Voimailu Voimapunnerrus on saavuttanut suosiota myös naisten keskuudessa, nostajista noin 10 % on naisia. dään jalat penkin tason yläpuolella. Nostoasustus on samanlainen kuin toistosotilaspenkissä. Millainen organisaatio SVRY:llä on? – Organsaatiomme koostuu kolmesta ihmisestä, joilla on täsmällisesti määritellyt vastuualueet. Tänä vuonna SVRY:n hallituksen puheenjohtajana toimii Juha Koivisto. Jarno Kärkkäinen on sihteeri / rahastonhoitaja. Markku Savolainen vastaa tuomaroinnista ja juontajan tehtävistä. Teillä on ADT-sopimus Suomen Antidoping Toimikunnan kanssa. Millainen prosessi sopimuksen tekeminen oli? Mitä se lajiltanne edellyttää? – ADT-sopimuksen tekeminen Suomen Antidoping Toimikunnan kanssa oli muutaman kuukauden mittainen prosessi, jossa esimerkkiä haettiin vastaavien testauksen alaisten lajiliittojen sopimuksista. Lopullinen sopimus viimeisteltiin ADT:n lakimiesten kanssa. ADT edellyttää sopimuksen tekemistä jokaisen nostajan sekä huoltajan ja lajin piirissä työskentelevän osalta. Sotilaspenkistä tuli voimapunnerrus Aikaisemmin sotilaspenkkipunnerruksen nimellä tunnetuksi tulleesta penkkipunnerruksen suoritusmuodosta alettiin vuoden 2010 alusta käyttää nimitystä voimapunnerrus. Lajista kertoo Suomen Voimapunnerrus ry:n puheenjohtaja Juha Koivisto. Miksi lajinne vaihtoi nimeä? – Suomen Sotilaspenkkipunnerrus ry miellettiin hyvin usein sotilaalliseksi urheiluorganisaatioksi. Nimenmuutoksella haluttiin korostaa ja edistää myös siviilien mahdollisuutta harrastaa ja kilpailla tässä lajissa. Suoritus eroaa tavanomaisesta penkkipunnerruksesta myös siinä, että miehet eivät saa käyttää mitään paitaa, jalkojen on oltava ilmassa penkin tason yläpuolella eikä tankoa avusteta nostajan käsille. Miten voimapunnerruksen eri muodot toistovoimapunnerrus ja maksimivoimapunnerrus eroavat toisistaan? – Toistovoimapunnerruskilpailussa nostetaan yhdellä nostokerralla kilpailijan painoon suhteutettuna mahdollisimman suuri toistomäärä. Kilpailussa käytetään noston ylämerkkinä säädettävää mekaanista tangon yläasennon Miksi päädyitte juuri nimeen voimapunnerrus? – Voimapunnerrus-nimellä haluttiin korostaa lajille tunnusomaista piirrettä, jossa penkkipunnerrus tehdään raa’alla voimalla ilman mitään apuvälineitä eli ilman penkkipaitaa, rannesiteitä tai vyötä. 14 Miten nostajanne testataan? – ADT- valitsee testattavat henkilöt oman käytäntönsä mukaisesti. Vuosittain testataan noin 0-2 henkilöä, mutta määrä voi vaihdella. osoittavaa rajoitinta. Toistoja tehdään uupumukseen saakka. Kilpailun voittaja on omassa sarjassa eniten hyväksyttyjä nostoja tehnyt nostaja. Lajille ominainen karuus tulee esille siinä, että miehet nostavat raudat ilmat paitaa, vyötä tai rannesiteitä. Naiset nostavat T-paidalla. Miten paljon voimapunnerruksen parissa on Suomessa kilpailijoita? Onko myös naisia mukana? – Suomen Voimapunnerrus ry -nimellä toimiva organisaatio järjestää viralliset Voimapunnerruksen toisto- ja maksimikisat. Toiminnassamme on mukana noin 350 kilpailija- tai huoltajalisenssin hankkinutta ja ADT-sopimuksen allekirjoittanutta kilpailijaa. Naisten osuus on noin 10 % kaikista nostajista, naisten osuus kasvaa koko ajan. Laji on saavuttanut suosiota erityisesti niiden naisten keskuudessa, jotka haluavat kehittää vartalostaan sopusointuisen ja kestävän. – Maksimivoimapunnerruksessa punnerretaan mahdollisimman suuri kilomäärä yhdellä suorituksella. Kilpailijalla on käytössään kolme yritystä. Paras hyväksytty nostosuoritus jää voimaan. Suurimman tuloksen omassa sarjassaan tehnyt kilpailija on voittaja. Varsinainen kilpailusuoritus teh- Maksimivoimapunnerruksessa punnerretaan mahdollisimman suuri kilomäärä yhdellä suorituksella. Varsinainen kilpailusuoritus tehdään jalat penkin tason yläpuolella. Millainen on voimapunnerruksen tilanne maailmalla? – Lajia on harrastetaan