OV - Helsingin ortodoksinen seurakunta
HELSINGIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN JÄSENLEHTI | IRTONUMERO 4 € 09/11 Sisällys 3 TOIMITTAJALTA 4 KIRKKOHERRALTA 5 AJANKOHTAISTA 6 PIISPOJEN JOULUTERVEHDYKSET 8 KIRKOLLISKOKOUKSEN ANTIA 10 JOULU MARIAN KANSSA 12 JOULUPAASTOKERÄYS 13 SAARENMAAN SKIITTA TARVITSEE APUA 14 СТРАНИЦЫ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ 16 FÖDD I EN GROTTA? 17 JOULUN LUKUVINKKEJÄ 20 KANTTORIT ARMENIASSA SEURAKUNNAN OSOITTEET JA PUHELINNUMEROT ASIAKASPALVELU Liisankatu 29, 00170 Helsinki Avoinna ma–pe 9–14 puh. 0207 220 600, faksi 0207 220 618 [email protected] KIRKKOHERRA Markku Salminen, puh. 0207 220 603 KIRKKOHERRAN SIHTEERI ANNE LEHTO, PUH. 0207 220 605 23 SIRKUSJUMALANPALVELUS 24 ESIPAIMENELTA Tehtävämme on osallistua 25 LAPSET JA NUORET 28 MUNKKI SERAFIMIN MIETTEITÄ 29 KALENTERI 34 MINNE MENNÄ 37 DIAKONIA TIEDOTTAA 38 IKONIN IHME 39 PERHEUUTISIA 40 METROPOLIITTA AMBROSIUS Millaisia vastauksia kirkko antaa? 43 KRUZHOK 50 VUOTTA sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] TIEDOTTAJA puh. 0207 220 620 TALOUSTOIMISTO puh. 0207 220 610, 0207 220 611 faksi 0207 220 618 KASVATUSTOIMEN PÄÄLLIKÖN SIJAINEN Maria Franken puh. 0207 220 621 KASVATUSTOIMI PÄIVYSTÄVÄ PAPPI Unioninkatu 39 A 1, 00170 Helsinki puh. 0207 220 631, faksi 0207 220 618 [email protected] HALLINTOPÄÄLLIKKÖ Kaunisniementie 18, 12600 Läyliäinen puh. 0207 620 503 puh. (09) 5845 9635, arkisin 9–14 [email protected] Marjatta Viirto, puh. 0207 220 608 KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ Jorma Rouhiainen puh. 0207 220 615 ISÄNNÖITSIJÄ puh. 0207 220 616 2 LEIRIKESKUS KAUNISNIEMI DIAKONIATYÖ Unioninkatu 39 (sisäpiha) puh. 09) 5845 9633 [email protected] AUTTAVA PUHELIN Puhelinpäivystys ti, pe, la klo 18–22 puh. (09) 5845 9642 SEURAKUNTAKIRJASTO Liisankatu 29 A, 2. krs, puh. 0207 220 642 Avoinna ti klo 10–15, ke klo 15–19 ja to klo 15–19. SEURAKUNTASALI Unioninkatu 39 (sisäpiha), puh. 0207 220 629 HAUTAUSMAA Lapinlahdentie 2, 00180 Helsinki vahtimestari puh. 0207 620502 KANSAINVÄLINEN YHTEISÖ St. Isaac of Nineveh, Unioninkatu 39 A, 10. krs puh. 0207 220 644 ORTODOKSIVIESTI Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki puh. 0207 220 619 [email protected] www.ortodoksiviesti.fi TOIMITTAJALTA ORTODOKSI 09/11 viesti Kristus syntyy – kiittäkää! Uudenmaan ortodoksilehti Lehti ilmestyy ensi vuonna kahdeksan kertaa vuodessa PERUSTETTU: 1950 JULKAISIJA: Helsingin ortodoksinen seurakunta VASTAAVA TOIMITTAJA: Tiina Makkonen TOIMITUS: Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki puh. 0207 220 619 SÄHKÖPOSTI: [email protected] LEHDEN ULKOASU: Leena Toivola LEHDEN TAITTO: Leena Toivola ja Tiina Makkonen VIESTINTÄTOIMIKUNTA: VUODENVAIHTEESEEN ASTI Kristina Sarivaara, Maria Lampinen, Max Arhippainen, Heikki Huttunen, Marja Istala-Kumpunen, Markku Salminen ja Tiina Makkonen. TILAUSHINTA: 32 e / vuosi. Lehti on seurakunnan jäsenille ilmainen. Ortodoksiviesti toivottaa hyvää ja rauhallista joulun aikaa! TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: (seurakuntalaisten ei tarvitse ilmoittaa osoitteenmuutoksia): p. 0207 220 600. PAINOPAIKKA: Kirjapaino PunaMusta, Tampere Tilaamatta lähetettyjä kuvia ja kirjoituksia ei säilytetä eikä palauteta. SEURAAVA LEHTI ilmestyy 10.2.2012. Lehteen tulevan aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 20.1.2012. www.ortodoksiviesti.fi www.helsinginortodoksinenseurakunta.fi ISSN 0788-9194 KANNEN KUVA: KATARINA KOSKIVAARA 3 KIRKKOHERRALTA K r i s t u s sy n t y y – k i i ttäk ää! M E I L L Ä O N J Ä L L E E N mahdollisuus juhlia Kristuksen syntymää – Messiaan, Jumalan Pojan, ilmestymistä ajassa. Tämän juhlan viettoon Pohjolassa liittyy usein paljon tunteita ja tunnelmia: odotamme valkoista joulua, yhteisöllisyyttä jne. Muistoihimme palaa ehkä lapsuuden joulut ja niihin liittyvät muistot. Paikasta ja joulun viettotavoista riippumaton pysyvä juhlan sanoma on Jumalan pelastava läs- näolo. Joulun alla kirkolliskokouksessa arkkipiispamme otti kantaa sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Hän esitti huolenaan nimettömyyden varjossa tapahtuvan asiattoman kirjoittelun ja edellytti erityisesti, ettei papisto osallistu sellaiseen. Kirjoitin jokin aika sitten tällä palstalla samaan teemaan liittyen siitä, että kaikki ovat nimellä kutsutut. Kristuksen syntymäjuhla muistuttaa juuri samasta asiasta. Joulua pidetään rauhan juhlana, ja niinpä joulukortissa tekstin ’Kristus syntyy - kiittäkää’ sijaan usein toivotetaan nimenomaan rauhallista joulua. Kristusta kutsutaan myös Rauhan ruhtinaaksi. Samalla meidän on rehellisesti todettava, että meidänkään aikanamme rauha ei ole kaikkien arkipäivää. Maailmassa on käynnissä useista aseellisia konflikteja, köyhyys ja kokemus sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta luovat jännitteitä eri puolilla maailmaa. Suomessa rasismi ja vihapuheet ovat kiistatta lisääntyneet. Kirkon vastaus meille ja koko maailmalle on usko Kristukseen ja ojentuminen Hänen opetuksensa mukaan. Ortodokseina meidät on kutsuttu ylläpitämään toivoa Jumalan läsnäolosta maailmassa ja jokaisen mahdollisuudesta saavuttaa pelastus Hänen yhteydessään. Ketään ei lähtökohtaisesti aseteta ulkopuolelle. Joulun aikana meidän tehtävämme on pyrkiä huolehtimaan siitä, että kenenkään ei tarvitse vastentahtoisesti jäädä armosta osattomaksi. Kirkko kutsuu kohtaamaan nimeltä tunnetun Jumalan, joka syntyi seimeen Betlehemissä. Hän kutsuu meitä nimeltä. Liittykäämme kirkon riemuun ’Immanuel – meidän kanssamme on Jumala’. Markku Salminen ОТ НАСТОЯТЕЛЯ ОТ НАСТОЯТЕЛЯ Перевод Влада Валстен ХРИСТОС РОЖДАЕТСЯ - СЛАВЬТЕ! «Радуйся Хельсинки и всея Финляндская земля» Возвращение образа Козельщанской Богородицы в Хельсинки, на свое место — в Успенский кафедральный собор, было уникальным и особым праздником. Важно, чтобы мы задумались в своих сердцах о значении милости, которую мы получили через эту икону. Хорошо остановиться в тишине и дать иконе говорить нам. Тишина нужна, чтобы голос Божий и святых Его не покрылся нашей суетой и голосами нашего своеволия. Однако нет никакой причины умолкать о чудесах, явленных через икону. Нам не надо стесняться говорить о силе молитв Богородицы. Впору кричать миру: «Такая радость у нас. Придите и удостоверьтесь!» Нам не надо стихать и тогда, когда нашего ближнего отторгают, унижают, издеваются над ним, или когда он делается объектом открытой ненависти. Ксенофобское злоречие, к сожалению, слышится даже в церкви. Есть опасность, что, присутствуя в разговорной среде, ожесточение прокрадётся и в церковь. Не отступление ли это от православной традиции? 4 Трогает ли нас ответ Христа на вопрос «Кто наш ближний»? Или писания отцов Церкви, их наставления в любви, забыли разве, что покаяние — плод милосердия? Нет никакой причины закрыв глаза и уши, говорить: «Я точно не слышал ничего агрессивного, что направлялось бы против человеческого достоинства». Злая расистская речь распространилась и увеличилась. Нам надо перестать молчать, надо пробудить филоксению церкви Христовой, культуру служения ближнему, в которой умом овладевает любовь. Чтобы избежать всего ужасного,что может произойти, и чтобы нам не пришлось объяснять нашим детям и внукам, что мы не знали, не понимали. Да укрепит нас Богородица в совместной любви и да поможет нам превратить дела насилия в дела любви, неправедную власть в ответственность, и от сеяния зла очиститься молитвою. В своей немощи да помним мы, что Богу всё возможно. Маркку Салминен AJANKOHTAISTA Valtuusto uusiutui Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuuston kokoonpano kaudelle 2012–2015 on valittu. Äänestämässä kävi 844 seurakuntalaista. Äänestysprosentti laski edellisten valtuustonvaalien 6,6 prosentista 5,5:een. Tyhjiä äänestyslippuja oli 5 ja hylättyjä 6 kappaletta. Vaihtuvassa ja uudessa valtuustossa on vain kuusi yhteistä jäsentä. Suurin osa uusista on kokonaan ensikertalaisia ortodoksisen seurakunnan valtuustossa. UUDEN VALTUUSTON KOKOONPANO HELSINKI Lampinen Maria Penttonen Soili (UUSI) Purmonen Veikko (UUSI) Olkinuora Jaakko (UUSI) Gronow Tito (UUSI) Lappalainen Seija (UUSI Gorschkow-Salonranta Elena Saarinen Ulla (UUSI) Euro Miihkali (UUSI) ESPOO Ketola Tellervo Forsvik Eija (UUSI) Haussalo Teija (UUSI) Äänimäärä 267 218 210 190 179 168 158 155 139 60 58 58 VANTAA Podschivalow Sergei Karlsson Elisabet (UUSI) G.Michael Alemach 62 48 35 KESKI- JA ITÄ-UUSIMAA Lindström Anja, Järvenpää Leminen Mirja, Porvoo (UUSI) 49 36 LÄNSI-UUSIMAA Paljakka Petra, Vihti (UUSI) Uotila Urpo, Lohja (UUSI) 43 34 Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran tammikuussa, jolloin muun muassa valitaan uudelle valtuustolle puheenjohtaja. 5 Joulun sanoma on Jumalan rakkaus ”Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.” (Luuk. 2:6-7) K uluneen vuoden aikana olemme tulleet enemmän tietoisiksi suomalaisen yhteiskunnan rasismista, syrjinnästä sekä ennakkoluuloista vähemmistöjä kohtaan. Vaiettu pelko ja epäluulo maahanmuuttajia kohtaan ovat nousseet julkiseen keskusteluun. Muistissamme on myös menneiden vuosikymmenien esimerkiksi saamelaisia ja karjalaisia kohtaan osoitettu syrjintä. Suomi on ymmärretty etnisesti ja kulttuurisesti hyvin yhtenäiseksi maaksi. Siksi etniset, kielelliset, kulttuuriset tai muut erityispiirteet ovat usein jääneet ja edelleen jäävät vaille riittävää huomiota ja kunnioitusta. Monikulttuuristumisen nopeutuessa syvälle juurtunut ahdistus ja ennakkoluuloisuus erilaisuutta kohtaan kalvavat suomalaisen mieltä. Kristus opettaa rakastamaan Jumalaa koko sydämestä ja lähimmäistä niin kuin itseä (Matt. 22:37, 39). Kautta aikojen ihmiset ovat rakastaneet toisiaan. Mitä uutta on siis tässä Kristuksen rakkauden käskyssä? Kristuksen opetuksen ydin on rakkauden syvyys. Silloin ih- misiä ei jaeta hyviin ja pahoihin, ylempi- ja alempiarvoisiin tai kiinnostaviin ja tylsiin, vaan hänelle jokainen ihminen on täydellinen ja Jumalan mittaamattoman rakkauden luomus. Jumala kutsuu meitä osallistumaan rakkauteensa ja rakastamaan samalla tavoin kuin hän rakastaa. Kirkon yksi tunnusmerkki on universaalius. Kristuksen kirkko ei voi rakentua etniselle ja kielelliselle yhtenäisyydelle, vaan sen ykseyden mitta on usko kaiken yhdistävään Jumalaan, joka on rakkaus. Joulun evankeliumi kertoo Marian synnyttämisen tapahtuneen eläinten suojassa, koska Nasaretista Betlehemiin tulleelle perheelle ei ollut tilaa muualla. Heitä välteltiin ja syrjittiin, koska he olivat tuntemattomia ja ulkopuolisia Betlehemille. Kristuksen syntymä on Jumalan suuren rakkauden teko. Jumala tulee ihmiseksi, tuodakseen ihmiset takaisin rakkautensa yhteyteen. Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto! Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo Суть рождественской вести – Божественная любовь ” Когда же они были там, наступило время родить Ей; и родила Сына своего Первенца, и спеленала Его, и положила Его в ясли, потому что не было им места в гостинице.” (Лк. 2:6-7) За прошедший год мы больше узнали о расизме, дискриминации и предрассудках, царящих в финляндском обществе в отношении меньшинств. Замалчиваемый страх и предубеждения в отношении переселенцев стали предметом общественного обсуждения. В памяти у нас еще свежа, например, дискриминация лопарeй и карелoв в прошедшие десятилетия. В этническом и культурном отношении Финляндия считается однородной страной. Поэтому этнические, языковые, культурные и иные различия оставались и до сих пор часто остаются без достаточного внимания и уважения. Стремительное же развитие в направлении многокультурности вызывает в сознании финна страх и предубеждение против любой инаковости. Христос учит любить Бога всем сердцем и ближнего, как самого себя (Maтф. 22:37, 39). Веками люди любили друг друга. Что же нового в этой заповеди Христа о любви? Глубина учения Христа о любви. Люди не разделяются на плохих или хороших, более или менее уважаемых , интересных 6 или скучных. Для Него каждый человек – это совершенное создание неизмеримой Божественной любви. Бог призывает нас принять участие в Своей любви и любить так, как Он любит. Универсализм – одна из отличительных черт Церкви. Церковь Христова не строится на языковом или этническом единстве. Мерилом ее общности и единства является вера в объединяющего всех Бога, Который есть любовь. Согласно Рождественскому евангельскому чтению, Мария родила в пещере, где укрывали скот, потому что семье, прибывшей в Вифлеем из Назарета, не нашлось иного места. Их избегали и отвергали, потому что они были незнакомцы и чужие в Вифлееме. Рождество Христово – дело великой любви Божией. Бог становится человеком, чтобы объединить всех людей в Своей любви. Слава в вышних Богу, и на земле мир, в человеках благоволение! Архиепископ Карельский и всея Финляндии ЛЕВ METROPOLIITTA AMBROSIUKSEN JOULUTERVEHDYS ”Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen.” P ikkupoikana mietin innokkaasti tämän joululaulun säkeen merkitystä. Olihan joulu odotettu juhla. Joulukuusi, lahjoja, jouluruokia, tunnelmaa. Mutta miten se voisi olla ”aina”? Siitä yli 50 vuoden kuluessa olen vähitellen oivaltanut, miksi tarvitsemme juhlapyhiä. Niiden muistaminen auttaa jaksamaan arkena. Niistä saa kokemuksia, jotka syventävät ymmärrystä. Joulun keskeisin merkitys on siinä, että Jumala syntyi ihmiseksi Kristuksessa. Kristus otti omakseen ihmisyyden antaakseen meille kestävän elämänperustan. Tämä tapahtui rakkaudesta ihmisiä kohtaan. Hän rakastaa meitä ehdoitta. Kristus ylittää erilaiset inhimilliset raja-aidat. Hänen tulemisensa ihmiseksi koskettaa kaikkea olevaista. Hän on läsnä kaikessa hengellisessä ponnistelussa ja totuuden etsimisessä. Siksi mekin jaamme joulun iloa näkyvällä tavalla naapureille läheltä ja kaukaa. Joulun ”ikuisuus” on myös siinä, että Kristuksen tuoma toivo ja rakkaus ylittävät kuolemankin raja-aidan. ”Kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa.” (1. Kor. 15:22) Niinpä jouluna kuolonuneen nukkuneet läheisetkin ovat osa meitä. Kaipauksen ja kyyneleidenkin keskellä kasvaa kiitollisuus siitä, että heille joulu on ”ainainen”. 7 KIRKOLLISKOKOUS Kirkolliskokous koolla Valamossa: Seurakuntavaalien äänestysikä laskee 16 vuoteen, autokefaliaa ei suljeta pois TEKSTI JA KUVAT ARI SIRVIÖ Toimikaudeksi 2010–2013 valittu kirkolliskokous oli koolla Valamon luostarissa Heinävedellä 28.–30.11. K irkolliskokouksessa on 36 jäsentä, joista itseoikeutettuna ovat piispat (4), ja valittuina 11 papiston edustajaa, kolme kanttorien edustajaa sekä 18 maallikkojen edustajaa. Helsingin seurakunnan alueelta kirkolliskokouksen jäseninä ovat: metropoliitta Ambrosius, papiston ja kanttoreiden edustajina kirkkoherra Markku Salminen, pastori Heikki Huttunen, ylidiakoni Juha Lampinen, kanttori Jarmo Lehto sekä maallikkoedustajina Ritva Bly, Seppo Ketola, Ulla Kudjoi-Salminen, Eero Lahtinen, Anja Lindström ja Riina Nguyen. Kirkolliskokous käsitteli kolmen päivän aikana yhteensä 28 asiaa. Kokouksessa käsitellään lakisääteisten asioiden lisäksi edustajien tekemät aloitteen. KoKirkolliskokousedustaja Seppo Ketolan tekemä aloite Suomen ortodoksisen kirkon pysymisestä Ekumeenisen patriarkaatin kanonisessa alaisuudessa ja autokefaliaan pyrkivien neuvottelujen päättämisestä sai aikaan vilkkaan keskustelun. Päätöskäsittelyssä Helsingin seurakunnan alueelta valitut edustajat, piispainkokous ja mm. lakiasiainvaliokunnan puheenjohtaja olivat asiassa törmäyskurssilla. Kuvassa tilanteesta keskustelemassa (vasemmalta) Ulla KudjoiSalminen, isä Juha Lampinen, isä Heikki Huttunen, kokouksen puhemiehistöön kuulunut Eero Lahtinen ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Erkki Piiroinen. 