoksi välillämme. Lassen julkaisuja: Diplomiinsinööri ja arkkitehti ja teknillinen tutkimus- ja tuotekehitystyö - odotukset, vaatimukset ja mahdollisuudet, Insinööritieto, 1981 11 Yrittäjäpäivät 2012 Joensuussa Karjalan kunnailla lehtii puu. Yritysperhe ry:n Yrittäjäpäivät pidetään tänä vuonna syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna 1.-2.9.2012 Joensuussa sijaitsevassa Jaaman loma-, virkistysja kurssipaikassa, jota isännöi KRKonsultit Oy. Jaama sijaitsee 9 km:n päässä Joensuun torilta lentoaseman suuntaan. Päivien teemana on ainakin kiinteistökauppoihin liittyviä asioita ja oikeustapauksia. Lisäksi on tiedossa paikallisia yritysesittelyjä ja käyntejä sekä aikaisempaan tapaan antoisaa yhdessäoloa, seurustelua ja liikuntaa. Päiviä isännöivät Sakari Kokkosen johdolla Joensuun seudun yrittäjät. Tarkempi ohjelma ja kutsu päiville ilmestyy sähköpostiin ja Yritysperhe ry: n kotisivuille kesäkuussa. Jaaman päärakennus järveltä päin katsottuna Tervetuloa! Näköala päärakennuksen terassilta järvelle päin 12 A U T O M A T I O N Teollisuusautomaation kaikki palvelut vaivattomasti • • • • • • • • suunnittelu ohjelmointi valmistus asennus käyttöönotto koulutus huolto ja kunnossapito varallaolo ja päivystyspalvelu (24 h) sovittaessa • kokonaistoimitukset Täyden palvelun automaatiotalo Indel Automation Oy Vesijärvenkatu 38, 15140 LAHTI puh. 020 781 4400 [email protected] • www.indel.fi Joustavaa painopalvelua jo yli 25 vuoden ajan Esitteet Asiakaslehdet Kirjat Pakkaukset Tarrat Etiketit Kalenterit Kansiot Julisteet Luettelot Adressit Lomakkeet Kirjekuoret Käyntikortit Lb Lbvqqblftlvt Lbutbtuvt bsj Foliointi-, kohotus- ja stanssauspalvelut sekä säänkestävät PVC tarrat meiltä ouj Oftuf f lbuv ftubsjo Ibmmjn ob ujf ttjo Lsp o u j f o u b k b S b l f [email protected] www.tasopaino.com 13 Tasopaino A4 4-v.indd 1 19.5.2010 09:52:32
© Copyright 2024