KEITELE GROUPIN SAHATAVARALLA

7
KONNEVEDEN
TIIMISSÄ KOKEMUSTA
JA NUORUUTTA
PESISMIES
SIIRTYI
METSÄALALLE
12
Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 1/2015
Laiva on lastattu
KEITELE GROUPIN
SAHATAVARALLA
www.keitelegroup.fi
16
KELIRIKKO JA
PAINORAJOITUKSET
PUHUTTAVAT
• Julkaisija: Keitele Group • P äätoimittaja: Matti Kylävainio
• Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu)
• Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy • Paino: Grano, 2015
PÄÄKIRJOITUS
ahateollisuus- ja puutuoteteollisuusmarkkinoilla kysyntä
laski vielä viime vuonna, mutta markkinat ovat vähitellen heräämässä vaisun vuoden jälkeen. Kokonaisuutena tarkastellen teollisuuden alan pahin suhdannekuop-
SISÄLTÖ
4
8
10
pa on ehkä ohitse.
LAIVA ON LASTATTU
KEITELE GROUPIN
SAHATAVARALLA
KONNEVEDEN
TIIMISSÄ
KOKEMUSTA JA
NUORUUTTA
ONNISTUNUT PUUKAUPPA
ON LUOTTAMUSASIA
12
14
15
PESISMIES VESA
LIIKALA SIIRTYI
METSÄALALLE
VIENTIMYYJÄNÄ
SAHATEOLLISUUDESSA
UUDEN METSÄLAIN
VAIKUTUKSET
MALTILLISIA
16
18
19
KELIRIKKO JA
PAINORAJOITUKSET
PUHUTTAVAT
Euroopan markkinatilanne on toki edelleen heikko
Britanniaa, Irlantia ja Saksaa lukuun ottamatta. Euroopan ulkopuolella tilanne näyttää sen sijaan paremmalta. Havusahatavaran kasvavat markkinat ovat kehittyvissä talouksissa Aa-
KEITELE FOREST
KIINNOSTI KALLAVESJ’
-TAPAHTUMASSA
siassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
KEMIJÄRVEN
PUUTUOTETEHDAS
EDISTYY SUUNNITELLUSTI
eli Aurorazai-tuotemerkki on vahva brändi Japanissa ja muualla Aasiassa.
Keitele Groupin tuotannosta noin 65 prosenttia viedään Aasiaan, ja siellä
esimerkiksi Japanin markkinat ovat piristymässä. Keitele Groupin liimapuu
Kantorahatuloista noin 70 prosenttia tulee nyt tukkipuusta. Suomen
bioenergiatavoite on mahdollista saavuttaa vain siten, että sahat käyttävät tukkia ja kotimaisen puun käyttö nousee yli 70 miljoonaan kuutioon.
Suomen metsäteollisuuden arvo on oikeilla yksityisen ja julkisen sekto-
KalPan Kumppaniverkosto tukee ja näkyy
KalPa Hockey Oy:n äärimmäisen tärkeänä tukena on noin 250 yrityksen
Kumppaniverkosto, jonka jäsenet saavat kumppanuudesta lisäarvoa, tulevat
keskenään tutuiksi ja voivat kehittää
keskinäistä liiketoimintaa.
Verkoston toimintaan kuuluu yhteisiä tapahtumia kuten messuja, seminaareja, aamujäitä ja yritysvierailuita.
Yrityskohtaisessa kumppanuussopimuksessa määritellään, miten yritys
haluaa näkyä ja millaista toimintaa se
toivoo sopimuksen sisältävän. Tarjolla
on monenlaisia tapoja saada näkyvyyttä ja olla mukana vauhdikkaan urheilulajin tapahtumissa.
KalPa Hockey Oy:n toimitusjohtaja
Toni Saksman painottaa, että kumppanit ovat erittäin tärkeitä ja ilman niitä
liiga-KalPan toiminta ei onnistuisi nykyisessä laajuudessaan.
– Kyse on todellakin kumppanuudesta. Yhteistyöstä on oikeasti konkreettista hyötyä molemmille osapuolille ja
mukana oleva yritys saa vastinetta sijoitukselleen. Esimerkiksi pelkästään
jokaisessa kotiottelussamme on 3 500 –
4 000 katsojaa, joten kumppanit saavat
hyvää näkyvyyttä.
Saksmanin mukaan Kumppanuusverkostolla on myös suuri aatteellinen vaikutus. Moni yrityksistä haluaa olla mukana oman liiketoiminnan edistämisen
lisäksi myös siksi, että KalPan ja sen verkoston toiminnalla on arvoa ja merkitystä koko maakunnalle.
Näkyvyyttä ja isännöintiä
Keitele Forest on ollut kaudesta 2011–12
lähtien yksi KalPa Hockey Oy:n merkittävistä yhteistyökumppaneista.
Yritys on saanut KalPa-kumppanuudestaan mainosnäkyvyyttä ja toiminut
otteluisäntänä, jolloin metsänomistaja-asiakkaita on ollut runsaasti yrityksen vieraina seuraamassa ottelua. Kaikille
istumapaikoille jaettujen vihreäsävyisten
kannustusviuhkojen liike ja ääni on huomattu ja viuhkoilla on saatu lisää kannustavaa tunnelmaa.
Kuluneella kaudella Keitele Forestin kummipelaajana on ollut näkyvästi
esiintynyt nuori taitohyökkääjä Kasperi Kapanen.
2
PUU- JA METSÄTEOLLISUUS
VAUHTIIN
KANNUSTAVIN
KEINOIN
rin toimilla mahdollista nostaa nykyisestä 18 miljardista 25 miljardiin euroon
vuoteen 2020 mennessä. Näin vienti- ja verotulot lisääntyisivät ja energia-
Kannattaa muistaa,
että metsäklusterimme
vastaa noin kolmannesta Suomen
kokonaisviennistä.
puun käytön lisääminen korvaisi tuontienergiaa.
Puun lisääntynyt ja entistä monipuolisempi käyttö Suomessa merkitsisi
maakuntiin merkittävästi lisää tuloja ja työtä. Koko metsäteollisuus työllistää lähes 60 000 henkilöä ja tiedossa olevat uudet, suuret metsäteollisuus­
investoinnit merkitsevät vähintään 10 000 uutta työpaikkaa.
Puuta on kuitenkin saatava metsistä liikkeelle paljon nykyistä enemmän. Metsää kannattaa hoitaa ja puuta myydä. Tässä valtiovalta voi tulla
vahvasti mukaan kannustavin veroratkaisuin.
Puu- ja metsäteollisuudesta on viime aikoina kuulunut paljon myönteisiä uutisia ja seuraavat vuodet näyttävätkin kokonaisuutena varsin hyviltä. Metsät tuottavat puuta ennätyksellisiä määriä ja eri toimijoilla
on investointisuunnitelmia, joilla metsien kasvua jalostetaan monipuolisiksi tuotteiksi.