8 kouksen työskentely on monivaiheinen: täysistunnossa käydään lähetekeskustelu, jonka jälkeen asia siirretään valiokunnan työstettäväksi. Valiokunnasta tulee aikanaan täysistuntoon mietintö, joka hyväksytään tai hylätään. Kirkolliskokous hyväksyi kirkon hallinnon uudistamista pohtineen työryhmän mietinnön ja esitti kirkollishallitukselle hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmän mandaattia jatkettavaksi vuoteen 2014. Mietinnössä esitetään mm. kirkolliskokouksen toimikauden pidentämistä nelivuotiseksi, jolloin seurakunnanvaltuuston ja kirkolliskokouksen toimikausi olisi samanpituinen, ja että nykyinen kollegiomuotoinen kirkollishallitus muutetaan asteittain kirkon palvelukeskukseksi. Myös hiippakuntien ja seurakuntien osalta tehdään muutoksia, joilla hallintoa sopeutetaan vastaamaan kirkon jäsenrakennetta, taloudellista tilannetta ja kuntamuutoksia. Kirkolliskokous edustaja Riina Nguyenin aloite äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen seurakuntavaaleis- sa meni yksimielisesti läpi. Vuonna 2015 voivat 16 vuotta täyttäneet äänestää sekä valtuusto- että kirkkoherranvaalissa. Ehdokkaiden tulee kuitenkin olla täysiikäisiä. Kirkolliskokous käsitteli edellisen vuoden kokouksen päätöksen ja tehdyn aloitteen pohjalta autokefaliaa. Taustalla on vuonna 1980 kirkolliskokouksen Ekumeeniselle patriarkaatille esittämä valmius autokefaliaan. Aloitteessa esitettiin, että Suomen kirkko luopuisi valmiudesta ja pitäytyisi autonomisessa asemassa. Arkkipiispa Leo ennen kokousta ja kokouksen aikana vetosi kirkolliskokoukseen, että se yhtyisi piispainkokouksen näkemykseen, että tilanne pidettäisiin nykyisenä eikä mitään mahdollisuuksia tulevaisuudessa suljettaisi pois. Viimeisenä kokouspäivänä Helsingin seurakunnan alueelta valitut edustajat kuitenkin kannattivat tehtyä aloitetta, ja tilanne uhkasi ajautua äänestykseen. Asiassa otettiin aikalisä, ja valiokunnassa sorvattiin Suomen kirkon asemasta AJANKOHTAISTA VLADA WAHLSTÉNISTA SEURAKUNNAN UUSI TIEDOTTAJA TAMMIKUUN ALUSTA L ÄHTIEN tiedottajan tehtäviä seurakunnassa hoitaa puoli päiväisesti valtiotieteiden kandidaatti Vlada Wahlstén. Seurakunnanneuvosto valitsi hänet yksimielisesti yhdeksäntoista hakijan joukosta. Wahlstén jatkaa toistaiseksi myös venäjänkielisen työntekijän sijaisena. Hän toimittaa Ortodoksiviestiin venäjänkielisiä sivuja ja avustaa tarvittaessa myös suomenkielisillä sivulla. Haluan kehittää seurakunnan viestintää avoimemmaksi ja kaikkia seurakuntalaisia palvelevaksi, Wahlstén lupaa. I.A.O. DIALOGIN JA YHTEISTYÖN PUOLESTA Kirkolliskokousedustaja Riina Nguyen teki aloitteen seurakuntavaalien äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen. Kokouksen lakivaliokunta lisäsi sen koskemaan myös kirkkoherranvaalia. Aloite hyväksyttiin ja vuonna 2015 seurakunnanvaltuustovaaleissa muutos on voimassa. Vaalikelpoisuus edellyttää edelleen 18 vuoden ikää. Kuvassa taustalla kirkkoherra Markku Salminen. kirkon strategiassa mainitun määritelmän pohjalta sananmuoto, joka tyydytti kaikkia osapuolia. Helsingin metropoliitta Ambrosius totesi, että ”tarvittiin melkoista akrobatiaa kaikkia tyydyttävän sananmuodon löytämiseksi”. Kokous päättyi 30.11 illalla ja kirkolliskokouksen jäsenet kokoontuvat torstaina 1.12. klo 7 Valamo Kristuksen kirkastumisen kirkkoon arkkipiispa Leon johdolla liturgiaan. Arkkipiispa Leon virkaanasettamisesta tuli tuolloin kuluneeksi tasan kymmenen vuotta. Kirkolliskokousmateriaali on luettavissa kirkon portaalissa www.ort.fi/kirkolliskokous Kansainvälinen parlamenttienvälinen ortodoksinen yhteistyöelin I.A.O. (The Interparlamentary Assambly on Orthodoxy) kokoontui lokakuussa kulttuurikeskus Sofiassa. Konferenssin työskentelyyn osallistuneet parlamentaarikot, poliittiset vaikuttajat, akateemisen maailman edustajat, kristilliset ajattelijat ja kirkon edustajat päätyivät julkilausumaan, jonka mukaan kirkon on muun muassa omista periaatteistaan luopumatta luotava puitteet todelliselle dialogille lujittaakseen modernin yhteiskunnan demokraattisia instituutioita ja puolustaakseen kulttuurisen pluralismin ja monikulttuurisuuden ideaa välttämättömänä osana kaikkia nyky-yhteiskuntia ja myös kirkon omaa tunnustusta. Konferenssi kirjasi tarpeen painottaa kirkon ja valtion selvästi toisistaan eroavia rooleja nykymaailmassa samalla korostaen sitä positiivista panosta, jonka I.A.O. voisi antaa suhteiden luojana ja välittäjänä näi- den kahden tahon välillä. Valtion tulee estää ja pyrkiä ehkäisemään rikkomukset uskonnonvapautta vastaan. Valtioiden on ymmärrettävä kirkon kaksituhatvuotisen pelastavan läsnäolon merkitys ja käytettävä käytössään olevia keinoja ortodoksisten kirkkojen puolustamiseksi alueilla, joilla on poliittisia levottomuuksia ja kriisejä. Julkilausumassa painotetaan myös sitä, että kirkon ja valtion tulee nykyisessä syvässä henkisessä ja taloudellisessa kriisissä vahvistaa yhteistyötään kaikilla rintamilla, jotta kansainvälisesti tunnustetun Ihmisoikeuksien julistuksen rinnalle syntyisi myös ”Ihmisten velvollisuuksien julistus” taloudellisesti heikompiosaisten ihmisryhmien sekä luonnon ja ympäristön varjelemiseksi. Vuonna 1993 perustetun I.A.O:n tavoitteena on monitasoisen poliittisen ja kulttuurillisen aktiivisuuden kehittäminen. Suomi on yksi järjestön perustajajäsenistä. OV HYVÄNTEKEVÄISYYSILLALLINEN Maanantaina 30.1.2012 klo 18.00 Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalilla, os. Unioninkatu 39 (sisäpiha). Illalliskortin hinta on 40 euroa, joka sisältää kolme ruokalajia ja ohjelman. Lahjoitustuotto käytetään Ortaidin ja Orotodoksisen Lähetyksen yhteiseen suurenpaaston keräykseen. Illan aikana mm. järjestetään arvonta, johon osallistumalla voi halutessaan lahjoittaa lisää rahaa hyväntekeväisyyskohteeseen. Illalistapahtuman järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Helsingin ortodoksinen seurakunta ja sen diakoniatoimi, Ortaid sekä Ortodoksinen Lähetys ry. Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumiset: Ilona Lehmus, 040 357 3981 tai [email protected] 9 Joulu Marian kanssa – Olin taatusti Kangasalan itämaisin likka, muistelee Riikka Juvonen lapsuuttaan Pirkanmaalla. Tuleva kuvittaja, kirjailija ja taidemaalari innostui jo pikkutyttönä Lähi-idän kulttuurista. Ensimmäinen matka suuntautui Kibbutzille. Nuori opiskelijatyttö lähti sinne tutustumaan Tuhannen ja yhden yön maisemiin WSOY:ltä saamaansa kuvitustyötä varten. Siitä lähtien erilaiset taidetyöt ovat vieneet naista maasta toiseen. Viime kesän Riikka Juvonen vietti Ateenassa etsien Jumalanäidille kasvoja ensi kevään näyttelyä varten. Nyt Juvosen studiossa kynttilöiden ja maalien tuoksussa syntyy monenlaisia Marioita. TEKSTI JA KUVAT TIINA MAKKONEN n Riikka Juvolusekea it ajatuksia vo oden vu si en lisää esteistä. vi si ok od rt O lupautunut Kirjailija on lumnistiksi. ko e lehtemm 10 M aria on kuvattu hyvin eri tavoin eri kirkoissa. Minua koskettavat eniten varhaiskirkon kuvaukset hänestä vaatimattomana naisena, Jumalan synnyttäjänä. Itselleni vierain on siniviittainen eurooppalainen Maria, joka muistuttaa taivaan haltijatarta, ei ihmistä. Maria on Riikka Juvoselle jo ennestään läheinen. Tuottelias taiteilija on työstänyt Marian kuvaa sanoin ja kuvin jo monissa yhteyksissä tätä ennenkin. Taiteilijan mielestä kristinuskossa keskitytään ehkä liikaa Marian neitsyyteen. Äitiys on jäänyt liian vähälle huomiolle. – Kun lukee erakkomunkkien loputtomia runollisia kielikuvia Marian kohdusta ja neitsyydestä, tulee vain miettineeksi, ovatko arvon isät istuneet hiukan liikaa yksin keljoissaan, Riikka miettii. – Raamatussa Mariasta puhutaan aika vähän. Tulkinnat hänestä kertovatkin enemmän meistä itsestämme kuin nuoresta galilealaisnaisesta, joka ottaa erikoisen pojan äitiyden kantaakseen. Maria on ennen muuta äiti, joka uskoi poikaansa ja seisoi Golgatalla katsoen oman poikansa kärsimystä ristillä. Tämä on Mariassa taiteilijan mielestä suurinta. – Äitinä ymmärtää, miten valtavan raskasta sen on täytynyt olla. Kuten eräs pappiystäväni sanoi, pääsiäisaamuna Riikka Juvosen näyttely Marian monet kasvot on esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa 9. – 30.3.2012. Maria ei enää jaksanut poikansa haudalle. Voimia ei kerta kaikkiaan enää ollut. LUONNOLLINEN YMMÄRRYS Riikka Juvoselle Maria on ennen muuta Lähi-idän nainen. Hän on alueelta, jossa yhdistyy kolmen eri maailmanuskonnon, kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin perusta. Erojen korostamisen sijaan Riikka näkee uskontojen välillä paljon ja merkittäviä yhtäläisyyksiä. – Meillä kaikilla on yhteiset juuret. Meillä kaikilla pitäisi olla myös yhteinen rakkaus. Minusta kristityn ei tarvitse mitenkään erityisesti yrittämällä yrittää ymmärtää islaminuskoisia. Riittää kun kristitty ymmärtää itseään. Silloin ymmärrys muslimeja kohtaan tulee itsestään. Kaikki tämä tulee uskovaisen ortodoksin suusta. Kun Riikka Juvonen herää aamuisin, hän sytyttää ensimmäiseksi lampukoihin tulet ja rukoilee ikonien edessä kaikkien läheistensä puolesta. Vasta sen jälkeen hän pistää kahvin kiehumaan. Taiteilija kokee kaikkien uskontojen kunnioittamisen tärkeäksi. Lähi-idässä ollessaan minareeteista kantautuva rukouskutsu ei häntä häiritse, päinvastoin. – Rakastan rukouskutsujen ääntä. Mielelläni kuulisin sitä täällä Helsingissäkin. Riikalle on outo ajatus pitää isla- mia kristinuskolle suurena uhkana. Lähi-idän erikoisasema tarjoaa sen sijaan erinomaisen mahdollisuuden uskontojen väliselle dialogille. Toisten pelkäämisen sijaan pitäisi mennä lähemmäs, puhua ja kuunnella. – Maria on hyvä avaus islamin ja kristinuskon väliseen dialogiin. Islamkaan ei kiistä Marian neitseestä syntymistä. Maria esiintyy myös Islamissa. Hänestä on mm. Koraanissa oma suuransa. – En näe nykymaailman tilannetta lainkaan toivottomana. Asiat menevät koko ajan eteenpäin. Esimerkiksi ennakkoluulot muualta tulleita kohtaan ovat kovasti vähentyneet. Vielä muutama vuosikymmen sitten helsinkiläiset suhtautuivat ulkomaalaisiin paljon epäluuloisemmin kuin nyt. Kysymys on tottumisesta. – Lähi-idässä on selvästi näkyvissä se, kuinka kaikkein suurimmat ristiriidat ovat itse asiassa eri kristittyjen ja muslimiryhmittymien sisällä, eivätkä suinkaan islamin ja kristinuskon välillä. Minun puolestani voitaisiin jo lopettaa rettelöinti siitä, kuka tuntee Kristuksen parhaiten. TOIVON AIKA Tänä vuonna Riikka Juvonen aikoo viettää joulunsa pääosin pensseli kädessä Maria-kasvojen seurassa. Moni Maria on jo löytänyt muotonsa, mutta paljon työtä on vielä edessä. Kuvat syntyvät monista eri virikkeistä. – Yhden Marian idea syntyi, kun olin kävelemässä Hakaniemen torille, ja näin kauniin somalinaisen kantamassa vauvaa sylissään. Riikan elämään on mahtunut hyvin monenlaisia jouluja. Parhaiten on jäänyt mieleen viime vuosituhannen viimeinen joulu, jonka hän vietti Betlehemissä. Riikka asui tyttärineen paikallisen ortodoksipapin talossa. Pappi kyyditsi hänet aamuvarhain liturgioihin. Jouluisen kaupungin tunnelma oli ikimuistoinen ja juhla jatkui pitkään, kun erilaiset kristityt juhlivat joulua eri aikoihin. – Kun vuosi vaihtui, en ollut koskaan nähnyt Betlehemiä niin puhtaana ja kauniina. Ilmassa oli paljon toiveikkuutta, hyvän odotusta. Jeesuksen syntymäkirkon aukiolla päästettiin ilmaan 2000 valkoista kyyhkystä. Toisella puolella yhtä aikaa ammuttiin ilotulitusraketteja. Arvaa vain, miten siinä kävi. Taivaalta leijaili alas paistettuja kyyhkysiä ja nokisia höyheniä. Se kuvasti hyvin Lähi-idän rauhaa. Reilun puolen vuoden kuluttua orastavasta rauhasta oli jäljellä pelkkä muisto, taiteilija muistelee haikeana – muttei lainkaan epätoivoisena. 11 Elämän leipä – ruokaa ja tukea lapsille S ilmissä vilisee, kun kenialaisen Loberen koulun 430 oppilasta järjestäytyvät ruokajonoon. Ruokaa jaetaan nuorimmasta vanhimpaan: ensin pikkutarhalaiset ja viimeiseksi seitsemäsluokkalaiset. Pienen keittiömökin luukusta kauhotaan tasaisella tahdilla papumuhennosta erivärisiin ja -mallisiin kippoihin. Ruokasalia ei ole, joten jokainen etsii koulun pihalta itselleen sopivan paikan ja ryhtyy lounaalle. Keittiön kulmalla on kasvimaa, taimitarha ja uusi iso vesisäiliö. Kaivossa on vettä. Kaksi vuotta sitten tilanne oli toinen. Sateiden puutteesta kärsivän Laikipian alueella oli rutikuivaa. Ruoan hinta ampaisi pilviin, eikä ihmisillä ollut varaa siihen. Koulun rehtori John Sigilai kertoi uupuneista lapsista, jotka eivät jaksaneet käydä koulussa – tai eivät jaksaneet oppia. Nälkäinen lapsi saattoi pyörtyä kumahtaa lattialle kesken oppitunnin. Kriittisessä tilanteessa koululla aloitettiin vuoden 2010 alusta ruokaohjelma, joka tarjoaa päivittäiset ateriat kaikille koulu- laisille. Ohjelma on rahoitettu Ortodoksisen Lähetyksen kautta keräysvaroilla. Loberen koulu rakennettiin 1980-luvulla lähetysjärjestön kehitysyhteistyöprojektina. Koulun vieressä on ortodoksinen kirkko, jonka pappi isä Cyprian on nuori mies. Hän on opiskellut opettajaksi ja papiksi Nairobissa. Seurakuntatyön ohella isä Cyprian opettaa koulun ekaluokkalaisia, joita oli kuluneena lukuvuotena yli viisikymmentä. Koulu ja seurakunta ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Suurin osa Loberen lapsista kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Koulun kahdestatoista opettajasta kolme on kirkon sponsoroimia. Tänä päivänä koulun tilanne on ratkaisevasti parempi kuin kaksi vuotta sitten. Tosiasia kuitenkin on, että alueen ihmiset ovat todella köyhiä. Loberen koulussa lapset saavat ruokaa, aikataulutetun päiväohjelman, hyvää opetusta ja harrastuksia. Niillä pärjää jo aika pitkälle. PERINTEISEN JOULUPAASTOKER ÄYKSEN tuotto ohjataan Ortaidin ja Ortodoksisen Lähetyksen kautta Karjalan ja Kenian lapsille. Ortaidin yhteistyökumppani Utešenie-säätiö tekee työtä sosiaalipalvelujen ja diakoniatyön kehittämiseksi Karjalan tasavallassa. Yksi sen monista työmuodoista on syrjäytyneille lapsille ja nuorille perustettu päiväkeskus Petroskoissa, jonne lapset tulevat koulupäivän jälkeen. 12 Joulupaastokeräys ”Elämän leipä” 15.11. –31.12.2011 Ortaidin keräystili: FI53 5480 0520 0233 08 (OP) Viite: 12108 Keräyslupa 2.2.2011 2020/2010/4109 TEKSTI JA KUVA MARI VAINIO SAARENMAAN SKIIT TA kaipaa apua KREI K AN PYHÄN JO HANNES K ASTA J AN Luostarin skiitta Saarenmaalla kaipaa apua luostarin rakentamiseen. Pyhän Johannes Kastajan Luostari sijaitsee Kreikassa Larisan kaupunkia ympäröivässä vuoristossa. Luostari on hyvin kansainvälinen. 30 jäsenen sisaristossa on 13 eri kansallisuutta. Sisaristo on saanut toimeentulonsa jo yli 15 vuoden ajan ekologisesta maanviljelystä. Luostari myös pyrkii lisäämään tietoutta ekologisesta viljelyksestä ja ympäristön suojelusta. Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos pyysi vuonna 2009 sisaristoa aloittamaan samankaltaista luostaritoimintaa Virossa. Luostari myöntyi lopulta hankkeeseen, kun metropoliitta lupasi Viron apostolisen ortodoksisen kirkon lahjoittavan luostarin perustamiseen tontin. Samana vuonna kolme nunnaa saapui Saarenmaalle, jossa heille asuinpaikaksi tarjottiin aluksi Viron ortodoksisen kirkon korjaama kanttorila Öörikulla saa- ren koillisosassa. Kaunis paikka on kuitenkin kovin pieni. Kirkko on nyt luovuttanut skiitalle 35 ha maata ja korjausta kaipaavat rakennukset sekä Reomäen pyhän apostoli Andreaksen kirkon Reon kylässä. Sisaristo tarvitsee kipeästi majoitustiloja itselleen, mutta myös vieraiden majoittamiseen. Päärakennuksen korjaus aloitettiin tänä vuonna. Rakennus on peruskorjattava katon, ikkunoiden, ovien ja eristyksen sekä vesi- ja lämmityssysteemien osalta. Korjaus on kallis ja vaativa projekti. Rakennuksen toivotaan valmistuvan toukokuuksi 2012. Peruskorjauksen kokonaisbudjetti on noin 250 000 euroa. Tulevaisuudessa luostari toivoo voivansa olla Jumalan rakkautta välittävä paikka kaikille apua tarvitseville. Luostari haluaa vahvistaa eettistä pohdintaa, tutustuttaa ihmiset ortodoksisuuteen, auttaa maanviljelijöitä orgaaniseen viljelyyn ja ympäristönsuojeluun liittyvissä asiois- sa ja tarjota mm. ilmaisia kielikursseja. Tällä hetkellä tarvitaan kuitenkin kipeästi apua luostarin rakentamiseen. Luostarin sisaristo teki sopimuksen rakennusurakoitsijan kanssa aikaisemmin tänä vuonna. Kokonaisbudjetista on tarkoitus maksaa kuukausittain 40 000 euron erä. Kreikan ja yleisen talouskriisin vuoksi peruskorjaukseen luvattuja avustusvaroja ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta saatu riittävästi kokoon. Luostarin sisaristo pyytää nöyrimmin avustuksia kiireiseen rakennusprojektiin. Pieninkin avustus on lämpimästi tervetullutta. Suomesta luostarin rakennusprojetiin osoitetut avustukset pyydetään toimittamaan Viron Ortodoksisen Kirkon Ystävävyysseuran VYS ry:n pankkiyhteyden kautta: Ålandsbanken 660100-3714623, FI62 6601 0003 7146 23 Viitenumero 1041 13 Страницы на русском языке Призвание На литургиях прихожане Свято-Троицкого храма могут видеть их вместе: недавно рукоположенного во дьяконы о.Иоанна Авдуевского и его супругу Ольгу с детками: Марианной, которой скоро исполнится годик, и четырехлетним Александром. Молодая, искренне верующая семья. Захотелось познакомиться поближе. И вот я у Авдуевских. Текст и Фото Влада Валстен Радушно встречает все семейство: Марианна улыбается, Саша вежливо здоровается. Светло, уютно. Красиво накрытый стол с приличествующими для поста угощениями. Чаепитие начинается общей молитвой, нараспев. Радостно поет вместе с родителями Саша, он, ко всему, в этот день именинник, названный в честь благоверного князя Александра Невского. Еще узнаю, что Саша очень любит церковное пение, и в играх он 14 если не рыцарь, то, как папа, дьякон. Мне же интересно, как стал отцом дьяконом Иоанн. – А ведь я крестился в 15 лет, хотя всегда как-то верил и считал себя православным… И крестились мы в один день с мамой. Но в церковь, к сожалению, не пришли. Русские дети, приехавшие сюда (а я переехал, когда мне было 11), часто переживают кризис, попадая в хулиганские компании. Так было и со мной». Начались проблемы. И в школе, и дома. И однажды Иоанн почувствовал, что так больше нельзя. И взмолился к Богу. Пошел в церковь. «Но я ведь был испорченным подростком, и там неуютно себя почувствовал, перестал ходить на службы, но продолжал молиться...» И Бог повел его удивительным путем. Иоанну захотелось прочитать Евангелие, слово Божие. «И на меня оно произвело сильное впечатление. Я задумался над многими вопросами, а главное: как жить по заповедям Божьим в наше время?» Следующим шагом в духовном развитии стала поразившая его глубиной Богопознания книга преподобного старца Никодима ЛЮБИМЫЙ ПРАЗДНИК «Без заступничества Божьего детей не вырастишь, не убережёшь». Святогорца «Невидимая брань». «Она повлияла на меня так, что я снова стал ходить в храм». РОЖДЕНИЕ СЕМЬИ Иоанн учился тогда на инженера по автоматике и, в завершение учёбы, поехал на стажировку в Шотландию. Самое важное, там он нашёл свое счастье: познакомился с Ольгой, тоже студенткой. Промыслом Божьим судьбы их соединились: стали общаться в январе, а в марте Иоанн сделал Ольге предложение. «Мы так полюбили друг друга, что у нас, у обоих, сомнений или страха не было». «Я ведь из еще более неверующей семьи, - рассказывает Ольга. - Отец мой был в советское время идеологом. Но меня, маленькую, бабушка тайно крестила в церкви. Всё равно вначале было не просто встречаться с человеком, для которого вера имела столь важное значение . Но когда кого-то любишь, интересно его понять... Мы поженились 28 декабря, в Финляндии...» Обвенчались, а через неделю Оля была уже в Шотландии, где училась, а Иоанн уже проходил военную службу. А по возвращении его из армии и сразу после Ольгиного переезда в Финляндию, у четы Авдуевских родился их первенец. «Получилось смешно: Саша родился 28 сентября, день в день, через девять месяцев после свадьбы». «А в храм, к воцерковлению у меня был свой путь, - рассказывает Ольга. - Сашенька мне очень помог в этом: ведь без заступничества Божьего детей не вырастишь, не убережёшь». Переезды, работа, учёба, ребенок... Житейские проблемы встают горами. И закрывают небо. Надо что-то делать. «И тогда опять я стал просить Бога о помощи, - говорит Иоанн. - Мы с Ольгой исповедовались. И после моего заявления, что мне, собственно, не в чем особенно каяться, наш будущий духовник строго сказал мне: «Иди домой и читай Евангелие!» Таким тоном сказал, что это произвело сильное впечатление...». Их возвращение к духовной жизни, и полное, наконец, воцерковление укрепило семью. «Буквально, за месяц вся наша жизнь переменилась». Иоанн и Ольга стали прихожанами храма Германа Аляскинского, в Тапиола. «Нас очень тепло приняли, меня пригласили участвовать в хоре, и я вскоре даже перестала бояться разговаривать по-фински». Именно тогда у Иоанна впервые возникло желание служить в церкви. «Когда я задал себе вопрос, где, на каком месте можно было бы послужить наилучшим образом ближним и Богу, другого ответа у меня не нашлось. Своими размышлениями я ни с кем не делился, и тут неожиданно один мой знакомый иподиакон предложил послужить с ним владыке Амвросию. Это я воспринял, как Божие благословение на служение в церкви». 