TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 1, maaliskuu 2011 ENNUSTUS Talo ylitte lens joutsen see tiäs suve. Kurki tiäs onne korppi kotoikävä kana kyntömurhei sotka saret peippo keitto pirjosiappo poutapilvi. Haahka tiäs vanhoipoikki pulu pulla tikka surma naakka nauru. Ja melkken kaikki saatti syksy mennes. Luanto o viisas! Jala juurest men sorsa ja morjenst. Heli Laaksonen Toivotamme kaikille lukijoillemme hyvää kevään ja kesänodotusta! 1 PUHEENJOHTAJA miseksi ja hyvän suomalaisuuden hengen jatkuvuudelle tärkeää. Eettisinä periaatteina vapaaehtoisuuteen liitetään ihmisen kunnioittaminen, humaanisuus, inhimillisyys, yhdenvertaisuus, luottamus ja lähimmäisyys. Toiminnan piirteitä ovat vapaaehtoisuus, vastavuoroisuus ja tasavertaisuus. Lähimmäisyyden periaatteessa korostuvat lähimmäisen rakkaus ja vastuullisuus. Lähimmäisyys on myötätunnon sävyttämää järkeä ja harkintaa. Lähimmäisvastuu edellyttää sitoutumista, velvollisuuksia ja vastuuta. EU vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki Turussa Ensisijaisesti kunnan tehtävänä on huolehtia ja vastata kuntalaisten hyvinvointipalveluista. Turun Seudun Vanhustuki ry:n yhtenä tärkeänä tehtävänä on toimia edunvalvojana iäkkäimmille ja vähäosaisimmille vanhuksille. Lähimmäisyyttä ei voi kuitenkaan ammattimaistaa ja jokainen on lähimmäinen omalla tavallaan ja avuillaan. Lähimmäisyys on humaanin ja inhimillisen yhteiskunnan sosiaalinen pääoma ja voimavara. Lähimmäisvastuu on taitolaji. Suomalaisten auttamishalu on osa suomalaista kulttuuria, ja se Useampi kuin joka kolmas suomalainen on mu- on elinvoimainen nykypäivässä. Kansalaisten kana vapaaehtoistoiminnassa noin kaksi työpäi- auttamismuodot ovat monimuotoistuneet esimerkiksi lahjoituksiin, keräyksiin, sosiaalisiin yhvää kuukaudessa tutkija Anne Pessin mukaan. teyksiin, henkiseen tukeen ja työapuun. OngelSuomalaisten vapaaehtoistoiminnan motiivit ovat pyyteettömiä ja auttamishaluisia. Vapaaeh- ma on kuka ja kenen tehtävä on pyytää apua? toistoiminta ja sosiaalinen pääoma ovat aktiivi- Asia on kuitenkin yksinkertainen, jos kokee avuntarvetta, on oikeus pyytää apua. sen kansalaisyhteiskunnan voimavaroja. Kulttuurivuoden tarjontana Turun Seudun VanSuomalaisessa yhteiskunnassa on lähivuosina enenevästi hyväkuntoisia eläkeläisiä. Heidän va- hustuki ry järjestää monia iloisia, asiapitoisia ja paaehtoinen auttamishalunsa tulisi organisoida hartaitakin tilaisuuksia, joihin kutsumme teidät vanhusten ja muiden avuntarvitsijoiden hyödyk- kaikki mukaan. Kaikista teistä jäsenistämme ja vapaaehtoisista kiitollisena, si. Lisäksi nuorten mukaan saaminen vapaaehtoistoimintaan olisi suuri mahdollisuus vapaaehtoistyölle ja sukupolvien välisen kuilun pienentä- Pirjo Immonen-Räihä YHTEYSTIEDOT Turun Seudun Vanhustuki ry, Läntinen Pitkäkatu 33, 4 krs, 20100 TURKU Puh 044 536 7741, [email protected], www.vanhustuki.fi Toimisto avoinna ma-ke kello 9-12 ja to 12-16 Yhdistystyöntekijä Arja Erkkilä, puh 044 565 7744, [email protected] Yhdistystyöntekijä Taija Humalajoki, puh 044 536 7741, [email protected] Toiminnanjohtaja Jenny Oldenburg-Tiitto, puh 045 1181 780, [email protected] Projektityöntekijä Tiina Wåg, puh 044 536 7721, [email protected] 2 KUTSU YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUKSEEN Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 6.4.2011 kello 18 alkaen Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, 20100 Turku Mikäli haluat tuoda esille jonkin asian kokouksessa, pyydämme sen kirjallisena 28.3.2011 mennessä osoitteella [email protected] tai postitse toimitettuna yhdistyksen osoitteeseen. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo– ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Välittömästi kevätkokouksen jälkeen aloitamme jäsentilaisuuden, jossa on mahdollisuus kahvikupin ääressä keskustella yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista ja tutustua toisiin yhdistyksemme jäseniin. Muista ottaa jäsenkorttisi mukaan! Tervetuloa! Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallitus KEVÄTKOKOUKSEN ASIALISTA Aika Paikka Asiat keskiviikko 6.4.2011 kello 18.00 alkaen Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. Kokouksen avaus Kokousvirkalijoiden valitseminen  Puheenjohtaja  Sihteeri  2 pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskijaa Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Asialistan hyväksyminen Yhdistyksen toimintakertomuksen hyväksyminen vuodelta 2010 Yhdistyksen tuloslaskelman ja taseen hyväksyminen vuodelta 2010 Tilintarkastajien lausunnon toteaminen Tili– ja vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille Huomionosoitukset Muut esille tulevat asiat Kokouksen päättäminen 3 IKÄYSTÄVÄT Mukavaa yhdessäoloa—iloisella mielellä Ikäystävät tiistaina 4.1.2011 Ruusukortteli kello 14.00 Marimba ryhmän esitti sketsin, aiheena oli Valtuuston kokous. Sketsissä tarkasteltiin kokouksen kulkua ja asioiden käsittelyä, toimikuntien perustamista ja -tarpeellisuutta sekä tutustumis- ja koulutusmatkojen suunnittelua. Nähtiin miten nk. ”nuijitaan”päätökset ja äänestykset. Lopuksi valtuusto päätti, että kokouspalkkiot korotetaan ja se tehdään taannehtivasti, päätettiin myös, että kaikille jäsenille hankitaan torkkupeitto. Esitys oli ”ajankohtainen” ja hauskalla huumorilla koottu. Uuden vuoden 2011 ensimmäinen Ikäystävät tapahtuma keräsi Ruusukortteliin salin täydeltä ihmisiä. Iltapäivä aloitettiin haitarin soitolla ja Ritva Ilmanen toivotti mukanaolevat tervetulleiksi tilaisuuteen, hän luki tarinan ”Ihmisiä rakastavasta Joelìsta”. Lähimmäisenrakkaus yhdistää ihmiset yhdeksi suureksi perheeksi. Marimba-ryhmästä Tapio lauloi kauniin kappaleen Kari Tapion muistolle. Musiikki vieraana olivat Toivolan musikantit kahdeksan ihmisen vahvuudella. Saimme kuulla laulua ja soittoa rumpujen ja kitaran voimalla. Kappaleet olivat ryhmälle hyvin valitut, kuulimme Toivolan musikanttien sovitukset mm. Viisitoista kesää, Puhtaat purjeet, Tukholma ja Jos vielä oot vapaa lauluista. Laulukirjat jaettiin ja laulettiin yhdessä pari kappaletta, jonka jälkeen Marimba-ryhmä esiintyi uudelleen tarjoten kuultavaksi Slaavilaisia sävelmiä. Mukavaa yhdessäoloa hyvällä - ja iloisella mielellä. Roolihahmo Siviä palautti mieleen viimepäivien tapahtumia sketsin muotoon sovitettuna. Päivän puheenaiheet herättivät kysymyksiä: pitääkö kaikkeen kehittää selviytymisohjeet, kuten esim. miten selvitä kesähelteestä tai kylmistä ja runsaslumisista talvista tai ALEnnusmyynnistä. Ihmeteltiin kotimaan ja maailman tapahtumia sekä tilanteita mukavasti huumorilla höystettynä. Mervi Lempinen Ikäystävät tuo toiminnallisia ja sosiaalisia virikkeitä ikäihmisten/vanhusten elämään. Vietämme mukavaa iltapäivää iloisessa ja lämminhenkisessä tunnelmassa yhdessä laulaen ja iloista ohjelmaa esittäen. Ikäystävät kokoontuvat Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 14.00. Toimimme yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. Ikäystävien toiminta on maksutonta ja avointa kaikille. 