TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 3, marraskuu 2012 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Elämän iloa ja ystävän tukea - nyt jo 10 vuotta! PUHEENJOHTAJA jatkunut pääosin Raha-automaattiyhdistyksen tuen turvin vuodesta 2004 lähtien. Iäkkäät ihmiset ovat yhteiskunnassamme aktiivisia ja tasavertaisia toimijoita. Myös nuoret ja keski-ikäiset tulee saada myös mukaan rakentamaan omalla panoksellaan kaiken ikäisille hyvää yhteiskuntaa. Ihmisellä on oikeus kokea vanhana ja raihnaisenakin elämänsä mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Ihmisen tulee saada yksilöllisesti juuri niitä palveluja, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan arjessa. Palveluiden ja laadun saataTurun Seudun Vanhustuki ry juhlii 10-vuotista vuuden takaamiseksi tarvitaan osaavaa ja riittä- taivaltaan joulukuussa 2012. Yhdistyksen perus- vää henkilöstöä ja hyvää johtamista. Kaupungin tajäsenet olivat huolissaan vanhusten elinolois- rakenteiden tulee turvata esteettömyyttä, vata, kovista asenteista vanhuksia kohtaan ja paata liikkumista, hoitoa, hoivaa, ennaltaeh- epäinhimillisestä epäarvokkaasta vanhenemi- käisyä ja kuntoutusta. Kotona asuvat ikäänty- sesta Turun seudulla. Alkuajoista lähtien toi- neet tarvitsevat terveyttä edistäviä palveluita, mintamme perusarvoja ovat olleet kotona asu- viihtyisän ympäristön, puhtautta, ravitsemusta, vien vanhusten psyykkisen ja fyysisen hyvin- oman rauhan ja ystäviä. Pitkä ikä tuo laajan elä- voinnin edistäminen, asiantuntemus, yhteistyö, mänkokemuksen. Pitkää ikää tavoitellaan kaieettisyys ja poliittinen sitoutumattomuus. Kym- kissa maissa. Kaikki ihmiset ansaitsevat hyvän menen vuoden aikana yhdistys on kasvanut vanhuuden. merkittäväksi vaikuttajaksi, jonka ääntä myös poliittiset päättäjät kuulevat. Pian ulkona sataa lunta. Suuret lumihiutaleet leijailevat kauniisti. Joulu on tulossa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan yli 70vuotiaista 90 % koki elämänsä onnelliseksi. On- Joulurauhaa toivottaen ja kuluneesta nellisuuden tärkeimpiä esteitä olivat yksinäivuodesta kiittäen syys, huono terveys, huono toimintakyky, ystävien puuttuminen ja ulkopuolisen avun tarve. Turun Seudun Vanhustuki ry:n Turun Seudun Vanhustuki ry:ssä on jäseniä 606, hallituksen puolesta jotka ovat aktiiveja. Jäsenemme tekevät ja osal- Pirjo Immonen-Räihä listuvat. Tilaisuuksiimme on osallistunut 4300 ihmistä viime vuonna. Tukiystävätoiminta on 2 Kutsu Meillä on ilo ja kunnia kutsua kaikki yhdistyksemme jäsenet ja vapaaehtoiset Turun Seudun Vanhustuki ry:n 10-vuotisjuhlaan sunnuntaina 2.12.2012 kello 14.00 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskukseen, Puistokatu 11, Turku Turun Seudun Vanhustuki ry:n puolesta Pirjo Immonen-Räihä hallituksen puheenjohtaja Ohjelmassa 14.00 16.00 Jenny Oldenburg-Tiitto toiminnanjohtaja Jääkukkia—valssi, Markku Kujanpää ja Oscar Vaitinen Avaussanat, Sirpa Vaitinen Yhdistyksen puheenjohtajan puheenvuoro, Pirjo Immonen - Räihä Juhlapuhe, Virpa Puisto Huomionosoitukset Musiikkiesitys, Marimba-ryhmä Lausuntaa, Riitta Vasenkari Juhlakahvit Humoristinen katsaus, Siviä Raittiina Laulua, Eira Tähtinen Runoja, Irmeli Rytkönen Musiikkiesitys, Sirpa ja Oscar Vaitinen Yhteislauluna Vanhustuen valssi 3 SYYSKOKOUKSEN KUULUMISIA Turun Seudun Vanhustuki ry:n syyskokous pidettiin Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa keskiviikkona 31.10.2012 kello 17. Paikalla oli 33 henkilöä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen geriatri, perusterveydenhuollon yksikön johtaja Pirjo Immonen-Räihä. Yhdistyksen hallitus vuonna 2013 Puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä Varsinaiset jäsenet Risto Kapari Mirja Kautonen Minna Löppönen Terttu Raitanen Salmi Olavi Sirpa Vaitinen Varajäsenet ovat Marjatta Sinervo Pirjo Varvikko Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin HTM Pekka Haavisto ja hänen varalleen HTM Samuli Hakala sekä toiminnantarkastajaksi Maarit Rintala ja varalle Anna-Liisa Raunio. Syyskokouksessa julistettiin myös runokilpailu sekä annettiin julkilausuma perhehoidosta. Runot pyydetään toimittamaan 31.3.2013 mennessä toiminnanjohtajallemme Jenny Oldenburg-Tiitolle osoitteella: Turun Seudun Vanhustuki ry, Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku. RUNOKILPAILU Palkintona voittajalle 1 vrk juhlapäivä Ruissalon kylpylässä kahdelle hengelle tai 120 € lahjakortti Stockmannille. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 30 € lahjakortti Stockmannille. Oikeus runojen käyttöön tulee Turun Seudun Vanhustuki ry:lle ja parhaat julkaistaan Tukiviestissä ja voidaan julkaista myös kirjasena. Yhdistyksen syyskokouksessa 31.10.2012 julistettiin Runokilpailu. Runokilpailun aiheena Elämänkokemus. 4 JULKILAUSUMA Perhehoito ei ole vaihtoehto vanhusten pitkäaikaishoidossa Turun Seudun Vanhustuki ry on huolestuneena seurannut Perhehoitoliiton alulle panemaa pitkäaikaishoitoa perhehoitona yksinäisille ja muistamattomille vanhuksille. Kyseinen hoitomuoto on nostattanut myös vanhusten keskuudessa pelkoa ja huolta. Mihin ollaan menossa vanhusten hoidossa? Perhehoitoliitto antaa ruusuisen kuvan vanhusten sijoittamisesta perheisiin. Liiton mukaan perhehoitajalla ei tarvitse olla säädettyä koulutusvaatimusta, vaan pelkkä lyhytkestoinen valmennuskurssi. Hän voisi hoitaa 1-4 vanhusta kotonaan. Asunnon tulisi olla tilava ja pääsääntöisesti vanhuksella tulisi olla oma huone. Pidämme perhehoitoa yksinäisille ja muistamattomille pitkäaikaishoitona monelta osin lyhytnäköisesti suunniteltuna ja vanhusten ihmisarvoa loukkaavana. Lyhytkestoisissa sijoittamisissa perhehoito voisi olla paikallaan, mutta jatkuvan hoidon onnistumisesta syntyy monenlaisia epäilyjä ja ajatuksia, kuten  laitoshoidossa olevien vanhusten hoidossa vaaditaan hoitoalan koulutus ja määrätty määrä henkilökuntaa asukasta kohden. Kuinka perhehoitajaksi voi ryhtyä lyhyen valmennuskurssin suorittanut henkilö ja kuinka niin monta vanhusta voidaan antaa yhdelle henkilölle hoidettavaksi?  sijoitettaviksihan on kaavailtu yksinäisiä ja muistamattomia vanhuksia. Heidän puolestaan olemme huolissamme. Mielestämme heille tulisi tarjota joko omassa kodissaan tai vanhuksille tarkoitetuissa hoitolaitoksissa kaikki mahdollinen vanhuksen tarvitsema hoiva.  miten perhehoitaja tulee jaksamaan ympärivuorokautista vaativaa hoitamista?  perheessä on ilmeisesti hoitajan lisäksi muitakin perheenjäseniä. Miten perheen muut jäsenet hyväksyvät vieraan, sairaan vanhuksen läsnäoloa?  pitkäaikaisissa hoitosuhteissa perhehoitaja sitoutuu tehtävään määräajaksi. Jos hoitajan ja vanhuksen hoitosuhde ei toimi, miten tällaisessa tapauksessa on suunniteltu tehtäväksi? Hoitopaikasta toiseen siirtäminen on vanhukselle fyysisesti ja psyykkisesti kohtuutonta.  kun on kysymys yksinäisistä ja muistamattomista vanhuksista, miten valvonta heidän hoidostaan pystytään toteuttamaan? Turun Seudun Vanhustuki ry ei hyväksy perhehoitoa vanhusten pitkäaikaishoitona. Vanhuksen hoito vaatii sitoutumista ja korkeatasoista osaamista. Osaamista ei voi kuitata lyhyellä valmennuksella. Vanhukset ansaitsevat turvallisen vanhuuden, minkä takaa ammattitaitoinen koulutettu hoitohenkilökunta. Ei anneta historian toistaa itseään. Turussa 31.10.2012 Turun Seudun Vanhustuki ry:n syyskokous 5 EDUNVALVONTARYHMÄ Yhdistyksemme edunvalvontaryhmä kokoontuu kuukausittain. Alkuvuoden aikana ryhmältä lähtenyt kirjoituksia lehtiin: Palveluasuminen– nykyajan köyhyysloukko?, Huoli Kaskenlinnan asukkaista, Vanhukset ovat rikkaus– eivät taakka, Onko Turulla liikaa vanhusten palveluihin tarvittavia tiloja? Osan kirjoituksista julkaisemme myös Tukiviestissä. KUOLEMA EI ODOTA Turun Sanomat 11.7.