Kannattaa muistaa, että metsäklusterimme vastaa noin kolmannesta Suomen kokonaisviennistä.
Nyt onkin syytä toivoa, että uudet kansanedustajat voisivat
tehdä teollisuuden kilpailukykyä tukevia ja parantavia päätöksiä.
Oikeilla veroratkaisuilla ja yritysmyönteisellä asenteella saadaan
aikaan paljon hyviä vaikutuksia koko kansantaloudellemme.
Teollisuusneuvos
Ilkka Kylävainio
3
Maaliskuussa Kokkolan satamassa lastattiin ensimmäisen kerran kokonainen rahtilaiva pelkästään Keitele Groupin sahatavaralla.
Aleksandriaan, Egyptiin lähteneestä 13 500 kuution kokonaislastista noin 7 500 kuutiota oli Keiteleeltä ja loput Alajärven sahalta.
Laiva on lastattu
KEITELE GROUPIN
SAHATAVARALLA
K
4
eitele Groupin sahatavaraa oli toimitettu ja varastoitu Kokkolan satamaan parin kuukauden ajan. Kun yksi rekkakuorma sahatavaraa on noin 70 kuutiota, tämän laivan
lastiksi ajettiin lähes 200 rekkakuormaa.
Rahtilaiva Marmolokain pituus on runsaat 145 metriä ja leveys 18
metriä. Aluksen kuollut paino on 10 649 tonnia. Alus voi ottaa lastia
ruuman lisäksi myös kannelle. Laiva on rakennettu vuonna 2004.
Lastauksen hoiti kokonaisuudessaan huolintaliike Oy M. Rauanheimo Ab, jonka miehet ahersivat paperitöiden lisäksi niin sahatavaran siirtämisessä varastoalueelta laiturille, laivan omien nostureiden käytössä kuin lastin sovittamisessa laivan ruumaan.
Ammattimiehet sijoittivat erimittaisia sahatavaranippuja laivan
uumeniin taitavasti, varovasti ja suorastaan mittatarkasti niin, että
rahtitila tuli käytetyksi mahdollisimman tehokkaasti. n
5
Keitele Timber tekee Egyptiin kauppoja melko tasaista tahtia noin 60 000 kuutiota vuosittain.
6
Lähi-idässä menekki
hyvässä kasvussa
Huolintaliike kumppanina
Kokkolan satamassa
– Egypti on yksi suomalaisen sahatavaran tärkeistä vientimaista. Sinne toimitetaan esimerkiksi mäntypuista oksaista rakennussahatavaraa eli mäntysekstaa, betonilautaa, puukäsitöissä käytettävää lautaa
sekä egyptinparrua rakennustelineiksi, vientimyyjä Markku Rokkila
Keitele Groupista kertoo.
– Toimitamme tuotteet sikäläisille kauppahuoneille, jotka myyvät
tavaran edelleen loppukäyttäjille. Kohdemaa on kohtalaisen kaukana,
joten rahdin osuus on noin neljännes tuotteen lopullisesta kokonaishinnasta, Rokkila sanoo.
Arabimaissa on paljon nuorta väestöä ja asuntorakentamisen tarve
on suuri, mikä lisää rakennuspuutavaran kysyntää.
Lisäksi Egyptissä on alkamassa ulkomaisen pääoman avulla suuria
investointihankkeita. Suurissa suunnitelmissa on rakentaa pinta-alaltaan seitsemän kertaa Pariisia suurempi uusi hallintopääkaupunki Punaisen meren rannalle ja toteuttaa monia muita rakennushankkeita eri
puolilla maata. Suunnitelmien ja sopimusten yhteisarvo on noin 176
miljardia dollaria.
Toteutuessaan nuo hankkeet vaativat paljon tarpeeseen sopivaa,
sopivanhintaista ja hyvälaatuista puutavaraa.
Keitele Group alkoi käyttää Kokkolan satamaa noin
vuosi sitten, kun Alajärven sahan tuotanto saatiin
täyteen vauhtiin. Kumppanina toimii 130-vuotias huolintaliike Oy M. Rauanheimo Ab, joka työllistää Kokkolassa yhteensä lähes 130 henkilöä.
– Otamme tavaran vastaan, varastoimme sen
ja toimitamme laivan sivulle, lastaamme tavaran
ja hoidamme huolintaan liittyvät paperityöt, huolintapäällikkö Vesa Peltola Oy M. Rauanheimo
Ab:stä esittelee.
Yritys käsittelee monen muun artikkelin lisäksi noin 100 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa.
Kattava kokemus
ja hyvät henkilösuhteet
Keitele Groupilla on yhteensä noin 35 vientimaata. Markku Rokkila vastaa alan pitkällä kokemuksellaan viennistä muun muassa Egyptiin, Algeriaan, Marokkoon, Saudi-Arabiaan ja Israeliin sekä
Turkkiin, Espanjaan ja Kreikkaan.
Myös Portugali, Albania, Viro, Latvia, Liettua
ja Ruotsi kuuluvat hänen asiakasmaihinsa.
– Asiakkaista ja maista riippuen osa tavarasta toimitetaan paikallisille, osa Suomessa oleville agenteille ja osa maahantuojille kohdemaissa.
Yhteistä kaikille markkinoille on, että kilpailu
on kovaa ja esimerkiksi ruotsalaiset ja venäläiset
yritykset ovat samoilla markkinoilla. Hintavaihtelut voivat olla suuriakin erityisesti juuri Egyptissä, Rokkila kuvailee.
Rokkila tapaa tärkeimmät ulkomaiset kauppakumppaninsa kerran tai kaksi kertaa vuodessa, Suomessa olevat useamminkin. Kohdemaissa on tärkeää käydä henkilökohtaisesti, sillä näin
asiakkaiden luottamus kauppakumppaniinsa vahvistuu ja sitoutuminen kasvaa.
Keitele Group vie suurimman osan tavarastaan Kotkan satamasta, josta laivataan kontitettuina liimapuuta sekä höylä- ja sahatavaraa. Muita yrityksen käyttämiä satamia ovat esimerkiksi
Kokkola, Kalajoen Rahja, Raahe, Oulu, Kaskinen,
Porin Mäntyluoto ja Loviisan Valko. n
Vilkasta ja monipuolista
satamatoimintaa
Tänä vuonna 190-vuotisjuhliaan viettävä Kokkolan satama on Suomen
kolmanneksi suurin yleissatama ja kaivannaisteollisuuden ykkössatama Suomessa. Satama on tärkeä toimija Venäjän transitoliikenteessä,
ja merkittävä asiakasryhmä on Kokkolassa toimiva teollisuus ja paikallinen kauppa.
