tehokkaasti ja ekologisesti tehokkaasti ja

Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 1/2014
Ponssen koneet toimivat
tehokkaasti ja
ekologisesti
SIVUT 12–15
Alajärvellä
sahataan
vauhdilla 8
Puukauppaa
laajalla
alueella 17
Teerikannoissa
myönteistä
kehitystä. 18
www.keitelegroup.fi
Määrätietoinen työ tuottaa tulosta
Julkaisija: Keitele Group • Päätoimittaja:
Matti Kylävainio • Toimituskunta: Olli
Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka
(ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto
Crealab Oy • Paino: Grano, 2014
Pääkirjoitus................................2
Määrätietoinen työ
tuottaa tulosta..........................3
Keitele Timber Alajärvi:
Alajärvellä puhaltelee
myönteinen vire........................4
Puuta riittää
teollisuuden tarpeisiin.............6
Vahvaa puutuotealuetta..........6
Alajärvellä sahataan
hyvällä vauhdilla . .....................8
Työpaikka löytyi
melkein naapurista...................9
Puukauppa
perustuu luottamukseen....... 10
Ponssen koneet toimivat
tehokkaasti ja ekologisesti... 12
Metsänomistaja arvostaa
toimivaa puukauppaa............ 16
Esittelyssä
Kiuruveden tiimi.......................17
Teerikanta hyvässä
vahvuudessa............................ 18
2
Puuta tarvitaan
moneen käyttöön
S
uomen tavaraviennistä viidennes on metsäteollisuuden tuotteita. Tämä vienti on nettovientiä
eli tuotannontekijät ovat lähes kokonaan kotimaisia. Kantorahatulot ovat 1,5 miljardia euroa. Metsän myyjille 70 prosenttia kantorahoista tulee sahapuusta, tukin päätehakkuista.
Koko metsäteollisuuden bruttoarvo vuonna 2013
oli 15 miljardia euroa, ja summa olisi tuotantoa ja
jalostusastetta nostamalla mahdollista kasvattaa
Teollisuusneuvos
25 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä merIlkka Kylävainio
kitsisi myös tuontienergian tarpeen vähenemistä
ja myönteistä vaikutusta kauppataseeseen.
Metsä- ja puutuoteteollisuus työllistää 70 000 suomalaista ja kerrannaisvaikutuksineen luku on moninkertainen. Metsiin perustuvan biotalouden työllistämisnäkymät ovat tulevaisuudessa merkittävät.
Harvennuspuuta voidaan käyttää monin tavoin ja harvennushakkuut
onkin syytä tehdä ajallaan myös siksi, että järeää puuta on tarjolla jatkossakin. Laskelmien mukaan niin sanottua kiertoajan puuta saadaan hehtaarilta 600–700 kuutiota ja tukkipuuta parhaimmillaan 450 kuutiota.
Suomen metsien 105 miljoonan kuutiometrin kasvusta käytetään
alle 60 miljoonaa kuutiometriä. Kestävä hakkuusuunnite mahdollistaisi
75 miljoonan kuutiometrin vuosittaisen käytön. Metsäteollisuudella on
mahdollisuuksia lisätä tuotantoaan tulevian vuosina. Sahauskapasiteettiä on Suomessa yli 13 miljoonan kuutiometrin tuotantoon ja tuotannon
ollessa kilpailukykyinen on suomalaiselle puulle maailmalla kysyntää.
Metsänomistajien ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kuitupuun käyttäjiä on Suomessa jatkossakin.
Viime viikkoina merkittäviä investointeja toimialalle on julkistettu. Esimerkiksi UPM:n biojalostamoinvestointi Lappeenrannassa, Stora Enson
kartonkikoneuutiset Varkaudesta sekä uusimpina Metsä Groupin kaavailut Äänekosken biotuotetehtaaksi ovat erinomaisia uutisia koko metsäalalle ja luovat jalostuksen kaikissa portaissa sekä koko yhteiskunnassa tulevaisuudenuskoa.
Biotuotetehtaat merkitsevät metsänomistajille tuloa ja uusia puun
myyntimahdollisuuksia. Uusien investointien sijoittuminen Suomeen kertoo suomalaisen metsäklusterin kilpailukyvystä. Kotimaisen raaka-aineen
varaan kaavaillut mittavat investoinnit kertovat myös suuryhtiöiden strategian muutoksesta kaukomailta kotimaahan. Kuitupuun kasvava käyttö antaa myös sahayhtiöille hyviä mahdollisuuksia lisätä puunkäyttöään.
Kaiken kaikkiaan metsäteollisuuden näkymät näyttävät vähitellen aiempaa paremmilta, mitä osoittavat uudet investoinnit, maailmantalouden varovainen elpyminen, sahatavaran ja liimapuutuotteiden menekki
vientimarkkina-alueilla sekä bio- ja energiatalouden toimintojen kasvu. n
Aikaisempien vuosien investoinnit perustuotannon tehokkuuteen Keiteleellä ja kuluneen
tilikauden investoinnit jatkojalostukseen yhdessä volyymin
kasvun kanssa paransivat kannattavuutta.
Konsernin liikevaihto kasvoi
viime vuonna yli 16 prosenttia
133,4 miljoonaan euroon ja investoinnit olivat yhteensä 14,2
miljoonaa euroa, kun vuonna
2012 ne olivat 6,6 miljoonaa
euroon. Liikevoitto tilikaudella 2013 oli 9,2 miljoonaa euroa.
Konserni investoi yhteensä 14,2
miljoonaa euroa.
Yhtiö päätti viime vuonna
laajentaa toimintaansa Kemijärvelle ja Alajärvelle. Alajärven sahalla tuotanto aloitettiin viime
vuoden joulukuussa ja Kemijärven tehtaan rakentaminen on alkanut tämän vuoden huhtikuussa. Konsernin henkilömäärä oli
vuonna 2013 keskimäärin 307
henkilöä.
– Viime vuosi oli työvoitto:
Kotimaan sahatavaran hinnat
laskivat ja maailmanlaajuisestikin hinnat nousivat vain kaksi–
kolme prosenttia ja silti teimme
vahvan tuloksen. Tämä on Keiteleen konseptin ansiota. Olemme kuuden vuoden aikana investoineet 40 miljoonaa euroa
Keiteleelle, tuotannon määrä on
noussut ja jalostusaste lisääntynyt, hallituksen puheenjohtaja,
teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio kertoo.