myös muualla kuin Suomessa. Mm. Yotube:sta löytyy sotilaspenkkihakusanalla saksalaisia nostovideoita. Samoin Virtualmeet.net järjestää sotilaspenkin maksimija toistokilpailuja, joilla ei ole virallisen kilpailun statusta. misvaara on merkittävästi pienempi kuin maksimivoimapunnerruksen. Toistovoimapunnerrus sopii siksi erittäin hyvin mm. nuorille ja ikääntyneille nostajille. Miten välttyä loukkaantumisilta? – Perusteellinen lämmittely ennen nostoja on tärkeää, suurin painoihin on syytä edetä harkitusti. Liikkuvuuden ylläpito ja venyttely maksimivoiman tuottamiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä jokaiselle voimapunnertajalle. Mitä voimapunnerrus vaatii kilpailijalta? – Lihaskunnon lisäksi hyvää aerobista kuntoa, kestävyyttä, oikeaoppista tekniikkaa ja kovaa harjoittelua. Myös lihashuollon ja venyttelyn osuus on merkittävä. Millaisia kilpailuja on syksyn aikana tulosssa? – Kuluvan kilpailuvuoden aikana karsintoja järjestetään maksimivoimapunnerruksessa yhteensä kolmet. Näistä takana ovat jo Lohjan (15.5.) ja Porin karsinnat (17.7.). Viimeiset maksimikarsinnat on Tampereella 2.10. Varsinainen Maksimivoimapunneruksen SM-finaali järjestetään Ylöjärvellä 27.11., siellä nähdään Suomen Voimapunnerruksen huiput niin avoimessa kuin juniori- ja veteraani-sarjoissakin. SVRY organisoi tänä vuonna yhteensä neljät toistokarsinnat, joista kaksi on jo pidetty Lohjalla ja Porissa. HPV:n järjestämä voimapunnerruksen toistokilpailu 4.9. on vuoden kolmas karsinta. Samassa tapahtumassa järjeste- Miten voimapunnerrusta tulisi harjoitella? – Kaksi lajiharjoituskertaa viikossa, paljon olkapäitä ja selkää tukevia apuliikkeitä sekä aerobista harjoittelua, kuten esim. lenkkeilyä. Millainen ruokavalio tukee harjoittelua? – Vähärasvainen ja proteiinipitoinen. Onko voimapunnerruksessa loukkaantumisvaaraa? – Liikunnassa on aina loukkaantumisvaara, varsinkin kun suoritus tehdään maksimipainoilla. Toistovoimapunnerruksen loukkaantu- 15 tään myös Nuorten ja veteraanien toistovoimapunnerruksen SM-kilpailut. Viimeiset toistokarsinnat järjestetään Tampereella ja Toistovoima-punnerruksen SM-finaali on 16.10. Muuramessa, jossa mukana on Suomen parhaiden nostajien terävin kärki. Mitä voimapunnerrus harrastuksena maksaa? – Voimapunnerruksen yksinkertainen suoritusmuoto sekä lajin helppous ja ”apuvälineettömyys” tekevät siitä myös edullisen lajin harrastajilleen. Kilpailujen leppoisa ja kannustava ilmapiiri sekä alhainen, 20 euron vuotuinen lisenssimaksu ilman seurasidonnaisuutta onkin madaltanut uusien nostajien kynnystä kilpailuun osallistumiseen. Kilpailuhin osallistuminen edellyttää vuotuisen lisenssimaksun ohella vain ADTsopimuksen allekirjoittamista sekä kilpailukohtaisen, noin 25 euron punnitusmaksun maksamista. Lisätietoja: svry.fi Lokakuun SM-kisat tähtäimessä Rakastan treenaamista! Kuntosaliharjoittelu on voimapunnertaja Jens Westinin tärkein motivaattori. Ja jokainen treenikerta sen kun kasvattaa miehen motivaatiota. Mikäli motivaatio on joskus vähän kadoksissa, Jens vetää kaverinsa kanssa tiukat yhteistreenit. Ja taas on sata lasissa. I nkoossa viehättävällä maatilalla asuva, 26-vuotias Jens Westin löydettiin voimapunnertajaksi toissa syksynä. – Yksi Lohjan voimapunnerrusseuran jäsenistä näki minut salilla treenaassa voimapunnerrusta tai tuolloin vielä nimeltään sotilaspenkkiä. Hän kehotti tulla mukaan kisaamaan, koska hänen mielestään työntävät liikkeet olivat minulla niin hyviä, että saattaisin pärjätä kilpailuissa. Sotilaspenkkipunnerruksen Jens oli löytänyt jo ennen tätä veljensä kehotuksesta. – Aloitin maksimipuolella, mutta siirryin sitten toistoon, koska se kulki minulla maksimia huomattavasti paremmin. Punttitouhut Jens Westin on aloittanut 13-vuotiaana teininä, ja aivan harrastuksen alkuajoista saakka nimenomaan penkkipunnerrus on ollut nuoren