Viime vuonna sataman kokonaisliikennemäärä kasvoi 8,575 miljoonaan tonniin. Määrä on yli 700 000 tonnia enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2011.
Kokkolan satamaan kuuluvat Kantasatama, jossa käsitellään kappaletavaraa ja kontteja, Syväsatama ja Hopeakiven satama. Satamaan
johtaa 13 metrin syväväylä, ja pääosa liikenteestä kulkeekin Syväsataman kautta, joka on niin sanotun tumman bulkin satamanosa.
Bulkkituotteita
ja sahatavaraa
– Tuotteita tulee esimerkiksi Siilinjärven kaivokselta, Talvivaarasta ja
Kostamuksesta. Satamassa puretaan viikoittain lasti 1 000 – 2 000 rautatievaunusta. Isoon laivaan mahtuu noin 65 000 tonnia esimerkiksi
Kostamuksesta tulevaa pellettiä tai muuta bulkkitavaraa, Peltola kertoo.
– Satamassa on myös Pohjois-Euroopan ainoa sisälastausterminaali
eli laiva voidaan kiinnittää lastauksen ajaksi terminaalin laituriin katon alle suojaan.
Sataman välittömässä läheisyydessä on Kokkolan suurteollisuusalue, Kokkola Industrial Park eli KIP, joka on Pohjois-Euroopan suurin
epäorgaanisen kemian keskittymä. Alueella toimii yli 60 yritystä, jotka työllistävät noin 2 000 työntekijää. n
Rahtilaiva Marmolokai on saksalaisen varustamon Karibialle liputettu alus. Sen lastaaminen
vei noin neljä työpäivää ja alus oli perillä Egyptissä noin kahden viikon matkan jälkeen.
7
Hankintaesimies
Jouko Tikkanen
Puh. 0400 277 657,
(014) 551 093
Faksi (014) 551 093
jouko.tikkanen
@keitelegroup.fi
KONNEVEDEN TIIMISSÄ
KOKEMUSTA JA NUORUUTTA
Hankinta-alue: Hankasalmi,
Kangasniemi, Konnevesi, Rautalampi
Keitele Forest Oy:n Konneveden tiimin hankintamäärä on vuosittain 200 000–250 000 kuutiota, ja nyt painopiste on erityisesti mäntytukin hankinnassa. Tiimin kokoonpanoon on tulossa
muutoksia, kun Juha Nieminen lopettelee ja Kati Nieminen aloittelee hankintaesimiehenä.
NIEMINEN VAIHTUU NIEMISEEN
Konneveden tiimin alueeseen kuuluvat Hankasalmi, Kangasniemi, Konnevesi, Rautalampi, Laukaa,
Äänekoski, Jyväskylän kaupunki, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Multia, Muurame,
Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.
Tiimissä toimivat hankintaesimiehet Juha Nieminen, Ossi Sormunen, Jouko Tikkanen ja Kati
Nieminen sekä korjuuesimies Matti Liimatainen.
Alueelta saadaan hyvälaatuista puuta keskimäärin 300 kuutiota hehtaarilta. Koko tiimin alueella
metsät ovat varsin hyviä, järeitä ja hyvätuottoisia.
Mänty- ja kuusitukkien hankinta on ollut alueella
aika lailla tasoissa, mutta painottuu jatkossa enemmän männyn hyväksi.
Nieminen
eläköitymässä
Tämä on ollut minulle
työtä ja myös elämäntapa
Juha Nieminen
8
Hankintaesimies Juha Nieminen jäi keväällä lomille ja heinäkuussa lopullisesti eläkkeelle. Hänellä on takanaan yhteensä noin 40 vuoden työura,
joista viimeiset kahdeksan vuotta hän on toiminut
Keiteleen leivissä.
– Oma alueeni on ollut aika iso eli kahdeksan-yhdeksän pitäjää, mikä on melko haasteellista. Lisäksi
kilpailu eri puunhankintayhtiöiden välillä on täälläkin kovaa, Juha kertoo
Juhan mukaan hankintaesimiehen työ on asiakaslähtöistä toimintaa ja vaatii oikeaa asennetta.
– Asiakasta pitää kuunnella ja pitää ajan tasalla siitä, mitä hänen metsässään tehdään nyt ja
mitä siellä aiotaan tehdä. Asioista tiedottaminen
on hyvin tärkeää.
– Tämä on ollut minulle työtä ja myös elämäntapa, sillä näitä asioita ei ainakaan jatkuvasti hoideta ”kahdeksasta neljään -asenteella”. Laskeskelin,
että noin 600 000 kuutiota on Keitele Forestille
tullut ostetuksi, mikä on vaatinut aika paljon työ-
Hankintaesimies
Kati Nieminen
Puh. 040 637 8844
Faksi (014) 449 8177
kati.nieminen
@keitelegroup.fi
Hankinta-alue: Uurainen, Multia, Keuruu,
Petäjävesi.
Hankintaesimies
Ossi Sormunen
Puh. 040 715 6888
Faksi (014) 449 9250
Korjuuesimies
Matti Liimatainen
Puh.
Faksi (014)
ossi.sormunen
@keitelegroup.fi
matti.liimatainen
@keitelegroup.fi
Hankinta-alue: Laukaa, Sumiainen,
Suolahti, Äänekoski
tä niin konttorilla kuin kentälläkin.
Kuluneiden vuosikymmenien aikana metsätalouden koko ketju puun siirtämisestä kannolta sahalle ja sieltä valmiin tavaran ostajalle on muuttunut perusteellisesti.
– Nykyiset atk-ohjelmat ovat hyviä, ne tehostavat ja helpottavat työtä merkittävästi, Juha kiittelee.
Juhan mukaan puuta pitäisi saada metsistä liikkeelle enemmän eri tarkoituksiin. Metsäverotusta pitäisikin muuttaa metsätaloutta suosivampaan
suuntaan ja valtio voisi käyttää tässä kepin sijasta porkkanaa.
Eläkepäivien suunnitelmistaan Juha sanoo, että
nyt on aika kääntää katse enemmän omien metsien suuntaan, sillä noin 50 hehtaaria odottelee
ahkeraa raivaussahan käyttäjää.
– Muuten ajattelin jatkossa lähinnä katsella, kun
kuitupuu kasvaa arvokkaaksi tukiksi, Juha velmuilee tuttuun tyylinsä.
sempää, sillä aikataulut ovat tiukat ja myös tiedonkulku on nopeaa. Haasteena on se, että tehtäväketjun kaikki osat toimivat täysillä ja hyvin yhteen, Kati luonnehtii.
Kati kehuu saamaansa hyvää vastaanottoa niin kaikkien työkaveriensa kuin asiakkaidensa suunnasta.