Kotimarkkinan heikon kysynnän ja rakentamisen vähentymisen seurauksena Keitele
Groupin vienti kohosi yhtiön
historian suurimmaksi. Yli 90
prosenttia myynnistä suuntautui vientimarkkinoille, ja sahatavaraa ja jalosteita toimitettiin
31 maahan. Konsernin päämarkkina-alueet ovat Japani, muu
Kaukoitä, Pohjois-Afrikka ja
Eurooppa.
Keitele Timber Oy:n pe-
Suomalaisten sahojen lukuja vertailtaessa vuosi
2013 oli Keitele-konsernin vahvan kasvun vuosi.
Tällaiseen tilanteeseen on päästy kovalla työllä ja
toiminnan tehostamisella.
Olemme viiden–kuuden vuoden aikana investoineet 40 miljoonaa euroa Keiteleelle, hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio kertoo.
russahatavaran myyntimarkkinat kehittyivät suotuisasti
Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä
sekä Aasiassa Kiinan johdolla.
Yhtiön jalostettujen puutuotteiden päämarkkinalla Japanissa
asuntorakentamismäärä kasvoi
11 prosenttia.
Vuonna 2014 Keitele Timber Oy:n tuotanto kasvaa Alajärven yksikön tuoman tuotannonlisäyksen ansiosta yli 500
000 kuutiometriin, josta puolet on mäntyä. Lisääntyvä mäntysahatavaran tuotantokapasiteetti antaa entistä paremmat
mahdollisuudet palvella paitsi
omaa liimapuutuotantoa myös
kehittyvien talouksien tarpeita
Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
Keitele Forest -konserniin
kuuluva Lappi Timber Oy aloittaa toimintansa vuoden lopulla
Kemijärvellä, mikä edelleen kasvattaa konsernin sahatavaran ja
liimapuun tuotantoa.
Puukauppa on alkuvuonna
2014 ollut vilkkaampaa kuin
edellisenä vuotena. Nyt metsänomistajilla onkin hyvä tilaisuus nostaa hakkuita kestävään hakkuusuunnitteeseen ja
tuoda Savon, Keski-Suomen ja
Etelä-Pohjanmaan merkittäviä
hakkuusäästöjä markkinoille. n
Suomalaisilla sahoilla maltilliset näkymät
Suomalaisten sahojen toiminta ja taloudellinen tila
on viime vuonna hieman
kohentunut parin edellisvuoden lukuihin nähden.
Tilanne on keskimäärin tyydyttävä, mutta kotimarkkinat ja muu Eurooppa pysyvät
edelleen pääasiassa vaisun
kysynnän alueina.
Talonrakennusalan huonon tilanteen vuoksi sahatavaran kotimainen kysyntä on
edelleen vähentynyt, mutta
vienti kasvoi noin kymmenen prosenttia.
– Vuonna 2013 kasvaneiden Japanin ja Kiinan markkinoiden kasvu on olut hyvä
ja tasaantuu hiukan tänä
vuonna. Kysyntä jatkuu vi-
reänä myös Pohjois-Afrikassa,
Suomen Sahat ry:n projektipäällikkö Kari Perttilä arvioi.
Perttilän mukaan kaikki,
mitä Suomessa sahataan, on
mennyt kaupaksi, joten varastoihin tuotteita ei ole jäänyt.
Esimerkiksi Kiinaan on mennyt bulkkitavarana kuusen pin-
talautaakin varsin hyvin.
– EU:n alueella taloudellinen tilanne on tunnetusti kaiken kaikkiaan varsin kehno.
Sahatavaran osalta Iso-Britannia ja Saksa ovat tosin hiukan
viime aikoina piristyneet, Perttilä kertoo. n
Sahatavaran 20 tärkeintä vientimaata.
3
sen toimintaa, Koivunen sanoo.
– Saha työllistää suoraan ja
lisäksi sen toiminnalla on laajat välilliset vaikutukset, jotka
heijastuvat esimerkiksi metsänomistajille, urakoitsijoille, kuljetusyrittäjille ja aina vähittäiskauppoihin asti.
Nelimarkka-museossa
juhlanäyttely
”
Alajärven kirkko ja sen vaivaisukko osoittavat osaltaan, miten seudulla osataan työstää
puuta monin tavoin.
Sahalaitoksen käynnistyminen­oli meille
oikein hyvä uutinen
ja iso asia, sellainen
”lottovoitto”.
Alajärvellä
puhaltelee myönteinen vire
Alajärven kaupunki kehittää palvelu- ja elinkeinorakennettaan yhteistyössä Soinin ja Vimpelin
kuntien kanssa. Keitele Timber Oy:n tulo paikkakunnalle tukee kehitystä ja vaikuttaa myönteisesti laajalla alalla.
Alajärven kaupungintalo on yksi Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista.
4
Alajärven kaupunki on eteläpohjalaisen ja keskisuomalaisen elämänmenon kohtauspaikka ja liike- ja palvelukeskus Sinisen Tien
varrella. Kaupungin asukasluku
on noin 10 200 henkilöä.
Alajärven kaupunki sekä
Soinin ja Vimpelin kunta muodostavat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen, jossa palvelutehtävät on jaettu kunnittain.
Koko yhteistoiminta-alueen elinkeinotoimen kehittämisestä vastaa kuntien ja yritysten yhteinen
Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy.
Lisää vetovoimaa
uusilla investoinneilla
– Kuntarakenne-, sote- ja valtionosuusuudistukset ovat viime
aikoina työllistäneet Alajärven-
kin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Myös kaupungin palvelurakennetta ja vetovoimaa on
kehitetty investoimalla esimerkiksi uuteen uimahalliin, osin
yksityiseen jäähalliin, koulukeskukseen ja kyläkouluverkostoon,
kaupunginjohtaja Vesa Koivunen esittelee.
Alajärvellä on muun muassa hirsitalo-, metalli- ja tekstiiliteollisuutta ja kaupungin
pyrkimyksenä on edelleen monipuolistaa teollisuustuotantoa.
Yksi alan liikeyritysten uusista
suunnitelmista on jopa sadan
tuulivoimalan rakentaminen
Soinin ja Alajärven maastoihin.
Koivusen mukaan Alajärvellä on havaittavissa yritysten ja
kaupungin yhteinen, myönteinen kehitysvire. Koivunen on hyvin tyytyväinen Keitele Timber
Oy:n sahaustuotannon alkamiseen entisellä Myllyahon Saha
Oy:llä.
