TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 1, helmikuu 2013 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Elämän iloa ja ystävän tukea PUHEENJOHTAJA Pirjo Immonen-Räihä nuoruuden ystävät ovat niitä rakkaimpia. Birgit-mummon sivuilta löytyi värssy: ”Tekee arjesta juhlan tää, kun muistaa hyvää ystävää. Eihän erota välimatka meitä, vaikka kuljemme arjen teitä. Hetki taas kun kohdataan, saa välimatkat haihtumaan.” Juuri tällainen ystävä, rakas ystäväni Espoossa asuva Paula, jonka kanssa olen jakanut vuosikymmenien ajan elämän isot ja pienet ilot ja surut. Lapsuuden ystäväni Tiinan kanssa Kotkassa opettelimme aikoinaan yhdessä hiihtämään ja uimaan. Nyt Tiina on päässyt eläkkeelle ja opettelemme vanhenemisen taitoa. Vanheneminen on muuten upeaa, mutta on kuitenkin surullista, että jos elää hyvin vanhaksi, on ystävä toisensa jälkeen siirtynyt rajan taa. Uusia ystäviä voidaan saada ja oppia kulkemaan HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ! elon taivalta heidän kanssaan. Elämän iloa saamme, kun tapaamme toisiamme ja iloitsemKun katsoo Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitokme yhdessä olemisesta, kun suomme hymyn sen Turusta ja koko maasta keräämiä tietoja miltä kantilta vaan, koetaan yksinäisyyttä ja tur- ystävällemme ja myös tuntemattomalle. Ketään vattomuutta eniten niillä alueilla, missä on eni- ei saa jättää yksin. Sitä pidetään kiusaamisena. Vanhoja ihmisiä, jotka eivät enää pääse pois ten syrjäytymistä. Turkulaisista 75-vuotiaista miehistä 15 % ja naisista 27 % ei ole saanut koti kodeistaan itse, ei saa jättää yksinäisyyteen, - ja pihatöissä apua, vaikka olisi sitä tarvinnut. vaan kaikille tulee järjestää mahdollisuus toisten tapaamiseen. Tukiystävä on todella ystävä! Syrjäytyminen tuo yksinäisyyden ja toivottomuuden tunteen. Yksinäinen kaatuukin useam- Vanhustuen värssy kuuluu ”Elämän iloa ja ystämin. Turussa asuu paljon enemmän 65 vuotta vän tukea”. täyttäneitä yksin, kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Yksin asuminen ei merkitse sitä, Kukkia poimin, kukkia kannan, kauneimman että ihminen olisi myös yksinäinen. Ihminen tar- niistä Sinulle annan! vitsee toista ihmistä, oli minkä ikäinen vaan. Ystävyys muuttaa muotoaan ihmisen ikääntyes- Hyvää ystävänpäivää ystävämme! sä. Lapsuuden värssykirjassa on monia osuvia runosia: ”Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on taskussa avain ja lukko. Sillä se sitoo ystävät yhteen niin kuin maamies pellolla lyhteen.” ” Viel' on sulla leikin aika, aika armas lapsuuden. Loistaa sulle taivaan tähdet, siintää saaret satujen.” Vuosikymmenet ovat kuitenkin kuluneet, lapsuudenkoti vaihtunut omaan kotiin, on paljon työtä ja elämistä monissa eri paikoissa. Joka paikasta on tullut uusia ystäviä. Lapsuuden ja 2 Turun Seudun Vanhustuki ry VUODEN 2013 TYÖRYHMÄT HALLITUS Pirjo Immonen-Räihä, puheenjohtaja Risto Kapari, I varapuheenjohtaja Mirja Kautonen, II varapuheenjohtaja Minna Löppönen Terttu Raitanen Olavi Salmi Sirpa Vaitinen Varajäsenet: Pirjo Varvikko Marjatta Sinervo Jenny Oldenburg-Tiitto, sihteeri Antero Lehtonen Tuula Mäkiö Jenny Oldenburg-Tiitto Sirkku Salomaa, varalla muistion laatija Anja Söderman Liisa Timgren, muistion laatija Osmo Vaitinen Sirpa Vaitinen SYKE-RYHMÄ Sirkku Salomaa, vastaava Seija Loponen, varavastaava Tuula Mäkiö, varalla muistion laatija Jenny Oldenburg-Tiitto Marjatta Sinervo Anita Sorsimo, muistion laatija Lisäksi kaikki yleisötilaisuuksien käytännön järjestelyihin osallistuvat vapaaehtoiset EDUNVALVONTARYHMÄ Risto Kapari, vastaava Seija Loponen, varavastaava Pirjo Immonen-Räihä Terttu Junninen Arja Järvinen Minna Löppönen Mirja Kautonen Jenny Oldenburg-Tiitto Pirjo Rinne Liisa Timgren, muistion laatija TIEDOTUSRYHMÄ Jenny Oldenburg-Tiitto, vastaava Soile Nurmi Terttu Raitanen Anna-Liisa Raunio Maarit Rintala Liisa Timgren , muistion laatija Markku Varnila Pirjo Varvikko Tiina Wåg OHJELMATYÖRYHMÄ Seija Loponen, vastaava Eira Tähtinen, varavastaava Erja Armio Seppo Grönlund Yhteystiedot saat toimistolta numerosta 044 536 7741 TOIMINTOJEN VASTAAVAT TUOTEMYYNTI Tuula Mäkiö, vastaava Sirkka Räsänen, varalla KÄSITYÖKERHO VAKKA Terttu Raitanen, vetäjä RITUN RIIMIT Riitta Aro, vetäjä IKÄYSTÄVÄT Ritva Ilmanen, vetäjä TUOLIJUMPPA Anneli Virta, vetäjä JUTTUTUOKIO Riitta Vasenkari, vetäjä Irja Tiikkainen, varalla 3 KUTSU YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUKSEEN Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 17.4.2013 kello 18 alkaen Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, 20100 Turku. Mikäli haluat tuoda esille jonkin asian kokouksessa, pyydämme sen kirjallisena 10.4.2013 mennessä osoitteella [email protected] tai postitse toimitettuna yhdistyksen osoitteeseen. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Muista ottaa jäsenkorttisi mukaan! Tervetuloa! Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallitus Välittömästi kevätkokouksen jälkeen aloitamme jäsentilaisuuden, jossa on mahdollisuus kahvikupin ääressä keskustella yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista ja tutustua toisiin yhdistyksemme jäseniin. Turun Seudun Vanhustuki ry:n kevätkokous 2013 Aika Paikka Asiat keskiviikko 17.4.2013 kello 18.00 alkaen Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku 1. Kokouksen avaus 2. Kokousvirkailijoiden valitseminen a. Puheenjohtaja b. Sihteeri c. 2 pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Asialistan hyväksyminen 5. Yhdistyksen toimintakertomuksen hyväksyminen vuodelta 2012 6. Yhdistyksen tuloslaskelman ja taseen hyväksyminen vuodelta 2012 7. Tilintarkastajien lausunnon toteaminen 8. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille 9. Huomionosoitukset 10. Muut esille tulevat asiat 11. Kokouksen päättäminen 4 EDUNVALVONTARYHMÄ Yhdistyksemme edunvalvontaryhmä kokoontuu kuukausittain. Viime vuoden aikana ryhmältä lähtenyt useita kirjoituksia lehtiin. Osan kirjoituksista julkaisemme myös Tukiviestissä. Kotisivuillamme on myös suora linkki lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin. Yhdistyksen syyskokouksessa 31.10.2012 hyväksytty julkilausuma ”Perhehoito ei ole vaihtoehto vanhusten pitkäaikaishoidossa” on lähetetty Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan sekä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille. Kannanotto ”Sähköiset palvelut monen ikäihmisen saavuttamattomissa” lähetetty Ihmisoikeusvaltuuskuntaan. erityisesti lisää lähimmäisen rakkautta ja huolenpitoa. Nykyisen vanhusväestön kohdalla aikaa asenteiden korjaamiseen on vähän. Heidän ikäpolvensa on tottunut vähään, eikä usein kehtaa vaatia itselleen Turkulainen 15.12.2012 kuuluvia oikeuksia. Tahdotko sinä pitää huolta apua Nyt tarvitaan yhteistyötä ja elämänmyönteistä asen- tarvitsevista lähimmäisistäsi? Myönteinen asenne ja netta vanhusten hyväksi. Tähän yhteistyöhön haas- ystävällisyys muita ihmisiä kohtaan ei maksa mitään tamme niin nuoret perheet, vanhusten omaiset, päi- ja tuottaa usein hyvää mieltä ja iloa myös antajalväkodit, koulut, eläkeläis- ja vanhusjärjestöt kuin leen. vanhusten parissa työskentelevät henkilötkin. Tämän haasteen meistä jokainen voi halutessaan Yhteiskunnan hyvinvointiin kuuluvat kaikkien kansaottaa vastaan. Yhdessä me olemme vahvempia. laisten yhdenvertaiset oikeudet ja tasa-arvoinen kohtelu. Pidetään huolta niin nuorista kuin vanhukArvostamalla vanhuksia, usein omia isovanhempia sista. tai lähisukulaisia, läheisinä ihmisinämme, antamalla heille rakkautta, inhimillistä huolenpitoa ja aikaam- Voisitko tervehtiä samassa pihapiirissä tai talossa me, olemme omalta osaltamme turvaamassa heille asuvia vanhuksia? Voisivatko päättäjät huolehtia, onnellisempaa vanhuutta. Asennemuutos on kiinni että jokainen apua tarvitseva saa sitä silloin, kun hän meistä jokaisesta. Vapaaehtoistyöllä autetaan palon todellisessa hädässä. Yhteisön turvaverkon tulee jon. Tukiystäviä ja auttavia käsiä vanhusten arkielä- toimia ja verkon aukot paikata. Apua, turvaa ja pemän tilanteissa tarvitaan lisää. Jokainen voi omassa ruspalveluja tulee saada ajoissa. Jos apu tulee liian lähiympäristössään ottaa vanhukset huomioon. Yksi- myöhään, on vanhuksen kunto usein heikentynyt ja näistä naapuria voi auttaa vaikkapa kauppareissulla elämäntilanne huonontunut niin, ettei hän enää seltai talviliukkaalla pihamaalla roskapussin viemisessä. viydy omatoimisesti kotonaan edes autettuna. Kerrostalon naapurin kanssa voi ystävällisesti keskustella ja samalla kysyä hänen vointiaan. Jos naapu- Luodaan yhdessä mahdollisuus turvalliseen vanhuuria ei pariin kolmeen päivään ole näkynyt, voi sopiteen, jonka jokainen ikäihminen on ansainnut. Vanvalla tavalla ottaa yhteyttä ja varmistaa, että kaikki hukset ovat rikkaus. Kohdelkaamme heitä niin kuin on hyvin. toivomme itseämme kohdeltavan, kun olemme heidän iässään ja toisten ihmisten avun tarpeessa. SoSuomessa elämän perusturva ja ihmisistä huolehti- tiemme veteraaneilla on hyvä tunnuslause: Kaveria minen on arkipäivän todellisuutta. Vai unohtuuko tä- ei jätetä. Ketään meistä ei saisi jättää yksin. Tämä mä asia? Harva meistä pystyisi kulkemaan sen tien, ajattelu ja asenne toimii nykypäivänäkin. Positiivinen jonka sotavuosien kovan koulun käyneet veteraanit asenne vanhuksiin ja oman lähinaapurin auttaminen ja vanhukset ovat joutuneet kulkemaan. Siihen on hyvä alku. aikaan ihmisten välinen kanssakäyminen ja vähempiosaisista