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi v. 2010 hyvän saattohoidon suositukset Suomessa. Ne korostavat potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista sekä hyvää oirehoitoa. Sairaanhoitopiirejä velvoitetaan tekemään alueelleen saattohoitosuunnitelma, jossa vastuut ja työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä määritetään. Suunnitelmat on muutettava lihaksi. Työskentelen terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kokemukseni mukaan hyvän saattohoidon peruspilareita ovat luottamus ja turvallisuus. Kuolevalle ihmiselle ja hänen perheelleen on tärkeää, että omahoitajalla ja omalääkärillä on nimi ja kasvot. Iltaisin ja viikonloppuisin on oltava selvät toimintaohjeet: jos tarvitaan sairaanhoitajaa, mihin päivystysnumeroon soitetaan, jos sairaalahoitoa, mihin päivystykseen mennään. Sairaalahoitoon pääsemiseen on voitava luottaa, kuoleminen ei odota. Ammattilaisilta pitää voida odottaa, että kipu- ja muita oirelääkkeitä saa riittävästi, ja että potilasta ja omaisia aidosti kuunnellaan. Myötätunto ja rauhallisuus kuoleman edessä ovat taitavan ammattilaisten työkaluja. Pienillä paikkakunnilla saattohoitoketjut ovat yksinkertaisia, mutta samalla turvallisia; tiedetään kenen puoleen käännytään ja minne mennään. Suurissa kaupungeissa sen sijaan organisaatiot ovat monimutkaisia, ja osastohoitoon pääsystä ei voida aina antaa takuita, kun kaupunginsairaalat pullistelevat jatkohoitopaikkaa odottavia vanhuspotilaita. huttu, mutta edelleenkään useimmilla potilailla ei sitä ole, ei edes vanhusten loppuaikojen pitkäaikaishoitopaikoissa. Näitä soisi näkevän. Saattohoitopotilaaksi pääseminen voi olla ongelma: erikoissairaanhoidossa ei uskalleta linjata saattohoitoon siirtymistä vaan syöpähoitoja jatketaan liki kuolinvuoteelle asti samaan aikaan kun syöpäsairaat jonottavat toisaalla hoitoon pääsyä. Vanhusten pitkäaikaissairaanhoidossa päätöksiä tehdään myös liian vähän, ja avuttomia ja täysin toisen hoidon varassa olevia vanhuksia siirretään hoitopaikasta toiseen, kun kunto huononee ja väistämätön kuolema lähenee. Monen vanhuksen toive ”kun ei tarvitsisi letkuissa maata” jää toteutumatta, kun tipasta valuu neste suoneen, josta se päätyy toista letkua pitkin virtsapussiin. Saattohoitopäätös voi parantaa kuolevan potilaan hoidon laatua, mutta pahimmillaan se voi olla hoidon este: potilaan hoidettavissa olevia oireita ei tutkita asianmukaisesti, kun ”kuolee se kumminkin”. Nihilistiset asenteet maksaa potilas voinnissaan. Meillä tarvitaan edelleen ja jatkuvasti aktiivista keskustelua siitä, mitä saattohoito tarkoittaa ja mitä sen tulisi sisältää. Tässä keskustelussa kuolemaa lähestyvä potilas on keskiössä; mikä hänelle on tärkeää ja kuinka hän toivoo hoitonsa järjestyvän. Pysähtymiselle potilaan ääreen on löydyttävä aikaa. Olemme haasteiden edessä. Minna Löppönen, Turun Seudun Vanhustuki ry, terveyskeskuslääkäri, geriatri Asennetasollakin on vikaa: ahtaalle ajetussa kotihoidossa ei aina kyetä näkemään kuolemisen hoitamisen kiireellisyyttä vaan asetetaan potilas jonon jatkoksi. Oirehoidossa vaaditaan ammattitaidon lisäksi myös määrätietoisuutta ja rohkeaa asennetta; keskenään kiistelevät ja eri arvomaailmoista asiaa katsovat omaiset eivät voi sanella potilaan hoitoa. Hoitotahdosta ollaan paljon pu6 ILMAN PANKKIKORTTIA Turun Sanomat 17.8.2012 Olipa kerran pikkuinen mummo, jota kutsuttiin Mummeliksi. Mummeli asui pikkuisessa kodissaan kerrostalon alimmaisessa kerroksessa. Hänellä oli kaunis parveke, jonka reunalaatikot hehkuivat punaisista kukista. Joka päivä hän käveli kaupungin kauniille torille ostamaan tuoreita vihanneksia, omenoita ja päärynöitä. Kaikki rakastivat Mummelia. Eräänä kesäisenä päivänä hän kuitenkin pyllähti nurin pikkuisessa kodissaan. Mummeli kiidätettiin sairaalaan, sieltä edelleen toiseen sairaalaan, sieltä kuntoutukseen, sieltä taas sairaalaan, sieltä toiseen sairaalaan ja sieltä kuntoutukseen. Mummeli istui nyt pyörätuolissa. Mummeli oli kuitenkin onnellinen, kun hän lopulta seuraavana kesänä pääsi uuteen pikkuiseen kotiin, josta käytettiin nimeä ”tehostettu palveluasuminen”. Mummeli halusi päästä kampaajalle, kun vieraita oli tulossa. Sitä varten tarvitaan rahaa. Mummeli ei ollut halunnut mitään ”muovikorttia”, koska niitä oli vaikea käyttää. Niinpä hän tilasi invataksin päästäkseen rullatuolillaan pankkiin. Mummeli söi hyvin, laittoi parhaat päällensä ja laittautui muutenkin huolellisesti, sillä olihan matka tärkeä. Tutun pankin konttoriin saavuttuaan Mummeli ei saanutkaan rahaa, sillä kassapalveluja oli supistettu. Sen pituinen se. Pirjo Immonen-Räihä Turun Seudun Vanhustuki ry, puheenjohtaja raanhoitajan nopeaa pistäytymistä useamman päivän välein? Tai jos huonokuntoisia vanhuksia on esimerkiksi Turussa jatkuvasti 130–150 jonottamassa pääsyä ympärivuorokautisen hoidon laitospaikalle? HYVIÄ VANHUSPALVELUJA NYT JA HUOMENNA Turun Sanomat 1.10.2012 Suomen perustuslaki on hyvä laki. Se takaa kaikille suomalaisille yhdenvertaisen kohtelun ja tasaarvoiset palvelut. Kaikkien on saatava kohtuullinen toimeentuloturva ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntauudistuksen avainasia onkin se, että asukkaat voivat asuinkunnasta riippumatta saada tarvitsemansa peruspalvelut riittävän yhdenvertaisesti. Meillä on kykyä luoda uutta, hyviä innovaatioita ja maailmanlaajuisessa vertailussa korkeatasoinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Mikä estää hakemasta ja toteuttamasta myös hyviä vanhuspalveluja? Maassamme on vajausta terveyskeskusten lääkäreistä. Nopeasti uhkaa myös vakava hoitohenkilöstöpula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Kuntaliitoksilla ei vielä paranneta asukkaiden palveluja. Siihen tarvitaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta. Vanhuspalvelujen tarve kasvaa jopa kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Myös perusterveydenhuollon palvelutarve puolitoistakertaistuu samassa ajassa. Uusi vanhuspalvelulaki on tulossa. Auttavatko lain kauniit ja hyvät hoitoperiaatteet, jos todellisuus merkitsee yksinoloa ja kodinhoitajan tai kotisai- Arkipäivän tosiasia on se, että vanhukset ja ikäihmiset tarvitsevat nykyistä enemmän konkreettisia palveluja ja hoitopaikkoja. Vanhus ei selviä kotonaan yksin, jos hänen peruspalvelujaan ei kunnolla hoideta. Viidentoista minuutin pikakäynti ei riitä, jos kotonaan asuva vanhus tarvitsee todellista apua kotona selviytymiseen. Kuntoutusta ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa tarvitaan yhä enemmän omatoimisen selviytymisen ja omassa kodissa asumisen tueksi ja onnistumiseksi. Kun ihminen sairastuu, on apua, hoitoa ja palveluja saatava ilman jonoja ja viivytystä. Hoitoketjun on toimittava sairaanhoidon kaikilla tasoilla. Palvelut on myös saatava riittävän läheltä. Paljon on kiinni myös arvoista ja asenteista. Viime aikoina on tuotu esiin vakava ja oikeutettu huoli kasvavasta joukosta syrjäytyneitä ja työelämästä sivuun jääviä nuoria. Tätä kehitystä vastaan on kaikin keinoin taisteltava. Myös vanhusten syrjäytyminen on kasvava ongelma. Yhä useampi vanhus jää yksin ja vaille läheisten apua ja tukea. Pidetään huoli läheisistämme – niin nuorista kuin vanhuksista. Risto Kapari Edunvalvontaryhmän puolesta 7 YHDISTYKSEMME TARVITSEE UUSIA JÄSENIÄ !  Turun Seudun Vanhustuki ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on vanhusten etujen valvonta, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen turvaaminen.  Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sitoutumatonta. Kotipaikkamme on Turku ja toiminta-alueemme Turun seutukunta.   Toimintaamme:  Vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen sekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille niin kuntatasolla kuin valtakunnallisestikin.  Kaikille avoin, maksuton toiminta.  Ruusukorttelissa: Ikäystävät; toiminnallisia ja sosiaalisia kokoontumisia kuukausittain Tietoiskut; infotilaisuuksia ikääntyviä ja heidän omaisiaan koskettavista aiheista Tuolijumppa; maksuton ja kaikille avoin viikoittainen liikuntatuokio ikäihmisille  Toimistolla: Käsityökerho Vakka; mukavaa yhdessäoloa käsitöiden merkeissä. Kaikille avoin. Juttutuokio; mukavaa yhdessäoloa keskustelun merkeissä. Kaikille avoin.  Yleisötilaisuudet ikääntyviä kiinnostavista ja koskettavista aiheista •Viihdekonsertit  Studia Generalia -luennot mielenkiintoisista aiheista yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston ja Suomen Senioriliikkeen kanssa. Retkeilemme ja käymme teatterissa muutaman kerran vuodessa Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä kotona asuvien, yksinäisten vanhusten seuraksi Turun alueella. Koulutamme uusia tukiystäviä. Tervetuloa vapaaehtoiseksi tukiystäväksi iloiseen joukkoomme! Lisätietoja puhelin 044-536 7721. Yhteistyön tekeminen muiden vanhusten asioita ajavien toimijoiden kanssa. TERVETULOA MUKAAN KAIKKI VANHUSTEN HYVINVOINNISTA KIINNOSTUNEET! Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka toimii yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja tarkoitusperien hyväksi. Hakiessasi yhdistyksen jäsenyyttä: Täytä jäsenhakemuslomake ja leikkaa se irti. Postita toimistomme osoitteeseen. Voit myös soittaa numeroon 044– 536 7741 tai ilmoittautua netin kautta vanhustuki.fi. Turun Seudun Vanhustuki ry JÄSENHAKEMUS Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku puh 044 536 7741 S-posti [email protected], vanhustuki.fi □ varsinaiseksi jäseneksi 10 €/vuosi Etunimet □ kannatusjäseneksi vähintään 50 €/vuosi Sukunimi Syntymävuosi Lähiosoite Puhelin Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Hyväksyn Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnan tavoitteet. Päivämäärä Allekirjoitus 8 JÄSENEDUT VUONNA 2012 HOITOLA AIKA NUMMEN PYÖRÄ Kosmetologi Katri Mattila. Humalistonkatu 15 a (katutaso), Turku. Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito 40€ (norm. hinta 47€). Hoito sisältää jalkakylvyn, kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. Hämeentie 44, Turku. Avoinna ark. 10–18, la 10–14.30. Normaalihintaisista apukulkuvälineistä alennusta 5 % ja muista tuotteista 10 % jäsenkorttia näyttämällä. Etu ei koske tarjoushintaisia tuotteita. PARTURI-KAMPAAMO ART Maariankatu 5, Turku, puh. 02- 250 3535. HOLIDAY CLUB CARIBIA Jäsenetuhinnat, jäsenkorttia näyttämällä: Kylpylän käyttö jäsenillemme maanantaisin ja Naisten hiusten leikkaus 22 € (norm.25 €). torstaisin klo 10–15 välisenä aikana 5 €/hlö. Miesten hiustenleikkaus 18 € (norm.20,50). Permanentti+leikkaus+muotoonkuivaus alk.74 INSTRUMENTARIUM Instru optiikka Oy €. Värjäys+leikkaus+muotoonkuivaus alk.62,50. Tarjous Optiikan tuotteista ja palveluista jäsen- Raidat+leikkaus+muotoonkuivaus alk.70,50. korttia näyttämällä! Sävy+leikkaus+muotoonkuivaus alk.52 €. 