KEITELE GROUPIN SAHATAVARALLA
7 KONNEVEDEN TIIMISSÄ KOKEMUSTA JA NUORUUTTA PESISMIES SIIRTYI METSÄALALLE 12 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 1/2015 Laiva on lastattu KEITELE GROUPIN SAHATAVARALLA www.keitelegroup.fi 16 KELIRIKKO JA PAINORAJOITUKSET PUHUTTAVAT • Julkaisija: Keitele Group • P äätoimittaja: Matti Kylävainio • Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu) • Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy • Paino: Grano, 2015 PÄÄKIRJOITUS ahateollisuus- ja puutuoteteollisuusmarkkinoilla kysyntä laski vielä viime vuonna, mutta markkinat ovat vähitellen heräämässä vaisun vuoden jälkeen. Kokonaisuutena tarkastellen teollisuuden alan pahin suhdannekuop- SISÄLTÖ 4 8 10 pa on ehkä ohitse. LAIVA ON LASTATTU KEITELE GROUPIN SAHATAVARALLA KONNEVEDEN TIIMISSÄ KOKEMUSTA JA NUORUUTTA ONNISTUNUT PUUKAUPPA ON LUOTTAMUSASIA 12 14 15 PESISMIES VESA LIIKALA SIIRTYI METSÄALALLE VIENTIMYYJÄNÄ SAHATEOLLISUUDESSA UUDEN METSÄLAIN VAIKUTUKSET MALTILLISIA 16 18 19 KELIRIKKO JA PAINORAJOITUKSET PUHUTTAVAT Euroopan markkinatilanne on toki edelleen heikko Britanniaa, Irlantia ja Saksaa lukuun ottamatta. Euroopan ulkopuolella tilanne näyttää sen sijaan paremmalta. Havusahatavaran kasvavat markkinat ovat kehittyvissä talouksissa Aa- KEITELE FOREST KIINNOSTI KALLAVESJ’ -TAPAHTUMASSA siassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. KEMIJÄRVEN PUUTUOTETEHDAS EDISTYY SUUNNITELLUSTI eli Aurorazai-tuotemerkki on vahva brändi Japanissa ja muualla Aasiassa. Keitele Groupin tuotannosta noin 65 prosenttia viedään Aasiaan, ja siellä esimerkiksi Japanin markkinat ovat piristymässä. Keitele Groupin liimapuu Kantorahatuloista noin 70 prosenttia tulee nyt tukkipuusta. Suomen bioenergiatavoite on mahdollista saavuttaa vain siten, että sahat käyttävät tukkia ja kotimaisen puun käyttö nousee yli 70 miljoonaan kuutioon. Suomen metsäteollisuuden arvo on oikeilla yksityisen ja julkisen sekto- KalPan Kumppaniverkosto tukee ja näkyy KalPa Hockey Oy:n äärimmäisen tärkeänä tukena on noin 250 yrityksen Kumppaniverkosto, jonka jäsenet saavat kumppanuudesta lisäarvoa, tulevat keskenään tutuiksi ja voivat kehittää keskinäistä liiketoimintaa. Verkoston toimintaan kuuluu yhteisiä tapahtumia kuten messuja, seminaareja, aamujäitä ja yritysvierailuita. Yrityskohtaisessa kumppanuussopimuksessa määritellään, miten yritys haluaa näkyä ja millaista toimintaa se toivoo sopimuksen sisältävän. Tarjolla on monenlaisia tapoja saada näkyvyyttä ja olla mukana vauhdikkaan urheilulajin tapahtumissa. KalPa Hockey Oy:n toimitusjohtaja Toni Saksman painottaa, että kumppanit ovat erittäin tärkeitä ja ilman niitä liiga-KalPan toiminta ei onnistuisi nykyisessä laajuudessaan. – Kyse on todellakin kumppanuudesta. Yhteistyöstä on oikeasti konkreettista hyötyä molemmille osapuolille ja mukana oleva yritys saa vastinetta sijoitukselleen. Esimerkiksi pelkästään jokaisessa kotiottelussamme on 3 500 – 4 000 katsojaa, joten kumppanit saavat hyvää näkyvyyttä. Saksmanin mukaan Kumppanuusverkostolla on myös suuri aatteellinen vaikutus. Moni yrityksistä haluaa olla mukana oman liiketoiminnan edistämisen lisäksi myös siksi, että KalPan ja sen verkoston toiminnalla on arvoa ja merkitystä koko maakunnalle. Näkyvyyttä ja isännöintiä Keitele Forest on ollut kaudesta 2011–12 lähtien yksi KalPa Hockey Oy:n merkittävistä yhteistyökumppaneista. Yritys on saanut KalPa-kumppanuudestaan mainosnäkyvyyttä ja toiminut otteluisäntänä, jolloin metsänomistaja-asiakkaita on ollut runsaasti yrityksen vieraina seuraamassa ottelua. Kaikille istumapaikoille jaettujen vihreäsävyisten kannustusviuhkojen liike ja ääni on huomattu ja viuhkoilla on saatu lisää kannustavaa tunnelmaa. Kuluneella kaudella Keitele Forestin kummipelaajana on ollut näkyvästi esiintynyt nuori taitohyökkääjä Kasperi Kapanen. 2 PUU- JA METSÄTEOLLISUUS VAUHTIIN KANNUSTAVIN KEINOIN rin toimilla mahdollista nostaa nykyisestä 18 miljardista 25 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Näin vienti- ja verotulot lisääntyisivät ja energia- Kannattaa muistaa, että metsäklusterimme vastaa noin kolmannesta Suomen kokonaisviennistä. puun käytön lisääminen korvaisi tuontienergiaa. Puun lisääntynyt ja entistä monipuolisempi käyttö Suomessa merkitsisi maakuntiin merkittävästi lisää tuloja ja työtä. Koko metsäteollisuus työllistää lähes 60 000 henkilöä ja tiedossa olevat uudet, suuret metsäteollisuus investoinnit merkitsevät vähintään 10 000 uutta työpaikkaa. Puuta on kuitenkin saatava metsistä liikkeelle paljon nykyistä enemmän. Metsää kannattaa hoitaa ja puuta myydä. Tässä valtiovalta voi tulla vahvasti mukaan kannustavin veroratkaisuin. Puu- ja metsäteollisuudesta on viime aikoina kuulunut paljon myönteisiä uutisia ja seuraavat vuodet näyttävätkin kokonaisuutena varsin hyviltä. Metsät tuottavat puuta ennätyksellisiä määriä ja eri toimijoilla on investointisuunnitelmia, joilla metsien kasvua jalostetaan monipuolisiksi tuotteiksi. Kannattaa muistaa, että metsäklusterimme vastaa noin kolmannesta Suomen kokonaisviennistä. Nyt onkin