4 LUCIA-ILTA RUUSUKORTTELISSA Lucia-juhla Ruusukorttelin juhlasaliin oli kerääntynyt suuri joukko ihmisiä vastaanottamaan valoa joulukuun pimeyden keskelle tuovaa Lucianeitoa sekä Luciahymniä laulavaa Marimba-ryhmän jäsenten kulkuetta. Lucia-neito oli tänä vuonna Meri Jompero. Juhlan monipuoliseen ohjelmaan kuului Marimba-ryhmän esitysten lisäksi Ulla Oksasen lausuma jouluruno, yhteislauluja ja erilaisia joulutunnelmaan virittäviä esityksiä. Eila Puumalainen tarinoi joulumuorina ja Sirpa Jompero lauloi tonttulaulun samalla kun kuulijoiden katsottaviksi heijastettiin Martta Wendelinin jouluaiheisia kuvia. seen pyhimyskalenteriin, mutta nykyisin sitä vietetään ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Ruotsalaiseen kansanperinteeseen Lucia lienee liittynyt jo 1100-luvulla. Suomenruotsalaiset ottivat Lucian omakseen joskus 1800-luvulla. Porvoon lyseossa tiedetään Luciaa juhlitun käytäntönä ainakin jo 1860luvulla. Jokavuotiseksi tapahtumaksi Suomessa Lucian käynnisti 1949 Folkhälsan. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää. Ajatuksena on, että Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia (lat. lux, valo) on suomennettuna Valotar. Juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian päiväksi, ja tämän vuoksi päivää vietetään valon juhlana. Nykyiseen pohjoismaiseen Luciaperinteeseen liittyy oleellisesti myös Santa Lucia - niminen laulu, joka on alun perin napolilainen venelaulu ”Sankta Lucia”. Sen sävelsi 1800-luvulla Teodoro Cottrau. Laulun alkuperäiset italiankieliset sanat eivät kuitenkaan liity Lucian päivän viettoon, vaan se kuvaa maiseman kauneutta Napolin Santa Lucia –nimisen kaupunginosan edustalla. Suomessa laulu tunnetaan lisäksi V. Artin sanoittamana nimellä Soi iltakellot. Ritva Ilmanen esitti herkän tanssin lumiperhosena Marimba-ryhmän laulaessa lumiperhosesta ja lumikukkien maasta. Tilaisuuden juonsi Susanne Lahti Sirkku Salomaa ja tilaisuus päättyi hartaaseen tunnelmaan Urpu Saarion soittaessa viululla Adamin jouluyö—ja Maa on niin kaunis – sävelmät. Turun Seudun Vanhustuki ry:n aktiiviset toimijat olivat huolehtineet tuttuun tapaan kahvi– ja kakkutarjoilun järjestämisestä tilaisuuteen. Tapahtuman yhteydessä oli mahdollisuus katsella ja ostaa yhdistyksen tuotteita, kuten Sirkku Salomaan kauniita joulukortteja ja käsityökerho Vakan jäsenten kutomia lämpimiä villasukkia. Juhlan historiaa Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi 13. joulukuuta. Pyhä Lucia oli sisilialainen neito, joka kärsi marttyyrikuoleman vuoden 300 tienoilla. Muistopäivä kuuluu alun perin katoli5 lön asumistuki pienenee arviolta noin 4,50 €/kk ja parisuhteessa asuvan henkilön noin 50 €/kk silloin kun puolisolla on myös oikeus eläkkeenTakuueläke korottaa Suomessa asuvalle mak- saajan asumistukeen. Yksin asuvan henkilön settavan vähimmäiseläkkeen 687,74 euroon toimeentulo paranee kokonaisuudessaan tanykyisestä reilusta 500 eurosta kuukaudessa. kuueläkkeen ansiosta noin 96 eurolla. VastaaTakuueläkkeen tulisi saamaan arviolta 120 000 vasti parisuhteessa asuvan henkilön toimeeneläkeläistä. Se on vajaat 10 % kaikista eläktulo paranee noin 117 eurolla kuukaudessa. keensaajista. Koska täysi takuueläke ylittää Takuueläkettä voidaan maksaa sinulle vain, jos eläkkeensaajan asumistuessa sekä yksinäisen kaikki eläkkeesi ennen verotusta ovat yhteensä henkilön että puolisoiden lisäomavastuun tulo- alle 687,74 e/kk. rajat, se vaikuttaa hieman pienentävästi noin 45 000 yksinäisen henkilön ja 7 600 avio- tai Takuueläkkeen saadaksesi, on sitä anottava avoliitossa olevan eläkkeensaajan asumistukirjallisesti tai soittamalla Kelaan. keen ja perheen mahdolliseen toimeentulotukeen, kuten muutkin eläkkeet. Kokonaisraha- Turun Seudun Vanhustuki ry:n Avaimet Arkeen määrä Kelalta tulee kuitenkin kasvamaan. asiointituki puh 044-536 7721 voi myös auttaa TAKUUELÄKE takuueläkehakemuksissa. Täyttä kansaneläkettä saavan yksinäisen henki- PITKÄIKAISSAIRAAN HOITOKULUISSA MUUTOKSIA Pitkäaikaissairaan hoitokulut ovat muuttuneet. Vanhan lain mukaan sairastuneen tuloista perittiin hoitokuluja 85% maksuihin. Tämä sai ne taloudet ahdinkoon, joissa sairastunut oli paremmin ansaitseva osapuoli. Uuden lain mukaan molempien puolisoiden yhteenlasketuista tuloista vähennetään 42% hoitokustannuksia, jolloin sairastuminen ei vaikuta puolisoiden talouteen, vaikka sairastuneen tulot olisivat suuremmat. Lakimuutos helpottaa tuntuvasti niiden talouksien elämää, joissa puolisoiden tuloerot ovat suuret. Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä tuetaan lapsen hoitotuella, vammaistuella ja eläkkeensaajan hoitotuella. Eläkettä saavan hoitotukea maksetaan henkilölle, joka saa täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä eläkettä tai vanhuuseläkettä. Lisäksi edellytetään, että henkilön toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. KIITOKSET RIITALLE! Turun Seudun Vanhustuen toimiston monitaituri Riitta Aaltonen on siirtynyt uusiin tehtäviin, yksityisyrittäjäksi. Kiitämme Riittaa siitä hienosta työstä mitä hän on Vanhustuen hyväksi tehnyt ja toivotamme onnea ja menestystä uudessa työssäsi. 6 KULTTUURIVUOSI SENIOREILLE VIIHDEKONSERTTI MUISTOJA MENNEILTÄ AJOILTA Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus ja Turun Seudun Vanhustuki järjestivät 8.2.2011 yleisötilaisuuden Ruusukorttelissa aiheesta ”kulttuurikaupunkia senioreille.” Mitä kulttuurikaupunki voi vanhemmalle väestölle tarjota näin kulttuurivuoden puitteissa? Viihdekonsertti muistoja menneiltä ajalta keräsi Ruusukorttelin Hyvinvointikeskukseen yli sata haitarimusiikin ystävää. Illan juontajajana ja solistina yhdessä Eero Laihon kanssa meitä viihdytti Sirpa Jompero Turun Rautatiehanuristien kanssa.. Hanuristien harmonikka on soinnut jo vuodesta 1967 eli 44 vuotta. Tilaisuuden avasi Sirkku Salomaa, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitti samalla ajankohtaisen kysymyksen siitä, mitä kulttuuri merkitsee seniori-ihmisille. Alkusanojen jälkeen tilaisuutta jatkoi kulttuurikaupunkihankkeen pr-koordinaattori Lena Kingelin. Hän esitteli kulttuurikaupungin tarjontaa: näyttelyjä, konsertteja ja näytäntöjä. Lena Kingelin esitteli myös Logomon, jossa suurin osa näyttelyistä ja esityksistä järjestetään. Kulttuurivuoden jälkeen Logomoon on tulossa luovia työpaikkoja taiteilijoille. Mukana järjestelyissä ja toimihenkilöinä oli iloinen joukko Vanhustuen vapaaehtoisia. Yhdistyksen entinen taloudenhoitaja Anita Sorsimo kiitteli hienosta konsertissa ja yleisökin viihtyi. Myös monessa mukana toimiva Tuula Mäkiö totesi ”ihana konsertti, toi vanhat muistot mieleen ja iloa harmaaseen päivään” niin tosiaankin vaikka talvi on ollut luminen ja kaunis, niin nyt leuto ajanjakso toi Turkuun sumuisen ja liukkaan harmaan kelin. Tilaisuudessa nähtiin ja kuultiin kulttuurivuoden tulevasta ohjelmasta: musikaali