Vapaaehtoistyö sai oman teemavuoden

1
4.2.2011
Vapaaehtoistyö sai
oman teemavuoden
s. 18
1/2011
Mika luisteli
taas TUL:n
ykköseksi
www.tul.fi
Lacrosse on nopea
ja puuduttava laji
Lacrossea pidetään maailman nopeimpana
kahdella jalalla pelattavana pallopelinä. Lajin kuvaamiseen ei tarvita kuin kaksi sanaa:
puuduttava laji. Tätä Suomessa harvinaista
lajia pelataan Ykspihlajan Reimassa Kokkolassa.
s. 14
Inarissa on TUL:n
pohjoisimmat seurat
Milja Rova (vas.), Juuli Katajamaa ja Janina
Virta ovat Inarin Yrityksen lahjakkaita hiihtäjiä. Yritys on yksi kolmesta TUL:n pohjoisimmasta seurasta. Kaksi muuta ovat Lapin Kaira ja Nellimin Pyry, nekin inarilaisia
seuroja. Pyryn kerhotalolta on seitsemän
kilometriä Venäjän rajalle.
s. 15–17
Joukkuevoimistelu
on hyvässä Iskussa
Rantaperkiön Isku juhlisti tammikuun viimeisenä sunnuntaina 100-vuotista taivaltaan. Monen lajin seurasta on vuosikymmenien mittaan tullut joukkuevoimistelun
erikoisseura, joka vuodesta toiseen tuottaa
hyviä joukkueita. Naisten sarjan Tututa on
yksi näistä joukkueista.
s. 24
2
”SM-KULTA RADALLA
OLISI IHAN SIISTIÄ!”
Ismo Alhoniemi
T
UL:n viime vuoden parhaaksi urheilijaksi valittu
pikaluistelija Mika
Poutala haluaa voittaa Suomen mestaruuden. SM-kulta
olisi Poutalan mielestä ”ihan
siistiä”.
Mitä ihmettä? Eikö SMkullan tavoitteleminen ole
Poutalan tasoiselle maailman huipulle itsestään selvyys?
- Sain viime kesänä ratapyöräilyssä SM-hopeaa ja
ensi kesänä lähden hakemaan Suomen mestaruutta.
Otan tosissani tämän luistelijoiden vanhan kesäharjoitusmuodon ja panostan ensin kesänä lajiharjoitteluun,
Poutala sanoo.
Huippuluistelijan SM-hopea tuli niin sanotussa keirinajossa, jossa ensin poljetaan
viisi kierrosta moottoripyörän perässä ja sen jälkeen 1,5
kierrosta ”urku auki”.
Radalta kuntoa luisteluradoille vuosikausia hakenut
Poutala uskaltautui viime
kesänä SM-kilpaluihin, mutta seuraavalla kerralla kysymys ei ole enää pelkästä uskalluksesta. Ratapyöräilijät
varokoot!
- Polkupyöräily on säilynyt luistelijoiden harjoitusmuotona, koska lajissa rasitetaan samoja lihaksia kuin
luistelussakin.
Vancouverin olympialaisten 500 metrin kilpailut ovat
piirtyneet monien urheilua
seuraavien suomalaisten
muistiin. Poutala johti ensimmäisen kilpailun jälkeen,
mutta horjahtaminen toisessa luistelussa tiputti miehen
viidenneksi. 1 000 metrillä
helsinkiläinen oli kahdeksas.
500 metrin maailmancupin
kokonaispisteissä hän oli viime kaudella kolmas.. Sprinttereiden MM-kilpailuissa
(500 ja 1 000 metriä) Poutala
sijoittui kuudenneksi.
- Viime vuonna olin huippukunnossa ja kausi oli kokonaisuudessaan tosi hyvä.
Kriittinen virhe vain tuli
väärään paikkaan eli olympialaisten 500 metrin toiseen
luisteluun, Poutala sanoo.
Pettymyksen tuonut viides tila toi mukanaan luonnollisen reaktion: kausi saa
jäädä tähän. Poutala oli valmis niin sanotusti lyömään
hanskat tiskiin, mutta uran
lopettaminen ei käynyt mielessä.
- Minulle jäi niin iso nälkä
olympialuistelusta, että oli
syytä vielä jatkaa. Uskoin ja
uskon edelleen, että minulla
on saavutettavaa, Poutala
sanoo.
Luistelijaa koeteltiin myös
syksyllä.
Berliinissä mieheen iski
selittämätön väsymys, eikä
luistelu ollut lähelläkään
ajateltua. Maailmancupin
kiertue keskeytyi ja Suomessa tehdyissä tutkimuksissa
todettiin urheilijoiden yksi
pahimmista vitsauksista eli
mykoplasma. Poutala kävi
tutkimuksissa jo Berliinissä,
mutta silloin bakteeria ei
löydetty.
Mykoplasma on bakteeri,
joka pystyy tunkeutumaan
kudoksiin ja pääsee veren
mukana eri puolille kehoa.
Se voi aiheuttaa ihmiselle
monenlaisia vaivoja ja ongelmia kuten tulehduksia
tai kuumeilua.
- Olin ensimmäisen kuukauden pakkolevossa ja
toisen kuukauden luistelukiellossa. Sairaus vaikuttaa
vieläkin, sillä en jaksa tehdä
pidempiä harjoituksia, eikä
palautuminen ole normaalia. Viime kesänä panostin
harjoittelussa 1 000 metrille,
mutta mykoplasma vei mahdollisuuteni menestyä MMkilpailuissa, Poutala sanoo.
ta vaihtaa jopa mitaliin ja
myös matkakohtaisissa
MM-kilpailuissa tonni olisi
todennäköisesti sujunut paremmin kuin aikaisemmilla
kausilla.
Kausi voi kuitenkin päättyä iloisissa merkeissä. Matkakohtaisista maailmanmestaruuksista luistellaan
maaliskuussa Inzelissä, jonne Poutala aikanaan matkaa
menestysmielessä.
- Selkeästi tavoittelen mitalia 500 metrillä. Kisoihin
on vielä aikaa, eikä sairastuminen syönyt vauhtiani 500
metrillä, Poutala sanoo.
1 000 metrillä menestyminen olisi ollut tärkeää sprinttereiden MM-kilpailuissa,
koska molempien matkojen
tulokset huomioidaan. Tammikuun 22.–23. päivinä järjestetyt kilpailut menivätkin
odotetusti eli 500-metrinen
kulki mutta tuplamatka ei.
Viime vuoden kuudes
tila olisi ollut mahdollis-
Mika Poutalan kausi jatkuu
maailmancupin kiertueella
kohti matkakohtaisia MMkilpailuja.
Kuvat Heikki Virkkunen/Uudet Palvelut Udepa Oy
TUL:N PARHAAT KAUTTA AIKOJEN
Liikunmylly on Mikalle tuttu harjoittelupaikka vaikka sieltä ei jäätä löydykkään.
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Hannu Rantakari (voimistelu) ja Solveig Wohlström (uinti)
Reino Suominen (painonnosto) ja Mirja Salonen (uinti)
Reino Suominen (painonnosto) ja Mirja Salonen (uinti)
Hannu Rantakari (voimistelu) ja Arja Aaltonen (yleisurheilu)
Eero Tapio (paini) ja Eeva Raittila (uinti)
Eero Tapio (paini) ja Eeva Raittila (uinti)
Eero Tapio (paini) ja Eija Krogerus (keilailu)
Marjatta Kajosmaa (hiihto)
Eero Tapio (paini) ja Pirkko Apponen (uinti)
Ari Salin (yleisurheilu) ja Pirkko Apponen (uinti)
Reima Virtanen (nyrkkeily) ja Pirkko Apponen (uinti)
Reima Virtanen (nyrkkeily) ja Pirjo Valasti (lentopallo)
Ossi Karttunen (yleisurheilu) ja Pirkko Apponen (uinti)
Ossi Karttunen (yleisurheilu) ja Ulla Hölttä (uinti)
Seppo Hovinen (yleisurheilu) ja Ulla Hölttä (uinti)
Seppo Hovinen (yleisurheilu) ja Maarit Vähäsaari (uinti)
Reima Salonen (yleisurheilu) ja Marita Ruoho (suunnistus)
Tarmo Uusivirta (nyrkkeily) ja Marita Ruoho (suunnistus)
Tarmo Uusivirta (nyrkkeily) ja Leila Jääskeläinen (rytminen kilpavoimistelu)
Tapio Sipilä (paini) ja Maarit Vähäsaari (uinti)
Tapio Sipilä (paini) ja Marita Ruoho (suunnistus)
Reima Salonen (yleisurheilu) ja Maarit Sihvonen (uinti)
Tapio Sipilä (paini) ja Maarit Sihvonen (uinti)
Tapio Sipilä (paini) ja Maarit Sihvonen (uinti)
Kari Myyryläinen (pyöräily) ja Taina Hakala (voimanosto)
Tapio Sipilä (paini) ja Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily)
Tapio Sipilä (paini) ja Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily)
Tapio Sipilä (paini) ja Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily)
Ismo Kamesaki (paini) ja Anna-Liisa Prinkkala (voimanosto)
Tea Vikstedt-Nyman (pyöräily) ja Timo Niemi (paini)
Marjut Lukkarinen (hiihto)
Marjut Rolig (hiihto)
Jani Sievinen (uinti)
Jani Sievinen (uinti)
Jani Sievinen (uinti)
Jani Sievinen (uinti)
Raija Koskinen (voimanosto)
Valentin Kononen (yleisurheilu), Tuuli Matinsalo (aerobic) ja
vuoden vammaisurheilija Tanja Kari (hiihto)
Tuuli Matinsalo (aerobic)
Jarno Pihlava (uinti)
Raija Koskinen (voimanosto)
Jani Sievinen (uinti)
Jani Sievinen (uinti)
Ari Härkänen (paini)
Raija Koskinen (voimanosto)
Raija Koskinen (voimanosto)
Jussi Vehviläinen (moottoriurheilu)
Virpi Kehänen (voimanosto)
Mika Poutala (pikaluistelu)
Mika Poutala (pikaluistelu)
3
4.2.2011
Mies altaan reunalla
Kuva Hannu Hurme
Jukka Pikkarainen on valmentanut tytärtään Emiliaa jo yli kymmenen vuotta.
Hannu Hurme
V
uoden valmentajana palkittu Jukka Pikkarainen
on muutaman
viikkoa kestäneen tauon jälkeen taas jokailtainen näky
Vantaan jommankumman
käytössä olevan uimahallin
(Tikkurilan ja Myyrmäen)
altaan reunalla.
TUL:n Päivän aikoihin
hänen valmennusryhmänsä
uuden kauden aloittanut peruskuntovaihe on jo hyvässä vauhdissa. Uimarit kauhovat allasta päästä päähän
illasta toiseen, kerta toisensa
jälkeen. Kilometrejä kertyy.
- Tämä vaihe on tätä. Ulkopuolisen silmissä varmaan
tylsää, Pikkarainen sanoo.
Kuva on vain osa totuutta.
Kuuluu tähänkin vaiheeseen
muuta. Kuntosalia, jumppaa,
lihashuoltoa…
Valmentajan osa on olla
silmä tarkkana. Uinti on
tekniikkalaji. Ennen hallille
tuloa hänen on ollut tehtävä
mietintä- ja kirjoitustyönsä.
Jokaisella valmennusryhmän jäsenellä on oma, Pikkaraisen laatima harjoitusohjelma.
Vuoden valmentajaksi nimetyllä, muun muassa tyttärensä Emilian olympiaedustajaksi valmentaneella Pikka-
raisella on – yllätys, yllätys
- jalkapalloilijan tausta.
- Kun oli keksittävä laji,
jota saattoi harjoittaa löysemmilläkin ristisiteillä. Valittua tuli triathlon, selittää
Pikkarainen lajinvaihtoaan.
Se laji teki hänestä äkkiä
tutuksi veden kanssa.
- Uimarina olin enemmänkin erityisesti avoveden
uinnista pitänyt harrastelija
kuin kilpaurheilija. Tykkäsin
harjoitella uimareiden kanssa ja edustin seuraa viesteissä. Olin yleensä se pisimmän
osuuden menijä.
- Jokin siinä vesielementissä on, joka kiehtoo, kertoo
Pikkarainen mieltymystään
lajiin.
Uintiseurana on alusta saakka ollut Vantaan Vesikot,
yksi neljästä Vantaan hallien
harjoitusaikojen niukkuutta
jakavasta uimaseurasta.
Nuorten kanssa puuhastelusta pitävästä Pikkaraisesta
tuli jo 1980-luvun puolella
seurassa ”oikeitten” valmentajien apuri. Omien lasten –
Emilian (s. -92) ja Villen s.
90) syntymän aikoihin hän
oli jo osallistunut useisiin
valmentajakoulutuksiin.
Kari Ormo tuli uinnin päävalmentajana tutuksi useilla
kursseilla tuolloin, jolloin
TUL:llä vielä oli uinnissakin
omaa koulutustoimintaa.
Tänään Pikkaraisella on
Vesikoissa oma kuuden uimarin valmennusryhmänsä,
jonka harjoitukset vetävät
hänet ilta illan jälkeen uimahallille – jos ei olla leirillä.
Sen lisäksi hän valmentaa
yhdessä Esa Sievisen kanssa
neljä talvea sitten käynnistynyttä Top Team Finland
–ryhmää, johon Emilian lisäksi kuuluu neljä muuta
Lontoon olympialaisiin tähtäävää uimaria.
Emilian seuraava tavoite
on heinäkuussa pidettävät
pitkän radan MM-kilpailut.
Sitä ennen kotihallilla harjoitteluun tuo vaihtelua useampikin leiri, muun muassa
Teneriffalla huhtikuussa.
- Tulosrajat MM-kilpailuihin hän on jo alittanut useammassakin lajissa, kertoo
Jukka Pikkarainen.
Edellinen edustusmatka
Dubain MM-kilpailuihin
joulukuussa ei mennyt odotusten mukaisesti. Syytä oli
hotellin kokolattiamatoissa
ja alueella vallinneessa pölyävän kuivassa kaudessa,
joista astmasta kärsivän
Emilian keuhkot pitäneet
ollenkaan.
- Tuollaiset esteet parhaan mahdollisen esityksen
on jatkossa osattava välttää,
valmentaja sanoo.
Pakko on kysyä isä-val-
mennettava-suhteesta.
- Yhteistyömme sujuu todella hyvin. Yksi tärkeä syy
tähän lienee siinä, ettei kum-
paakaan meistä voi kutsua
tekemisissään tiukkapipoiseksi. Työskentelemme lajin
vaatimalla vakavuudella,
mutta aina on pieni pilke
silmäkulmassa, Isä-Pikkarainen sanoo.
TUL:N LAJIPARHAAT 2010
Aerobic
Hiihto
Jalkapallo
Joukkuevoimistelu
Judo
Jääpallo
Karate
Kaukalopallo
Keilailu
Koripallo
Lentopallo
Melonta
Moottori
Nyrkkeily
Paini
Painonnosto
Pesäpallo
Petankki
Pikaluistelu
Pyöräily
Pöytätennis
Ryhmätanssijoukkue
Salibandy
Shakki
Sulkapallo
Suunnistus
Taekwon-do
Telinevoimistelu
Tennis
Triathlon
Uinti
Vesipallo
Voimanosto
Yleisurheilu
Vihervä Laura, Valkeakosken Koskenpojat
Sinijärvi Markus, Pirkkalan Hiihtäjät
Järviniemi Henri, FC KooTeePee, Kotka
Turun Jyry, Pippurit 16-18 v.
Jaakkola Tomi, Keravan Bodonos
Oksanen Matti, Jyväskylän seudun Palloseura
Pekkinen Joonas, Kenbukan, Tampere
Forsell Mikael, Hamarin Elo, Porvoo
Välkkilä Mikko, Seinäjoen Sisu
Robinson Kenya, Äänekosken Huima
Silpo Sauli, Isku-Volley, Tampere
Itkonen Nina, Tampereen Vihuri
Kyllästinen Aleksi, Jyväskylän Moottoriurheilijat
Ojapalo Jarkko, Lahden Kaleva
Tarino Tuomas, Korson Veto
Tokola Milko, Rovaniemen Reipas
Koski Saija, Jyväskylän Valo
Sipilä Tarmo, Koski Petankki, Valkeakoski
Poutala Mika, Helsingin Työväen Luistelijat
Niemi Marco-Tapio, Tampereen Yritys
Olah Pentti, Seinäjoen Sisu
Lauritsalan Visa, Solare yli 18 v.
Tarvainen Henri, Varkauden Tarmo
Tuomala Timo, Kulttuurishakki -58, Helsinki
Martikainen Tarmo, Tampereen Sulkaset
Suomalainen Sari, Leppävaaran Sisu, Espoo
Korolainen Nyyti, Sastamala Taekwon-Do Center
Hynninen Ville, Tampereen Sisu
Ruokonen Antti, Tammer-Pallo, Tampere
Kiviranta Merja, Ykspihlajan Reima, Kokkola
Pikkarainen Emilia, Vantaan Vesikot
Lehtinen Teppo, Uintiseura Kuhat, Helsinki
Ylitalo Riikka, Savonlinnan Jyry
Seppänen Tuomas, Porin Pyrintö
4
Pääkirjoitus
Vapaaehtoinen on
teeman arvoinen
Euroopan unionin jäsenvaltioissa vietetään vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä,
lisätä arvostusta ja saada
uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Lisäksi
teemavuonna halutaan
kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä merkittävästä työstä.
Kiittämistä riittääkin,
sillä Suomessa jos missä
yhdistystoiminta lepää lähes täydellisesti vapaaehtoistoiminta. Teemavuoden puitteissa järjestetään
tiedotusta, tapahtumia ja
parannetaan vapaaehtoissekä järjestötoiminnan
edellytyksiä. Vapaaehtoistyö jää turhan usein varjoon. Talkootunnit eivät näy aina
euroina, mutta ne näkyvät edullisina hintoina,
hyvänä seurahenkenä
ja vireänä toimintana.
Teemavuosi on tärkeä
kädenojennus vapaaehtoisille. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että
vapaaehtoistyötä muiden
hyväksi tehdään muuallakin kuin urheiluseuroissa.
Yleisesti ottaen koko niin
sanottu kolmas sektori on
täynnä henkilöitä, joille
vapaaehtoistoiminnasta
on tullut tärkeä harrastus,
joka monella kestää elinkaaren loppuun asti.
TUL täytti tammikuun
lopussa 92 vuotta. Kaiken
aikaa liiton toiminta on
pohjautunut vapaaehtoisten käyttämiin miljooniin
talkootyötunteihin. Heidän innostukseensa ja
rakkauteensa, palavaan
haluunsa tehdä aatteellista liikuntakasvatustyötä,
valmentaa huippu-urheilijoita, rakentaa pelikenttiä,
keittää kahvia ja keittoa.
Moottorina on halu tehdä yhdessä asioita.
Minkään asian ympärille rakennettu teemavuosi
ei koskaan yksin korjaa
tilanteita tai saa ihmisiä
näkemään asioita toisin.
Uhkatekijöitä riittää.
Vapaaehtoistyössä ole-
vien käsien määrä on kasvanut, mutta vastaavasti
sitoutuminen on pienentynyt. Seuratoiminnan kannalta liian moni vanhempi
on niin sanottu projektivanhempi, joka on toiminnassa tasan niin pitkään,
kuin oma lapsi harrastaa
liikuntaa ja urheilua.
Sitoutumisen muuttuminen projektiksi tarkoittaa
sitä, että entistä harvemmalle seuratyö tarkoittaa
harrastusta, jota tehdään
vuodesta toiseen lasten,
nuorten ja aikuisten hyväksi.
Uusia seura-aktiiveja
ei saada seisomalla seuran toimistossa kädet taskuissa. Omaa seuraa, sen
toimintaa ja vapaaehtoistyötä harrastuksena on
markkinoitava sekä myytävä jatkuvasti. Ihmiset on
haettava mukaan seuran
keskiöön.
Tällaisessa markkinoinnissa sportilla on paljon
oppimista.
Verottaja, elinkeinotoiminta.
Kaksi sanaa, jotka parin viimeisen vuoden aikana ovat saneet monet
järjestöjen puuhaihmiset
miettimään tulevaisuutta.
EU:n valtava koko ja 27 jäsenvaltion erilaisuus näkyvät myös suhtautumisessa
urheiluseuroihin.
Jos kaikissa EU:n jäsenvaltioissa urheilu- ja liikuntatoiminta pohjautuisi
ruohonjuuritasollakin vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, emme nyt joutuisi
pohtimaan, että aiotaanko
makkaranmyynti ja inventaariotalkoot rinnastaa
elinkeinotoimintaan, josta
on maksettava verot.
Jos ruohonjuuritason
urheilu nähdään elinkeinotoiminnaksi, niin maailman rikkain seurajoukkue,
yli 400 miljoonan euron liikevaihdon Real Madrid ja
Kakkosessa pelaava Tampereen Pallo-Veikot ovat
EU:n ja Suomen verottajan silmissä samanlaisia
seuroja.
Ei kai tässä ole pienintäkään järkeä?
Häviäminen on
aika syvältä
Kuva Heikki Virkkunen/Uudet Palvelut Udepa Oy
Altaassa käy melkoinen kuhina, jote Uintiseura Kuhaien tulevaisuus näyttää hyvältä. Suomen mestaruuksille on
luvassa jatkoa.
Ismo Alhoniemi
U
intiseura Kuhien
puheenjohtaja
Teppo Lehtinen
otti rutiinilla vastaan viime vuoden parhaalle joukkueelle annetun palkinnon. Vesipallon Suomen
mestari vuosina 2005, 2006,
2007, 2009 ja 2010, mutta
mitä ihmettä tapahtui keväällä 2008?
Mikä katkaisi mestaruuksien sarjan?
- Neljättä peräkkäistä SMkultaa ei todellakaan tullut.
Ilon sijaan kausi oli todella
raskas ja kenenkään pää ei
ollut kunnossa. SM-hopea
herätti meidät huomaamaan,
että häviäminen on aika syvältä. Kesällä 2008 syntyi
taas motivaatio harjoitella
kunnolla, Lehtinen sanoo.
Tuo motivaatio on kan-
tanut sen jälkeen ja niinpä
tätäkin kautta johtaa helsinkiläinen uintiseura Kuhat.
Vahvistusta Suomen mestaruuden hakemiselle joukkue sai kansainvälisestä Loppiaisturnauksesta Ruotsin
Järfallassa. Ensikertalainen
tuli ja voitti turnauksen.
- Suomalaisjoukkueen
voitto tässä turnauksessa on
harvinaista herkkua. Finaalissa oli vastassa HSS, jonka
voitimme 11–10 ja saimme
lisää uskoa SM-kullan metsästykseen, Lehtinen sanoo.
Kuhat lähti kauteen vain ja
yksinomaan Suomen mestaruus mielessään. Antti
Kasvio palasi altaaseen ja
joukkueen vahvuudet ovat
edelleen vahvuuksia. Kausi
lähti käyntiin mahdollisimman hyvin, eikä mieliala ole
siitä laskenut.
- Meidän kuntomme ei
välttämättä enää ole huippuluokkaa, mutta rutiinitaso
on pelistä toiseen korkealla.
Kun lisäksi tosi moni tekee
maaleja eli rintama on laaja,
niin mikään muu ei voi olla
tavoitteena kuin Suomen
mestaruus, Lehtinen sanoo.