1. SILMÄLASIT. Nettohinnoiteltujen linssien yhRUISSALON KYLPYLÄ teydessä myönnämme 20 % alennuksen normaalihintaisista kehyksistä. Ei koske muita tar- Allasosaston käyttö 6 €/hlö. Etu on voimassa toistaiseksi. jouksia tai nettohinnoiteltuja silmälaseja. 2. NÄÖNTARKASTUS. Optikon suorittama näönTURUN HUOLTOEXPERTIT tarkastus ja silmälasimääräys 10 €. Jorma Puttonen Työmiehenkatu 1 A, Turku, 3. AURINKOLASIT. Normaalihintaiset aurinkolapuh 02-254 7760. Avoinna arkisin klo 9.00sit - 20 % . Ei koske Oakley-aurinkolaseja. 17.00. Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut 4. TERVEYDENHOITOTUOTTEET. Normaalihinviihde-elektroniikkalaitteet. taiset terveydenhoitotuotteet - 10 %. TarjoukJäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat sessamme mainitut alennusprosentit eivät kos-10% normaalihinnoista sekä kotikäynnit –10% ke kulloinkin voimassa olevia myymälöiden tar- normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. jouksia. Tarjous on voimassa toistaiseksi kaikis- Etu voimassa vuoden 2012 loppuun. sa Instrumentariumin myymälöissä. Lisätietoja saa myymälöistä ja Merja Ruokojärveltä, puh 040 672 2022 JP-VAATE / MARILYN Huomioi, että edellä mainittujen jäsenetujen lisäksi säästät myös retkimaksuissa ja yhdistyksen järjestämien tilaisuuksien sisäänpääsymaksuissa. Aktiivisena osallistujana saat vuosittain maksamasi jäsenmaksun (10 €) reilusti takaisin! Humalistonkatu 13, Turku Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista 20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. KÄSITYÖ-KAISA KY Hämeenkatu 3 A, Turku. Puh 02-2333937. Avoinna ma-pe klo 9-17. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista tuotteista alennusta 10 %. 9 RUUSUKORTTELIN HYVINVOINTIKESKUS yksi yhteistyökumppaneistamme Kädentaitojen osastoon kuuluvat käsityö- ja askartelutila sekä puu- ja metallipaja. Kädentaidoissa järjestetään posliinimaalaus-, öljyvärimaalaus-, tiffany- ja savityökursseja. Lisäksi järjestetään erityiskursseja huovutuksesta, patsas- ja muinaiskorukursseihin. Kädentaidot puh. (02) 262 6166. Aulassa tanssitaan maanantaisin kuntohumpat orkesterin säestyksellä. Yhteislaulua harrastetaan viikoittain. Hyvinvointikeskukseen tulevat myös päivän lehdet, joita voi lukea aulan kirjastonurkkauksessa. Kirjastossa asiakkaita varten on oma tietokone, jossa internetyhteys. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus tarjoaa asiakkailleen ateria- ja saunapalveluja sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja viihteellisiä yhdessäolon hetkiä. Näillä palveluilla tuetaan kotona asumista. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus on avoinna kaikille. Palvelut ovat tarkoitettuja turkulaisille eläkeläisille ja vammaisille. Ruusukortteli sijaitsee Turun keskustassa. Palvelulinja 1:n pysäkki on hyvinvointikeskuksen pihalla. Kahvila toimii asiakkaille kohtauspaikkana. Yksityiset yrittäjät tarjoavat kampaamo- ja jalkahoitopalveluja. Ruusukorttelin yhteystiedot ja aukioloajat Neuvonta, puh. (02) 262 6000 Neuvonta palvelee maanantaista perjantaihin klo 8.00 - 15.00. Kassa on avoinna klo 8.00 - 13.00. Ruokailu Ruusukorttelissa on mahdollista kaikille turkulaisille eläkeläisille. Aamupala ma— la klo 07.30 - 09.00. Lounas ma— la klo 11.00 - 13.00. Hyvinvointikeskuksen palveluesimies, puh. 050 553 0943. Harrastusmahdollisuudet Sauna- ja allastilat antavat mahdollisuuden suosittuun vesijumppaan. Iltapäivästä iltaan tilat ovat varattuja eläkeläis- ja vammaisjärjestöille. Liikuntasalissa on mahdollisuus osallistua helposta tuolijumpasta vaativampaan kuntojumppaan. Boccia-peliin voivat kaikki osallistua liikuntakykyyn katsomatta. Biljardipöytä on suuressa suosiossa. Uusille pelaajille järjestetään alkeiskursseja; miehille ja naisille omansa. 10 TÄRKEÄ ICE-NUMERO TURVAKSEMME In Case of Emergency (ICE) on tunniste, jonka avulla voidaan löytää hätätilanteeseen joutuneen henkilön kännykän sisällä olevasta puhelinluettelosta tiedot, jolle hätätapauksesta on ilmoitettava. Nopea yhteys lähiomaiseen on hätätapauksessa erityisen tärkeää, jos tällä on hallussaan hätätilanteeseen joutuneen hoitamisen kannalta tärkeää tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi tieto sairauksista ja niiden lääkityksestä sekä hätätilanteeseen joutuneen mahdollisesta hoitotahdosta. Toisinaan saattavat tiedot hätätilanteeseen joutuneen henkilöllisyydestäkin puuttua. Pelastajat, poliisi, lääkärit jne on ohjeistettu katsomaan esimerkiksi tajuttomana löydetyn henkilön kännykästä, löytyykö sieltä osoitteistosta ICE-koodilla tallettuja tietoja lähiomaisista. Myös esim. Hätäkeskuslaitos haluaa hätäkoodin kännyköihin. ICE:n voi kukin laatia itse omaan kännykkäänsä. Lähiomaisen nimen eteen lisätään kännykän nimiluetteloon kirjaimet ICE. Voi myös luoda ICE1- ja ICE2-tietueet jne., sillä useampi numero varmistaa sen, että joku todella vastaa, jos tarve tulee. Jos sattuu hätätilanne, jossa henkilö löydetään tajuttomana, paikalle tulleet pelastajat löytävät hänen kännykkänsä ja sieltä ICE-alkuisella koodilla talletetun numeron, johon he soittavat. Vastaaja osaa kertoa ja varmistaa löytyneen henkilöllisyyden sekä kertoa hänestä tärkeitä tietoja auttajille. POSITIIVAREILTA LAINATTUA Jenni (4.v) kysyi isoäidin syntymäpäivillä: "Miten vanha sinä olet, mummi?"-"Kultaseni, minulla on ollut niin monta syntymäpäivää, etten enää oikein muista omaa ikääni", mummi vastasi leikillään. Hetken miettimisen jälkeen tuli avulias ehdotus: "Katso pikkuhousujen kauluksesta. Minun housuissani lukee 3-4 -vuotiaille." Seitsemänvuotias Juuso makoili saunanlauteilla ja taivutteli eri asioita järjestykseen: hyvä, parempi, paras... Viimeisin taivutus jäi elämään: "Hyvä äiti, parempi äiti.. MUMMI! -Laura TURKULAISTEN IKÄIHMISTEN PALVELUOHJAUS - MISTÄ APUA KOTONA PÄRJÄÄMISEEN? Mietitkö kotona pärjäämistä? Haluatko harrastusmahdollisuuksia? Huolestuttaako terveydentila? Tunnetko turvattomuutta? Mikä tahansa huolestuttaa, älä jää yksin vaan ota yhteyttä. Selvitetään asioita yhdessä. - kotikäynnit ovat maksuttomia - Puh (02) 262 6172 klo 9—15 11 oli uranuurtavaa Suomessa ja osoitti tutkimisen tarpeen tällä uudella sosiaalityön alueella. Nykyisin 2010- luvulla väestön vanhetessa sosiaalityön vanhusosaamista kysytään entistä enemmän. Tällä hetkellä Turun yliopistossa voi opiskella 25 opintopisteen verran sivuaineopintoja gerontologisessa sosiaalityössä ja opiskelijamäärät ovat kasvussa. Heikki Suhosen uran aikana aikana Turun yliopisto on tehnyt reilun 10 vuoden ajan tutkimus- ja kehitysyhteistyötä useiden eurooppalaisten maiden, kuten Hollannin, Tanskan ja Saksan kanssa, ja n. 50 opiskelijaa on ollut näissä yhteistyöhankkeissa tutustumassa eri maiden vanhustyön käytäntöihin. Oppia on haettu myös Euroopan ulkopuolelta, aina harmaantuvasta Japanista asti. Heikki Suhosen haastattelu 24.9.2012 Mitä meillä on opittavaa Euroopasta? Keski-Euroopassa iäkkäät toimivat itse aktiivisesti vanhustyössä: vertaisvapaaehtoiset vetävät kukin taitojensa mukaan harrasteryhmiä; innokas kalamies vie vanhuskeskuksen miesporukan kanaalin rantaan ongelle ja valokuvauksesta innostunut ikäkansalainen vetää valokuvapajaa. Leipojat pyörittävät kakkukerhoa ja lauluhaluiset harjoituttavat kvartettia joulujuhAjankohtaista: Studia Generalia luento ”Viina liin. Yhdistävän tekemisen kautta ikäihmiset on viisasten juoma- alkoholi ja ikääntyneet” Tu- kohtaavat. Vapaaehtoiset voivat toimia myös run pääkirjaston Studiossa 11.12.12. klo 12ns. hoivapankki- periaatteen mukaisesti eli kan13.30 (Linnank. 