huolehtiminen kuului jokapäiväiseen elä- Turun Seudun Vanhustuki ry, mään, vaikka monesti omasta elämästä selviytymi- Edunvalvontaryhmä/puolesta Risto Kapari nen tuotti suuria vaikeuksia. Veljeä, siskoa tai omia lähiomaisia ei jätetty yksin. Vanhukset tarvitsevat VANHUKSEMME ANSAITSEVAT ARVOSTUKSEMME 5 Valman oli palattava kotiinsa. Hän ei uskalla yhtään liikkua yksin kotonaan, koska pelkää uutta kaatumista. Hänelle annettu kuntoutus on menTurkulainen 28.1.2013 nyt hukkaan. Liikuntakyky heikkenee nopeasti. Tämä kirjoitus kertoo tositarinan turkulaisesta Kotihoito hoitaa rutiinit: Aamutoimet ja pukevanhuksesta, jota kutsumme ”Valma väliinputo- minen aamulla, päivällä lämmitetään Valmalle ruoka ja illalla autetaan sänkyyn. Ja tietenkin ajaksi”. huolehditaan käyntien aikana lääkkeiden ottaValma makaa sängyssä kotonaan pienessä misesta. vuokrayksiössä. Hänet on kotiutettu sairaalasta pitkän kuntoutuksen jälkeen. Valma kaatui vii- Valma elää päivästä toiseen yksin ja avuttomame kevättalven liukkailla keleillä ja hänen lonk- na peläten kaatumista ja sairaskohtausta. Valkansa murtui. Lonkka leikattiin ja alkoi pitkä sai- man kotona pärjääminen on pelkkää olemista ja raalakierre. Ensin TYKS, sitten kaupunginsairaala sängyssä makaamista. Hänellä ei ole varaa yksityiseen palvelukotiin ja kunnalliseen vanhainkoja kuntoutusosasto. Valman korkeasta iästä huolimatta kuntoutus onnistui niin, että Valma tiin tai hoitopaikkaan hän on liian hyväkuntoinen. Haluatko itsellesi tai läheisillesi Valman pääsi omin voimin ylös sängystä ja kykeni itse kohtalon? menemään vessaan muutaman askeleen päähän. Turun Seudun Vanhustuki ry 96-VUOTIAS VALMA VÄLIINPUTOAJA Valma on koko ikänsä elänyt ja elättänyt itsensä Edunvalvontaryhmä /puolesta Risto Kapari yksin. Hän pääsi nuorena tyttönä tehtaaseen töihin pienellä palkalla. Hän asui vuokralla, koska palkka ei riittänyt enempään. Hän teki työnsä ahkerasti, eli säntillisesti ja nuukasti ja oli tyytyväinen elämässään. Hän käveli kaikki työ- ja vapaa-aikamatkansa. Kunto pysyi hyvänä ja hän eli terveenä. RUNOKILPAILU Valma pääsi täysinpalvelleena vaatimattomalle eläkkeelle. Hän oli tyytyväinen, kun sai asua omassa vuokra-asunnossaan ja sai riittävän elannon. Kun Valma tuli korkeaan ikään hänen kuntonsa huononi ja hän pääsi kotipalvelun asiakkaaksi. Yli 90-vuotiaalla Valmalla se tarkoitti kolmea kotihoitokäyntiä vuorokaudessa. Valma tunsi olonsa turvalliseksi ja osasi iloita pienistä asioista. Yhdistyksen syyskokouksessa 31.10.2012 julistettiin Runokilpailu. Runokilpailun aiheena Elämänkokemus. Runot pyydetään toimittamaan 31.3.2013 mennessä toiminnanjohtajallemme Jenny Oldenburg-Tiitolle osoitteella: Turun Seudun Vanhustuki ry, Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku. Kun 96-vuotiaan lonkkaleikkauspotilaan, Valman kuntoutus oli onnistunut niin pitkälle, että hän pääsi kuntoutusosastolla vaivoin itse WC:hen, tehtiin kuntoarvionti, jonka perusteella hänet kotiutettiin omaan vuokra-asuntoonsa. Perusteiksi riitti se, että ”Valma väliinputoaja” on järjissään ja elää ”tässä päivässä” ja kykenee omin voimin menemään vessaan asunnossaan. Valman omat sanat ”Pelkään kotiinmenoa ja kaatumista, en pärjää yksin kotonani” eivät auttaneet. Palkintona voittajalle 1 vrk juhlapäivä Ruissalon kylpylässä kahdelle hengelle tai 120 € lahjakortti Stockmannille. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 30 € lahjakortti Stockmannille. Oikeus runojen käyttöön tulee Turun Seudun Vanhustuki ry:lle ja parhaat julkaistaan Tukiviestissä ja voidaan julkaista myös kirjasena. 6 huomasi kengän pudonneen. Aikanaan "vaara ohi" merkki oli tullut ja pääsimme jatkamaan matkaa. Nämä tapahtumat eivät olisi näin selvinä omassa muistissani, mutta äiti on niitä kertoillut. Isäni palveli merivoimissa muun muassa miinanlaskijana, äiti oli kotirintamalla muonituslottana. Meidänkin tuvassa lotat leipoivat paljon leipiä sotarintamalle lähetettäviksi. Joskus harvoin isän tullessa lomille, pienestä tytöstä tuntui, että hän on joku vieras mies. Kerran hän toi tullessaan kumisen merimiespukuisen poikanuken. Sen jälkeen olin usein kysellyt, että koska isä tulee. Nukke oli iso aarre. Vielä nuoremmat siskonikin, Soili ja Heljä saivat leikkiä nukella, vaikka se varmasti oli jo aika haalistunut ja rosoinen. Ehkä isä oli silloinkin lomilla, kun varhaismuistissani on kuva kesä retkestä Pinkkijärvelle. Järvi sijaitsee muutaman kilometrin Irjanteelta Poriin päin. Polkupyörät olivat lepikossa, filtti nurmikolla ja sen päällä eväskori. Minä sain polskutella mielin määrin rannan matalikossa. Sota-aika toi meillekin Karjalan evakoita. Ensin olivat Pöntyset Säkkijärvelta, heistä itselläni ei ole muistikuvia. Myöhemmin tulivat Reposet, Johanneksen pitäjästä, heidät muistan jo hyvin. Isä - Taavi, Äiti - Hulda ja lapset Rauha ja Tenho. Tenhosta jäi mieleen kepposeni, kun hän oli pihalla pienimässä halkoja. Ihan vaan kiusallani heitin kiven hänen sormilleen! Meni monta päivää ennen kuin uskalsin mennä lähellekään häntä. Enkä tainnut kertoa siitä vanhemmillenikaan ... ELÄMÄN TILKKUTÄKKI Sinä—minä—muut Aika etsii, siirtelee, kuvat koostuvat Kertyvät palat elämän - Eila Kivikk´aho- Synnyin Eurajoella, Irjanteen kylässä vuonna 1938. Isäni suku on lähtöisin Eurajoelta, äitini taas Lappi TL:stä. Vanhempieni avioiduttua vuonna -36, he ostivat oman tilan huutokaupasta Kaupin Papalta, Irjanteelta. Papan koti oli siinä lähellä tien toisella puolella. Hän oli kovin lapsirakas ja oli opettanut minut kävelemäänkin - Sisu-pastillien avulla kuulemma. Äidille hän oli sanonut, että minut saa viedä aina heille tarpeen vaatiessa. Ensimmäinen oma muistikuvani onkin heiltä. Kamarin sängyssä makasi nuori, sairas tyttö. Istuin jakkaralla sängyn päässä ja kampasin hänen hiuksiaan. Kukaties Papa oli tuolloin jo kuollut, muistilokeroistani ei löydy minkäänlaista kuvaa hänestä. Hajumuistissani on sodan ajalta paha haju. Se tuli mustista pimennysverhoista, jotka iltaisin vedettiin ikkunoiden eteen. Myöhemmin opin tietämään, että ne olivat tervapaperia. Äiti oli saanut serkkutyttönsä apulaisekseen, isän töitä hoiteli naapurista vanha mies Albert Tähtivuori. Hänellä oli tarvittaessa apunaan nuori poika nimeltään Veikko Tamminen. Niinpä äiti pääsi silloin tällöin käymään lapsuuskotiinsa Lappiin. Varmasti helpotti, kun sai kertoa äidille ja isälle kaikki omat murheensa ja ikävänsä. Minä olin aina matkassa mukana, meni hän sitten polkupyörällä, tai hevosella. Kerran hän olikin lähtenyt linja-autolla ja juuri kun Raumalle saapuessamme piti vaihtaa autoa, alkoivat hälytys-sireenit ulvoa. Aseman viereisessä kalliossa oli onneksi pommisuoja. Kovassa tungoksessa minulta olikin pudonnut kenkä, Ritva Aron muistelmat jatkuvat seuraavassa numerossa mutta eräs mies oli tullut äidiltä kysymään: "Onk tämä popo teijä?" No olihan se, äiti vasta 7 TAIDEKERHO Syyskuussa alkoi taiteen eri osa-alueita sisältävä Taidekerho, jonka tavoitteena oli keskustelujen, tarinoiden, musiikin ja kuvallisen työskentelyn avulla synnyttää mielikuvia eletystä elämänkaaresta. Ryhmä kokoontui VarsinaisSuomen Kuvataidekeskuksessa kerran kuukaudessa. Vetäjänä toimi Eira Tähtinen ja kuvataideosuuden opettajana kuvataiteilija Sanna Keskittyminen huipussaan. Pirkko Kilpinen, Sanna Peuri. Peuri, Maarit Rintala, Eira Tähtinen ja Pirjo Varvikko luovuuden tunnelmissa. Aloitustyönä oli Elämänpuun piirtäminen. Seuraavalla kerralla muovasimme savea. Savityöt kävivät polttouunissa, jonka jälkeen ne vielä maalattiin. Joulukuussa saimme käsiimme vesivärisiveltimet ja jouduimme toteamaan akvarellimaalauksen vaikeudet. Havaitsimme olevamme ankaria itsekritiikin suhteen, vaikka Georg Christoph Lichtenberg on on sanonut: Taiteiden rajamailla tavataan aina ihmeellisimmät luomukset. Hauskaa meillä oli ja terapeuttinen käsillä tekeminen jatkuu. Teksti ja kuva: Anna-Liisa Raunio VUODEN 2013 KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUKSET Haettavissa olevat avustukset: Tarveharkintaiset pientalojen energia-avustukset (tulorajat) (lomake ARA 36d) Vanhusväestön ja vammaisten asunnon korjaustoimintaan sosiaalisin perustein (lomake ARA 35 + ARA 35L) Vanhusväestön vuoden 2013 tulorajat: 1 henkilö 1410€/kk/brutto ja 2 henkilöä 2355€/kk/brutto, 3 henkilöä 3145€/kk/brutto sekä 4 henkilöä 4005€/kk/brutto ja aina yksi henkilö lisää niin korotus on 875€/kk:ssa Rintamaveteraanien tai rintamaveteraanien leskien asunnon korjaustoimintaan sosiaalisin perustein (lomake ARA 35 + ARA 35L) Rintamaveteraanit/-leski 2013 tulorajat: 1 henkilö 1835€/kk/brutto, 2 henkilöä 3060€/kk/brutto, 3 henkilöä 4090€/kk/brutto sekä 4 henkilöä 5210€/kk/brutto sekä joka lisähenkilö 875€/kk:ssa. Terveyshaitan tai kosteusvaurioiden korjaamiseen, korjaustoimenpiteiden laajuuden sekä hakijaruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi (lomake ARA 35 + ARA 35L) Edellytykset avustuksen myöntämiselle: 1. Asuinrakennuksen tai asunnon on oltava ympärivuotisessa asuinkäytössä. Ko. toimenpiteitä ei ole aloitettu ennen kuin avustuspäätös on annettu tai toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus hyväksytty, ellei avustuksenmyöntäjä erityisestä syystä toisin päätä. Korjaus- ja energia-avustusten hakuaika päättyy 27.3.2013 Hakemukset ja lähempiä tietoja korjausavustusten hakemisesta: Korjausneuvoja, Puolalankatu 5, puh 050-538 7071, ma–to 9.00–15.45 ja pe 9.00–15.00. Hakemuslomakkeita saa