32-vuotiaana Lehtinen on
joukkueensa toiseksi nuorin.
Juniorityön hyvälle alulle
saaneen Kuhien SM-sarjan
menestys on vielä muutaman vuoden kiinni tässä 30
ja risat –ikäluokassa.
- Menee viisi vuotta, ennen kuin nuoret ovat kypsiä
tulemaan tähän joukkueeseen. Tämän verran on siis
vielä jaksettava painaa, Lehtinen sanoo.
Naisten joukkue pelasi SMsarjassa kaudet 2007–2009.
Tulevaisuutta pitää yllä 12–
14 –vuotiaat tytöt, joista viisi
on mukana maajoukkueleirityksessä. Toiveissa ja tavoitteena on saada vuonna 2012
jalkeille naisten joukkue.
Vuonna 1995 syntyneiden
poikien joukkueessa on pelannut tyttöjä, mutta myös
tätä ikäluokkaa nuorempia
poikia. Itse asiassa vain maalivahti on syntynyt vuonna
1995 ja nuorin pelaaja on
syntynyt vuonna 2001.
- Näillä pojilla ja tytöillä
sekä vielä nuoremmilla on
ihan tajuton innostus vesipalloon. 10–13-vuotiaita
poikia meillä on lähes kaksikymmentä, Lehtinen sanoo.
Lehtinen kuuluu Uimaliiton vesipallon johtoryhmään
ja valmentaa vuonna 1995
syntyneiden poikien maajoukkuetta.
5
4.2.2011
Rakkaudesta
voimisteluun
Blomsterin kanssa.
– Yhteistyö tyttären kanssa toimi hyvin. Olemme
tehneet yhteistyötä myös
seurassa. Hän on ollut mukanani tekemässä minun
valmennettavilleni ohjelmia
ja minä taas olen aina tarvittaessa toiminut sijaisohjaajana hänen ryhmälleen, Pirjo
toteaa.
sa 1990-luvulla ja vuosina
2002–2009 kuin voimistelujaostossakin 2002–2006.
– Ohjaajien kouluttamiseen pitäisi kiinnittää huomiota entistä enemmän. Ohjaamistyössä ei riitä pelkkä
innokkuus ja liikunnallisuus,
vaan on omattava myös taiteellisuutta ohjelmien tekemiseen ja kiinnostusta musiikkia kohtaan, Tuominen
sanoo.
Perheen toinen tytär VirpiMaria Tuominen on luonut
uraa voimistelussa samoin
kuin Pirjon mies Turkka
Tuominen.
– Jos kotiväki ei olisi tukenut, en olisi tätä työtä tehnyt,
Pirjo Tuominen sanoo.
Ohjaamisen ohella Tuominen on vaikuttanut seuran johtokunnassa parin
vuoden taukoa lukuun ottamatta vuodesta 1978 lähtien
aina tähän päivään saakka
toimien niin sihteerinä kuin
puheenjohtajanakin. Lisäksi
hän kantoi kortensa kekoon
puheenjohtajana niin piirin koulutusvaliokunnas-
Kuva Juhamatti Nieminen
Pirjo Tuominen taipuu yhä voimisteluliikkeisiin, vaikka on vetänyt viime vuodet henkeä ohjaustyöstä.
Juhamatti Nieminen
V
oimistelulle sydämensä menettäneen Pirjo Tuomisen voi hyvällä
syyllä sanoa olleen korvaamaton henkilö TUL:n Varsinais-Suomen piirin seuratoiminnan kehittämistyössä
1990- ja 2000-luvulla.
TUL:n Maljalla palkittu
Tuominen, 60, on vaikuttanut ohjaajana paitsi Turun
Kisa-Tovereissa, myös piirissä sekä liittojoukkue- ja liittojuhlatasolla. Tuomiselle on
aiemmin myönnetty TUL:n
Kultainen ansiomerkki
(1990), Kultainen seuratyömerkki (1985) ja Opetusministeriön ansiomitali kultaisin ristein (1988) vuosien
ahkerasta työstä.
– Muutimme Oulusta Loimaan kautta Turkuun vuonna 1953. Liityin heti tuolloin
ollessani yhdeksänvuotias
Kisa-Tovereiden voimistelu- ja tanssiryhmiin ja kuusi
vuotta myöhemmin seuran
silloinen ohjaaja Vappu Virtanen sai houkuteltua minut
ohjaajakurssille. Siitä kaikki
alkoi, Tuominen sanoo.
Vuonna 1968 Pajulahdesta liikunnanohjaajaksi valmistunut Tuominen ei ole
koskaan laskenut voimisteluun uhrattuja tunteja. Hän
on tehnyt vapaaehtoistyötä
rakkaudesta lajiin.
– Ei sitä ole ajatellut aikaa,
eikä työmäärää. Tämä on ollut sitä, mitä olen halunnut
tehdä.
Ohjaajana Tuomiselle on
kertynyt useita piirin ja
TUL:n mestaruuksia ryhmätanssissa kruununa Suomen
mestaruus vuodelta 1961.
Hänet on palkittu 1970 parhaasta ohjelmasta TUL:n
mestaruuskilpailuissa.
– Parasta ohjaamisessa on
nuorten kanssa tekeminen ja
ohjelmien laatiminen. Lisäksi voimistelu antaa hyvän
olon, Tuominen vakuuttaa.
Kisa-Tovereiden edustusjoukkueessa Tuominen
oli mukana vuonna 1964
Leningradissa esiintyjänä.
Ohjaajana ja ohjelman laatijana hän toimi vuonna 1978
Hollannin matkalla. Hän on
toiminut lukuisissa piirin
Kevätjuhlissa ohjaajana kuin
myös liittojuhla- ja liittopäivä-ohjaajana.
Tuomisen mukaan voimistelu edustaa kasvatustyötä
parhaimmillaan.
– Ryhmän täytyy pitää
koossa, jotta homma toimii.
Olivat voimistelijat minkä
ikäisiä tahansa, aina pitää
olla järjestys ja säännöt, joiden puitteissa mennään,
Tuominen sanoo.
Liittojuhlien kenttäohjelmakoreografina Pirjo Tuominen on toiminut kahdesti. Vuonna 1989 Helsinkiin
hän laati ohjelman valioille
ja edellisiin TULe2009liittojuhlaan Tampereelle
7-11-vuotiaille tytöille yhdessä tyttärensä Kirsi-Marja
Siellä lepää
Petaamme hyviä paikkoja.
TUL Joy Games Oulussa 26.–27.2.2011
Cumuluksen erikoishinnat:
1 hh / yö
2 hh / yö
70,- 81,Lasten
lisävuode
25,-
Cumulus Oulu, Kajaaninkatu 17
Varaukset numerosta 08 882 7111 tunnuksella JOY GAMES
viimeistään 11.2.2011 mennessä.
www.cumulus.fi
6
Kolumni
Kansan kunnosta
oltava huolissaan
Ismo Alhoniemi
Urheilusta valtioneuvostossa vastaava kulttuurija urheiluministeri Stefan
Wallin on edeltäjiään voimallisemmin nostanut liikuntaa ja urheilua esille.
Olkoonkin, että aiemmin
urheilusta on vastannut
2. opetusministeri eli kulttuuriministeri, mutta vastuualue on ollut sama.
On Wallinin ansiota tai
ei, mutta urheilujärjestöjen
valtionavut ovat nousseet
hänen virkakaudellaan
vuosittain. Suomella lienee nyt historiansa ensimmäinen aidosti urheilusta
kiinnostunut ministeri.
Nyt ministeri on huolissaan suomalaisten kunnosta. Urheilutiedolle antamassaan haastattelussa
Wallin korostaa sitä, että
”toimenpiteisiin tilanteen
pahenemisen estämiseksi
pitää ryhtyä välittömästi”.
Tosin samaa huolta on
kuultu eri suista ennenkin,
mutta fyysinen kunto on
silti kaiken aikaa laskenut
ja ylipaino noussut.
Tutkimukset ja huolestuneet lausunnot eivät näytä
saavan ihmisiä liikkumaan
edes terveytensä kannalta
riittävästi, puhumattakaan
siitä, että fyysinen kunto
nousisi huippulukemiin.
Jotain uutta, piristävää
vieläpä, ministeri Stefan
Wallin kuitenkin haastattelussaan hihastaan kaivoi.
Ministeri suuntasi sanansa
erikseen työnantajille ja
erikseen urheilujärjestöille.
Saipa myös ministeritoveri, opetusministeri Henna
Virkkunenkin osansa.
Haastattelun tarkempi
lukeminen toi esille selvän näpäytyksen kaikille
kolmelle. Rohkea ulostulo
ministeriltä, mutta tällaista tarvitaan, jos meidät aiotaan saada SLU:n vision
mukaan ”maailman liikkuvammaksi urheilukansaksi
2020”.
Matkaa on huomattavasti enemmän kuin ajalliset yhdeksän vuotta.
Wallin liittyy siihen ryhmään, jonka mielestä huonokuntoiset työntekijät
tuottavat huonommin ja
heillä on korkeammat sairasoloasteet. Kuin vahvistuksena edelliselle Wallin
vielä toteaa ”kaiken tämän
maksavan yhteiskunnalle”.
Voiko enää selvemmin
työnantajille kertoa, että
hekin voisivat tulla suuremmalla panostukselle
talkoisiin suomalaisen
fyysisen kunnon kohottamiseksi ja kansan kahtiajakautumisen ehkäisemiseksi.
Työnantajille ihan vain
tiedoksi, jos joku ei sitä
vielä tiedä, että aktiivisesti
muutenkin liikkuvan alaisen liikuntaharrastuksen
tukeminen on eri asia,
kuin pyrkiä saamaan sohvaperunat liikkeelle.
126 urheilu- ja liikuntajärjestön toimintaa tuetaan
tänä vuonna veikkausvoittovaroista 41,3 miljoonalla
eurolla. Nousua viime
vuodesta on 820 000 euroa. Kansanterveyden ja
suomalaisten hyvinvoinnin kannalta olennaisin
kysymys on, kuinka paljon
miljoonista ohjautuu kansalaisten kunnon kohentumiseen.
Wallin osoittaa järjestöille melko selväsanaisen
viestin: niiden tehtävänä
on ”houkutella ihmisiä
lenkkipoluille, saleille ja
ties minne”. Eivätkä valistustyö ja kannustuskaan
ole pahitteeksi.
Miten ministerin näkemykseen vastataan esimerkiksi Jääkiekkoliitossa,
Palloliitossa tai Urheiluliitossa?
Koulujen liikuntatuntien määrä on pitkään ollut
eipäs-juupas –keskustelua.
Antti Kalliomäki toi aikanaan esille koulupäivään
sijoittuvan liikunnan, mutta nykyinen opetusministeri on tehokkaasti ollut
tehoton.
Mitäpä Virkkunen sanoo Wallinin pettymykseen tuntijakotyöryhmän
esityksen hautaamisesta?
Tuntihanke kun olisi tarkoittanut parin viikkotunnin lisäystä liikuntaan.
Ystäviä kävi taas
TUL perustettiin 26.1.1919 Helsingissä. Työväen urheiluseurat kuuluivat ennen vuoden
1918 kansalaissotaa Suomen
Voimistelu- ja Urheiluliittoon,
mutta SVUL erotti syksyllä
1918 seurat, jotka olivat osallistuneet kapinaan tai jos yli puolet seuran jäsenistä oli tuomittu
’osanotosta kapinaan’.
TUL on aina halunnut kunnioittaa liiton perustajia ja työväen urheiluliikkeen uranuurtajia viettämällä syntymäpäivää
aina 26.1.
Tänäkin vuonna TUL:n Päivän vastaanotolla kävi pitkälti
yli 200 henkilöä onnittelemassa,
tapaamassa tuttuja, rentoutumassa hetken arjen keskellä.
1. TUL:n syntymäpäivävastaanotolla on aina riittänyt
juttua ja naurua.
2. Musan Salaman puolesta
juniorijalkapallojoukkueen
palkinnon kävivät hakemassa
Teemu Pelttari (vas.) ja Tommi Laaksonen.
3. Vastaanotolla soitti yhtye
Eetu Palomäki Trio kokoonpanossa Artti Pursiainen,
Eetu Palomäki ja Ilmari Kantola.
4. Palkitut yhteiskuvassa.
Takana vasemmalta Jukka
Pikkarainen, Mika Poutalan
valmentaja Toivo Kihlanki ja
Kim Jernmark Uintiseura Kuhista. Edessä vasemmalta Sinikka Vuorinen ja Teppo Lehtinen Kuhista, Pirjo Tuominen
sekä Teemu Pelttari ja Tommi
Laaksonen MuSasta.
5. TUL:n johto koolla. Vasemmalta toinen varapuheenjohtaja Antti Vuolanne, ensimmäinen varapuheenjohtaja
Kari Uotila, pääsihteeri Janne
Ollikainen ja puheenjohtaja
Sirpa Paatero.
6. Viking Linen Sari Wräck
ja SDP:n puoluetoimistosta
Risto Salonen osasivat pitää
hauskaa keskenään.
7. Kenenkään ei tarvinnut
poistua vastaanotolta nälkäisenä.
8. Sirkka Kähärä ja Jyrki Konola mahdollisesti keskustelemassa eduskuntavaaleista.
9. Toiminnanjohtaja-Jukat eli
Tampereen piirin Jukka Nieminen (vas.) ja Kymenlaakson piirin Jukka Vilkki.
10. Vasemmistoliiton entinen
kansanedustaja Ensio Laine, Jarmo Niemenkari sekä
Suomen Uima- ja Hengenpelastusliiton eläkkeellä oleva
toiminnanjohtaja Reijo Vartiainen seuraamassa palkitsemisia.
11. Helsingin liikuntaviraston
osastopäällikkö Petteri Huure
(vas.) ja Vantaan liikuntatoimenjohtaja Veli-Matti Kallislahti.
12. Maj-Lisa Forsblom-Piskonen TUL:n keskustoimistosta
(vas.) ja kansanedustaja Susanna Huovinen ovat pitkäaikaisia tuttuja.
4.2.2011
onnittelukäynnillä
7
8
Vastaus huutoon
Ismo Alhoniemi
P
uheenjohtaja Sirpa
Paateron vastaus
kysymykseen ”Miksi strategia tehtiin?”
on ytimekäs.
- Seuroilta tuli vahvaa
viestiä siitä, että ne haluavat
saada enemmän palvelua
liitolta. Siksi laadimme strategian, Paatero vastaa.
Viime vuoden toukokuussa liittokokouksessa hyväksytty strategia lähtee halusta
ja tarpeesta palvella seuroja
mahdollisimman monissa
asioissa, tehokkaasti ja nykyaikaisesti. Seuratoiminnan
kehittämisessä painopisteet
ovat palvelutoiminnan ohella koulutuksessa, lajityössä
sekä lasten ja nuorten liikunnassa.
Strategian laadinta synnytti hallintoon osin uusia
valiokuntia ja työntekijöistä
koostuvia valmisteluelimiä
eli johtoryhmiä. Paateron
mukaan kaikilla valiokunnilla on nyt aiempaa selkeämmät tehtävät ja sama
päämäärä: seuratoiminnan
kehittäminen.
- Jokaiselle valiokunnalle
on tehty toimintasuunnitelma ja määrätty raportointivelvoite. Strategiavaliokunta pitää lankoja käsissään ja
ohjaa prosessia. Valtuusto
puolestaan katsoo, mitä latuja strategia ja valiokunnat
etenevät, kun se kerran vuodessa saa raportin käsiteltäTUL:n puheenjohtaja Sirpa
Paateron mukaan strategian muuttaminen jokapäiväiseksi työksi on edennyt
hyvällä vauhdilla ja tavoiteltuun suuntaan.
Kuva Ismo Alhoniemi
väkseen, Paatero sanoo.
Hallitus saa kokouksiinsa
valiokuntien raportit ja internetsivujen uudistamisen
myötä pöytäkirjat tulevat
intranettiin.
Liittokokous vuonna 2013
on reilun kahden vuoden
kuluttua. Viime toukokuun
liittokokouksen jälkeen on
Paateron mielestä otettu pitkiä askelia ja edetty ripeästi
uuden strategian valaisemaa
tietä.
Paatero toivoo tahdin
jatkuvan ripeänä, jotta kolmessa vuodessa saataisiin
tuloksia aikaiseksi.
- Toivottavasti seuraavassa liittokokouksessa voidaan
sanoa, että seurojen saama
palvelu liitosta on lisääntynyt, koulutusmäärät ovat
kasvaneet ja koulutukseen
luotu paketteja, lapsi- ja
nuorisoliikunnassa sekä lajitoiminnassa edistytty ja TUL
Joy Games –tapahtumaa kehitetty.
- Kuntoliikunta pyörii
meillä hyvin, joten nyt on
keskityttävä kolmen ison
eli palvelutoiminnan, koulutuksen ja nuorisotoiminnan kehittämiseen, Paatero
sanoo.
Paatero toivoo seuraavan
liittokokouksen yhteydessä järjestettävän iso Nuoret
päättäjät –konferenssi, joka
voisi olla myös kansainvälinen CSIT-perheen yhteinen.
Valmistelussa oli mukana
myös lajien kokoaminen lajiryhmiksi. Paatero on mielissään, ettei niputtamista
tapahtunut.
- Parempi on, että lajit
keskenään miettivät yhdis-
tymistä. Olen vakuuttunut
lajien pystyvän hyödyntämään ja hyötymään toistensa osaamisesta.
Paateron mielestä esimerkiksi kamppailulajit saisivat
lisäarvoa, jos ne koottaisiin
yhteen. Toimiva esimerkki
on voimistelun eri lajit, joka
saatiin samaan valiokuntaan
jo edellisellä liittokokouskaudella. Nyt toimielimen
nimi on voimistelu- ja tanssijaosto.
Lajien yhdistymistä suurempi kysymys on jo pitempään ollut piirien lukumäärä. Paatero toivoo tällä
liittokokouskaudella eli
vielä reilun kahden vuoden
aikana yhdistymisiä tapahtuvan niiden piirien kesken,
jotka jo ovat avanneet keskustelun.
- Pisimmällä suunnitelmat
ovat Suur-Helsingin ja Uudenmaan piireissä, joiden
yhteiskokous tammikuun
puolivälissä päätti esittää
piirikokouksille piirien yhdistämistä/purkamista ja
uuden piirin perustamista,
Paatero sanoo.
Piirien yhdistäminen vaatii kaksi piirikokousta eli tämän kevään piirikokousten
ohella syksyn ylimääräisissä
piirikokouksissa on käsiteltävä purkamista ja uuden
piirin perustamista. Tavoitteena on, että uusi piiri aloittaa 1.1.2012.
Yhdistymiskeskusteluja
on käyty myös Hämeen ja
Tampereen sekä Kymin ja
Saimaan välillä. Kainuun ja
Oulun piireillä on yhteinen
aluepäällikkö, joka aloitti
toimessaan joulukuussa.
TUL Joy Games etenee vauhdilla
Kainuun ja Oulun piirien yhteinen aluepäällikkö
Heidi Vatja astui suoraan
toiminnan keskelle. Joulukuussa työnsä aloittanut
Vatja kääri heti hihat ylös
ja ryhtyi vaativaan TUL Joy
Games –tapahtuman järjestelytehtävään.
- Näin isoa tapahtumaa
en ole aiemmin ollut järjestelmässä, mutta minulla
on rinnallani kokeneita ja
uutteria seuraihmisiä. Me
olemme tekemässä Ouluun
upeaa nuorisotapahtumaa,
Vatja sanoo.
TUL Joy Gamesin seuraava tapahtumalenkki sidotaan
26.–27.helmikuuta. Kilpailuja on yhdeksässä lajissa sekä
kahdessa oheistapahtumassa edeltävinä viikonloppuina. Oheistapahtumat ovat
19.–20.2. painin kansainvälinen Eero Tapio-turnaus,
jonka yhteydessä painitaan
avoimet TUL:n tyttöjen ja
poikien kreikkalais-roomalaisen mestaruuskilpailut
sekä maantiejuoksu 12.2.
TUL Joy Gamesin kilpailulajit ovat pikaluistelu,
yleisurheilu, ryhmätanssi,
hiihto, lentopallo, salibandy,
jalkapallo ja uinti. Näiden
ohella shakissa järjestetään
teemaleiri.
Majoitus ja ruokailut tapahtuvat Pohjankartanon
koulussa, jossa myös järjestetään avajaiset ja ryhmäntanssin TUL:n mestaruuskilpailut.
Vatja huomasi hyvin pian
järjestelykoneiston toimivan
loistavasti ja laji-ihmisten
tietävän, kuinka isoja kilpailuja järjestetään.
- Mutta onhan tässä vielä
hirvittävän paljon tehtävää.
Koko ajan saan oppia uutta
ja tekemällähän sitä oppii,
Vatja sanoo.
TUL Joy Gamesin avajaiset
on lauantaina 26.2. klo 12.30
Pohjankartanon koululla.
Oulun kaupungin ja piiri
tervehdysten ohella Kellon
Työväen Urheilijat viihdyttävät voimistelu- ja tanssiesityksillä. Avajaistapahtuman
jälkeen alkaa TUL:n ryhmätanssin mestaruuskilpailut.
Lisätietoja muun muassa
ilmoittautumisista sekä majoitus- ja ruokailuvarauksista:
www.joygames.fi
www.tul.fi
9
4.2.2011
Ensin varpaat, mutta
pää ei kastu koskaan
Lahden Mytäjäisten avantouintipaikalla käy talvisin säännöllisesti useampi sata uimaria ja kastautujaa.
Marika Silver
V
ielä jokunen vuosi sitten Lahden
Työväen Hiihtäjien naisjaoston puheenjohtaja Eine Käki ei olisi voinut edes kuvitella, että
hän kokeilisi avantouintia –
saati että siitä tulisi hänelle
säännöllinen harrastus.
– Avantouintia vielä tuolloin harrastanut tyttäreni
sai houkuteltua minut mukaansa avantouintipaikalle
muutama vuosi sitten. Ensimmäisellä kerralla kastelin vain varpaat, mutta vähitellen uskaltauduin menemään syvemmälle. Päätä en
kuitenkaan kastele koskaan,
sillä se lisää lämmönluovutusta, josta puolestaan voi
olla seurauksena alilämpöisyys, Käki tietää.
Tyttären avantouintiharrastus on sittemmin mennyt
jäihin, mutta Käen innostus
on kasvanut, jos mahdollista, vuosi vuodelta suuremmaksi. Hän aloittaa läpi talven kestävän uintikautensa
syksyllä ilmojen kylmettyä
ja päättää sen keväällä lumien jo sulettua.
– Käyn uimassa Lahden
Mytäjäisissä keskimäärin
muutaman kerran viikossa.
Joinakin viikkoina ehdin
käydä avannossa vain pari
kertaa, mutta toisina viikkoina taas käyn joka päivä.
Käki ei mene koskaan
yksin uimaan, vaan hänellä
on turvallisuussyistä aina
ystävätär mukanaan. Hän
onkin saanut vuosien varrella houkuteltua monta ystäväänsä kokeilemaan hyistä
harrastustaan, ja osa heistä
on jopa alkanut harrastaa
avantouintia säännöllisesti.
Vaikeinta pulahtaminen on
Käen mielestä silloin, kun
ulkoilman lämpötila on lähellä nollaa ja sataa vettä tai
räntää.