16 октября Иоанн был рукоположен в дьяконы Свято-Троицкой церкви. «Рождество - мой любимый праздник, - говорит Ольга. - Он мне близок... Перед тем, как ребёнок рождается, столько всякого шума, необходимых покупок... Так и на Рождество: суета, люди покупают подарки, убираются, всё готовят. А потом - тишина. И служба в храме настолько умиротворённая – дитя родилось и все боятся его побеспокоить. И говорят шёпотом. И на службе чувствуется, люди поют рождественские песни с любовью и огромной радостью... Мне это очень близко. После рождения детей я это чувствую очень сильно. И люблю ставить настоящую ёлку, потому что её в моём детстве не было». «В сочельник, после праздничной всенощной, у нас будет празднично украшенный, но все еще постный стол, а вот после рождественской литургии уже настоящий праздник. Дед Мороз если придёт, только на Новый Год. Важно, чтобы на Рождество в центре внимания был Иисус Христос». 28 декабря пять лет, как обвенчаны Иоанн и Ольга. Пожелаем семье многих и благословенных лет! МИХАИЛ НУММЕЛА ВО СВЯЩЕННИКА 11 декабря с. г., за Литургией в Успенском кафедральном соборе митрополит Хельсинский Амвросий совершил херотонию дьякона Михаила Нуммела во священника. Владеющий русским языком о. Михаил сослужит священникам в СвятоТроицкой церкви и сможет принимать деятельное участие в русскоязычной работе нашего прихода. 15 Född i en grotta? I den östkyrkliga traditionen föds Jesus i en grotta. Motivet syns på våra ikoner över Kristi födelse. Nya testamentet nämner inte denna detalj. Matteus lokaliserar Maria, Josef och Jesus i ett hus i Betlehem (Matt. 2:11). Lukas förklarar å sin sida att Maria ”lindade honom och lade honom i en krubba, eftersom det inte fanns plats för dem inne i härbärget” (Luk. 2:7). Platsen för Jesu födelse tycks ha varit ett stall, om en gång en krubba för utfordring av djur fanns i samma utrymme. Den enkla stallbyggnaden av trä, ett omtyckt motiv i västerländsk kristenhet, har här sitt ursprung. Varifrån kommer då grottan? Det första omnämnandet tycks vara i det s.k. Jakobs protevangelium, en apokryfisk text från mitten av 100-talet. Också här berättas att Maria lindade sitt barn och lade det i en oxkrubba. Platsen är dock uttryckligen en grotta, och denna är belägen utanför Betlehem, eftersom Maria och Josef enligt denna text aldrig hann fram förrän födelsen satte igång. (Protev. 17–22.) Jakobs protevangelium är skrivet i en genre där legendartade detaljer ofta förekommer. Författaren kan ta sig friheter för att tydliggöra sitt budskap. Men omnämnandet av grottan tycks inte fylla någon sådan funktion, åtminstone inte för denna författare. Grottan möter oss nästa gång hos Justinos Martyren i dennes Dialog med Tryfon, skriven på 150-talet. Justinos hävdar att grottan som födelseplats är en uppfyllelse av ett ord hos profeten Jesaja, som – i Gamla testamentens grekiska översättningen från 200-t. f.Kr. – lyder ”han skall ta sin boning i en stadig klippas upphöjda grotta” (Jes. 33:16). Men inte heller hos Justinos ges grottan någon djupare betydelse. Jämfört med t.ex. Jesaja 7:14 – ”jungfrun skall bli havande och föda en son” – är Jesajaraden om grottan av ringa vikt. Att Jesajaversen skulle ha gett upphov till traditionen om grottan som Jesu födelseplats är därför osannolikt; stället hos Jesaja hänvisas inte till i anslutning till födelsegrottan i övriga grekiska texter från de första århundradena. Origenes är den följande att kommentera födelsegrottan. I sin skrift Mot Kelsos, skriven på 240-talet, konstaterar Origenes att alla på hans tid kände till denna grotta (Cels. 1.51). Origenes skrev detta under sin tid i Caesarea i Palestina. Också Justinos var hemma från Palestina, närmare bestämt från Flavia Neapolis (nuvarande Nablus). Uppgiften om grottan kan med andra ord mycket väl röra sig om en lokal tradition, som helt enkelt identifierar platsen för Jesu födelse. Inte heller Origenes antyder någon biblisk tolkningstradition om grottan. Det tycks således hos de tidiga kristna författarna inte ha förelegat några vägande teologiska bevekelsegrunder för att placera Jesu födelse i en grotta. Detta ökar sannolikheten för att Jakobs protevangeliums uppgift om födelsegrottan går tillbaka på en autentisk tradition. Origenes försåg den kristna traditionen dock med ett viktigt julkrubbemotiv. Han var tydligen den förste att til�lämpa ett annat Jesajaord på scenen i grottan: Oxen känner sin husbonde och åsnan sin herres krubba, men Israel känner inte sin herre, mitt folk har inget förstånd. Jes. 1:3 I Origenes tolkning blir djuren en symbol för de troende, i kontrast till det icke-troende Israel. (Or. Hom. in Lc. 82.) Härmed har vi fått ett viktigt inslag i ikonografin, där en oxe och en åsna alltid målas in bredvid krubban. Jakobs protevangelium kan mycket väl förmedla en historiskt riktig uppgift om födelsegrottan. Också Lukas krubba ryms med. Grottor – då som nu – användes som skydd för boskapen, och innehöll därför krubbor. I början av 300-talet byggde kejsarinnan Helena en kyrka över grottan, och alltsedan dess har kristna vallfärdat till platsen för vår Herres födelse. Mikael Sundkvist 16 JOULULUKEMISTA Suurten kysymysten äärellä Kulttuurin moniottelijat, filosofi ja kirjailija Tuomas Nevanlinna sekä kolumnisti ja esseisti Jukka Relander käyvät vuoropuhelua, jossa näkökulma kristinuskoon on sekä kulttuurihistoriallinen että filosofinen. Filosofien lähtökohtana ovat Raamattu ja teologian moninaiset traditiot. Keskustelijat pohtivat, mitä kristinusko on, mitä siinä ajatellaan ja miten se eroaa kreikkalaisesta filosofiasta ja juutalaisuudesta. Tärkeitä havaintoja ovat näkemykset siitä, miten nykyihminen suhtautuu kristinuskoon. Tapakristillisyys ja pinnallinen usko näkyvät new age -pietisminä, jossa suhde Jumalaan on henkilökohtainen, omien toiveiden mukainen. Uskotaan korkeampaan voimaan mutta ei kirkon opetuksen mukaisesti. Uskonnollisten kokemusten shoppailun vastapainoksi filosofit tarjoavat kanonista, nöy- rää ja kokonaisvaltaista Raamatun lukutapaa. Filosofit kertovat omista lähtökohdistaan: Nevanlinna erosi kirkosta päälle kaksikymppisenä ja kuvaa itseään saarnojen pateettisuudesta kiusaantuneeksi kulttuurikristityksi. Relander varttui isovanhempiensa levollisessa kristillisessä ilmapiirissä. Hän menetti äitinsä varhain, kun äiti työnsi vaunuissa olevan lapsensa pois tieltä, mutta jäi itse auton alle. Suuret juhlat rytmittävät teosta: joulu kuvaa syntymää, pääsiäinen kuolemaa ja helluntai elämää ja toivoa. Lukemista helpottavat sivujen marginaaliin merkityt teemat, joista kirjan lopussa on aakkosellinen hakemisto. Kirja maalaa isolla ja tarkalla siveltimellä kristinuskon kehitystä tämän päivän universaaliksi uskonnoksi. Jerusalemissa vallitsi poliittisesti jännitteinen ja kaoottinen tilanne Kristuksen ristinkuoleman aikoina. Jeesuksen ihmetekoja tarkastellaan yhteiskunnan näkökulmasta Kristinusko kumosi radikaalilla tavalla eriarvoisuuteen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän erot - Paavalin mukaan olemme kaikki yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Jeesus poisti yhteisön tuomion ja stigman, kun koski spitaaliseen, ylisti samarialaista ja kutsui prostituoidun pöytäänsä. Kun Jeesus rikkoi kansan tapaa ja juutalaisia rituaalisäännöksiä, hän ilmaisi selkeästi, ettei sairaus ole synnin palkka. “Jeesuksen ihmetekojen ihmeellisyys piilee aivan muualla kuin luonnonlakien rikkomisessa.” Vuoropuhelu haastaa matkalle mukaan. Kirjoittajat ovat taitavia sanankäyttäjiä. Sisällöstä poimii osuvia ilmaisuja omaksi rakennukseksi. “Järjen käyttö on sallittu mutta Jumalan luokse järkeilemällä ei kuitenkaan pääse.” “Ketkä murhasivat Jeesuksen. Me“. Pyhä henki on uskovaisten keskinäisen yhteyden kannatteleva voima. ”Pyhä henki ei vain ilmennä itseään historiassa, vaan myös muuttuu itse historian myötä.” Tarkastelukulma on selkeästi positiivinen ja sijoittuu luterilaiseen Suomeen joskaan ymmärrystä ei löydy kuville eikä pyhäinjäännöksille. Teos kehottaa kristinuskoa uudistumaan ja etsimään tarkoitustaan juuri nyt ja elämään todeksi Paavalin mukaiset hengen hedelmät, joita ovat. rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä! EEVA SALONEN Tuomas Nevanlinna, Jukka Relander: Uskon sanat Kustannusosakeyhtiö Teos Bookwell Oy, Juva 2011 Ensimmäisten kristittyjen maailmassa ”Ratkaisut ja valinnat, joita silloin tehtiin, eivät voi olla vaikuttamatta meihin tänään.” toteaa Mikael Sundkvist ”Varhaiset kristityt” teoksen lopussa. Sundkvist esittää varhaisten kristittyjen maailman historiallisesta näkökulmasta ilman turhaa kaunistelua tai selittelyä. Kirja onnistuu tavoitteessaan tuoda varhaiset kristityt mahdollisimman elävinä lukijan mielikuviin. Teksti etenee vauhdikkaasti, kirjan lukee tuokiossa, ja haluaa lukea sen uudelleen samalla tutkaillen Uutta Testamenttia. Varhaisten kristittyjen maailman ja meidän oman aikamme välillä löytyy yllättävän paljon yhtymäkohtia. Kirjassa käsitellään ai- kamme kysymyksiä, kuten mikä on naisen asema kirkossa ja minkälainen oli varhaisten kristittyjen suhde juutalaisuuteen. Varhaisten kristittyjen maailmaa auttavat ymmärtämään myös kaksi samanaikaisesti ilmestynyttä teosta: Juutalaisuus ja Jeesus. VLADA WAHLSTÉN Mikael Sundkvist Toimittanut: Tom Holmén Varhaiset kristityt Tätä on kristinusko -kirjasarja kristinuskon alkutaipaleesta tutkimuksen valossa Perussanoma Oy 17 JOULULUKEMISTA Kirjailija kohtaa Jumalan Lukeudun ihmisiin, jotka ovat kokeneet suurimmat uskonnollisuuteen liittyvät oivalluksensa kaunokirjallisuuden kautta. Jos en olisi lukenut Fjodor Dostojevskin teoksia, tutustunut Nikos Kazantzakiksen luoman Zorboksen elämänfilosofiaan tai Kahlil Gibranin runoihin nuorena, olisi elämä varmasti ajautunut monessa suhteessa eri suuntaan. Siksi odotin malttamattomana, että pääsen lukemattomien kirjojen pinossa siihen vaiheeseen, että voin tarttua munkki Serafimin kirjaan Valo jää, jossa kirjailija tutkii näitä kolmea maailmankirjailijaa, joille kirjoittaminen on ollut totista kamppailua oman persoonansa, kutsumuksensa ja Jumalan kanssa. Kirjan kautta avautuu kolme hyvin erilaista kirjailijapersoonaa, joiden henkilökohtaisessa elämässä ja tuotannossa uskonnollisuus näyttäytyy hyvin eri tavoin. Jokainen osio on oma kokonaisuutensa. Vaikka Dos- tojevskin, ”kaunokirjallisuuden spiritualiteetin ylivertaisen klassikon” elämä ja tuotanto ovatkin tutuimpia entuudestaan, antaa Dostojevski-osuus silti eniten. Filosofis-teologinen analyysi kirjallisuudesta näyttäisi löytävän laajimmin ulottuvuuksia silloin, kun se ponnistaa vakuuttavan laajasta ja laadukkaasta kirjallisuustutkimuksesta. Sitähän Dostojevskista on valtaisat määrät. Luettuani vastikään myös Serafim Seppälän neljä vuotta sitten ilmestyneen Vapaus-teoksen en voi kuin ihmetellä ja ihailla kirjailijan älykästä ja aina tuoretta tapaa tarttua suuriin kysymyksiin. Kirjailijan viesti välittyy. Hän kunnioittaa lukijaa sanomalla kaiken kauniin selkeästi ilman konstailun tuntua. Jos Vapaus-teos aiheuttaa kokonaisvaltaisia oivallusväristyksiä, saa Valo jää –kirja aikaan miellyttävän pitäisi lukea –paineen. Tekisi mieli kahlata sekä Dostojevskia, Kazant- zakista ja miksei Gibraniakin lisää ja uudestaan, kun niiden ymmärtämiseen on saanut kokonaan uusia työkaluja. TIINA MAKKONEN Serafim Seppälä: Valo jää – Dostojevski, Gibran ja Kazantzakis ja Jumalan mysteeri Kirjapaja 2011 Valamolainen selviytymistarina Sain luostarituomisina Elsi Takalan kirjoittaman asiakirjoihin perustuvan tietokirjan ”Evakkomunkit Heinävedellä, uuden Valamon arkea 1940–73”. Kirjoittajalla tuskin on ollut tavoitteena tarjota lukuelämyksiä suurelle joukolle ulkopuolisia, vaikka teos valaisee erinomaisesti pientä mutta ortodokseille merkittävää osaa lähihistoriaamme. Sellaisena sen ainakin minä ennen sotia Suistamon Loimolassa ensi kertaa silmänsä avanneena koin. Meidän karjalaa puhuvien evakko-ortodoksien kotouttaminenhan oli yksilötasolla paikoin yhtä kova kokemus kuin venäjänkielisen luostarin alkutaival Savossa. Luostarilla oli vastassaan kaikenmaailman vastukset. Ympäröivälle kyläyhteisölle se oli kummajainen, jopa pelottavakin. Eikä viranomaistenkaan taholta tullut aina ymmärtämystä, käyty kirjeenvaihto kertoo jokapäiväistenkin asioiden hoidon vaikeuksista. Ekumenia ei ollut päällimmäisiä periaatteita luostarin kanssa asioidessa. 18 Luostarilla oli myös omasta itsestään johtuvia vakavia ongelmia. Vanheneva ja heikkokuntoinen veljestö joutui repimään elämisensä ehdot Savon kivikkoisista pelloista. Omaehtoinen ruokatalous oli siivotonta ja terveydenhoito vaikeaa. Luostarin asukkaiden sosiaaliset suhteet kärsivät iän, sairauksien ja väsymyksen uuvuttamien munkkien keskuudessa. Niihin oloihin oli uusien munkkisukupolvien mahdotonta samaistua. Uutta väkeä tulikin vain käymäsiltään, muutamat entisistäkin muuttivat Neuvostoliittoon vielä 60-luvulla. Ja kutsu tuonilmaisiin harvensi ruokapöytään katettavien kuppien määrän muutamaksi. Mutta siitä se vain on Valamo pikkuhiljaa elpynyt. Hyvä niin, minunlaisilleni jokavuotinen siellä käynti on kuin käynti kotona Karjalassa. TEUVO MAKKONEN Elsi Takala: Evakkomunkit Heinävedellä – Uuden Valamon arkea 1940–70 Valamon luostari 2011 Lahjoita aikaa itsellesi tai läheiselle. Alkuvuodesta Valamossa mm. • Avaimet uuteen liturgiaan 27.–29.1. -kurssi kirkkokuorolaisille • Vapaaehtoistyön johtaminen 29.–31.1. • Luottamushenkilöiden koulutuspäivät 3.–5.2. • Hiljaisuuden retriitti 29.2.–4.3. KIRJAUUTUUDET JA MUUT LAHJAVINKIT myymälöistämme Valamosta, Helsingistä (Tuohus, Liisankatu 29) ja nettikaupasta www.valamo.fi. Puh. 017 570 111 • www.valamo.fi Luonamme löydät minkä kiireelle kadotit. SEURAKUNNAN KIRJASTO Liisankatu 29 A 2.krs. Puhelin 0207 220 642. Aukioloajat ti 10–15, ke 15–19 ja to 15–19. FÖRSAMLINGSBIBLIOTEKET Elisabetsgatan 29 A, II vån. Tel. 0207 220 642. Öppet ti 10–15, on 15–19, to 15–19. PARISH LIBRARY Liisankatu 29 A, tel. 0207 220 642. Open Tue 10–15, Wed 15–19, Thu 15–19. KIRJALLISUUSPIIRI TIEDOTTAA Lauantaina 21.1.2012 klo 11–13 kirjallisuuspiirin vieraana on isä Mikael Sundkvist. Aiheena on hänen tuore kirjansa Varhaiset kristityt. Lisää tietoa tulevasta ohjelmasta saa kirjastosta. Tervetuloa kaikki toimintaan! Библиотека прихода открыта по вторникам в 10–15 ч, по средам в 15–19 ч. и по четвергам в 15–19 ч. Liisankatu 29 a, 2-й этаж. 19 Hajastan huptur! Kanttorit Armeniassa 19.