– Sahalaitoksen käynnistyminen oli meille oikein hyvä uutinen ja iso asia, sellainen ”lottovoitto”. On hyvä, että alan iso
ja merkittävä toimija hankki sahan omistukseensa ja kehittää
Pesäpallo on yksi Alajarven
vahvoista lajiesta.
Kaupungissa on Aino ja Alvar
Aallon perheen kesäasunto sekä
lukuisia Aallon suunnittelemia
rakennuksia sekä kuvanveistäjä Antti Maasalon ateljee. Kaupunki tunnetaan myös Alajärven
Ankkurit -urheiluseurastaan.
Taiteilija Eero Nelimarkan
Alajärvelle rakennuttama Nelimarkka-museo avattiin vuonna
1964, ja aluetaidemuseoksi se
on toiminut vuodesta 1995. Museon vieressä on Eero Nelimarkan isän synnyinkoti, joka toimii taiteilijatalona.
Museossa on esillä Eero Nelimarkan maalauksia, ja vaihtuvien näyttelyiden tilassa on
vuosittain nähtävänä viisi-kuusi nykytaiteen näyttelyä.
Tämän kesäkauden Due Nelimarkka -juhlanäyttelyssä (17.5.–
28.9.) on Eero Nelimarkan ja hänen pojantyttärensä, taiteilija
Riitta Nelimarkan teoksia.
– Esillä on nyt melkoisia
kontrasteja, sillä omat työni
ovat varsin värikkäitä, kun taas
Eero Nelimarkka maalasi hillittyjä teoksia, Riitta Nelimarkka esittelee.
Nelimarkka-museo keskittyy
erityisesti taidekasvatustyöhön.
Museon tehtäviin kuuluu myös
Eero Nelimarkan ja pohjalaisen
taiteen tutkimus. n
- Tämän kesäkauden Due
Nelimarkka -juhlanäyttely
on jännittävä kokonaisuus,
taiteilija Riitta Nelimarkka
esittelee.
5
Puuta riittää teollisuuden tarpeisiin
Keitele Timberin tulo
sahan omistajaksi lisää myönteistä ilmapiiriä ja luo vakautta
puukauppoihin, kertoo
metsänhoitoyhdistyksen
toiminnanjohtaja Arto
Alanen.
Keitele Timber Oy:n saha
Alajärvellä on merkittävä puunostaja. Alajärven
metsänhoitoyhdistyksen
alueella puuta riittää ja
hakkuita on mahdollista
lisätäkin nykyisistä määristä.
Alajärvellä metsänviljely toimii hyvin ja taimikkoja on hoidettu. Taimia istutetaan tänä
vuonna lähes 400 000 kappaletta ja lisäksi on 150 hehtaarin kylvöala. Tärkeänä tavoitteena on puun hyödyntämisasteen
nostaminen.
Metsänhoitoyhdistyksessä
on 1 400 jäsentä, ja yksityismetsän pinta-ala on 45 000 hehtaaria. Metsätilan keskikoko on 39
hehtaaria. Omistajat ovat lähinnä maanviljelijä-eläkeläisiä, ja
– Puuston vuotuinen kasvu
alueella on 207 000 kuutiota ja keskimääräinen hakkuukertymä noin 140 000 kuutiota. Mäntytukkisuunnite täällä
on 45 000 kuutiota vuodessa.
Varsin laajat suoperäiset maastot tosin aiheuttavat korjuuongelmia, metsänhoitoyhdistyksen
toiminnanjohtaja Arto Alanen
kertoo.
Vahvaa
puutuotealuetta
Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan aluejohtaja Jorma Vierula pitää Keitele Forest
Oy:n aloittamaa sahaustoimintaa
Alajärvellä erittäin tervetulleena
alueen metsänomistajien ja koko
korjuuketjun kannalta.
– Voin sanoa, että Keitele Forestin päätös tulla Alajärvelle oli
omalta kohdaltani vuoden 2013
kohokohta, Vierula sanoo.
Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö toimii
30 kunnan alueella. Keskuspaikkana on Seinäjoki.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan
alueella on metsätalouden maata yhteensä 1,3 miljoonaa hehtaaria. Turvemaiden osuus metsäta-
6
louden maasta on 35 prosenttia.
Kokonaispuuston määrä on noin
140 miljoonaa kuutiota, ja keskipuusto on 106 kuutiota. Mänty on
ylivoimaisesti merkittävin puulaji
lähes 78 prosentin osuudella metsämaan pinta-alasta.
Vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeen erityisesti Etelä-Pohjanmaan hakkuut ovat
notkahtaneet niin, että 3,2 miljoonan kuution enimmäismahdollisuudesta on käytetty vuosittain
vain 1,9 miljoonaa kuutiota. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla hakkuumäärät ovat suhteellisesti paljon
paremmat eli noin 800 000 kuutiota vuodessa, kun maksimimäärä olisi 850 000 kuutiota.
kolmasosa heistä asuu muualla. Sukupolvenvaihdoksen buumi on tulossa.
Metsänhoitoyhdistyksessä
työskentelee neljä toimihenkilöä ja kuusi metsuria. Kaikki työntekijät ovat vakituisessa työsuhteessa.
Alasen mukaan puukauppojen ilmapiiri seurailee yleistä talouskehitystä ja on osin psykologinen kysymys.
– Kun yleinen taloustilanne
alkaa kohentua, puukauppakin
lähtee nousuun. Nyt on jo vähän sellaisesta merkkejä. Keitele Timberin tulo sahan omistajaksi lisää myönteistä ilmapiiriä
ja luo vakautta puukauppoihin.
Jo se, että puutavara-autot ovat
liikenteessä ja näkyvät, on hyvä
asia. n
Kuva Finnlamelli
Kuva Pohjanmaa Kaluste
Etelä-Pohjanmaalla on noin 700 puutuotealan yritystä, ja koko Pohjanmaan seutu onkin puutalorakentamisen ja puusepänteollisuuden aluetta.
”
Keitele Forestin
päätös tulla
Alajärvelle oli
omalta kohdaltani
vuoden 2013
kohokohta.
– Päätehakkuut ovat vähentyneet huomattavasti, kun
13 000 hehtaarin tavoitteesta
päätehakkuuta on tehty vain 7
000 hehtaaria.