Keskiikäisten hiukset Logomossa, tanssiesitys Passio ja näyttely Viimeinen ehtoollinen Turun tuomiokirkossa, ooppera Eerik XIV Logomossa sekä Loisto-konserttisarja Turun saaristossa. Liisa Ihmemaassa -näyttely on esillä Logomossa koko vuoden. Keinutuolien kokoontumisajot toukokuussa Aurajokirannassa, Tarinamatot – maailman pisin matonleikkuutapahtuma sekä Suomalaisen elokuvan festivaali huhtikuussa kiinnostavat varmasti myös senioriväestöä. Kovasti olivat konserttiin tyytyväisiä myös Liisa Tuomi, joka totesi, että ”aivan ihanaa musiikkia, oli Hyvä!” Myös Pertti Heikkilä, Raili Lahtinen ja Oili Tuomaala olivat tyytyväisiä onnistuneesta konsertista. -”Kyllä haitarimusiikki on parasta musiikkia mitä voi olla ja pysyy mielivirkeänä, kun kuuntelee iloista haitarin soittoa!” Tiina Wåg Kysymyksiä sai tilaisuuden jälkeen esittää ja niitä tulikin jonkun verran. Muun muassa Turku- Tallinna- välistä laivayhteyttä toivottiin, mikä olisi varsinkin kesällä tervetullut uutuus Turkuun. Tilaisuus päättyi kahvitukseen ja vapaaseen keskusteluun. Taija Humalajoki 7 TUIJA PIEPPONEN TOI ILOA RUUSUKORTTELIIN ilmaisutaito – ihmiseltä toiselle tapahtuva – siinä meillä suomalaisilla on rutkasti petrattavaa. Olemme rauhallinen hiljainen kansa. Ympärillämme vallitsee suorastaan ryhmähiljaisuus. Me olemme merkkivaateihmisiä, jotka eivät näy, eivät kuulu eivätkä haise! Ilmaisutaito on suoraa viestintää, ihmiseltä toiselle tapahtuvaa, sanatontakin. Ilmaisemme itseämme puheellamme, eleillämme ja olemuksellamme. Kansamme itsetunnon puutetta on lähes ikuisesti moitittu olemattomaksi. Kyllä meistä itsetuntoa täytyy löytyä, vaikka kulttuurimme on ns. vetäytyvää. Kultamitalia me odotamme joka ikisistä urheiluNäyttämötaiteilijan ratkiriemukas esitys oli Ruukisoista. Ja herra paratkoon ellei mitalia tule! sukorttelissa 16.11.2010. Sirpa Jompero aloitti tilaisuuden toivottaen yleisön tervetulleeksi ja Kyllä mää meinasin kysyä, mutta sain vedettyä lausui Tommy Tabermanin runon Ihminen tar- takaisin! Vaikkapa luennon päätyttyä tiedustelivitsee ihmistä. si kuuntelijoilta, että onko jollain kysyttävää niin Ystävyyskaupunki Tampereen Työväenteatterissa oli poliisimiehille/naisille suunnattu tilausnäytäntö päättynyt, äärettömän hauska komedia. Näytelmän loputtua kukaan ei nauranut, poistuivat koteihinsa. Seuraavana päivänä poliisipäällikkö tapasi kadulla Eila Roineen, pääosan esittäjän, ja kehui tälle, että kyllä oli hauska näytelmä, me kaikki naurettiin ihan hirveesti – kotona. pitkä syvä hiljaisuus vallitsee, kaikki kääntyvät tarkastelemaan kenkiensä kärkiä. Vasta naistenhuoneessa joku tokaisee, että meinasin…. Asiakaspalvelu Tuija Piepposen lukuisat, ikihauskat esimerkit, omatkin kokemukset ja näkemykset suomalaisesta asiakaspalvelusta liittyivät kaupantekoon. Erityisesti hän painotti äänenkäytön tärkeyttä, Näin ei käynyt Ruusukorttelin täpötäydessä sa- ja sitä, että kehon kieli on tärkeä viestintäväline. lissa, kun Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjes- ”Se lukee siinä kuitissa”-tyyli ei tänä päivänä tämä ”Iloa elämään”- iltapäivä päättyi. Tuija saisi kuulua asiakaspalveluun. Yhteys toiseen Piepponen oli noussut näyttämölle. Loistavat ihmiseen, läsnäolo ja huomioonottaminen ovat välähdykset Piepposen omalta teatteri-, elokuva avain hyvään palveluun. - ym. uralta toivat saliin naurua ja kättentapuLukemattomat tosielämästä temmatut koketuksia – ikkunat miltei helisivät pimenevässä mukset veivät Ruusukorttelin täpötäyden salin marraskuun iltapäivässä. yleisön mukanaan. Lähelläni istunut rouva maiKuopion kaupunginteatterissa näyteltiin Niskavuor- nitsi miten hän aina tapaa sanoa Tuija Piepposta, kun katsomosta kuuluu iäkkään naisihmisen ääni ta sukunimellä PEIPPONEN - - - Sopisi todella ”Puhukee kovempaa!” Se on suomeksi, että puhukaa hyvin pienen, pippurisen, mahtavan esiintyjän kovempaa. Hetken kuluttua ääni vaatii edelleen: sukunimeksi. ”Puhukee kovempaa!” Me näyttämöllä melkein jo huudettiin vuorosanoja, kun toiselta katsomoreunal- Jokaisen kuuntelijan ja katselijan elämään oli tullut iloa. Väki poistui myhäillen paikalta. Ja ta kuuluu: ”Hilima, laita se kuulolaite päälle!” vaikka eurooppalaisen kulttuuripääkaupungin Vuorovaikutustaidot pakkasviima jatkui, lämmittivät Tuija Piepposen Asiapitoisuuden osuuden anti Piepposen esityk- hauskat, opettavaiset tilannekuvaukset vielä sessä oli ilmaisultaan niin loisteliasta kuin ampitkään. mattinäyttelijällä voi olla. Sanaton viestintä eli Tuula Lindqvist 8 KYLÄ ELÄÄ osa 1 Kirjoittaja Kaarlo Mäkinen Eletään viisikymmenluvun loppua pienessä kylässä Etelä-Suomessa. Kylässä on kauppa ja kioski. Kirkolle on matkaa nelisen kilometriä. On muutama maatila sekä pientaloja, joiden asukkaat käyvät töissä kirkonkylässä sekä lähikaupungissa. Buick puikkelehtii kyläteillä iltamyöhällä, ja vaimo ei aina liene ajoreiteistä perillä. Eräänä aurinkoisena heinäkuun päivänä saatiin lukea lehdestä, että Alatalon Vilho myy huutokaupalla koko tilansa irtaimistoineen päivineen. Huutokauppaan kerääntyi paljon väkeä. Maati- Kaupan ja kioskin lisäksi kylässä on pieni ompelimo. Se työllistää pari kolme tyttöä. Ompelimon pitäjä on vannoutunut vanhapiika ja pitää tyttöjä kovassa kurissa. Kylän asukkaat ovat rauhallista väkeä. Poliisia ei juurikaan tarvita, vain vuosittain kiertävä koiraveron tarkastaja edustaa virkavaltaa. Kulkukauppiaat ovat liikkeellä kyläraitilla keväästä syksyyn. Valokuvien suurennusasiamiehet aiheuttavat mietintää, että ovatko aina oikealla asialla. Mitään harmeja heistä ei ole kuitenkaan koitunut. Yhdessä torpassa asuu vanha mies, jota sanotaan Tasavallan Antiksi – sellainen hyväntahtoinen kylähullu. Antilla olisi viisautta vaikka muille jaettavaksi – liekö paljonkin lukenut aikanaan? Huhuttiin, että oikein maisteritutkinnon olisi suorittanut. Kenelläkään ei kuitenkaan varmaa tietoa Antin opinnoista. Antti oli muuttanut kylään keski-ikäisenä. Hän on luonteeltaan sulkeutunut, hiljainenkin. Kyläläiset joskus ovat testailleet Antin tietoja kyselemällä visaisia juttuja – nasevat vastaukset ovat aina hämmästyttäneet. lan huusi ihan tuntematon mies. Sanoi olevansa Jalasjärveltä. Jalasjärveläinen huusi myös kumipyöräisen Farmall-traktorin. Suuri osa irtaimistosta meni paikallisille, osan Alatalot jättivät itselleen kaupungista hankkimaansa omakotitaloa varten. Parin viikkoa huutokaupasta oli kulunut kun Vilho Alatalo järjesti naapureille komeat läksiäiset. Saunaoluet ja väkevämmät tarjoilut eivät loppuneet kesken. Alatalon emäntä toivotti kaikki tervetulleiksi kyläilemään kaupunkiin – miesväellä ei enää tainnut muisti olla ”päällä” siinä vaiheessa. Seuraava päivä kului varmuudella päänsärkyä parannellessa. Kun Alatalon perheen muuttokuorma oli viety kaupunkiin, alettiin jo odottaa pohjalaisen perheen tuloa taloon. Uusi isäntä on nimeltään UnKylän suurimman talon omistuksessa on viisito Järvinen, muuta perhettä ovat vaimo ja pojat kymmentä hehtaaria