– Ihan tervetulleeksi olen itseni tuntenut. Uudentyyppisen työn antaman haasteen lisäksi tekemistä on varmasti siinä, että pystyn edeltäjäni
eli kokeneen ammattilaisen Juhan ”saappaat täyttämään”, Kati tuumaa.
Kati toivoo, että metsänomistajat ottavat häneen rohkeasti yhteyttä
jo metsäkauppojen suunnittelun alkuvaiheessa. Silloin kaupat saadaan
ajoissa ja hallitusti oikeille urille ja kaikkien osapuolten kannalta hyvään
lopputulokseen.
Katin perheeseen kuuluvat miehen lisäksi kaksi tytärtä ja poika, joista nuorin on 12 ja vanhin 16 vuotta. Hän harrastaa muun muassa kuntosalilla käyntiä sekä kouluttaa kilpailumielessä australiankelpie-koiraansa. Osa perheen vanhempien vapaa-ajasta kuluu lasten kuljettamiseen
harrastuksiin.
Nieminen
aloittamassa
Melko uusi kasvo Konneveden tiimissä on
myös Matti Liimatainen. Hän valmistui metsätalousinsinööriksi vuonna 2013 ja toimi
sen jälkeen Metsäkeskuksella Viitasaarella.
Matti on toiminut tiimin korjuuesimiehenä vuoden 2013 loppupuolelta lähtien.
Keitele Forest Oy oli hänelle tuttu yritys jo
aiemmin, sillä hän toimi kesän 2011 työharjoittelussa Konneveden tiimissä.
– Tehtäviini kuuluvat tämän tiimin korjuuvalmistelut ja -valvonta, mikä tarkoittaa
työtä sekä toimistossa että maastossa. Hoidan myös tiimin atk-asioita, Matti esittelee.
Matti hallitsee myös puunostoasiat, joten tarvittaessa hän toimii sijaisena myös muiden tiimien ostotehtävissä.
Metsämies on metsämies myös vapaa-ajalla. Matti harrastaa muun
muassa metsästystä ja metsänhoitoa. n
Juha Niemisen työtä Konneveden tiimissä jatkaa
Kati Nieminen. – Emme ole keskenämme sukulaisia,
tätä on jo aika moni ehtinyt kysymään, Kati nauraa.
Kati on kotoisin Laukaasta, jossa hän myös edelleen perheineen asuu.
– Toimin aikaisemmin Metsäkeskuksessa sekä
metsäneuvojana Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksessä Uuraisilla ja halusin nyt tehtävissäni eteenpäin. Aloitin Keitele Forestin hankintaesimiehenä tämän vuoden alusta, kun Juha on valmistellut
eläkkeelle siirtymistään, Kati kertoo.
Katin hankinta-alueena on Uurainen, Multia,
Keuruu ja Petäjävesi, mikä on ehkä kilpaillumpi
hankinta-alue kuin moni muu.
– Työni on aiempaan verrattuna nopearytmi-
Metsämies
työssä ja vapaalla
9
le Forestin päätöksenteko on nopeaa ja olemme
saaneet hyvää palvelua, Harri Palonen sanoo.
– En ole tarjouksia juuri muualta kysellytkään, ja vuosien varrella olemme tehneet kaupat arviolta yli 10 000 kuutiosta, Palonen kertoo.
Luottamus ja avoimuus
Pitkän työuran puunhankinnassa tehnyt Juha
Nieminen sanoo aina noudattaneensa vanhaa,
mutta edelleen toimivaa tapaa eli hän tekee asiat
niin, kuten toivoisi muiden tekevän samassa tilanteessa itselleen.
– Hyvä henkilökemia on tietenkin myös puukaupoissa tärkeä asia, johon kuuluu se, että toimitaan molemmin puolin rehellisesti ja että yhteistyöstä on hyötyä molemmille osapuolille. Kun
Tarkka ja selkeä katkontaluettelo on
metsänomistajan nähtävissä, mitä
palvelua ei muilla yrityksillä ole.
ONNISTUNUT
PUUKAUPPA
on luottamusasia
Harri ja Pirjo Palonen viljelevät Ala-Niinimäen
perintötilaa Uuraisten Kangashäkin kylässä. Tilalla on metsää noin 170 hehtaaria, ja Paloset
käyvät puukauppaa lähinnä Keitele Forest Oy:n
kanssa. Yhteistyö sujuu hyvin keskinäisen rehtiyden ja luottamuksen pohjalta.
Harri Palonen
on suoraa puhetta puolin ja toisin, syntyy keskinäinen luottamus ja avoimuus, Nieminen korostaa.
Ja yhteisiin kauppoihin on vielä tulossa jatkoa, kun todella jyrkkä
rinne on Palosen mailta vielä hakkaamatta. Sen operaation tekemisestä
Palosella ja Niemisellä riittää tuvassa veistelemistä pitkään, kun myyjä ja
ostaja kilvan, mutta huumorimielessä, kehittelevät oikeita toimintatapoja.
Palonen muistuttaa myös kokonaisvastuun merkityksestä eli ostajayhtiö ja sen henkilöt ja kaikki alihankkijat osaavat hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin myös puunmyyjän kannalta.
Tukkipuu tarkasti talteen
Keitele Forestin menetelmät saavat kiitosta Paloselta.
– Pinoissa oleva puutavara metsäautotien varrella saattaa joskus näyttää pieneltä puulta, mutta Keiteleen menetelmillä tukkipuu saadaan tarkasti talteen ja hyödynnettäväksi.
Palosen mukaan Keiteleellä on paremmat tukkimitat ja tukkisaanto
sekä siihen perustuen myös tukkipuun hinta kuin monella muulla metsäyrityksellä. Tarkka ja selkeä katkontaluettelo on metsänomistajan nähtävissä, mitä palvelua ei muilla yrityksillä ole.
– Metsänomistajien pitäisi muistaa tehdä ensiharvennus ajoissa ja
reippaalla kädellä, mutta oikealla tavalla, silloin saadaan metsä kasvamaan. Yleensä ammattilaiset tietävät ja osaavat tämän, päinvastoin kuin
monet harrastelijat, Palonen huomauttaa.
Uuraistenkin isännät ja muut metsänomistajat odottavat innokkaasti Äänekosken uutta sellutehdasta. Yleinen asenne on ollut se, että puuta pitäisi saada markkinoille lisää, mikä vilkastuttaisi myös tukkikauppaa. Kansantaloudenkin kannalta on tärkeää, että puuta käytetään paljon
erilaisiin tarkoituksiin. n
A
la-Niinimäen tilalla on lihakarjaa yli
sata päätä, omaa peltoa yli 40 hehtaaria ja vuokramaata noin sata hehtaaria.
Lisäksi murskekauppaa käydään erillisen yrityksen nimissä, jolle maa on myyty
kantatilasta.