Vierula on kuitenkin tyytyväinen alueen metsänomistajien
innokkuuteen hoitaa metsiään,
mitä esimerkiksi Alajärven sahan tarjoamat myyntimahdol-
Kuva Finnlamelli
lisuudet osaltaan vielä lisäävät.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
sekä Pohjanmaa ovat puutalorakentamisen ja puusepänteollisuuden osaamisalueita. Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla on noin
700 puutuotealan yritystä.
– Meillä on isot odotukset
puurakentamisen lopulliseen
läpimurtoon myös julkisen ra-
kentamisen, kerrostalojen
sekä maatalousrakentamisen osalta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla toimivaan
Epanet-verkostoon on perusteilla puurakentamisen liiketoimintaprofessuuri, joka sijoittuisi Vaasan yliopistoon, Vierula
kertoo. n
7
Alajärvellä sahataan hyvällä vauhdilla
Työpaikka löytyi
melkein naapurista
Vuonna 1962 perustettu saha työllistää Alajärvellä nyt 35 työntekijää. Sahan toimistossa työskentelee kolme henkilöä, joista yksi on
Asko Lampimäki.
Alajärveläinen Lampimäki tuli Keitele Timberin palvelukseen kuluvan vuoden helmikuussa ja sai vastattavakseen laajat ja monipuoliset
työtehtävät. Hänelle kuuluvat Alajärven sahalla atk-hallinnon ylläpito,
raportoinnit, varastot ja lähetykset yhdessä Ahti Sillanpään kanssa.
Alajärven Sahan tukkiostot ovat vuodessa noin 220 000 kuutiometriä mäntytukkia, josta sahataan 100 000 kuutiota sahatavaraa.
Lähitulevaisuudessa tehtävien investointien jälkeen sahan tuotantoa on tarkoitus nostaa noin 200 000 kuutiometriin, jolloin tukkipuun tarve kasvaa noin 450 000 kuutiometriin.
Keitele Timber Oy:n viime vuoden lopulla hankkiman Alajärven sahan tuotanto on lähtenyt hyvin käyntiin 35 työntekijän voimin. Sahan tuotanto on tänä vuonna noin 100 000 kuutiota
etupäässä mäntysahatavaraa, josta noin puolet jalostetaan limapuupalkiksi Keitele Groupin
jalostusyksiköissä Keiteleellä.
Keitele Groupin laajennettu
hankinta-alue muodostaa yhtenäisen alueen Väli-Suomessa.
Sahalaitosten sijainti mahdollistaa puuvirtojen optimoinnin ja
korkealaatuisen tukkiraaka-aineen saatavuuden läheltä tuotantolaitoksia.
Etelä-Pohjanmaan metsissä on paljon hyödyntämätöntä
hakkuupotentiaalia, ja Suomenselän alue tarjoaa runsaasti sahauskelpoista mäntyraaka-ainetta. Vuonna 2014 puuostot
tällä alueella ovat yhteensä noin
1,2 miljoonaa kuutiota.
Tehokasta sahausta
Alajärven vuonna 2008 uusittu
sahalinja luo pohjan tehokkaalle perustuotannolle ja tuotantoa
on tarkoitus kehittää investoimalla tulevina vuosina. Myös jatkojalostuksen mahdollisuuksia
Alajärvellä selvitetään.
Saha on lähtenyt hyvin käyntiin osaavien ihmisten ja varsin
hyvien tuotantokoneiden voimin. Laitoksen tietotekniikka
on nyt rakennettu uusiksi, ja kesällä tehdään tuotantolaitteiden
tavanomaiset huoltokorjaukset.
Vuonna 2016 uudistetaan sahan
kuivaamot ja tuotteiden paketointilaitos, mikä lisää tuotannon määrää.
Perussahatavaran markkinat
ovat suurelta osin kehittyvissä
maissa Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Kauko-Idässä, mutta
iso osa Alajärven sahan tuotannosta jalostetaan korkealaatuisiksi puutuotteiksi Keiteleen jalostusyksiköissä. n
Puualalla nuoresta lähtien
Sahuri Jari Salonen on yksi Alajärven sahan
ammatti­miehistä.
– Puuala on minulle tuttu jo nuoresta lähtien. Kotona tehtiin sirkkelisahausta, osallistuin metsätaitokisoihin ja tein taimikkojen rai­
vausta, Lampimäki kertoo.
Ensimmäinen kesätyöpaikka kouluaikana oli silloin toimintansa
aloittanut Koivunen Oy eli nykyinen Nordautomation Oy, joka toimittaa saha-alalle koneita ja laitteita.
Lampimäki valmistui vuonna 1990 Joensuun Puutalousopistosta. Sen jälkeen hän on tehnyt alalla pitkän uran ja saanut monipuolista kokemusta eri puuteollisuusyritysten palveluksessa.
– Tämä on todella kiinnostava työpaikka. Omalta osaltani moni
asia loksahti tässä paikoilleen, sillä olen aiemmin tehnyt paljon matkatyötä ja nyt löytyi tällainen mieluisa työpaikka 10 kilometrin päässä asuinpaikastani.
Luontoa ja liikuntaa
Lampimäen yksi harrastuksista on vetouistelu ja erityisesti kuhan
pyytäminen eri vesistöissä itse tehdyillä vaapuilla. Syksyisin hän käy
lintumetsällä ja hirvenmetsästyksessä.
Vapaa-aikaan kuuluu myös mökkeily ja Alajärven hyvien liikuntamahdollisuuksien, kuten uuden uimahallin ja kuntosalin hyödyntäminen. n
8
9
Puukauppa perustuu
luottamukseen
ajoissa ja riittävästi, jotta lopputulos olisi hyvä, ja toisaalta
puun kasvu vaatii malttia metsänomistajalta.
– Hyvää ja kaunista taimikkoa ei välillä oikein raaskisi harventaa riittävästi, mutta se vaan
on tehtävä, Rytkönen hymyilee.
Alpo Rytkönen asuu Iisalmessa ja hoitaa itse saman kaupungin alueella olevaa metsäänsä raivauksin ja istutuksin. Puukauppa Keitele Forest
Oy:n kanssa on sujunut alusta lähtien mallikkaasti.