syytä toivoa, että uudet kansanedustajat voisivat tehdä teollisuuden kilpailukykyä tukevia ja parantavia päätöksiä. Oikeilla veroratkaisuilla ja yritysmyönteisellä asenteella saadaan aikaan paljon hyviä vaikutuksia koko kansantaloudellemme. Teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio 3 Maaliskuussa Kokkolan satamassa lastattiin ensimmäisen kerran kokonainen rahtilaiva pelkästään Keitele Groupin sahatavaralla. Aleksandriaan, Egyptiin lähteneestä 13 500 kuution kokonaislastista noin 7 500 kuutiota oli Keiteleeltä ja loput Alajärven sahalta. Laiva on lastattu KEITELE GROUPIN SAHATAVARALLA K 4 eitele Groupin sahatavaraa oli toimitettu ja varastoitu Kokkolan satamaan parin kuukauden ajan. Kun yksi rekkakuorma sahatavaraa on noin 70 kuutiota, tämän laivan lastiksi ajettiin lähes 200 rekkakuormaa. Rahtilaiva Marmolokain pituus on runsaat 145 metriä ja leveys 18 metriä. Aluksen kuollut paino on 10 649 tonnia. Alus voi ottaa lastia ruuman lisäksi myös kannelle. Laiva on rakennettu vuonna 2004. Lastauksen hoiti kokonaisuudessaan huolintaliike Oy M. Rauanheimo Ab, jonka miehet ahersivat paperitöiden lisäksi niin sahatavaran siirtämisessä varastoalueelta laiturille, laivan omien nostureiden käytössä kuin lastin sovittamisessa laivan ruumaan. Ammattimiehet sijoittivat erimittaisia sahatavaranippuja laivan uumeniin taitavasti, varovasti ja suorastaan mittatarkasti niin, että rahtitila tuli käytetyksi mahdollisimman tehokkaasti. n 5 Keitele Timber tekee Egyptiin kauppoja melko tasaista tahtia noin 60 000 kuutiota vuosittain. 6 Lähi-idässä menekki hyvässä kasvussa Huolintaliike kumppanina Kokkolan satamassa – Egypti on yksi suomalaisen sahatavaran tärkeistä vientimaista. Sinne toimitetaan esimerkiksi mäntypuista oksaista rakennussahatavaraa eli mäntysekstaa, betonilautaa, puukäsitöissä käytettävää lautaa sekä egyptinparrua rakennustelineiksi, vientimyyjä Markku Rokkila Keitele Groupista kertoo. – Toimitamme tuotteet sikäläisille kauppahuoneille, jotka myyvät tavaran edelleen loppukäyttäjille. Kohdemaa on kohtalaisen kaukana, joten rahdin osuus on noin neljännes tuotteen lopullisesta kokonaishinnasta, Rokkila sanoo. Arabimaissa on paljon nuorta väestöä ja asuntorakentamisen tarve on suuri, mikä lisää rakennuspuutavaran kysyntää. Lisäksi Egyptissä on alkamassa ulkomaisen pääoman avulla suuria investointihankkeita. Suurissa suunnitelmissa on rakentaa pinta-alaltaan seitsemän kertaa Pariisia suurempi uusi hallintopääkaupunki Punaisen meren rannalle ja toteuttaa monia muita rakennushankkeita eri puolilla maata. Suunnitelmien ja sopimusten yhteisarvo on noin 176 miljardia dollaria. Toteutuessaan nuo hankkeet vaativat paljon tarpeeseen sopivaa, sopivanhintaista ja hyvälaatuista puutavaraa. Keitele Group alkoi käyttää Kokkolan satamaa noin vuosi sitten, kun Alajärven sahan tuotanto saatiin täyteen vauhtiin. Kumppanina toimii 130-vuotias huolintaliike Oy M. Rauanheimo Ab, joka työllistää Kokkolassa yhteensä lähes 130 henkilöä. – Otamme tavaran vastaan, varastoimme sen ja toimitamme laivan sivulle, lastaamme tavaran ja hoidamme huolintaan liittyvät paperityöt, huolintapäällikkö Vesa Peltola Oy M. Rauanheimo Ab:stä esittelee. Yritys käsittelee monen muun artikkelin lisäksi noin 100 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa. Kattava kokemus ja hyvät henkilösuhteet Keitele Groupilla on yhteensä noin 35 vientimaata. Markku Rokkila vastaa alan pitkällä kokemuksellaan viennistä muun muassa Egyptiin, Algeriaan, Marokkoon, Saudi-Arabiaan ja Israeliin sekä Turkkiin, Espanjaan ja Kreikkaan. Myös Portugali, Albania, Viro, Latvia, Liettua ja Ruotsi kuuluvat hänen asiakasmaihinsa. – Asiakkaista ja maista riippuen osa tavarasta toimitetaan paikallisille, osa Suomessa oleville agenteille ja osa maahantuojille kohdemaissa. Yhteistä kaikille markkinoille on, että kilpailu on kovaa ja esimerkiksi ruotsalaiset ja venäläiset yritykset ovat samoilla markkinoilla. Hintavaihtelut voivat olla suuriakin erityisesti juuri Egyptissä, Rokkila kuvailee. Rokkila tapaa tärkeimmät ulkomaiset kauppakumppaninsa kerran tai kaksi kertaa vuodessa, Suomessa olevat useamminkin. Kohdemaissa on tärkeää käydä henkilökohtaisesti, sillä näin asiakkaiden luottamus kauppakumppaniinsa vahvistuu ja sitoutuminen kasvaa. Keitele Group vie suurimman osan tavarastaan Kotkan satamasta, josta laivataan kontitettuina liimapuuta sekä höylä- ja sahatavaraa. Muita yrityksen käyttämiä satamia ovat esimerkiksi Kokkola, Kalajoen Rahja, Raahe, Oulu, Kaskinen, Porin Mäntyluoto ja Loviisan Valko. n Vilkasta ja monipuolista satamatoimintaa Tänä vuonna 190-vuotisjuhliaan viettävä Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama ja kaivannaisteollisuuden ykkössatama Suomessa. Satama on tärkeä toimija Venäjän transitoliikenteessä, ja merkittävä asiakasryhmä on Kokkolassa toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa. Viime vuonna sataman kokonaisliikennemäärä kasvoi 8,575 miljoonaan tonniin. Määrä on yli 700 000 tonnia enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2011. Kokkolan