myös www.ara.fi 8 IKÄYSTÄVÄT Ikäystävät 6.11.2012 Ruusujen aikaan Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa oli ruusujen aika , vaikka ulkona oli kylmää ja pimeää. Illan teeman mukaisesti esiintyjät olivat pukeutuneet lumoaviksi ruusuiksi ihan päähineitä myöten. Laulettiin tulipunaruusut, keltaruusut, villiruusut ja valkoiset ja mustat ruusut. Itse kukin sai vuorollaan esittää oman soolo-osansa. Lauluja oli paljon, tanssia valssin sävelten siivittäminä, sketsejä ja näytelmä maajussista emäntää etsimässä. Mystiikkaa toivat tatuoitu ruusu ja tuoksun huuma. Pitää myös muistaa, että kauneimmankin ruusun alla piilee piikki pistävin. Ikäystävien Itsenäisyyspäivä – juhla 4.12.2012 Koko Ruusukorttelin juhlasali oli koristeltu: pöydillä olivat sinivalkoiset lasikynttilät, liinat, Suomenliput näyttämön edessä. Marimba-ryhmän esiintyjien juhla-asut olivat myös sinivalkoiset. Juhlavieraina lauloivat NMKY:n veteraanikuorolaiset Heikki Rainion johdolla. Yleisöä oli paikalla koko sali täynnä. Kahvit juotiin alkajaisiksi. Ilta aloitettiin ”Kotimaani ompi Suomi” yhteislaululla. Erja Armio ojensi kukat Ritva Ilmaselle ja lausui kiitokset Marimba-ryhmälle koko vuoden hyvästä yhteistyöstä ja ystävyydestä. Kevyen alkuosan jälkeen siirryttiin isänmaallisiin aiheisiin. Suomen 95-vuotisen itsenäisyyden ajan tapahtumiin ja lauluihin. Muisteltiin sota-aikaa Eila ja Ritva muistelivat evakkojen taipaletta sodan jaloista Länsi-Suomeen uuteen asuinpaikkaan. Juhlapuheen piti Sirkku Salomaa kertoen Suomen historian vaiheista, niin Ruotsin, Päivän politiikka katsauksessa käsiteltiin kunkuin Venäjänkin vallan alaisuudessa. Pirkko nallisvaalien tulosta ja alhaista äänestysprosenttia, USA:n presidentinvaalien vaalikampan- Rannikko lauloi kauniisti ”Karjalan kunnailla”. jaa ja ulkomaalaisten kieliongelmaa hoitotyössä. Ylitse muiden oli maatalouslomittajan haku NMKY:kuoro esitti moniäänisesti ensin kolme laulua : ”Nouse laulu, kaiu maine, Sua lähde näytelmä. Emännätön maajussi poikamies, Ruusu-lehmä ja kaupunkilaisneitokaiset, jotka kaunis katselen ja Yön tuikkivien tähtien alla”. Lopuksi vielä ”Kotimaani ompi Suomi, Suomen eivät ymmärtäneet navetasta mitään. ”Siellä laulu ja Finlandia”. Mahtava äänivyöry, kun 26 kun haisee niin…”. Emännäksi kyllä haluttiin, jäseninen mieskuoro laulaa täysin rinnoin. Viieikäpä ne ”kaupunkilaiset” maalle jääneet. meisenä kaikki yhdessä laulettiin seisaallaan Ohjelma oli erittäin piristävä. Se toi iloa ja va- ”Veteraanin iltahuuto”. Kyyneleet nousivat monelle silmiin, kun tämä oikein herkisti mielet. loa marraskuun pimenevään iltaan. Ruusuja kaikille ikäystävien ohjelmissa esiintyville ja va- Tilaisuus oli erittäin juhlallinen ja puhutteleva, paaehtoisille kahvittajille. Lähdimme kotiin oi- että muistaisimme menneet ja eläisimme niin, että meillä kaikilla olisi hyvä olla ja asua tässä kein hyvillä mielin ja virkistyneinä. maassa. Tanssia esittivät viisihenkinen paritanssiryhmä. Välillä parketti oli vapaa myös yleisölle ja tanssipareja kyllä ilmaantui lattialle. Kaikki nauttivat tanssin mahdollisuudesta. Yhteislauluina laulettiin raikuvasti ” Miljoona, miljoona ruusua… ” ja ”Kultainen nuoruus… ”. Häihin ja häävalssiin ruusut kuuluvat ehdottomasti - siispä laulettiin Morsiusvalssi –Valkearuusu ja Uralin pihlaja. Terttu Raitanen 9 YHDISTYKSEMME TARVITSEE UUSIA JÄSENIÄ !  Turun Seudun Vanhustuki ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on vanhusten etujen valvonta, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen turvaaminen.  Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sitoutumatonta. Kotipaikkamme on Turku ja toiminta-alueemme Turun seutukunta. Toimintaamme:  Vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen sekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille, niin kuntatasolla, kuin valtakunnallisestikin.  Kaikille avoin, maksuton toiminta.  Ruusukorttelissa: Ikäystävät; toiminnallisia ja sosiaalisia kokoontumisia kuukausittain Tietoiskut; infotilaisuuksia ikääntyviä ja heidän omaisiaan koskettavista aiheista Tuolijumppa; maksuton ja kaikille avoin viikoittainen liikuntatuokio ikäihmisille  Toimistolla: Käsityökerho Vakka; mukavaa yhdessäoloa käsitöiden merkeissä. Kaikille avoin. Juttutuokio; mukavaa yhdessäoloa keskustelun merkeissä. Kaikille avoin.  Yleisötilaisuudet ikääntyviä kiinnostavista ja koskettavista aiheista •Viihdekonsertit    Studia Generalia -luennot mielenkiintoisista aiheista yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston ja Suomen Senioriliikkeen kanssa. Retkeilemme ja käymme teatterissa muutaman kerran vuodessa Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä kotona asuvien, yksinäisten vanhusten seuraksi Turun alueella. Koulutamme uusia tukiystäviä. Tervetuloa vapaaehtoiseksi tukiystäväksi iloiseen joukkoomme! Lisätietoja puhelin 044-536 7721. Yhteistyön tekeminen muiden vanhusten asioita ajavien toimijoiden kanssa. TERVETULOA MUKAAN KAIKKI VANHUSTEN HYVINVOINNISTA KIINNOSTUNEET! Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka toimii yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja tarkoitusperien hyväksi. Hakiessasi yhdistyksen jäsenyyttä: Täytä jäsenhakemuslomake ja leikkaa se irti. Postita toimistomme osoitteeseen. Voit myös soittaa numeroon 044– 536 7741 tai ilmoittautua netin kautta vanhustuki.fi. Turun Seudun Vanhustuki ry JÄSENHAKEMUS Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku puh 044 536 7741 S-posti [email protected], http://vanhustuki.fi □ varsinaiseksi jäseneksi 10 €/vuosi Etunimet □ kannatusjäseneksi vähintään 50 €/vuosi Sukunimi Lähiosoite Puhelin Syntymävuosi Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Hyväksyn Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnan tavoitteet. Päivämäärä Allekirjoitus 10 JÄSENEDUT VUONNA 2013 Hoitola Aika Kosmetologi Katri Mattila. Humalistonkatu 15 a (katutaso), Turku. Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito 45€ (norm. hinta 55€). Hoito sisältää jalkakylvyn, kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. Käsityö-Kaisa Ky Hämeenkatu 3 A, Turku. Puh 02-2333937. Avoinna ma-pe klo 9-17. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista tuotteista alennusta 10 %. Nummen Pyörä Hämeentie 44, Turku. Avoinna ark. 10–18, la 10–14.30. Normaalihintaisista apukulkuvälineistä alennusta 5 % ja muista tuotteista 10 % jäsenkorttia näyttämällä. Etu ei koske tarjoushintaisia tuotteita. Lis Holiday Club Caribia ää e Teemakylpylän käyttö tuja  ma - to, ei aikarajoitusta, 6 € / hlö !  pe - su, 3 h aikaraja, 13 € / hlö Hinnat eivät ole voimassa koulujen lomaaikoina (vko 8,42 ja 52) eikä arkipyhinä. Kuntosali ja vesijumppa  33 € / 10 kerran kortti (sarjakortista 7 € korttimaksu) Edut koskevat yhdistyksen jäseniä ja edellyttävät mainintaa jäseneduista sekä jäsenkorin esittämistä. Jäsenetuhinnat voimassa vuoden 2013 loppuun. Instrumentarium Instru optiikka Oy Tarjous Optiikan tuotteista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä! 1. SILMÄLASIT. Nettohinnoiteltujen linssien yhteydessä myönnämme 20 % alennuksen normaalihintaisista kehyksistä. Ei koske muita tarjouksia tai nettohinnoiteltuja silmälaseja. 2. NÄÖNTARKASTUS. Optikon suorittama näöntarkastus ja silmälasimääräys 10 €. 3. AURINKOLASIT. Normaalihintaiset aurinkolasit - 20 % . Ei koske Oakley-aurinkolaseja. 4. TERVEYDENHOITOTUOTTEET. Normaalihintaiset terveydenhoitotuotteet - 10 %. Tarjouksessamme mainitut alennusprosentit eivät koske kulloinkin voimassa olevia myymälöiden tarjouksia. Tarjous on voimassa toistaiseksi kaikissa Instrumentariumin myymälöissä. Lisätietoja saa myymälöistä ja Merja Ruokojärveltä, puh 040 672 2022 JP-Vaate / Marilyn Humalistonkatu 13, Turku Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista 20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. Parturi-Kampaamo ART Maariankatu 5, Turku, puh. 02- 250 3535. Jäsenetuhinnat, jäsenkorttia näyttämällä: Naisten hiusten leikkaus 22 € (norm.25 €). Miesten hiustenleikkaus 18 € (norm.20,50). Permanentti+leikkaus+muotoonkuivaus alk.74 €. Värjäys+leikkaus+muotoonkuivaus alk.62,50. Raidat+leikkaus+muotoonkuivaus alk.70,50. Sävy+leikkaus+muotoonkuivaus alk.52 €. Ruissalon Kylpylä Allasosaston käyttö 6 €/hlö. Etu on voimassa toistaiseksi. Turun Huoltoexpertit Jorma Puttonen Työmiehenkatu 1 A, Turku, puh 02-254 7760. Avoinna arkisin klo 9.0017.00. Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut viihde-elektroniikkalaitteet. Jäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat -15% normaalihinnoista sekä kotikäynnit –15% normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. Etu voimassa vuoden 2013loppuun. Uusi! Hoitohuone Hyvinvointia ja elämäniloa Luontaishoitaja Sari Tammikivi-Suominen, Kärsämäentie 18,Turku (vastapäätä Turun Akk), puh. 044 5300563, www. hyvinvointiajailoa.com Jäsenkorttia näyttämällä:  Vyöhyketerapia/refleksologia 1 h / 42€  Koko kehon hermoratahieronta 2 h / 64€ Myös lahjakortit. Maksu käteisellä. Tervetuloa! 