Hakkuista jätetyistä koivukuitupuista
kertyy Palosen tilan tarvitsema lämmityspuu ja tulevaisuudessa polttopuuta riittää
ehkä myyntiinkin.
Paloset ovat olleet Harrin perintötilan isäntäparina 20 vuotta, ja Pirjo työskentelee pää-
toimisesti lähiseudun kahvila-ravintolassa. Palosten kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta asuvat muualla
Nopeita päätöksiä
Tilan metsien maapohja on melko hyvä ja antaa mahdollisuuden
myös kesäleimikoiden tekoon. Paloset ovat tehneet metsäkauppaa
vuodesta 2008 lähtien Keitele Forestin Oy:n hankintaesimiehen Juha
Niemisen kanssa. Kauppa on käyty niin kuusesta kuin männystä ja
palstoilla on ollut päätehakkuita ja harvennuksia.
– Esimerkiksi kuluneena talvena kauppoja tehtiin runsaan tuhannen kuution verran. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin, sillä Keite-
10
11
Tarkka puukatkonta ja puun hyödyntäminen
on selkeä etu metsänomistajille.
Vesa Liikala
T
unnettu pesäpallomies Vesa Liikala on aiemmalta ammatiltaan mielenterveyshoitaja, mutta muutama vuosi sitten hän
päätti ammatinvaihdoksesta.
– Moni kyseli minua aina aiemmin apuun esimerkiksi puunkaatoon ja ajattelin, että nyt voisi olla vielä mahdollisuus tehdä työkseen jotain uutta. Niinpä perustin kaksi vuotta sitten toiminimen
ja teen Järviseudun alueella pihapuiden kaatoa ja pilkkomista sekä
kantojen jyrsintää, myyn polttopuita, teen metsätöitä ja valmistan
hirsilatoja, Liikala esittelee.
Metsiä kannattaa hoitaa
Pesismies Vesa Liikala
siirtyi metsäalalle
Liikala hoitaa omat metsänsä itse päätehakkuita lukuun ottamatta.
Hän on noin 15 vuoden aikana ostanut itselleen vähitellen yhteensä
satakunta hehtaaria metsää pääasiassa teitten varsilta.
– Omat metsäni ovat vähän hajallaan eri puolilla Vimpeliä, ja
olen kyllä halukas ostamaan lisää, kun vain sopivia palstoja sattuu kohdalle.
Liikala muistuttaa niin itselleen kuin muillekin metsänomistajille, että metsää pitää hoitaa oikein ja oikea-aikaisesti. Harvennukset
pitää tehdä säännöllisesti ja myös myynti kannattaa tehdä ajallaan.
Liikala tekee yhteistyötä myös paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa, mutta puukaupoissa yhdistys ei hänen osaltaan ole
ollut mukana.
– Puunmyynnissä olen Keitele Forestin asiakas. Mielestäni metsäkaupat ovat sujuneet yhtiön kanssa erittäin onnistuneesti, sillä
paikallinen osto-organisaatio on hyvin toimiva, Liikala kiittelee.
– On todella hyvä asia, että Alajärven saha toimii jälleen. Tällä
asialla on paikallisten metsänomistajien kannalta suuri merkitys.
Olen tullut myös itse siihen tulokseen, että Keitele-yhtiöiden tarkka
puukatkonta ja puun hyödyntäminen on selkeä etu metsänomistajille ja ilmeisesti myös yhtiölle itselleen, Liikala tuumii.
Liikuntaa ja penkkiurheilua
Entinen Superpesis-pelaaja Liikala harrastaa vapaa-aikanaan hiihtoa ja muuta liikuntaa sekä käy tanssikursseilla vaimonsa kanssa.
Vapaa-aikaan kuuluu myös penkkiurheilu.
– Nyt taitaa tulla ensimmäinen kesä, että en ole pesäpallon kanssa missään tekemisissä edes taustajoukoissa. Toki otteluita käyn
edelleen katsomassa tiiviisti, Liikala hymyilee.
Liikalalla on neljä lasta, joista kaksi asuu edelleen vanhempiensa kanssa omakotitalossa Lappajärven hienoissa rantamaisemissa.
Perheen lemmikkeinä on kolme kissaa. n
12
Värikäs ja monipuolinen pesäpalloilija
Vesa Liikala pelasi pesäpalloa 18 vuotta pääsarjatasolla ja edusti pääasiassa kasvattajaseuraansa Vimpelin Vetoa, mutta myös Alajärven Ankkureita ja Oulun Lippoa saavuttaen muun muassa
kaksi Superpesis-pronssia.
Etenijäkuninkuuden Liikala voitti vuosina 1985
sekä 1994 ja valittiin vuoden pelaajaksi 1994.
Liikala pelasi 12 Itä-Länsi ja kuusi Liitto-Lehdistö ottelua.
Värikäs pelaaja tunnettiin voimastaan, nopeudestaan ja
monipuolisesta lyöntivalikoimastaan sekä tasaisen varmoista otteistaan pelistä toiseen.
Oman pelaajauransa jälkeen Liikala
toimi Superpesistasolla kakkospelinjohtajan tehtävissä.
13
VIENTIMYYJÄNÄ
SAHATEOLLISUUDESSA
Suvi Kinnunen toimii vientimyyjänä Keitele Groupissa. Kilpailu kansainvälisillä puutavaramarkkinoilla on kovaa, mutta sitkeä myyntityö ja erinomaiset
tuotteet tuovat hyviä kauppoja vanhojen ja uusien asiakkaiden kanssa.
S
uvi Kinnunen aloitti elokuussa 2003 vientisihteerinä Keitele Timber Oy:ssä ja siirtyi 2005
liimapuutehtaan vientisihteeriksi.
Välillä Kinnunen työskenteli sahateollisuudessa
omalla kotipaikkakunnallaan, mutta palasi joulukuussa 2008 takaisin Keitele Groupiin. Hän suoritti kansainvälisen liiketalouden jatko-opintoja ja sai
Keitele-yhtiöiltä toimeksiantona markkinatutkimusprojektin, jonka pohjalta hän myöhemmin kirjoitti
myös jatko-opintoihinsa kuuluneen opinnäytetyön.
Vientimyyjän tehtäviin Kinnunen siirtyi 2010
ja jatkotutkinto, Master of Business Administration
(tradenomi YAMK), valmistui vuonna 2011.
– Vientimyyjän työ on erittäin kiinnostavaa ja
työ kansainvälisen kaupan parissa on juuri sitä, mihin olen kouluttautunut. Kielet ja kansainvälinen
toiminta ovat kiinnostaneet minua aina ja opintoni olenkin suorittanut englanninkielisissä koulutusohjelmissa, Kinnunen kertoo.