satamaan kuuluvat Kantasatama, jossa käsitellään kappaletavaraa ja kontteja, Syväsatama ja Hopeakiven satama. Satamaan johtaa 13 metrin syväväylä, ja pääosa liikenteestä kulkeekin Syväsataman kautta, joka on niin sanotun tumman bulkin satamanosa. Bulkkituotteita ja sahatavaraa – Tuotteita tulee esimerkiksi Siilinjärven kaivokselta, Talvivaarasta ja Kostamuksesta. Satamassa puretaan viikoittain lasti 1 000 – 2 000 rautatievaunusta. Isoon laivaan mahtuu noin 65 000 tonnia esimerkiksi Kostamuksesta tulevaa pellettiä tai muuta bulkkitavaraa, Peltola kertoo. – Satamassa on myös Pohjois-Euroopan ainoa sisälastausterminaali eli laiva voidaan kiinnittää lastauksen ajaksi terminaalin laituriin katon alle suojaan. Sataman välittömässä läheisyydessä on Kokkolan suurteollisuusalue, Kokkola Industrial Park eli KIP, joka on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. Alueella toimii yli 60 yritystä, jotka työllistävät noin 2 000 työntekijää. n Rahtilaiva Marmolokai on saksalaisen varustamon Karibialle liputettu alus. Sen lastaaminen vei noin neljä työpäivää ja alus oli perillä Egyptissä noin kahden viikon matkan jälkeen. 7 Hankintaesimies Jouko Tikkanen Puh. 0400 277 657, (014) 551 093 Faksi (014) 551 093 jouko.tikkanen @keitelegroup.fi KONNEVEDEN TIIMISSÄ KOKEMUSTA JA NUORUUTTA Hankinta-alue: Hankasalmi, Kangasniemi, Konnevesi, Rautalampi Keitele Forest Oy:n Konneveden tiimin hankintamäärä on vuosittain 200 000–250 000 kuutiota, ja nyt painopiste on erityisesti mäntytukin hankinnassa. Tiimin kokoonpanoon on tulossa muutoksia, kun Juha Nieminen lopettelee ja Kati Nieminen aloittelee hankintaesimiehenä. NIEMINEN VAIHTUU NIEMISEEN Konneveden tiimin alueeseen kuuluvat Hankasalmi, Kangasniemi, Konnevesi, Rautalampi, Laukaa, Äänekoski, Jyväskylän kaupunki, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Tiimissä toimivat hankintaesimiehet Juha Nieminen, Ossi Sormunen, Jouko Tikkanen ja Kati Nieminen sekä korjuuesimies Matti Liimatainen. Alueelta saadaan hyvälaatuista puuta keskimäärin 300 kuutiota hehtaarilta. Koko tiimin alueella metsät ovat varsin hyviä, järeitä ja hyvätuottoisia. Mänty- ja kuusitukkien hankinta on ollut alueella aika lailla tasoissa, mutta painottuu jatkossa enemmän männyn hyväksi. Nieminen eläköitymässä Tämä on ollut minulle työtä ja myös elämäntapa Juha Nieminen 8 Hankintaesimies Juha Nieminen jäi keväällä lomille ja heinäkuussa lopullisesti eläkkeelle. Hänellä on takanaan yhteensä noin 40 vuoden työura, joista viimeiset kahdeksan vuotta hän on toiminut Keiteleen leivissä. – Oma alueeni on ollut aika iso eli kahdeksan-yhdeksän pitäjää, mikä on melko haasteellista. Lisäksi kilpailu eri puunhankintayhtiöiden välillä on täälläkin kovaa, Juha kertoo Juhan mukaan hankintaesimiehen työ on asiakaslähtöistä toimintaa ja vaatii oikeaa asennetta. – Asiakasta pitää kuunnella ja pitää ajan tasalla siitä, mitä hänen metsässään tehdään nyt ja mitä siellä aiotaan tehdä. Asioista tiedottaminen on hyvin tärkeää. – Tämä on ollut minulle työtä ja myös elämäntapa, sillä näitä asioita ei ainakaan jatkuvasti hoideta ”kahdeksasta neljään -asenteella”. Laskeskelin, että noin 600 000 kuutiota on Keitele Forestille tullut ostetuksi, mikä on vaatinut aika paljon työ- Hankintaesimies Kati Nieminen Puh. 040 637 8844 Faksi (014) 449 8177 kati.nieminen @keitelegroup.fi Hankinta-alue: Uurainen, Multia, Keuruu, Petäjävesi. Hankintaesimies Ossi Sormunen Puh. 040 715 6888 Faksi (014) 449 9250 Korjuuesimies Matti Liimatainen Puh. Faksi (014) ossi.sormunen @keitelegroup.fi matti.liimatainen @keitelegroup.fi Hankinta-alue: Laukaa, Sumiainen, Suolahti, Äänekoski tä niin konttorilla kuin kentälläkin. Kuluneiden vuosikymmenien aikana metsätalouden koko ketju puun siirtämisestä kannolta sahalle ja sieltä valmiin tavaran ostajalle on muuttunut perusteellisesti. – Nykyiset atk-ohjelmat ovat hyviä, ne tehostavat ja helpottavat työtä merkittävästi, Juha kiittelee. Juhan mukaan puuta pitäisi saada metsistä liikkeelle enemmän eri tarkoituksiin. Metsäverotusta pitäisikin muuttaa metsätaloutta suosivampaan suuntaan ja valtio voisi käyttää tässä kepin sijasta porkkanaa. Eläkepäivien suunnitelmistaan Juha sanoo, että nyt on aika kääntää katse enemmän omien metsien suuntaan, sillä noin 50 hehtaaria odottelee ahkeraa raivaussahan käyttäjää. – Muuten ajattelin jatkossa lähinnä katsella, kun kuitupuu kasvaa arvokkaaksi tukiksi, Juha velmuilee tuttuun tyylinsä. sempää, sillä aikataulut ovat tiukat ja myös tiedonkulku on nopeaa. Haasteena on se, että tehtäväketjun kaikki osat toimivat täysillä ja hyvin yhteen, Kati luonnehtii. Kati kehuu saamaansa hyvää vastaanottoa niin kaikkien työkaveriensa kuin asiakkaidensa suunnasta. – Ihan tervetulleeksi olen itseni tuntenut. Uudentyyppisen työn antaman haasteen lisäksi tekemistä on varmasti siinä, että pystyn edeltäjäni eli kokeneen ammattilaisen Juhan ”saappaat täyttämään”, Kati tuumaa. Kati toivoo, että metsänomistajat ottavat häneen rohkeasti yhteyttä jo metsäkauppojen suunnittelun alkuvaiheessa. Silloin kaupat saadaan ajoissa ja hallitusti