–27.9. TEKSTI URPO UOTILA KUVAT MARRI PENNA O rtodoksisten Kanttorien Liitto ry:n opintomatka Armeniaan oli huikea sukellus ikivanhaan kristilliseen kulttuuriin sekä ainutlaatuiseen runoilijakansan sielunmaisemaan. Viikon matkalla näimme lukemattomia kirkkoja, luostareita, pyhiä paikkoja, henkeäsalpaavia maisemia ja pysähdyttävää kauneutta. Kohtasimme mutkatonta kristillisyyttä sekä lämminhenkistä vieraanvaraisuutta alkukirkon hengessä. Armenian kansalla on monituhatvuotinen ja vaiherikas historia. Suuruuden aikoina armenialainen valtakunta ulottui Välimerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle. Vuosisatojen aikana armenialaiset ovat joutuneet taistelemaan elintilastaan, elämään valloittajien alaisuudessa ja kärsimään jopa kansanmurhan. Tänä vuonna Armenia vietti vii20 meisimmän itsenäisyytensä 20-vuotisjuhlaa, ja matkamme ajalle sattui tämän juhlapäivän vietto sotilasparaateineen ja upeine kansanjuhlineen. Odottaessamme Varsovan lentokentällä jatkolentoa Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin huomasimme helposti, ketkä matkustajista olivat armenialaisia. Vanhan armenialaisen tarinan mukaan aikojen alussa Jumalan jakaessa maita eri kansoille armenialaiset eivät ehtineet paikalle ollessaan jo silloin sotimassa viholliskansoja vastaan. Heille jäi asuttavaksi vain vuoristoisia, kivikkoisia seutuja, ja he pyysivätkin Jumalaa antamaan heille jotain, mistä he voisivat olla ylpeitä; ja Jumala antoi heille nenät! Kirkollisen perimätiedon mukaan apostolit Taddeus ja Bartolomeus toivat kristinuskon Armeniaan. Vuonna 301 – ensimmäisenä maailmassa - kristinuskosta tuli valtionuskonto pyhän Grigori Valontuojan kastettua Armenian kuningas Trdatin. Armenian apostolinen kirkko jäi omaksi itsenäiseksi kirkokseen itäisen bysanttilais-ortodoksisen kirkkoperheen ulkopuolelle vuoden 451 Khalkedonin kirkolliskokouksen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan johtunut varsinaisista uskonopillisista eroista, vaan pikemmin sotatilasta johtuneesta sekasorrosta ja erilaisista väärinkäsityksistä. Armenialaiset kirkkorakennukset ovat enimmäkseen vuosisatoja vanhoja, mutta ensimmäisenä päivänä Jerevanissa näimme uusia, viime vuosina rakennettuja kirkkoja. Arkkitehtuuri on kuitenkin täysin vanhan tyylin mukainen. Kävimme muun muassa vuonna 2001 armenialaisen kristillisyyden 1700-vuotis- suomalaista ortodoksista kirkkolaulua ja erikseen pyysi meitä rukoilemaan heidän kirkossaan. Samankaltaisen vastaanoton saimme kaikissa armenialaisissa kirkoissa. Paikalliset sanoivat poikkeuksetta: ”Meille olisi suuri kunnia, jos laulaisitte meidän kirkossamme”. Lauloimmekin joka kirkossa, kiviseinien muodostamassa hienossa akustiikassa suomalaisia kirkkoveisuja. Nyky-Armenian ainoa järvi on maan pohjoisosassa Sevanin maakunnassa. Sevan-järven rannalla on vanhan luostarin rauniot, kirkkoja sekä uudehko pappisseminaari. Vierailulla pappisseminaarissa kuulimme opiskelijoiden kuoroesityksen (armenialaisilla on synnynnäinen laulunlahja) sekä tietoa opintojen sisällöstä. Luentojen lisäksi opiskeluun kuuluu olennaisesti keskustelut ja tehtävien tekeminen pienryhmissä sekä fyysisestä kunnosta huolehtiminen seminaarin kuntosalilla. Geghardin luolaluostarin kirkossa koimme valtavan elämyksen. Saimme kuulla armenialaista kirkkomusiikkia Garni-kvintetin esittämänä vanhassa, jo lähes raunioituneessa luolakirkkosalissa. Vuosituhantiset sävelet yhdistettyinä hä- märiin, ikivanhoihin rukouspaikkoihin tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Sunnuntain vietimme Armenian kirkon keskuksessa, pyhässä Etshmiadzinissa. Tapasimme ensin sympaattisen piispa Hovakimin, joka kertoi Armenian kirkon nykypäivästä. Osallistuimme liturgiaan Etshmiadzinin katedraalissa, ja piispa Hovakim ohjasi meidät seuraamaan palvelusta vierasaitioon, aivan kirkon johtajan katolikos Karekin II:n viereen. Palveluksessa oli tuttuja tekstejä sekä osia mm. meilläkin käytössä olevasta Jaakobin liturgiasta. Kirkkolaulun taustalla soivat urut, mutta tämä tuntui olevan nimenomaan suuren katedraalin käytäntö. Lähtöpäivänä vierailimme vielä Jerevanin konservatoriossa, jossa kuulimme asiantuntevan luennon armenialaisen kirkkolaulun historiasta. Koko viikon ajan mukanamme kiertäneet paikallinen opas ja bussikuljettaja riemastuivat joka kerta, kun kajautimme innoissamme matkanjohtajamme Wilhelmiina Virolaisen meille opettaman huudahduksen: Hajastan huptur! (suom. Armenia eläköön!) Varvara Merras-Häyrynen juhlan kunniaksi rakennetussa valtavassa Grigori Valontuojan katedraalissa, jonka eteissalissa on pyhän Grigorin reliikki. Khor Virapin luostarissa aivan Turkin rajalla näimme lähellä kohoavan Araratvuoren. Ararat on armenialaisten pyhä vuori ja armenialaiset pitävät esi-isänään Haikia, joka on arkissaan Araratille pysähtyneen Nooan pojanpojanpojanpoika. Nykyään Ararat on kuitenkin Turkin puolella, ja tämä on armenialaisille vaikea asia. Erityisesti siksi, että selkeällä säällä Ararat näkyy huikeana ilmestyksenä Jerevanin keskustaan ja on ikään kuin kangastus, jota ei voi saavuttaa suljetun rajan vuoksi. Noravankin luostarissa, jylhällä vuorenrinteellä syrjässä valtaväylistä, saimme tavata sydämellisen ja vieraanvaraisen isä Isaacin. Hän sanoi ihailevansa 21 Kiitos Kunnioittavat ja lämpimät kiitokset esipaimenille, papistolle, seurakuntalaisille ja ystäville onnitteluista ja hyvistä toivotuksista viettäessäni 70-vuotisjuhlaa 30.9.2011. Erityinen kiitos kannustavista puheenvuoroista isä Mitrolle, rovasti Viktor Lioutikille, rovasti Aleksei Samoldinille, isä Kalevi Kasalalle, toimittaja Markku Sunimentolle, Valentina Ropposelle ja juhlan juontajalle Matti Jyrkiselle. Lämpimät kiitokset musiikkiohjelmassa esiintyneille ja tarjoilusta huolehtineille ystäville. Teitte juhlasta ikimuistettavan. Kaikille Teille Jumalan runsasta siunausta ja koko seurakunnalle valoisaa tulevaisuutta rukoillen Kiitän Ortodoksista seurakuntaa merkkipäiväni muistamisesta. Tuulikki Rodionoff Kiitos äänestäjilleni vahvasta tuestanne ja luottamuksestanne seurakunnanvaltuustovaalissa! Toiminta jatkuu. Sydänlämmöllä Ritva Mittilä sähköposti [email protected] isä Veikko Purmonen 50-vuotiaalle kirkkoherrallemme monia armorikkaita vuosia! Toivottaa koko seurakunnan henkilöstö Kutsu isä Markku Salmisen Ohjelma ”i.Markku 50-v. juhlaseminaariin” 31.12.2011 klo 9.00–11.00 Liturgia Uspenskin katedraalissa klo 11.00–16.00 Juhlaseminaari seurakuntasalilla klo 11.00 Kahvit klo 11.30–12.30 Onnittelut klo 12.30–16.00 Seminaari Nunna Kristoduli: ”Jeesuksen rukouksen hedelmät” Nunna Ksenia: ”Johannes Kronstadtilaisen elämä ja merkitys” klo 16.00 Tilaisuus päättyy Kutsu on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Mahdolliset muistamiset pyydämme ohjaamaan joko Lintulan luostarille, tili FI86 5048 4710 0002 04, BIC OKOYFIHH tai Valamon kansanopistolle, tili FI46 2102 1800 0607 91, BIC NDEAFIHH 22 TEKSTI JA KUVAT MARI VAINIO Sirkus kutsui jumalanpalvelukseen Helsingissä järjestettiin jo toisen kerran, Sirkus Finlandian teltassa jumalanpalvelus. Tänä vuonna mukana oli myös ortodoksinen kirkko. Monet sirkustaiteilijoista ovat ortodokseja. – Jumalanpalvelus järjestettiin teltassa sirkuksen pyynnöstä, kertoo Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri isä Heikki Huttunen, joka yhdessä Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn pastorin Kai Sadinmaan kanssa toimitti palveluksen. Sirkusteltta voi tuntua oudolta paikalta jumalanpalvelukselle, mutta n. 200 hengen kuulijajoukko tuntui ottavan sen ilolla vastaan. Tunnelma oli vapautunut, mutta harras. Välillä hiljennyttiin yhteiseen rukoukseen, välillä kättentaputukset raikuivat sir- kustaiteilijoiden huimille esityksille. – Sirkusteltta todellakin on hieman yllättävä paikka jumalanpalvelukselle, koska kristinuskon ja sirkuksen kohtaaminen oli aikoinaan hyvin dramaattinen, sanoo isä Heikki. -Rooman valtakunnan sirkushuvit olivat sen ajan väkivaltaviihdettä, tarkoituksena kansan turruttaminen tyytyväisyyteen. Kristittyjä kidutettiin ja heitettiin villipetojen raadeltavaksi juuri sirkuksessa. Nykyään sirkus ei enää edusta pakanuutta tai pahan valtaa, vaan taidetta ja juhlaa. Kirkon pitäisi varmaankin vastus- taa pontevammin virtuaalisen väkivallan maailmaa netissä, mutta sirkuksen kanssa voi hyvin tehdä yhteistyötä. Ja niin myös tehtiin. Palveluksen lomassa päästiin sirkuksen kiehtovaan maailmaan. Klovni Sebastian hauskuutti yleisöä lintuystävänsä kanssa ja Circus Helsingin akrobatiaryhmä esitti huimapäisiä taitojaan. Mikko Helenius vastasi tilaisuuden musiikista ja osansa siihen antoi myös vihellyksen mestari Sean Lomax. Palvelus yhdisti myös kahden kirkkokunnan nuorisoa. Mukana oli nuoria seurakuntalaisia molemmista kirkkokunnista. Isä Heikin toimittamassa rukouspalveluksessa lauloi Pyhän Hermanin varhaisnuorten kuoro Stina Hakosen johdolla. Saarnan, jossa käsiteltiin jumalanpalveluksen sopivuutta sirkukseen, isä Heikki jakoi yhdessä Linnea Keltasen kanssa. Pastori Kai Sadinmaa ja Kallion seurakunnan lapset lukivat koululaisten kirjoittamia esirukouksia. – Sirkusteltassakin ortodoksinen jumalanpalvelus on yksinkertaisesti oma itsensä, muistuttaa isä Heikki. Sirkuksessa se voi myös tavoittaa niitä ihmisiä, joille kirkko ei ole läheinen osa elämää. Varhaisnuorten kanssa toimittamamme rukouspalvelus Vapahtajalle tuntui wkoskettavan montaa ihmistä, jotka eivät ehkä muuten olisi ikinä lähteneet kirkkoon. Mielestäni oli hieno kädenojennus Sirkus Finlandialta kutsua jumalanpalvelus sirkustelttaan. 23 ESIPAIMENELTA Tehtävämme on osallistua M aailma elää tällä hetkellä valtavien poliittisten mullistusten sekä talouskriisin aikaa. Ihmisyyden perusarvot ovat koetuksella. Tulevaisuus näyttää epävarmalta, usein jopa pelottavalta. Mihin ihmisten, ja vaikkapa Lähi-idän ja Euroopan, turvallisuus voi nyt ankkuroitua? Raamatun sanoin: ”Olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu.” (1. Piet. 3:15) Meidän teologinen pohdiskelumme on eri kirkoissa tähän saakka usein keskittynyt pohtimaan klassisen teologian kysymyksenasetteluja, esimerkiksi Pyhästä Kolminaisuudesta tai kirkko-opin ulottuvuuksista, erityisesti yliopistoteologiassa. Toisaalta askeesiperinteestä käsin pelastus helposti pelkistyy kysymyksiin synnistä ja sielun puhtaudesta. Eikä suomalaisten herätysliikkeiden perintö asiaa helpota. Toisaalta askeesiperinteestä käsin kuitenkin pelastus merkitsee myös paljon enemmän. Paitsi vapautumista synnistä, sen tulisi selkeästi olla irtiottoa köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja sorron noidankehästä meidän maailmassa. Kristuksen ihanteista käsin yhteinen tehtävämme on, ei vain tuntea ja ymmärtää kristillistä traditiota, vaan osallistua vuoropuheluun ja yhdessä etsiä tienviittoja eteenpäin aikamme yhteiskunnassa. Tämän rinnalla kädenvääntö vaikkapa kirkon hallinnonuudistuksesta, autokefaliasta tai tavasta johtaa luostaria jäävät takapenkille. Teologisia ja eettisiä kysymyksiä tulee aina pohtia kussakin historiallisessa tilanteessa; tosin, ennen oli tapana ajatella, että isot kysymykset ja vastaukset niihin ovat samoja aikakaudesta toiseen. Tietoisuutemme globaalin maailman nykyisistä kipupisteistä ja mahdollisuuksista, yhtä hyvin tuhlaukseen suostuneen länsimaisen elämäntavan ongelmista, on median kautta osa meitä. Samaan aikaan eri kulttuurien ja uskontojen moninaisuus antaa mahdollisuuden oppia uutta yhteisöllisyyttä. Tämän kautta Jumalan työ ja läsnäolo niissäkin avaa meidän silmämme ihmissuvun yhteisille visioille ja tavoitteille elämän kunnioitukseen, 24 jakamiseen ja rakkauteen. Mitä syvemmin olemme paneutuneet oman uskontomme ytimeen, sitä avoimemmalla mielellä ja rohkeammin löydämme Kristuksen ja toinen toisemme lähellä ja kaukana. Useinhan tämä on vaikeinta lähellä; tästä esimerkkinä ovat maahanmuuttajat. Toiseuden kohtaamisessa ja hyväksymisessä emme saa antaa perussuomalaisten sanella meidän ”työjärjestystämme”. Teologiset kysymykset ovat myös maailmankuvamme ytimessä, myönsimmepä sen tai emme. Perinteinen kädenvääntö evoluution ja luomiskertomuksen kirjaimellisen tulkinnan välillä on menettänyt merkityksensä, eikä nykyään sitä juuri ole näkynyt ortodoksisessa maailmassa. Sen sijaan kysymykset maailmankaikkeuden laajentumisesta ja toisaalta hiukkasfysiikan uusimmat kysymyksenasettelut ovat ajankohtaisia meillekin. Emme voi sulkea silmiämme luonnontieteen uusilta suurilta löydöiltä. Sen sijaan olemme kiitollisia ihmisen luovasta kyvystä porautua entistä syvemmin kosmoksen suuriin salaisuuksiin. Se tarjoaa makro- ja mikrotasolla parhaimmillaan loistavia ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi aineelliseen hyvinvointiin ja sen jakamiseen nykyistä oikeudenmukaisemmin sekä toisaalta vaikkapa sairaanhoitoon. Joulun ihme tuo suuriin teologisiin ja eettisiin kysymyksiin upean ja ainutkertaisen näkökulman. Kristuksen syntymän juhla kertoo meille Jumalan läsnäolosta ja kaitselmuksesta koko kosmoksessa ja sen pienimmissäkin sopukoissa. Jumala itse tuli Kristuksessa ihmiseksi tuodakseen meidän ihmisten elämään ja koko maailmankaikkeuteen syvemmän tarkoituksen ja sisällön. Hän otti ihmisen osan, myös siihen sisältyvän kärsimyksen ja uhrin. Tämä tapahtui rakkaudesta, maailmanlaajuisesta hyvyydestä ja halusta olla osallinen meidän elämästämme, meidän kohtalostamme, meidän tulevaisuudestamme. Miettikäämme itse kukin joulun pyhien aikana, mitä tämä merkitsee minun elämälleni, elämäntulkinnalleni ja ponnistelulleni yhteisön keskellä. Miten minun kauttani toteutuisi edes ripaus maailman pelastusta? Metropoliitta Ambrosius LAPSET & NUORET P appilasta päivää! Talven hämärä on laskeutunut ja maa martunut sanellessani sihteerilleni Joonalle. Mustapartaisen työhuoneen uuniin on viritetty tuli, ja Joona hörppii glögiä minun loikoessa kirjoituspöydän valon lämmössä. Lämpö tekee hyvää kirpeän talvipäivän kävelyn jälkeen, puisto ei ollut ihan kauneimmillaan lumettomana. Muistui mieleeni lasten joululaulu, jossa pohditaan, miten pukki voi tulla, jollei jouluna ole lunta. Pyhä Nikolaos ainakin pääsee perille lahjojaan tuomaan, vaikkei lunta olisikaan. Hän tulee moneen paikkaan veneellään. Ja jalan nyt pääsee ainakin, vaikka en minä kissana alkaisi kantaa mitään painavia säkkejä selässäni saati hännässäni. Pyhä Nikolaos on monessa suhteessa joulupukin esikuva, tai Mustapartainen sanoo, että pukki on lainannut monta juttua Nikolaokselta. Voi olla niinkin. Meillä pappilassa ei pukkia ja tonttujoukkoa näykään, ne kun eivät kuitenkaan liity niin kovin hyvin Kristuksen syntymäjuhlaan. Pyhän Niko laoksen päivänä meillä on aina annettu pieniä lahjoja, ties vaikka olisi osa Myrrasta asti. Paketeissani on aina jotain herkkua kalaa tai muuta namia. Joulupäivänä sitten on jaettu myös pieniä lahjoja, Mustapartainen ja Emäntä ovat aina korostaneet kohtuutta. Olen oikein tyytyväinen tähän järjestelyyn. Jouluna saan tavallisesti nekallisen hyvää kermaa, se on kohtuullista ja oikein. Joulu on kyllä suloinen juhla, Kristuksen syntymän pyhä yö on mielestäni hyvin kaunis, salissa valaistun kuusen alla torkkuen. Nyt minä menen ansaituille tupluureille uunin edustalle. Joona ehtii lähteä kuoroharjoituksiin. ”Kristus syntyy, kiittäkää! Kristus taivahasta vastaanottakaa!” hän tapaili jo äsken. Hyvää joulua kaikille! Lahjoja, lahjoja! O nhan se niin, että joulusta tulee ensimmäisenä mieleen houkuttelevat lahjavuoret, vai mitä? Se, että Kristuksen syntymän kunniaksi ilahduttaa läheisiään antamalla lahjoja, ei tietenkään ole huono asia. Kuitenkin asiat tuppaavat menemään toisinaan liiallisuuksiin. Unohtuu, että lahjojen saaminen - tai antaminenkaan - eivät ole juhlan itse tarkoitus. Paras lahja toinen toisillemme on se, että käytämme niitä taitoja ja kykyjä, joita meillä on. Noita taitoja ja kykyjä kutsutaan lahjoiksi, koska ne on Jumalalta saatuja ominaisuuksia. Kun teemme sen toisten ihmisten hyväksi ja iloksi, maailmasta ympärillämme tulee hieman parempi paikka. Tämä vaatii meiltä kuitenkin työtäkin. Olisi opittava päästämään ihmiset lähelle niin, että voisimme oppia tuntemaan heidät. Kun opimme tuntemaan toisiamme, meillä on tosissaan mahdollisuus antaa lahjamme toisten käyttöön. Siis siten, että avustamme olisi todellista apua toisille ihmisille. Joululahjaksihan voi antaa vaikka omaa apuaan tulevan vuoden ajaksi jollekin sitä tarvitsevalle. Entäpä jos leikkisin naapurin lasten kanssa silloin tällöin? Tai kävisin auttamassa isosetääni kauppareissuilla? Tai kaveria matematiikan tai englannin tehtävissä? Riemullista Kristuksen syntymäjuhlaa! isä Teemu 25 LAPSET & NUORET 26 K as va tu st oi m i Maria Franken, kasvatustoimen päällikkö 0207 22 0 621 Isä Teemu Toivon en, nuorisopapp i 0207 220 632 Stiina Hakonen, nuorisokanttori 02 07 220 635 Kristiina Klubb, perhetyöntekijä 02 07 220 636 Liisa Saarinen, lapsityöntekijä 02 07 220 638 Pöytäpuhelin, pä ivystys tiistaisin klo 15 –18, 0207 220 631 Sähköpostit etun imi.sukunimi@or t.fi kasvatustoimi.h elsinki@or t.fi K au ni sn ie m en le ir ik es ku s : Emännät Lindva ll Eila ja Eija Ali-K overo sekä talonmies Jeskanen Petri 0207 620 503 kaunisniemi.hel sinki@or t.fi Vuoden 2012 lastenleirit 1. Talvileiri Kaunisniemessä 21.–25.2.2012 Ilmoittautuminen 6.2. mennessä! 2. Kaunisniemessä 4.–8.6.2012 3. Kaunisniemessä 25.–29.6.2012 4. Kaunisniemessä 10.–13.7.2012 Ilmoittautumisaika kesän lasten leireille 1.3.–18.5.2012 Vuoden 2012 kristinoppikoulujen leiriajan kohdat: 1. Kaunisniemessä 20.–25.2.2012, päätös 26.2. Uspenskin katedraalissa 2. Kaunisniemessä 11.–16.6.2012, päätös 17.6. Uspenskin katedraalissa 3. Virossa, Värskassa 11.–16.6.2012, päätös 17.6. Uspenskin katedraalissa 4. Kaunisniemessä 2.–7.7.2012, päätös 8.7. Uspenskin katedraalissa 5. Kaunisniemessä 16.–21.7.2012, päätös 22.7. Uspenskin katedraalissa 6. Kaunisniemessä 30.7.–4.8.2012, päätös 5.8. Uspenskin katedraalissa Tiedote ja ilmoittautumisohjeet kristinoppikouluista on lähetetty vuonna 1997 syntyneille seurakunnan jäsenille. Mikäli et ole saanut kirjettä, ota yhteyttä kasvatustoimeen: [email protected] Hei sinä vuonna 1994 (tai aiemmin) syntynyt leirinohjaaja! Oletko hakemassa ensimmäistä kertaa täysi-ikäisenä leirityöhön? Leirinohjauksen täydennyskurssi järjestetään Helsingissä 11.1., 25.1., 4.2. ja 5.2.2012. Ilmoittautumiset: [email protected] Ompelukerho HORSE aloittaa kevätkauden torstaina 12.1. Kerhot alkavat viikolla 2. Lasten päiväkerho Kruununhaassa ja NUPI aloittavat viikolla 3. 