– En kyllä aluksi tiennyt puualasta juuri mitään, mutta työtä tekemällä ja asioihin perehtymällä myös tuotannon ja tekniikankin asiat ovat tulleet tutuiksi. Myös monipuolisesta työkokemuksesta
Keitele-yhtiöissä on ollut hyötyä kokonaisuuksien
hahmottamisessa.
Asiakkaiden kiinnostus Kemijärven sahan
Lappi Timber Oy:n tuotantoa kohtaan on kova.
Suvi Kinnunen
14
Sahatavaraa
Länsi-Eurooppaan
– Työpäiväni sujuu yleensä kello 8–16 sähköpostin ja puhelimen ääressä, ja työkielenä on englanti.
Myyn sahatavaraa ja jatkojalosteita ja vastuualueeni
ovat Iso-Britannia, Irlanti, Benelux-maat ja Tanska.
Kinnunen vierailee markkina-alueillaan yksin tai agenttien kanssa loppuasiakkaiden luona noin neljä-viisi kertaa vuodessa. Tutustumismatkoilla esimerkiksi
näkee konkreettisesti, mitä asiakasyritys
myydystä puutavarasta tekee.
Myös Keiteleen-toimistolla vierailee
silloin tällöin asiakkaita eri maista seuraamassa puutavaran valmistumisprosessia.
- Teemme kauppaa paljon myös vuosineljänneksittäin ja kaupat tehdään joko
suoraan loppuasiakkaan kanssa tai agentuurien kautta. Maakohtaisia erityspiirteitä on esimerkiksi se, että Iso-Britannia on perinteisesti mäntymarkkina ja ei
kuulu euroalueeseen. Myös kaupantekokulttuurissa on markkinakohtaisia eroja.
Tunnettavuus
auttaa myyntiä
Markkinat ovat nyt varsin haasteelliset,
sillä markkinassa on ylitarjontaa ja esimerkiksi ruotsalaisilla on Britanniassa
etua kruunun edullisesta kurssista puntaan verrattuna.
– Olemme kuitenkin tehneet pitkäjänteistä asiakastyötä ja Keitele on tunnettu kehittymisestään, toimitusvarmuudestaan ja tasalaatuisista tuotteistaan.
Toki teemme myös uusasiakashankintaa koko ajan.
– Asiakkaiden kiinnostus Kemijärven
sahan Lappi Timber Oy:n tuotantoa kohtaan on kova, Kinnunen toteaa.
Britannia kiinnostaa
Kinnunen asuu Viitasaarella. Perheeseen
kuuluvat mies sekä 8- ja 13-vuotiaat lapset. Kinnunen harrastaa lenkkeilyä, laskettelua ja kuntosalilla käyntiä sekä leipomista. Kesällä hän kasvattaa pienessä
kasvihuoneessa erilaisia chilikasveja.
Kinnunen on kiinnostunut kansainvälisyydestä ja eri kulttuureista myös vapaa-ajallaan ja lähiajan suunnitelmissa
hänellä onkin lomamatka Britanniaan
muun muassa joidenkin tv-sarjojen alkuperäisille kuvauspaikoille. n
Uuden metsälain
vaikutukset maltillisia
U
Metsän
uudistaminen
kannattaa tehdä
ajoissa ja yläharvennusmahdollisuutta
kannattaa hyödyntää
uden lain ansioista metsänomistajalle tuli vapaus tehdä uudistushakkuita oman harkintansa mukaan ilman aiemmassa laissa olleita läpimitta- tai
ikäkriteereitä. Metsänomistajan päätösvalta ja metsänkäsittelyvaihtoehdot lisääntyivät myös merkittävästi.
Toinen suuri muutos oli eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn hyväksyminen kasvatushakkuina.
Muutoksia perusteltiin muun muassa sillä,
että ei ole olemassa perusteita rajoittaa metsänomistajien päätäntävaltaa omassa metsässään. Tämän toivottiin lisäävän sellaisten
metsänomistajien aktiivisuutta, jotka eivät
ole hakanneet metsiään tasaikäisrakenteisen metsän hakkuumenetelmillä.
Yhteiskunnan ei ollut tarvetta rajoittaa
metsävarojen hyödyntämistäkään, koska metsävarat ovat hakkuumahdollisuuksiin nähden selvästi vajaakäytössä.
Tarkasteluaika vielä lyhyt
Uusi laki on ollut voimassa vasta suhteellisen lyhyen ajan, joten mahdollisten muutosten tarkastelu on vasta alustavaa arviointia.
Metsänhoidon johtava asiantuntija, metsänhoitaja Markku Remes Suomen
Metsäkeskuksesta kertoo, että ennen lakimuutosta ei oikeastaan odotettu isoja
muutoksia perinteiseen metsien käsittelyyn.
Suomen vuotuinen metsien kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiota ja kaikki hakkuut yhteensä 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Remeksen mukaan ensiharvennusta pitäisi lisätä, metsän uudistaminen kannattaa tehdä ajoissa ja yläharvennusmahdollisuutta kannattaa hyödyntää.
– Jatkuvan kasvatuksen menetelmä ehkä lisääntyy jatkossa, mutta se ei ainakaan vielä ole saanut suurta suosiota. Menetelmää käytetään nyt vain 5 650 hehtaarin alalla, Remes kertoo.
– Jatkuvassa kasvatuksessa korjuuta tehdään noin 15 vuoden välein, mutta se
on korjaajalle melko työläs ja korjuuvaurioiden riski kasvaa. Menetelmä soveltuu
esimerkiksi vaihtelevapuustoiselle suolle, mutta vain rajoitetusti kangasmaille.
Lakimuutoksen jälkeen Pohjois-Suomen nuorten metsien hakkaaminen on
hieman lisääntynyt, mutta vähäpuustoista, suopohjaista metsää hakataan vastaavasti varsin vähän.
Markku Remes
Uudistaminen tehtävä ajoissa
Remeksen mukaan metsiä ei nyt uudisteta niin aktiivisesti kuin takavuosina, ja
uudistamisen aikataulu saa uuden lain mukaan olla melko pitkä. Uuden lain vaikutusta merkitystä on kuitenkin vielä vaikea arvioida, mutta pahimmassa tapauksessa uudistamatta jätetyn metsän määrä kasvaa.
– Huonoa uudessa laissa on myös esimerkiksi se, että kuusi hyväksytään nyt
istutettavaksi myös kuiville kankaille, mikä merkitsee aiempaa huonompaa tuottoa, Remes huomauttaa.
Vastaavasti yläharvennus on nyt korostetusti esillä, ja menetelmä soveltuukin
hyvin myöhemmissä harvennuksissa, kunhan ensimmäinen hakkuu tehdään ajoissa.
– Metsänomistajat ovat varsin hyvin tietoisia uuden lain mahdollisuuksista.