– Kuitenkin kylmään veteen meneminen kauhistutKuva Marika Silver
Vielä jokunen vuosi sitten lahtelainen aktiivikuntoilija Eine Käki ei olisi uskonut, että
hänestä tulee avantouimari. Sattuma tai kohtalo tai jokin muu voima kuitenkin puuttui peliin, ja nyt Käki on koukussa avantouintiin. Edes murtunut ranne ei saa häntä
jäämään kotiin. Kuvassa taustalla Käen ystävä Sointu Hopia.
taa joka kerta, mutta tieto
kastautumisen jälkeisestä
hyvästä olosta saa minut
menemään avantoon kerta
toisensa jälkeen.
Käki ei käy suihkussa
avannosta noustuaan, vaikka uimapaikalla olisi siihen
mahdollisuus.
– Minulle on sanottu, että
hyvä olo perustuu nimenomaan siihen, kun veri alkaa
kunnolla kiertää kylmässä
vedessä, Käki mainitsee.
Eipä silti, sairaanhoitajana työskentelevä lahtelaisnainen tietää toki itsekin
avantouinnin terveydelliset
hyödyt.
– Sen jälkeen, kun aloitin
säännöllisen avantouinnin,
ovat kausiflunssat pysyneet
hyvin loitolla ja ääreisverenkierto sekä unen laatu
parantuneet selvästi.
Käki on käynyt avannossa jopa kolmenkymmenen
asteen pakkasella. Hänen
mukaansa vesi tuntui kuitenkin tuolloin lämpimämmältä kuin tavallisesti.
– Kädet tosin meinasivat
jäätyä kiinni porraskaiteeseen, mutta onneksi jalkojen
alla oli lämpömatto.
Kylmässä kastautuminen
saa ihon kihelmöimään mukavasti. Käki arvelee kihelmöivän tunteen kestävän
kymmenestä viiteentoista
minuuttiin, mutta hän vakuuttaa uinnin jälkeisen
hyvän olon kestävän koko
päivän.
Liikunnallisen naisen harrastuksiin kuuluu avanto-
uinnin lisäksi talvisin hiihto,
kävely, vesijumppa ja zumba, kesäisin puolestaan pyöräily, sauvakävely ja jossain
määrin myös marjastus.
– Kesäkuukausina en ui
lainkaan järvessä, vaikka
niin voisi ehkä kuvitella,
Käki hymyilee.
Ilmeisesti luonnonvesien
lämpötilan pitää laskea alle
kymmenen asteen, ennen
kuin Käki pistää uimapuvun
päälle.
Avantouinnista on tullut
Käelle tärkeä harrastus, eikä
hän halua enää ajatella talvea ilman viikoittaisia kylmävesiuintejaan. Jopa haastattelupäivänä, kun Käellä
oli käsi kipsissä, hän rohkeni
kastautua avannossa kainaloitaan myöten – kipsikäsi
tietysti ilmaan kohotettuna.
Maltti mukana
avantouinnissa
Avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Käytännössä ne riippuvat avannossa käyntien määrästä, viipymisajasta ja saunomisesta.
Avantoon ei ole asiaa alkoholin vaikutuksen alaisena, flunssaisena, kuumeisena tai muuten sairaana. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien tulee
neuvotella avantouinnin aloittamisesta lääkärin
kanssa.
Lihaksistoa on hyvä lämmitellä ennen avantoon
menoa liikunnalla, esimerkiksi hiihtäen tai kävellen.
Avantoon mennessä on hyvä olla kaveri mukana:
jos jotain sattuu, kaveri voi auttaa.
Saunasta ei ole hyvä mennä liian nopeasti avantoon eikä avannosta saunaan. Saunan ja avannon
välinen suuri lämpötilaero aiheuttaa sydämelle
kovan rasituksen, ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta.
Avannossa kannattaa ainoastaan kastautua ensimmäisillä kerroilla, sillä tottumattomille kylmä
vesi voi aiheuttaa normaalia vaikkakin vaaratonta
hengityksen salpautumista. Kun keho sopeutuu
kylmään, voi avannossa oloaikaa vähitellen pidentää.
Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes; www.
tukes.fi.
10
Verotuksella voidaan
vaikuttaa elämäntapaan
Ismo Alhoniemi
V
erotusta ja terveitä elämäntapoja
ei ole totuttu yhdistämään. Nyt
veropolitiikan yhtenä ohjauskeinona nostaa keskusteluun UKK-instituutin johtaja
Tommi Vasankari.
Terveet elämäntavat, ruokailutottumusten muuttaminen ja liikunnan aloittaminen ovat ihmisen valintoja,
joihin Vasankarin mukaan
voidaan vaikuttaa. Myös
verotuksella.
”En ole projektiuskovainen”
Esimerkin Vasankari ottaa
polttonesteiden veropolitiikasta.
- Polttonesteiden veroa
nostettiin ilmastonmuutoksen nimissä ja ilmanlaatua
parantamaan. Ilmastonmuutoksen yhteydessä mietitään,
mitä monet yksittäiset päätökset merkitsevät ilmastolle ja samalla tavalla voidaan
toimia terveiden elämäntapojenkin edistämisessä, Vasankari sanoo.
Toinen esimerkki, joka
osaltaan sivuaa terveiden
elämäntapojen edistämistä,
on makeisvero. Tosin verotus toteutetaan niin, että
elintarviketeollisuudella on
mahdollisuus siirtää makeistuotteet kekseiksi, joilla on
alhaisempi veroaste.
Lainsäätäjällä on Vasankarin mukaan ”tietty määrä
keinoja edistää liikuntaa ja
terveellistä ravitsemusta”.
”Valintoihin
voi vaikuttaa
verotuksella”
- Veropolitiikka on yksi
käytettävissä olevista keinoista, jota ei juurikaan ole
käytetty vielä terveyden
edistämisen nimissä.
- Terveyden kannalta ei
todellakaan ole oikein, että
rasvaton juusto maksaa
enemmän kuin rasvainen
juusto. Tai, että kampanjoitava runsassokerinen juoma
on halvempi kuin sokeriton
juoma, Vasankari sanoo.
Veropolitiikka vaikuttaa
Vasankarin mielestä porkkanan lailla, esimerkiksi edistämään työmatkaliikuntaa.
- Jos verotuksessa paremmin huomioitaisiin terveyden kannalta hyviä valintoja
ja tällä tavalla rohkaisisimme ihmisiä muuttamaan elämänsä suuntaa, pystyisimme
supistamaan sosiaali- ja tuloluokkien välisiä terveyseroja. Paremmin toimeentulevilla on mahdollisuus ostaa
terveellistä ruokaa, mutta ei
”Kokonaiskuva
ei ole ollut selvä”
kaikilla, Vasankari sanoo.
Elintarvikkeiden ja liikkumisen verotukseen Vasankari haluaa saada terveysperusteisen ajattelutavan.
Käppi on valtava. Tällä Vasankari tarkoittaa sitä, että
tietoa on paljon, mutta silti
ihmiset liikkuvat liian vähän.
- Tietoa on myös terveellisestä ravitsemuksesta, mutta silti meillä on liian paljon
ylipainoisia. Kysymys on
yksilön valinnoista, joihin
on vaikea vaikuttaa. Verotuksella valintoihin voi vaikuttaa, Vasankari sanoo.
Isossa roolissa ovat myös
äidit ja isät. Vasankari toivoo
vanhempien silmien avautuvan sille, ettei sellainen vanhempi ole huono, joka patistaa lapsensa pyöräilemään
tai syömään terveellinen
välipalan koulun jälkeen.
- Asiaa ei hoideta kuntoon
pelkillä projekteilla. Esimerkiksi lasten ylipainon kehittyminen ei käänny helpolla
laskuun, jollei samanaikaisesti tehdä useita lasten ravitsemukseen ja liikuntaan
vaikuttavia toimenpiteitä,
Vasankari sanoo.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari nostaa keskusteluun veropolitiikan terveiden elämäntapojen edistäjänä. Vasankarin mielestä terveyden kannalta ei ole oikein, että rasvaton
juusto maksaa enemmän kuin rasvainen juusto.
Kuvat Ismo Alhoniemi
11
4.2.2011
”Jospa emme
olekaan niin
liikkuvia kuin
luulemme?”
UKK-instituutin johtaja
Tommi Vasankari on innoissaan liikkeelle lähtevästä uudesta Terveys 2011-tutkimuksesta, jonka toteuttaa
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos. Ensimmäisen kerran
on mahdollista saada objektiivista tietoa suomalaisten
liikunta-aktiivisuudesta;
tähän asti tietoa on kerätty
kyselytutkimuksilla.
Ilon taustalla on kuitenkin
pelko. Pelko siitä, ettemme
olekaan niin liikkuva kansa,
jollaiseksi kyselyt ovat meidät saaneet.
- Toivottavasti kokonaiskuva tällä mittauksella kirkastuu. Suomesta on puuttunut aktiivisuuden mittaus ja
nyt meillä on mahdollisuus
saada kyselyihin verrattuna
tarkempaa tietoa fyysisestä
aktiivisuudesta, Vasankari
sanoo.
Vasankarin pelko ”lopullisesta totuudesta” perustuu
siihen, etteivät kyselyt välttämättä anna objektiivista
kuvaa henkilön liikunta-aktiivisuudesta. 3 000 aikuisen
vyötärölle laitettava muistitikun näköinen laite kerää
tarvittavan ja tarkan tiedon
kaikenlaisesta fyysisestä aktiivisuudesta.
- Me otamme Suomessa
tiikerinloikan väestön fyysisen aktiivisuuden tutkimuksessa. On aivan eri asia mitata tarkasti ihmisen kuntoa ja
aktiivisuutta, kuin selvittää
asioita vain kyselemällä, Vasankarin sanoo.
Valtaisaksi tiedolliseksi aukoksi kuvaa Vasankari tietämystä suomalaisten fyysisen
kunnon tilaa väestötasolla.
Ruotsissa ja muutamassa
muussa maassa väestön objektiiviset aktiivisuusmittaukset on jo aloitettu.
Kyselyiden perusteella
joka kymmenes suomalainen ylittää liikuntasuositukset. Vasankarin pelko on,
ettei mittaus tuota samaa
tulosta.
- Väestötasolla tiedämme tarkkaan muun muassa
väestön kolesteroliarvot ja
vyötärömittausten tulokset,
mutta armeijaikäisiä lukuun
ottamatta emme tiedä fyysisestä kunnosta mitään.
Se kuitenkin tiedetään, että
liikkumattomuus ja huono
kunto on yksi yleisimmistä
kuoleman syistä, Vasankari
sanoo.
Työn fyysinen rasitus on
merkittävästi vähentynyt,
mutta vapaa-ajalla liikkuminen on lähes kaksinkertaistunut. Myös työmatkaliikunta on vähentynyt. Kun
tästä kolmiosta pitäisi tehdä
kyselyihin perustuvia johtopäätöksiä suomalaisten
fyysisestä aktiivisuudesta ja
kunnosta, ollaan Vasankarin
mukaan suhteellisen hataralla pohjalla.
- Kokonaiskuva ei ole ollut
eikä ole vieläkään selvä, sanoo Vasankari.
Terveys 2011 on seurantatutkimus Terveys 2000-tutkimukselle. 10 5000 ihmistä
osallistuu tarkkoihin terveystarkastuksiin ja heistä
3 000 saa vyötärölleen mittauslaitteen viikon ajaksi ja
osallistuu ennen mittausjakson alkamista kuntotesteihin.
Tutkimuksen toteuttamiseksi ympäri Suomea liikkuu viisi rekkaa elokuusta
joulukuuhun.
- Vuoden kuluttua meillä on jo jonkinlaista viestiä
tutkimuksesta, Vasankari
sanoo.
Nähtäväksi jää, synnyttääkö tulos myönteisen vai kielteisen johtopäätöksen.
Vasankari iloitsee fyysisestä aktiivisuusmittauksesta myös siksi, että Terveys
2011-tutkimuksessa saadaan
merkittävää uutta tietoa liikunnan ja fyysisen kunnon
merkityksestä suomalaisten
terveydelle. (IA)
Tommi Vasankarin johtama UKK-instituutti on mukana tutkimuksessa, jossa ensimmäisen
kerran Suomessa selvitetään tarkoilla mittauksilla fyysisen aktiivisuuden määrää. Tähän
asti suomalaisista on tehty liikuntakansaa vain kyselyillä, jotka eivät ole yhtä objektiivisia
kuin mittaukset.
Seuratyöstä
vimmaa ja voimaa
Aprilliristeilyllä
Aprilliristeily lähestyy päivä päivältä, mutta vielä on
laivassa tilaa. Risteilylaiva
Isabella lähtee Turun satamasta perjantaina 1.4. klo
21 ja palaa samaan laituriin
lauantaina klo 20.50. Tällä
kertaa risteilyn nimi ja ajankohta osuvat 100-prosenttisesti yhteen.
Ohjelmassa on jotain
tuttua, jotain uutta. Muun
muassa perinteinen Gaala
on saanut nimekseen Hetki Viihteelle, eikä kyse ole
pelkästään nimen vaihtamisesta.
Risteilyn punaisena lankana ja teemana on vapaaehtoistyö Euroopan unionin
teemavuoden mukaisesti.
Teemaan yleisöä johdattaa
seminaarin vetäjä Raine
Manninen, joka ei jätä ainuttakaan kuulijaansa kylmäksi. Päinvastoin Mannista
kuunnellessa hymy nousee
herkästi kasvoille ja nauru
raikaa
Manninen on koulutusyrittäjä, aikuiskouluttaja ja
lähihoitaja, joka on myös
suorittanut psykiatrisen
hoidon erikoisammattitutkinnon ja päihdetyön ammattitutkinnon. Seminaarin
aihe on Seuratyöstä vimmaa
ja voimaa. Seminaari pidetään klo 12.40–14.30.
Lisäksi Mannisen hyvänolon ja voimaannuttamisen palveluihin risteilyllä
kuuluu niska-hartiahieronta
siellä ja täällä, missä ihmiset
liikkuvat ja kokoontuvat.
Tartu siis rohkeasti Mannista niskasta kiinni ja pyydä
hierontaa.
Vapaaehtoistyön teema
näkyy paitsi seminaarissa,
myös siinä, että totuttuun ta-
paan TUL:n yhteistyökumppani If palkitsee ja huomioi
Vuoden seuratoimija 2010 ja
Vuoden seura 2010.
Palkitsemisilla halutaan
nostaa esille seuroja ja ihmisiä, jotka ovat kiinnittäneet
huomiota turvallisuuteen.
Luonnollisesti Aprilliristeilyyn olennaisesti kuuluva
Urheiluvisa on mukana. Kysymykset laatii ja tuomaroi
omalla jäljittelemättömällä
tavallaan Urheilumuseon
johtaja Pekka Honkanen.
Urheiluvisaan ilmoittaudutaan edelleen vasta laivalla. Kyseessä on viiden joukkueen kilpailu ja joukkueessa on kaksi ihmistä. Viisi
nopeinta pääsee mukaan
hyvällä huumorilla höystettyyn urheiluaiheiseen tietokilpailuun.
Lajitapaamiset ovat tuttuja
Aprilliristeilyn tapahtumia.
Varmistuneita lajitapaamisia
ovat seuraavat:
klo 9 jalkapalloväen tapaaminen, klo 17 uintiväen
tapaaminen ja klo 17 tennisväen tapaaminen.
Risteilyn muuta ohjelmaa
ovat seminaarin ohella klo
9.30 alkava veteraanitapaaminen, 9.30 Yleisurheilun
Tuen vuosikokous, klo 11
-12 Hetki Viihteelle –show
ja klo 17.30 Urheiluvisa.
Laivalla viihdyttävät Menneisyyden Vangit, Must,
Juanma Draven ja Tutta
Carpelan.
Vapaista hyttipaikoista voi
tiedustella TUL:n keskustoimistosta Maj-Lis ForsblomPiskoselta, (09) 2513 2303,
sähköposti: [email protected], ja faksi (09)
2513 2100.
Erityisryhmien
salibandy
syyskuussa
Erityisryhmien salibandyn
avoin TUL:n mestaruusturnaus viime vuonna sai hyvän vastaanoton. Turnausta
pidettiin tärkeänä ja ajankohta syyskuun puolivälissä
oikeana.
Turnaus saa jatkoa tänä
vuonna. Tikkurilan urheilutalossa järjestettävän turnauksen ajankohta on 17.–18.9.
Mukaan mahtuu kahdeksan
joukkuetta ja turnauksessa
Myllymäen Kuljetus Oy
TILAUSAJOON
* taksit
* tilataksit
* pikkubussit
* linja-autot
pelataan kilpa- ja harrastesarja. Osallistumismaksu on
120 euroa joukkueelta.
Turnaus pelataan erityisryhmien nimen alla. Tällä
halutaan taata kaikille eri
vammaisryhmille ja heidän
pelaajille riippumatta diagnoosista tasa-arvoinen mahdollisuus osallistumiseen.
Turnauksen järjestävät
Itä-Hakkilan Kilpa ja TUL:n
salibandyjaosto.
NOPEASTI JA EDULLISESTI
Tilaukset 09-106 444, VANTAA
Toimisto 09-694 6498, fax 09-694 6455
toimisto@myllymaenkuljetus.fi
www.myllymaenkuljetus.fi
12
Rytminen voimistelu
on taidetta ja urheilua
Kuva Hannu Ahonen
Ismo Alhoniemi
T
ammikuun lopussa pidettiin TUL:n
keskustoimistossa
lämminhenkinen
tilaisuus, jossa juhlittiin
20-vuotiasta TUL:n rytmisen
voimistelun tukea. Juhlasta
teki entistä juhlallisemman
tasavallan presidentti Tarja
Halosen osallistuminen.
Halonen oli tuen ensimmäinen puheenjohtaja ja hoiti tätä luottamustoimea presidentiksi valintaansa asti.
Nyt tasavallan presidentti
on kunniapuheenjohtaja.
Tuen perustamisen taustalla olivat tarve rakentaa
TUL:n rytmiselle voimistelulle selkeä tuote ja halu kehittää lajia.
- Katsoimme ympärillemme ja huomasimme, että
joillakin TUL:n lajeilla on
tukiyhdistys, joten miksi ei
rytminen perustaisi omaa
tukiyhdistystään. Lähdimme hakemaan verkostoa
ja ihmisiä, jotka haluavat
tukea laadukasta rytmisen
voimistelun toimintaa, sanoo puheenjohtaja Riitta
Hämäläinen-Bister.
Puheenjohtajaa siteeraa
tuen slogania ”Joku tukee
taidetta, joku toinen urheilua
- rytmisessä voimistelussa voi
tukea molempia”.
Perustajina olivat Hämäläinen-Bisterin ohella Pulmu
Puonti ja Marjo Lehtinen.
Puheenjohtajan sanoin kaikilla oli suuri sydän tehdä
työtä rytmisen voimistelun
eteen.
- Tarja Halosen johdolla
teimme työtä todella ammat-
TUL:n rytmisen voimistelun tuen puheenjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister ja tuen ensimmäinen puheenjohtaja, nykyinen kunniapuheenjohtaja,
tasavallan presidentti Tarja Halonen.
timaisesti ja saimme aikaiseksi tulosta sekä rahoitusta
monille asioille. Nuo vuodet
olivat tosi hyviä vuosia, Hämäläinen-Bister sanoo.
Kahdessa vuosikymmenessä on moni asia muuttunut, myös rytmisessä voimistelussa, mutta ainakin
yksi on pysyvää. Hämäläi-
nen-Bisterin mukaan tuki
on helpottamassa TUL:n
voimistelu- ja tanssijaoston
työtä.
- TUL:n rytmisen voimistelun tuki haluaa edelleen
tukea perusorganisaatiota
eli seurojen, valmentajien
ja kilpailijoiden työtä. Mahdollisuuksiemme mukaan
avustamme taloudellisesti
jumppareiden osallistumista leireille ja kansallisiin sekä
kansainvälisiin kilpailuihin,
sanoo Hämäläinen-Bister.
Rytminen voimistelu ei
ole koskaan noussut suureksi lajiksi, mutta sillä on oma
paikkansa voimistelu- ja ur-
heiluperheessä. Kansallisella
huipulla ja Suomen edustajina arvokilpailuissa olympialaisia myöten on aina ollut
TUL:n seurojen voimistelijoita, eikä tilanne ole toinen
tänäkään vuonna.
- TUL:llä ja sen seuroilla
on hyvät mahdollisuudet
vahvistaa asemaansa rytmi-
OLVIN JUOMILLA VAROJA SEURALLE
Myymällä Olvin juomia on seuroilla huippumahdollisuus hankkia lisää varoja.
Sopimus on seuroille erittäin edullinen ja kysymys on tuntuvasta alennuksesta.
Olvin kulloinkin voimassa olevasta perushinnastosta virvoitusjuomien ja
kivennäisvesien osalta seurat saavat alennusta 18 senttiä/pullon sisältö.
Nettohinta on rahanarvoista etua seuroille. Olvin juomia voi hankkia pienempiin seuran
tilaisuuksiin, kisatapahtumiin tai säännölliseen kioskimyyntiin. Eikä ay-kilpailuja kannata
missään tapauksessa unohtaa.
Alkoholijuomia voi tilata vain, jos tilaajalla on alkoholinmyyntilupa.
Pienin myyntierä on 10 koria (á 24 pulloa/kori). Tällöin toimitus on rahtivapaa. Olvin Kevyt Olo -logoja saa käyttää vapaasti seuran materiaaleissa. Kuvissa on paljon
vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Logot saa ladattua osoitteesta www.
olvi.fi.
Ota yhteyttä alueesi asiakaspäällikköön, niin homma lähtee pyörimään!
Helsinki ja Itä-Uusimaa: Toni Hämäläinen 050-501 6515
Helsinki, Keski- ja Länsi-Uusimaa: Kimmo Sinivuori 050-336 1020
Lahti, Kymenlaakso, Kanta-Häme: Timo Takanen 050-598 6056
Tampere, Turku, Satakunta: Pasi Suoniemi 044-781 4872
Jyväskylä, Mikkeli, Kokkola: Mika Taponen 0500-62 7434
Joensuu, Kuopio: Jarmo Ruokolainen 0500-27 9594
Oulu, Kajaani, Rovaniemi, Iisalmi: Antti Alamäki 0500-502851
sessä voimistelussa. Meille
on tullut uusia seuroja ja
vaikka Elise on paljon esillä
ja on huippuseura, niin ei se
ole liiton ainoa rytmisen voimistelun seura, HämäläinenBister sanoo.
13
4.2.2011
Michal haluaa voittaa
aina kaikki kehässä
Matti Ronkainen
J
uuan Urheilijoita edustava, tammikuun alussa 16
vuotta täyttänyt Michal
Gogola on B-poikien
hallitseva nyrkkeilyn Suomen mestari. Mestaruus tuli
viime vuonna Lahdessa pidetyistä kisoista alle 80 kilon
sarjassa.
Viime vuonna Gogola
voitti kaikki ottelunsa –
nyrkkeilyssähän niitä ei kovin montaa vuoden mittaan
tule.
Gogola on maahanmuuttaja. Hän on syntynyt ja
kasvanut Puolassa. PohjoisKarjalaan ja Juukaan hän
muutti viisi vuotta sitten,
11-vuotiaana.