2, Turku), vapaa pääsy. salainen voi ilmoittautua pankkiin käytettäväksi tarvittaessa. Näin vapaaehtoinen voi auttaa, Heikki Suhonen – gerontologisen sosiaalityön kun se hänelle itselleen sopii eikä auttaminen edelläkävijä Turussa sido tai velvoita liikaa eikä käy siten liian raskaaksi. Vapaaehtoistoiminta on usein kevyemHaastattelin Turun yliopiston pitkäaikaista sosi- pää kuin Suomessa, missä puolestaan tukihenaalityön lehtoria Heikki Suhosta hänen eläkkeel- kilöt auttavat yleensä jo pitkälle huonokuntoisia le lähtönsä edellä kauniina syyskuun aamuna. vanhuksia ja auttaminen voidaan kokea rasHeikki Suhonen on pitkän linjan sosiaalityön kaaksi ja sitovaksi. opettaja, joka on erikoistunut ikääntyneiden parissa tehtävään, gerontologiseen, sosiaalityö- Heikki Suhonen on päässyt tutustumaan Hollanhön. Hänet tunnetaan aktiivisena ja innostava- nissa myös vanhusten Hogewayn palvelukesna luennoitsijana niin opiskelijoiden keskuudes- kukseen, jossa ikäihmiset asuivat n. 10 hengen sa kuin lukuisissa yleisötilaisuuksissakin. Heikki soluissa aiemman elämäntyylin kategorioiden Suhonen kiinnostui aikoinaan vanhusten palve- mukaan kuten entiset maanviljelijät ja käsityölujärjestelmän kehittämisestä sekä ikäihmisiin läiset, Amsterdamissa ikänsä asuneet kaupunkikeskittyvästä sosiaalityöstä Lapin yliopiston so- laiset, musiikkia harrastaneet, Länsi-Intian saasiaalityön emeritus professori Simo Koskisen ristosta muuttaneet jne. toimintakyvyn ja viihinnoittamana 1980- luvulla. Simo Koskisen työ tymisen kannalta. Heikki Suhonen. Syntynyt 1946 Pielavedellä, valtiotieteen lisensiaatti, Turun yliopiston sosiaalityön lehtori v:sta 1984, naimisissa, 3 lasta, 4 lastenlasta. Jäi eläkkeelle 1.10.2012. Oma vanhusläheinen: kohta 90-v äiti. 12 Myös eurooppalaisten suhtautuminen riskin ottoon ja kontrolliin vanhustyössä poikkeaa suomalaisesta: vakuutuksen puuttuminen ei estä vapaaehtoisia työskentelemästä vanhusten ryhmäohjaajina, kokkikerhon vetäjältä ei vaadita hygieniapassia ja dementiavanhusten ulkoilualueen piha-aita on niin matala, että sen yli näkee (ja kiipeämään pääsee) takana olevaan metsään. Toki riskeistä keskustellaan Keski -Euroopassakin, mutta 100% varman päälle pelaaminen ei ole arvo sinänsä – eikä myöskään este järjestää palveluita. Uusia työskentelytapoja tarvitaan ja samalla uutta osaamista vanhuspalveluiden suunnittelijoilta. Uuden teknologian hyödyntäminen (hälytysjärjestelmät, turvavahdit, apuvälineet) on yksi esimerkki tästä, mutta toimii vain avustavana tekijänä. Myös vaatimustaso kasvaa: suuret ikäluokat ovat tottuneet nykymaailman menoon ja tulevat vaatimaan yksilöllisempiä ja monimuotoisempia palveluita. Sekä sosiaaliettä terveydenhoitoalalla riittää siis koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyötä riittämiin. Heikki Suhonen toivoo yhteistyötä, innovatiivisuutta sekä tarmoa tähän työhön. Hän huomauttaa Muuttuvat ikäihmiset Suomessa – ja muuttu- kuitenkin lopuksi, että vaikka kehitettävää on, vat palvelutarpeet suomalainen vanhuspalvelujärjestelmä on jo nyt paljon mainettaan parempi. Hyvää hoitoa ja Heikki Suhonen kiinnittää huomiota siihen, että korkeatasoista osaamista löytyy paljon. Tästä ikäihmisten elämäntilanteet ovat nykyisin vaih- esimerkkinä hän mainitsee oman, liki 90televampia kuin menneinä vuosina. Suomalai- vuotiaan, äitinsä hyvän hoidon kokemukset sella palvelujärjestelmällä on tekemistä kevanhusten ryhmäasumisessa Keski-Suomessa. hittyä tässä muutoksessa. Vanhusten avioliitot Ja on kiitollinen. ja perhesuhteet mutkistuvat: on lapsia vaimon ensimmäisestä ja miehen toisesta avioliitosta Toivotamme ansaittuja eläkepäiviä Heikille! sekä lisäksi yhteisiä jälkeläisiä, on entisiä aviovaimoja sekä – miehiä; kuka näissä perheissä Minna Löppönen, osallistuu ajallaan vanhusten hoivan järjesteTurun Seudun Vanhustuki ry:n hallituksen ja lyyn? Suomessa on paljon seurustelevia leskiä edunvalvontaryhmän jäsen, geriatri ja eronneita, joilla on kuitenkin omat asunnot ja omaisuus - mikä on näiden seurustelevien vanhusparien vastuu toisistaan hoivan tarjoamisen suhteen? Entäpä sitten todella iäkkäiksi elävät pariskunnat- katsotaanko, että 89-vuotias itsekin jo raihnainen aviovaimo toimii 94-vuotiaan dementoituneen aviomiehensä ympärivuorokautisena omaishoitajana? Ja entäpä miten järjestyy pariskunnan hoivahoito yhdessä elämän loppuvuosina, kun vanhainkodeissa on tarjolla vain yhden hengen huoneita? Heikki Suhonen huomauttaa myös ikääntyneiden päihdepalveluiden alkeellisuudesta: alkoholidementia lisääntyy Suomessa eikä näille ihmisille ole tarjolla useinkaan muuta kuin suojakotityyppistä hoivaa. Ilahduttavana esimerkkinä hän mainitsee kuitenkin Salon kaupungin, jossa on kehitetty ikäihmisille suunnattua etsivää ja ehkäisevää päihdetyötä sosiaalitoimessa, sekä alkoholidementoituneiden päivätoimintaa yhdessä Salon Muistiyhdistyksen kanssa. 13 TURUN SEUDUN VANHUSTUKI RY – VAPAAEHTOISTYÖTÄ JO KYMMENEN VUOTTA Haastateltavina ovat perustajajäsenistä kolme yhä suurella sydämellä yhdistyksessä toimivaa, aktiivista vapaaehtoistyötä tekevää: Seija Loponen, Sirkku Salomaa ja Anita Sorsimo. Pohjana tämän kolmikon halulle olla mukana vapaaehtoistyössä vanhusten hyväksi on ollut alusta saakka halu auttaa lähimmäistä ja olla tukena avuntarpeessa oleville vanhuksille. Ryhtyminen vapaaehtoistyöhön edellyttää sitoutumista samoin kuin liittyminen mihin tahansa yhteisöön, kukin itse saa toki päättää missä määrin omaa aikaansa vapaaehtoistyöhön on valmis antamaan. Tärkeintä on tehdä se, minkä on luvannut tehdä. Turun Seudun Vanhustuki ry:n perustava kokous pidettiin 17.12.2002. Perustajajäseninä olivat Anna-Kaarina Gullichsen, Ruth Hasan, Pirjo Immonen-Räihä, Arja Järvinen, Pirkko Kilpinen, Sirkka-Liisa Kivelä, Tarja Kopu, Seija Loponen, Anja Mielikäinen, Marja-Leena Rissanen, Sirkku Salomaa, Tuula Santalahti, Aili Sjöroos, Anita Sorsimo, Marja-Liisa Tuomi ja Irma Vilja. Puheenjohtajana aloitti Sirkka-Liisa Kivelä, sihteerinä Seija Loponen ja taloudenhoitajana Anita Sorsimo. Näistä perustajajäsenistä tässä yhdistyksessä toimivat edelleenkin aktiivisina Pirjo Immonen-Räihä, Arja Järvinen, Pirkko Kilpinen, Seija Loponen, Sirkku Salomaa, Aili Sjöroos ja Anita Sorsimo. – Meitä oli 16 naista perustamassa yhdistystä. Lähdimme aivan tyhjästä. Jokainen meistä maksoi jäsenmaksun, että saimme yhdistyksemme rekisteröityä. Vuosi vuodelta on jäsenmäärämme kasvanut ja nyt se on yli 600 jäsentä. Samanaikaisesti toimintamme on kasvanut ja monipuolistunut. Olemme tehneet yhteistyötä myös useiden vanhustyötä tekevien yhteisöjen kanssa, kertoo Seija Loponen. Anita, Sirkku ja Seija pohtivat usein keinoja mi- Olemme kiitollisia yhdistyksemme kehityksestä ja nykyisestä tilasta. Koemme saaneemme Korkeimman siunausta työssämme, iloitsevat Seija Loponen edessään Sirkku Salomaa ja Anita Sorsimo. ten yhdistyksen toimintaan saataisiin mukaan myös nuoria. Olisikin hyödyllistä saada alan opiskelijoita 2-3 viikon harjoitteluun toimistolle ja tilaisuuksiin. - Nuorilla on hyvä mahdollisuus kokeilla työtä ikääntyneiden parissa esimerkiksi yhdistyksemme järjestämissä tilaisuuksissa, toteaa Sirkku Salomaa. - Uskomme, että kokeilusta tuleva mielihyvä ja tarpeellisuudentunne lisäävät halua olla mukana toiminnassa jatkossakin, lausuvat yhteen ääneen Seija Loponen ja Anita Sorsimo. Vapaaehtoistyön myötä saa myös paljon uusia tuttuja ja hyviä ystäviä. Jokainen osaa tehdä jotakin, jokaisen panos on tärkeä. Osallistumalla saa uutta tietoa, pysyy ajan hermolla, täydentää Sirkku Salomaa. 14 Mediassa käsitellään paljon vanhuutta ja vanhusten asioita, mutta varsinkin konkreettiset parannukset ikääntyvien asemaan ja oloihin jäävät pitkälti toteuttamatta. Loposen ja Sorsi- Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjestämä Vanhustyön tukemiseen perinteiset Hyvän Tuumon mielestä tarvitaan laaja-alaista asenteen muokkausta, jonka tulee alkaa jo lapsena kotoa len iltamat 29.9.2012 käsin. Aikain menneitten taa aatos taas samoaa. Koulu on avainasemassa ja etenkin aikuisväes- Ajan sen mennehen tarun ihmeellisen voin vietön oman käyttäytymisen suhteessa ikääntyviin läkin tavoittaa…. tulisi olla esimerkkinä. – Päämääränä on piJo ennen tilaisuuden alkua kävi kova hyörinä dettävä vanhusten hyvinvoinnin edistämistä ja runsaan arpajaispöydän ympärillä ja myös liparvokkaan vanhenemisen turvaamista, vanhuspujen myyntipöydän vieressä. ten etujen valvontaa unohtamatta, korostaa Ja niin kävikin, että Ruusukorttelin juhlasali Seija Loponen. Yhteistyötä kunnan ja vapaaehtäyttyi ääriään myöten juhlaväestä. toisjärjestöjen kesken tulee entistä enemmän lisätä ja tiivistää. Ensiarvoisen tärkeää on myös Yhdistyksen puolesta Sirkku Salomaa avasi tilaise, että vapaaehtoiset jäsenemme jaksavat suuden. edelleenkin olla mukana moninaisissa tehtävis- Sitten pääsikin juontajamme Jarkko järvinen, sä, Loponen toteaa. muusikko Timo Rautala ja laulaja Merja Lehtinen siivittämään viihteellistä iltapäiväämme HYVÄ VANHUUS musiikin ja sanan voimin. Kuulimme muistoja ja tunteita herättäviä sävelMiten mieltävät nämä pitkän linjan vapaaehtoi- miä vuosien takaa kuten, Muistojen Monrepoo, Sellainen ol’ Viipuri, Muistojen Inari, Mustansen työn tekijät hyvän vanhuuden: Hyvä vanhuus on sitä, että turvallisuus on taattu, kuten meren valssi, Hyväile, hyväile vaan jne. Rohkeimmat uskaltautuivat myös tanssilattialle myös kohtalainen toimeentulo ja tarvittavat pyörähtelemään niin valssin kuin humpankin palvelut. Lisätään vielä elämän loppuun asti kunnioittava kohtelu. Tasapaino itsensä ja ym- tahdissa. päristön kanssa, läheiset ihmissuhteet, ystävät, Täytekakkukahvien lomassa kuulimme iloista puheensorinaa. harrastukset sekä itsemääräämisoikeus omiin Ilo oli myös nähdä joukossamme Asta ja hänen asioihin niin kauan kun siihen kykenee. tukiystävänsä Maarit. MUISTOJEN SILLALLA Teksti ja kuva: Anna-Liisa Raunio Iltapäivä ystävien ja tuttavien seurassa ja iloiset, tyytyväiset ilmeet kertoivat meille, että juhlamme olivat onnistuneet. Kiitämme kaikkia läsnäolijoita, esiintyjiä ja vapaaehtoisia, jotka olitte tekemässä