peltoa ja kahdensadan hehtaarin verran metsää, järvenrantaakin muu- Janne ja Toni. tama sata metriä. …. jatkuu seuraavassa Tukiviestissä Kyläläisten tietämän mukaan talon isännällä olisi jalkavaimo kirkonkylässä: eronnut, kaunis nainen, alakoulun opettaja. Taitavat kylän muut miehet kadehtia isäntää, joka niin usein viipyi ”pankin kokouksissa”. Isännän uudehko 9 TURUN SEUDUN VANHUSTUKI RY VAATII: ROLLAATTORILLA ILMAISEKSI BUSSISSA Turun Sanomat 24.12.2010 kertoi, että Turku yrittää pienentää taksikulujaan houkuttelemalla ikäihmisiä käyttämään bussia. Me Turun Seudun Vanhustuki ry:ssa olemme huolestuneita, että vammaiskuljetuksia ja huonosti liikkuvien vanhusten liikkumismahdollisuuksia pyritään kaventamaan. Rollaatori on oiva ikääntyvän apuväline. Se mahdollistaa monen huonosti liikkuvan toiminnan kodin ulkopuolella. Se myönnetään vain vaikeasti liikkuvalle apuvälineeksi, kun ei enää keppikään riitä. Kun tulee rollaattorin kanssa keskiovesta bussiin, sillä etuovesta ei mahdu, on huojuvassa ja nykivässä bussissa vaikea kapealla käytävällä käydä edessä maksamassa tai näyttämässä korttia. Esitämme, että Turun kaupunki vihdoinkin myöntäisi rollaattorilla liikkuville vapautuksen linjaautomaksuista. Tämä helpotus saattaisi pidentää tarvetta vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin taksilla. Kulttuuripääkaupunkitekona. Pirjo Immonen-Räihä, yleislääket. dos, geriatri Turun Seudun Vanhustuki ry: n puheenjohtaja PALVELUSETELI VANHUSTEN SIIVOUSPALVELUSSA Palvelusetelit tulivat käyttöön kuntiin vähitellen vuoden 2004 jälkeen. Tällä uudella palvelumuodolla haettiin vaihtoehtoja palvelutarjontaan. Tätä ennen kaupungit olivat huolehtineet koulutettujen kodinhoitajien avulla vanhusten kotihoidosta. Nämä kodinhoitajat siivosivat, kävivät kaupassa ja laittoivat ruuan. Kun avuntarve lisääntyi, vanhus siirtyi vanhainkotiin. Nyt vanhainkoteja lakkautetaan ja kotona asuu yhä enemmän vanhuksia, jotka tarvitsevat runsaasti apua, sekä sairaanhoidollista että kodinhoitoa. Kaikki kotiin annettavat palvelut ovat maksullisia. Maksut on suhteutettu vanhuksen tuloihin maksupalvelulainsäädännön mukaan. Siivous palveluseteleistä käytetyin muoto. Harva kuitenkaan muistaa, että palvelusetelistä voi kieltäytyä, jolloin kunnan on järjestettävä palvelu omana toimintana (laki palvelusetelistä 2009/569 §6). Turun Seudun Vanhustuki ry on huolissaan vähävaraisten vanhusten siivouspalveluista. Saamme jatkuvasti kuulla viestejä, että vanhusten asunnot ovat siivottomia. Koti saattaa olla täysi mainoslehtisiä, likaisia vaatteita ja vanhentuneita ruokia. Palvelusetelit ovat käyttämättä, jos on edes haettu. Vanhuksen rahat menevät lääkkeisiin, ruokaan, vuokraan/yhtiövastikkeeseen, sähkölaskuihin, jne elämiseen. Kaikessa on omavastuu, niin sairaalakuluissa, lääkärikäyntien taksimaksuissa ja lääkekorvauksissa. Ei ole enää varaa siivouspalveluun. Turun Seudun Vanhustuki ry vaatii, että palvelusetelin omavastuu on joko 10 € tai 15 € tuloista riippuen ja kaupunki maksaa palveluntuottajan hinnan loppuosan. Tulorajoja tulee nostaa siten, että useampi vähävarainen vanhus pääsee palveluiden piiriin. Jos oikeuden on saanut, sitä ei eläkkeen vähäisen nousun jälkeen oteta pois. Lisäksi kuntien tulee lisätä yksityisten palveluntuottajien valvontaa. 10 Edellä oleva on lyhennelmä puheenjohtajamme kirjoituksesta Turun Sanomissa. Tämän lisäksi edunvalvontatyöryhmämme haluaa tuoda Senioriliitolle tiedoksi seuraavia epäkohtia palvelusetelin käytöstä vanhustenhuollossa ja ehdottaa, että liitto ottaa asiaan kantaa. 1. edullisimmat palveluntuottajat (17 €) eivät pysty tarjoaman palveluitaan, kuin pienelle väestöryhmälle – valinnanvapaus ei toteudu, jos on otettava kunnan kilpailuttamista palveluntuottajista se viimeinen ja kallein. Hinnat tulisi olla julkisesti esillä. Näin ei esim. Turussa ole. 2. kuntalaiset ovat eriarvoisia eri kunnissa, kun edullisia palveluntuottajia ei löydy 3. kaikilla vanhuksilla ei ole omaisia tai omia taitoja suorittaa ”kilpailutusta” hänelle edullisimmalla tavalla 4. joissain kunnissa hinnoitteluun on liitetty myös matkakustannus, kuntalaiset ovat myös asuinpaikkansa suhteessa eriarvoisia 5. kunta ei tiedota, että setelistä voi kieltäytyä, jolloin kunnan on huolehdittava palvelusta 6. kunnalla on valvontavelvollisuus kilpailutettuihin palveluntuottajiin. Valvontaa ei kuitenkaan tapahdu, vaan se jää vanhuksen tehtäväksi kotitalousvähennykseen oikeutetun vanhuksen siivouspalvelu saattaa tulla palveluseteliä edullisemmaksi Turun Seudun Vanhustuki ry/Edunvalvontatyöryhmä Kirjoitettu lähetetty Suomen Senioriliikkeelle Nukkekotileidit järjestävät Maaliskuussa 2011 näyttelyn Miniatyyrikoteja vitriinissä. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen ala-aulan vitriinissä koko maaliskuun ajan. Tervetuloa tutustumaan! 11 ILOA JA VOIMAA YSTÄVYYDESTÄ Iltasaduksi Eila Puumalainen luki oman tekemänsä kertomuksen Metsäneläinten elon ihanuudesta, Kettuemosta kolmine poikasineen Yy, Kaa ja Koo ja Teerenpoikasesta. Ja olipa sielTällä teemalla vietettiin iltaa helmikuun neljäs- lä avioparikin, jossa puoliso niin kaipasi lämpöä toista päivä Ruusukorttelissa. Tilaisuuden avasi ja läheisyyttä, eikä mies ollut millään sitä ymSirkku Salomaa ja toivotti runsaslukuisen ylei- märtävinään. Tarjosipa lopulta vain hankkimaan sön lämpimästi tervetulleeksi. Samalla hän ker- kissan kaveriksi ja silitettäväksi. toi ystävänpäivän historiaa ja miten se on tullut Suomessa Valentinon päivänä vietettäväksi. Se Ritva Ilmanen sai koko yleisön yhtymään tuolion merkitty almanakkaan vuonna 1987. Missä tanssiin johtaen edessä valssit ja tangot. ja kaikystävien tiet yhtyvät, siellä on tunne että kaikki ki katsojat tekivät perässä. Liikuntatuokio oli ovat kotona. mieluista. Sirpa Jompero juonsi ohjelman ja toimi esilaulajana yhteislauluissa. Ohjelmassa oli paljon musiikkia. runoja, sketsejä, huumoria ja liikuntaa. Marimba-ryhmä lauloi useampaan kertaan. Ensimmäisenä alkulauluna Ystävän laulu: ”Mistä tunnet sä ystävän . onko oikea sulle hän, anna meren se selvittää, kuka viereesi jää…….” Yhteislauluina laulettiin yleisön ehdottamina Vanhustuen valssi. Ilta Skanssissa ja Kotkan ruusu. Lopuksi perustettiin vielä ” matoi ja onkii ” tarjoava yrityskin suurin odotuksin. Kotiin lähdettiin virkistyneinä, hyvällä mielellä ja seuraavin evästyksin: On elämä meri ja suuret sen aavat, toisistaan ystävät tukea saavat.. Ol”Sinä ystävä tiedätkö sen , olet minulle tarpeel- laan toisillemme ihmisiksi ja kaikille yhtä ystälinen…” vällisiä kuin sydänystäville. Ystävyys on kallein ” Elän päivän, elän kaksi; kaikki muuttuu parem- aarre, se ei sammu milloinkaan. Toivon että memaksi. Elän jälleen tunnen sen, kuljen tietäin kin saamme säilyttää sen ainiaan. toivoen” eli Ystävälle laulu. Kiitos kaikille ihanille osaaville ja innostuneille Irmeli esitti runoina ; mitä on ystävyys. Kertoi esiintyjille ja runsaslukuiselle osallistujajoukolle. 