- Puolassa en harrastanut
kilpailumielessä mitään urheilua. Nyrkkeilyn aloitin
täällä Juuassa, kertoo Poikolan yläkoulun 8. luokkaa
käyvä pitkänhuiskea nuorukainen.
Alusta lähtien hänen valmentajanaan on ollut Jarmo
Tolvanen, joka juuri viisi
vuotta sitten viritti nyrkkeilytoimintaa Juukaan.
Mies on Kuopion Riennon
kasvatteja ja itsekin menestynyt juniorisarjoissa, parhaana saavutuksenaan 1974
voitettu B-poikien Suomen
mestaruus.
Erikoinen sattuma on
sekin, että ”Tolvanen voitti mestaruuden aikoinaan
Lahdessa, josta myös hänen
”talliinsa” tuli ensimmäinen
kultamitali.
Juuan Urheilijoiden iskijät
ovat toki jo aiemmin pärjän-
telä. Nyt häntä voi luonnehtia jänteväksi. Valmentajan
mukaan iskut ovat lujia ja
kehässä nuorukainen on
Michal Gogola palkittiin Juuan Urheilijoiden vuoden
2010 parhaana nyrkkeilijänä. ”Mixu” voitti viime vuonna
B-poikien SM-kultaa.
neet SM-kehässä, mutta Gogolan kultamitali oli ensimmäinen mestaruus.
Aloittaessaan nyrkkeilyharrastusta Michal oli hin-
ulottuva taitonyrkkeilijä.
- Voima tässä lajissa aluksi
kiinnosti. Nyt tavoitteena on
voittaa jokainen ottelu. SMkisat kiinnosta, miksei joskus tulevaisuudessa myös
ammattilaisuus, kolmesti
viikossa puolitoista tai kaksi
tuntia kerrallaan lajiharjoituksia vetävä Michal miettii.
Pienellä paikkakunnalla
kamppailulajeissa monesti
kohdattu ongelma on harjoitusvastustajien puute. Gogolalla sellaista ei ole; tallissa
on useita vanhempia, saman
mittaisia mutta raskaampia,
joiden kanssa voi sparrata.
Nyrkkeilyssä valtaosa harjoittelusta on sittenkin yksinäistä puurtamista fysiikan
ja lajitekniikan parissa.
Nurmeksessa järjestetyssä
nyrkkeilyillassa, jonka ohjelmassa oli kaksi näytöstä,
kuusi arvosteltua olympiatyylin ottelua ja yksi ammattilaisottelu, Gogola palkittiin
Juuan Urheilijoiden vuoden
2010 parhaana iskijänä.
Kehässä nuorukainen otti
kolmen erän näytösottelun
seurakaveri Markku Hiltusen kanssa.
Seura palkitsi myös muita
SM-kehässä 2010 menestyneitä: hopealle yltäneen Elina Agosen ja pronssia iskeneen Minna Anderssonin.
Tilaisuudessa nyrkkeilyaiheinen reliefi luovutettiin Kuopion Riennon Yrjö
Kosuselle, legendaariselle
valmentajalle, jonka ansiota
osittain on lajin leviäminen
yli maakuntarajojen.
Ammattikuski
merkitsee
turvallisuutta
Hei sinä seura-aktiivi! Kun
tilaat seuran tai joukkueen
käyttöön linja-autoa kilpailu- ja muille matkoille, niin
muistathan pyytää kuljettajaksi ammatissa olevan järjestäytyneen kuljettajan.
Turvallinen liikkuminen
seuratoimintaan liittyvillä
matkoilla on tärkeää. Ammatissa oleva kuljettaja on
aina ammattitaitoinen ja
turvallinen kuljettaja.
Liikunta luo
yhteyksiä
TUL:n tasa-arvovaliokunta,
Liikkukaa ry ja Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto
FIMU järjestävät 17.2. Liikunta luo yhteyksiä –seminaarin.
Seminaaripäivä koostuu
monipuolisista alustuksista ja ryhmätyöskentelystä.
Seminaarin tavoitteena on
luoda loppulausunto, jolla
linjataan yhteistä tavoitetilaa
maahanmuuttajaliikunnan
fokukselle. .
Seminaari päättyy Global
Family Award - monikulttuurisen liikunnan tunnustuspalkinnon luovuttamiseen.
38. FINLANDIA-HIIHTO
26.-27.2.2011
LAHTI - HOLLOLA - LAHTI
ZZZ¿QODQGLDKLLKWR¿
26.2.2011 Perinteinen 50 km - FIS Marathon Cup
26.2.2011 Perinteinen 32 km
27.2.2011 Vapaa 50 km, vapaa 20 km
16.12. - 15.02.
16.02. - 27.02.
P/C 50km
80 EUR
90 EUR
P/C 32km
60 EUR
70 EUR
V/F 50km V/F 20km
80 EUR
35 EUR
90 EUR
40 EUR
Ilmoittaudut suorittamalla maksun tilille:
Nordea Lahti 151930-138855
Merkitse ilmoittautumiseen: nimi, osoite,
syntymäaika, MATKA (P tai V) ja aikatavoite.
Ilmoittautuminen tulee voimaan, kun
osallistumismaksu on suoritettu.
Tervetuloa
hiihtämään Finlandiaa
Salpausselän lumisille harjuille.
Kuvat Matti Ronkainen
-Jaana Pelkonen-
Tilausajot edullisesti
17-60 -paikkaiset
turistibussit
SUORSAN LIIKENNE KY
P. (08) 5421 420, 0400 610 285
[email protected]
www.pohto.fi
Edullista majoitusta Hietasaaressa
POHTOn Hotelli Kortteeri
Kysy lisää [email protected] tai puh. 010 843 4558
Kehässä pitkänhuiskea Mixu on ulottuva taitonyrkkeilijä, jonka iskuissa on jo painoakin.
14
Facebook pohjusti
Ykspihlajan Reiman
nopean pallopelin
lacrossen tuomisesta Kokkolaan sai alkunsa vuoden
2009 loppupuolella STTK:n
risteilyllä.
- Keskustelin opiskelukaverini Pekka Pihlajamäen
kanssa lacrossesta ja lajia
harrastavana hän suositteli
sitä lämpimästi. Päätin katsoa, josko Kokkolasta löytyisi muitakin hulluja, jotka haluaisivat kokeilla lacrossea,
sanoo Lindell.
Pian syntyikin facebookiin ryhmä, jolla kerättiin
lacrossesta kiinnostuneita
kokkolalaisia. Eikä mennyt
viikkoakaan, kun kasassa
oli jo 20 henkilöä.
Ykspihlajan Reiman lajivalikoimaan kuuluu kolmatta vuotta lacrosse. Reima on ainoa
TUL:n seura, jossa pelataan Yhdysvalloista rantautunutta pallopeliä.
Ismo Alhoniemi
T
UL:llä on 25 lajijaostoa ja useita lajiyhdyshenkilöitä.
Ykspihlajan Reimassa harrastettavaa lajia
kummastakaan luettelosta
ei kuitenkaan löydy.
Kokkolalaisseura kun on
ainoa TUL:n jäsenseura,
jonka ohjelmassa on lacrosse (piispan sauva). Suomeen
vasta 2 000-luvun alussa tul-
lutta lajia harrastetaan koko
maassa toistaiseksi vain yhdessätoista seurassa.
Lajin ”kokkolalaiseksi
isäksi” voi huoletta nimetä
Reiman varapuheenjohtajan Olli Lindellin. Ajatus
Elämysriipus
hopeaketjulla
115 ¼
Kalevala Korun on suunnitellut kultaseppä Päivi Harjuhaahto.
Elämysriipus
taftinauhalla
75 ¼
Tilaukset yhteystietoineen ja
laskutusosoitteineen:
TUL, [email protected] tai puh. (09) 251 320.
Hintoihin lisätään toimituskulut.
Halisko-riipus
(pronssia)
punaisella puuvillanauhalla
35 ¼
Erikoisseuraa eivät jalat
maassa liikkuneet miehet
nähneet tarpeelliseksi perustaa. Lindellin ehdotuksesta
päätettiin lähestyä Ykspihlajan Reimaa.
Syy oli yksinkertainen:
Lindell oli Reiman johtokunnan jäsen.
- Olemme kaikki lähes
30-vuotiaita, joten meillä ei
ollut mitään harhakuvitelmia erikoisseuran tuomasta
autuudesta. On pelkästään
hyvä juttu lacrossen kannalta, että takana on iso seura,
Lindell sanoo.
Lajin pienuudesta johtuen
ReLax pääsi heti SM-sarjaan.
Edustusjoukkueessa on 25
pelaajaa, joista nuorin on
17-vuotias. Harrastevuorolla
käy enimmillään 20 ihmistä,
joista viisi on naisia.
Reimassa lacrosse laitettiin käyntiin nuorelle lajille
tyypilliseen tapaan: ensimmäiset pelaajat tulivat muista lajeista. Lindell ja moni
muukin pelaa salibandyä,
mutta myös jalkapalloa ja
jääkiekkoa pelaavia löytyy
joukkueesta.
- Miellä on vakaa aikomus
saada lacrossesta laji, joka
on harrastajilleen ykkönen,
eikä esimerkiksi salibandyn
ja jääkiekon kesäinen harjoitusmuoto. Toivottavasti
saamme ensi kesäksi juniorijoukkueen ja tätä haavetta
pohjustimme viime kesänä
kerran viikossa tapahtuvilla harjoituksilla, Lindell sanoo.
Lacrossea pidetään maailman nopeimpana kahdella
jalalla pelattavana pallopelinä. Lindell tarvitsee lacrossen kuvaamiseen vain kaksi
sanaa: puuduttava laji.
- Laji on vauhdikas, fyysinen ja pelaajilla pitää olla
hyvä mailatekniikka. Tarvitaan myös juoksukuntoa,
voimaa ja tasapainoa, Lindell sanoo.
Taklausten salliminen tekee lacrossesta fyysisen kontaktilajin. Moni NHL-jäillä
miljoonia dollareita tienannut ja tienaava pelaaja harrastaakin kesäisin lacrossea.
Lacrossen maila on haavi,
josta tulee lajin suomenkielinen nimi haavipallo. Palloa
kuljetetaan haavissa, josta se
myös syötetään ja ammutaan
vastustajan maalia kohti.
Maalivahdin haavi on isompi kuin kenttäpelaajien.
Mailan on oltava koko
ajan pienessä liikkeessä,
joten muista mailapeleistä
tyypillisiä vasen- tai oikeakätisyyksiä ei tunneta. Mailaa pidetään paljon pään
yläpuolella.
- Pelaajan on kyettävä pe-
laamaan vasemmalta ja oikealta puolelta, jotta kroppa
on aina oman haavin ja vastustajan välissä suojaamassa
palloa, Lindell sanoo.
Taklauksista johtuen suojavarusteet ovat kuin jääkiekosta. Lindellin mukaan
aloittelija pääseekin alkuun
jääkiekon ristikollisella kypärällä, hanskoilla ja olkatoppauksilla. Vain maila eli
haavi on ostettava.
- Jos haluaa ostaa kaikki
suojavarusteet, niin noin
200 eurolla pääsee alkuun.
Minun varusteeni ja maila
maksavat noin 500 euroa,
Lindell sanoo.
Kuvat Jani Maljanen
Lacrossea pidetään maailman nopeimpana kahdella jalalla pelattavana pallopelinä. Harrastaja kuvaavat peliä
kahdella sanalla: puuduttava laji.
Lacrosse
Lacrosse eli suomeksi haavipallo on vanha
Pohjois-Amerikan intiaanien pallopeli ja Kanadan kansallispeli. Alkujaan peliä pelasivat lähes
kaikki nykyisten USA:n ja Kanadan alueen intiaaniheimot. Ranskalaiset lähetyssaarnaajat olivat
ensimmäisiä eurooppalaisia pelaajia.
Lacrosse on kontaktipeli, jota pelataan kymmenellä miehellä: maalivahti, kolme puolustajaa, kolme
keskikenttäpelaajaa ja kolme hyökkääjää. Pelin
tavoitteena on laukoa pallo vastustajan maaliin.
Haavi eli crosse on muotoiltu verkkotasku. Hyökkääjien ja keskikenttäpelaajien haavit ovat maalivahdin haavia pienempiä.
Pallo on kuminen ja se voi olla väriltään valkoinen, keltainen tai oranssi. Pallon ympärysmitta
on 7.75 - 8 tuumaa.
Kasvo- ja leukasuojuksella varustettu kypärä sekä
hanskat ovat pakollisia.
Pelit kestävät 80 minuuttia, jaettuna 20 minuutin
jaksoihin.
Pelaajat voivat juosta pallo haavissa, syöttää ja
ottaa pallon kiinni. Palloa saa pelata myös jaloilla.
Vain maalivahti voi koskea palloa käsillään.
Pelaaja voi saada pallon haltuunsa riistämällä sen
vastustajan haavista lyönnillä, joka voi olla pelaajan tökkiminen sekä mailaan ja hanskoihin lyönti.
Vartalotaklaukset ovat sallittuja, jos vastustajalla
on pallo. Kaikki kontakti on tapahduttava edestä tai sivulta, vyötärön yläpuolelle ja hartioiden
alle.
Lähde: www.lacrosse.fi
15
4.2.2011
TUL-lehti Lapissa, sivut 15-17.
Kuvat Ismo Alhoniemi
INARI
Inarinjärvi
IVALO
NELLIM
Oma kerhotalo on Nellimin Pyryn toiminnan sielu ja sydän. Talon aktiivikäyttäjiä ovat Ritva Kytölä (vas.), Kaarlo
Helppi, Simo ja Elsa Jefremoff, Mikko ja Raja-Liisa Vuorinen, Lyyli Seurujärvi ja Irja Jefremoff
Nellim liikkuu Pyryn tahtiin
T
Ismo Alhoniemi
UL loppuu Inariin.
Näinkin voidaan sanoa karttaa katsomalla. Inarissa nimittäin
toimii TUL:n kolme pohjoisinta seuraa: Inarin Yritys, Lapin
Kaira ja Nellimin Pyry.
Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Inari kattaa viisi prosenttia koko maan
pinta-alasta ja se on lähes yhtä
suuri, kuin Uudenmaan ja
Varsinais-Suomen maakuntien
pinta-ala yhteensä.
Lievästi sanottuna seuratoiminnan arjen pyörittäminen
Yrityksen puheenjohtajana
on Riitta Näkkäläjärvi, Lapin
Kairan Virpi Ursin-Tanhua ja
Nellimin Pyryn Irja Jefremoff.
Nellimin kylä on iltapäivällä
rauhallinen. Nellimissä tai Nellimossa asuu inarinsaamelaisia,
kolttasaamelaisia ja suomalaisia; siksi kylää kutsutaan myös
kolmen kulttuurin kohtauspaikaksi.
Seitsemän kilometriä Venäjän rajalta sijaitsevan kylän
hiljaisuus ei ole ihmeellinen
asia. Kylä ei ole koolla pilattu,
suuri osa asukkaista on eläkeläisiä ja koulukin lakkautettiin
jo 1980-luvulla.
voimalaitoksia ja Rajakosken
voimalaitoksen työmaalla syntyi ajatus oman urheiluseuran
perustamisesta.
Vuonna 1953 ajatus muuttui
perustavaksi kokoukseksi ja
suurin osa halusi seuran liittyvän Työväen Urheiluliittoon.
Voimalaitosten valmistuttua
Pyryn toimintaan jäivät mukaan kylään takaisin muuttaneet.
Jäsennumero kolmen omaava Kaarlo Helppi on kokenut
kaikki seuran kehitysvaiheet ja
mielenkiintoisen historian.
- Lentopallo oli meillä hyvin
voimakasta toimintaa, koska
kylässä oli paljon nuorukaisia
ja miehiä. Voitimme muun muassa kuusi kertaa Inarin mestaruuden.
- Pisin kilpailumatkamme
oli Sevettijärvelle, jonne ensin
Puheenjohtaja Irja Jefremoff on Nellimin Pyryn puheenjohtaja. Myös kahden muun
inarilaisen TUL:n seuran puheenjohtajina on nainen.
on haasteellista Inarissa. Ivalon
taajamasta on matkaa Inarin
kirkonkylään 50 kilometriä ja
Nellimin kylään 42 kilometriä.
Inarilaisuuden ja tullilaisuuden ohella seuroja yhdistää kolmaskin tekijä: puheenjohtajat
ovat naisia.
- Nellimin Pyryn aloitteesta
kylä sai ensin valaistun ladun
ja vasta sitten katuvalot, sanoo
puheenjohtaja Irja Jefremoff.
Pyryn syntyhistoria ylittää
valtakunnan rajan. Nellimin kyläläisiä oli Neuvostoliiton puolella 1950-luvulla rakentamassa
ajoimme veneellä kahdeksan
tuntia ja sitten kävelimme 18
kilometriä. Seuraavana päivänä
oli lentopallo-ottelu mutta sitä
ennen ehdimme vielä tanssimaankin, Helppi sanoo.
Kaamos on hetki sitten voitet-
tu, mutta aurinkoa ei vain näy.
Vaikka pitäisi.
42 kilometrin automatkalla
Ivalosta Nellimin kylään Jefremoff kertoo seuran vuosittaisesta suururakasta, Barentsin
hiihdon järjestämisestä suomalaisten osalta.
12 kilometrin hiihtoon lähdetään Venäjän puolelta Rajakoskelta, jatketaan Suomen puolella kohti kolmen valtakunnan
rajapyykkiä Muotkavaarassa,
poiketaan Norjan puolella ja
palataan Rajakoskelle.
- Viime vuonna osallistujia oli
2 500.Meidän seuramme vastasi
50 suomalaishiihtäjän matkustusasiakirjoista ja käytännön
järjestelyistä sekä kuljetuksesta
Ivalosta Venäjän puolelle ja takaisin, Jefremoff sanoo.
Kerhotalossa juttu jatkuu ja
pöydän ympärillä on muitakin
pyryläisiä.
Pyryssä on noin 50 jäsentä,
kun parhaimmillaan jäsenmäärä oli sata. Lajeista viimeisenä
loppui yleisurheilun ja jääkiekon jälkeen hiihto.
muun muassa kuntopiiriläisten
sekä kansantanssi- ja perinneryhmän harjoituspaikka.
Joskus ”kauan sitten” talolla
oli joka lauantai tanssit, jotka
vetivät säännöllisesti yli sata
tanssijaa.
- Silloin kylässä oli väkeä ja
suuret ikäluokat vetreitä, entinen puheenjohtaja Simo Jefremoff sanoo.
Kuntopiiriläiset täyttävät
hienon salin kerran viikossa.
Vetäjä Raija-Liisa Vuorinen
muutti pari vuotta sitten miehensä Mikon kanssa Nellimiin
Tampereelta.
- Ensin sauvakävelemme ja
sitten tulemme tänne muun
muassa venyttelemään. Minulla on kilpailutaustaa hiihdossa
ja yleisurheilussa Virtain Urheilijoista ja Tampereen Pyrinnöstä ja halusin tuoda kylään ohjatun kuntoliikunnan, Vuorinen
sanoo.
Ryhmä on suunnitellut aloittavansa uimahallikäynnit Iva-
- Hiihto oli mukana niin pitkään kuin oli nuoriakin. Nyt
seura on aikalailla seniorivoittoinen, mutta eivät kaikki sentään vielä eläkkeellä ole, sanoo
Ritva Kytölä.
loon.
Vuonna 1975 perustettu kansantanssi ja perinneryhmä on
esiintynyt ulkomailla Ranskassa, Venäjällä, Norjassa ja Ruotsissa sekä Suomessa muun muassa Helsingin Juhlaviikoilla ja
Kaustisilla.
Kytölä on oman kerhotalon
sielu ja kerhotalo on puolestaan
seuran sielu ja sydän. Vuonna
2003 seuran omistukseen siirtynyt hyväkuntoinen talo on
Grafiikka ja taustan Lappiaiheiset kuvat: Heikki Virkkunen
16
INARIN YRITYS TEKEE
TYÖTÄ HIIHDON PUO
Ivalossa asuva kolmikko pitää osaltaan yllä Inarin Yrityksen hiihtomainetta. Vasemmalta Milja Rova, Juuli Katajamaa ja Janina Virta.
Yrityksen nuorista
enemmän kuin yks
Valmentaja Kari Kyrö rakensi vuosia sitten Suomen ensimmäisen perävaunun päälle
suunnitellun huoltokopin. Työskentelytilaa on kahdelle ihmisille ja myös hiihtovälineet
mahtuvat mukaan.
V
uonna 1987 Inarin
Yritys voitti kaikki hiihtomatkat
ja miesten viestin
TUL:n mestaruuskilpailuissa. Valmentaja ja seuran varapuheenjohtaja Kari Kyrö
kommentoisi mielellään
seuran nykyhetkeä aivan
jollain muilla sanoilla, kuin
hän tässä haastattelussa joutuu tekemään.
- Noista ajoista olemme
tulleet alaspäin niin hiihtäjien lukumäärän kuin laadunkin osalta, Kyrö sanoo.
Yrityksellä on kolme
mieshiihtäjää ja kolmisenkymmentä nuorta. Viime
talvena Hopeasomman loppukilpailuissa yritysläiset
sijoittuivat sijoille seitsemän
ja kolmetoista.
Kyrö toimi TUL:n hiihdon päävalmentajana lähes
puolitoista vuotta vuosina
1987–1988. Miehen työnantaja ei suostunut pidentämään
virkavapaa, joten Kyrön oli
keskityttävä vain Yrityksen
hiihtäjien valmennukseen.
Ikänsä yritysläisenä ja
hiihdon kanssa tekemisissä
olleena Kyrö katsoo tulevaisuuteen realistina.
- Meille ja monelle muulle
seuralle on elämän ja kuoleman kysymys saada hiihto
uudelleen elämään. Täällä
Lapissakin trendi on se, ettei
nuoriso enää rakasta yksin
liikkumista, vaan joukkuelajit kiinnostavat enemmän,
Kyrö sanoo.
Kilvoittelu sieluista, kuten Kyrö asian ilmaisee, on
tuttua Inarissakin. Lumi ja
Lappi eivät enää automaattisesti tarkoita hiihtämistä.
Hiihtoa pitää Kyrön mielestä enemmänkin yllä muiden
harrastusmahdollisuuksien
vähyys kuin kiinnostuminen
hiihtourheilusta.
Yhdeksi syyksi hiihtoharrastuksen hiipumiselle Kyrö
näkee valmentajien vähyyden. Tämän taakse kokenut
valmentaja ja seura-aktiivi ei
kuitenkaan mene.
- Se tekee, jolla on tahtoa.
Se selittää, jolla tahtoa ei ole,
Kyrö sanoo.
Kyrö toivoo ja haluaa, että
lumisten alueiden opettajat
kiinnostuisivat hiihtämisestä. Kyrön mielestä opettajat
jopa pitäisi laittaa hiihtokouluun.
Mies ei mitenkään pysty
ymmärtämään, että Suomen
lumisimmilla alueilla ei harrasteta hiihtämistä.
- Sen sijaan vaaditaan rakennettavaksi halleja ja kenttiä muun maailman malliin,
Kyrö sanoo.
Kyrö toki myöntää, että
hiihdon on tehtävä itsestään
nykyistä kiinnostavamman.
Kultapullokisa on sadoille
hiihtäjille tuttu loppukauden kilpailutapahtuma.
Tänä vuonna järjestettävä
tapahtuma on jo 47. kerta.