iloista ja hyvän tuulista matkaa muistojen sillalle. Elämän iloa ja ystävän tukea! Pirjo Varvikko 15 hän minä olin tehnyt. Aarrekartta oli mielessäni. Siinä oli monta pientä unelmaa ja yksi melkoisen iso; uudenlainen työ vielä kerran. Nyt uskon syvästi tähän aarrekarttaan ja huomaan, että siihen on piirtynyt uusi iso unelma. Nyt se ei ole vain henkilökohtainen, vaan se koskee yhdistystämme. Kävellessäni työmatkaani Läntiseltä Pitkältäkadulta keskustaan silmäilen aina tyhjiä katutason liikehuoneistoja ja unelmoin yhdistyksemme uusista toimitiloista. Tiloista, joissa voisi toimia vielä laajemmin ja monipuolisimmin, tilat jotka helposti näkyisivät ohikulkijoille. Ei sitä tiedä, miten tämä unelmani toteutuu ja milloin, mutta nyt uskon vakaasti sen toteutuvan. Unelmani toteutumista Olen elämäni aikana ollut työssä hyvin erilaisis- edesauttaa 10-vuotisen yhdistyksemme runsas sa paikoissa kuten puutarhassa, kaupassa, tuk- ja monipuolinen toiminta, yhdistyksemme ahkukaupan pääkonttorissa, kotiapulaisena, saikerat sekä taitavat vapaaehtoiset. Olen niin ylraala-apulaisena, lastenvaatetehtaassa, huone- peä vapaaehtoisistamme ja yhdistyksestämme! kalutehtaassa, rakennustoimistossa ja lastenOdotan innolla ja mietin sitä, mitä yhdistyksemsuojelujärjestössä, jossa olin pitkän rupeaman. me toiminnanjohtaja kirjoittaa vuosien kuluttua Vuosien kuluessa unelmakseni tuli vielä kerran Turun Seudun Vanhustuki ry:n 20-vuotis juhlavaihtaa työpaikkaa, oppia jotain uutta uuden lehteen. Onkohan minun unelmani uusista, työn kautta. Sitten se tapahtui! Turun Seudun yhdistyksen omista toimitiloista tuolloin toteuVanhustuki palkkasi minut toiminnanjohtajaksi. tunut? Unelmani toteutui. Muistan kun Anna-Liisa Raunio piti esitelmää Aarrekartasta tukiystäville Suuri kiitos teille kaikille, jotka olette saaneet ja olin siinä mukana kuuntelemassa. Hän kertoi aikaan näin hienon yhdistyksen. miten unelmat toteutuvat kun tekee niistä taulun, aarrekartan. Aarrekartan voi tehdä myös Jenny Oldenburg-Tiitto mieleensä. Jälkeenpäin mietin, että juuri niin- UNELMAT TOTEUTUVAT Kiitos kuluneesta vuodesta Ikäystäville! Onnellisuus on sivutuote siitä, että yrittää saada jonkun toisen onnelliseksi. Ritva ja Marimbalaiset 16 UUSI KASVO TOIMISTOLLA ja ihmisläheisen työn täältä yhdistyksen toimistolta. Työnkuvani on tähän mennessä ollut hyvin moninainen. Toimistotyön lisäksi olen saanut osallistua mukaviin tapahtumiin ja tavannut niissä iloisia ja energisiä yhdistyksen jäseniä, sekä arvokasta työtä tekeviä vapaaehtoisia. Minua kiinnostaa ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja vapaa-aikanani käyn siihen liittyvissä tilaisuuksissa sekä kursseilla. Lisäksi käyn kuntosalilla ja uimassa. Puuhastelen myös ekaluokkalaisen tyttäreni kanssa. Koko perheen voimin liikumme luonnossa. Tilaisuuden tullen piipahdan Espoossa tapaamassa vanhempaa tytärtäni, äitiäni, siskoani sekä ystäviäni. TurOlen Liisa Timgren ja aloitin toimistolla osakuun olen kotiutunut hyvin. Tämä on aktiivinen aikaisena tiedotussihteerinä syyskuussa. Muu- kaupunki ja täältä löytää paljon katseltavaa, tin kaksi vuotta sitten Espoosta Turkuun ja saihailtavaa sekä ihmeteltävää. malla toteutin pitkäaikaisen haaveeni ammatin- Tavataan toimistolla ja tilaisuuksissa. Tavoitat vaihdosta. Työskentelin aiemmin emäntänä minut toimistolta numerosta 044 536 7741. mainostoimiston keittiössä. Halusin aivan toisenlaiseen työhön ja suoritin merkonomin tut- Hymyillään, kun tavataan. kinnon. Sain uuden urani alkuun heti antoisan Liisa Timgren Esteetön kuntosali (HUR-laitteet) Fysioterapeutin ilmainen opastus ma klo 13-14 ja ke klo 17-18 Tuki- ja liikuntaelinten sekä neurologinen fysioterapia Tarjous! 30 min hieronta 15 € marraskuun ajan Tervetuloa! 17 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA misia joista sitten jatkamme keskustelujamme olohuoneen puolella. Itse olen melko nuori tällaiseen vapaaehtoistoimintaan, jossa vietetään vanhuksen luona omasta ajasta pari tuntia, joka toinen viikko, joskus toki voi vierähtää hiukan pitempikin väli. TUKIYSTÄVÄNÄ TOIMIMINEN ANTAA PALJON ILOA KUMMALLEKIN OSAPUOLELLE! Hei kaikki Tukiviestin lukijat, kerron nyt omista kokemuksistani tukiystävänä toimimisesta. Olen toiminut vajaan vuoden tukiystävänä, nyt 85-vuotiaalle rouvalle. Olin pitkään miettinyt, että haluaisin alkaa ystäväksi jollekin vanhukselle koska vanhukset ovat minulle tärkeitä ja heidän keskuudessaan on paljon yksinäisyyttä. Yhtenä päivänä posti toi Turku Posti-lehden, jossa kerrottiin vanhusten tukiystävä toiminnasta ja että uudet kurssit alkaisivat. Otin heti yhteyttä Turun vanhustukeen ja ilmoittauduin. Kurssin kesti kolme päivää ja se toteutui marraskuussa 2011. Kurssilla käytiin läpi Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimintaa, näkövammaisen arkea, vapaaehtoistyön tarkoitusta ja merkitystä, eettisiä periaatteita, vanhuutta osana elämää, vuorovaikutusta ja vanhuksen kohtaamista. Kurssi oli todella antoisa ja hyvin järjestetty. Olen 28-vuotias ja arvostan suuresti vanhuksia, kunnioitukseni heitä kohtaan on suuri. Tästä kyllä saa paljon ja tietää, että itsekin antaa paljon iloa tuettavalle. Aina innolla tuettavani odottaa uuden ajan sopimista ja on todella kiitollinen jokaisen tapaamisen jälkeen. Me keskustelemme kaikista asioista, niin omasta elämästä kuin mediassa esillä olevista uutisista. Joskus uppoudumme lehtien maailmaan, mutta huomaan, että tuettava kokee olonsa hyväksi, kun joku on hänen luonaan vaikka olisikin vain hiljaa. Kannustan kaikkia asiasta vähänkään kiinnostuneita ottamaan yhteyttä Turun Seudun Vanhustukeen ja lähtemään rohkeasti mukaan tukiystävä-toimintaan. Aika jonka annamme vanhuksille, on arvokasta kummallekin osapuolelle. Ja omanikäisiä toivoisin myös lähtevän tukiystävä toimintaan. Tämä on arvokas ja hieno vapaaehtoistyön muoto. Tuettavani löytyi nopeasti, minulle ei ollut väliä, olisiko tuettava mies vai nainen eikä iälläkään Syksyisin terveisin ollut merkitystä, minulle oli vain tärkeää päästä tukiystävä ilahduttamaan yhden vanhuksen elämää. Katri Ahlman Kun tulevan tuettavani luona käytiin ensimmäisen kerran Tiinan kanssa, olin positiivisesti yllättynyt ja tuettavani oli myös iloinen asiasta. Nyt olen tosiaan vajaan vuoden verran käynyt tuettavani luona ja aina menen odottaen keskustelujamme. Lähden aina iloisena paikalta ja tiedän että olen antanut tuettavalle paljon ja saanut itsekin paljon iloa taas päiviini. Aloitamme aina kahvittelulla, jossa käymme läpi kuulu18 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA TUKIPALAVERIT 2013 VANHUSTENVIIKKO Tukiystävätoiminnassa muistettiin kotona asuvia yksinäisiä vanhuksia vanhusten viikolla Ennen varsinaista vanhusten viikkoa vietettiin Suomessa vuodesta 1954 lähtien valtakunnallista vanhustenpäivää, jonka tarkoituksena oli saada kaikki ne, joilla oli ” vanhenevia omaisia, muistamaan heitä ja tuomaan ilmi koko yhteiskunnan kiitollisuus sille polvelle, joka on nykypolven elämän rakentanut.” Vuodesta 1972 alkaen vanhustenpäivän jälkeistä viikkoa alettiin viettää valtakunnallisena vanhustenviikkona. Myös tänäkin päivänä valtakunnallisen vanhustenpäivän ja – viikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen, vanhuksiin ja heitä koskeviin asioihin sekä vanhusten asemaan yhteiskunnassa. Turun Seudun Vanhustuen tukiystävätoiminnassa haluttiin vanhusten viikon kunniaksi muistaa niitä, jotka ovat mukana Turun Seudun Vanhustuen tukiystävätoiminnassa. Kuudelle vanhukselle annettiin mahdollisuus osallistua Ruusukorttelin vanhusten viikolla 10.10. pidettyyn tilaisuuteen ”Vanhassa vara parempi”. Vanhukset kyyditettiin kotoa Ruusukortteliin ja takaisin. Kyyditysten sponsorina meillä toimi Invataksi autoilija Janne Lindroos, jolle lämpimät kiitokset kuljetusten onnistumisesta. Kuljetuksilla haluttiin antaa mahdollisuus osallistua tilaisuuteen niillekin, jotka eivät muuten omasta kotoaan ilman apua ja pystyisi lähtemään. Päivä olikin tosi onnistunut ja toi paljon hyvää mieltä osallistujille ja oli ihana kuulla, miten monelle päivä toi piristystä arkeen . Toivotaan, että vastaavia tilaisuuksia olisi useammin ja saisimme kuljetuksen järjestettyä niille tukiystävätoiminnassa mukana oleville joilla on liikkumisen kanssa rajoitteita. Tukipalaverit ovat Turun Seudun Vanhustuki ry:n vapaaehtoisille tukiystäville tarkoitettu ohjattu tapaaminen. To 10.01.2013 klo 14 To 14.02.2013 klo 14 To 14.03.2013 klo 14 To 11.04.2013 klo 14 To 16.05.2013 klo 14 To 13.06.2013 klo 14 To 08.08.2013 klo 14 To 12.09.2013 klo 14 To 10.10.2013 klo 14 To 14.11.2013 klo 14 To 12.12.2013 klo 14 Tukipalaverit ovat Turun Seudun Vanhustuen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33 4 krs., jollei toisin ole ilmoitettu. Ennakkoilmoittautumiset tukiystävätoiminnan ohjaajalle, jotta pystymme arvioimaan kahvituksen sekä riittääkö istumapaikat. Taksiarena Oy 0400 22 22 22 Invataksikuljetukset Tilataksikuljetukset 1- 19 hlö 19 RETKI TAATTISTEN TILALLE Naantalin Merimasku 4.10.2012 unohda! Ryhmämme laulu raikui