11 HUOLESTUTTAAKO MUISTI? Kirjoitatko muistilappuja, mutta unohdat, mihin olet ne laittanut? Jokainen unohtelee joskus asioita ja tavaroita. Nimet katoavat mielestä ja avaimet eteisen pöydän kulmalta, mutta ne palautuvat paikoilleen jonkin ajan kuluttua. Asioiden muistaminen vaikeutuu väsyneenä ja kiireessä ja kun muistettavaa on paljon. On lohdullista tietää, että aikuisväestöstä 80% unohtaa joskus ihmisten nimiä ja 60%:lta häviää puhelinnumerot päästä. Tutkimusten mukaan 34% kanssakulkijoistamme unohtaa tulla sovittuun tapaamiseen ja 49% puhuu jo kerrotun asian uudelleen. Jopa esineiden nimissä on hakemista n. 60%:lla ihmisistä. Muistin virstanpylväät Oletko etsinyt jotain tiettyä tavaraa ja kun löydät sen, olet jo unohtanut miksi esine piti löytää? Muistot ovat sidoksissa ympäristöön. Tietoja ja tunnelmia ei muisteta erillisinä, vaan osana sitä ympäristöä, jossa tieto alun perin omaksuttiin. Jos hakeudumme ajatuksissamme tai käytännössä ympäristöön, esimerkiksi lapsuuden pihapiiriin, muistimme herää ja voimme palauttaa mieleen monia unohduksiin vaipuneita muistoja. Elämän tärkeät tapahtumat kuten avioliiton solmiminen, lapsen syntymä tai ensimmäinen työpaikka ovat muistin virstanpylväitä, joiden yhteyteen voi kytkeä muita nuoruusmuistoja. Myös esineet esim. vihkisormus tai valokuva voivat palauttaa elävästi mieleen tärkeät tapahtumat. Muisti ja ikääntyminen minen ja mieleen painaminen hidastuu. Asioiden muistista palauttaminen muuttuu työläämmäksi. Toimintakyky heikkenee ponnistelua ja tehokkuutta vaativissa tehtävissä. Väsyneenä ja stressin vaikutuksen alaisena ajatukset usein takkuilevat, eikä muisti toimi yhtä kirkkaasti kuin yleensä. Myös kiireen ja monien asioiden samanaikaisen tekemisen johdosta sattuu helposti muistilipsahduksia. Tätä sanotaan hajamielisyydeksi. Pysähtyminen, kunnon lepo ja jonkin mieluisan asian kanssa puuhaaminen auttavat kokoamaan ajatukset. Muistamattomuus on harmitonta, kun unohtuneet asiat ja nimet palaavat jonkin ajan kuluttua mieleen ja kadoksiin joutuneet tavarat löytyvät. Jos henkilö pystyy suoriutumaan samanlaisista tehtävistä, kuin aiemminkin ei ole syytä huoleen. Joskus opitut tiedot ja taidot säilyvät. Uuden oppimiskyky ja vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus pysyvät. Esimerkiksi polkupyörällä ajamisen taito ei muistista katoa. Muistamisen tarkkuus ja täsmällisyys ovat kovin yksilöllisiä. Kaikkia eivät kiinnosta samat asiat, jolloin saman elokuvan nähneille muistiin tarttuu hyvin erilaisia kuvia. Tärkeää on, että virkeänä ollessaan muistaa oman laatunsa mukaisesti normaalisti. Huolehdi muistista Oletko huomannut miten ennen vanhaan sattui ja tapahtui: nykyään ei tapahdu juuri mitään, mutta joka paikkaan sattuu? Muisti paranee käytössä, siksi aivoja kannattaa vaivata. Myös tunnetut terveyttä vaalivat keinot ovat hyväksi: terveellinen ravinto, liikunta ja sosiaalisen verkoston ylläpitäminen. Uskotaan, että aivoja monipuolisesti käyttämällä ehkäistään muistihäiriöitä ja dementiaa. Tiedetään, että musiikkia kuunneltaessa aivojen verenkierto vilkastuu. Toisille taas kirjat tai taidenäyttelyssä käynti merkitsevät pääkopan virkistymistä. Aivot kaipaavat toimintaa ja vaihtelua. Ne pitävät virikkeistä ja uusista kokemuksista sekä monenlaisista harmittomista seikkailuista. Opiskelu kannattaa aina, sillä muisti paranee käytössä. Kyky oppia säilyy koko iän. Teetkö kolmea asiaa yhtä aikaa, mutta unohdat mitä ne kaksi muuta olivatkaan? Muistissa taMarkku Varnila pahtuu lieviä muutoksia jo 40 ikävuoden jälkeen. Ensimmäisenä vaikeutuu nimien muista12 Ceradista voi tulla myös normaali löydös, jolloin tutkittava saa varmuuden siitä, että muistisairauden olemassaolo on hyvin epätodennäOllessasi huolestunut omasta tai läheisesi muis- köistä. tista, on siitä hyvä heti kertoa omalle terveyskeskuslääkärille tai kunnan/kaupungin muisti- Muistitutkimusten käynnistäminen mahdollihoitajalle. Muistihoitaja kartoittaa henkilön oi- simman varhaisessa vaiheessa on tärkeää siksi, reet ja tekee ns. Cerad- kognitiivisen tehtäväettä sopivan lääkehoidon aloittaminen, sekä sarjan. Cerad on Suomessa laajasti käytössä muiden tukimuotojen selvittely lisäävät itsenäioleva tehtäväsarja, joka on tarkoitettu muisti- sen selviytymisen vuosia merkittävästi. Tieto sairauden varhaisvaiheen arviointiin. Sen avulla mahdollisen muistisairauden olemassaolosta voidaan helposti erottaa normaaliin ikääntymi- voi jo sinänsä helpottaa omaa sekä läheisten seen liittyvät muutokset mahdollisen alkavan oloa antamalla selvyyden epäselviin oireisiin. muistisairauden oireista. Sen avulla voidaan Samalla se antaa mahdollisuuden järjestää myös tunnistaa ne henkilöt, joilla on myöhem- omaa elämää koskevia asioita ja hakea apua min riski sairastua muistisairauteen. Ceradin esim. vertaistukiryhmistä tai vaikkapa asiaan tarkoituksena on ohjata varhaisvaiheen muisti- perehtyneeltä perheterapeutilta. Muistisairausairautta sairastavat henkilöt mahdollisimman den etenemistä voidaan hidastaa monin eri keiaikaisessa vaiheessa tarkempiin muistitutkinoin, joista esim. liikunta ja oikeanlainen ravitmuksiin. Testin tekeminen kestää n. puoli tun- semus ovat merkittävimpiä asianmukaisen läätia ja siinä kartoitetaan mm. henkilön lähimuis- kehoidon lisäksi. Muistisairaudenkin kanssa voi tia, keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta, hahelää täysipainoista ja onnellista elämää itsenäimottamista, toiminnanohjausta ja kielellistä sesti kotona monia, monia vuosia. sujuvuutta. Katriina Pihlava Jos Cerad-testauksessa esiintyy poikkeavuutta, Psykoterapeutti, erityistason perheterapeutti, lisätutkimuksiksi tarvitaan yleensä laboratorio- terveydenhoitaja, Katriinan Kammari kokeet, neurologinen tutkimus, aivokuvaus se- www.katriinankammari.fi, p. 045-869 3545 kä mahdollisesti neuropsykologinen tutkimus. MUISTITUTKIMUKSISTA ETSINTÄKUULUTUS Turun Seudun Vanhustuki ry:n tiedotusryhmä pohti marraskuun palaverissaan yhdistyksen toiminnan näkyvyyden lisäämistä. Yhtenä ajatuksena tuli esiin yhdistyksemme mainosten ja Tukiviestin saattaminen jäsenistömme lisäksi muidenkin kansalaisten luettavaksi. Meillä on hieno lehti. Tukiviesti ilmestyy kolme kertaa vuodessa postitettuna jäsenille. Monet tiedotusryhmän jäsenet ovat oma-aloitteisesti jakaneet Tukiviestiä oman asuin- ja vaikutuspiirinsä alueella sijaitseviin yleisiin laitoksiin, kuten kirjastoihin ja terveyskeskuksiin. Olemme nyt laajentamassa tätä toimintaa ja luomassa jakeluverkostoa tätä tehtävää suorittamaan. Etsimme henkilöitä, jotka voisivat toimittaa Tukiviestiä ja yhdistyksen toimintojen mainoksia toimintaympäristönsä julkisiin toimintatiloihin. Paikkoihin, joissa ihmisillä on mahdollisuus tutustua lehteemme ja sitä kautta järjestömme toimintaan. Voisitko sinä osallistua tähän tekemiseen, jonka kautta yhdistyksemme saisi uusia jäseniä ja myös lisäisi kanssakulkijoidemme tietoisuutta tekemästämme tärkeästä vapaaehtoistyöstä? Jos haluat olla yksi näistä sanansaattajista, ilmoittaudu Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistoon puh 044 536 7741 tai kotisivujen kautta http://vanhustuki.fi 13 TEATTERIMATKA KAARINAAN "EI ITSESÄÄLIÄ" Tuo repliikki toistui monta kertaa Kaarinateatterissa marraskuussa. Vanhustuen jäsenet ja ystävät vierailivat teatterissa, joka kesällä oli remontoitu taidokkaasti vanhaa säästäen ja kunnioittaen. 30-vuotisjuhlanäytelmä "Kvartetti" oli hävyttömän hauska, sydämellinen ja ajatuksia herättävä komedia. Teatterin perustajajäsenet Ulla Taimila, Seija Grön, Mikko Lehto ja Markku Jokelainen esittävät ammattitaidolla vanhainkodissa asuvia, rooliensa vangeiksi jääneitä entisiä oopperadiivoja. Hyväluontoinen ja aina avulias Cissy, härskejä puhuva kunnon Wilfred, sivistyneesti käyttäytyvä sisimpänsä kätkevä Reggie sekä "ollako vai eikö olla" Jean. Elämä vanhainkodissa soljuu pientä kapinointia olosuhteita ja henkilökuntaa vastaan sekä keskenään kähinöiden. Kaikilla on vaikeus nähdä todellisuus sellaisena kuin se nyt on. NUKKEKOTIELÄMÄÄ Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen ala-aulan vitriinissä maaliskuun 2013 aikana. Kerran vuodessa vietettävän juhlan harjoitus saa heidät oivaltamaan onnellisen elämän salaisuuden: on hyvä päästää irti menneestä sekä hyväksyä ja rakastaa itseään juuri sellaisena kuin nyt on. Jos ei aina yksin pärjää, niin yhdessä vähän vippaskonstejakin käyttäen se onnistuu. Tämän kvartetti meille moniäänisesti lopussa todisti. Joskus jos oikein ahdistaa, niin Cissyn sanoin: "Aina voi päästää vähän saumoista". Lämmin kiitos järjestäjille! Meillä kaikilla oli mukava ilta. Arja Järvinen Järjestäjänä Nukkekoti Ladyt ja mukana myös pikku ladyt. PS. Vanhustuella ja Kaarina-teatterilla on yhteistä: harrastuspohjalla toimitaan ammattimaisesti. 