50 vuotiaasta Siiri Sormusesta. – sanat, jotka jäävät sanomatta, mitä todella tiedämme ystä- Terttu Raitanen vistämme.. Arja Södermanin johtama kahdentoista hengen Föripolskaajat tanssiryhmä esitti ihanaa piirileikkitanssia melodisten sävelten tahdissa .( Raikulipojat ja hulivili tytöt. Vapaa kuin taivaanlintu. Äänisen aallot ja Saarenmaan valssi sävelin) Siviä Raittiina esitti turkulaisia ihmisinä turun murteella. ” Kummottiks me tääll´Turuss ollaan.” Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Unelma Herkonen Peräkylän Hikiän kulmilta esitti oppilaittensa kanssa harjoiteltuja lasten leikkilauluja; Jänis istui maassa, Hämähämähäkki ja täti Monika. Tämä kyllä nauratti yleisöä. 12 ELÄMÄNKOKEMUSTA HAETAAN! Espoolaisen Mendor Oy:n työntekijät huomasivat, että yrityksessä olisi tarvetta kahvinkeittäjälle ja vanhankansan viisaille neuvoille pariksi tunniksi päivässä. Molemmat päätettiin hankkia samassa paketissa, ja mummon paikka laitettiin hakuun, kirjoittaa Länsiväylä-lehti. Työnimike on englanniksi corporate grandmom, mutta toimitusjohtaja Kristian Ranta kelpuuttaa myös nimikkeen yritysmummo. Meillä on yrityksessä hyvin nuorta porukkaa, sanoo Kristian Ranta. Kaipaamme tasapainottajaksi henkilöä, jolla on elämänkokemusta ja ikäihmisen näkökulma asioihin. Kiinnostusta paikkaa kohtaan on ollut runsaasti. Päiväkoteihinkin on jossain vaiheessa etsitty mummoa ja vaaria lasten kanssa keskustelemaan ja askartelemaan. Työelämässä on havahduttu siihen, että eläkkeelle siirtyvien mukana firmoista poistuu ”hiljaista tietoa” eli pitkän työkokemuksen tuomaa tietoa asioiden ratkaisemiseksi ja sujuvaksi hoitamiseksi. Nyt on havahdttu siihen, että tarvitaan vanhan kansan viisaita neuvoja. Oma äitini, 89 v., jakaa edelleen tyttärelleen näitä vanhan kansan ikiaikaisia neuvoja, joita kiitollisena jaan edelleen omille nyt jo aikuisille lapsilleni. Tarvitsemme kipeästi sukupolvien vuorovaikutusta, vanhan kansan viisauksia ja elämisen taitojen jatkuvuutta. Mitä etuja mummo tai vaari voi tuoda yritykseen? Ota kantaa! Pirjo Immonen –Räihä 13 UUSIA KASVOJA TOIMISTOLLA Olen Taija Humalajoki ja aloitin yhdistysyöntekijänä Turun Seudun Vanhustuki ry:ssä helmikuussa 2011, ja olen tavattavissa toimistolla ja muissa tilaisuuksissa toukokuuhun saakka. Toimeen kuvaani kuuluvat toimistotyöt sekä artikkelien kirjoittaminen yhdistyksen lehteen. Valmistuin filosofian maisteriksi viime syyskuussa Turun yliopistosta. Pääaineeni oli kulttuurihistoria ja sivuaineitani olivat Suomen- ja yleinen historia sekä klassiset kielet. Asun Raisiossa ja perheeseeni kuuluvat 3- ja 6- vuotiaat tytöt sekä aviomies. Vapaa-aikani kuluu pitkälti lasten harrastuksissa ja sen ohella harrastan juoksua, kuntosalilla käyntiä ja luen paljon. Minua kiinnostaa erityisesti paikallishistoria ja siihen liittyvä kansanperinne. Viimeisin lukemani teos on Raision historia. Fantasiakirjallisuuden saralla Tove Janssonin Muumit ovat ykkönen. Musiikkia kuuntelen myös monipuolisesti, klassista, jazzia, bluesia, rockia ynnä muuta. Myös kaukaisten radioasemien bongaus on harrastukseni, ja se on myös kontakti vieraisiin kulttuureihin näin internet- aikanakin. Hyvää kevään jatkoa ja toimistolla nähdään. Olen Jenny Oldenburg-Tiitto ja yhdistyksen toiminnanjohtaja helmikuun alusta alkaen. Olen erittäin innostunut uudesta ja hyvin monipuolisesta tehtävästäni. Olen kiitollinen yhdistyksemme hallitukselle, että minulle annettiin tämä mahdollisuus jatkaa työuraani täällä Turun Seudun Vanhustuessa osa-aikaeläkkeellä ollessani. Olen aikaisemmin työskennellyt monissa työpaikoissa. Viimeisin ja pitkäaikaisin oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä. Sieltä olen saanut hyvän opin järjestötyöstä, taloushallinnosta, henkilöhallinnosta sekä aina niin mielenkiintoisista erilaisten tietokoneohjelmien käytöistä. Nyt saan sitä kaikkea tehdä täällä vähän pienemmässä mittakaavassa. Yhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana jo monen vuoden ajan. Välillä aktiivisemmin ja välillä vähän taukoa pitäen. Aloitin tukihenkilönä ja siitä ajaudun tiedotusryhmään, pöytäkirjasihteeriksi, taloudenhoitajaksi ja hallituksen jäseneksi. Olen tyytyväinen siitä, että minulla on jo nyt monipuolinen näkemys siitä kaikesta mitä yhdistyksemme vapaaehtoiset tekevät ja se on toden totta melkoisen paljon! Paras luku joka pongahti esiin vuoden 2010 toimintakertomuksesta oli luku 4550. Tämä luku on osallistujamäärä 99 tilaisuudessa mitkä järjestettiin vuoden 2010 aikana. Eikä tässä vielä kaikki, lisäksi on meidän tukihenkilöt ja asiointitukihenkilöt. Tukihenkiöitä on juuri tällä hetkellä 31! Varmimmin olen toimistolla tavoitettavissa yhdistyksen toimiston aukioloaikoina eli ma-ke klo 912 sekä to 12-16. Tapaamisiin joko täällä toimistossa tai yhdistyksen tilaisuuksissa! Jenny 14 Olen Arja Erkkilä aloitin työt helmikuussa ja olen vuoden sopimuksella. Teen töitä Turun Vanhustuki ry tiloissa. Minut tapaa käsityökerho Vakassa, muistelupiirissä ym. Olen mukana myös Ruusukorttelin tilaisuuksissa. Olen tehnyt tätä ennen töitä Turun kaupungin kotipalvelussa. Perheeseeni kuuluu mies ja aikuinen poika sekä Jackrussellinterrieri. Harrastukset ovat lähinnä koiran kanssa ulkoilu ja kouluttaminen. Hyvää kevään jatkoa. Toimistolla tavataan! TUTKIMUS HAVAINTOKYVYSTÄ Haluaisitteko osallistua ikääntyneiden havaintokykyä ja sen mahdollisia muutoksia käsittelevään tutkimukseen? Kerään tutkimusaineistoa psykologian pro gradu –tutkielmaani, joka käsittelee ikäihmisten havaintokykyä. Koehenkilöt tekevät tietokoneella yksinkertaisia havainnointiin liittyviä tehtäviä. Tietokoneen käyttötaito ei ole edellytys osallistumiselle. Tutkimukseen osallistuminen edellyttää koehenkilöltä mahdollisuutta sitoutua korkeintaan kolmeen tutkimuskertaan viikossa, kuuden viikon aikana. Osa tutkimuskerroista on tietyin edellytyksin mahdollista toteuttaa koehenkilön kotona. Muulloin tutkimuspaikkana on Turun yliopisto. Loppuunsaatetusta tutkimuksesta maksetaan 120 euron korvaus verokorttia vastaan + matkakorvaukset julkisen liikenteen käytöstä tai 140 euron korvaus ilman matkakorvauksia. Tutkimusaineisto on tarkoitus kerätä kevätlukukaudella 2011. Tutkimuksen valmistuttua koehenkilöt kutsutaan yhteiseen tilaisuuteen, jossa kerrotaan tutkimuksen tuloksista. Soveltuvuus koehenkilöksi selvitetään ennen varsinaisen tutkimuksen alkua. Saatatte olla soveltuva osallistumaan tutkimukseen, mikäli:  olette n. 65-75-vuotias (ikähaitari on suuntaa antava)  olette oikeakätinen  äidinkielenne on suomi (ja ette ole kaksikielinen)  Teillä ei ole todettu merkittävää, ikätasosta poikkeavaa kuulon alenemaa (kuulotesti tehdään ennen tutkimuksen aloittamista) ja näkökykynne on laseilla korjattuna normaali  Teillä ei ole diagnosoitu neurologisia tai psykiatrisia sairauksia (esimerkiksi alzheimerin tauti, parkinsonin tauti)  kykenette sitoutumaan tutkimukseen kuudeksi viikoksi Jos kiinnostuitte tutkimuksesta