entisestä sikalasta ravintolasaliksi muunnetussa tilassa. Vanhustuen valssi ei vanhene milloinkaan, se on aina ajankohtainen. Ritva Aro kertoi meille vanhoja ja viisaitakin sananparsia aidolla Hinnerjoen murteellaan, joka saa kuulijat aina hyvälle tuulelle. Ritva lausui myös kauniin, Otto Mannisen tekstin Isänmaasta. (Tässä vaiheessa valaistuksesta huolimatta hämäryys hiipi sisätiloihinkin, sillä ulkona suorastaan ryöppysi sadevettä alas umpiharmaasta taivaasta. Tilan lemmikki, minipossu Otto pyrki sisään lasioven takaa. Ovi ei auennut, joten Otto tyytyi haistelemaan porrastasanteen auringonkukka-asetelmaa). Kuten Ritva meitä valisti; 4.10. on kansainvälinen eläintenpäivä. Se on otettu käyttöön Italiassa jo vuonna 1933, meillä Suomessa sen vietto aloitettiin vasta 1990. Hyvin sitä sopi viettää Taattisissa, sillä tilalla on Otto-possun lisäksi lampaita ja karitsa, kukko, kani sekä seiskarinkoirat Jazz ja Noppa. Koirat olivat valitettavasti aamulla kaikonneet metsämaastoon tassuissaan syksyinen vapauden polte. Emme siis nähneet noita mustavalkoisia kippurahäntiä. Ulla Oksanen hauskuutti meitä jutuillaan. Hän antoi myös aivoille työtä pienoistietokilpailun myötä. Nyt me kaikki mukana olleet tiedämme, että joulukuusi otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1830. Ohjelma jatkui runonlausunnan muodossa. Kauniilla ja heleällä äänellään Eila Tervakoski lausui pitkän ja vivahteikkaan runon loppuriimeineen. Runo on hänelle rakas muisto lapsuudesta. Ritva Ilmanen kertoi meille kaikille sketsin Vanhasta naisesta, joka vierailee hänen kodissaan. Tunnelmasta toiseen siirryttiin vielä Ritvan tulkitessa Larin Kyöstin kirjoittaman runon Itkevä huilu, johon Oskar Merikanto on tehnyt sävellyksen. Aika riensi leppoisassa seurassa, ystävällistä ja hyvää palvelua sekä tarjoilua saaden. Laulavat Ritvat (Aro ja Ilmanen) houkuttivat meidät kaikki vielä yhteislauluun: Jos sais´ kerran reissullansa. Kiitoslaulun kaikuessa aukenivat jälleen taivasten vesivarannot: kotiinlähtö tehtiin ”vesibussiin”! Sääennuste tälle päivälle ei ollut suopea maaseuturetkeä ajatellen. Siitä huolimatta harmauden keskellä ajoi Taattisten tilan pihaan ensin tilataksi ja seuraavaksi tilausajossa oleva Grandellin linja-auto. Sateettomana hetkenä pihapiiriin kertyi nelisenkymmentä retkeläistä valmiina aikamatkaan vanhan rusthollin maalaismiljöötä katsellen. Matkanjohtajana toimi Seppo Grönlund. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi pojalleen Juhana III:lle herttuakunnaksi Turun seudut ja Ahvenanmaan vuonna 1556. Vuonna 1575 kuningas Juhana III (Ruotsin kuningas 1537- 92)puolestaan lahjoitti tilan aateliselle Böckler-nimiselle ratsumiehelleen. Tämän myötä tilasta muodostui ratsutila. Tilan omistajat ovat vaihtuneet aikojen saatossa, tila on ollut autiotilana sekä viljelyksineen yhteisomistuksessa Wiurilan kartanon kanssa. 1900-luvun vaihteessa tilan omistajaksi mainitaan rymättyläläinen Santalahti. Nykyiset omistajat Karin ja Markku Aaltonen ovat vuodesta 1983 alkaen muokanneet viljelytilasta myös monipuolisen maatilamatkailukohteen. Tilalla on mahdollista majoittua vaikkapa Hilman tupaan, Pakarirakennukseen, Tallinvintille, Tipulaan, Kotaan, Venevajaan ja mökkeihin. Hyvän ruuan lisäksi tarjolla on elämyksiä ja myös mahdollisuus viettää juhlia vuokratiloissa. Kesäaikaan tila on suosittu perhematkailukohde. Lähipiirin luonto, meri ja eläimet ovat ulottuvilla. Teksti ja kuva Anna-Liisa Raunio Pihapiiriin tutustumisen jälkeen siirryimme sisätilaan lounaalle, jonka oli meille valmistanut keittiömestari Tommi Pere. Tarjolla oli rapean salaatin lisäksi palvilammaskiusausta, kasviskiusausta sekä mahdottoman maukasta saaristolaisleipää. Jälkiruokana saimme nauttia kanelista omenapaistosta, kahvin kanssa mahdutimme vatsoihimme vielä muhkeat pullat. Hyvältä maistui! Saaristolaisleipää olisi meistä jokainen tahtonut ostaa kotiinkin, vaan yllättävä kysyntämme ylitti tarjonnan. Makumuistoa emme 20 Yksimielisiä oltiin siitä, ettei yksin kotona asuvien peruspalvelusta, kotisairaanhoidosta ja kodinhoitoavusta huolehdita riittävästi. Palvelukotiin tai hoitopaikkaan pääsyä joutuu jonottamaan liian kauan. Tehostetun palveluasumisen yksikössä asuvan vanhuksen käyttövara 99 euVanhusten hoitotarpeen toteutumisesta käytiin roa/kk ei ole riittävä. Kaikilla kotihoidon asiakkailla pitäisi olla omahoitaja ja omaishoitajien yli kaksi tuntia vilkasta keskustelua 20.9.2012 Ruusukorttelissa pidetyssä Paneeli- illassa. Vas- asemaa sekä hoitokorvausta pitäisi parantaa. taajina olivat kunnallisvaaliehdokkaat yhdeksäs- Turun vanhusneuvosto esittää yli 80-vuotiaiden tä eri puolueesta (Riitta Karjalainen, Keskusta, Ti- ilmaista liikkumista Turun sisäisessä joukkoliimo J Laihinen, Perussuomalaiset, Virpa Puisto, SDP, kenteessä. Tähän pitäisi liittää myös kaikki rolKjell Wennström, RKP, Pentti Huovinen, Kokoomus, laattorilla liikkuvat. MITEN TURUSSA VANHUKSET SAAVAT TARVITSEMANSA PALVELUT? Pirkko Kunnari, Vasemmistoliitto, Kaija Kiessling, SKP, Helena Mannervo, Kristillisdemokraatit, Esa Rintala, Vihreät. Paikalla olleet yleisön edustajat Eniten mielipiteet erosivat kysymyksestä yksityinen vai julkinen hoivapalvelu. Ulkoistetaanko vai tehdäänkö kunnallisesti omana työnä. On olivat aktiivisia vanhustyössä mukana olevia, vaikeasti mitattavissa kumpi on edullisempaa, omaistensa kautta tai omakohtaisesti palveluja sekä kuka valvoo ja kantaa vastuun laadun tatarvinneita. Puheenjohtajamme Pirjo Immonen- son toteutumisesta hoivatyössä. Räihä avasi tilaisuuden ja toivotti arvovaltaiset edustajat sekä yleisön tervetulleeksi. Toimittaja Paljon keskustelua aiheuttaneeseen kysymykLassi Lähteenmäki toimi juontajana, jakaen pu- seen, yksityiset palvelut vai vuokralääkäreiden käyttö, on jo pohdittu ratkaisua niin, ettei ulkoheenvuoroja sekä rajaten ajankäyttöä. maisten omistuksessa olevien terveyspalveluja Ensimmäiseksi panelisteja pyydettiin visioimaan tuottavien laitosten palveluista olla valmiita missä haluaisivat olla tänä samaisena päivänä maksamaan valtion verovaroista. Kannattaa silloin, kun täyttävät 95 vuotta. Vastauksissa tuli suosia kotimaisia tai paikallista omistustaustaa esille seuraavanlaisia asioita: läheisten kanssa olevia hoiva- ja terveyspalvelutaloja. etelän lämpimässä, tutulla kotiseudulla, lastenlasten kanssa esim. Seikkailupuistossa, Muumi- Vanhusten perhehoitoa kannatti neljä ja vastusti viisi. Onnistuessaan perhehoito voi olla hyvä maailmassa; sienimetsässä tai harrastuksissa vaihtoehto. Nykytilanteessa on tarpeen miettiä liikunnan ja kulttuurin parissa. kaikkia hoitomuotoja, jotta pystytään kaikki palKaikkien paneelivastaajien piti ilmoittaa kantan- veluja tarvitsevat huomioimaan. Perhehoitoon sa KYLLÄ tai EI ennakkoon tehtyihin kysymyksijoittaminen edellyttää ennakkoselvitystä ja siin. Vastaukset rajattiin, jotta saatiin käsiteltyä asiakkaan omaa päätöstä sekä halua. kaikki ongelmakohdat ja myös tällä hetkellä jo Terttu Raitanen hyvin hoituvat asiat. 21 KUN PYYDÄN JA KIITÄN Mitä pyytäisin, mistä kiittäisin, mitä tänään anomuksiini liittäisin? Ennen toivoin sitä, mitä onneksi luulin ja mitä toisten onneksi kehuvan kuulin. Ehkä pyysin ihmistä, mainetta, rahaa, enkä nähnyt aneluissani mitään pahaa. Jos jotain sain, tuskin kiittää muistin tuosta velvollisuudesta kovin herkästi luistin. Jotain sentään elämänkoulussa oppia taisin… Paljon tekisin toisin, jos nyt tehdä saisin. HYMY Nyt kuitenkin kiitän kokemusteni määristä. Tahdon parempaa oppia teoista vääristä. Kiitän uskalluksesta punnita niitä. Anon voimaa ja taitoa, jos eivät ne riitä. Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon. Se rikastuttaa häntä, joka sen saa, mutta ei tee antajaansakaan köyhemmäksi. Se kestää vain hetken, mutta joskus sen muisto säilyy ikuisesti. Kukaan ei ole niin rikas ja vaikutusvaltainen, että pystyisi tulemaan toimeen ilman sitä, eikä kukaan niin köyhä, ettei se häntä rikastuttaisi. Kiitän siitä, kun arvojen asteikko muuttuu, enkä itke, jos jotain maallista puuttuu. Kiitän, että mä itsestäin ihmisen löysin. Enää lähimmäistäni yritä en kahlita köysin. Hymy luo onnen kotiin, hyvää tahtoa liikeelämään ja on ystävyyden tunnus. Se tuo levon väsyneille, ilon lannistuneille, auringonpaisteen murheellisille, ja on luonnon paras vastamyrkky kaikkiin huoliin. Siitä huolimatta sitä ei voi ostaa, kerjätä, lainata tai varastaa, sillä toisinaan sillä ei ole mitään arvoa kenellekään kuin poisannettuna. Jotkut ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen. Hymyile sinä heille, sillä ei kukaan niin suuresti hymyä tarvitse kuin hän, joka ei itse enää jaksa hymyillä. Kyllikki Tunturi Kiitän, jos häntä paremmin ymmärtää saatan, jos yhteyksissämme raja-aitoja kaadan. Kiitän sielunrauhasta, tasapainosta mielen, joilla kohtaan vaikeudet tai kalsean kielen. Nyt pyydän vain sitä, että ymmärrys riittää, jos kylvetyt siemenet saan satona niittää, että kokemusteni antia osaisin niin puida, etten pettymyksistäin, virheistäin syyttäisi muita, saisin voimaa ja