”
10
Hankintaesimies
piti minuun yhteyttä myös kaupanteon
jälkeen, ehdotti kuusikon harvennusta vasta kevättalven
pakkaskeleille ja ilmoitti myös, milloin
puunkorjuu palstalla­alkaisi. Tällainen
yhteydenpito on
asiakkaalle mieleen.
Alpo Rytkösellä on keskikokoinen metsäala Iisalmen kaupungin alueella, noin 30 kilometriä
kaupungin keskustasta. Kuusivaltainen metsä on rehevää ja
siellä on monen ikäistä puuta eli
niin taimikkoa, nuorta metsää
kuin hakkuukypsää tukkiakin.
Rytkönen tekee tämän perintömetsänsä raivaus- ja istutustyöt pääasiassa itse. Metsäneuvojan kanssa hän pitää yhteyttä
usean kerran vuodessa.
– Metsä työllistää tällaista
meikäläisen tyylistä ”kaupunkilaismetsänomistajaa” aika sopivasti, aukkoistutusten heinien
poisto jopa aika paljonkin, Rytkönen tuumaa.
Hyvää kuntoilua
– Metsänhoito on tarpeellista,
se on ihan mukava harrastus
ja etenkin raivaussahan kanssa työskentely on myös hyvää
liikuntaa. Käyn metsässä myös
marjassa ja sienessä ja muuten
vain puuston tilaa katselemassa.
Rytkösen mukaan hoitotöitä
ei ole rasitteeksi asti etenkään
nyt, kun hän on ollut jo kaksi
vuotta eläkkeellä Iisalmen kaupungin sosiaaliviraston töistä.
Hän harrastaa myös mökkeilyä
Kajaanissa ja talvella hiihtoa.
Hän on huomannut että
metsänhoito vaatii sekä reipasta otetta että kärsivällisyyttä:
Taimikkoa on harvennettava
”
Tarkkaa huolenpitoa
etsä työllistää
M
tällaista meikäläisen tyylistä
”kaupunkilaismetsänomistajaa” aika
sopivasti.
Rytkönen myy puuta silloin tällöin. Vuoden 2013 keväällä metsässä tehtiin harvennushakkuuta noin kolmen hehtaarin alalta
ja silloin poistettiin myös kirjanpainajan tuhoamia, pystyyn
kuolleita kuusia noin 15 runkoa.
Viime vuoden puukaupat olivat ensimmäiset Keitele Forestin
kanssa. Hän otti yhtiöön itse yhteyttä ja kun hinta, hyvät tukkien mitat ja hyvä kokonaisratkaisu tuntuivat asiallisilta, kaupat
lyötiin lukkoon.
– Hankintaesimies Mikko
Rissanen piti minuun yhteyttä
myös kaupanteon jälkeen, ehdotti kuusikon harvennusta vasta
kevättalven pakkaskeleille ja ilmoitti myös, milloin puunkorjuu
palstalla alkaisi. Tällainen yhteydenpito on asiakkaalle mieleen, Rytkönen kiittelee.
Aukkohakkuu ja harvennus
sujuivat hyvin Urakointiliike Leinonen Oy:n voimin, mitä Rytkönen oli itsekin seuraamassa.
Hankintaesimies tarkasti vielä
ajojäljet ja sen, ettei pystyyn jätetylle puustolle ollut tullut vaurioita. Aukolta kerättiin hakkuutähteet energiajätteeksi ja lisäksi
tehtiin laikkumätästys.
– Nyt on vuorossa 5 000 taimen istutus, jonka aion tehdä
itse, Rytkönen suunnittelee. n
11
Ponssen
koneet toimivat
tehokkaasti ja
ekologisesti
Ponssen harvesterit ja kuormatraktorit ovat tehokkaita, mutta maastoa säästäviä.
Harvesteri katkoo puut automaattisesti mahdollisimman taloudellisiin mittoihin, mikä merkitsee
optimitulosta myös metsänomistajille.
Metsänomistajalle on tärkeää että korjuujälki on hyvä. Ponssen
kahdeksanpyöräiset harvesterit ovat vakaita ja niiden nosturia
pystytään hallitsemaan tarkasti ja nopeasti, vaikka nosturin ulottuma on 10–11 metriä. Tämä yhdistettynä hyvään näkyvyyteen
työskentelyalueelle mahdollistaa korkealaatuisen työjäljen myös
vaativissa harvennuksissa.
– Ponssen kaikkien 8-pyöräisten harvesterien pintapaine on
280 – 320 grammaa ja ihmisen jalanjälki noin 260 grammaa neliösentille. Koneen vakauden ja alhaisten pintapaineiden vuoksi
puutta voidaan korjata entistä paremmin jyrkissä rinteissä ja pehmeissä tai muutoin vaikeakulkuisissa maastoissa, jopa kelirikon
aikana, Ponssen metsäyhtiöyhteistyöhön liittyvien tietojärjestelmien päällikkö Tuomo Moilanen esittelee.
Maaperän ja jäljelle jäävän puuston vauriot ovat vähäisiä, mistä metsänomistajat ovatkin antaneet hyvää palautetta.
– Eri kokoisten kahdeksanpyöräisten harvestereiden osuus yhtiömme harvesterituotannosta on jo noin 80 prosenttia, Moilanen mainitsee.
Kaikkein pehmeimpien maiden puun lähikuljetukseen on vastaavasti Ponsse 10w -kuormatraktori, jolla korjuu on mahdollista
ympäri vuoden upottavassakin maastossa.
”
Metsäkone kerää
koko ajan tietoa
korjuun tuotoksesta, omasta tilastaan, sijainnistaan
ja työtunneistaan.
Tekniikka optimoi
raaka-ainetuoton
Hyvä tuotto on metsänomistajille tärkeää ja pääosa tuotosta tulee nimenomaan tukkipuusta. Ponssen metsäkoneet perustuvat
tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen, jossa puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan määrämittaansa jo metsässä.
Kuljettaja saa harvesterinsa ohjaamoon sähköpostilla leimikon tiedot sekä puu- ja tavaralajikohtaiset katkontaohjeet. Sähköpostilla tulevat myös metsätyömaan kartat ja ohjeet esimerkiksi leimikolla olevasta vesistöstä tai voimalinjoista.
12
13
Harvesterin mittalaitejärjestelmä optimoi jokaisen tehdyn rungon. Se ennustaa
edellisten runkojen tietoa hyäksikäyttäen,
minkä muotoinen ja minkä pituinen runko on. Kone valitsee katkonnan siten että
jokaisen rungon jalostusarvo on mahdollisimman hyvä. Koneen kuljettaja varmistaa että tukit täyttävät laatuvaatimukset.