Kyrö on ollut mukana joka
kerta ja kun 50. Kultapullokisa on ohi, on myös Kyrön
valmentajan ura ohi.
- Olen jo kasvattanut seuraajan, Kyrö sanoo.
Toinen perinteinen ja iso
kilpailu on alkukauden Saariselän FIS-hiihdot, jotka
järjestää seurayhtymä Inarin
Yritys, Lapin Sudet, Lapin
Kaira.
Varsinaiseksi taidonnäytteeksi voidaan sanoa Tour
de Barents –hiihtoa, jossa on
yksi kilpailu Norjassa (7.4.),
yksi kilpailu Inarissa (8.4.)
ja kaksi kilpailua Ounasvaaralla (10.-11.4.). Tapahtuman
takana oVAT Vadsö Ski Club
Norjasta, Inarin Yritys ja Ounasvaaran Hiihtoseura.
Kolmikko on perustanut
kilpailun taakse yhtiön, jonka hallituksen varapuheenjohtaja Kyrö on. Suomalaisseuroilla on osakkeista 33
prosenttia kummallakin ja
norjalaisseuralla loput.
- Tästä tapahtumasta haluamme tehdä pohjoisen vastineen Tour de Skille, Kyrö
sanoo.
17
4.2.2011
E
OLESTA
a hiihtäjistä valtaosa on tyttöjä. Poikia kiinnostavat joukkuelajit
silölajit.
Talous on kunnossa
isommallekin joukolle
Inarin Yrityksen puheenjohtaja Riitta Näkkäläjärvi on
ollut seuransa puheenjohtaja
vuodesta 1999 lähtien.
Karmean pitkä aika, Näkkäläjärvi kommentoi.
Pitkä on myös se matka,
jonka puheenjohtajan on kuljettava Inarin kirkonkylälle
seuran toimistoon. Näkkäläjärvi asuu sadan kilometrin
päässä, mutta pitkiin etäisyyksiin tottunut Lapin asukas ei ole antanut etäisyyden
haitata paneutumistaan seuran johtamiseen.
- Lapissa on aina pitkä
matka. Naapurinani asui
perhe, jonka lapset kävivät
harjoituksissa kirkonkylässä
eli yhdelle harjoitukselle tuli
ajomatkaa 200 kilometriä,
Näkkäläjärvi sanoo.
Yritys on 200 jäsenen aktiivinen seura. Inarin asukasluku on tippunut, mutta
lapsiluku ei ole laskenut.
- Hiihtoseuranahan meidät tunnettaan. Kilpailulajeina meillä on myös suunnistus ja yleisurheilu, mutta
ne ovat suurimmalle osalle
nuoria hiihdon kesäinen
harjoittelumuoto, Näkkäläjärvi sanoo.
Yritys on seura, joka omistaa kaksi kiinteistöä. Aivan
kirkonkylän keskustassa on
urheilutalo ja 12 kilometrin
päässä sijaitsee nuoriso- ja
luontotalo Hoikkala.
- Urheilutalolla pidetään
usein viikonlopun mittaisia leirejä, koska siellä voi
yöpyä ja hiihtoladut ovat
lähellä. Hoikkalaa puolestaan vuokrataan majoitusja kokouskäyttöön. Siellä on
myös sauna, joka sekin on
vuokrattavissa, Näkkäläjärvi sanoo.
Seuran talous ei pahemmin aiheuta puheenjohtajalle päänvaivaa. Päinvastoin.
Näkkäläjärven mukaan seuralla olisi varaa panostaa urheilijoihinsa enemmänkin,
jos olisi enemmän hiihdosta
kiinnostuneita nuoria ja heidän vanhempiaan.
Nykyään Lapissakaan ei
lumi automaattisesti enää
tarkoita hiihtämistä kilpailumielessä.
- Meillä on kuuden hengen matkailuauto ja kaikki
kilpailuista aiheutuvat kulut seura maksaa. Asukasluku laskee kaiken aikaa ja
se tietysti vaikuttaa seurojen
toimintoihin, Näkkäläjärvi
sanoo.
Talouttaan Inarin Yritys hoitaa monella tavalla. Seuralla
on muun muassa pitopalvelu. Onpa joinakin keväinä
myyty luntakin, jota on talven aikana tehty kahdella
omalla tykillä.
- Kunnan avustus on tä-
Lapin Kairassa
ei haluta luovuttaa
H
arvoin kuulee
yhtä rehellistä
puhetta urheiluseuran toiminnasta, kuin hotelli Ivalon
ruokasalin pöydässä. Vastapäätä istuvat Lapin Kairan
puheenjohtaja Virpi UrsinTanhua ja puheenjohtajana
vuodet 1965–1976 toiminut
Seppo Kola.
Vuonna 1946 Ivalon kylällä perustettu seura on nähnyt
parempiakin aikoja. Seurassa on harrastettu muun muassa jalkapalloa, lentopalloa,
yleisurheilua, painonnostoa,
pöytätennistä ja painia. Etenkin painissa Kairan edustajat
saavuttivat vuosina 1971–
1986 lähes kaksikymmentä
TUL:n mestaruutta ja SMkilpailuistakin tuli useita
mitalisijoituksia sekä kaksi
mestaruutta.
Tänään puheenjohtaja voi
todeta menneiden vuosien
pysyvän mielessä vahvoina
toiminnan vuosina.
- Olemme menneet alaspäin parhaista vuosista ja
seuralla ei ole toimintaa
kuin nimeksi, sanoo Ursin
Tanhua.
Puheenjohtaja ja johtokunta eivät kuitenkaan aio luovuttaa.
- Me elämme toivossa, että
uusi nousukausi alkaa. Totta
kai seuran johdossa on aina
tehty kaikki, jotta uusia vetäjiä saataisiin ja sitä kautta
uusia harrastajia, mutta se
mikä saattaa onnistua ruuhka-Suomessa ei välttämättä
toteudu täällä Inarissa, Ursin-Tanhua sanoo.
Seurassa on mietitty uusia
piristysruiskeita, mutta suhteellisen laihoin tuloksin.
- Seura ei ole esteenä uusille toiminnoille. Taloutemme
on kunnossa ja liikuntatiloja
on saatavilla Ivalon kylällä.
Nuoria aktiiveja ei vain jos-
Lapin Kairan puheenjohtaja Virpi Ursin-Tanhua ja puheenjohtajana vuodet 1965–1976
toiminut Seppo Kola jaksavat uskoa seuran näkevän vielä parempia aikoja.
Puheenjohtaja Riitta Näkkäläjärven johdolla Inarin Yrityksessä aloitettiin kuutisen vuotta sitten keskustelut
siitä, kuinka seuraan saataisiin lisää talkookäsiä.
män kokoiselle seuralle
merkittävä, mutta unohtaa
ei sovi hyviä yhteistyökumppaneitammekaan, joiden kanssa olemme tehneet
yhteistyötä monen vuoden
ajan, Näkkäläjärvi sanoo.
Bingotoiminta loppui
vuonna 2009 ja vuosittain
bingoa oli 15–16 kertaa.
Bingo saattaa nähdä uuden
paluun, kun nyt kunnalle
väliaikaiseksi koulutilaksi
vuokrattu urheilutalo palaa
tänä vuonna takaisin täysin
seuran omaan käyttöön.
Syksystä 1998 lähtien seuralla on ollut vähintään yksi
työllistetty, joka on pääsääntöisesti vastannut ulkoliikuntapaikkojen hoidosta.
tain syystä ole tullut oikein
esille toiminnan järjestäjinä.
- Syntyy sellainen turhautumisen tunne, kun ihmiset
eivät lähde mukaan, vaikka
kaikki olisi ilmaista, UrsinTanhua sanoo.
Esimerkkeinä turhautumisesta puheenjohtaja
mainitsee seuran maastojuoksu- ja hiihtokilpailut.
Maastojuoksuun tuli vain
Inarin Yrityksen hiihtäjiä,
hiihtokilpailuihin ”kourallinen” kairalaisia.
Hiukan alle 7 000 asukkaan Inari ei ole ainoa pieni
kunta, jonka asukasmäärä
vähenee. Yli puolet inarilaisista asuu Ivalon kylässä ja
reilut tuhat ihmistä Inarin
kirkonkylässä.
- Harva täältä lähtenyt palaa takaisin ja tämä tosiasia
on vain pakko hyväksyä.
Totta kai poismuutto vaikuttaa seurojen toimintaa, jos
esimerkiksi poislähteneen
valmentajan tilalle ei saada
uutta ihmistä, Kola sanoo.
Vuonna 1984 alkoi Lapin
Kairan ja Kotkan Kirin yhteistyö. Kotkalaiset halusivat
Kairasta kummiseuran, eikä
seuralla ollut mitään tätä
vastaan.
- Olimme ylpeitä, kun nimenomaan me saimme Kotkan Kiriltä tällaisen pyynnön, Kola sanoo.
Yhteistyö on tuottanut
säätiöpohjalta Inarinjärven
rannalle loma-alueen, jossa
on neljä mökkiä ja majoitustilat lähes 40 ihmiselle.
Varhaisnuoriso istuu tietokoneen äärellä ja puolipakolla heidät saa hiihtämään.
Näin sanova Seppo Kola näkee yhdeksi seuratoiminnan
ahdingon syyksi nuorten ja
lapsiperheiden etääntymisen liikuntaharrastuksista.
- Täällä jääkiekko vetää
nuorisoa ja aivan varmasti
meidän perinteinen lajimme
painikin yhä kiinnostaisi,
mutta vetäjiä ei tällä hetkellä ole. Vapaaehtoistoiminta
tuntuu olevan nykyään niin
kovin vaikeata, Kola sanoo.
18
TUL-huppari on laadukasta nukkaantumatonta materiaalia.Vetoketju & etutaskut. Väri punavalkoinen. Vasemmassa hihassa brodeerattu TUL-logo.
TUL-hupparin toimittaja on TUL:n yhteistyökumppani
Errea.
Lasten koot ovat XXS
(140-144 cm) ja
XS (152-156 cm).
HINTA 50 EUROA.
Aikuisten koot ovat
S, M, L, XL, XXL, XXXL.
HINTA 60 EUROA.
Hintoihin lisätään
postituskulut.
Tilaukset:
TUL (09) 251 320 tai
[email protected]
Toimitusaika: 1-4 vkoa
Tilaustiedoissa tulee ilmetä:
koko, kpl-määrä, toimitus- ja
laskutusosoite.
Isot seuratilausneuvottelut
kehittämisjohtaja Sari Virta gsm
050 5227708
Vapaaehtoistyö
sai teemavuoden
Ismo Alhoniemi
V
uosia ja jopa kymmeniä vuosia seuroissa sekä muissa
järjestöissä vapaaehtoistyötä tehneet saattavat
kummastella Euroopan unionin teemavuoden kohdetta.
Tämä vuosi kun on EU:ssa
nimetty vapaaehtoistoiminnan vuodeksi.
Vuoden tavoitteena on
tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä
sen arvostusta sekä saada
uusia vapaaehtoisia mukaan
toimintaan. Lisäksi teemavuonna halutaan kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä merkittävästä työstä.
Suomessa, jos missä EUmaassa osataan ja halutaan
tehdä vapaaehtoistyötä.
Vuosittaisen vapaaehtoistoiminnan rahallinen arvio
liikkuu ihmisjärjelle käsittämättömissä summissa.
Teemavuosi on opetus- ja
kulttuuriministeriön liikuntayksikön kulttuuriattasea
Marjo Polvisen mielestä
Suomessakin tärkeänä.
- Teemavuoden kautta
luodaan puitteita, jotta vapaaehtoistoiminta saa äänensä kuuluviin. Kannustamme seuroja ottamaan
selvää, kuinka ne voisivat
hyödyntää teemavuotta ja
näin saisivat uusia käsiä arkipäivän toimintaan, Polvinen sanoo.
Suomessa on toki pitkä
perinne vapaaehtoistoiminnassa erilaisissa järjestöissä,
mutta uusia vapaaehtoisia
silti tarvitaan.
- Tarvitsemme myös parempaa sitoutumista. Vapaaehtoistoiminnassa mukana
olevien määrä on kasvanut,
mutta sitoutuminen on pienentynyt. Liian moni on niin
sanottu projektivanhempi,
joka on toiminnassa mukana tasan niin pitkään, kuin
oma lapsi urheilee, Polvinen
sanoo.
vuotta kohtaan.
- Selitys saattaa olla siinä,
että tuhannet ihmiset tekevät jatkuvasti arkipäivän vapaaehtoistyötä. Uusia käsiä
tarvitaan seuroissakin, joten
teemavuoden avulla haluamme seurojen tavoittavan
Polvisen mukaan projektimaisuuden myötä seuratoiminta harrastuksena on
vähentynyt.
potentiaaliset vapaaehtoiset,
Polvinen sanoo.
Hätkähdyttää, kun Polvinen sanoo ministeriön liikuntayksikön haluavan varmistaa, että nykymuotoinen,
vapaaehtoisuuteen pohjautuva työ säilyttää Suomessa
elinvoimaisuutensa. Pol-
Urheiluseurat ja liitot eivät
Polvisen mielestä ole toistaiseksi osoittaneet kovin
suurta mielenkiintoa teema-
Kuva Ismo Alhoniemi
URHEILUKOULUT
Tilaukset ja tiedustelut:
TUL, Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 Helsinki
Puhelin: (09) 251 320, Faksi: (09) 2513 2100
www.tul.fi/TUL Joy Games Urheilukoulut
Tilaa urheilukoulupaketteja lapsille ja aineistoa
seuralle.
Kulttuuriattasea Minna Polvinen toivoo seurojen hyödyntävän EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta saadakseen uusia käsiä arkipäivän toiminnan
pyörittämiseen.
vinen pitää myös tärkeänä
suomalaisen liikuntakulttuurin ponnistavan jatkossakin vapaaehtoistoiminnan
pohjalta.
Selitys tulee tässä.
- Urheiluartiklan myötä
EU:n toimivalta ulottuu nyt
myös amatööriurheiluun
ja harrasteliikuntaa, jotka
ovat perinteisesti olleet Suomessa vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Pahimmassa
skenaariossa yleishyödyllinen toiminta muuttuukin
elinkeinotoiminnaksi, joka
näkyy muun muassa verotuksessa.
- Tämä tarkoittaa sitä, että
makkaran myyminen pii-
rikunnallisissa kilpailuissa
rinnastetaan sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän jalkapalloseuran
yritystoimintaan, Polvinen
sanoo.
Suomen on Polvisen mukaan oltava erittäin valppaana siinä, millaisia linjauksia
Euroopan unionin komissio ottaa suhtautumisessa
vapaaehtoistoimintaan.
Suomen kannat on tultava
huomioiduksi näissäkin asioissa.
Liikuntaan ja sitä kautta
muun muassa seurojen asemaan suhtaudutaan EU:n
jäsenmaissa useilla tavoilla.
- Suomessa on vain liikunnan puitelaki, kun taas esimerkiksi Ranskassa urheilu
on paljon juridisoidunpaa,
Polvinen sanoo.
Suomessa teemavuotta
koordinoidaan Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan KANEn kautta
ja toteutuksesta vastaa Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi.
www.tul.fi
19
4.2.2011
Vikingillä palvelukin pelaa täysillä!
Itämeren iloisin laivasto on mukana tukemassa kaikkia urheilevia ja
kannustavia ryhmiä. Tervetuloa koko porukalla reissuun – punaisilla
laivoilla se onnistuu uskomattoman edullisesti! Pelatkaa te jääpalloa,
kiekkoa tai vaikka petankkia, meillä pelaa palvelu!
Turku–Tukholma Aamulähtö C4-hytissä.
Hinta alk.
€/hlö/suunta
5
Helsinki–Tukholma C4-hytissä.
Hinta alk.
€/hlö/suunta
10
Helsinki–Tallinna Iltalähtö, hytti lisämaksusta.
Hinta alk.
€/aikuinen/suunta
16
Sporttihinnat väh. 10 hlön ryhmille.
Pidätämme oikeudet muutoksiin. Paikkoja rajoitusti.
,ISËTIEDOTWWWVIKINGLINE FISPOR TTILAIVATTAI(ELSINKIs4URKUs4AMPERE
20
Tuomarit ovat
suojelusenkeleitä
Juhamatti Nieminen
J
ämäkkyyttä huokuvat Merja Hakamäki
ja Henna Talvio ovat
kuvaavia esimerkkejä
sukupuolten välisen kuilun
kaventumisesta toimiessaan
tuomareina miehisissä lajeissa.
Maskun Tempon riveissä
oleva Hakamäki on ollut tuttu näky judotatamilla peräti
20 vuoden ajan, Turun Jyryä
edustava Talvio on jakanut
oikeutta nyrkkeilykehässä
vuodesta 2006 saakka.
Seuran nyrkkeilyjaoston
rahastonhoitajan tehtävistä
tuomariksi hypännyt Talvio,
52, muistaa ensimmäisen ottelunsa Tampereen Pirkkaturnauksesta kuin edellisen
päivän. Kolmen yhden minuutin pituisen erän kamppailussa iskivät yhteen kaksi
10–11-vuotiaiden ikäistä Dpoikaa.
– En ole koskaan jännittänyt mitään asiaa niin paljon
kuin ensimmäistä ottelua.
Kurkkuani kuivasi sydämeen saakka, ääntä ei tullut
ja kädet tärisivät, että en olisi saanut vatkattua kermaa
vaahdoksi, Talvio vertaa.
Talvio tunnustaa olleensa
alkuaikoina tuomarina herkempi, mikäli kilpailijalla
tuli verta nenästä.
– Nykyään siihen on tottunut. Jos tulee verta, sitten
pyyhitään ja jatketaan, Talvio naurahtaa.
Kaikkiaan Talviolla on takana 168 ottelua joko kehätai arvostelutuomarina sekä
sihteerinä. Joukossa on otteluja niin SM-kisoissa kuin eri
nyrkkeilyturnauksissa.
– En ole koskaan nyrkkeillyt, enkä osaakaan. Tie-
dän silti, mitä kehässä pitää
tehdä.
Talvio pyrkii olemaan
tuomarina aina heikoimman
puolella.
– Tuomarit ovat suojelusenkeleitä. Pitää valvoa, ettei
kukaan lyö avokämmenellä
tai erehdy potkimaan, Talvio
sanoo.
kertynyt, sitä enemmän olen
saanut itseluottamusta, Hakamäki sanoo.
Vuonna 1990 alkanut tuomariura on opettanut temperamenttisen judokaluonteen
omaavalle maskulaiselle
kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta. Judotatamilla tunteet
Tuomarina ei ole koskaan
täydellinen. Siitä pitää huolen jo lajin alati muuttuvat
säännöt.
– Aina tulee takapakkeja. Niistä ei saa masentua,
vaan pitää mennä koko ajan
eteenpäin pitkäjänteisyyden
ja sisun voimalla, Hakamäki
sanoo.
Tuomarin tehtävänä on
paitsi tuomita ottelua oikeudenmukaisesti, myös pitää
huolen siitä, että otteet pysyvät rehteinä ja turvallisina.
– Ei judo saa mennä yleiseksi painimiseksi. Tuomarin on tunnettava säännöt
ja käsimerkit sekä omattava
kantava ääni, Hakamäki kertoo.
Aina tuomarikaan ei näe
kaikkea. Vaikeimpia tilanteita ovat vastaheittotilanteet. Silloin pitää turvautua
videoapuun.
Hakamäellä on kansainvälistä kokemusta nuorten
olympiafestivaaleilta Belgradista 2007 ja Tampereelta 2009. Tulevaisuudessa hänet saatetaan nähdä oikeissa
olympialaisissa.
– Ensin minun pitää päästä EM-kisoihin ja onnistua
niissä, jotta tie MM-kisojen
kautta olympialaisiin aukeaisi. Tuomarit ovat samassa
tilanteessa kuin urheilijat –
koko ajan syynin alla, Hakamäki sanoo.
Merja Hakamäellä
(oik.) on kokemusta
judotuomarina yli 20
vuoden ajan, Henna
Talvio on jakanut
oikeutta nyrkkeilykehässä vuodesta
2006 saakka.
Nyrkkeilyssä tuomareiden
tehtävät eivät rajoitu pelkästään kehään.
– Nyrkkeily on kurinalainen laji. Kaikki asiat, kuten
punnitukset ja lääkärintarkastukset, tehdään aina
määrätyssä järjestyksessä.
Sen jälkeen suoritetaan otteluparien arvonnat ja ylituomarit laativat ottelukaavion
sekä ottelulistat, Talvio määrittelee.
Merja Hakamäki on hankkinut kansainvälistä kokemusta muun muassa nuorten
olympiafestivaaleilta Belgradista 2007 ja Tampereelta 2009.
saattavat usein kuohahtaa,
mutta Hakamäki kertoo itsehillintänsä pitävän sivulliset
äänet loitolla.
– Olen oppinut pitämään
keskittymiseni paremmin
asioissa ja ajatuksen ottelussa, enkä anna enää sivullisten, valmentajien ja katsojien
huutojen vaikuttaa.
Pohjoismaiden ainoa nainen, joka on suorittanut
judossa kansainvälisen tuomarikurssin. Tätä on Merja
Hakamäki (o.s. Mahkonen),
47. Kortin hän suoritti Euroopan judoliiton komission
järjestämässä kaksipäiväisessä testikilpailussa Ruotsissa
vuonna 2005.
– Alussa pelkäsin ja jännitin, kuinka miesjudokat ottavat naistuomarin vastaan.
Mitä enemmän otteluja on
Kuvat Juhamatti Nieminen
Henna Talvio vaihtoi nyrkkeilyjaoston rahastonhoitajan tehtävät tuomarin asuun.
21
4.2.2011
Aktiivinen järjestäjä
sai Pyöräilyunionin
seuratunnustuksen
Ismo Alhoniemi
S
uomen Pyöräilyunioni on valinnut turkulaisen Pyörä-68
viime vuoden pyöräilyseuraksi. Puheenjohtaja Esa Lehto on mielissään
siitä, että välillä palkittiin
muustakin kuin kilpailullisesta menestyksestä. Viime
kesänä seura järjesti kaksi
SM-kilpailua, endurocupin
finaalin ja oman perinteisen
tempokilpailun.
- Kisamenestystä meillä
ei ole, mutta olemme aktiivinen kilpailujen järjestäjä ja
etenkin viime kesänä teimme valtavan ponnistuksen
neljän kilpailun järjestämisessä, Lehto sanoo.
Seuran tähän mennessä
ehdottomasti suurin ponnistus oli kolmipäiväisten
ratapyöräilyn SM-kilpailujen järjestäminen. Kilpailuissa ajatettiin 440 starttia
ja budjetissa tehtiin Suomen
ennätys.
- Yksin emme olisi kyenneet kilpailua järjestämään,
mutta muiden TUL:n seurojen antama iso apu mahdollisti kisat. Koko ajan oli
yli 40 toimitsijaa paikalla ja
tämäkin luku kuvaa hyvin
kilpailujen suuruutta, Lehto
sanoo.
Pyörä-68:ssa on sata jäsentä, joten seuralle oli alusta
lähtien selvää, että nöyränä
käännytään muiden TUL:n
seurojen puoleen. Yhteistyö
ei tuottanut ongelmia, sillä
TUL:n seurojen kesken elää
edelleen vahva yhteishenki.
Yhteistyöstä huolimatta
kioskitoiminta oli pakko
ostaa, koska koko vapaaehtoistoiminta meni kilpailujen järjestämiseen.