miehen bravuuri. Lihaskunnon pohja on rakennettu lapsuudenkodin karjatilalla. Ammatiltaan sinkkumies on koneistaja. – Mutta opiskelen tällä hetkellä insinööriksi. Opiskelurahoja Jens tienaa huoltomiehen ja portsarin hommissa. Voimapunnerruksen lisäksi hän ehtii harrastaa mm. motocrossia. Harjoittelukaudella Jens Westin keskittyy hakemaan voimaa, silloin treenataan todella suurilla painoilla. Kun kilpailut lähestyvät, hän siirtyy enemmän toistotreeniin. Ennen kilpailuja Jens pitää muutaman päivän täyslepoa saliharjoittelusta. Ympäri vuoden hän pyrkii nukkumaan vähintään seitsemän tunnin yöunet. – Viime aikoina on tosin ollut niin kiirettä, että tämä ei ole aivan onnistunut. Jens Westin kertoo, että kahtena päivänä ennen kilpailuja hän syö todella runsaasti, mutta varsinaista kisadieettiä hänellä ei ole. Jens Westin on pääosin kilpaillut alle 90 kiloisten sarjassa. Ruoka Jensillä on kevyttä, mutta sitä on paljon. – Kevyt ruoka takaa sen, että kehoon ei kerry turhaa rasvaa, ylimääräiset nesteet saa helpommin pois kuin rasvan. Proteiinin riittävän saannin suhteen hän on tarkka. Päivän ruokavaliossa proteiinit ja hiilihydraatit ovat pääasiallisesti suhteessa 50/50. Hän syö säännöllisesti pitkin päivää, 2-4 tunnin välein. Lisäravinnelistalla ovat palautusjuoma, kreatiini, arginiini, betaalaniini sekä omegat ja perusvitamiinit, silloin tällöin myös tehonlisääjät. Seitsemän tunnin yöunet Perussettejä Jens Westin on aina treenannut salilla tasaisesti koko kroppaa. – Kerran viikossa koko kroppa läpi. Ainoastaan vasta aivan kilpailujen hilkulla hän on keskittynyt enemmän penkkipunnerrukseen. – Yleensä silloinkin vain kahdesti viikossa. Lähellä kilpailuja harjoitusohjelmassa on myös aerobista harjoittelua, muutoin aerobisen osuus on Jensillä suhteellisen vähäinen. Yleensä hän tekee aerobiseksi harjoitteeksi intervalliharjoituksen salitreenin jälkeen, silloin tällöin kävelee. Ennen salitreeniä Jens pyrkii aina lämmittelemään lihaksensa Harjoittelukaudella Jens Westin keskittyy hakemaan voimaa, silloin treenataan todella suurilla painoilla. Kun kilpailut lähestyvät, hän siirtyy enemmän toistotreeniin. huolellisesti, settien välissä hän tekee varovaiset venyttelyt. – Tekniikka? No ei minulla ole mitään sen erikoisempia tekniikkatreenejä, ehkä joskus kuminauhapenkkiä. Harjoituksiaan Jens luonnehtii perusseteiksi. – Penkkitreenissä pidän aina suhteellisen pitkät sarjatauot, näin saan enemmän irti treenistä ja itsestäni. Jens Westin harjoittelee omin voimin, valmentajaa hänellä ei ole. Doping-testit hyvä asia Jens Westinin tavoitteena on toistovoimapunnerruksen SM-kisat 16. lokakuuta Muuramessa. Viime vuonna hän nosti toistokisojen SM-karsinnoissa uuden Suomen ennätyksen. Tangossa oli Jensin painon verran rautaa eli 82,5 kiloa, tuloksena 38 hyväksyttyä ja yksi hylätty toisto. Onnistuneita SM-karsintoja seuraavat varsinaiset SM-kisat menivät kuitenkin Jensiltä viime vuonna penkin alle, samalla SE16 tuloskin luiskahti miehen nimistä pois. – Laihdutin 1,5 kiloa liikaa, tulos 82,5 kilon rautamäärällä tangossa jäi 34 toistoon. Sijoituin neljänneksi. Ykkönen teki 39 toistoa. Tämän vuoden kauden ensimmäiset SM-karsinnat Lohjalla menivät taas putkeen, 85 kilon tankopainolla Jens sai 37 toistoa ja voitti kisan. Sitten mies saatiin ylipuhuttua Poriin SM-karsintoihin nostamaan alle 100 kilon sarjaan, vaikka tarkoitus oli alkaa hakea pohjavoimaa tulevia varsinaisia SM-kisoja varten. Porin kilpailuihin ei juuri ollut aikaa valmistautua. – Kahdessa viikossa ei saatu ihmeitä aikaiseksi, mutta kisoihin menin. Tankopainolla 92,5 kiloa tein Porin ulkokisoissa 33 hyväksyttä ja yhden hylätyn toiston - ja voitin! Voimapunnerruskilpailijoiden doping-testausta Jens Westin pitää hyvänä asiana. – Testausten myötä kilpaileminen tulee reilummaksi. Teksti: Reetta Ahola
© Copyright 2024