14 UUSI KASVO TOIMISTOLLA Olen Tuula Nuutinen, paljasjalkainen Turkulainen. Aloitin yhdistyksen toimistolla yhdistystyöntekijänä 1.2 2013. Odotan innolla uusia haasteita, ystäviä ja työtovereiden kanssa mukavia hetkiä työn parissa. Heti aloittaessani toimistolla oli lämmin mukava ilmapiiri. Viihdyn luonnossa, käsityöt, puutarhanhoito ja vesijuoksu pitävät mieleni ja kuntoni hyvänä. Myös läheiset ja ystävät tärkeä osa elämääni. Tutustutaan toimistolla ja yhdistyksen tapahtumissa. Mukavaa kevään odotusta kaikille uusille ystävilleni! Tuula Nuutinen VINKKI? Ohjelmatyöryhmä kaipaa ideoita ja vinkkejä tilaisuuksien sisällöksi, ohjelmien esittäjiksi, luentojen aiheiksi ja retkikohteiksi. Kerro ideasi ohjelmatyöryhmän vastaavalle Seija Loposelle, puh 045 2338672 tai sähköpostilla [email protected] LASTEN AJATUKSIA ISOVANHEMMISTA On kivaa että on mummo. Silloin on joku kenestä tykätä. Mummo on kiltti. Se käyttää meitä kävelyllä ja pitää meidät terveinä. Isovanhemmat lämmittävät sydäntä, ja se tarkoittaa sitä, että niistä tykkää. Minusta tuntuu, että monet vanhukset käyvät rokkikonserteissa. Niillä on korvassa sellainen väännettävä juttu, joten ne voivat itse päättää onko se hiljaisella vai kovalla. Päähän tulee ryppyjä joka kerta kun hymyilee tai tekee läksyjä. Vanhana ne sitten jäävät paiVanhukset ovat hyviä hemmottelemaan lapsia, koilleen. pelaamaan pelejä ja ottamaan hampaat suusta. Tekstit lainattu Grethe Dirckinck-Holmfeldin kirjasta Lasten ajatuksia isovanhemmista 15 YHDISTYKSEN 10-VUOTISJUHLAT Sunnuntaina 2.12.2012 juhlittiin Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa Turun Seudun Vanhustuen 10-vuotisjuhlaa. Jo hyvissä ajoin paikalle kerääntyi runsas joukko yhdistyksen jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Tilaisuuden aluksi esittivät Markku Kujanpää ja Oscar Vaitinen Jääkukkia– valssin. Tilaisuuden juontajana toimi Sirpa Vaitinen, joka on yhdistyksen II varapuheenjohtaja ja hän myös lausui avaussanat. Sitten olikin vuorossa yhdistyksen puheenjohtajan Pirjo Immonen-Räihän puheenvuoro. Hän tuntee hyvin koko yhdistyksen historian, koska on ollut puheenjohtajana koko yhdistyksen toimiajan, aluksi varapuheenjohtajana ja nyt vuosia yhdistyksen puheenjohtajana. Juhlapuheen piti sosiaalineuvos Virpa Puisto. Tämän jälkeen olikin huomionosoitusten aika. Yhdistyksen ensimmäiselle puheenjohtajalle ja perustajajäsenelle, professori emerita Sirkka-Liisa Kivelälle myönnettiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajuus. Sen jälkeen olikin vuorossa Marimba-ryhmän esitys. Runoja lausui Riitta Vasenkari. Tauon aikana juhlakahvit saatiin juoda erinomaisen kakunpalan kera, ei haitannut vaikka sulakkeetkin paloivat keittiöstä. Kukaan ei hermostunut, koska hetkeksi kahvi loppui kesken. Humoristisen katsauksen saimme kuulla Siviä Raittiinan esittämänä, Eira Tähtinen lauloi. Runoja esitti Irmeli Rytkönen. Musiikkiesityksen takasivat Sirpa ja Oscar Vaitinen. Lopuksi kaikki esiintyjät ja yleisö lauloivat yhteislauluna Vanhustuen valssin. Tilaisuus sai osallistujilta runsaasti kiitoksia. Kaikki tilaisuuden esiintyjät olivat yhdistyksen omia vapaaehtoisia. Juuri tällainen lämminhenkinen tilaisuus kuuluu yhdistyksen 10-vuotisjuhlan olla. Lämmin kiitos kaikille esiintyjille, tilaisuuden järjestäjille ja kahvituksen sponsorille Terveystalo Pulssille sekä erityisesti runsaslukuiselle yleisölle. Te teitte juhlastamme juuri oikeanlaisen! 16 tarvittavien toimenpiteiden kartoitus ja toimenpiteiden esittäminen eri tahoille sekä yksittäisten syrjintää kokeneiden tai sitä epäilevien iäkkäiden ohjaus. Maassamme on tehty mittavasti toimia monien syrjittyjen ryhmien syrjinnän ehkäisemiseksi, mutta iäkkäiden syrjinnän ehkäisemiseen on kiinnitetty vain vähän huomiota. Myöskään omaishoidon kehittämisestä ei ole määräyksiä lakiehdotuksessa. Tiedän, että vanhusasiamiehen toimiston saaminen maahamme ja omaishoidon kehittäminen mm. omaishoitajien psyykkisen, sosiaalisen, fyysisen ja taloudellisen tuen osalta kuuluvat Turun Seudun Vanhustuen tavoitteisiin. Jatketaan yhdessä työtämme vanhusasiamiehen toimiston saamiseksi ja omaishoidon inhimillisen ja taloudellisen kehittämisen puolesta. Turun Seudun Vanhustuelle Kiitän lämpimästi Turun Seudun Vanhustukea päätöksestä kutsua minut kunniapuheenjohtajaksi. Arvostan kunniapuheenjohtajuutta ja pyrin toimimaan Turun Seudun Vanhustuen toiminnan edistämiseksi ja Vanhustuen esittämien tavoitteiden saavuttamiseksi. Olen pahoillani siitä, että minulla ei ole mahdollisuutta osallistua juhlaamme. Toivotan Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta kaikille Turun Seudun Vanhustuen jäsenille! Helsingissä, marraskuun 25. päivänä 2012. Sirkka-Liisa Kivelä emeritaprofessori Olen viime vuosien ajan seurannut Vanhustuen toimintaa ja iloinnut yhdistyksen aktiivisesta käytännön toiminnasta iäkkäiden hyväksi ja julkisista kannanotoista vanhusten aseman ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Toivotan yhdistyksen hallitukselle ja aktiivisille jäsenille jaksamista ja rohkeutta työssään. Lisäksi toivon, että aktiivinen ja myönteinen toimintanne tuottaa yhdistykselle taloudellista tukea. Vanhusten oikeuksien puolustajilta vaaditaan rohkeutta. Maassamme on paljon vanhuksia, jotka eivät pysty puolustamaan itseään. He tarvitsevat teitä. Vanhuspalvelulakiehdotus on edennyt Eduskunnan käsittelyyn. Olette tehneet mittavasti työtä tämän lain saamiseksi. Valitettavasti lakiehdotus ei sisällä määräystä vanhusasiamiehen toimiston perustamisesta. Vanhusasiamiehen toimisto on tarpeellinen. Vanhusasiamiehen tehtäviin tulisi kuulua mm. vanhuspalvelulain voimaanpanon seuraaminen, iäkkäiden syrjinnän seuranta, iäkkäiden syrjinnän ehkäisemiseen 17 TUKIVIESTI 3/2012 RISTIKON RATKAISU VANHUSTYÖN TUKEMISEEN PERINTEISET HYVÄN TUULEN ILTAMAT - KUIN SILLOIN ENNEN Lauantaina 28.9. klo 15.00 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku Juontajina Eira Tähtinen ja Arto Nuotio Ohjelmassa mukana viihteen alalta tuttu Arto Nuotio säestäjineen, ”Portsan poika” Niilo Rantala ja Siviä Raittiina. Luvassa iloa ja tunnelmaa hyvän musiikin, laulun, tanssin, täytekakkukahvien ja hyvien ystävien seurassa! Lopuksi tanssia. Arpajaiset Pääsymaksu 10 €, jäsenet 8 € Tervetuloa viihtymään kanssamme! Tilaisuuden järjestää Turun Seudun Vanhustuki ry 18 HYVINVOINTILOMAT RY:N JÄRJESTÄMÄT TUETUT LOMAT Hakulomakkeita saa myös Turun Seudun Vanhustuen toimistosta. Hyvinvointilomat ry järjestää taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein myönnettäviä lomia Raha-automaattiyhdistyksen tuella lähes 20.000 henkilölle vuodessa. Lomaa hakiessa ei ole määrättyä tulorajaa. Hakulomakkeen tulee olla täydellisesti täytetty, puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä. Tuettua lomaa voi saada enintään joka toinen vuosi. Tuettu loma kestää aina 5 vuorokautta. Vuoden 2013 kesän tuettujen lomien hakuaika on maaliskuu. Hakuaikana saa www.hyvinvointilomat.fi sivuilta täytettyä joko sähköisen hakemuksen tai voi myös tulostaa hakulomakkeen ja täyttää sen ja palauttaa postitse Hyvinvointilomat ry:lle, osoitteeseen Hyvinvointilomat ry, Haapaniemenkatu 14, 00530 Helsinki. Tarkemmat lomakohteet on tiedossa hakuaikana. Lomia koskevat tiedustelut ma – pe klo 9-12, puh. 010 8303400. Hinnat lomakodeissa 20 € vrk eli 100 € 5 vrk. Hotelleissa, urheiluopistoissa ja lomakeskuksissa 22 € vrk eli 110 € 5 vrk ja kylpylähotelleissa 25 € vrk eli 125 € 5 vrk. Matkakuluista lomalaiset vastaavat itse. Hyvinvointilomat ei ole vakuuttanut lomalaisia tapaturmien varalta, vaan jokainen halutessaan ottaa oman matkavakuutuksen. 19 LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSISTA IKÄÄNTYNEILLÄ Ylilääkäri Ismo Räihä keräsi paljon yleisöä ajankohtaisesta aiheesta Turun kaupungin kirjaston Studia Generalian Senioreille luennolle viime marraskuussa. Ylilääkäri Ismo Räihä toteaa, että lääkeohjeiden noudattamiseen vaikuttaa sekä lääkäri, joka määrää lääkkeen, että potilas, joka päättää käyttääkö hän lääkettä vai ei. Yllättävää on, että jopa 20–50% lääkäreistä ei noudata annettuja hoitokäytäntöohjeita. Tämä johtuu mm. siitä, hoitokäytäntöohjeet sopivat toisinaan huonosti ikääntyneiden ja monisairaiden potilaiden hoitoon. Lisäksi lääkäreillä on paljon hoitosuhteeseen vaikuttavia tapoja, joita he ovat omaksuneet uransa aikana. Puhutaan niin sanotusta hiljaisesta tiedosta. 50 %:lla potilaista hoitotasapaino on ihanteellinen. Kuitenkaan 30 –40% potilaista ei noudata saamiaan hoitoohjeita. haitan ja hyödyn suhteen. Tärkeää on muistaa, että ikääntyneet henkilöt ovat erityisen herkkiä lääkkeen haitoille johtuen lääkkeen erilaisesta vaikutustavasta elimistössä nuoreen ihmisen verrattuna. Lääke voi mm. estää joidenkin vitamiinien imeytymistä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi happosalpaajat voivat vaikuttaa B12- vitamiinin imeytymiseen ja epilepsialääkkeet voivat vaikeuttaa kalsiumin, D- ja K- vitamiinin sekä foolihapon imeytymistä. Erittäin tärkeää on myös muistaa, että greippimehu aiheuttaa lääkkeiden kanssa voimakkaan yhteisvaikutuksen, mikä lisää lääkkeen veripitoisuutta. Nyrkkisääntö onkin, että mitään lääkkeitä ei pidä ottaa greippimehun kanssa. Imeytymisongelmia saattaa ilmaantua myös maidon ja lääkkeen yhteisvaikutuksesta. Varfariini ja K- vitamiini saavat aikaan yhteisvaikutuksen elimistössä siten, että K vitamiini estää varfariinin (Marevan-lääke) vaikutusta. K-vitamiinia on runsaasti vihreissä vihanneksissa kuten pinaatissa, lehtikaalissa, lantussa, kukkakaalissa, parsakaalissa, ruusukaalissa ja muissa vihreissä vihanneksissa. Kasvirohdoksilla (esim. mäkikuisma) on todettu yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Kannattaakin katsoa lääkkeeseen liittyviä ohjeita lääkepakkauksessa olevasta tuoteselosteesta ja kysyä tarkempia neuvoja lääkkeen käytöstä lääkealan asiantuntijalta farmaseutilta apteekista. Monia iäkkäitä mietityttää varmasti kysymys siitä, miksi käytettävien lääkkeiden lista vain pitenee. Tämä johtuu osaltaan hoitomahdollisuuksien paranemisesta, mutta siihen vaikuttavat myös mm. lääkärin, potilaan ja omaisten asenteet. Myös suuret erot paikallisessa tavassa hoitokäytäntöjen suhteen vaikuttaa. Tehokkaan markkinoinnin vuoksi uusia lääkkeitä otetaan usein liian nopeasti käyttöön. Potilastietojärjestelmät ovat edelleen kehittymättömiä, josta seuraa, että tieto kulkee huonosti. Hoidon yhteistyössä on usein ongelmia, ja kokonaishoitovastuu potilaasta