Kuva Harri Suomalainen
Uudenkaupungin hiihtoputki sopii myös pyöräilijöiden
harjoituspaikaksi. Tosin alue on kapea, joten vauhdit
eivät voi nousta koviksi. Pyörä-68:n ajajat käyvät usein
harjoittelemassa putkessa.
Iso kilpailu oli myös maastopyöräilyn XCO SM-kilpailun järjestäminen. Yksipäiväisessä kilpailussa oli
Lehdon mukaa useita satoja
osallistujia.
Maastopyöräilyn endurocupin finaalin järjestäminen
oli myös Pyörä-68:n vastuulla. Finaalin ollessa kyseessä,
on se samalla epävirallinen
SM-kilpailu. Vuosia kilpailukalenterissa ollut Ruskon
tempo oli tietysti ohjelmassa
viime vuonnakin.
- Kesän neljän kilpailun
järjestäminen maksoi meille yli 3 000 euroa, Lehto sanoo.
Tänä kesänä seurassa aiotaan ottaa hiukan rennommin. Oman tempokilpailun
ohella Mastercupin tempoajo on tarkoitus järjestää.
Kilpailu kerää 120–250 osallistujaa.
Kilpailullisella puolella
seura koki tappion, kun maailman huippuihin lukeutuva
maastoajaja Henri Ojala siirtyi Koiviston Iskuun.
- Urheilulukiota käyvä
Henrik Goesch on lahjakkuus triathlonissa. Hänen
ohella meillä on noin kaksikymmentä aktiivia, jotka kilpailevat pyöräilyssä
ja triathlonissa. Meillä on
tarkoitus tulevana kesänä
kiertää entistä enemmän
triathlonin kilpailuja, Lehto
sanoo.
Ay-sporttifestarit
toukokuun lopussa
Lappeenrannassa
Valtakunnalliset Ay-sporttifestarit järjestetään ensimmäisen kerran 21.–22. toukokuuta Lappeenrannassa.
Festarit kokoaa ammattiliittojen jäseniä mestaruuskilpailuihin, harrastelajeihin,
seminaareihin ja kokouksiin.
Lajikokeiluihin voi osallistua
koko perheen voimin.
Mestaruuksista kisaillaan
muun muassa jalkapallossa,
lentopallossa, maastojuoksussa, petankissa, shakissa,
tenniksessä ja yleisurheilussa.
Kilpailujen pääpaikkana
toimii Lauritsalan urheilukeskus, jossa lajeina ovat
jalkapallo, maastojuoksu,
suunnistus, yleisurheilu ja
petankki. Saappaanheitossa
kisaillaan henkilökohtaisesti
ja köydenvedossa joukkuekisana.
Lentopalloa pelataan urheilutalolla, Kourulan palloiluhallissa ja Sammonlahden
liikuntahallissa. Shakkinappulat liikkuvat Lappeenrannan Työväentalolla.
Satamatori toimii oheisohjelmien pääpaikkana.
Lavalla esiintyy paikallisia
musiikin esittäjiä, heitetään
Jos TULet…turvallista
seuratoimintaa –kampanja
Jos TULet…turvallista seuratoimintaa -kampanja on If Vahinkovakuutusyhtiön ja TUL:n yhteistyötä,
jolla halutaan edistää seuratyön turvallisuutta toiminnan tasolla. Kampanjassa myönnetään kolme
kertaa vuodessa tukea seuran tai piirin järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.
Jos TULet…turvallista seuratoimintaa -kampanjasta voi TUL:n seura tai piiri hakea tukea, kun joku
seuraavista kriteereistä täyttyy:
- seuran tai piirin tapahtuma, jossa turvallisuusasiat ovat jollain tavalla esillä
- seuran tai piirin vuosikokous, jossa IF on selkeästi esillä
- seuran tai piirin turvallisuuteen liittyvä toiminta- turvallisuuteen liittyvien tuotteiden tarve (esim. turvaliivit,
jäänaskalit, käsidesit)
Mainitse hakemuksessa, miten If näkyy tapahtumassa / toiminnassa.
Rahastosta voi hakea tukea tai tuotteita kolme kertaa vuodessa
1. haku päättyy 26.2. Haussa mukana huhti-heinäkuun tapahtumat & toiminta
2. haku päättyy 30.4. Haussa mukana elo-syyskuun tapahtumat & toiminta
3. haku päättyy 30.9. Haussa mukana loka-joulukuun tapahtumat & toiminta
Sama seura / piiri voi hakea tukea kerran vuodessa. Hakulomake täytetään netissä www.tul.fi.
Tarvittaessa paperisen lomakkeen voi tilata TUL/Johanna Söderman, (09) 2513 2250.
Päätökset valinnoista tehdään hakuajan umpeuduttua ja tuen saajat julkaistaan www.tul.fi -sivuilla.
Saajille ilmoitetaan tuesta myös suoraan.
Huomioi hakuajat ja laita hakemuksenne tulemaan! Tästä kampanjasta tuetaan turvallista seuratoimintaa
ympäri vuoden.
Lisätietoja: www.tul.fi, TUL-lehti ja TUL:n kehittämisjohtaja Sari Virta, 050 522 7708.
tarkkuutta petankissa ja
nautitaan paikallisia herkkuja (Atomi/Vety).
Aivan kävelymatkaan
päässä, Pikisaaressa, tutustutaan frisbee golfin saloihin. Saimaan saaristoristeily toteutetaan klo 18–21.
”Kokoontumisajot” alkavat
Hotelli Patriassa ja tanssiravintola Monrepoossa noin
klo 21 tietämissä.
Ay-mestaruuskisoihin on
osallistumisoikeus SAK:n ja
AKAVAN alaisten ammattiliittojen ja osastojen jäsenillä.
Lajitutustumiset ja -kokeilut ovat avoimia myös paikkakunnan väestölle.
TUL Saimaan piiri ry
vastaa koordinoinnista ja
jäsenseurat lajien toteutuksesta. Liikuntapoliittisen tai
työmarkkina-aiheisen seminaari järjestelyvastuun kantaa SAK. Ammattiliitoista on
mukana SAK:n lisäksi AKT,
Metalli, Paperiliitto, Puuliitto, Rakennusliitto, JHL,
PAM, TEAM, Akava.
Lisätietoja saa TUL:n Saimaan piirin toiminnanjohtajalta Kalevi Viskarilta, 0400
655 221.
22
Kulttuuriviesti
Kulttuurimuutos
liikuntapaikoilla
Minna Minkkinen
Olen aktiivinen seuraurheilija, mutta seuran ollessa joulutauolla jouduin
miettimään mistä ammentaa viikoittainen liikuntaannos. Päätin kokeilla
kuntokeskusten ihmeellistä maailmaa.
En ole erityisen innostunut ryhmäliikuntatunneista enkä voi oikein ymmärtää mitä hienoa niissä on,
mutta yrittänyttä ei laiteta.
Ennakkoluulot on voitettava. Niinpä hommasin
kymmenen kerran kortin
ryhmäliikuntatunneille
seuran joulutauon ajaksi.
Muistan kuinka alakoululaisena kirmailin naisvoimistelijoiden tunnilla
tamburiinin tahdissa pitkin koulun liikuntasalia.
Enkä pitänyt siitä. Myöhemmin päästiin aerobicin
tunnelmiin ja nyt samassa
salissa taidetaan tanssia
zumbaa. Jumppakulttuuri
muuttuu hurjaa vauhtia.
Kuntoliikunnasta on tullut enenevissä määrin kaupallista toimintaa. Siinä
missä ennen naisvoimistelijat ja muut urheiluseurat
liikuttivat ihmisiä, nyt liikutaan kuntokeskuksissa
jäseninä.
Perusajatus ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Edelleen salissa on
yksi ohjaaja, joka musiikin tahdissa laittaa meidät liikkeelle. Siinä missä
ennen käytettiin tunnilla
vanhoja siivousvaatteita,
nyt on tärkeää, että päällä
on uusimmat tecknical-fit
materiaalin vaatteita.
Kulttuurimuutos on tapahtunut liikkumispaikan
suhteen.
Koulujen saleissa urheiluseurojen tarjoamat
jumppatunnit eivät ole
niin kysyttyä kuin esim.
Hot Jooga, missä joogataan kuumassa huoneessa.
Suhde ohjaajaan on myös
muuttunut; saman brändin
ryhmäliikuntatunteja voi
ohjata lähes kuka tahansa
ja suhde ohjaajaan voi olla
vieraantuneempi.
Yhdessä hotvenyttelyssä
ohjaaja kysyi osallistujien
venyttelytapoja, mutta
kukaan ei vastannut. Salikulttuuriin kuuluu, että
ohjelmistosta poimitaan
itselle parhaan tunnit, joissa liikunta sitten tehdään.
Harvoin tunneilla ihmiset
ystävystyvät toisiinsa tai
lähde yhdessä toimimaan
liikuntakeskuksen hyväksi.
Täysin eri kulttuuri siis
kuin urheiluseuroissa,
joissa usein ollaan ystäviä
keskenään ja yhdessä ponnistellaan seuran eteen.
Kuntokeskuskulttuuri on
hyvin yksilöllistä suorittamista, jossa tarkoituksena
on saada kuntoilua ilman
yhteisöllisyyttä tai seuravelvoitteita.
On harmittavaa, jos
urheilutottumuksemme muuttuvat niin, että
emme enää saa urheilusta
sitä yhteisöllisyyttä ja urheilukulttuuria mitä aikaisemmin olemme saaneet.
Urheiluseuratoiminta on
paljon enemmän kuin
vain liikuntaa ja urheilua,
se on yhteisöllistä yhdessä tekemistä. Sen sosiaalinen arvo on vähintään
yhtä merkittävä kuin sen
liikunnallinen terveysvaikutus on.
Siinä, missä liikunnasta on tulossa väline- ja
elintasoharrastamista, on
vielä kuitenkin jäljellä niitä, jotka saavat iloa juuri
seuraurheilusta. Yhteisistä talkoista junioreiden
kisamatkan kattamiseksi,
kisojen järjestämistä ja
muuta yhteistä puurtamista. Ilman tätä puurtamista
ja iloista seurakulttuuria
jäisi moni lapsi, nuori ja
aikuinen vaille viikoittaista urheiluannosta.
Minun liikuntakeskuskokeilu jää tähän kymmeneen kertaan ja palaan
riemusta kiljuen seuran
treeneihin. Onneksi joulu
on vain kerran vuodessa.
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen,
Vasemmistonuorten 1. varapuheenjohtaja, Suomen ITF
Taekwon-Don hallituksen
sihteeri
Yhteistyö on tärkeää
nuorisotoiminnassa
Ismo Alhoniemi
M
enneinä vuosina
TUL:n
nuorisotoimintaan kuuluivat
säännölliset piirien nuorisojaostojen yhteiskokoukset.
Parhaimmillaan yhteistä toimintaa oli ideoimassa lähes
kolmekymmentä ihmistä.
Useamman vuoden hiljaiselon jälkeen on nuoriso- ja urheiluvaliokunta elvyttämässä henkiin yhteisiä
tapaamisia. Ensimmäinen
kohtaaminen oli tammikuun
viimeisenä lauantaina Tampereella, jonne saapui yhdeksän ihmistä eri puolilta
Suomea.
- Ensimmäisessä tapaamisessamme kerroimme puolin
ja toisin tekemisistä ja suunnitelmista. Valiokunta pitää
tärkeänä, ettei tieto kulje
vain keskustoimistosta piirien nuorisojaostoille ja yhdyshenkilöille, vaan tiedon
on hyvä kulkea myös meille
päin, sanoo nuorisopäällikkö Marjo Lehtinen.
Yhteiset tapaamiset eivät
jää tähän ensimmäiseen eli
samalla kertaa ei suinkaan
pidetty kahta kokousta: ensimmäistä ja viimeistä.
- Piirien sekä nuoriso- ja
urheiluvaliokunnan välistä
yhteistyötä on tiivistettävä,
jotta jatkossa tieto kulkee
entistä paremmin molempiin suuntiin. Tärkeätä koko
TUL:n nuorisotoiminnan
kannalta on myös ideoida
tapahtumia ja muuta toimintaa yhdessä, Lehtinen
sanoo.
Hän toivookin, että esimerkiksi TUL Joy Games
–ketjulle mietittäisiin yh-
dessä jatkoa, jotta vastaavanlaiset tapahtumat eläisivät vuoden 2012 jälkeen.
Piireistä ja seuroista tulevat
viestit nuorisotapahtumien
toteuttamistavoista ja sisällöistä vuoden 2012 jälkeen
ovat Lehtisen mielestä tärkeitä.
TUL:n piireistä noin puolella on nuorisojaosto ja
lopuilla vähintään yksi yhdyshenkilö. Lehtinen toivoo
vähintään yhdyshenkilöiden löytyvän joka piiristä,
jos jaoston perustaminen ei
toteudu.
- Piireissä on hyvä olla
vähintään yksi henkilö, jolle
me voimme lähettää postia
ja joka voi olla valiokuntaan
sekä minuun yhteydessä,
Lehtinen sanoo.
Satakunnan piirin nuorisojaoston puheenjohtaja Jarno
Blomster luonnehtii piirinsä
nuorisotoiminnan tilaa kaksijakoiseksi.
- Jaoston toiminta ei ole
aktiivista, koska nuoret eivät pääse esiin. Toisaalta me
kuitenkin järjestämme koulutusta, tapahtumia ja matkoja, Blomster sanoo.
Satakunnassa jaostojen toiminta poikkeaa muista piireistä. Piiritoimistossa työskentelee Blomsterin ohella
11 ihmistä, joista jokainen
kuuluu johonkin jaostoon.
Koska nuorisojaoston pu-
heenjohtajuus on piirin palkkalistoilla olevan henkilön
käsissä, voi Blomster tehdä
nuorisotyötä työajalla.
Se ei kuitenkaan ole sama
asia, kuin aktiivisesti toimiva, luottamushenkilöistä
koostuva jaosto.
- Tärkeämpää loppujen
lopuksi on kuitenkin se, että
seuroissa on laadukasta nuorisotoimintaa, koulutusta ja
halua uudistaa omaa toimintaansa, Blomster sanoo.
Satakunnan piiri palkitsee
vuosittain kaksi nuorta seuratoimijaa ja tällä tavallakin
se pyrkii elvyttämään ja vahvistamaan nuorten asemaa
seurojen toiminnassa.
Kuva Ismo Alhoniemi
Satakunnan piirin nuorisojaoston puheenjohtaja Jarno Blomster pitää tärkeänä, että
seuroissa siirretään nuorille ammattitaitoa ja innostusta seuratyötä kohtaan.
Laki ei saa tehdä
vapaaehtoistyötä
mahdottomaksi
Tämä vuosi on Euroopan
unionin vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Keskeisenä
tavoitteena on nostaa esiin
vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä sen arvostusta
sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan.
Vapaaehtoistyö jää turhan
usein varjoon.
TUL:n Satakunnan piirin
TUL:n päivän juhlassa puhunut pääsihteeri Janne Ollikainen toivoi teemavuoden
olevan muistutuksena niille,
jotka säätävät ja täytäntöön
panevat vapaaehtoistyöhön
vaikuttavia säädöksiä.
- Verolakien ja -asetusten,
yhdistystoiminnan byro-
kratian on oltava sellaisia,
että ne mahdollistavat kolmannen sektorin mutkat-
Janne Ollikainen
toman toiminnan. Nyt jää
usein sellainen vaikutelma,
että kilpailuneutraliteetin
nimissä yhdistystoiminnan
varainhankinta ajetaan mahdottomaan tilaan, Ollikainen
sanoi.
Ollikaisen mukaan talkoilla hankitut tulot, joilla
kompensoidaan pieneneviä avustuksia, kohonneita
sali- ja kenttävuokria sekä
pyritään pitämään harrastajamaksut alhaisina, tulkitaan
herkästi verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi.
- Harmaan talouden ongelmat ovat aivan jossain
muualla kuin seurojen ylläpitämissä vaatenarikoissa
tai myyjäisissä, Ollikainen
huomautti.
Talkootunnit eivät näy
aina euroina, mutta ne näkyvät edullisina hintoina,
hyvänä seurahenkenä ja
vireänä toimintana. Teemavuosi on tärkeä kädenojennus vapaaehtoisille.
Vapaaehtoistoiminnalla
on Ollikaisen mielestä aina
ollut merkittävä tasa-arvoistava ja yhteisöllisyyttä luova
vaikutus. Olennaista on, että
vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet tavoittavat myös
yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevat ja tänne
äskettäin muuttaneet.
23
4.2.2011
Gitta ei tingi
aatteellisuudesta
TUL:n entinen varapuheenjohtaja Birgitta Kervinen sanoo, etteivät TUL:n seurat ole perinneyhdistyksiä, vaan eläviä
ja toimivia ihmisten muodostamia kansalaistoiminnan perusyksiköitä. TUL on jäsenjärjestöjensä edunvalvoja.
Hannu Hurme
O
len edelleen aatteellinen tullilainen, määrittelee
60 vuotta tämän
lehden ilmestymispäivänä
täyttävä Birgitta Kervinen.
- Joku voi sanoa puheitani
yhä ihanteellisiksi. Niin varmaan on, mutta se johtuu
kaikesta siitä, mitä olen 56
vuotena TUL:ssä saanut kokea. Minun on niin helppo
olla tällainen, kun voin perustella sen sillä, mitä olen
itse kokenut.
Birgitta (tuttujen kesken
Gitta) Kervinen sanoo tietävänsä todella köyhissä olosuhteissa kasvaneena mitä
merkitsee, kun lapsi löytää
urheiluseurasta yhteisön,
jossa saa hyväksyntää, mahdollisuuden sosiaalistua ja
kuulua ryhmään.
Omaan kokemukseensa
vedoten hän sanoo myös
tietävänsä, miten sanomattoman suuri mahdollisuus
urheilulla ja liikunnalla voi
olla lasten ja nuorten kehityksen tukemisessa.
- Minun on itse kiittäminen ohjaajinani toimineita
vahvoja persoonallisuuksia, joilta olen saanut eväitä
omalle uralleni urheilijana
ja urheilujohtajana, ja ennen
kaikkea kasvamiseen ihmisenä, Kervinen sanoo.
Espoolaiseen Leppävaaran
Sisuun nelivuotiaanaliittynyt Kervinen on urheiluuran jälkeen valittu kerta
toisensa jälkeen vaativampiin järjestötehtäviin seura-,
piiri- ja liittotasolla. Vuodes-
ta 1999 vuoteen 2007 hän oli
TUL:n varapuheenjohtaja.
Kervisellä itsellään on
takanaan pitkäaikainen kokemus urheilunkansainvälisessä toiminnassa. Hänet
valittiin neljä vuotta sitten
eurooppalaisten urheilujärjestöjen yhteenliittymän
ENGSO:n puheenjohtajaksi.
Sitä ennen hän toimi kuusi
vuotta järjestön varapuheenjohtajana.
Kervinen toimi SLU:n hallituksessa TUL:n edustajana
11 vuotta. Hän on edelleen
myös SLU:n kansainvälisen
valiokunnan ja Reilu Pelivaliokunnan jäsen.
Yhteiskunnassa, jota huolestuttavasti leimaa lisääntyvä epätasa-arvo, korkeana
pysyvä työttömyys, varsinkin nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja eriarvoisuuden lisääntyminen,
kuuluu liikunta ja urheilu
ihmisiä erotteleviin tekijöihin.
Tutkimuksinkin on todennettu se, että urheilun
harrastaminen on käymässä niin kalliiksi, ettei köyhimpien perheiden lasten
mahdollisuuksia osallistua
siihen voi mitenkään pitää
tasavertaisina.
- Lapsella ja nuorella on
tänään kuitenkin väestöryhmiin katsomatta ihan samanlaiset, joa suuremmatkin
tarpeet kuin ennen liikkua ja
kokea sen avulla saavutettavaa yhteisöllisyyttä, Kervinen sanoo.
Näistä näkemyksistä
Kervinen sanoo johtuvan, ettei ole koskaan voi-
nut ajatellakaan, etteikö
TUL:llä olisi tärkeä tehtävänsä toimijana suomalaisessa liikuntakulttuurissa.
Ja samasta syytä hän sanoo:
- Kun Suomen Liikunta ja
Urheilu on tehnyt koko yhteisön vision vuoteen 2020,
on TUL:n tärkeätä määritellä
mistä osasta liikuntakulttuuriamme se tulevaisuudessakin haluaa vastata. Tehtävää
on riittävästi ja sille tulee
saada myös SL:n visiossa
tuki
- TUL:n seurat eivät ole
perinneyhdistyksiä, vaan
eläviä ja toimivia ihmisten
muodostamia kansalaistoiminnan perusyksiköitä ja
TUL on jäsenjärjestöjensä
edunvalvoja, painottaa Kervinen.
Kervinen muistaa tuoneensa SLU:n perustamisen yhteydessä TUL:n valtuustossa
esille huolensa siitä, riittääkö liitossa uutta sukupolvea
jatkamaan kunniakkaan liiton työtä, riittääkö ihmisiä
osallistumaan niin SLU:n
kuin TUL:nkin toiminnan
pyörittämiseen.
- Rohkenin epäillä sitä silloin ja jos katsomme nyt mihin kehitys on menossa, on
aika terävöittää otetta.
Entisen varapuheenjohtajan kanta ei kuitenkaan ole
muuttunut.
- TUL:ää tarvitaan, koska
liikuntakenttä tarvitsee toimijan, jossa nähdään että
kaikilla kansalaisilla on
oltava tasavertaiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen taloudellisesti
ja sosiaalisesti turvatussa
toimintaympäristössä, Kervinen sanoo.
Liikkeelle!
liikuttaa
syyskuisin
Kymmenen vuotta elänyt
Syksyn kuntoviikot jää historiaan, mutta ajatus valtakunnallisesta kuntokuukaudesta ei.
Jatkossa syyskuu on
Liikkeelle!-kuntokuukausi
ja startti tapahtuu syyskuun
ensimmäinen päivä jokaisessa TUL:n 15 piirissä.
- Liikkeelle!-kuntokampanjasta tehdään TUL:n
brändi, jonka tunnettavuuden lisäämiseen kiinnitetään
suurta huomioita, sanoo kehittämisjohtaja Sari Virta.
Kohderyhmänä on koko
perhe, joten tapahtumia
yhdistää vauvasta vaariin
-teema. Starttipäivän ohella
jokaisessa piirissä toteutetaan samansisältöinen perhetapahtuma.
Vuosittaisesta Starttipäivästä 1.9. rakennetaan jokaisessa piirissä monipuolisuustapahtuma, joka on
mahdollista siirtää sisätiloihin.
- Tapahtuman sisältöä kehitetään parhaillaan, mutta
jo nyt on selvää, että otamme mukaan jotain uutta ja
erikoista, kuten esimerkiksi
liikuntavälineiden vaihtamisen, kierrätystä ja retroilua. Tapahtuman aikana on
myös hyvä tilaisuus kuulla,
mitä eri ikäryhmät haluavat
tehdä seuroissa, Virta sanoo.
TULe 2009 -liittojuhlassa
julkisuuteen tullut Halisko
on jatkossa mukana myös
kuntokuukauden tapahtumissa.
Iloinen maskotti nimittäin
saa piirien perhetapahtumiin oman Halisko-puiston,
jonne mennään Haliskoportin kautta. Puistossa on
muun muassa temppurata,
luontopolku, askartelu- ja
kasvomaalauspisteet sekä
mahdollisuus jumpata.