27 q MUNKKI SERAFIMIN MIETTEITÄ Muistelmia Valamosta V alamo on ollut viime aikoina kiitettävästi julkisuudessa. Kirkkomme mediastrategian työryhmä lienee tyytyväinen julkisuuden määrään. Ainoastaan laatu kaipaa vielä hiomista. Nyt tuntuu jo nostalgiselta muistella viimeisintä käyntiäni Valamossa. Oli marraskuun ensimmäinen viikonloppu. Luostarin johtajan arkkimandriitta Sergein siunauksella pidin Karjalan valistajien juhlassa opetuspuheen, josta seuraavassa katkelma: *** Me elämme tässä ja nyt, muuttuvaisen elämän virrassa, mutta kirkko elää kaikissa ajoissa. Kirkon olemuksen perusta on Jumalassa, ja Jumalassa ovat läsnä niin menneet kuin tulevatkin. Erämaiden ja kaupunkien kilvoittelijat, apostolit ja opettajat – kaikki heidän hetkensä ovat Jumalan edessä tässä ja nyt. Kirkossa nousemme hetkeksi oman nyt-hetkemme yläpuolelle ja elämme hetken yhdessä kaikkien sukupolvien kaikkien pyhien kanssa: kaikkien niiden, jotka Kristusta kumartavat, ovat kumartaneet ja ovat kumartava. Tämä on kirkon olemuksen ydin. Kirkko on palvonnan ykseyttä. Se on yhtä kumartamista ja kunnioittamista kaikkien aikojen pyhien ja hurskaiden kanssa. Apostolien ajan, Bysantin ajan, tsaarien Venäjän ajan, Karjalan kultaisten vuosikymmenten ja vuosisatojen hurskaiden kanssa. Muodot vaihtelevat, sävelet vaihtelevat; kumartaminen ja ylistäminen jäävät. Tämä on perspektiivi, jossa yksilöiden epäonnistumiset ja heikkoudet unohtuvat. Kaikilla pyhillä oli omat kriisinsä ja omat konfliktinsa, eikä kukaan ole jättänyt tätä maailmaa täysin tahrattomana. Kirkossa emme kuitenkaan muistele pyhiä heidän virheidensä valossa, vaan näemme heidät jumalallisessa valossa. Sama koskee myös meitä toisiamme. Erilaisina persoonina omine näkökulminemme ajaudumme helposti erimielisyyksiin. Mutta silloin kun me olemme pyhän ehtoollismaljan äärellä, mitään erimielisyyttä ei ole. Voi olla, että ulkona pihalla – tai viimeistään bussipysäkillä – olemme erimielisiä joistain asioista. Mutta mitä lähempänä Kristusta olemme, sitä epäoleellisemmalta meidän erimielisyytemme tuntuvat. Tuhannen vuoden päästä kirkko ei muista tämänkään luostarin pieniä ongelmia, ei menneitä eikä tulevia kahnauksia. Mutta 28 silloinkin kirkko muistaa tämän pyhän luostarin lahjaintuojia ja kaunistajia niin kuin se muistaa Laatokan Valamon lahjaintuojia ja kaunistajia ja kaikkien Karjalan kirkkojen ja luostarien hyväksi työtä tehneitä. Jopa niin, että lahjat lakastuvat, mutta lahjaintuojien muisto jää. Jopa rakennukset lahoavat, mutta rakentajien muisto kestää. *** Neljä päivää tuon liturgian jälkeen kuulin Joensuussa yliopiston käytävällä huudon. Igumeni Sergei oli ”vapautettu tehtävistään” eli saanut potkut. Kaikki haukkoivat henkeään. Kaivoin muistiinpanoni esiin. Alkoi näyttää siltä, että olin pitänyt Karjalan valistajien juhlassa eräänlaisen muistopuheen arkkimandriitta Sergein aikakauden päätteeksi. Miksi Valamossa kävi näin? Miksi meidän Valamossamme? Miksi syyllisyyden malja kaadettiin isä Sergein päälle, vaikka hän oli luostarin kasvot ja monien rakastama rippi-isä? Voiko rakastettu hengenmies olla huono organisaatiojohtaja? Tilannetta voisi verrata avioeroon. Ulkopuolelta katsoen avioliitto näyttää aina helpolta ja kiistat täysin turhilta: miksi te kaksi ette voisi olla onnellisia! Olkaa hengellisiä ja tehkää yhteistyötä! Sisäpuolelta katsoen tilanne taas on se, että ollaan umpikujassa ja edessä on tuskallinen ratkaisu, jossa mikään vaihtoehto ei ole erityisen hyvä. Ulkopuolelta Valamon tilanne voi näyttää siltä, että hengellisyys on nyt lopullisesti uhrattu talouden alttarille. Aika näyttää. Saattaa olla niinkin, että kaaos on jo hakeutumassa kohti järjestystä. Jos liiketalous ja luostarielämä ”kasvavat eri suuntiin”, kuten avioeroissa sanotaan, kuka loppujen lopuksi häviää? Onhan Valamon lähihistoriassakin eräs hengenmies, joka epäonnistui Petsamon luostarin johtamisessa mutta josta juuri siksi tuli kuuluisa skeemaigumeni. Asiaa voisi vatvoa loputtomasti. Mutta yksityiskohdista viis. Ihminen kaipaa mustavalkoisuutta. Minultakin odotetaan nyt vastauksia: kuka on syyllinen? Kumpi oli väärässä, igumenin erottanut arkkipiispa vai talousjohtajan erottanut igumeni? Vastaan: arkkipiispa oli väärässä. Ja igumeni oli väärässä. Ja minä olen väärässä. Me kaikki olemme väärässä. Jumala armahtakoon meitä. Ja Valamoa. Munkki Serafim q qqqqqqqqq Kalenteri | Jumalanpalvelukset qqqqqqqqq Kaikista kirkollisista toimituksista, kasteista, vihkimisistä, hautaamisista, rukouspalveluksista ja panihidoista tulee sopia kirkkoherranvirastossa päivystävän papin kanssa henkilökohtaisesti tai puhelimitse puh. 09 5845 9635. Pääsääntöisesti palveluksia toimittavat seurakunnan toimessa olevat papit. Palveluskieli merkitty lyhentein: su=suomi, ru=ruotsi, sl=slaavi, en=englanti, ven=venäjä, kr=kreikka, rom=romania. METROPOLIITTA AMBROSIUKSEN TOIMITTAMIA PALVELUKSIA La 24.12. klo 15.30 vigilia, Uspenskin katedraali. Pe 6.1. klo 10.00 liturgia ja suuri vedenpyhitys, Uspenskin katedraali. Pe 6.1. klo 17 vigilia, Pyhän Viisauden kappeli, Kulttuurikeskus Sofia. Su 29.1. klo 10.00 liturgia ja papiksi vihkiminen, Uspenskin katedraali. Radio & tv YLE RADIO 1 JUMALANPALVELUKSET 24.12. Kristuksen syntymäjuhlan suuri ehtoopalvelus klo 18.00–18.40, Kristuksen ylösnousemisen kirkko, Jyväskylä 25.12. Kristuksen syntymäjuhlan liturgia klo 8.00–9.00, Pyhän Herman Alaskalaisen kirkko, Espoo 31.12. Basileios Suuren ja uuden vuoden juhlan ehtoopalvelus klo 18.00–18.40, Pyhän Nikolaoksen katedraali, Kuopio AAMUHARTAUDET Yle Radio 1 klo 6.15 ja 7.50 17.12. Nunna Kristoduli, Lintulan luostari ILTAHARTAUDET Yle Radio 1 klo 18.50 20.12. Metropoliitta Ambrosius, Hki Radio Vega Andrum kl. 6.54 och 8.54; Aftonandakt kl. 19.20 TV Pisara – ajatus uskosta la klo 11.05, uusinta ma 13.40. 29 HELSiNKi PAPISTO Kirkkoherra Markku Salminen p. 0207 220 603 Rovasti Raimo Huttu p. 0207 220 654 Rovasti Aleksei Samoldin, p. 0207 220 650 Pastori Teo Merras p. 0207 220 673 Pastori Jyrki Penttonen p. 0207 220 645 Pastori Mikael Sundkvist p. 0207 220 646 Pastori Teemu Toivonen, nuorisopappi p. 0207 220 632 Ylidiakoni, isä Juha Lampinen p. 0207 220 647 AVUSTAVA PAPISTO Pastori Ioan Durac p. 040 516 6741 (rom) Pastori Jukka Alava p. 0400 737 466, [email protected] Pastori Alexandre Björklund, p. 040 550 0103 Rovasti Juhani Härkin (eläkkeellä) Rovasti Johannes Karhusaari (eläkkeellä) p. 040 544 7557 Rovasti Aleksander Korelin (eläkkeellä) Rovasti Timo Lehmuskoski (eläkkeellä), p. (koti) (09) 135 2902 Rovasti Veikko Purmonen (eläkkeellä) p. 040 5920 684, [email protected] Pastori Raimo Pores (eläkkeellä), p. 050 533 8790 Rovasti Viktor Porokara (eläkkeellä) p. 0400 744 757 Pastori Tapio Rautamäki p. 0400 338 508 Pastori Kai Selin (eläkkeellä), p. 050 330 50 73 Rovasti Timo Soisalo, p. (09) 349 6599 Pastori Juha Hirvonen, p. 040 3340 404, [email protected] Ylidiakoni Gennadij Stolbow (eläkkeellä), p. 040 587 8580 Pappi päivystää asiakaspalvelussa arkisin klo 9–14, p. (09) 5845 9635 Uspenskin katedraali Kanavakatu 1, Katajanokka, p. 0207 220 683, sähköposti: [email protected]. Kirkkoherra isä Markku Salminen, isä Raimo Huttu, isä Teo Merras, ylidiakoni isä Juha Lampinen, kanttori-kuoronjohtaja Jarmo Lehto, diakoni Heikki Kaski. AVOINNA ti–pe klo 9.30–16, la klo 9.30–14, su klo 12–15, maanantaisin suljettu. Juhlapäivinä ja niiden aattoina vain jumalanpalvelusten aikoina. La 17.12. klo 18 vigilia Su 18.12. klo 10 liturgia Pe 23.12. klo 9 hetkipalvelus (Jouluaaton kuninkaalliset hetket) La 24.12. klo 10 liturgia Kristuksen syntymä La 24.12. klo 15.30 vigilia Su 25.12. klo 10 liturgia Basileios Suuri, uusi vuosi La 31.12. klo 18 vigilia Su 1.1. klo 10 liturgia (Uudenvuodenpäivä) To 5.1. klo 9 kuninkaalliset hetket, ehtoopalvelus ja liturgia Teofania, Herran kaste To 5.1. klo 18 vigilia Pe 6.1. klo 10 liturgia Johannes Kastajan juhla La 7.1. klo 18 vigilia Su 8.1. klo 10 liturgia La 14.1. klo 18 vigilia Su 15.1. klo 10 liturgia La 21.1. klo 18 vigilia Su 22.1. klo 10 liturgia Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai La 28.1. klo 18 vigilia Su 29.1. klo 10 liturgia Tuhlaajapojan sunnuntai La 4.2. klo 18 vigilia Su 5.2. klo 10 liturgia Tuomiosunnuntai La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit su liturgian jälkeen • Liturgian aikana lastenkerho 3-12-vuotiaille katedraalin kryptakappelissa. • Ponomarikerho 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille pojille kirkossa (lisätietoja isä Juha Lampiselta). Pyhän Kolminaisuuden kirkko Unioninkatu 31, Kruununhaka p. 0207 220 649. Pappi isä Aleksei Samoldin, p. 0207 220 650 Kanttori Irina Tchervinskij-Matsi, p. 0207 220 652 Muu papisto: Isä Alexandre Björklund, p. 040 550 0103 Isä Timo Soisalo p. 09 349 6599 Ylidiakoni Gennadij Stolbow (eläkkeellä), p. 040 587 8580 Diakoni Ivan Avdouevski p. 040 833 9127 SLAAVINKIELISET JUMALANPALVELUKSET La 17.12. klo 18 vigilia Su 18.12. klo 9.45 liturgia Pe 23.12. klo 9 Kuninkaalliset hetket La 24.12. klo 9 Johannes Krysostomuksen liturgia Kristuksen syntymä La 24.12. klo 15.30 vigilia Su 25.12. klo 11 Basileios Suuren liturgia Juhla Jumalansynnyttäjän kunniaksi Ma 26.12. klo 9 aamupalvelus ja liturgia Basileios Suuri, uusi vuosi La 31.12. klo 18 vigilia Su 1.1. klo 9.45 liturgia ja uuden vuoden rukoushetki To 5.1 klo liturgia ja vedenpyhitys Teofania, Herran kaste To 5.1. klo 18 vigilia Pe 6.1. klo 9.40 liturgia ja suuri vedenpyhitys La 7.1. klo 18 vigilia Su 8.1. klo 9.40 liturgia Ke 11.1. klo 18 akatistos La 14.1. klo 18 vigilia Su 15.1. klo 9.40 liturgia Ke 18.1. klo 18 akatistos 29 29 29 La 21.1. klo 18 vigilia Su 22.1. klo 9.40 liturgia Ke 25.1. klo 18 akatistos La 28.1. klo 18 vigilia Su 29.1. klo 9.40 liturgia Kristuksen temppeliintuominen Ke 1.2. klo 18 vigilia To 2.2. klo 9.40 liturgia La 4.2. klo 18 vigilia Su 5.2. klo 9.40 liturgia Ke 8.2. klo 18 akatistos Sielujen lauantai Pe 10.2. klo 17 parastasis La 11.2. klo 10 liturgia ja litania La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 9.40 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit sunnuntaisin liturgian jälkeen. Venäjänkielinen lastenkerho su liturgian aikana klo 10 - 12.30. Keskiviikkoisin klo 18 akatistos ja ortodoksiakerho. Kotikirkko Liisankatu 29 A, 4. krs, Kruununhaka p. 0207 220 620 (isännöitsijä). Arkipäivien suomenkielisiä palveluksia toimittavat kaikki seurakunnan papit. Suomeksi ellei toisin mainita. La 17.12. klo 8 etiopialaisten liturgia Su 18.12. klo 8 etiopialaisten liturgia Ma 19.12. klo 17 ehtoopalvelus Ti 20.12. klo 17 ehtoopalvelus Ke 21.12. klo 8 liturgia Ke 21.12. klo 17 ehtoopalvelus Ke 21.12. kl. 19.15 rukoushetki, ru To 22.12. klo 17 ehtoopalvelus Kristuksen syntymä Su 25.12. klo 10 liturgia, en/ru Ma 26.12. klo 10 liturgia, kr Ma 26.12. klo 16 ehtoopalvelus, rom Basileos Suuri, uusi vuosi La 31.12. klo 18 vigilia Sö 1.1. klo 10 liturgia, ru Ma 9.1. klo 17 ehtoopalvelus Ti 10.1. klo 17 ehtoopalvelus Ke 11.1. klo 8 liturgia Ke 11.1. klo 17 ehtoopalvelus To 12.1. klo 17 ehtoopalvelus Su 15.1. klo 10 liturgia, kr Ma 16.1. klo 17 ehtoopalvelus Ti 17.1. klo 17 ehtoopalvelus Ke 18.1. klo 8 liturgia Ke 18.1. klo 17 ehtoopalvelus To 19.1. klo 17 ehtoopalvelus Su 22.1. klo 7 etiopialaisten liturgia Ma 23.1. klo 17 ehtoopalvelus Ti 24.1. klo 17 ehtoopalvelus Ke 25.1. klo 8 liturgia Ke 25.1. klo 17 ehtoopalvelus To 26.1. klo 17 ehtoopalvelus Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai Su 29.1. klo 10 liturgia, en Ma 30.1. klo 17 ehtoopalvelus Ti 31.1. klo 17 ehtoopalvelus Ke 1.2. klo 8 liturgia Kristuksen temppeliintuominen To 2.2. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus Tuhlaajapojan sunnuntai La 4.2. klo 18 vigilia Su 5.2. kl 10 liturgi, ru Ma 6.2. klo 17 ehtoopalvelus Ti 7.2. klo 17 ehtoopalvelus 30 Ke 8.2. klo 8 liturgia Ke 8.2. klo 17 ehtoopalvelus To 9.2. klo 17 ehtoopalvelus Hautausmaan Profeetta Elian kirkko Lapinlahdentie 2, Ruoholahti Isä Juha Hirvonen p. 040 3340 404, kanttorin sijainen Anne-Mari Rautamäki p. 0207 220 665, diakoni Taisto Rikkonen, p. 050 371 6475 Palvelukset suomeksi ellei toisin mainita. La 17.12. klo 10 liturgia Pe 23.12. klo 17 panihida La 24.12. klo 10 liturgia La 7.1. klo 9.40 liturgia, sl Pe 13.1. klo 17 panihida La 14.1. klo 10 liturgia Pe 20.1. klo 17 panihida, sl La 21.1. klo 9.40 liturgia, sl Pe 27.1. klo 17 panihida La 28.1. klo 10 liturgia Pe 3.2. klo 17 panihida, sl La 4.2. klo 9.40 liturgia, sl Pe 10.2. klo 17 panihida La 11.2. klo 10 liturgia Helenankoti Hämeentie 55, p. (09) 2511 1411. Rovasti Aleksander Korelin slaaviksi. Pyhien isien sunnuntai La 17.12. klo 17 yhteinen synnintunnustus La 17.12. klo 17.30 vigilia Su 18.12. klo 10 liturgia Kristuksen syntymä, joulu La 24.12. klo 14 vigilia Su 25.12. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste To 5.1. klo 17.30 vigilia Pe 6.1. klo 9.30 liturgia ja vedenpyhitys Pt. Paavli Erakon ja pt. Johannes Kojussa-asujan muisto La 14.1. klo 17.30 vigilia Su 15.1. klo 10 liturgia Kristuksen temppeliintuominen Ke 1.2. klo 17.30 vigilia To 2.2. klo 10 liturgia Tuhlaajapojan sunnuntai La 4.2. klo 17.30 vigilia Su 5.2. klo 9.30 liturgia Stefanoskoti Hallatie 2, Tapaninvainio p. 040 5922 066. Isä Juhani Härkin Diakoni Markku Kinkki La14.1. klo 10 liturgia Kristuksen temppeliintuominen To 2.2. klo 10 liturgia ja torstaikerho Palvelukset ovat avoinna kaikille. Mellunmäki Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeli Korvatunturintie 2, Mellunmäki, p. 0207 220 672. Isä Jyrki Penttonen 0207 220 645 Kanttori Varvara Merras-Häyrynen 0207 220 633 Päivystys ke 16–18, to 10–12 p. 0207 220 645. La 17.12. klo 18 vigilia Su 18.12. klo 10 liturgia Kristuksen syntymä La 24.12. klo 14 suuri ehtoopalvelus (Kristuksen syntymän aatto) Su 25.12. klo 9 aamupalvelus ja liturgia Ma 26.12. klo 10 liturgia Basileios Suuri, uusi vuosi La 31.12. klo 18 suuri ehtoopalvelus Su 1.1. klo 10 liturgia ja rukoushetki Teofania, Herran kaste To 5.1. klo 18 vigilia Pe 6.1. klo 10 liturgia Su 8.1. klo 10 liturgia Ke 11.1. klo 17 akatistos Kunnia Jumalalle kaikesta To 12.1. klo 17 rukouspalvelus Su 15.1. klo 10 liturgia To 19.1. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus La 21.1. klo 18 vigilia Su 22.1. klo 10 liturgia To 26.1. klo 17 yleinen panihida Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai La 28.1. klo 18 vigilia Su 29.1. klo 10 liturgia Kristuksen temppeliintuominen Ke 1.2. klo 18 ehtoopalvelus ja liturgia To 2.2. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus Tuhlaajapojan sunnuntai La 4.2. klo 18 vigilia Su 5.2. klo 10 liturgia Ke 8.2. klo 17 akatistos Jumalansynnyttäjälle To 9.2. klo 17 ehtoopalvelus Tuomiosunnuntai La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia Ekumeenisella rukousviikolla: Ke 18.1. klo 17 Ekumeenisen rukousviikon avajaisjumalanpalvelus kauppakeskus Columbuksessa Ke 25.1. klo 18 Ekumeeninen rukousilta Vuosaaren seurakunnan Albatrossi-salissa MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit su liturgian jälkeen. • Lapsille liturgian aikana kirkkokerho klo 10-12.30. • Raamattupiiri kokoontuu TM Okko Balagurinin johdolla parittomien vkojen to klo 18. Kulttuurikeskus Sofia Pyhän viisauden kappeli, Kallvikintie 28, Vuosaari Jeesuksen rukous -palvelus ti klo 18; aamupalvelus arkisin klo 8.30; ehtoopalvelus arkisin klo 17; akatistos Jumalansynnyttäjälle to klo 17.30 Tarkemmat palvelustiedot ml. viikonloppupalvelukset osoitteesta: www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma ESPoo Isä Petri Korhonen, p. 0207 220 694 Kanttori isä Petri Hakonen, p. 0207 220 695 Muu papisto isä Heikki Huttunen, p. 040 741 8792 30 Tapiola Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko Kaupinkalliontie 2, p. 0207 220 693, [email protected], http:// www.espoonortodoksit.fi. La 17.12. klo 12 hetkipalvelus (Joulumyyjäisten avaus) klo 18 vigilia Su 18.12. klo 10 liturgia Ke 21.12. klo 18 akatistos To 22.12. klo 9 liturgia Pe 23.12. klo 9 kuninkaalliset hetket Kristuksen syntymä La 24.12. klo 14 suuri ehtoopalvelus (Kristuksen syntymän aatto) Su 25.12. klo 8 aamupalvelus ja liturgia, radiointi Jumalansynnyttäjän juhla (2. joulupäivä) Ma 26.12. klo 10 liturgia Basileios Suuri, uusi vuosi La 31.12. klo 18 vigilia Su 1.1. klo 10 liturgia (Uudenvuodenpäivä) To 5.1. klo 18 vigilia La 7.1. klo 18 vigilia Su 8.1. klo 10 liturgia Ke 11.1. klo 18 ehtoopalvelus To 12.1. klo 9 liturgia Pe 13.1. klo 9 aamupalvelus La 14.1. klo 18 vigilia Su 15.1. klo 10 liturgia Ke 18.1. klo 18 akatistos To 19.1. klo 9 aamupalvelus Pe 20.1. klo 9 aamupalvelus La 21.1. klo 18 vigilia Su 22.1. klo 10 liturgia Ke 25.1. klo 18 ehtoopalvelus To 26.1. klo 9 liturgia Pe 27.1. klo 9 aamupalvelus Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai La 28.1. klo 18 vigilia Su 29.1. klo 10 liturgia Kristuksen temppeliintuominen Ke 1.2. klo 18 vigilia To 2.2. klo 9 liturgia Pe 3.2. klo 9 aamupalvelus Tuhlaajapojan sunnuntai La 4.2. klo 18 vigilia Su 5.2. klo 10 liturgia Ke 8.2. klo 18 ehtooplavelus To 9.2. klo 9 liturgia Pe 10.2. klo 9 aamupalvelus La 11.2. klo 17.30 yleinen panihida Tuomiosunnuntai La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit su liturgian jälkeen. Lisätietoja kirkon ilmoitustaululta sekä www.espoonortodoksit.fi. Leppävaara Perkaan kappeli Upseerinkatu 5, 02600 Espoo La 17.12. klo 10 liturgia La 21.1. klo 10 liturgia Espoon keskus Trapesa: Kotikyläntie 5, käynti Kylänraitin puolelta, Kirkkojärvi To 15.12. klo 9 liturgia Ti 20.12. klo 18 yleinen sairaanvoitelu ja katumus La 24.12. klo 10 liturgia 31 La 8.1. klo 10 liturgia ja suuri vedenpyhitys Ma 16.1. klo 18 ehtoopalvelus Ke 18.1. klo17 ekumeeninen kirkkovaellus Trapesa -Espoon Tuomiokirkko To 19.1. klo 9 liturgia vaNtaa Isä Mikael Sundkvist, p. 0207 220 646 Kanttori Helena Tchervinskij, p. 0207 220 656 Diakoni Sergei Podschivalow p. 040 749 1560 Tikkurila Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko, Läntinen Valkoisenlähteentie 48 p. 0207 220 653. Liturgia toimitetaan kaksikielisesti (suomeksi ja slaaviksi) joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina. La 17.12. klo 18 vigilia Su 18.12. klo 10 liturgia To 22.12. klo 17.30 ehtoopalvelus Pe 23.12. klo 10 kuninkaalliset hetket Kristuksen syntymä La 24.12. klo 14.30 vigilia Su 25.12. klo 10 liturgia Ma 26.12. klo 10 liturgia La 31.12. klo 18 vigilia Su 1.1. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste To 5.1. klo 18 vigilia Pe 6.1. klo 10 liturgia ja suuri vedenpyhitys La 7.1. klo 18 vigilia Su 8.1. klo 10 liturgia To 12.1. klo 17.30 ehtoopalvelus La 14.1. klo 18 vigilia Su 15.1. klo 10 liturgia To 19.1. klo 17.30 akatistos La 21.1. klo 18 vigilia Su 22.1. klo 10 liturgia To 26.1. klo 17.30 ehtoopalvelus Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai La 28.1. klo 18 vigilia Su 29.1. klo 10 liturgia Kristuksen temppeliintuominen Ke 1.2. klo 18 vigilia To 2.2. klo 9 liturgia To 2.2. klo 17.30 ehtoopalvelus Tuhlaajapojan sunnuntai La 4.2. klo 18 vigilia Su 5.2. klo 10 liturgia To 9.2. klo 17.30 ehtoopalvelus Pe 10.2. klo 18 parastasis La 11.2. klo 10 liturgia Tuomiosunnuntai La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokerho su klo 10-12.30 kirkon kerhohuoneessa. Mukaan sisätossut ja pieni eväs. • Kuoroharjoitukset ke klo 18 - 20. Myyrmäen ev.lut.kappeli Ev. lut. srk:n kerhotila, Uomatie 1 Liturgia kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 10. itÄ- Ja KESKi-UUSiMaa Isä Viktor Porokara p. 0400 744 757, 15.1.2012 asti Järvenpää Kasanilaisen Jumalanäidin ikonin kirkko, Kartanontie 45, p. 0207 220 678. Kanttori Tatjana Wilenius p. 0207 220 681 Diakoni Erkki Toivonen, p. (09) 291 8382 Vahtimestari 0207 220 680 Ke 21.12. klo 18 ehtoopalvelus Kristuksen syntymä La 24.12. klo 16 ehtoopalvelus Su 25.12. klo 9 liturgia Ma 2.1. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste To 5.1. klo 18 vigilia Pe 6.1. klo 10 liturgia La 7.1. klo 18 vigilia Su 8.1. klo 10 liturgia La 14.1. klo 18 vigilia Su 15.1. klo 10 liturgia La 21.1. klo 18 vigilia Su 22.1. klo 10 liturgia Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai La 28.1. klo 18 vigilia Su 29.1. klo 10 liturgia Kristuksen temppeliintuominen Ke 1.2. klo 18 vigilia To 2.2. klo 10 liturgia Tuomiosunnuntai La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit liturgian jälkeen. • Torstaisin klo 16 - 19 ikonimaalauspiiri. Lisätietoja ohjaaja Jurij Mitroshin 050-5922328 • Lasten sunnuntaikerho klo 10-12. • Perhekerho 1 krt/kk lauantaisin klo 17-18. Porvoo Kristuksen kirkastumisen kirkko, Vanha Helsingintie 1, p. 0207 220 690. Kanttori Elena Nemlander p. 0440 430 249 Diakoni Yrjö Saranpää Vahtimestari Niko Laakso 0207 220 691 To 22.12.klo 17.30 Jeesuksen rukous –palvelus Kristuksen syntymä La 24.12. klo 15 ehtoopalvelus Ma 26.12. klo 10 liturgia Teofania, Herran kaste To 5.1. klo 18 vigilia Pe 6.1. klo 10 liturgia To 19.1. klo 17.30 Jeesuksen rukous –palvelus La 21.1. klo 18 vigilia Su 22.1. klo 10 liturgia To 2.2. klo 17.30 Jeesuksen rukous –palvelus Tuomiosunnuntai La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit liturgian jälkeen. • Kirkkokuoro harjoittelee torstaisin klo 18 kirkolla Elena Nemlanderin johdolla, p. 0440 430 249. 31 qq q Klaukkala Tuhlaajapojan sunnuntai La 4.2. klo 18 vigilia Su 5.2. klo 10 liturgia Ke 8.2. klo 18 ehtoopalvelus Kanttorieina toimivat Anu Ekholm, p. 0400 408 881 ja Anne-Mari Rautamäki p. 0207 220 665, Kirkonisännöitsijä Aune Svennevig, p. 0207 220 666 MUUTA TOIMINTAA Kuoroharjoitukset ke klo 18.• Lastenkerho klo 11-13 kuukauden 2, 3. ja 4. la ja joka kk:n ens. su klo 10 - 12.30. Ohjaaja tuo lapset ehtoolliselle. • Ponomarikerho ehtoopalveluksen yhteydessä joka toinen ke klo 17-19.30. Ilmoittaudu isä Kaleville. Pyhän Nektarioksen kirkko, Kuonomäentie 80, 01800 Klaukkala, p. 0207 220 664, [email protected] La 17.12. klo 18 vigilia Su 18.12. klo 10 liturgia Kristuksen syntymä La 24.12. klo 14 ehtoopalvelus, Kristuksen syntymän aatto Ma 26.12. klo 10 aamupalvelus ja liturgia (toinen joulupäivä) Teofania, Herran kaste To 5.1. klo 18 vigilia Pe 6.1. klo 10 liturgia, suuri vedenpyhitys La 21.1. klo 18 vigilia Su 22.1. klo 10 liturgia Tuhlaajapojan sunnuntai La 4.2. klo 18 vigilia Su 5.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit ja yhteinen hetki liturgian jälkeen. • Nektarioskerhon aiheista ja aikatauluista lisätietoja kirkon ilmoitustaululta. • Kuoroharjoituksista lisätietoja Anne-Mari Rautamäeltä, p. 0207 220 665. Kaunisniemi Apostoli Jaakobin ja pyhän Annan kirkkoSeurakunnan leirikeskus, Läyliäinenp. 0207 620 503. Jumalanpalveluksia toimitetaan leirien, kurssien ja muiden tapahtumien aikoina. Tarkempia tietoja palveluksista nuorisotoimistosta p. 0207 220 631 tai [email protected] LÄNSi-UUSiMaa Isä Kalevi Kasala, p. 0207 220 659 Kanttori Matti Jyrkinen p. 0207 220 660 Diakoni Seppo Pesonen Lohja Karjalan valistajien kirkko, Nahkurinkatu 4 Ke 14.12. klo 18 ehtoopalvelus Kristuksen syntymä Su 25.12. klo 9 Joulun aamupalvelus ja liturgia. Tuo pieni lahja - saat pienen lahjan Basileios Suuri, uusi vuosi La 31.12. klo 19 rukouspalvelus Su 1.1. klo 10 Basileios Suuren liturgia (Uudenvuodenpäivä) Teofania, Herran kaste To 5.1 klo 18 vigilia Pe 6.1 klo 10 vedepyhitys, liturgia ja ristisaatto Ke 11.1. klo 18 ehtoopalvelus Ke 25.1. klo 18 ehtoopalvelus Kristuksen temppeliintuominen. Ke 1.2. Klo 18 vigilia To 2.2. klo 10 liturgia 32 32 32 Kaikkien pyhien tsasouna Metsolan hautausmaa Myyryntie, Lohja La 24.12. klo 17 suuri ehtoopalvelus Kirkkonummi Pokrovan kirkko, Elfvinginkuja, Jorvas, p. (09) 221 1400 La 14.1. klo 18 vigilia Su 15.1. klo 10 liturgia Kirkkonummen evl. seurakuntakeskus Seurakuntatie 1 (rippikoulusali ) La 17.12. klo 18 ehtoopalvelus Su 18.12. klo 10 liturgia ja kirkkokahvit MUUTA TOIMINTAA Kaikille avoimet srk-illat joka toinen perjantai klo 18 - 19.30. qq q GUDTjänsTer på svenska HELSiNgfoRS Huskyrkan Elisabetsgatan 29 A, 4. vån. Gudtjänsterna förrättas av fader Mikael Sundkvist, tel. 0207 220 646. Mariamkören leds av kantor Tatjana Wilenius, tel. 0207 220 693. I regel firas vigilia lördag afton kl. 18 och liturgi söndag morgon kl. 10 under första veckoslutet i månaden. On 21.12. kl 19.15 aftonbön Lö 24.12. kl. 24.00 liturgi på svenska o. på engelska Sö 1.1. kl 10 liturgi (Nytt år) Sö 5.2. kl 10 liturgi Ortodox studiecirkel på svenska kl 18 i Joakimssalen (Elisabetsgatan 29, 4:e vån.), varefter aftonbön i Huskyrkan kl 19:15: 21.12. – Guds moder Maria som bild av kyrkan MUUTA TOIMINTAA Kirjallisuuspiiri kokoontuu Kirkkonummen evl. srk-talolla seuraavasti: ke 11.1, to 2.2, ke 22.2, ke 14.3. Lisätietoja toimittaja Mari Vainio 050 564 8899 Hanko Apostolienvertaisten Magdalan Marian ja Vladimir Kiovalaisen kirkko Täktomintie. Vahtimestari Mari Backman, p. 040-1681499 La 24.12. klo 14 suuri ehtoopalvelus (Kristuksen syntymän aatto) La 7.1. klo 18 vigilia Su 8.1. klo 10 liturgia La 21.1. klo 18 ehtoopalvelus Su 22.1. klo 10 hetkipalvelus La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Torstaikerho to klo 18 - 19.30 seuraavasti: 22.12. • Kuoroharjoitukset su klo 14 - 15.30 (paitsi silloin, kun Hangossa on liturgia) Nummela Ev.lut. srk-keskus, Kappelitie 5 Ma 26.12. klo 10 liturgia La 21.1. klo 18 ehtoopalvelus Su 22.1. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Lastenkerho liturgiasunnuntaisin. Karkkila Ev.lut. srk-keskus Huhdintie 9-11 ESbo Den Helige Herman av Alaskas kyrka, Kaupinkalliontie 2, Hagalund, tel. 0207 220 693. GUDSTJÄNSTER andra söndagen i månaden svenska inslag i liturgin. servICes In enGLIsH Kotikirkko Ss. James and Catherine Church, Liisankatu 29. Father Teemu Toivonen Sat 24.12. 12 p.m Divine Liturgy service in english and swedish Sat 28.1. at 18 p.m. Great vespers (St. Isaac & 20th anniversary seminar) Publican and Pharisee Sun 29.1. at 10 a.m. liturgy Last judgement Sun 12.2. at 10 Liturgy a.m. (Fr.Heikki away) q q q q q q q q qqqqqqqqq БОГОСЛУЖЕНИЙ КАЛЕНДАРЬ | БОГОСЛУЖЕНИЙ q q q q q q q q qqqqqqqqq ДУХОВЕНСТВО Дежурный священник принимает в канцелярии c 9 до 14 ч. • Адрес: Liisankatu 29, Хельсинки • Тел. 09-5845 9635 • Электронная почта: [email protected] Дежурство на русском языке • В Свято-Троицкой церкви (Unioininkatu 31) по вторникам с 9.00 до 14.00, тел. 0207 220 649. • В приходском центре Меллунмяки по средам с 14 до 17 ч, тел. 0207 220 672. • Русскоязычный священник прихода, отец Алексей Самолдин тел. 0207 220 650. Канцелярия прихода Адрес: Helsingin ortodoksinen seurakunta, Liisankatu 29, 00170 Helsinki Канцелярия открыта: Пн–Пт 9.00–14.00 • Настоятель прихода отец Маркку Салминен, тел. 0207 220 603, электронная почта: [email protected] • Секретарь настоятеля Анне Лехто, тел. 0207 220 605, электронная почта: [email protected] ХЕЛЬСИНКИ Свято-Троицкая церковь Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел. 0207 220 649. Русскоязычный священник приходa Алексей Самолдин тел. 0207 220 650. Регент Ирина Червинский-Матси тел. 0207 220 652. Священник отец Тимо Сойсало тел. 09 349 6599. Священник отец Александр Бъёрклунд тел. 040 550 0103, Протодиакон отец Геннадий Столбов (на пенсии), тел. 040 587 8580. Дьякон Иоанн Авдуевский тел. 0408339127 БОГОСЛУЖЕНИЯ на церковно-славянском языке Сб 17.12. в 18 ч. всенощная Вс 18.12 в 9.45 ч. Литургия Пт 23.12. в 9 ч. Царские часы Сб 24.12. в 9 ч. Литургия Иоанна Златоуста Рождество Христово Сб 24.12. в 15:30 ч. всенощная Вс 25.12. в 11 ч. Литургия Василия Великого Собор Пресвятой Богородицы Пн 26.12. в 9 ч. утреня и Литургия Неделя пред Богоявлением Сб 31.12. в 18 ч. всенощная Вс 1.1. в 9:45 ч. Литургия и Новогодний молебен Чт 5.1. в 9 ч. Царские часы, вечерня, Литургия и Водоосвящение Крещение Господне Чт 5.1. в 18 ч. всенощная Пт 6.1. в 9.40 ч. Литургия и великое Водоосвящение Сб 7.1. в 18 ч. всенощная Вс 8.1. в 9.40 ч. Литургия Ср 11.1. в 18 ч. акафист Сб 14.1. в 18 ч. всенощная Вс 15.1. в 9.40 ч. Литургия Ср 18.1. в 18 ч. акафист Сб 21.1. в 18 ч. всенощная Вс 22.1. в 9.40 ч. Литургия Ср 25.1. в 18 ч. акафист Сб 28.1. в 18 ч. всенощная Вс 29.1. в 9.40 ч. Литургия Сретение Господне Ср 1.2. в 18 ч. всенощная Чт 2.2. в 9.40 ч. Литургия Сб 4.2. в 18 ч. всенощная Вс 5.2. в 9.40 ч. Литургия Ср 8.2. в 18 ч. акафист Вселенская родительская суббота, день памяти всех усопших православных христиан Пт 10.2. в 17 ч. парастас Сб 11.2. в 10 ч. Литургия и литии Неделя мясопустная о Страшном Суде Сб 11.2. в 18 ч. всенощная Вс 12.2. в 9.40 ч. Литургия ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ • Чаепитие после литургии по воскресеньям ок. 12 ч.• Воскресная школа. По воскресеньям, с 10:00, для детей проводятся занятия по изучению православия. Кружок ведёт Людмила Устинова и Елена Никрус (тел. 040-7165217). Церковь прор. Илии на кладбище Lapinlahdentie 2, Ruoholahti, тел. 0207620500 БОГОСЛУЖЕНИЯ каждую вторую неделю Литургия на церковно-славянском языке Сб 7.1. в 9.40 ч. Литургия Пт 20.1. в 17 ч. панихида Сб 21.1. в 9.40 ч. Литургия Пт 3.2. в 17 ч. панихида Сб 4.2. в 9.40 ч. Литургия и лития Храм при доме для престарелых Hämeentie 55, тел. (09) 2511 1411Священник отец Александр Корелин. Неделя пред Рождеством Христовым Святих Отец Сб 17.12. в 17 ч. общая исповедь Сб 17.12. в 17.30 ч. всенощная Вс 18.12. в 10 ч. Литургия Рождество Христово Сб 24.12. 14 ч. всенощная Вс 25.12. в 10 ч. Литургия Крещение Господне, Богоявление Чт 5.1. в 17.30 ч. всенощная Пт 6.1. в 09.30 ч. Литургия и великое Водоосвящение Память преподобных отец наших Павла и Иоанна Сб 14.1. в 17.30 ч. всенощная Вс 15.1. в 10 ч. Литургия Сретение Господне Ср 1.2 в 17.30 ч. всенощная Чт 2.2 в 10 ч. Литургия Неделя о блудном сыне Сб 4.2 в 17.30 ч. всенощная Вс 5.2 в 10 ч. Литургия Приходской центр в Meллунмяки Часовня прп. Александра Свирского Korvatunturintie 2, Mellunmäki, тел. 0207 220 672.Священник отец Юрки Пенттонен, тел. 0207 220 645. В присутствии русскоязычных прихожан, служба проводится и на русском языке. ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ • Чаепитие по воскресеньям после литургии. • Священник дежурит по средам с 16 до 18 ч. и по четвергам с 10 до 12 ч. • Воскресная школа для детей. По воскресеньям, с 10:00 до 12:30. говорят и по-русски и по-фински. Культурный центр София Часовня Святой Софии, Kallvikintie 28, Вуосаари www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/ kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma ЭСпОО Церковь прп. Германа Аляскинского в Тапиола Kaupinkalliontie 2, Tapiola,тел. 0207 220 693, факс 0207 220 696; [email protected], www.espoonortodoksit.fi Священники: отец Петри Корхонен, тел. 0207 220 694; отец Хейкки Хуттунен, тел. 040 741 8792. Священник дежурит в церкви по четвергам с 10 до 12 ч. БОГОСЛУЖЕНИЯ в первое воскресенье месяца на финском и русском языках. ВАНтАА Спасо-Вознесенская церковь в Тиккурила Läntinen Valkoisenlähteentie 48 тел. 0207 220 653, факс 0207 220 657 Священник: отец Микаел Сундквист, тел. 0207 220 646. Регент Хелена Червинский, тел. 0207 220 656. Диакон отец Сергей Подшивалов, тел. 040 749 1560. БОГОСЛУЖЕНИЯ В последнее воскресенье месяца Литургия на финском и церковнославянском языках. Священник дежурит в церкви по четвергам с 16 до 18 ч. Русским языком в храме владеет диакон о. Сергей Подшивалов 33 33 qqqqqqqqq Minne mennä qqqqqqqqq HELSINKI Helsingin Tiistaiseura ry toivottaa kaikille siunattua paastoa ja hyvää Kristuksen syntymäjuhlaa! Kevättalvella tapaamme seurakuntasalilla tiistaisin klo 16 - 18. Ohjelma: 17.1. Isä Veikko Purmonen johdattaa meidät vuoden 2012 toimintakauteen. 24.1. Hannele Rannisto kertoo matkoistaan Siinain luostariin. 31.1. FK Rauno Kuokkanen puhuu aiheesta isä Justin Popovitš, ortodoksisen kirkon uusi pyhä. Serbian ortodoksinen kirkko kanonisoi isä Justinin vuonna 2010. 7.2. Shimelles Tenaw :yhteistyön merkitys YK:n kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 valossa. 14.2. Valmistelemme vuosikokousta 21.2. Kirkkoilta, emme kokoonnu seurakuntasalille. 28.2. Vuosikokous STEFANOSKOTI Stefanoskodin Tiistaiseuran perinteiset Joulumyyjäiset lauantaina 17. 12. klo 11 - 13.30 Stefanossalissa, osoite: Hallatie 2 B , Tapaninvainio , 00780 Hki. Saatavana - karjalanpiirakoita - sienipiirakoita - kaalipiirakoita - lohipiirakoita - kakkuja , pullasia - yms. leivonnaisia ja paistoksia Lounasbuffet ja pika-arpajaiset Käspaikkakerho kokoontuu parillisten viikkojen torstaisin. Kevätkausi alkaa to 12.1. klo 10 – 14. Kerho on avoin kaikille. MELLUNMÄKI Kuusijuhla Sunnuntaina 18.12. pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelilla perinteinen kuusijuhla. Tarjoilua, ohjelmaa ja kauneimpia joululauluja. Kulttuurikerho torstaisin klo 17 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen 12.1, 26.1, 9.2, 8.3, 22.3, 19.4, 3.5. 34 Raamattupiiri torstaisin klo 17 alkavan Jeesuksen rukouspalveluksen jälkeen 19.1, 22, 16.2, 1.3, 15.3, 29.3, 26.4, 10.5. Kerhoihin pääsee hyvin sisään kesken kaudenkin, eivätkä ne edellytä ennakko-osaamista. Jokainen kerta on oma kokonaisuutensa. ESPOO Tiistaiseuran puurojuhla La 17.12. klo 15 seurakuntasalissa Trapesa Trapesan avoin olohuone on avoinna ma - pe klo 10 - 16. Maahanmuuttajien neuvontapalvelut palvelevat sopimuksen mukaan toimiston aukioloaikoina (ti - to klo 9 - 15) Tietoa kerhoista ja muusta toiminnasta: [email protected], www.trapesa.com. Filoksenia ry, Kansainvälinen kohtaamispaikka Trapesa, Kotikyläntie 5, 02770 Espoo. puh./fax. 09 412 2045/045 278 1909 VANTAA ”Varhaiset kristityt” Esitelmiä varhaiskristillisyydestä Tikkurilan Tiistaisseuran illoissa. Isä Mikael Sundkvist alustaa kirjasensa Varhaiset kristityt pohjalta. Aika: Torstai-ilta klo 18 (klo 17:30 alkavan ehtoopalveluksen jälkeen). Paikka: Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko (Läntinen Valkoisenlähteentie 48) 12.1 Mies ja nainen, perhe – Mitä varhaiset kristityt ajattelivat miehenä ja naisena olemisesta? 26.1 Orjien kirkko? Varhaisten kristittyjen yhteiskunnallinen asema 9.2 Varhaisten kristittyjen yhteisöllisyys menestyksen taustalla Ikonimaalausta aloitteleville Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa tiistaisin klo 17.30-20.30 seuraavan kerran 10.1.2012. Opetus tapahtuu Suomen ikonimaalareiden ohjelman mukaan. Lisätiedustelut Liisa Holst 040 566848, [email protected]. LÄNSI-UUSIMAA LOHJA Tiistaiseura Kuukauden ens. torstaina klo 18. Lisätietoja: pj. Urpo Uotila, p. 044 314 5210 tai isä Kalevi, p.0207 220 659. Seniorikerho Lisätietoja Matti Jyrkiseltä, p. 0207 220 660. Miesmylly Äijien juttuja ortodoksisessa hengessä. Lisätietoja kanttori Matti Jyrkinen, p. 0207 220 660. Naisten piiri Lisätietoja Pirkko Siili, p. 0400 782 144. Vihdin-Nummelan Ortodoksit ry Tiistaiseura Kaarikeskuksen takkahuoneessa 4. krs. tiistaina 3.1. ja 7.2 klo 18:00. Blinikestit Kaarikeskuksen ravintolassa sunnuntaina 12.2. alkaen klo 17:00. Tarjolla blinejä lisukkeineen, tee/kahvi. Sisäänpääsy 10€, lapset 3€, arvat 2€/kpl. Vieraakseemme saamme nunna Kristodulin Lintulan luostarista. Tervetuloa ! Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta: www.vihdin-nummelanortodoksit. fi tai p. 0400 815620/Edith Hiltunen TAMMISAARI Tammisaaren ortodoksien tapaamiset / De ortodoxa i Ekenäs möts : 21.1. klo 13 - 15 Ylidiakoni Juha Lampinen/protodiakon Juha Lampinen 18.2. klo 13 -15 Vierailija avoinna / Gästen anmälas senare Kokoonnumme Tammisaaressa Raatihuoneen torilla sijaitsevan Cafe Carl de Mumman tiloissa, sisäänkäynti kahvilan ja Tiimarin välistä, 2. kerros. Lisätietoja Helena Niva 050- 4413154/ Vi möts vid Rådhustorget i Ekenäs i Café Carl de q qqqqqqqq q qqqqqqqq Mummas utrymme, ingång mellan cafet och Tiimari, 2. våningen. Tillägsinformation: Helena Niva, 050-4413154 SOFIA Tapahtuma naisille Kulttuurikeskus Sofiassa 20.-21.1.2012. Ortodoksisen kirkon naistyötoimikunnan ja NNKY:n yhteinen ekumeeninen taidepainotteinen tapahtuma pidetään Kulttuurikeskus Sofiassa. Teemana on ”karjalaiset naiset ja suomalainen kansanperinne”. Osallistumismaksu 105 euroa, sis. ohjelman mukaiset ruokailut ja yöpymiset 1 hh huoneissa. 