oikeille urille ja kaikkien osapuolten kannalta hyvään lopputulokseen. Katin perheeseen kuuluvat miehen lisäksi kaksi tytärtä ja poika, joista nuorin on 12 ja vanhin 16 vuotta. Hän harrastaa muun muassa kuntosalilla käyntiä sekä kouluttaa kilpailumielessä australiankelpie-koiraansa. Osa perheen vanhempien vapaa-ajasta kuluu lasten kuljettamiseen harrastuksiin. Nieminen aloittamassa Melko uusi kasvo Konneveden tiimissä on myös Matti Liimatainen. Hän valmistui metsätalousinsinööriksi vuonna 2013 ja toimi sen jälkeen Metsäkeskuksella Viitasaarella. Matti on toiminut tiimin korjuuesimiehenä vuoden 2013 loppupuolelta lähtien. Keitele Forest Oy oli hänelle tuttu yritys jo aiemmin, sillä hän toimi kesän 2011 työharjoittelussa Konneveden tiimissä. – Tehtäviini kuuluvat tämän tiimin korjuuvalmistelut ja -valvonta, mikä tarkoittaa työtä sekä toimistossa että maastossa. Hoidan myös tiimin atk-asioita, Matti esittelee. Matti hallitsee myös puunostoasiat, joten tarvittaessa hän toimii sijaisena myös muiden tiimien ostotehtävissä. Metsämies on metsämies myös vapaa-ajalla. Matti harrastaa muun muassa metsästystä ja metsänhoitoa. n Juha Niemisen työtä Konneveden tiimissä jatkaa Kati Nieminen. – Emme ole keskenämme sukulaisia, tätä on jo aika moni ehtinyt kysymään, Kati nauraa. Kati on kotoisin Laukaasta, jossa hän myös edelleen perheineen asuu. – Toimin aikaisemmin Metsäkeskuksessa sekä metsäneuvojana Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksessä Uuraisilla ja halusin nyt tehtävissäni eteenpäin. Aloitin Keitele Forestin hankintaesimiehenä tämän vuoden alusta, kun Juha on valmistellut eläkkeelle siirtymistään, Kati kertoo. Katin hankinta-alueena on Uurainen, Multia, Keuruu ja Petäjävesi, mikä on ehkä kilpaillumpi hankinta-alue kuin moni muu. – Työni on aiempaan verrattuna nopearytmi- Metsämies työssä ja vapaalla 9 le Forestin päätöksenteko on nopeaa ja olemme saaneet hyvää palvelua, Harri Palonen sanoo. – En ole tarjouksia juuri muualta kysellytkään, ja vuosien varrella olemme tehneet kaupat arviolta yli 10 000 kuutiosta, Palonen kertoo. Luottamus ja avoimuus Pitkän työuran puunhankinnassa tehnyt Juha Nieminen sanoo aina noudattaneensa vanhaa, mutta edelleen toimivaa tapaa eli hän tekee asiat niin, kuten toivoisi muiden tekevän samassa tilanteessa itselleen. – Hyvä henkilökemia on tietenkin myös puukaupoissa tärkeä asia, johon kuuluu se, että toimitaan molemmin puolin rehellisesti ja että yhteistyöstä on hyötyä molemmille osapuolille. Kun Tarkka ja selkeä katkontaluettelo on metsänomistajan nähtävissä, mitä palvelua ei muilla yrityksillä ole. ONNISTUNUT PUUKAUPPA on luottamusasia Harri ja Pirjo Palonen viljelevät Ala-Niinimäen perintötilaa Uuraisten Kangashäkin kylässä. Tilalla on metsää noin 170 hehtaaria, ja Paloset käyvät puukauppaa lähinnä Keitele Forest Oy:n kanssa. Yhteistyö sujuu hyvin keskinäisen rehtiyden ja luottamuksen pohjalta. Harri Palonen on suoraa puhetta puolin ja toisin, syntyy keskinäinen luottamus ja avoimuus, Nieminen korostaa. Ja yhteisiin kauppoihin on vielä tulossa jatkoa, kun todella jyrkkä rinne on Palosen mailta vielä hakkaamatta. Sen operaation tekemisestä Palosella ja Niemisellä riittää tuvassa veistelemistä pitkään, kun myyjä ja ostaja kilvan, mutta huumorimielessä, kehittelevät oikeita toimintatapoja. Palonen muistuttaa myös kokonaisvastuun merkityksestä eli ostajayhtiö ja sen henkilöt ja kaikki alihankkijat osaavat hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin myös puunmyyjän kannalta. Tukkipuu tarkasti talteen Keitele Forestin menetelmät saavat kiitosta Paloselta. – Pinoissa oleva puutavara metsäautotien varrella saattaa joskus näyttää pieneltä puulta, mutta Keiteleen menetelmillä tukkipuu saadaan tarkasti talteen ja hyödynnettäväksi. Palosen mukaan Keiteleellä on paremmat tukkimitat ja tukkisaanto sekä siihen perustuen myös tukkipuun hinta kuin monella muulla metsäyrityksellä. Tarkka ja selkeä katkontaluettelo on metsänomistajan nähtävissä, mitä palvelua ei muilla yrityksillä ole. – Metsänomistajien pitäisi muistaa tehdä ensiharvennus ajoissa ja reippaalla kädellä, mutta oikealla tavalla, silloin saadaan metsä kasvamaan. Yleensä ammattilaiset tietävät ja osaavat tämän, päinvastoin kuin monet harrastelijat, Palonen huomauttaa. Uuraistenkin isännät ja muut metsänomistajat odottavat innokkaasti Äänekosken uutta sellutehdasta. Yleinen asenne on ollut se, että puuta pitäisi saada markkinoille lisää, mikä vilkastuttaisi myös tukkikauppaa. Kansantaloudenkin kannalta on tärkeää, että puuta käytetään paljon erilaisiin tarkoituksiin. n A la-Niinimäen tilalla on lihakarjaa yli sata päätä, omaa peltoa yli 40 hehtaaria ja vuokramaata noin sata hehtaaria. Lisäksi murskekauppaa käydään erillisen yrityksen nimissä, jolle maa on myyty kantatilasta. Hakkuista jätetyistä koivukuitupuista kertyy Palosen tilan tarvitsema lämmityspuu ja tulevaisuudessa polttopuuta riittää ehkä myyntiinkin. Paloset ovat olleet Harrin perintötilan isäntäparina 20 vuotta, ja Pirjo työskentelee pää- toimisesti lähiseudun kahvila-ravintolassa. Palosten kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta asuvat muualla Nopeita päätöksiä Tilan metsien maapohja on melko hyvä ja antaa mahdollisuuden myös kesäleimikoiden tekoon. Paloset ovat tehneet metsäkauppaa vuodesta 2008 lähtien Keitele Forestin Oy:n hankintaesimiehen Juha Niemisen kanssa. Kauppa on käyty niin kuusesta kuin männystä ja palstoilla on ollut päätehakkuita ja harvennuksia. – Esimerkiksi kuluneena talvena kauppoja tehtiin runsaan tuhannen kuution verran. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin, sillä Keite- 10 11 Tarkka puukatkonta ja puun hyödyntäminen on selkeä etu metsänomistajille. Vesa Liikala T unnettu pesäpallomies Vesa Liikala on aiemmalta ammatiltaan mielenterveyshoitaja, mutta muutama vuosi sitten hän päätti ammatinvaihdoksesta. – Moni kyseli minua aina aiemmin apuun esimerkiksi puunkaatoon ja ajattelin, että nyt voisi olla vielä mahdollisuus tehdä työkseen jotain uutta. Niinpä perustin kaksi vuotta sitten toiminimen ja teen Järviseudun alueella pihapuiden kaatoa ja pilkkomista sekä kantojen jyrsintää, myyn polttopuita, teen metsätöitä ja valmistan hirsilatoja, Liikala esittelee. Metsiä kannattaa hoitaa Pesismies Vesa Liikala siirtyi metsäalalle Liikala hoitaa omat metsänsä itse päätehakkuita lukuun ottamatta. Hän on noin 15 vuoden aikana ostanut itselleen vähitellen yhteensä satakunta hehtaaria metsää pääasiassa teitten varsilta. – Omat metsäni ovat vähän hajallaan eri puolilla Vimpeliä, ja olen kyllä halukas ostamaan lisää, kun vain sopivia palstoja sattuu kohdalle. Liikala muistuttaa niin itselleen kuin muillekin metsänomistajille, että metsää pitää hoitaa oikein ja oikea-aikaisesti. Harvennukset pitää tehdä säännöllisesti ja myös myynti kannattaa tehdä ajallaan. Liikala tekee yhteistyötä myös paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa, mutta puukaupoissa yhdistys ei hänen osaltaan ole ollut mukana. – Puunmyynnissä olen Keitele Forestin asiakas. Mielestäni metsäkaupat ovat sujuneet yhtiön kanssa erittäin onnistuneesti, sillä paikallinen osto-organisaatio on hyvin toimiva, Liikala kiittelee. – On todella hyvä asia, että Alajärven saha toimii jälleen. Tällä asialla on paikallisten metsänomistajien kannalta suuri merkitys. Olen tullut myös itse siihen tulokseen, että Keitele-yhtiöiden tarkka puukatkonta ja puun hyödyntäminen on selkeä etu metsänomistajille ja ilmeisesti myös yhtiölle itselleen, Liikala tuumii. Liikuntaa ja penkkiurheilua Entinen Superpesis-pelaaja Liikala harrastaa vapaa-aikanaan hiihtoa ja muuta liikuntaa sekä käy tanssikursseilla vaimonsa kanssa. Vapaa-aikaan kuuluu myös penkkiurheilu. – Nyt taitaa tulla ensimmäinen kesä, että en ole pesäpallon kanssa missään tekemisissä edes taustajoukoissa. Toki otteluita käyn edelleen katsomassa tiiviisti, Liikala hymyilee. Liikalalla on neljä lasta, joista kaksi asuu edelleen vanhempiensa kanssa omakotitalossa Lappajärven hienoissa rantamaisemissa. Perheen lemmikkeinä on kolme kissaa. n 12 Värikäs ja monipuolinen pesäpalloilija Vesa Liikala pelasi pesäpalloa 18 vuotta pääsarjatasolla ja edusti pääasiassa kasvattajaseuraansa Vimpelin Vetoa, mutta myös Alajärven Ankkureita ja Oulun Lippoa saavuttaen muun muassa kaksi Superpesis-pronssia. Etenijäkuninkuuden Liikala voitti vuosina 1985 sekä 1994 ja valittiin vuoden pelaajaksi 1994. Liikala pelasi 12 Itä-Länsi ja kuusi Liitto-Lehdistö ottelua. Värikäs pelaaja tunnettiin voimastaan, nopeudestaan ja monipuolisesta lyöntivalikoimastaan sekä tasaisen varmoista otteistaan pelistä toiseen. Oman pelaajauransa jälkeen Liikala toimi Superpesistasolla kakkospelinjohtajan tehtävissä. 13 VIENTIMYYJÄNÄ SAHATEOLLISUUDESSA Suvi Kinnunen toimii vientimyyjänä Keitele Groupissa. Kilpailu kansainvälisillä puutavaramarkkinoilla on kovaa, mutta sitkeä myyntityö ja erinomaiset tuotteet tuovat hyviä kauppoja vanhojen ja uusien asiakkaiden kanssa. S uvi Kinnunen aloitti elokuussa 2003 vientisihteerinä Keitele Timber Oy:ssä ja siirtyi 2005 liimapuutehtaan vientisihteeriksi. Välillä Kinnunen työskenteli sahateollisuudessa omalla kotipaikkakunnallaan, mutta palasi joulukuussa 2008 takaisin Keitele Groupiin. Hän suoritti kansainvälisen liiketalouden jatko-opintoja ja sai Keitele-yhtiöiltä toimeksiantona markkinatutkimusprojektin, jonka pohjalta hän myöhemmin kirjoitti myös jatko-opintoihinsa kuuluneen opinnäytetyön. Vientimyyjän tehtäviin Kinnunen siirtyi 2010 ja jatkotutkinto, Master of Business Administration (tradenomi YAMK), valmistui vuonna 2011. – Vientimyyjän työ on erittäin kiinnostavaa ja työ kansainvälisen kaupan parissa on juuri sitä, mihin olen kouluttautunut. Kielet ja kansainvälinen toiminta ovat kiinnostaneet minua aina ja opintoni olenkin suorittanut englanninkielisissä koulutusohjelmissa, Kinnunen kertoo. – En kyllä aluksi tiennyt puualasta juuri mitään, mutta työtä tekemällä ja asioihin perehtymällä myös tuotannon ja tekniikankin asiat ovat tulleet tutuiksi. Myös monipuolisesta työkokemuksesta Keitele-yhtiöissä on ollut hyötyä kokonaisuuksien hahmottamisessa. Asiakkaiden kiinnostus