Halisko-puiston ei tarvitse
olla toiminnassa vain kerran
vuodessa yhden päivän ajan,
vaan niitä voi rakentaa milloin vain. Jokaiseen TUL:n
piiriin toimitetaan iso Halisko-puku.
Myymällä herkullisia Vanajan Keksiä saat seuralle toimintarahaa ja tuet suomalaista työtä.
Vanajan Keksit suunnitellaan ja valmistetaan täysin suomalaisena työnä Hämeenlinnan
tehtailla.
Myyntipalkkio
on peräti
50 %
Myymällä 6
euron keksisatsin (2 pussia), seura saa
3 euroa.
"Maukkaita keksejä
syövät kaikki lapsesta
harmaahapseen.
Vanajan Keksejä on
erityisen kiva myydä,
koska ne ovat
suomalaisen työn
hedelmiä. Keksien
ostaja taas voi
tyytyväisenä todeta
tukevansa lasten ja
nuorten liikuntaa.
Vanajan Keksit ovat
täysin kotimaisia ja
valmistuksessa on
käytetty terveellistä
100 % juoksevaa
rypsiöljyä."
Tilausohjeet:
Seurat tilaavat keksit suoraan Vanajan Keksit Oy:n tehtaalta Hämeenlinnasta.
Tilaukset sähköpostilla: [email protected] tai puhelimitse (03) 535 5405.
Vanajan Keksit Oy toimittaa tilauksesta tilausvahvistuksen sähköisesti tai postitse
kirjallisena. Toimitusaika on vähintään kahdeksan päivää tilauksesta. Maksuaika on
30 päivää tilauksesta.
Keksit tilataan lavoittain, eurolava tai finnlava. Eurolavassa on 384 keksipussia ja
finnlavassa on 480 keksipussia. Pienin rahtivapaana toimitettu erä on yksi lava.
Seurat tilittävät keksieristä 50 % Vanajalle. Tilitysohjeet seura saa Vanajalta.
24
Joukkuevoimistelu
on Iskun oma juttu
netta ja mitaleita myös ryhmätanssikilpailuissa. Eikä
vähiten puheenjohtaja Aira
Ikosen ansiosta.
Ikonen huomauttaa arvostaneensa aina ryhmätanssia
ja lähteneensä siitä, että ainakin hänen joukkuevoimistelijoillaan on aikaa harjoitella
myös ryhmätanssikilpailuihin.
- Etupäässähän Iskun ryhmät ovat olleet minun valmennettavia. Ryhmätanssin
harjoitukset antavat hyvää
pohjaa joukkuevoimisteluun
ja toivonkin joukkuevoimistelun valmentajien yhä
enemmän alkavan harrastaa
ryhmätansseja tai tanssillista
liikuntaa, Ikonen sanoo.
Kuvat Ismo Alhoniemi
Kefeidit-joukkueen taito on esimerkki Rantaperkiön Iskussa tehtävästä pitkäjänteisestä ja osaavasta valmennustyöstä.
Ismo Alhoniemi
R
antaperkiön Isku
on tuttu ja varma
näky joukkuevoimistelun ja tanssiliikunnan kilpailuissa. Seura
on vuodesta toiseen TUL:n
ja koko maan huippuseurojen joukossa laadullisesti ja
joukkuemäärän osalta.
Tänään Isku on joukkuevoimistelun erikoisseura,
mutta 100-vuotiaan seuran
taipaleelta löytyvät muun
muassa yleisurheilua ja
pyöräilyä. Aikanaan Isku oli
TUL:n paras pyöräilyseura.
Takavuosina seura tunnettiin lentopallostaan. Rantaperkiön Iskun ja myöhemmin Isku-Volleyn nimellä
pelanneet joukkueet ovat
saavuttaneet neljä Suomen
mestaruutta, seitsemän SMhopeaa ja seitsemän SMpronssia.
- Lentopallon junioritoi-
minta loppui meiltä muutama vuosi sitten. Ei mitenkään äkkirykäyksellä, vaan
vähitellen, sanoo puheenjohtaja Aira Ikonen.
SM-liigassa pelaavaan
joukkueeseen Iskulla on
edelleen vahva side ja henkinen yhteys. Joukkuevoimistelijat ovat peleissä pallotyttöinä ja joukkue halusi
huomioida seuraa pelaamalla 100-vuotisjuhlaottelun.
Pelaajat myös esiintyivät
100-vuotisjuhlassa tammikuun lopussa.
Joukkuevoimistelu, aiemmin naisvoimistelu, on ollut
seuran lajina yli 80 vuotta.
Ikonen huomauttaakin Iskun olevan yksi vanhimmista joukkuevoimistelun
seuroista.
- Nousumme nykyiseen
asemaan alkoi 1970-luvun
lopulla, kun minä ja kaksi
muuta valmentajaa lähdim-
me voimallisesti kehittämään
lajia. Halusimme muun muassa, että jokaisessa sarjassa
on seurasta joukkue.
Parhaimmillaan Ikosella
oli valmennuksessaan kuusi joukkuetta. Kymmenen
vuotta siinä meni, ennen
kuin seura lunasti paikkansa lajin keskikastissa. Nyt
seuraa voi nimittää huippuseuraksi.
Tällä kilpailukaudella Iskulla on 17 joukkuetta, joista 13 osallistuu kilpailuihin.
Aivan nuorimmat osallistuvat niin sanottuun Asematapahtumaan.
Seuralla on myös tanssia,
temppukoulu, aikuinenlapsi –ryhmä ja aikuisten
kuntoliikuntaa. Veteraanit
kokoontuvat omiin rientoihinsa kahdesti kuukaudessa.
Ikosen joukkueet ovat
voittaneet kuusi SM-mitalia.
Ryhmätanssissa Ikosen jouk-
kueet ovat saaneet lähes 30
TUL:n mestaruuskilpailujen
mitalia.
Valmentajien kouluttaminen on tärkeää seuralle kuin
seuralle. Ikonen on ylpeä
Iskun halusta panostaa valmentajiin ja tätä kautta tuottaa hyviä voimistelijoita sekä
joukkueita.
- Tässä seurassa on aina
ymmärretty koulutuksen
merkitys ja olemme aina halunneet kouluttaa uusia valmentajia joukkueille, Ikonen
sanoo.
Ikonen pitää seuran valmentajatilannetta hyvänä.
- Kun ennen oli 13 joukkuetta ja kolme valmentajaa, niin tänään jokaisella
17 joukkueella on kaksi tai
kolme valmentajaa. Tässä
on myös yksi syy lajin kehittymiseen meillä, Ikonen
sanoo.
Isku on saavuttanut mai-
Puheenjohtaja Aira Ikonen tekee työtä Rantaperkiön Iskun hyväksi ja valmentaa joukkuevoimistelussa sekä
ryhmätanssissa. TULe 2009 –liittojuhlassa hän vastasi
kenttäohjelmista.
Tututa ilostuttaa ja hämmästyttää
Tututa on perin poikkeuksellinen ryhmä joukkuevoimistelun kilpailuissa.
Voimistelijat ovat kaikki
täysi-ikäisiä, mikä naisten
sarjassa on äärimmäisen harvinaista. Alkuperäisen joukkueen voimistelijat ovat nyt
26–28 –vuotiaita ja yksi heistä on kahden lapsen äiti.
Viime syksynä samassa
naisten sarjassa kilpaili Rantaperkiön Iskun Kefeiditjoukkue, jonka voimistelijat
ovat 17-vuotiaita.
Tututan piti olla projektijoukkue, joka koottiin Tampereen yliopiston opiskelijoista. Joukkuevoimistelutaustaiset opiskelijat aloittivat
harjoittelun syksyllä 2004
tavoitteenaan seuraavana
vuonna pidettävät opiske-
lijoiden kansainväliset kilpailut.
- No, me halusimme saada
alle yhdet kilpailut ja osallistuimme silloiseen Kivatsarjaan. Kisa meni hyvin ja
innostuimme suunnattomasti. Samalla tiellä olemme
edelleen, sanoo Annariitta
Linna.
Ympäri Suomea Tampereelle opiskelemaan saapuneet
naiset liittyivät ennen Kivatsarjaa Rantaperkiön Iskuun.
Kansainvälistä kilpailua varten kootulle joukkueelle kävi
selväksi heti ensimmäisen
kilpailun jälkeen, että juuri
tätä me haluamme tehdä”.
- Jokainen meistä on voimistellut pitkään, mutta silti
me jaksamme jatkaa kausi
Tututa on harvinainen ryhmä joukkuevoimistelussa. Sen
kaikki jäsenet kun ovat täysi-ikäisiä.
kauden jälkeen. Mielestäni
me olemme hyvä joukkue,
jonka voimistelijat ovat taitavia. Lähdemme jokaiseen
kilpailuun voittamaan.
- Joka vuosi yllätymme, ettei kukaan ole lopettamassa.
Tästä on tullut elämäntapa,
Linna sanoo.
Hyvin Tututalla on mennytkin. Viime vuoden välisarjoissa joukkue putsasi
pöydän, sillä mestaruudet
tulivat Sisä-Suomen aluemestaruuskilpailuista,
TUL:n mestaruuskilpailuista ja SM-kilpailuista. Menestystä on tullut aiempinakin
vuosina.
- Me olemme parempia
välineiden kanssa eli syksyn
kilpailukaudella kuin kevätkaudella vapaasarjoissa. Vä-
lineessä tulee näkyviin meidän pitkä kokemuksemme ja
sen myötä tuoma varmuus,
Linna sanoo.
Linna huomauttaa jokaisella voimistelijalla olevan
takanaan ”mielettömästi”
harjoitustunteja. Silti on
pakko harjoitella. Yksi syy
tunnolliseen harjoitteluun
kolmisen kertaa viikossa on
halussa tehdä uusia liikkeitä.
- Joukkuevoimistelu on
esittävä laji ja kilpaileminen
on meidän vahvuutemme.
Meidän ei enää tässä iässä
tarvitse harjoitella esittämistä, kuten vaikkapa kymmenen vuotta meitä nuorempien voimistelijoiden, Linna
sanoo. (IA)
25
4.2.2011
Lentopallo etsii
liittojoukkueiden
uusia valmentajia
T
UL:n lentopallojaosto hakee tärkeimmälle toiminta-alueelleen eli nuorisotoimintaan uusia liittojoukkuevalmentajia. Kyseessä
ovat B- ja C-ikäisten tyttöjen
ja poikien ryhmät.
Tämän ikäluokan nuoret
kootaan vuosittain Kisakeskuksen NUK-leirille sekä
siitä sitten kansainvälisiin
turnauksiin Viroon ja Puolaan.
Jos olet kiinnostunut toimimaan nuorten valmentajana ja samalla kehittämään
liittojoukkuetoimintaa ja olet
saanut valmentajakoulutuksen sekä toimit seurassasi
aktiivisena nuorten valmentajana, lähetä hakemuksesi,
missä ilmenee CV valmennustoiminnastasi seurassa
ja saamasi koulutus.
Hakemus
lähetetään
lentopallojaoston puheenjohtajalle Kari Heikkilälle
helmikuun aikana. Asiasta
tarkemmin ja Heikkilän yhteystiedot löytyvät lentopallojaoston kotisivuilla http://
lentopallo.tu.fi tai lähetetyssä seurakirjeessä.
Valittavat liittojoukkuevalmentajat tulevat toimimaan yhdessä Rauli Salmijärven (tytöt) ja Thomas
Huttorinin (pojat) kanssa.
Lentopallolla on nykymuotoisenakin erittäin aktiivista
toimintaa. Liitolla on kaikissa ikäluokissa edelleen liittojoukkueet, jotka osallistuvat
lähinnä CSIT:n mestaruusturnauksiin.
Miesten ja naisten joukkueet ovat useina vuosina saavuttaneet mitalisijoituksia
näissä turnauksissa. Vuonna
2006 miesten joukkue voitti
CSIT:n mestaruuden Brasiliassa, viime kesänä miesten
ja naisten joukkueet sijoittuivat molemmat neljänniksi CSIT:n maailmankisoissa
Tallinnassa.
A-ikäiset naiset ja miehet
ovat myös säännöllisesti mukana ikäluokkansa CSIT:n
turnauksissa, joita eri puolilla maailmaa järjestetään.
Melkeinpä aina joukkueet
tulevat kotiin mitalit kaulassa.
B- ja C-ikäiset ottelevat
vuosittain kansainvälisissä
turnauksissa Virossa ja Puolassa. Viime syksyn Viron
Vörun turnauksesta joukkueet palasivat täyspotin
kanssa – liittojoukkueemme
veivät neljän sarjan voitot!
Hienon taistelun ja upean
pelaamisen tuloksena.
Jaoston toimintaan kuuluvat myös TUL:n mestaruuskilpailut, perinteinen NUKleiri Kisakeskuksessa, kokoukset, palaverit, ay-kisat lentopallossa ja beach volleyssa
sekä tarpeen mukaan myös
kurssitukset nuorisovalmennuksen ja seurajohtamisen
alueella.
TUL:n lentopallossa on
vähäisistä resursseista huolimatta hyvä tekemisen meininki. Perinteitä lajissa on
vaalittavissa paljonkin, lentopallo on aina ollut TUL:n
vahva ja menestyksekäs laji.
Lentopallojaoston puheenjohtajana toimii Kari Heikkilä ja jäseninä Lasse Komulainen, Olli Lindroos, Martti
Salminen ja Jukka Suvanto.
Jaoston työskentelyyn osallistuu myös edelleen erittäin
aktiivinen kunniapuheenjohtaja Matti Salo.
SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO
TUL RY:N VALTUUSTON
sääntömääräinen kevätkokous pidetään sunnuntaina
15.5.2011 klo 12 alkaen TUL:n kokoustiloissa osoitteessa
Kauppakartanonkatu 7 A 11.krs, 00930 Helsinki.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§:n mukaiset asiat
sekä valtuuston kokoukselle tehdyt esitykset, jotka on
jätettävä kirjallisena liiton hallitukselle viimeistään kuusi
(6) viikkoa ennen kokousta. Esityksiä valtuuston kokoukselle voivat tehdä jäsenseurat, piirijärjestöt ja yhteisöjäsenet sekä valtuuston jäsenet ja liiton hallitus.
Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry
Hallitus
Sirpa Paatero
Janne Ollikainen
puheenjohtaja
pääsihteeri
- Erittäin helppoa varainhankintaa
KOTIMAISTEN sukkien myynnillä.
- Todella hyvä tuotto, 40 %
- Samalla tuet kotimaista työtä.
puh. (013) 474 6600, www.tesema.fi
Pipityyny 3 €
Ruskovilla
villasukat 16 €
Turun Jyry. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 22.2. klo 18 T-talon kokoushuoneessa, Vanha Hämeentie 29. Tervetuloa!
Hallitus
Työväen Urheiluliitto TUL ry verkossa:
www.tul.fi
s
u
k
s
e
k
u
s
s
e
u klo 10–17
s
,
8
1
–
Hels: ipne kglo i1n2–1M
0
1
9, la klo
Avoinna
Lajit melonnasta juoksuun ja golfista ratsastukseen – tutustu,
osallistu ja testaa! Hyödynnä myös ohittamattomat messutarjoukset
ja avaa kevään liikuntakausi vauhdikkaasti. Lue lisää osoitteessa
www.goexpo.fi ja valitse paras päiväsi saapua.
Mediayhteistyössä
Pääsyliput: aikuiset 13 ¤, lapset, opiskelijat ja varusmiehet 9 ¤.
Perhelippu 28 ¤ (2 aik. ja lapset). Ryhmät 9 ¤/hlö, kokoaikalippu 23/16 ¤.
Liput ovelta tai Lippupalvelusta (+ toimitusmaksu alk. 2,50 ¤).
26
6.4. Piirin sääntömääräinen piirikokous keskiviikkona klo
18 Kainuun liikunnan tiloissa (Kauppakatu 21, 3 krs, Kajaani).
Toimintaa & koulutusta
TUL:N KESKUSTOIMISTO
Käyntiosoite: Kauppakartanonkatu 7 A, 13. kerros
Postiosoite: Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 HELSINKI
Vaihde (09) 251 320, fax (09) 2513 2100
Kotisivu: www.tul.fi, sähköposti: [email protected]
Valtakunnalliset tapahtumat
26.–27.2. TUL Joy Games -talvitapahtuma, Oulu
1.-2.4. 17. TUL:n Aprilliristeily, Turku-Tukholma-Turku 23
tunnin miniristeily
6.-7.6. TUL:n veteraanipäivät, Joensuu
2.-3.7. Veneilypäivät ja TUL:n navigaatiomestaruuskisat,
Uusikaupunki
1.-30.9. Liikkeelle -kuntokampanja
4.-5.10. Veteraaniristeily, Turku-Tukholma-Turku 23 tunnin miniristeily
1.-2.11. Veteraanien Kulttuurikatselmus, TUL:n, Eläkkeensaajien Keskusliiton ja Eläkeläisten ensimmäinen yhteinen
Kulttuurikatselmus Seinäjoella
TUL:n mestaruuskilpailut
5.-6.2. Kreikkalais-roomalaisen painin avoimet juniorien ja
miesten TUL:n mestaruuskilpailut, Varkaus
19.–20.2. Avoimet TUL:n poikien ja tyttöjen kreikkalais-roomalaisen painin mestaruuskilpailut ja kansainvälinen Eero
Tapio -turnaus, Haukipudas
21.2.–20.3. TUL:n keilamestaruuskilpailut, Salo
26.–27.2. Jalkapallon miesten TUL CUP -turnaus, Eerikkilän
urheiluopisto
26.2. TUL:n avoimet ryhmätanssin mestaruuskilpailut,
Oulu
19.–20.3. TUL:n joukkuevoimistelun vapaasarjojen mestaruuskilpailut ja avoimet kilpailut yli 14 v. mestaruus- ja
kilpasarjoissa, Tampere
16.7. Avoimet Sprintti-painin TUL:n mestaruuspainit, Urheiluopisto Kisakeskus
6.-7.8. TUL:n tennismestaruuskilpailut, Tampere
29.10. Avoimet TUL:n naisten painin, alle 20v. junioreiden
ja miesten vapaapainin mestaruuskilpailut, Kouvolan Kuusankoski
30.10. Avoimet TUL:n tyttöjen painin ja alle 13v. ja 18v. poikien vapaapainin mestaruuskilpailut sekä alle 10v. poikien
avoimet kv. painit, Kouvolan Kuusankoski
Ay-kilpailut
21.–22.5.2011 Ay-sporttifestarit, Lappeenranta
11.–12.2.2012 Ay-sporttifestarit, Vaasa/Seinäjoki
HÄME
18.–20.3. TUL Etelä-Suomen lasten ja nuorten Talvileiri Lasten Kesän leirikeskuksessa Hauholla.
19.–20.3. Kevennä ja liiku -viikonloppu Lasten Kesän leirikeskuksessa Hauholla. Viikonloppu on tarkoitettu kaikenikäisille kunto- ja terveysliikunnasta ja ravinnosta vinkkejä
kaipaaville. Viikonloppu sisältää sekä opastusta että monipuolista käytännön liikuntaa. Tiedustelut, 050 60 825
28.4. Piirin sääntömääräinen piirikokous klo 18 Leppäkosken Woiman talolla os. Voimantie, 12380 Leppäkoski
25.–30.7. TUL:n lasten ja nuorten perinteinen Riemuleiri
Lepaanrannan leirialueella Hämeenlinnan Kalvolassa. Leiri
on liikunnallinen telttaleiri 7-14-vuotiaille lapsille ja nuorille. 14 vuotta täyttäneet ja TUL:n ohjaajakoulutukseen osallistuneet voivat toimia leirillä apuohjaajina.
18.8. Piirin perinteinen Ikiliikkuja-päivä Kalvolan Iskun
petankkihallilla Iskuasemalla. Ohjelmassa on monipuolista
leikkimielistä kisailua sekä bocciapallon pituusheiton MMkisa.
JULKAISIJA
Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry
Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 Helsinki
Puh: (09) 251 320, fax: (09)2513 2100
www.tul.fi
KESKI-SUOMI
Asekatu 3, 40100 JYVÄSKYLÄ
Toiminnanjohtaja Mirja Huovinen, puh (014) 612 700, matkap. 050 60 807, faksi (014) 612 799
sähköposti: [email protected]
kotisivu: http://keski-suomi.tul.fi
19.2. Viking Line cupin osaturnaus pelataan Jyväskylässä
Viitaniemen JAO:n tiloissa. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 11.2.saakka. Lisätiedot ja ilmoittautumiset lakeswth(at)
gmail.com
29.3. Piirin vuosikokous Äänekosken kaupungintalolla tiistaina 29.3. klo 18.
KYMENLAAKSO
Vesivallinaukio 5 B, 48600 KOTKA
Toiminnanjohtaja Jukka Vilkki, puh. (05) 260 6124, matkap.
044 070 4722
sähköposti: [email protected]
kotisivu: www.tulkymenlaakso.net
LAPPI
Nahkurinkatu 1, 94100 KEMI
Toiminnanjohtaja Mauri Blomster, puh/faksi (016) 221 903,
matkap. 0500 316 904
sähköposti: [email protected]
kotisivu: www.tul-lappi.com
OULU
Sammonkatu 6, 90570 OULU
Aluepäällikkö Heidi Vatja, puh 045 7731 2450
sähköposti: [email protected]
kotisivu: www.tuloulu.fi
26.–27.2. TUL:n Joy Games -tapahtuma, Oulu. Luvassa
pari tuhatpäisen lapsi- ja nuorisojoukon kohtaaminen niin
liikunnan kuin kulttuurin saralla. Oulussa mitellään pikaluistelussa, yleisurheilussa, jalkapallossa, ryhmätansseissa,
hiihdossa, lentopallossa, salibandyssa ja painissa. Lisäksi
järjestetään Joy Games -shakkileiri
23.3. Veteraanien hiihtopäivä Haukiputaalla Virpiniemessä
klo 12 alkaen.
Keskuskatu 17, 60100 SEINÄJOKI
Toiminnanjohtaja Jarkko Tenkula, puh/faksi (06) 414 1961,
matkap. 044 355 5919
sähköposti: [email protected]
kotisivu: www.tulpohjanmaa.com
Kasarmikatu 15 B, 13100 HÄMEENLINNA
Toiminnanjohtaja Irja Appelroth, puh (03) 675 9988, matkap. 050 60 825, faksi 020 745 7656 sähköposti: [email protected]
kotisivu: http://hameenpiiri.tul.fi
KAINUU
Kauppakatu 32 B, 80100 JOENSUU
Toiminnanjohtaja Veijo Saarelainen, puh (013) 122 704, matkap. 0400 913 585, faksi (013) 225 056
sähköposti: [email protected]
kotisivu: www.tul-karjala.org
POHJANMAA
Kansainväliset kilpailut
8.-10.4. Nyrkkeilyn GeeBee-turnaus, Helsinki
19.–20.11. Vantaa Painicup, Vantaa
Kauppakatu 21 (3. krs), 87100 KAJAANI
Aluepäällikkö Heidi Vatja, puh. 045 7731 2450
sähköposti: [email protected]
kotisivu: www.tulkainuu.fi
KARJALA
SAIMAA
Snellmaninkatu 12, 53100 LAPPEENRANTA
Toiminnanjohtaja Kalevi Viskari, puh 044 065 5222, matkap.