70 euroa sis. ohjelman mukaiset ruokailut ilman yöpymistä. Mahdollisuus jäädä yöksi la - su lisämaksusta 45 euroa. ILMOITTAUTUMISET: 13.1.2012 mennessä reception@kulttuurikeskussofia, puh. 010 277 900 Lisätietoja seminaareista ja kursseista nettisivuiltamme: http://www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/kulttuuri/seminaarit Venäläinen joulu Vanhan kalenterin mukaisena jouluna vigilia pe 6.1 klo 17 ja liturgia la 7.1. klo 10 (pääosin kirkkoslaaviksi) Galleria Valamon kansanopistossa maalattuja ikoneja 3.12.2011-28.2.2012 Kappeli Maanantaista perjantaihin joka päivä aamupalvelus klo 8.30 ja ehtoopalvelus klo 17.00. Tiistaisin Jeesuksen rukous –palvelus klo 18 Torstaisin akatistos Jumalansynnyttäjälle klo 17.30. Tarkka jumalanpalvelusohjelma ml. viikonloppujen palvelukset löytyy nettisivuiltamme: http://www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/ kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma 35 ц q q q q q q q qq q ПРИХОДСКАЯ ЖИЗНЬ • Начальная группа православного ВАНТАА песнопения для взрослых и детей МЮЮРМЯКИ старшего возраста по пятницам с 16 до 19 ч. Рук. Виктория Меерсон, тел. 040 728 6465 • Финско- и русскоязычный детский • По средам, после акафиста, православная субботам, с 11:00 до 13:00, в помещениях разговорная группа в Сторожке. Каждый евангелическо-лютеранской церкви, адрес: раз - новая тема. Общение ведут о. Алексей Uomatie. Кружок для детей от 3 до 10 лет. Самолдин и о. Александр Бъёрклунд. Преподаватель Михаил Краснов, тел. 0400- q q q q q q q qq q ХЕЛЬСИНСКИЙ ПРАВОСЛАВНЫЙ ПРИХОД ПРАВОСЛАВНЫЕ РАДИОПРОГРАММЫ • Кружок церковно-славянского языка Радио Спутник по средам в 17 ч. Рук. Михаил Копотев. Хельсинки 106,9 ФМ Организатор кружка Общество друзей Порво 88,4 ФМ Свято-Троицкой церкви ро. ТВОРИ ДОБРО. Радиопрограмма • Швейный кружок для нужд церкви по хельсинского православного прихода. субботам с 11 до 14 ч. Ведущий: отец Александр. Суббота в 8.50 ч. Свято-Троицкая церковь Устинова. Воскресенье в 8.50 ч. • Воскресный детский кружок во время Празднование Рождества • Чаепитие в Приходском зале, после Литургии, 26 декабря (Unioninkatu 39, вход со двора). Музыка. И рождественская программа для детей. • Группа помощи одиноким и престарелым людям, нуждающимся в духовной поддержке, тел. 0207 220 649 (Чт 12.3015.30 и Сб 11.00-14.00). СВЯТО-ТРОИЦКАЯ ЦЕРКОВЬ Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел. 0207 220 649 • Хор Свято-Троицкой церкви приглашает басов и альтов. Хор поет еженедельно всенощную, литургию и праздничную литургию. Репетиции - по вторникам с 18.00 в Свято-Троицкой церкви. Для детей ЦЕРКОВЬ ПРЕОБРАЖЕНИЯ ГОСПОДНЯ Vanha Helsingintie 2, Tattarinmalmi Преподаватели Анастасия Селиванова и Клавдия Рубина. В кружке говорят и порусски и по-фински. Литургии. Преподователи Лаура Лазепка и Евгения Султан. Совместное участие на Евхаристии. Добро пожаловать! •Детский кружок искусства. В Сторожке (Свято-Троицкая церковь), по пятницам, начало c 14:30 до 16 ч. (для детей старше пяти лет). • Детский ансамбль русской народной музыки. Приглашаются ребята от 6 до 15 лет. Запись у рук. Лилии Мельниковой, тел. 040 5799 144. МЕЖДУНАРОДНЫЙ ЦЕНТР ВСТРЕЧ ТРАПЕЗА Открытый зал международного центра встреч Трапеза открыт пн-пт в 10-16 ч. Обслуживание и советы для иммигрантов по договору во время открытия офиса центра (вт-чт в 9-15 ч. ). Дополинительная информацию: [email protected], www.trapesa.com и по тел. 09-4122045, 045-897 3232. Адрес: Filoksenia ry, Международный центр ПРИХОДСКОЙ ЦЕНТР В МЕЛЛУНМЯКИ Korvatunturintie 2, Mellunmäki, тел.0207 220 672 • Детская художественная студия по четвергам с 14:30 до 16 :30 (для детей старше семи лет). Преподавательница Виктория Охрименко, тел. 050-3697075. на время репетиций хора организован • Семейный кружок рукоделья по средам кружок в Сторожке. Регент Ирина четных недель с 14:30 до 17 ч. Рук. Любовь Червинский-Матси, тел. 0207220652. Мякинен, тел. 046 812 1727. 36 ПОРВОО до 12.00. С собой - тапочки и бутерброд. КРУЖКИ ДЛЯ ДЕТЕЙ хельсинского прихода. Ведущая Людмила ХЕЛЬСИНКИ 505873. •Детский кружок, по субботам, с 10.00 Воскресенье в 12.50 ч. ГОЛОСА ДРУЗЕЙ. Радиопрограмма друзей кружок в Мююрмяки (Myyrmäki). По встреч Трапеза, Kotikyläntie 5, 02270 Espoo, www.trapesa.com qqqqqqqqq Diakonia Diakonia qqqqqqqqq DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAJAT: Käyntipäivystys (Unioninkatu 39, sisäpiha) keskiviikkoisin klo 13–15 DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAJAT: Puhelinpäivystys (09) 5845 9633 Käyntipäivystys alkaen ma–ti ja to–pe klo 9–1214.9. (Unioninkatu 39, sisäpiha) keskiviikkoisin klo 13 - 15. JOULUNAJAN KÄYNTIPÄIVYSTYKSET Puhelinpäivystys (09) 5845 21.12.2011. 9633 Viimeinen käyntipäivystys ma - ti ja to - pe joulutauon klo 9 - 12 Käyntipäivystys jälkeen alkaa 11.1.2012. SÄHKÖPOSTI SÄHKÖPOSTI [email protected] [email protected] Kaikillatyöntekijöillä työntekijöilläon onoma oma Kaikilla sähköpostiosoitemuotoa: muotoa: sähköpostiosoite [email protected] [email protected] DIAKONIATYÖSTÄ DIAKONIATYÖSTÄ VASTAAVA PAPPI PAPPI VASTAAVA isäTeo TeoMerras Merras 040 040540 5403200 3200 isä YLIDIAKONI YLIDIAKONI isäJuha JuhaLampinen Lampinen 040 040527 5279580 9580 isä DIAKONIATYÖNTEKIJÄT DIAKONIATYÖNTEKIJÄT DIAKONIATYÖNTEKIJÄT Kari Hartikka 040 703 4616 JA VASTUUALUEET Itä-Helsinki ja Vapaaehtoistyö Kari Hartikka 703 4616 Jaana Karvinenp. 040 040 764 0992 Itä-Helsinki,Vapaaehtoistyö Vantaa, yhteistyö Jaana Karvinen p. 040 764 0992 kasvatustoimen kanssa Vantaa, yhteistyö kasvatustoimen Ilona Lehmus 040 357 3981 kanssa Ilona Lehmus p. 040 357 3981 Helsinki, Länsi-Uusimaa Helsinki, Länsi-Uusimaa Valentina Lobia 040 832 8722 Valentina Lobia p. 040 832 8722 Itäja Keski-Uusimaa Venäjänkielinen työ, Taisia Pohjola 040 583 2915 Itä- ja ja Keski-Uusimaa Espoo Kauniainen Taisia Pohjola p. 040 583 2915 Espoo ja Kauniainen LOMAT Ilona Lehmus 9.-13.1.2012 LOMAT Kari Hartikka 23.12.2011.-5.1.2012 Kari Hartikka Taisia Pohjola 12.-18.9.2011 9.-20.1.2012 Taisia Pohjola 29.8.-2.9.2011 KERHOT HELSINGISSÄ Virkistysiltapäivä seniori-ikäisille KERHOT HELSINGISSÄ Kerhon kevätkausi alkaa torstaina 26.1. klo 12–14, jonka jälkeen kerho toimii Virkistysiltapäivät seniori-ikäisille koko kevätkauden parillisina viikkoina Parillisina viikkoina seurakuntasalilla aina 3.5 asti. Lounas ja kahvi maksavat klo 12 - 14, os. Unioninkatu 39. Syksyn kerhossa yhden euron. Os. Unioninkatu ensimmäiset kerhot ovat 22.9 ja 6.10. 39, sisäpiha. Lisätietoa: Ilona Lehmus Lounas ja kahvit maksavat yhden euron. Lisätietoja: Ilona Lehmus Horse Horse jatkuu joulutauon jälkeen torstaina Horse 12.1.2012 klo 17.00 ehtoopalveluksella Alkaa torstaina 8.9.2011 klo 17 Kotikirkossa. Lisätietoa: Jaana Karvinen ehtoopalveluksella Kotikirkossa. Lisätietoja: Jaana Karvinen Stefanoskodin kerho Kerho aloittaa joulutauon jälkeen Stefanoskodin kerho toimintansa torstaina 2.2. Herramme Kokoonnumme parittomina viikkoina klo Jeesuksen Kristuksen temppeliintuomisen 13 - 15, os. Hallatie 2. Ensimmäiset kerhot juhlan kunniaksi toimitettavalla liturgialla ovat 15.9 ja 29.9. Kerhossa tarjoillaan klo 10. Tämän jälkeen kerho toimii koko kahvia ja teetä, kerholaiset voivat tuoda kevätkauden aina parittomina viikkoina halutessaan mukanaan pientä suolaista ja torstaisin klo 13. Kerho on avoin muillekin makeata syötävää. Lisätietoja: Ilona Lehmus kuin Stefanoskodin asukkaille. Os. Hallatie 2–6, 00780 Helsinki. Lisätietoa: Ilona Lehmus Työttömien ruokailu Seurakuntasali Unioninkatu 39. Joka Työttömien ruokailu tiistai klo 12 alkaen 13.9. Työttömät joulutauon jälkeen seuraavan kerran maksavat ateriasta 1 euron, muut 2 tiistaina 10.1.2012 klo 12. Työttömät euroa. Lisätietoja: Valentina Lobia maksavat ateriasta 1 euron ja muut 2 euroa. Lisätietoa: Valentina Lobia seuraavan kerran 9.2. diakoniatoimistossa klo 11–12, minkä jälkeen yhteinen lounas seniorikerholaisten kanssa seurakuntasalilla KIRPPUTORI 12–13. Lisätietoa: Taisia Pohjola avoinna tiistaisin klo 11 - 14 Unioninkatu 39, sisäpiha KERHOT JÄRVENPÄÄSSÄ KERHOT JÄRVENPÄÄSSÄ Kerho kokoontuu parillisina viikkoina klo 13–15. Diakoniatyön kerho Seuraavan kerran 26.1.2012. Kartanontie 45, kokoontuu parillisina Os. Kartanontie 45. Lisätietoa: Valentina Lobia viikkoina torstaisin alkaen 22.9 klo 13 - 15. Lisätietoja: Jaana Karvinen KERHOT ESPOOSSA KERHOT KLAUKKALASSA Lourmelin kyökki Kaupinkalliontie 2, Espoo Kevätkaudella Nektariospiiri kokoonumme klo 12–13 valmistamaan Päivämäärät ilmoitetaan seuraavassa tarjottavaa päiväkahveille, jotka nautimme numerossa. Lisätietoja: Taisia Pohjola yhdessä klo 13–14. Seuraavan kerran tiistaina 24.1.2012. Lisätietoa: Taisia Pohjola KERHOT ESPOOSSA Trapesa Lourmelin kyökin ja Maria Pariisilaisen Kotikyläntie 5 Kirkkojärvi, Espoon keskus. piirin päivämäärät ilmoitetaan Diakoniatyöntekijän päivystys 1 krt/ seuraavassa numerossa. kk klo 14–15. Seuraavan kerran 25.1.2012. Lisätietoa: Taisia Pohjola Rinnekodin kerho Kokoonumme Rinnekodin kappelilla, KERHOT KLAUKKALASSA os. Rinnekodintie 6 to 29.9 klo 13.30 Kuonomäentie 80, Klaukkala. - 14.45. Lisätietoja: Taisia Pohjola Nektariospiiri Kevätkauden kokoontumiset Helsi ngi n Ortodoksi sten Kur atoor io r .y Rinnekodin kerho ilmoitetaan seuraavassa numerossa. j uli staa h aettavaksi apur ahoja ja avustuksi Unioninkatu 39, sisäpiha. Kokoonnumme Lisätietoa: Taisia Pohjola a Avustuksia voivat hakea sellaiset ortodoksista kulttuuria ylläpitävät yhteisöt ja yksityishenkilöt, jotka toimivat tai asuvat Helsingin ortodoksisen seurakunnan alueella. Avustukset on tarkoitettu tuDIAKONIATYÖ TOIVOTTAA kemaan ortodoksista kulttuuria ja tutkimusta sekä ortodoksiseen väestöön kohdistuvaa sosiaalista toimintaa harjoittavien yhteisöjen työtä. Avustuksen hakijan tulee ilmoittaa avustuksen kohde, käyttötapa ja suosittelijat, esittää työ- tai toimintasuunnitelma ja selostaa aikaisempaa tähän liittyvää toimintaansa. Vapaamuotoisissa hakemuksissa hakijan nimen, henkilö-, osoite- ja yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava haettava summa ja pankkiyhteys. Yhteisön puolesta tehtävässä hakemuksessa on mainittava yhteisötunnus, ja hakemuksen allekirjoittaa yhteisön nimenkirjoittaja. Hakemukset on osoitettava 15.10.2011 (postileiman mukaan) mennessä Helsingin Ortodoksisten Kuratoorio r.y:lle osoitteella: Helsingin Ortodoksisten KuratooOLETKO DIAKONIATOIMEN rio r.y,. co Sergei Pogreboff, Kaskilaaksontie 4 C KIINNOSTUNUT 40 02360 Espoo. Kuoreen merkinJÄRJESTÄMÄSTÄ VAPAAEHTOISTYÖSTÄ? tä ”Apuraha”. LISÄTIETOA: KARI HARTIKKA Lisätietoja antaa Kuratorion sihteeri Sergei Pogreboff sähköpostiosoitteessa [email protected] tai puhelimitse 040-7194453. SIUNATTUA J A R AUHALLISTA KR ISTUKSEN SY NTYMÄNJ UHL A A ! 09 5845 (09) 9642 5845 9642 37 32 q Ihmeitätekevä Kiitetty ja ylistetty olkoon Isä, Poika ja Pyhä Henki! Ylistetty ja kunnioitettu olkoon Kaikkein Pyhin Jumalanäiti, Ainainen Neitsyt Maria, Taivaallinen esirukoilijamme! Lahjoitan ihmeitätekevään Jumalanäidin ikoniimme, Kozelshtshaniin kiinnitettäväksi koralli-ja hopeasormukseni. Lupasin sen Jumalanäidille vuonna 2008, heti, kun tyttäreni saa ensimmäisen lapsensa.( Tämä sormus oli sittemmin varastettujen ja kadonneiden joukossa; tuokoot se uudelle kantajalleen Jumalan armoa.) T yttäreni on aina rakastanut lapsia, mutta kun 28 v. ikäisenä vihdoin tuli aika hankkia omia pienokaisia, osoittautuikin, että hänen olisi hyvin vaikea tulla raskaaksi. Nuoripari turvautui pian useisiin erilaisiin hedelmällisyyshoitoihin, mutta nekään eivät tuntuneet auttavan. Tyttäreni oli jo epätoivoinen, sillä jatkuvat hoidot ja niitä seuranneet pettymykset olivat henkisesti ja ruumiillisesti äärettömän kuluttavia. He päättivät yrittää vielä yhden kerran, ja lopettaa sitten toistaiseksi. Tämä kerta sitten onnistuikin, kiitos Jumalan!! Hedelmöityspäivä sattui ihmeellisesti Neitsyt Marian Temppeliintuomisen aatolle. Alkuvaikeuksien jälkeen raskaus edistyi hyvin. Lapsukainen, pieni poika, syntyi vihdoin kauniina, kesäisenä Uspenian aattona, 14.8.2009. Lapsen syntymään vaikuttivat monien läheisten ja kaukaistenkin ihmisten esirukoukset, joista muutama esimerkki: Olin ajatellut kauan, että kenties pitäisi pyytää esirukous-apua Athokselta. Syksyllä 2008 kuulinkin athoslaisen munkin olevan tulossa Suomeen, Tapiolan Pyhän Herman Alaskalaisen kirkkoon. Harmikseni sattui kuitenkin niin, että myös Diokleen piispan, Kallistos Waren luento Sofiassa osui samalle päivälle, kuin tuon Englannissa, Oxfordissa väitöskirjaansa viimeistelevän isä Chrysostomos Tympaksen vierailu Tapiolassa. Johtuen omista opinnoistani, päätin, vaikean valinnan jälkeen, kuitenkin mennä kulttuurikeskus Sofiaan kuulemaan piispa Kallistosta. Kuunnellessani Waren luentoa Jeesuksen rukouksesta, avautui yhtäkkiä, kesken kaiken ovi, ja sisään astui munkinkaapuun pukeutunut mies, professori René Gothónin seurassa. Munkki 38 marssi suoraa päätä salin poikki, ja istahti viereeni: Se oli isä Chrysostomos! Kirjoitin hänelle saman tien pienen lappusen, jossa pyysin esirukousta tyttärelleni, jotta hän voisi tulla raskaaksi, jos Jumala suo. Hän hymyili taivaallisen hämmentyneenä ja kasvot loistaen erityistä sielukasta iloa, hän taitteli huolellisesti lappusen talteen, ja lupasi ehdoitta ja oitis rukoilla tyttäreni puolesta. Myöhemmin hän vielä kirjoitti minulle kauniin kirjeen, vastauksena myöhempään kirjeeseeni, jossa kerroin tyttäreni tulleen kuin tulleenkin raskaaksi. Hän toivoi kirjeessään, että minusta tulisi hyvä isoäiti, ja lupasi rukoilla kaikkien meidän puolesta. Ikonimaalausopettajani Antti Narmala oli myös kuullut tyttäreni vaikeuksista. Sain häneltä samoihin aikoihin syksyllä Athokselta tuodun vyönauhan, joka oli ollut Athoksella säilytettävän Jumalanäidin vyön päällä, ja joka Jumalan armon niin suodessa saattoi välittää pyhää siunausta uskoville. Näitä nauhoja ovat käyttäneet erityisellä menestyksellä raskautta toivovat, hedelmättömiksi luullut naiset. Tyttäreni otti nauhan kiitollisena vastaan, ja käytti sitä usein. Hän myös rukoili paljon itsekseen, ja paitsi pyytäen Jumalanäidin apua, myös pyytäen autuaan Ksenja Pietarilaisen esirukouksia. Autuas Ksenja on hänen suojeluspyhänsä. Itse rukoilin pyytäen esirukouksia mm. Pyhittäjä-isä ja ihmeidentekijä Serafim Sarovilaiselta, isä Johannes Krostadtiltaiselta, sekä ennenkaikkea Jumalanäidilta itseltään. Tein myös monta pyhiinvaellusta eri luostareihin, joissa tyttäreni puolesta rukoiltiin. Muiden muassa ystäväni Tatjana auttoi, pyytäen kirjeitse mm. Kos-saaren nunnien rukouksia tyttärelleni. Kävimme tyttäreni kanssa yhdessä Uspenskissa, rukoillen hartaasti Jumalaa, ihmeitätekevän Kozelshtshanilaisen Jumalanäidin ikonin edessä. Siellä lupasin tämän sormukseni, joka jääköön todistukseksi Jumalan suuresta armosta ja rakkaudesta, sekä pienelle jumalanpalvelijallemme itselleen muistettavaksi, aina, kun hän tulee tähän kirkkoon. Pienen jumalanpalvelijan ”nonna” q qqqqqqqqq Perheuutisia qqqqqqqqq Vihityt Lehtokari Ville Lauri ja Tanja Orvokki (e. Jolkkonen), 23.9.2011 Sinishin Kirill ja Sinishina Nina Maria Irena (e. Sulonen), 30.9.2011 Huovila Mika Kalervo ja Ahlström Maria Irene (e. Ahlström-Oka), 30.9.2011 Harjula Sampo Kasper ja Julia (e. Palola), 1.10.2011 Skogberg Teemu Juha Ilmari ja Solovieva Natalia, 1.10.2011 Pylkkänen Ville Iiro Johannes ja Timonen Salla Elina, 1.10.2011 Nykänen Petri Olavi ja Paula Hannele, 15.10.2011 Rekiranta Jarno Kaleva (e. Kainulainen) ja Annamari, 24.10.2011 Kuikka Olli Santeri ja Haapalainen Aino Ulla Sofia, 25.10.2011 Hanni Jorma Väinö Tapani ja Marja Reeta (e. Hyvärinen), 26.10.2011 Lopez Edgar Isaac ja Westerlund Emilia Christina, 27.10.2011 Malyshev Mihail ja Davidova Janna, 30.10.2011 Stenfors Jan Markus ja Kairisalo-Stenfors Minna Marketta (e. Kairisalo), 1.11.2011 Laaksonen Kari Esko ja Lehtinen Reetta-Kaisa, 1.11.2011 Heimonen Andrei ja Maria (e. But), 9.11.2011 Pylkkänen Juha Tapio ja RostiPylkkänen Else Birgitta Diana (e. Rosti-Haahkola), 10.11.2011 Leppänen Teijo Hannu Olavi ja Nina (e. Kinnunen), 11.11.2011 Lehtonen Mikael (e. Vanninen) ja Pikki Mari Aulikki (e. Romakkaniemi), 11.11.2011 Helenius Arto Antero ja Helena Elisabeth (e. Eloranta), 11.11.2011 Dahlström Niko Markus ja Vikblom Sanna Karoliina, 11.11.2011 Sebin Sergei ja Jekaterina (e. Govorkova), 15.11.2011 Byman Göran Mikael Leonard ja Tuula Elise (e. Moraschini), 18.11.2011 Karhapää Ari Johannes ja Rujira, 18.11.2011 Ikuinen muisto El Hihi Anton Nasri Giries, s. 1966, Israel Surenkin Aleksandr, s. 1943, Helsinki Österholm Taisia (e. Tjurin), s. 1928, Muolaa Kuusanto Antero Armas, s. 1935, Sortavalan mlk Jalkanen Natalia (e. Vaitokannas, e. Voitovitsch), s. 1924, Viipuri Saastamoinen Niina (e. Jurvanen), s. 1931, Salmi Löllö Eino, s. 1930, Suojärvi Kamppinen Irene Rauha Inkeri (e. Nykänen), s. 1928, Rautu Heiskanen Yrjö Olavi, s. 1947, Ilomantsi Taimitarha Boris Johannes (e. Petrow), s. 1930, Helsinki Tammio Irina (e. Schulgin), s. 1919, Venäjä Jonninen Aleksanteri, s. 1940, Leppävirta Jakovleff Mikko, s. 1952, Helsinki Roivainen Mika Petteri, s. 1969, Helsinki Nevanlinna Raija (e. Ryymin), s. 1937, Iisalmi Aav Marianne, s. 1952, Helsinki Lindberg Kari Uolevi, s. 1952, Helsinki Njuschin Paul, s. 1936, Viipuri Eskelinen Faina (e. Kaukoranta), s. 1926, Impilahti Tuovinen Nasti (e. Auhtola), s. 1926, Salmi Kastetut Rebekka Sofia Tiltti, 17.9.2011, Järvenpää Elias Mikael Kanninen, 17.9.2011, Lohja Nektarios Aatos Tsoukalis, 18.9.2011, Vantaa Elmo Johannes Salonen, 18.9.2011, Vantaa Emma Heloisa Saloranta, 18.9.2011, Klaukkala Tatjana Claros, 23.9.2011, Helsinki