Kemijärven sahan Lappi Timber Oy:n tuotantoa kohtaan on kova. Suvi Kinnunen 14 Sahatavaraa Länsi-Eurooppaan – Työpäiväni sujuu yleensä kello 8–16 sähköpostin ja puhelimen ääressä, ja työkielenä on englanti. Myyn sahatavaraa ja jatkojalosteita ja vastuualueeni ovat Iso-Britannia, Irlanti, Benelux-maat ja Tanska. Kinnunen vierailee markkina-alueillaan yksin tai agenttien kanssa loppuasiakkaiden luona noin neljä-viisi kertaa vuodessa. Tutustumismatkoilla esimerkiksi näkee konkreettisesti, mitä asiakasyritys myydystä puutavarasta tekee. Myös Keiteleen-toimistolla vierailee silloin tällöin asiakkaita eri maista seuraamassa puutavaran valmistumisprosessia. - Teemme kauppaa paljon myös vuosineljänneksittäin ja kaupat tehdään joko suoraan loppuasiakkaan kanssa tai agentuurien kautta. Maakohtaisia erityspiirteitä on esimerkiksi se, että Iso-Britannia on perinteisesti mäntymarkkina ja ei kuulu euroalueeseen. Myös kaupantekokulttuurissa on markkinakohtaisia eroja. Tunnettavuus auttaa myyntiä Markkinat ovat nyt varsin haasteelliset, sillä markkinassa on ylitarjontaa ja esimerkiksi ruotsalaisilla on Britanniassa etua kruunun edullisesta kurssista puntaan verrattuna. – Olemme kuitenkin tehneet pitkäjänteistä asiakastyötä ja Keitele on tunnettu kehittymisestään, toimitusvarmuudestaan ja tasalaatuisista tuotteistaan. Toki teemme myös uusasiakashankintaa koko ajan. – Asiakkaiden kiinnostus Kemijärven sahan Lappi Timber Oy:n tuotantoa kohtaan on kova, Kinnunen toteaa. Britannia kiinnostaa Kinnunen asuu Viitasaarella. Perheeseen kuuluvat mies sekä 8- ja 13-vuotiaat lapset. Kinnunen harrastaa lenkkeilyä, laskettelua ja kuntosalilla käyntiä sekä leipomista. Kesällä hän kasvattaa pienessä kasvihuoneessa erilaisia chilikasveja. Kinnunen on kiinnostunut kansainvälisyydestä ja eri kulttuureista myös vapaa-ajallaan ja lähiajan suunnitelmissa hänellä onkin lomamatka Britanniaan muun muassa joidenkin tv-sarjojen alkuperäisille kuvauspaikoille. n Uuden metsälain vaikutukset maltillisia U Metsän uudistaminen kannattaa tehdä ajoissa ja yläharvennusmahdollisuutta kannattaa hyödyntää uden lain ansioista metsänomistajalle tuli vapaus tehdä uudistushakkuita oman harkintansa mukaan ilman aiemmassa laissa olleita läpimitta- tai ikäkriteereitä. Metsänomistajan päätösvalta ja metsänkäsittelyvaihtoehdot lisääntyivät myös merkittävästi. Toinen suuri muutos oli eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn hyväksyminen kasvatushakkuina. Muutoksia perusteltiin muun muassa sillä, että ei ole olemassa perusteita rajoittaa metsänomistajien päätäntävaltaa omassa metsässään. Tämän toivottiin lisäävän sellaisten metsänomistajien aktiivisuutta, jotka eivät ole hakanneet metsiään tasaikäisrakenteisen metsän hakkuumenetelmillä. Yhteiskunnan ei ollut tarvetta rajoittaa metsävarojen hyödyntämistäkään, koska metsävarat ovat hakkuumahdollisuuksiin nähden selvästi vajaakäytössä. Tarkasteluaika vielä lyhyt Uusi laki on ollut voimassa vasta suhteellisen lyhyen ajan, joten mahdollisten muutosten tarkastelu on vasta alustavaa arviointia. Metsänhoidon johtava asiantuntija, metsänhoitaja Markku Remes Suomen Metsäkeskuksesta kertoo, että ennen lakimuutosta ei oikeastaan odotettu isoja muutoksia perinteiseen metsien käsittelyyn. Suomen vuotuinen metsien kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiota ja kaikki hakkuut yhteensä 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Remeksen mukaan ensiharvennusta pitäisi lisätä, metsän uudistaminen kannattaa tehdä ajoissa ja yläharvennusmahdollisuutta kannattaa hyödyntää. – Jatkuvan kasvatuksen menetelmä ehkä lisääntyy jatkossa, mutta se ei ainakaan vielä ole saanut suurta suosiota. Menetelmää käytetään nyt vain 5 650 hehtaarin alalla, Remes kertoo. – Jatkuvassa kasvatuksessa korjuuta tehdään noin 15 vuoden välein, mutta se on korjaajalle melko työläs ja korjuuvaurioiden riski kasvaa. Menetelmä soveltuu esimerkiksi vaihtelevapuustoiselle suolle, mutta vain rajoitetusti kangasmaille. Lakimuutoksen jälkeen Pohjois-Suomen nuorten metsien hakkaaminen on hieman lisääntynyt, mutta vähäpuustoista, suopohjaista metsää hakataan vastaavasti varsin vähän. Markku Remes Uudistaminen tehtävä ajoissa Remeksen mukaan metsiä ei nyt uudisteta niin aktiivisesti kuin takavuosina, ja uudistamisen aikataulu saa uuden lain mukaan olla melko pitkä. Uuden lain vaikutusta merkitystä on kuitenkin vielä vaikea arvioida, mutta pahimmassa tapauksessa uudistamatta jätetyn metsän määrä kasvaa. – Huonoa uudessa laissa on myös esimerkiksi se, että kuusi hyväksytään nyt istutettavaksi myös kuiville kankaille, mikä merkitsee aiempaa huonompaa tuottoa, Remes huomauttaa. Vastaavasti yläharvennus on nyt korostetusti esillä, ja menetelmä soveltuukin hyvin myöhemmissä harvennuksissa, kunhan ensimmäinen hakkuu tehdään ajoissa. – Metsänomistajat ovat varsin hyvin tietoisia uuden lain mahdollisuuksista. Heidän kannattaa olla aktiivisia ja hyödyntää myös maksutonta metsään.fi-palvelua, Remes muistuttaa. n 15 Kelirikko ja painorajoitukset puhuttavat Lauhan talven vuoksi kelirikko