rohkeutta vastuuni kantaa ja oppimaani saisin toisille opiksi antaa. Nyt tutkin jokaisen päiväni antia tarkoin… Tästä saaliistain en luopuisi tuhansin markoin. Opin löytämään iloa arjen harmauden alta ja etsimään kauneutta - kaikkialta. Nyt kiitosta Korkeimmalle lauluni kantaa! Hän meille kaiken tämän rikkauden antaa. Hänen rakkautensa runsaana meille kaikille vuotaa.. Se ottakaa vastaan ja myös toisille suokaa. Oili Härkönen 22 YLEISÖTILAISUUS VANHUSTENVIIKOLLA VANHASSA VARA PAREMPI teemoin. Käsiteltiin kuoleman suloisuutta , mutta myös onnellista oravaista pesässään. Turun historia esiintyi myös monessa laulussa Aurajoesta aina Kaarina Maununtyttären ja Erikin surulliseen tarinaan. "Mitäpä etsit sydämeni, itseäsi vain" todettiin vielä lopussa. Tämä ohjelmakaari oli todella kaunis, koskettava, jopa harras. Seuraavana oli vuorossa näyttelijä Arno Virtanen Turun kaupunginteatterista. Juontaja kyseli häneltä muistoja Kalle Holmbergin ajoilta 70luvun Aleksis Kiven Seitsemästä Veljeksestä, mutta Arno ei paljon enää muistanut, kun siitä hänen mielestään on jo niin kauan. Hienoa aikaa se kuitenkin oli totesi aikoinaan Timoa esittänyt näyttelijä lopuksi. Tällä kertaa Arno eläytyi pohdiskelevan ja tarkkailevan Laurin osaan veljesten viettäessä jo kolmatta päiväänsä hiidenkivellä. Oli ilo seurata ammattilaisen eläytymistä tuohon rooliinsa ilman mitään rekvisiittaa. Myös Marimba-ryhmä eläytyi Seitsemän Veljeksen rooliin näyttämöllä voimalla seitsemän miehen. Tämän jälkeen yleisö sai kuulla hieman faktaa Aleksis Kiven elämänpolusta. Kirjailijan varsin lahjakas mutta ristiriitainen persoona kehittyi omaksi kansalliskirjailijaksemme monien erilaisten vaiheiden kautta. Vaatimaton kuolinmökki Tuusulassa ilmentää hyvin hänen viimeisiä vaiheitaan. Lopuksi Marimba-ryhmä hanureineen laulatti vielä reippaita säveliä, joissa muisteltiin nuoruuden aikoja, mutta todettiin myös eläkeläisen elämän olevan monesta huolesta vapaa. Ikinuorten tango tanssiesityksineen päätti ohjelman. Eira Tähtinen luki vielä muutamia ilmoituksia tulevista tapahtumista ja kiitti kaikkia mukavasta iltapäivästä ja toivotti mukavaa syksyn jatkoa. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa vietettiin keskiviikkona 10.10 jälleen kerran mukavaa iltapäivää vanhustyön merkeissä. Päivälle antoi oman leimansa myös samaan ajankohtaan osuva Aleksis Kiven merkkipäivä ja hänen tuotantonsa olikin hyvin edustettuna päivän ohjelmassa. Tulokahvituksen jälkeen avajaissanat lausui Eira Tähtinen toivottaen kaikki tervetulleiksi. Kevennykseksi hän kertoi, mitä esikouluikäiset lapset olivat kertoneet vanhus-sanan merkityksestä heille. "Vanhukset ovat viisaita ja ryppyisiä, eivätkä ne jaksa leikkiä piilosta. Heillä on joko kävelykeppi, rollaattori ja käsissä pulleita suonia". Tämän jälkeen Turun Seudun Vanhustuki ry:n puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä piti tervehdyspuheen ja listasi yleisiä käsityksiä ihmiselämän arvokkuudesta sinänsä, iästä riippumatta. Ristiriitaa syntyy siitä, että terveydenhoidossa sairauksien ehkäisyn pitäisi olla ensi sijaisena tavoitteena. Pitkän eliniän tavoittelemisessa jopa kilpaillaan kansakunnittain, tällä hetkellä ykkösenä on Japani. Toisaalta ihmisarvoinen elämä ei ole enää itsestään selvää. Yhteiskunnan resurssit eivät riitä kaikkialle, valintoja täytyy tehdä. Ikääntyneillä on kuitenkin annettavanaan oma inhimillinen panoksensa voimavaraksi nuoremmille. Ihmiset tarvitsevat iloisia, positiivisia kokemuksia. Monet vapaaehtoiset auttajat ja tukiystävät tuottavat näitä tuntemuksia ikääntyneille, koska he ovat tärkeitä ja haluamme huolehtia toinen toisistamme. Marimba-ryhmä johdatti yleisön Vanhusten valssin pyörteisiin Kulkurin valssin sävelin. Seu- Maarit Rintala raavaksi esiintyivät Riitta Vasenkari, Arja Lyly ja Seppo Haapakoski, jotka laulaen, runoillen ja soittaen johdattelivat meidän kysymykseen "Miksi mustan lampaan on oltava valkoinen"? Ohjelma alkoi tutulla Musta Saara-virrellä ja lisäksi väliin mahtui Kiven tekstejä monin eri 23 24 MONIPUOLISTA PALVELUA SAMALLA KERTAA Kirsi Kukkonen esittää : apua tarjolla 044 3050565 [email protected] Saat samasta lähteestä edullisesti  jalkahoidot kotonasi  kotisiivoukset  kotipalvelu  maalaukset ja tapetoinnit Saat kotitalousvähennyksen muista töistä, paitsi jalkahoidoista. Soita, niin sovitaan sinulle sopiva paketti. Käsityökerho Vakan vetäjä Terttu Raitanen toivottaa kaikille käsityökerholaisille sekä Käsityökerho Vakan tuotteita ostaville Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Terttu tässä kuvassa tällä kertaa oppilaana ja opettajana Raija Alin. 25 TUE TURUN SEUDUN VANHUSTUEN TOIMINTAA! KERTALAHJOITUS Voit tehdä minkä tahansa suuruisen kertalahjoituksen valitsemaasi kohteeseen tai yleiseen toiminnan ylläpitämiseen. Kertalahjoituksen voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään teksti: "lahjoitus/kohde" ja halutessasi omat yhteystietosi. MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Voit pyytää läheisiäsi tekemään lahjoituksen merkkipäivänäsi Turun Seudun Vanhustuki ry:n tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään voit pyytää kirjoittamaan oman nimesi ja merkkipäiväsi sekä lahjoituksen maksajan nimen. Ilmoitathan myös omat yhteystietosi meille sähköpostitse [email protected] tai soita 045 1181 780. TESTAMENTTI Testamenttilahjoituksen voit osoittaa yhdistyksemme toimintaan yleisesti tai tietyn toiminnan tukemiseen. Kaikki testamenttien kautta lahjoituksina saatavat varat käytetään vanhustyöhön lahjoituksen antajan toivomalla tavalla. KANNATTAVA JÄSEN Yritys tai yhteisö voi liittyä Turun Seudun Vanhustuki ry:n kannattavaksi jäseneksi vähintään 50 € vuosimaksua vastaan. Kannattavalle jäsenelle lähetetään jäsenlehti ja kannattavan jäsenen jäsenkortti. Kannatusjäsenmaksun voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI29 4309 2220 1223 25. Viestikenttään teksti: "kannatusjäsenmaksu" sekä yrityksen/yhteisön yhteystiedot. LAHJOITA OSAAMISTASI Tue toimintaamme tekemällä yhdistyksessä vapaaehtoistyötä. Valitse tehtävä, jonka tekemisestä itse pidät – yhdistä huvi ja hyöty! Osaamistasi voi olla esim: tuotteiden myynti, arpajaispalkintojen hankkiminen, rahastaja buffetissa ja pääsylippujen myynnissä, tilaisuuksissa avustaminen, kahvinkeitto, uusien jäsenten hankkiminen yhdistykselle, tukiystävänä, ryhmän ohjaajana, ilmoitusten hankkiminen Tukiviestiin, leipominen, esiintyminen tilaisuuksissa, esitteiden jakaminen ilmoitustauluille, neulominen ja askartelu käsityökerhossa, tuolijumpan vetäjänä toimiminen jne, tapoja on monia. LAHJOITA YRITYKSEN JOULUKORTTIRAHAT TURUN SEUDUN VANHUSTUKI RY:LLE Yritys voi lahjoittaa joulukorttirahat Turun Seudun Vanhustuki ry:lle ja kertoa henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille, että rahat on lahjoitettu vanhustyön tukemiseen. Yritys voi lisäksi haastaa yhteistyökumppaninsa tekemään samoin hyvän asian puolesta! Julkaisemme lahjoittajien nimet sovitusti kotisivuillamme. Joulukorttirahat voi maksaa yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Viestikenttään teksti: "joulukorttirahojen lahjoitus" ja yrityksen yhteystiedot. Rahankeräyslupa Varsinais-Suomen poliisilaitos 28.5.2012 Nro 8420/11/201 Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Jenny Oldenburg-Tiitto puh 045 1181 780 tai [email protected] 26 TURUN SEUDUN VANHUSTUKI RY JÄRJESTÄÄ TEATTERIMATKAN TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERIIN lauantaina 23.3.2013 klo 13 alkavaan näytäntöön KREIVITÄR MARIZA on yksi maailman suosituimmista opereteista Suurella näyttämöllä. Operettitaivaan klassikkoa tähdittää hurmuritenori Pentti Hietanen. Marizan roolissa hehkuu Kristiina Hakovirta. Ohjaaja Markku Nenonen luottaa operettimusiikin voimaan ja vahvaan rakkaustarinaan; lankeaahan rikas ja naimaton Mariza köyhtyneen Kreivi Tassilon (Pentti Hietanen) pauloihin. Kun kuvioihin ilmestyy vielä komistuksen sisko, jota Mariza luulee tietenkin miehen rakastajaksi, lemmenlaulut saavat tulisen sivumaun. Emmerich Kålmánin Kreivitär Mariza on yksi maailman rakastetuimmista opereteista. Kålmánin tapaan operettia vievät eteenpäin melodinen, taidokas musiikki sekä huumori ja tunteet. Tarinassa on juonittelua, väärinkäsityksiä ja romantiikkaa, mutta lopulta rakastavaiset saavat kuin saavatkin toisensa. Lähtö Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen pihalta lauantaina 23.3.2013 klo 10. Varaamamme paikat ovat riveiltä 6, 7 ja 8. Matkavastaavana toimii Seppo Grönlund. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 12.2.2013 Seija Loposelle p. 045 2338672. Matkan hinta on 62 € yhdistyksen jäseneille ja 67 € ei jäsenille. Hintaan sisältyy bussikuljetus ja teatterilippu. Maksu suoritetaan 15.2. 2013 mennessä yhdistyksen tilille Liedon Säästöpankkiin FI29 4309 2220 1223 25, viestiksi teatterimatka ja osallistujan nimi. Maksun voi suorittaa myös käteisellä yhdistyksen toimistossa ja yleisötilaisuuksissamme. Pysähdymme meno- ja paluumatkalla, jolloin mahdollisuus ruokailuun ja kahvitteluun omakustanteisesti. Tervetuloa! 