Heidän kannattaa olla aktiivisia ja hyödyntää myös maksutonta metsään.fi-palvelua, Remes muistuttaa. n
15
Kelirikko ja painorajoitukset puhuttavat
Lauhan talven vuoksi kelirikko voi nyt olla monin paikoin tavanomaista helpompi
ja lyhytkestoisempi. Metsäautoteiden painorajoitukset pitäisi kuitenkin ajallisesti
kohdentaa todella tarkasti, jotta niistä saataisiin suurin hyöty.
Lauhanakin talvena tiepohjat routaantuvat
ja mikäli tietä käytetään ja lumet aurataan,
routa voi edetä tieuralla hyvinkin syvälle.
Maaliskuun lopulla routaa saattaa olla hyvinkin metri-puolitoista.
Kun lumet ovat sulaneet ja maa paljastunut, routa alkaa hiljalleen auringon lämmit-
täessä sulaa. Kevään edetessä tien pintaan
muodostuu sulanut kerros, joka ensin ilmaantuu etelän ja lännen suuntaisille tieosuuksille.
– Täydessä lastissaan puutavara-auto
voi jättää tällöin viiden sentin raiteet näille tieosuuksille. Joku saattaa jo silloin kuvitella, että tie on särjetty. Näin ei suinkaan
ole, vaan tuon painuneen kohdan alla
on vielä tuo täysin sulamaton, jopa 1,5
metrin routakerros ja tien runko säilyy
täysin vahingoittumattomana, Keitele
Forest Oy:n metsäpäällikkö Kari Wuolijoki huomauttaa.
Kevään edetessä tien runko sulaa hiljalleen ja Keski-Suomen korkeudella runko on viimeistään juhannukseen mennessä täysin sulanut. Tällaisen lauhan
talven ja alkukevään jäljiltä sulaminen
etenee nopeammin ja jo toukokuun lopussa tie voi jo olla täysin liikennöitävässä kunnossa.
Kantavuudeltaan tie on heikoimmillaan silloin, kun routakerros on jo ohut
ja kun se on sulanut epätasaisesti sekä
auringon lämmittämänä että lämpimien
sateiden sulattamana, yleensä toukokuun
alkupuolella.
– Silloin metsätiellä liikennöintiä tulisi kaikin keinoin välttää. Tällöin tien
runko saattaa jo vähäisestäkin rasituksesta vaurioitua.
Painorajoituksista saataisiin suurempi hyöty, kun
ne kohdennettaisiin todella sille ajalle kun niiden
käyttö on perusteltua.
Kari Wuolijoki
Rajoitukset oikeaan aikaan
Jos tien vaurioituminen on kelirikon
vuoksi odotettavissa, liikennettä rajoitetaan suurinta sallittua ajoneuvon tai
ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavilla liikennemerkeillä. Yleisimmin käytetään 12 tonnin painorajoitusta ja vain
poikkeustapauksissa 4 tonnin rajoitusta.
Wuolijoki muistuttaa, että valitettavan usein painorajoituskyltit laitetaan nimenomaan metsäteille liian aikaisin ja
niitä pidetään vielä liian pitkään.
– Painorajoituksista saataisiin suurempi hyöty, kun ne kohdennettaisiin
todella sille ajalle kun niiden käyttö on
perusteltua.
Liikenneviraston mukaan kelirikon
vuoksi painorajoituksia asetetaan vuosittain yleensä noin 600–2 000 kilometrille.
Painorajoitukset eivät koske elintärkeitä kuljetuksia. Näitä ovat esimerkiksi hälytys- ja tienpitoajoneuvot,
linja-autot reittiliikenteessä,
maidon, teuraseläinten,
eläinrehun, siemenviljan,
polttoaineiden ja talousjätteiden kuljetukset, kevätkylvöihin liittyvät raskaiden maatalouskoneiden
siirrot, tilakohtaiset lietelannan ajot, kauppojen päivittäistavarakuljetukset sekä
myymäläautoliikenne.
16
Myös elintärkeissä kuljetuksissa on
pyrittävä pienempään kalustoon ja pienempiin kuormiin esimerkiksi kuljetusten reittien suunnittelulla.
Puunkorjuulle haasteita
Tänä talvena eteläisen ja keskisen Suomen maat jäätyivät vasta tammikuun
lopulla eli noin kuukausi tavanomaista myöhemmin.
– Vastaavasti keväämmällä lämpötila vaihteli suuresti, joten korjuukausi
jäi tavanomaista lyhemmäksi jo toisena
talvena peräkkäin. Niinpä kaikkia suunniteltuja leimikoita ei valitettavasti ehditty korjata, Keitele Forest Oy:n hankintapäällikkö Kauko Mustonen kuvailee.
Mustosen mukaan teiden varsissa
olevat leimikot on hyödynnetty jo ai-
kaisempina vuosina ja niitä on tarjolla puunkorjuuseen vuosi vuodelta entistä niukemmin.
– Aiheellinen kysymys onkin, pitäisikö talvikorjuukalustoa vielä lisätä nykyisestä, jotta puut ehdittäisiin hakata
lyhenevän talvikauden aikana. Samoin
on pohdittava uudelleen korjuukaluston
soveltuvuutta sulan maan korjuutarpeeseen. Nyt konevalmistajat ovat panostaneet koneiden kehittämisessä tuoton
nostamiseen ja kantavuusongelmat ovat
jääneet vähemmälle huomiolle.
Valtion tiehallinnon vastuulla oleva
alempi tieverkko on muutenkin menossa
koko ajan huonompaan kuntoon, joten
suuri vaara on, että teollisuuden raskaat
raaka-aine- ja tuotekuljetukset alkavat
kärsiä tilanteesta konkreettisesti. n
17
Keitele Forest kiinnosti
Kallavesj’-tapahtumassa
Kuopiolainen Juha Holopainen tuli Keitele Forestin osastolle tarkoituksenaan
selvittää mahdollisuutta yhteistyöhön.
Holopaisella olisi tarjolla päätehakkuisiin vaimonsa suurehko, Rantasalmella olevalla palsta, jossa on järeää tukkia kohtalaisia määriä.
– En ole aiemmin tehnyt Keitele
Forestin kanssa kauppoja, mutta puukaupan tärkeitä asioita mielestäni ovat
oikea hinta, hyvä palvelu sekä hankintaesimiehen ja metsänomistajan toimiva henkilökemia. Myös paperitöiden pitää sujua tarkasti ja sovitun aikataulun
mukaisesti, Holopainen kertoi.
Keitele Forest Oy oli näkyvästi esillä Kuopion Pursiseuran huhtikuussa järjestämässä veneilyn, matkailun ja vapaa-ajan Kallavesj’-messutapahtumassa Kuopio-hallissa.