voi nyt olla monin paikoin tavanomaista helpompi ja lyhytkestoisempi. Metsäautoteiden painorajoitukset pitäisi kuitenkin ajallisesti kohdentaa todella tarkasti, jotta niistä saataisiin suurin hyöty. Lauhanakin talvena tiepohjat routaantuvat ja mikäli tietä käytetään ja lumet aurataan, routa voi edetä tieuralla hyvinkin syvälle. Maaliskuun lopulla routaa saattaa olla hyvinkin metri-puolitoista. Kun lumet ovat sulaneet ja maa paljastunut, routa alkaa hiljalleen auringon lämmit- täessä sulaa. Kevään edetessä tien pintaan muodostuu sulanut kerros, joka ensin ilmaantuu etelän ja lännen suuntaisille tieosuuksille. – Täydessä lastissaan puutavara-auto voi jättää tällöin viiden sentin raiteet näille tieosuuksille. Joku saattaa jo silloin kuvitella, että tie on särjetty. Näin ei suinkaan ole, vaan tuon painuneen kohdan alla on vielä tuo täysin sulamaton, jopa 1,5 metrin routakerros ja tien runko säilyy täysin vahingoittumattomana, Keitele Forest Oy:n metsäpäällikkö Kari Wuolijoki huomauttaa. Kevään edetessä tien runko sulaa hiljalleen ja Keski-Suomen korkeudella runko on viimeistään juhannukseen mennessä täysin sulanut. Tällaisen lauhan talven ja alkukevään jäljiltä sulaminen etenee nopeammin ja jo toukokuun lopussa tie voi jo olla täysin liikennöitävässä kunnossa. Kantavuudeltaan tie on heikoimmillaan silloin, kun routakerros on jo ohut ja kun se on sulanut epätasaisesti sekä auringon lämmittämänä että lämpimien sateiden sulattamana, yleensä toukokuun alkupuolella. – Silloin metsätiellä liikennöintiä tulisi kaikin keinoin välttää. Tällöin tien runko saattaa jo vähäisestäkin rasituksesta vaurioitua. Painorajoituksista saataisiin suurempi hyöty, kun ne kohdennettaisiin todella sille ajalle kun niiden käyttö on perusteltua. Kari Wuolijoki Rajoitukset oikeaan aikaan Jos tien vaurioituminen on kelirikon vuoksi odotettavissa, liikennettä rajoitetaan suurinta sallittua ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavilla liikennemerkeillä. Yleisimmin käytetään 12 tonnin painorajoitusta ja vain poikkeustapauksissa 4 tonnin rajoitusta. Wuolijoki muistuttaa, että valitettavan usein painorajoituskyltit laitetaan nimenomaan metsäteille liian aikaisin ja niitä pidetään vielä liian pitkään. – Painorajoituksista saataisiin suurempi hyöty, kun ne kohdennettaisiin todella sille ajalle kun niiden käyttö on perusteltua. Liikenneviraston mukaan kelirikon vuoksi painorajoituksia asetetaan vuosittain yleensä noin 600–2 000 kilometrille. Painorajoitukset eivät koske elintärkeitä kuljetuksia. Näitä ovat esimerkiksi hälytys- ja tienpitoajoneuvot, linja-autot reittiliikenteessä, maidon, teuraseläinten, eläinrehun, siemenviljan, polttoaineiden ja talousjätteiden kuljetukset, kevätkylvöihin liittyvät raskaiden maatalouskoneiden siirrot, tilakohtaiset lietelannan ajot, kauppojen päivittäistavarakuljetukset sekä myymäläautoliikenne. 16 Myös elintärkeissä kuljetuksissa on pyrittävä pienempään kalustoon ja pienempiin kuormiin esimerkiksi kuljetusten reittien suunnittelulla. Puunkorjuulle haasteita Tänä talvena eteläisen ja keskisen Suomen maat jäätyivät vasta tammikuun lopulla eli noin kuukausi tavanomaista myöhemmin. – Vastaavasti keväämmällä lämpötila vaihteli suuresti, joten korjuukausi jäi tavanomaista lyhemmäksi jo toisena talvena peräkkäin. Niinpä kaikkia suunniteltuja leimikoita ei valitettavasti ehditty korjata, Keitele Forest Oy:n hankintapäällikkö Kauko Mustonen kuvailee. Mustosen mukaan teiden varsissa olevat leimikot on hyödynnetty jo ai- kaisempina vuosina ja niitä on tarjolla puunkorjuuseen vuosi vuodelta entistä niukemmin. – Aiheellinen kysymys onkin, pitäisikö talvikorjuukalustoa vielä lisätä nykyisestä, jotta puut ehdittäisiin hakata lyhenevän talvikauden aikana. Samoin on pohdittava uudelleen korjuukaluston soveltuvuutta sulan maan korjuutarpeeseen. Nyt konevalmistajat ovat panostaneet koneiden kehittämisessä tuoton nostamiseen ja kantavuusongelmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Valtion tiehallinnon vastuulla oleva alempi tieverkko on muutenkin menossa koko ajan huonompaan kuntoon, joten suuri vaara on, että teollisuuden raskaat raaka-aine- ja tuotekuljetukset alkavat kärsiä tilanteesta konkreettisesti. n 17 Keitele Forest kiinnosti Kallavesj’-tapahtumassa Kuopiolainen Juha Holopainen tuli Keitele Forestin osastolle tarkoituksenaan selvittää mahdollisuutta yhteistyöhön. Holopaisella olisi tarjolla päätehakkuisiin vaimonsa suurehko, Rantasalmella olevalla palsta, jossa on järeää tukkia kohtalaisia määriä. – En ole aiemmin tehnyt Keitele Forestin kanssa kauppoja, mutta puukaupan tärkeitä asioita mielestäni ovat oikea hinta, hyvä palvelu sekä hankintaesimiehen ja metsänomistajan toimiva henkilökemia. Myös paperitöiden pitää sujua tarkasti ja sovitun aikataulun mukaisesti, Holopainen kertoi. Keitele Forest Oy oli näkyvästi esillä Kuopion Pursiseuran huhtikuussa järjestämässä veneilyn, matkailun ja vapaa-ajan Kallavesj’-messutapahtumassa Kuopio-hallissa. Tapahtuman kokonaiskävijämäärä oli viikonlopun aikana arviolta yli 25 000 henkilöä. Keitele