puuttuu. Kiireen vuoksi reseptit uusitaan usein potilasta näkemättä. Kokonaisnäkemys hoidosta puuttuu ja hoitosuositukset toteutetaan mekanistisesti. Nykytrendi näyttää olevan se, että keskitytään liikaa diagnoosiin, vaikka kokonaisuuden hallinta vaatisi Lääkkeitä, joiden kanssa alkoholia on vältettävä ovat mm. uni- ja rauhoittavat lääkkeet, kesmuunlaisen lähestymistavan. kushermostoon vaikuttavat särkylääkkeet (opioidit), neuroleptit, epilepsialääkkeet sekä Ismo Räihä korostaa, että olennaista ikääntyvanhat antihistamiinit. neiden lääkehoidossa on tasapaino lääkkeen 20 Turvallisen lääkehoidon kulmakivet muodostuvat seuraavista tekijöistä: Käytössä on vain tarpeelliset lääkkeet, sopimattomia lääkkeitä vältetään, huomioidaan mahdolliset lääkkeiden yhteisvaikutukset, lääkkeen annostelussa, muisti ja toimintakyky arvioidaan, lääkeannostelu on mahdollisimman yksinkertaista, hoitomyöntyvyys arvioidaan, huolehditaan siitä, että vanhoja lääkkeitä ja lääkereseptejä ei ole, huo- mioidaan myös silmätipat, voiteet, vitamiinit ja luontaistuotteet, käytetään dosettia, sekä potilasta että omaisia informoidaan ja motivoidaan, lääkitystä seurataan säännöllisillä lääkärikontrollikäynneillä ja kiinnitetään huomiota tiedonkulkuun kotisairaanhoidossa, terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Johanna Rasi Mitä yhteistä on meidän tuolijumppaajalla Anneli Virralla ja Santiago de Compostela – Espanjan upeimmalla vaelluskohteella? Toukokuussa on Anneli lähdössä vaeltamaan Pyhän Jaakobin tielle Pohjois-Espanjaan. Tuon patikkaretken päätepiste on Santiago de Compostelan vanhakaupunki katedraaleineen. Anneli oli jo kauan sitten sanonut, että tälle vaellukselle hän lähtee ennen kuin seuraavat täydet kympit tulevat täyteen. Hän pahoitteli sitä, että hän ei ole toukokuussa vetämässä tuolijumppaa. Me kaikki toivotamme täydestä sydämestämme Annelille oikein hyvää matkaa ja hoidetaan toinen vetäjä torstain tuolijumppaan. Seuraavassa lehdessä Anneli kertoo varmasti meille matkastaan kuvin ja sanoin. 21 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA ODOTETTU VIERAS OLENKO SE MINÄ? Osoitetta etsimässä Vuosi sitten, pahimman kevätloskan aikaan, etsiskelin osoitetta, joka tulisi minulle ajan mittaan hyvinkin tutuksi. Autolleni löytyi salainen parkkiruutu melko läheltä. Ja jyrkkien, pitkien rappusten päästä löytyi iloinen Eila-rouva. Vaikka rakkaan puolison menehtymisestä oli aikaa vain vuosi jaksoi Eila iloita pienistä asioista ja katsoa tulevaisuuteen innolla. Vilkasta keskustelua Vain pikkuriikkisen olemme sivunneet päivänpolitiikan asioita - valtakunnantasoisia. Uusi presidentti on mielenkiintoinen, mutta Kekkosen aika muistuu mieleen, yleislakko, kylmä sota... Viluisena talsin ylös mäkeä joulukuun puolessa välissä. Tähti loistaa kauas Eila-ystävän ikkunasta. Se valaisee ja kutsuu. - Oi ko sull on kylmät kädet, sanoo Eila tervehtiessämme. Ja minä vastaan aina samalla tavalla: - Mutt sydän on lämmin. Historiaa Kahvipöytä odottaa pitsiliinoineen ja hopealusikkoineen, leivonnaisineen. Jokaista vierailua Toisen tapaamisen aluksi tutkittiin yhdessä mustavalkoista valokuvaa, jossa komeili uudeh- odotan mielenkiinnolla. Uskon, että me molemmat odotamme. ko omakotitalo keskellä asumatonta rinnettä. Eila kertoo seudun mielenkiintoista historiaa. Tullessaan taloon miniäksi yli kuusi vuosikym- Tuula Lindqvist mentä sitten ei lähettyvillä ollut yhtään varastohallia, toimistorakennusta, logistiikkakeskusta. Ikkunoista saattoi seurata laivaliikennettä, ja näkymä Turun Linnan suuntaan oli selkeä. Vuoksenniskan tehtaat ja Jalostaja antoivat leivän asujaimistolle, kauppa oli aivan kulmalla. Palvelut ovat kaikonneet, naapurusto on rakennettu täyteen. Kaikki on muuttunut: parempaan vai huonompaan suuntaan, sekä että. Näin me olemme Eilan kanssa päätelleet yksissä tuumin. Ja olleet olevinamme melkein Niskavuoren emäntiä - omalla tavallamme kumpikin. Kiireettömyys on meille yhteistä. Terve uteliaisuus ja vihaisuus ... näitä me pidämme yllä. 22 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA YSTÄVÄKSI VANHUKSELLE TUKIYSTÄVÄ Tukiystävätoimintaamme tarvitsemme jatkuvasti uusia vapaaehtoisia ystäviä yksinäisille vanhuksille Turun seudulla. Vapaaehtoiset ystävämme sitoutuvat mukaan toimintaan osallistumalla koulutuksiin ja kerran kuussa järjestettäviin palavereihin. Tukiystävätoiminnassa teemme yhteistyötä myös muiden vanhustyötä tekevien yhdistysten kanssa Turun alueella ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme, jotta myös vapaaehtoisemme saavat mahdollisemman paljon tukea toiminnalleen ja ajankohtaista tietoa vanhuuteen, sekä ikääntymiseen liittyvissä asioissa. Vapaaehtoisillemme järjestämme yhteistä virkistystoimintaan pari kertaa vuodessa. Oletko miettinyt lähteväsi vapaaehtoiseksi ystäväksi vanhukselle, mutta toimintaan sitoutuminen on arveluttanut. Tukiystävätoimintaamme voi tulla mukaan tutustumaan, sopimalla ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen tai osallistua koulutukseen, vaikka ystäväksi et heti lähtisi. Kotona asuville vanhuksille tarkoitettua tukiystävätoimintaa on yhdistyksessämme ollut usean vuoden ajan. Yhdistyksemme vapaaehtoiset tukiystävät osallistuvat vapaaehtoistoiminnan peruskurssiin, josta he ovat saavat perustiedot vanhusten parissa toimimiseen. Tukiystävät toimivat omina persooninaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin esimerkiksi juttukaverina, tukena ulkoilussa ja asioimistilanteissa. Ystävätoiminnassa mukana olevat tukiystävämme, eivät suorita kotihoidolle kuuluvia tehtäviä. Lisätietoa tukiystävätoiminnasta saat soittamalla puhelinnumeroon 044–536 7721 tai sähköpostitse [email protected]. Lasse Mattsson työskenteli neljä vuotta ennen eläkkeelle jäämistään Abu Dhabissa Lähi-idässä paikallisen öljy-yhtiön omistamassa muovin raaka-ainetta valmistavassa tehtaassa. Lassen työnkuva oli vastata teknisestä myynnistä ja markkinoinnista Lähi-idässä. Suomeen palatessaan Lassen iäkäs äiti asui tuolloin Ruusukorttelissa ja apuvälineenä hänellä oli pyörätuoli. Avustaessaan äitiään hänelle tuli aika pian selväksi miten paljon yksinäisiä vanhuksia oli, silloin hänellä heräsi auttamishalu vanhuksia kohtaan. Vuoden 2008 alussa Lasse lähti mukaan Turun Seudun Vanhustuen ystävätoimintaan. Lasselle löytyikin pian yksin asuva mieshenkilö, joka tarvitsi juttukaveria ja apua ulkoilussa. Vuosien varrella tapaamiskerroilla on keskustelut niistä asioista, joista tuettava on halunnut keskustella, toisina päivinä enempi toisina vähempi. Lassen viesti niille, jotka harkitsevat lähtemistä mukaan vapaaehtoiseen ystävätoimintaan on, että toiminta on molemmin puolista, josta saa myös itselleen hyvän mielen. Vuosien varrella heistä on tullut hyviä ystäviä ja Lasse sanookin, että nykyisin voisikin sanoa, että ollaan melkein kuin veljeksiä. Tiina Wåg Tiina Wåg 23 minen on yksi niska-hartiavaivojenitsenäinen vaaratekijä. Luut tarvitsevat kuormitusta pysyäkseen lujina, mutta istuminen ei ole matalan luuntiheyden vaaratekijä 40-60 -vuotiailla naisilla. Vapaaaikanaan hyvin vähän energiaa kuluttavilla yli 40-vuotiailla sairaanhoitajilla lonkkamurtuman vaara oli 12 vuoden seurantatutkimuksessa suurempi kuin fyysisesti aktiivisemmilla sairaanhoitajilla. Tässäkin tutkimuksessa seisomisen määrällä oli itsenäinen riskiä pienentävä vaikutus. Jos istumisen määrä on osittainen syy lonkMonien tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen taus- kamurtumiin, selityksenä saattaa olla se, että talta löytyy yksi yhteinen tekijä: pitkäkestoinen runsas istuminen heikentää lihasten voimaa ja istuminen. Myös metabolisen oireyhtymän vaa- koordinaatiota sekä tasapainoa. ra kasvaa, mitä enemmän istutaan. Istuminen on fyysistä passiivisuutta. Se on useimmille lihaksille lähes lepotila, vaikka esimerkiksi toimis- Lihavuuden ehkäisy. Tärkeä lihomista edistävä totöissä istumiseen liittyy usein joidenkin lihas- tekijä on jatkuva istuminen. Istumisajan vähenten jännitystä. Istuminen vaarantaa terveyttäm- täminen ja seisoen tehtävien toimintojen lisääme enemmän kuin yleisesti tiedetään. Haitalli- minen ehkäisee lihomista ja auttaa laihdutusta tehokkaammin kuin liikuntaharjoittelu. Käytänsuus perustuu istumisen yleisyyteen ja jatkunössä se merkitsee usein toistuvia lyhyitä kävevuuteen sekä sen sairauksien vaaraa lisääviin vaikutuksiin. Tähän artikkeliin on koottu tulok- lytuokioita. Lihominen johtaa myös seisomisen ja kävelyn vähenemiseen. sia keskeisimmistä istumisen terveyshaittoja Varsin vahvan epidemiologisen näytön perusselvittäneistä tutkimuksista. teella istumiseen käytetyn ajan piteneminen Istumisen määrä. Suomessa 46 % naisista ja 51 suurentaa kuolleisuuden, sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhty% miehistä istuu päivittäin vähintään 6 tuntia. män riskiä. Tutkimukset osoittavat selvästi liialUSA:ssa istutaan tätäkin enemmän. Koko vallisen istumisen haitat terveydelle. Päivittäisesveillaoloaikaan suhteutettuna istuen käytetty aika USA:ssa oli 8,5 tuntia päivittäin. 