27 TAPAHTUMAKALENTERI IKÄYSTÄVÄT – Muistoja menneiltä ajoilta YSTÄVÄNILTA - ILOA JA VOIMAA YSTÄTiistai 8.1. klo 14. Ruusukorttelin HyvinvointiVYYDESTÄ keskus, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyvät Veteraaninaisten Runottaret pianonsäestyksellä, Siviä Raittiina ja Marimba-ryhmä. Buffetti. Arpajaiset. Ei pääsymaksua Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa Torstai 14.2. klo 17. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Eira Tähtinen. Ystävät yhdessä esittävät Tannerin kupletteja tanssien ja laulaen. Estradilla Föripolskaajat ja Marimba-ryhmä. Arpajaiset. Pääsymaksu kahvituksineen 2 €, jäsenet ilmaiseksi jäsenkorttia näyttämällä. TIETOISKU – Apteekki palvelee Tiistai 22.1. klo 14. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Erja Armio. Aiheesta puhumassa Skanssin ja Maarian apteekin apteekkari Petri Kumlin. Keskustelua. Ei pääsymaksua Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa VIIHDEKONSERTTI Keskiviikko 23.1. klo 17. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Anja Söderman. Musiikista vastaa Turun Harmonikkakerhon viihdeorkesteri, johtajanaan Kauko Tiistola sekä tanssiorkesteri, johtajana Olli Ylänen, solistina Sinikka Järvinen. Buffetti. Lopuksi tanssia. Tuotemyynti. Arpajaiset. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa IKÄYSTÄVÄT – MATKALLA SUOMESSA Tiistai 5.2. klo 14. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyvät Turun Eläkkeensaajat ry:n Vanhat tanssit ryhmä, ohjaajana Anja Söderman ja Laulumiehet sekä Siviä Raittiina ja Marimbaryhmä. Buffetti. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa TIETOISKU - VANHUKSET JOUKKOLIIKENTEESSÄ Tiistai 26.2. klo 14. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Erja Armio. Aiheesta puhumassa joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte, Turun kaupungin joukkoliikennetoimistosta. Keskustelua. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. YLEISÖTILAISUUS - VANHUSTEN HYVINVOINTI TURUSSA Torstai 28.2.klo 17. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Eira Tähtinen. Aiheesta puhumassa sosiaalineuvos Maija Perho. Keskustelua. Tuotemyynti. Pääsymaksu kahvituksineen 2 €, jäsenet ilmaiseksi jäsenkorttia näyttämällä. IKÄYSTÄVÄT – TUOKIO JUNNU VAINION JALANJÄLJILLÄ Tiistai 5.3. klo 14. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyy Marimba-ryhmä ja hauskuttajana Siviä Raittiina. Buffetti. Tuotemyynti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa 28 TAPAHTUMAKALENTERI YLEISÖTILAISUUS - LAKIASIAT HENGELLISTEN LAULUJEN ILTA Edunvalvontavaltuutus, testamentit, hoitotahto, lahjoitukset Torstai 7.3. klo 17. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Ulla Oksanen. Aiheesta puhumassa varatuomari Tuuli Sonck, Lakitoimisto Sonck & Söderlund Oy. Keskustelua. Tuotemyynti. Pääsymaksu 2 euroa, sisältää kahvituksen, jäsenet ilmaiseksi jäsenkorttia näyttämällä Keskiviikko 27.3. klo 17. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Eira Tähtinen. Ohjelmassa mukana Eira Tähtinen, Sirpa ja Oscar Vaitinen ja Irmeli Rytkönen. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa MAALISRIEHA - VEIKKO LAVIN JA HISKI SALOMAAN JALANJÄLJILLÄ Keskiviikko 13.3. klo 17. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku. Avaus Sirkku Salomaa. Musiikista vastaa Pelimanniyhtye Möttöläiset, solistinaan Jorma Ruokonen, Liedon Lujan tytöt esiintyvät, sketsejä, ohjaajana Meeri Krikke. Illan juontaa Anja Söderman. Arpajaiset. Pääsymaksu kahvituksineen 2 €, jäsenet ilmaiseksi jäsenkorttia näyttämällä. Tervetuloa! KEVÄÄN TEATTERIMATKA – KREIVITÄR MARIZA Lauantai 23.3. Tampereen Työväenteatterissa operetti Kreivitär Mariza. Lähtö Ruusukorttelin pihalta klo 10 ja paluu samaan paikkaan noin klo 18.30. Matka ja teatterilippu yhteensä yhdistyksen jäsenille 62 €/muille 67 €. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 21.2.2013 mennessä puh 045 2338672. Lisätietoa teatterimatkasta erillisessä mainoksessa. TIETOISKU - TYYPIN 2 DIABETES TUKIVIESTI Tiistai 26.3. klo 14. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku Avaus Erja Armio. Aiheesta puhumassa terveydenhoitaja, diabeteshoitaja Elina Pyysalo. Keskustelua. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhdessä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa postitettuna jäsenille. Toimitus: Yhdistyksen tiedotusryhmä. Taitto: Jenny Oldenburg-Tiitto. Painopaikka: X-Copy Päätoimittaja: Pirjo Immonen-Räihä. 29 YHDISTYKSEN TOIMINTAA 2013 TAITEEN KALKKIVIIVOILLA— Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen Liikuntasa- TAIDEKERHO TUOLIJUMPPA lissa, Puistokatu 11, Turku. Joka torstai (alkaen 10.1.2013) klo 13. Vetäjänä Anneli Virta. Tuolijumpan järjestää Turun Seudun Vanhustuki ja se on kaikille, myös ei jäsenille maksuton ja kaikille avoin! Taiteen eri osa-alueita sisältävä taidekerho. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa keskiviikkoisin klo 12-14 Varsinais-Suomen Kuvataidekeskuksessa. Taidekerhoa vetää Eira Tähtinen ja kuvataideosuuden opettajana toimii kuvataiteilija Sanna Peuri. Ryhmään mahtuu 12 osallistujaa. Ilmoittautumiset puh 044 536 7741 tai inJUTTUTUOKIO Yhdistyksen toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, [email protected] . Keväällä kerhoon tulee pieni 4.krs, Turku. Kokoontumisajat ovat 15.1., 19.2., osallistumismaksu. Yhteistyössä Varsinais19.3., 16.4., 21.5. kello 13. Elämänmakuista yh- Suomen Kuvatiedekeskuksen kanssa. dessäoloa keskustellen. Johdattelijoina keskusteluun Riitta Vasenkari ja Irja Tiikkainen. Tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu. STUDIA GENERALIA KÄSITYÖKERHO VAKKA Yhdistyksen toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, 4.krs, Turku. Kerho kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoisin kello 14. Vuoden ensimmäinen kerta 16.1.2013. Uudet tekijät ja uudet ideat ovat aina myös tervetulleita! Yhdistys hankkii tarvikkeet. Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Kerho on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. Turun pääkirjaston Studiossa Linnankatu 2, Turku RITUN RIIMIT Ruusukorttelin Talvipuutarhassa, Puistokatu 11, Turku klo 13-14. Ritva Aron esittämänä runoja, kaskuja, laulua, arvoituksia, yhteislaulua ja mukavaa yhdessäoloa! 17.1.2013 aiheena: IHMINEN 21.2. aiheena: PATA KATTILAA SOIMAA… 21.3. aiheena ELÄMÄ 18.4. aiheena KEVÄT 23.5. aiheena LUONTO Tilaisuus on maksuton ja avoinna kaikille. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. Senioreille ja ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä kiinnostuneille suunnattu luento– ja keskustelusarja jatkuu kevätkaudella. Kevään Studia Generalia pidetään tiistaisin 8.1., 12.2., 12.3., 9.4., ja 7.5. Kello 12.00—13.30 Tilaisuuden järjestää yhteistyössä Turun pääkirjasto, Turun Seudun Vanhustuki ry sekä Suomen Senioriliike. Osallistuminen on maksutonta. Studioon mahtuu 80 henkeä. 30 JÄSENHANKINTAKAMPANJA Turun Seudun Vanhustuki ry:llä oli jäsenkampanja ajalla 1.5. –31.10.2012. Tavoitteena oli saada tänä aikana 100 uutta jäsentä yhdistykseemme. Tavoitetta ei ihan saavutettu mutta upea tulos silti, uusia jäseniä tuli kampanjan aikana 46. Juuri tällä hetkellä kun tätä kirjoitan niin jäsenmäärämme on 606. Tuo maaginen raja siis rikottiin. Kampanjan tarkoitus oli myös palkita sekä jäsenhankkijoita että uusia jäseniä. Eniten uusia jäseniä hankki Pirjo Varvikko, hänen ansiostaan saimme 12 uutta jäsentä. Hänet palkitaan herkkukorilla ja pienellä lahjakortilla. Kiitos Pirjo! Tämän lisäksi arvottiin kaikkien jäseneksi liittyneiden kesken palkintoja. Kaikkiaan 15 saivat palkinnoksi esim radion, sukat, tossut, albumin, askelmittarin, kaulaliinan, kassin, kirjan, kintaat, patalappuja jne. Kaikille palkinnon saajille on ilmoitettu. Onnea voittajille! Edelleen uusia jäseniä tarvitaan. Vuoden vaihteessa ”puhdistamme” jäsenrekisterimme eli kaikki jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan poistetaan jäsenrekisteristämme ja kun näitä maksamattomia on tällä hetkellä reilut 50 niin taas on tavoiteltavana uudestaan tuon 600 jäsenen raja. Nyt loppuvuonna voi yhdistyksen jäseneksi liittyä ilman, että tarvitsee maksaa loppuvuoden jäsenmaksua. KIITOS ARPAJAISVOITTOJEN LAHJOITTAJILLE! Yhdistys haluaa kiittää jäseniään arpajaisvoitoista, joita on saatu vuoden mittaan. Teidän tuellanne meillä on ollut mahdollista järjestää arpajaisia. Lämpimät kiitokset! Olisimme kiitollisia jos jatkossakin saisimme Teiltä arpajaisvoittoja. Otamme niitä vastaan toimistollamme ja tilaisuuksissamme. Käsityökerho Vakka on myös kiitollinen jos vaikka kaapeistanne löytyisi kankaita, pitsejä, nappeja tai lankoja. Ahkerat ja taitavat käsityökerholaisemme tekevät niistä mitä kauneimpia käsitöitä. Voimme myös noutaa ne teiltä kotoanne, soita puh 045 1181 780 31 Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, 4 krs., 20100 TURKU, puh 044 536 7741, [email protected], vanhustuki.fi Toimisto avoinna ma-ke kello 9-12 ja to 12-16, pe suljettu 32