– Raaka-aine hyödynnetään tarkasti, kun
harvesteri mittaa jokaisen pölkyn läpimitan
millimetrin tarkkuudella ennen katkontaa.
Näin pienikin määrä erikoispuuta saadaan
erilleen ja jokaisen rungon arvo maksimoidaan, Moiilanen korostaa.
Koneen hallintajärjestelmä käsittelee
kaikki hakkuutyössä tarvittavat toiminnot tiedonsiirrosta puun apteeraukseen –
eli rungon jakamiseen puutavaralajeiksi –
ja raportointiin.
Järjestelmät syntyvät
omana tuotantona
– Metsäkone kerää koko ajan tietoa korjuun tuotoksesta, omasta tilastaan, sijainnistaan ja työtunneistaan. Tiedot siirtyvät
internet-yhteyden avulla urakanantajalle ja
puunkorjuuyrityksen toimistoon jopa reaaliaikaisesti.
14
Scorpionin vakausjärjestelmä seuraa
nosturin asentoa ja kuormaa. Vakautus toimii myös koneella ajettaessa ja sallii työskentelyn koneen liikkuessa.
Moilanen muistuttaa, että ergonomialla
on suuri merkitys työn tuottavuuteen. Scorpionissa on pystytty poistamaan keskeisimmät kuljettajan työskentelyä häiritsevät tekijät ja vähentämään työn kuormittavuutta.
Verkkosovelluksella koneiden toimintaa
voidaan tarkkailla joko korjuuyrityksen toimistolla tai tarvittaessa Ponssen huollossa. Huollon tarve voidaan ennakoida varhaisessa vaiheessa ja koneen normaalin
huollon yhteydessä tehtävällä ennakoivalla
huollolla varmistetaan koneen korkea tekninen käyttöaste
– Suunnittelemme itse kaikki ohjaus- ja
mittausjärjestelmät, joita puunhankintaketju tarvitsee. Helppokäyttöisyydessä otetaan
huomioon sekä kuljettajien että metsäyhti-
öiden vaatimukset, Moilanen kertoo.
– Tärkeä lenkki tuotantoketjussa on
hyvä metsäkoneen kuljettaja, jolta vaaditaan esimerkiksi tekniikka- ja metsäosaamista sekä asiakaspalvelutaitoja. Tällaisia
osaajia Suomessa kyllä on.
Scorpion pistää
korjuutekijät kuntoon
Yksi Ponssen uusimmista malleista on
Scorpion, jonka sarjatuotanto alkoi vuoden 2014 alussa.
– Nosturin sijainnin ansiosta kuljettajalla on esteetön näkyvyys työskentelyalueelle. Näin poistettavien puiden valinta helpottuu, konetta ei tarvitse siirrellä turhaan
eikä jäljelle jäävää puustoa vahingoiteta.
Koneen sivuttaislevelloinnin nivelpiste on koneen kolmiosaisen rungon avulla
saatu mahdollisimman alas, joten ohjaamo ja nosturi eivät ainoastaan pysy vaakasuorassa, vaan myös sivusuuntainen liike on minimoitu.
Ponssen mootttorit tulevat Mercedes-Benziltä. Scorpion on maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen metsäkone, jossa
on käytössä 4F-teknologia eli yksi markkinoiden puhtaimmista työkoneiden moottoriteknologioista.. n
Tietokoneet metsässä
Ponsse suunnittelee ja valmistaa itse
kaikki ohjaus- ja mittausjärjestelmät, joita puunhankintaketju tarvitsee. Johtoajatuksena on järjestelmien helppokäyttöisyys, jossa huomioidaan sekä kuljettajien
että metsäyhtiöiden vaatimukset. Ponsse panostaa tietojärjestelmien kehitykseen. Tuotekehityksen henkilökunnasta
noin puolet työskentelee tietojärjestelmien tuotekehityksessä.
Pitkälle tietokoneistettu metsätyökone kerää koko ajan tietoa omasta tilastaan ja ympäristöstään. Ja nyt lähettää sen reaaliaikaisesti internet-yhteyden
avulla yrityksen pääkonttorille tai puun
ostajalle tai loppukäytäjälle.
PONSSE Opti -tietojärjestelmätuotteisiin kuuluu koneenohjaus- ja työnhallintajärjestelmiä harvestereille, kuormatraktoreille ja tela-alustaisille sovelluksille.
Opti-ohjelmistotuotteet tehostavat puun
hankintaketjussa sekä puun hankintaa
että sen korjuun ja logistiikan hallintaa.
Tuoteperheeseen kuuluu myös koulutusteknologiaa. PONSSE Opti4G on käyttöliittymä koneen OptiControl -hallintajärjestelmään, ja se käsittelee kaikki
hakkuutyössä tarvittavat toiminnot tiedonsiirrosta puun apteeraukseen (rungon jakamiseen puutavaralajeiksi) ja
raportointiin. PONSSE OptiControl -koneenohjausjärjestelmä ohjaa esimerkiksi
moottorin ja hydrauliikan voimantuottoa
kuormitustilanteen mukaan. Opti-sovellukset raportoivat koneen ja kuljettajan
tuottavuutta, koneen polttoaineenkulutusta ja teknistä käyttöastetta.
Metsäkone kerää koko ajan tietoa
korjuutuotoksestaan, omasta tilastaan,
sijainnistaan ja työtunneistaan. Tiedot
siirtyvät internet-yhteyden avulla urakanantajalle ja puunkorjuuyrityksen toimistoon jopa reaaliaikaisesti, aikaa ja rahaa säästäen.
Eli käytännössä harvesteri pystyy optimoimaan jokaisen puunrungon eli jokaisesta puusta saatava arvo voidaan
maksimoida. Näin metsäyhtiölle myytävästä puusta saadaan paras mahdollinen tulos. Kun metsänomistaja ja
metsäyhtiö tekevät kaupat kaadettavista puista, metsäyhtiö lähettää metsäkoneyrittäjän hommiin. Kuljettaja saa
harvesterinsa ohjaamoon sähköpostilla tiedot tilauksesta: mitä puita kaadetaan ja mitä niille tehdään. Sähköpostilla tulevat myös metsätyömaan kartat ja
muut ohjeet esimerkiksi leimikolla olevasta vesistöstä tai voimalinjoista. Opti-tietojärjestelmämme optimoi jokaisen
puunrungon. Se ennustaa minkä muotoinen ja minkä pituinen rungosta tulee,
ennen kuin puu menee harvesteripään
läpi. Kone valitsee katkonnan.