Forestin näyttelyosastolla oli hyvä yleisömenestys, kun ihmiset kyselivät metsäasioista ja yhtiön puunhankintaja valmistusmenetelmistä sekä pohjustelivat tulevia metsäkauppojaan. Keitele Forestin pitkäaikainen asiakas, siilinjärveläinen Kalevi Tapaninen kertoo myyvänsä aina silloin tällöin pieniä puumääriä muun muassa Vehmersalmella olevasta metsästä. Tapaninen ja yhtiön korjuuesimies Marko Kervola ovat samassa metsästysporukassa, joten metsäasioita käsitellään myös ”epävirallisesti”. – Hyvinhän noihin kauppoihin on aina päästy, enkä juuri ole muista yhtiöistä tarjouksia kysellytkään, Tapaninen jutusteli. Kemijärven puutuotetehdas edistyy suunnitellusti Keitele Groupiin kuuluvan Lappi Timber Oy:n sahan ja lämpölaitoksen koekäyttö alkoi viime joulukuussa ja tuotanto on nyt 60 prosentin vauhdissa. Liimapuun tuotanto alkaa kesäkuussa 2015. Keitele Group investoi Kemijärvelle 40 miljoonaa euroa. Puutuotetehtaan rakentaminen on edennyt tarkkojen etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Sahasta ja liimapuutehtaasta tulee yksi maailman nykyaikaisimmista mekaanisista puunjalostuslaitoksista. Synergiaetuja monessa vaiheessa Keitele Forestin sekä myynti- että ostopuolen asiakkaina jo olevat Tiina ja Juhani Laukkanen tulivat sopimaan tarkemmasta yhteistyöstä. Pieleveden puolella oleva maito- ja metsätila on lähellä Keitelettä, ja Keitele Forestin sahalta Laukkaset hankkivat muun muassa lautaa ja lankkua tilan tarpeisiin. – Myyntipuolella meillä on ollut yhteistyötä, kun pellonraivauksen yhteydessä myimme metsää ja olemme tehneet myös harvennuksia. Nyt näyttelyosastolla sovimme yhteydenotosta jatkossa tarkemmin, Juhani Laukkanen mainitsi. Tiina Laukkasen mukaan metsä on heille muutakin kuin vain ansionlähde: – Raivaamme metsää paljon itse, ja muuta metsään liittyvää kuntoilua tulee esimerkiksi marja- ja sieniretkistä sekä liikunnasta metsässä koirien ja hevosten kanssa. Näyttelyn yleisöarvonnassa veneen kiinnitysköysipaketin (4 köyttä lepuuttajineen) voittivat: Eero Heiskanen, Kosula; Reino Heikkinen, Kuopio; Kari Partanen, Kuopio; Mika Takkunen, Leppävirta; Mikko Poutiainen, Tuusniemi. Onnittelut voittajille! 18 Tuoreet kuopiolaiset Jaana ja Petri Huitti tulivat Kallavesj’-näyttelyyn sekä huvin vuoksi että rakentamaan työhönsä liittyviä toimintaverkostojaan. Huittien yhteisyritys Love Solutions Oy auttaa yrityksiä ja organisaatioita työhyvinvoinnin, logistiikan, prosessien sekä ajatus- ja toimintamallien uudistamisessa. Yksityishenkilöille on muun muassa henkisen kasvun ja hyvinvoinnin kohentamista. – Emme olleet aiemmin kuulleet Keitele-yhtiöistä eikä meillä ole metsänmyyntiaikeita, mutta tietysti näin iso, kansainvälinen perheyritys kiinnostaa meitä monessakin mielessä, Huitit kertoivat. – Metsänomistajan kannalta esimerkiksi tukin saanto ja toimiva yhteistyö yhtiön kanssa on tärkeää. Puun hinnan osalta taitaa nyt vain olla aika haasteellinen aika, keiteleläinen Jukka Nousiainen tuumaili. Nousiainen ei ole aiemmin tehnyt puukauppaa Keitele Forestin kanssa, mutta mahdollinen yhteistyö tuntui kiinnostavan ”puolin ja toisin”. Nousiaisella on eri-ikäistä metsää, jossa on tehtävissä niin päätehakkuita kuin harvennusta ja ensiharvennustakin. – Sovimme tuossa, että paikallinen hankintaesimies ottaa minuun yhteyttä, niin katsotaan sitten asiaa tarkemmin. Kemijärven uudella sahalla on tuotannon ylösajo edistymässä hyvin. Tavara menee vientiin Kemin ja Oulun satamien kautta. – Tavoite on, että ensi elo-syyskuussa saha tekee täyttä tuotantoa ja liimapuu on tuotannossa syksyllä 2015. Sahan alkuvaiheen vuosituotannoksi on arvioitu 150 000 sahatavarakuutiota, joista konserni käyttää puolet liimapuun tekoon, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio esittelee. – Kaikki toiminnot eli sahaus, kuivaus, lajittelu, höyläys ja liimapuun puristus tapahtuvat saman katon alla, jolloin logistiikka- ja energiahyödyt ovat suuret. Esimerkiksi sahatavaran kuivauslämpö käytetään tuotantohallien lämmitykseen, Kylävainio kertoo. Sahalta tuleva hake menee selluloosan valmistukseen. Purusta ja kuoresta tehdään kaukolämpöä, ja osa myydään maakunnan lämpölaitoksille. Keitele Groupin puutuotetehtaan toiminta Kemijärvellä tuottaa paljon haketta ja puunhankinnat runsaasti kuitupuuta, joten myös uudelle sellutehtaalle olisi raaka-ainetta tarjolla. Työllisyysvaikutuksia koko Itä-Lappiin Lappi Timberin sahalle koulutettiin rekrykoulutuksella 25 henkilöä. Kurssi päättyi 20.2.2015 ja sahayhtiö palkkasi kaikki 25 kurssin henkilöä. Kemijärvellä helmikuussa alkaneeseen liimapuutehtaan rekrykoulutukseen osallistuu 24 uutta työntekijää. Kokonaisuudessaan henkilöstö on hyvin motivoituneita 20–40-vuotiaita ammattilaisia. Saha ja liimapuutehdas tuovat Kemijärvelle noin 70 uutta työpaikkaa ja tarjoavat Itä-Lapissa välillisesti työtä noin sadalle henkilölle metsänhoitoon, puunkorjuuseen, kuljetukseen ja alihankintayrityksille. n 19 Osaava katkonta, paras puukauppatili! • Korkeampi tukkisaanto • Enemmän sahapuuta • Vähemmän kuitupuuta www.keitelegroup.fi
© Copyright 2024