0400 655 221, faksi (05) 451 2520
sähköposti: [email protected]
kotisivu: www.tulsaimaa.com
19.2. Puruvesiluistelu. Punkaharju retkiluistelureitti klo
11.00 Puruvesi kierros, Puruvesiluistelu. Järjestää: mm.
Punkaharjun Ponsi ry
12.3. TULe urheiluseuraan liikkumaan -hanke, osa 2, Punkaharju klo 10–18
15.3. Puruvesihiihto Punkaharju, Metlan reitti klo 10.00. Puruvesi kierros, Puruvesihiihto. Järjestää: mm. Punkaharjun
Ponsi ry
SATAKUNTA
Antinkatu 9 B 24, 28100 PORI
Toiminnanjohtaja Esa J. Wahlman, puh (02) 630 6903, matkap. 050 60 841, toimisto (02) 630 6900, faksi (02) 630 6949
sähköposti: [email protected], tiedotus@tulsatakunta.
com
kotisivu: www.tulsatakunta.com
1.-4.7. Tullin Tallin - liikunta- ja kulttuurimatka Tallinnaan
SAVO
Kauppakatu 42–44 A II krs, 78200 VARKAUS
Vt toiminnanjohtaja Anna-Maija Piippo, matkap. 044 906
2144
sähköposti: [email protected]
kotisivu: www.tulsavo.fi
SUUR-HELSINKI JA UUSIMAA
Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 HELSINKI
Suur-Helsinki: toiminnanjohtaja Hannu Ahonen, matkap.
045 7731 2429
sähköposti: [email protected]
kotisivu: www.tulsh.com
Uusimaa: toiminnanjohtaja Marjo Lehtinen, matkap. 050
548 0149, faksi (09) 2513 2100
sähköposti: [email protected]
8.2. Taloudenhoidon kurssi TUL:n kokoustiloissa
8.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 1. osa
8.2. Järjestyksenvalvonnan kertauskurssi Helsingissä, 1.
osa
9.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 2. osa
9.2. Järjestyksenvalvonnan kertauskurssi Helsingissä, 2.
osa
10.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 3. osa
15.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 4. osa
16.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 5. osa
17.2. Järjestyksenvalvonnan peruskurssi Helsingissä, 6. osa
10.2. Suur-Helsingin piirin historiapalaveri TUL:n kokoustiloissa
16.2. Veteraanien sisäliikuntapäivä Stadionin juoksuradalla
17.2. Liikunta luo yhteyksiä -seminaari TUL:n kokoustiloissa
5.3. Valmennuksen perusteet -kurssi Helsingissä
16.3. Yleisurheilun tuomarikurssi TUL:n kokoustiloissa
18.–20.3. TUL Etelä-Suomen lasten ja nuorten Talvileiri Lasten Kesän leirikeskuksessa Hauholla. Tiedustelut puh. 050
60 825
24.3. Veteraanien tutustumiskäynti Ateneumiin
9.4. Urheilukoulun ohjaajakoulutus Nurmijärvellä
14.4. Suur-Helsingin piirin sääntömääräinen piirikokous
TUL:n kokoustiloissa
25.–30.7. TUL:n lasten ja nuorten perinteinen Riemuleiri
Lepaanrannan leirialueella Hämeenlinnan Kalvolassa. Leiri
on liikunnallinen telttaleiri 7-14-vuotiaille lapsille ja nuorille. 14 vuotta täyttäneet ja TUL:n ohjaajakoulutukseen osallistuneet voivat toimia leirillä apuohjaajina. Tiedustelut:
Irja Appelroth(at)tul.fi tai 050 60 825.
16.–18.9. TUL Etelä-Suomen lasten ja nuorten Ruskaleiri
Lasten Kesän leirikeskuksessa Hauholla (Hämeenlinna)
TAMPERE
Hämeenpuisto 28, 33200 TAMPERE
Toiminnanjohtaja Jukka Nieminen, matkap. 045 7730 2122,
liikuntasihteeri Eila Heikkilä, puh (03) 4108 2530, matkap.
0400 889 980, faksi (03) 223 0492
sähköposti: [email protected] [email protected] [email protected]
kotisivu: www.tultampere.fi
10.2. TUL:n seurojen ikäihmisten terveysliikunta Ratinan
sali 1. Jumppa klo 10–11, vetäjänä Marika Joutsiniemi. Klo
11-12 bocciaa.
17.2. TUL:n seurojen ikäihmisten terveysliikunta Ratinan
sali 1. Jumppa klo 10–11, vetäjänä Mari Salminen. Klo 1112.00 bocciaa.
23.2. Liikkeelle-kuntokuukauden starttipäivän tilaisuuksien suunnittelupalaveri klo 13 Tampereen työväentalolla.
24.2. Jalkapalloseurojen neuvottelutilaisuus klo 17.30 Tampereen työväentalolla.
25.2. Koko perheen rusettiluistelu Pyynikin Urheilukentällä
klo 18 – 20. Rusetin hinta 1 euro. Myynnissä on kahvia, mehua ja makkaraa. Lapsille omaa leikkiohjelmaa.
23.3. Seurojen veteraanien seuraseminaari Murikka-Opistolla klo 10–16. Yhteiskuljetuksen lähtö klo 9 Keskustorilta.
Hinta 35 euroa ja omilla autoilla tulevilta 25 euroa. Hinta
sisältää tervetulo- ja iltapäiväkahvit pullan kera, lounaan
seisovasta pöydästä ja kuljetuksen sekä ohjelman. Luvassa
mielenkiintoiset luennot sekä viihdeohjelmaa. Ilmoittautumiset piiritoimistoon 2.3. mennessä.
27.3. TUL:n Tampereen piirin joukkuevoimistelun mestaruuskilpailut. Joukkuevoimistelun vapaasarjojen mestaruuskilpailut Pyynikin Palloiluhallissa. Järjestäjän Tampereen Sisu ja Tampereen Työväen Naisvoimistelijat.
VARSINAIS-SUOMI
Yliopistonkatu 31, 20100 TURKU
Toiminnanjohtaja Kimmo Kamppila, puh. (02) 515 1990,
matkap. 041 547 5423, faksi (02) 515 1919
sähköposti: [email protected]
kotisivu: www.tulturku.com
25.–30.7. TUL:n lasten ja nuorten perinteinen Riemuleiri
Lepaanrannan leirialueella Hämeenlinnan Kalvolassa. Leiri
on liikunnallinen telttaleiri 7-14-vuotiaille lapsille ja nuorille. 14 vuotta täyttäneet ja TUL:n ohjaajakoulutukseen osallistuneet voivat toimia leirillä apuohjaajina. Tiedustelut:
Irja Appelroth(at)tul.fi tai 050 60 825.
ILMOITUSTRAFIIKKI
PÄÄTOIMITTAJA
LEHDEN ILMESTYMINEN
Ulla Kiiveri, p. (09) 759 60 207
Ismo Alhoniemi
Numero Ilmestyy
[email protected]
Puh: (09) 2513 2333, 044 906 2141
2/2011 18.3.
Faksi (09) 759 60 319
[email protected]
3/2011 29.4.
ILMOITUSMYYNTI JA VARAUKSET LEVIKKI
4/2011
17.6.
Lehden keskilevikki 10 000 kpl
Arja Nyman,
5/2011
9.9.
Lukijoita 35 000
p. (09) 759 60 200, 045-773 100 85
6/2011
14.10.
TUL:n jäsenmäärä 284 000
[email protected]
7/2011
19.11.
TUL-lehden tilaukset, osoitteenmuutokset
Sisko Rytkönen, p. 050-444 2309
8/2011
16.12.
ja peruutukset: puh. (09) 251 320,
[email protected]
TAITTO
[email protected]; tai [email protected]
Ilmoitusmyynti Lahdessa
Uudet Palvelut Udepa Oy
Tilaushinnat: kestotilaus 24 euroa,
Paula Kontio,
PAINOPAIKKA
määräaikainen 28 euroa.
p. (03) 733 0377, 041 560 1138
Lehtisepät
[email protected]
Aineisto
4.3.
15.4.
3.6.
26.8.
30.9.
5.11.
2.12.
27
4.2.2011
HÄMEEN PIIRI RY:N
sääntömääräinen piirikokous
pidetään torstaina 28.4.2011 klo 18.00 Leppäkosken Voiman talossa os. Voimantie, 12380 Leppäkoski.
Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6 §:n määräämät
asiat ja sääntöjen 6 §:n mukaisesti tehdyt esitykset, jotka
on jätettävä kirjallisena piirin hallitukselle 31.3.2011 mennessä.
Seurat saavat lähettää kokoukseen edustajia sääntöjen 8
§:n mukaisesti edellyttäen, että piirin jäsenmaksu vuodelta 2010 on maksettu.
Edustajavaltakirjat pyydetään toimittamaan piiritoimistoon 8.4.2011 mennessä TUL:n Hämeenlinnan toimistoon
os. Kasarmikatu 15 B, 13100 Hämeenlinna.
Raimo Railo
puheenjohtaja
OULUN PIIRI RY:N
UUDENMAAN PIIRI RY:n
sääntömääräinen vuosikokous
sääntömääräinen piirikokous
pidetään tiistaina 12.4.2011 klo 18. Valtakirjojen tarkastus
alkaa klo 17.45. kokouksessa käsitellään asiat sääntöjen 6
§:n mukaisella tavalla. Seurat saavat lähettää edustajiaan kokoukseen sääntöjen
8 §:n määräämällä tavalla. Edustuksen edellytyksenä on,
että seura on hoitanut piirin jäsenmaksun vuodelta 2010.
pidetään torstaina 14.4.2011 klo 18 alkaen JHL:n kokoustiloissa os. Kutomokatu 5 (sisäpiha), Hyvinkää. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6 §:n määräämät asiat sekä
sääntöjen 6 §:n mukaisesti tehdyt esitykset, jotka on jätettävä kirjallisena piirin hallitukselle viimeistään 16.3.2011. Lisäksi kokouksessa käsitellään esitys TUL:n Suur-Helsingin
ja Uudenmaan piirien yhdistämisestä sekä Uudenmaan
piirin purkamisesta.
Kokouksessa valitaan jäsenet piirin hallitukseen erovuoroisten tilalle.
Seurat saavat lähettää kokoukseen edustajia sääntöjen 8
§:n mukaisesti edellyttäen, että piirin jäsenmaksu on vuodelta 2010 maksettu.
Edustajavaltakirjat on toimitettava TUL:n Uudenmaan piirin toimistoon os. Kauppakartanonkatu 7 A 4, 00930 Helsinki 31.3.2011 mennessä.
Risto Siekkinen
puheenjohtaja
Heidi Vatja
aluepäällikkö
SAIMAAN PIIRI RY
sääntömääräinen vuosikokous
Irja Appelroth
toiminnanjohtaja
pidetään keskiviikkona 6.4.2011 klo 11 Joutseno, Katajatupa Saimaantie 56. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6. pykälän määräämät asiat sekä 6. pykälän mukaisesti
SATAKUNNAN PIIRI RY:N
tehdyt esitykset, jotka on kirjallisesti toimitettava piirihallisääntömääräinen vuosikokous
tukselle 5.3.2011 mennessä.
Seurat saavat lähettää edustajia kokoukseen piirin säänpidetään torstaina 28.4.2011 klo 18 hotelli-ravintola Rantöjen 8. pykälän mukaisesti. Seurojen tekemät henkilötakartano, Isojoenrannantie 58, Pori. Kokouksessa käsitelesitykset ja edustajavaltakirjat on toimitettava 30.3.2011
lään 6. pykälän mukaisesti tehdyt esitykset, jotka on lähemennessä piiritoimistoon.
tettävä piirihallitukselle 31.3.2011 mennessä.
Kokouksessa käsitellään 19. pykälän mukaisesti sääntöjen
Risto Korhonen
Kalevi Viskari
muuttaminen.
puheenjohtaja
toiminnanjohtaja
Surat saavat lähettää edustajiaan kokoukseen sääntöjen
8. pykälän määräämällä tavalla edellyttäen, että jäsenmakKAINUUN PIIRI RY:N
su vuodelta 2010 on maksettu 30.9.2010 mennessä.
Seurojen edustusvaltakirjat on lähetettävä TUL:n Porin toi- sääntömääräinen vuosikokous
mistoon, Antinkatu 9 B 24, 28100 Pori, 11.4.2011 klo 16.00
pidetään keskiviikkona 6.4.2011 klo 18 Kainuun Liikunnan
mennessä.
kokoustiloissa, Kauppakatu 21, 3 krs, Kajaani.
Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30.
Valtakirjojen tarkastus klo 17.45 alkaen.
Kokouksessa käsitellään asiat sääntöjen 6 §:n mukaisella
Antti Vuolanne
Esa J.Wahlman
tavalla. Seurat saavat lähettää edustajiaan
puheenjohtaja
toiminnanjohtaja
kokoukseen sääntöjen 8 §:n määräämällä tavalla.
Edustuksen edellytyksenä on, että seura on hoitanut piiKESKI-SUOMEN PIIRI RY:N
rin jäsenmaksun vuodelta 2010.
sääntömääräinen piirikokous
pidetään tiistaina 29.3.2011 klo 18 Äänekosken kaupungintalolla, Hallintokatu 4.
Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6 §:n määräämät
asiat ja sääntöjen 6 §:n
mukaiset esitykset, jotka on jätettävä kirjallisesti piirihallitukselle (4) viikkoa ennen kokousta 1.3.2011 mennessä.
Seurat saavat lähettää edustajia kokoukseen sääntöjen 8
§:n mukaisesti edellyttäen, että piirin jäsenmaksu vuodelta 2010 on suoritettu.
Edustajavaltakirjat on lähetettävä piiritoimistoon Asekatu
3, 40100 Jyväskylä 15.3.2011 mennessä.
Anneli Puskala
puheenjohtaja
Mirja Huovinen
toiminnanjohtaja
KYMENLAAKSON PIIRI RY:N
sääntömääräinen vuosikokous
pidetään maanantaina 21.3.2011 klo 18 Kokous Seiskassa,
Kotkankatu 7, 48100 KOTKA. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 6. pykälän määräämät asiat sekä 6. pykälän
mukaisesti tehdyt esitykset, jotka on kirjallisesti toimitettava piirihallitukselle 21.2.2011 mennessä.
Seurat saavat lähettää edustajia kokoukseen piirin sääntöjen 8. pykälän mukaisesti. Seurojen tekemät
henkilöesitykset ja edustajavaltakirjat on toimitettava
1.3.2011 mennessä piiritoimistoon.
Timo Pulkkinen
puheenjohtaja
Jukka Vilkki
toiminnanjohtaja
Tuija Kyllönen
puheenjohtaja
Heidi Vatja
aluepäällikkö
SUUR-HELSINGIN PIIRI RY:N
sääntömääräinen vuosikokous
pidetään torstaina 14.4.2010 klo 18 Helsingissä TUL:n kokoustiloissa, Kauppakartanonkatu 7, 11. kerros. Kokouksessa
käsitellään piirin sääntöjen 6 §:n määräämät asiat ja sääntöjen 6 §:n mukaiset esitykset. Kokouksessa valitaan piirihallitukseen erovuorossa olevien tilalle kahdeksi vuodeksi
hallituksen varapuheenjohtaja ja viisi muuta hallituksen
jäsentä.
Lisäksi kokouksessa käsitellään esitys TUL:n Suur-Helsingin
ja Uudenmaan piirien yhdistämisestä sekä TUL:n Suur-Helsingin piirin purkamisesta.
Seurojen esitykset kokoukselle tulee toimittaa piirihallitukselle 17.3.2011 mennessä. Seurat saavat lähettää kokoukseen edustajia sääntöjen 8 §:n mukaisesti edellyttäen, että
piirin jäsenmaksu vuodelta 2010 on maksettu. Edustajavaltakirjat on lähetettävä piiritoimistoon 1.4.2009 mennessä.
Kari Uotila
puheenjohtaja
Hannu Ahonen
toiminnanjohtaja
Voimistelu- ja Urheiluseura Helsingin Kotkat HEKO ry.
Vuosikokous pidetään tiistaina 15.2. klo 18 seuran painisalilla, osoite Eurantie 12-14, Vallila. Esillä sääntömääräiset
asiat. Tervetuloa!
Johtokunta
TUL-JHL-APURAHAT HAETTAVANA Vuoden 2012 ansiomerkit
haettavana
TUL-JHL -yhteistyötoimikunta julistaa haettavaksi vuoden
2011 valmennusapurahat. Apuraha on tarkoitettu huipulle
tähtääville TUL:n urheilijoille.
Vapaamuotoisesta hakemuksesta on ilmettävä täydellinen
nimi, henkilötunnus, JHL-osasto, osoitetiedot sekä urheilulaji, seura, parhaat saavutukset (vähintään nuorten SMmitali).
Hakemukset toimitetaan TUL:n toimistoon 8.4. mennessä soite: TUL/Martti Kempas, Kauppakartanonkatu 7 A 4
00930 Helsinki, faksi 09-25132100, sähköposti [email protected]. Kuoreen merkintä TUL-JHL-apuraha.
Mahdolliset tiedustelut: TUL/Martti Kempas 050-3375942
tai Maj-Lis Forsblom-Piskonen puh. 09-25132303.
TUL:n kultainen seuratyö -ansiomerkki, TUL:n kultainen
ansiomerkki sekä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun
ansioristit ja ansiomitalit ovat haettavana.
Seurojen on toimitettava ansiomerkkihakemukset piirin
hallitukselle 15.8.mennessä. Piirin lausunnolla varustetut
hakemukset toimitetaan TUL:ään 15.9.mennessä. TUL
toimittaa Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristien ja ansiomitalien hakulomakkeet opetusministeriöön
31.10. mennessä.
Hakemukset on täytettävä huolellisesti. Puutteellisesti
täytetyt lomakkeet voivat johtaa hylkäämiseen. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn.
Hakemuslomakkeita on saatavissa TUL:n keskustoimistosta ja piiritoimistoista ja liiton nettisivulta www.tul.fi.
Anu Rajajärvi
puheenjohtaja
Marjo Lehtinen
toiminnanjohtaja
VARSINAIS-SUOMEN PIIRI RY:N
sääntömääräinen vuosikokous
pidetään tiistaina 12.4.2011 klo 18 Turun Kisa-Veikkojen
urheilutalo Rientolassa (Pulmussuonkatu 86, Turku). Edustusvaltakirjojen tarkistus aloitetaan klo 17.30. Kokouksessa
käsitellään sääntöjen 6§:n määräämät asiat sekä sääntöjen mukaisesti tehdyt esitykset, jotka on toimitettava kirjallisesti piirihallitukselle 15.3.2011 mennessä.
Seurat saavat lähettää kokoukseen edustajia sääntöjen
8§:n määräämällä tavalla edellyttäen, että jäsenmaksu
vuodelta 2010 on maksettu. Edustusvaltakirjat toimitetaan
piiritoimistoon 15.3.2011 mennessä.
Henry Toivari
puheenjohtaja
Kimmo Kamppila
toiminnanjohtaja
TAMPEREEN PIIRI RY:N
sääntömääräinen piirikokous
pidetään lauantaina 9.4.2011 kello 13.00 alkaen vakuutusyhtiö Turvan kokoustiloissa, Järvensivuntie 3, Tampere. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 6 §:n mukaiset asiat sekä
piirin sääntöjen muuttaminen
ja lähivuosien toimintalinjaukset.
Seurat voivat lähettää kokoukseen edustajia piirin sääntöjen 8 §:n mukaisesti edellyttäen,
että piirin jäsenmaksu on maksettu.
Reijo Kilpinen
Puheenjohtaja
Jukka Nieminen
Toiminnanjohtaja
POHJANMAAN PIIRI RY:N
sääntömääräinen piirikokous
pidetään torstaina 14.4.2011 klo 18.30 Seinäjoen Työväenyhdistyksen kerholla os. keskuskatu 17, 60100 Seinäjoki.
Seurat saavat lähettää kokoukseen edustajia sääntöjen
8§:n mukaisesti.
Ari Tuurinmäki
Jarkko Tenkula
puheenjohtaja
toiminnanjohtaja
Tampereen Painiseura. Sääntömääräinen vuosikokous
pidetään keskiviikkona 16.3 klo 18.30 Ratinan stadionin
kahviossa .Kahvitarjoilu alkaen klo 18.00. Tervetuloa!
Johtokunta.
VILJO JA VIENO SALO
-SÄÄTIÖN APURAHAT
Viljo ja Vieno Salo-säätiö julistaa haettavaksi vuoden 2011
valmennusapurahat. Apuraha on tarkoitettu menestyneille nuorille TUL:n seurojen urheilijoille ja joukku­eille.
Vapaamuotoisesta hakemuksesta on ilmettävä täydellinen
nimi, henkilötunnus, osoitetie­dot sekä laji, seura, parhaat
saavutukset (vähintään nuorten SM-mitali).
Hakemukset toimitetaan TUL:n toimistoon 8.4.mennessä
osoitteella TUL/Martti Kempas, Kauppakartanonkatu 7 A
4, 00930 Helsinki, kuoreen merkintä Viljo ja Vieno Salosäätiö. Sähköpostitse: [email protected].
Mahdolliset tiedustelut: TUL/Martti Kempas 050-3375942
tai Maj-Lis Forsblom-Piskonen puh. (09) 2513 2303.
28
Aprilliristeily on 23
tunnin miniristeily TurkuTurku
Tukholma-Turku (ei
maihinnousua
Tukholmassa). Viking
Line m/s Isabella lähtee
ee
Turun satamaterminaalista pe 1.4.. klo 21.00 ja
palaa Turun satamaan la
2.4. klo 19.50.
Risteilyn hinnat:
HETKI
VIIHTEELLE
klo 11-12!
Risteilyn hinnat sisältävät hytin
valitussa hyttiluokassa sekä
monipuolisen ja mielenkiintoisen
ohjelman.
A-hytti
B-hytti
B2P-hytti
C-hytti
65 Φ (1 - 4 hlöä)
50 Φ (1 - 4 hlöä)
32 Φ (1 - 2 hlöä)
30 Φ (1 - 4 hlöä)
Ruokailut:
* Buffet-illallinen klo 21
ruokajuomineen 26 Φ/hlö,
6 - 17-vuotiaat 13 Φ/hlö
* Buffet-lounas klo 12
ruokajuomineen 21 Φ/hlö,
6 - 17-vuotiaat 11 Φ/hlö
Matkustajien on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä
viranomaisten hyväksymällä henkilöllisyystodistuksella. Alle 21vuotiaat pääsevät laivaan vain vanhemman/huoltajan mukana.
* Buffet-päivällinen klo 15
ruokajuomineen 26 Φ/hlö,
6 - 17-vuotiaat 13 Φ/hlö
Yhteyshenkilön nimen ja osoitteen lisäksi on ilmoitettava kaikkien
lähtijöiden osalta syntymäaika (pv, kk, vuosi).
* Meriaamiainen 9 Φ/hlö,
6 - 17 vuotiaat 4,50 Φ/hlö
Tiedustelut: TUL/Maj-Lis Forsblom-Piskonen, Kauppakartanonkatu
7 A 4, 00930 Helsinki, puh. (09) 2513 2303, sähköposti
[email protected], faksi (09) 2513 2100.
vuotiaiden ruokailut ovat
Alle 6-vuotiaiden
ilmaisia.