Vuonna 2013 Ponsse toi markkinoille uuden Fleet Management -verkkosovelluksen, jonka avulla PONSSE-koneiden toimintaa on mahdollista tarkkailla
joko korjuuyrityksen toimistolla tai tarvittaessa Ponssen huollossa. Vikoja voidaan ennakoida varhaisessa vaiheessa.
Kone voidaan kutsua tarvittaessa huoltoon tai tehdä siihen tarvittavia säätöjä ennen kuin vika alkaa haitata koneen
työskentelyä. n
15
Metsänomistaja
arvostaa toimivaa
puukauppaa
Yhteistyönä
hyviin tuloksiin
Pihtiputaalainen Iikka Pennala on aktiivinen metsänomistaja, joka tekee itse
suuren osan metsiensä
hoitotöistä. Tukkikauppa
Keitele Forest Oy:n kanssa on aina sujunut joustavasti ja asiakkaan toiveiden mukaan.
Iikka Pennala asuu Kojolan kylässä,
mutta metsät ovat Alvajärven kylän
alueella. Noin 170 hehtaarin maaalaan kuuluu monenlaista metsätyyppiä, mutta pääosin ne ovat kuusikkoa. Tilalla on myös kahdeksan
hehtaaria peltoa, joka on vuokralla.
– Lähempänä rantaa olevat metsät hyviä ja reheviä, sen sijaan mäkimaa on enemmän kivikkoa, Pennala esittelee.
Pennala on hankkinut metsänsä osin perintönä, osin kaupoilla.
Perintömaat ovat olleet samalla suvulla 1700-luvulta lähtien.
Aktiivista metsänhoitoa
Pennala on kolmatta vuotta eläkkeellä koneyrittäjän työstään, joten nyt hänellä on paremmin aikaa
myös metsänhoidolle. Hänellä onkin itsellään hyvä konevalikoima
eli kalustoon kuuluu traktoreita,
peräkärryjä, kaivureita, traktorikäyttöinen katkaisusaha ja muuta tarpeellista.
– Olen hoitanut metsää pääasiassa itse eli olen tehnyt hoitosuunnitelmat sekä harvennukset,
raivaukset ja istutukset. Lisäksi
metsiä on lannoitettu ja metsäautoteitä tehty, Pennala kertoo.
Nyt, kun vapaa-aikaa on enemmän, Pennala myös kalastelee ja
viettää aikaansa kesämökillä. Pennalan tilalla on puulämmitys, joten polttopuiden hankinta ja pilkkominen vaatii lisäksi oman aikansa.
16
Kiuruveden tiimi
Kiintoisa harrastus on myös vanhojen traktoreiden keräily ja kunnostus.
Pennala on myynyt metsää tarjousten perusteella ja tarjouskaupan
on hoitanut Keski-Suomen metsänhoitoyhdistys.
– Esimerkiksi viime vuonna
myin Keiteleelle hyvää tukkipuuta niin, että hakkuussa tuli puuta
400 kuutiota hehtaarilta eli yhteensä yli 2 000 kuutiota. Sillä palstalla onkin minulla tänä kesänä vuorossa istutushommat.
Pennala on tyytyväinen jo pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön
Keitele Forest Oy:n kanssa: hinta
”
eitele Forestin etuK
na on muun muassa se, että tukkien
mitat ovat hyvät eli
puu voidaan käyttää tehokkaasti ja
tarkasti.
on kohdallaan ja asiat ovat sujuneet luvatulla tavalla.
– Keitele Forestin etuna on
muun muassa se, että tukkien mitat ovat hyvät eli puu voidaan käyttää tehokkaasti ja tarkasti, mikä on
tietenkin myös puunmyyjän etu.
Pennalan mukaan metsänomistajan toiveet otetaan hyvin huomioon ja työt on hyvin suunniteltu. Puiden kaadon ja kuljettamisen
tien varteen on hoitanut Komun
Koneurakointi Ky. Myös sen kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. n
Toni Komu.
Ilpo Huttunen.
Antti Syrjälä.
Puukauppaa laajalla alueella
Kiuruveden tiimi toimii usean maakunnan alueella, jossa metsät ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta metsäteiden kunto vaihtelee.
Hankintaesimies Toni Komun hankinta-alueeseen kuuluvat Pihtipudas, Kinnula, Reisjärvi, Lestijärvi, Sievi ja Toholampi.
Metsät ovat alueella hyväkuntoiset, mutta metsätiet ovat paikoitellen melko huonoja.
Alueen itäosassa on pääasiassa kuusivaltaista
metsää, toki hyviä männikköjäkin. Lestijärven
ja Toholammin suunnalla on puolestaan enemmän männiköitä.
Metsänomistajista noin puolet on paikallisia, puolet muualla asuvia niin sanottuja kaupunkilaismetsänomistajia. Yhteismetsiä tällä
alueella ei juuri ole.
Keitele Forest hankkii puuta näiden kuntien alueelta vuosittain 50 000–70 000 kuutiota,
josta mäntyä ja kuusta on melko tasan puolet
kumpaakin. Tällä alueella Komun Koneurakointi Ky ja Honkaperä Forest Oy tekevät hakkuut.
Tarjonta vaihtelee
Hankintaesimies Ilpo Huttunen työskentelee Kiuruvedellä, Pyhäjärvellä, Haapajärvellä, Kärsämäellä, Haapavedellä ja Nivalassa.
Kiuruveden suunnassa on kuusikoita, muualla taas enemmän mäntyvoittoista metsää. Keitele Forestin vuosiostot Huttusen alueella ovat
noin 70 000 kuutiota, ja näistä on kuusta 60
prosenttia. Hakkuista vastaa täälläkin Komun
Koneurakointi Ky.
– Tarjonta vaihtelee kunnittain yllättävänkin paljon, sillä metsänhoitoyhdistysten osuus
vaikuttaa kaupantekoon huomattavasti, Huttunen sanoo.
ja vastaavasti Sonkajärvellä ja Vieremällä kasvaa kuusi paremmin.