tai haluatte lisätietoja, voitte ottaa minuun yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla. Elina Hiltunen puh 040 703 7545 sähköposti: [email protected] 15 TUKIHENKILÖTOIMINTA Turun Seudun Vanhustuen tukihenkilötoiminta välittää tukihenkilöitä yksin kotona asuvien yksinäisten vanhusten tueksi pääosin Turussa. Toiminta tukihenkilönä Vapaaehtoinen toimii ystävänä, juttukaverina ja tukena ulkoilussa. Vapaaehtoistoimintaa tehdään kunkin ihmisen tavallisin tiedoin ja taidoin, eikä se korvaa ammattilaisen tekemää työtä. Tukihenkilö käy vanhuksen luona sopimuksessa sovitun käyntimäärän, yleensä 2-4 kertaa kuukaudessa. Vuoden aikana pidetään kuukauden mittainen ”lomatauko” toiminnassa. Tuettavan luokse mennään ainoastaan sovittuna aikana. Kevään tukihenkilötoiminta on jatkunut edellisestä vuodesta normaalisti, niin että kerran kuussa on tukipalaveri toimistolla ja uusia tukisopimuksiakin on vuoden alusta tehty jo kiitettävästi. Vapaaehtoistyössä kiinnitämme enemmän koulutukseen huomiota tänä vuonna. Tukihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille tulemme järjestämään myöhemmin syksyllä yleisöluennon dementiaan liittyvistä käytösoireista. Oletko kiinnostunut tukihenkilötoiminasta? Lisätietoa toiminnasta saat projektityöntekijältä numerosta 044 536 7721 tai sähköpostitse [email protected]. Tiina Wåg Tukihenkilötoiminta Avaimet Arkeen-projekti Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku Puh. 044 536 7721 s-posti: [email protected] 16 STUDIA GENERALIA — IKÄSYRJINTÄ - ONKO SE EHKÄISTÄVISSÄ? Professori Sirkka- Liisa Kivelän luento 8.2.2011 Turun pääkirjaston ala-aulassa sijaitseva luentosali keräsi tänäkin tiistaina salin täyteen kuulijoita. Paikalle tuli runsain mitoin yleisöä ja istumapaikkoja lisättiin myös salin reunamille, jotta mahdollisemman moni paikalle tullut pääsisi kuulemaan professori Sirkka-Liisa Kivelän luentoa ikäsyrjinnästä. Onko Suomessa Ikäsyrjintää? Professori Sirkka-Liisa Kivelän mukaan ikäsyrjintä on Suomessa valtaisaa. 65 – 70 – vuotiaiden vuonna 2008 haastattelututkimuksen mukaan 40 % sanoo, että iäkkäitä ja vanhuutta arvostetaan vähän tai ei lainkaan. 65 % kokee, että iäkkäiden kohtelu on muuttunut huonommaksi viime vuosina. Mitä ikäsyrjintä on käsitteenä? Iäkkäisiin ihmisiin iän perusteella kohdistetut ennakkoluulot, syrjivät käytännöt ja toimintamallit, sekä muu heidän alistamisensa. Ikäsyrjintää on paitsi asenteellista myös rakenteellista. Asenteellinen ikäsyrjintä tarkoittaa asennoitumista iäkkäisiin. Rakenteellinen ikäsyrjintä liittyy säädöksiin, toimintakäytäntöihin, toimintaa ohjaaviin käsityksiin ja itsestään selvänä pidettyyn toimintakulttuuriin. Naisten asennoituminen ikääntyneisiin on tutkitusti myönteisempää kuin miesten. Eläkeikäiset asennoituvat ikääntyneisiin myönteisemmin kuin nuoret tai keski-ikäiset. Korkeamman koulutuksen saaneet asennoituivat myönteisemmin kuin matalasti koulutetut. Ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen on noussut myös ihmisoikeuskysymykseksi. Vanhusten palveluista lakisääteinen on yli 75-vuotiaiden oikeus palvelutarpeiden kartoitukseen mutta käytännössä näin ei aina ole. Peruspalveluministeri Paula Risikon esityksestä työryhmä valmistelee uutta vanhuspalvelulakia mikä, ei ole kuitenkaan vielä edennyt eduskunnalle. Lain myötä kunnille asetetut suositukset tulisivat pakollisiksi. Vanhusten aseman vahvistaminen yhteiskunnassamme edellyttää, sekä lainsäädännön, että asenteellisen muutoksen vanhusmyönteisemmäksi. Yhteisenä tavoitteena olisi oltava yhteiskunta, jossa eri-ikäisten ihmisten tarpeet, voimavarat ja elämänkokemus otetaan huomioon ja niitä arvostetaan. Luennon lopuksi virisi myös vilkasta keskustelua siitä miten asenteelliseen ikäsyrjintään voitaisiin vaikuttaa mm. kouluissa. Studia generalia luennot järjestävät yhteistyössä Turun kaupunginkirjasto, Suomen Senioriliike ry ja Turun Seudun Vanhustuki ry. Tiina Wåg 17 STUDIA GENERALIA - AISTIT JA IKÄÄNTYMINEN Turun kaupunginkirjaston Studia salissa oli 14.12.2010 arviolta 60 henkeä kuulemassa kuntoutusohjaaja Pirjo Rinteen luentoa Aistit ja ikääntyminen. Näkö Silmäsairauksista kaihi on yleisin silmäsairaus ikääntyneillä. Ensimmäiset oireet kaihissa ovat häikäistys ja värien haaleneminen. Leikkaus on kivuton, sairaalaan mennään aamulla sisään ja päästään illaksi kotiin. Leikkauksessa silmän sisään laitetaan ”linssi” joka parantaa näköä. Harva ikäihminen välttyy kaihilta, mutta apua siihen on saatavilla ja kannatta mennä lääkärille, kun tulee ongelmia. Glaukooma eli silmänpainetauti on nykyään hyvin hoidettava sairaus. Sairaudessa näkökenttä kapenee, usein toinen silmä sumenee ensin ja sitten vasta jälkeenpäin menee toinenkin silmä. Kontrastinäkö on eri sävyjen näkemistä. Silloin kun kontrastinäkö menee, niin ei erota eri sävyjä toisistaan. Tästä voi aiheutua vaaratilanteita, koska esimerkiksi portaissa kulkeminen vaikeutuu, kun ei erota askelmia. Kontrastinäön huononemista aiheuttaa mm. diabetes sairaus. Valon mukautuminen kun kirkkaasta valosta siirtyy hämärään, silloin pitää antaa aikaa silmän tottua valon muutokseen, muuten syntyy vaaratilanteita. Värinäköä testattaessa testataan tummuusasteet. Jokainen näkee värit omalla tavallaan, persoonallisesti. Silmien liikkeet saattavat iän myötä hidastua. Lukunopeus pienenee, silmän lihakset menettävät toimintanopeuttaan. Biologinen liike on aivoissa rakennettu aistialue. Häiriö tällä alueella on harvinaista. Näköradaston toiminta välittää tiedon näköaivokuorelle, häiriö tällä alueella on aivotoiminnallinen häiriö, tieto ei välity oikein aivokuorelle jolloin se kertoo väärää viestiä. Dementia vaikuttaa tähän toimintaan. Ikääntymisen myötä tulee usein aivoverenkiertohäiriöitä, se voi aiheuttaa näkökentän puutosta. Silloin kun näkökenttä on supistunut, apua tähän saa kun kääntää päätä sinne päin, missä näkökentän vajetta on. Jos ei näe, käännä päätä ja hae siten se kohta, jossa silmä näkee. Näkövammaisuus kasvaa iän myötä, keski-ikä on tällä hetkellä 81 vuotta. Silmäsairauksista silmänpohjarappeuma on suurin ja haittaa eniten, siinä lukunäkö heikkenee, mutta ei sokeuta kokonaan. Hoidolla voidaan pysäyttää sairaus, ei kuitenkaan parantaa. Saimme testin kotiin vietäväksi. Jokaiselle annettiin ruutulappu jonka keskellä oli musta piste. Itsetarkkailussa: katso 30 cm etäisyydellä lapulla olevaa mustaa pistettä ensin yhdellä silmällä, peitä toinen silmä, sitten toisella silmällä. Katso pistettä ja jos ympärillä olevat viivat pysyvät suorina ja järjestyksessä kaikki on tältä osin kunnossa, jos viivat ovat vinot tai alkavat vääristyä, mene silmälääkärille ja selvitä mistä se johtuu. Apuvälineet auttavat kun näkö huononee. Apuvälineitä kuten suurennuslaseja, optisia laitteita ym. saa lainaksi, niitä ei tarvitse välttämättä itse ostaa. Silloin kun ei näe lukea, voi lainata kuuntelulaitteen. Kuntoutusohjauksella neuvotaan ja selvitetään liikkuminen ja orientaatio, päivittäiset toiminnot, lähityöskentely ja kommunikaatio. Ohjaukseen ja neuvontaan ei tarvita lähetettä ja palvelu on maksuton. 