Tapahtuman kokonaiskävijämäärä oli viikonlopun aikana arviolta yli
25 000 henkilöä. Keitele Forestin näyttelyosastolla oli hyvä yleisömenestys, kun ihmiset kyselivät metsäasioista ja yhtiön puunhankintaja valmistusmenetelmistä sekä pohjustelivat tulevia metsäkauppojaan.
Keitele Forestin pitkäaikainen asiakas,
siilinjärveläinen Kalevi Tapaninen kertoo myyvänsä aina silloin tällöin pieniä
puumääriä muun muassa Vehmersalmella olevasta metsästä. Tapaninen ja
yhtiön korjuuesimies Marko Kervola
ovat samassa metsästysporukassa,
joten metsäasioita käsitellään myös
”epävirallisesti”.
– Hyvinhän noihin kauppoihin on
aina päästy, enkä juuri ole muista yhtiöistä tarjouksia kysellytkään, Tapaninen jutusteli.
Kemijärven puutuotetehdas
edistyy suunnitellusti
Keitele Groupiin kuuluvan Lappi Timber Oy:n sahan ja lämpölaitoksen koekäyttö alkoi viime joulukuussa ja tuotanto on nyt 60
prosentin vauhdissa. Liimapuun tuotanto alkaa kesäkuussa 2015.
Keitele Group investoi Kemijärvelle 40 miljoonaa euroa. Puutuotetehtaan rakentaminen on edennyt tarkkojen etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Sahasta ja liimapuutehtaasta tulee yksi maailman nykyaikaisimmista mekaanisista puunjalostuslaitoksista.
Synergiaetuja
monessa vaiheessa
Keitele Forestin sekä myynti- että ostopuolen asiakkaina jo olevat Tiina ja Juhani Laukkanen tulivat sopimaan tarkemmasta yhteistyöstä. Pieleveden puolella oleva maito- ja metsätila on lähellä Keitelettä, ja Keitele Forestin sahalta Laukkaset hankkivat muun muassa
lautaa ja lankkua tilan tarpeisiin.
– Myyntipuolella meillä on ollut yhteistyötä, kun
pellonraivauksen yhteydessä myimme metsää ja
olemme tehneet myös harvennuksia. Nyt näyttelyosastolla sovimme yhteydenotosta jatkossa tarkemmin, Juhani Laukkanen mainitsi.
Tiina Laukkasen mukaan metsä on heille muutakin kuin vain ansionlähde:
– Raivaamme metsää paljon itse, ja muuta metsään liittyvää kuntoilua tulee esimerkiksi marja- ja
sieniretkistä sekä liikunnasta metsässä koirien ja
hevosten kanssa.
Näyttelyn yleisöarvonnassa veneen kiinnitysköysipaketin
(4 köyttä lepuuttajineen) voittivat: Eero Heiskanen, Kosula;
Reino Heikkinen, Kuopio; Kari Partanen, Kuopio; Mika Takkunen,
Leppävirta; Mikko Poutiainen, Tuusniemi. Onnittelut voittajille!
18
Tuoreet kuopiolaiset Jaana ja Petri Huitti tulivat Kallavesj’-näyttelyyn sekä huvin vuoksi että rakentamaan työhönsä
liittyviä toimintaverkostojaan.
Huittien yhteisyritys Love Solutions Oy auttaa yrityksiä ja organisaatioita työhyvinvoinnin, logistiikan, prosessien sekä ajatus- ja toimintamallien
uudistamisessa. Yksityishenkilöille on
muun muassa henkisen kasvun ja hyvinvoinnin kohentamista.
– Emme olleet aiemmin kuulleet
Keitele-yhtiöistä eikä meillä ole metsänmyyntiaikeita, mutta tietysti näin
iso, kansainvälinen perheyritys kiinnostaa meitä monessakin mielessä, Huitit kertoivat.
– Metsänomistajan kannalta esimerkiksi tukin saanto ja toimiva yhteistyö
yhtiön kanssa on tärkeää. Puun hinnan
osalta taitaa nyt vain olla aika haasteellinen aika, keiteleläinen Jukka Nousiainen tuumaili.
Nousiainen ei ole aiemmin tehnyt
puukauppaa Keitele Forestin kanssa,
mutta mahdollinen yhteistyö tuntui kiinnostavan ”puolin ja toisin”. Nousiaisella
on eri-ikäistä metsää, jossa on tehtävissä niin päätehakkuita kuin harvennusta
ja ensiharvennustakin.
– Sovimme tuossa, että paikallinen
hankintaesimies ottaa minuun yhteyttä,
niin katsotaan sitten asiaa tarkemmin.
Kemijärven uudella sahalla on tuotannon ylösajo edistymässä hyvin. Tavara menee
vientiin Kemin ja Oulun satamien kautta.
– Tavoite on, että ensi elo-syyskuussa saha tekee täyttä tuotantoa ja liimapuu
on tuotannossa syksyllä 2015. Sahan alkuvaiheen vuosituotannoksi on arvioitu 150
000 sahatavarakuutiota, joista konserni käyttää puolet liimapuun tekoon, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio esittelee.
– Kaikki toiminnot eli sahaus, kuivaus, lajittelu, höyläys ja liimapuun puristus
tapahtuvat saman katon alla, jolloin logistiikka- ja energiahyödyt ovat suuret. Esimerkiksi sahatavaran kuivauslämpö käytetään tuotantohallien lämmitykseen, Kylävainio kertoo.
Sahalta tuleva hake menee selluloosan valmistukseen. Purusta ja kuoresta tehdään kaukolämpöä, ja osa myydään maakunnan lämpölaitoksille.
Keitele Groupin puutuotetehtaan toiminta Kemijärvellä tuottaa paljon haketta ja puunhankinnat runsaasti kuitupuuta, joten myös uudelle sellutehtaalle olisi
raaka-ainetta tarjolla.
Työllisyysvaikutuksia
koko Itä-Lappiin
Lappi Timberin sahalle koulutettiin rekrykoulutuksella 25 henkilöä. Kurssi päättyi 20.2.2015 ja sahayhtiö palkkasi kaikki 25 kurssin henkilöä.
Kemijärvellä helmikuussa alkaneeseen liimapuutehtaan rekrykoulutukseen osallistuu 24 uutta työntekijää. Kokonaisuudessaan henkilöstö on hyvin motivoituneita 20–40-vuotiaita ammattilaisia.
Saha ja liimapuutehdas tuovat Kemijärvelle noin 70 uutta työpaikkaa ja tarjoavat Itä-Lapissa välillisesti työtä noin sadalle henkilölle metsänhoitoon, puunkorjuuseen, kuljetukseen ja alihankintayrityksille. n
19
Osaava katkonta,
paras puukauppatili!
• Korkeampi tukkisaanto
• Enemmän sahapuuta
• Vähemmän kuitupuuta
www.keitelegroup.fi