– Siikalatvassa on aika paljon alavia maita, jotka ovat lähinnä talvileimikkoaluita, Syrjälä huomauttaa.
Keiteleen hakkuumäärä tällä alueella on noin
70 000 kuutiota vuodessa, ja tästä määrästä
on kuusta 60 prosenttia. Kaupoista 35–40 prosenttia on kuitupuuta, joka toimitetaan muille
yrityksille.
– Metsät ovat täällä pääasiassa aika hyvässä kunnossa. Esimerkiksi Sonkajärvellä ja Vieremällä saadaan kuusta yli 250 kuutiota hehtaarilta ja vastaavasti Siikalatvassa männyn määrä
on 150 kuutiota.
Ongelmana on lähinnä se, että Pohjanmaalla maasto ei oikein kestä metsäkoneita. Kaiken
kaikkiaan myös metsäteitä pitäisi kunnostaa nykyistä enemmän.
Syrjälän toiminta-alueella hakkuut Savon
suunnalla tekee Urakointiliike Leinonen ja lännempänä Honkaperä Forest Oy.
Koko alueella käydään Syrjälän mukaan kovaa kilpailua ja ostajia on paljon. Metsänhoitoyhdistyksillä on täälläkin suuri merkitys, sillä noin
70 prosenttia metsäkaupoista tehdään yhdistysten kautta. n
Maaston laatu vaikuttaa
Siikalatva, Pyhäntä, Vieremä, Sonkajärvi,
Kajaani ja Sotkamo ovat hankintaesimies
Antti Syrjälän toimintakenttää. Täälläkin Siikalatvan suunta on enemmän mäntyaluetta
17
Keitele Forest Oy:n metsäpäälliköksi toukokuussa nimitetty
metsänhoitaja Kari Wuolijoki
(55 v.) arvioi metsäpäällikön
työn kiinnostavaksi ja haastavaksi.
– On mukava tulla töihin menestyvään yhtiöön, sillä Keitele Group kasvaa ja yhtiöllä on
näkyvissä monia myönteisiä
muutoksia. Yhtiö voi ostaa monenlaisia leimikoita, joten se on
hyvä vaihtoehto metsänomistajien kannalta, Wuolijoki kertoo.
Keitele Groupin puunkäyttö kasvaa tänä vuonna noin 30
prosenttia 1,4 miljoonaan kuutiometriin lähinnä Pohjanmaalle laajentuvan puunhankinnan
vuoksi.
Keitele Forest Oy:n vahvuutena Wuolijoki pitää myös
hankintaesimiehen ja asiakkaan
suoraa yhteyttä, jolloin tieto kulkee nopeasti ilman välikäsiä.
– Myös yhtiön osaavat ja
asiakaspalvelun hallitsevat
18
urakoitsijat ovat selkeä vahvuus sekä asiakkaan että yhtiön kannalta, Wuolijoki huomauttaa.
– Yleisellä tasolla esimerkiksi metsäteollisuutta tulee Suomeen lisää, metsälait
muuttuvat ja metsän merkitys Suomessa korostuu entisestään, joten koko alan näkymät ovat hyvin kiinnostavat.
Wuolijoella on pitkä työkokemus sahayhtiön puunhankinnan johtotehtävistä ja työskentelystä puumarkkinoilla. Hän on
toiminut aikaisemmin muun
muassa puunhankintayhtiö Harvestia Oy:n varatoimitusjohtajana ja Koskitukki Oy:n toimitusjohtajana.
Wuolijoki asuu Hollolassa ja
hoitaa metsiä kotitilallaan Hauholla. Hän harrastaa metsästystä sekä hiihtoa ja suunnistusta.
Perheeseen kuuluvat vaimo ja
kaksi poikaa. n
metsäluonto
Kari Wuolijoki
Keitele Forest Oy:n
metsäpäälliköksi
Teerikannoissa myönteistä kehitystä
Teeri (Lyrurus tetrix) on paikkalintu, se elää sekä havuettä lehtimetsissä ja suosii nuoria, puoliavoimia metsiä,
puustoisia soita ja metsien reunoja. Linnun tyypillisiä
soidinpaikkoja ovat avosuot ja peltoaukea. Voimakkaimmillaan soidin on huhti-toukokuussa.
Suomen nykyinen teerikanta on noin 700 000 paria.
Erityisen hyvin teeriä on Kainuu-Etelä-Pohjanmaa-Pohjois-Pohjanmaa-Koillismaa -alueella. Kanta on pysynyt
vakaana viimeiset 20 vuotta ja on jopa hieman kasvanut 2000-luvulla. Teeren kannanvaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi vuoden 2011 alkukesän lämpimät säät
olivat suotuisia, kun taas kesä 2009 oli aallonpohja.
– Teeri on tärkeä riistalintu, saalis on vuosittain noin
150 000 kappaletta. Metsästäjät ovat toivoneet metsästysajan pidennystä hyvinä aikoina, mutta asiasta ei
vielä ole päätöksiä, riistatalousasiantuntija Arto Marjakangas Suomen Riistakeskuksesta kertoo.
Marjakankaan mukaan metsien pirstoutuminen pienentää teerikantaa. Avohakkuumaasto sopii sinänsä
teerelle, mutta maastoon tulee helposti peltomyyriä
ja näiden houkuttelemina pienpetoja, kuten kettuja,
minkkejä ja näätiä, jotka voivat välillisesti vaikuttaa
teerien määrään.
– Pesimäaika on riskialtista aikaa, sillä metsien raivaus, kylvö ja maanmuokkaus kyllä häiritsevät kanalintuja. Suositeltavaa on, että muokattava maasto tutkitaan ja pesät merkitään.
Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapiossa on valmisteilla riistametsänhoidon työopas, jossa tarjotaan
toimenpide-ehdotuksia mm. metsäkanalintujen elinympäristöjen turvaamiseen talousmetsissä. n
19
Perinteinen katkonta
Keiteleen katkonta
• sahapuuta 60 %
• runsaasti kuitupuuta
• sahapuuta jopa 85 %
• vain vähän kuitupuuta
Paras puukauppatili
Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat, sillä sahamme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on
ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi.
Jalostamme hankkimastamme havupuusta korkealaatuisia puutuotteita vientiin eri puolille maailmaa,
etupäässä Japaniin. Kun myyt puuta, kysy aina tarjous Keiteleeltä!
www.keitelegroup.fi