18 Kuulo Kuulovamma on maailman 15. suurin terveysongelma kun listataan maailmanlaajuisesti. Kuulon heikkenemiseen ei ole helppoja mittareita. Yli 75 vuotiaista jopa kahdella kolmasosalla on kuulovaikeuksia ja heistä joka kolmas tarvitsee kuulon kuntoutusta. Kuulon heikkeneminen on vanhuksilla yleisempi kuin näön heikkeneminen. Kuulovamma saattaa tulla jo ennen ikääntymistä Äkillisen kuulonmenetyksen kohdatessa on mentävä heti lääkäriin ja hoitoon. Meniérén taudissa kuulon heikkenemisen lisäksi ilmenee myös huimausta. Sekatyyppiset kuuloviat ovat yhdistelmiä kuulo-ongelmista, näiden lisäksi ovat eri sairaudet, mahdolliset kasvaimet tai rappeutumissairaudet aiheuttamassa kuulo-ongelmaa. Korkea ikä tuo vaikeuksia kuulemisen, koska iän myötä tapahtuu myös korvassa kulumista ja rappeutumista. Mene heti tutkimukseen, kun et saa toisten puheesta selvää. Tutkia kannatta myös silloin, kun et kuule hälytysääntä, puhelimen soittoa, ovikellon ääntä tai kun taustaäänet haittaavat niin paljon, ettet saa puheesta selvää esim. Kelassa. Muutama vinkki silloin kun et itse kuule hyvin:  Asetu niin, että näet puhujan kasvot  valitse paikka jossa ei ole taustamelua  säilytä katsekontakti  huomio koko senhetkinen tilanne.  Hakeudu kuuloapuvälineen saajaksi. Selvitä oikeutesi ilmaisen kuulokojeen saamiseen. Voit myös kustantaa kuulolaitteen itse. Kerro toisille, että sinulla on kuulolaite niin osaavat silloin ottaa huomioon huonokuuloisen. Apuväline auttaa taaskin. Aina on olemassa vähän kuuloa tallella ja apuvälineellä saadaan autettua tilannetta. Kuulokojeen myöntämisen raja on 30 - 40 desibelin kuulon alenema paremmassa korvassa. TV-ääntä varten on kuulokkeita, vahvistimia saa herätyskellon-, ovikellon- ja puhelimen soittoääneen. TV:n tekstitykseen saa tietoa teksiti TV:n sivulta 330. Kuntoutusohjaus on lakisääteistä työtä, joka tehdään sairaalan ja kodin välillä, jos toimintakyky alenee. Kuntoutusohjaaja tekee kotikäyntejä. Hän opastaa ja auttaa hankkimaan apuvälineitä, neuvoo suunnittelemaan esim. oikean valaistuksen. Palvelu on maksuton. Hoitotakuu on myös kuntoutuksessa jolloin arviointi ja hoito tapahtuvat määräajassa. Näkö- ja kuulovamma eivät aina aiheuta puutetta vaan haittaavat elämää. Apuvälineet, asunnonmuutos työt, tukipalvelut ja tietotekniikka auttavat. KUN ON HEIKKO NÄKÖ TAI HUONO KUULO, HAE APUA! Oma terveyskeskuslääkäri tekee lähetteen. Kiitokset Pirjo Rinteelle erittäin mielenkiintoisesta luennosta! Mervi Lempinen Studia generalia -luentosarja on seniorielämänvaiheen ajankohtaisiin aiheisiin keskittyvä luento– ja keskustelusarja joka järjestetään Turun kaupunginkirjaston Studiossa joka kuukauden toinen tiistai klo 12.00-13.30. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Turun kaupunginkirjasto, Suomen Senioriliike ja Turun Seudun Vanhustuki ry. 19 KEVÄÄN TAPAHTUMAKALENTERI TIETOISKU/ENNAKOIVAT VANHUSPALVELUT TURUSSA Tiistai 22.3. klo 14. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Erja Armio. Aiheesta puhumassa ennalta ehkäisevien palveluiden palvelupäällikkö Eija Salmiosalo. Keskustelua. Ei pääsymaksua. Yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. VAIHDA VAPAALLE—VAPAAEHTOISVAIHDE Hansatorilla 31.3.2011 kello 10 – 14 Yhdistyksemme esittäytyy. ANNELIN TUOLIJUMPPA Keskiviikkoisin kello 14.30 Ruusukorttelin liikuntatiloissa, Turussa. kevään kuntoilua jatketaan 25.5. asti. Tuolijumppa on maksuton ja kaikille avoin. Jumppaaminen tapahtuu jokaisen omalla vastuulla. Vetäjänä Anneli Virta. Tule mukaan pitämään kunnostasi huolta! KÄSITYÖKERHO VAKKA Käsityökerho kokoontuu yhdistyksen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33, 4.krs seuraavan kerran 16.3. jatkuen parittomien viikkojen keskiviikkoisin kello 14. Vetäjänä Terttu Raitanen puh 044 5367723. Yhdistys hankkii askartelu-, ompeluja kudontamateriaalit. Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Tervetuloa joukkoomme. Kahvitarjoilu. IKÄYSTÄVÄT, lämminhenkinen tilaisuus Tiistai 5.4. klo 14.00. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus Vetäjänä Ritva Ilmanen. Iltapäivää vietetään keväisissä tunnelmissa. Ohjelmassa esiintyvät Raija Lehmussaaren Balettikoulun ryhmä. Mukana menossa Marimba-ryhmä. Buffetti. Ei pääsymaksua. Yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS JA J ÄSENTILAISUUS Keskiviikkona 6.4. kello 18 alkaen Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, Turku. Kokouksen jälkeen jäsentilaisuus. Kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan! TUULEN VIEMÄÄ / VIIHDEKONSERTTI Tiistai 12.4. klo 17.00. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus Avaus Sirpa Jompero. Ohjelmassa esiintyvät Tutta Carpelan, Merja Lehtinen, Heidi Brunila, säestäjänä Timo Rautala. Illan juontaa Jarkko Järvinen. Pääsymaksu 2 euroa, sisältää kahvituksen. Jäsenet ilmaiseksi jäsenkorttia näyttämällä. STUDIA GENERALIA – MITEN YLLÄPIDÄN TERVEYTTÄNI Tiistai 12.4. klo 12.00 Turun kaupunginkirjaston Studio, Linnankatu 2, Turku. Luennoitsijana professori, ylilääkäri Ismo Räihä. Yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston ja Suomen Senioriliikkeen kanssa. TIETOISKU/AISTIT JA IKÄÄNTYMINEN Ti 26.4. klo 14 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa. Luennoitsija kuntoutusohjaaja Pirjo MUISTELUPIIRI Rinne. Avaus Erja Armio. Ei pääsymaksua. Yhkokoontuu yhdistyksen toimistolla Läntinen Pit- teistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen käkatu 33 4.krs 15.3. ja 19.4. kello 13. Vetäjinä kanssa. Riitta Vasenkari ja Irja Tiikkainen. Kahvitarjoilu. Vapaaehtoinen kahvimaksu. Tervetuloa mukaan keskustelemaan. Keskustelemme etukäteen sovituista aiheista. 20 KEVÄÄN TAPAHTUMAKALENTERI AVOIMET OVET Torstai 28.4. klo 14-17 Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistolla, Läntinen Pitkäkatu Tarjolla tietoa yhdistyksen toiminnasta kera siman ja munkkien. Verenpaineen mittausta. Arpajaiset. Tervetuloa mukaan. IKÄYSTÄVÄT, lämminhenkinen tilaisuus Tiistai 3.5. klo 14.00. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus Vetäjänä Ritva Ilmanen. Iltapäivää vietetään Äitienpäivän merkeissä Ohjelmassa Urpu Saarion viulunsoitto ja Marimba-ryhmän esiintyminen. Buffetti. Ei pääsymaksua. Yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. STUDIA GENERALIA – IÄKKÄIDEN SEKSUAALISUUS Tiistai 10.5. klo 12.00 Turun kaupunginkirjaston Studio, Linnankatu 2, Turku. Luennoitsijana professori Sirkka-Liisa Kivelä. Yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston ja Suomen Senioriliikkeen kanssa. RETKI KUSTAVIIN Torstai 19.5. klo 10. lähtö Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen pihalta ja paluu samaan paikkaan kello 17. Retken vetäjänä toimii Veikko Kaleva. Käydään Kustavin Savipajalla ostoksilla ja siellä on mahdollisuus myös kahvitteluun. Laura Peterzénin tehtaanmyymälässä käymme tutustumassa ja ostoksilla ja lopuksi syödään hyvin Kustavin Kalatuvilla. Sitovat ilmoittautumiset 2.5. mennessä puh 045 1181 780. Matkan hinta jäsenmaksunsa maksaneille jäsenillemme 25 € ja muille 30 €. Matkalla yllätyskorin arpajaiset. Hintaan sisältyy bussikuljetus ja ruokailu. Maksu suoritetaan yhdistyksen tilille 4309222122325, viitteeksi Kustavi. LAULAMME YHDESSÄ KESÄÄ KOHTI Tiistai 10.5. klo 17.00. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus Vetäjinä Aikamiespojat. Buffetti Yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. Tervetuloa mukaan Turun Seudun Vanhustuen Tilaisuuksiin ja toimintoihin! 21 PÄÄSIÄISEN PERINTEITÄ Kun joulukoristeet on kerätty pois ja ystävänpäiväkortit postitettu, moni alkaa jo miettiä pääsiäiskorttien lähettämistä. Pääsiäinen on joulun ja ystävänpäivän jälkeen vuoden kolmanneksi vilkkain korttien lähettämisen sesonki. Suomen kieleen sana pääsiäinen on alun perin tullut sanasta päsieinen, joka oli Turun entisen piispan Mikael Agricolan keksimä. Suomessa pääsiäistä on vietetty lähes 1000 vuotta. Omassa lapsuudessani pääsiäisen perinteisiin kuului virpominen, mikä on vanha itäsuomalainen perinne ja silloin virvottiin vain sukulaisia tai muuten perhetuttuja. Virpomavitsat koristeltiin yksilöllisesti ja huolella ja tarkkaan mietittynä mikä vitsa oli kenellekin. Itäsuomalainen virpomisperinne on lähtöisin ortodoksillisuudesta, eikä siihen kuulu trulliperinnettä, toisin kun Läntisessä Suomessa. Nykyisin näkyvä osa pääsiäistä ovatkin ovelta ovelle kiertelevät pikkunoidat virpomavitsoineen. Trulliperinne juontuu 1800-luvun Ruotsista. Pääsiäisenä lapset pukeutuivat noidiksi ja kiertelivät talosta taloon kahvipannuineen, johon taloväki sitten laittoi herkkuja. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa poltetaan edelleen pääsiäislauantaina perinteinen pääsiäiskokko. Pääsiäiskokko perinne on tullut meille Euroopasta. Nykyisinkin pääsiäiskokkoa poltetaan myös Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja osissa Ruotsia. Mämmi on suomalainen erikoisuus, jota Lounais-Suomessa syötiin jo 1200 - 1300 -luvuilla. Vielä 1700-luvulla sitä syötiin leivän päälle levitettynä. Mämmi levisi Lounais-Suomesta muualle maahan vasta 1900-luvun alusta. Savolaisten ja hämäläisten käyttämä nimitys perinteiselle koivun tuohesta valmistetulle mämmin paisto-, säilytys- ja tarjoiluastialle on tuokkonen. Itä- ja LänsiSuomessa samainen tunnetaan paremmin nimillä rove tai ropponen. Ortodoksien pääsiäisperinteisiin ovat kuuluneet munat, joita värjättiin ja siunattiin pääsiäisyön messussa ja lahjoitettiin ystäville. Myös pasha ja kulitsa ovat alun perin ortodoksien pääsiäisruokaa. Sana ”pasha” juontuu hepreankielisestä kantasanasta pesach ja tarkoittaa pääsiäistä. Lammas on tullut suomalaiseen pääsiäispöytään myös ortodoksisuuden kautta. Pääsiäispupun juuret ovat 1600-luvulla. Munia piilottelevasta pääsiäispupusta on tietoja jo 1600luvun Saksasta. Moni pääsiäisenperinne liittyy luontoon ja kevääseen, sekä valon lisääntymiseen luonnossa. Pääsiäisenä myös syödään hyvin perinteitä noudattaen. Nykyisin pääsiäisen herkkupöytä on värikäs ja runsas, eikä pääsiäispöydästä pidä unohtaa rairuohoa ja narsisseja, jotka tuovat kevään tunnelman pitkän talven jälkeen. Oikein hyvää pääsiäistä kaikille! Tiina Wåg 22 YHDISTYKSEN TYÖRYHMÄT HALLITUS Edunvalvontatyöryhmä Vastaava Pirjo Rinne Jäsenet: Immonen-Räihä Pirjo Junninen Terttu Loponen Seija Löppönen Minna Oldenburg-Tiitto Jenny Vuorinen Raija Ohjelmatyöryhmä Vastaava Jenny Oldenburg-Tiitto Jäsenet: Armio Erja Ilmanen Ritva Jompero Sirpa Mäkiö Tuula Puumalainen Eila Salomaa Sirkku Söderman Anja Vasenkari Riitta Yhdistystyöntekijät Puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä I varapuheenjohtaja Pirjo Rinne II vapapuheenjohtaja Sirpa Jompero Jäsenet Lempinen Mervi Löppönen Minna Raitanen Terttu Varajäsenet Salmi Olavi Vuorinen Raija Yhteystiedot saat toimistolta puh 045 1181 780 tai s-posti [email protected] VAPAAEHTOISIA TARVITAAN SYKE –ryhmä Vastaava Sirkku Salomaa Tiedotusryhmä Ota rohkeasti yhteyttä jos ajatus vapaaehtoistyöstä yhdistyksessämme heräsi. Tehtäviä on monenlaisia: Vastaava Jenny Oldenburg-Tiitto Jäsenet: Lempinen Mervi Niemistö Kaija Raitanen Terttu Varvikko Pirjo Wåg Tiina Yhdistystyöntekijät       Varainhankintatyöryhmä      Vastaava Jenny Oldenburg-Tiitto Jäsenet: Jompero Sirpa Mäkiö Tuula Yhdistystyöntekijät 23 Kahvinkeittoa Tuotteiden myyntiä Kuljetusapuna toimimista Juttujen kirjoittamista Valokuvausta Yksinäisen vanhuksen ystävänä toimimista Käsityökerhossa askartelua Esiintymisiä eri tilaisuuksissa Leipomista Ilmoitusmyyntiä Arpajaispalkintojen hankkimista Fysioterapia, hieronta, terveysliikunta, akupunktio. PALVELEVA KENKÄKAUPPA Tule kohottamaan kuntoasi kuntosalillemme! Opastusta laitteiden käytössä. Kotimaisia kenkiä ongelmajaloille Kuntoutus– ja hyvinvointikeskus Kaarningonkatu 2, 20740 Turku p.044 2090 800, [email protected] www.variaatio.fi Jalkineliike V.LEHTO Hämeenkatu 12 P. 232 1817 ma-pe 9-17 La 9-13 HUOM! Ilmainen venytyspalvelu WWW.ALZHEIMERINFO.FI JÄSENEDUT VUODELLE 2011 Holiday Club Caribia Kylpylän käyttö jäsenillemme maanantaisin ja torstaisin klo 10–15 välisenä aikana 4 €/hlö. WWW.PARKINSONINFO.FI aurinkolaseja. Terveydenhoitotuoteet: Normaalihintaiset terveydenhoitotuotteet -10 %. Jalkineliike V. Lehto Hämeenkatu 12, Turku. Avoinna ma -pe 9-17, la 9-13. p. 02-232 1817. Normaalihintaisista jalkineista 10 % alennus jäsenkorttia näyttämällä Mehiläinen Oy Kauppiaskatu 8 Laboratorio (ei EKG) ja röntgentutkimuksista jäsenetuna -5 % jäsenkorttia näyttämällä. JP-Vaate / Marilyn Humalistonkatu 13, Turku Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista 20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. Nummen Pyörä Hämeentie 44, Turku. Avoinna ark. 10– 18, la 10–14.30. Normaalihintaisista apukulkuvälineistä Sankar tehtaanmyymälä Helsinginkatu 21, Turku alennusta 5 % ja muista tuotteista 10 % jäsenkorttia normaalihintaisista miesten vaatteista10 % alennus jänäyttämällä. senkorttia näyttämällä Kauneuspiste Pirkko Instrumentarium Hyvinvointia ja kauneutta naisille jäsenetuhinnoin! Tarjous optiikan tuotteista ja palveluista jäsenkorttia Kasvohoito 48 €, Jalkahoito 35 €, Käsihoito 28 € näyttämällä! Silmälasit: Nettohinnoiteltujen linssien yh- Ma-pe klo 9-15. Kauneuspiste Pirkko. Rauhankatu 12 B teydessä myönnämme 20 % alennuksen normaalihintai- 19, Turku. p. 040 821 0712 sista kehyksistä. Ei koske muita tarjouksia tai nettohinwww.kauneuspistepirkko.fi noiteltuja silmälaseja. Näöntarkastus: Optikon suorittama näöntarkastus ja silmälasimääräys 10 €. Aurinkolasit: Normaalihintaiset aurinkolasit -20 %. Ei koske Oakley- TUKIVIESTI Turun Seudun vanhustuki ry:n jäsenlehti. Ilmestyy 3 kertaa vuodessa postitettuna jäsenille. Toimitus ja taitto: Yhdistyksen tiedotusryhmä Päätoimittaja: Pirjo Immonen-Räihä, [email protected] 24