Alexander Lucas Andrianov, 24.9.2011, Helsinki Ronja Katriina Mätikkömäki, 24.9.2011, Helsinki Pinja Maria Cristina Saukkonen, 25.9.2011, Helsinki Eero Ilmari Karppinen, 25.9.2011, Espoo Fedja Saatsi, 1.10.2011, Helsinki Erika Christel Victoria Tavast, 8.10.2011, Helsinki Mila Emilia Riikonen, 8.10.2011, Helsinki Alexander Timperi, 8.10.2011, Helsinki Helga Tuulikki Pesonen, 8.10.2011, Vantaa Luukas Benjamin Lehrbäck, 8.10.2011, Espoo Ansa Eudokia Karhula, 8.10.2011, Järvenpää Minja Sofie Lundström, 9.10.2011, Helsinki Marc Antonio Sampetrean, 13.10.2011, Helsinki Miriam Mesghenna, 15.10.2011, Helsinki Alexandra Marian Joannidis, 15.10.2011, Lohja Leo Feodor Vilokki, 16.10.2011, Helsinki Alex Emil Pirinen, 22.10.2011, Helsinki Carlos Habib Antone Antone, 22.10.2011, Helsinki Paul Emil Lohva, 22.10.2011, Vantaa David Alexandru Soare, 22.10.2011, Helsinki Helvi Maija Missi, 22.10.2011, Helsinki Diana-Katarina Emisarova, 28.10.2011, Helsinki Luka Johannes Palokas, 30.10.2011, Vantaa Maria Alexandra Magda, 30.10.2011, Helsinki Estera Maria Birsan, 31.10.2011, Helsinki Kathryn Vanessa Hossain, 5.11.2011, Helsinki Frans Ivan Samuel Nugent, 5.11.2011, Helsinki Ksenia Aleksandra Raisa Kasurina, 5.11.2011, Helsinki Isla Ella-Maria Ovaskainen, 5.11.2011, Helsinki Mariela Malina Makkonen, 6.11.2011, Helsinki Petri Mikael Vasara, 12.11.2011, Helsinki Sofia Veronika Niinistö, 12.11.2011, Helsinki Mikael Lopez Eknosyan, 12.11.2011, Porvoo Rayan James Häyrinen, 13.11.2011, Helsinki Mauri Ernest Riuttu, 20.11.2011, Helsinki 39 TEKSTI MARKKU SUNIMENTO Me tr opoli i t ta A m b r o s i u s : ”Kristinusko on kutsu elämään, jolla on tarkoitus” Joulupaasto kertoo valmistautumisestamme Kristuksen syntymäjuhlan valoon, lämpöön, rauhaan ja hyvään tahtoon. Maailma voi huonosti. Ihmisten huoli ja epätietoisuus nykytilanteesta ja tulevaisuudesta synnyttää pelkoa, uuden torjuntaa, vihaa ja vetäytymistä menneisyyteen. Syylliset arjen ongelmiin löydetään usein oman yhteisön ulkopuolelta. Millaisia vastauksia kirkko antaa uusiin tilanteisiin, joita kohtaamme ja joihin joudumme ottamaan kantaa? M etropoliitta Ambrosius toteaa, että kirkko ei ole moraaliautomaatti, josta kaikkiin kysymyksiin löytyy on/ off -ratkaisu. Tärkeämpää on pohtia, miten kirkko ja sen jäsenet voivat omista arvolähtökohdistaan osallistua paremman ja ihmisarvoisemman maailman rakentamiseen. Kysymys on lähimmäisen rakkaudesta, antamisesta ja saamisesta, jakamisesta ja uhrautumisesta. - Kristus ei tullut maailmaan tekemään jotain helppoa, vaan sellaista joka on aitoa ja totta. Kristinusko on kutsu elämään, jolla on tarkoitus. Meidät on pantu maailmaan kasvamaan, ponnistelemaan ja jakamaan. Jakaminen ja uh- rautuvaisuus ovat ihmisyyden syviä tunnusmerkkejä, metropoliitta sanoo. Se on nykymaailmassa korostetummin kuin koskaan ennen myös kristillisen kirkon ja jokaisen kristityn haaste. - Käden ojentaminen toiselle ihmiselle auttaa molempia 40 40 kasvamaan ihmisenä. Jakaminen ja rakkaus ovat ainoita luonnonvaroja, jotka eivät kulu, vaan kasvavat jakamalla ja tuhlaamalla. KAIKILLA SAMA IHMISARVO Helsingin Sanomissa julkaistun Gallup-tutkimuksen mukaan rasismi ja ennakkoluulot ovat Suomessa lisääntyneet. Entistä useammille ihmisen arvon määrittää ihonväri ja etninen syntyperä. Metropoliitta toteaa painokkaasti, että jokaisella ihmisellä rodusta tai kulttuuritaustasta riippumatta on yhtäläinen ihmisarvo. – En usko että rasismi olisi lisääntynyt, mutta se on tullut selvemmin näkyviin ja ajankohtaiseksi, koska erirotuisia ja eri kulttuureja edustavia ihmisiä on Suomessa yhä enemmän. Suomestakin on tullut monien kansallisuuksien sulatusuuni. - Siksi suomalaisen yhtenäiskulttuurin perinteistä käsin voi ymmärtää ihmisten hämmennystä ja ennakkoluulojakin, mutta niiden muuttuminen rasismiksi on täysin tuomittavaa kristillisen ihmiskuvan kannalta. Ei kaikkia ihmisiä voi rakastaa, mutta heidän kanssaan pitää tulla toimeen. Tämän ensimmäiseltä rippi-isältään Valamossa, pappismunkki Savvalta saamansa pastoraalisen neuvon metropolitta haluaa välittää eteenpäin. - Omia ennakkoluuloja ja asenteita täytyy prosessoida kriittisesti. On hyvä, jos niistä voi keskustella esimerkiksi ripissä. TEHKÄÄ MITÄ SYDÄN SANOO Euromaiden talous on kriisissä. Syntipukiksi on nimetty Kreikka, jonka tilanne on saanut monet kysymään, pitääkö suomalaisten osallistua talouttaan huonosti hoitaneen maan pelastamiseen? Autettavia on ollut ulkomailla ennenkin, mutta uutta on se, että he ovat tulleet hakemaan apua suomalaisten koti- nurkille. Ihmisten kärsivällisyyttä ovat koetelleet kadulla istuvat romanikerjäläiset. Auttamishalu on joutunut koville. - Eivät meidän rahamme pitkälle riitä, mutta aina jotain voidaan tehdä. Asiassa on kaksi tasoa, yleinen ja henkilökohtainen, esipaimen sanoo. - Toisaalta on poliitikkojen asia päättää, miten Euromaita tuetaan. Kun keskinäiset rajat ovat auki, vapaa liikkuvuus koskee myös romanikerjäläisiä. Tiedämme että heidän asemansa monissa Keski-Euroopan maissa, erityisesti entisissä sosialistimaissa, on erittäin huono. Olen itsekin nähnyt sen sekä Romaniassa että Unkarissa. Eivät nämä kerjäläiset Suomeen tule ilman puutetta. Ratkaisuksi on esitetty kerjäämisen kieltämistä - pois silmistä, pois mielestä. Helsingin kaupunginjohto on suositellut, että kerjäläisille ei anneta rahaa, koska silloin heidän on pakko lopettaa. Siitä huolimatta moni tuntee edelleen sääliä ja myötätuntoa kadulla istuvia kohtaan. Täytyy tunnustaa, että olen itsekin rikkonut kaupungin ukaasia. Esipaimenen mielestä jokaisen itsensä kannattaa punnita suhdettaan kerjäläisiin. - Yksityisen ihmisen pitää tehdä, mitä sydän sanoo. Kyllä minäkin heille olen rahaa antanut. OMA SUU LÄHINNÄ? Suomalaiset ovat perinteisesti ymmärtäneet muiden hätää ja tukeneet rahallisesti esimerkiksi sotien ja luonnon- katastrofien uhreja kirkkojen ja avustusjärjestöjen kautta. Afrikan sarven nälänhätä ei kuitenkaan enää vedonnut entiseen tapaan. Suomessa käydään kiivasta sanasotaa hiilihydraatteja vastaan ja niiden puolesta. Samaan aikaan maailmassa on miljoonittain ihmisiä, joilla oikean sodan tai luonnonolosuhteiden takia ei ole hiilihydraatteja tarpeeksi, ei rasvaa, ei proteiineja, ei edes puhdasta vettä. Miten suomalaisen kristityn tulisi suhtautua muiden maiden köyhiin ja hädänalaisiin? Metropoliitan mielestä siinäkin on kaksi tapaa. - Kristittyjen pitää pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kansainvälisesti paljon nykyistä enemmän rahaa käytettäisiin varustelumenojen sijasta kehitysyhteistyöhön. Henkilökohtainen auttaminen on osa kristittyjen yhteistä tapaa osoittaa lähimmäisenrakkautta. Siinä suhteessa esimerkiksi Ortaid tekee hyvää työtä. VASTUU MAAILMASTA ON YHTEINEN Lähimmäistemme lisäksi meillä on vastuu yhteisestä maail mastamme, mutta tätä hallintavastuuta on pahasti laiminlyöty. - Askeesi- ja luostariperinteessämme elämän kunnioitus ja ekologiset arvot ovat aina olleet keskeisiä. Joulupaaston aikana nämä kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia. Paastoakaan ei pitäisi liikaa hengellistää. Yhtä tärkeä kuin henkinen puoli on fyysinen paasto, yksinkertainen elämäntapa ja kultaisen keskitien kulkeminen. - Tilanteessa jossa länsimainen kulutusmentaliteetti kulkee tiensä päähän, elämäntapakysymykset ovat todella tärkeitä. Ne ovat enemmän kuin koskaan ennen myös kysymyksiä globaalin maailman tulevaisuudesta. Metropoliitan mielestä kristityille ei ole kunniaksi se, että vihreä liike on tuonut yleiseen keskusteluun omaan perinteeseemme kuluvan ympäristönsuojelun ja ekologisen elämäntavan. - On pakko olla itsekriittinen ja katsoa peiliin. Vaikka me ortodoksitkin puhumme mielellämme kauniisti näistä asioista, olemme ulkoistaneet yksinkertaiseen elämään liittyvät kysymykset luostareihin, sen sijaan että toteuttaisimme niitä omassa elämässämme. KRISTIKUNNAN SUURI JUHLA Joulu on kristikunnan suuri juhla kaikkialla maailmassa. Myös ne, joille joulun uskonnollinen perinne ei ole tärkeä, arvostavat joulun sanomaa. Juutalaisille, muslimeille ja idän uskontojen edustajille joulun kristillinen sisältö on vieras. Metropoliitan mielestä uskontojen kohtaaminen on tämän päivän suuria haasteita. Mekanistinen maailmankuva on ajanut itsensä seinää vasten. Nykyinen aineellista kasvua korostava kehitys on kokenut haaksirikon. Maailmassa on paljon huol42 41 { } Meidän on aidosti kohdattava kysymykset – riippumatta siitä, onko meillä niihin valmiita vastauksia. ta ja ennustamattomuutta. Vastauksia haetaan entistä enemmän hengellisestä elämästä. - Tähän tilanteeseen myös ortodoksisen kirkon tulisi pyrkiä löytämään omista eettisistä ja hengellisistä lähtökohdistaan vastauksia ja esimerkkejä. Suomi on ekumenian mallimaa. Yhteydet muihin kristillisiin kirkkoihin ovat läheiset. - Kristittyjen kirkkojen välisten opillisten erojen merkitys on voimakkaasti vähentynyt. Mitä enemmän olemme oppineet tuntemaan toisiamme elämällä rinnakkain, sitä paremmin olemme oppineet näkemään, että kristillisen uskon keskeiset perusasiat ovat yhteisiä. Näitä lähentymisen muotoja pitäisi vielä nykyistäkin enemmän etsiä ja rakentaa. Suhde muihin uskontoihin on vaikeampi kysymys. Opilliset erot ovat aivan eri luokkaa, vaikka yksityisen ihmiskuvan, hiljentymisen ja hengellisen harjoituksen suhteen löytyy paljon yhtäläisyyksiäkin. - Aasian uskontojen tuomiin kysymyksiin on pakko vastata. Esimerkiksi valaistumiseen ja reinkarnaatioon liittyvät kysymykset askarruttavat tämän ajan ihmisiä. Meidän on aidosti kohdattava kysymykset - riippumatta siitä, onko meillä niihin valmiita vastauksia, metropoliitta sanoo. Kulttuurikeskus Sofiassa uskontojenvälinen vuoropuhelu on jo alkanut. Seminaarissa Pyhä kaamos eri uskontokuntien edustajat keskustelivat marraskuussa hiljentymisestä sekä valon ja pimeyden teemasta. - Muita uskontoja on hyvä oppia tuntemaan paremmin ja kunnioittamaan ihmisten erilaisia tapoja elää hengellistä elämää. Ortodoksisessa perinteessä halki historian on ollut avoimuutta muihin uskontoihin. 300-luvun suuret kirkkoisät pohtivat paljon sitä, millä tavalla Jumala tekee työtään myös muitten uskontojen kautta ja niiden sisällä. TULEEKO JOULURAUHA BETLEHEMIIN? Maailma hiljentyy pian joulunaikaan. Ihmisten mielissä syttyy 42 taas Betlehemin tähti. Jouluaattona, kun Turun Tuomiokirkon kello on lyönyt kaksitoista, Suomen Turusta julistetaan yleinen joulurauha: ”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään.” Joulu saapuu myös Kristuksen syntymäkaupunkiin Palestiinan Länsirannalle, mutta tuleeko sinne joulurauha? Aina ei ole tullut. Sukupolvesta toiseen jatkuneen juutalaisten ja palestiinalaisten konfliktin taustalla on Palestiinan merkitys eri uskontokunnille, kristityille - kristillinen kirkko on vanhin kerrostuma- juutalaisuudelle ja islamille. Maa on pyhä kaikille. Sovinnon ja maltin äänet ovat hukkuneet osapuolten ääripäiden taipumattomaan retoriikkaan. Vihanpito jatkuu eikä sille näy loppua. - Tässä konfliktissa on paljon kansainvälisiä poliittisia intressejä. Pohjimmiltaan kysymys ei ole vain israelilaisten ja palestiinalaisten suhteesta, mutta tämän hetken tilanteessa on pakko sanoa, että palestiinalaiset ovat joutuneet kokemaan valtavan määrän marttyyriutta pitkälti ilman omaa syytäänkin. - Kristilliseen traditioon kuuluu aina myötätunto ja solidaarisuus kärsiviä ihmisiä kohtaan. Tiedämme, että palestiinalaisten keskuudessa on paljon kristittyjä, myös ortodokseja, sekä muslimeja, jotka samalla tavalla ovat miehitysvallan sorron alla. Metropoliitan mielestä on vaikea nähdä mitään muuta vaihtoehtoa tilanteen ratkaisemiseksi kuin kaksi rinnakkaista itsenäistä valtiota. Rauhanprosessi vaatii vielä paljon työtä, uskoa ja poliittista tahtoa. Eikä kristinuskon syntysijoilla voi unohtaa joulun lasta ja hänen seuraajiaan. - Kysymys on myös kristittyjen ja kristillisten kirkkojen uskottavuudesta, metropoliitta Ambrosius sanoo. 50-vuotias KRUZHOK Nykyisin pidetään tärkeänä, että erilaiset vähemmistöt sulautuvat yhteiskuntaan ja rikastuttavat sitä omaleimaisuudellaan. Suomenvenäläisten nyt jo 50 vuotta toiminut kerho Kruzhok (= ven. piiri, kerho) on malliesimerkki vähemmistöstä, joka on erinomaisen integroitunut, mutta silti säilyttänyt omat rikkaat erityispiirteensä. T ämä nuorisokuorona aloittanut, Helsingissä edelleen toimiva ortodoksikerho muodostuu Suomen venäläisen väestön jälkeläisistä, jotka ovat pitäneet kiinni juuristaan ja samalla tuoneet muulle yhteiskunnalle arvokasta perintöä esivanhemmiltaan. Kerhon perustaja ja toiminnan organisaattori oli kauppatieteiden opiskelija Kirill Gluschkoff. Toiminta alkoi vähitellen vuosien 1961-1962 vaihteessa. Se oli kuoro ja kerho ja enemmänkin, koska sen merkitys ylitti huimasti tavalliset harrastuspiirit. Jäseniä on yhä kymmenittäin ja juhliin tulee lähes 100, monet jo kolmannessa polvessa. 50-vuotisjuhlia vietetään 13.tammikuuta 2012. Venäjänkielinen ortodoksinen nuoriso kokoontui aluksi viikoittain laulamaan yhdessä, ja kokoontumispaikaksi vakiintuivat pian Ortodoksisen seurakunnan tilat. Isähahmona oli ylidiakoni Mikael Kriisin, entinen oopperalaulaja – ja on mukana yhä, nyt yli 90-vuotiaana, voimiensa mukaan. Vuosien mittaan kehittyi monipuolinen toimintayhteisö, joka lauloi, näytteli, tanssi, maalasi ja kutsui iltoihinsa säännöllisesti maan johtavia asiantuntijoita. Omassakin piirissä oli esim. egyptologi Rostislav Holthoer. Erityinen ansio Kruzhokilla on siinä, että se aloitti ikonimaalauksen Suomen ortodoksikirkon piirissä, innoittaen muita esimerkillään. Perinnettä ei maassa ollut, niinpä nuoret kerholaiset opiskelivat alaa, useat Pariisia myöten, tutkivat kirjallisuutta, kutsuivat opettajia muualta ja lopulta opettivat itsekin, ensimmäisinä opettajinaan Marianna Flinckenberg ja Irina Tshernyh. Mukana maalasi monia tunnettuja taiteilijoita,mm. Ina Colliander. Myös koristeellisten pääsiäismunien maalauksen ja muita pääsiäisperinteitä kerholaiset toivat suorastaan muotiin laajemminkin, televisioesiintymisten ja lehtijuttujen kautta. Kerhon ansioihin kuuluu myös ruotsinkielisten palvelusten aloittaminen ortodoksikirkoissa Tito Collianderin käännettyä sitä varten liturgiatekstit ruotsiksi. Kuoro teki matkoja Helsingin ulkopuolellekin. Oikeastaan on erikoista, että juuri venäläistaustaiset nuoret 1960-luvulla halusivat muodostaa tällaisen yhteisön, veiväthän sen ajan muut virtaukset nuorisoa aivan toiseen, puoluepoliittisen ja radikaalin vasemmistoliikkeen suuntaan. Suuri yleisö eli vielä sotien jälkeistä aikaa Neuvostoliiton ja YYA:sopimuksen varjossa, ”vanhat omatkin ” venäläiset olivat muille helposti ryssiä, ortodoksit outoja. Kerholaisten vanhemmat olivat joutuneet kestämään vaikeita aikoja, moni oli luopunut venäläisistä nimestään ja uskostaan. Joskus kerholaiset tunsivat olevansa monen tulen välissä, venäläistenkin äärimmäisten vasemmistopiirien ja Suomen turvallisuuselinten tarkkailussa. Kerhoilloissa ei kuitenkaan harrastettu minkäänlaista politiikkaa. Venäläistaustaiset kerholaiset kohottivat omanarvontuntoaan sillä mikä oli kauneinta omassa perinteessä. Haluttiin tuoda esiin moniarvoista kulttuuria ja taidetta sekä ortodoksista perinnettä. 1960-luvulla ei vähemmistöistä juuri puhuttu, ja kuitenkin Kruzhok edusti tavallaan vähemmistöjen vähemmistöä, ennen Neuvostoliittoa maahan tulleita suomenvenäläisiä. Nykypäivän Suomi on jo aivan eri tavalla etnisestikin monikulttuurinen maa. Osa alkuperäisistä kerholaisista on jo tuonilmaisissa, ja vuosien myötä on kokoontumistahti muutenkin harventunut. Mutta toiminta jatkuu, esim. vuosittain loppiaisjuhlissa. Silloin kokoonnutaan niin ortodoksiseen joulupalvelukseen kuin yhteiselle juhla-aterialle sekä laulamaan ja soittamaan. Ystävien kesken ja tämän elävän perinteen parissa on ollut niin hauskaa, että se on jatkunut vapaaehtoisesti jo yli puolen vuosisadan. Vanhan toivotuksen myötä: Monia vuosia, monia vuosia, monia armorikkaita vuosia! 43 Rakkaat ystävät! Myynnissä lippuja 10.2.2012 Seurakuntasalilla (Unioninkatu 39, sisäpiha) pidettävään blini-juhlaan • Blinejä monilla eri lisukkeilla • Juomat, jälkiruoka, kahvit • Slaavilainen juhlaohjelma Syö niin paljon kuin jaksat!!! Järjestäjänä Pyhän Kolminaisuuden Kuoro Hinta 30 €, lippuja rajoitetusti Joulukonserttiin! pe Ilmoittautumiset: Irina Tchervinskij-Matsi, puh. 050 374 0019 16.12. klo 19 Uspenskin katedraalissa H:gin ortodoksisen srk:n nuorisokuoro ja Lauttasaaren Laulajat ДОРОГИЕ ДРУЗЬЯ! Johtaa: Stiina Hakonen ja Victoria Meerson Lisätietoa toiminnastamme saat lauttasaarenlaulajat.fi tai Facebook -sivultamme. Uspenskin katedraali Kanavakatu 1 Ohjelma 10 € ovelta В ПРОДАЖЕ БИЛЕТЫ НА СЛАВЯНСКИЙ ПРАЗДНИК БЛИНОВ, КОТОРЫЙ СОСТОИТСЯ 10.2.2012 В ПРИХОДСКОМ ЗАЛЕ (Unioninkatu 39, вход со двора) • Блины с различными начинками • Напитки, десерт, кофе/чай • Славянская праздничная программа ЕШЬ СКОЛЬКО ХОЧЕШЬ!!! ОРГАНИЗАТОР:СВЯТО-ТРОИЦКИЙ ХОР ЦЕНА 30 € КОЛИЧЕСТВО БИЛЕТОВ ОГРАНИЧЕНО ЗАКАЗ БИЛЕТОВ: Irina Tchervinskij-Matsi, тел. 050 374 0019 Tarvitsetko virkatodistusta? Ensi vuonna Virkatodistukset tilataan Kuopiosta Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä: Ortodoksisen kirkon keskusrekisteri, Karjalankatu 1, 70110 Kuopio. Puh. 0206 100 203 (asiakaspalvelu on avoinna klo 9–15), fax 0206 100 202, [email protected] www.ort.fi -> etusivulla Keskusrekisteri (täällä voi täyttää sähköisen tilauslomakkeen) Ortodoksiviesti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Vuoden ensimmäinen numero on tulee lukijoille 10.2.2012. Aineiston on oltava toimituksessa tuota numeroa varten viimeistään 21.1.2012.
© Copyright 2024