14 tunnin sä elämässä onkin terveyden kannalta syytä aikana 6-11-vuotiaat istuivat reilut 6 tuntia, 16- vähentää istumista, korvata se seisoen tapahtuvilla toiminnoilla sekä aloittaa tai jatkaa 19-vuotiaat 8 tuntia, 60-69-vuotiaat lähes 8,5 säännöllistä kunto- ja terveysliikuntaa. tuntia ja 70-85-vuotiaat runsaat 9 tuntia päi- LIIALLINEN ISTUMINEN ON TERVEYDELLE VAARALLISTA vittäin. Lähdeteksti: Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), Tampere Istuminen vaaratekijänä. Iäkkäillä ihmisillä istu- Raija Laukkanen, FT, terveysliikunnan dosentti, minen nopeuttaa lihaskadon kehittymistä ja li- Espoo hasten toimintojen heikkenemistä. Työssä istuminen ei yksinään ole alaselän pitkäaikaisten kuva: Anna-Liisa Raunio vaivojen riskitekijä, mutta runsas istuminen kumarassa asennossa saattaa rappeuttaa selän rakenteita. Suomalaistutkimuksessa alaselän vaivojen ja niiden takia tapahtuneiden vastaanottokäyntien useus oli 15-16 - vuotiailla tytöillä yhteydessä istumisajan pituuteen sen ylittäessä 4 tuntia päivittäin. Pojilla vastaavaa yhteyttä ei todettu. Toimisto- ja päätetyössä pitkään istu24 tymään yhteislaulun voimin. Ensimmäinen toivomus olikin ”Rakastan Sinua Elämä”, Laulujen lomassa Kotaviita hauskuutti meitä jutuilla ja tarinoilla. Naurun pyrähdyksiä ja hymyä suupieliin kirvoittivat aiheet ”Kaikesta kivasta on jo 20 vuotta” ja ”Se on sitten nähty”. Lainaukset päiväkodin lasten suusta saivat myös nauruhermot pinnalle. Kotaviita muistutti meitä myös Hymyn voimaannuttavasta vaikutuksesta kanssaihmisiimme. Positiivista on myös tehdä toiselle se, mitä itselle haluaisi tehtävän. Viimeisenä lauluna Kotaviita esitti Juha Watt Vainion ”Yksinäinen Saarnipuu” ja yleisö päätti tilaisuuden laulamalla ”Ystävän laulun”. Eteisaulassa lämmitti allekirjoittanutta erään yksinäisen vanhuksen kommentti; ”Oli niin mukavaa ja tästä tuli niin hyvä mieli, että nyt jaksaa kotona taas pitkän aikaa”. Kiitokset näistä sanoista kuuluu kaikille, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa näitä tilaisuuksia ja ennen kaikkea yhdistyksen monille vapaaehtoisille. YLEISÖTILAISUUS HILMAN PÄIVÄT Hilman päiviä vietetään 21.11. Hilma nimi juontaa alkujaan saksan kielen sanasta Himmel, joka tarkoittaa taivasta. Hilman päiviä vietettiin Ruusukorttelin juhlasalissa kahvitellen, viihteellisen ohjelman merkeissä ja iloisissa tunnelmissa, vaikka itse Hilmoja ei paikalla ollutkaan. Tilaisuuden avasi Sirkku Salomaa, toivottaen salin täyteisen yleisön ja illan laulusolistin Aulis Kotaviidan ja säestäjä Lauri Laurikaisen tervetulleiksi. Aulis Kotaviita aloitti Pentti Viherluodon säveltämällä kappaleella ”Laulu Turulle”. Turku aiheisia lauluja saimme kuulla useampia ”Suomen Turku”, ”Turun Surusilmä”, ”Föri vei Föri toi” ja Jope Ruonansuun hieman humoristisempi laulu ”Minä rakastan turkulaisia”. Kotaviidan esittämänä kuulimme monia tunnettuja ja suosittuja kappaleita vuosien takaa, mainittakoon niistä ”Syyslaulu”, ”Lindbergin Pirjo Varvikko Hilma” Rauno Lehtisen euroviisukappale vuodelta 1968 ”On hetki”. Yleisö pääsi myös esiin- Turun Seudun Vanhustuki ry jäsenille Tällä kupongilla kaikki 60 min hoidot 42 € 1/asiakas voimassa 30.4.2013 saakka 25 TUE TURUN SEUDUN VANHUSTUEN TOIMINTAA! KERTALAHJOITUS Voit tehdä minkä tahansa suuruisen kertalahjoituksen valitsemaasi kohteeseen tai yleiseen toiminnan ylläpitämiseen. Kertalahjoituksen voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään teksti: "lahjoitus/kohde" ja halutessasi omat yhteystietosi. MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Voit pyytää läheisiäsi tekemään lahjoituksen merkkipäivänäsi Turun Seudun Vanhustuki ry:n tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään voit pyytää kirjoittamaan oman nimesi ja merkkipäiväsi sekä lahjoituksen maksajan nimen. Ilmoitathan myös omat yhteystietosi meille sähköpostitse [email protected] tai soita 045 1181 780. TESTAMENTTI Testamenttilahjoituksen voit osoittaa yhdistyksemme toimintaan yleisesti tai tietyn toiminnan tukemiseen. Kaikki testamenttien kautta lahjoituksina saatavat varat käytetään vanhustyöhön lahjoituksen antajan toivomalla tavalla. KANNATTAVA JÄSEN Yritys tai yhteisö voi liittyä Turun Seudun Vanhustuki ry:n kannattavaksi jäseneksi vähintään 50 € vuosimaksua vastaan. Kannattavalle jäsenelle lähetetään jäsenlehti ja kannattavan jäsenen jäsenkortti. Kannatusjäsenmaksun voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI29 4309 2220 1223 25. Viestikenttään teksti: "kannatusjäsenmaksu" sekä yrityksen/yhteisön yhteystiedot. LAHJOITA OSAAMISTASI Tue toimintaamme tekemällä yhdistyksessä vapaaehtoistyötä. Valitse tehtävä, jonka tekemisestä itse pidät – yhdistä huvi ja hyöty! Osaamistasi voi olla esim. tuotteiden myynti, arpajaispalkintojen hankkiminen, rahastaja buffetissa ja pääsylippujen myynnissä, tilaisuuksissa avustaminen, uusien jäsenten hankkiminen yhdistykselle, tukiystävänä, ryhmän ohjaajana, ilmoitusten hankkiminen Tukiviestiin, leipominen, esiintyminen tilaisuuksissa, esitteiden jakaminen ilmoitustauluille, neulominen ja askartelu käsityökerhossa, tuolijumpan vetäjänä toimiminen jne, tapoja on monia. LAHJOITA YRITYKSEN JOULUKORTTIRAHAT TURUN SEUDUN VANHUSTUKI RY:LLE Yritys voi lahjoittaa joulukorttirahat Turun Seudun Vanhustuki ry:lle ja kertoa henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille, että rahat on lahjoitettu vanhustyön tukemiseen. Yritys voi lisäksi haastaa yhteistyökumppaninsa tekemään samoin hyvän asian puolesta! Julkaisemme lahjoittajien nimet sovitusti kotisivuillamme. Joulukorttirahat voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään teksti: "joulukorttirahojen lahjoitus" ja yrityksen yhteystiedot. Rahankeräyslupa Varsinais-Suomen poliisilaitos 28.5.2012 Nro 8420/11/201 Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Jenny Oldenburg-Tiitto puh 045 1181 780 tai [email protected] 26 Turun Seudun Vanhustuki ry järjestää KEVÄTRETKEN Lamminniemen Hyvinvointikeskukseen Somerolle keskiviikkona 22.5.2013 Lähtö torin kulmalta Ortodoksisen kirkon edestä klo 10.00. Mahdollisuus nousta bussiin myös Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen pihalta klo 10.15. Paluu Turkuun n. klo 17. Matkavastaavana toimii Seppo Grönlund. Tutustumme Lamminniemen Hyvinvointikeskukseen. Lamminniemi on osaava ja arvostettu kuntoutus- ja hyvinvointikeskus. Se sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä ja sen kodikkuus ja maaseudun rauha ovat tunnelmaa aidoimmillaan. Aloitamme vierailumme ruokailemalla, se tarjotaan meille seisovasta pöydästä. Ruokailun jälkeen saamme kuulla esittelyn talon toiminnasta. Sieltä siirrymme Someron Torppamuseoon, jossa opastetulla kierroksella kuulemme museon historiasta. Museo sijaitsee Someron keskustassa historiallisen Härkätien varressa. Museo koostuu kolmestatoista 1700- ja 1800-luvun rakennuksesta, jotka on siirretty Somerolta ja lähipitäjistä. Pellavakeskus on viimeisenä retkikohteenamme. Se on paikallisten ja lähialueiden tuottajien viihtyisä ja kodikas myymälä. Tutustumme heidän tuotteisiinsa ja siellä on mahdollisuus tehdä ostoksia. Laadukkaissa tuotevalikoimissa on tuotteita yhteensä lähes sadalta tuottajalta ja kädentaitajalta. Siellä tarjotaan kahvit ja kahvituksen lomassa meillä on mahdollisuus nähdä ”pellavavideo.” Retken hinta on jäseniltä 28 € ja ei-jäseniltä 33 €. Maksun voi suorittaa toimistossamme, tilaisuuksissamme tai suoraan yhdistyksen tilille: Liedon Säästöpankki FI29 4309 2220 1223 25. Viestiksi Somero ja oma nimesi. Retki tulee maksaa 13.5. mennessä. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 10.5.2013 puh 044 536 7741. Tervetuloa mukaan! 27 TAPAHTUMAKALENTERI ILON LÄHETTILÄÄT DUO TRABAND LIEDOSSA STUDIA GENERALIA SENIOREILLE — MIKSI KANNATTAA OPPIA TUNNUSTELEMAAN PULSSIAAN? Torstaina 28.2. klo 12.15. Liedon seurakuntalossa, Hyvättyläntie 17, Lieto. Duo Traband eli Sirpa ja Oscar Vaitinen laulavat ja soittavat sekä Tiistaina 12.3. klo 12—13.30 Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu 2, Turku musiikin lomassa kertovat Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnasta. Tilaisuus järjestetään yhteis- Eteisvärinä on tavallisin sydämen rytmihäiriöistyössä Liedon seurakunnan kanssa. tä ja sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Eteisvärinä on yleinen, mutta huonosti tunnettu. YLEISÖTILAISUUS / VANHUSTEN HYVIN- Hoitamattomana sen vakavin seuraus voi olla VOINTI TURUSSA aivoinfarkti. Omatoiminen pulssin tunnustelu Torstaina 28.2.klo 17. Ruusukorttelin hyvinvoin- voi auttaa löytämään kohtaukselliset eteisväritikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Eira Tähti- nät ja niiden hoito yleensä parantaa henkilön nen. Aiheesta puhumassa sosiaalineuvos Maija elämänlaatua. Toiminnanjohtaja Heidi GrandellPerho. Keskustelua. Tuotemyynti. Pääsymaksu Niemi Varsinais-Suomen Sydänpiiristä opastajakahvituksineen 2 €, jäsenet ilmaiseksi Turun na. Turun kaupunginkirjasto yhteistyössä Suomen SenioriliikSeudun Vanhustuki ry:n jäsenkorttia näyttämäl- keen ja Turun Seudun Vanhustuki ry:n kanssa. lä. IKÄYSTÄVÄT – TUOKIO JUNNU VAINION JALANJÄLJILLÄ Tiistaina 5.3. klo 14. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyy Raija Lehmussaaren Balettikoulun lapsiryhmä. Mukana myös Marimba-ryhmä ja hauskuttajana Siviä Raittiina. Buffetti. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. YLEISÖTILAISUUS /LAKIASIAT— EDUNVALVONTAVALTUUTUS, TESTAMENTIT, HOITOTAHTO, LAHJOITUKSET MAALISRIEHA /VEIKKO LAVIN JA HISKI SALOMAAN JALANJÄLJILLÄ Keskiviikkona 13.3. klo 17 Ruusukorttelin hyvinvointikeskus. Avaus Sirkku Salomaa. Musiikista vastaa Pelimanniyhtye Möttöläiset, solistinaan Jorma Ruokonen, Liedon Lujan tytöt esiintyvät, sketsejä, ohjaajana Meeri Krikke. Illan juontaa Anja Söderman. Arpajaiset. Pääsymaksu kahvituksineen 2 €, jäsenet ilmaiseksi jäsenkorttia näyttämällä. AVOIMET OVET JA KEVÄTMYYJÄISET Keskiviikkona 20.3. klo 12-15. Läntinen Pitkäkatu 33, 4.krs, Turku. Tule tutustumaan yhdistykTorstaina 7.3. klo 17. Ruusukorttelin hyvinvoin- sen toimintaan. Kahvitarjoilu. Myynnissä Käsitikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Ulla Oksa- työkerhon tuotteita. Verenpainemittaus. nen. Aiheesta puhumassa varatuomari Tuuli Sonck, Lakitoimisto Sonck & Söderlund Oy. Kes- TIETOISKU—TYYPIN 2 DIABETES kustelua. Tuotemyynti. Pääsymaksu 2 €, sisäl- Tiistaina 26.3. klo 14. Ruusukorttelin Hyvinvointää kahvituksen, jäsenet ilmaiseksi jäsenkorttia tikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Erja Armio. Aiheesta puhumassa terveydenhoitaja, näyttämällä. diabeteshoitaja Elina Pyysalo. Keskustelua. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. 28 TAPAHTUMAKALENTERI HENGELLISTEN LAULUJEN ILTA SLAAVILAISIA SÄVELIÄ Keskiviikkona 27.3. klo 17. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Eira Tähtinen. Ohjelmassa mukana Eira Tähtinen, Irmeli Rytkönen, Sirpa ja Oscar Vaitinen. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin Torstaina 25.4. klo 17. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus ja juonto Sirpa Vaitinen. Ohjelmassa esiintyvät Turun Rautatiehanuristit ja Duo Traband. Tuotemyynti. Pääsymaksu 2 €, sisältää kahvituksen. Jäsenet ilmaiseksi jäsenkorttia näyttämällä. hyvinvointikeskuksen kanssa. IKÄYSTÄVÄT—MUUTTOLINTUJEN PALUU STUDIA GENERALIA SENIOREILLE Tiistaina 2.4. klo 14. Ruusukorttelin hyvinvointi- —AIKA KULTAA MUISTOT: ELÄMÄNKERkeskus, Puistokatu 11, Turku. Vetäjänä Ritva TOJA JA MUISTELMIA Ilmanen. Ohjelmassa Musikantit Toivolan toimintakeskuksesta, Siviä Raittiina ja Marimbaryhmä. Buffetti. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. STUDIA GENERALIA SENIOREILLE— DIABETES, UUSI KANSANTAUTI? Tiistaina 9.4. klo 12-13.30. Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu 2, Turku. Mitä on hyvä tietää kakkostyypin diabeteksen ehkäisemisestä ja sen hoidosta. Siitä kertoo kokemuskouluttaja Pirjo Seppälä Lounais-Suomen Diabetes ry:stä. Turun kaupunginkirjasto yhteistyössä Suomen Senioriliikkeen ja Turun Seudun Vanhustuki ry:n kanssa. TIETOISKU/AIKUISIÄN ASTMA JA ALLERGIAT Tiistaina 23.4. klo 14. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku Avaus Erja Armio. Astman omahoidosta puhumassa Ulla-Riitta Hupponen Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksestä. Keskustelua. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. Tiistaina 7.5. klo 12—13.30 Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu 2, Turku. Muistelmakierroksella kirjastossa tutustutaan kiehtoviin elämäntarinoihin ja historian käänteisiin kirjojen kautta. Mitä kaikkea kirjaston elämänkertahyllyiltä voikaan löytää. Lisäksi annetaan mukavia lukuvinkkejä kesäksi. Kirjastonhoitaja Maija Utchay ja informaatikko Tarja Nikander. Turun kaupunginkirjasto yhteistyössä Suomen Senioriliikkeen ja Turun Seudun Vanhustuki ry:n kanssa. IKÄYSTÄVÄT / ÄITIENPÄIVÄN MERKEISSÄ Tiistaina 7.5. klo 14.00. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Vetäjänä Ritva Ilmanen. Ohjelmassa Koulukadun päiväkodin lapset esiintyy. Flamencotanssia Marja-Liisa Nurman esittämänä, Siviä Raittiina ja Marimbaryhmä. Buffetti. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. LUENTO/VATSAN JA SUOLISTON VAIVAT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY Tiistaina 7.5. klo 14.30 – 16. Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus, Karviaiskatu 7, Turku. Aiheesta puhumassa ylilääkäri Ismo Räihä. Keskustelua. Vapaa pääsy. Järjestetään yhteistyössä Leh- YLEISÖTILAISUUS/VATSAN JA SUOLISTON VAIVAT JA NIIDEN ENNALTA- musvalkaman hyvinvointikeskuksen kanssa. EHKÄISY LAULAEN KESÄÄN Keskiviikkona 24.4. klo 13. Mynämäen seurakuntakoti, Keskuskatu 17, Mynämäki. Tilaisuuden avaa puheenjohtaja Marja Virpi. Aiheesta puhumassa ylilääkäri Ismo Räihä. Buffetti. Järjestetään yhteistyössä Mynämäen seudun kan- Keskiviikkona 15.5. klo 17. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden avaajana Erja Armio. Laulattajina Kainot Pojat. Arpajaiset. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa salliset seniorit ry:n kanssa. 29 YHDISTYKSEN TOIMINTAA TUOLIJUMPPA Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen Liikuntasalissa, Puistokatu 11, Turku. Joka torstai klo 13 (23.5. asti) Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumpan järjestää Turun Seudun Vanhustuki ja se on kaikille, myös ei jäsenille maksuton ja kaikille avoin! JUTTUTUOKIO Yhdistyksen toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, 4.krs, Turku. Kokoonnumme 19.3., 16.4. ja 21.5. aina kello 13 – 14.30. Elämänmakuista yhdessäoloa keskustellen. Johdattelijoina keskusteluun Riitta Vasenkari ja Irja Tiikkainen. Tilaisuus on avoin kaikille. Juttutuokio toimistolla KÄSITYÖKERHO VAKKA Yhdistyksen toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, 4.krs, Turku. Kerho kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoisin kello 14—16. Uudet tekijät ja uudet ideat ovat aina tervetulleita! Yhdistys hankkii tarvikkeet. Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. RITUN RIIMIT Ruusukorttelin Talvipuutarhassa torstaina kello 13. Tilaisuus on avoin kaikille ja maksuton.      17.1. Ihminen 21.2. Pata kattilaa soimaa 21.3. Elämä 18.4. Kevät 23.5. Luonto Savikerho kokoontui toimistolla Anja Rantasen johdolla syksystä 2012 alkaen. Runoja, kaskuja, laulua, arvoituksia eri aiheista ja mukavaa yhdessäoloa. Yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa. 30 Keliakiaa sairastaville maksettavan ruokavaliokorvauksen määrä nousee nykyisestä 21 eurosta 23,60 euroon kuukaudessa. Vammaistuen uudet määrät ovat: perusvammaistuki 92,31 €/ Muutoksia lääkekorvauksiin kk, korotettu vammaistuki 215,40 €/kk ja ylin Sairausvakuutus korvaa osan asiakkaalle mää- vammaistuki 417,68 €/kk. Eläkettä saavan hoirätyn lääkkeen kustannuksista perus- tai erityis- totuen uudet määrät ovat: perushoitotuki korvauksena. Helmikuun 2013 alusta lääkkei61,83 €/kk, korotettu hoitotuki 153,91 €/kk ja den peruskorvaus alenee nykyisestä 42 %:sta ylin hoitotuki 325,46 €/kk. 35 %:iin ja alempi erityiskorvaus 72 %:sta 65 %:iin Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyy enKelan eläkkeet nousevat 3,5 % nallaan. Kansaneläke, takuueläke ja perhe-eläke nouseSen sijaan asiakkaan lääkekustannusten vuo- vat 3,5 %. Indeksikorotukset tehdään autotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni maattisesti ilman hakemusta. Täysi takuueläke vuoden alusta 670 euroon. Omavastuuosuunousee 25,09 euroa eli 738,82 euroon kuukauden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta kordessa. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vävattavasta lääkkeestään 1,50 euroa ostokertaa himmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2013. kohti. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki MUUTOKSIA KELAN ETUUKSIIN VUONNA 2013 Matkakustannusten omavastuu nousee Kelan korvaamien matkojen matkakohtainen omavastuu nousee vuoden 2013 alusta nykyisestä 9,25 eurosta 14,25 euroon. Matkakustannusten vuotuinen omavastuu (ns. matkakatto) nousee tällöin nykyisestä 157,25 eurosta 242,25 euroon. Yleiseen asumistukeen pieni korotus Yleistä asumistukea korotetaan vuoden 2013 alussa vuokrien nousua vastaavasti. Samalla tuensaajien tulorajoja korotetaan vastaamaan työttömän perusturvan nousua. Korottamisen jälkeen täysimääräiseen asumistukeen oikeuttava tuloraja nousee yksin asuvalla 675 eurosta 700 euroon kuukaudessa. Lisäksi asumismenojen omavastuuosuuksiin tehdään inflaatiotarkistus. Tulorajojen korotuksen ja enimmäisasumismenojen nousun ansiosta keskimääräisen asumistuen arvioidaan nousevan nykyisestä 280 eurosta 288 euroon vuonna 2013. Kela tarkistaa yleisen asumistuen määrän automaattisesti seuraavan tarkistuksen yhteydessä. muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, kun muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan. Täysi kansaneläke yksin asuvalle henkilölle nousee 21,39 euroa eli 630,02 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke nousee 18,98 euroa eli 558,83 euroon kuukaudessa. Lesken alkueläke on ensi vuonna 324,93 euroa kuukaudessa. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Lapsen perhe-eläkkeen perusmäärä nousee 59,79 euroon kuukaudessa. Eläkkeensaajan asumistuen tulorajat korottuvat kansaneläkeindeksin nousua vastaavasti 2,8 % ja hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät nousevat asumismenojen nousua vastaavasti 3,8 %. Vesi-, lämmitys- ja omakotitalon kunnossapitomenot (ns. hoitomenonormit) nousevat vastaten keskimääräistä kustannusten nousua. Lämmitysnormi nousee kaikissa kuntaryhmissä 0,04 €/kk neliötä kohden. Vesinormi nousee 2,63 euroa ja se on henkilöä kohden 27,15 €/kk. Omakotitalon kunnossapiKorotuksia vammaistukiin tonormi nousee kansaneläkeindeksillä 40,59 Veteraanilisään tehdään 50 euron tasokorotus, euroon kuukaudessa. Korotukset otetaan huojolloin se on vuoden 2013 alusta 104,42 euroa mioon seuraavassa asumistuen tarkistuksessa. kuukaudessa. 31 TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti. Ilmestyy kolme kertaa vuodessa postitettuna jäsenille. Toimitus: Tiedotusryhmä. Taitto: Jenny Oldenburg-Tiitto. Paino: X-Copy Oy Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2013 32